Yhtiön toiminta Mallilausekkeet

Yhtiön toiminta. Yhtiö toimittaa talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaista talousvettä, valvoo veden laatua verkostossa valvontatutkimusohjelmassa hyväksytyllä tavalla ja/tai vastaanottaa liittyjän asumajätevettä ja laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä sopimuksen ja näiden yleisten toimitusehtojen mukaisesti. Yhtiö toimii siten, että vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton katkokset ja vedentoimituksen paineen tai laadunvaihtelut eivät poikkea alalla yleisesti hyväksytystä käytännöstä ja terveydensuojelulainsäädännön ja muun lainsäädännön määräyksistä. Yhtiö on velvollinen kunnossapitämään ja varustamaan yhtiön laitteistot siten, että vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton katkoksia tapahtuu mahdollisimman harvoin. Yhtiö ryhtyy toimenpiteisiin siten, että vedentoimituksen ja viemärivesien vastaanoton keskeytyessä katkos muodostuu kustannukset huomioon ottaen mahdollisimman lyhyeksi ja vähän haittaa tuottavaksi. Yhtiö järjestää yli 24 tuntia kestävien vedentoimituskatkosten aikana mahdollisuuden veden ottamiseen tilapäisistä vesipisteistä. Yhtiö voi antaa tarvittaessa toimintaohjeita vedentoimituksen tai viemäriveden vastaanoton katkoksiin varautumisesta, varoajoista ja menettelytavoista katkosten aikana ja välittömästi niiden jälkeen. Yhtiö ei vastaa ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä asiakkaalle, asiakkaan kvv-laitteistolle tai kolmannelle osapuolelle aiheutuvista vahingoista.
Yhtiön toiminta. Yhtiön tarkoitus on tuottaa Osakkaiden tarpeisiin laadukkaita tietojärjestelmäpalveluita omakustannusperiaatteella. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamassa mielessä Osakkaidensa sidosyksikkönä, jonka tarkoituksena on tuottaa palveluja Yhtiön Osakkaille. Yhtiö voi tuottaa rajallisen määrän palveluja myös ulkopuolisille kuitenkin siten, että tämä ei vaaranna Yhtiön asemaa sen Osakkaiden sidosyksikkönä. Ulkopuolisille tuotettavilla palveluilla tarkoitetaan asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöön liittyviä palveluita muille julkisyhteisöille tavalla, joka ei johda valtiontukisäännösten vastaiseen tukeen. Yhtiön toimiessa Osakkaiden sidosyksikkönä, ulottuu Osakkaiden valvontavalta tavanmukaisen osakkaan valvontavallan lisäksi Yhtiön toiminnan kannalta olennaisiin päätöksiin ja strategisiin linjauksiin. Yhtiöjärjestykseen otetaan määräykset Yhtiön toimimisesta sidosyksikkönä ja yhteishankintayksikkönä.
Yhtiön toiminta. 6.1 Yhtiö tuottaa tekstiilihuoltopalveluja ja muita siihen liittyviä palveluja erityisesti julki- sen sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin toimijoille. Yhtiö toimii Osakkaina olevien julkisyhteisöjen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 15 §:n hankintayksiköiden sidosyksikkönä suhteessa omistajiinsa. Mi- käli sidosyksikköjä koskeva lainsäädäntö muuttuu, Yhtiö on velvollinen sopeutta- maan toimintansa näihin muutoksiin. Yhtiö voi toimia myös omistajiensa yhteishan- kintayksikkönä. Yhtiö voi edellä mainitun lisäksi tehdä hankintalain 16 §:ssä tarkoi- tettuja horisontaalisia sopimuksia toisten hankintayksiköiden kanssa tilanteissa joissa hankintayksiköt toteuttavat yhteistyössä ja yhteisten tavoitteiden saavutta- miseksi niiden vastuulla olevat yleisen edun mukaiset julkiset palvelut. Tällaisia pal- veluja voivat olla julkiseen lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuoltoon välittömästi liittyvät tekstiilihuollon palvelut.
Yhtiön toiminta. 7.1 Yhtiö tuottaa työterveyshuoltopalveluja ja muita siihen liittyviä palveluja julkisen sektorin toimijoille. Yhtiö toimii Osakkaina olevien julkisyhteisöjen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) (”Hankintalaki”) 15 §:n hankintayksiköiden sidosyksikkönä suhteessa omistajiinsa. Mikäli sidosyksikköjä koskeva lainsäädäntö muuttuu, Yhtiö on velvollinen sopeuttamaan toimintansa näihin muutoksiin. Yhtiö voi toimia myös omistajiensa yhteishankintayksikkönä. Yhtiö voi edellä mainitun lisäksi tehdä hankintalain 16 §:ssä tarkoitettuja horisontaalisia sopimuksia toisten hankintayksiköiden kanssa tilanteissa, joissa hankintayksiköt toteuttavat yhteistyössä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi niiden vastuulla olevat yleisen edun mukaiset julkiset palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla julkiseen lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuoltoon välittömästi liittyvät työterveyshuollon palvelut.
Yhtiön toiminta. 10.1 Yhtiö tuottaa ICT-palveluja ja muita niihin liittyviä palveluja julkishallinnon eri toimijoille sidosryhmineen. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista ja käyttöoikeusso- pimuksista annetun lain (1397/2016) 15 §:ssä säädetyn määritelmän mukaisena sidosyksikkönä suhteessa omistajiinsa. Yhtiössä noudatetaan Kouvolan kau- pungin konserniohjetta. Yhtiön sidosyksikköasema varmistetaan Kouvolan kau- pungin konserniohjeistuksella siten, ettei Yhtiön ulkoinen myynti ylitä kulloinkin voimassa olevaa hankintalainsäädännön rajaa. Mikäli sidosyksikköjä koskeva lainsäädäntö muuttuu, Yhtiö on velvollinen sopeuttamaan toimintansa näihin muutoksiin.
Yhtiön toiminta. 3.1. Yhtiön tarkoituksena on harjoittaa toimintaansa ns. yleishyödyllisenä yhteisönä, eikä se jaa omistajilleen osinkoa.
Yhtiön toiminta. 6. Kymenlaakson Taksi on paikallisten taksiyrittäjien1 omistama tilausvälitysyhtiö, joka toimii Kymenlaakson maakunnan alueella ja tarjoaa taksikyytien tilausväli- tyspalveluita välityksessään oleville taksiyrittäjille.
Yhtiön toiminta. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) tarkoit- tamalla tavalla omistajinaan olevien hankintayksiköiden sidosyksikkönä, joka toimii julkisen sek- torin yhteisenä, maantieteellisesti [xx] työterveyshuoltoon keskittyvänä yhtiönä. Mikäli sidosyk- sikköjä koskeva lainsäädäntö muuttuu, Yhtiö on velvollinen sopeuttamaan toimintansa näihin muutoksiin. Osakkaat sitoutuvat toimimaan yhteistyössä siten, ettei yhtiön sidosyksikköasema Osakkaiden tekemien päätösten myötä vaarannu. DRAFT Suunnitellun maakuntalainsäädännön mukaan myöhemmin mahdollisesti Yhtiön osakkaiksi liit- tyvien kuntaosakkaiden mahdollisuus toteuttaa työterveyshuoltotoimintaa on rajattu ainoastaan omalle henkilökunnalle suunnattuun in house -toiminnan muodossa toteutettuun toimintaan. Uu- sien osakkaiden liittyessä varmistetaan, että sidosyksikkösääntelyyn liittyvät määräysvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia koskevat edellytykset täyttyvät myös liittyvien osakkaiden kohdalla. Yhtiön toiminnan tavoitteen ja tarkoituksen turvaamiseksi, Yhtiön toiminta on rajattava tiukasti in house -toiminnaksi, eikä sitä voi muuttaa kilpailuille markkinoille suuntautuvaksi. Yhtiön toi- minnassa kiinnitetäänkin erityistä huomiota kulloinkin voimassa olevaan hankintalain ulosmyyn- tiä koskevaan rajaan, määräysvaltaedellytyksen täyttymiseen ja yksityisen pääoman kieltoon.
Yhtiön toiminta 

Related to Yhtiön toiminta

  • Yhteistoiminta Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

  • Kehittämistoiminta Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen. Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin. Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

  • Irtisanomisen toimittaminen Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Vuosiloma Vuosiloma määräytyy merimiesten vuosilomalain (433/84) mukaisesti. Yli viiden vuoden työsuhteen jälkeen samassa varustamossa vuosiloman pituus on 16 arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskaudelta Vuosiloman ajalta maksetaan palkka, joka saadaan kertomalla työntekijän keskimääräinen päiväpalkka lomapäivien määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla työn- tekijän takuupalkka ikälisineen 30:llä ja kertomalla näin saatu tulos kertoimella 1,18. Lomapalkkaan kuuluvat takuupalkka ja mahdolliset ikälisät. Tämän lisäksi lasketaan loma- palkkaan niin kutsutut kiinteät lisät siinä suhteessa kuin niitä lomanmääräytymiskauden aikana on maksettu. Kiinteät lisät ovat: valtamerilisä, päällikön ja konepäällikön ulkoeuroo- panlisä, palopäällikkölisä ja sodanvaaralisä. Vuosiloman ajalta suoritetaan myös luontoisetukorvaus liitteen 1 mukaisesti. Luontoisedut maksetaan myös sunnuntailta, kirkolliselta juhlapäivältä, itsenäisyyspäivältä, juhannusaa- tolta ja vapunpäivältä sekä jouluaatolta ja pääsiäislauantailta. Alle 14 vuorokauden mittaisissa työsuhteissa vuosilomakorvaukseen sisältyvä ruoka- ja asuntokorvaus suoritetaan merimiesten vuosilomalain edellyttämällä tavalla seuraavasti: 1 - 3 vrk:n työsuhde 0,5 x ruoka- ja asuntokorvaus 4 - 6 vrk:n työsuhde 1 x ruoka- ja asuntokorvaus 7 - 9 vrk:n työsuhde 1,5 x ruoka- ja asuntokorvaus 10 - 13 vrk:n työsuhde 2 x ruoka- ja asuntokorvaus Merimiesten vuosilomalain perusteella vuosilomaan oikeutetulle työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan (lomarahaa laskettaessa otetaan huomioon myös luontoisedut). Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijälle maksetaan vuo- silomapalkka. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan alkaessa sitä vas- taava osa lomarahoista noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Sivu 8 / 22

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Tekstimuutokset Työehtosopimuksen tekstit säilyvät ennallaan lukuun ottamatta seuraavia muutoksia:

  • Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan tässä ehtokohdassa myös vakuutettua sekä vakuutuksenottajan tai vakuutetun edustajaa. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mainittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido Fenniaa. Fennialla on oikeus pitää maksetut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuksenottajan tai vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun antaman väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmaksun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskorvauksen alentamiseen.