Toiminnallinen tehokkuus. Keskeiset tavoitteet vuodelle 2021 ovat menestyminen tutkimusrahoituksen hankinnassa siten, että VATT pystyy jatkossakin keskittymään tutkimuksessa painopistealueisiinsa; strategisten rekrytoin- tien hyödyntäminen tutkimusohjauksen ja tutkimustoiminnan vahvistamisessa sekä tutkimuksen tu- kipalvelujen kehittäminen.
Toiminnallinen tehokkuus. Mittari Toteuma 2018 Arvio 2019 Tavoite 2020 Tavoite 2021 Tavoite 2022 Tavoite 2023 Toiminnan kokonaiskustannukset 324 031 371 352 397 683 364 411 950 371 247 554 373 001 429 371 919 005 Tavoitteenmukaisten palveluiden osuus laskutuksesta 76 % 81 % 85 % 88 % 92 % 94 % Vakiopalveluiden yksikköhintojen kehitys - Valtti* työasemapalvelu - TUVE työasemapalvelu - Puhepalvelu** - Mobiilipalvelu - Reitti lähiverkko (TORI) - TUVE tietoliikenne N/A 100 N/A 100 100 100 100 100 100 100 100 100 98 100 81 98 97 97 96 100 70 96 95 93 94 100 70 94 93 89 93 100 70 93 92 85
Toiminnallinen tehokkuus. Toiminnan tuottavuutta ja taloudellisuutta parannetaan vaikuttavuustavoitteita vaarantamatta. Toi- mitilojen tilatehokkuutta ja soveltuvuutta uusiin työskentelytapoihin parannetaan lisäämällä uuden toimitilakonseptin mukaisia tiloja. Korona-tilanteeseen on reagoitu siirtymällä noin 80 prosenttisesti etätöihin. Tämä tulee näkymään lisääntyneinä etätöinä myös vuonna 2021. Tämän vaikutusta tarvit- taviin neliömääriin on vaikea vielä ennustaa. Vuonna 2019 toimistoneliöitä oli 19 neliötä per htv.
Toiminnallinen tehokkuus. Akatemia järjestää toimintansa taloudellisesti ja tuottavasti. TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suomen Akatemian ydintehtävänä on vastata kilpaillusta tieteellisen tutkimuksen rahoituksesta. Akatemian rahoitustoiminnan prosessit ovat laadukkaita, vastuut ovat selkeät ja prosessit tuottavat riittävät ja oikeat tiedot. Akatemia kehittää valtuuden käytöstä aiheutuvaa määrärahan ajantasaista seurantaa ja käytön ennakointia. Akatemia seuraa rahoitushakemusten käsittelyaikaa ja asiakastyytyväisyyttä sekä toimintansa vaikuttavuutta.
Toiminnallinen tehokkuus. Tavoitteena on toteuttaa liitteenä olevan kunnostusohjelman (2012-2016) mukaiset hankkeet. Kunnostusohjelmaan sisältyy 27 hanketta vankilan määrärahoilla ja 16 hanketta hoitokunnan perusparannusmäärärahoilla. Suomenlinnan ylläpito-ohjelma etenee kunnostusohjelmassa esitetyllä tavalla. Ohjelmaan sisältyy Suomenlinnan vankilan huonokuntoisten majoitus- ja huoltorakennusten uudistamisen loppuunsaattaminen (7 hanketta) ja kapasiteetin korottaminen 95:een vankipaikkaan vuoteen 2014 mennessä. Uudisrakennuksille on erillinen määräraha OKM:n ja OM:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Rakennuttajana hoitokunta huolehtii siitä, että oikeusministeriön Helsingin avovankilalle osoittamat resurssit käytetään tehokkaasti. Hoitokunnan vuokraamien kokous- ja juhlatilojen käyttöaste, % 28 29 30 30 Vuokra-asuntojen käyttöaste % 98,65 98,65 98,65 98,65 Vuokratulojen kasvu, % 1 1 1 1 Huoltotoiminnan kustannukset hyötykäyttöneliöihin, €/m² x x x x Toiminnan tulojen osuus bruttomenoista, % 00-00 00-00 00-00 00-00 X = raportoidaan Suomenlinnan hoitokunnan suoritteet valtion tuottavuusohjelmassa ovat: - vuokrattavien asuntoneliöiden määrä 22 264 huoneistoneliömetriä - vuokrattavien liikehuoneistojen määrä 16 568 huoneistoneliömetriä - ylläpidettävän ulkoalueen määrä (oma) 421 954 neliömetriä - ylläpidettävän ulkoalueen (myyty palvelu) 220 344 neliömetriä Asukaspolitiikan ja vuosikorjaustoiminnan tehokkuutta mitataan seuraamalla remontin tai asukkaan muutos takia tyhjänä olevien asuntojen määrää. Indikaattorina käytetään neliömetriä kuukaudessa (m2/kk). Vuonna 2009 asuntojen käyttöaste oli 98,89 %. Tavoitteena on pitää luku lähellä arvoa 300 m2/kk, joka tarkoittaa keskimäärin kahdenkymmenen asunnon tyhjillään oloa kolmen kuukauden ajan. Asuntojen käyttöaste olisi tällöin 98,65 %, mikäli yhtään kokonaista asuinrakennusta ei ole peruskorjauksessa. Helsingin kaupungin hoitovastuualueeseen kuuluvat hoitotyöt tehdään maksullisena palvelutoimintana. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus arvioidaan vuosittain tilinpäätöksessä.
Toiminnallinen tehokkuus. 1. Kokonaistuottavuus
Toiminnallinen tehokkuus. Korjausvelka/tieverkko 1544 milj. 1580 milj. 1625 milj. Korjausvelka/rataverkko 1238 milj. 1230 milj. 1310 milj. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 100 100 100 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 101 100-120 100-120 Suunniteltu rahoitus, vuosikulu, pvp/keh 608/40 615/31 Suunniteltu rahoitus, palvelutason ylläpito, pvp/keh 177/0 210/3 Suunniteltu rahoitus, palvelutason palauttaminen, pvp/keh 229/120 269/97 Suunniteltu rahoitus, palvelutason parantaminen, pvp/keh 249/364 190/407 Seuraavat henkilöt ovat allekirjoittaneet tämän asiakirjan sähköisesti / Följande personer har undertecknat denna handling elektroniskt / This document has been signed electronically by the following persons: Ristola Juhapekka 912501186 Xxxxxxxx Xxxxx 912533448 2022-01-26 2022-01-26 Tämä asiakirja on allekirjoitettu Väyläviraston sähköisen allekirjoituksen palvelussa. Voit varmistaa Adobe Acrobatilla sähköisen allekirjoituksen eheyden.
Toiminnallinen tehokkuus. Taloudellisuus Tuottavuus Tuotokset ja laadunhallinta 2007 toteuma 2008 arvio Tuotettujen palkkalaskelmien määrä 238.613 237.000 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen (asteikolla 1 – 5)
Toiminnallinen tehokkuus. Mittari Ed. vuosi toteutuma Vuoden tavoite Ennakoitu toteutuma Selite Toimenpiteen tila
Toiminnallinen tehokkuus. Akatemia järjestää toimintansa taloudellisesti ja tuottavasti ottaen huomioon tutkimusinfrastruktuurikomitean ja strategisen tutkimuksen neuvoston tehtävät.