Työehto- sopimus

1.1.2023

TOIMIVA JA TASA-ARVOINEN TYÖKULTTUURI

Sisällys

Hyvää huomista täältä Xxxxxxxxx! 4

1 Työsuhteesta yleisesti 8

2 Palkat 12

3 Työaika, työtavat ja matkustaminen 16

4 Hyvinvointi – poissaolot ja sosiaaliset määräykset 24

5 Työssä kehittyminen 34

6 Neuvottelumääräykset ja muut määräykset 36

LIITTEET

Liite 1 – Palkkaratkaisu 41

Liite 2 – Liukuvan työajan ohje 46

Liite 3 – Työaikapankkisopimus 49

Liite 4 – Matka-ajan ohje 51

Liite 5 – Luottamushenkilö ja työsuojeluvaltuutettu 52

Hyvää huomista täältä Xxxxxxxxx!

Goforelle työehtosopimus on sopimus työnteon periaatteista ja hengestä. Se on kokoelma yhdessä sovittuja ohjeita, joihin kuka tahansa goforelainen voi toimen- kuvastaan riippumatta tukeutua, kun kyse on esimerkiksi työaikoihin, vapaapäiviin, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen tai sairaustapauksiin liittyvistä kysymyksistä.

JOHDANTO

Goforelle työehtosopimus on sopimus työnteon periaatteista ja hengestä.

Työehtosopimus pohjautuu Goforen yli 20-vuotiseen arvopohjaan, jonka kulmakiviä ovat kehittyminen hyvänä työpaikkana sekä aito iloitseminen asiakkaidemme onnis- tumisesta. Xxxxxx rakentaneet sopimuksen siten, että se kertoo pyrkimyksistämme työyhteisönä, ja kuvaa samalla yrityksemme tavoitteet ja toimintatavat selkeästi.

Keskiverto työssäkäyvä ihminen viettää työn ääressä merkittävän osan arjestaan, joten olemme valmiit laittamaan valtavasti panoksia työnteon viihtyvyyteen ja työkulttuurin toimivuuteen. Aiomme olla aina ensimmäisten joukossa kehittämässä tasa-arvoisempaa ja yhteistä etua korostavaa työkulttuuria, jossa niin johtaminen, tiimityö kuin tavat työs- kennellä itsenäisesti ovat ajan tasalla ja kiinni tulevaisuudessa.

Jatkuvan parantamisen ja goforelaisten hyvinvoinnin, arjen tukemisen ja kehittymisen hengessä tulemme jatkokehittämään tätä työehtosopimusta yhdessä goforelaisten kanssa. Meille on tärkeää ymmärtää muuttuvaa maailmaa ja työntekijöidemme tarpeita ja koemme että pystymme oman työehtosopimuksemme kautta vaikuttamaan posi- tiivisesti näihin tarpeisiin. Sisällytimme jo tähän ensimmäiseen versioon useita meille tärkeitä asioita, joiden työstäminen jatkuu matkallamme kohti seuraavaa versiota.

JOHDANNOKSI:

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

Soveltamisala

Työntekijä - tämä työehto- sopimus koskee sinua

Työehtosopimusta sovelletaan Gofore Oyj:öön, Gofore Lead Oy:öön, Gofore Verify Oy:öön ja Devecto Finland Oy:öön työsopimussuhteessa oleviin työn- tekijöihin.

Sopimus ei koske yrityksen johtoa eikä sellaisessa asemassa olevia, jotka edustavat työnantajaa tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työehtoja määrättäessä. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi yrityksen hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johto- ryhmän jäsenet ja liiketoimintayksiköiden vetäjät.

Huomioi myös liitteet, joista osa kuuluu tähän työehtoso- pimukseen ja osa puolestaan on informatiivisia ja kuvaavat

yhtiön kulloinkin voimassa olevaa

käytäntöä.

Työehtosopimuksen liitteinä ovat:

Paikallinen palkkaratkaisu Liukuvan työajan ohje Työaikapankkisopimus Matka-ajan ohje

Luottamushenkilö ja työsuojeluvaltuutettu

Liitteet 1 ja 5 ovat osa tätä työehtosopimusta. Liitteet 2–4 ovat luonteeltaan informatiivisia ja kuvaavat tämän työehtosopimuksen allekirjoitus- hetkellä voimassa olevia liukuvan työajan mallia, työaikapankkia ja matka-ajan ohjetta, eivätkä ne

ole osa tätä työehtosopimusta.

Liitteet

Työrauha

Työntekijällä on vapaus kuulua

ammattiliittoon.

Järjestäytymisoikeus on puolin ja toisin loukkaa-

maton.

Perusoikeudet

Työnantaja johtaa ja valvoo työn

tekemistä.

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa

työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työnjohto-oikeus

Tämän sopimuksen voimassa ollessa on työrauha.

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen tai johonkin sen määräykseen ovat kiellettyjä sopimuksen voimassaoloaikana.

JOHDANTO

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

Voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ellei

toisin sovita.

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2023 ja jatkuu 31.12.2023 asti, minkä jälkeen se jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta

ennen sen päättymistä ole kirjallisesti irtisanottu.

Työntekijä

Työntekijällä tarkoitetaan työehtosopimuksessa henkilöä, joka on työsuhteessa työehtosopimuksen osapuolena olevaan yhtiöön ja työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä.

Työnantaja

Työnantajalla tarkoitetaan työehtosopimuksessa yhtiötä, joka on osapuolena työehtosopimuksessa.

Yhtiön käytäntö

Yhtiön käytännöllä tarkoitetaan yhtiön kulloinkin voimassa olevaa käytäntöä, jota ei pidä tulkita työehtosopimuksen määräyksenä tai muuna oikeudellisesti sitovana määräyksenä. Työehto- sopimuksessa kuvataan yhtiön käytäntö useassa kohdassa tekstin vasemmassa sarakkeessa mää- räyksen ohella ”Kuvaus”-sarakkeissa. Tarkoituk- sena on kuvata, miten työnantaja soveltaa tällä hetkellä yhtiössä työehtosopimuksen määräystä. Käytäntö voi muuttua milloin tahansa esimerkiksi lainsäädäntömuutosten tai verohallinnon ohjeiden muutosten takia taikka muusta työnantajan omalla harkinnallaan katsomasta syystä.

Määritelmät

Työsuhde perustuu molemminpuoliseen välittämiseen

TYÖSUHTEESTA YLEISESTI

Empatia, kuuntele- minen, avoin vuoro- vaikutus ja selkeät odotukset ovat keskeisessä asemas- sa jokaisen työsuh- teen ja työntekijän kohdalla.

Gofore välittää työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työntekijä välittää työyhteisön sekä Goforen hyvinvoinnista. Kuulostaa ehkä yksinkertaiselta, jopa itsestään selvältä, mutta tosi- asiassa tämän asian toteutuminen on vaatinut, ja vaatii tulevaisuudessakin, jatkuvaa kehitystä ja vuorovaikutusta molemmin puolin.

Empatia, kuunteleminen, avoin vuorovaikutus ja selkeät odotukset ovat keskeisessä asemassa jokaisen työsuhteen ja työntekijän kohdalla.

Työyhteisöä, ja siten myös Goforea yrityksenä, kehitetään koko henkilöstön voimin. Jotta tämä onnistuisi, on henkilös- töllä oltava aktiivinen ja toimiva edustus ja Goforella puoles- taan työkalut ja tahtoa muovautua sekä esiin nousseiden toiveiden että ajan tuomien muutosten mukaan.

Työntekijöiden ei myöskään oleteta sopeutuvan johonkin tiettyyn ennalta saneltuun muottiin. Uskomme, että valinnan- vapaus yhdistettynä yhteisiin pelisääntöihin rakentaa molemminpuolista ymmärrystä, oli kyse sitten työajoista, vastuualueista tai yrityksen rahojen käyttämisestä.

TYÖSUHDE

Työsuhteen alkaminen ja päättyminen

KUVAUS

MÄÄRÄYKSET

1.1

Työsuhteen alkaminen

Työsopimus tehdään kirjallisesti

esihenkilön kanssa.

Työsopimus tehdään kirjallisesti.

Koeaika työsuhteen alussa on enintään kuusi (6)

kuukautta.

Irtisanoutuessasi tarkista irtisa- nomisaikasi työsopimuksesta. Työnantajan noudatettava irti- sanomisaika ei voi olla lyhyempi

kuin sinun noudattamasi aika.

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavaa irtisanomisaikaa, jos pidemmästä irtisanomisajasta ei ole sovittu tai

irtisanomisen yhteydessä ei muusta sovita:

•

1 kuukausi

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja, jos pidemmistä irtisanomisajoista ei ole sovittu tai irtisanomisen yhteydessä ei muusta sovita:

• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut enintään neljä vuotta

• 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta

• 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta

• 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli

12 vuotta

1.2

Työsuhteen päättyminen

TYÖSUHTEESTA YLEISESTI

Gofore onnistuu tekijöidensä ansiosta

PALKAT

Maksamme onnistumisestamme asianmukaisen korvauksen niille, joiden ansiota se on

– työntekijöillemme.

Maksamme onnistumisestamme asianmukaisen korvauksen niille, joiden ansiota se on – työntekijöillemme.

Haluamme, että Xxxxxxx työntekijät kokevat itsensä arvos- tetuiksi. Jotta saisimme nauttia tekijöidemme luottamuk- sesta, teemme jatkuvasti töitä usealla eri osa-alueella, joista oikeanlainen palkitseminen on yksi.

Palkitsemme kyvystä ottaa vastuuta liiketoiminnan pitkäjän- teisestä onnistumisesta, paremman työyhteisön rakentami- sesta sekä kyvystä palvella Goforen nykyisiä ja tulevia asiak- kaita. Palkitsemisen suuruus on siten kytköksissä yhteiseen onnistumiseen.

Ansaittu palkka määräytyy aina tasa-arvoisesti ja yhden- vertaisesti tehtävän, osaamisen, koulutuksen ja tulokselli- suuden mukaan. Palkanmuodostus on aina johdonmukaista ja ennustettavaa. Kuten mihin tahansa yritykseen, myös Goforeen vaikuttaa aina vallalla oleva työmarkkinatilanne.

PALKKAUS

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

2.1

Työntekijän palkka

Jokaisen palkka sovitaan

xxxxxxxxxxx kanssa.

Työntekijän palkka määräytyy työntekijän työ- sopimuksen perusteella, kuitenkin niin, että työntekijän palkka on minimissään kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisesti sovitun Tieto- tekniikan palvelualan työehtosopimuksen vähim- mäispalkkataulukon ja asianomaisen palkkatason

kuvaajan mukainen.

2.2

2.3

Tulospalkkio- järjestelmä

Työnantaja tiedottaa läpinäkyvästi käytössään olevista tulospalkkiojärjestelmistä. Luottamus- henkilöiden pyynnöstä työnantajan on annettava selvitys järjestelmän sisällöstä ja tavoitteista luottamushenkilöille.

Kuukausipalkan jakaja

2.4

Harjoittelijat ja kesätyöntekijät

Tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka enintään 158:lla.

Harjoittelijalle maksetaan vähintään 85 % asianomaisen tehtävän vähimmäispalkasta.

Kokemattomalle kesätyön- tekijälle maksetaan vähintään 75 % minimipalkasta.

Jakaja kuukausipalkkaisen tuntipalkan määrittämiseksi on enintään 158.

Harjoittelijat

Harjoitteluajan palkka on vähintään 85 % kysei- sen tehtävän mukaisesta palkasta. Palkoista voi- daan sopia toisin sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden kohdalla, joilla ei ole asianomai- sen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaati- muksiin sisältyy harjoitteluaika tai -jaksoja.

Kesätyöntekijät

Kesätyöntekijän, jolla ei ole alan ammatillista koulutusta tai alan työkokemusta, palkka on vähintään 75 % tehtävän mukaisesta minimi- palkasta.

Oppisopimus

Oppisopimuksella työskentelevän palkka on vähintään 85 % kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta.

PALKAT

Palkantarkistukset

KUVAUS

MÄÄRÄYKSET

2.5

Palkantarkistukset

Luottamushenkilöt ovat sopineet työnantajan kanssa palkkarat- kaisun vuodelle 2023 (sisältäen palkantarkistuksen säännöt), joka on kuvattu liitteessä 1.

Palkantarkistuksista neuvotellaan vuosittain paikallisesti. Sopimus palkantarkistuksista tehdään jäljempänä kohdan 6.1 määräysten mukaisesti luottamushenkilön kanssa tai ellei luottamushenkilöä ole valittu, työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan edustaja neuvot- telemaan palkantarkistuksesta. Vaali tai muu valintamenettely on järjestettävä niin, että kaikilla työehtosopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä on tilaisuus osallistua edustajan valintaan.

Paikallinen sopimus palkantarkistuksista on kuitenkin hyväksytettävä hyvissä ajoin ennen kulloinkin voimassa olevan palkkaratkaisun päät- tymistä työehtosopimuksen osapuolilla kirjalli- sesti. Työehtosopimuksen osapuolilla on tällöin mahdollisuus hylätä se.

Jos paikallista sopimusta palkantarkistuksista ei ole saavutettu viimeistään joulukuun 31. päivä, työehtosopimuksen osapuoli voi irtisanoa tämän työehtosopimuksen päättymään maaliskuun

31. päivä. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti viimeistään joulukuun 31. päivä.

Luottamus ja vastuu käsi kädessä

TYÖAIKA, TYÖTAVAT JA MATKUSTAMINEN

Toimivalla resurs- sien hallinnalla, johtamisella ja itsensä johtami- sen tukemisella tehdään työstä sujuva ja mukava osa arkea.

Oletamme jokaisen työntekijän toimivan vastuullisesti ja rehel- lisesti heille luotetuissa työtehtävissä. Työntekijä arvioi valin- noissaan vaikutukset sekä omaan työhönsä, työyhteisöönsä että asiakkaaseen. Yhteiset työn tekemisen tavat sovitaan tiimeissä ja asiakkaan kanssa. Näitä arviointeja varten on tarjolla ohjeita ja tukea.

Työn ei tule koskaan edellyttää työpäivien venyttämistä. Toimi- valla resurssien hallinnalla, johtamisella ja itsensä johtamisen tukemisella tehdään työstä sujuva ja mukava osa arkea. Jotta työ on mahdollisimman sujuvaa, inspiroivaa ja tuloksellista, luomme jatkuvasti myös uusia työn tekemisen tapoja. Gofore tarjoaa hyvät työvälineet kaikkiin työn tekemisen muotoihin, tehtiinpä sitä asiakkaan tai Goforen tiloissa, hybridinä tai etänä.

Jotta voisimme ennaltaehkäistä mahdollisia työhyvinvointiin liit- tyviä ongelmia, seuraamme työaikaa ja mittaamme hyvinvointia. Goforen sisäisistä panostuksista huolimatta toivomme työnteki- jöidemme ymmärtävän, että työn tekemistä säätelevät myös lait ja sopimukset, joihin Gofore ei voi yrityksenä vaikuttaa.

Matkustuksessa huomioidaan sekä vastuullisuuteen liittyvät tekijät että asiakkaiden ja olosuhteiden erityispiirteet. Tästä syystä käytämme paikallisia sopimuksia ja projektikohtaisia ohjeistuksia.

TYÖAIKA

Säännöllinen työaika päivätyössä

KUVAUS

MÄÄRÄYKSET

3.1

Säännöllisen työajan pituus ja järjestäminen

Päivittäinen työaika on pääsään- töisesti 7,5 tuntia viitenä päivänä viikossa.

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Keskimääräinen säännöllinen työaika Käytettäessä kiinteää työaikaa voidaan paikal- lisesti sopia keskimääräisestä säännöllisestä työajasta. Säännöllisen vuorokautisen ja viikoit- taisen työajan enimmäisrajoista voidaan sopia paikallisesti. Työajan tasaaminen toteutetaan enintään 12 viikon ajanjaksona, ellei perustel- lusta syystä sovita käytettäväksi pidempää ta- soittumisjaksoa. Jos työaikaa ei tasoiteta tasoit- tumisjakson puitteissa, maksetaan ylittäviltä tunneilta palkka kuten viikoittaisesta ylityöstä.

3.2

Arkipyhäviikot

Normaalista poikkeavat työviikot.

Vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon säännöllistä viikoittaista työaikaa, ovat muulle arkipäivälle kuin lauantaille sijoittuvat:

• Uudenvuodenpäivä

• Loppiainen

• Pitkäperjantai

• Pääsiäismaanantai

• Vapunpäivä

• Helatorstai

• Juhannusaatto

• Itsenäisyyspäivä

• Jouluaatto

• Joulupäivä

• Tapaninpäivä

TYÖAIKA, TYÖTAVAT JA MATKUSTAMINEN

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

3.3

Lepoajat ja työn tauotus

Huolehdithan riittävästä levosta ja jaksamisestasi!

Vapaapäivät ja tauot

Lauantait ja sunnuntait ovat lähtökohtaisesti vapaa- päiviä. Palvelustarpeen sitä vaatiessa voidaan paikallisesti sopia, että lauantai voi olla työpäivä, jolloin viikkoa kohti annetaan toinen vapaapäivä, joka pyritään järjestämään maanantaiksi.

Työviikko ja työvuorokausi

Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi on kalenterivuorokausi.

Tauot

Työaikaan sisältyvä tauko on kaksi kertaa päivässä.

3.4

Liukuva työaika

Noudatamme liukuvaa työaikaa, jonka puitteissa saldosi voi vaih- della +60 / -20 tuntia.

Yrityksessä sovelletaan työnantajan kulloinkin voi- massa olevaa liukuvan työajan ohjetta. Tämän työ- ehtosopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa oleva ohje on liitteenä 2. Liite kuvaa yhtiön käytäntöä, eikä liite ole sopimuksellisesti osa tätä työehtosopimusta.

3.5

Työaikapankki

Ylimääräiset liukumat voidaan tallettaa pankkiin myöhemmin vapaana käytettäväksi.

Yrityksessä on käytössä kulloinkin henkilöstön edustajan kanssa sovittu työaikapankki. Tämän työ- ehtosopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa oleva ohje on liitteenä 3. Liite kuvaa yhtiön käytäntöä, eikä liite ole sopimuksellisesti osa tätä työehtosopimusta, vaan työaikalain tarkoittama sopimus työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.

Säännöllisen työajan ylittäminen

3.6

Lisä- ja ylityö ja sen korvaaminen

Lisä- ja ylityötä tehdään Goforel- la vain harvoin ja siitä sovitaan erikseen.

Lisätyöstä maksetaan normaalia tuntipalkkaa. Lisätyö korvataan korotettuna, jos työtä tehdään työehtosopimuksen tarkoittaman säännöllisen enimmäistyöajan (7,5 h päivässä ja 37,5 h viikossa) jälkeen. Ylityö korvataan aina korotettuna.

Lisätyö

Lisätyötä on työ, jota työnantajan aloitteesta ja työn- tekijän suostumuksella tehdään sovitun säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana.

Lisätyö korvataan 50 %:lla korotettuna silloin, kun lisätyötä tehdään työehtosopimuksen tarkoittaman säännöllisen enimmäistyöajan (7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa) ja pisimmän lain mukaisen säännöllisen työajan (8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa) välisenä aikana.

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

Ylityö

Ylityötä on työ, jota työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehdään yli työaikalain tarkoittaman säännöllisen työajan enimmäismäärien eli 8 tuntia päivässä (vuorokautinen ylityö) ja 40 tuntia viikossa (viikoittainen ylityö).

Vuorokautisen ylityön korvaaminen Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta (2) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.

Korvaaminen vastaavana vapaa-aikana Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja sunnuntaityö korvata vastaavana korotettuna vapaa-aikana. Vapaa-aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.

3.7

Sunnuntaityölisä

Sunnuntaisin ja arkipyhinä työtä tehdään Goforella vain harvoin ja siitä sovitaan erikseen.

Tiettyinä arkipyhinä tehty työ

Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapun- päivänä, itsenäisyyspäivänä ja klo 17 jälkeen uuden vuoden aattona tehdystä ylityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi työaikalain mukaista sunnuntaityökorotusta vastaava korotus.

TYÖAIKA, TYÖTAVAT JA MATKUSTAMINEN

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

3.8

Varallaolo

Työajan ulkopuolista varallolo- ja päivystystyötä tehdään Goforel- la vain harvoin ja siitä sovitaan

erikseen.

Varallaolosta ja sen korvaamisesta sovitaan varalla- olevan työntekijän kanssa.

Varallaolokorvaus on 20–50 % perustuntipalkasta. Korvaus voidaan sopia myös kiinteäksi euromääräksi. Varallaolon korvausta määriteltäessä otetaan huomioon varallaolon sitovuus ja työntekijälle mahdollisesta mat- kustamisesta työkohteeseen aiheutuva vaikutus.

• varallaoloaika pyritään järjestämään yhdenjak- soiseksi, eikä sitä lueta työaikaan

• varallaoloaika keskeytyy, kun työntekijä kutsun saatuaan ryhtyy työhön

• varallaolokorvaus maksetaan vähintään neljältä

varallaolotunnilta

Goforella työtä tehdään pää- sääntöisesti vain säännöllisenä

työaikana.

Hälytystyötä tehdään työnantajan tekemän ja työn- tekijän hyväksymän hälytystyökutsun perusteella, jolloin työntekijä joutuu ryhtymään työhön säännölli-

sen työajan jälkeen klo 22 ja 06 välillä.

Poikkeustilanteissa työntekijään voidaan olla yhteydessä säännöl- lisen työajan jälkeen klo 22 ja 06 välillä ja hälyttää työhön, jolloin työntekijälle maksetaan tehdyn työajan lisäksi ylimääräinen häly-

tyskorvaus.

Hälytystyöstä maksetaan tehdyn työajan lisäksi

1 tunnin palkkaa vastaava hälytyskorvaus.

Mikäli työntekijä joutuu hälytystyökutsun perusteella siirtymään työnantajan tai tämän asiakkaan toimi-

tiloihin, on hälytyskorvaus kaksinkertainen.

Hälytyskorvausta ei lasketa mukaan työaikaan. Mikäli hälytystyö on samalla ylityötä, on ylityökorvaus heti

100 %.

3.9

Hälytystyö

3.10

Työaikamääräyksistä poikkeaminen paikallisesti sopien

Luottamushenkilö ja työnantaja voivat sopia paikallisesti toisin työaikamääräyksistä.

Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopi- muksen kohtien 3.1–3.3 ja 3.7–3.9 määräyksistä työaikaa koskien, kuitenkin siten, että kaikissa tapauksissa on noudatettava ehdottomia lain säännöksiä.

Työmatkat

3.11

Yleiset matkustamista koskevat määräykset

KUVAUS

Kun työ edellyttää matkustamis- ta, noudatamme yhtiön käytän- nön mukaista matkustusohjetta.

MÄÄRÄYKSET

Matkustamisvelvollisuus

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtä- vien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei siihen kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enem- män kuin tehtävän hoitaminen välttämättömästi vaatii.

Työmatkan ja matkavuorokauden alkaminen ja päättyminen

Työmatka ja päivärahaan oikeuttava matkavuoro- kausi alkavat silloin, kun työntekijä lähtee työ- matkalle työpaikaltaan tai erikseen sovittaessa kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja ne päättyvät silloin, kun työntekijä palaa työpaikal- leen tai säännöllisen työajan jo päätyttyä suoraan kotiin.

Koulutusmatkat

Kohtien 3.11–3.12 matkakustannusten korvaamista koskevia määräyksiä sovelletaan myös työnanta- jan määräämiin ja työnantajan kanssa sovittuihin koulutusmatkoihin.

Matkakustannukset

Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset työmatkasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, joihin luetaan esimerkiksi majoituskustannukset, matka- lippujen hinnat, matkatavarakustannukset ja, jos matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaa- minen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa selvittää yhteisesti ennen matkalle lähtöä.

Päiväraha

Kun työntekemispaikka on yleisesti käytetyn kulku- tien mukaisesti mitaten yli 80 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakituisesta työpaikasta tai asunnosta (riippuen siitä kummasta paikasta matkalle lähde- tään) ja vähintään 15 kilometrin etäisyydellä sekä työntekijän vakituisesta työpaikasta että asunnosta, maksetaan verohallinnon verovapaaksi vahvistaman suuruinen päiväraha kultakin matkavuorokaudelta.

3.12

Matka- kustannusten korvaaminen

TYÖAIKA, TYÖTAVAT JA MATKUSTAMINEN

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

Yöpymiskustannukset

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismah- dollisuutta, työnantaja korvaa työmatkan aikaiset majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.

Korvaus oman auton käytöstä

Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan siitä Verohallinnon vuosittain verovapaaksi vahvistaman suuruinen korvaus.

Jos työntekijä joutuu tulemaan hälytystyöhön tai ylityöhön tai poistumaan tällaisesta työstä sellaisena vuorokauden aikana, jona säännölliset kulkuyhtey- det puuttuvat, tai jos hänet kutsutaan hälytystyöhön niin kiireellisesti, että työpaikalle on mahdoton ehtiä yleisellä kulkuneuvolla, suoritetaan työntekijälle korvaus matkakustannuksista tai, jos hän on käyt- tänyt omaa ajoneuvoaan, korvaus oman ajoneuvon käyttämisestä.

Yrityksessä sovelletaan työnantajan kulloinkin voimassa olevaa matka-ajan ohjetta. Tämän työehto- sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa oleva ohje on liitteenä 4. Liite kuvaa yhtiön käytäntöä, eikä liite ole sopimuksellisesti osa tätä työehtosopimusta.

3.13

Matka-aika

Oma ja toisten hyvinvointi

ennen kaikkea

HYVINVOINTI – POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

Vaikka Gofore onkin tulos- ja kehityshakuinen yritys, hyvin- vointi ajaa aina työn edelle.

Työntekijöillä on oikeus, ja samalla myös velvollisuus, huolehtia sekä omasta että toisten työntekijöiden hyvinvoinnista. Vaikka painopiste onkin usein hyvinvoinnin kehittämisessä, ei päivittäisessä tekemi- sessä ole unohdettu ongelmien ehkäisyä ja korjaamista.

Oletamme työntekijöidemme käyttäytyvän aina kunnioittavasti ja ystävällisesti toisiaan kohtaan, myös hankalien tilanteiden edessä. Jokainen rakentaa kulttuuriamme oman toimintansa kautta. Meille on tärkeää, että työyhteisömme on inklusiivinen ja toivottaa kaikki tervetulleiksi sellaisina kuin he ovat. Näin ollen jokaisella on myös velvollisuus puuttua syrjivään, väheksyvään tai hyökkäävään käytök- seen, mikäli sellaista havaitsee.

Yleinen hyvinvointi perustuu aktiiviselle kuuntelulle, keskustelulle ja halulle ymmärtää jokaisen työntekijän tarpeita ja taipumuksia. Lomia ja vapaita voi pitää joustavasti, ja niistä sovitaan aina tiimeittäin ja yhdessä asiakkaan kanssa.

Gofore on myös perheystävällinen työpaikka, ja näin ollen pyrimme aina joustamaan ja tarjoamaan erilaisia mahdollisuuksia työn ja sen ulkopuolisen elämän yhteen sovittamisessa.

Vaikka Gofore onkin tulos- ja kehityshakuinen yritys, hyvinvointi ajaa aina työn edelle. Työntekijöiden hyvinvointia varten Gofore tarjoaa kattavat työterveyspalvelut. Yksiselitteinen ohjeistuksemme on, että sairaana ei tulla töihin.

POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

Työkyvyttömyys

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

Lyhyestä sairauspoissaolosta maksetaan palkkaa. Yhtiön käytäntönä on, että voit olla kolme päivää poissa ilman sairaslomatodistusta, ellei

toisin pyydetä.

Sairausajalta maksetaan palkka edellyttäen, että

•

työntekijä on sairauden, tapaturman tai lap- settomuushoidosta johtuvan työkyvyttömyy- den vuoksi estynyt tekemästä työtään eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään

tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työn- antajalle työkyvyttömyydestään ja, jos mahdol- lista, sen kestosta. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työ-

kyvyttömyydestä.

4.1

Sairausajan palkka

Palkalliseen jaksoon luetaan myös aika, jolloin työntekijä on työkyvytön lapsettomuushoidon tai sukupuolen korjaushoidon

vuoksi.

Sairausajan palkan maksujakson pituus

Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauk- sen yhteydessä työsuhteen alettua seuraavasti:

•

alle 3 vuotta, neljän viikon ajalta

3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, viiden viikon

5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon vähintään 10 vuotta kahdeksan viikon ajalta

Mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden, määräytyy työnantajan sairausajan palkanmaksu-

velvollisuus työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan.

Jos sama sairaus uusiutuu lyhyen ajan sisään, sairauspois- saolot voidaan laskea yhteen.

Saman sairauden uusiutuminen

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairau- teen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairauspäivärahaa, aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, lasketaan siten kuin kysy- myksessä olisi yksi sairastumisjakso. Sairausajan palkkaa maksetaan kuitenkin sairausvakuutus- lain 8 luvun 7 §:n 2 momentin tarkoittamalta omavastuuajalta.

HYVINVOINTI – POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

Työnantaja hakee korvaukset Kelasta niin kauan kuin palkal- linen sairausloma kestää. Kun sairausloma muuttuu palkatto- maksi, henkilö hakee itse Kelasta korvaukset.

Sairausajan palkanmaksun toteuttaminen Työnantaja toteuttaa sairausajan palkan maksami- sen seuraavasti:

Työnantaja maksaa työntekijälle palkan ja hakee itselleen tältä ajalta työntekijälle tulevan sairausva- kuutuslain mukaisen päivärahan.

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei makseta työntekijästä johtuvasta syystä tai se maksetaan lakisääteistä pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työ- kyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain perusteella työnantajan osaksi tai kokonaan kustantamasta vakuutuksesta tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairaus- vakuutuskassasta.

Lääkärintarkastukset

4.2

Palkanmaksun edellytykset ja matkakustannusten korvaaminen

Sairastuessasi äkillisesti voit pääsääntöisesti käydä lääkä- rintarkastuksessa työaikana ja saada tältä ajalta palkan.

I Palkanmaksun yleiset edellytykset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä kohdan II alakohdissa 1–4 mainituilta tarkastuksilta ja tutki- muksilta edellyttäen, että:

• niitä ei ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella

• ne on järjestetty työajan tarpeetonta menetys- tä välttäen

• niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle ja

• asianomaisen tarkastuksen tai tutkimuksen yhteydessä jäljempänä mainitut erityisedelly- tykset täyttyvät

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

Lähtökohtaisesti saat palkan nor- maalisti muun muassa siltä ajalta, kun käyt joko itse tai puolisosi kanssa lapsettomuushoidossa.

II Palkanmaksun erityisedellytykset

1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä siltä ajalta, kun

• työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttä- mättömässä lääkärintarkastuksessa tai tarkas- tukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa

• työntekijä on lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuen työkyvytön (enintään kaksi peräkkäistä kalenteripäivää)

• työntekijä on sairausoireiden vuoksi otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi (enintään kaksi peräkkäistä kalenteripäivää)

• työntekijä käy itse tai puolisonsa kanssa lapsettomuushoitoon liittyvällä lääkärin- käynnillä tai tutkimuksessa

2. Aikaisemmin todetun sairauden tapauksessa palkkaa ei vähennetä

• kun työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen sairauden olennaisen pahentumisen vuoksi

• kun krooninen sairaus edellyttää lääkärin tarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikois- lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrit- telemiseksi

• kun työntekijä käy hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuk- sessa, jossa annetaan määräys apuvälineen (esim. silmälasien) hankkimiseksi

• kun työntekijä käy muussa aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeelli- sessa lääkärintarkastuksessa, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimen- piteen aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta (enintään kaksi peräkkäistä kalenteripäivää)

HYVINVOINTI – POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

3. Äkillisen hammassairauden vaatiman hoito- toimenpiteen ajalta palkkaa ei vähennetä, jos

• hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden

• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työ- kyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden

4. Lakisäteiset lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Palkkaa ei vähennetä työntekijän käydessä

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa

• nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitetuissa tarkastuksissa

• terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuksis- sa, joihin työnantaja lähettää työntekijän tai

• synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa

Työnantaja maksaa edellä kohdassa 4.2(4) tarkoi- tetuilta lääkärintarkastuksilta ja tutkimuksilta välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutki- muksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana maksetaan hänelle ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivä- rahaa.

Matkakustannukset ja päivärahat

Perhevapaa

4.3

Raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksettava palkka

Työntekijälle maksetaan palkkaa raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta, jos hänellä on oikeus Kelan maksamaan raskaus- tai vanhempainpäivärahaan.

Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työn- tekijällä on sairausvakuutuslain mukainen oikeus raskaus- tai vanhempainrahaan.

Arkipäivällä tarkoitetaan sairausvakuutuslain mukaisesti muita päiviä kuin sunnuntai-, pyhä- tai arkipyhäpäiviä.

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

4.4

Raskausvapaan palkka

Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan palkkaa raskaus- vapaan ajalta.

Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan palkka raskausvapaan ajalta yhteensä 40 arkipäivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään viisi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

Synnyttävälle vanhemmalle ja lapsen toiselle vanhemmalle maksetaan palkkaa yhtä pitkään

vanhempainvapaan ajalta.

Vanhempainvapaan ajalta maksetaan palkka

yhteensä 36 arkipäivän ajalta:

Merkitystä ei ole sillä, onko vanhempi lapsen biologinen vai adoptiovanhempi tai etä- vai

lähivanhempi.

• Synnyttävälle vanhemmalle;

• Ei-synnyttävälle vanhemmalle;

• Muulle lapsen hoitoon osallistuvalle henkilölle, jolle on luovutettu vanhempainvapaata,

Lisäksi muulle lapsen hoitoon osallistuvalle henkilölle, jolle on luovutettu vanhempainvapaata, maksetaan palkkaa yhtä pitkään

vanhempainvapaan ajalta.

edellyttäen että työsuhde on jatkunut yhtäjaksoi- sesti vähintään viisi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

Palkallisen vanhempainvapaan voi jakaa korkein- taan kahteen osaan.

Lapsen vanhempi voi luovuttaa vanhempainvapaapäiviä toisen vanhemman lisäksi omalle tai toisen vanhemman puolisolle tai

lapsen huoltajalle.

4.5

Vanhempainvapaan palkka

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut edellä tarkoitettua raskaus- tai vanhempainvapaan palk- kaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle lain tai sopimuksen pe- rusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan työntekijältä päivä- rahaa tai korvausta vastaavan määrän, ei kuiten- kaan enempää kuin maksamansa palkan määrän.

4.6

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkasta tehtävät vähennykset

HYVINVOINTI – POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

Tilapäinen poissaolo ja muita etuuksia

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

4.7

Lapsen sairastuminen

4.8

Poissaolo ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn johdosta

Yhtiön käytännön mukaisesti sairaan lapsen hoitoa voi kirjata jokainen goforelainen, jonka taloudessa asuvaa lasta hän hoitaa. Vaihtoehtoisesti työn- tekijät voivat yhtiön käytännön mukaisesti käyttää sairaan lapsen hoitopalvelua kumppa- niemme kautta.

Sinulla on oikeus olla enintään kaksi päivää poissa töistä ilman palkanmenetystä esimerkiksi silloin, kun sinun on odottamat- toman tilanteen johdosta välttä- mättä mentävä tapaturmapaikal- le tai sairaalaan vanhempasi tai lapsesi luokse.

Lapsen sairaus

Alle 10-vuotiaan lapsen tai alle 18-vuotiaan vam- maisen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti lapsen hoidon järjestä- miseksi tai lapsen hoitamiseksi välttämättömän, enintään neljän työpäivän pituisen poissaolon ajalta edellyttäen, että tarvittaessa työnantajalle esitetään lapsen sairaudesta vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan.

Työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä edellä tarkoitetun poissaolon takia.

Työntekijällä on oikeus enintään kahden päivän palkalliseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen vanhem- paansa tai lastaan kohdanneen, sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Palkalliseen poissaoloon on oikeus kuitenkin enintään kerran 12 peräkkäisen kuukauden aikana.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissa- olostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

Saat palkallista vapaata, jos sinut vihitään, täytät 50 vuotta tai tasakymmeniä sen jälkeen, muutat tai osallistut lähiomaisesi

hautajaisiin.

Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän

•

työpäivänä, jona hänet vihitään avioliittoon täyttäessään 50, 60, 70, 80, 90 ja 100 vuotta (vapaan ajankohdasta sovitaan erikseen) työpäiväksi osuvana muuttopäivänään kuitenkin

enintään kerran 12 peräkkäisen kuukauden aikana

Lähiomaisella tarkoitetaan

vanhempia, isovanhempia, lapsia, Xxxxxxx ja hautajaiset

lapsenlapsia, sisaruksia, puoli- Työntekijälle järjestetään mahdollisuus lyhyeen tila- soa sekä puolison vanhempia ja päiseen palkalliseen poissaoloon (1–3 päivää) lähi- lapsia. omaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta. Vapaan

pituudesta sovitaan työnantajan kanssa tilanteen olosuhteen huomioon ottaen. Työntekijän vuosi- lomaetuja ei vähennetä tällaisen poissaolon takia.

4.9

Muita etuuksia

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

Kutsunta ja kertausharjoitukset

Asevelvollisen työntekijän osallistuminen ase- velvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista. Jos työntekijä osallistuu reser- vin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

Yhteiskunnalliset luottamustehtävät

Työntekijän osallistuessa työaikana kunnanvaltuuston tai -hallituksen taikka lakisääteisten vaalien vaali- lautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn, hänelle maksetaan palkan ja kokouksen järjestäjän maksa- man ansionmenetyksen korvauksen erotus. Työn- tekijän vuosilomaetuja ei vähennetä sen vuoksi, että kokoukset pidetään työaikana.

Ammattijärjestön hallintoelimien kokoukset Työntekijän palkka- ja vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valittuna edustajana Akavan, YTN:n ja Tietoala ry:n sekä niiden valtakunnallisten jäsen- järjestöjen liitto-, edustajisto- tai vuosikokoukseen taikka mainittujen järjestöjen hallitusten tai niiden asettaman toimikunnan kokouksiin. Mahdollisen henkilöstöyhdistyksen edellä mainittujen toimielinten kokouksiin osallistumisen ja ajankäytön osalta on kui- tenkin sovittava erikseen, mikäli kokous on tarkoitus järjestää työaikana.

4.10

Luottamustehtävät

VUOSILOMA

Vuosiloma ja lomaraha

4.11

Vuosiloman ansain- ta ja pitäminen

Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain

(162/2005, muutoksineen) mukaan.

Vuosiloma kertyy lain mukaisesti.

HYVINVOINTI – POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

4.12

Loman järjestäminen uudelle työntekijälle

4.13

Lomaraha

Yhtiö järjestää uudelle työntekijälle hänen niin halutessaan vapaata kesälomakautena.

Rekrytoivia esihenkilöitä kannus- tetaan työntekijöiden oikeuden- mukaiseen kohteluun, kun sovitaan esimerkiksi palkallisen vapaan osasta. Ratkaisussa huomiota kiinnitetään työntekijän levon tarpeeseen.

Lomarahana maksetaan puolet vuosilomapalkasta.

Yhtiön käytäntönä on maksaa lomaraha kesäkuun ja helmikuun palkanmaksun yhteydessä.

Työnantaja järjestää ennen lomakauden alkua työsuhteeseen tulleelle työntekijällä tämän niin halutessa mahdollisuuden saada mahdollisen palkallisen vuosiloman lisäksi palkatonta vapaata työstä siten, että palkallinen ja palkaton loma ovat yhteensä vähintään neljä (4) viikkoa.

Lomarahan suuruus ja maksaminen vuosilomapalkan yhteydessä

Lomarahana maksetaan vuosittain 50 % vuosiloma- palkasta. Xxxxxxxxx saaminen edellyttää, että työn- tekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana.

Lomarahan maksaminen lomakorvauksen yhteydessä Jos työnantaja irtisanoo työntekijän muista kuin työn- tekijästä johtuvista syistä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, lomaraha maksetaan siitä lomakorvauk- sesta, joka määräytyy edellisen päättyneen loman- määräytymisvuoden perusteella.

Eläkkeelle siirtyminen

Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan loma- raha työntekijän vuosilomapalkasta ja lomakorvauk- sesta.

Asevelvollisuus

Asevelvollisuutta suorittamaan lähtevälle työntekijälle lomaraha maksetaan työhön paluun jälkeen.

Sopiminen lomarahan maksamatta jättämisestä

Jos luottamushenkilö ja työnantaja yhteisesti toteavat työnantajalla olevan taloudellisen tilanteen vuoksi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaiset irtisanomis- perusteet, voidaan sopia paikallisesti lomarahan kokonaan tai osittain maksamatta jättämisestä. Sopi- mus voidaan tehdä yhdeksi lomavuodeksi kerrallaan. Sopimuksen yhteydessä työnantaja selvittää lomara- han maksamatta jättämisestä aiheutuvan kustannus- säästön käyttöperiaatteet.

Vapaus valita, oikeus kehittyä

TYÖSSÄ KEHITTYMINEN

Yksi kehittymisen kulmakivistä on tiimityöskentely

– toimivimmat ratkaisut löytyvät usein yhdessä tekemällä.

Osaaminen kehittyy ensisijaisesti jokapäiväisissä työtehtävissä. Siksi Goforella tarjotaan aina työntekijän osaamista vastaavaa ja sitä kehittävää työtä. Jokaisella on mahdollisuus, mutta myös velvollisuus huolehtia oman osaamisensa kehittämisestä asiak- kaita, liiketoimintaa ja työyhteisöä palvelevalla tavalla. Kannus- tamme myös jakamaan omaa osaamista työyhteisössä.

Gofore tukee henkilöstön osaamisen kehittymistä monipuolisesti yksilölliset tarpeet huomioiden. Osaamisen kehittymisen tavoit- teet ja tavat sovitaan vuoropuhelussa oman esihenkilön kanssa, jossa tarkastellaan sekä yhteisiä että yksilöllisiä kehittymisen päämääriä.

Toinen merkittävä kehitystä ajava voima on tiimityöskentely. Yhdessä tehden löydämme parhaat ratkaisut ja opimme uusia näkökulmia, mikä puolestaan kasvattaa sekä ammattitaitoamme että kykyämme huomioida ja ymmärtää toisiamme.

Kannustamme kertomaan mielipiteet avoimesti ilman pelkoa sensuroinnista tai rangaistuksista. Samalla odotamme kaikkien kykenevän kuuntelemaan ja tarkastelemaan asioita myös muista kuin omista näkökulmistaan. Odotamme jokaisen etsivän tilaisuuksia pyytää ja antaa vahvistavaa sekä ohjaavaa palautetta, ja ottavan myös kiitoksella vastaan itse saamansa palautteen.

Virheet ovat sallittuja, mutta niistä on velvollisuus oppia. Retrospektiivit ja itsereflektio ovat tärkeitä oppimisen tukijoita. Jokainen projekti nähdään mahdollisuutena oppia ja kehittyä niin ammatillisesti kuin ihmisinäkin.

Yhdessä

ja avoimesti

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA MUUT MÄÄRÄYKSET

Yrityskohtaisen työehtosopimuksen ansiosta pystymme paikallisesti sopimaan työpaikkamme käytännöistä. Meillä on pitkään jalostunut yhteistyösuhde työnantajan ja luottamushenkilöi- demme välillä, jonka varassa voimme jatkaa sopimuksen kehittämistä. Mahdolliset erimieli- syydet ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla käytävin neuvotteluin.

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA MUUT MÄÄRÄYKSET

KUVAUS

MÄÄRÄYKSET

6.1

Paikallinen sopiminen

Työnantaja ja luottamus- henkilö voivat sopia paikallisesti toisin tämän työehtosopimuksen määräyksistä.

Työehtosopimuksessa tarkoitettu paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksen määräyksistä on mahdollista sopia toisin tämän kohdan mukaisesti pakottavan lain säännökset huomioi- den. Näin tehtyä sopimusta pidetään paikallisena sopimuksena.

Seuraavista määräyksistä voidaan poiketa paikallisella sopi- muksella:

• Kohta 3.1 (Säännöllisen työajan pituus ja järjestäminen)

• Kohta 3.2 (Arkipyhäviikot)

• Kohta 3.3 (Lepoajat ja tauot)

• Kohta 3.7 (Sunnuntaityölisä)

• Kohta 3.8 (Varallaolo)

• Kohta 3.9 (Hälytystyö)

• Kohta 4.12 (Sopiminen lomarahan maksamatta jättämisestä)

Lisäksi liitteen 1 mukaista paikallista palkkaratkaisua pide- tään tässä kohdassa tarkoitettuna paikallisena sopimuksena.

Työehtosopimusosapuolien on kuitenkin kohdan 2.5 mukaisesti hyväksyttävä kirjallisesti liitteen 1 mukainen paikallinen palkka- ratkaisu ennen kuin se voi astua voimaan.

Paikallisen sopimisen osapuolet

Paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajan ja/tai tämän edustajan ja luottamushenkilön välillä, tai ellei luottamus- henkilöä ole valittu, työntekijöillä on oikeus valita keskuudes- taan edustaja neuvottelemaan paikallisesta sopimuksesta.

Vaali tai muu valintamenettely on järjestettävä niin, että kaikilla työehtosopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä on tilaisuus osallistua edustajan valintaan.

Sopimuksen muoto ja kesto

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimuksesta on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä on sovittu. Sopimus voi olla määrä- aikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Ellei lyhyemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudat- taen. Jos sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

Paikallisesta sopimuksesta johtuvat erimielisyydet Paikallisen sopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

Tämä työehtosopimus sisältää oikeudellisesti sitovia määräyksiä sekä oikeudellisesti ei-sitovia periaatteita ja ku- vauksia. Määräyksillä tarkoitetaan työehtosopimuksen sivun oikealla puolella ”Määräykset”-sarakkeen alla olevia tekstejä, jotka muodostavat tämän työehtosopimuksen. Kuvauksilla tarkoitetaan työehtosopimuksen sivun vasemmalla puolella ”Kuvaus”-sarakkeen alla olevia tekstejä. Periaatteilla tarkoite- taan kunkin työehtosopimuksen luvun alussa ennen määräyk- siä ja kuvauksia olevia tekstejä.

Osapuolet toteavat, että jos tämän työehtosopimuksen tul- kinnasta syntyy erimielisyyttä, tulkinnassa otetaan huomioon vain oikeudellisesti sitovat määräykset, eikä tulkinnassa oteta huomioon kuvausten tai periaatteiden tekstejä, jotka eivät ole osa työehtosopimusta.

Tämä työehtosopimus on neuvoteltu, laadittu ja allekirjoitettu suomenkielisenä versiona. Työehtosopimuksesta voidaan osa- puolten yhteisellä päätöksellä laatia epävirallisia käännöksiä. Mikäli tämän suomenkielisen version ja sen käännöksen välillä on ristiriitoja tai epäselvyyksiä, tämä versio on määräävä.

6.2

Työehto- sopimuksen tulkinta

Työehtosopimuksen tulkintaa tai työsuhteen ehtoja koskeva erimielisyys ratkaistaan noudattaen alla esitettyä neuvottelu- järjestystä.

Paikallinen neuvottelujärjestys

Erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla käytävin neuvotteluin.

• työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kääntyä välittömästi työn- johdon puoleen

• palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimieli- syydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamushenkilön tai työntekijän itsensä välillä

• työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan työnantajan tai tämän edustajan ja luottamus- henkilön välillä, jos yrityksessä on valittu luottamushenkilö

6.3

Erimielisyyksien ratkaiseminen

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA MUUT MÄÄRÄYKSET

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aihee- tonta viivytystä. Neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.

Paikallisista neuvotteluista on laadittava pöytäkirja, jos jompi- kumpi osapuolista sitä pyytää. Pöytäkirja tehdään ja allekirjoi- tetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Pöytäkirjaa ei tarvitse laatia, jos asiasta laaditaan erimielisyysmuistio.

Työehtosopimusosapuolten neuvottelut ja työtuomioistuin

Ellei asiaa saada ratkaistua paikallisesti, asia voidaan jomman- kumman paikallisen osapuolen vaatimuksesta siirtää työehto- sopimusosapuolten ratkaistavaksi.

Tällöin paikalliset osapuolet laativat ensi tilassa yhteisen erimielisyysmuistion, josta ilmenee mitä erimielisyys koskee ja kummankin osapuolen perustellut kannat. Luottamushenkilö ja työnantajan edustaja allekirjoittavat muistion. Erimielisyys- muistio laaditaan kahtena kappaleena. Osapuolet toimittavat muistion työehtosopimusosapuolille.

Jos paikallinen neuvotteluosapuoli ei kohtuullisessa ajassa osallistu erimielisyysmuistion laatimiseen, voi toinen osapuoli yksin siirtää asian työehtosopimusosapuolten ratkaistavaksi.

Työehtosopimusta koskevat erimielisyydet, joista on neuvoteltu neuvottelujärjestyksen mukaisesti työehtosopimusosapuolten kesken pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan jättää työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Jos työntekijä antaa siihen valtuuden, työnantaja pidättää palkasta allekirjoittaneiden työntekijäjärjestöjen jäsenmak- sut palkanmaksun yhteydessä ja tilittää ne ilmoitetun työn- tekijäjärjestön pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti. Työnantaja antaa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

6.4

Ammatti- yhdistys- jäsenmaksujen perintä

KUVAUS MÄÄRÄYKSET

6.5

Ryhmä- henkivakuutus

6.6

Kokoontuminen työpaikalla

YTN ry:n jäsenjärjestöjen ja Tietoala ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikkaosastolla tai vastaavalla on mahdollisuus järjestää kokouksia työpaikan työsuhdeasioista työnantajan osoittamassa paikassa työajan ulkopuolella seu- raavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa.

2. Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

3. Työntekijäliiton ja sen yhdistysten ilmoituksia saadaan kiinnittää työpaikan ilmoitustaululle.

Ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeen- tulo työntekijän meneh- tyessä.

Työnantaja kustantaa työntekijöille ryhmähenkivakuutuksen.

ALLEKIRJOITUKSET

Gofore Oyj

Gofore Verify Oy

Devecto Oy

Gofore Lead Oy

Xxxxxx Xxxxxx

Xxxx Xxxxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxxx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Xxxxx Xxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx

Tietoala ry

Xxxxx Xxxxxxx

Xxxx Xxxxxxx

TARKASTETTU

Noora Xxx-Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx

LIITE 1

Palkka- ratkaisu

1.1.2023

Goforen palkkaratkaisu

Palkkaratkaisun perusajatus on, että palkankorotukset peilaavat Goforen taloudellista menestymistä. Kun Gofo- rella menee hyvin, sen palkanmaksukyky on parempi ja korotukset suurempia. Taloudellisesti heikompana aikana palkkoja voidaan korottaa vähemmän. Tämä palkkarat- kaisu on työehtosopimuksen kohdassa 2.5 tarkoitettu paikallinen sopimus.

Palkankorotusten tavoite on edistää tasa-arvoa ja yhden- vertaisuutta palkkauksessa sekä palkita työntekijöitä pitkäjänteisestä hyvästä suoriutumisesta ja entistä vaati- vampien tehtävien hoitamisesta.

Goforella palkankorotukset koostuvat kahdesta osasta:

1) Kaikille työehtosopimuksen piirissä oleville mahdolli- sesti maksettavista neljännesvuosittain laskettavista yleiskorotuksista, joiden periaatteet kuvataan jäljempänä kohdassa ”Neljännesvuosittain laskettavat yleiskorotuk- set”; ja 2) Henkilökohtaisista palkankorotuksista, joita työnantaja jakaa oman harkintansa pohjalta palkkaratkai- sun tavoitteiden mukaisesti.

Yhteensä, sisältäen sekä kaikille työehtosopimuksen piirissä oleville maksettavat yleiskorotukset että työn- antajan harkintansa mukaan kohdistamat henkilökohtaiset palkankorotukset, palkkoja korotetaan kunkin kalenteri- vuoden aikana kaksi kertaa yleiskorotuksen verran. Tämä tarkoittaa sitä, että jos yleiskorotus vuoden aikana on

1,5 %, korotetaan palkkoja yhteensä 2 * 1,5 % = 3,0 % (mukaan lukien yleiskorotukset ja henkilökohtaiset palkan- korotukset).

Työnantajan harkintansa mukaan kohdistamia henkilö- kohtaisia palkankorotuksia jaetaan siten vähintään yleis

korotuksen verran (työnantaja voi omalla harkinnallaan jakaa henkilökohtaisia palkankorotuksia palkkaratkai- sua enemmän mutta ei vähemmän kuin yleiskorotuksen verran).

Gofore kehittää palkankorotusten avoimuutta julkaise- malla henkilöstölle vähintään vuosittain henkilökohtaisten palkankorotusten kokonaismäärän (%), henkilökohtaisten palkankorotusten keskimääräisen suuruuden (%) sekä kuinka suuri osa henkilöstöstä on saanut henkilökohtaisia palkankorotuksia. Mahdollisuuksien mukaan julkaistaan tarkemmat tiedot (esim. rooleittain) siten, ettei henkilö- tason tiedot ovat pääteltävissä tilastoista.

NELJÄNNESVUOSITTAIN LASKETTAVAT YLEISKOROTUKSET

Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkkoja korotetaan kolmen kuukauden välein. Kunkin korotuksen suuruus perustuu Gofore-konsernin edellisen vuosineljänneksen orgaaniseen kasvuun ja oikaistuun EBITA:han seuraavaksi kuvatulla tavalla.

Yleiskorotus tulee voimaan kutakin vuosineljännestä seuraavan vuosineljänneksen viimeisen kuun 1. päivänä, palkanmaksupäivän ollessa kunkin yhtiön kulloinkin voi- massa olevan maksukäytännön mukainen.

• Q1:n (tammikuu – maaliskuu) osalta korotus tulee voimaan kesäkuun 1. päivä

• Q2:n (huhtikuu – kesäkuu) osalta korotus tulee voimaan syyskuun 1. päivä

• Q3:n (heinäkuu – syyskuu) osalta korotus tulee voimaan joulukuun 1. päivä

• Q4:n (lokakuu – joulukuu) osalta korotus tulee voimaan maaliskuun 1. päivä

Taulukko 1: Esimerkkitaulukko yleiskorotusten suuruudesta eri orgaanisen kasvun ja oikaistun EBITA-prosentin yhdistelmillä.

Organic growth Adjusted % EBITA %	0 %	2 %	4 %	6%	8 %	10 %	12 %	14 %	16 %	18 %	20 %	22 %	24 %
1 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %
2 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %
3 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %
4 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %
5 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,01 %
6 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,02 %	0,05 %	0,08 %
7 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,03 %	0,06 %	0,09 %	0,12 %	0,15 %
8 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,01 %	0,04 %	0,07 %	0,10 %	0,13 %	0,16 %	0,19 %	0,22 %
9 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,02 %	0,05 %	0,08 %	0,11 %	0,14 %	0,17 %	0,20 %	0,23 %	0,26 %	0,29 %
10 %	0,00 %	0,03 %	0,06 %	0,09 %	0,12 %	0,15 %	0,18 %	0,21 %	0,24 %	0,27 %	0,30 %	0,33 %	0,36 %
11 %	0,07 %	0,10 %	0,13 %	0,16 %	0,19 %	0,22 %	0,25 %	0,28 %	0,31 %	0,34 %	0,37 %	0,40 %	0,43 %
12 %	0,14 %	0,17 %	0,20 %	0,23 %	0,26 %	0,29 %	0,32 %	0,35 %	0,38 %	0,41 %	0,44 %	0,47 %	0,50 %
13 %	0,21 %	0,24 %	0,27 %	0,30 %	0,33 %	0,36 %	0,39 %	0,42 %	0,45 %	0,48 %	0,51 %	0,54%	0,57 %
14 %	0,28 %	0,31 %	0,34 %	0,37 %	0,40 %	0,43 %	0,46 %	0,49 %	0,52 %	0,55 %	0,58 %	0,61 %	0,64 %
15 %	0,35 %	0,38 %	0,41 %	0,44 %	0,47 %	0,50 %	0,53 %	0,56 %	0,59 %	0,62 %	0,65 %	0,68 %	0,71 %
16 %	0,42 %	0,45 %	0,48 %	0,51 %	0,54 %	0,57 %	0,60 %	0,63 %	0,66 %	0,69 %	0,72 %	0,75 %	0,78 %
17 %	0,49 %	0,52 %	0,55 %	0,58 %	0,61 %	0,64 %	0,67 %	0,70 %	0,73 %	0,76 %	0,79 %	0,82 %	0,85 %
18 %	0,56 %	0,59 %	0,62 %	0,65 %	0,68 %	0,71 %	0,74 %	0,77 %	0,80 %	0,83 %	0,86 %	0,89 %	0,92 %
19 %	0,63 %	0,66 %	0,69 %	0,72 %	0,75 %	0,78 %	0,81 %	0,84 %	0,87 %	0,90 %	0,93 %	0,96 %	0,99 %
20 %	0,70 %	0,73 %	0,76 %	0,79 %	0,82 %	0,85 %	0,88 %	0,91 %	0,94 %	0,97 %	1,00 %	1,03 %	1,06 %

Viimeinen työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus toteutetaan sen vuosineljänneksen perusteella, jonka aikana työehtosopimus päättyy, yllä esitetyn voimaantulo- aikataulun mukaisesti.

Yleiskorotuksen suuruudesta tiedotetaan henkilöstölle mahdollisimman pian vuosineljänneksen tulosjulkistusten jälkeen.

Orgaanisen kasvun ja oikaistun EBITA:n laskeminen Edellisen vuosineljänneksen toteutunut kannattavuus määräytyy IFRS-standardin mukaisen konsernituloslas- kelman oikaistu EBITA-mittarin mukaisella laskentatavalla. Gofore määrittelee oikaistun EBITA:n seuraavasti:

raportoitu EBITA + (+ goodwill impairment +/-liike- toimintojen yhdistämisestä aiheutuvat hankintaan liittyvät välittömät kulut/ tuotot + liiketoiminnan uudelleenjärjes- telykulut - käyttöomaisuuden luovutusvoitot + käyttö- omaisuuden luovutustappiot).

Konsernilla tarkoitetaan Gofore Oyj:n ja yhtiöiden, joihin Gofore Oyj:llä on kirjanpitolain (1336/1997, muutoksineen) mukainen määräysvalta, muodostamaa yritysryhmää.

Toteutunut kasvu määräytyy vertaamalla edellisen vuosi- neljänneksen konsernituloslaskelman mukaista liikevaih- toa edellisen tilikauden vastaavan vuosineljänneksen liikevaihtoon siten, että nykyhetken (nykyisen) konserni- rakenteen mukaisesta konsernirakenteesta lasketaan ns. pro forma -liikevaihto vertailukaudelle. Pro forma -liike- vaihdossa on siis mukana yritysostojen ja divestointien vaikutus.

Lisäksi laskennassa eliminoidaan mahdollisuuksien mu- kaan kirjanpidollisten epäjatkuvuuskohtien merkittävät vaikutukset oikeiden vertailutulosten saamiseksi. Tällaisia eliminoitavia vaikutuksia voi syntyä esim. seuraavissa tilanteissa:

• Muut poikkeukselliset liiketoimintatransaktiot, jotka vaikuttavat konsernirakenteeseen tai konsernin liikevaihtoon tai kannattavuuteen tavanomaisesta palveluliiketoiminnasta poikkeavalla tavalla

LIITE 1 – PALKKARATKAISU

Jotta vuosineljänneksestä toiseen toimittaisiin yhden- mukaisesti, käytetään yleiskorotusten perusteena yhden desimaalin tarkkuuteen pyöristettyjä orgaanista kasvu- prosenttia ja oikaistua EBITA-prosenttia.

OIKAISTUN EBITA:N OSUUS YLEISKOROTUKSESTA

Oikaistun EBITA:n osuus yleiskorotuksesta lasketaan seuraavasti: (oikaistu EBITA-prosentti - 10 %) * 0,07. Ts. jokainen oikaistu EBITA-prosentti kasvattaa yleiskorotuksia 0,07 %-yksikköä, mutta vasta 10 %:sta alkaen se korottaa yleiskorotuksia sen sijaan, että pienentäisi niitä.

Esim. 1: perustapaus

• Oikaistu EBITA-% 2022 Q1: 14,951 % ≈ 15,0 %

• Oikaistu EBITA-%:n osuus yleiskorotuksesta 2022 Q2: (15,0 % - 10 %) * 0,07 = 0,35 %

Esim. 2: yleiskorotusta heikentävä EBITA-%

• Oikaistu EBITA-% 2022 Q1: 9,044 % ≈ 9,0

• Oikaistu EBITA-%:n osuus yleiskorotuksesta 2022 Q2: (9,0 % - 10 %) * 0,07 = -0,07 %’’

ORGAANISEN KASVUN OSUUS YLEISKOROTUKSESTA

Orgaanisen kasvun osuus yleiskorotuksesta lasketaan seuraavasti: kasvuprosentti * 0,015. Ts. jokainen prosentti orgaanista kasvua kasvattaa yleiskorotuksia 0,015 %-yksik- köä.

Esim.

• Oikaistu EBITA 2021 Q1: 100,00 M€

• Oikaistu EBITA 2022 Q1: 110,49 M€

• -> orgaaninen kasvu 10,049 % ≈ 10,0 %

• Orgaanisen kasvun osuus yleiskorotuksesta 2022 Q2: 10,0 % * 0,015 = 0,15 %

KOKONAISYLEISKOROTUS

Kokonaisyleiskorotus saadaan, kun lasketaan yhteen orgaanisen kasvun ja oikaistun EBITA-%:n osuus yleis- korotuksesta ja pyöristetään se kahden desimaalin tark- kuuteen. Mikäli tulos on negatiivinen, palkkoja ei lasketa eikä koroteta.

Esim. 1: perustapaus

• 2022 Q1: oikaistu EBITA-%: 15,0 %, orgaaninen kasvu: 10,5 %

• Oikaistun EBITA-%:n osuus yleiskorotuksesta: 0,35 %

• Orgaanisen kasvun osuus yleiskorotuksesta: 0,1575 %

• Yleiskorotus 2022 Q2: 0,1575 % + 0,35 % = 0,5075 ≈

0,51 %

Esim. 2: korotusta heikentävä oikaistu EBITA-%

• 2022 Q1: oikaistu EBITA-%: 9,0 %, orgaaninen kasvu: 10,5 %

• Oikaistun EBITA-%:n osuus yleiskorotuksesta: -0,07 %

• Orgaanisen kasvun osuus yleiskorotuksesta: 0,1575 %

• Yleiskorotus 2022 Q2: 2021Q2: 0,1575 % - 0,07 % = 0,0875 ≈ 0,09 %

Esim. 3: ei korotusta lainkaan

• 2022 Q1: oikaistu EBITA-%: 8,0 %, orgaaninen kasvu: 5,0 %

• Oikaistun EBITA-%:n osuus yleiskorotuksesta: -0,14 %

• Orgaanisen kasvun osuus yleiskorotuksesta: 0,075 %

• Yleiskorotus 2022 Q2: 0,075 % - 0,14 % = -0,065 % ->

ei yleiskorotusta

SUHDE HENKILÖKOHTAISIIN PALKANKOROTUKSIIN

Palkkaratkaisun mukainen yleiskorotus lasketaan perus- tuen korotuksen voimaantulopäivää edeltävän kuukauden viimeiseen kuukausi-/tuntipalkkaan.

Esim. 1: perustapaus

• Työntekijän kuukausipalkka maaliskuussa on 3000 €/kk

• Kesäkuun 1. päivä tulee voimaan 0,20 % palkkaratkai- sun mukainen yleiskorotus

• Työntekijän palkka kesäkuusta alkaen on 3000 €/kk + (3000 €/kk * 0,20 %) = 3006 €

Esim. 2: palkkaratkaisun mukainen henkilökohtainen pal- kankorotus ennen yleiskorotuksen voimaantuloa

• Työntekijän kuukausipalkka maaliskuussa on 3000 €/kk

• Työntekijä on sopinut esihenkilönsä kanssa palkkarat- kaisun mukaisesta henkilökohtaisesta palkankorotuk- sesta 1.5. alkaen, korotetun palkan ollessa 3200 €/kk

• Kesäkuun 1. päivä tulee voimaan 0,20 % palkkaratkai- sun mukainen yleiskorotus

• Yleiskorotus lasketaan toukokuun palkan mukaan, työntekijän palkka kesäkuusta alkaen on 3200 €/kk + (3200 €/kk * 0,20 %) = 3206,40 €

Esim. 3: palkkaratkaisun mukainen henkilökohtainen pal- kankorotus yleiskorotuksen voimaantulon jälkeen

• Työntekijän kuukausipalkka maaliskuussa on 3000 €/kk

• Työntekijä on sopinut esihenkilönsä kanssa palkkarat- kaisun mukaisesta henkilökohtaisesta palkankorotuk- sesta 1.6. alkaen, korotetun palkan ollessa 3200 €/kk

• Kesäkuun 1. päivä tulee voimaan 0,20 % palkkaratkai- sun mukainen yleiskorotus

• Yleiskorotus lasketaan toukokuun palkan mukaan, palkka kesäkuusta alkaen on 3200 €/kk + (3000 €/kk

* 0,20 %) = 3206 €

UUDET TYÖNTEKIJÄT

Uudet työntekijät saavat ensimmäisen palkkaratkaisun mukaisen yleiskorotuksen, mikäli työsuhde on ollut voimas- sa korotuksen voimaantulopäivää edeltävän kuukauden viimeisenä päivänä.

Esim. 1: työsuhde alkanut 31.5.

• Työntekijän työsuhde alkaa 31.5.

• Työntekijälle tehdään ensimmäinen palkkaratkaisun mukainen yleiskorotus 1.6.

Esim. 2: työsuhde alkanut 1.6.

• Työntekijän työsuhde alkaa 1.6.

• Työntekijälle tehdään ensimmäinen palkkaratkaisun mukainen yleiskorotus 1.9.

SUHDE PERUSPALKAN LISÄKSI MAKSETTAVIIN PALKANOSIIN, LISIIN JA PALKKIOIHIN

Palkkaratkaisun mukainen yleiskorotus kohdistuu hen- kilön peruspalkkaan, ei mahdollisiin FLEX-palkanosaan, laskutuspohjaiseen palkanosaan, bonuksiin tai muihin peruspalkan lisäksi maksettaviin palkanosiin, lisiin tai palkkioihin.

SIIRTYMÄVAIHEEN YLIMÄÄRÄINEN KERTAKOROTUS 1.4.2023

Gofore ja luottamushenkilöt ovat sopineet muutoksesta työehtosopimuksen mukaisen yleiskorotuksen voimaan- tuloaikatauluun. Muutos toteutetaan keväällä 2023. Tämän johdosta Gofore ja luottamushenkilöt ovat sopineet ylimääräisestä siirtymävaiheen kertakorotuksesta.

Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palk- koja korotetaan ylimääräisellä 0,37 % kertakorotuksella. Kertakorotus tulee voimaan 1.4.2023, palkanmaksupäivän ollessa kunkin yhtiön kulloinkin voimassa olevan maksu- käytännön mukainen.

LIITE 1 – PALKKARATKAISU

LIITE 2

Liukuvan työajan ohje

1. YLEISTÄ

Liukuvan työajan mallin on tarkoitus tukea työntekijöitä löytämään tasapaino henkilökohtaisten ja työhön liittyvien velvollisuuksien hoitamiseen. Xxxxxxx työaika antaa työn- tekijöille mahdollisuuden määritellä päivittäisen työajan alku- ja loppuajankohdan jäljempänä mainituissa rajoissa.

Xxxxxxxx työajan perussäännökset tulevat Työaikalaista (872/2019, muutoksineen) sekä Goforella sovellettavasta työehtosopimuksesta. Kiinteä työaika, liukuma-ajat (kuten alla määritelty) sekä liukuvan työajan enimmäismäärä, jotka ovat määritelty jäljempänä kohdassa 2, perustuvat näihin säännöksiin.

Kaikki muut Goforen työntekijät, paitsi alla mainitut, ovat mukana liukuvan työajan mallissa:

a) Johtajat ja työntekijät, joihin Goforen työehtosopi- musta ei sen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan sovelleta;

b) Työntekijät, joiden osalta on sovittu kokonaistyö- ajasta; ja

c) Tuntityöntekijät.

Vaikka liukuvan työajan perusajatus on tarjota työn- tekijöille alla mainituissa rajoissa mahdollisuus määrittää työnsä päivittäinen aloitus- ja lopetusaika, työntekijöiden työpanosta voidaan ajoittain tarvita myös näiden rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi, työntekijää saatetaan tarvita asiakkaan tiloissa klo 8.00 (tai aiemmin) tai palaverissa klo 16.00 jälkeen. Koska työnantajalla on lakisääteinen oikeus ja velvollisuus johtaa ja valvoa työntekijän työtä, Gofore voi ajoittain vaatia työntekijän työpanosta mainit- tujen rajojen ulkopuolella.

2. XXXXXXXXXXXX JA

XXXXXXX-AIKOJEN SIJOITTAMINEN

Kiinteä työaika

10:00 – 14:00

Liukuma-aika aamulla

06:00 – 10:00

Liukuma-aika iltapäivällä/illalla

14:00 – 22:00

Työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä

+60 tuntia / -20 tuntia

“Kiinteä työaika” tarkoittaa Työaikalain mukaan aikaa, jolloin työntekijän odotetaan olevan työssä. Goforella kuitenkin ymmärretään, että työn luonne ja siihen liittyvä työsuoritus eivät ole aina liitoksissa tiettyyn paikkaan ja aikaan.

“Liukuma-aika” tarkoittaa tunteja, jotka edeltävät ja seu- raavat kiinteää työaikaa ja joiden puitteissa työntekijä voi päättää päivittäisen työn aloitus- ja lopetusajan. Jois- sain tapauksissa on kuitenkin mahdollista työskennellä liukuma-ajan ulkopuolella ja lisätä työtunnit liukuvan työn saldokertymään (katso jäljempänä kohta 6).

Työntekijöillä on oikeus lounastaukoon, joka ei sisälly työ- aikaan. Lounastauko on yleensä klo 11.00–13.00 välillä.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx-aika, joka saa olla enintään neljä (4) tuntia. Työpäivän pituus voi olla siten maksimis- saan 11,5 tuntia ja minimissään 4 tuntia.

On tärkeää, että työntekijät seuraavat itsenäisesti liukuvan työajan saldokertymäänsä ja säännöllisesti tasapainotta-

LIITE 2 – LIUKUVAN TYÖAJAN OHJE

vat kertymää. Tämä on tärkeää, jotta liiallista työkuormaa tai liian suurta vajetta sovituissa työajoissa ei pääse syntymään.

Gofore on myös ottanut käyttöön Työaikapankin, jonne työntekijöitä kehotetaan tallettamaan kertyneet liukuma- tunnit. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun työntekijä kokee, että liukuvan työajan saldokertymän yläraja ei ole riittävän senhetkiseen tilanteeseen. Näissä tapauksissa työntekijä voi siirtää likuvan työajan tunnit Työaikapank- kiin ja sama tuntimäärä vastaavasti tasoittuu alaspäin liukuvan työajan saldokertymästä. Työntekijät voivat säästää enimmillään 60 työtuntia Työaikapankkiin neljän kuukauden seurantajaksolla, ei kuitenkaan enempää kuin 180 tuntia kalenterivuodessa. Työaikapankkiin säästetty- jen työtuntien pitämisestä vapaana ja vapaan ajankohdas- ta sovitaan erikseen työnantajan kanssa.

On tärkeää huomioida, että työntekijät eivät ole lähtö- kohtaisesti oikeutettuja korvauksiin sellaisilta työtunneilta, jotka ylittävät liukuman vuorokautisen enimmäisylityksen tai enimmäiskertymän saldomäärän. Mainittuja työtun- teja ei myöskään sisällytetä liukuvan työajan kertymään (lukuun ottamatta kappaleessa 6 mainittuja tilanteita), eivätkä tällaiset työtunnit oikeuta ylityökorvauksiin, ellei työnantajan kanssa erikseen etukäteen toisin sovita.

3. LIUKUMASALDON KÄYTTÄMINEN VAPAANA Liukuvan työajan saldokertymä voi vaihdella vuoden aikana neljän (4) kuukauden seurantajaksoissa siten, että saldo voi olla väliaikaisesti seurantajakson aikana yli +60 tuntia tai alle -20 tuntia, mutta liukumasaldon tulee tasoit- tua yllä mainittuihin enimmäiskertymärajoihin seuranta- jakson päättyessä.

Työntekijöiden suositellaan tasoittavan liukuvan työajan saldokertymää säännöllisesti, jotta työkuorma ei nouse liian korkeaksi. Työnantaja seuraa osaltaan työntekijöiden työtuntien käyttöä aktiivisesti ja puuttuu asiaan tilan- teessa, jossa työntekijällä on jatkuvasti liukuvan työajan enimmäiskertymä täynnä. Vastaavasti työnantaja puuttuu asiaan, mikäli työntekijän liukuvan työajan saldo on mii- nuksella sovitusta liukuman alitusten tasosta.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että työntekijä ottaa vapaana kokonaisen (tai kokonaisia työpäiviä) tai puolik- kaan työpäivän (puolikkaita työpäiviä) liukuman saldo- kertymän tasoittamiseksi. Vapaa annetaan tunti-tunnista periaatteella.

Työntekijä ehdottaa aikataulua kokonaisten tai puolikkai- den työpäivien käyttämiseksi vapaana vähintään kaksi

(2) viikkoa ennen ehdotettuja vapaapäiviä. Työnantaja ilmoittaa työntekijälle, onko ehdotus hyväksytty vai ei. Jos työnantaja hylkää työntekijän ehdotuksen, työnantaja

tekee oman ehdotuksen, jonka pohjalta vapaan ajankohta tarkemmin sovitaan.

4. LIUKUVAN TYÖAJAN KIRJAAMINEN

Työntekijöitä pyydetään kirjaamaan työtunnit työnantajan kulloinkin voimassa olevaan tuntikirjausjärjestelmään. Kul- loinkin voimassa olevat ohjeistukset löytyvät työnantajan käyttämästä henkilöstökäsikirjasta.

Jos työntekijä unohtaa kirjata työtuntinsa ajoissa eikä hänen ole mahdollista korjata tilannetta itse, tai mikäli kirjatessa tapahtuu jokin virhe, työntekijän tulee ilmoittaa tilanteesta palkkahallinnolle ja omalle esihenkilölle tilan- teen korjaamiseksi. Ilmoituksesta tulee aina ilmetä tieto, jonka perusteella korjaus tai muutos voidaan tehdä.

Työntekijä voi milloin tahansa tarkistaa omat kirjauksensa tuntikirjausjärjestelmästä.

Esihenkilöt voivat myös tarkistaa omien tiimiläistensä työtuntikirjaukset.

5. YLITYÖ

Liukuvan työajan järjestelmä on erillinen ylityön tekemi- sestä. Liukuvan työajan mallin perusajatus on työajan järjestäminen siten, että ylityötä ei tarvitse tehdä. Tästä syystä ylityön tekeminen liukuvan työajan mallissa voi tapahtua vain poikkeustapauksissa.

Mikäli työnantaja tunnistaa tietyssä tilanteessa tarpeen ylityön tekemiselle, ja työntekijä antaa siihen suostumuk- sensa, työntekijällä on oikeus lain mukaiseen korvaukseen säännöllisen työajan ylittävistä työtunneista. Tällaiset säännöllisen työajan ylittävät tunnit eivät kuitenkaan kerrytä liukuvaa työaikaa, sillä ylitys korvataan työn- tekijälle ylityökorvauksena.

On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että työntekijä ei voi omasta aloitteestaan tehdä ylityötä, koska lain mukaan ylityön tekeminen perustuu yksinomaan työnantajan nimenomaiseen aloitteeseen.

6. LIUKUVAN TYÖAJAN ULKOPUOLELLA TEHTY TYÖ Lähtökohtaisesti liukuvan työajan saldokertymä koostuu vain työstä, joka tehdään kohdassa 2 mainittujen liukuma- aikojen puitteissa, työnantajan kulloinkin voimassa olevaan tuntikirjausjärjestelmään kirjattujen tuntien perusteella.

Jos työntekijän liukuvan työajan saldokertymään on tarve lisätä tunteja, on arvioitava, katsotaanko lisättävät tunnit työtunneiksi vai ei. Esimerkiksi, mikäli työntekijällä on perusteltu tarve työskennellä ennen klo 6.00 tai klo 22.00 jälkeen, työhön käytetty aika tullaan lähtökohtaisesti lisäämään työntekijän saldokertymään. Mikäli mahdollista,

työntekijän tulisi kuitenkin informoida ja keskustella tällai- sista tilanteista etukäteen esihenkilönsä ja / tai projekti- päällikkönsä kanssa.

Lisäyksiä liukuvan työajan saldokertymään voidaan tehdä jälkikäteen vain, kun lisäykset perustuvat tosiasiassa tehtyyn työhön. Työhön liittymättömiä edustustehtäviä tai vastaavia, virkistysmatkoja ja työpaikan tapahtumia

(ovatpa ne työnantajan, asiakkaan tai yhteistyökumppanin järjestämiä) ei lasketa työtunneiksi, ellei työntekijän osal- listuminen niihin ole samalla työsuoritus. Jotta tällainen aika, kuten työntekijän osallistuminen myöhään illalla järjestettävään tapahtumaan, olisi katsottavissa työajaksi, on osallistumisen oltava välttämätöntä työntekijän työ- tehtävien noudattamiselle ja työnantajan oltava pyytänyt työntekijää nimenomaisesti osallistumaan kyseiseen tilaisuuteen.

Edelleen, jos työntekijä haluaa omasta aloitteestaan työskennellä liukuvan työajan liukuma-aikojen ulkopuo- lella, kyseisinä aikoina tehtävä työ ei ole voimassa olevien lakien ja määräysten puitteissa lisätyötä eikä ylityötä.

7. KOULUTUKSIIN JA SEMINAAREIHIN KÄYTETTY AIKA

Koulutuksiin käytettyä aikaa ei katsota työajaksi paitsi silloin, kun työnantaja on määrännyt koulutuksen (esimer- kiksi työsuhteen alun perehdytys tai muut uudet tehtävät, tai kun työntekijää opastetaan uusiin työvälineisiin) tai, kun työntekijä ja työnantaja ovat etukäteen sopineet eri- tyisestä koulutuksesta ja siitä, miten siihen liittyvät tunnit merkitään järjestelmään.

8. LIUKUMAKERTYMÄN YLLÄPITÄMINEN

Työntekijän tulee aktiivisesti seurata liukuvan työajan saldokertymäänsä. Liukuvan työajan tarkoitus on tuoda työntekijälle joustavuutta työn ja vapaa-ajan tasapainot- tamiseen. Jos työntekijällä on töissä hiljaisempi kausi (esimerkiksi projektien välissä), työntekijän tulee mahdolli- suuksien mukaan tasapainottaa saldokertymää ja käyttää ns. plussatunteja siten, että kertymä lähenee nollaa.

Lisäksi työntekijän tulee käyttää kertyneet liukuvan työ- ajan plussatunnit ennen pitkää poissaoloa (esimerkiksi opintovapaa tai perhevapaa), jos työtilanne sen sallii huo- mioiden esimerkiksi mahdollinen käynnissä oleva projekti.

Samoin, jos työntekijän työsuhde on päättymässä mistä syystä tahansa, tulee työntekijän käyttää liukuvan työajan plussatunnit ennen työsuhteen päättymistä, ellei työnan- taja tai työnantajan asiakas (esimerkiksi käynnissä olevan projektin vuoksi) toisin edellytä.

Mikäli saldotunteja ei ole mahdollista tasoittaa yllä mainituin keinoin työsuhteen päättyessä, työntekijälle maksetaan kertyneet liukuvan työajan tunnit rahana tunti tunnista -periaatteella lopputilin yhteydessä. Vastaavasti mahdolliset liukumakertymän miinustunnit vähennetään työntekijän lopputilistä.

Lisätietoja

Lisäkysymyksissä käännythän ystävällisesti HR:n puoleen: Human Resources (XX@xxxxxx.xxx)

LIITE 3

Työaika- pankki- sopimus

Gofore Oyj – Gofore Lead Oy – Gofore Verify Oy – Devecto Oy

Sopimus työaikapankista

1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET

1.1 Gofore Oyj (y-tunnus: 1710128-9); Gofore Lead Oy (y-tunnus: 1906590-4);

Gofore Verify Oy (y-tunnus: 2384333-4); ja Devecto Oy (y-tunnus: 2616184-9) (jäljempänä ”Työnantaja”)

1.2 Gofore Oyj:n, Gofore Lead Oy:n, Gofore Verify Oy:n ja Devecto Oy:n työntekijät; edustajinaan

Xxxxxx Xxxxx (Gofore Oyj:n luottamushenkilö), Xxxxx Xxxxxxx (Gofore Lead Oy:n luottamushenkilö),

Xxxx Xxxxxxxx (Gofore Verify Oy:n luottamushenkilö) ja Xxxx Xxxxxxxxx (Devecto Oy:n luottamusvaltuu- tettu)

(1.1) - (1.2) jäljempänä yhdessä Osapuolet ja xxxxxxxx Xxxxxxxx.

2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTA

2.1 Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla liukuvan työajan järjestelmään kertyneitä tuntejavoidaan säästää myöhemmin käytettäväksi vapaaksi. (”Työaikapankki”)

2.2 Osapuolet sopivat tällä sopimuksella (”Sopimus”) työaikalain (872/2019, muutoksineen) 14 §:n mukai- sesta työaikapankista siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

3. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ

3.1 Osapuolet ottavat käyttöön työaikalain mukaisen työaikapankkijärjestelmän. Työaikapankkiin voidaan tämän Sopimuksen mukaisesti siirtää liukuvan työ ajan järjestelmään kertyneitä työtunteja enintään 60 tuntia neljän (4) kuukauden seurantajakson aikana.

3.2 Selvyyden vuoksi todetaan, että Työaikapankkiin ei voida siirtää liukuvan työajan järjestelmän miinus- tunteja, eikä säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa tai rahamääräistä etuutta.

3.3 Työaikapankkiin siirrettävät tunnit muunnetaan siirron yhteydessä korottamattomiksi tunneiksi siten, että Työaikapankissa on vain yksinkertaisia (1:1) tunteja.

3.4 Työntekijä voi itse siirtää kertyneitä liukumatunteja Työaikapankkiin kirjaamalla tunnit työnantajan kulloinkin voimassa olevaan tuntikirjausjärjestelmään Työnantajan antamien kirjaamisohjeiden mukaisesti.

3.5 Työaikapankkiin säästetty työaikakertymä ei saa kalenterivuoden aikana kasvaa yli 180 tunnin, eikä Työaikapankin kokonaiskertymä saa milloinkaan ylit- tää 600 tuntia. Edellä mainitusta kokonaiskertymästä huolimatta kokonaiskertymä ei saa ylittää kuuden kuukauden työaikaa vastaavaa määrää.

4. TYÖAIKAPANKKITUNTIEN KÄYTTÄMINEN

4.1 Työntekijällä on oikeus pitää Työaikapankkiin kerty- neitä vapaana kokonaisina työpäivinä. Työntekijä sopii Työaikapankkiin kertyneiden tuntien pitämisestä vapaana erikseen esimiehen kanssa.

4.2 Jos työntekijä on työaikapankkivapaan alkaessa sairauden tai synnytyksen vuoksi työkyvytön ja hän on ilmoittanut siitä työnantajalle ja osoittanut sen tar- vittaessa lääkärintodistuksella, työaikapankkivapaa on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Jos työntekijä sairastuu työaikapankki- vapaan aikana, sovelletaan samoja sääntöjä kuin sairastumiseen vuosiloman aikana. Työntekijän on tällöin viipymättä ilmoitettava työkyvyttömyydestä työnantajalle ja osoitettava se lääkärintodistuksella.

4.3 Työntekijällä on halutessaan oikeus saada Työaika- pankkiin kertynyttä vapaata vähintään kaksi viikkoa vuodessa. Jos Työaikapankkiin säästettyä vapaata on kertynyt yli 10 viikkoa, työntekijällä on halutessaan oikeus saada vuodessa vapaata, joka vastaa vähin- tään yhtä viidesosaa (1/5) Työaikapankin kertymästä. Työnantajan on työntekijän vaatimuksesta annettava vapaa seuraavan kuuden (6) kuukauden aikana.

ALLEKIRJOITUKSET

4.4 Työnantajan määrätessä vapaan ajankohdan, työn- tekijällä on vapaan pitämisen sijasta oikeus vaatia korvauksen suorittamista rahassa. Tällöin tunnit kor- vataan yksinkertaisena tuntipalkkana, tunti tunnista (1:1) periaatteella.

5. TYÖAIKAPANKKITUNNIT TYÖSUHTEEN TAI TYÖ- AIKAPANKIN PÄÄTTYESSÄ

5.1 Työsuhteen tai Työaikapankin päättymisen yhtey- dessä taikka erikseen sovittaessa työntekijällä on oikeus saada Työaikapankissa olevia tunteja vastaava korvaus yksinkertaisena tuntipalkkana, tunti tunnista (1:1) periaatteella.

6. VOIMAANTULO JA IRTISANOMINEN

6.1 Sopimus tulee voimaan 1.1.2023 ja on voimassa kaksi- toista (12) kuukautta, minkä jälkeen sopimus jatkuu kahdentoista (12) kuukauden määräaikaisissa jak- soissa, ellei Osapuoli irtisano sopimusta kirjallisesti vähintään kuusi (6) kuukautta ennen asianomaisen määräaikaiskauden päättymistä.

Tätä Sopimusta on laadittu kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi (1) kummallekin Osapuolelle.

Gofore Oyj

Xxxxxx Xxxxxx

Gofore Lead Oy

Xxxx Xxxxxxxxxxx

Gofore Verify Oy

Xxxxx Xxxxxxxx

Devecto Oy

Xxxxx Xxxxxxxxx

Työntekijöiden edustajana

Xxxxxx Xxxxx

Työntekijöiden edustajana

Xxxxx Xxxxxxx

Työntekijöiden edustajana

Xxxx Xxxxxxxx

Työntekijöiden edustajana

Xxxx Xxxxxxxxx

LIITE 4

Matka- ajan ohje

1. YLEISESTI

1.1 Yhtiössä (jäljempänä ”Gofore”) on vakiintuneesti aikaisempaan sopimukseen perustuen noudatettu käytäntöä, jonka mukaan matka-aika on työpäivinä korvattu työaikana 7,5 tuntiin asti, mutta erillistä matka-ajan korvausta ei ole maksettu, koska matkus- taminen on katsottu huomioiduksi työntekijöiden työsuhteiden ehdoissa ja työnantajan työntekijöille antamien työvälineiden ja etuuksien muodossa. Tämän on katsottu olevan linjassa valtakunnallisen työehto- sopimuksen ja sen matka-ajan korvaamista koske- vien määräysten kanssa. Goforella matkustaa useita henkilöitä päivittäin mm. yhtiön kahden suurimman toimipisteen eli Helsinki – Tampere välillä, ja matkusta- minen on mahdollista tehdä ja pääasiassa tapahtuukin työntekijöiden toimesta junalla. Gofore on antanut työntekijöilleen työvälineet, joiden nojalla työnteko on lähtökohtaisesti täysin mahdollista junamatkan aikana (mm. matkustaminen extra-luokassa, omavalintainen kannettava tietokone, matkapuhelin, mobiili-internet- yhteys, tietoturvasuoja näytölle sekä vastamelukuu- lokkeet), jolloin matkustamista on perustellusti pidetty työntekijän työsuorituksena. Lisäksi Gofore tukee työntekijöiden matkustamista kulloinkin voimassa olevan käytännön mukaisesti, esimerkiksi maksamalla junalipun, mahdolliset parkkikulut ja päivärahat.

2. MATKA-AJAN KORVAAMINEN VÄLIAIKAISESTI

2.1 Goforella noudatetaan myös jatkossa pääsääntöä, xxx- xx mukaan matka-aika työpäivinä korvataan työaikana 7,5 tuntiin asti, eikä erillistä matka-ajan korvausta mak- seta.

2.2 Edellä kohdassa 2.1 mainitusta pääsäännöstä poiketen, mikäli työntekijän työtehtävät edellyttä- vät asianomaisesta projektista tai muusta syystä johtuen intensiivistä matkustamista (4 tai enemmän

matkustuspäivää viikossa ja vähintään 6 kuukauden ajan) tai mikäli on ilmeistä, että työntekijä tulee matkustamaan intensiivisesti edellä mainitulla tavalla, sopijapuolet sopivat seuraavaa:

a) Gofore tarkastaa mahdollisuuden keventää työn- tekijän matkustamisen määrää esimerkiksi selvittä- mällä, olisiko työntekijän mahdollista työskennellä useammin etänä tai olisiko työntekijä mahdollista allo- koitavissa kokonaan tai osittain toiseen projektiin; tai

b) Mikäli edellä kohdan a) mukainen järjestely ei ole mahdollista, työntekijä ja hänen esihenkilönsä sopivat erillisestä kuukausipalkanlisästä tilapäisesti ajalle, jolloin matkustaminen on edellä kuvatuin tavoin inten- siivistä. Tämän erillisen kuukausipalkanlisän määrä sovitaan tapauskohtaisesti konsultoiden asianomista- jaa (esim. projektipäällikkö) huomioiden matkustami- sen määrä, kesto, luonne, matkustusviihtyvyys ja muut olosuhteet, kuitenkin niin, että lisän määrä on enintään 500 euroa.

2.3 Edellä kohdassa 2.2 mainittuja määräyksiä ei sovel- leta, mikäli:

a) vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaami- nen on otettu huomioon työsuhteen ehdoissa ja tämä on todettu työntekijän kanssa työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin esimerkiksi tehtävän vaativuuden muutoin edellyttämää palkkaa korkeammalla palkalla (mukaan lukien muttei rajoittuen yhtiön johto, koko- naistyöajan tai -palkkauksen taikka Flex-palkkauksen piirissä olevat työntekijät) taikka erillisellä matkustami- sen huomioivalla palkanlisällä tai bonuksella; tai

b) työntekijällä on itsenäinen mahdollisuus päättää työajan sijoittelusta eivätkä työtehtävät määritä, mil- loin työntekijä aloittaa taikka lopettaa matkustamisen; tai

c) työntekijä matkustaa ulkomaille;

d) työntekijä osallistuu koulutustilaisuuteen.

LIITE 5

Luottamus- henkilö ja työsuojelu- valtuutettu

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämä sopimus koskee allekirjoittaneiden yritysten palve- luksessa olevia työntekijöitä.

2 § LUOTTAMUSHENKILÖ

1. Luottamushenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työntekijöiden tämän työehtosopimuksen mukaisesti valitsemaa luottamushenkilöä (jolla tarkoitetaan lain tarkoittamaa luottamusmiestä).

2. Yritykseen luottamushenkilön valitsevat yrityksen palveluksessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuulu- vat allekirjoittaneihin työntekijäjärjestöihin tai näiden jäsenjärjestöihin järjestäytyneet työntekijät.

3. Luottamushenkilölle voidaan valita varaluottamus- henkilö, joka luottamushenkilön estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamushenkilön oikeudet ja velvollisuudet.

4. Työntekijät voivat valita toimipistekohtaisen luotta- mushenkilön sellaiseen itsenäiseen yksikköön, jossa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää ja työnan- tajaedustaja, joka määrää työsuhteen ehdot ja ottaa ja erottaa työntekijöitä, johon ei ole valittuna yhdenkään Groupin yhtiön luottamushenkilöä. Lisäksi työntekijät voivat valita yhteisen toimipistekohtaisen luottamus- henkilön yllä mainituin edellytyksin, mikäli kyseisissä toimipisteissä on yhteensä säännöllisesti vähintään

50 työntekijää. Ennen valintaa asia käydään läpi työnantajan edustajan kanssa. Selvyydeksi todetaan,

että toimipistekohtaiselle luottamushenkilölle ei valita varaluottamushenkilöä.

5. Mikäli yrityksessä on useita luottamushenkilöitä, voi- daan valita pääluottamushenkilö.

6. Luottamushenkilön tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, joka kuuluu työehto- sopimuksen soveltamispiiriin ja on allekirjoittaneiden työntekijäjärjestöjen tai näiden jäsenjärjestöjen jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

7. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennai- sesti supistuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamus- henkilöorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta. Työn- antajan edustaja ja luottamushenkilö käyvät yhdessä läpi, mikä on luottamushenkilön asema uudistuneessa organisaatiossa. Luottamushenkilö säilyttää asemansa liikkeen luovutuksessa, jos liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.

3 § LUOTTAMUSHENKILÖN VALITSEMINEN

1. Luottamushenkilön vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille allekirjoittaneihin työntekijäjärjes- töihin tai näiden jäsenjärjestöihin kuuluville työnteki- jöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan

LIITE 5 – LUOTTAMUSHENKILÖ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toi- mittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamushenkilö tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamushenkilö. Vaali voidaan myös järjestää sähköisenä äänestyksenä. Vaalien toi- mittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamushenkilötehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Luottamushenkilövaalin järjestelyistä vastaavat työntekijät ilmoittavat luottamushenkilövaalin järjes- tämisestä samalla ilmoituksella molemmille allekirjoit- taneille työntekijäjärjestöille ja henkilöstöhallinnolle, kun vaalia aletaan suunnitella, kuitenkin viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

3. Luottamushenkilö ja mahdollisesti valittu vara- luottamushenkilö saavat tämän sopimuksen tarkoittaman luottamushenkilö- tai varaluottamus- henkilöaseman, kun vaalitoimikunta tai työehto- sopimusosapuolena oleva järjestö on kirjallisesti ilmoittanut henkilöstöhallinnolle valituksi tulleen luottamushenkilön nimen. Luottamushenkilön ja varaluottamushenkilön eroamisesta on ilmoitettava henkilöstöhallinnolle kirjallisesti.

4 § YHTEISTYÖ- JA TAVOITEKESKUSTELU SEKÄ HENKILÖSTÖN EDUSTUS HALLINNOSSA

Työnantaja ja luottamushenkilöt pyrkivät keskustelemaan säännöllisesti keskinäisestä yhteistyöstä ja sen tavoitteis- ta ja toimivuudesta. Keskustelussa annetaan molemmin- puolista palautetta, jonka pohjalta yhteistyötä pyritään edelleen parantamaan. Lisäksi mietitään yhdessä, mitä tavoitteita yhteistyölle ja luottamushenkilötoiminnalle asetetaan sekä miten yhteistyön kehittymistä seurataan.

Goforella henkilöstön edustus hallinnossa pyritään sopimaan työnantajan ja luottamushenkilöiden tai pääluottamushenkilön kanssa tehtävällä kirjallisella sopimuksella sekä järjestämään tavalla, joka edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemusta hyödyn- nettäväksi päätöksentekoon.

5 § LUOTTAMUSHENKILÖN TYÖSUHDE

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamus- henkilö on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamushenkilö on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan ylei- siä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamushenkilön mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamushenkilötehtä- vän takia.

Luottamushenkilön ja pääluottamushenkilön ansio- kehityksen tulee vastata yrityksen yleistä ansio- kehitystä.

Jälkisuojan aikana luottamushenkilölle järjestetään työn ohella sellaista jatko- tai täydennyskoulutusta, jolla mahdollistetaan luottamushenkilön palaaminen entisiin tai vaativuudeltaan vastaaviin tehtäviin.

3. Luottamushenkilönä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamushenkilöksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammatti- taitoaan vastaavaa työtä. Luottamushenkilötehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on nouda- tettava sellaista järjestystä, että luottamushenkilö joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamushenkilölle ei voida tarjota hänen ammatti- aan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyk- sestä voidaan poiketa. Jos luottamushenkilö katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Luottamushenkilön työsopimusta ei voida irtisanoa luottamushenkilöstä johtuvasta syystä ilman työ- sopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvi- tetään työehtosopimuksen allekirjoittaneiden liittojen toimesta.

6. Luottamushenkilön työsuhdetta ei saa purkaa työ- sopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

7. Luottamushenkilön työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamushenkilöä ei saa asettaa huo- nompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

8. Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös luottamushenkilöehdokkaaseen, jonka vaalitoimikunta tai työehtosopimusosapuolena oleva työntekijäjärjestö on kirjallisesti ilmoittanut henkilöstöhallinnolle (ehdokassuoja). Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kaksi kuukautta ennen valittavana olevan luottamushenkilön toimikauden alkua ja päät- tyy muun kuin valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

9. Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan pääluottamushenkilönä tai luottamushenkilönä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamushenkilötehtävänsä päättymisen jälkeen (jälkisuoja).

10. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan luottamus- henkilölle vähintään kuukautta ennen työehtosopi- muksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luotta- mushenkilölle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Työn- antaja ilmoittaa tällaisessa tilanteessa luottamus- henkilöaseman päättymisestä luottamushenkilöorga- nisaatiolle, tai sellaisen puuttuessa allekirjoittaneille työntekijäjärjestöille.

11. Jos luottamushenkilön työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suori- tettava korvauksena luottamushenkilölle vähintään kuuden ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijä- nä on otettava huomioon se, että luottamushenkilön tässä sopimuksessa tarkoitettuja oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta

siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

12. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoit- taman luottamushenkilön työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja työehtosopimuksen allekirjoitusosa- puolien väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

13. Luottamushenkilöä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä.

14. Luottamushenkilön työsuhdeturvaa koskevat mää- räykset koskevat myös varaluottamushenkilöä.

6 § LUOTTAMUSHENKILÖN TEHTÄVÄT

1. Luottamushenkilön tehtävänä on osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteis- toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

2. Luottamushenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimukseen sidottujen työntekijöiden edustajana. Luottamushenkilö edustaa työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksis- sä kaikkia työntekijöitä silloin, kun ne koskevat kaik- kia työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä tai osaa heistä ryhmänä.

Luottamushenkilön tehtäviin kuuluu esimerkiksi seuraavia asioita (listaus ei ole tyhjentävä):

• kaikkien työntekijöiden kollektiivinen edustami- nen työehtosopimuksen tulkintaa, soveltamista ja paikallista sopimista koskevissa asioissa

• kaikkien työntekijöiden kollektiivinen edustami- nen yhteistoimintalain määrittelemissä asioissa.

• työpaikan yhteistoiminnan kehittäminen yhdessä työnantajan kanssa

• työehtosopimukseen sidottujen järjestäytynei- den työntekijöiden edustaminen ja avustaminen näiden työsuhdeasioissa

7 § LUOTTAMUSHENKILÖN OIKEUS SAADA TIETOJA

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työnteki- jöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamushenkilölle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämi- seen vaikuttavat tiedot.

2. Työnantaja antaa luottamushenkilölle kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen työn- tekijöitä koskeva tiedot:

Seuraavat tiedot annetaan pyydettäessä:

• listaus työntekijöistä (suku- ja etunimi, tehtävä- ryhmä, vaativuustaso, työsuhteen alkamisaika) kunkin tehtäväryhmän ja vaativuustason keski- palkka, jos tehtäväryhmässä ja vaativuustasossa on vähintään viisi henkilöä

• soveltamisohje:

Mikäli työpaikalla on käytössä muu palkkaus- järjestelmä kuin työehtosopimuksen mukainen tehtäväryhmäjärjestelmä, annetaan sen osalta luottamushenkilölle vastaavat tiedot

• Yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärät. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

• nimi, tehtäväryhmä, vaativuustaso ja palveluk- seen tuloaika uusista työntekijöistä sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika

3. Jos yrityksessä on käytössä keskimääräisen työajan järjestelmä, luottamushenkilölle on annettava tämän pyynnöstä kirjallisesti tieto järjestelmän piirissä olevien työntekijöiden määrästä ja tasoittamatta jääneiden työtuntien määrästä tasoittumisjaksoittain. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamushenkilölle, tai jollei tällaista ole valittu, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luotta- mushenkilölle on ilmoitettava työtuntijärjestelmän muutoksesta ennen muutoksen toimeenpanoa.

4. Luottamushenkilölle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

LIITE 5 – LUOTTAMUSHENKILÖ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

5. Luottamushenkilölle annetaan tieto työntekijälle annetusta varoituksesta, jollei työntekijä ole sitä erik- seen nimenomaisesti kieltänyt.

6. Luottamushenkilöllä on sama oikeus kuin lainsäädän- nön tarkoittamalla luottamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

7. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamushenkilöitä, sovitaan työnantajan ja luottamushenkilöiden kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamushenkilöiden kesken jaetaan. Pääluottamushenkilöllä on kuitenkin oikeus kaikkiin tietoihin.

8. Luottamushenkilön on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

8 § LUOTTAMUSTEHTÄVIIN KÄYTETTÄVÄ TYÖAIKA

1. Luottamushenkilöllä on oikeus käyttää riittävästi työaikaa luottamushenkilötehtävien hoitamiseen, keskimäärin 20 %. Työajan käyttämisestä luottamus- henkilötehtävien hoitamiseen voidaan sopia tarkem- min yritys- ja toimipaikkakohtaisesti.

Pääluottamushenkilön ajankäytöstä sovitaan paikal- lisesti.

Jos luottamushenkilön toimialue kattaa useita toimipisteitä alueellisesti hajautetussa yrityksessä, tulee kiinnittää erityistä huomiota luottamushenkilön työajan käyttöön siten, että luottamushenkilötehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

9 § LUOTTAMUSHENKILÖKORVAUS JA ANSION- MENETYKSEN KORVAAMINEN

1. Luottamushenkilölle maksetaan korvausta luottamus- henkilötehtävän hoitamisesta seuraavasti

Työntekijöiden lukumäärä Korvaus €/kk

20 –100 100

101 – 300 150

yli 300 200

Pääluottamushenkilön korvaus on 400 €/kk.

2. Luottamushenkilökorvausta ei makseta luottamus henkilön ollessa vuosiloman tai siihen verrattavan syyn vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Varaluot- tamushenkilön toimiessa luottamushenkilön sijaisena, myös luottamushenkilökorvaus maksetaan tältä ajalta varaluottamushenkilölle. Luottamushenkilöiden tulee huolehtia, että varaluottamushenkilön sijaisuudesta ja siitä maksettavasta korvauksesta kerrotaan niin pian

kuin mahdollista yrityksen henkilöstö- ja palkkahallin- nolle. Tarkemmin asiasta voidaan sopia paikallisesti.

3. Luottamushenkilökorvausta ei makseta yhtä aikaa luottamushenkilölle ja hänen varaluottamushenkilöl- lensä, vaikka sijaistaminen tulisi ajankohtaiseksi.

4. Luottamushenkilön hoitaessa luottamushenkilö- tehtäviä työaikana, maksetaan hänelle säännöllisen työajan palkka. Luottamushenkilön mahdollisen muuttuvan palkanosan huomioimisesta sovitaan paikallisesti. Jos luottamushenkilö suorittaa työnanta- jan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

5. Jos luottamushenkilö työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matka- kustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § LUOTTAMUSHENKILÖN SÄILYTYS- JA TOIMISTO- TILAT

1. Luottamushenkilöllä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistoväli- neille. Yrityskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamushenkilöllä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamushenkilötehtävien hoitamiseen luottamushenkilön käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamushenkilöllä

on oikeus käyttää työnantajan käytössä olevia tavanomaisia toimistovälineitä (mm. sähköpostia) luottamushenkilötehtävien hoitamiseen.

11 § LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KOULUTUS

1. Liitot pitävät suotavana, että luottamushenkilölle mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallis- tua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamushenkilötehtävien hoitami- sessa.

2. Työnantaja ei ilman perusteltua syytä voi evätä suos- tumusta 11 § 1 kohdan mukaiseen koulutukseen.

12 § TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

1. Goforen työsuojeluorganisaatioon kuuluu konserniin valittava työsuojeluvaltuutettu sekä hänelle kaksi varatyösuojeluvaltuutettua. Työsuojeluorganisaation rakenne sovitaan yhdessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa.

2. Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomis- ja lomautussuoja.

3. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erottaa työstä eikä sen johdosta siir- tää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa. Työsuojeluvaltuu- tetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.

4. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuu- tetun tehtävien hoitamista on hänelle järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista.

5. Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun teh- täviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

6. Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on pää- tetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on maksettava hyvityssakkojen sijasta korvausta työsopimuslain mukaisesti.

7. Työsuojeluvaltuutetun osallistumista koulutukseen käsitellään samoin kuin luottamushenkilön koulutusta (11 §).

8. Työsuojeluvaltuutettujen korvaukset ovat seuraavat:

Edustettujen työntekijöiden Korvaus €/kk lukumäärä

20–100 40

101–300 60

yli 300 80

Työsuojeluvaltuutetulle ei makseta korvausta hänen ollessa vuosiloman tai siihen verrattavan syyn vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Varavaltuutetun toimiessa työsuojeluvaltuutetun sijaisena, myös työsuojeluvaltuutetun korvaus maksetaan tältä ajalta varavaltuutetulle. Työsuojelu- ja varavaltuutettujen tulee huolehtia, että varavaltuutetun sijaisuudesta ja siitä maksettavasta korvauksesta kerrotaan niin pian kuin mahdollista yrityksen henkilöstö- ja palkkahallin- nolle. Tarkemmin asiasta voidaan sopia paikallisesti.

13 § KORVAUKSEN SUHDE HYVITYSSAKKOON

Jos työnantaja tuomitaan maksamaan korvausta luotta- mushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tai näiden perusteet- tomasta lomauttamisesta, häntä ei voida tuomita lisäksi maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvitys- sakkoa saman perusteen johdosta.

Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan työehto- sopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa tämän sopi- muksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisen perusteella. Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon korottavana tekijänä työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja lomauttamisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Julkaisija: Gofore

Layout / ulkoasu: Drama Queen Communications Oy

Illustrations / kuvitus: Xxxx Xxxxxxx / Nordinary

Document Metadata

Table of Contents

Työehto- sopimus

Document Metadata