Työehtosopimus

Viittomakielialan Osuuskunta Via

Työehtosopimus 1.2.2024–31.1.2026 Kuukausipalkkaiset työntekijät

Työehtosopimus

Yleiset säännökset

1 Soveltamisala

1. Tätä sopimusta sovelletaan Viittomakielialan Osuuskunta Vian palveluksessa oleviin kuukausipalkkaisiin tulkkeihin ja välittäjiin.

2 Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

Työsuhde

3 Työsuhteen alkaminen

1. Työnantaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelu- suhteet sekä työpaikan luottamusmiehen.

2. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin

kuusi kuukautta.

3. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti.

4. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaisesti perustellusta syystä. Mikäli työsopimus on tehty ilman perusteltua syytä tai mikäli ilman perusteltua syytä on tehty toisi- aan seuraavia määräaikaisia työ- sopimuksia, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena.

5. Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäi- siä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopi- muksia, työsuhteen katsotaan

työsuhde-etuuksien määräytymi- sen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

4 Työsuhteen päättyminen

1. Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun työntekijän työ päättyy sovitun määräajan päättyessä. Mikäli määräaikaisen työsopi- muksen päättymisajankohta ei sopimusta tehtäessä ole tiedossa, työnantaja pyrkii ilmoittamaan siitä työntekijälle hyvissä ajoin ennen sopimuksen päättymistä.

2. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantajan noudattama irtisanomisaika työsopimuslain mukaan on:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta

- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta

- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään kaksitoista vuotta

- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta.

3. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työntekijän noudattama irtisanomisaika työsopimuslain mukaan:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

4. Mikäli määräaikaisessa työsopi- muksessa sovitaan irtisanomis- mahdollisuudesta, noudatetaan edellä mainittuja irtisanomisaikoja.

5. Irtisanominen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjalli- sesti tai muuten todistettavasti.

Työaika

5 Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enin- tään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ylittävä työ, on lisä- tai ylityötä, joka korvataan rahana tai työnteki- jän suostumuksella korotettuna vapaa-aikana.

2. Kuukausipalkkaisessa työssä työaikaan sisältyvien tulkkaus-/ opetustuntien määrä voi sään- nöllisessä työssä olla enintään 30 tuntia viikossa.

Asioimistulkkauksessa tulkkaus- tunti käsittää tulkkaukseen käytetyn ajan ja matka-ajan työpäivän sisällä.

Opiskelutulkkauksessa ja opetuksessa tulkkaus-/opetus- tunti käsittää oppitunnit välitunteineen.

3. Työaika voidaan järjestää siten, että se on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa, mikäli työnantaja ja työn- tekijä sopivat asiasta. Työajan tulee tasoittua keskimääräiseen

8 viikon tasoittumisjakson sisällä. Vuorokautinen säännöllinen työ- aika voi olla enintään 7,5 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika voi olla enintään 45 tuntia.

Työvuorolista tulee antaa 2 viikkoa aikaisemmin. Keskimää- räisessä työajassa työaikaan sisältyvien tulkkaus-/opetus- tuntien määrä voi olla enintään 36 tuntia viikossa.

Mikäli työntekijä ja työantaja ovat sopineet keskimääräisestä työajasta, on työntekijällä oikeus irtisanoa keskimääräistä työaikaa koskeva sopimus 4 viikon irti- sanomisaikaa käyttäen ja palata tekemään säännöllistä työaikaa.

4. Työviikko järjestetään viisipäiväi- seksi, ellei työntekijän kanssa ole sovittu keskimääräisestä työajasta.

5. Liukuma tarkoittaa sitä, että yksittäinen työntekijä voi sovituis- sa rajoissa päättää työnsä alka- mis- ja päättymisajankohdasta. Kokoaikaisilla työntekijöillä kiinte- än työajan pituus on vähintään 3,5 tuntia ja osa-aikaisilla työn- tekijöillä vähintään 3 tuntia. Kiinteä työaika alkaa viimeistään siitä, kun tulkkaus/opetustyö al- kaa. Muut työt sijoitetaan välittö- mästi kiinteän työajan yhteyteen.

Vuorokautinen liukuma, lyhennys tai pidennys, voi olla enintään neljä tuntia. Neljän kuukauden seurantajakson päättyessä plustuntien enimmäiskertymä

voi olla korkeintaan 40 tuntia ja miinustuntien enimmäiskertymä enintään 20 tuntia. Kertyneitä plustunteja voi pitää vapaana joko yksittäisinä tunteina tai kokonaisina päivinä, elleivät ne muuten tasoitu. Kokonaisten vapaapäivien pitämisestä on sovittava työnantajan kanssa.

6. Viikkolepo on vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika. Viikkolepo pyritään sijoittamaan sunnuntain yhteyteen. Jos työn- tekijää tarvitaan poikkeukselli- sesti työhön hänen viikkoleponsa aikana, hänen työaikaansa tulee lyhentää viimeistään kahden viikon kuluessa viikkolevosta käyttämättä jääneellä ajalla.

Viikkolepo korvataan työaikalain mukaisesti. Viikkolepokorvaus voidaan siirtää työaikapankkiin.

7. Vuorokausilepo tarkoittaa sitä, että jokaisen työvuoron alkami- sesta seuraavan 24 tunnin aikana työntekijällä on oltava vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika. Vuorokausilepoa voi- daan lyhentää liukuvassa työajas- sa työntekijän päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdasta.

Vuorokausilevon tulee tällöin olla vähintään 7 tuntia.

8. Työntekijällä on oikeus 1/2 tunnin pituiseen ruokataukoon niinä työpäivinä kun työpäivän pituus on vähintään 6 tuntia. Työntekijä saa poistua ruokatauon aikana työpaikalta. Ruokatauko luetaan työaikaan edellyttäen, että yhdenmittainen työaika on vähintään 6 tuntia.

9. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä. Mikäli työntekijä tekee työtä joulu- tai juhannus- aattona maksetaan normaalin palkan lisäksi tehdyiltä tunneilta yksinkertainen palkka. Matka- aika korvataan matkustussään- nön mukaan. Valmistautumis- ajasta on sovittava erikseen.

10. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä, itsenäisyys- päivä, joulu- tai juhannusaatto muulle arkipäivälle kuin lauantail- le, lyhennetään säännöllisen työn määrää sanotun päivän työaikaa vastaavalla määrällä.

Osa-aikatyössä arkipyhät lyhentävät työaikaa työehto- sopimuksen mukaisen säännölli- sen työajan ja työsopimuksessa sovitun työajan mukaisessa suhteessa.

6 Lisä-, yli ja sunnuntaityö

1. Lisätyötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työ- ajan välisenä aikana.

2. Lisätyöstä maksetaan yksin- kertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä tunnilta.

3. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain- mukaisen enimmäistyöajan tai työvuoroluetteloon merkityn työ- ajan lisäksi vuorokaudessa. Vuo- rokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäis- työajan tai työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi viikossa ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

5. Arkipyhät alentavat 50 %:n ja 100 %:n ylityökynnystä kukin säännöllisen vuorokautisen työajan tuntimäärän verran.

6. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoite- taan sunnuntaina, muuna kirkolli- sena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä

työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntai- työkorotuksena yksinkertainen perustuntipalkka.

Sunnuntaityökorotus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltäviltä päiviltä sekä juhannusaattoa ja jouluaattoa edeltäviltä päiviltä klo 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä edellyttäen, että sunnuntaina tehdään tulkkausta/ opetusta vähintään 2 tuntia.

7. Sunnuntaina tehdystä ylityöstä maksetaan sunnuntaityökorotuk- sen lisäksi kahdelta ensimmäisel- tä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

8. Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja sunnuntaityö korvata vastaavana korotettuna vapaa-aikana. Työntekijän pyyn- nöstä lisätyöpalkka sekä yli- ja sunnuntaityökorvaukset voidaan siirtää työaikapankkiin. Vapaa- aika on annettava kahden kuu- kauden kuluessa työn suorittami- sesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.

9. Mikäli työntekijä sairastuu ylityö- vapaan aikana ja sairaus kestää yhtäjaksoisesti yli 4 päivää, ei tätä ylittävää aikaa lueta ylityö- vapaaksi, mikäli työntekijä tätä ilman aiheetonta viivytystä pyy- tää. Lääkärintodistuksen toimit- taminen työnantajalle tulkitaan pyynnöksi siirtää ylityövapaa.

10. Ylityötä tehdään työnantajan aloitteesta. Tulkkaustyön yllät- täen pitkittyessä voi työntekijä tehdä itsenäisesti päätöksen ylitöiden tekemisestä. Muuta työtä (sähköpostien luku, raportointi, omat projektit jne.) tehdään ylityönä vain työn- antajan suostumuksesta.

7 Ilta- ja yötyölisä

1. Kello 18.00 - 22.00 välisenä aikana tehty työ on iltatyötä. Iltatyöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi

25 %:n suuruinen iltatyölisä henkilökohtaisesta tuntipalkasta. Ylityön ajalta maksetaan yli- työprosentilla korottamaton iltatyölisä.

2. Kello 22.00 - 06.00 välisenä aikana tehty työ on yötyötä. Yötyöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi

40 %:n suuruinen yötyölisä henkilökohtaisesta tuntipalkasta. Ylityön ajalta maksetaan yli- työprosentilla korottamaton yötyölisä.

3. Ilta- ja yötyölisät maksetaan toteutuneen mukaan jokaiselta alkavalta vartilta. Ilta- ja yötyölisä voidaan siirtää työaikapankkiin kulloinkin voimassa olevan työaikapankkisopimuksen ehtojen mukaan.

8 Lauantaityölisä

Lauantaina klo 0.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi 25 %:n suuruinen lauantaityö- lisä henkilökohtaisesta tuntipalkasta. Tätä määräystä sovelletaan, mikäli sunnuntaina tehdään tulkkausta/ opetusta vähintään 2 tuntia.

Mikäli sunnuntaina ei tehdä tulkkausta/opetusta vähintään

2 tuntia, maksetaan lauantaityölisä edellä mainituin tavoin klo 0.00 –

24.00 väliseltä ajalta.

Lauantaityölisää ei makseta, mikäli kyseessä on ylityö.

Lauantaityölisä maksetaan toteutu- neen mukaan jokaiselta alkavalta vartilta. Lauantaityölisä voidaan siirtää työaikapankkiin kulloinkin voimassa olevan työaikapankki- sopimuksen ehtojen mukaan.

9 Varallaolo

Jos työntekijän on sopimuksen mukaan oltava tavoitettavissa sovitussa paikassa ennalta sovittua tarkoitusta varten niin, että hänet voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle kultakin varallaolotunnilta 50 % perustuntipalkasta ja muutoin 30 % perustuntipalkasta. Varallaolo- aikaa ei lueta työajaksi.

10 Hälytyskorvaus

Jos työntekijä kutsutaan töihin vapaa-aikanaan, eikä kyse ole varal- laolosta, hänelle maksetaan hälytys- korvauksena 25 €. Hälytyskorvausta ei makseta, jos työntekijä kutsutaan töihin aikana, jona hänen on etu- käteen ilmoittanut olevansa käytet- tävissä. Hälytyskorvaus maksetaan myös silloin, jos kutsu töihin tulee esim. viranomaiselta tai ulkopuolisen välityskeskuksen kautta.

Palkkaus

11 Palkkaryhmät

Palkkauksen perustana on työ- tehtävien vaativuus ja työntekijöiden pätevyys. Henkilökohtainen palkka muodostuu palkkaryhmän perus- palkasta, mahdollisesta henkilö- kohtaisesta palkanosasta, kieli- ja tehtäväkohtaisista lisistä sekä kokemusvuosilisästä.

Tulkkaustilaukset ovat perus-, keski- tai vaativan tasoisia. Perustason tulkkaus tarkoittaa mm. yleistietoon perustuvaa opiskelutulkkausta, termi- nologialtaan hankalaakin opiskelu- tulkkausta opintojen alkaessa, pi- demmällä olevaa opiskelutulkkausta, jos tulkki on ollut mukana opintojen alusta asti ja/tai työskentelee parin kanssa. Lisäksi perustason tulkkaus tarkoittaa perusasioimistilanteita,

perusterveydenhuoltoa, tavallisimpia harrastuksia (esim. sellaisia, joita on harrastettu peruskoulussa tai lukios- sa), viranomaisasiointia (sis. xxxxxxxx kanssa asioiminen esim. passinhaus- sa), tapahtumatulkkausta, turistimat- koja, retkiä, pienimuotoisia tai tulkille tutun uskontokunnan tilaisuuksia (kaavat osattava). Kuurosokeille tulkkaus voi sisältää aina myös taktiiliviittomista.

Keskitason tulkkaus tarkoittaa mm. kokouksia, sairaudenhoitoa, työelämätulkkausta, erityisalojen harrastuksia, opiskelutulkkausta usealla alalla ja usealla opinto- tasolla, hengellisiä tulkkauksia, tulkkauksia suuremmissa tapahtu- missa yleisötulkkina, viranomais- tulkkausta (sis. poliisikuulustelut),

teatteri- ja muuta kulttuuritulkkausta, turistimatkojen yleisötulkkausta, retkien yleisötulkkausta ja media- tulkkausta silloin, kun tulkkaustilan- teeseen voi valmistautua etukäteen.

Vaativan tason tulkkaus tarkoittaa mm. vieraskielistä opiskelutulkkaus- ta, akateemista opiskelutulkkausta, tieteellisiä seminaareja ja konferens- seja, oikeustulkkausta, erikois- sairaanhoidon tilanteita esim. tera- piatulkkausta, vaativaa työpaikka- tulkkausta, tulkkausta henkilölle, jolla on haasteita kommunikaatio- taidoissa ja mediatulkkausta suorissa lähetyksissä.

Palkkaryhmiä on neljä. Työntekijän taitotaso ja sen mukaiset työtehtävät määrittävät, mihin palkkaryhmään työntekijä kuuluu.

1. ryhmä

Työntekijä kuuluu 1. palkkaryhmään, jos hänellä ei ole kahden vuoden säännöllistä (vähintään 40 tuntia kuukaudessa) työkokemusta tulkkauksesta ja/tai opettamisesta. Työntekijä toimii tulkkina pääsään- töisesti perustason tulkkauksissa ja/ tai opettajana alkeistason perhe- opetuksissa. Työntekijä vastaa oman työnsä suunnittelusta yhdessä välityksen kanssa.

2. ryhmä

Työntekijä kuuluu 2. palkkaryhmään, jos hänellä on vähintään kahden vuoden säännöllinen työkokemus tulkkauksesta ja/tai opettamisesta. Työntekijä toimii tulkkina pääsään- töisesti perustason tulkkauksissa.

Tehtävänkuvassa voi olla myös alkeistason perhe- tai ryhmäopetusta ja/tai avustavia välitystehtäviä.

3. ryhmä

Työntekijä kuuluu 3. palkkaryhmään, jos hän työskentelee pääsääntöisesti keskitason tulkkauksissa. Tehtävän- kuvassa voi olla myös perhe- tai ryhmäopetusta, välitystä ja/tai vertaiskoulutusta.

Työntekijä vastaa oman työnsä suunnittelun lisäksi mahdollisesti myös toimialueen tai työryhmän töiden suunnittelusta. Työntekijä voi vastata uuden tai työhön palaavan työntekijän perehdyttämisestä.

Tehtävänkuvaan tulee kuulua vähintään viisi seuraavista keskitason tulkkaustehtävistä ja/tai valmiuksista:

1. Valmius minkä tahansa ei-aka- teemisen ja äidinkielisen opis- kelutulkkauksen vastuutulkiksi (kokemusta useilta opintojen tasoilta ja aloilta)

2. Yleisötulkkaus monipuolisesti

3. Hengelliset tilaisuudet myös yleisötulkkina

4. Viranomaistulkkaukset (esim. poliisikuulustelut)

5. Syvä osaaminen jostakin tulkkaamastaan erityisalasta (esim. tekniikka, sosiaaliala, urheilu, kulttuuri, taide)

6. Keskitason työelämätulkkaus

7. Keskitason kokoukset ja seminaari

8. Valmius lähteä tulkkaamaan keskitason tilaisuuksia ulkomaille

9. Mediatulkkaus tallennetuissa lähetyksissä tai lähetyksissä, joihin voi valmistautua.

Tai vähintään kolme yllämainittua tulkkaustehtävää ja lisäksi seuraavia tehtäviä 0-2 niin, että tehtäviä on yhteensä vähintään viisi:

- Keskitason kirjoitustulkkaus vähintään 10 500 merkin kirjoitusnopeudella

(Typing Master -testi tmv.)

- Keskitason tulkkaus kuuro- sokeille ja kuurosokeille tulkka- uksen menetelmien laaja hallinta

- Jatkotason perhe- ja ryhmä- opetus

- Opettajan pedagogiset opinnot (60 op)

- Itsenäinen työskentely välityksen sijaisena

- Vertaiskoulutus.

4. ryhmä

Työntekijä kuuluu 4. palkkaryhmään, jos hänen tehtävänkuvansa on tulkkausta pääsääntöisesti keski- ja vaativan tason tulkkauksissa.

Tehtävänkuva saattaa sisältää myös opetusta, välitystä, koulutusta ja muita vaativia asiantuntijatehtäviä.

Työntekijä vastaa oman työnsä suunnittelun lisäksi mahdollisesti myös alueen tai työryhmän töiden suunnittelusta. Työntekijä voi vastata uuden tai työhön palaavan työn- tekijän perehdyttämisestä.

Tehtävänkuvaan tulee kuulua vähintään viisi seuraavista vaativan tasoisista tulkkaustehtävistä ja/tai valmiuksista. Tehtävistä vaaditaan vahvaa näyttöä, joka on saatu työ- kokemuksella, erikoistumisopinnoilla tai muulla erityisellä paneutumisella.

1. Valmius minkä tahansa opiskelu- tulkkauksen vastuutulkiksi (koke- musta useilta opintojen tasoilta, myös akateemisesta tai vieras- kielisestä opiskelutulkkauksesta)

2. Hengelliset tilaisuudet laajasti (herätysliikkeet, muut kuin ev.lut. uskontokunnat)

3. Oikeustulkkaus

4. Tieteelliset seminaarit, konfe- renssit ja viralliset kokoukset tmv. myös yleisötulkkina

5. Vaativa erikoissairaanhoito (esim. psykoterapia, mielen- terveyskuntoutus, saattohoito)

6. Vaativa työelämätulkkaus (esim. termistöltään erityinen

ammattiala, monikielisyys, nopea- tempoinen tulkkaus molempiin suuntiin, ryhmätyönohjaus)

7. Asiakasyhteisöihin kiinteästi liittyvien tilaisuuksien yleisö- tulkkaus (esim. asiantuntijaluen- not, kuurojen kulttuuripäivät)

8. Valmius lähteä tulkkaamaan vaa- tivan tason tilaisuuksia ulkomaille

9. Mediatulkkaus (tv, radio ja inter- net) myös suorissa lähetyksissä.

Tai vähintään kolme yllämainittua tulkkaustehtävää ja lisäksi seuraavia tehtäviä 0-2 niin, että tehtäviä on yhteensä vähintään viisi:

- Vaativan tason kirjoitustulkkaus vähintään 11 500 merkin kirjoitusnopeudella

(Typing Master -testi tmv.)

- Vaativan tason tulkkaus kuuro- sokeille ja kuurosokeiden tulkka- uksen menetelmien laaja hallinta

- Kielten rekisterien ja tulkkaami- sen muokkaaminen vastaanotta- jan erityistarpeiden mukaan (maahanmuuttajat, lapset, van- hukset ja henkilöt, joilla on haas- teita kommunikaatiotaidoissa)

- Opetuksen muokkaaminen ope- tettavien erityistarpeiden mukaan (esim. taktiiliopetus tai vaikeasti kehitysvammaisten opetus)

- Opettajan pedagogiset opinnot (60 op)

- Välityksen kaikkien työtehtävien hallinta

- Asiantuntijaluennot, yrityksen sisäinen ja ulkoinen koulutus.

Tehtävänkuvaa voidaan tarkistaa

- työntekijän omasta pyynnöstä

- mikäli työntekijä ei ole käytet- tävissä niihin tehtäviin, joiden mukaan palkka on määritelty.

	Palkkaryhmä 1	Palkkaryhmä 2	Palkkaryhmä 3	Palkkaryhmä 4
0 v	2 814,39 €	2 940,60 €	3 038,40 €	3 236,27 €
3 v	2 898,82 €	3 028,82 €	3 129,55 €	3 333,36 €
7 v		3 117,04 €	3 220,70 €	3 430,45 €
10 v		3 234,66 €	3 342,24 €	3 559,90 €
15 v		3 293,47 €	3 403,01 €	3 624,62 €
20 v		3 514,02 €	3 630,89 €	3 754,07 €

12 Palkat Vähimmäispalkat 1.2.2024

Työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.2.2025 alkaen yleis- korotuksella, jonka suuruudesta päätetään 31.12.2024 mennessä. Mikäli yleiskorotuksesta ei päästä sopimukseen, on kummallakin osa- puolella oikeus irtisanoa työehto- sopimus päättymään 31.1.2025.

13 Kokemuslisät

1. Työntekijälle maksetaan koke- musvuosilisää 3, 7, 10, 15 ja 20 kokemusvuosilisään oikeuttavan vuoden jälkeen. Kokemusvuosi- lisäprosentit ovat 3, 6, 10, 12 ja 16 laskettuna palkkaryhmän perus- palkasta. Palkkaryhmässä 2 ja 3 kokemuslisäprosentit ovat 3, 6, 10, 12 ja 19,5 laskettuna palkka- ryhmän peruspalkasta.

2. Kokemuslisään oikeuttavana aika- na pidetään työssäoloaikaa, jonka työntekijä on ollut oman työnanta- jan työssä sekä sellaisessa muun työnantajan työssä, missä työ on ollut samankaltaista ja säännölli- nen työaika on vähintään 40 tuntia kalenterikuukaudessa.

14 Kielilisä

Palkkaryhmissä 2-4 saa kielilisää 42,22 euroa kuukaudessa, jos tulkkaa vieraalla kielellä keskitason tulkkauksissa tai opettaa tai välittää vieraalla kielellä (Yleinen kielitutkin- to tasolla 3-4 tai vastaava todistettu kielitaito). Kielilisää saa 73,89 euroa kuukaudessa, jos tulkkaa vieraalla kielellä vaativan tason tulkkauksissa (Yleinen kielitutkinto tasolla 5-6 tai vastaava todistettu kielitaito).

Kielilisää saa jokaisesta tulkkaus-, opetus- ja/tai välitystyössä käyttä- mästään vieraasta kielestä.

Työnantaja maksaa työntekijän omalla ajalla suorittaman yleisen

kielitutkinnon hinnan (ei matkakus- tannuksia) kerran tutkinnon kohtee- na olevaa kieltä kohden. Määräys koskee ruotsin, englannin ja espanjan kieltä.

15 Tehtävä- tai projektikohtainen lisä

Työntekijälle voidaan maksaa tehtävä- tai projektikohtaista lisää 42,22–147,78 euroa kuukaudessa

ylimääräisistä tehtävistä, joilla lisätään yrityksen sisäistä osaamista, ediste- tään tuottavuutta tai jotka muuten katsotaan yritykselle erityisen hyö- dyllisiksi tehtäviksi. Lisän suuruuteen vaikuttaa tehtävien laajuus, lukumää- rä ja vastuullisuus. Lisää maksetaan tehtävän keston ajan, kuitenkin vähintään yhdeltä kuukaudelta.

16 Osa-aikatyö

1. Osa-aikatyöntekijän kuukausi- palkka määräytyy työehtosopi- muksen mukaisen säännöllisen työajan ja työsopimuksessa sovitun lyhyemmän työajan välisessä suhteessa.

2. Osa-aikatyöntekijälle, joka on tehnyt lisätyötä työsopimuksessa sovitun työajan lisäksi, makse- taan vuosilomapalkka, vuosiloma- korvaus, sairausajan palkka sekä muut tämän työehtosopimuksen mukaan maksettavat etuudet keskimääräisen ansion perus- teella laskettuna.

17 Muut palkkamääräykset

1. Kuukausipalkkaisille työnteki- jöille palkka maksetaan kunkin kuukauden viimeinen päivä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

2. Tuntipalkanjakaja on 158.

3. Päiväpalkanjakaja on 21.

4. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan työsuhteen viimei- senä päivänä. Lisät ja ylityö- korvaukset voidaan työsuhteen päättyessä maksaa työsuhteen päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä.

Poissaolot

18 Työntekijän sairastuminen

1. Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajalta palkkaa, jos työn- tekijä on sairastumisen tai tapa- turman vuoksi estynyt tekemästä työtä ja työntekijä ei ole aiheutta- nut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys.

3. Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa kunkin työkyvyttömyys- tapauksen yhteydessä työsuhteen keston perusteella seuraavasti:

- työsuhde kestänyt alle 1 kuukauden, 50 prosenttia palkasta sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäivältä

- työsuhde kestänyt vähintään

1 kuukauden, mutta alle 5 vuotta, viiden viikon ajalta

- työsuhde kestänyt vähintään

5 vuotta, yhdeksän viikon ajalta.

Mikäli sama sairaus uusiutuu

3 työpäivän kuluessa työhön pa- laamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso, kuin kyseessä olisi yksi poissaolojakso.

4. Työnantaja toteuttaa sairausajan palkan maksamisen joko siten, että työnantaja maksaa palkan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen tai siten, että työnantaja maksaa palkan sairausvakuutuslain karenssipäiviltä ja tämän jälkei- siltä päiviltä työnantaja maksaa päiväpalkan ja sairausvakuutus- lain perusteella suoritettavan päivärahan erotuksen.

5. Jos sairausvakuutuslain tarkoitta- maa päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan lakisääteistä pie- nempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksa- matta jääneellä määrällä.

19 Raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Työntekijän raskaus- ja vanhem- painvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

2. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen raskausrahaan, maksetaan palkka raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivän osalta. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään yhdek-

sän kuukautta välittömästi ennen raskausvapaan alkamista tai että työntekijä on ollut Vialla työssä yhteensä vähintään 9 kuukautta viimeksi kuluneen 24 kuukauden aikana ennen raskausvapaan alkamista.

3. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkka vanhempainvapaan alusta lukien 32 ensimmäisen arkipäi- vän ajalta. Palkanmaksun edelly- tyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähin- tään yhdeksän kuukautta välittö- mästi ennen vanhempainvapaan alkamista tai, että työntekijä

on ollut Vialla työssä yhteensä vähintään 9 kuukautta viimeksi kuluneen 24 kuukauden aikana ennen vanhempainvapaan alkamista.

4. Työnantajalla on oikeus saada työntekijälle samalta ajalta tuleva raskausraha ja vanhempainraha tai maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

20 Tilapäinen hoitovapaa

1. Työntekijällä on oikeus saada alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen talou- dessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työ- päivää. Xxxxxx vanhemmat tai

huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

Oikeus tilapäiseen hoitovapaa- seen on myös lapsen xxxxxx- xxxxx, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Samassa taloudessa vakituisesti asuvaksi lapseksi katsotaan myös avio- tai avopuolison lapsi, jonka hoitovastuu on vanhempi- en välisessä kirjallisessa huoltoa koskevassa sopimuksessa jaettu siten, että lapsi asuu vuoroviikon molempien vanhempien luona.

2. Työntekijän on ilmoitettava työn- antajalle tilapäisestä hoitova- paasta ja sen arvioidusta kesto- ajasta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työn- tekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

3. Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta kolmelta työpäivältä. Palkka maksetaan työntekijälle samojen perusteiden mukaan kuin sairausajan palkasta on sovittu.

4. Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissa- olo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edel- lytyksenä on lisäksi, että molem- mat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuol- taja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin mitä työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan.

21 Lääkärintarkastukset

Työantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauk- sissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan

tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja, että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

Muut kuin lakisääteiset lääkärin- tarkastukset

Työntekijä käy oman sairauden johdosta välttämättömässä lääkärin- tarkastuksessa. Tämä koskee myös sairauden hoitoon tai sairauden jälkiseurantaan liittyviä laboratorio- ja röntgentutkimuksia. Lisäksi tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa tai lääkärin- tai terveydenhoitajan vastaanotolla.

Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta

Hammassairaus aiheuttaa työnteki- jän työkyvyttömyyden ja hammas- sairaus vaatii hoitoa samana päivä- nä. Edellytyksenä on, että hammas- lääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.

Raskaus

Työntekijä käy synnytystä edeltävis- sä lääketieteellisissä tutkimuksissa. Vastaava oikeus on myös sillä vanhemmalla, joka ei ole raskaana.

Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työntekijä osallistuu lakisääteisiin ja työnantajan määräämiin tervey- denhoidollisiin tutkimuksiin, jatko- tutkimuksiin tai tarkastuksiin. Mikäli edellä mainitut tutkimukset, jatko-

tutkimukset tai tarkastukset tapahtu- vat työntekijän vapaa-aikana, laske- taan niihin kuulunut aika työajaksi.

Työterveyshuolto

Työntekijä käyttää työterveyshuollon palveluita ja työntekijä käy työterveys- huollon lähetteellä erikoislääkärin, psykologin tai fysioterapeutin vastaanotolla tai hoidossa.

22 Työterveyshuolto

Työnantaja järjestää yleislääkäri- tasoisen työterveyshuollon.

23 Tilapäinen poissaolo

Sairaus

1. Työntekijälle järjestetään mah- dollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon per- heessä sattuneen äkillisen sai- raustapauksen johdosta. Tällai- sen poissaolon vuoksi ei työnte- kijän vuosilomaetuja vähennetä.

Kuolema ja hautajaiset

2. Työntekijälle järjestetään mah- dollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähi-

omaisen kuolemasta ja hautajai- sista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän palkkaa ja vuosi- lomaetuja vähennetä.

Lähiomaiseksi katsotaan työn- tekijän avio-, avopuoliso ja näiden kanssa samassa talou- dessa asuvat lapset, työntekijän suoraan ylenevässä ja alenevas- sa polvessa olevat sukulaiset

ja työntekijän veljet ja sisaret ja näiden lapset.

Vihkiäiset, parisuhteen rekisteröinti ja merkkipäivät

3. Työntekijä saa palkallisen vapaa- päivän omia vihkiäisiään tai pari suhteen rekisteröintiä varten, mikäli vihkiäispäivä tai rekisteröi- mispäivä sattuu hänen työpäiväk- seen.

4. Työntekijä saa palkallisen vapaa- päivän 40-, 50- ja 60-vuotispäivä- nään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

5. Asevelvollisen työntekijän osallis- tuminen asevelvollisten kutsunta- tilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

6. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispal- kan erotus osallistumispäiviltä.

Yhteiskunnallinen toiminta

7. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansiomenetyksen korvauksen erotus hänen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston tai

-hallituksen tai lakisääteisten vaalien vaalilautakunnan tai

-toimikunnan työskentelyyn tai hänen toimiessaan käräjäoikeu- den lautamiehenä. Työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä sen vuoksi, että kokoukset pidetään työaikana.

Järjestötoiminta

8. Työntekijän palkka- ja vuosiloma- etuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valittuna edustajana Akavan, Akavan Erityisalojen

tai sen valtakunnallisen jäsen- järjestön liitto-, edustajisto-, vuosi- ja hallituksen kokouksiin.

Poissaolo pakottavasta perhesyystä

9. Työntekijällä on oikeus tila- päiseen poissaoloon työstä,

jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai on- nettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Työntekijän on ilmoi- tettava työnantajalle poissaolos- taan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyyn- nöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

Tällaisen poissaolon ajalta työn- tekijä ei ole oikeutettu palkkaan.

Omaishoitovapaa

10. Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työpäivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työn- tekijän kanssa samassa taloudes- sa asuvalle läheiselle, jos omai- nen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avusta- mista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työn- tekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa.

Työntekijän on ilmoitettava työn- antajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitet- tävä luotettava selvitys poissa- olon perusteesta.

Tällaisen poissaolon ajalta työn- tekijä ei ole oikeutettu palkkaan, mutta poissaolo ei kuitenkaan vähennä työntekijän vuosiloma- etuja.

Vuosiloma ja lomaraha

24 Vuosiloma

1. Työntekijän oikeus vuosiloman ja lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain ja jäljempänä olevien määräysten mukaan.

2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta:

a) kaksi arkipäivää

b) kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde maaliskuun loppuun mennessä on kestänyt vähintään vuoden

c) kolme arkipäivää, jos työsuhde Vian palveluksessa on maalis- kuun loppuun mennessä kestä- nyt vähintään 10 vuotta.

3. Täydeksi lomanmääräytymis- kuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähin- tään 14 päivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaan työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry 14 päivää sisältäviä kuukau- sia tai vain osa kalenterikuukau- sista sisältää neljätoista päivää, katsotaan täydeksi lomanmää- räytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia.

4. Työntekijä voi säästää lomaa paikallisesti sovitulla tavalla (säästövapaa). Työntekijän ja työnantajan välinen säästövapaa- sopimus on tehtävä kirjallisesti.

5. Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka vuo- silomalain säännösten mukaisesti.

6. Mikäli työntekijä sairastuu vuosi- loman aikana ja sairaus kestää yhtäjaksoisesti yli 4 päivää, ei ylittävää aikaa lueta vuosilomaksi, mikäli työntekijä tätä ilman aihee- tonta viivytystä pyytää. Omavas- tuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

7. Työntekijällä on oikeus vuosi- lomaa täydentäviin lisävapaa- päiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta an- saitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutukses- ta johtuvan poissaolon vuoksi. Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista palkkaansa vastaava korvaus.

8. Määräaikaisessa työsuhteessa vuosilomaa kertyy 2,5 päivää lomanmääräytymiskuukautta kohden, kun työntekijä on ollut Vialla töissä 12 kuukautta.

Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa

9. Mikäli työntekijä on työssä niin harvoina päivinä, ettei hän vuosi- lomalain mukaan ansaitse vuosi- lomaa, suoritetaan hänelle loma- palkan asemasta lomakorvaus.

10. Lomakorvauksen suuruus on 9 % edellisen lomanmääräyty- misvuoden aikana maksetusta

tai maksettavaksi erääntynees- tä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta.

Lomakorvauksen suuruus on 11,5 %, mikäli työsuhde ennen lomamääräytymisvuoden päät- tymistä on kestänyt vähintään yhden vuoden.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

11. Työsuhteen päättyessä on työn- tekijällä, joka sen aikana on ollut työssä vähintään 14 päivää tai

35 työtuntia, oikeus saada vuosi- lomapalkkaa vastaava loma- korvaus yhtä monelta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta kuin hän on ansainnut vuosi- lomaa ja joilta hän työsuhteen päättyessä ei lomaa tai loma- korvausta vielä ole saanut.

12. Työntekijä, joka on ollut työssä niin harvoina päivinä, ettei hän ole ansainnut lomaa on oikeus työsuhteen päättyessä saada

lomakorvaus. Lomakorvauksen suuruus on 9 % ja jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on kestänyt vähintään yhden vuoden, on lomakorvauksen suuruus 11,5 %.

25 Lomaraha

Työntekijälle maksetaan lomaraha- na 50 % tämän työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomansa palkasta vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä.

Lomaraha maksetaan myös loma- korvauksesta, mikäli työsuhde päättyy työnantajan irtisanoessa työntekijän taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

Xxxxxxxx voidaan siirtää työaika- pankkiin kulloinkin voimassa olevan työaikapankkisopimuksen ehtojen mukaan.

Muut määräykset

26 Matkakustannukset ja päivärahat

Matkakustannusten korvaamisessa ja päivärahojen maksamisessa nou- datetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä matkakus- tannusten korvaamisesta. Lisäksi noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yrityksen matkustussääntöä.

27 Jäsenmaksujen periminen

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuutuksen, perii työnantaja Akavan Erityisalojen jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Akavan Erityisalojen ilmoittamalle pankkitilille annettu- jen ohjeiden mukaisesti.

28 Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja kustantaa työntekijöille ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

29 Kokoontuminen työpaikoilla

Akavan Erityisalojen rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikka- osastolla tai vastaavalla on mahdolli- suus työnantajan osoittamassa paikassa työajan ulkopuolella järjes- tää kokouksia työpaikan työsuhde- asioista seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa.

2. Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

3. Työntekijäliiton ja sen yhdistyk- sen ilmoituksia saadaan kiinnittää työpaikan ilmoitustaululle.

30 Luottamusmies, työsuojelu- valtuutettu ja paikallinen neuvottelujärjestys

1. Luottamusmiehestä on sovittu tämän sopimuksen liitteessä.

2. Luottamusmieskorvaus on 135 €/ kk. Varaluottamusmieskorvaus on 85 €/kk.

3. Luottamusmiehen ja työsuojelu- valtuutetun ammattitaidon yllä- pitäminen on turvattava myös luottamustehtävän aikana sellai- sen ammatillisen koulutuksen kautta, jota järjestetään muille työntekijöille.

4. Luottamusmiehellä ja työsuojelu- valtuutetulla on oikeus käyttää osuuskunnan tavanomaisia toimistovälineitä, joihin kuuluvat myös osuuskunnassa yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys ja sähköposti.

5. Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 85 €/kk.

31 Koulutus

Koulutusta koskevat määräykset ovat tämän sopimuksen liitteenä.

32 Työtaistelutoimenpiteet

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen tai sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

33 Työryhmä

Osapuolet perustavat palkkaryhmä- uudistustyöryhmän sopimuskauden ajaksi. Kenenkään palkka ei voi uudistuksen takia laskea.

34 Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 1.2.2024–31.1.2026 jatkuen edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sopimuksen päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu. Mikäli osapuolet eivät

pääse sopimukseen 1.2.2025 toteutettavasta palkankorotuksesta 31.12.2024 mennessä, on kummallakin osapuolella oikeus irtisanoa tämä työehto- sopimus päättymään 31.1.2025 ilman irtisanomisaikaa riippumatta siitä,

mitä edellä on sovittu sopimuskaudesta ja irtisanomisajasta. Helsingissä 18. päivänä joulukuuta 2023.

Xxxxx Xxxxxx

VIITTOMAKIELIALAN OSUUSKUNTA VIA

Xxxx Xxxxxx

AKAVAN ERITYISALAT AE RY

Xxxxx Xxxxxxxxxx toiminnanjohtaja

Xxxxx Xxxxxxx lakimies

Luottamusmiestä koskevat määräykset

1. Akavan Erityisalojen jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luot- tamusmies ja varaluottamusmies.

2. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Vaali on toimitettava siten, että kaikilla järjestäytyneillä työntekijöillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Valitusta luottamusmiehestä ja varaluottamusmiehestä on ilmoi- tettava kirjallisesti työnantajalle.

3. Luottamusmiehen tehtävänä on toimia Akavan Erityisaloihin

järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Lisäksi luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista sekä yleensä työnantajan ja työntekijöiden välisiä kysymyksiä koskevissa asioissa.

4. Luottamusmiehellä on oikeus saada tehtävänsä hoitamiseen tarvittavat tiedot. Luottamusmie- hellä on myös oikeus pyydettä- essä saada seuraavat tiedot: työntekijöiden nimet, työsuhteen alkamisaika, koko ja osa-aikais- ten työntekijöiden lukumäärä, määräaikaisten työntekijöiden lukumäärä sekä työsuhteen kestoaika.

5. Luottamusmiehelle tulee antaa riittävästi aikaa luottamusmies- tehtävän hoitamista varten.

6. Luottamusmiestä ei saa siirtää huonompipalkkaiseen tai vähem- piarvoiseen työhön luottamus- tehtävän aikana tai sen vuoksi.

7. Luottamusmiehen irtisanomis- suojasta on voimassa mitä työ- sopimuslaissa on säädelty.

8. Luottamusmiehen työsopimus- lain mukaisia irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä sovelle- taan myös 6 kuukautta luotta- musmiestehtävän päättymisen jälkeen.

9. Jos luottamusmiehen työsopi- mus on päätetty edellä olevien määräysten vastaisesti, työnanta- jan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 6 ja enintään 30 kuukauden palkkaa vastaava korvaus.

10. Työnantaja korvaa sen ansion, minkä luottamusmies menettää hoitaessaan luottamusmies- tehtäviä työaikana.

11. Mikäli luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä työajan ulkopuolella, maksetaan tästä ylityökorvaus.

12. Jos luottamusmies joutuu mat- kustamaan luottamusmiestehtävi- en hoitamisen vuoksi, maksetaan matkakustannusten korvaukset työehtosopimuksen mukaisesti.

13. Luottamusmiehellä on oikeus osallistua luottamusmiehille järjestettävään koulutukseen.

Koulutusta koskevat määräykset

Kun työntekijä työnantajan lähettä- mänä osallistuu ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvaa työn- antaja hänelle koulutuksen aiheut- tamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetyksen. Mikäli koulutus tapahtuu säännöllisen työajan ulkopuolella, korvataan työntekijälle siitä johtuvat suoranai- set kustannukset, mutta koulutusta ei lueta työajaksi.

Luottamusmiehellä ja työsuojelu- valtuutetulla on oikeus osallistua Akavan Erityisalojen ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n järjestämiin ammattiyhdistyskoulutuksiin.

Edellytyksenä on, että koulutuksen tarve todetaan yhteisesti työnanta- jan kanssa ja siihen osallistuminen ei aiheuta työnantajan toiminnalle tuntuvaa haittaa.

Luottamusmiehellä ja työsuojelu- valtuutetulla on oikeus osallistua koulutukseen ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luotta- musmiehen osalta ansiomenetys korvataan enintään kuukauden ja työsuojeluvaltuutetun osalta enintään kahden viikon ajalta.

Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistuminen ei aiheuta vuosi- loma- tai muiden etuuksien vähentymistä.

Viittomakielialan Osuuskunta Xxx Xxxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 0. xxx

00240 Helsinki xxxx@xxxxxxxxxxxxx.xx xxxxxxxxxxxxx.xx

Akavan Erityisalat Lakimies Xxxxx Xxxxxxx Maistraatinportti 4 A, 6. krs

00240 Helsinki

p. 0201 235 356

xxxxx.xxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx