Kannattavuus. Hinnoittelun lähtökohta voi perustua moneen eri seikkaan, mutta jokaisen projektin ja yhteistyösuhteen osalta on tärkeää pystyä laskemaan sopimuksen kannattavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että muotoilijan tulee olla perillä erilaisista kustannuksista, joita yhteistyö aiheuttaa. Kustannuksina tulee huomioida • oma työaika • palkan sivukulut • työtilojen aiheuttamat kustannukset • materiaalit • mahdollisten alihankkijoiden palkkiot • luottoriski • virhevastuu ja muu sopimusvastuu • vakuutuskulut • matkakustannukset Mikäli hinnoista sovitaan jo hyvin aikaisessa vaiheessa sopimusneuvotteluita, on hyvä varata itselleen oikeus hinnan muutoksiin, mikäli sopimuksen ehtoja muutetaan niin, että niillä on suora tai välillinen kustannusvaikutus. Sopimuksessa on monta osaa, joilla voidaan katsoa olevan suora kustannusvaikutus. luottoluokitus säännöllisesti! Hinnoittelu ja vastuu kustannuksista vaikuttavat itsestään selvästi sopimuksen perusteel- la saatavaan tuottoon. Myös sopimusvelvoitteet lisäävät sopimuksen perusteella aiheutu- via epäsuoria kustannuksia.
Kannattavuus. Mittari Toteuma 2016 Arvio 2017 Tavoite 2018 Tavoite 2019 Tavoite 2020 Tavoite 2021 Maksullisen toiminnan tuotot, 1 000 € 8 561 7 000 7 500 7 100 7 100 7 100 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, %* 114 110 100 100 100 100 * Maksullinen toiminnan tavoite on kustannusvastaavuus kolmivuotisjaksoilla 2015–2017, 2018–2020 ja 2021–2023
Kannattavuus. Julkisoikeudelliset suoritteet tuotetaan kustannusvastaavasti vuonna 2006.
Kannattavuus. Julkisoikeudelliset suoritteet tuotetaan kustannusvastaavasti vuonna 2005.
Kannattavuus. Tuotto ja asiakaspalvelu muodostavat kannattavuuden ytimen. Vain kannattava toiminta voi luoda jatkuvuutta sekä laadukasta ja turvallista vuokra-asumista. Uudet nettisivut julki 28.10.2019 Vuokramarkkinakatsaus julkaistu 22.10.2019 Vakuutusvertailu julkaistu 23.10.2019 Securent takausvakuutus – hyödynnä jäsenetusi! Ajankohtaista oikeuskäytäntöä Vakuus sopimuksen turvana • Asuinhuoneistoissa vuokralaiselta voi vaatia enintään 3 kk vuokraa vastaavan vakuuden • Vakuus palautettava vuokralaiselle sopimuksen päättymisen jälkeen viivytyksettä, jos kaikki sopimusvelvoitteet hoidettu kuntoon • Ellei sovittua vakuutta sovitussa ajassa aseteta, tämä on peruste sopimuksen purkamiselle • Purkuperusteeseen voi vedota niin kauan, kun vakuutta ei ole asetettu KKO 2017:91 Takaajan vastuu • Kysymys: Rajoittaako AHVL:n mukainen vakuuden enimmäismäärää koskeva säännös myös takaajan vastuun enintään 3 kk vuokraa vastaavaan määrään • KKO: Vakuuden enimmäismäärää koskeva säännös ei rajoita takaussitoumukseen perustuvaa vastuuta. • Säännöksen sanamuodon mukaan vakuuden määrää koskeva rajoitus koskee vain sopijapuolen antamaa vakuutta. Takaaja ei ole vuokrasopimuksen osapuoli • Myöskään vuokralaisen tai takaajan etu ei edellytä säännöksen soveltamista takaajan antamaan takaussitoumukseen Turun HO 1.4.2015 nro 330: Vuokrasopimuksen purkaminen ja vakuus • Kysymys: Hyväksyykö vuokranantaja vuokrasuhteen jatkamisen, jos vastaanottaa vakuuden vielä purkamisen jälkeen • Vuokralainen ei ollut toimittanut vakuutta vuokrasopimuksessa sovittuun ajankohtaan mennessä. Vuokranantaja purki sopimuksen, eikä vakuutta ei ollut toimitettu purkamisilmoituksen tiedoksiantohetkellä. Vuokralainen asetti vakuuden ja maksoi vuokria vasta purkamisen jälkeen. • HO: Koska vuokralainen oli edelleen hallinnut ja käyttänyt huoneistoa, vuokranantajalla oli ollut oikeus vastaanottaa vakuus ja vuokrasuoritukset vuokrasopimuksen purkamisen jälkeenkin ilman, että se olisi tarkoittanut hyväksyntää vuokrasopimuksen jatkumiselle 12 Rovaniemen HO 20.6.2019: Vakuuden ja vuokranmaksun laiminlyönti • Kysymys: Vuokranantajan oikeus vuokrasaataviin, jos vuokralainen ei ole saanut asuntoa hallintaansa • Vuokralainen oli laiminlyönyt vuokran ja vuokravakuuden maksamisen sekä sähkösopimuksen tekemisen vuokrasopimuksen mukaisesti, eikä ollut saanut huoneistoa hallintaansa. Vuokranantaja oli lähettänyt muistutuskirjeet vuokrattuun huoneistoon, vaikka tiesi ettei vuokralaisella ole pääsyä sinne. • Hovioikeus totesi, että vuokran...
Kannattavuus. Mittari Toteuma 2018 Tavoite 2019 Tavoite 2020 Tavoite 2021 Tavoite 2022 Tavoite 2023 Maksullisen toiminnan kannattavuus (%): • Julkisoikeudelliset suoritteet -3,9 -10 -10 -10 -10 -10 • Liiketaloudelliset suoritteet 15,3 7 7 7 7 7
Kannattavuus. VATT ei pääsääntöisesti tee liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua maksullista toimintaa. Poikkeuksena ovat sellaiset tutkimushankkeet, jotka sopivat VATT:n tutkimustoiminnan ydinprofiiliin. Tällaisten tutkimushankkeiden määrä on tois- taiseksi ollut vähäinen, rahoitusmyönnöt satunnaisia ja niiden osuus ulkopuolisen rahoituksen osuudesta vuositasolla alle 5%.
Kannattavuus. Kohdeyhteisöjen liiketoiminnan suhteellista kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja valittiin tarkasteltaviksi neljä kappaletta. Käyttökate-, liiketulos- ja nettotulos-% ker- tovat eri tuloserien suhdetta liiketoiminnan tuottoihin. ROA-luku taas kuvaa yhteisön tuloksentuottokykyä yritystoimintaan sitoutuneelle pääomalle. Taulukossa 18 on esitetty kohdeyhteisöjen tunnusluvut ennen ja jälkeen vuokrasopimusten aktivointia. Finnair Ennen aktivointia Aktivoinnin jälkeen Käyttökate-% 11,3 % 20,8 % Liiketulos-% 6,4 % 11,6 % Nettotulos-% 6,4 % 5,8 % ROA (%) 8,3 % 7,5 % Käyttökate-% 0,2 % 12,8 % Liiketulos-% -6,5 % -2,9 % Nettotulos-% -5,8 % -6,9 % ROA (%) -0,2 % 2,4 % Käyttökate-% 12,7 % 16,9 % Liiketulos-% 5,8 % 7,4 % Nettotulos-% 1,1 % 1,3 % ROA (%) 3,2 % 4,4 % Käyttökate-%:n osalta taulukosta 18 voidaan havaita yhtiöiden tunnusluvuissa sel- keä positiivinen kehitys operatiivisten vuokrasopimusten aktivoinnin jälkeen. Finnai- rin käyttökate-% nousi yli yhdeksän %-, Air France-KLM:n yli neljä %- ja Norwegia- nin yli kaksitoista %-yksikköä. Tunnusluvun kasvu johtuu siitä, että vuokrakulun si- jasta operatiivisista vuokrasopimuksista eritellään tilikaudelle poisto- ja rahoituskulu. Ennen aktivointia vuokrakulu laski käyttökatteen määrää, mutta aktivoinnin jälkeen käyttökate taas kasvaa vuokrakulujen määrällä. Myös liiketulos-%:ssa voidaan nähdä parannusta kaikkien yhteisöjen osalta. Käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävät poistot ovat tällöin pienemmät kuin vuokrakulu, mikä johtaa liiketuloksen nousuun. Finnairin liiketulos-% nousi vuokrasopimusten taseaktivoinnin myötä yli viisi %-yk- sikköä. Norwegianin liiketulos-% pysyi negatiivisena, mutta parani yli kolme %-yk- sikköä. Air France-KLM:n osalta liiketulos-% nousi vain reilut 1,5%-yksikköä, vaikka se absoluuttisesti tarkasteltuna nousikin yli 400 miljoonaa. Liiketoiminnan tuottoihin suhteutettuna kasvu onkin selkeästi pienempi. Nettotulos-%:n osalta taulukosta 18 voidaan nähdä Finnairin ja Norwegianin nettotulosten laskeneen suhteessa liiketoi- minnan tuottoihin. Air France-KLM:n nettotulos-% taas nousi 0,2 prosenttiyksiköllä aktivoinnin jälkeen. Myös ROA-luvun kanssa kohdeyhteisöjen tunnusluvut muuttui- vat osittain eri suuntiin. Finnairin kokonaispääomantuottoprosentti laski hieman ak- tivoinnin vaikutuksesta, kun taas Air France-KLM:n kasvoi 1,2 prosenttiyksikköä. Myös Norwegianin ROA nousi selkeästi, vaikka sen nettotulos laski. Tämä johtuu siitä, että operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivointi nosti rahoitusku...
Kannattavuus. Tuotetaan Suomi.fi-maksut palvelua (verkkomaksamisen palvelu) hintatuettuun omakustannushintaan perustuvana maksullisena palveluna ja laajennetaan palvelun käyttöä erityisesti kuntasektorilla.
Kannattavuus. Taulukko 6. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 2006 toteuma 2007 toteuma 2008 ennuste 2009 tavoite Liiketaloudelliset suoritteet 71 73 74 100 Maksuasetuksen* 2 §:ssä ja pelastusopistolain 36 §:n 2 momentissa tarkoitetut liiketaloudelliset suoritteet 43 35 40 40 Julkisoikeudelliset suoritteet 40 23 24 40 * Sisäasiainministeriön asetus pelastusopiston maksullisista suoritteista (1008/2008)