Contract

Tätä työehtosopimusta noudatetaan ohjelmapalvelualalla (ei koske muusikkojen yms. esiintyvien taiteilijoiden välitystä mm. ravintoloihin) toimivien yritysten palveluksessa oleviin työaikalain alaisiin työntekijöihin.

Tämä sopimus ei koske yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia, apu- laisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä, esimiehiä eikä määrätyn lyhytaikaisen työ- suorituksen tekemistä.

Sopimus ei koske alle 16-vuotiaiden tilapäisiä työsuhteita, ellei työsopimuksella ole toisin sovittu.

Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

• Yleissopimus 1.10.2017

• Luottamusmiessopimus 1.10.2017

• Koulutussopimus 1.10.2017

• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

• Työpaikkaruokailua koskeva sopimus 1.10.2017

• Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja 1.10.2017

• Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 1.10.2017

• Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta 1.10.2017

• Sopimus yhteistoiminnasta 1.10.2017

2 § Työnjohto- ja järjestäytymisoikeus

Työnantaja johtaa ja jakaa työtä. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

Työsuhteen alkaessa työnopastuksen lisäksi työnantaja perehdyttää työntekijän työn turvallisiin ja terveellisiin suoritustapoihin, työpaikan työterveyshuollon sisältöön, työpaikan sairauspoissaolokäytäntöihin, mahdollisiin työturvallisuus- riskeihin sekä työsuojeluorganisaatioon.

Työnantaja selvittää uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja il- moittaa, ketkä toimivat työpaikan luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä antaa työntekijälle heidän yhteystietonsa.

Ohjelmapalvelualan työehtosopimusosapuolina toimivat työntekijöiden puo- lella Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja työnantajan puolella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 1

3 § Työsopimus ja koeaika ‌‌

Työsopimus on tehtävä kirjallisesti. Työsopimuksesta tulee ilmetä kolmiviik- koisjakson vähimmäistyöaika sekä muut työehtosopimuksen liitteenä olevan työsopimusmallin mukaiset tiedot.

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa voidaan sopia enintään neljän kuu- kauden koeajasta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla neljä kuukautta, kuitenkin enintään puolet työsuhteen kestosta.

Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta.

Koeaikana työsuhde voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudat- tamatta, jolloin työsuhde lakkaa työpäivän päättyessä.

ESIMERKKI

Työntekijä on aloittanut työnteon 26.4. Osapuolet ovat sopineet neljän kuukauden koeajasta. Koeajan viimeinen päivä on 25.8.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

1. Irtisanomisaika

Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

Työsuhteen jatkuttua	Irtisanomisaika
Enintään 5 vuotta	1 kuukausi
Yli 5 – enintään 10 vuotta	2 kuukautta
Yli 10 – enintään 15 vuotta	3 kuukautta
Yli 15 vuotta	4 kuukautta

Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

Työsuhteen jatkuttua	Irtisanomisaika
Enintään 10 vuotta	14 päivää
Yli 10 vuotta	1 kuukausi

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

2 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

ESIMERKKI 1. IRTISANOMISAIKA 14 PÄIVÄÄ

Työsuhde irtisanottiin 10.1. Irtisanomisaika alkaa kulua 11.1. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 24.1.

ESIMERKKI 2. IRTISANOMISAIKA KUUKAUSINA

Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhteen viimeinen voimassaolopäi- vä on järjestysnumeroltaan sama päivä, kun irtisanominen on suoritettu. Jos vas- taavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa irtisanomisaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä

irtisanominen	irtisanomisaika	työsuhteen viimeinen päivä
1.3.	1 kk	1.4.
31.12.	2 kk	28.2.

2. Korvaukset

Työnantaja, joka ei noudata edellä sovittuja irtisanomisaikoja, on velvollinen suo- rittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos taas työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnan- tajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä.

Mikäli noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomis- ajasta, käsittää suoritusvelvollisuus sitä vastaavan osan irtisanomisajan palkasta.

Mikäli työntekijä päättää työsuhteen ennen määräajan umpeutumista, on hän velvollinen suorittamaan työnantajalle korvauksena työsopimuksen ennenai- kaisesta lakkaamisesta

• kahden viikon palkkaa vastaavan määrän (kuitenkin enintään 8 tunnilta työ- päivää kohti) tai

• mikäli laiminlyödyn työkauden osuus on kahden viikon aikaa lyhyempi, tätä aikaa vastaavan palkan määrän.

Työnantajan päätettyä määräaikaiseen työsuhteeseen otetun työntekijän työsuh- teen ennen sovitun työkauden päättymistä määräytyy työnantajan vahingonkor- vausvelvollisuus työsopimuslain mukaan.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukaan.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 3

3. Lomautus ‌‌

Lomautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää.

Xxxxxxxxxxx ennakkoilmoituksen ja lomautusilmoituksen osalta noudatetaan työsopimuslain mukaista menettelyä.

5 § Lisätyön tarjoaminen

Osa-aikatyöntekijälle tulee tarjota lisätyötä työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukai- sesti työntekijän omasta toimipaikasta. Luottamusmies ja työnantaja selvittävät toimipaikan työvoimatarpeen sekä työvoiman käytön periaatteet.

6 § Palkkaus

1. Työntekijän palkka määräytyy jäljempänä olevien määräysten ja tämän työ- ehtosopimuksen liitteenä olevien vaativuusryhmittelyn ja palkkataulukkojen mukaisesti.

2. Palkkataulukon tarkoittamaa kokemusaikaa laskettaessa otetaan huomioon vastaavassa työtehtävässä työskennelty aika kokonaisuudessaan.

Muussa työtehtävässä työskennelty aika otetaan huomioon kohtuullisessa mää- rin, jos työ osittain vastaa vaadittavaa ammattikokemusta.

Työssäoloajan lisäksi huomioidaan vuosilomalain 7 § mukainen työssäoloon rin- nastettava aika. Hoitovapaata ja asevelvollisuusaikaa ei oteta huomioon.

Yhden kokemusvuoden saavuttaminen edellyttää

• 1 vuoden työskentelyä, jos keskimääräinen toteutunut työaika on 60 tuntia kolmessa viikossa tai enemmän

• 2 vuoden työskentelyä, jos keskimääräinen toteutunut työaika on alle 60 tuntia kolmessa viikossa.

Työnantaja ja työntekijä selvittävät huomioon otettavan työkokemuksen työ- sopimusta solmittaessa ja viimeistään ennen ensimmäistä palkanmaksua. Myöhemmin esitettävä selvitys ei oikeuta aikaisemman työkokemuksen huomi- oon ottamiseen.

Kun työntekijä tulee oikeutetuksi seuraavan vuosiportaan mukaiseen palkkaan, huomioidaan tämä seuraavan palkanlaskentakauden alusta lukien.

4 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Työntekijän siirtyessä ylemmän vaativuusryhmän mukaiseen uuteen työtehtä- vään määräytyy uusi taulukkopalkka sen vuosiportaan mukaan, joka on entistä taulukkopalkkaa lähinnä korkeampi.‌‌

3. Alle 18-vuotiaan työntekijän palkka on 80 % vaativuusryhmä A:n taulukkopalkasta.

4. Alalle uutena tulevalle työntekijälle maksetaan yhdessä tai useammassa työ- suhteessa tehtyjen ensimmäisten 300 työtunnin ajalta 85 % taulukkopalkasta.

7 § Palkanmaksu

1. Palkka maksetaan kerran kuukaudessa, ellei toisin ole sovittu.

Tämän sopimuksen voimaan tullessa noudatettua palkanmaksukäytäntöä voi- daan jatkaa.

2. Palkanmaksun yhteydessä työntekijän tulee saada laskelma siitä, mistä eris- tä palkka muodostuu sekä miltä ajanjaksolta se maksetaan. Laskelmasta tulee ilmetä säännöllisen työajan palkka, sunnuntai-, ylityö- sekä mahdolliset muut korvaukset.

3. Kuukausipalkkaa voidaan maksaa työntekijälle, jonka työaika on 120 tuntia kolmessa viikossa.

4. Tuntipalkan jakajana työajan ollessa 120 tuntia kolmessa viikossa käytetään lukua 172.

5. Tämän työehtosopimuksen 11-12 §:ssä mainitusta työstä maksettava korvaus on suoritettava viimeistään kuukauden kuluessa asianomaisen työaikajakson päättymisestä lukien. Vaatimus saamatta jääneestä korvauksesta on tehtävä lais- sa säädetyssä ajassa.

4. Palkanmaksun alkaessa, keskeytyessä tai päättyessä kesken palkanlaskenta- kauden osakuukauden palkka lasketaan:

• jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5 päiväpalkaksi ja

• kertomalla päiväpalkka palkalliseen jaksoon sisältyvillä työvuorolistan mukai- silla työ-, tasoitusvapaa- ja Z-päivillä.

Palkattoman poissaolon ollessa enintään kolme päivää vähennetään poissaolo- ajan tunnit.

8 § Työvuorolista

1. Kutakin kolmiviikkoisjaksoa koskeva työvuorolista on laadittava etukäteen ja asetettava ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan työntekijäin näh- täville vähintään viikkoa ennen kolmiviikkoisjakson alkamista.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 5

2. Työvuorolistaan on merkittävä työvuorojen alkamis- ja päättymisajat mahdol- lisimman tarkasti sekä vapaapäivät.‌

3. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain työntekijän ja työnantajan suostumuksel- la, tai töiden järjestelyihin liittyvästä pakottavasta syystä, joka voi olla esim. sää- olosuhteissa tapahtunut odottamaton muutos, tilauksen peruutus tms. Pakottava syy todetaan työpaikalla luottamusmiehen tai henkilöstön edustajan ja työnan- tajan edustajan välillä. Muutos on merkittävä työvuorolistaan. Muutoksen koh- distuessa viikon vapaapäiviin, annetaan tilalle uusi vapaapäivä, ellei toisin ole sovittu.

4. Työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia siirrettäväksi työtunteja kahden peräkkäisen kolmiviikkoisjakson kesken kolmiviikkoisjaksolta toiselle ilman, että niillä on tällöin vaikutusta lisä- tai ylitöiden määrään. Siirretyistä tunneista ja niiden teettämisestä myöhemmin on pidettävä erillistä luetteloa.

Työtuntien siirtämisestä jaksosta toiseen ei saa sopia työhönoton yhteydessä, ei- kä koeaikana, ellei myös luottamusmies hyväksy sopimusta. Työtuntien siirtä- misestä ei voida sopia, mikäli työsuhteessa noudatetaan TES 9 § a. tai b. kohdan mukaista työajan tasoittumisjärjestelmää.

9 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmessa viikossa siten järjestettynä, että kunakin täytenä työssäoloviikkona on keskimäärin viisi työpäivää.

2. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika.

Mikäli varsinaisen työajan määrittely on käytännössä vaikeata esim. työmat- kan kestäessä vuorokausia, niin työnantaja ja työntekijä voivat sopia etukäteen kertakorvauksesta, jonka tulee olla vähintään ko. työntekijän 10 tunnin palkkaa vastaava. Päivän työajaksi merkitään tällöin vähintään 10 tuntia.

3. Työssäoloviikolla tarkoitetaan aikaa maanantaista kello 00.00 sunnuntaihin kello 24.00.

4. Vuosiloman, sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän kolmen viikon jakson säännöllinen työaika on työpäivää kohden enintään keskimäärin 8 tuntia.

5. Työntekijälle on annettava kutakin viisipäiväistä työviikkoa kohden kaksi va- paapäivää, joista toinen on vähintään 30 tunnin pituinen viikkolepopäivä (V) ja toinen vähintään 24 tunnin pituinen lisävapaapäivä (X).

6. Viikkolepopäivä on annettava jokaisella täydellä työssäoloviikolla. Lisävapaapäivä

(X) voidaan antaa joko sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, tai yhdistäen mui-

6 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

hin vapaapäiviin saman kolmiviikkoiskauden aikana. Mikäli lisävapaapäivä an- netaan sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, se on mahdollisuuksien mukaan annettava viikkolepopäivään liittyen.‌

7. Päivittäinen tosiasiallinen säännöllinen työaika ei saa ylittää 12 tuntia, ellei työntekijän kanssa toisin sovita. 12 tunnin mittaisia työvuoroja ei saa teettää kohtuuttomasti.

8. Alle 4 tunnin pituisia työvuoroja pyritään välttämään. Perusteet poikkeamisel- le todetaan työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä.

9. Päivittäisten työvuorojen välinen lepoaika on järjestettävä vähintään 8 tunniksi.

10. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää kuusi tuntia, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Lepo- ja ruokailuajoista tulee neuvotella työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä.

11. Osapuolet suosittelevat, että joka viides viikonloppu järjestetään vapaaksi si- ten, että perjantai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäisinä vapaapäivinä.

9 § a. Säännöllisen työajan tasoittumisjärjestelmä

1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi

Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin enintään 120 tunniksi siten, että työaika tasoitetaan edellä mainittuun määrään enintään kuuden (6) peräk- käisen kolmiviikkoisjakson aikana (tasoittumiskausi). Yksittäisen kolmiviik- koisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 144 tuntia.

Työnantaja ja työntekijä voivat TES 26 §:n mukaisesti sopia siitä, että yksittäisen kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika on enintään 150 tuntia.

Paikallisesti TES 26 § mukaisesti voidaan luottamusmiehen kanssa sopia siitä, että säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin enintään 120 tunniksi enin- tään kahdeksan (8) peräkkäisen kolmiviikkoisjakson aikana (tasoittumiskausi). Yksittäisen kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 154 tun- tia. Tasoittumiskauden aikana voi kuitenkin olla kaksi enintään 162 tunnin kol- miviikkoisjaksoa. Tämän paikallisen sopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 7

tulee maksaa kello 18 ja 21 välillä tehdystä työstä iltatyölisää 0,76 €/tunti ja kello 21 ja 06 välillä tehdystä työstä yötyölisää 2,14 €/tunti, ellei paikallisesti sovita toisin.

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymisajankoh- ta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.

Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.

Kustakin kolmiviikkoisjaksosta voidaan X-päivät siirtää tasoittumiskauden sisäl- lä muuna ajankohtana annettavaksi, jolloin siirretty X-päivä annetaan muuhun vapaaseen yhdistäen. Siirretty X-päivä rinnastetaan työpäivään X-, V- ja Z-päiviä sekä vuosilomaa ansaittaessa.

Työaika tasoitetaan joko päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai antamalla erillisiä tasoitusvapaita tasoittumiskauden aikana. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään kuusi (6) tasoitusvapaata. Tasoitusvapaat (TS) merkitään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työpäivään X-, V- ja Z-päiviä ja vuosilomaa ansaittaessa sekä maksettaessa osakuukauden palkkaa.

Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin.

2. Ylityö kolmiviikkoisjaksolla

Ylityönä korvataan kolmiviikkoisjakson säännöllisen enimmäistuntimäärän jäl- keen tehty työ seuraavasti:

a. säännöllisen enimmäistyöajan ollessa 144 tai 150 tuntia (tai paikallisen sopi- muksen mukainen 154/162 tuntia)

• 18 ensimmäistä tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla

Jaksokohtaiseen ylityökorvaukseen oikeuttavia tunteja ei oteta huomioon tasoit- tumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.

Jaksokohtaista ylityökorvausta ei voida vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan.

3. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden

Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdollinen ylijäämä kor- vataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

8 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, alijäämää ei vähenne- tä. Mahdollinen ylityö korvataan keskimääräisen säännöllisen enimmäistyöajan ylittävistä työtunneista puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.‌

4. Tasoittumiskauden päättyminen

Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työntekijästä johtuvaa alijää- mää, voidaan alijäämä vähentää työntekijän palkasta.

Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt ylijäämää, korvataan ylijäämä seuraavasti:

• jaetaan tehdyt työtunnit työpäivien ja pidettyjen tasoitusvapaapäivien yhteen- lasketulla lukumäärällä

• vuorokaudessa keskimäärin yli 8 tunnin tehty työ korvataan maksamalla 10 tuntiin asti ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu palkka

• keskimäärin yli 10 tunnin tehty työ korvataan 100 %:lla korotetulla palkalla.

ESIMERKKI.

Työntekijä on työskennellyt 18 viikon pituisen tasoittumiskauden aikana yhteensä 840 tuntia. Tasoittumiskauden enimmäistuntimäärä olisi ollut 6 x 120 t eli 720 tun- tia. Ylijäämää on siten kertynyt 120 tuntia. Tasoittumiskauden aikana työntekijällä on ollut yhteensä 84 työpäivää ja 6 tasoitusvapaapäivää. Keskimääräinen päivän pituus on 840/90 eli 9,33 tuntia.

Ylityökorvauksen määrä lasketaan joko a. tai b.-vaihtoehdon mukaan siitä riippuen, onko työntekijälle jo maksettu peruspalkka kaikista tehdyistä työtunneista.

a. Työntekijälle on maksettu peruspalkkaa (tai kuukausipalkkaa) ainoastaan 720 tunnin ajalta. Tällöin työntekijälle maksetaan korvauksena 90 x 1,33 t (9,33t-8t) eli 119,7 tunnin palkka 50 %:lla korotettuna eli yhteensä 179,55 tunnin palkka.

b. Työntekijälle on maksettu peruspalkkaa tehtyjen 840 tunnin ajalta. Tällöin työn- tekijälle maksetaan ylityökorvausta vastaava osuus eli 59,85 tunnin palkka.

9 § b. Paikalliseen sopimiseen perustuva vuosityöaikajärjestelmä (ns. työaikapankki)

1. Järjestelmän käyttöönotto, liittyminen ja irtautuminen

1. Työaikajärjestelmän käyttöönotosta tulee sopia työpaikkakohtaisesti TES 26

§:n mukaisesti luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole, työntekijät voivat valita keskuudestaan Palvelualojen ammattiliittoon kuuluvan työntekijän

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 9

edustamaan heitä vuosityöaikajärjestelmästä sovittaessa. Muun kuin luottamus- miehen tekemä sopimus tulee toimittaa allekirjoittajajärjestöille tiedoksi.

2. Järjestelmää voidaan soveltaa toistaiseksi voimassa olevassa tai vähintään vuo- den kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa oleviin kokoaikatyöntekijöihin.

3. Vuosityöaikajärjestelmää käytettäessä työaika tasoitetaan keskimäärin enin- tään 120 tuntiin kolmessa viikossa enintään yhden vuoden pituisen ajanjakson aikana.

4. Työnantaja ja työntekijä sopivat kirjallisesti erikseen työntekijän liittymi- sestä järjestelmään. Järjestelmään liityttäessä sovitaan tasoittumiskauden pi- tuudesta. Samalla sovitaan tasoitusvapaiden pitämisen alustava ajankohta. Tasoittumiskausi voidaan yksittäisen työntekijän osalta sopia myös lyhyemmäksi kuin luottamusmiehen tai henkilöstön edustajan kanssa järjestelmää käyttöön- otettaessa on sovittu.

5. Työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään kolmiviikkoisjakson säännöl- lisestä enimmäistyöajasta järjestelmään liityttäessä. Samalla sovitaan, mi- tä rahaeriä työntekijä haluaa työtuntien lisäksi siirtää muutettavaksi työajan tasoitusvapaaksi.

6. Työnantaja toimittaa työntekijää edustavalle luottamusmiehelle tiedoksi tähän järjestelmään liittyvät työntekijöiden kanssa tekemänsä sopimukset.

7. Luottamusmies tai työnantaja voivat irtisanoa järjestelmän päättyväksi kol- men (3) kuukauden irtisanomisajalla, jolloin meneillään olevaa järjestelmää nou- datetaan tasoittumiskauden päättymiseen asti.

8. Työntekijä tai työnantaja voivat irtisanoa järjestelmän yksittäisen työntekijän osalta päättyväksi kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla, jolloin meneillään olevaa järjestelmää noudatetaan tasoittumiskauden päättymiseen asti.

9. Työterveyshuollon toteamasta, työntekijän työssä jaksamiseen liittyvästä ter- veydellisestä syystä työnantaja tai työntekijä voivat irtisanoa järjestelmän päät- tyväksi yksittäisen työntekijän osalta yhden (1) kuukauden irtisanomisajalla, jolloin järjestelmään kuuluminen päättyy irtisanomisajan päättyessä.

10. Mikäli vuosityöaikajärjestelmän soveltaminen ja järjestelmään kuuluminen on ollut peruste toistaiseksi voimassa olevalle työsuhteelle eikä järjestelmän päättymisen tai järjestelmästä irtautumisen vuoksi kaikille työntekijöille voida enää tarjota vakituista työtä työn kausiluontoisuudesta johtuen, tulee mahdolli- nen työvoiman vähentäminen kohdistaa ensisijassa niihin työntekijöihin, joiden toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen edellytyksenä on ollut vuosityöaikajär- jestelmään liittyminen.

10 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

2. Työajan järjestäminen

1. Kolmiviikkoisjakson säännöllisestä enimmäistyöajasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken järjestelmään liityttäessä. Painavin syin voidaan enimmäis- määrästä tilapäisesti poiketa työntekijän ja työnantajan suostumuksella.

2. Kolmiviikkoisjaksolla 120 tunnin ylittävä määrä siirtyy tasoittumiskauden aikana vapaana annettavaksi.

3. Työaika järjestetään työehtosopimuksen 9 § määräysten mukaisesti seuraavin poikkeuksin:

• lisävapaapäivä (X) voidaan antaa tasoittumiskauden aikana muuhun vapaaseen yhdistäen.

• vuorokautinen, yhdenjaksoinen vähimmäistyöaika on 4 tuntia.

4. Noudatettavan tasoittumiskauden alkamis- ja päättymisajankohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.

5. Työvuorolista laaditaan vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan.

6. Vuosiloman ajalta työajaksi luetaan TES 17 §:n mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus. Sairausloman ajalta työajaksi luetaan 8 tuntia työpäivää ja 40 tuntia viikkoa kohti.

3. Ylityö kolmiviikkoisjaksolla

1. Kolmiviikkoisjaksolla yli sovitun enimmäistyöajan tehty työ korvataan mak- samalla 100 %:lla korotettu palkka.

2. Tasoittumisvapaalla tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

4. Järjestelmään siirrettävät erät

1. Yli 120 tunnin tehdyn työajan sekä 120 tuntia alittavien työtuntien (ns. mii- nustunnit) lisäksi tasoittumisjärjestelmään voidaan sopia siirrettäväksi erilaisia työtunneiksi muutettavia rahaeriä.

2. Tällaisia eriä voivat olla työaikakorvaukset (esimerkiksi sunnuntaityökorvaus, ylityön perus- ja korotusosat, lomaltapaluuraha). Lisäksi tasoittumisjärjestel- mään voidaan sopia siirrettäväksi Z-päivät ja vuosiloman säästövapaa.

5. Järjestelmän tasoittuminen

1. Järjestelmään siirretyt 120 tuntia ylittävät työtunnit sekä työtunneiksi muu- tettavat rahaerät annetaan kokonaisina vapaapäivinä (tasoittumisvapaa) tasoit-

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 11

tumiskauden aikana. Työntekijän aloitteesta voidaan vapaiden pitämisestä sopia toisin tasoittumiskauden aikana.

2. Järjestelmään siirrettävä rahaerä muunnetaan työtunneiksi siirtohetken pal- kan mukaan laskettuna.

3. Mikäli vapaaksi vaihdettava työtuntimäärä ei ole tasan jaollinen 8 tunnilla, voi- daan jakojäännös antaa jaksotyöajan lyhennyksenä tai osittaisena vapaapäivänä.

4. Tasoittumisvapaat ovat työssäolon veroista aikaa.

ESIMERKKI.

Työntekijä tehnyt kolmiviikkoisjaksolla 144 työtuntia, joista kaksi 8 tunnin sun- nuntaityövuoroa. Työntekijän palkka on 12 euroa tunnilta. Järjestelmään on sovittu siirrettäväksi myös sunnuntaityökorvaus. Yhteensä järjestelmään tasoitettavaksi siirtyy (144-120) 24 tuntia ja 16 * 12 euroa (192) euroa, joka tunneiksi muutettuna on 16 tuntia. Yhteensä järjestelmään on siten siirretty vapaana annettavaksi 40 tuntia. Työaika tasoitetaan antamalla työntekijälle 5 kokonaista vapaapäivää tasoittumis- kauden aikana osapuolten sopimana ajankohtana.

6. Palkka

1. Työntekijälle maksetaan vapaan pitämisen ajalta tuolloin voimassa olevaa palkkaa.

2. Mikäli työntekijän työtehtävät muuttuvat työtuntien ja/tai rahaerien järjes- telmään siirtämisen jälkeen siten, että hän palkkansa on vapaita pidettäessä ai- kaisempaa pienempi, maksetaan hänelle vapaan pitämisen ajalta sen suuruista palkkaa, joka oli voimassa kyseisiä vapaita ansaittaessa, mahdollinen työehtoso- pimuksen mukainen palkankorotus huomioiden.

7. Sairastuminen kesken tasoittumisvapaajakson

1. Työntekijän sairastuessa tasoittumisvapaita pitäessään työntekijällä on oikeus keskeyttää vapaajakso sairausloman ajaksi, jolloin poissaoloa käsitellään saira- uslomana sairastumista seuraavasta päivästä lukien. Työntekijän tulee esittää sairastumisesta työehtosopimuksen mukainen selvitys ja ilmoittaa halustaan keskeyttää tasoitusvapaajakso.

2. Työnantaja määrää näin siirrettyjen tasoitusvapaiden pitoajankohdan. Mikäli tasoittumiskauden päättymisajankohdan vuoksi näin siirrettyjä tasoitusvapaita ei voida pitää ennen tasoittumiskauden päättymistä, voidaan ne antaa seuraavan tasoittumiskauden aikana.

12 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

8. Tasoittumisjärjestelmän katkeaminen kesken tasoittumiskauden ‌

1. Tasoittumisjärjestelmän katketessa kesken tasoittumiskauden työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyö- aikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdollinen ylijäämä korvataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

2. Mikäli tasoittumisjärjestelmän katkeaminen johtuu työnantajasta johtuvasta syystä, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen ylijäämä korvataan siten kuin tasoit- tumiskauden päättymistilanteen osalta on sovittu.

9. Ylityö tasoittumiskauden päättyessä

1. Mikäli jaksokohtainen ylityö on korvattu rahana 3. kohdan mukaisesti, ei näitä tunteja oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.

2. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työntekijästä johtuvaa alijää- mää, voidaan alijäämä vähentää työntekijän palkasta.

3. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt ylijäämää, korvataan ylijää- mä seuraavasti:

• jaetaan tehdyt työtunnit työpäivien ja pidettyjen tasoitusvapaapäivien yhteen- lasketulla lukumäärällä

• vuorokaudessa keskimäärin yli 8 tunnin tehty työ korvataan maksamalla 10 tuntiin asti ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu palkka

• keskimäärin yli 10 tunnin tehty työ korvataan 100 %:lla korotetulla palkalla.

10. Työaikakirjanpito

Työnantajan on pidettävä työaikalain tarkoittaman työaikakirjanpidon lisäksi työntekijäkohtaista kirjanpitoa tasoittumisjärjestelmään siirretyistä kertymistä ja niiden perusteista.

10 § Ylimääräiset vapaapäivät eli Z-päivät

1. Työntekijä ansaitsee ylimääräisiä lisävapaapäiviä (Z-päivä) siitä lukien, kun hänen työsuhteensa on kestänyt kolme (3) kuukautta.

Työntekijä ansaitsee 0,25 Z-päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta.

Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsotaan samat päivät kuin vuosiloman an- sainnassa lukuun ottamatta äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan kestoaikaa.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 13

2. Säännöllisentyöajanollessa 120 tuntia Z-päivänarvoon 8 tuntia. Työsopimuksen mukainen työaika voi toteutua myös pidemmän ajanjakson kuluessa työajan ta- soittumisjärjestelmän soveltamisesta johtuen.

3. Muiden kuin täyttä työaikaa tekevien työntekijöiden osalta Z-päivän arvo määräytyy jakamalla täyden vapapäivän ansainnan täyttävän kuukauden ja sitä edeltävien kolmen ansaintakuukauden yhteenlaskettu työtuntimäärä luvulla 86. Työajaksi luetaan myös poissaoloaika, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvol- lisuus. Z-päivän arvo voi olla kuitenkin enintään 8 tuntia.

Näille työntekijöille Z-päivä voidaan vapaan sijasta korvata rahasuorituksella siten, että jokaisen ansaitun 0,25 Z-päivän osalta korvaus on 1,16 % ansaintakuu- kauden ansioista sunnuntaityökorvausta lukuun ottamatta. Korvaus maksetaan ansainnan täyttymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Rahana korvat- tavan Z-päivälyhennyksen arvo voi kuitenkin olla enintään 2 tunnin palkkaa vastaava määrä.

4. Ansaitut Z-päivät annetaan kokonaisina vapaapäivinä, elleivät työnantaja ja työntekijä keskenään toisin sovi.

Z-päivät annetaan viimeistään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä.

Vuosityöaikajärjestelmää sovellettaessa edellä mainitusta antamistavasta voi- daan poiketa työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen mukaisesti.

Osapuolet suosittelevat Z-vapaapäivien keräämistä yhdenjaksoiseksi vapaaksi etenkin niissä toimipisteissä, joissa on voimakkaita kausivaihteluita.

5. Työvuorolistalle merkityn Z-päivän pituus on vähintään 24 tuntia.

Sillä kolmiviikkoisjaksolla työaika, jona Z-päivä annetaan, lyhenee kokoaika- työntekijän työaika 8 tuntia. Ylimääräinen lisävapaapäivä ei vähennä antamis- jakson muita vapaapäiviä.

6. Työnantajan on ennen Z-päivien merkitsemistä työvuorolistaan kuultava työn- tekijän mielipidettä niiden sijoittamisesta.

Ansaittuja Z-päiviä ei saa sijoittaa vuosiloman tai muun työvuorolistaa laaditta- essa tiedossa olevan poissaolon ajalle.

7. Ylimääräinen lisävapaapäivä ei vähennä kuukausipalkkaisen työntekijän palk- kaa siltä palkanlaskentajaksolta, johon se sijoitetaan.

14 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

8. Mikäli Z-päivänä joudutaan työskentelemään, maksetaan siitä työntekijälle 50 ‌‌

%:lla korotettu palkka.

9. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet Z-päivät korvataan rahassa.

ESIMERKKI.

Z-päivää seuraava työvuoro voi alkaa aikaisintaan 24 tunnin kuluttua Z-päivää edel- tävän työvuoron päättymisestä lukien.

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
8-16	7-15	22-06	Z	06-14	X	V

11 § Hätätyö ja varallaolo

1. Työnantajan kutsuun perustuvasta työajan ulkopuolella tapahtuneesta yrityk- sen toiminnalle välttämättömästä huolto- ja korjaustyöstä maksetaan työhön käytetyn ajan lisäksi työntekijän kahden tunnin yksinkertaisen tuntipalkan suu- ruinen korvaus. Matkakustannukset korvataan TES 19 §:n pykälän mukaisesti.

2. Varallaolon korvaamisesta sovitaan paikallisesti.

12 § Korotettu palkka

1. Sunnuntai- ja pyhätyö

Sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vapun- ja itsenäisyyspäi- vinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu taulukkopalkka.

2. Lisätyö

Lisätyötä on työ, jota tehdään työsopimuksen mukaisen työvuorolistaan merki- tyn työajan yli 120 tuntiin saakka.

Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Lisätyötunneilta maksetaan korvauksena perustuntipalkka.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 15

3.Ylityö

Ylityöllä tarkoitetaan kolmiviikkoisjakson aikana 120 tunnin lisäksi tehtyä työtä. Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

Ylityökorvauksena maksetaan kolmiviikkoisjaksossa 120 tuntia ylittäviltä

• 18 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Ylityökorvausta laskettaessa ei jakson työtuntimäärään oteta mukaan X- ja Z-päivänä tehtyjä työtunteja, jotka korvataan erikseen työehtosopimuksen 12 §

5.2 kohdan mukaisesti.

4. Vajaan kolmiviikkoisjakson ylityö

Ennen työvuorolistan laatimista tiedossa olleen sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän jakson ylityökorvaukseen oikeuttava aika lasketaan:

• montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 8 tuntia pitempi

• 8 tuntia ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla koro- tettu palkka

• näitä seuraavilta tunneilta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Mikäli kolmiviikkoisjakso on jäänyt vajaaksi sellaisen syyn vuoksi, joka ei ole ollut tiedossa työvuorolistaa laadittaessa, ei ylityökorvausta suoriteta, edellyt- täen, että toteutuessaan kolmiviikkoisjakson työtuntimäärä olisi ollut enintään työehtosopimuksen mukaista säännöllistä enimmäistyöaikaa vastaava.

Työsuhteen lyhyyden vuoksi vajaaksi jääneen kolmiviikkoisjakson (myös ns. ekstrojen osalta) ylityökorvaukseen oikeuttava aika todetaan samoin.

Vajaan jakson laskentasääntöä ei kuitenkaan sovelleta vuosiloman vuoksi vajaa- seen jäävään työaikajaksoon, vaan tällöin menetellään työehtosopimuksen 17 §

8. kohdan mukaisesti.

5. Vapaapäivänä tehty työ

1. Viikkolepopäivänä (V) tehty työ

Viikkolepopäivänä tehtävästä työstä on sovittava työntekijän ja työnantajan kesken.

Viikkolepopäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

16 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Viikkolepokorvauksen lisäksi maksetaan sunnuntaityökorvaus, mikäli työ on tehty:‌

• sunnuntaina

• muuna kirkollisena juhlapyhänä

• vapunpäivänä

• itsenäisyyspäivänä.

2. Lisävapaapäivänä (X) ja Z-päivänä tehty työ

X- ja Z-päivänä tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

X- ja Z-päivänä tehtyä työtä ei korvata toiseen kertaan jaksottaisena ylityönä.

Vajaan kolmiviikkoisjakson takia saamatta jäänyt lisävapaapäivä (X) korvataan korottamalla yhden työpäivän palkkaa 50 %:lla. Mikäli työpäivän pituus vaihte- lee, korvauksen määrä lasketaan keskimääräisen työajan mukaan.

6. Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen

Lisä- ja ylityöstä, tai X- tai Z-päivänä tehdystä työstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.

Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen mitä edellä on säädet- ty korotetusta palkasta.

Vapaa on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita.

Vapaan ajankohdasta on pyrittävä sopimaan. Jos sopimukseen ei päästä, määrää työnantaja vapaan ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvausta rahana.

13 § Sairausajan palkka

1. Palkanmaksun edellytykset

Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa, jos:

• työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja

• työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja

• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella tai

• työntekijä on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 17

2. Ilmoitusvelvollisuus ja selvitys työkyvyttömyydestä

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan sairastumisestaan sekä siitä, milloin sen arvioidaan päättyvän.

Työkyvyttömyydestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja nimeää käytettävän lääkärin, vastaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannuksista.

Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voi- daan esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan an- tamalla todistuksella edellyttäen, että

• kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. flunssa tai vatsatauti) ja

• työnantaja ei ole järjestänyt lääkäripalvelut sisältävää työterveyshuoltoa ja

• työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

Sairauden jatkuessa tai uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen työkyvyttö- myysjakson päättymisestä tulee kuitenkin vaadittaessa esittää lääkärintodistus.

2 a. Sairauspoissaoloista ilmoittaminen paikallisesti sopien

Paikallisesti 26 § mukaisesti voidaan sopia menettelystä, jossa työntekijällä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin tai terveydenhoita- xxx xxxxxxxxxx. Tällainen työpaikkakohtainen sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoi- sia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä 13 § 2. kohdan mukaisesti.

Työnantaja voi velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo en- simmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelli- seksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloi- hin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä.

Menettelystä sovittaessa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavaa:

• sopimuksen tavoitteet

• keitä menettely koskee: esim. menettely ei koske hoitoonohjaustoimen- piteiden piirissä olevia tai työntekijöitä, joilla on aikaisemmin todettu työkykyongelmia

18 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

• miten ja kenelle ilmoitus tehdään

• kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan

• menettelyn voimassaolo koeaikana

• menettelyn noudattaminen sairauspoissaolon ajoittuessa vapaapäivien tai lomien yhteyteen

• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poistaa työntekijä menettelyn pii- ristä tai poiketa sairausajan palkanmaksuperusteista väärinkäytöstapauksessa

• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa

• kuinka monta kertaa vuodessa voi olla poissa tällä menettelyllä

• lääkärin määräämää poissaoloa ei jatketa tällä menettelyllä

• miten sopimuksen toteutumista seurataan

2 b. Työntekijän on työnantajan vaatimuksesta suostuttava muulloinkin lääkärin- tarkastukseen työnantajan oman tai nimeämän lääkärin luona, jolloin työnantaja korvaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

2 c. Sairauslomalla olevan työntekijän tulee noudattaa annettuja hoito-ohjeita se- kä huolehtia siitä, ettei hän menettelyllään viivästytä työkykynsä palautumista.

3. Sairausajan palkkajaksot

Sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen kestoajan perusteella seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
alle 2 vuotta	SVL:n karenssiaika eli sairastumis- päivä ja 9 seuraavaa arkipäivää
yli 2 vuotta	21 kalenteripäivän pitui- selta ajanjaksolta
yli 5 vuotta	35 kalenteripäivän pitui- selta ajanjaksolta

4. Sairausajan palkan määrä

Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan peruskuukausipalkkaa palkalli- selta sairausajanjaksolta.

Sairausajan palkanmaksun keskeytyessä tai katketessa lasketaan osakuukauden palkka työehtosopimuksen 7 § 4. kohdan mukaisesti .

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 19

Tuntipalkkaiset työntekijät

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perustuntipalkkaa työvuorolistaan merkityiltä työtunneilta.

Ellei sairausajalle ole laadittu työvuorolistaa, maksetaan palkka sairastumista edeltäneiden kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella, kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivää kohti.

5. Sairausajan palkan maksaminen

Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen tältä ajalta työntekijälle tulevan sairauspäivärahan saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset ja valtuutuksen.

Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajan- jaksolta työntekijän saama sairauskorvaus (päiväraha tai siihen rinnastettava), joka maksetaan:

• työnantajan kannatusmaksua saavasta sairauskassasta

• tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutuslain tai

• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella.

Sairauspäivärahaa ei lainmukaansuoriteta 68 vuotta täyttäneille eikä alle 16-vuo- tiaille. Tämän ikäisille maksetaan täyttä sairausajan palkkaa, jos palkanmaksun edellytykset muutoin täyttyvät.

6. Sairauden uusiutuminen

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa edellisen työky- vyttömyysjakson päättymisestä maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:

• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalle (tapauksesta riippuen joko sairastumispäivä tai 1 + 9 arkipäivää) osuvilta työvuorolistan mukaisilta työ-, tasoitusvapaa- ja Z-päiviltä.

20 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

14 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Lääkärintarkastukset ja –tutkimukset

Työnantaja korvaa ansionmenetyksen seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että tarkastuksiin ja tutkimuksiin aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella ja nämä on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:

• sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkä- rin määräämä laboratorio- ja röntgentutkimus

• äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevat tarkastukset ja synnytystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset

• valtioneuvoston asetuksen 1339/2006 tarkoittamat rintasyöpäseulontatutki- mukset ja kohdun kaulaosan syövän seulontatutkimukset

• äkillisen hammassairauden aiheuttaman toimenpiteen ajalta jos xxxxxxxxx- xxxx on aiheuttanut työkyvyttömyyden, jota on hoidettava saman päivän tai työvuoron aikana. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammas- lääkärin antamalla todistuksella

• työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastukses- sa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen

• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. eri- koisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeelli- nen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.

2. Lakisääteiset tarkastukset

Ansionmenetys korvataan myös työntekijän käydessä seuraavissa lakisääteisissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa:

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tar- koittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa.

• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin tai säteilylakiin liittyvissä tutkimuksissa.

• lainsäädännön edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirty- misestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työnantaja maksaa työntekijälle välittömät matkakustannukset kyseisiin tut- kimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikka-

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 21

kunnalla. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänel- le korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.‌‌

15 § Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa

1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys-, ja vanhem- painvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

15 a § Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka

1. Äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan äitiys- ja adoptiovapaan palk- kana työntekijän peruspalkan ja hänelle maksettavan sairausvakuutuslain xx- xxxxxx äitiysrahan erotus kolmen kuukauden pituiselta ajanjaksolta, jos

• työsuhde on keskeytyksettä kestänyt vähintään kaksitoista kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista ja

• työntekijä palaa työhön.

2. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä esittää luotettavan selvityksen hänelle maksettavasta äitiysrahan määrästä.

3. Jos äitiysrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan pienempänä kuin mihin työntekijällä olisi ollut sairausvakuutuslain mukaan oikeus, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee sillä äitiysrahalla tai sen osalla, joka on jäänyt suorittamatta työntekijästä johtuvasta syystä.

4. Palkka maksetaan työntekijälle yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä äitiysvapaan alkamisen jälkeen. Äitiysvapaan palkka lasketaan kuten sairausajan palkka (TES 13 §).

5. Jos äitiysvapaa alkaa ennen kuin yksi vuosi on kulunut siitä, kun työntekijä on palannut takaisin työhön vähintään 6 kuukautta kestäneeltä muulta palkat- tomalta vapaalta kuin perhevapaalta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvolli- suutta äitiysvapaan ajalta.

6. Xxxxxx äitiysvapaa-ajalta palkkaa saanut työntekijä ei palaa työhön, saadaan äitiysvapaa-ajalta maksettu palkka periä takaisin.

7. Edellä mainitun mukaisesti maksetaan työntekijälle palkka myös enintään 6 arkipäivän pituiselta isyysvapaa-ajalta.

22 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

16 § Tilapäiset poissaolot ‌

1. Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudes- ta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta-arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

2. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijälle maksetaan palkkaa 1-3 kalenteripäivän pituiselta ajalta sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten mukaisesti, jos

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoi- tamiseksi ja

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta sekä

• poissaolosta on annettu työehtosopimuksen mukainen selvitys.

Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin lapsen kanssa yksin asuvalle on, että

• toisella lapsen kanssa vakituisesti asuvalla henkilöllä ei ole ansiotyönsä ja työ- aikansa, varusmiespalveluksen, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai sivii- lipalveluksen, pakollisen reservin kertausharjoituksen tai pakollisten täyden- nyspalvelusten vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse ja

• toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys pyydettäessä.

Edellä oleva koskee myös yli 10-vuotiasta vammaista lasta, jos hoidon järjestämi- sen tai hoidon tarpeellisuus sitä edellyttävät ja muut edellä olevat edellytykset täyttyvät.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pois- saoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta. Työnantaja järjestää mahdolli- suuden lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen hautajaisista. Lähiomaisella tarkoitetaan tässä puolisoa, vanhempia, isovanhempia, lapsia, vel- jiä ja sisaria sekä appivanhempia.

4. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen, valtiollisia ja kunnallisvaaleja varten asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenen osallistuessa työaikanaan mainittujen elinten kokoukseen, heille maksetaan palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotus siltä osin kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittä- nyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 23

5. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa erässä 12 kuu- kautta, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.‌

6. Työntekijän vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröintipäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.

7. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuu- teen tai vapaaehtoisen maanpuolustuksen kutsuntapäivään ei aiheuta hänen ansionsa alentamista. Kutsuntaan liittyvän lääkärintarkastuksen aiheuttaman poissaolon osalta noudatetaan, mitä työntekijän oman sairauden toteamiseksi välttämättömästä lääkärintarkastuksesta TES 14 §:ssä on todettu.

8. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle pal- kan ja reservipalkan erotus osallistumispäiviltä.

9. Palvelualojen ammattiliiton sopimusalatoimikunnan, valiokunnan, hallituk- sen ja valtuuston jäsenellä on oikeus osallistua em. hallintoelinten kokouksiin sekä liittokokoukseen, ellei osallistumiselle ole erityistä työn järjestelyistä joh- tuvaa erittäin painavaa estettä. Työntekijän tulee ilmoittaa kokoukseen osallis- tumisestaan mikäli mahdollista ennen ko. kokouksen ajankohdan sisältävän työvuorolistan laatimista tai niin pian kuin mahdollista sekä esitettävä asian- mukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

10. Edellä olevista poissaoloista on työntekijän sovittava työnantajan kanssa. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja.

17 § Vuosiloma ja vuosilomapalkka

1. Vuosiloma

Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

2. Loman ansainta

Työntekijä ansaitsee lomaa täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) loppuun mennessä:

• alle vuoden 2 arkipäivää

• vähintään vuoden 2,5 arkipäivää.

Loman pituutta laskettaessa annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä.

24 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi jonka aikana:

a. työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä

b. työntekijä on ollut työssä vähintään 35 tuntia.

Työntekijä ansaitsee lomaa joko a- tai b- vaihtoehdon mukaan.

Työntekijä ansaitsee lomaa a-vaihtoehdon mukaan työskennellessään työso- pimuksensa mukaisesti kaikkina kalenterikuukausina vähintään 14 päivää kuukaudessa.

3. Työssäolopäivien veroiset päivät

Vuosiloman ansainnassa on otettava huomioon myös työssäolopäivien veroiset päivät.

Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomaa määrättäessä niitä päiviä, joina työntekijä on ollut vuosilomalla, sekä niitä päiviä, joina työntekijä on työaikajär- jestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimääräisen jaksotyöajan tasaamiseksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäismäärään (tasoitusvapaa).

Työntekijällä, joka työsopimuksensa mukaan työskentelee alle 14 päivänä kuu- kaudessa, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa, otetaan vuosiloman ajalta huo- mioon vain ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaisesti ilman vuosilomaa olisi ollut työssä.

Lomanmääräytymisvuoden perusteella annettavan vuosiloman pituutta mää- rättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä työpäiviä, joina työnte- kijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta seuraavista syistä:

a. työpaikan muiden työntekijäin vuosilomien takia

b. reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain 37 §:ssä tarkoitetun täydennyspalveluksen vuoksi

c. sairauden tai tapaturman vuoksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen este keskeytyksettä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään tämän sai- rauden tai tapaturman osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 työpäivää

d. lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määrä- yksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lo- manmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lo- manmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 työpäivää

e. työturvallisuuslaissa tarkoitetun tai työnantajan määräämän taikka sairau- desta tai tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi

f. työsopimuslain 4 luvun 1 §:ssä säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai van- hempainvapaan vuoksi vuosilomalaissa määritellyltä ajanjaksolta, 6 §:ssä

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 25

säädetyn tilapäisen hoitovapaan ja 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi

x. xxxxxxxxx kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todista- jana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella

h. sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia

i. työnsä edellyttämän matkustamisen takia, ellei tällaisia matkustuspäiviä muuten luettaisi hänen työpäivikseen

j. muusta syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päi- vältä palkan (esim. Z-päivät)

x. xxxxxxxxxxxxx takia, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan

l. lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrat- tavan työaikajärjestelyn takia, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Tällaisen työaikajärjestelyn jatkuessa keskeytyksettä lomanmääräytymisvuo- den päättymisen jälkeen aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson laskemi- nen lomanmääräytymisvuoden vaihtumisesta

x. xxxxxxxxxxxxxxxxx (237/79) tarkoitetun opintovapaan johdosta, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työnantajan hänelle osoitta- maan työhön, kuitenkin enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta

n. voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutukseen osallistumisen takia

o. työnantajan suostumuksella työn edellyttämän koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luetta- vaksi vain 30 työpäivää kerrallaan

p. PAMin valtuuston, hallituksen tai valio- ja toimikuntien kokouksiin osallistu- misen vuoksi.

Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän työnteki- jän työssäolon veroisena aikana pidetään c) ja d) kohdassa tarkoitetuissa tapauk- sissa enintään 105 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa sekä k) kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 42 kalenteripäivää kerrallaan ja m) kohdassa tarkoite- tuissa tapauksissa 42 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa.

Poissaoloaikaa laskettaessa poissaolon katsotaan alkaneen ensimmäisenä päivä- nä, jona työntekijä on ollut poissa työstä ja päättyneen poissaoloperusteen lakkaa- mispäivänä, jos päivästä on ennalta sovittu tai määrätty, ja muussa tapauksessa työhön paluuta edeltäneenä poissaolopäivänä. Työssäolon veroisiksi tunneiksi lasketaan tällöin ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan ilman poissa- oloa olisi ollut työssä.

26 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

4. Vuosiloman säästäminen

Työntekijän oikeus säästövapaaseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) 27 §:n mukaisesti.

5. Vuosiloman antaminen ja merkitseminen työvuorolistaan

1. Kesälomakausi on 2.5.-30.9. Talvilomakausi on 1.10.-30.4. Vuosiloman antami- sesta pyritään huomioimaan koululaisten kesäloma-ajat, mikäli yrityksen toi- minnan kehittyminen ympärivuotiseksi ei aseta tälle käytännön esteitä.

2. Työnantaja määrää loman ajankohdan lomakaudella. Ennen ajankohdan mää- räämistä työntekijälle on annettava mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

3. Työntekijän suostumuksella loma voidaan antaa viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua. Vuosilomat on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan järjestä- mään vuosittain tasapuolisesti kiertäviksi.

4. Vuosiloman tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoinen. Kesälomasta voidaan työntekijän suostumuksella antaa 12 arkipäivää ylittävä osuus yhdessä tai useam- massa erässä. Talviloma voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella.

5. Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta mikäli mahdollista kuu- kautta, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamis- ta. Sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta siirretyn loman yhteydessä ennakkoilmoitusaika on kaksi viikkoa, tai jos tämä ei ole mahdollista, vähintään viikko. Työnantaja ei voi ilman työntekijän suostumusta siirtää lomaa ilmoitet- tuaan sen ajankohdasta.

6. Lomapäiviksi ei lasketa sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, juhannusaattoa, vapunpäivää, jouluaattoa eikä pääsiäislauantaita.

7. Xxxxx ei saa merkitä alkamaan tai päättymään siten, että ansaitut tai ansaitta- vaksi tulevat vapaapäivät menevät vuosiloman kanssa päällekkäin.

8. Kiertävästä tai kiinteästä vapaapäivien antamisjärjestelmästä voidaan poiketa.

9. Kukin maanantain ja perjantain välinen, vuosilomapäiväksi luettava päivä lyhentää 120 tunnin työaikajärjestelmässä jakson työaikaa 8 tunnilla. Muussa työaikajärjestelmässä olevalla sekä osa-aikatyöntekijällä vuosiloman lyhentävä vaikutus lasketaan edellä mainituin periaattein hänen työaikansa suhteessa.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 27

10. Jos viimeinen vuosilomaan kuuluva päivä on lauantai, tulee tätä seuraava sunnuntai järjestää vapaapäiväksi. Tämä vapaapäivä ei vähennä ansaittuja tai ansaittavaksi tulevia vapaapäiviä.

ESIMERKKI.

Viimeinen vuosilomapäivä on lauantai, jolloin loman päättymistä seuraava sunnun- tai järjestetään vapaapäiväksi.

6. Vuosiloma ja vapaapäivät

Jos työntekijä on työskennellyt viikossa viisi työpäivää (maanantai-perjantai), ei vuosilomaa saa merkitä alkamaan lauantaina, vaan lauantai ja sunnuntai tulee merkitä V- ja X-päiviksi. Ensimmäinen lomapäivä on maanantai.

Jos loma alkaa viimeistään perjantaina, vapaapäiviä ei ole ansaittu.

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on maanantai, työntekijä ansaitsee sille viikolle kaksi vapaapäivää.

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on tiistai, työntekijä ansaitsee sille viikolle yhden vapaapäivän.

Jos viimeinen vuosilomapäivä on keskiviikko tai myöhemmin, kyseiselle viikolle ei ansaita yhtään vapaapäivää.

28 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

7. Vuosiloman vaikutus työaikaan

ESIMERKKI 1.

12 päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 120 t / 3 vkoa.

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 10 kpl, jolloin jakson työaika lyhenee 10 x 8 tuntia eli yhteensä 80 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (120-80) = 40 tuntia.

ESIMERKKI 2.

24 päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 120 t / 3 vkoa.

Jaksoissa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 20 kpl, jolloin jaksojen yhteen laskettu työaika lyhenee 20 x 8 tuntia eli yhteensä 160 tuntia. Jaksojen jäljelle jäävä työaika yhteensä (240-160) = 80 tuntia.

ESIMERKKI 3. (PÄÄSIÄINEN)

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yh- teensä 6 kpl, jolloin jakson työaika lyhenee 6 * 8 tuntia eli yhteensä 48 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (120 - 48) = 72 tuntia.

8. Ylityö vuosiloman sisältävällä työaikajaksolla

Mikäli vuosilomajakson työaikaa lyhentävän vaikutuksen ja jaksolla toteutuneen työajan yhteismäärä ylittää 120 tuntia, korvataan jakson ylityö 120 tuntia ylittä- viltä tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Työajan tasoittumisjärjestelmiä käytettäessä korvataan järjestelmän mukaisen kolmiviikkoisjakson säännöllisen enimmäistyöajan ylittävä tuntimäärä 100%:lla korotetulla palkalla.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 29

9. Vuosiloman siirtäminen

Vuosiloma siirretään työntekijän pyynnöstä jos työntekijä on työkyvytön

• sairauden

• tapaturman tai

• synnytyksen johdosta.

Työnantaja on velvollinen siirtämään vuosiloman seuraavin edellytyksin:

9.1. Työkyvyttömyys ennen vuosiloman tai sen osan alkamista

• työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyydestään ennen vuosiloman alkamista, sekä

• työntekijä pyytää loman siirtämistä ennen loman alkua ja

• työkyvyttömyys on todettu ennen loman alkamista. Työntekijä on vel- vollinen työnantajan sitä vaatiessa todistamaan työkyvyttömyytensä lääkärintodistuksella.

Jos työntekijällä on ollut laillinen este, jonka johdosta hän ei ole voinut tehdä ilmoitusta työkyvyttömyydestään ennen loman alkamista ja pyyntöä sen siirtä- misestä, on työnantaja velvollinen ottamaan huomioon myöhemminkin tehdyn ilmoituksen ja pyynnön. Edellytyksenä on, ettei työntekijä ole esteen päätyttyä aiheettomasti viivytellyt ilmoituksen tekemistä.

Jos työntekijä ennen lomansa alkamista toimittaa työnantajalle lääkärintodis- tuksen tai muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään, katsotaan tä- mä pyynnöksi siirtää loma myöhäisempään ajankohtaan, ellei työntekijä toisin ilmoita. Ilman mainitunlaista selvitystä tai nimenomaista pyyntöä työnantajalla ei ole velvollisuutta siirtää lomaa, vaikka työnantaja olisikin tietoinen työnteki- jän työkyvyttömyydestä.

Edellä mainituilla edellytyksillä työntekijällä on oikeus saada lomansa siirretyk- si, jos loman alkaessa tiedetään, että hän lomansa aikana joutuu työkyvyttömyy- den aiheuttavaan sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon.

Siirto koskee koko sitä lomaa tai loman osaa, joka oli määrätty pidettäväksi.

9.2. Työkyvyttömyys vuosiloman aikana

Työntekijällä on vuosilomalain mukaisesti oikeus siirtää vuosiloman ajankoh- taan sijoittuvat sairauspäivät silloin, kun työntekijä on vuosilomansa aikana työkyvytön.

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä pyytää lomapäivien siirtoa ja toi- mittaa pyydettäessä lääkärintodistus työkyvyttömyydestä.

30 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Työkyvyttömyysajan päätyttyä vuosiloma jatkuu normaalisti ja siirrettäväksi pyydetyt lomapäivät siirtyvät myöhemmin pidettäväksi.

Sairausajalta työntekijällä onoikeus saada sairausajanpalkkaa TES 13 § mukaisesti.

9. 3. Siirretyn vuosiloman antaminen

Siirretty kesäloma on annettava, mikäli mahdollista, lomakauden loppuun men- nessä, kuitenkin viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä.

Jos siirretyn loman ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken, loma on mahdollista siirtää seuraavan kalenterivuoden puolelle. Tällöin se on pidettävä ennen seuraavan lomakauden alkua.

Siirretty talviloma on annettava viimeistään sen kalenterivuoden loppuun mennessä, joka lähinnä seuraa lomaan oikeuttavan lomanmääräytymisvuoden päättymistä.

Mikäli loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä mainituissa aikarajoissa mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan loma- korvauksella.

10. Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista.

Vaihtoehtoisesti vuosilomapalkka voidaan maksaa myös yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä pyydä lomapalkan maksamista ennen lo- man alkamista.

1. Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaisen työntekijän loma-ajan päiväpalkka saadaan jakamalla lo- malle lähtiessä voimassa oleva kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien määrällä.

Peruskuukausipalkan pohjalta laskettu vuosilomapalkka tasataan seuraavana palkanmaksupäivänä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaan lisätään lomanmääräytymis- vuoden aikana maksettujen sunnuntaityökorvausten summasta 9 % tai 11,5 % (työsuhteen jatkuttua vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä)

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 31

ESIMERKKI LOMAPALKAN LASKEMISESTA

Lomapalkan laskeminen

Kuukausipalkka loman alkaessa 1 900 € + lomanmääräytymisvuoden tuntikohtaiset lisät 800 € (11,5 %).

24 päivän kesäloman alkaessa maksetaan:

Peruspalkka 1 900 € / 25 x 24 = 1 824 € Lisien osuus 11,5 % x 800 € = 92 €

Kesälomapalkka 1 824 € + (92 € / 30 x 24) = 1 897,60 € 6 päivän talviloman alkaessa maksetaan:

Peruspalkka 1 900€ / 25 x 6 = 456 €

Talvilomapalkka 456 € + (92 € / 30 x 6) = 474,40 €

2. Tuntipalkkaiset työntekijät

Lomapalkka on lomanmääräytymisvuoden (1.4. – 31.3.) ansiosta:

• 9 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden

• 11,5 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.

Lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden ansiosta, joka muodostuu:

a. työssäolon ajalta maksetusta palkasta (lukuun ottamatta yli- ja hätätyöstä maksettua korotusosaa) sekä

b. seuraavista vuosilomaa kerryttävien poissaolojen ajalta laskettavista lasken- nallisista palkkaeristä:

• sairausajalta maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 75 työpäivältä

• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta, kun sellaista annetaan lääkärin määrä- yksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, yhteensä enintään 75 työpäivältä

• ajalta, jonka työ on estynyt sairauden leviämisen estämiseksi annetun vi- ranomaisen määräyksen takia

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta sekä tilapäisen hoi- tovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta.

32 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

• lomautusajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden ja

• työehtosopimuksen mukaisen tilapäisen poissaolon ja lääkärintarkastuksen ajalta.

Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän työnteki- jän osalta laskennallista palkkaa lisätään sairaus- tai kuntoutusajalta jo makse- tun palkan lisäksi yhteensä enintään 105 kalenteripäivän ajalta lomanmääräy- tymisvuodessa ja lomautusajalta enintään 42 kalenteripäivän ajalta lomautusta kohden.

Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja so- vitun keskimääräisen kolmiviikkoistuntimäärän perusteella tai sen puuttuessa poissaolon alkamishetkeä edeltävän kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteutu- neen työajan perusteella. Huomioon otetaan myös poissaoloaikana tapahtuneet palkankorotukset.

ESIMERKKI.

Osa-aikatyöntekijä, jonka tuntipalkka on 10 € ja vähimmäistyöaika 50 t/3 vko Lomaoikeus 2,5 pv x 12 kk

Lomanmääräytymisvuonna työstä maksettu palkka 8.000 €

Sairausajan palkkaa maksettu 4 viikon ajalta 670 €, tämän lisäksi palkattomia sai- rauspäiviä 7 työpäivää.

Lomanmääräytymisvuoden ansio:

8 000 €

670 €

233 € ( laskennallinen palkka 7:lle palkattomalle sairauspäivälle ) 8 903 €

Lomapalkka 8 903 € x 11,5 % = 1 023,85 €

11. Vuosilomakorvaus

a. vuosilomakorvaus työsuhteen kestäessä

Työntekijällä, joka sopimuksensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden ai- kana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle tästä syystä xxxxx täysiä lomanmääräytymiskuukausia, on oikeus lomapalkkaa vastaavaan lomakorvaukseen.

Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan, hänellä on oikeus saada vuosi- lomakorvaus viimeistään 30.9. mennessä.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 33

Työntekijän lähtiessä suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan ansaittuja lomapäiviä vastaava lomakorvaus.‌

b. vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada vuosilomapalkan sijasta vuosilomakorvaus.

Jos työntekijä niinä kuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, eikä hän siltä ajalta ole saanut lomaa tai lomakorvausta, lasketaan nämä yhteen yhdeksi täydeksi lomanmääräytymis- kuukaudeksi.

Työntekijälle, jolle ei ole kertynyt työsuhteen päättymishetkeen mennessä oi- keutta vuosilomaan kummankaan vuosiloman ansaintasäännön perusteella, maksetaan lomakorvauksena 9 % työssäoloajan ansiosta (lukuun ottamatta yli- tai hätätyöstä maksettua korotusosaa). Työsuhteen kestettyä vähintään yhden vuoden korvaus on 11,5 %.

12. Vuosilomakirjanpito

Työnantajan on pidettävä vuosilomista kirjanpitoa, jossa on oltava mm:

• vuosilomien ajankohdat ja pituudet

• lomien pituuden laskemisen perusteet kunkin työntekijän osalta, kuten lo- maan oikeuttavien kuukausien lukumäärä, työsuhteen kesto jne.

• vuosilomapalkkojen erittely, josta selviää peruskuukausipalkan lisäksi mak- settavat lisät ja tuntipalkkaisten osalta myös mahdolliset ylityöt sekä mahdol- lisen ruokaedun korvaus ja lopullisen vuosilomapalkan tai lomakorvauksen suuruus.

18 § Lomaltapaluuraha

1. Maksamisedellytykset

Työntekijä on oikeutettu lomaltapaluurahaan:

• aloittaessaan xxxxx ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja

• palattuaan työhön heti loman päätyttyä sekä

• lomapalkasta ja lomakorvauksesta siirtyessään vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Työhön palaamiseen rinnastetaan poissaolo, joka johtuu

• vuosilomalain 7 §:ssä mainitusta syystä

• työnantajan suostumuksesta

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta

34 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

• ylivoimaisesta esteestä (julkinen kulkuneuvo rikkoontunut)

• työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomista

• reservin harjoituksista tai ylimääräisestä palveluksesta

• sairaudesta tai tapaturmasta

• kunnallisesta luottamustehtävästä, josta ei ole lain mukaan oikeutta kieltäytyä

• viranomaisen sairauden leviämisen estämiseksi antamasta määräyksestä

• muusta syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan poissaolosta huolimatta on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle tällaiselta päivältä palkkaa

• lomauttamisesta

• voimassa olevaan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutuk- seen osallistumisesta

• koulutussopimuksen mukaisesta poissaolosta

Riittävää on, jos edellä lueteltu syy on ollut olemassa sinä päivänä, joka olisi ollut lomaltapaluupäivä.

Loman päättymishetkellä opintovapaalla, vuorotteluvapaalla tai hoitovapaal- la olevalle työntekijälle lomaltapaluuraha maksetaan hänen palattuaan työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myöhemmin lain mukaisin perustein tehdyn muutoksen taikka työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta suorittamasta palanneelle lomaltapaluuraha suoritetaan siitä vuosilomapalkasta ja/tai vuosi- lomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin palvelukseen lähtiessään.

Mikäli muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanotun työntekijän työ- sopimus päättyy vuosiloman aikana ja työntekijä on tästä syystä estynyt palaa- masta vuosilomaltaan työhön, on työntekijällä oikeus lomaltapaluurahaan pide- tyn tai pidettäväksi sovitun vuosiloman osalta.

2. Suuruus

Lomaltapaluuraha on 50 % työehtosopimuksen mukaan lasketusta lomapalkasta.

Lomaltapaluuraha lasketaan loma-ajan rahapalkasta ottaen mukaan mahdolli- nen rahana maksettava luontoisetu kuten ravintoetu. Muita loman aikana an- nettavia luontoisetuja ei oteta huomioon.

Työntekijän saadessa lomapalkkansa prosentuaalisena hänellä on oikeus lomalta- paluurahaan vain lomapäiviä vastaavalta osuudelta vuosilomapalkasta.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 35

ESIMERKKI ‌

35 tunnin ansainnassa olevan työntekijän työsuhde on alkanut 5.4. edellisenä vuon- na. Kahtena kuukautena hän on työskennellyt alle 35 työtuntia. Työntekijän lomaoi- keus on siten 10 x 2 eli 20 päivää. Lomanmääräytymisvuodelta maksettu palkka on

6.000 euroa. Lomapalkaksi muodostuu 9 % 6.000 eurosta eli 540 euroa.

Lomaltapaluuraha:

50 % x 540 € x 20 (lomapäivien lukumäärä) / 24 (lomapäivien enimmäismäärä) = 225 €

3. Maksamisaika

Lomaltapaluuraha maksetaan loman päättymistä seuraavana palkanmaksu- päivänä.

Jos lomaltapaluurahan osittaminen lomia ositettaessa muodostuu vaikeaksi to- teuttaa, voidaan lomaltapaluuraha maksaa yhdellä kertaa loman pääosan päät- tymisen jälkeen. Jos maksamisen edellytykset eivät kaikilta osin täyty, liikaa suoritettu lomaltapaluuraha vähennetään työntekijän palkkasaamisesta.

Työpaikkakohtaisesti TES 26 § mukaisesti lomaltapaluuraha voidaan sopia maksettavaksi muuna ajankohtana tai annettavaksi vastaavana palkallisena vapaa-aikana.

19 § Matkakustannukset

1. Matkakustannukset

Työntekijän joutuessa matkustamaan työnantajan määräyksestä, matkakustan- nukset korvataan vaihtoehtoisesti:

• yrityksen matkustussäännön mukaan tai sen puuttuessa

• verohallituksen päätöksen mukaan.

2. Yrityksen matkustussääntö

Yrityksen matkustussäännössä päivärahojen ja muiden matkakustannusten kor- vausten perusteet ja taso määräytyvät kulloinkin voimassa olevan verohallituk- sen päätöksen mukaisesti.

Yrityksen matkustusohjesäännössä voidaan poiketa verohallituksen ohjeista seu- raavissa tapauksissa:

36 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

1. Työntekijän tehdessä työmatkan alueellisesti rajatussa ja usean kunnan alu- eella toimivassa yrityksessä.‌‌

Muissa yrityksissä päivärahaa suoritetaan työmatkan suuntautuessa yrityk- sen toimipaikkakunnan, sen läheisen vaikutuspiirin tai työntekijän säännöl- lisen työntekemispaikan ulkopuolelle.

2. Työntekijän osallistuessa yrityksen tai yritysryhmittymän sisäiseen koulutuk- seen työnantajan maksaessa ateriointi- ym. kustannukset.

Toiselta paikkakunnalta tai yrityksen toimialueen ulkopuolelta koulutukseen matkustavalle maksetaan kuitenkin päiväraha matkustamiseen käytetyltä ajalta.

20 § Työpaikkaruokailu

Työntekijälle on järjestettävä mahdollisuus ateriointiin, mikäli päivittäinen yh- denjaksoinen työaika ylittää kuusi tuntia. Mikäli työnantajalla on mahdollisuus järjestää ateriointi ja käytössään ateriointiin soveltuva tila, peritään työntekijältä aterioinnista enintään verotusarvon mukainen korvaus.

21 § Työasut

1. Ulkona tehtävässä työssä kun olosuhteet sitä edellyttävät työnantaja hankkii ja huoltaa työhön soveltuvan työasun. Sama koskee sisällä tehtävän huoltotyön edellyttämää suojavaatetta. Muutoin edellytyksenä työhön soveltuvan asun hankkimiselle ja sen huoltamiselle on, että työnantaja edellyttää yhtenäistä asua. Työasuun voivat kuulua esim. haalarit, jalkineet, käsineet ja häikäisysuojat / ajo- lasit. Asun käyttämisestä työajan ulkopuolella on sovittava työnantajan kanssa. Työasujen tulee olla henkilökohtaiset. Työsuhteiden lyhyyden perusteella voidaan tästä paikallisesti poiketa.

2. Työnantaja varaa työntekijöiden käyttöön pakolliset ajokypärät sekä tarvittavat aluspäähineet. Paikallisesti voidaan työnantajan ja työntekijän kesken sopia myös henkilökohtaisesta ajokypärästä.

Työvaatetuksesta, sen soveltuvuudesta ja käyttämisestä neuvotellaan työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä.

Työturvallisuuden kannalta tarpeelliset jalkineet (myös kesäjalkineet) ja muu liikkumiseen liittyvä työturvallisuus (liukuesteet) kuuluvat työpaikalla työsuo- jeluyhteistyön piiriin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 37

22 § Ryhmähenkivakuutus ‌‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

23 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

1. Korvaukset

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työajan ulkopuolel- la suoritettavista tehtävistä korvausta seuraavasti:

Työntekijämäärä	Korvaus €/kk 1.1.2018 lukien
20-199	73
000-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
700 –	217

2. Työstä vapautusajat

Pääluottamusmiehelle järjestetään luottamusmiessopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:

Työntekijämäärä	Työstä vapautustunteja / 3 vkoa
30-50	6
51-71	9
71-90	12
91-110	14
111-150	20
151-200	25
201-300	38
301-400	52
401-500	69

38 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

000-000	000
yli 800	kokonaan työstä vapautettu

Työsuojeluvaltuutetulle järjestetään työsuojelun yhteistoimintasopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä vapautusta seuraavasti:

Työntekijämäärä	Työstä vapautustunteja / 3 vkoa
10-29	4
30-50	6
51-70	9
71-90	12
91-110	14
111-150	20
151-200	25
201-300	38
301-400	48
401-500	59
501-600	68
601-700	79
701-800	91
yli 800	kokonaan työstä vapautettu

3. Työntekijämäärän laskeminen

Korvauksia ja vapautusaikoja määritettäessä työntekijämäärät lasketaan seuraa- valla tavalla:

• työntekijöiden lukumäärässä otetaan huomioon toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät sekä

• määräaikaisessa kokoaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden tekemät työpäivät kalenterivuoden aikana lasketaan yhteen ja muutetaan vastaamaan toistaiseksi voimassa olevan työntekijän työpäivien lukumäärää ja tämä las- kennallinen henkilömäärä lisätään edellisen kohdan lukuun

• osa-aikatyöntekijät huomioidaan heidän keskimääräisen työaikansa ja kokoai- katyöntekijöiden työajan osoittamassa suhteessa.

Työntekijämäärät lasketaan edellisen kalenterivuoden perusteella.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 39

24 § Ammattiyhdistyksen jäsenmaksut ‌‌‌

Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammatti- liiton jäsenmaksut työnantajan palkanmaksun yhteydessä, ja antaa vuoden päät- tyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

25 § Kokoontuminen työpaikalla

Palvelualojen ammattiliiton alayhdistykset ja työpaikalla olevat osastot tai vas- taavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä seu- raavin edellytyksin:

• kokouksen pitämisestä työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista

• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen hallinnassaan olevan kokouspaikan

• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.

Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

26 § Työpaikkakohtainen sopiminen

Työpaikkakohtaisessa sopimisessa noudatetaan seuraavia määräyksiä, elleivät liitot toisin sovi:

1. Sopijapuolina voivat olla toisaalta työnantaja tai hänen edustajansa, toisaalta työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei ao. työehtosopimusmääräyk- sessä ole toisin sovittu.

2. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräajaksi.

Toistaiseksi voimassaoleva sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Määräaikainen sopimus, joka on ollut voimassa yli 9 kuukautta, voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassaoleva sopimus. Sopimuksen, jolla on sinänsä työehtosopimusvaikutukset, päätyttyä noudate- taan alan työehtosopimuksen määräyksiä.

Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu joka tapauksessa sen loppuun.

40 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

TES 26 a § Väkivallan ehkäisy ‌‌

1. Arviointi

Työnantajan työturvallisuuslain mukaiseen vaaran arviointiin tulee sisällyttää myös työpaikkaan kohdistuvan väkivallan uhan arviointi.

Arvioinnissa huomioidaan erityisesti

• työskentely yksin, varsinkin ilta- ja yöaikaan

• työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset

• xxxxx tai arvokkaan omaisuuden käsittely.

Mikäli arvioinnin perusteella todetaan väkivallan uhan olevan ilmeinen, tulee työnantajan järjestää työ ja työolosuhteet siten, että uhkaa voidaan torjua tai vähentää.

2. Torjunta ja jälkihoito

Väkivallan uhkaa tulee torjua huolehtimalla ainakin seuraavista toimenpiteistä:

• laatimalla menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalle

• antamalla työntekijälle riittävä opastus tai koulutus käytössä oleviin turva- ja hälytysjärjestelmiin

• suunnittelemalla työpisteet rakenteellisesti turvallisiksi

• huomioimalla väkivallan uhka työvoiman mitoituksessa sekä työvuoro- ja työaikasuunnittelussa

• varmistamalla yhteydensaanti poliisiin tai vartiointiliikkeeseen, esimerkiksi puhelimella.

Työnantajantulee järjestää väkivalta- tai väkivallanuhkatilanteeseenjoutuneelle jälkihoitoa esim. työterveyshuollon kautta.

26 b § Työhyvinvoinnin edistäminen

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallises- sa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin kehittäminen voi lisätä myös työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin rakentamiseen osallistuu koko työyhteisö.

Säännöllisesti käytävät kehityskeskustelut ovat oleellinen osa työhyvinvoinnin edistämistä. Kehityskeskusteluissa käsitellään työntekijän työuraa ja työssä jak- samista fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden kannalta työntekijän yksilölli- set piirteet huomioiden. Samalla voidaan tarkastella työntekijän ikääntymisen mahdollisia vaikutuksia työkykyyn ja työtehtäviin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 41

Työpaikalle suositellaan laadittavaksi yhteistoiminnassa yrityksen työntekijöi- den kanssa työhyvinvointiohjelma tai toimenpiteet työhyvinvoinnin edistämi- seksi. Toimenpiteitä voidaan käsitellä myös osana kehityskeskustelua.‌‌

Toimenpiteissä voidaan huomioida esimerkiksi:

• työn hallinnan ja osaamisen varmistaminen.

• johtamisen ja esimiestyön merkitys hyvän työilmapiirin luomisessa ja työky- vyn ylläpitämisessä.

• työaikajärjestelyjen ja työvuorosuunnittelun merkitys jaksamiselle.

• yö- ja vuorotyön aiheuttaman kuormituksen vähentäminen.

• vapaaehtoisen osa-aikatyön, vuorotteluvapaan ja osa-aikaeläkkeen tarjoamat mahdollisuudet.

• mahdollisuudet työn muokkaamiseen, keventämiseen ja työnkiertoon.

• työterveyshuollon tarjoamat palvelut.

• fyysisen työympäristön ja ergonomian parantaminen.

• terveellisten elämäntapojen merkitys hyvinvoinnille

Tarkempia ohjeita työhyvinvointiohjelman laatimiseksi löytyy liittojen netti- sivuilta.(xxx.xxxx.xx ja xxx.xxx.xx)

27 § Työtaistelutoimenpiteet

Kaikki toimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

28 § Neuvottelujärjestys

Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnanta- jan ja työntekijöiden kesken luottamusmiessopimuksen soveltamispöytäkirjan mukaisesti.

Asian jäädessä erimieliseksi suositellaan laadittavaksi kahtena kappaleena eri- mielisyysmuistio (LIITE).

Paikallisten osapuolten on siirrettävä erimieliseksi jäänyt asia liittojen ratkaistavaksi.

Paikalliset neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa esityspäivästä ja liittoneuvottelut viimeistään kahden viikon kuluessa.

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomiois- tuimen ratkaistavaksi.

42 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

29 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌‌

1. Sopimus on voimassa 31.10.2019 asti.

2. Sopimus jatkuu edelleen vuoden kerrallaan ellei sitä irtisanota kirjallisesti vii- meistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä.

3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesitykset. Muutoin irtisanominen on mitätön.

4. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten neuvottelut jommankumman neuvotteluosa- puolen toimesta on todettu päättyneeksi.

Helsingissä 13. päivänä joulukuuta 2017

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Ohjelmapalvelualan työehtosopimuksen käyttöönotto yrityksissä

Yrityksessä käytössä olevan palkkausjärjestelmän ja uuden työehtosopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän yhteensovittamisessa työehtosopimusosapuo- let ovat todenneet ongelmia, mitkä johtuvat mm. käytössä olevista erilaisista palkkaustavoista, työaikakorvauksista, kulukorvauksista, lomakorvauksista ja niiden perusteista.

Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet seuraavaa:

1. Yrityksen maksamien palkkojen, työaikakorvausten sekä lomapalkkojen ja -korvausten tulee kokonaisuutena vastata vähintään työehtosopimuksen vähimmäistasoa.

2. Työehtosopimuksen käyttöönotto ei saa johtaa työsuhteissa nyt voimassa ole- van kokonaisansiotason laskuun edellyttäen työajan pysymistä vastaavansuu- ruisena. Kokonaisansiotasoon lasketaan palkka varsinaiselta työajalta, työaika- korvaukset ja loma-ajan palkat sekä korvaukset.

Helsingissä 6. päivänä marraskuuta 2013

MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 43

Työntekijöiden vaativuusryhmittely ‌

A AVUSTAVA

B TAVANOMAINEN

C VAATIVA

Tehtävä muodostuu avustavista tehtävis- tä. Tarvittavat tiedot ja taidot opittavissa

lyhytaikaisella opastuk- sella. Työ suoritetaan selvien työmääräys- ten ja työrutiinien mukaisesti. Valvonta perustuu suoritta- misen seurantaan.

Tehtävä on alan tyypil- linen ammattitehtävä. Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hal- lintaa, joka perustuu ammattikoulutukseen tai ammattikokemuk- seen. Työ on luon- teeltaan itsenäistä.

Tehtävään sisältyy vastuu osa-alueesta tai -toiminnasta.

Tehtävä edellyttää tietojen ja taitojen vankkaa hallintaa, joka perustuu ammattikou- lutukseen tai hyvään ammattikokemukseen.

Ohje vaativuusryhmiin sijoittamisesta

Apuopas 70 % A:n alarajasta

• yleensä alaikäinen tai opiskelija

Nuorempi safariopas, jolla alle vuoden työkokemus

A-B

Vanhempi safariopas, jolla alle 3 v:n työkokemus Kenttähenkilöstö, jolla alle 3 v:n työkokemus Toimihenkilö, jolla alle 3 v:n työkokemus

Vanhempi safariopas, jolla yli 3 v:n työkokemus sekä itsenäistä vastuuta Kenttähenkilöstö, jolla yli 3 v:n työkokemus ja itsenäinen vastuu huoltotoimissa tai asiakaspalvelussa

Toimihenkilö, jolla yli 3 v:n työkokemus tai alan ammattikoulutus sekä 2 v:n työkokemus

Johtava safariopas, jolla vastuu isoista ryhmistä tai ohjelmakokonaisuuksista. Toimihenkilö, jolla yli 3:n vuoden työkokemus ja itsenäinen vastuu tuotannossa, myynnissä tai operoinnissa sekä niiden suunnittelussa ja hinnoittelussa

44 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Taulukkopalkat 1.1.2018 ‌‌

Taulukkopalkat sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

	lähtötaso	yli 3 v.	yli 7 v.
A	1497 (8,70)	1704 (9,91)	1807 (10,51)
B	1807 (10,51)	1913 (11,12)	2017 (11,73)
C	2017 (11,73)	2123 (12,34)	2225 (12,94)

Taulukkopalkat 1.1.2019

Taulukkopalkat sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

	lähtötaso	yli 3 v.	yli 7 v.
A	1521 (8,84)	1731 (10,06)	1836 (10,67)
B	1836 (10,67)	1944 (11,30)	2049 (11,91)
C	2049 (11,91)	2157 (12,54)	2261 (13,15)

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 45

PÖYTÄKIRJA OHJELMAPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA ‌

Xxxx Xxxxxxxxxxx 13.12.2017.

Paikka Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimisto.

Läsnä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n sekä Palvelualojen ammatti- liitto PAM ry:n edustajat.

Osapuolet toteavat hyväksyneensä valtakunnansovittelijan 11.12.2017 tekemän sovintoesityksen sisällön ohjelmapalvelualan uudeksi työehtosopimukseksi.

1 § Sopimuskausi

Sopimus on voimassa 1.11.2017 – 31.10.2019.

2 § Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus:

Vuosi 2018

A. Palkkaratkaisu paikallisesti sopien

1. Ratkaisussa huomioitavat seikat

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ensisijaisesti paikallisesti ottaen huomioon mm. yrityksen tai työpaikan talous-, kysyntä- ja työllisyystilanne sekä työvoiman saa- tavuus. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan ja sen henkilöstön tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu.

Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmu- kaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

2. Ratkaisussa sovittavat asiat

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteu- tustapa ja suuruus.

Paikallisen palkkaratkaisun mukaiset korotukset tulee toteuttaa 1.1.2018 tai lä- hinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Palkkaratkaisu voidaan sopia toteutettavaksi erilaisena eri vaativuusryhmien ja/ tai kokemusvuosien mukaan.

46 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Paikallisesti sovittavasta palkankorotuserästä muodostetaan palkanluontoinen henkilökohtainen lisä, jota tulee palkkahallinnossa käsitellä niin, ettei se työsuh- teen kestäessä häviä tai supistu esimerkiksi taulukkopalkan noustessa tai työnte- kijän siirtyessä seuraavan palvelusvuosiportaan tai vaativamman palkkaryhmän mukaisiin tehtäviin.

Lisää käsitellään osana peruspalkkaa esimerkiksi vuosilomapalkkaa, sairausajan palkkaa, prosentuaalisia työaikakorvauksia tai palkankorotuksia laskettaessa.

Työntekijän henkilökohtaisen palkan tulee palkkaratkaisun jälkeen olla kuiten- kin vähintään 1.1.2018 voimaan tulevan taulukkopalkan suuruinen.

3. Paikallisen palkkaratkaisun osapuolet

Sopijaosapuolena ovat työnantaja tai työnantajan edustaja sekä luottamusmies. Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia työehtosopimuksen sovelta- mispiirissä olevia työntekijöitä.

Paikalliset osapuolet voivat tarvittaessa konsultoida liittojaan neuvotteluihin liittyvissä kysymyksissä.

4. Henkilöstön edustajalle annettavat tiedot

Palkkaratkaisusta sopimiseksi henkilöstön edustajalle tulee antaa tiedot

• tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta, asemasta ja kehitysnäkymistä

• edellisen kauden työntekijämäärä ja työtunnit vaativuusryhmittäin ja vuosiportaittain

• säännöllisen työajan keskiansiot ilman lisiä vaativuusryhmittäin ja vuosiportaittain

• sekä muut mahdolliset paikallisen neuvottelun edellyttämät tiedot.

Jos kyseisessä ryhmässä on alle viisi henkilöä, tulee tämän ryhmän palkkatiedot kuitenkin yhdistää lähinnä seuraavaan vaativuusryhmään tai vuosiportaaseen.

Yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot ovat salassa pidettäviä, eikä palkkatie- toja tule ilmaista myöskään luottamusmiehelle.

4. Neuvotteluaika

Paikallinen sopimus palkkaratkaisusta tulee tehdä viimeistään 15.1.2018 men- nessä. Sopimus tehdään kirjallisena ja sen allekirjoittavat luottamusmies sekä työnantajan edustaja.

B. Palkkaratkaisu, ellei paikallista sopimusta tehdä

Jos paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta (tai paikallisesta palkkaratkaisusta ei luottamusmiehen puuttuessa ole mahdollista neuvotella) 15.1.2018 mennes- sä, työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.1.2018 tai lähinnä sen

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 47

jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,6 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

C. Taulukkopalkat ja työaikalisät

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.1.2018 lukien 1,6 prosenttia. Työehtosopimuksessa mainittuja euro- tai senttimääräisiä lisiä ja korvauksia ko- rotetaan 1.1.2018 lukien 3,2 prosenttia.

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle työajan ulkopuolella suorite- tuista tehtävistä maksettavia korvauksia korotetaan 1.1.2018 lukien 3,2 prosenttia.

Vuosi 2019

A. Palkkaratkaisu paikallisesti sopien

1. Ratkaisussa huomioitavat seikat

Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmu- kaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

2. Ratkaisussa sovittavat asiat

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteu- tustapa ja suuruus.

Paikallisen palkkaratkaisun mukaiset korotukset tulee toteuttaa 1.1.2019 tai lä- hinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Palkkaratkaisu voidaan sopia toteutettavaksi erilaisena eri vaativuusryhmien ja/ tai kokemusvuosien mukaan.

Lisää käsitellään osana peruspalkkaa esimerkiksi vuosilomapalkkaa, sairausajan palkkaa, prosentuaalisia työaikakorvauksia tai palkankorotuksia laskettaessa.

48 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Työntekijän henkilökohtaisen palkan tulee palkkaratkaisun jälkeen olla kuiten- kin vähintään 1.1.2019 voimaan tulevan taulukkopalkan suuruinen.

3. Paikallisen palkkaratkaisun osapuolet

Sopijaosapuolena ovat työnantaja tai työnantajan edustaja sekä luottamusmies. Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia työehtosopimuksen sovelta- mispiirissä olevia työntekijöitä.

Paikalliset osapuolet voivat tarvittaessa konsultoida liittojaan neuvotteluihin liittyvissä kysymyksissä.

4. Henkilöstön edustajalle annettavat tiedot

Palkkaratkaisusta sopimiseksi henkilöstön edustajalle tulee antaa tiedot

• tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta, asemasta ja kehitysnäkymistä

• edellisen kauden työntekijämäärä ja työtunnit vaativuusryhmittäin ja vuosiportaittain

• säännöllisen työajan keskiansiot ilman lisiä vaativuusryhmittäin ja vuosiportaittain

• sekä muut mahdolliset paikallisen neuvottelun edellyttämät tiedot.

Jos kyseisessä ryhmässä on alle viisi henkilöä, tulee tämän ryhmän palkkatiedot kuitenkin yhdistää lähinnä seuraavaan vaativuusryhmään tai vuosiportaaseen.

Yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot ovat salassa pidettäviä, eikä palkkatie- toja tule ilmaista myöskään luottamusmiehelle.

4. Neuvotteluaika

Paikallinen sopimus palkkaratkaisusta tulee tehdä viimeistään 15.1.2019 men- nessä. Sopimus tehdään kirjallisena ja sen allekirjoittavat luottamusmies sekä työnantajan edustaja.

B. Palkkaratkaisu, ellei paikallista sopimusta tehdä

Jos paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta (tai paikallisesta palkkaratkaisusta ei luottamusmiehen puuttuessa ole mahdollista neuvotella) 15.1.2019 mennes- sä, työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,6 prosentin suuruisella yleiskorotuksella

C. Taulukkopalkat ja työaikalisät

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.1.2019 lukien 1,6 prosenttia.

Työehtosopimuksessa mainittuja euro- tai senttimääräisiä lisiä ja korvauksia ei koroteta.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 49

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle työajan ulkopuolella suorite- tuista tehtävistä maksettavia korvauksia ei koroteta.

3 § Tekstimuutokset

Osapuolet ovat sopineet liitteen 1. mukaisista tekstimuutoksista.

4 § Työryhmät

Osapuolet ovat sopineet seuraavista alla mainituista työryhmistä ja kokeiluista:

1. Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on uudistaa sekä yhdenmu- kaistaa pääluottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua koskevat vapautusaika – ja korvaustaulukot.

2. Osapuolet sopivat konserniluottamusmieskokeilusta sopimuskauden ajaksi.

3. Liitot perustavat työryhmän arvioimaan kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidentämisen menettelytapojen toimivuutta ja seuraamaan työajan pi- dentämisen vaikutuksia alan yritysten kannattavuuteen, tuottavuuteen ja työ- paikkojen määrään. Työryhmä arvioi näiden pohjalta pidennysten tarpeellisuutta ja valmistelee 30.4.2019 mennessä mahdolliset muutokset työehtosopimukseen.

Helsingissä 13. joulukuuta 2017

MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

50 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

ERIMIELISYYSMUISTION MALLI

Muistio työehtosopimuksen tulkintaa / työsuhteesta johtuvaa riitaa koskevasta neu- vottelusta
Yritys	Xxxx Xxxxxx ja puhelinnumero
Toimipaikka	Toimipaikka Osoite ja puhelinnumero
Aika
Osallistujat	Työnantajan edustajat Työntekijöiden edustajat
1 § Erimieleisyyden syy
2 § Työnantajan selitys
3 § Työntekijän selitys
4 § Sovittiin, että
5 § Tätä muistiota on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, joista toisen työnan- tajapuoli toimittaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRalle ja toisen työntekijäpuoli toimittaa Palvelualojen ammattiliitolle.
Paikka ja päivä- määrä
Allekirjoitukset	Työnantaja tai hänen edustajansa Työntekijän edustaja
Huom! Jos lomakkeen tila ei riitä, selvityksiin voi käyttää erillisiä liitteitä

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 51

TYÖSOPIMUS Ohjelmapalvelualan työntekijät

1. TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja		Liike tai kotipaikka
	Työntekijä		Henkilötunnus
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllämainitulle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä
	Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan saakka Määräaikaisen työsopimuksen peruste Kausiluonteisuus Työntekijän oma pyyntö Sijaisuus Harjoittelu Muu:
3. KOEAIKA	Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa noudatetaan työsuhteen alkamispäivästä lukien enintään 4 kuukauden koeaikaa, jonka kuluessa tämä sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. 8 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä:
4. LÄHIN ESIMIES

5. TYÖAIKA SEKÄ LISÄ- JA YLITYÖ		Kokoaikainen 120 t / 3 vko (kuukausipalkka)
	Osa-aikainen, työaika t / 3 vko (tuntipalkka) Muu:
	Lisä- ja ylityön teettämisessä ja korvaamisessa noudatetaan lain ja työehtosopimuksen määrä- yksiä.
6. TYÖTEHTÄVÄ
7. PALKKAUS	Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Vaativuusryhmä: Palkan määrä (€/kk/t): Työsuhteen alkaessa kokemuslisään oikeuttavaa aikaa vuotta kuukautta
8. NOUDATETTAVA TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta voimassa olevia lakeja sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä tehtyä ohjelmapalvelualan työehtosopimusta siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista.
9. MUUT EHDOT
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista toinen työnantajalle ja toinen työntekijälle.
	Paikka		Aika
	Työnantajan edustajan allekirjoitus		Työntekijän allekirjoitus

Selvitys: Työsopimuslain 2:4 mukaisesti työnantaja ilmoittaa työsuhteen keskeisistä ehdoista seuraavaa: Työnantaja määrittelee kulloisenkin työntekopaikan seuraavissa puitteissa (esim. yrityksen tietty toimipaikka/-paikat tai yrityksen kaikki toimipaikat tai tietty työnsuorittamisalue/-alueet):

TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTTOA KOSKEVA SOPIMUS Ohjelmapalvelualan työntekijät ‌

1. SOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja	Liike tai kotipaikka
	Luottamusmies / henkilöstön valitsema Palvelualojen ammattiliiton jäsen
	Osapuolet sopivat ohjelmapalvelualan työehtosopimuksen 9 § b. kohdan mukaisen vuosityö- aikajärjestelmän käyttöönotosta.
2. TASOITTUMIS- KAUSI	Tasoittumiskauden pituus on viikkoa / kuukautta (enintään yksi vuosi) Ensimmäinen tasoittumiskausi alkaa . 201
3. VOIMASSA- OLO	Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa päättyväksi 3 kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisajan päättyessä meneillään olevaa järjestelmää noudatetaan tasoittumiskauden päättymiseen asti.
4. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista toinen työnantajalle ja toinen luottamusmiehelle / henkilöstön valitsemalle Palvelualojen ammattiliiton jäsenelle. Muun kuin luottamusmiehen tekemä sopimus on toimitettava Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:lle tiedoksi..
	Paikka	Aika
	Työnantajan edustajan allekirjoitus	Luottamusmiehen / henkilöstön valitse- man Palvelualojen ammattiliiton jäsenen allekirjoitus

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 53

TYÖAIKAPANKKIA KOSKEVA SOPIMUS Ohjelmapalvelualan työntekijät ‌

1. SOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja	Liike tai kotipaikka
	Työntekijä	Henkilötunnus
	Osapuolet sopivat siitä, että työntekijän työsuhteessa noudatetaan ohjelmapalvelualan työehtoso- pimuksen 9 § b. kohdan mukaista vuosityöaikajärjestelmää. Järjestelmän käyttöönotosta on sovittu luottamusmiehen / henkilöstön valitseman Palvelualojen ammattiliittoon kuuluvan työntekijän kanssa . .201
2. TASOITTUMIS- KAUSI	Työsuhteessa noudatettavan tasoittumiskauden pituudeksi sovitaan viikkoa, jonka kulu- essa työaika tasoittuu keskimäärin 120 tuntiin / 3 viikkoa. Ensimmäinen järjestelmän mukainen tasoittumiskausi alkaa . .201
3. ENIMMÄIS- TUNTIMÄÄRÄ	Tasoittumiskauden aikana yhden yksittäisen kolmiviikkoisjakson enimmäistuntimääräksi sovitaan tuntia / 3 viikkoa
4. TYÖAIKAPANK- KIIN TALLETETTA- VAT RAHAERÄT	Seuraavat rahaerät muutetaan tunneiksi ja annetaan työntekijälle tasoitusvapaina: Sunnuntaityökorvaus Ylityön korotusosa Z-päiväkorvaus Lisätyökorvaus Ylityön perustuntipalkka Muu: Lomaltapaluuraha kokonaan/puolet
5. TASOITUSVAPAI- DEN JA Z-PÄIVIEN AJANKOHTA	Työaikapankkiin kertyvät tasoitusvapaat ja Z-vapaat annetaan työntekijälle mikäli mahdollista ja välisenä aikana.
6. VOIMASSAOLO	Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa päättyväksi 3 kuukauden irtisanomisajalla, jolloin meneillään olevaa järjestelmää noudatetaan tasoittumiskau- den päättymiseen asti.
7. PÄIVÄYS JA AL- LEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista toinen työnantajalle ja toinen työntekijälle.
	Paikka	Aika
	Työnantajan edustajan allekirjoitus	Työntekijän allekirjoitus

Document Metadata

Table of Contents

Contract

Document Metadata