Veturimiestehtäviä rautatieliikenteessä koskeva työehtosopimus
Veturimiestehtäviä rautatieliikenteessä koskeva työehtosopimus
1.3.2022 – 29.2.2024
Sivu
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
4
7
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala 7
4 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen 8
4 b § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa 9
9
3. Säännöllisen työajan järjestely 9
4. Xxxxxxxxxx ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan 9
11. Toinen viikoittainen vapaapäivä 15
14. Ylityökorvaukset muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävässä työjaksossa 16
15. Lisätyökorvaus arkipyhän sisältävässä työjaksossa 16
16. Ylityökorvaus ja lisätyökorvaus keskeytyneessä työjaksossa 16
22. Poikkeamakorvaus/vapaa-ajan poikkeamakorvaus 18
23. Korvausten ja lisien perusteena olevan yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen19 24. Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi 19
YHDENMIEHENAJOON LIITTYVÄT ERITYISET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET . 20
SM-liikenteen merkittävät häiriötilanteet 23
25
26
9 § Matka- ja muuttokustannusten korvaaminen 26
30
4. Vuosiloman määräytyminen 31
5. Työssäolopäivien veroiset päivät 31
6. Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika 32
7. Vuosiloman antaminen ja jakaminen 32
8. Vuosiloman ajankohdan vahvistaminen 33
9. Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi 33
12. Työntekijän vuosilomapalkka ja vuosilomalisä 35
13. Lomaraha ja sen määräytyminen 36
14. Vuosilomakorvaus työsuhteen jatkuessa 37
15. Vuosilomakorvaus tai vuosiloma työsuhteen päättyessä 38
16. Vuosilomakorvauksen määräytyminen 38
17. Vuosilomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset 38
39
13 § Terveyden- ja sairaanhoito sekä sairausajan palkka 39
13 a § Terveyden- ja sairaanhoito sekä sairausajan palkka 41
42
15 § Ammatti- tai muu koulutus 43
VIII YHTEISTOIMINTA- JA LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄ SEKÄ
43
43
20 § Työsuojelu ja -turvallisuus sekä työ- ja suojavaatetus 47
IX TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN
49
22 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 49
23 § Työnseisauksen estäminen 50
X SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN
50
24 § Voimassaolo ja irtisanominen 50
51
52
53
53
Veturimiesten esimiespalkkio 55
Korvaus aiheettomasta työstä pidättämisestä aiheutuneesta ansionmenetyksestä .56 Allejääntitapauksen työvuorokorvaus 56
57
SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA VR-YHTYMÄSSÄ 57
64
IRTISANOMISSUOJAA JA LOMAUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 64
74
TYÖNTEKIJÄIN RYHMÄHENKIVAKUUTUS 74
75
MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN VUONNA 2022 75
82
MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET.82
83
OHJEET TERVEYDENHUOLTOKULUJEN KORVAAMISESTA 83
87
TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO SEKÄ SAIRAUSAJAN PALKKA (1.2.1998 TAI SEN JÄLKEEN TULLEET TYÖNTEKIJÄT) 87
91
LIIKENNE- JA ERITYISALOJEN TYÖNANTAJAT RY:N JA VETURIMIESTEN LIITTO RY:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS 91
LISÄLEHTI 9 102
SOPIMUS SUOJAVAATETUKSESTA 102
LISÄLEHTI 10 104
PÖYTÄKIRJA NEUVOTTELUISTA, JOTKA KOSKIVAT TYÖEHTOSOPIMUKSEEN KUULUVIEN MÄÄRÄYSTEN KOKOAMISTA JA AJANMUKAISTAMISTA YHDEKSI KOKONAISUUDEKSI (MUUTETTU 10.2.2004) 104
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
VETURIMIESTEHTÄVIÄ RAUTATIELIIKENTEESSÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
Aika 4.3.2022
Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Rautatiealan unioni RAU ry
Allekirjoittaneet Veturimiestehtäviä rautatieliikenteessä koskevan työehtosopimuk- sen osapuolet ovat tänään 4.3.2022 allekirjoittaneet seuraavat muutokset työehtoso- pimukseen:
Sopimuskausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 29.2.2024. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2023, ellei vuoden 2023 palkantarkistuksen suuruudesta sovita 31.12.2022 mennessä.
2. Palkankorotus
2. 1. Palkankorotus 2022
3. Rakenteelliset muutokset Tekniset siirrot
Lisätään uusi 5 § 6 kohdan 5 momentti seuraavasti:
5 § Työaikamääräykset
6. Työvuorojärjestelyt
Työvuoroluettelon laadinnasta poikkeamisesta voidaan sopia paikallisesti pääluotta- musmiehen kanssa. Sopimuksesta pitää ilmetä työpaikka, jossa poikkeavaa sopi- musta sovelletaan; heittomiesten määrä tai se, miten määrä lasketaan; sekä aika, jolloin sopimus on voimassa. Työvuoroluettelon laadinnasta on mahdollista myös hakea poikkeuslupaa työaikalain mukaisesti.
Poistettavat kirjaukset
Poistetaan työehtosopimuksesta kirjaukset, joiden voimassaolo on päättynyt: 5 § 4. 1 kappale, 5 § 4. 3 kappale, 5 § 4. 7 kappale ja 5 § 25. 2 kappale.
4. Työryhmäkirjaukset
4.1. Työaikoja koskeva yrityskohtainen työryhmä
Perustetaan yrityskohtainen työryhmä, jonka tarkoitus on käydä läpi työehtosopi- muksen työaika- ja vapaapäiväkysymyksiä koskevia muutostarpeita. Työaika- ja va- paapäivämuutosehdotuksia voidaan sopimuskauden aikana pilotoida paikallisesti sopimalla. Paikallinen työryhmä seuraa pilotin aikana työaika- ja vapaapäivämuu- tosten toimivuutta ja tekee seurannan perusteella ehdotuksia tarvittavista muutok- sista työehtosopimukseen liitoille.
4.2. Työehtosopimuksen selkeytystyöryhmän jatkaminen
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 30.3.2012 sovittu työryhmä 2) jatkaa työtään sopimuskauden loppuun saakka tai niin kauan, kun se katsotaan tarpeel- liseksi.
Työehtosopimuksen osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimus- kauden aikana laatia selkeyttävät muutokset työehtosopimuksen teksteihin siten, että työehtosopimus on paremmin rautatiealalla yleisesti sovellettavissa, työehtosopi- mukseen mahdollisimman vähän kirjataan muuta kuin lainsäädännöstä poikkeavia tai sitä täydentäviä määräyksiä, määräykset jäsennellään vakiintuneiden työoikeu- dellisten asia-aiheiden perusteella, määräysten tekstiasua selkeytetään ja että mah- dollisuuksien mukaan otetaan huomioon alan muiden työehtosopimusten sisältö.
Työryhmän tehtävänä on myös sopimuskauden aikana selvittää nykyisen työehtoso- pimuksen lisälehdellä 10 olevassa pöytäkirjassa mainittujen pöytäkirjojen, muistioi- den, kirjeiden ja muiden asiakirjojen sisältö ja ajanmukaisuus sekä tehdä esitykset tarvittavista muutoksista määräysten voimassaoloon, soveltamiseen ja sisältöön.
Työryhmän yksimielinen esitys hyväksytään uudeksi työehtosopimustekstiksi. Työ- ryhmän asiana ei ole muuttaa työehtosopimusten asiallista sisältöä. Työryhmä voi kuitenkin yksimielisesti esittää työehtosopimuksen osapuolten hyväksyttäväksi muu- toksia työehtosopimukseen.
4.3. Perhevapaauudistusta koskeva työryhmä
Työryhmä toteuttaa 1.8.2022 mennessä työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan palkkamääräysten mukauttamisen nimikkeistöstä johtuen vastaamaan perhevapaa- uudistusta. Toteutus tehdään kustannusneutraalisti siten, että palkallisten vapaapäi- vien kokonaislukumäärä pysyy uudistamista edeltävällä tasolla.
Jos työryhmän työ ei ole valmistunut lain voimaan tuloon mennessä, äitiysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskausvapaaseen ja -rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiys- vapaan palkkaa. Isyysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puolestaan siten, että vanhempainvapaaseen ja -rahaan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan vanhempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi mak- settu isyysvapaan palkkaa.
4.4. Paikallista sopimista koskeva työryhmä
Työehtosopimusosapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on edistää paikallista sopimista.
5. Allekirjoitukset
Helsingissä, maaliskuun 4. päivänä 2022
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY RAUTATIEALAN UNIONI RAU RY
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala
1. Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin veturimiestehtäviin rautatieliikenteessä.
2. Palkkoja ja työehtoja koskevat erityismääräykset ovat sopimuksen lisälehdissä.
2 § Työsuhteen alkaminen
1. Työntekijän työhön ottaminen on yksikön päällikön tai hänen määräämänsä henkilön asiana. Työhön ottamisesta on välittömästi ilmoitettava ao. luottamus- miehelle, jolla on oikeus saada jäljennös kirjallisesta työsopimuksesta.
2. Työntekijän kanssa on aina tehtävä kirjallinen työsopimus. Työsopimuksessa on ilmoitettava työntekijän tehtävät, työpaikka, työpaikkakunta, työn aloittamis- aika, työntekijälle maksettava palkka ja sovellettava työehtosopimus. Työsopi- muksessa on myös ilmoitettava, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi taikka onko työsopimus tois- taiseksi voimassa oleva.
Työsopimus, jossa on sovittu enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta, voidaan koeaikana purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa työsopi- muslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttö- myyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisälty- vää 30:tä kalenteripäivää kohden.
3. Työhön ottamisessa ja työsuhteen päättämisessä noudatetaan puolueetto- muutta ja tasapuolisuutta.
4. Työntekijän työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja työn- tekijän työhön ottaessaan sopii työn alkavan ja työntekijä sopimuksen mukai- sesti ryhtyy työhön.
5. Työntekijälle annettavaan perehdyttämiskoulutukseen sisällytetään myös luot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun antama opastus yhteistoimintajärjestel- mistä.
3 § Yleiset velvollisuudet
1. Työpaikalla on ehdottomasti kielletty alkoholin tai muun huumaavan aineen vai- kutuksen alaisena oleminen.
2. Työstä poisjäämisestä on työnjohdon kanssa etukäteen sovittava. Jos työnte- kijä on ollut poissa työstä vähintään viikon eikä sinä aikana ole ilmoittanut pä- tevää estettä, työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena.
Ennen työsopimuksen purkautumista työnantajan on kuultava asiasta asian- omaista luottamusmiestä.
Jos työntekijä voi kuitenkin näyttää toteen, että hänellä ei ole voittamattomien esteiden vuoksi ollut mahdollisuutta esittää edellä mainitussa määräajassa pä- tevää selvitystä poisjäämisensä syystä, mutta hän esittää tämän selvityksen heti esteen päätyttyä, ei työsuhdetta tällöin katkaista.
3. Päihdehaittojen vähentämisen ja hoitoon ohjaamisen osalta on voimassa erilli- set ohjeet. (Y TUY2/140/03, 6.2.2003)
4 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen
1. Lomauttamisen sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomi- sen osalta noudatetaan irtisanomissuojaa ja lomautuksen perusteita koskevia erillisiä määräyksiä. (Lisälehti 2)
2. Työntekijän siirtyessä vapaaehtoisesti konsernin toisen yhtiön palvelukseen noudatetaan irtisanomisaikaa vain milloin työnantajan edustaja sitä perustel- lusta syystä vaatii.
3. Irtisanomisaikaa noudattamatta voidaan työsuhde purkaa työsopimuslain 8 lu- vussa mainituista syistä.
4. Sairauslomaoikeuden väärinkäyttöön ja sairauteen liittyvän työsuhteen päättä- mistä koskevat erimielisyydet ratkaistaan tämän työehtosopimuksen erimieli- syyksien ratkaisumenettelyä noudattaen. Tarvittaessa ottaa asian käsittelyyn osaa asiantuntijalääkäri.
5. Työnantajan toimesta tapahtuvan irtisanomisen tai työsuhteen purkamisen suo- rittaa todistettavasti 2 §:n 1 kohdassa mainittu henkilö. Työntekijälle on samalla ilmoitettava syy työsuhteen päättymiseen. Irtisanominen tai purkaminen on toi- mitettava kirjallisesti.
6. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen. (Lisälehti 3)
7. Työsopimuslain 7 luvun 13 §:n mukaisen irtisanotun työntekijän työllistymistä edistävän valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vähintään vastattava ir- tisanotun työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanomiseen johtaneen yhteistoimintaneuvottelun tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota siitä riippuen, kumpi on suurempi.
4 a § Paikallinen sopiminen
Jäljempänä todetuissa työehtosopimusmääräyksissä valtuutettujen asioiden osalta paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti yrityksen ja allekirjoittaneen työntekijäjärjestön tai työnantajan edustajan ja pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai heidän valtuuttamiensa välillä. Edellä mai- nittujen luottamusmiesten kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita heidän on katsottava edustavan.
Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa nou- dattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Sopimus on tehtävä kirjallisena ja tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.
4 b § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa
Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuk- sellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja so- pia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.
Sama mahdollisuus tehdä tilanteen vaatimia muutoksia sopimusratkaisun sisältöön on paikallisilla yritystason osapuolilla. Poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden vallitessa voidaan myös paikallisesti sopia poikkeuksia työehtosopimuksen sisältöön.
5 § Työaikamääräykset
1. Soveltamisala
Veturimiestehtävissä rautatieliikenteessä noudatetaan työntekijöiden lepoajoista, korvauksista ja lisistä sekä muista järjestelyistä, mitä tässä sopimuksessa on sovittu.
Tämän lisäksi noudatetaan työaikalain säännöksiä soveltuvin osin niissä työaikaan liittyvissä kysymyksissä, joista tässä sopimuksessa ei ole erikseen sovittu.
Liukuvasta työajasta on voimassa erilliset yrityskohtaiset ohjeet.
2. Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon työjaksossa. Työjaksolla tarkoitetaan maanantaina kello 00.00 ja kolmantena seuraavana sunnun- taina kello 24.00 päättyvää ajanjaksoa.
3. Säännöllisen työajan järjestely
Mikäli työajan järjestely ei ole hankaluuksitta tai ilman merkittäviä kustannuksia toteu- tettavissa 2 kohdan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, voidaan säännöllinen työaika järjestää tasoitettavaksi korkeampien tuntimäärien ja pitempien ajanjaksojen eli tasoi- tuskausien puitteissa.
Säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se kahdessa kolmen viikon työjak- sossa on 229 tuntia 30 minuuttia työntekijän kanssa niin erikseen sovittaessa.
4. Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen työjakson työaikaa: helatorstai, ju- hannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuoden- päivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.
Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lau- antaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen lyhentävät kukin kyseisen työjakson työaikaa 8 tunnilla 2 ja 3 kohdan mukaisista tuntimääristä.
Työaika edellisessä momentissa tarkoitetuissa työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla. Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä työjaksoilla lisä- ja ylityökorvausta siten kuin 12 - 16 kohdissa on sovittu.
Helatorstain sisältävän työjakson työaikaa pyritään lyhentämään keskeytyspäivää vastaavalla tuntimäärällä.
Työaikajärjestelyt toteutetaan siten, että pääsiäislauantai, toisen pääsiäispäivän jäl- keinen lauantai, juhannus- ja jouluaatto sekä lauantai sillä viikolla, jolla uudenvuoden- päivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päi- väksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi järjestetään vapaapäiväksi, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jollei edellä tarkoitettuja päiviä ole tehtävien luonteen vuoksi mahdollista antaa vapaapäivinä, työaika kyseisillä työjaksoilla pyri- tään lyhentämään antamalla vapaapäivä jonakin muuna päivänä saman työjakson kuluessa. Edellä mainitut vapaapäivät ja niihin liittyvät työvuorojärjestelyt on suunni- teltava ja ilmoitettava ennakkoon riittävän hyvissä ajoin ja ennakkoilmoitus annettava vähintään seitsemän vuorokautta ennen muutosta. Edellä mainittu ennakkoilmoitus annetaan myös luottamusmiehelle.
5. Työajaksi luettava aika
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen ole- maan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Myös kulkemiseen tai kuljetukseen työn- antajan määräämästä pysyväisluonteisesta lähtöpaikasta varsinaiseen työn suoritus- paikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen kulunut aika luetaan työajaksi.
Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa niiden aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuori- tuksena.
Edellä tämän kohdan 1 momentissa tarkoitetun ajan lisäksi työajaksi lasketaan:
1. aika, joka kuluu työnantajan toimesta pidettävään kuulemiseen, myös silloin, kun se tapahtuu työntekijän vapaa-aikana,
2. aika, joka kuluu työnantajan tai virallisen syyttäjän puolesta kutsuttuna todista- jana tuomioistuimessa kuulemiseen, mikäli työntekijä tällöin olisi ollut työvuo- rossa.
Milloin kyseessä on liikenteenhoitotehtävistä johtuva rikosjuttu tai työnantajaan kohdistunut rikosjuttu ja henkilö on syyttäjän toimesta haastettu joko todistajaksi tai paikalletulovelvoittein asianomistajaksi jutun selvittämiseksi, katsotaan työ- ajaksi se aika, joka käytetään oikeudessa todistajana tai asianomistajana esiin- tymiseen. Näihin liittyvistä matkoista saadaan merkitä matka-ajan hyvitystä enintään 5 h 28 min matkavuorokautta kohti. Tätä säännöstä sovelletaan sa- moin edellytyksin oikeudenkäyntiä edeltävässä esitutkinnassa poliisiviranomai- sen suorittaman poliisikuulustelun osalta (ei puhelinkuulustelu). Mikäli oikeu- denkäynti tai esitutkinnassa poliisiviranomaisen suorittama poliisikuulustelu osuu ko. henkilön vapaapäiväksi, hoidetaan järjestely merkitsemällä käytetty aika hänelle työajaksi. Paikalletulovelvollisuus määräytyy ja ilmenee henkilölle toimitettavasta haasteesta.
3. Enintään kaksi tuntia työnantajan edellyttämistä määräaikaistarkastuksista ja niihin liittyvistä tutkimuksista. Toiselle paikkakunnalle tehdyistä matkoista saa- daan merkitä matka-ajan hyvitystä enintään 5 h 28 min matkavuorokautta kohti.
Edellä tämän kohdan 3 momentin 1-3 kohdissa tarkoitettujen tapausten lisäksi työntekijälle on järjestettävä vapautus työstä seuraavissa tapauksissa:
a) asevelvollisuuskutsuntaan osallistumista varten
b) lääkärissäkäyntiä varten
c) työnantajan toimesta järjestettyjen oppikurssien pääsykokeiden ajaksi, niihin osallistumista varten
d) todistajana poliisikuulustelussa tai tuomioistuimessa kuulemista varten asiassa, jossa valtio on asianosainen
e) asianomistajana poliisikuulustelussa tai tuomioistuimessa kuulemista varten asiassa, jossa työntekijä on työtehtäviä hoitaessaan joutunut asi- anomistajan asemaan
f) vastaajana taikka muuna kuin edellä tässä §:ssä tarkoitettuna todistajana tai asianomistajana poliisikuulustelussa tai tuomioistuimessa kuulemista varten.
Muussa kuin f kohdassa tarkoitettu vapaa-aika saadaan teettää takaisin vain paina- vasta syystä tai työntekijän suostumuksella.
Työ- ja komennusmatkaan, johon ei sisälly työtehtäviä, kuten vartiointia tai laitteiden tarkkailua, käytettyä aikaa ei ole luettava työajaksi. Kuitenkin annetaan tällaisista mat- koista matka-ajan hyvitystä enintään 5 h 28 min matkavuorokautta kohti. Näin merki- tystä ajasta ei makseta iltatyölisää, lauantaityökorvausta, aattopäivänlisää tai sun- nuntaityökorvausta eikä siitä anneta yötyön aikahyvitystä. Edellä olevat määräykset eivät koske "pakettina" kuljettua matkaa, joka kokonaisuudessaan on työaikaa. Tä- män kohdan määräyksiä sovelletaan myös ns. komennusmatkan keskeytymiseen (esim. kotona käynnit). Sovelletaan myös ulkomaanmatkoihin, mikäli on kysymyk- sessä siihen välittömästi liittyvä kotimaan liityntäliikenne.
Niissä työjaksoissa, joiden säännöllinen työaika on 106 h 45 min, käytetään matka- vuorokauden enimmäisaikana (5 h 28 min sijasta) 5 h 05 min.
Työ- ja komennusmatkasta annettavan matka-ajan hyvitys otetaan huomioon ylityö- korvauksia laskettaessa, mutta sitä ei lasketa jaksoittaisen eikä vuotuisen ylityön enimmäismäärään.
"Pakettina" kuljetulla matkalla tarkoitetaan määrättyä juna- tai veturipalvelua varten työhön osallistumatta, tehtyä meno- tai paluumatkaa kulkuneuvosta riippumatta.
"Pakettina" ei voida kulkea matkaa komennukselle johonkin paikkaan hoitamaan siellä työtehtäviä.
Matkustussäännön tarkoittama päivärahaan oikeuttava aika ja matka-ajan hyvittä- miseksi merkittävä aika ovat eri käsitteitä.
Kunnallisiin luottamustehtäviin osallistumiseen on työntekijälle mahdollisuuksien mu- kaan annettava tilaisuus.
6. Työvuorojärjestelyt
Yksittäisen työntekijän työvuoroluettelosta ilmenevät työn alkaminen ja päättyminen sekä lepoajat. Työvuoroluettelot perustuvat työpaikalla käytössä olevaan työvuorojär- jestelmään.
Jos työvuorojärjestelyjen takia tai epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttä- miseksi on tarpeellista, voidaan työvuorojärjestelmä laatia siten, että työaika joissakin yksittäisissä työvuorojärjestelmän kohdissa on enintään 118 tuntia työjaksossa.
Työntekijöille, esim. heittomiehille, joita varten ei ole mahdollista tehdä työvuoroluet- teloa, on työvuoroista, niihin luettuna varallaolot, ilmoitettava viimeistään työvuoroa edeltävänä päivänä klo 17.00 mennessä. Lauantain, sunnuntain ja maanantain työ- vuorot on ilmoitettava viimeistään edeltävänä perjantaina kello 17.00. Vapaapäivistä tulee laatia ennakkosuunnitelma työjaksoa varten, jota on pidettävä samassa arvossa kuin työvuoroluetteloa. Työntekijälle kuuluva viikkolepo on annettava mahdollisim- man säännöllisesti.
Heittomieheksi katsotaan henkilö, jolle ei ole laadittu työvuoroluetteloa vähintään kol- men viikon pituiseksi ajanjaksoksi.
Työvuoroluettelon laadinnasta poikkeamisesta voidaan sopia paikallisesti pääluotta- musmiehen kanssa. Sopimuksesta pitää ilmetä työpaikka, jossa poikkeavaa sopi- musta sovelletaan; heittomiesten määrä tai se, miten määrä lasketaan; sekä aika, jolloin sopimus on voimassa. Työvuoroluettelon laadinnasta on mahdollista myös ha- kea poikkeuslupaa työaikalain mukaisesti.
Työntekijöiden luottamusmiehelle on ennen työvuorojärjestelmän muutoksen suunni- teltua voimaantuloa varattava tilaisuus tutustua ehdotukseen enintään 10 päivän ai- kana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi.
Työvuoroluettelot on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viik- koa ennen niissä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän ilmoitusajan jälkeen työ- vuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
Työvuoroluetteloa laadittaessa on työvuorot järjestettävä niin, ettei vuorojen vaihtu- essa työn jatkuvuus kärsi ja ottaen huomioon määräykset lepoaikojen järjestämisestä jaettava niin tasan kuin mahdollista työjakson kaikille työpäiville. Kahden viikkolevon välisen työajan ei tulisi ylittää 45 todellista työtuntia eikä 5 vuorokautta.
Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa. Xxxxxxx työvuoron jakamista ei voi välttää, on sen jakaminen sallittua enintään kahteen osaan, joista kumpikaan ei saa olla alle kah- den tunnin mittainen. Työvuoron jakaminen ei ole sallittua kotipaikkakunnalla, ellei paikallisesti toisin sovita. Poikkeustapaukset esim. jakaminen kolmeen osaan on so- vittava paikallisesti.
Alle kahden tunnin pituisen lepoajan sijoittamista työvuoroluetteloon on vältettävä lu- kuun ottamatta mitä päivittäisestä lepoajasta on sovittu. Vapaa-ajat on pyrittävä jär- jestämään mahdollisuuksien mukaan niin pitkiksi, että työvuorossa olevalla on mah- dollisuus käyttää vapaa-aikaansa hyväkseen siinäkin tapauksessa, että hänen asun- tonsa ei sijaitse aivan työpaikan välittömässä läheisyydessä.
Työvuorossa tai matkatyövuorossa vieraalla paikkakunnalla oleva lepoaika on suun- niteltava niin, että lepoaika ei ole pidempi kuin työvuoron osien tai matkatyövuorojen
yhteenlaskettu työaika yötyön aikahyvitys mukaan lukien. Tämä määräys koskee työ- vuorosuunnittelua eikä sitä sovelleta operatiivisessa tilanteessa muuttuviin työvuoroi- hin.
Yövuoroa (vähintään kolmen tunnin pituinen työaika klo 22.00 - 06.00) ei saa jakaa useampaan osaan ilman lepohuoneen käyttömahdollisuutta, ellei luottamusmiehelle ja asianomaiselle työntekijälle erikseen ilmoitetusta erittäin pakottavasta syystä ole välttämätöntä. Työvuorot, joissa ei ole työtä klo 00.00-05.00 välisenä aikana ja joiden kokonaiskesto on enintään 12 tuntia, voidaan jakaa ilman lepohuoneen käyttömah- dollisuutta, jos lepoaika on enintään 4 tuntia ja jos käytössä on taukotilat. Yli 12 tunnin työvuorojen, jotka sisältävät levon, teettäminen edellyttää aina lepohuoneen käyttö- mahdollisuutta. Yövuorojärjestelyt on hoidettava siten, että samalla henkilöllä ei tee- tetä 2 yövuoroa enempää peräkkäin, eikä 42 yötyötuntia (ilman yötyön aikahyvitystä) enempää työjaksossa. Täydessä keskeytymättömäksi suunnitellussa työjaksossa voidaan kuitenkin teettää 45 yötyötuntia työjaksossa. Yötyötunneiksi katsotaan klo 22.00-06.00 välinen aika sekä yötyön veroisina pidettävät jatkotunnit (kohta 18). Poik- keustapauksista on etukäteen sovittava työntekijän tai hänen luottamusmiehen kanssa. Yötyön tulee myös jakautua tasaisesti koko työjaksolle.
Työvuoroluetteloa voidaan sen käyttöönoton jälkeen tilapäisesti muuttaa vain työnte- kijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtuntinormien mu- kaan vajaaksi jääneet työtunnit saadaan teettää takaisin vain silloin, kun siihen on työnantajan kannalta perusteltua syytä. Vuosiloman osalta takaisin teettämisestä on ilmoitettava ennen vuosilomalle lähtöä.
Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtunti- normien mukaan ylittävät työtunnit saadaan tasata silloin, kun siihen on henkilöstöti- lanteen kannalta perusteltu syy. Vuosilomasta tai muusta hyväksyttävästä syystä ai- heutuva tilapäinen muutos on ilmoitettava vähintään yhtä viikkoa ennen sen toteutta- mista.
Painavalla syyllä, joka oikeuttaa etukäteen laaditun työvuoroluettelon muuttamiseen, tarkoitetaan sellaisia yllättäviä, työvuoroluettelon laadinta-aikaan tuntemattomia seik- koja, joiden sattuessa turvataan työpaikan palvelu- ja tuotantotoiminnan jatkuminen.
Painava syy työvuoron muuttamiselle tai jopa koko työvuoron tai junan tilapäiselle peruuttamiselle voi syntyä juna- tai ratavauriosta, veturi- tai turvalaiteviasta, rata- tai turvalaitetöistä tai asiakkaasta johtuvasta ennakoimattomasta tai äkillisestä liikenne- tilanteesta tai kuljetusmäärien muutoksesta.
Jos työvuoroluetteloon otettu tai erikseen ilmoitettu työvuoro joudutaan painavasta syystä kokonaan peruuttamaan, alusta lyhentämään, siirtämään myöhemmäksi tai jatkamaan, on siitä ilmoitettava asianomaiselle viimeistään klo 17.00 työvuoroa edel- tävänä päivänä taikka poikkeustapauksessa ennen hänen lähtöään työvuorolle. Jos ilmoitus työvuoron perumisesta kokonaan annetaan edellisen päivän klo 17.00 jäl- keen, siitä maksetaan työhönsidonnaisuuslisä kaksinkertaisena. Lisää ei makseta, mikäli peruminen johtuu työtaistelusta tai erittäin poikkeuksellisesta työnantajan vai- kutuspiirin ulkopuolisesta seikasta. Lisää ei myöskään makseta, mikäli työnantaja on pyrkinyt todisteellisesti ilmoittamaan perumisesta työntekijää tavoittamatta ennen klo
17.00. Lisää ei myöskään makseta tilanteissa, joissa alkuperäistä työvuoroa muute- taan työvuoroa perumatta tai alkuperäisten työvuoron aikojen puitteissa teetetään muita työtehtäviä tai täysin toinen työvuoro.
Jos edellä tarkoitettu ilmoitus annetaan työntekijälle hänen jo saavuttuaan työpai- kalle, luetaan hänelle tästä aiheutuvasta turhasta työpaikalla käynnistä työajaksi kaksi tuntia.
7. Työvuoron pituus
Työntekijän työvuoro saa olla enintään 10 tuntia työskentelyn tapahtuessa sijoitus- paikkakunnalla.
Työvuoron enimmäispituus matkatyössä on 12 tuntia.
Sellaisessa työvuorossa, joka on matkatyötä ja jossa vieraalla paikkakunnalla on le- poaika (lopetus- ja valmisteluaikojen välinen aika on yli 2 tuntia), voi työvuoron alka- misesta työvuoron päättymiseen laskettava aika lepoaikoineen olla enintään 15 tun- tia.
Kyseessä on kaksi erillistä työvuoroa, kun ensimmäisen työvuoron alkamisen ja toi- sen työvuoron päättymisen välinen aika on yli 15 tuntia, ei kuitenkaan enempää kuin 24 tuntia (ns. matkatyövuoro). Matkatyövuorossa työvuorot erottaa toisistaan työvuo- rojen välissä oleva lepoaika vieraalla paikkakunnalla.
Edellä sanotut tuntimäärät saadaan ylittää vain, kun siitä on työntekijöiden tai heidän luottamusmiehensä kanssa etukäteen sovittu.
Sellainen menettely ei ole hyväksyttävää, että työntekijä katsoessaan tässä määritel- lyn pisimmän työvuoron tulleen täyteen, voisi kieltäytyä suorittamasta tehtäviään sil- loin, kun työtä ennalta arvaamattomasta syystä, kuten juna- tai ratavaurio, veturivika, asiakkaasta johtuva seikka tai muu ennakoimaton tapahtuma, on jatkettava yli enim- mäisajan.
Suunnitellun työvuoron laskennallinen vähimmäispituus yötyön aikahyvityksineen on viisi tuntia. Sm-liikenteen osalta työvuoron tai matkatyövuoron vähimmäispituus yö- työn aikahyvityksineen on seitsemän tuntia. Tämä otetaan huomioon työvuorosuun- nittelussa. Suunniteltaessa työvuoroja viiden ja seitsemän tunnin vähimmäispituudet eivät kuitenkaan koske työvuoron osia eikä ns. matkatyövuorossa olevia erillisiä työ- vuoroja.
Työvuoron viiden tunnin vähimmäispituutta ei sovelleta päivittäisissä operatiivisissa tilanteissa syntyneisiin työvuoroihin. Tällaisia voivat olla esim. koeajot, liikennehäiri- östä johtuvat tilanteet, turha työpaikalla käynti, erilaiset kokoukset yms.
Tässä määritellystä työvuoron vähimmäispituudesta voidaan työvuorosuunnittelussa poiketa, mikäli siitä on sovittu työvuorosuunnitteluun liittyvässä yhteistyössä tai kun työvuorojen muunlainen järjestely aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia.
II LEPOAJAT
8. Päivittäinen lepoaika
Jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettä poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.
Jaksotyössä voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa.
Työntekijälle on annettava yhdenjaksoisen työajan ollessa yli 7 tuntia mahdollisuuk- sien mukaan vuoron keskivaiheilla vähintään puoli tuntia sekä matkavuoroissa koti- paikkakunnan ulkopuolella vähintään tunnin kestävä lepoaika tai tosiasiallinen tilai- suus aterioida työn lomassa. Yhdenjaksoisen työajan ollessa yli 12 tuntia, on työnte- kijälle annettava työn kulun kannalta sopivassa kohdassa vähintään sama lepoaika tai tilaisuus aterioida työn lomassa.
Työaikaan luetaan kotipaikkakunnalla enintään tunnin ja vieraalla paikkakunnalla enintään kaksi tuntia kestävä junien lopetus- ja valmistusaikojen välinen aika. Jos vieraalla paikkakunnalla ei ole lepohuonetta käytettävänä, luetaan työajaksi em. kah- den tunnin lisäksi puolet kaksi tuntia ylittävästä ajasta, joka sattuu kello 21.00 - 06.00 välille.
9. Vuorokausilepo
Työntekijälle on annettava kotipaikkakunnalla suoritetun tai siellä päättyneen työvuo- ron jälkeen vähintään 10 tunnin yhtämittainen lepoaika, josta 9 tuntia on sijoituttava työvuoron alkamisesta laskettavan 24 tunnin sisälle.
Matkatyövuorossa vieraalla paikkakunnalla päättyneen työvuoron jälkeen tulee antaa vähintään 6 tunnin lepoaika.
Ellei kahden perättäisen yli 10 tuntia yhdenjaksoista työaikaa sisältävän työvuoron välinen vapautus työstä ole ollut kotipaikkakunnalla vähintään 10 tuntia, on työnteki- jälle annettava jälkimmäisen yli 10 tuntia yhdenjaksoista työaikaa sisältäneen työvuo- ron päätyttyä vähintään 24 tunnin täydellinen vapautus työstä.
Edellä tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa mainituista lepoajoista saadaan poiketa työvuorojärjestelmää ennakkoon laadittaessa vain luottamusmiehen suostu- muksen perusteella. Ensimmäisessä ja toisessa kappaleessa mainituista lepoajoista saadaan poiketa myös silloin, kun työtä ennakolta arvaamattomasta syystä on jatket- tava yli työvuoron suunnitellun päättymisajan tai kun muunlainen järjestely aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia, kuitenkin siten, että edellä mainituista lepoajoista poik- keamiseen tarvitaan työntekijän suostumus, kun lyhennys on yli 2 tuntia kotipaikka- kunnalla tai yli 1 tunti vieraalla paikkakunnalla.
10. Viikkolepo
Työntekijälle on viikkolepona annettava kalenteriviikoittain sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Ellei viikkolepoon sisälly kokonaista kalenterivuorokautta, on sen vähim- mäispituus 36 tuntia.
Ensimmäisen momentin määräyksistä voidaan poiketa työaikalain 28 §:ssä mainituin perustein.
Työntekijän suostumuksella voidaan jo määrätty viikkolepo siirtää tai vapaana oleva työntekijä kutsua työhön, jos viikkolepo voidaan järjestää muuna aikana samalla ka- lenteriviikolla.
11. Toinen viikoittainen vapaapäivä
Viikkolevon yhteyteen järjestetyn yhdenjaksoisen vapaa-ajan tulee olla vähintään 56 tuntia. Työntekijän suostumuksella voidaan viikkolevon ylittävä osuus vapaa-ajasta
siirtää ja vapaana oleva työntekijä kutsua työhön. Vastaava vapaa-aika on tällöin jär- jestettävä viimeistään saman työjakson aikana, ellei kyse ole ylityöstä.
VML:llä on oikeus irtisanoa tämä muutoskohta vuoden kuluttua työehtosopimuksen voimaantulosta kahden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisajan jälkeen nouda- tetaan aiemmin voimassa ollutta 11. kohdan toisen viikoittaisen vapaapäivän mää- räystä kokonaisuudessaan.
III KORVAUKSET JA LISÄT
12. Yli- ja lisätyö
Ylityötä on esimiehen määräyksestä säännöllisen jaksottaisen työajan lisäksi tehty työ.
Lisätyötä on esimiehen määräyksestä arkipyhäviikkojen 4 kohdan mukaisten työaiko- jen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
Edellä tämän kohdan 1 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauan- taiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäi- vän sisältävässä työjaksossa ylityötä on 106 tunnin 45 minuutin lisäksi tehty työ.
13. Ylityökorvaus
Säännöllisen työajan ylittäviltä 18 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökor- vauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tunti- palkka. Ylityökorvauksiin oikeuttavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon myös yö- työn aikahyvitys.
14. Ylityökorvaukset muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uu- denvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävässä työjaksossa
Otsikossa tarkoitetun päivän sisältävässä työjaksossa maksetaan säännöllisen työ- ajan 106 tuntia 45 minuuttia ylittäviltä 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
15. Lisätyökorvaus arkipyhän sisältävässä työjaksossa
Lisätyötunneilta maksetaan lisätyökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tun- tipalkka.
Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta on maksettava ylityökorvausta.
16. Ylityökorvaus ja lisätyökorvaus keskeytyneessä työjaksossa
Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko työjaksoa sen johdosta, että työsuhde on päättynyt tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi taikka työntekijä on tullut työhön kesken työjakson, lasketaan ylityökor- vaus ja lisätyökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien perusteella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoa.
Laskentapäiviä ovat työpäivien lisäksi muun muassa työ- tai komennusmatkaan ku- lunut vuorokausi, mikäli työntekijä on samalla joutunut hoitamaan työtehtäviään,
viikkolepopäivät, työvuoroluettelon mukaiset vapaapäivät sekä työtapaturman sattu- mispäivä ja sairastumispäivä.
Työtapaturman sattumispäivä ja sairastumispäivä ovat laskentapäiviä, jos työntekijä on jo aloittanut työnsä, vaikka työntekijä niiden johdosta joutuu jäämään pois työstä tai hänelle myönnetään sairauden vuoksi työvapautta.
Keskeytyspäiviä ei oteta mukaan työaikalaskentaan. Tällaisia keskeytyspäiviä ovat mm. vuosiloma- ja työstä vapautuspäivät, vuosilomalain 7 a §:n mukaiset lisävapaa- päivät, vuosilomaan jäävät sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhan- nusaatto ja vapunpäivä, koulutuspäivät ja muu kuin edellä tässä kohdassa tarkoitettu työ- tai komennusmatkaan kulunut vuorokausi.
Enintään 18 vuorokautta kestävän koulutuksen ajalta lasketaan keskeytyspäivien luku jakamalla koulutukseen käytetty tuntimäärä normiluvulla 5 tuntia 28 minuuttia. Jos jakojäännös on vähintään 2 tuntia 45 minuuttia, katsotaan se myös keskeytyspäi- väksi.
Yhden päivän aikana tapahtuvasta koulutuksesta merkitään työajaksi todelliset, kou- lutukseen käytetyt tunnit.
Vaikka vuosilomamääräysten perusteella vuosilomapäiviksi ei lueta sunnuntaita, kir- kollisia juhlapäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, itsenäisyyspäivää ja juhannus- ja jouluaattoa, ovat ne, jos ne jäävät vuosiloman sisään, luettava keskeytyspäiviksi.
Alle 10 vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisen sairastumisen johdosta (tilapäinen hoitovapaa) työntekijälle myönnetyt työvapauspäivät ovat keskeytyspäiviä. Tällainen työvapaus voidaan myöntää myös työvuoroluetteloon merkityksi vapaapäiväksi.
17 Iltatyölisä
Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tunnilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
18. Yötyölisä
Yötyötä tekevä työntekijä saa aikahyvitystä 20 minuuttia työtuntia kohden työstä, joka on tehty kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana. Yötyön aikahyvitykseen oikeuttavalta ajalta maksetaan yötyölisää.
Jos kuitenkin viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, pidetään jat- koaikana suoritettua työtä yötyön aikahyvitystä ja yötyölisää laskettaessa myös yö- työn veroisena ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.
Työvuoroja laadittaessa on yötyön aikahyvitys otettava huomioon ja sisällytettävä työ- jakson enimmäisaikaan. Yötyön aikahyvitystä ei oteta huomioon pisintä työvuoroa määrättäessä.
Yötyön aikahyvitystä ei anneta varallaolosta, joka on suoritettu muualla kuin työpai- kalla, eikä yötyön aikahyvityksestä makseta sunnuntaityökorvausta eikä sitä oteta huomioon lisäpalkkioita laskettaessa. Yötyön aikahyvitystä ei oteta huomioon lasket- taessa ylityön enimmäisaikoja.
Yötyön aikahyvitystä laskettaessa tasoitus toimitetaan työjaksoittain täysiin tunteihin.
19. Lauantaityökorvaus
Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Lauantaityökorvausta ei kuitenkaan makseta siltä ajalta, jolta maksetaan sunnuntai- työkorvausta tai aattopäivänlisää.
20. Sunnuntaityökorvaus
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä kello 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauk- sena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.
Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello
18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.
21. Aattopäivänlisä
Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä ai- kana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tuntipalk- kaa vastaava lisä.
Jouluaaton sattuessa sunnuntaiksi, maksetaan samanaikaisesti aattopäivänlisää ja sunnuntaityökorvausta kello 00.00 - 18.00 välisenä aikana.
22. Poikkeamakorvaus/vapaa-ajan poikkeamakorvaus
Työvuoron tai sen osan poiketessa ennalta suunnitellusta siten, että se alkaa suun- niteltua aikaisemmin tai päättyy vähintään 30 minuuttia suunniteltua myöhemmin, maksetaan siitä poikkeamakorvausta, jonka suuruus on 1.5.2013 alkaen 32,20 euroa. Jos työvuoron muutos tapahtuu henkilön omasta pyynnöstä, poikkeamakorvausta ei makseta.
Kun suunnitellusta poikkeava työvuoro kohdistuu kokonaisuudessaan työvuoroluet- telossa ilmoitettuun vapaa-aikaan, maksetaan siitä vapaa-ajan poikkeamakorvausta, jonka suuruus on 1.5.2013 alkaen 20,38 euroa. Työvuoron peruutus on myös vapaa- aikaa, ellei samassa yhteydessä ole ilmoitettu uutta työvuoroa.
Asuntovara-aikana tapahtuvasta työhön lähdöstä ei makseta poikkeamakorvausta, vaikka työvuoro jatkuisi asuntovara-ajan ulkopuolelle, mutta itse työvuoroa käsitel- lään kuten 1 kappaleessa mainittua työvuoroa. Asuntovara-ajan ulkopuolella tapah- tuvasta työhön lähdöstä maksetaan 1 kappaleessa mainittu poikkeamakorvaus.
Kunkin yksittäisen työvuoron poikkeamista maksetaan vain yksi poikkeamakorvaus.
Vapaa-ajan poikkeamakorvaus maksetaan em. poikkeamakorvauksesta riippumatto- mana kuitenkin siten, että ns. matkatyövuorosta maksetaan vain yksi vapaa-ajan poikkeamakorvaus.
Vapaa-ajan poikkeamakorvaus maksetaan ns. heittovuoroissa toimivalle myös silloin, kun työhön kutsusta ilmoitetaan työtä edeltävän päivän kello 17.00 jälkeen (vapaa- aikana työhön tulo) tai sen jälkeen kun jaksoittainen 114 h 45 min (106 h 45 min) on tullut ylitetyksi (vapaa-aikana työhön tulo) tai ylittyy ko. työvuoron aikana.
Suunniteltua aikaisemmasta työvuoroon tulosta maksetaan poikkeamakorvausta ai- noastaan silloin kun se on tapahtunut työnjohdon määräyksestä.
23. Korvausten ja lisien perusteena olevan yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen
Tässä luvussa tarkoitettujen korvausten ja lisien perusteena oleva yksinkertainen tun- tipalkka lasketaan siten, että työntekijän kuukausipalkka jaetaan luvulla 163.
Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan sentin tarkkuudella. Senttiä pienemmät määrät pyöristetään siten, puolta senttiä pienempi määrä pyöristetään lähimpään alempaan tasasenttiin ja puoli senttiä ja sitä suuremmat määrät lähimpään ylempään tasasent- tiin.
24. Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi
Tässä luvussa tarkoitettujen korvausten ja lisien maksamisen perusteena olevat tun- nit tasoitetaan täysiksi tunneiksi.
Tasoitus täysiksi tunneiksi tapahtuu työjaksoittain siten, että puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta sekä puoli tuntia pitempi aika korotetaan lähim- mäksi täydeksi tunniksi.
IV ERINÄISET OHJEET
25. Työajan ylittäminen
Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia vii- kossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.
Työt on mikäli mahdollista järjestettävä siten, ettei työjakson säännöllistä työaikaa ylitetä. Sen vuoksi on asianomaisten esimiesten tarkkailtava työtuntilukuja ja pyrittävä järjestämään työt siten, että ylityö saadaan mahdollisuuksien mukaan vältetyksi.
26. Asuntovarallaolo
Asuntovarallaolon osalta noudatetaan työaikalain määräyksiä.
27. Hätätyö
Hätätyötä saadaan teettää työaikalain 19 §:n tarkoittamissa tilanteissa.
Siinä määrin kuin 1 momentissa mainitut syyt vaativat, saadaan tässä sopimuksessa sovittuja säännöllisiä työaikoja pidentää.
Ylityökorvaukset maksetaan hätätyössä kuitenkin tässä sopimuksessa sovittujen pi- dentämättömien säännöllisten työaikojen perusteella.
Työntekijä älköön kieltäytykö tekemästä hätätyötä.
Kohdissa 10 ja 11 olevista viikkolepoa koskevista määräyksistä voidaan poiketa.
Hätätyössä voidaan poiketa myös työaikalain 8 §:ssä ja jäljempänä 28 kohdassa tar- koitetuista yötyön teettämisen rajoituksista.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja poikkeavia työaikajärjestelyjä voidaan soveltaa enintään kahden viikon aikana.
Edellä tarkoitetusta säännöllisen työajan pidentämisestä sekä sen syystä, laajuu- desta ja todennäköisestä kestosta, on työnantajan viivytyksettä tehtävä kirjallinen il- moitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Työsuojeluviranomainen voi, tutkit- tuaan asia, joko jättää sen tehdyn ilmoituksen varaan tai ryhtyä toimenpiteisiin piden- nyksen rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.
Hätätyöhön määräämisen on tapahduttava kirjallisesti. Jollei se ole mahdollista, on suullisesti annettu määräys ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa vahvistettava kirjallisesti.
28. Yötyö
Työ, jota tehdään kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana, on yötyötä.
Yötyötä tekevien työmatkakuljetusten osalta noudatetaan työaikalain 8 a §:ää sekä yrityskohtaista ohjetta.
29. Luettelon pitäminen
Työnantajan on pidettävä luetteloa tehdyistä työtunneista sekä yli- ja lisätyökorvauk- siin, aattopäivän, iltatyö- ja yötyölisiin sekä lauantai- ja sunnuntaityökorvauksiin oi- keuttavista työtunneista ja hätätyöstä.
Luettelo on vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomaiselle ja työntekijöiden luotta- musmiehelle. Luettelossa olevista työntekijää koskevista merkinnöistä on pyynnöstä annettava tieto hänelle ja hänen valtuuttamalleen.
YHDENMIEHENAJOON LIITTYVÄT ERITYISET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
Ratapihatyöskentely
1. Työvuoron yhtäjaksoinen enimmäistyöaika on 8 tuntia, jonka lisäksi tulevat val- mistus-, lopetus- ja ajovalmiushuoltoajat. Erikseen luottamusmiehen kanssa sopimalla voi työvuoron enimmäispituus olla 10 tuntia, joka sisältää valmistus-, lopetus- ja ajovalmiushuoltoajat.
2. Yövuoroja ei tule sijoittaa peräkkäisiksi öiksi.
3. Ratapihatyöskentely on järjestettävä ja työvuorojärjestelmä laadittava siten, että työvuorossa on kohtuulliset lepo- ja elpymisajat työvuoron kumpaisenkin puoliskon keskivaiheilla ja samanaikaisesti ao. vaihtotyöryhmän kanssa.
Linjaliikenne Ajoaika
Ajoaika lasketaan junien lähtö- ja tuloaikojen mukaan siten, että alle 12 minuutin pi- tuiset pysähtymiset lasketaan ajoaikaan. Lisäksi ajoaikaan lasketaan työvuoroon tai työvuoron osaan vaihtotyösuunnitelmissa vaihtotyöhön suunniteltu aika.
Matkustajajunalla ns. omaan junaan kohdistuvaa vaihtotyötä ei junan lähtö- tai mää- räasemilla lasketa mukaan ajoaikaan.
Saattoliikennettä (Hki-Ilr-Hki ja Tku-Tus-Tku) ei oteta huomioon ajoaikaa lasketta- essa.
"Pakettina" kulkeminen lasketaan ajoaikaan, kun kuljetaan ns. työtä kohti ja kulku tai sen osa sijoittuu klo 22.00 - 06.00 välille. Samoin autolla ajo on ajoaikaa, kun ajetaan ns. työtä kohti ja ajaminen tai sen osa sijoittuu klo 22.00 - 06.00 välille.
Ajoajan pituus
A. Työvuoro tai työvuoron osa, johon ei sisälly työtä klo 02.00 - 05.00 välillä
Yhdenjaksoinen ajoaika on enintään 3,5 tuntia. Kokonaisajoaika silloin, kun ajoaika on jaettu useampaan osaan ajoaikaelpymistauoilla erotettuna, voi olla enintään 5 tun- tia.
B. Työvuoro tai työvuoron osa, johon sisältyy työtä klo 02.00 - 05.00 välillä
1. Ns. ympäriajotyövuorossa voi työvuoron enimmäispituus (ilman yötyön aikahy- vitystä) olla 9 tuntia. Yhdenjaksoinen ajoaika voi olla enintään 3,5 tuntia ja ajo- aikaa yhteensä enintään 7 tuntia.
2. Työvuorossa tai matkatyövuorossa, joihin sisältyy lepo vieraalla paikkakun- nalla, yhdenjaksoinen ajoaika voi olla enintään 3,5 tuntia. Työvuorosuunnitte- luun liittyvässä yhteistyössä voidaan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen so- pia ajoajan pidentämisestä 4 tuntiin ajoaikaelpymisellä erotettuna. Ennen tai jälkeen 6/4 tunnin lepoa sijoittuvan sekä klo 02.00 - 05.00 ulkopuolella olevan työvuoron tai työvuoron osan suhteen noudatetaan kohdan A mukaisia ajoaika- säännöksiä.
Elpymisaika
Ajoaikaelpymiset sijoitetaan ajoaikaosien väliin ja niitä tulee olla vähintään 10 % aje- tusta ajoajasta laskettuna
Työvuorossa tai matkatyövuorossa tulee olla vähintään 20 % kokonaiselpymisaikaa, josta ajoaikaelpymistauon ylittävä osa annetaan ns. minimikääntymisaikaan lisättynä tai ns. lepoaikana vieraalla paikkakunnalla.
Elpymisajaksi katsotaan vain sellainen vähintään 12 minuuttia kestä tauko, johon ei sisälly työtehtäviä. Elpymisaikaa ei lasketa työajaksi silloin, kun se sijoittuu työvuo- roon tai matkatyövuoroon sisältyvään tai sen jälkeiseen vapaa-aikaan.
Lepoaika
Työvuoro tai työvuoron osa, johon ei sisälly työtä klo 02.00 - 05.00 välillä
Ei erityisiä yksinajoon liittyviä lepoaikamääräyksiä.
Työvuoro tai työvuoron osa, johon sisältyy työtä klo 02.00 - 05.00 välillä
Kun kyseessä on työvuoro tai matkatyövuoro, johon sisältyy lepoaikaa vieraalla paik- kakunnalla, lepoajan tulee olla vähintään 6 tuntia. Työvuorosuunnitteluun liittyvässä
yhteistyössä voidaan paikalliset olosuhteet ja kannanotot huomioon ottaen sopia muussa kuin matkatyövuorossa lepoajan lyhentämisestä 4 tuntiin.
Sellaisessa työvuorossa, missä työaika (ilman yötyön aikahyvitystä) on enintään 8 tuntia, ei lepoajan vähimmäispituuksia (6/4) tarvitse noudattaa lukuun ottamatta tilan- teita, joissa tunnit katkeavat klo 02.00 - 05.00 välisenä aikana.
Muut järjestelyt
Mikäli enintään 30 minuuttia työvuorosta tai työvuoron osasta sijoittuu klo 02.00 -
05.00 välille, voidaan työvuorosuunnitteluun liittyvässä yhteistyössä pääluottamus- miehen kanssa sopia noudatettavan kohdan A mukaisia säännöksiä.
Työvuoroluetteloa laadittaessa paikallinen luottamusmies yhdessä työvuorosuunnit- telun kanssa voi sopia tehtäväksi kaksi työvuoroa, joissa työtä on klo 02.00 – 05.00 tehtäväksi peräkkäisinä öinä.
Jos edellä mainittuun sopimukseen ei päästä, voi paikkakunnilla, joissa on keskimää- rin yli 28 h yötyötä jaksossa, teettää kahtena peräkkäisenä yönä työvuorot, joissa työtä on klo 02.00 – 05.00 välillä enintään kerran jaksossa.
Sekavuorot
Työvuorossa ja matkatyövuorossa, joihin sisältyy yksiajoa linjaliikenteessä ja sen li- säksi joko Sm-lähiliikennejunien ajamista, kaksinajoa linjaliikenteessä tai ratapiha- päivystystä, noudatetaan linjaliikenteen yksinajon työaikamääräyksiä.
Mikäli ko. työvuoroon sisältyy lepoaika vieraalla paikkakunnalla, sovelletaan kum- paankin lepoajalla erotettuun osaan ao. osaa koskevia työaikasäännöksiä. Lepoajan osalta noudatetaan yksinajoa koskevia säännöksiä.
Sm-liikenne Ajoaika
Ajoaika lasketaan junien lähtö- ja tuloaikojen mukaan. Lisäksi ajoaikaan lasketaan kääntymisajasta enintään 20 minuuttia Helsingissä, 30 minuuttia Ilmalassa ja 15 mi- nuuttia muilla paikkakunnilla. Yli menevä osa kääntymisajasta on elpymisaikaa.
Työtehtäviin ja vaihtotyöhön käytetty aika ei ole ajoaikaa eikä se ole myöskään elpy- misaikaa.
Ajoajan pituus
Yhdenjaksoinen ajoaika on enintään 3,5 tuntia. Yhdenjaksoisen ajoajan katkaisee vä- hintään 12 minuutin pituinen elpymisaika. Vähintään 12 minuutin pituisen elpymisajan sisältävää kääntymisaikaa ei lasketa mukaan yhdenjaksoiseen ajoaikaan.
Elpymisaika
Työvuorossa tulee olla elpymisaikaa vähintään 20 % ajoajaksi laskettavasta ajasta. Elpymisaikaan ei sisälly työtehtäviä. Elpymisaikaa ei lasketa työajaksi silloin, kun se sijoittuu työvuoroon sisältyvään tai sen jälkeiseen vapaa-aikaan.
Pakettimatkustus, pois lukien Ilr - Hki - Ilr, on elpymisaikaa.
Päivittäinen lepoaika tulee antaa viimeistään 3,5 tunnin aikataulun mukaisen ajoajan jälkeen.
SM-liikenteen merkittävät häiriötilanteet Merkittävä häiriötilanne
Yhdenmiehen ajoon liittyvistä erityisistä työaikamääräyksistä sm-liikenteessä voi- daan poiketa, jos ennalta arvaamattomasta syystä liikenteessä aiheutuu merkittävä häiriötilanne.
Merkittävä häiriötilanne on kyseessä ja sitä koskevat poikkeussäännöt voidaan ottaa käyttöön kun:
(i) Ennalta arvaamattomaan syyhyn liittyen useiden junien arvioidaan jäävän myö- hään; ja
(ii) Häiriön vaikutuksen arvioidaan kestävän yli tunnin ennen liikenteen normalisoi- tumista.
Ennalta arvaamattomia syitä ovat muun muassa:
(i) Ratainfran tai kaluston häiriöt tai vauriot, allejäänti tai onnettomuus;
(ii) Liikenteenohjausjärjestelmän häiriöt tai liikenteenohjauksen /viranomaisen py- säyttämä liikenne;
(iii) Liikenteen pysähtyminen/merkittävä hidastuminen jollakin rataosalla;
(iv) Poikkeuksellinen sääolosuhde kuten esimerkiksi lumisateeseen yhdistyvä kova pakkanen tai tuuli. Poikkeuksellinen sääolosuhde on kyseessä myös silloin, kun sää poikkeaa selkeästi ennustetusta; tai
(v) Muu vastaava ennakoimaton ulkopuolinen tapahtuma.
Poikkeussääntöjen voimassaolo
Merkittävän häiriötilanteen poikkeussäännöt koskevat kaikkia niitä työvuoroja, jotka ovat alkaneet ennen häiriötä tai häiriön aikana ennen liikenteen palaamista normaa- liksi.
Merkittävän häiriötilanteen poikkeussäännöt ovat voimassa siihen asti, kun samasta häiriöstä aiheutuva yhdenjaksoinen tilanne saadaan normalisoitua, kuitenkin niin, että kussakin häiriötilanteessa yhden kuljettajan osalta poikkeussäännöt voivat koskea enintään yhtä työvuoroa.
Liikenne on palannut normaaliksi silloin, kun häiriöstä johtuvia peruttuja junia eikä merkittäviä myöhästymisiä enää ole ja kalusto sekä kuljettajat ehtivät ajoissa seuraa- viin suunniteltuihin tehtäviin. Arvioitaessa onko liikenne palannut normaaliksi ei kui- tenkaan oteta huomioon sellaista yksittäistä kaluston tai kuljettajan myöhästymistä, joka selkeästi johtuu muusta syystä kuin merkittävästä häiriötilanteesta (esim. yllät- tävä, merkittävästä häiriötilanteesta johtumaton kalustovika).
Merkittävän häiriötilanteen poikkeussääntöjen soveltaminen päättyy sitten, kun häiriö on poistunut ja liikenne on palannut normaaliksi. Merkittävän häiriötilanteen poikkeus- sääntöjä ei sovelleta niihin työvuoroihin, jotka alkavat sen jälkeen, kun häiriö on pois- tunut ja liikenne palannut normaaliksi.
Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijöille poikkeussääntöjen voimassaolon alkami- sesta ja päättymisestä.
Ajoajan pituus
Merkittävässä häiriötilanteessa yhdenjaksoinen ajoaika voi olla enintään 3h 45min.
Jos myöhästyvä juna on viimeinen juna ennen yhdenjaksoisen tai aikataulunmukai- sen ajoajan katkaisevaa elpymistä, ajetaan juna kuitenkin aina pääteasemalle.
Merkittävän häiriötilanteen ajoaikamääräystä (3 h 45 min) voidaan soveltaa seuraa- vaan ajoaikaelpymiseen asti, vaikka häiriö olisi poistunut ja liikenne palannut normaa- liksi yhdenjaksoisen ajoajan aikana ennen seuraavaa ajoaikaelpymistä.
Elpymisprosentti
Merkittävässä häiriötilanteessa elpymisprosentti voi alentua enintään 17 prosenttiin.
Elpymisprosenttia koskevaa poikkeussääntöä sovelletaan työvuoroon kokonaisuu- dessaan (työvuoron elpymisprosentti on vähintään 17 %). Elpymisprosentti 17 kos- kee työvuoroja, joissa junat myöhästyvät tai joita joudutaan muokkaamaan merkittä- vän häiriötilanteen takia. Jos työvuoroa muokataan ja työvuoron elpymisprosentti on alle 20, ilmoitetaan elpymisprosentti kuljettajalle.
Yhdenjaksoisen ajoajan katkaiseva elpyminen
Merkittävässä häiriötilanteessa yhdenjaksoisen ajoajan katkaisee 10 minuutin elpy- minen.
Lyhennettyä ajoajan katkaisevaa elpymisaikaa (10 min) sovelletaan merkittävän häi- riötilanteen aikana. Edellä tarkoitettua lyhennyttyä elpymisaikaa sovelletaan myös merkittävän häiriötilanteen päättymisen jälkeiseen ajoaikaelpymiseen, jos se on ilmoi- tettu kuljettajalle ennen merkittävän häiriötilanteen päättymistä.
Päivittäisen lepoajan antaminen
Merkittävän häiriötilanteen poikkeussääntöjen ollessa käytössä päivittäinen lepoaika annetaan viimeistään silloin kun aikataulun mukainen ajoaika lisättynä myöhästymi- sillä on yhteensä 3 h 45 min. Päivittäisen lepoajan voi antaa myös suunniteltua aikai- semmin.
Muuta
Näitä yhdenmiehen ajoon liittyviä erityisiä työaikamääräyksiä on mahdollista pääluot- tamusmiehen kanssa sopimalla soveltaa toisin.
6 § Palkkausperusteet
1. Varsinaisena palkkauksena työntekijälle maksetaan sopijaosapuolten välillä so- vitun työehtosopimuksen mukaista palkkausta.
Palkkaus muodostuu seuraavista osista:
a) Kiinteästä osuudesta
− työsopimuksen mukaisesta henkilökohtaisesta kuukausipalkasta määrävuosikorotukset mukaan luettuna
− seuraavan luettelon mukaisista kiinteään palkkaukseen luettavista säännöllisesti toistuvista samansuuruisista kuukausittaisista raha- määräisistä palkanlisistä ja lisäpalkkioista:
− Veturinkuljettajan yhdenmiehenajo- ym. palkkio
− Kielilisä
− Kielitaitolisä
− Luottamusmiespalkkio (kiinteä)
− Veturimiesten esimiespalkkio
− Henkilökohtainen palkkauksen osa
b) Aikaan tai suoritukseen perustuvista lisäpalkkioista (ks. 12 §:n 12 kohta)
2. Milloin työntekijä tilapäisesti tekee korkeammin palkattua työtä, maksetaan hä- nelle tilapäistä työtä vastaava korkeampi palkka siltä ajalta, jona hän tätä työtä suorittaa, aikaisemman käytännön mukaisesti (ks. kumottu asetus viransijai- suuspalkkioista valtionrautateillä 89/1924 soveltamisohjeineen).
3. Työntekijälle, joka liikenteen vaatimista syistä määrätään tilapäisesti hoitamaan veturinkuljettajan tehtävää, saadaan maksaa oman palkkauksensa ja ko. palk- kauksen erotus (liikenteestä johtuva lisäpalkkio/ns. väliraha).
4. Mikäli 3. kohdassa mainitun tehtävän hoitaminen on välittömästi ennen työn- teon keskeytystä kestänyt vähintään kolme kuukautta, luetaan tämä palkkaus sellaiseksi palkkaukseksi, jota maksetaan myös työn keskeytyksen ajalta.
5. Laskettaessa veturinkuljettajien ja veturinlämmittäjien ylityökorvausta, iltatyöli- sää, sunnuntaityökorvausta, lauantaityökorvausta ja aattopäivänlisää otetaan työaikasopimuksessa määritellyn yksinkertaisen tuntipalkan lisäksi huomioon tuntipalkan laskentaperusteen täydennysosa.
Täydennysosaa määriteltäessä otetaan huomioon em. ryhmälle edellisenä ka- lenterivuonna tehtävänimikkeittäin keskimäärin maksetut, kuukausittain toistu- vat seuraavat erät: päivystysraha, päivystysraha tallipäivystyksestä, veturiraha, kaluston tarkastuspalkkio, veturinkuljettajien esimiespalkkio ja opetuskuljetta- jan palkkio.
7 § Palkankorotukset
Palkkataulukot, joita noudatetaan 1.6.2022, ovat palkkaliitteessä.
8 § Palkanmaksu
1. Palkkaus maksetaan kultakin kalenterikuukaudelta sen 15. päivänä. Jos pal- kanmaksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkkaus maksetaan näitä päiviä edeltävänä arkipäivänä. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan rahalaitok- seen. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina maksupäivinä.
2. Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, mak- setaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päät- tynyt, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenteri- kuukauden loppuun mennessä.
3. Palvelussuhteen jatkuessa palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset to- teutetaan seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
4. Milloin työntekijän palkkaus maksetaan vajaalta kalenterikuukaudelta, laske- taan kalenteripäivän palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien kalenteripäivien lukumäärällä.
5. Työntekijälle maksetaan vuosilomalta, sairausajalta ja muulta poissaoloajalta 6
§:n mukaista palkkausta siten kuin 10 §:ssä, 12 §:ssä, 13 §:ssä ja 13 a §:ssä määrätään.
6. Muistutukset palkan suuruuteen nähden on työnjohdolle tehtävä mikäli mahdol- lista viikon kuluessa palkanmaksupäivästä lukien.
7. Työntekijälle etukäteen annettavan palkkaerittelyn tulee olla riittävän yksityis- kohtainen siten, että siitä käy ilmi, miten palkka on muodostunut.
8. Työnantaja huolehtii siitä, että sopijapuolena olevan työntekijäyhdistyksen jä- senmaksu peritään palkanmaksun yhteydessä niiltä työntekijöiltä, jotka siihen ovat yhdistykselle valtakirjan antaneet. Näin kannetut jäsenmaksut tilitetään työntekijäyhdistykselle ja työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten tosite häneltä peritystä jäsenmaksusta.
9 § Matka- ja muuttokustannusten korvaaminen
1. Matkakustannusten korvaamisen ja päivärahan maksuperusteiden suhteen noudatetaan matkakustannusten korvaamisesta voimassa olevia sopimusmää- räyksiä. (Lisälehti 4)
2. Muuttokustannukset korvataan muuttokustannusten korvaamisesta tehdyn so- pimuksen mukaisesti. (Lisälehti 5)
10 § Muut korvaukset
1. Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lä- hiomaisen hautajaispäivä, perheen jäsenen kuolemantapauksen johdosta enin- tään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä ovat palkallisia vapaapäiviä, milloin se työntekijän teh- tävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Poissaolopäivältä maksetaan 8
§:n 5 kohdan mukainen palkkaus samojen perusteiden mukaisesti kuin sairaus- ajan palkkauksen osalta on sovittu.
Palkkauksen maksamisen edellytyksenä tässä kohdassa tarkoitetun sairausta- pauksen johdosta myönnettävältä työstä vapautusajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön.
2. Lähiomaisella tarkoitetaan edellä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuolisonsa van- hempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.
Perheen jäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän aviopuo- lisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ot- tolapsi ja kasvattilapsi.
3. Työntekijälle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai pelastuslain (468/03) 57 §:n 2 momentin nojalla väestönsuojelukou- lutukseen, maksetaan tämän sopimuksen 6 §:n mukainen kiinteä palkkaus vä- hennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.
Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvolliselle muulta kuin vakinaisen väen palvelusajalta suoritettavasta palkkauksesta annetun lain (294/53) 4 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkausta.
Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilo- mansa ajalta maksettavan palkkauksen vähentämättömänä.
4. Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi, työntekijän osallis- tuessa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet sekä työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön liitto- tai vastaavaan kokoukseen silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimus- asioita. Palkkauksena maksetaan tämän sopimuksen 6 §:n mukainen kiinteä osuus.
5. Työntekijälle, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä mutta on estynyt hakemasta työstä vapautusta, maksetaan tältä ajalta palkkaus niiden perusteiden mukaan, joiden mukaisesti hänellä tämän sopimuksen nojalla olisi oikeus palkkauksen saamiseen, mikäli hänelle samasta syystä olisi myönnetty työstä vapautus. Asianomaisen tulee välittömästi esteen poistuttua ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle.
6. Työntekijälle, joka on estynyt hoitamasta tehtäväänsä kunnallisen luottamustoi- men hoitamisen vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkausta.
11 § Perhevapaat
1. Raskaana oleva työntekijä, jonka työhön tai työpaikan olosuhteisiin liittyvän ke- miallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa si- kiön kehitykselle ja raskaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin hänelle hänen ammattitaitonsa ja kokemuksensa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin äitiysva- paan alkamiseen saakka, jollei työstä tai työpaikan olosuhteista ole vaaraa ai- heuttavaa tekijää voitu poistaa.
2. Äitiys-, erityisäitiys- ja isyysvapaa. Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys- ja isyysrahakaudet.
Äitiys- ja isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuu- kautta ennen vapaan aiottua alkamista. Työntekijä saa kuitenkin varhentaa äi- tiysvapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysva- paan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Näistä muutoksista on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Xxxxxxx työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa aiemmin ilmoittamansa vapaan ajankohdan kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen.
Työntekijälle, jolle on myönnetty raskauden ja synnytyksen vuoksi äitiysvapaa, maksetaan kiinteä palkkaus äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkka isyysrahakau- den 3 ensimmäiseltä työpäivältä.
Mitä tässä on määrätty, koskee määräaikaiseen työsuhteeseen otettua työnte- kijää ainoastaan edellyttäen, että hän on välittömästi ennen äitiys- tai isyysva- paan alkua ollut työnantajan palveluksessa vähintään kuusi kuukautta.
3. Vanhempainvapaa. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Vanhem- painvapaan pitämisestä ja sen pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeis- tään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan vähintään kuukauden ilmoitusaikaa nou- dattaen.
4. Hoitovapaa. Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hä- nen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Työntekijällä on oikeus pitää hoitovapaana enintään kaksi vähin- tään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi kahta use- ammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toi- nen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hoitovapaasta ja sen pituudesta vii- meistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ja sen pituuden ilmoittamalla siitä vii- meistään kuukautta ennen muutosta.
5. Osittainen hoitovapaa. Työntekijä, joka on ollut työnantajan palveluksessa yh- teensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa ole- van lapsen toinen lukuvuosi päättyy (31.7.). Xxxxxx molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää osittaista hoitovapaata samanaikaisesti. Työntekijän on tehtävä esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen va- paan alkamista.
Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskoh- dista haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoi- minnalle vakavaa haittaa, jota ei voida kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnan- tajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.
Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskoh- taisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitova- paata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräyty- vät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin ly- hentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.
Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa.
6. Tilapäinen hoitovapaa. Työntekijälle myönnetään alle kymmenvuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle kym- menvuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisesti sairastuessa hoidon järjestä- miseksi tai lapsen hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata ajaksi, johon sisältyy enintään neljä työpäivää.
Tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista. Työntekijän on ilmoitettava välittömästi tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä ja sen syystä.
Tässä tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan kolmelta päivältä maksetaan työnteki- jälle 8 §:n 5. kohdan mukainen palkkaus samojen perusteiden mukaisesti kuin sairausajan palkkauksen osalta on sovittu. Näitä kolmea palkallista vapaapäi- vää laskettaessa ei oteta huomioon enintään kahta työntekijän muusta syystä johtuvaa lapsen äkillisen sairaustapauksen vuoksi myönnettyyn yhdenjaksoi- seen vapaa-aikaan sisältyvää vapaapäivää.
Palkkauksen maksamisen edellytyksenä tässä kohdassa tarkoitetun sairausta- pauksen johdosta myönnettävältä vapaalta on, että vapautus on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyk- senä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi asuu eril- lään aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorit- tamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiske- lusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.
7. Poissaolo pakottavista perhesyistä. Työntekijällä on oikeus tilapäiseen pois- saoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhet- tään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaa- mattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.
8. Tässä pykälässä mainituista perhevapaista on säädetty työsopimuslain 4 luvussa.
12 § Vuosiloma ja lomaraha
1. Soveltamisala
Tässä pykälässä sovitun lisäksi noudatetaan vuosilomalain säännöksiä soveltuvin osin niissä vuosilomaan liittyvissä kysymyksissä, josta tässä ei ole erikseen sovittu.
2. Peruskäsitteet
1) lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso;
2) lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy;
3) lomakausi alkaa vappujaksoa seuraavan työjakson alusta ja kestää kuusi jak- soa;
4) lomapäivä on arkipäivä;
5) täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen vuosilomaan oikeuttava kalente- rikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työsuhteessa palkallisena vähintään 18 päivää tai jonka aikana hän ollut osa-aikatyössä, jossa työaika tasoittuu kes- kimäärin 20 tuntiin viikossa kolmen viikon tai muun käytössä olevan tasoitus- jakson aikana. Mikäli työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle tästä syystä xxxxx ainoatakaan kahdeksaatoista palkalli- sena työsuhteessa olopäivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää kahdeksantoista päivää, katsotaan loman- määräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia;
6) varsinainen vuosiloma on työntekijän ansaitsemat peruslomapäivät;
7) talvilomanpidennys on tämän pykälän 11 kohdan mukaan määräytyvä, loma- kauden ulkopuolella pidettävän loman pidennysosa;
8) säästövapaa on lomakauden varsinaisista lomapäivistä myöhemmin pidettä- väksi siirretty loman osa.
3. Vuosiloman pituus
Työntekijä saa vuosilomaa
1) kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta,
2) kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hän on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi työnanta- jan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai mikäli hänellä on päättyvältä lo- manmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta,
3) kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hän on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi työnantajan pal- veluksessa vähintään yhden vuoden ja jos hänellä on ennen lomakauden
alkamista vuosilomaan oikeuttavaa 6 kohdan mukaista palvelusaikaa vähintään 25 vuotta.
Jos työntekijä ennen lomavuoden päättymistä saavuttaa tämän kohdan 1 momentin kolmannen kohdan mukaisen pidempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta tästä xxxxxxxx xxxxx pidennyksen. Lo- man pidennys on pidettävä ennen lomavuoden päättymistä. Työntekijällä ei ole oi- keutta saada korvausta pitämättä jääneestä loman pidennyksestä tai sen osasta.
Mikäli työntekijä saavuttaa ennen palvelussuhteen päättymistä palvelusajat, jotka oi- keuttavat tämän kohdan 1 momentissa tarkoitettuun kahden ja puolen arkipäivän tai kolmen arkipäivän lomaan kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta, hän saa työsopi- mussuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lomakorvausta kuten kyseisessä momentissa on sanottu.
Silloin kun vuosilomaan oikeuttava työsuhde ei katkea, palkaton työnteon keskeyty- minen ei katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa välitöntä palvelusta.
4. Vuosiloman määräytyminen
Vuosiloman määräytymisen perusteena on lomanmääräytymisvuosi ja -kuukausi, jotka on määritelty peruskäsitteissä.
Työntekijän ei ole katsottava olleen työssä niinä päivinä, joina hän on ollut palkatto- malla vapaalla tai muuten poissa muista kuin jäljempänä 5 kohdassa mainituista syistä.
Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä myös vuosilomaa, lauantai-, sunnuntai-, pyhäpäiviä sekä muita palkallisia vapaapäiviä.
5. Työssäolopäivien veroiset päivät
Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä myös vuosilomaa sekä poissaoloa
1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn työstä vapautuksen aikana;
2) lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määräyk- sestä kuntoutuslaitoksessa ammattitaudin tai työtapaturman johdosta, ei kui- tenkaan enempää kuin 75 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana, kuitenkin siten, että jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta työssäolopäivien veroisena yhteensä enintään 75 päivää;
3) erityis-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata varten myönnetyn työstä vapau- tuksen vuoksi siltä osin, kuin työntekijälle on suoritettu palkkausta tai sairaus- vakuutuslain mukaista erityis-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa kyseiseltä ajalta;
4) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia tai määrättynä maan- puolustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen tai va- pautettuna työstä palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutet- tavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ris- tin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin;
5) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kiel- täytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella;
6) työnantajan järjestämiin tai sen muutoin osoittamiin oppikursseihin osallistumi- sen takia, mikäli kyseiseltä ajalta on maksettu palkkaa;
7) palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuksen ta- kia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;
8) opintovapaalaissa tarkoitetun opintovapaan johdosta, kuitenkin enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuoden ajalta, jos työntekijä on opintovapaan jälkeen välittömästi palannut yrityksen palvelukseen;
9) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia;
10) lomauttamisen takia, kuitenkin enintään 30 päivän ajalta kerrallaan, sekä
11) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusrahaa.
6. Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika
Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa on nykyisen työsuhteen lisäksi muu päätoi- minen veturimiespalvelus mukaan luettuna 5 kohdassa mainitut keskeytysajat.
Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ovat myös muut kuin 5 kohdassa mainitut työstä poissaoloajat, jos kyseessä olevalta ajalta on maksettu palkkaa.
7. Vuosiloman antaminen ja jakaminen
Varsinainen vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana, joka alkaa vap- pujaksoa seuraavan työjakson alusta ja kestää kuusi jaksoa.
Xxxxxxx kuitenkin työtehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat, voidaan varsinainen vuosiloma antaa muunakin kuin 1 momentissa mainittuna aikana saman lomavuoden kuluessa tai siirtää se asianomaisen työntekijän suostumuksella annettavaksi seu- raavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää.
Loma voidaan sijoittaa myös lomavuoden tammikuun 1 päivän ja huhtikuun 1 päivän väliselle ajalle. Tällöin ei työntekijälle kuitenkaan anneta pitempää lomaa kuin mitä hän on loman alkamishetkeen mennessä ansainnut.
Vastoin työntekijän tahtoa ei vuosilomaa saa antaa yleensä ilman painavia syitä use- ammassa kuin kahdessa osassa, joista toinen on sijoitettava lomakaudelle.
Vahvistetun työvuoroluettelon perusteella tulevia jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosilo- maan sisällytetä.
Työntekijällä, joka säännöllisesti noudattaa viisipäiväistä työviikkoa siten, että lauan- tai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätään kutakin tällaisista päi- vistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi.
Arkipäiviksi ei lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.
Ilman työntekijän suostumusta ei lomaa tai sen osaa saa määrätä alkavaksi työnteki- jän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen.
8. Vuosiloman ajankohdan vahvistaminen
Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaan. Ennen suun- nitelman vahvistamista on työntekijälle tai tämän edustajalle varattava tilaisuus esit- tää mielipiteensä loman ajankohdasta. Asianomaisen pyynnöstä tai työnantajan toi- menpiteellä, milloin siihen on olemassa painavat syyt, voidaan vahvistetusta suunni- telmasta poiketa.
Loman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosi- loman alkamista.
9. Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhe- vapaan vuoksi
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairau- den tai tapaturman johdosta työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.
Loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä 1. momentin mukaisesti myös, jos työnte- kijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan vuoksi työstä vapautettuna.
Työntekijällä on pyynnöstään oikeus vuosiloman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun sii- hen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saa- maan työstä vapautusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata varten.
Työntekijällä ei pääsääntöisesti ole oikeutta siirtää talvilomapidennyspäiviä. Jos työn- tekijän työkyvyttömyys kuitenkin alkaa vähintään kahta viikkoa ennen talvilomapiden- nystä tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, johon talvilomapidennyspäivät sisäl- tyvät, ja jatkuu talvilomapidennyspäivien aikana, talvilomapidennyspäivät on työnte- kijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.
Työntekijällä on lisäksi pyynnöstä oikeus talvilomapidennyspäivien siirtämiseen, jos tiedetään, että hän on talvilomapidennyspäivien aikana sairauden tai tapaturman vaa- timan leikkaus- tai muun vastaavan hoidon takia työkyvytön ja jos hän ilmoittaa työ- kyvyttömyydestä kirjallisella luotettavalla selvityksellä vähintään kahta viikkoa ennen talvilomapidennyspäivien tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, johon talviloma- pidennyspäivät kuuluvat.
Työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään pyy- täessään siirtoa.
10. Vuosiloman säästäminen
Sen estämättä, mitä 7 kohdassa säädetään, työnantajan ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.
Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan 3 kohdan 1 momentin 1 ja 2 kohdan mu- kaan määräytyvästä varsinaisesta vuosilomasta 18 päivää ylittävä osa ja 3 kohdan mukaan määräytyvästä varsinaisesta vuosilomasta 24 päivää ylittävä osa.
Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajasta on tehtävä suun- nitelma viimeistään silloin, kun työnantaja varaa työntekijälle tilaisuuden esittää mie- lipiteensä loman ajankohdasta.
Säästövapaa annetaan työntekijälle työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.
Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta on vastaavasti voi- massa, mitä 8 kohdan 1 ja 2 momentissa sekä 12 kohdassa säädetään. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneestä säästövapaasta on maksettava korvaus sen mukaan kuin 15 ja 16 kohdissa on sovittu.
Työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pitä- mättä jääneestä säästövapaasta. Korvaus määräytyy samoin kuin vuosilomakorvaus.
11. Talvilomanpidennys
Milloin 3 kohdan 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan määräytyvästä muuhun kuin säästövapaaseen kuuluvasta vuosiloman osasta pidetään enintään 15 arkipäivää lo- makautena, myönnetään loma muuna kuin lomakautena pidetyltä osin pidennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että pidennys voi olla enintään kuusi arkipäivää. Mikäli vuosiloman muusta kuin sääs- tövapaaseen kuuluvasta osasta pidetään enemmän kuin 15 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma muuna kuin lomakautena pidetyltä osalta pidennettynä puolella, kuitenkin enintään kolmella arkipäivällä.
Milloin 3 kohdan 1 momentin 3 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pide- tään enintään 34 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma yhdeksällä arkipäivällä pidennettynä sellaiselle työntekijälle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista loman- määräytymiskuukaudelta. Milloin työntekijä säästää osan varsinaisista vuosilomapäi- vistä pidettäväksi säästövapaana, vähennetään edellä mainittua 34 päivän enimmäis- määrää vastaavasti. Mikäli työntekijällä ei ole mainitun kohdan mukaan oikeutta lo- maan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta mutta kuitenkin vähintään seit- semältä kuukaudelta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pidennettynä, mikäli var- sinaisesta vuosilomasta, josta on vähennetty säästettävien lomapäivien lukumäärä, pidetään enintään 3/4 lomakautena.
Jos loman pidennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, anne- taan päivän osa täytenä lomapäivänä.
Silloin kun on kyse 3 kohdan 2 momentin mukaan myönnetystä lomasta samoin kuin jos työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa edellisen lomakauden jäl- keen, asianomaisella ei ole oikeutta loman pidennykseen.
Saamatta jääneestä vuosiloman pidennyksestä ei ole oikeutta saada vuosilomakor- vausta.
Talvilomapidennyspäivät annetaan lomakauden ulkopuolella sen mukaan kuin 7 koh- dan 2 ja 3 momentissa säädetään.
12. Työntekijän vuosilomapalkka ja vuosilomalisä
Työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen 6 §:n mukainen kiinteä palkkaus vuosi- loman ajalta.
Työntekijälle maksetaan kutakin vuosilomapäivää kohden 1/300 edellisenä loman- määräytymisvuonna maksettujen ja jäljempänä lueteltujen palkanlisien ja lisäpalkki- oiden yhteismäärästä (vuosilomalisä) jolloin vuosilomapäiviksi lasketaan myös talvi- lomapidennyksestä johtuvat päivät.
Vuosi- ja sairauslomalisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot ovat:
− Aattopäivänlisä
− Poikkeamakorvaus/vapaa-ajan poikkeamakorvaus
− Iltatyölisä, 15 %
− Lauantaityökorvaus
− Erityistehtävälisä (tuntiperusteinen)
− Päivystysraha
− Sunnuntaityökorvaus
− Tallipäivystysraha
− Työhönsidonnaisuuslisä
− Varallaolokorvaus, TAL
− Veturirahat
− Yötyölisä
− Luottamusmiespalkkio
− Työsuojeluvaltuutetun palkkio
− Työsuojeluasiamiehen palkkio
− Sm-lähiliikennelisä
− Heittolisä
Vuosilomalisä maksetaan lomavuonna kesä-heinäkuun aikana sekä mahdollisten tal- vilomapidennyspäivien osalta loka-marraskuun aikana. Työsuhteen päättyessä vuo- silomalisä maksetaan työsuhteen päättyessä taikka mahdollisimman pian sen jäl- keen.
Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana, vuosilomapalkka on 1. momentista poiketen 9 prosenttia, taikka työsuhteen jat- kuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia työntekijälle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Erillistä tässä työehtosopimuksessa tarkoitettua vuosilomalisää ei tällöin makseta.
Jos työntekijällä on 5. momentin tilanteessa oikeus työehtosopimuksen perusteella yli 30 päivän vuosilomaan tai talviloman pidennyspäiviin, lomapalkka määräytyy lo- mapäivien lukumäärän mukaan prosenttiosuutena seuraavasti:
lomapäivien lukumäärä | prosentti |
30 | 11,5 |
31 | 11,8 |
32 | 12,1 |
33 | 12,4 |
34 | 12,7 |
35 | 13 |
36 | 13,3 |
37 | 13,6 |
38 | 13,9 |
39 | 14,2 |
40 | 14,5 |
41 | 14,8 |
42 | 15,1 |
43 | 15,4 |
44 | 15,7 |
45 | 16 |
Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut vasta lomanmääräytymis- vuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuu- kausipalkan mukaan.
13. Lomaraha ja sen määräytyminen
Työntekijälle, lukuun ottamatta jäljempänä 8 momentissa tarkoitettuja tapauksia, maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä loman- määräytymisvuonna. Lomapäiviksi ei kuitenkaan lasketa talvilomapidennyksestä joh- tuvia päiviä.
Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomainen on kesäkuun viimei- senä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana kesäkuussa, määräytyy loma- raha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 5 ja 6 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräy- tyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.
Työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % lomapäivän palkkauksesta. Loma- päivän palkkaus saadaan jakamalla työehtosopimuksen 6 §:n mukainen kiinteä kuu- kausipalkka luvulla 25.
Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 5 ja 6 momentissa tarkoitetuissa ta- pauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai työsuhteen päättymisajan- kohdan palkanmaksun yhteydessä.
Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan tai siirtyy suomalaisen val- vontajoukon tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdisty- neissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten väli- sessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä jossa Suomi on
mukana, xxxxxxxxx xxxxxxxx kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jonka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Jos työntekijä saavuttaa ennen lomavuoden loppua oikeuden tämän sopimuksen mu- kaiseen pidempään lomaan, hänellä on oikeus lomarahaan myös näiden päivien osalta.
Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle maksetaan lomakorvaus prosenttikorvauk- sena paitsi 12 §:n 12. kohdan 5. ja 6. momentin tilanteissa.
Lomaraha voidaan vaihtaa palkalliseksi vapaaksi seuraavasti:
Vuosilomapäivät (ilman pidennyspäiviä) | Lomarahaa vastaavat vapaapäivät, joita ei pyöristetä |
36,0 | 18,0 |
33,0 | 16,5 |
30,0 | 15,0 |
27,5 | 14,0 |
27,0 | 13,5 |
25,0 | 12,5 |
24,0 | 12,0 |
22,5 | 11,5 |
22,0 | 11,0 |
21,0 | 10,5 |
20,0 | 10,0 |
18,0 | 9,0 |
17,5 | 9,0 |
16,0 | 8,0 |
15,0 | 7,5 |
14,0 | 7,0 |
12,5 | 6,5 |
12,0 | 6,0 |
10,0 | 5,0 |
9,0 | 4,5 |
8,0 | 4,0 |
7,5 | 4,0 |
6,0 | 3,0 |
5,0 | 2,5 |
4,0 | 2,0 |
3,0 | 1,5 |
2,5 | 1,5 |
2,0 | 1,0 |
14. Vuosilomakorvaus työsuhteen jatkuessa
Milloin työnantaja ei ole voinut järjestää vuosilomaa kalenterivuoden aikana, on siitä suoritettava korvaus noudattaen soveltuvin osin 15 kohdan määräyksiä.
Mikäli loma on työntekijän suostumuksella 7 kohdan 2 momentin mukaisesti siirretty pidettäväksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää, mutta lomaa ei ole voi- tukaan tänä aikana järjestää, on pitämättä jääneestä lomasta suoritettava lomakor- vaus.
15. Vuosilomakorvaus tai vuosiloma työsuhteen päättyessä
Milloin työsuhde päättyy, on työntekijällä oikeus saada kiinteää palkkaustaan vas- taava lomakorvaus tai vuosiloma yhtä monelta lomanmääräytymiskuukaudelta kuin hän 3-6 kohtien mukaan saisi lomaa 2 kohdassa tarkoitetun lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä niiltä työsuhteen päättymistä edeltäneiltä kalenterikuukau- silta, joilta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai korvausta.
Mikäli työntekijä saavuttaa 3 kohdan 1 momentin 3 kohdassa mainitun palvelusajan kyseisen lomavuoden toukokuun jälkeen, mutta kuitenkin ennen työsuhteen päätty- mistä tai mikäli hänellä on välitöntä palvelusta vähintään yksi vuosi tai kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta ennen työsuhteen päättymistä, myönnetään loma kuluvan lomanmääräytymisvuoden kaikilta täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta 3 kohdan 1 momentin 2 tai 3 kohdan mukaisesti.
Jos työntekijä niinä kalenterikuukausina, joina työsuhde saman lomanmääräytymis- vuoden aikana alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään kahdeksantoista päivää eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.
Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen tai vuosilomaan on myös asevelvollisena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyvällä työntekijällä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen työsuhteensa ei ole päättynyt.
16. Vuosilomakorvauksen määräytyminen
Edellä 14 kohdan ja 15 kohdan 1 ja 3 momentissa tarkoitettua vuosilomakorvausta määrättäessä lasketaan pitämättä jäänyttä lomapäivää kohti 1/25 kiinteän kuukausi- palkan määrästä.
Edellä 14 kohdan tarkoittamissa tapauksissa lasketaan vuosilomapalkkaus seuraa- vasti:
1) jos vuosilomaa ei ole voitu kalenterivuoden aikana järjestää eikä sitä myöskään ole voitu siirtää annettavaksi seuraavana vuonna, palkkaus lasketaan lomavuo- den joulukuun palkkauksen mukaisena; ja
2) jos loma on siirretty annettavaksi seuraavana vuonna, muttei sitä ole voitu mää- rättynä ajankohtana tällöinkään pitää, palkkaus lasketaan sen ajankohdan mu- kaan, jolloin loma oli määrätty pidettäväksi.
Edellä 15 kohdan 1 momentin tarkoittamassa tapauksessa palkkaus lasketaan työ- suhteen päättymishetken ja 3 momentin tarkoittamassa tapauksessa asevelvollisena vakinaiseen palvelukseen astumishetken mukaisena.
Tämän kohdan 1. momentin määräykset eivät koske 12 §:n 12. kohdan 5. ja 6. mo- mentin tilanteita, joissa maksetaan prosenttiperusteinen vuosilomakorvaus.
Saamatta jääneestä vuosiloman pidennyksestä ei ole oikeutta saada vuosilomakor- vausta.
17. Vuosilomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset
Mikäli työntekijä siirtyy Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n jäsenyrityksestä muun yrityksen palvelukseen, eikä hänelle ole suostumuksensa mukaisesti suoritettu
lomakorvausta siirtymistä edeltäneeltä palvelusajalta, saadaan, mikäli asianomainen sitä pyytää ja asianomaiset työnantajat siihen suostuvat, saamatta jäänyt loma tai loman osa siirtää siirtymisajankohdan jälkeen pidettäväksi.
Siirrettyyn lomaan tai loman osaan nähden noudatetaan sen palvelussuhteen perus- teella määräytyviä säännöksiä ja määräyksiä, jossa asianomainen on loma tai sen osan alkaessa.
VI TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO
13 § Terveyden- ja sairaanhoito sekä sairausajan palkka
1. Työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairau- desta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoita- masta työtänsä. Tällaisen sairausloman osalta maksetaan työntekijälle 6 §:n mukainen kiinteä osuus seuraavasti:
− palkkaus vähentämättömänä, mikäli sairauspäivien lukumäärä kalenteri- vuodessa on yhteensä enintään 60,
− 75 % palkkauksesta siltä osin kuin sairauspäivien lukumäärä kalenteri- vuodessa on yhteensä yli 60 sekä
− 60 % palkkauksesta siltä osin kuin yhdenjaksoisten sairauspäivien luku- määrä ylittää 180 keskeytyksen alkamispäivästä lukien.
Määräaikaiseen työsuhteeseen otetulla työntekijällä on oikeus palkkaukseen ainoastaan edellyttäen, että hän välittömästi ennen keskeytystä on ollut yrityk- sen päätoimisessa palveluksessa vähintään yhden kuukauden.
Palkkausta ei makseta silloin, kun työntekijä on itse tai toisen avulla tarkoituk- sellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tahi estänyt parantumisen taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sai- rauden, vian tai vamman syntymiseen tai parantumisen estymiseen.
2. Mixxxxx xairausloma on myönnetty työntekijän tehtävissä sattuneesta tapatur- masta tai ammattitaudista johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi, maksetaan työn- tekijälle kutakin tapaturmaa tai ammattitautia kohden 6 §:n mukainen kiinteä osuus seuraavasti:
− palkkaus vähentämättömänä, kuitenkin enintään 90 sairauspäivältä,
− 75 % palkkauksesta siltä osin kuin sairauspäivien lukumäärä ylittää 90 sekä
− 60 % palkkauksesta siltä osin kuin sairauspäivien lukumäärä ylittää 180.
Jos samasta tapaturmasta tai ammattitaudista johtuva työkyvyttömyys jatkuu tai toistuu sen kalenterivuoden jälkeen, jonka aikana työkyvyttömyys alkoi, mak- setaan työntekijälle palkkausta näiltä työkyvyttömyyden alkamisvuotta seuraa- vilta työkyvyttömyysajoilta 1 kohdan määräyksiä soveltaen. Kiinteä palkkaus maksetaan kuitenkin vähentämättömänä aina vähintään 90 poissaolopäivältä siitä lukien, kun työkyvyttömyys ensimmäisen kerran alkoi.
Palkkausta ei makseta silloin, kun tapaturma on työntekijän itselleen tahallaan aiheuttama. Niissä tapauksissa, joissa tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaan tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, tässä pykälässä tarkoitettua
palkkausta ei makseta siltä osin kuin se ylittää 1 kohdassa tarkoitetun palkkauk- sen.
3. Milloin 1 kohdassa tarkoitettu sairausloma on myönnetty toimihenkilöä hänen tehtäviensä johdosta kohdanneesta väkivallasta tai niistä erityisistä olosuh- teista, joihin hän on tehtäviensä vuoksi sodan aikana joutunut, johtuvan työky- vyttömyyden vuoksi, maksetaan toimihenkilölle 6 §:n mukaista kiinteää osuutta seuraavasti:
− palkkaus vähentämättömänä, kuitenkin enintään 360 sairauspäivältä ja
− 60 % palkkauksesta siltä osin kuin sairauspäivien lukumäärä ylittää 360, jollei joissakin erikoistapauksissa harkita kohtuulliseksi määrätä, että palkkaus on maksettava vähentämättömänä myös sairauspäivien luku- määrän ylittäessä 360.
Edellä 1-3 kohdissa tarkoitetut palkkaukset maksetaan toisistaan riippumatta ilman, että oikeus yhdessä kohdassa tarkoitettuun palkkaukseen vähentää oi- keutta toisessa kohdassa tarkoitettuun palkkaukseen.
4. Mitä edellä on sovittu, sovelletaan myös, milloin työntekijän ei voida 1 kohdassa tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen työsuhteeseensa kuuluvia tehtäviä taikka milloin työntekijä on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n mukaisesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstään tai sanotun lain 17 §:n nojalla määrätty eristet- täväksi, sekä tapauksessa, jolloin päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.
5. Mitä edellä on sovittu, sovelletaan myös työntekijään, jolle on annettu rintama- sotilastunnus ja jolle on myönnetty sairauslomaa sotilasvammalain (404/48) mukaisesti sairaanhoitona korvattavaa kuntouttamista varten. Sairausajan palkkauksesta vähennetään samalta ajalta suoritettavan sotilasvammalain mu- kaisen päivärahan tai elinkoron määrä.
6. Jos työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettu 12 §:n 3. kohdassa lueteltuja palkanlisiä ja lisäpalkkioita enemmän kuin 122,78 euroa, sairaus- ja äitiysloman ajalta maksettavan palkkauksen laskentaperusteeseen luetaan edellä 6 §:ssä tarkoitetun kiinteän osuuden lisäksi sanotut maksetut palkanlisät ja lisäpalkkiot siten, että kutakin sairaus- ja äitiysloman päivää koh- den lasketaan 1/365 niiden yhteismäärästä.
Jos tällaiselle työntekijälle on maksettu palkanlisiä ja lisäpalkkioita edellisenä lomanmääräytymisvuonna enintään 122,78 euroa, maksetaan hänelle kultakin lomanmääräytymisvuodelta erillinen sairauslomalisä, jonka määrä on edelli- senä lomanmääräytymisvuotena maksettujen em. palkanlisien ja lisäpalkkioi- den yhteismäärän 1/365 kerrottuna lomanmääräytymisvuoden sairaus- ja äi- tiyslomapäivien lukumäärällä. Erillinen sairauslomalisä maksetaan yhdellä ker- taa lomanmääräytymisvuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä taikka 12 §:n 5 ja 6 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa siirtymishetkeä tai työ- suhteen päättymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun men- nessä.
7. Työntekijälle sairausloman ajalta maksettavaa palkkausta laskettaessa otetaan huomioon 6 §:n 4 momentissa todetun vaativamman tehtävän palkanmaksupe- rusteet.
8. Työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- tai äitiysrahaan sixx- xxx xairaus- tai äitiysloman ajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivä- tai äitiysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen mää- rää. Palkkauksen perimisestä takaisin silloin, kun työntekijä ei noudata niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan työn- antajalle suoritettavan päivä- tai äitiysrahan hakemista varten, on säädetty erxx- xxxx.
Mixxxxx xyöntekijä saa sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äitiysrahaa ai- kana, jolloin työtehtävien hoito on keskeytynyt määräkaudeksi, vaikka työnteki- jälle ei ole myönnetty täksi ajaksi vapautta, hänellä on sanotulla ajalta oikeus ainoastaan asianomaisella päivä- tai äitiysrahan määrällä vähennettyyn palk- kaukseen. Vähennystä palkkauksesta ei kuitenkaan suoriteta sellaisen työnte- kijän osalta, joka saa sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa aikana, joka seuraa työntekijän palkkaukseen oikeuttavaa 72 arkipäivän pituista äitiyslomaa.
9. Työntekijällä on oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa:
1) sairauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta lääkäriltä tai poikkeustapauksissa muulta lääkäriltä;
2) eräissä tapauksissa sairaalahoitoa;
3) eräissä tapauksissa korvausta sairaanhoidosta johtuvista välttämättö- mistä matkakustannuksista;
Työntekijällä ei kuitenkaan sen estämättä, mitä edellä on määrätty, ole oikeutta mainittuihin etuuksiin sinä aikana, jolta hänelle suoritetaan työkyvyttömyyselä- kettä eikä lomautuksen tai palkattoman loman aikana, ellei siltä ajalta ole suo- ritettu sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa, isyysrahaa tai vanhempainra- haa
Terveydenhuoltokulujen korvaamisesta annetut ohjeet ovat lisälehdessä 6.
10. Työntekijän on hakiessaan sairauslomaa todistettava sairautensa työnantajan työntekijöitä varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella tai sai- rausvakuutuslain mukaisen päivärahan hakemista varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella, terveyskeskuksen terveydenhoitajan anxx- xxxxx xodistuksella taikka työnantajan osoittaman terveydenhoitajan tai sairaan- hoitajan antamalla todistuksella.
11. Työntekijä on velvollinen osallistumaan ohjesäännön terveydentilan vaatimuk- sista tarkoittaviin terveydentilan seurantatarkastuksiin ja hänelle korvataan tästä aiheutuneet ansionmenetys ja matkakustannukset (matkustamiskustan- nukset, päiväraha, ateriakorvaus, majoittumiskorvaus ja yömatkaraha).
12. Työntekijän tapaturmavakuutuksesta on voimassa, mitä siitä tapaturmavakuu- tuslaissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston päätöksessä on säädetty tai vastedes säädetään.
13 a § Terveyden- ja sairaanhoito sekä sairausajan palkka
(1.2.1998 tai sen jälkeen tulleet työntekijät) Määräykset ovat lisälehdessä 7.
13 b § Korvaava työ
1. Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työky- vytön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittai- sena. Työn asemasta kyseeseen voi tulla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana. Korvaava työ ei saa vaarantaa työnte- kijän toipumista tai terveyttä ja korvaava työ on tarvittaessa keskeytettävä. Kes- keyttämistarpeen määrittää työterveyslääkäri.
2. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.
3. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettelyta- pasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveys- lääkärin kanssa.
4. Korvaavan työn tai koulutuksen aikana palkka säilyy vähintään työntekijän sen tehtävän mukaisena jonka asemesta hän tekee korvaavaa työtä. Mikäli korvaa- vana työnä tehtävä työ on paremmin palkattua, maksetaan tämän tehtävän mu- kainen palkka, mikäli korvaavan työn kesto on kaksi viikkoa tai pidempi. Kor- vaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysaikaa. Korvaavan työn ajalta mak- setaan henkilökohtaisen sairauslomalisän suuruinen päiväkohtainen korvaus koko korvaavan työn ajanjaksolta – kuitenkin enintään siltä ajalta, jolta henki- löllä on työehtosopimuksen tai lain mukaan oikeus palkalliseen sairauslomaan.
Korvaavan työn jatkuessa, kun oikeus sairauslomalisään on jo päättynyt, työn- tekijälle maksetaan korvaavasta työstä hänen tavanomaista palkkaansa ilman sairauslomalisää.
14 § Työntutkimukset
1. Työpaikalla käytetään yleisesti käytössä olevia työnmittaustekniikkoja ja -järjes- telmiä, joilla on merkitystä tuottavuuden kehittämisessä ja työntekijöiden ansio- tason parantamiseen. Niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjes- telyssä eivät kuitenkaan saa aiheuttaa työntekijän ylirasittumista.
2. Työntutkimusohjelmasta ja sen tarkoituksesta on pääluottamusmiehelle ja asi- anomaisten osastojen luottamusmiehille tiedotettava hyvissä ajoin ennen ohjel- man toimeenpanoa.
Tutkimus voidaan suorittaa myös silloin, kun työntekijät sitä perustellusti ehdot- tavat ja se sopii työntutkimusohjelmaan.
3. Tutkimuksen aikana voidaan antaa ohjeita ja neuvoja työn suorituksesta, mutta työntekijää kohtaan ei saa harjoittaa painostusta.
4. Jos kysymyksessä on pitempiaikainen tutkimus, työntekijälle annetaan tutki- muksen aikana sopivin välein selvitys tutkimuksen siihenastisista tapahtumista.
5. Luottamusmiehelle on varattava mahdollisuus seurata menetelmä- ja aikatutki- muksia ja perehtyä työpaikalla ko. tutkimusten pohjalta tehtyihin työntutkimus- pöytäkirjoihin sekä osallistua niiden perusteella toimeenpantaviin uudistuksiin.
Luottamusmiehille ja tarvittaessa muille työntekijöiden nimeämille edustajille annetaan riittävä koulutus kulloinkin käytettävän työntutkimustekniikan ja sen soveltamisen ymmärtämiseksi.
15 § Ammatti- tai muu koulutus
Koulutus toteutetaan siten kuin yleissopimuksessa on sovittu. (Lisälehdet 8)
16 § Koulutus
Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, kalusto-, turvallisuus- tai muuta koulutusta verkkokoulutuksena enintään 14 tuntia kalenterivuodessa. Koulutuksen kesto voi kerrallaan olla maksimissaan 3 tuntia. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen jaksottaisen työajan lisäksi. Koulutuksesta suoritettava korvaus perustuu työnantajan ennalta määrittä- mään kestoon ja on määrältään työntekijän perustuntipalkka ilman lisiä. Koulutuspäi- väkorvaukseen piiriin kuuluvista koulutuksista maksetaan korvauksena tuntipalkan si- jaan koulutuspäiväkorvaus.
VIII YHTEISTOIMINTA- JA LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄ SEKÄ TYÖSUOJELU
17 § Yhteistoiminta
Yhteistoiminnan osalta noudatetaan sitä mitä osapuolten välillä on erikseen sovittu (Lisälehdet 1 ja 8).
18 § Luottamusmiehet Valitseminen
1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneella työntekijäjärjestöllä sekä sen alai- sella paikallisella ammattiosastolla on oikeus asettaa luottamusmiehiä valvo- maan tämän työehtosopimuksen noudattamista.
Huomautus:
Seuraavaa kappaletta sovelletaan VR-Yhtymän työpaikoilla ja se kos- kee Veturimiesten liiton tai sen ammattiosaston asettamia luottamus- miehiä:
Veturimiesten liitto valitsee yhden päätoimisen pääluottamusmiehen, jonka toimialueena on koko rataverkko ja toimipaikkana VR Yhtymän Pääkonttori. Kaikilla varikoilla ja niihin verrattavilla veturimiesten
sijoituspaikoilla valitaan luottamusmies. Luottamusmiesten lukumäärä on noin 35.
2. Niillä työpaikoilla, missä luottamusmieheksi valittu henkilö ei voi hoitaa tehtä- väänsä normaalissa työvuorossaan, hänet sijoitetaan sellaiseen työvuoroon tai tehtävään, kuten tallipäivystykseen, että luottamusmiestehtävien tehokas hoi- taminen on mahdollista. Milloin sekä työ- että luottamustehtävien hoito sitä vaa- tii, voidaan suurimmilla varikoilla luottamusmies sijoittaa erilliseen vuoroon. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten yhteisesti sovittu vapautus muista työtehtävistä merkitään aina etukäteen vuorotauluun.
3. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen toimikauden määrää asianomainen järjestö.
4. Valittu pääluottamusmies ja luottamusmies nauttii yleissopimuksessa mainittuja etuisuuksia vasta, kun yleissopimuksen kohdassa 3.3 tarkoitettu ilmoitus on an- nettu. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen toimikausi kestää siihen saakka, kunnes on tehty ilmoitus uuden pääluottamusmiehen tai luottamusmie- hen valitsemisesta hänen sijaansa.
5. Kun asianomaisella alayhdistyksellä on oikeus valita pääluottamusmies tai luot- tamusmies, saattaa syntyä tilanne, jolloin luottamusmiesvaalien toimittaminen ei ole tarpeen. Tällöinkin pääluottamusmies tai luottamusmies nauttii yleissopi- muksessa mainittuja etuuksia vasta kun yhtiö on saanut kirjallisen ilmoituksen valinnasta.
6. Mikäli asianomainen järjestö katsoo vaalin toimittamisen tarpeelliseksi, nouda- tetaan seuraavaa menettelyä: Vaali suoritetaan työaikana ja -paikalla mikäli vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei häiritse normaalia työskentelyä. Tässä tapauksessa mainittujen osapuolten on sovittava hyvissä ajoin ennen vaalin toi- mittamista vaaliajoista, vaalipaikoista ja muista vaaliin liittyvistä seikoista kuten esim. vaalin toimittajien lukumäärästä ja tehtävistä. Jos vaalista aiheutuu koh- tuutonta haittaa yrityksen toiminnalle, on vaali toimitettava työajan ulkopuolella. Vaalin käytännön järjestämisestä huolehtii järjestö.
7. Milloin pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen valinta tapahtuu työpaikalla vaaleilla, luetaan vaalien valmisteluun, vaalitoimitukseen ja tuloslaskentaan työpaikalla käytetty aika työajaksi näihin tehtäviin osallistuneille henkilöille.
Työantajan tiedottamisvelvoitteet
8. Pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on oikeus saada tietoja henkilöstön lukumäärästä ja ansiotasosta tehtävänimikkeittäin, mikäli näitä koskevia selvi- tyksiä valmistetaan työnantajan käyttöön.
9. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle on ilmoitettava riittävän varhai- sessa vaiheessa mikäli luottamusmiehen toimialueella aiotaan suorittaa yhteis- toiminnasta tehtyjen sopimusten mukaisia rationalisointitoimenpiteitä. Pääluot- tamusmiehellä ja luottamusmiehellä on oikeus tutustua mahdollisiin rationali- sointisuunnitelmiin ja heille on annettava tilaisuus lausua niistä mielipiteensä.
Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
10. Luottamustehtävän hoitamista varten yhteisesti sovittu vapautus muista työteh- tävistä merkitään etukäteen vuorotauluun.
11. Lisäksi luottamusmiehelle voidaan myöntää kiireellisten luottamusmiestoimeen kuuluvien tehtävien hoitamista varten vapaata muunakin työtehtävien kannalta sopivana aikana. Luottamusmiehen tulee saadakseen tällaista vapaata tehtä- vistään selostaa asianomaiselle esimiehelle, miksi luottamusmiestehtävää on pidettävä kiireellisenä. Esimiehen ei kuitenkaan tarvitse myöntää vapaata sil- loin, kun sitä pyydetään, vaan se voidaan siirtää työtehtävien kannalta sopivim- paan ajankohtaan, jos siihen yrityksen toiminnan kannalta on perusteltua ai- hetta. Esimiehen on kuitenkin pyrittävä molempien osapuolten kannalta par- haimpaan mahdolliseen tulokseen, koska tarkoituksena on nimenomaan suoda luottamusmiehelle mahdollisuus toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti luottamusmiestehtäviä hoitaessaan, kuitenkin huomioon ottaen, että myös hä- nen työtehtävänsä tulevat kunnolla hoidetuiksi.
12. Mixxxxx xääluottamusmies tai luottamusmies joutuu asianomaisen esimiehen erikseen antaman matkamääräyksen perusteella kotimaassa tekemään mat- koja, jotka ovat tarpeen luottamusmiestoimintaan kuuluvien neuvottelujen ja nii- hin liittyvien tehtävien hoitamiselle, suoritetaan hänelle näiden matkojen osalta matkustamiskustannusten korvausta ja päivärahaa työehtosopimuksen mukai- sesti. Pääluottamusmiehelle ja muulle luottamusmiehelle myönnetään luotta- musmiestehtävien edellyttämiä matkoja varten asiaan kuuluva rautatievapaa- lippu.
13. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävässä toimimisen ajalta kiin- teä palkkaus. Menetetyt työaikakorvaukset ja oman tehtävän hoidosta makset- tavat lisäpalkkiot korvataan työehtosopimuksen mukaisella erityistehtävälisällä. Mikäli ansionmenetyksen korvaaminen tällä tavalla ei johda oikeaan ja kohtuul- liseen lopputulokseen, voidaan ansionmenetyksen korvaus sopia toisinkin.
14. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle kuuluvien tehtävien hoitamiseen käytetty aika otetaan huomioon täysimääräisenä kokemuslisiin oikeuttavaa ai- kaa laskettaessa.
15. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle suoritetaan em. ansionmenetyksen korvauksen lisäksi luottamusmiestyöstä erillistä luottamusmiespalkkiota.
16. Henkilökohtaisen luottamusmiespalkkion sijoittuminen johonkin palkkioluok- kaan määräytyy luottamusmiestehtävän vaativuuden, tehtävien hoitamiseen käytettävän ajan, edustettavien lukumäärän tai tehtävien alueellisen laajuuden mukaisesti siten kuin sopijaosapuolten välillä erikseen sovitaan. Erillistä luotta- musmiespalkkiota ei kuitenkaan suoriteta näitä tehtäviä päätoimisesti hoitavalle luottamusmiehelle.
17. Erillisen luottamusmiespalkkion suuruus on 1.6.2022 alkaen 152 euroa/kk.
18. Luottamusmiespalkkion maksamisessa pääluottamusmiehen tai luottamusmie- hen sijasta hänen varamiehelleen noudatetaan seuraavia ohjeita:
19. Luottamusmiespalkkiota maksetaan pääluottamusmiehelle ja luottamusmie- helle kymmeneltä (10) kuukaudelta vuodessa ja hänen varamiehelleen kah- delta (2) kuukaudella vuodessa sen suuruisena kuukausieränä kuin on erikseen sovittu.
20. Varamiehelle suoritetaan maksu yhdeltä (l) kuukaudelta vuoden kumpaisellakin puoliskolla huhti- ja lokakuussa kunakin vuonna.
Luottamusmiehen työaika
21. Luottamusmiehen työaika sellaisina päivinä, jolloin hänet on vapautettu työvuo- rostaanluottamustehtävien hoitamiseen, on 8 tuntia, ellei siitä sovita paikalli- sesti toisin
Edellä olevaa sovelletaan tiettyihin yksittäisiin luottamustehtäviin seuraavasti:
1. Luottamustehtävät työpaikalla
a) vapautettu työvuorostaan luottamustehtävien hoitamiseen
− työajaksi merkitään tehtävään todella kulunut aika, mutta jos se on alle 8 tuntia, voidaan vajaaksi jäävä aika täyttää hoitamalla muita luottamustehtäviä ennakkoon sovitulla tavalla.
b) luottamustehtävien hoito tapahtuu vapaa-aikana
− työajaksi merkitään tehtävään todella kulunut aika.
2. Luottamusmiestehtävät työpaikan ulkopuolella
a) vapautettu työvuorostaan luottamustehtävien hoitamiseen
− työajaksi merkitään tehtävään todella kulunut aika. Jos aika on alle 8 tuntia, voidaan vajaaksi jäävä aika täyttää hoitamalla muita luottamustehtäviä ennakkoon sovitulla tavalla. Tämän li- säksi matkustamisesta merkitään normaali matka-ajan hyvitys kahdeksan tuntia ylittävältä osalta.
b) luottamustehtävän hoito tapahtuu vapaa-aikana
− työajaksi merkitään todella kulunut aika, jonka lisäksi matkus- tamisesta merkitään normaali matka-ajan hyvitys.
22. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen työaikanaan suorittamiin luottamus- miestehtäviin käytetty aika luetaan hänelle työajaksi.
23. Jos pääluottamusmies tai luottamusmies vapaa-aikanaan suorittaa esimie- hensä kanssa sovittuja luottamusmiestoimeen kuuluvia tehtäviä, luetaan myös tämä aika hänelle työajaksi.
24. Työajaksi lukeminen tarkoittaa, että asianomainen saa tämän ajan perusteella kaikki ne työaikasopimuksiin perustuvat korvaukset ja lisät, joiden saamisen muut edellytykset täyttyvät.
Koulutus ja luottamusmiehen käytettäväksi annettava aineisto
25. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle on mahdollisuuksien mukaan va- rattava tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Tarpeen vaatiessa järjestettävien neuvottelupäivien lisäksi on suotavaa, että luottamusmiehet yh- dessä työnjohdon kanssa kutsutaan kulloisenkin työehtosopimusratkaisun hy- väksymisen jälkeen informaatiotilaisuuteen.
26. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen käytettäväksi on työnantajan toi- mesta järjestettävä tehdyt työehtosopimukset, erillispöytäkirjat ja muut sopi- mukset, niiden soveltamisohjeet sekä muut tarpeelliset erityismääräykset ja oh- jeet.
19 § Asiamiehet
1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen työntekijäjärjestön valitsemilla asiamiehillä on oikeus tämän sopimuksen noudattamisen valvontaan, sen so- veltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla sovittuaan käyn- nistä asianomaisen päällikön kanssa. Asiamiesten nimet on ilmoitettava työn- antajalle.
2. Asiamiehillä on oikeus saada työpaikkojen esimiehiltä ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.
20 § Työsuojelu ja -turvallisuus sekä työ- ja suojavaatetus
1. Työntekijän tulee välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työ- toverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai vahingoittaa työnantajan omai- suutta.
2. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvalli- suuteen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä tarkoin noudatetaan. Työntekijöiden tulee noudattaa työnantajan tässä tarkoituksessa antamia ohjeita sekä käyttää säännösten ja määräysten edellyttämiä, työnantajan heidän käyttöönsä asettamia suojavälineitä.
3. Sopimus suojavaatetuksesta on liitteenä (lisälehti 9).
21 § Työsuojeluvaltuutettu Palkkaus
Työsuojelutehtävässä toimimisen ajalta maksetaan kiinteä palkkaus. Menetetyt työ- aikakorvaukset ja oman tehtävän hoidosta maksettavat lisäpalkkiot korvataan erityis- tehtävälisällä.
Työsuojeluvaltuutetuille maksetaan erillistä palkkiota samalla periaatteella kuin luot- tamusmiehille. Erillisen työsuojeluvaltuutetun palkkion suuruus on 1.6.2022 alkaen 152 euroa/kk.
Luottamusmiespalkkiota ja työsuojeluvaltuutetun palkkiota ei makseta samalle hen- kilölle samanaikaisesti.
Työsuojelupalkkiota maksetaan työsuojeluvaltuutetulle kahdeltatoista (12) kuukau- delta vuodessa ja hänen varamiehelleen kahdelta (2) kuukaudelta vuodessa.
Varamiehelle suoritetaan maksu yhdeltä (1) kuukaudelta vuoden kumpaisellakin puo- liskolla huhti- ja lokakuussa kunakin vuonna.
Mitä edellä on sanottu työsuojeluvaltuutetuista, koskee soveltuvin osin myös heidän varahenkilöitään ja työsuojeluasiamiehiä.
Työsuojeluvaltuutetulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen käytetty aika otetaan huomi- oon täysimääräisenä kokemuslisiin oikeuttavaa aikaa laskettaessa.
Työsuojeluvaltuutetun vapautus työstä ja työaika Vapautus työstä
Työsuojelutehtävän hoitamista varten yhteisesti sovittu vapautus muista työtehtävistä merkitään etukäteen vuorotauluun.
Lisäksi työsuojeluvaltuutetulle voidaan myöntää kiireellisten työsuojelutehtäviin kuu- luvien tehtävien hoitamista varten vapaata muunakin työtehtävien kannalta sopivana aikana. Työsuojeluvaltuutetun tulee saadakseen tällaista vapaata tehtävistään selos- taa asianomaiselle esimiehelle, miksi työsuojelutehtävää on pidettävä kiireellisenä. Esimiehen ei kuitenkaan tarvitse myöntää vapaata silloin, kun sitä pyydetään, vaan se voidaan siirtää työtehtävien kannalta sopivimpaan ajankohtaan, jos siihen yrityk- sen toiminnan kannalta on perusteltua aihetta. Esimiehen on kuitenkin pyrittävä mo- lempien osapuolten kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen, koska tarkoituk- sena on nimenomaan suoda työsuojeluvaltuutetulle mahdollisuus toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti työsuojelutehtäviä hoitaessaan, kuitenkin huomioon ottaen, että myös hänen työtehtävänsä tulevat kunnolla hoidetuiksi.
Mixxxxx xyösuojeluvaltuutettu joutuu asianomaisen esimiehen erikseen antaman mat- kamääräyksen perusteella kotimaassa tekemään matkoja, jotka ovat tarpeen työsuo- jelutoimintaan kuuluvien neuvottelujen ja niihin liittyvien tehtävien hoitamiselle, suori- tetaan hänelle näiden matkojen osalta matkustamiskustannusten korvausta ja päivä- rahaa työehtosopimuksen mukaisesti. Työsuojeluvaltuutetulle myönnetään työsuoje- lutehtävien edellyttämiä matkoja varten asiaan kuuluva rautatievapaalippu.
Työaika
Työsuojeluvaltuutetun työaika sellaisina päivinä, jolloin hänet on vapautettu työvuo- rostaan työsuojelutehtävien hoitamiseen, on 8 tuntia, ellei siitä sovita paikallisesti toi- sin.
Edellä olevaa sovelletaan tiettyihin yksittäisiin työsuojelutehtäviin seuraavasti:
1. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät työpaikalla
a) vapautettu työvuorostaan työsuojelutehtävien hoitamiseen
− työajaksi merkitään tehtävään todella kulunut aika, mutta jos se on alle 8 tuntia, voidaan vajaaksi jäävä aika täyttää hoitamalla muita työ- suojelutehtäviä ennakkoon sovitulla tavalla.
b) työsuojelutehtävien hoito tapahtuu vapaa-aikana
− työajaksi merkitään tehtävään todella kulunut aika.
2. Työsuojelutehtävät työpaikan ulkopuolella
a) vapautettu työvuorostaan työsuojelutehtävien hoitamiseen
− työajaksi merkitään tehtävään todella kulunut aika. Jos aika on alle 8 tuntia, voidaan vajaaksi jäävä aika täyttää hoitamalla muita työsuoje- luvaltuutetun tehtäviä ennakkoon sovitulla tavalla. Tämän lisäksi mat- kustamisesta merkitään normaali matka-ajan hyvitys kahdeksan tun- tia ylittävältä osalta.
b) työsuojelutehtävän hoito tapahtuu vapaa-aikana
− työajaksi merkitään todella kulunut aika, jonka lisäksi matkustami- sesta merkitään normaali matka-ajan hyvitys.
Päätoimisen työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluvaltuutetun työaikanaan suorittamiin työsuojelutehtäviin käytetty aika luetaan hänelle työajaksi.
Jos päätoiminen työsuojeluvaltuutettu ja työsuojeluvaltuutettu vapaa-aikanaan suo- rittaa esimiehensä kanssa sovittuja työsuojelutoimeen kuuluvia tehtäviä, luetaan myös tämä aika hänelle työajaksi.
Työajaksi lukeminen tarkoittaa, että asianomainen saa tämän ajan perusteella kaikki ne työaikasopimuksiin perustuvat korvaukset ja lisät, joiden saamisen muut edelly- tykset täyttyvät.
Varatyösuojeluvaltuutettuun sovelletaan näitä määräyksiä vain silloin, kun hän toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena.
IX TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN
22 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään erityisesti koskevassa työasiassa en- sin kääntyä esimiehensä puoleen.
2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ehkä syntyvät erimielisyydet pyri- tään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensi sijassa työnjohdon ja paikal- lisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla.
3. Elleivät erimielisyydet tällä tavoin selviä, ne voidaan saattaa yksikön päällikön ja pääluottamusmiehen kesken selvitettäväksi. Yksikön päällikön tulee tarvitta- essa lähettää oma edustajansa samanaikaisesti pääluottamusmiehen kanssa asiaa tutkimaan.
4. Jos yksimielisyyteen ei tällöinkään päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien ai- heena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa sopijaosapuolten kesken selvitettäväksi. Jommankumman so- pimuspuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
5. Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet sopia syntyneistä erimie- lisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen tai jos osapuolet niin sopi- vat, välimiesten ratkaistavaksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa noudatetaan, mitä laki välimiesmenettelystä määrää.
6. Työehtosopimuksen allekirjoittaneet sopijapuolet pyrkivät kumpikin edistämään neuvottelusuhteiden kehittämistä sekä omalta osaltaan valvomaan tehtyjen so- pimusten noudattamista.
23 § Työnseisauksen estäminen
Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.
X SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN
24 § Voimassaolo ja irtisanominen
Tämän työehtosopimuksen voimassaolo alkaa 1.3.2022 ja päättyy 29.2.2024. Sopi- mus voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2023, ellei vuoden 2023 palkantarkistuksen suuruudesta sovita 31.12.2022 mennessä. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen yllämainitun sopimuskauden tai sitä seuraavan jatkovuoden päättymistä.
Helsingissä 4. päivänä maaliskuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY RAUTATIEALAN UNIONI RAU RY
VETURIMIESTEN PALKKATAULUKKO
Palkka ryhmä | Tehtävä | 1.6.2022 |
PR 1 | Veturinkuljettaja harjoittelija | 1 951,74 |
PR 2 | Veturinkuljettaja junankuljetus tehtävässä kaksin ajossa | |
alle 3 v | 2 496,74 | |
3 v | 2 652,23 | |
6 v | 2 773,20 | |
11 v | 2 951,58 | |
18 v 6 kk | 3 124,87 | |
PR 3 | Veturinkuljettaja junankuljetustehtävässä yksinajossa, veturinkuljettaja rata- pihapäivystystehtävässä yksinajossa, veturinkuljettaja huoltokuljettajana, veturinkuljettaja tallipäivystäjänä, veturinkuljettaja muissa veturimiestehtä- vissä. | |
alle 3 v | 2 496,74 | |
3 v | 2 773,20 | |
6 v | 2 951,58 | |
11 v | 3 116,63 | |
18 v 6 kk | 3 289,95 | |
1.6.2022 | |
PÄIVYSTYSRAHAT | |
Päivystysraha | 5,28 |
Kaksinkertainen päivystysraha | 10,56 |
Päivystysraha tallipäivystyksessä | 3,83 |
VETURIRAHA | |
Henkilöjuna | 0,0544 |
Henkilöjuna yksinajo | 0,1091 |
Henkilöjuna yksinajo SN y 140 | 0,1582 |
Henkilöjuna yksinajo (Hki-Epo-Vki-Ke-lähil.junat) | 0,2271 |
Henkilöjuna yksinajo (Hki-Kr-Ri-junat) | 0,1449 |
Kiskobussi automaattirahastuksella ilman junahenkilökuntaa | 0,2271 |
Henkilöjuna yksinajo ilman muuta junahenkilökuntaa (Huomautus 4) | 0,1507 |
Tavarajunat ja tavarahenkilöjunat | |
3. junapaino 1500 tn tai alle | 0,0786 |
4. junapaino yli 1500 tn enint. 4800 tn | 0,1582 |
5. junapaino yli 4800 tn enint. 5600 tn tai IVY-VAK-juna | 0,2372 |
hitaat, 40 km/t tai alle, junapaino=3 | 0,1582 |
hitaat, 40 km/t tai alle, junapaino=4 | 0,3166 |
hitaat, 40 km/t tai alle, junapaino=5 | 0,4752 |
yksinajo, junapaino=3 | 0,1582 |
yksinajo, junapaino=4 | 0,3166 |
yksinajo, junapaino=5 tai IVY-VAK | 0,4752 |
yksinajo, hitaat, junapaino=3 | 0,3166 |
yksinajo, hitaat, junapaino=4 | 0,6334 |
yksinajo, hitaat, junapaino=5 | 0,9504 |
Esimiespalkkio | 900,00 – 1600,00 |
Heittolisä | 3,35 |
Vapaa-ajan poikkeamakorvaus | 21,54 |
Poikkeamakorvaus | 34,05 |
Kaluston tarkastuspalkkio | 8,16 |
Yötyölisä | 0,47 |
Lähiliikennelisä | 139,59 |
Työhönsidonnaisuuslisä | 26,43 |
Työvuoron perumiskorvaus | 52,86 |
Erityistehtävälisä | 11,80 |
- Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut | |
opetuskuljettajat ja muut erityistehtävät | |
- 1 opetettava kokonaisuus | 116,00 |
- 2 tai useampia kokonaisuuksia | 159,00 |
Koulutuspäiväkorvaus | 39,46 |
- junaturvallisuuden kertauskoulutus (1 pv/v) | |
- ensiapukertauskurssi (1 pv/3v) - ajolangan hätämaadoituksen kertauskoulutus (1 krt/5v) - VAK-täydennyskoulutus (1 krt/5v) - ammattipätevyyttä ylläpitävä tai täydentävä työnantajan valtakunnallisesti järjestämä koulutus (korkeintaan 1 pv/hlö/v) | |
Tuntipalkan täydennysosa vek | |
Tuntipalkan täydennysosa vel | |
Huomautus 1
Kuljettajapätevää veturinlämmittäjäaikaa lasketaan määrävuosikorotukseen oikeutta- vaksi ajaksi takautuvasti enintään 1.1.1993 lukien.
Huomautus 2
Veturimiehelle, jolle ei ole laadittu TAL:n 35 §:n mukaista työvuoroluetteloa vähintään kolmen viikon pituiseksi ajanjaksoksi, maksetaan kuukausipalkka 1.2.2001 lukien ku- ten yksinajossa yleensä.
Veturinkuljettajalle ja veturinlämmittäjälle maksetaan varsinaisen palkkauksensa li- säksi lisäpalkkioita jäljempänä mainitun mukaisesti:
Päivystysrahat
Veturinkuljettajalle maksetaan päivystysrahaa ja tallipäivystysrahaa.
1. Päivystysrahaa maksetaan työvuoroittain työajaksi laskettavalta ajalta (matka- veturilla vieraalla paikalla tehtävästä ratapihavaihtotyöstä junan tulo- ja lähtöai- kojen väliseltä ajalta) siten, että puolta tuntia lyhyempi aika jätetään ottamatta huomioon ja puolen tunnin pituinen ja sitä pitempi aika korotetaan seuraavaksi täydeksi tunniksi. Päivystysraha voidaan maksaa enintään kaksinkertaisena yhdeltä työtunnilta.
Päivystysrahaa tallipäivystyksessä maksetaan kyseisistä tehtävistä aina vähin- tään yhdeltä tunnilta. Työnjohtotehtävissä (= tallipäivystys) toimiville veturinkul- jettajille ja huoltokuljettajille maksetaan 1.10.2008 alkaen päivystysrahaa.
Matkaveturilla suoritettavasta vaihtotyöstä maksetaan kutakin vaihtotyötapah- tumaa kohden päivystysrahaa vähintään yhdeltä tunnilta. Matkaveturin vaihto- työtä on sellainen vaihtotyö, jossa matka ulottuu yli 15 kilometrin päähän lähtö- paikasta.
2. Veturinkuljettajalle maksetaan päivystysraha yksinkertaisena vähintään yhdeltä tunnilta silloin, kun yhdellä paikkakunnalla kerrallaan suoritettava tehtäväkoko- naisuus sisältää seuraavia tehtäviä;
− vaunujen otot ja jätöt, joihin liittyy vaihtoliikkeitä
− saapuvan/lähtevän junan veturinkuljettajan suorittamat ratapihavaihtei- den tai raiteensulkujen tms. käännöt ja kulkuteiden varmistamiset (ei koske tallialueita)
− saapuvan/lähtevän kuljettajan suorittama kiskobussin (Dm 12) siirto sei- sonta- tai huoltoraiteelta lähtöraiteelle tai tuloraiteelta seisonta-, huolto- tai lähtöraiteelle
− linjaliikenteen kuljettajan suorittamat sm–lähiliikennejunien siirrot raiteelta toiselle tai Helsingin ja Ilmalan välillä
− vaunujen kytkennät ja irrotukset
− henkilöliikenteen vaunuston kytkeminen kiinteään 1500 Voltin lämmitys- pistokkeeseen tai kytkennän purkaminen
− muut mahdolliset vaihtotyössä tarvittavat tehtävät
− kalustopesut
3. Veturinkuljettajalle maksetaan päivystysraha kaksinkertaisena, vähintään yh- deltä tunnilta, kun yhdellä paikkakunnalla kerrallaan suoritettava tehtäväkoko- naisuus sisältää:
− vaihtotyön suorittamista radio-ohjattavalla veturilla yksintyöskentelynä,
− tavarajunan paikallaan pysymisen varmistamisen,
− henkilöliikenteen vaunukaluston ja veturin välin kytkentä tai purku tai
− yksin suoritettavan junan jarrujen testauksen tai liikennöintitarkastuksen, joka edellyttää koko junarungon tarkastamisen kävellen.
Tilanteissa, joissa veturinkuljettajalle maksetaan päivystysraha kaksinkertai- sena, veturinkuljettajan tehtäviin kuuluvat kaikki vaihtotyöhön liittyvät tehtävät.
Veturien moniajokytkentöjä ja purkuja, tankkauksia sekä hiekan ja nesteiden lisäyksiä voidaan teettää myös yksinajavalla linjaliikenteen veturinkuljettajalla yksin. Näistä tehtävistä maksetaan päivystysrahaa tallipäivystyksessä tehtäviin käytetyltä ajalta, aina kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta. Tallipäivystystehtävä ei katkaise vaihtotyötapahtuman kerrallaan suorittamista.
Veturiraha
Veturirahaa maksetaan kultakin veturikilometriltä. Huomautus 1
Rataosalla Vartius- Kontiomäki- Oulu- Raahe kulkevien junien osalta veturiraha mak- setaan seuraavasti: Edellä mainitussa kulkusuunnassa kulkevien junien veturiraha maksetaan suunnitellun junapainon mukaan ja kolminkertaisena suunnitellun juna- painon ollessa yli 4800 tonnia, kuitenkin enintään 5600 tonnia.
Huomautus 2
Itäisen liikenteen kuormassa kulkevien junien, joissa kuljetetaan VAK:n alaisia vau- nuja ja joiden suurin sallittu nopeus on vähintään 40 km/h, veturinkuljettajille makse- taan veturirahaa junapainosta riippumatta kuten yli 4800 tonnin junissa.
Huomautus 3
Tavarajunien veturirahan määrittelyyn vaikuttava junapaino lasketaan jarrupainojär- jestelmän kokonaisjunapainon mukaisesti.
Yhden miehen ajossa on veturiraha kaksinkertainen.
Veturikilometrit määräytyvät kultakin matkalta lähtö- ja tulopaikan välisen matkan mu- kaan.
Huomautus 4
”Henkilöjuna yksinajo ilman muuta junahenkilökuntaa” veturirahaa maksetaan kau- pallisissa junissa väleillä Helsinki-Riihimäki, Helsinki-Karjaa, Tampere-Nokia, Tam- pere-Toijala, Riihimäki-Lahti sekä Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere silloin, kun junat ajetaan ilman jatkuvasti mukana olevaa muuta junahenkilökuntaa (ns. partiomalli). Mainittua veturirahaa maksetaan myös kaupallisissa junissa väleillä Lahti-Kouvola
sekä Kouvola -Kotka mikäli niissä siirrytään ajamaan samojen periaatteiden mukai- sesti.
Sm-lähiliikennelisä
Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä maksetaan veturinkuljettajille Sm-lähiliikenneli- sää (lähiliikennetunnuksilla välillä Helsinki-Riihimäki-Vantaankoski-Karjaa sekä Ke- rava-Lahti välillä kulkevat junat).
Veturivetoiset lähiliikennejunat ovat Sm-lähiliikennelisän piirissä 1.3.2003 lukien.
Muille kuin edellä mainituille (mm. vuosiloma- ja sairauslomasijaiset tai muun tehtä- vän ohella Sm-lähiliikennettä ajaville) veturinkuljettajille maksetaan lähiliikennelisää tehtävään käytetyn ajan suhteessa.
Erityistehtävälisä
Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan tuntiperusteista erityistehtä- välisää, tehtävän hoitamiseen kirjatulta työtunnilta.
Edellä mainittua tuntiperusteista korvausta sovelletaan normaalien veturimiestehtä- vien ohella luottamusmies-, työsuojelu-, projekti-, työryhmä- tai muihin esimiehen määräämiin erityistehtäviin nimettyihin veturimiehiin. Tällä korvataan menetetyt työ- aikakorvaukset ja oman tehtävän hoidosta maksettavat lisäpalkkiot. Ns. tallipäivys- tyslisää ei myöskään makseta.
Vuosittain esimiesten nimeämille opetuskuljettajille ja ns. työnopastajille maksetaan korvaus tehtävän hoitamiseen kirjatulta työtunnilta. Tällä korvataan menetetyt työai- kakorvaukset ja oman tehtävän hoidosta maksettavat lisäpalkkiot. Ns. tallipäivystys- lisää, esimiespalkkiota ja erillisiä opetuspalkkioita ei edellä mainitun korvauksen li- säksi makseta.
Opetuskuljettajille maksetaan edellä mainitun tuntiperusteisen korvauksen lisäksi henkilökohtaista lisäpalkkiota.
VRKK:ssa vakinaisesti työskentelevät simulaattori- ja junaturvallisuuskouluttajat tule- vat 1.10.2008 alkaen opetuskuljettajalisän piiriin.
Veturimiesten esimiespalkkio
Päätoimisesti esimies- ja suunnittelutehtävissä toimiville veturimiehille voidaan ajo- alueen päällikön määrittelyn perusteella maksaa 1.10.2007 lukien esimiespalkkiota. Tämän lisäksi ei makseta tuntipohjaisia lisäpalkkioita. Kuukausipalkka maksetaan ku- ten yksinajossa yleensä.
Edellä mainittujen päätoimisten sijaisina (mm. vuosiloma- ja sairaslomasijaiset) toi- miville maksetaan esimiespalkkiota tehtävään käytetyn ajan suhteessa
Heittolisä
Veturimiehelle, jolle ei ole laadittu TAL:n 30 §:n mukaista työvuoroluetteloa vähintään kolmen viikon pituiseksi ajanjaksoksi, maksetaan kultakin tällaiselta työjakson lasken- tapäivältä heittolisää.
Kaluston tarkastuspalkkio
Veturinkuljettajalle, joka koeajaa korjattavina olleita vetureita tai saamaansa mää- räykseen perustuen tarkastaa junansa vaunujen tai junayksiköiden matkakuntoi- suutta matkan kestäessä, maksetaan koeajo- tai tarkastuskerralta palkkio. Kustakin koeajosta tai tarkastuksesta maksetaan vain yksi palkkio, vaikka se jouduttaisiin suo- rittamaan useampaan kertaan. Koeajon osalta ei makseta veturirahaa.
Vetureiden osalta palkkio maksetaan konepajan tai varikonpäällikön määräyksestä suoritettavasta koeajosta.
Autolla-ajokorvaus
Silloin kun veturimies ajaa veturin miehistönvaihto- tai miehitystarkoituksessa työn- antajan autoa maksetaan tästä ajosta lisäpalkkiota seuraavasti:
1) Paikallisajo
Paikkakunnan sisäisistä ajoista (yleensä veturitallilta asemalle, ratapihalle tai ohitusraiteelle) maksetaan kultakin todellisen matkan mukaiselta autolla-ajoki- lometriltä lisäpalkkiota samansuuruisena kuin maksetaan hitaissa yksinajetta- vissa junapainoltaan yli 1500 tonnin mutta alle 4800 tonnin tavarajunissa.
2) Paikkakunnan ulkopuolinen ajo
Ajovarikkopaikkakunnan ulkopuolelle suuntautuvista ajoista (toiselle paikka- kunnalle tai asemalle) maksetaan kultakin todellisen matkan mukaiselta autolla- ajokilometriltä lisäpalkkiota samansuuruisena kuin maksetaan kaksinajetta- vissa junapainoltaan alle 1500 tonnin tavarajunissa, kuitenkin vähintään 30 ki- lometriltä/yhdensuuntainen ajomatka.
Tämä lisäpalkkiota maksetaan vain autoa kuljettavalle veturimiehelle, joka tulee pai- kallisesti sopia ja määritellä vuorotaulussa.
Korvaus aiheettomasta työstä pidättämisestä aiheutuneesta ansionmenetyksestä
Mikäli epäiltyyn junaturvallisuusrikkomukseen liittyvässä selvityksessä määrätty työstä pidättäminen todetaan aiheettomaksi, maksetaan veturimiehelle työstä pidät- tämisajalta aiheutuneet ansionmenetykset joko vuorolistan mukaisesti tai keskitunti- ansion mukaan.
Allejääntitapauksen työvuorokorvaus
Allejääntitapaukseen liittyneestä työvuoron keskeytymisestä tai peruuntumisesta ai- heutunut ansionmenetys korvataan vuorolistan mukaisesti.
Työhönsidonnaisuuslisä
Työntekijälle suoritetaan työvuoron jakamisesta aiheutuneiden haittojen korvauksena työhönsidonnaisuuslisää.
Työhönsidonnaisuuslisää maksetaan jokaiselta sellaiselta työvuorolta tai matkatyö- vuorolta, jonka osien välissä on vieraalla paikalla vähintään kahden tunnin tai kotipai- kalla vähintään tunnin lepo, jota ei lueta työaikaan. Työhönsidonnaisuuslisää ei mak- seta työ- tai komennusmatkalta.
LISÄLEHTI 1
SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA VR-YHTYMÄSSÄ
Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/07) 61 §:n nojalla VR-Yhtymä Oy ja toisaalta VR Akava ry, Rautatieläisten Liitto ry, Rautatievirkamiesliitto ry, Veturimies- ten liitto ry sekä Rautatiealan Teknisten Liitto RTL ry (ent. VR Teknilliset VRT ry) ovat tehneet seuraavan sopimuksen.
1 § Sopimuksen soveltamisala ja sisältö
Tämä sopimus on yhteistoimintaa yrityksissä koskevan lain (334/07) 61 §:ssä tarkoi- tettu sopimus.
Sopimus sisältää määräyksiä yhteistoiminnasta, rationalisoinnissa ja kehittämisessä noudatettavista menettelytavoista sekä sisäisen tiedotustoiminnan järjestämisestä.
2 §
VR-Yhtymä Oy:n, Oy VR-Rata Ab:n ja Corenet Oy:n, jäljempänä VR:n, ja niiden hen- kilöstön välisessä yhteistoiminnassa noudatetaan yritysten yhteistoimintalain, jäljem- pänä YTL, mukaisia menettelytapoja niiltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu.
Asioissa, joista neuvotellaan tai jotka sovitaan työehtosopimuslain mukaisessa me- nettelyssä, noudatetaan tämän sopimuksen mukaisten menettelytapojen sijasta sitä, mitä näiden asioiden käsittelystä on erikseen säädetty, määrätty tai sovittu.
3 § Yhteistoiminnan tarkoitus ja tavoitteet
Yhteistoiminnan tarkoitus on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus sen työhön ja työoloihin vaikuttavaan, VR:n tai sen osan toimintaa koskevaan päätöksentekoon. VR:n tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja palvelukyvyn parantamisen tärkeä edelly- tys on, että sen henkilöstö käyttää yhteistoiminnassa asiantuntemustaan osallistu- malla päätöksenteon valmisteluun.
Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää VR:n henkilöstöpolitiikan yleisten pää- määrien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. VR:n kehittämis- työ, johon henkilöstö yhteistoiminnassa osallistuu, parantaa VR:n edellytyksiä tarjota pysyviä palvelussuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä.
4 § Yhteistoiminnan edistäminen
VR:n tulee järjestäessään organisaatiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista toi- mia siten, että järjestelyt edistävät myös henkilöstön ja esimiesten sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa ja tuloksellista työskentelyä sekä antavat henkilöstöön kuuluville mahdollisuuden vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön sekä saada tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista.
5 § Yhteistoiminnan osapuolet ja yhteistoimintaelimet
Yhteistoiminnan osapuolia ovat VR ja sen henkilöstö.
Henkilöstöedustajien tai henkilöstöryhmän kokous on yhteistoimintaelin, jonka tehtä- vänä on edistää eri henkilöstöryhmien keskinäistä yhteistoimintaa sekä valmistele- vasti käsitellä yhteistoiminta-asioita.
Yhteistoiminta tulee toteuttaa siten, että se varmistaa YTL:n edellyttämien yhteistoi- minta-asioiden sekä tässä sopimuksessa sovittujen asioiden asianmukaisen käsitte- lyn organisaation kaikilla tasoilla, jota varten on huomioitava, että
− yksittäistä henkilöä koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja ao. henkilön kesken ja jommankumman sitä vaatiessa myös luottamusmiehen kanssa
− yhtä henkilöstöryhmää koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. henki- löstöryhmää edustavan luottamusmiehen kesken
− useampia henkilöstöryhmiä koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. henkilöstöryhmiä edustavien luottamusmiesten kesken
Ylimpänä yhteistoimintaelimenä VR-Yhtymässä toimii VR:n yhteistoimintakokous, jonka kokoonpano on seuraava:
Työnantajaa edustavat VR-Yhtymä Oy:n, Oy VR-Rata Ab:n ja Corenet Oy:n toimitus- johtajat ja VR-Yhtymä Oy:n hallintojohtaja sekä ne johtajat, joiden osaston asioita yhteistoimintakokouksessa käsitellään.
Henkilöstöä edustavat kunkin allekirjoittajajärjestön puheenjohtaja tai muu henkilös- töjärjestön nimeämä edustaja sekä lisäksi yksi muu Rautatieläisten Liitto ry:n ni- meämä edustaja.
VR-Yhtymä Oy:ssä ja Oy VR-Rata Ab:ssä yhteistoiminta järjestetään siten, että yh- teistoimintaa harjoitetaan kaikilla organisaatiotasoilla, joita ovat:
− yhtiötaso
− yhtiöiden osasto- ja yksikkötaso
− yhtiöiden aluetaso
− yhtiöiden aluetasojen välinen yhteistyö
− yhtiöiden aluetasojen yksikkötaso
− työpaikkataso
Lisäksi voidaan perustaa tiettyä asiakokonaisuutta käsitteleviä tai pysyväisluonteisia neuvottelukuntia (liitteenä luettelo pysyväisluonteisista neuvottelukunnista).
Yhtiötason, yhtiöiden osastotason, pysyväisluonteisten neuvottelukuntien ja alueelli- sen yhteistyön yt-elimien kokoonpanon periaatteet määritellään VR:n yhteistoiminta- kokouksessa ja näistä periaatteista laaditaan tämän sopimuksen allekirjoittaja- osapuolten hyväksymä pöytäkirja.
Yhteistoiminta-asioiden käsittelyä toteutetaan myös vakiintuneessa johtoryhmätyös- kentelyssä (tarkoittaa myös vakiintuneita kuukausi-, viikko- ym. nimillä kulkevia ko- kouksia) organisaatiotasosta riippumatta.
Henkilöstön edustajina yhteistoimintaelimissä toimivat tämän sopimuksen allekirjoit- tajajärjestöjen nimeämät luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut tai muut henkilöstön edustajat.
VR:n yhteistoimintaelimissä henkilöstöä voi edustaa myös sellainen erikseen nimetty VR:n henkilöstöjärjestön palveluksessa oleva edustaja, joka ei ole VR:ään työsuh- teessa.
6 § Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat
Yritysten yhteistoimintalaissa mainittujen asioiden lisäksi yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat seuraavat asiat:
1. Ne yritysten yhteistoimintalain 6 §:n 1 - 4 kohtien tarkoittamat vaikutukset, joita on ulkopuolisten yritysten käyttämisellä VR:n tehtävien suorittamiseen.
2. Tehtävään nimeämisen yhteydessä annettavat luottamusmiesten lausunnot yh- tiökohtaisesti erikseen sovittavien pelisääntöjen mukaisesti.
3. Henkilöstöjärjestöjen jäsenkunnalleen järjestämää yhteistyökoulutusta koske- vat suunnitelmat siltä osin, kuin ne koskevat VR:n henkilöstön osallistumista mainittuun koulutukseen.
4. Toiminta- ja taloussuunnitelman lisäksi muut VR:n toimintaa, taloutta ja henki- löstöä koskevat lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmat, esitykset ja lausunnot.
7 § Yhteistoimintamenettely
Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalaissa tai tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetun asian, asiasta on neuvoteltava siten kuin siitä YTL:ssa tai tässä sopimuk- sessa määritellään.
Neuvottelumenettely aloitetaan asian sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asi- aan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.
Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään yhdessä valmisteilla olevan toimenpiteen pe- rusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Menettelyn tarkoituksena on lisätä osapuolten tietoja sekä yhteneviä käsityksiä asiasta ja edistää yhteisymmärrykseen pääsyä.
Jollei yhteistoimintamenettelyssä toisin sovita, on lain 8 luvussa tarkoitetussa asiassa tehtävä kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvottelun alka- mista. Esityksessä on oltava tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tulee käsiteltä- väksi.
Henkilöstön edustajan pyytäessä neuvotteluja lain 4 ja 6 luvuissa tarkoitetuista asi- oista, työnantajan on annettava neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä, miksi yh- teistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeellisena.
Henkilöstön edustajilla on oikeus tehdä aloitteita ja esityksiä yhteistoimintamenettelyä varten yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvissa asioissa. Jos työnantaja katsoo, ettei asia kuulu yhteistoimintamenettelyn piiriin, siitä on ilmoitettava perusteluineen asian- omaiselle henkilöstön edustajalle.
8 §
Mikäli yhteistoimintamenettelyn kohteena olevan asian laajuus tai vaikeaselkoisuus sitä edellyttävät, henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla VR:llä työs- kentelevää asiantuntijaa. Jos VR käyttää ulkopuolista asiantuntijaa sellaisessa tehtä- vässä, joka kuuluu YTL:n tai tämän sopimuksen mukaan yhteistoiminnan asiapiiriin, myös henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla kyseistä asiantuntijaa.
9 §
Mikäli yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluneessa asiassa tapahtuu olennainen muutos, on asiassa toteutettava uusi yhteistoimintamenettely.
10 § Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen
Yhteistoimintamenettelyssä todetaan, milloin menettely on päättynyt.
Mikäli yhteistoimintalain 8 luvun mukaan neuvoteltava asia johtaa yhden tai useam- man henkilön
− osa-aikaistamiseen
− lomauttamiseen tai
− irtisanomiseen
työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan ennen kuin asiasta on päästy yksimielisyyteen tai neuvottelujen alkamisesta on kulunut vähintään seitse- män päivää.
Mikäli em. toimenpide ilmeisesti johtaa yli kymmenen henkilön
− osa-aikaistamiseen
− irtisanomiseen tai
− lomauttamiseen yli 90 päiväksi
eikä asiasta päästä yksimielisyyteen, ei työnantajan katsota täyttäneen neuvottelu- velvoitettaan ennen kuin kuusi viikkoa on kulunut neuvotteluesityksen tekemisestä.
Mikäli neuvottelut koskevat liikkeen luovutuksen johdosta toimeenpantavia osa-ai- kaistamisia, lomautuksia tai irtisanomisia, ei työnantajan katsota täyttäneen neuvot- teluvelvoitettaan, ennen kuin asiasta on sovittu tai kaksi kuukautta on kulunut siitä, kun neuvotteluesitys on tehty henkilöstön edustajille.
11 § Neuvottelutuloksen kirjaaminen
Järjestäytyneessä yhteistoimintakokouksessa työnantaja huolehtii siitä, että neuvot- telun tulos tai osapuolten kannanotot kirjataan pöytäkirjaan tai neuvottelumuistioon, joka tarkistetaan osapuolten kesken.
Työnantajan on lisäksi pyynnöstä huolehdittava siitä, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja YTL:n 54 §:n mukaisesti.
12 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö
VR:n tulee tiedottaa suunnitellusta, VR:n ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta sopimuksesta niille henkilöstön edustajille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työ- tehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suun- niteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika.
Mikäli henkilöstön edustaja saatuaan tällaisen ilmoituksen viimeistään ilmoitusta seu- raavana toisena työpäivänä sitä vaatii, on asia käsiteltävä yhteistoimintamenette- lyssä. Tälle menettelylle on varattu viikon pituinen määräaika. Tänä aikana työnantaja ei saa tehdä käsittelyn kohteena olevaa sopimusta.
Edellä tarkoitettua käsittelyä ei henkilöstön edustaja kuitenkaan voi vaatia silloin, kun tarkoituksena on ulkopuolisella työvoimalla teettää työtä, jota VR:n henkilöstö ei va- kiintuneen käytännön mukaan suorita tai milloin kysymyksessä on sellainen lyhytai- kainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen VR:n omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista.
Periaatteena on, ettei ulkopuolisen työvoiman käyttö saa johtaa oman henkilökunnan työtehtävien vähenemiseen tai loppumiseen.
13 § Työryhmien asettaminen
Mikäli VR:lle asetetaan työryhmä tai vastaava tilapäinen taikka pysyvä toimielin, joka toimeksiantonsa mukaan käsittelee yhteistoimintalain tai tämän sopimuksen perus- teella yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvaa asiaa, työryhmän kokoonpano ja toi- meksianto tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä.
Työryhmässä tulee olla henkilöstön edustus, mikäli se asetetaan toteuttamaan ratio- nalisointi- tai kehittämishanketta, joka saattaa aiheuttaa olennaisia muutoksia henki- löstön työtehtäviin, työmenetelmiin tai tehtävien järjestelyyn. Henkilöstön, jota hanke koskee, tulee olla työryhmässä tasapuolisesti edustettuna. Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä myös muissa kuin 1 mo- mentin tarkoittamissa tapauksissa, mikäli työnantaja katsoo, että työryhmään on tar- peen määrätä yksi tai useampi henkilöstön edustaja.
Yhteistoimintamenettelyssä tulee käsitellä, miltä osin henkilöstön edustus tämän py- kälän tarkoittamassa työryhmässä korvaa yhteistoimintalain taikka tämän sopimuk- sen mukaista yhteistoimintaa.
14 § Työyksikkökokoukset
Työyksikössä järjestetään sisäisen tiedonkulun ja keskustelun edistämiseksi työyksi- kön kokouksia, milloin se henkilöstön määrä ja työolosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Työyksikkökokouksissa käsitellään yhteistoimintalain ja tämän sopimuk- sen mukaisia asioita sekä tarpeen mukaan muita työyksikön toimintaa ja siinä työs- kentelyä koskevia asioita.
15 § Tiedottaminen yhteistoimintamenettelyssä
Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asianomaisille henkilöstöön kuuluville ja heidän edustajilleen asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Nämä tulee antaa sellaisessa vaiheessa ja siinä muodossa, että niihin pereh- tyminen ja edellä 7 §:ssä tarkoitettu asiaan vaikuttaminen on mahdollista.
Edellä tarkoitetut tiedot annetaan kirjallisina, mikäli se on tarpeen ja mahdollista asian laatu ja laajuus huomioon ottaen. Tiedot on annettava kirjallisesti lisäksi tapauksessa, milloin työnantaja harkitsee vähintään 10 työntekijän irtisanomista.
Luonnokset yhtiöiden talousarvioiksi ja toimintasuunnitelmiksi, ehdotukset henki- löstö- ja koulutussuunnitelmaksi sekä tilinpäätöstiedot annetaan kirjallisina. Lisäksi VR-Yhtymässä tulee henkilöstölle tai sen edustajille tiedottaa vuosittain yhtiöiden eri tulosyksiköiden toiminnallisesta tuloksesta ja toiminnan kehitysnäkymistä.
Jos päätös poikkeaa yhteistoimintaa toteutettaessa ennakoidusta päätöksestä, sen sisällöstä ja toteuttamisesta on tiedotettava 1 momentissa mainituille.
Milloin tiedottamisen perusteltuna esteenä ovat VR:n toiminnan vaarantuminen tai muut erittäin painavat syyt, asiasta on tiedotettava viivytyksettä sen jälkeen, kun mai- nittuja esteitä tiedottamiselle ei enää ole.
16 § Sisäinen tiedotustoiminta
VR:n tulee tiedottaa henkilöstölle VR:n toiminnasta ja sellaisista suunniteltavina ja valmisteltavina olevista asioista, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan tai työoloi- hin sekä näissä asioissa tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä.
17 §
VR:n henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä VR:n toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.
18 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
VR:n ja sen henkilöstön välisen yhteistoiminnan edellytyksenä on, että henkilöstön mahdollisuus keskinäiseen tiedotustoimintaan turvataan. Tämän yhteistoimintasopi- muksen osapuolille tulee antaa mahdollisuus toteuttaa henkilöstön keskinäistä tiedo- tustoimintaa ja yhteydenpitoa VR:llä.
19 § Yhteistoimintaa koskeva koulutus
Yhteistoiminnan edellytyksenä on, että siitä vastaavilla ja sitä toteuttavilla henkilöillä on riittävät tiedot ja valmiudet. Henkilöstökoulutuksessa tulee ottaa huomioon yhteis- toiminnan edellytysten parantaminen.
Yhteistoimintaan säännöllisesti osallistuvat voivat osallistua sellaiseen koulutukseen, joka on tarpeen erityisesti erilaisten kehittämistoimenpiteiden ja niiden seurausvaiku- tusten arvioimiseksi.
20 § Yhteistoiminta rationalisointi- ja kehittämistyössä
Rationalisoinnilla ja kehittämisellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa VR:n toiminnan ja organisaation kehittämistä. Käsitteeseen sisältyvät VR:n työjärjestyksien ja ohje- sääntöjen muutokset, toimintatapojen uudistaminen, työvälineiden, työmenetelmien ja työn sisällön kehittäminen sekä näihin liittyvät tutkimukset.
21 §
Mikäli rationalisointi- ja kehittämistoimet aiheuttavat olennaisia muutoksia henkilöstön asemaan, työtehtäviin tai lukumäärään, tulee yhteistoimintamenettelyssä selvittää henkilöstön uudelleenkoulutus- ja uudelleensijoitusmahdollisuudet tehtävien uudel- leen järjestämiseksi ja henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuuden turvaamiseksi.
22 §
Mikäli VR:llä laaditaan määräaikaissuunnitelma kehittämiskohteista ja -toiminnasta, se tulee käsitellä yhteistoimintalain mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä. Määrä- aikaissuunnitelma voi koskea VR:n kaikkia rationalisointi- ja kehittämistoimia taikka se voidaan laatia koskemaan erikseen tiettyjä VR:n toimintoja, organisaatioyksiköitä tai rationalisointikohteita. Määräaikaissuunnitelma voi sisältää seuraavia asioita:
− luettelo rationalisointi- ja kehittämishankkeista ja -kohteista
− selvitys hankkeiden tavoitteista, henkilöstövaikutuksista ja koulutustar- peista
− hankkeiden aikataulu sekä tutkimus- ja menettelytavat
− selvitys ulkopuolisen konsultin käytöstä.
23 §
Tämän sopimuksen mukaisia menettelytapoja noudatetaan VR:n toiminnan kehittä- miseen liittyvissä tutkimuksissa kuten työntutkimuksissa siitä riippumatta, ovatko tut- kimukset yksittäisiä vai osa laajempaa kokonaisuutta.
24 §
VR:n on huolehdittava siitä, että tämän sopimuksen mukaisia menettelytapoja nou- datetaan myös silloin, kun rationalisointi- tai kehittämistoiminnassa käytetään ulko- puolisia asiantuntijoita tai konsulttiyrityksiä. Konsultin käyttämisestä on ilmoitettava yhteistoimintamenettelyn yhteydessä.
25 §
Tämä sopimus on sanottava irti kirjallisesti. Xxxxxxxxxxx osapuolen on kohtuullisessa ajassa tehtävä pääkohdittain ehdotus uudeksi sopimukseksi.
Neuvottelut uudesta sopimuksesta on aloitettava viimeistään sen jälkeen, kun työn- antaja tai toisaalta ne järjestöt, jotka edustavat vähintään puolta sopimuksen piirissä olevasta järjestäytyneestä henkilöstöstä, on irtisanonut sopimuksen.
26 § Vapautus työstä
Työnantajan on annettava yritysten yhteistoimintalaissa tarkoitetuille henkilöstön edustajille vapautusta säännönmukaisesta työstä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat lain tai tämän sopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä sekä välittömästi siihen liit- tyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten.
Henkilöstön edustajien palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä niistä on erik- seen säädetty, määrätty tai sovittu.
27 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jos tämän sopimuksen soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, niistä tulee neuvotella samassa järjestyksessä kuin VR:llä sovellettavissa työehtosopimuksissa on erimieli- syyksien ratkaisemisesta sovittu.
28 § Työrauhavelvoite
Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaiste- lutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaa- miseksi.
Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, etteivät sen alaiset yhdistykset tai työntekijät, joita sopimus koskee, riko edellisessä momentissa tarkoi- tettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuu- luva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työ- taistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavoin myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
29 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan sen allekirjoittamisesta lukien ja on voimassa tois- taiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin.
Tällä sopimuksella kumotaan osapuolten välillä yhteistoiminnasta valtionrautateillä 26.5.1989 tehty sopimus.
LISÄLEHTI 2
IRTISANOMISSUOJAA JA LOMAUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan osapuolten välisen veturimiestehtäviä rautatieliiken- teessä koskevan työehtosopimuksen osana.
Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toi- mihenkilöä.
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanou- tumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautetta- essa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske:
1) merimieslaissa (423/78),
2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työ- suhteita.
Soveltamisohje Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisa- nomista työntekijästä johtuvasta syystä.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:
1) Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.
2) Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuk- sia.
3) Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perus- teella.
4) Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työ- sopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.
5) Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitel- lään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n pe- rusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet ir- tisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4
– 5 §:n menettelytapasäännöksiä.
Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.
2 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henki- löön liittyvät irtisanomisperusteet.
Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa anta- mien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Asiallinen ja painava syy–käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettele- malla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisa- nomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvi- oitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudes- saan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkami- nen työsopimuslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esi- tyksen (HE 157/2000) perusteluissa.
3 § Irtisanomisajat
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään vuoden 14 päivää
2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
5. yli 12 vuotta 6 kuukautta
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään 5 vuotta 14 päivää
2. yli 5 vuotta 1 kuukausi
Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja van- hempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuh- detta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisa- nomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädän- nössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiin- tuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.
2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden vii- meistä päivää määräajan loppupäivänä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut kes- keytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaa- toksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannol- lisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työ- sopimus.
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työn- antajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, nou- dattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden ra- joituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
Soveltamisohje
Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuo- len laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehto- sopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopi- musmääräyksiä tai -käytäntöä.
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edus- tajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voi- daan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vas- taanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaa- miseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi ai- kaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työ- sopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7 § Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä ta- pahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
8 § Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen pe- ruste on tullut työnantajan tietoon.
9 § Työntekijän kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdolli- suus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.
Soveltamisohje
Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamus- miestä tai työtoveria.
10 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnan- taja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomio- istuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 § Välimiesmenettely
Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta an- netun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaista- vaksi.
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle kor- vausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.
13 § Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopi- musta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimus- lain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
Soveltamisohje
Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työt- tömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 pro- senttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivära- hasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on kor- vauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vä- hennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.
III LOMAUTUS
14 § Lomauttaminen
Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.
Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomaut- tamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alka- misesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asun- toedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.
Soveltamisohje
Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopi- muksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.
15 § Ennakkoselvitys
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteutta- mistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työn- tekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vas- taava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.
16 § Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoi- tusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.
Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvi- oitu kesto.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.
Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa
työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.
Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista
Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkan- maksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen an- tamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.
Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta ta- pauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta mak- saa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koske- vassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhe- vapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituk- sen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lo- mautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuk- sen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa
Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuh- teen säilyessä muutoin voimassa.
Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippu- matta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomau- tuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vä- hintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päät- tymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn joh- dosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvolli- suus samojen periaatteiden mukaisesti.
Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lo- mautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo- mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomau- tusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tila- päistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lo- mautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta
antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Esimerkki:
Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lo- mautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.
Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jat- kua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työnteki- jän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alka- mista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kesto- aika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.
Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika
Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusil- moitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.
Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennet- tyyn työaikaan siirtymiseen.
Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä nou- datettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjes- töjen välisen sopimuksen määräykset.
Työn alkamisesta ilmoittaminen
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomaute- tulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.
Muu työ lomautusaikana
Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoi- tuksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruut- tamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnanta- jalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on vel- vollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
Asunto lomautusaikana
Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopi- muslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kui- tenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmak- suvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vah- vistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
17 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Työvoiman vähentämisjärjestyksestä voidaan sopia yrityskohtaisesti samanaikaisesti yt-neuvottelujen kanssa.
Sovittaessa irtisanomisjärjestyksestä on kiinnitettävä huomiota mm. tässä momen- tissa todettuihin seikkoihin. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatet- tava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toimin- nalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettä- neitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kesto- aikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
Tässä tarkoitettu yrityskohtainen sopimus ei ole tämän työehtosopimuksen osa. Yri- tyskohtaisen sopimuksen tulkintaa ja noudattamista koskevissa riidoissa noudatetaan 2 vuoden kanneaikaa työsuhteen päättymisestä lukien.
Soveltamisohje
Osapuolten välisessä yleissopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopi- muksen 17 §:n määräykseen nähden.
18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimavi- ranomaiselle
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmie- helle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitet- tava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.
19 § Takaisinottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai sanee- rausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä ha- kevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden ku- luessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisa- nottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.
Soveltamisohje
Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoi- matoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla.
Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perus- teella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työnte- kijöitä työnhakijoina.
Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttö- minä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7
§:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa.
Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomai- seen tapaan työhönosoitukset.
20 § Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimus- lain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työeh- tosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen ote- taan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan kor- vauksen suuruutta määrättäessä.
Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.
21 § Voimaantulomääräys
Tämä sopimus tulee voimaan 16.2.2005 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukau- den irtisanomisajalla.
Helsingissä, 8 päivänä helmikuuta 2005
LIIKENNE- JA ERITYISALOJEN TYÖNANTAJAT RY VETURIMIESTEN LIITTO RY
LISÄLEHTI 3
TYÖNTEKIJÄIN RYHMÄHENKIVAKUUTUS
Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen osalta noudatetaan keskusjärjestöjen tekemää sopimusta. Voimassaolevat ryhmähenkivakuutusehdot ja korvaussummat ovat saa- tavilla Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolin internetosoitteessa xxxx://xxx.xxxx.xx.
LISÄLEHTI 4
MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN VUONNA 2022
1 § Soveltamisala
Näitä määräyksiä sovelletaan työtekijöiden kotimaassa ja ulkomailla tehtyjen matko- jen matkakustannusten korvaamiseen ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.
2 § Yleistä
Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut matkan johdosta.
Työntekijälle maksetaan matkasta näiden sopimusmääräysten mukaisesti matkakus- tannusten korvauksena matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakor- vausta, majoittumis- tai hotellikorvausta, yömatkarahaa ja auto- ja junavirantoimituk- sessa matkarahaa sekä oppikurssien ajalta kurssipäivärahaa. Lisäksi maksetaan eräitä erilliskorvauksia.
3 § Matkan käsite
Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen matka, jonka työntekijä esimiehen määräyksestä tekee työtehtävien hoitamista varten työ- paikan ulkopuolelle.
Näissä sopimusmääräyksissä tarkoitettavana matkana ei pidetä matkaa asianomai- sen asunnolta tai sitä vastaavalta paikalta (jäljempänä asunto) työpaikalle ja takaisin.
Työpaikalla tarkoitetaan asianomaisen kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työskentelee, tai mikäli hänellä ei työn luonteen vuoksi ole kiinteää toimipaikkaa, sitä vastaavaa paikkaa.
4 § Matkavuorokausi sekä matkan alkaminen ja päättyminen
Matkavuorokausi on matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymi- sestä alkava 24 tuntia kestävä ajanjakso. Se alkaa henkilön lähtemisestä työpaikas- taan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa työpaikkaansa tai asuntoonsa.
Matkan ei kuitenkaan ole katsottava vielä päättyneen, kun asianomainen palaa työ- paikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmää- räysten saamista tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista työtehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa matkaansa.
5 § Matkan tekotapa
Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huomioon ottaen matkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtävien tarkoituksenmu- kaisen suorittamisen on mahdollista. Matkan kokonaiskustannuksia arvosteltaessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha ja majoit- tumis- tai hotellikorvaus sekä muut matkakustannusten korvaukset, myös kulkuneu- von käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.
Matkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos matka olisi tehty 1 momentissa tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.
6 § Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä
Työntekijän omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä matkasta suoritetaan matkustamiskustannusten korvausta seuraavasti:
Autolla
Kunkin 1.1. alkavan vuoden mittaisen ajokilometrien laskentakauden 5000 ensimmäi- seltä kilometriltä 1.1. - 31.12.2022 väliseltä ajalta 46 senttiä kilometriltä ja seuraavilta kilometreiltä 41 senttiä kilometriltä.
Edellä mainitut kilometrikorvaukset suoritetaan korotettuina seuraavissa tapauksissa:
1) 8 senttiä silloin kun tehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljet- tamista autoon kiinnitettynä ja 12 senttiä silloin, kun tehtävien suorittami- nen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä sekä 23 senttiä silloin, kun tehtävien suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vas- taavan kuljettamista autoon kiinnitettynä, ja
2) 3 senttiä silloin, kun
a) asianomainen joutuu kuljettamaan autossaan koneita tai laitteita, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri,
b) asianomainen on tehtävien vuoksi joutunut autossaan kuljettamaan koiraa, tai
3) 10 senttiä silloin, kun tehtävien hoito edellyttää liikkumista autolla metsä- autotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tierakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta, sekä
4) 3 senttiä henkilöltä silloin, kun asianomainen kuljettaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on hänen työnantajansa asiana.
Moottoriveneellä
alle 50 hv/ 80 senttiä/km ja yli 50 hv/ 116 senttiä/km
Moottorikelkalla 110 senttiä/km
Moottoripyörällä
35 senttiä/km/5000 ensimmäistä km ja 32 senttiä seuraavat km
Moottoripolkupyörällä 19 senttiä/km
Muulla tavalla 11 senttiä/km
Ajokilometrien laskentakausi vaihtuu seuraavan kerran 1.1.2022.
Milloin ulkomaanmatkalla oleva on matkan tarkoituksesta tai erityisistä syistä johtuen oikeutettu käyttämään matkalla omaa autoa, suoritetaan korvaus tämän pykälän mu- kaisesti.
7 § Muut matkustamiskustannusten korvaukset
Asianomaiselle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljettamisesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkus- tamiseen kuuluvista maksuista.
Lentokentällä, rautatieasemalla ja hotellimajoituksen yhteydessä perittävä auton sei- sontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päi- vältä kutakin matkaa kohti.
Taksilla, tilauslentokoneella, vuokra-autolla tai muulla tavalla suoritetusta matkasta korvataan maksettu, kuitenkin enintään kohtuulliseksi katsottava maksu.
8 § Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus
Päivärahaa voidaan suorittaa, kun matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle työnte- kijän asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työ- paikkaan.
9 § Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat
Osapäiväraha suoritetaan, kun matka on kestänyt
1) yli 8 tuntia; tai
2) yli 6 tuntia, jos enemmän kuin 3 tuntia matkasta on tapahtunut kello 16.00
- 7.00 välisenä aikana.
Kokopäiväraha suoritetaan, kun matka on kestänyt yli 12 tuntia.
Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli 12 tunnilla se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.
10 § Päivärahojen suuruus
Päiväraha suoritetaan
1) osapäivärahana 1.1. - 31.12.2022 väliseltä ajalta 20 euroa jokaiselta päi- värahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty 9
§:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa mainitut vähimmäisajat ja
2) kokopäivärahana 1.1. - 31.12.2022 väliseltä ajalta 45 euroa jokaiselta päi- värahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty 9
§:n 2 momentissa mainittu vähimmäisaika.
11 § Päiväraha ulkomaanmatkoilla
Työntekijällä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on vii- meksi lähtenyt tahi Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.
Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuo- rokauden yli kahdella tunnilla; on asianomaisella oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kahdellatoista tunnilla, hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivära- hasta. Edellä tarkoitetun (35 %:n tai 65 %:n mukaisesti korvatun) täyden matkavuo- rokauden päätyttyä kotimaassa määräytyvät sen jälkeen alkavilta matkavuorokausilta päivärahat kotimaan korvausten mukaisesti.
Mikäli matkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päiväraha koti- maan matkojen säännösten ja markkamäärien mukaisesti. Jos matka on kuitenkin kestänyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on työtehtävien hoidon tai muun pätevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, on asianomaisella oikeus kyseistä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan.
Työntekijällä, jonka työpaikka on ulkomailla, on 2 ja 3 momenteista poiketen oikeus saada sellaisesta matkasta, joka kestää kahdeksasta tunnista viiteentoista tuntiin tahi jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli kahdella ja enintään viidellätoista tunnilla, tältä osin ulkomaan päiväraha, joka on 50 % näiden sopimusmääräysten liitteessä sovitusta päivärahasta, jota maksetaan siinä maassa tai alueella, jossa matka on tehty tai jonne se päättyy. Jos matka kestää yli viisitoista tuntia tai jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli viidellä- toista tunnilla, suoritetaan ulkomaan päiväraha kokonaan.
Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha koti- maan matkojen säännösten ja markkamäärien mukaisesti.
Päivärahan määrät matkavuorokaudelta kutakin maata tai aluetta varten 1.1. - 31.12.2022 välisenä aikana ovat erillisinä.
12 § Maksuttomien aterioiden vaikutus päivärahoihin
Xxxxxxx työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ollut xxxxxx- xxxxxx saada maksuton tai matkalipun tahi hotellihuoneen hintaan sisältynyt muonitus, maksetaan päiväraha tai osapäiväraha kyseiseltä matkavuorokaudelta 50 %:lla alen- nettuna.
Kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan alentamisen edellytyksenä on se, että asianomainen on syönyt tai hänellä olisi ollut mahdollisuus syödä kaksi ateriaa. Osapäivärahan alentamisen edellytyksenä on vastaavasti yhden aterian saaminen.
13 § Ateriakorvaus
Milloin kotimaassa tehdystä matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, maksetaan työntekijälle ateriakorvausta yksi neljäsosa 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kokopäivärahan määrästä edellyttäen, että työntekijä on jonkin työtehtävän suoritta- mista varten matkustanut vähintään 10 kilometrin etäisyydelle työpaikastaan tai asun- nostaan ja matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä työntekijällä ole ollut tosiasiallista mah- dollisuutta ruokailla tavanomaisessa ruokailupaikassaan tai työnantajan tukemassa sopimusruokapaikassa, mistä syystä hän on aterioinut omalla kustannuksellaan muussa kuin yllä mainitussa ruokapaikassa.
14 § Majoittumis- ja hotellikorvaus
Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän majoitus- liikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään 15
§:ssä vahvistettu enimmäismäärä. Xxxxxxx majoittumismaksuun sisältyy aterioita, suo- ritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.
Ulkomaanmatkoilla hotellikorvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdollisen veron ja kiinteän palvelusrahan.
Milloin työnantaja järjestää majoituksen, sitä on käytettävä, mikäli se täyttää kohtuul- liset vaatimukset. Mikäli työntekijä ei käytä työnantajan tarjoamaa majoitusta, kor- vausta maksetaan vain se määrä, minkä työnantaja olisi perinyt majoituksesta järjes- tämässään majoituspaikassa.
Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että asianomainen on ollut majoittumis- paikkakunnalla klo 21.00 - 07.00 välisenä aikana vähintään neljä tuntia tai on ollut matkalla tahi työtehtäviä hoitamassa muualla kuin kotipaikkakunnallaan sanottuna ai- kana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.
Milloin paikallisista olosuhteista johtuvat erityiset syyt sitä edellyttävät, voidaan ulko- mailla edellä mainituista kellonajoista riippumatta maksaa korvaus hotellihuoneen käytöstä myös muuna aikana, kuitenkin enintään puolet hotellihuoneen vuorokausi- hinnasta.
15 § Majoittumis- ja hotellikorvausten enimmäismäärät
Majoittumiskorvausten enimmäismäärät kotimaassa matkavuorokautta kohti ovat seuraavat:
Helsingin, Espoon, Vantaan ja
Kauniaisten kaupungit 141,00 euroa
Muut kunnat 100,00 euroa
Ulkomaanmatkoilla maksettavan hotellikorvauksen enimmäismäärät matkavuorokau- delta kutakin maata tai aluetta varten ovat näiden määräysten liitteissä.
16 § Yömatkaraha
Yömatkarahaa maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty yli kaksitoista tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00 - 7.00 välisenä aikana ja jonka aikana asianomaisella olisi ollut oikeus majoittua työnantajan kustannuksella, mutta hän ei ole tehnyt niin.
Yömatkarahan suuruus on 13,00 euroa vuorokaudelta.
Yömatkarahaa ei makseta, jos asianomaiselle suoritetaan majoittumis- tai hotellikor- vausta tahi hän saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hyttipaikasta taikka matka tapahtuu työnantajan käytettävänä olevalla laivalla tai junassa, jossa matkustajalla on tilaisuus asua tahi milloin asianomaisella ei muutoin ole työnantajan järjestämän maksuttoman majoituksen johdosta yöpymiskustannuksia.
17 § Oppikurssilaisille suoritettavat korvaukset
Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan työpaikan ulkopuolella pidettäville työnantajan järjestämille tahi sen muutoin osoittamille oppikursseille määrättyä työntekijää, suori- tetaan matkakustannusten korvausta matkoista kursseille ja takaisin 6 - 12 sekä 14 ja 15 §:n mukaisesti.
Enintään 21 vuorokautta kestävältä oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) suoritetaan kurs- siajalta päivärahaa tai ateriakorvausta sekä majoittumis- tai hotellikorvausta tai yö- matkarahaa 8 - 16 §:n mukaisesti.
Yli 21 päivää kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) suoritetaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 8 ja 9 §:ssä on päivärahan saami- sen osalta ja 13 §:ssä ateriakorvauksen saamisen osalta sanottu kurssipäivärahaa seuraavasti:
a) 1 - 21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ate- riakorvauksen suuruinen,
b) 22 - 28 päiviltä suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 70 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä ja
c) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurs- siajalta, suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 55 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä.
1.1. - 31.12.2022 välisenä aikana kokopäivärahaperusteiset kurssipäivärahat kultakin matkavuorokaudelta ovat seuraavat:
a) 1 – 21 päivien ajalta kokopäivärahan suuruinen (45,00 euroa)
b) 22-28 päiviltä 31,50 euroa.
c) sitä seuraavilta päiviltä 24,75 euroa
Osapäivärahaperusteisten kurssipäivärahojen laskentaperustana on kulloinkin voi- massa oleva osapäiväraha ja ne ovat kultakin matkavuorokaudelta 1.1. - 31.12.2022 seuraavat:
a) 1 – 21 päivien ajalta osapäivärahan suuruinen (20,00 euroa)
b) 22-28 päiviltä 14,00 euroa.
c) sitä seuraavilta päiviltä 11,00 euroa
Milloin oppikursseille osallistuvalle on järjestetty mahdollisuus maksuttomaan ruokai- luun, vähennetään kurssipäivärahasta 50 %. Jos työnantaja on järjestänyt myös mak- suttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, vähennetään kurssipäivä- rahasta lisäksi 25 %. Kasarmi-, leiri- tai muissa vastaavissa olosuhteissa järjestetystä maksuttomasta majoituksesta ei sanottua 25 %:n vähennystä kuitenkaan suoriteta.
Niiltä päiviltä, joilta oppikurssilainen on oikeutettu kurssipäivärahaan, ei suoriteta ma- joittumiskorvausta eikä yömatkarahaa.
Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pidetään osia eri kursseina.
Ulkomailla pidettävän oppikurssin ajalta maksettavia päivärahoja alennetaan edellä mainittuja periaatteita noudattaen, ellei asianomaisen suostumuksella ole määrätty maksettavaksi alempia päivärahoja.
18 § Matka-ajan palkka
Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä mat- kan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.
Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttä- mänä vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomai- sen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.
Xxxxxxx työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.
19 § Ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset
Ulkomaan matkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tosittei- den mukaisesti seuraavat kulut:
1) lentokenttävero,
2) passi- ja viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,
3) taksin käyttö matkalla lentotoimistoon tai -asemalle taikka lentoasemalta tai -toimistosta, milloin se on ilmeisen välttämätöntä, taloudellista tai olo- suhteisiin nähden tarkoituksenmukaista
4) matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 1500 euron vakuutus- määrästä,
5) välttämättömät matkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja te- lekopiokulut asiallisin perusteluin,
6) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä
7) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.
20 § Ennakko
Työntekijällä on oikeus saada ennakkoa matkaa varten. Alle 24 tuntia kestävältä mat- kalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suorittamatta.
21 § Matkalasku ja tositteet
Matkan kustannuksista on haettava korvausta kirjallisella matkalaskulla, joka on jä- tettävä työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.
Erityisestä syystä voi työnantaja määrätä, että korvausta on haettava edellä mainittua lyhyemmänkin ajan kuluessa.
Työnantaja voi hakemuksesta myöntää luvan korvauksen maksamiseen, vaikka kor- vausta ei ole haettu määräajassa.
Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite niistä on ollut saatavilla.
22 § Korvausten toissijaisuus
Työntekijälle, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustannusten kor- vauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, ei suoriteta matkakus- tannusten korvauksia matkamääräyksen antaneen työnantajan varoista.
23 § Matkaraha
Matkarahaan sovelletaan 31.10.1993 voimassa olleita määräyksiä sopimuskauden ajan.
24 § Paikallinen sopiminen matkakustannusten korvauksista
Yrityksen tekemällä työehtosopimuksella voidaan tämän liitteen määräyksistä sopia toisin.
LISÄLEHTI 5
MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala
Nämä määräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suoritettavaa kor- vausta.
Muuttokustannukset korvataan toimihenkilölle tai työntekijälle, joka yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.
2 § Yleistä
Muuttokustannuksina korvataan:
1) toimihenkilön tai työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamis- kustannukset muuttomatkalta matkakustannusten korvaamisesta sovittu- jen määräysten mukaisesti,
2) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,
3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista,
4) toimihenkilölle tai työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.
3 § Muuttoraha
Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustan- nuksista.
Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mukaan seu- raavasti:
Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1513,69 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kolme tai enemmän 2186,44 euroa.
Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muutto- raha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.
4 § Erityissäännöksiä
Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuksen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.
5 §
Lasku näissä määräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta:
Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.
6 §
Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korvausta siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.
LISÄLEHTI 6
OHJEET TERVEYDENHUOLTOKULUJEN KORVAAMISESTA
1. YLEISET KORVAAMISPERUSTEET
1. Korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin sairausvakuutuslain (364/63 ja 1653/92) sekä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (826/94) perusteella annettuja sairausvakuutuksen korvaamisohjeita. VR ei korvaa kaikkia tutkimus- tai hoitotoimenpiteistä aiheutuvia sairaanhoitokuluja. Sairaanhoitokulut, joista VR:n työntekijän on mahdollisuus saada korvaus määritellään seuraavissa oh- jeissa ja sen liitteenä seuraavassa ohjeessa ulkopuolisten tutkimus- ja hoitopal- velujen käytöstä.
2. Korvausta suoritetaan pääsääntöisesti sairauden tutkimuksesta ja hoidosta ai- heutuneista kustannuksista. Ehkäisevistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannuk- set lukuun ottamatta kohdassa 5.2. ja 5.3. mainittuja, eivät kuulu korvattaviin kustannuksiin.
3. Korvausta voidaan suorittaa vain siltä osin, mitä tutkimus tai hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen olisi palveluksessa olevalle tullut maksamaan hänen ter- veydentilaansa kuitenkaan vaarantamatta.
4. Tutkimus ja hoito voidaan korvata vain kun mainitut toimenpiteet on suorittanut laillistettu lääkäri tai hammaslääkäri, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, lääkintä- voimistelija tai laboratoriohoitaja. Näiden lisäksi voidaan korvata psykologin suorittaman testauksen tai siihen verrattavan tutkimuksen kustannukset, jos nämä on tehty lääkärin määräyksestä.
5. Terveydenhuollon kuluina voidaan korvata avosairaanhoidon, laitoshoidon ja sairaan kuljettamisesta syntyneet kustannukset siten kuin jäljempänä erikseen määritellään. Avosairaanhoitoon sisältyy lääkärin tutkimus ja hoito, laboratorio- ja röntgentutkimus sekä fysikaalinen hoito. Laitoshoitoon sisältyy sairaalahoito.
6. Korvausta terveydenhuoltokuluista suoritetaan sinä aikana, jona palvelussuhde on voimassa. Xxxxxxxxx ei kuitenkaan suoriteta palveluksessa olevalle sinä ai- kana, jona hän saa työkyvyttömyyseläkettä tai on palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys- tai vanhempainra- haa. Xxxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että säännöllinen työaika palve- luksessa, tai henkilön ollessa samanaikaisesti kahdessa tai useammassa pal- veluksessa, niissä yhteensä on keskimäärin 20 tuntia viikossa.
7. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön työkyvyn arvioimi- sesta aiheutuvat kustannukset maksetaan VR:n varoista.
8. Terveydenhuoltokulujen korvaamisen yleisenä edellytyksenä on, että hoito tai tutkimus tapahtuu työpaikan lääkärin antaman tutkimus- tai hoitomääräyksen perusteella. Työpaikan lääkärillä tarkoitetaan VR:n työterveyslääkäriä, rauta- tielääkäriä ja työterveysaseman lääkäriä sekä eräissä tapauksissa terveyskes- kuslääkäriä, jollei korvauksen hakija perustellusti ole päässyt em. vastaanotolle.
9. VR:n henkilökunnalle tarkoitetun hoitoyksikön (työterveysasema, terveyskes- kus) työterveyshoitajan lähetteen perusteella suoritettujen toimenpiteiden kus- tannukset korvataan, jos kysymyksessä on ollut kiireellistä lääkärinhoitoa vaa- tinut sairastumistapaus.
10. Xxxxxxxxx mukaan voidaan korvata myös muun lääkärin toimenpiteet tai hänen lähetteensä perusteella suoritettujen toimenpiteiden kustannukset. Korvaami- sen edellytyksenä on kuitenkin, ettei henkilöllä ole ollut mahdollisuutta kääntyä työpaikan lääkärin puoleen tai kysymyksessä on ollut kiireellisiä toimenpiteitä vaatinut sairastumistapaus.
11. Ulkopuolisina tutkimus- ja hoitopaikkoina käytetään pääsääntöisesti julkisin va- roin ylläpidettäviä laitoksia.
2. AVOSAIRAANHOIDON KUSTANNUKSET
Yleis- ja erikoislääkärin palkkiot
1. Työkyvyttömyyseläkettä varten hankittu lääkärinlausunto B (Sv 7) tai sitä vas- taava muu lausunto korvataan riippumatta siitä, onko lausunnon antanut rauta- tie- tai muu lääkäri.
2. Silmätautien erikoislääkärin tutkimus ja hoito korvataan, jos kysymyksessä on ollut silmäsairaus.
3. Erityiskorvattavia lääkkeitä varten tarvittava lääkärintodistus korvataan.
4. Psykiatrinen avohoito voidaan korvata vain etukäteen tehdyn korvaamispäätök- sen perusteella.
5. Yksityisasiaa, kuten esim. vakuutusyhtiötä, verotusta tai auton ajokorttia varten annettua lääkärintodistusta ei korvata.
Laboratoriomaksut
6. Korvattaviin kustannuksiin kuuluu sairauden toteamiseksi tai hoitamiseksi tar- peellinen tutkimus.
7. Raskauden toteamiseen tai ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ei korvata.
Röntgenmaksut
8. Korvattaviin kustannuksiin kuuluu yleensä sairauden toteamiseksi tai hoita- miseksi tarpeellinen tutkimus. Kalliit erikoistutkimukset tulee ohjata sairaalan poliklinikalle.
9. Röntgentutkimuskustannuksina korvataan myös hammaslääkärin tai muun lää- kärin määräämä ortopantomografiatutkimus (hammasröntgentutkimus), jos toi- menpide on tehty sairauden toteamiseksi. Kts. 2.8.
Fysikaalisen hoidon maksut
10. Korvattaviin kustannuksiin kuuluu sairauden hoitamiseksi tarpeellinen fysiote- rapia, joka on annettu lääkintöhallituksen hyväksymässä lääketieteellisessä hoitolaitoksessa tai hoidon on määrännyt lääkäri. Lähete on hyväksytettävä VR:n työterveyslääkärillä etukäteen.
11. Hieronta korvataan vain liike- tai liikuntahoitoon liittyvänä esikäsittelynä.
Poliklinikkamaksut
12. Korvattaviin kustannuksiin kuuluvat julkisin varoin ylläpidettyjen sairaaloiden poliklinikkamaksut.
Sairaankuljetusmaksut
13. Xxxxxxx taudinkohtauksen sattuessa työn aikana, milloin palveluksessa olevan tila sitä vaatii, korvataan hänelle kustannukset, jotka syntyvät matkasta lääkäriin tai sairaalaan ja takaisin sekä lääkärin potilaskäynnistä aiheutuvat kustannuk- set.
14. Jos palveluksessa oleva sairastuu ollessaan työssä vieraalla paikkakunnalla työnantajan määräyksestä, korvataan hänelle kotimatkasta aiheutuvat kustan- nukset.
Muun sairauden parantamisesta johtuvat hammashoidon kustannukset
15. Muun sairaanhoidon veroiseksi katsotaan hammaslääkärin tai muun lääkärin antama hammashoito, jota annetaan muun sairauden parantamiseksi välttä- mättömänä hoitona.
16. Muusta korvauksen hakumenettelystä poiketen haetaan tällaisesta hammas- hoidosta aiheutuneita kustannuksia Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta. Xxxxxxx suoritetaan sairausvakuutuksen palautustaksan mukaisena. VR kor- vaa jäännöserän niistä kustannuksista, jotka sairausvakuutus on korvannut.
3. PÄIHDEONGELMAISEN KATKAISU- JA LAITOSHOITO
1. Päihdeongelmaisen katkaisu- ja laitoshoitoa varten voidaan antaa maksusitou- mus ko. laitokseen riippumatta siitä, onko asianomainen henkilö oikeutettu VR:n kustantamaan hoitoon. Etukäteispäätöksen asiasta tekee asianomainen esimies. Hoitokustannukset peritään palkasta jälkikäteen.
4. TAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT
1. Työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuneiden kustannusten korvaamisen vireillepano tapahtuu tapaturma-asioita hoitavien henkilöiden kautta.
5. TERVEYDENTILAN SEURANTATARKASTUKSET
1. VR järjestää kustannuksellaan terveydentilan seurantatarkastukset. Tarkastuk- sesta johtuvat mahdolliset sairauden toteamiseksi ja hoitamiseksi tarvittavat jat- kotutkimukset korvataan jäljempänä mainituin poikkeuksin näiden ohjeiden mu- kaisesti.
2. Työnantajan velvollisuus on kustannuksellaan suorittaa työterveyshuoltolain (743/78) 2 §:n 1 momentin 3 - 6 kohtien, nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain (669/67) ja säteilysuojauslain (469/65) edellyttämät terveydentilan tarkas- tukset sekä niistä johtuvat mahdolliset jatkotutkimukset ja selvitykset.
3. Terveydentilavaatimuksia koskevan soveltamisohjeen (TEVs) 2.1 kohdassa mainituissa tehtäväryhmissä I ja II (ns. liikenneturvallisuustehtävät) työskente- levien palveluskelpoisuuden määrittelemiseksi tarvittavat tutkimukset järjestää työnantaja kustannuksellaan. Tällaisia tutkimuksia ovat näöntarkkuuden, väri- ja kuuloaistin sekä 3.2.2 kohdassa mainittujen sairauksien tutkiminen. Tutki- musmääräyksen ulkopuolella suoritettaviin tutkimuksiin voi antaa vain VR:n yli- lääkäri tai VR:n työterveyslääkäri.
4. VR:n autonkuljettajalle ajokortin uusimista varten suoritettava terveydentilan tarkastus on työpaikkalääkärin suorittamana maksuton.
6. HAKUMENETTELY
1. Korvausta haetaan terveydenhuoltokulujen korvaushakemuslomakkeella (lo- make VR 3307) asianomaisesta henkilöstökeskuksesta. Hakemukseen tulee
liittää alkuperäiset maksukuitit sekä työpaikkalääkärin tai työterveyshoitajan lä- hetteen (lomake VR 3359) kolmas kappale, joka ennakkoon tulee hankkia. Jos lähete puuttuu, tulee hakijan saadakseen korvauksen selvittää puuttumisen syy hakemuslomakkeen kohdassa: muita selvityksiä. Hakemuksen allekirjoittaja on hakijan esimies, jonka tulee tarkistaa, että perusteet korvaamiseen ovat ole- massa. Korvausta on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa maksun suorit- tamisesta. Korvausta tulee ensin hakea VR:ltä ja vasta sen jälkeen, ellei VR:n korvaamisedellytyksiä ole, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta. Korvaus suoritetaan hakijan palkkatilille pankkiin.
7. OHJEET ULKOPUOLISTEN TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN KÄYTÖSTÄ
1. Ulkopuolisten tutkimus- ja hoitopalvelujen käytöstä on erikseen annettu ohjeet rautatielääkäreille ja VR:n työpaikkaterveydenhuoltoa hoitavalle henkilökun- nalle.
LISÄLEHTI 7
TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO SEKÄ SAIRAUSAJAN PALKKA (1.2.1998 TAI SEN JÄLKEEN TULLEET TYÖNTEKIJÄT)
Yleisiä säännöksiä
1. Työntekijällä tarkoitetaan näissä määräyksissä työ- tai oppisopimussuhteessa VR-Yhtymään olevaa veturimiestä, jonka palvelussuhde on alkanut 1.2.1998 tai sen jälkeen ja jonka säännöllinen työaika yhdessä tai useammassa samanai- kaisessa palveluksessa on yhteensä vähintään 20 tuntia viikossa.
2. Työntekijällä on, sen mukaan kuin jäljempänä määrätään, oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa:
1) sairauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta lääkäriltä tai poikkeustapauksessa muulta lääkäriltä;
2) työnantajan osoittaman lääkärin määräämää sairaalahoitoa;
3) eräissä tapauksissa korvausta sairaanhoidosta johtuvista välttämättö- mistä matkakustannuksista; sekä
4) palkkaa sairaus-, raskaus- ja synnytysloman ajalta.
Työntekijällä ei kuitenkaan sen estämättä mitä edellä on määrätty, ole oikeutta 1 momentissa mainittuihin etuuksiin sinä aikana, jolta hänelle suoritetaan työ- kyvyttömyyseläkettä, eikä lomautuksen tai palkattoman loman aikana, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain (364/63) mukaista äitiysrahaa, isyysra- haa tai vanhempainrahaa.
3. Terveydenhuoltokulujen korvaamisesta annetut ohjeet ovat lisälehdessä 6 (VR- Yhtymä Oy:n ja Veturimiesten Liitto ry:n välinen työehtosopimus, lisälehti 6: Oh- jeet terveydenhuoltokulujen korvaamisesta).
Palkkaus sairausloman ajalta
4. Työntekijälle maksetaan todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen sairausloman ajalta jäljempänä 10 kohdassa määritellyllä tavalla keskipäiväansion mukaan laskettua palkkaa työsuhteen kestoajasta riippuen seuraavasti:
1) kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, 21 päivän ajanjaksolta;
2) kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, 21 päivän ajanjak- solta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta kuitenkin yhteensä enin- tään vuoden ajalta; ja
3) kun työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta, 28 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään vuoden ajalta; ja
4) kun työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, 35 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään vuo- den ajalta.
Täysimääräinen keskipäiväansion mukainen sairausajan palkka suoritetaan 1 momentin 4-kohdassa mainitussa tapauksessa 28 päivää ylittävältä osalta kui- tenkin vain kerran kalenterivuoden aikana.
Sairausajan palkkaa maksetaan edellä 1 momentin 2-4 kohdassa määrätyn yh- den vuoden lisäksi 6 kuukauden ajalta, jos työntekijä on 8 kuukauden kuluessa
sairausloman alkamisesta hakenut VR Eläkesäätiöltä työkyvyttömyyseläkettä, kuitenkin enintään sitä seuraavan kalenterikuukauden loppuun asti, jonka ai- kana eläke on myönnetty tai eläkeasia on VR Eläkesäätiössä lopullisesti rat- kaistu.
Työsuhteen kestoaikaan luettavista palveluksista määrätään 8 kohdassa.
5. Jos työntekijä tapaturman, ammattitaudin tai työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi on tullut kykenemättömäksi suorittamaan työ- tään, maksetaan hänelle työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen sairausloman ajalta jäljempänä 10 kohdassa määritetyllä tavalla keskipäiväan- sion mukaan laskettua palkkaa 90 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kol- masosaa palkasta, yhteensä kuitenkin enintään yhden vuoden ajalta.
Mikäli tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaista tapaturmakorvausta ei edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa myönnetä täysimääräisenä, makse- taan työntekijälle sairausajan palkka 4 kohdan 1 momentin 1-4 kohdan mukai- sesti.
6. Näissä määräyksissä tarkoitetaan työtapaturmalla ja ammattitaudilla samaa kuin tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetuilla työtapaturmilla ja ammattitaudilla.
7. Sairauslomat katsotaan yhdenjaksoiseksi sairauslomaksi, jollei työntekijä nii- den välillä ole ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jollei sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaustapauksista taikka eri ta- paturma-, ammattitauti- tai väkivaltatapauksista.
8. Työsuhteen kestoajaksi lasketaan 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa koko se aika, jonka työntekijä on ollut valtion palveluksessa tai asevelvollisuuslain nojalla 18 vuotta täytettyään on suorittanut asevelvollisuuttaan tahi ollut palve- luksessa Yhdistyneiden Kansakuntien käyttöön asetetussa suomalaisessa val- vontajoukossa. Aikaisemmin tapahtuneen palveluksen hyväksi lukemisen edel- lytyksenä tulee olla 4 kohdan 1 momentin 2-4 kohdissa tarkoitetuissa tapauk- sissa vähintään kuusi kuukautta jatkunut työsuhde välittömästi ennen sairastu- mista.
Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, ei työsuhteen kestoajaksi kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saanut työkyvyttömyyseläkettä tai ollut lo- mautettuna tahi palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausva- kuutuslain mukaista äitiysrahaa, isyysrahaa tai vanhempainrahaa.
9. Työntekijän on hakiessaan sairauslomaa todistettava sairautensa VR:n työnte- kijöitä varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella tai sairausva- kuutuslain (364/63) mukaisen päivärahan hakemista varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella, terveyskeskuksen terveydenhoitajan xxxx- xxxxx todistuksella taikka VR:n osoittaman terveydenhoitajan tai sairaanhoita- jan antamalla todistuksella.
10. Kuukausipalkalla työskentelevälle työntekijälle suoritetaan sairausajan palkkaa sairauslomaan sisältyviltä päiviltä.
Kuukausipalkalla työskentelevän työntekijän keskipäiväansiona pidetään sai- rausajan palkkaa laskettaessa määrää, joka saadaan, kun kuukausipalkka yli- työkorvauksia lukuun ottamatta, jaetaan kolmellakymmenellä. Tämän lisäksi
sairausloman ajalta maksetaan osapuolten välisen työehtosopimuksen 13 §:n 6 kohdan mukaisesti määräytyvä sairauslomalisä.
Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa
11. Työntekijällä on oikeus raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan katso- taan kohdistuvan tai, jollei hänellä ole oikeutta kyseiseen etuuteen, katsottaisiin kohdistuvan, jos hänellä sellainen oikeus olisi.
Lapsen äidille maksetaan edellä 10 kohdassa määritellyllä tavalla keskipäivä- ansion mukaan laskettua palkkaa äitiysloman alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Palkan saamisen edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti välittömästi ennen loman alkamista vähintään kuusi kuu- kautta.
12. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloman lisäksi työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen si- ten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.
13. Jos työntekijä edellä 11 kohdassa tarkoitetun loman jälkeen todistetusta sairau- desta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on estynyt ryhtymästä työhönsä, mak- setaan hänelle sen vuoksi myönnetyn sairausloman ajalta palkkaa edellä mai- nitussa pykälässä tarkoitetun loman päättymistä seuraavasta päivästä lukien 4 kohdan säännösten mukaisesti.
Erinäiset säännökset
14. Jos työntekijä on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden määräysten mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, taikka jos hän itse tai toisen avulla on tarkoitukselli- sesti aiheuttanut sairauden tahi hänen törkeä huolimattomuutensa on olennai- sesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen, voidaan hänelle näiden mää- räysten mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.
Mitä 1 momentissa on määrätty, sovelletaan vastaavasti, jos työntekijä on ta- hallaan estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon hengenvaaralliseksi katsotta- vaa tutkimus- tai hoitotoimenpidettä lukuun ottamatta taikka jos hän ei ole pääs- tänyt luokseen työnantajan lähettämää lääkäriä tai sairaanhoitajaa tahi muuta tämän valtuuttamaa henkilöä.
15. Työntekijä, jolle suoritetaan näiden määräysten mukaisesti palkka sairaus- tai synnytysloman ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan työnantajalle suoritettavan päivä- ja äitiysrahan hakemista varten.
Jos työntekijä laiminlyö 1 momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle suorittaa sairaus- tai synnytysloman ajalta palkkaa vähennettynä sairausvakuutuslain mukaisen päivä- tai äitiysrahan määrällä.
16. Työntekijällä ei ole oikeutta saada sairaus- tai synnytysloman ajalta sairausva- kuutuslain mukaista päivä- tai äitiyspäivärahaa enempää kuin sen määrän, millä päivä- tai äitiyspäiväraha ylittää hänen saamansa palkan tai muun
korvauksen. Se osa päivä- tai äitiyspäivärahasta, mitä ei ole maksettava toimi- henkilölle, suoritetaan työnantajalle.
17. Työnantajan on jokaisessa työpaikassa, jossa näitä määräyksiä sovelletaan, pidettävä määräykset sopivassa paikassa toimihenkilöiden nähtävänä.
LISÄLEHTI 8
LIIKENNE- JA ERITYISALOJEN TYÖNANTAJAT RY:N JA VETURIMIESTEN LIITTO RY:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS
1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä
koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritys- ten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäi- sen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa xxxx- seen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakun- nansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työ- taistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuu- toksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaattei- den mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
2. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA Kehittämistoiminta
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukai-
sesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtä- vien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltami- sen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työs- sään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisäänty- miseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neu- vottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryh- missä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Yhteistoiminnassa on pyrittävä osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Tarvittaessa työntekijäin edustajaksi voidaan nimetä myös ammatti- järjestön edustaja.
Yrityskohtaisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa- arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työ- kyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveyden-huoltoon.
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työter- veyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan yhteydessä seurataan yrityksen palveluk- sessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitä- vää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.
Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suun- nitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.
3. YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Luottamusmies
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä
muuta ilmene, pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä, jonka asianomainen ammat- tiosasto tai ammattiosastot tai tämän sopimuksen tarkoittama ammattijärjestö on va- linnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä ja perehtynyt toimialu- eensa olosuhteisiin. Mikäli yrityksen henkilöstöryhmää varten on valittu vain yksi luot- tamusmies, on hän tässä sopimuksen tarkoitettu pääluottamusmies. Yrityskohtaisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa luottamusmies tai päin- vastoin.
Valitseminen
Pääluottamusmiesten sekä luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liittyvistä yksityiskohdista sovitaan yrityskohtaisesti. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuu- deltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsitte- lyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. yrityksen koko, henkilökunnan ja alayhdistysten jäsenten lukumäärä sekä yrityksessä suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus. Yrityskohtaisesti voidaan sopia siitä, että luottamusmies hoitaa työsuojelu- asiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työn- tekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa nimetyille henkilöille tilai- suuden vaalin toimittamiseen.
Tehtävät
Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja työntekijöiden välisten neu- vottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toi- mii yhdistyksensä ja työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työ- rauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.
Neuvottelujärjestys
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liitty- vien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan väli- sissä neuvotteluissa.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen 20 §:n mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuh- teen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöi- den oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun val- vonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti. Työsuoje- lun yhteistoiminnasta voidaan sopia yrityskohtaisesti.
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hä- nelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Varavaltuutettu hoitaa
työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Jollei muista tehtävistä ole yrityskohtaisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan yrityskohtaisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 neljän- nessä kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huo- mioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen va- litsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmu- kaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan yrityskohtaisesti ottaen huomioon työpai- kan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten pe- rustetaan työsuojelutoimikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun yrityksessä työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 työntekijää. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden lukumäärä on yhteensä vähintään 10.
3.3 Ilmoitukset
Työpaikalla toimivan ammattiosaston tai vastaavan on ilmoitettava kirjallisesti työn- antajalle valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen si- jaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmies- tehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä. Vastaavan ilmoi- tuksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena, voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luot- tamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.
4. LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN, TYÖSUOJELUAS MIEHEN SEKÄ MUUN HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oi- keus saada tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulla luottamusmiehellä kuin pääluottamusmiehellä, työsuojeluasiamiehellä sekä muilla yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoi- mintaan osallistuvilla henkilöstön edustajilla on oikeus saada tilapäisesti vapautus työstä.
Järjestettäessä edellä tarkoitettua vapautusta tulee ottaa huomioon muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärä, tuotannon ja toiminnan luonne sekä tehtävien määrä.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistu- viksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä ai- kana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana.
Mikäli sama henkilö on valittu hoitamaan luottamusmies- ja työsuojelutehtäviä, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edusta- jien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikun- nan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, makse- taan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlai- sesta lisäkorvauksesta.
Henkilöstön edustajan ansionmenetyksen korvaus toteutetaan, kuten työehtosopi- muksessa on sovittu.
Mikäli henkilöstön edustaja hänen tehtäviensä laajuuteen nähden kokonaan vapau- tetaan varsinaisista työsuhteeseen kuuluvista tehtävistään, korvataan ansionmene- tys edellisessä kappaleessa todetun mukaisesti, taikka palkkaus todetaan kussakin tapauksessa erikseen.
Työnantajan toimesta asetettaviin työryhmiin nimetään henkilöstöjärjestöjen ehdotuk- sesta jäseniksi pääasiassa luottamushenkilöitä, mutta mahdollisesti myös muita hen- kilöitä henkilöstön edustajiksi. Viimeksi mainittujen henkilöiden osalta saadaan hänen työaikansa merkitä ja ansionmenetyksensä korvata kuten luottamusmiehelle työryh- mätyöhön osallistumisen ajalta.
4.2 Asema Työsuhde
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muu henkilöstön edus-
taja on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäväänsä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
Toimitilat
Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukai- sen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten luottamus- miehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen puhelinta ja tavanomai- sia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Järjestöt toteavat yhteisenä tulkintanaan, että pääluottamusmiehen, luotta- musmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kohdalla tavanomaisten toimistovälinei- den käsitteen piiriin kuuluu yrityksessä tai yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvi- oinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko,
pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyt- tämä tarve ja ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä amma- tissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos luottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henki- lön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huo- mioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Täl- lainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimi- alueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työ- suojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jäl- keen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammat- titaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.
Luottamusmiehellä tulee olla sama mahdollisuus saada ammatissaan pätevöittävää koulutusta ja edetä kuin hänellä olisi muutoinkin.
Liikkeen luovutus
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettu liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
4.3 Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Yksilösuoja
Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisa- noa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöi- den enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdol- lista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioita- essa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluotta- musmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asetta- misesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuu- tettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikun- nalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työ- suojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. teh- tävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän so- pimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2
§:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huo- mioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden määrä on 20 tai vähemmän, on edellä mainittu korvaus työsuojeluvaltuutetun osalta vähin- tään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työ- sopimuslain 12 luvun 1.1 §:n mukaisesti.
4.4 Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja varaluottamus- mieheen sekä työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopi- muksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
5. TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Kerran vuodessa EK:n palkkatilaston valmistuttua annetaan tämän sopimuksen mu-
kaiselle ammattijärjestölle tilastotietoina kirjallisesti ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään.
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisen väliajoin tiedot oman toimialu- eensa tai työpaikkansa työvoimasta sekä työntekijöiden ansiotasosta sekä sen koos- tumuksesta ja kehityksestä. Tämän kohdan soveltamisesta sovitaan tarkemmin yri- tyskohtaisesti. Pääluottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukau- siansiotietoja kuutta henkilöä pienemmistä ryhmistä.
Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyysta- pauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tar- peelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialu- eensa työntekijöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä yrityksen toimintayksiköstä tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle annettava tieto uusista työntekijöistä.
Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kul- loinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käyttöä koske- vasta sopimuksesta niille luottamusmiehille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työ- tehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suun- niteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus antaa asiasta lausunto, ellei olosuhteista tai muista seikoista muuta johdu.
Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot hänen toimialueellaan toimivasta ulkopuo- lisesta työvoimasta ja yrityksen tiloissa toimivista alihankkijoista.
Työaikakirjanpito
Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työntekijöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadit- tuun luetteloon.
Tietojen luottamuksellisuus
Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuoje- lutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
1) yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta;
2) vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kus- tannusrakenteen kehitysnäkymät;
3) vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön mää- rässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.
Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tie- doissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilös- tön edustajille pyydettäessä kirjallisena.