Työajan lyhentäminen. 9 Metsäalan työntekijöiden työaikaa lyhennetään vuoden 1984 ja 1986 tulopoliittisten sopimusten perusteella seuraavasti, ellei ole sovittu muusta työajan lyhentämismenettelystä: vähintään 17 työpäivää 1 vapaapäivä " 34 " 2 vapaapäivää " 51 " 3 " " 68 " 4 " " 85 " 5 " " 102 " 6 " " 120 " 7 " " 138 " 8 " " 156 " 9 " " 174 " 10 " " 192 " 11 " " 210 " 12.5 " Metsähallituksen työntekijöille kertyy vapaata kalenterivuoden aikana tehdyistä työpäivistä seuraavasti: vähintään 21 työpäivää 1 vapaapäivä ” 42 " 2 vapaapäivää ” 63 " 3 ” ” 84 " 4 ” ” 105 " 5 ” ” 126 " 6 ” ” 147 " 7 ” ” 168" 8 ” ” 189 " 9 ” ” 210 " 10,5 ” Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät, kunnes edellä mainitun kohdan vuotuisen työajan lyhennyksen määrä ylittää nämä vapaa-aikajärjestelyt. Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki säännölliset työpäivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan on palkanmaksuvelvollinen, sekä ne poissaolopäivät, jotka aiheutuvat kunnallisista luottamustehtävistä tai osallistumisesta Teollisuusliiton valtuuston tai -hallituksen kokouksiin tai alan työehtosopimus- neuvotteluihin ja työehtosopimusneuvottelukunnan asettamien yhteisten työryhmien kokouksiin. Vapaapäivät annetaan työntekijälle yhdessä tai useammassa erässä työnantajan ilmoittamana ajankohtana. Vapaan antamisesta työnantajan on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa aikaisemmin. Vapaapäivät pyritään antamaan kertymisvuoden aikana, kuitenkin viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä. Pidetyltä vapaapäivältä maksettava korvaus lasketaan jakamalla kahden edellisen palkanmaksukauden ansio ko. palkanmaksukausiin sisältyvien työpäivien lukumäärällä, ellei laskentatavasta paikallisesti ole toisin sovittu. Suoritettu korvaus on vuosilomakorvaukseen oikeuttavaa palkkaa. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei makseta erillistä työajan lyhentämiskorvausta. Työntekijälle, joka työsopimuksen mukaan on työssä enintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia kertyneet vapaapäivät maksettavaksi korvauksena palkanmaksukausittain. Korvauksen suuruus on 5,9 % työntekijän palkasta. Metsähallituksen työntekijät 4,8 %. Työsuhteen päättyessä kertyneistä ja pitämättömistä vapaapäivistä maksetaan työntekijälle niitä vastaava korvaus. Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijälle on annettu vapaapäiviä enemmän kuin kertymä edellyttää, ...
Työajan lyhentäminen. Työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään seuraavasti:
4.1 Viikoilla, joilla on pääsiäislauantai, 2. pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä viikoilla, joilla uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, jou- lupäivä ja tapaninpäivä ovat muuna arkipäivänä kuin lauantaina, lyhennetään työaikaa täy- sin työvuoroin kutakin em. päivää kohti.
4.2 Jos lauantai on pysyvästi työntekijän vapaapäivä, on lauantai vapaa myös uudenvuo- denpäivä-, 2. pääsiäispäivä-, vapunpäivä-, itsenäisyyspäivä-, joulupäivä- ja tapaninpäivävii- kolla.
4.3 Työntekijän ollessa työssä edellä mainituilla viikoilla muuna kuin viikon säännöllisenä työpäivänä, maksetaan tehdyiltä tunneilta korvauksena 50 %:lla korotettu palkka tai anne- taan vastaava vapaa. Jos työaika on ylityötä, korvausta ei makseta.
Työajan lyhentäminen. Työajan lyhentäminen ja siitä maksettavat korvaukset perustuvat STK:n ja SAK:n väliseen sopimukseen 15.3.1986. Työajan lyhentämiskorvaukset koskevat myös työnantajan korvaamaa matkusta- mis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta. Työajan lyhentämiskorvausta ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 13 §:n mukaista keskituntiansiota. Ellei paikallisesti ole sovittu maksuajankohdasta toisin, työajan lyhentämiskorvaus maksetaan palkkakausittain palkanmaksun yhteydessä.
Työajan lyhentäminen. Toimihenkilön työaikaa lyhennetään enintään 12,5 päivällä kalenterivuodessa siten, että hän ansaitsee yhden vapaapäivän kutakin 17 työpäivää kohden. Xxxxxx toimihenkilön lomaoikeus on 36 arkipäivää, työaikaa lyhennetään enintään 7,5 päivää kalenterivuodessa, siten että hän ansaitsee yhden vapaapäivän kutakin 28 työpäivää kohden.
Työajan lyhentäminen. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työ- aika on 40 tuntia viikossa. Vapaata kertyy 25 tuntia kalenterivuosineljän- nestä kohti. Vapaata ei kerry sellaiselta vuosineljännekseltä, jonka aikana toimihenkilö on ollut poissa työstä enemmän kuin 12 työpäivän ajan. Va- paan kertymisessä työssäoloon rinnastetaan aika, jolta työnantaja on vel- vollinen maksamaan palkan. Vapaan määrää vähentävät lain tai työehto- sopimuksen määräykset ylittävät vapaapäivät. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajanlyhennysvapaan pitämi- sestä, säästämisestä tai korvaamisesta rahana. Jollei muuta sovita, anne- taan kertynyt vapaa kahden viikon ennakkoilmoitusaikaa noudattaen vä- hintään työvuoro kerrallaan seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Mi- käli pitämättä jääneitä lyhennysvapaita ei ole annettu seuraavan huhti- kuun loppuun mennessä tai niiden pitämisestä ei ole muuta sovittu, kor- vataan pitämättä jääneet lyhennysvapaat rahana seuraavan palkanmak- sun yhteydessä. Työajan lyhennyspäivät ovat työssäolopäiviin rinnastettavia päiviä vuosi- loman pituutta määrättäessä. Työsuhteen päättyessä maksettava kertynyt vapaa maksetaan täysiltä työpäiviltä ja lasketaan käyttäen kuukausipalkan jakajana lukua 21,25.
Työajan lyhentäminen. 1. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Työajan lyhentämisen edellytyksenä on lisäksi, että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai sekä 28. maaliskuuta 1984 allekirjoitetun tulopoliittisen kokonaisratkaisun perusteella toteutettu työajan lyhennys.
2. Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana 1. kohdassa tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: Vapaan antamismuodoista sovitaan työpaikalla. Työpaikan neuvotteluissa otetaan huomioon sekä yrityksen että henkilöstön tarpeet. Ellei työpaikalla muuta sovita, työnantaja ilmoittaa vapaan ajankohdasta vähintään viikkoa aikaisemmin. Vapaa annetaan viimeistään kertymävuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli työajan lyhentäminen toteutetaan vuorokautista tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä työntekijän palkka lasketaan 8-tuntisen työvuoron mukaisesti. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, ettei työajan lyhentämisvapaita pidetä. Tällöin työnantaja maksaa työntekijälle säännöllisiltä tunneilta erillisen keskituntiansiosta laskettavan lisän, jonka suuruus on 5,5 % (kts.
Työajan lyhentäminen. 13 Työkyvyttömyys............................................ 40 Työllistymisvapaa.......................................... 7 Työnopastus................................................. 3 Työpaikan yhteistyö...................................... 48
Työajan lyhentäminen. Kohdan 2 taulukon ja työajan lyhentämisvapaan korvaavan lisän päivitys
Työajan lyhentäminen. Tehdään seuraavat lisäykset: Vapaan määrä ja antaminen
Työajan lyhentäminen. 1. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Työajan lyhentämisen edellytyksenä on lisäksi, että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai sekä 28. maaliskuuta 1984 allekirjoitetun tulopoliittisen kokonaisratkaisun perusteella toteutettu työajan lyhennys.
2. Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana 1. kohdassa tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: vähintään 20 1 8 vähintään 40 2 16 vähintään 60 3 24 vähintään 80 4 32 vähintään 100 5 40 vähintään 120 6 48 vähintään 140 7 56 vähintään 160 8 64 vähintään 180 9 72 vähintään 200 10 80 vähintään 212 10,5 84 vähintään 18 1 8 vähintään 36 2 16 vähintään 54 3 24 vähintään 72 4 32 vähintään 90 5 40 vähintään 108 6 48 vähintään 126 7 56 vähintään 144 8 64 vähintään 162 9 72 vähintään 180 10 80 vähintään 198 11 88 vähintään 212 11,5 92 vähintään 17 1 8 vähintään 34 2 16 vähintään 51 3 24 vähintään 68 4 32 vähintään 85 5 40 vähintään 102 6 48 vähintään 119 7 56 vähintään 136 8 64 vähintään 153 9 72 vähintään 170 10 80 vähintään 194 11 88 vähintään 212 12,5 100 Vapaan antamismuodoista sovitaan paikallisesti. Paikallisissa neuvotteluissa otetaan huomioon sekä yrityksen että henkilöstön tarpeet. Ellei paikallisesti muuta sovita, ilmoittaa työnantaja vapaan ajankohdasta vähintään viikkoa aikaisemmin. Vapaa annetaan viimeistään kertymävuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli työajan lyhentäminen toteutetaan vuorokautista tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä lasketaan työntekijän palkka kahdeksan (8) -tuntisen työvuoron mukaisesti. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, ettei työajan lyhentämisvapaita pidetä. Tällöin työnantaja maksaa työntekijälle erillisen keskituntipalkasta laskettavan lisän: - 1.2.2020 alkaen 4,6 % - 1.1.2021 alkaen 5,0 % - 1.1.2022 alkaen 5,5 % Lisää ei oteta huomioon keskituntipalkan eikä yli-, sunnuntai- tai hätätyökorvauksen laskennassa.
1. Mikäli työajan lyhennys on annettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä, luetaan nämä päivät tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi.
2. Työajan lyhentäminen ei aiheuta muutoksia työehtosopimuksen ylityötä koskeviin määräyksiin. Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki säännölliset työpäivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan on palkanmaksuvelvollinen s...