PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO -

MTHL:n TYÖNANTAJAT ry:n

ja METALLITYÖVÄEN LIITTO ry:n


välinen


PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

TYÖEHTOSOPIMUS

1

1.11.2016 - 31.10.2017


METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO

- MTHL:N TYÖNANTAJAT RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY


TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 23.6.2016


Paikka Teknologiateollisuus ry, Helsinki


Läsnä Metalliteollisuudenharjoittajain Metallityöväen Liitto - MTHL:n Työnantajat ry Liitto ry


Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Xxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx


1 §

Työehtosopimuksen allekirjoittaminen


Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 7.6.2016 saa- vutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus. Samalla to- dettiin, että voimassa oleva 28.11.2013 allekirjoitettu työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa 31.10.2016. Nyt allekirjoitettu työehtosopi- mus tulee voimaan 1.11.2016.

Tämä työehtosopimus on tehty keskusjärjestöjen välillä 14.6.2016 sol- mitun kilpailukykysopimuksen mukaisesti.

2 §

Palkkojen tarkistaminen


Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista


Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityk- sen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kus- tannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoi- tuksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodos- tuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkka- porrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.


Paikallinen palkkaratkaisu


Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistus- ten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa 30.11.2016 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, työnantaja toteuttaa mahdolliset palkkojen tarkistukset oman palkka- politiikkansa mukaisesti.


3 § Selviytymislauseke


Taloudelliset ja muut vaikeudet sekä niiden toteaminen, tiedottaminen liitoille ja suunnitelma


Sopimisen työehtojen sopeuttamisesta pitää liittyä työpaikalla yhtei- sesti yhteistoimintaneuvottelujen aikana taikka muussa yhteydessä todettuun työnantajaa kohdanneeseen vakavaan taloudelliseen tai äkillisesti toteutuneeseen tuotannolliseen kriisiin, jonka vaikutuksia

– kuten työvoiman vähentämisen välttämistä - toimenpiteellä voidaan ehkäistä tai rajoittaa.


Työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi voidaan pai- kallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sopia palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen sopeuttamisesta myös työehtosopimuksen vähimmäisehdoista poiketen siten kuin jäljempänä on sovittu. Muilla taloudellisilla etuuksilla tarkoitetaan

lauantailisää, sunnuntaityölisää, vuorotyölisiä ja olosuhdelisiä sekä mahdollisuutta vaihtaa lomaraha vapaaksi. Sopimus tehdään koske- maan yritystä tai sen osaa.


Työntekijän palkan tulee kuitenkin aina olla vähintään hänen perus- tuntipalkkansa suuruinen. Palkkatakuu ei kuitenkaan koske tilannet- ta, jossa sovitaan täysimääräisen palkan maksun siirtämisestä myö- hempään ajankohtaan. Palkan tai muun rahaerän maksuajankohdan ja rahasumman siirtämisen on tapahduttava palkkaturvasäännösten puitteissa.


Tällä kirjauksella ei rajoiteta työsopimusosapuolten keskinäistä sopi- musvapautta eikä työnantajan yksipuolista oikeutta sopeuttaa työeh- toja lain ja oikeuskäytännön mukaisesti.


Ennen työpaikalla käynnistettäviä neuvotteluja tulee niistä antaa tieto työehtosopimusosapuolille.


Osapuolilla on oikeus käyttää neuvotteluissa apunaan liittojen asian- tuntijoita työnantajan taloudellisia vaikeuksia tai tuotannollista kriisiä koskevaan toteamiseen liittyen. Pääluottamusmiehen ja mahdollisesti käytettyjen asiantuntijoiden on pidettävä salassa neuvottelujen yhte- ydessä saadut työnantajan taloudellista asemaa koskevat tiedot sen mukaisesti kuin työnantaja on ilmoittanut tietojen olevan salassa pi- dettäviä.


Neuvoteltaessa työpaikalla työehtojen sopeuttamista koskevasta so- pimuksesta tulee työnantajan selvittää pääluottamusmiehelle avoi- mesti yrityksen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.


Työnantajan on lisäksi neuvottelujen alkaessa esitettävä suunnitelma, jossa selostetaan kokonaisvaltaisesti yrityksen talouden tervehdyttä- miseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi toteutetut ja suunnitel- lut toimenpiteet. Tavoiteltu päämäärä toteutuu parhaiten silloin, kun se otetaan työnantajan kaikessa toiminnassa johdonmukaisesti huo- mioon. Suunnitelmaan sisällytetään paikallisten neuvottelujen aikana myös osapuolten yhteisiä tavoitteita ja kannanottoja sekä työnantajan mahdollisuus palauttaa säästyneitä palkkakuluja kriisin päätyttyä.

Sopimuksen kohteena olevien työehtojen heikennysten välttämättö- myys ja kohtuullisuus


Työnantajan taloutta tai tuotannollista kriisiä vakauttavien sopeutus- ten palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskeviin työehtoihin tu- lee arvioida olevan välttämättömiä sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Palkan alentamisen ja muiden taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen leikkausten tulee lisäksi olla suhteessa niillä saavutettaviin etuihin nähden. Osapuolten on tarpeen säännöllisesti arvioida työ- voimakulujen säästön vaikutus työantajan taloudelliseen tilanteeseen.


Toimenpiteiden tilapäisyys


Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka ku- luessa työnantajan taloudellisen tilanteen arvioidaan vakautuvan, kui- tenkin enintään vuodeksi kerrallaan. Määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jos sopimuksen jatkamiselle ei enää ole asiallisia perusteita.


4 §

Työehtosopimuksen liitepöytäkirjan allekirjoittaminen


Todetaan, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu liittojen välisen työehtosopimuksen osana noudatettava pöytäkirja työmarkkinakes- kusjärjestöjen vuonna 2016 tekemän kilpailukykysopimuksen mukai- sesta vuosittaisen työajan pidentämisestä pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimuksen soveltamisalalla.

5 §

Pöytäkirjan tarkastaminen


Sovittiin, että Xxxx Xxxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.


Vakuudeksi:


Xxxxx Xxxxxxxx


Tarkastettu:


Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx


Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välinen


PELTI‑ JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS


1.11.2016 ‑ 31.10.2017


I YLEISTÄ


1 § Soveltamisala


Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan alempana mai- nituin poikkeuksin Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n teollisuuseristys- ja rakennuspeltialan jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijäin välisiin työsuhteisiin.


Mikäli jokin muutakin kuin teollisuuseristystä ja rakennuspeltityötä harjoittava työnantaja on ainoastaan jonkun osaston osalta Metalliteol- lisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n jäsen, sovelle- taan tätä sopimusta vain mainitun osaston työntekijöiden työsuhteisiin edellä mainituin perustein.


Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä so- pimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.


2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset


Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä ole- via keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen (TT-SAK) välistä 4.6.1997 allekirjoitettua yleissopimusta siinä muo- dossa kuin allekirjoittaneet liitot ovat mainitun yleissopimuksen pelti- ja teollisuuseristysalalle 3.9.1997 hyväksyneet.


Lomapalkkasopimus 10.9.1990 siihen 9.3.1992 tehtyine muutoksi- neen.


3 §

Työsuhdetta koskevat määräykset


Mom. 1. Irtisanottaessa ja lomautettaessa työntekijöitä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana Metalliteollisuudenharjoittajain Liit- to - MTHL:n Työnantajain ja Metallityöväen Liiton välillä 21.6.2007 solmittua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista.


Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan vähintään seuraavia irtisa- nomisaikoja:


Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen


Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika


enintään 1 vuosi 2 viikkoa

yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta 4 viikkoa

yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 6 viikkoa

yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 2 kuukautta

yli 15 vuotta 3 kuukautta


Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen


Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika


enintään 1 vuosi 1 viikko

yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta 2 viikkoa

yli 5 vuotta 1 kuukausi


Työsuhteen 4 ensimmäistä kuukautta ovat työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 1 momentin tarkoittamaa koeaikaa, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa.


TT-SAK-yleis- sopimus


Lomapalkka- sopimus


Irtisanomis- ajat työnanta- xxx xxxxxxxx- xxxx


Irtisanomis- ajat työnteki- jän irtisanou- tuessa


Koeaika

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.


Sääolosuh- teista johtuva lomautus


Työkohtaiset tuntipalkat 1.3.2016

Mom. 2. Jos paikalliset osapuolet yhteisesti toteavat, että sääolosuh- teet, tuuli, sade tai lämpötila estävät työntekijän kanssa sovitun työn suorittamisen, työnantajan tulee pyrkiä järjestämään muuta työtä. Jos muun työn järjestäminen ei ole mahdollista, on työnantajalla oikeus lomauttaa työntekijä ilmoittamalla siitä viimeistään työpäivän tai työ- vuoron alkaessa.


Mikäli työntekijä on saapunut työpaikalle eikä edellä mainitusta syys- tä ole voinut ryhtyä työhön, maksaa työnantaja matka-ajan palkan ja matkakustannusten korvauksen työehtosopimuksen mukaisesti, jos työpaikka sijaitsee edellä mainitussa sopimuksessa määriteltyjen ra- jojen ulkopuolella.


Sinä aikana, kun työntekijä on työnantajan palveluksessa, hänellä ei ole oikeutta urakoida omaan laskuun tai tehdä alansa töitä jollekin toiselle työnantajalle.


II PALKAT JA PALKKAPERUSTEET


4 §

Työkohtaiset tuntipalkat


Mom. 1. Työnvaativuuteen perustuvat työkohtaiset tuntipalkat ovat (senttiä/tunti) ovat 1.3.2016 alkaen seuraavat:

TVR 1 Työtä voi tehdä ilman erityistä ammatti- koulutusta työpaikalla tapahtuneen

opastuksen jälkeen. 956

TVR 2 Työtä voi tehdä lyhyehkön oppimisajan jälkeen. Töiden yksityiskohtainen opasta- minen melko vaikeaa. Työ edellyttää nor-

maalia huolellisuutta. 1030

TVR 3 Työnteon yhteydessä joudutaan toisinaan suunnittelemaan suorituksen yksityiskohtia ja/tai valitsemaan työmenetelmiä joistakin mahdollisista vaihtoehdoista. Työ vaatii

1-2 vuoden oppimisajan. Työ edellyttää

normaalia huolellisuutta. 1110

TVR 4 Työ edellyttää valmiutta tehdä valintoja työn yksityiskohtaisesta suoritustavasta. Työ vaatii 2-5 vuoden oppimisajan. Työ edellyttää melkoista huolellisuutta ja

tarkkuutta. 1196

TVR 5 Työ edellyttää harkintaa koskien työn yksi- tyiskohtaista suorittamista. Työ vaatii yli

5 vuoden oppimisajan. Työ edellyttää suurta huolellisuutta ja työlle on ominaista

itsenäisten ratkaisujen teko. 1289

Mom. 2. Työn vaativuuden määritys Työn vaatima oppimisaika

Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnkulun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppimisaika määritetään työkoh- taisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaatima aika.


Oppimisajan määrityksessä perusteena on yksinomaan työn vaatima oppimisaika.


Oppimisaika ei määräydy työntekijän työssäoloajan ja/tai koulutuksen perusteella.


Työn edellyttämä vastuu

Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, tuotteesta tai suorit- teesta ja työvälineistä.


Työolosuhteet

Työt tehdään aloille tavanomaisissa työolosuhteissa. Kaikki työolo- suhteista ja materiaaleista johtuvat tekijät on huomioitu työkohtaisissa palkoissa.

Oppimisaika


Vastuu


Työolosuhteet



Ohjetyöt

Ohjetöiden työnvaativuusryhmät

Rakennuspelti- ja teollisuuseristysaloilla esiintyvien eräiden töiden työnvaativuusryhmät.


Töiden, joita ei ole mainittu tässä luettelossa, vaativuusryhmä määrite- tään työpaikkakohtaisesti sopimuksen mukaisin perustein ja verrataan niitä luettelossa oleviin ohjetöihin.


Työnvaativuusryhmä 1 Helpot ja kevyet aputyöt


Työnvaativuusryhmä 2

Vaativat ja raskaat aputyöt, helpot valmiiden osien asennustyöt, eristysten purkutyöt


Työnvaativuusryhmä 3

Helpot raudoitus- ja villoitustyöt, poimulevytyöt, ilmastointi- ja eristyselementtien asennustyöt, osien valmistus tehtaalla


Työnvaativuusryhmä 4

Villoitus, raudoitus, eristys, eristeen pellitys, rakennuspeltityö, ilmastointi- ja eristyselementtien asennustyöt, ilmastointityöt, kylmäsolumuovieristykset ja eristystyynyjen teko, vaativat telinetyöt.


Työnvaativuusryhmä 5

Vaativat eristys- ja rakennuspeltityöt, ilmastointityö, rautaraken- netyö, eristyksen raudoitustyöt, polyuretaanieristyksen peltityöt.

5 §

Työntekijän palkka ja palkkaustavat Mom. 1. Perustuntipalkka

Täysin työkykyinen 18 vuotta täyttänyt työntekijä.


Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen tekemänsä työn tai tekemiensä töiden vaativuuden (työkohtaisen palkanosuus) ja hänen työsuorituksensa (henkilökohtainen pätevyyslisä) perusteella.


Mom. 2. Työkohtainen palkan osuus


Työntekijän työkohtainen palkan osuus määritetään hänen säännönmu kaisesti tekemiensä töiden perusteella. Em. palkan osuuden suuruus määräytyy sen työnvaativuusryhmän työkohtaisen tuntipalkan perus- teella, johon kuuluvat työt edustavat suurinta osuutta tehdyistä töistä.


Ohjeena töitä jaettaessa on pidettävä sitä, että työntekijälle ohjataan sellaisia töitä, jotka vastaavat hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden vaativuutta.


Töiden ohjauksen periaatteena on myös se, että työntekijälle pyritään ohjaamaan hänen työsuoritustensa paranemisen myötä vaativampia töitä.


Työnvaativuusryhmät

Työnvaativuusryhmiä on viisi: TVR 1, TVR 2, TVR 3, TVR 4 ja TVR 5.


Työntekijän työnvaativuusryhmä määräytyy hänen pääasiassa teke- miensä töiden vaativuuden perusteella.


Mom. 3. Henkilökohtainen pätevyyslisä


Työntekijän henkilökohtaisen pätevyyslisän osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella. Tekijät ovat amma- tinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus.

Perustunti- palkka


Työkohtainen palkanosuus


Pätevyyslisä

Ammattitaito


Monitaitoi- suus


Työtulos ja laatu


Vastuuntunto ja huolellisuus


Henkilökohtai- sen pätevyysli- sän suuruus


Pätevyyslisän määritysajan- kohta


Nuoret työntekijät 1.11.2015

Ammattitaito määritellään tarkastamalla työntekijän taitoa suoriutua työn suorittamiseen liittyvistä valintatilanteista, jotka koskevat työs- kentelytapaa ja työmenetelmiä sekä niiden kehittämistä. Lisäksi ote- taan huomioon työntekijän suorittamat ammattitutkinnot.


Monitaitoisuus määritetään arvioimalla työntekijän kykyä ja käytet- tävyyttä tehdä erilaisia töitä organisaatiossa sekä valmiutta kehittää näitä taitoja.


Työtulos ja laatu määritetään vertaamalla työntekijän aikaansaamaa tulosta ja laatua työssä saavutettuun normaaliin työtulokseen ja vaa- dittavaan laatuun.


Näitä tekijöitä määriteltäessä otetaan huomioon ohjeiden määräysten ja työaikojen noudattaminen sekä työpaikkajärjestyksen ylläpito sekä yhteistyö tilaajan kanssa.


Henkilökohtaisen pätevyyslisän suuruus on vähintään 3 % ja enintään 20 % työkohtaisesta palkanosuudesta.

Työpaikan työntekijöille prosentteina määriteltyjen pätevyyslisien keskiarvon tulee olla 9–14 %:n välillä.


Henkilökohtaisen pätevyyslisän suuruuden määrittää työnantaja käyt- täen sopimuksessa olevia perusteita.


Henkilökohtainen pätevyyslisä määritellään työntekijälle niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Ennen henkilökohtaisen pätevyyslisän mää- ritystä työntekijän perustuntipalkkana käytetään työkohtaista palkan osuutta.

Henkilön suoritettua hyväksytysti ammatti- tai erikoisammattitutkin- non määritellään henkilön pätevyyslisä uudelleen.


Mom. 4. Nuoret työntekijät ja oppilaat


Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa tarkoitettujen 15 vuotta täyttäneiden oppisopimus- oppilaiden tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat 1.11.2015 alkaen seuraavat


1. oppivuosi

801

2. oppivuosi

841

3. oppivuosi

883

4. oppivuosi

927


Soveltamisohje:

Edellä momentin 4 taulukossa mainitut palkkaluvut ovat tuntipalk- koja, joita sovelletaan ilman mitään lisiä.


Oppilaspalkat lisäkoulutuksesta

Lisäkoulutuksesta sovitun oppisopimuksen työharjoitteluajalta mak- setaan oppilaspalkkaa, joka on vähintään 2. oppivuoden palkka. Hen- kilölle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan oppilaspalkkaa hänen perustuntipalkkansa työkohtaisen palkan osuu- tensa suuruisena ellei paikallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta.


Mom. 5. Palkkaustavat


Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja suorituspalkkoihin.


Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalk- ka.


Palkkaustavan valinta

Työkohtaisen palkkaustavan valinta perustuu työn ominaisuuksiin ja teknillisiin edellytyksiin. Näitä ovat mm. työn luonne, työmenetelmä ja sen vakiintuneisuus, suoritusnormien täsmällisyys sekä tuotannon häiriöt.


Aikapalkka

Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalk- ka, joka on vähintään perustuntipalkan suuruinen.


Soveltamisohje:

Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu perustunti- palkasta ja mahdollisesta yrityskohtaisesta lisästä.


Oppilaspalkat


Palkkaustavat


Henkilökoh- tainen aikapalkka

Työkohtaisen palkanosuuden ja henkilökohtaisen pätevyyslisän määrityksen (esim. 6 kk välein) jälkeen otetaan työntekijän pal- kassa käyttöön määrityksen osoittamat perustuntipalkat ja aika- palkat seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.


Suorituspalkat

Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalk- ka.


Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on tuo- tannon ja ansion kohottamiseksi työntekijöille varattava mahdollisuus suorittaa suorituspalkkatyötä.


Suora urakka Osaurakka

Palkkiopalkka


Urakkatyön hinnoittelu


Palkkiotyön hinnoittelu

Urakkahin- nasta sopimi- nen

Suora urakka on palkkaustapa, jossa koko palkka riippuu välittömästi ja yksinomaan työmäärästä.


Osaurakka on palkkaustapa, jossa on kiinteä ja työmäärästä riippuva muuttuva osuus.


Palkkiopalkka on palkkaustapa, jossa on kiinteä osuus ja työtuloksesta riippuva muuttuva palkkio-osuus. Palkkio-osuuden suuruus määräy- tyy tuotannon määrän, laadun tai muun tulostekijän perusteella taikka näiden yhdistelmänä.


Suorituspalkkatyön (urakkatyön) hinnoittelu

Urakkatyö tehdään tähän sopimukseen liittyvän urakkahinnoittelun mukaan.


Urakkahinnoittelun ulkopuolella olevan suorituspalkkatyön hinnoit- telun on perustuttava työkohtaisiin tuntipalkkoihin ja oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 25 % näitä palkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työte- hon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.


Palkkiotyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän palkka on hänen aikaansaadessaan normaalin palkkiotyötuloksen 10 % hin- noitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi.


Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laa-

dittu, sovitaan mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista, kuitenkin viimeistään, kun puolet työstä on tehty, urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laske- misen perusteista.


Ellei työntekijä suostu ottamaan vastaan hänelle tarjottua urakkaa, maksetaan työn suorittamisesta työkohtainen tuntipalkka.


Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Yllä olevan määräyksen perusteella älköön työntekijä perus- teettomasti hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

2. Mikäli työnantaja ottaa käyttöön uusia työstökoneita, tarveai- neita tai parempia työmenetelmiä, voidaan urakkahinnoittelu, sen jälkeen kun asiasta on Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto

- MTHL:n Työnantajat ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n kesken neuvoteltu, muuttaa myös sopimuskauden aikana.


Ryhmäkohtaisissa urakkapalkoissa saa työntekijä osuutensa urakka- palkan muuttuvasta osuudesta, ellei toisin sovita, suhteessa perustun- tipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut ryh- mätyöhön.


Xxxxxxx työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan muun työn takia, eikä keskeytyksen aihe- uttanutta työtä voida järjestää urakalla, maksetaan työntekijälle kes- keytyksen ajalta, kuitenkin korkeintaan kuudelta työpäivältä, hänen keskituntipalkkansa.


Pöytäkirjamerkintä:

Yllä olevaa määräystä ei sovelleta silloin, kun urakka keskeytyy rakennusteknillisten töiden tai kun urakasta sovittaessa on todettu, että urakan keskeyttää työt, joita ei ole voitu urakoida. Tällaisesta työstä maksetaan aikapalkka.

Urakkapalkan jako


Urakan keskeytys


Odotusajan palkka suo- rituspalkka- työssä


Urakan mittaus ja urakkavoiton maksu


Palkkatakuu

Odotusajan palkka suorituspalkkatyössä

Jos työntekijä joutuu työmaalla odottamaan työtä tai tarveaineita, on hän velvollinen siitä riittävän ajoissa ilmoittamaan työnantajalle ja suorittamaan odotusaikana muuta alaan kuuluvaa työtä. Jos hän täs- tä huolimatta omatta syyttään joutuu odottamaan, maksetaan hänelle odotusajalta aikapalkka, jota ei vähennetä urakkahinnasta.


Urakkatyön välillä tehdyt tuntityöt ja odotustunnit on pyrittävä selvit- tämään päivittäin ja on ne selvitettävä viimeistään tilikausittain.


Urakan mittaus ja urakkavoiton maksu

Kun urakkatyö mitataan, voi työntekijöiden niin halutessa, urakkatyö- hön osallisista yksi olla läsnä ja maksetaan hänelle mittausajalta pe- rustuntipalkka, ellei mittausta suoriteta välittömästi työn valmistuttua, vaan työntekijät ovat ehtineet siirtyä uuteen työkohteeseen.


Työtä urakalla tehtäessä tulee työntekijäin tai urakkaryhmän etumie- hen saada kirjallinen tiliselvitys, josta ilmenee, millä perusteella ura- kan kokonaissumma on työhön osallisille jaettu. Myös tulee edellä mainitun saada jäljennös laskelmasta, että urakan kokonaissumma on urakkahinnoittelun ja erikseen kyseessä olevaa työtä varten sovittujen hintojen mukainen.


Jos urakkatyö kestää yli kaksi kuukautta, maksetaan työntekijöille kuukausittain, mikäli he niin vaativat, arvioitua valmistunutta työn määrää vastaavasta urakkavoitto-osuudesta 30 % urakkaennakkoa.


Urakkatyötä tehtäessä tulee, mikäli se on mahdollista, mittaus suorit- taa edellä mainittujen aikajaksojen lisäksi välittömästi urakan valmis- tuttua ja urakkapohjat on maksettava viikon kuluttua lähinnä seuraa- vana tilipäivänä.


Suorituspalkkatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustunti- palkka.

6 § Palkanmaksu


Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, ellei paikallisesti muuta sovita.


Jos palkanmaksupäivä on pyhäpäivä, suoritetaan palkanmaksu edel- lisenä päivänä.


Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan palkanmaksusta rahalai- toksen välityksellä.

Palkanmaksu- kausi

III TYÖNTUTKIMUKSET


7 § Työntutkimukset


Työntutkimuk- sen tarkoitus


Työntutkimus ja työarvo


Tarkistus- tutkimus

Mom. 1. Menetelmien kehittämisen ja työnmittauksen tavoitteena on parantaa toiminnan tuottavuutta ja sitä kautta yritysten kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Työtä kehitettäessä ja mitattaessa nouda- tetaan TT-SAK yleissopimuksen, pelti- ja teollisuuseristysala 2 luvun kehittämistoimintaa koskevia periaatteita. Työntutkimukseen liittyviä menettelytapoja on selvitetty myös liittojen julkaisussa Mietintö työn- ja aikatutkimuksista.


Työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, työnantajan tulee antaa työntekijöiden edustajille riittävä selvitys ja koulutus tut- kimustavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti so- velletaan työntekijöiden palkkaukseen.


Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista.


Mom. 2. Suorituspalkkauksen yksikköhinnan perustana olevan työn aika-arvon eli työarvon on vastattava työpaikan todellisia olosuhteita ja menetelmiä.


Töille, joiden hinnoittelu perustuu tarkkaan, esim. perusliiketason me- netelmän- ja ajanmääritykseen, jonka tarkkuuden ja tason liitot ovat yhteisesti hyväksyneet, sovitaan paikallisesti työkohtaisia tuntipalk- koja suuremmista rahakertoimista.


Osastoilla, joilla työt yleensä on hinnoiteltu työntutkimuksella, työn- tekijät voivat ehdottaa myös muiden töiden hinnoittelemista tarpeelli- sen laajuisena suoritettavalla työntutkimuksella. Ellei työnantaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen ratkaisuun, on tutkimus tehtävä mah- dollisimman nopeasti.


Mom. 3. Jos työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhin- nasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkistustutkimus, selvitetään luottamusmiehelle hänen niin halutes- saan tutkimuksen suoritustapa ja tulokset.


Mom. 4. Pakkotahtisella työllä tarkoitetaan työtä, jossa kone, pro- sessi, liukutyö tai muut tekijät määräävät etukäteen työn suoritta- misajankohdan, suoritustavan, -järjestyksen ja -tahdin ja kuormituksen kiinteyden.


Jos työn pakkotahtisuutta ei voida poistaa työnjärjestelyillä ja työn- muotoilun avulla, on työntekijälle järjestettävä taukoja elpymistä ja henkilökohtaisia tarpeita varten. Tämä ei saa aiheuttaa keskeytystä työn kulussa. Taukoja määriteltäessä on otettava huomioon käytössä olevat henkilökohtaiset apuajat ja muu henkilökohtaiseen elpymiseen käytettävissä oleva aika.


IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET


8 §

Säännöllinen työaika


Mom. 1. Säännöllisen työajan pituus


Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tun- tia työviikossa.


Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2016 tekemän kilpailukyky- sopimuksen mukaisesta vuosittaisen työajan pidentämisestä sopimus- alalla on tehty työehtosopimuksen liitteenä oleva pöytäkirja.


Päivä- ja kaksivuorotyö

Työskenneltäessä normaalisti täysaikaisesti eli 40-tuntisin työviikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on


vuonna 2017 keskimäärin 36,7 tuntia viikossa

”

2018

”

36,7

”

”

2019

”

36,7

”


enintään kalenterivuoden aikana.

Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 2 momentin mää- räyksiä.

Pakkotahtinen työ


Keskimääräi- nen viikkotyö- aika päivä- ja kaksivuoro- työssä


Kolmivuorotyö


Työajan tasaa- minen


Tasaamis- vapaan antaminen

Kolmivuorotyö

Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan liitteen mukaista sopimusta työajasta kolmivuorotyössä.


Mom. 2. Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä


1. Työajan tasaaminen

Työajan tasaaminen toteutetaan momentin 1 mukaisiin keskimääräi- siin viikkotyöaikoihin käynti- ja palveluajat turvaten.


Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keski- määräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja joulu- aatto tasaavat viikkotyöaikaa.


Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaamisva- paata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.


Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitä- mällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan.


Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhen- tämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työajan tasaa- misvaihtoehtoja yhdistelemällä.


Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti en- nen vapaan pitämistä muuta sovita.


Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämisestä an- nettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun mennessä. Pääluot- tamusmiehelle annetaan selvitys tasaamisvapaiden siirtokäytännöistä.

Soveltamisohje:

Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työ- kohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuo- rotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esim. kolmivuoro- työhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa olevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoi- tettua vapaata pitänyt.


2. Työajan tasaamislisä

Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokai- selta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskente- lemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansi- osta. Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnan- taja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta ku- luu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.


Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 10 §:n 6 mo- mentin mukaista keskituntiansiota.


Ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita.


3. Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta.


Työajan tasaa- misesta joh- tuvan ansion vähentymisen korvaaminen


Kuukausi- palkka ja työajan tasaaminen


Vuosiloma


Työajan jär- jestäminen


Paikallinen sopiminen


Työtuntijär- jestelmän laadinta

4. Työajan tasaaminen ja vuosilomaoikeus

Pidetyt työajan tasaamispäivät eivät aiheuta vuosilomaoikeuden me- nettämistä.


Mom. 3. Työajan järjestäminen paikallisesti sopien


Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työpaikan konei- den, laitteiden ja muiden voimavarojen hyväksikäyttöä samoin kuin työntekijöiden työaikaa koskevien toivomusten toteutumista. Työ- aikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim. vuoden eri aikoina, tuotanto-osastoittain, kone- tai työntekijäryhmittäin samankin työpai- kan eri osastoilla.


Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käytön lisäämi- nen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoehdot luovat mahdollisuuk- sia saada työajat sekä tuotannon että työntekijöiden tarpeita vastaa- viksi.


Paikallisesti voidaan sopia:


1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäispituus 1. momentin 1. kappaleesta poikkeavasti;

2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankki- sopimuksessa;

3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen;

4. vuorokautisen työajan lepoaika;

5. työtuntijärjestelmän muuttaminen.


Mom. 4. Työtuntijärjestelmä


Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännölli- sen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu sään- nölliseen määräänsä. Mikäli säännöllisen työajan sijoittumisen yksi- tyiskohtainen ilmoittaminen työtuntijärjestelmässä koko tasoittumis- jaksoksi on sen pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeata, voidaan työtuntijärjestelmä tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi.


Työtuntijärjestelmää laadittaessa pidetään tavoitteena, että työntekijäl- lä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toi- seksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, sen tulee, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikon- päivä, sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä.


Työtuntijärjestelmän muuttaminen

Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaiku- tuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.


Muutoksesta ilmoittaminen

Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa ole- vaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muu- toksesta, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltä- vänä päivänä.


Soveltamisohje:

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään.

Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.


Mom. 5. Työajan järjestäminen muutoin kuin paikallisesti sopien


Ellei paikallisesti ole 3 momentin mukaisesti sovittu työajan järjestä- misestä, on työaika järjestettävä seuraavasti:


1. Työvuorokausi

Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maanan- taina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakorvauksen (viikkolepokorvauksen) laskemisessa käytettävä vuorokausi määräy- tyvät työvuorokauden mukaan.

Vapaapäivien sijoittelu


Työtuntijärjes- telmän muut- taminen


Tilapäisen muutoksen määritelmä


2. Päivittäisen työajan sijoitus

Työaika päivätyössä alkaa klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa muuta työaikaa.


3. Päivittäinen lepoaika

Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan.

Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.


4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kol- men viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.

Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös samassa vuo- rossa.


5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudatetaan enintään vuoden pituista tasoittumisajanjaksoa.



Vuorotyö- ilta- ja yötyölisät 1.11.2015

Mom. 6. Vuorotyölisät


Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta eri- tyistä vuorotyölisää (senttiä/tunti) seuraavasti sen palkanmaksukau- den alusta, jonka alkamispäivä on 1.11.2015 tai lähinnä sen jälkeen:


Vuorotyö, ilta- ja yötyö


Iltavuoro (esim. klo 14–22) 115 senttiä/tunti

yövuoro (esim. klo 22–06) 212 senttiä/tunti


Vuorotyölisä katsotaan myös sopimuksen mukaan suoritetuksi, mil- loin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroilla muullakin tavalla jaettuna yhteensä vastaa yllä mainittuja määriä.


Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuo- rotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä.

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestelmän mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi.

Vuorotyölisän ylityökorvaus sisältyy tämän työehtosopimuksen 10 §:n 6 momentin mukaisen keskituntiansion perusteella las- kettavaan ylityölisään. Vuorotyöntekijälle suoritetaan näin ollen ylityöajalta vuorotyölisä yksinkertaisena.


Mom. 7. Työajan järjestämisessä noudatetaan myös seuraavia työai- kaa koskevia yleisiä määräyksiä:


1. Työajan seuranta

Työnantaja voi järjestää työajan seurannan. Järjestelyn tulee olla sel- lainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.


2. Arkipyhäviikot ja vapaapäivät

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lau- antain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamatta pääsi- äislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.


Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itse- näisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.


3. Peseytyminen

Peseytymistä varten saa työntekijä, mikäli työn teknillinen laatu ei sitä estä, lopettaa työnsä 5 minuuttia ennen ruokataukoa ja ennen päivit- täisen työajan päättymistä. Mainittua 5 minuutin aikaa ei saa väärin- käyttää.


4. Kahvitauko

Jos paikallisesti ei muuta sovita, työntekijällä on oikeus kahteen kah- vitaukoon päivässä, mikäli 10 minuuttia pitempää työnkeskeytystä ei synny.

Kun työaika on alle 8 tuntia vuorokaudessa, työntekijällä on oikeus

Työaikaa kos- kevat yleiset määräykset

yhteen kahvitaukoon.


5. Jaksotyö (periodityö)

Työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä säännöllinen työaika määräytyy lain 7 §:n mukaan.


6. Yötyö

Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti.


Mom. 8. Työaikapankki



Työaikapan- kin käsite ja tarkoitus


Sovittavat asiat

1. Käsite ja tarkoitus

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttööno- tettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toi- siinsa pitkäjänteisesti.


Pöytäkirjamerkintä:

Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpai- lukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.


2. Työaikapankin käyttöönotto

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovi- taan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaika- pankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin


1. keitä sopimus koskee;

2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu;

3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät;

4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella;

5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa säästetään tai lainataan;

6. työajan tasoittumisjakson pituus;

7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön.


Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.


Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.


3. Työaikapankin käyttö

Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia vapaasti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimää- räinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enintään työaikalain mukainen.


Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työssäolon veroi- seksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.


4. Työsuhteen päättyminen

Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhteydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.


Pöytäkirjamerkintä:

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisa- nomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.


5. Työaikapankkisopimuksen irtisanominen Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irti- sanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisa- nomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisin periminen suorite- taan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.


Tuntirajat, tasoittumis- jakso


Menettely työsuhteen päättyessä


Sopimuksen irtisanominen

6. Työaikapankki kolmivuorotyössä

Tämän momentin määräyksiä voidaan soveltaa myös kolmivuoro- työssä.


Mom. 9. Työaikalain noudattaminen


Muilta osin noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä.



Ylityö


Enimmäis- määrän tar- kastelujakso


Vuorokautinen ylityö


Vuorokautisen ylityön kor- vaaminen

9 §

Ylityö, sunnuntaityö ja viikkovapaan aikana tehty työ


Mom. 1. Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituk- sin ja maksetaan siitä paitsi työpalkkaa, lain edellyttämää alla maini- tuin tavoin laskettua ylityölisää.


Työaikalain mukaisena ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta.


Vuorokautinen ylityö


Mom. 2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan 8 §:n 1 momentin

1. kappaleessa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 8 §:n 3 momentin mukaisesti sovitun tätä pidemmän sään- nöllisen vuorokautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.


Mikäli työaika on työehtosopimuksen 8 §:n 1 momentin nojalla jär- jestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuo- rokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuorokautena ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.


Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jon- ka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.


Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokau- tisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Viikkoylityö

Mom. 3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työ- ehtosopimuksen 8 §:n 1 momentin 1 kappaleen mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.


Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työtuntijärjestelmän mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtun- timäärän.


Keskeytymättömässä vuorotyössä työ katsotaan ylityöksi vain, jos yli- työtuntien korvaamisesta vapaa-ajalla ei ole sovittu.


Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työ- palkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityölisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko ky- symyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö


Työajan ylittyminen arkipyhäviikkoina (TES-ylityö)

Mom. 4. Arkipyhäviikkoina, jolloin työntekijä on ollut työssä kyseisen työviikon työtuntijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan, makse- taan hänelle tämän lisäksi tehdystä ylityöstä siten kuin viikoittaisesta ylityöstä, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä.


Ellei pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehty työ edellisen kappaleen perusteella tule korvatuksi 100 %:n viikkoylityö- lisällä, suoritetaan tämä lisä sanotusta työstä 100 %:n suuruisena.


Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 33 §:n 1 momentin mukaisin edellytyksin.


Mom. 5. Mikäli työntekijällä työajan tasaamisen, vuosiloman, sairau- den, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuk- sen, työnantajan määräyksestä tehdyn matkan tai reservin harjoituksen


Viikkotyöaika 40 t/vko


Viikkotyöaika yli 40 t/vko


Viikottaisen ylityön kor- vaaminen


TES-ylityö


TES-ylityö eräissä tilan- teissa

takia ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjes- telmän mukaisina vapaapäivinä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityölisää siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.


Soveltamisohje:

Tässä momentissa oleva maininta lomautuksesta ei koske lyhen- nettyä työviikkoa.



Ylityölisän laskenta


Vuosinel- jänneksen määrittely


Keskituntian- sio

Ylityöstä maksettava lisä, keskituntiansio

Mom. 6. Ylityöstä maksettava lisä maksetaan kunkin työntekijän säännöllisenä työaikana saaman keskituntiansion perusteella siten, että helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana suoritetusta työstä lisä pe- rustuu työntekijän edellisen vuoden viimeisen vuosineljänneksen kes- kituntiansioon, touko-, kesä- ja heinäkuun aikana suoritetusta työstä työvuoden ensimmäisen vuosineljänneksen, elo-, syys- ja lokakuun ai- kana suoritetusta työstä saman vuoden toisen vuosineljänneksen sekä marras-, joulu- ja tammikuun aikana suoritetusta työstä kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansioon.


Yllä mainitut kuukausijaksot lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tili- kausien mukaan huomioonottaen, että tilikauden jakautuessa kahdel- le vuosineljännekselle tai kahdelle yllämainituista maksukausista, se luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja. Milloin keskituntiansio on perustuntipalkkaa pienempi, maksetaan ylityöstä perustuntipalkan mukaan.


Pöytäkirjamerkintä:

Momentissa 6 tarkoitettuun keskituntiansioon säännöllisenä työ- aikana sisältyy urakka- tai aikatyössä saatu ansio huomioonottaen mahdollinen vuorotyölisä.


Edellä mainittu keskituntiansio saadaan jakamalla työntekijän 6. mo- mentin mukaan kulloinkin kysymykseen tulevan vuosineljänneksen aikana saama edellisen kohdan mukaan muodostuva ansio, ylityölisää ja sunnuntaityökorotusta lukuunottamatta, saman vuosineljänneksen työtuntien kokonaislukumäärällä.

Pitkäaikaisesta, eri vuosineljännesten osalle jakautuneesta urakas- ta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa suoritettujen työtuntien osoittamassa suhteessa ko. vuosineljännesten kesken.


Mom. 7. Vastatulleelle työntekijälle maksetaan ylityölisää korkein- taan neljän kuukauden aikana perustuntipalkkansa mukaan.


Paikallinen sopiminen, yksi ylityökäsite


Mom. 8. Paikallisesti voidaan 2 ja 3 momenteista poiketen sopia sii- tä, että ylityölisä määräytyy tämän momentin mukaisesti. Jos yhdestä ylityökäsitteestä on paikallisesti sovittu voimassa olleen työehtoso- pimuksen perusteella, noudatetaan tuolloin tehtyä sopimusta, ellei muusta sovita.


1 Paikallisesti sovitaan ylityölisän suuruudesta jäljempänä olevista vaihtoehdoista valiten:


a) Ylityölisä maksetaan 55 %:n suuruisena kaikilta ylityölisään oikeuttavilta tunneilta.


b) Ylityölisä maksetaan sadalta ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 50 %:n suuruisena ja seuraavilta 100 %:n suuruisena.


c) Ylityölisä maksetaan viideltäkymmeneltä ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 35 %:n suuruisena, seuraavalta sadalta tunnilta 65 %:n suuruisena ja sitä seuraavilta tunneilta 100 %:n suuruisena.


d) Ylityölisän suuruus ja mahdollinen tunteihin perustuva porrastus sovitaan paikallisesti edellä mainittuja esimerkkejä mukaillen.


Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pitkältä ajanjak- solta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevi- en periaatteiden yksinkertaistamiseen.


Uudet työnte- kijät


Yksi ylityö- käsite


Selvitys yli- työstä paikal- lista sopimusta laadittaessa

Jos ylityölisän suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tunti- rajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.


Paikallinen sopimus koskee tämän pykälän 2 ja 3 momenteissa tarkoi- tettua ylityötä sekä 4 momentissa tarkoitettua tes-ylityötä.


Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta 9 momentin mukaiseen sunnuntaityökorotukseen tai 10 momentin mukaiseen viikkovapaa- korvaukseen.


2 Mikäli ylityön korvaamisesta ei muuta sovita, ylityö korvataan 1 a- kohdan mukaisesti, ellei riittävän pitkältä ajalta laskettu työpaikan keskimääräinen ylityölisäprosentti ole tätä suurempi.


Pöytäkirjamerkintä:

Työpaikan keskimääräinen ylityöprosentti lasketaan seuraavasti:

Työntekijöille kertyneiden ylityöprosenttien summa jaetaan ylityö- lisään oikeuttaneiden tehtyjen työtuntien summalla.

Työntekijöille kertyneiden ylityöprosenttien summalla tarkoitetaan kulumassa olevana vuonna sopimuksentekohetkeen mennessä ja tätä edeltävänä vuonna kertyneitä ylityöprosentteja.

Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan ylityölisään oikeuttaneiden työtuntien summaa vastaavalta ajalta.


3 On suositeltavaa, että työpaikalla arvioidaan esimerkiksi vuosittain ylityökorvausjärjestelmän toimivuutta ja tavoitteiden toteutumista. Arvion perusteella päätetään mahdollisista muutoksista paikalli- seen sopimukseen.


4 Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti.


5 Paikallinen sopimus voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan.

Soveltamisohje:

Määräaikainen sopimus tulee kyseeseen lähinnä niissä tapauk- sissa, joissa ylityön korvaamistapaa koskevan sopimuksen käyttö rajoittuu vain osaan työntekijöitä tai on voimassa vain tietyn pai- kallisesti sovitun työaikajärjestelyn kestoajan.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on toi- mitettava kirjallisesti. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei siitä ole muuta sovittu. Jos käytössä on tehtyjen ylityölisään oikeuttavien tuntien mukaan porrastettu korvaamistapa, sopimus päättyy kuitenkin aikaisintaan sen seurantajakson päättyessä, joka lähinnä seuraa sopimuksen irtisanomisajan päättymistä, ellei muusta sovita.

Ellei paikallisen sopimuksen voimassaolon päättyessä ole päästy yhteisymmärrykseen uudesta ylityölisän määräytymistavasta, nou- datetaan momenttien 2 ja 3 mukaisia korvaamistapoja.

6 Paikallista sopimista tukevaa aineistoa on liittojen kotisivuilla

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx.


Sunnuntaityö


Mom. 9. Sunnuntaina ja muuna juhlapäivänä suoritettu työ, jota sa- nottuina päivinä tehdään huomioonottaen, mitä edellä momentin 1 mukaisesti vuorokauden vaihtumisesta on sovittu, on sunnuntaityötä, josta palkan lisäksi lain mukaan maksettavana korotuksena suoritetaan tämän pykälän 6 momentin mukaan laskettu keskituntiansio.


Viikkovapaa ja viikkovapaakorvaus

Mom. 10. Työntekijälle, joka tilapäisesti on työssä sunnuntaina, on, mikäli mahdollista, järjestettävä lain määräämä viikoittainen vapaa-ai- ka (viikkolepo) ensisijaisesti saman viikon lauantaina.


Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisena vapaa-aikanaan työhön, korvataan viikkovapaan aikana työhön käytetty aika lyhen- tämällä hänen säännöllistä työaikaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla viimeistään kolmen seuraavan kalenterikuu- kauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita.

Sunnuntaityö


Viikkolepo


Viikkovapaa- korvaus

Työntekijän suostumuksella voidaan viikkovapaakorvaus antaa myös siten, että hänelle suoritetaan työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % keskituntiansiosta. Tätä laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina hän on ollut työssä sen työvuorokauden aikana, jona viikkovapaa olisi viimeistään ollut annettava.


Työntekijän kanssa on sovittava ennen viikkovapaapäivänä tehtävää työtä, korvataanko menetetty viikkovapaa antamalla vastaava vapaa vai maksamalla siitä rahakorvaus.


Pöytäkirjamerkintä:

Viikkovapaan ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä oman sairautensa tai sairaan lapsen hoidon vuoksi. Työntekijälle korvataan hänen menettämänsä viikkovapaa 9 §:n 10 momentin mukaisesti, ellei hän saa viikkovapaataan muutoin.


V ERINÄISET KORVAUKSET


10 §

Työskentely tehdasalueen ulkopuolella



Matkustamis- velvollisuus


Matka-aika

Mom. 1. Yleisiä määräyksiä


Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukaisella ta- valla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.


Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennuspaikalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnos- taan, ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työn- tekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katso- taan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.


Soveltamisohje:

Matkaan katsotaan kuuluvan myös se välttämätön odotus, joka julkisten liikennevälineiden kulkuvuoroista johtuen liikenneväli- neestä toiseen vaihdettaessa saattaa aiheutua.

Vakinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä varsi- naisesti työskentelee.


Jos työntekijä joutuu jatkuvasti työskentelemään yrityksen toimin- nan luonteen vuoksi eri työpaikoilla, työnantajan tulee työhönoton yhteydessä selvittää työntekijälle hänen vakinainen työpaikkansa tätä pykälää sovellettaessa. Mikäli tähän määritykseen vaikuttavat seikat olennaisesti muuttuvat, työnantajan tulee antaa työntekijälle tästä sel- vitys.


Mom. 2. Matkakustannusten korvaaminen


Työntekijälle maksetaan korvaus matkakustannuksista ja korvaus- ta työvuorokautena matkustamiseen käytetyltä ajalta sekä korvausta työkomennuksesta syntyvistä ylimääräisistä kustannuksista siten kuin jäljempänä tässä momentissa sanotaan.


a) Matkakustannukset


Kaikki komennuspaikalle tai sieltä takaisin tai toiselle komennuspai- kalle matkustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustannukset kor- vaa työnantaja. Tarpeellisiksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippujen hinnat toisessa luokassa, matkata- varakustannukset sekä, jos matkustetaan yöllä, makuupaikkalippujen hinnat toisessa luokassa.


Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden hen- kilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla autolla korvaus. Korvauksen suuruus on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.


b) Matka-ajan korvaus työmatkoilta


Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle henkilökoh- taista aikapalkkaa.


Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, edellä mainittua korvausta ei makseta klo 21.00–07.00 väliseltä ajalta.


Tapauksissa, joissa työnantaja määrää työntekijän komennuskohtee-

Vakinainen työpaikka


Korvaus matkustuskus- tannusksista


Oman auton käyttö


Korvaus matka-ajalta


Päivittäinen komennus, yli 55 km

seen, joka on yli 55 kilometrin etäisyydellä vakinaisesta työpaikasta, jonne hän kulkee kotoa päivittäin ja kodin ja työntekemispaikan väli- nen työmatka on yli 55 kilometriä, menetellään seuraavasti:


Työnantaja maksaa matkakustannukset ja matka-ajan palkan siitä yh- densuuntaisesta työmatkan osuudesta, joka ylittää 20 km.


Matka-ajan korvaamista koskevista periaatteista voidaan paikallisesti sopia toisinkin.



Päivärahan maksamisen edellytykset


Matkavuoro- kausi


Päivärahan määrä


Päivärahan vähennykset

c) Päiväraha


Kun työntekemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 55 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpai- kasta ja asunnosta, maksetaan päivärahaa kultakin matkavuorokau- delta seuraavasti:


- Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 12 tuntia.

- Osapäivärahaa maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

- Ateriakorvaus maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.

- Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaa- vuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään

6 tuntia, maksetaan osapäiväraha.


Matkavuorokausi on enintään 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Mat- kavuorokausi päättyy työntekijän palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.


Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaak- si vahvistaa. Vahvistetut päivärahamääräykset löytyvät liittojen koti- sivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx.


Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.


Soveltamisohje:

Kun työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka tai asunto, ei ole merkitystä, onko se työnantajan tai jonkun muun, esim. tilaajan järjestämä.


d) Ateriakorvaus


Kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinai- sesta työpaikasta ja asunnosta tai yhteisesti todetusta lähtöpisteestä ja työmatka kestää yli 6 tuntia, korvataan työntekijälle ateriakorvausta päivältä 1/4 kotimaan päivärahasta ja työmatkasta syntyneet tarpeel- liset matkakulut.

Mikäli matkoihin kuluva aika julkisia kulkuneuvoja käyttäen ja niiden säännöllisen todellisen kulkuajan mukaan tai työnantajan järjestämää kuljetusta käyttäen ylittää tunnin päivässä, maksetaan työmatkasta syntyvien matkakulujen lisäksi henkilökohtaisen aikapalkan mukaista matka-ajan palkkaa.


Soveltamisohje:

Työntekijän lähtiessä työaikana työhuoneelta työpaikalle tai työpaikalta työhuoneelle maksaa työnantaja kaikki matkakustan- nukset sekä matka-ajalta henkilökohtaisen aikapalkan mukaisen korvauksen.


Ateriakorvaus on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain vahvis- taa. Vahvistetut ateriakorvausmääräykset löytyvät liittojen kotisivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx.


e) Yöpymiskustannukset


Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla joko majoittumiskus- tannukset tai yömatkaraha seuraavasti:


Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnanta- ja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskustannukset hyväk- symänsä selvityksen mukaisesti.


Ateriakor- vauksen edellytykset


Ateriakorva- uksen määrä


Majoittumis- kustannukset

Yömatkaraha


Yömatkarahan suuruus


Asunto komen- nuspakka- kunnalle tai lähistölle

Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa.


Yömatkaraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain vahvis- taa. Vahvistetut yömatkarahamääräykset löytyvät liittojen kotisivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx.


Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on perusteetto- masti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoit- taman majoittumismahdollisuuden.


f) Asunnon hankkiminen


Työnantaja selvittää ennen työntekijän työkomennukselle lähtöä asun- non saannin mahdollisuudet komennuspaikkakunnalla tai sen lähis- töllä tai varaa tarvittaessa työntekijälle sieltä asunnon.


Asunnossa tulee olla normaali kalustus, liinavaatteet sekä olosuh- teisiin nähden riittävät sosiaaliset ja virkistystilat.


Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työkohteessa järjestää työntekijälle asunnon, tulee työnantajan tähän tarkoitukseen hankkiman majoituskaluston olla sellaista, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 m2 ja että samaan huoneeseen majoitetaan enintään kaksi henkilöä. Tämän lisäksi ma- joitustilojen yhteyteen varataan olosuhteisiin nähden riittävät sosiaali- set ja virkistystilat.


Mikäli työskentely komennuspaikkakunnalla jatkuu keskeytyksittä yli kaksi kuukautta, majoitetaan yksi henkilö huonetta kohti ottaen huo- mioon komennuspaikkakunnan olosuhteet.


Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asuntovaunussa tulee olla asumistilaa 7 m3 majoitettua työntekijää kohti.

g) Erikoismääräyksiä


Kun kyseessä on pitkä työkomennus, sovitaan työnantajan ja työnteki- jäin kesken niistä perusteista, joiden nojalla työntekijälle voidaan kus- sakin tapauksessa erikseen myöntää työstä vapaata välttämättömien henkilökohtaisten asioiden hoitoa varten hänen kotipaikkakunnallaan edellyttäen, että vapaan myöntäminen on mahdollista työn säännölli- sen kulun häiriintymättä.


Jos komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saatavis- sa asuntoa ja työntekijä joutuu tämän vuoksi asumaan yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaalta, työntekijälle maksetaan korvaus matkakustan- nuksista. Korvauksen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisten kulku- välineiden kyseiseltä matkalta perimän maksun mukaisesti. Jos sopi- vien yleisten kulkuyhteyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.


Kun työntekijä on työssä pyhä- ja juhlapäivinä komennuspaikkakun- nalla, jossa hänelle kustannetaan ilmainen ruoka ja asunto, on hänellä oikeus saada, mikäli hän niin haluaa, vastaava korvaus ruoasta raha- na.


Jos työntekijä määrätään komennuspaikkakunnalla sairaalahoitoon, työnantaja maksaa hänelle päivärahan asemesta sairaalapäivärahana 2,50 € vuorokaudelta siihen saakka, kunnes työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa työntekijän työkyvyttömyyden takia lak- kaa. Edellä olevaa oikeutta työntekijällä ei kuitenkaan ole, mikäli hä- nellä on oikeus saada korvaus sairaalan perimästä hoitopäivämaksusta työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella.


Tapauksissa, joissa työntekijä on komennuspaikalla poissa työstä ilman hyväksyttävää syytä, menetellään päivärahan suhteen seuraa- vasti:


Erityistilanteet


Matkakustan- nusten korvaus komennus- paikkakun- nalla


Sairaalapäivä- raha komen- nuspaikkakun- nalla


Aiheeton poissaolo ja päiväraha

1. Vapaapäiviltä maksettava päiväraha


Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltävältä va- paapäivältä makseta.


2. Päiväraha työpäivältä



Eräät kotimat- kat

Päivärahan määrää poissaolopäivältä vähennetään suhteessa siihen ai- kaan, jonka työntekijä on ollut tekemättä työtä.


Jos työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on komen- nuspaikkakunnalla tehnyt yhtäjaksoisesti työtä vähintään 3 viikkoa, on hän, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkustamaan kotiinsa. Tällöin työnantaja korvaa hänelle a)-kohdan mukaisesti matkakustan- nukset kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkan ajalta b)-kohdan mukaisen matka-ajan korvauksen sekä edelleen c)-kohdan mukaisen päivärahan ja e)-kohdan 3. kappaleen mukaisin edellytyksin yömatkarahan.


Sama koskee muitakin työntekijöitä, jotka työnantaja mainituiksi juh- lapyhiksi lähettää kotiin, sekä vuosiloman takia tapahtuvaa kotimat- kaa.


Jos työnantaja lähettää työntekijän tämän sairauden tai tapaturman vuoksi kotiin, maksaa hän kotimatkasta aiheutuvat kustannukset tä- män sopimuskohdan mukaisesti. Matka-ajan korvausta maksetaan kuitenkin vain siltä säännöllisen työajan osalta, jolta sairasajan palk- kaa ei makseta.


Soveltamisohje:

Tässä sopimuskohdassa tarkoitettujen matkojen osalta kestää työnantajan korvausvelvollisuus työntekijän tosiasialliseen kotiin saakka.

Työntekijän tulee pyynnöstä antaa työnantajalle selvitys kotinsa sijaintipaikasta.

Tässä momentissa mainituista päivärahaa, ateria- ja matkakustannus- ten korvausta ja matka-ajan palkkaa koskevista periaatteista voidaan paikallisesti sopia toisinkin.


Mom. 3. Työ ulkomailla


Ulkomailla tehtävän ns. matkatyön palkkaehdoista, palkanmaksuta- vasta ym. työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on työnanta- jan ja työntekijän ennen matkan alkamista sovittava. Suositeltavaa on, että sopimus tehdään kirjallisesti.


Sovittavia asioita ovat muun muassa:

- sopijaosapuolet

- asemamaa

- sopimuksen voimassaolo

- asunnon hankkiminen

- työtehtävät

- palkka ja päivärahat

- työaika ja ylityö

- vuosiloma

- kotimatkat


Pöytäkirjamerkintä:

Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule määrätä ilman hänen suostumustaan, ellei kyseessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille.

Päivärahaa maksetaan seuraavasti:

Päivärahan määrä kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.


Venäjän ja Suomen rajan läheisyydessä olevilla uudisrakennustyö- mailla, kuten Kostamuksessa, Svetogorskissa ja Kamenogorskissa sekä muissa vastaavanlaisissa työkohteissa, sovitaan matkatyön aihe- uttamien kustannusten korvaamisesta liittojen yhteisesti hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Mikäli tiettyyn kohteeseen soveltuvia peri- aatteita ei ole liittojen kesken hyväksytty, neuvottelevat liitot asiasta tämän sopimuksen 26 §:ssä olevaa neuvottelujärjestystä noudattaen.

Paikallinen sopiminen


Sopimus ulkomaantyön perusteista


Ulkomaan päiväraha


Työmaa rajan läheisyydessä

Siihen saakka, kunnes liitot ovat hyväksyneet yhteiset periaatteet, kor- vataan matkatyön aiheuttamat kustannukset tämän pykälän 2 momen- tin mukaisesti.


Soveltamisohje:

Säännös koskee vain sellaisia Venäjän ja Suomen rajan läheisyy- dessä sijaitsevia rakennus- tai asennustyömaita, joilla työskentelee useita suomalaisia yrityksiä. Sen sijaan muualla Venäjällä sijait- sevissa työkohteissa ja asutuskeskuksissa sijaitsevilla työmailla korvataan kustannukset tämän pykälän 3 momentin nojalla, jolloin päiväraha määräytyy tämän momentin mukaisesti.



Vähennykset ulkomaan päivärahasta


Poikkeusmää- räykset

Edellä tarkoitettu päiväraha on kokonaiskorvaus tavanomaisista ku- luista ulkomailla.


Mikäli työntekijä saa ilmaisen asunnon tai ruoan taikka molemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuudeksi tällöin kat- sotaan 1/4 päivärahasta, ellei paikallisesti muuta sovita.


Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalli- set olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.


Muuten sovelletaan ulkomailla tehtävän matkatyön osalta tämän työ- ehtosopimuksen määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa kyseisen maan lainsäädännön kanssa.


Pöytäkirjamerkintä 2:

Ruotsin työehtosopimusten soveltamisvelvollisuuden perusteella noudatetaan Ruotsin osalta seuraavia poikkeusmääräyksiä:

a) yritys, joka liittyy Ruotsissa olevien työmaidensa osalta jonkin ruotsalaisen työnantajaliiton jäseneksi ja näin ollen on velvollinen soveltamaan Ruotsissa voimassa olevaa työehtoso- pimusta sinne lähettämiinsä työntekijöihin, vapautuu Suomessa voimassa olevien työehtosopimusten soveltamisesta;

b) työnantaja ei ole velvollinen soveltamaan vastaavalta ajalta samoihin työntekijöihin Suomessa voimassa olevia lain ja työehtosopimusten määräyksiä vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta ja maksamisesta;

c) Ruotsin kyseisen työehtosopimuksen mukaan maksettuja palkkoja tai sovellettuja työehtoja ei oteta huomioon määrättä- essä Suomeen palanneen työntekijän palkka- tai muita työehtoja Suomessa voimassa olevien työehtosopimusten mukaan;

d) edellä olevia pöytäkirjamerkinnän kohtia a) - c) sovelletaan myös siinä tapauksessa, että yritys on solminut erillisen työeh- tosopimuksen ruotsalaisen ammattiliiton kanssa.


Mikäli työnantaja noudattaa muuallakin kuin Ruotsissa kyseessä ole- van maan erityisalan työehtosopimusta palkkoihin ja muihin työehtoi- hin nähden, maksetaan myös päivärahakorvaukset saman sopimuksen päivärahamääräysten mukaisesti huomioiden tämän pykälän 3 mom. määräykset.


11 §

Työvälineiden korvaus


Mom. 1. Eristyspeltisepälle maksetaan työväline korvausta 1,35 euroa ja eristäjälle 0,38 euroa työssäolopäivää kohden silloin, kun heillä on käytössään vähintään seuraavat työvälineet:


Eristyspeltiseppä


1 kpl pelikaanisakset 12’’

1 kpl nivelelliset nokkasakset 12’’

1 kpl kuviosakset

1 kpl metrimitta 1 kpl iso harppi

1 kpl pieni harppi

1 kpl 20 metrin jatkojohto 1 kpl peltisepän vasara

1 kpl kosakkavasara

3 kpl ruuvimeisseleitä

1 kpl suorakulma


Korvaus eristyspeltisepälle omien työvälineiden käytöstä

2 kpl lukkopihtejä

1 kpl piikki

1 kpl niittauspihdit

1 kpl porakone

1 kpl vannekiristäjä


Eristäjän työvälineet Villapuukko Metrimitta Linjapihdit

Sivuleikkurit tai puutarhasakset Villakoukku


Työntekijän käyttäessä työssään henkilökohtaisia työvälineitä, makse- taan työvälinekorvausta työpäivää kohti seuraavasti:


sähkökäyttöinen kuvioleikkuri ja

akkukäyttöinen porakone 0,90 €

mekaaninen kaidesikkikone 1,10 ”

akkukäyttöinen sikkikone 2,70 ”


Soveltamisohje:

Mikäli eristyspeltisepällä on myöskin luettelossa mainitut eristäjän työvälineet ja hän tekee työhönsä liittyvät eristykset itse, maksetaan hänelle molemmat työvälinekorvaukset.

Mom. 2. Raskaat työkoneet, jotka ovat työnantajan nimellä: Kanttikoneet 1 m ja 2 m

Sikkikoneet n:o 1 ja n:o 3

Pyöristyskoneet

Peltileikkurit (kaarisakset 1 m) Niittipumput tai akkuniittikone Hitsausmuuntajat kaapeleineen Vannerautaleikkurit


Työväline- korvaus rakennuspelti- sepälle


Mom. 3. Milloin rakennuspeltiseppä joutuu työskentelemään omilla täydellisillä käsityövälineillä, suorittaa työnantaja tästä korvauksena 60,00 euroa neljännesvuosittain. (Pelti)


Työvälineluettelo


Luettelo peltisepän työvälineiden vähimmäismääristä, joka oikeuttaa työvälinekorvauksen saamiseen.

Peltisakset, suorat 1 kpl Peltisakset, oikean ja vasemman käden 1 kpl Kosakka tai mosa 1 kpl

Vasara, peltisepän 1 kpl

Timpurin vasara 1 kpl

Listapihdit 1 kpl

Laattapihdit 1 kpl

Nokkapihdit 1 kpl

Aukaisupihdit 1 kpl

Poikkisaumapihdit 1 kpl

Lukkopihdit 2 kpl

Puukko 1 kpl

Ruuvitaltta 1 kpl

Ryppyrauta 1 kpl

Suorakulma 1 kpl

Niittauspihdit 1 kpl

Mitta 1 kpl


12 § Arkipyhäkorvaus


Mom. 1. Muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toi- selta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka. Palkalla tarkoi- tetaan tämän työehtosopimuksen 6 §:n mukaista työntekijän henkilö- kohtaista aikapalkkaa.


Soveltamisohje:

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus.

Korvattavat arkipyhät


Edellytykset


Arkipyhä- korvauksen edellytykset


Luvaton poissaolo


Itsenäisyys- päivä

Mom. 2. Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 1 kuukauden ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jäl- keen lähinnä seuraavana työpäivänä.


Soveltamisohje:

Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskeva edellytyssääntö aiheuttaisi arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee vain yhtä mainituista arkipyhistä.


Mom. 3. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös sellaisilta 1. momentin mukaisesti määritellyiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat


- vuosiloman ajaksi

- ajaksi, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan tai synnytysvapaan palkkaa

- lakisääteisen isyysvapaan ajaksi

- 16 §:n 5 momentissa tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi

- taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään 2 viik- koa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajaksi.


Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arki- pyhäkorvausta kuitenkaan makseta.


Mom. 4. Ellei työntekijällä ole sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi oikeutta lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle tässä pykälässä tarkoitettu arkipyhäkor- vaus 3. momentin mukaiselle työkyvyttömyysajalle muuksi viikonpäi- väksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä.


Mom. 5. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle.

13 §

Muita korvauksia ja etuja


Mom. 1. Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä:


- päivänä, jona hänet vihitään avioliittoon

- 50- ja 60-vuotispäivänään

- läheisen omaisen hautauspäivänä.


Vapaan antamiseen käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata.


Mom. 2. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsunta- päivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän.


Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.


Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsunta- toimitus pidetään.


Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansion menetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvi- tyksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä sään- nöllisenä työaikanaan.


Mom. 3. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

Työnantaja saa vähentää maksettavan reserviläispalkan työtuntijärjes- telmän mukaisten työpäivien osalta.


Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka pelastuslain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.


Mom. 4. Työntekijällä, joka on valittu Metallityöväen Liitto Ry:n liit- totoimikuntaan, liittovaltuustoon tai liittokokoukseen, on oikeus saada vapaata milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yri-

Oikeus vapaa- seen


Kutsunta


Reservin harjoitukset


Metalliliiton hallintoeli- mien koko- ukset

xxxxxx toiminnalle käy päinsä.

Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.


Mom. 5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset suoritetaan työ- ehtosopimuksen 5 §:n 5 momentin mukaisella työntekijän henkilö- kohtaisella aikapalkalla.


Mom. 6. Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun men- nessä yhdenjaksoisesti kestänyt.



Palvelus- vuosilisä


Tarkastelu- ajankohta

Lisä määräytyy seuraavasti:


Työsuhteen Lisänä maksettava euromäärä

kesto lasketaan kaavasta:

10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x AP 15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x AP 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x AP 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x AP


jossa


Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeut- tavien kuukausien lukumäärä


AP on työehtosopimuksen 5 §:n 5 momentin tarkoittama työnte- kijän henkilökohtainen aikapalkka.


Soveltamisohje:

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien luku- määrän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.


1. Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain

30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastus- ajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.


Soveltamisohje:

Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen perus- teen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että sen katsotaan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausilta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus palvelusvuosilisästä osa-aikatyön työviikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.


2. Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päät- tyy ennen lisän vuosittaista maksua, suoritetaan työntekijälle lopputi- lin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellai- selta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä suoritettiin.


3. Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomi- oon työehtosopimuksen 10 §:n mukaista eikä lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.


Mom. 6. Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksamisen ajankoh- dasta muuta sovita, maksetaan työntekijälle joulukuun 1. päivää lähin- nä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mu- kaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.


Soveltamisohje:

Paikallisella sopimuksella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti kos- kevaa palvelusvuosilisän maksutapaa.


Mom. 7. Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä sovitun pelti- ja teollisuuseristysalan ammattitutkinnon tai erikoisammattitut- kinnon, maksetaan tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksu-

Työsuhteen päättyessä


Maksuajan- kohta


Ammattitutkin- topalkkio

kauden yhteydessä ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on:


Ammattitutkinto 200 €

Erikoisammattitutkinto 300 €


Pöytäkirjamerkintä:

Tämän lisäksi työntekijän suorittamasta ammatti- ja erikois- ammattitutkinnosta on tietyin edellytyksin mahdollista saada koulutusrahaston maksama ammattitutkintostipendi, määrältään 330 euroa.


VI TYÖTURVALLISUUS



Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet


Ilmoitus- velvollisuus

14 § Työturvallisuus


Mom. 1. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huo- lehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuh- teisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilö- kohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.


Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muus- ta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työnte- kijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.


Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti an- tamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle työturvallisuuslain 15 §:n mukaisesti antamia henkilösuojaimia ja muita varusteita.


Mom. 2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työ- suojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilösuojaimissa tai muissa laitteissa havait- semistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus ei vaikuta korvausvastuuseen, joka määräytyy yksinomaan lain mukaan.


Mom. 3. Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Sama oikeus työntekijällä on, jos työtä varten ei ole asennettu viranomaisen tai työsuojelupäällikön määräämiä tahi työsuojelutoimikunnan tai vastaavan yhteistoiminta- elimen yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita.


Mom. 4. Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammatti- tautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan työstä todeta, että henkilönsuojainten käyttö olennaisesti parantaa työturvallisuus- tai terveysolosuhteita, työnantaja hankkii tällaisen suojaimen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 tai 20 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä.


Samoin menetellään, jos työntekijä voidaan tehokkaasti suojata hai- toilta, jotka aiheutuisivat työn erityisestä kosteudesta, märkyydestä, vedosta, kuumuudesta tai kylmyydestä, voimakkaasta valosta tai muusta vaarallisesta säteilystä.


Soveltamisohje:

Asiaa käsittelevä yhteistyöelin on yrityksen työsuojelutoimikunta tai vastaava. Myös yrityksen terveydenhuoltohenkilöstölle tulee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankittavaksi ehdote- tuista suojaimista.

Yhteisellä toteamisella tarkoitetaan määräyksessä sitä, että yhteistyöelimessä edustettuna olevat eri ryhmät ovat han- kintaehdotuksesta samaa mieltä.


Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta, jota työnteki- jä työssään käyttää estääkseen omia vaatteitaan tai itseään likaantu- masta.


Töissä, joissa työvaatteiden kuluminen on normaalia selvästi suurem- pi, annetaan työntekijälle kohtuulliseksi katsottava määrä suojapukuja ja -käsineitä.


Vaarallisesta työstä pidät- täytyminen


Henkilösuo- jainten hankita

Työterveys- huollon järjes- täminen


Suojapuku ja turvajalkineet


Sairastumi- sesta ilmoitta- minen


Ilmoituksen laiminlyönti


Sairausajan palkanmaksun edellytykset

Mom. 5. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveys- huolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haitto- jen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi käyttäen riit- tävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita. Työterveyshuolto tulee järjestää siten kuin työterveyshuoltolaissa säädetään.


Mom. 6. Työsuojeluvaltuutetun työstä vapauttamisen osalta noudate- taan pelti- ja teollisuuseristysalan yleissopimusta. (Ks. s. 174)


Mom. 7. Työnantaja antaa työntekijälle suojapuvun ja tämän jälkeen annetaan yksi suojapuku vuodessa. Työn sitä edellyttäessä antaa työn- antaja työntekijälle myös turvajalkineet. Tämän jälkeen uudet turva- jalkineet annetaan niiden kunnon sitä edellyttäessä.


VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET


15 §

Xxxxxxxxxxx, äitiys- ja tilapäinen hoitovapaa


A. Sairausajan palkka


Mom. 1. Ilmoitus työkyvyttömyydestä


Työntekijä on velvollinen viipymättä ja, mikäli mahdollista, ennen työvuoron alkua ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.


Soveltamisohje:

Sairastumisesta ilmoitetaan lähimmälle esimiehelle tai työnan- tajan nimeämälle muulle henkilölle. Työnantajan tulee saattaa ilmoittamista koskevat menettelytavat työntekijöiden tietoon.

Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö velvollisuutensa ilmoittaa vii- pymättä sairastumisestaan työnantajalle, maksetaan sairausajan palkkaa aikaisintaan siitä päivästä lukien, jona ilmoitus on tehty.


Mom. 2. Palkanmaksun edellytykset

Sairausajan palkka maksetaan seuraavin edellytyksin:

1. Työntekijä on sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttö- myyden vuoksi estynyt tekemästä työtä.


2. Työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys.


Soveltamisohje:

1 Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kir- joittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Epidemioiden aikana voi lääkäri antaa työterveyshoitajalle oikeu- den kirjoittaa tutkimuksensa perusteella todistuksia enintään kol- meksi vuorokaudeksi kerrallaan. Kertautuvan todistuksen antajan tulee olla aina sama terveydenhoitaja. Uusiutumistapauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen. Ennen kuin hoitajan antamaa todistusta voidaan pitää selvityksenä työkyvyttömyydestä, hänen tulee todeta yhdessä lää- kärin kanssa tilanteen olevan em. tavalla sellainen, että hoitaja voi antaa todistuksia työkyvyttömyydestä.


2 Yrityksen terveyspalvelujen käytön ensisijaisuus

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttä- vän syyn muun lääkärin käyttöön.


3 Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta joh- tuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtoso- pimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Mom. 3. Korvausajanjakson pituus


Sairausajan palkanmaksun perusteet


Kalenteriajan- jakso


Odotus- eli karenssipäivä


Karenssi ja tapaturma

Sairausajan palkka maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukai- sesti sen pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:


Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtäjak- soisesti:

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää


Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työpäivän työtunti- järjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta.


Vähintään 6 kuukauden työsuhteet

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yh- denjaksoisesti vähintään 6 kuukautta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työntekijän työssä ollessa olisi ollut hänen työpäivänsä.


Odotus- eli karenssipäivä yhden kuukauden, mutta alle 6 kuu- kautta jatkuneissa työsuhteissa

Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työntekijän työssä ollessa olisi ollut hänen työpäivänsä. Ensim- mäinen poissaolopäivä on karenssipäivä.


Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäi- vän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää maksaa työnantaja palkan myös karenssipäivältä.


Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, maksetaan sairausajan palkka myös karenssipäivältä.


Alle 1 kuukauden työsuhde

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sai-

rausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta. Sairausajan palkkaa maksetaan enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Sairausajan palkan maksamisen edellytykset samoin kuin karenssipäivä määräy- tyvät tämän pykälän mukaisesti. Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vas- taavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.


Sairastuminen kesken työpäivän

Jos työntekijä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi kesken työpäivänsä, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettä- mältään säännölliseltä työajalta henkilökohtaisen aikapalkan mukai- nen korvaus.


Soveltamisohje:

Määräys tarkoittaa sitä, että alle 6 kuukauden työsuhteissa työky- vyttömyyden jatkuessa seuraava työpäivä on karenssipäivä.

Jos työntekijä jo työhön tullessaan on sairauden vuoksi työky- vytön, kyseistä päivää pidetään alle 6 kuukauden työsuhteissa karenssipäivänä.


Saman sairauden uusiutuminen

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päi- vän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, aloitetaan sairausajan palkan maksa- minen ilman karenssipäivää, jos korvausajanjakso ei tämän sairauden osalta ole tullut täyteen. Sairausajan palkan maksamista jatketaan, kunnes sairaus- tai korvausajanjakso on päättynyt.


Soveltamisohje:

Korvausajanjakson ei saman sairauden uusiutuessa tarvitse olla yhdenjaksoinen, vaan se voi koostua useasta työkyvyttömyys- ajanjaksosta.

Onko kysymyksessä sama vaiko eri sairaus, ratkaistaan epäsel- vässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.


Sairastumi- nen kesken työpäivän


Saman sairauden uusiutuminen alle 30 päivän kuluessa

Jos sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys on alkanut jostakin toisesta sairaudesta tai tapaturmasta aiheutu- neen työkyvyttömyyden aikana tai välittömästi sen jälkeen eikä työntekijä ole ollut välillä työkykyisenä työssä, katsotaan saira- usajanjaksot sairausajan palkan maksamisen kannalta samaksi työkyvyttömyydeksi.



Tahallisesti aiheutettu sairaus tai tapaturma


Sairausajan palkan maksu


Työkyvyttö- myys ennen lomautusilmo- tusta


Lomautus- ilmoituksen jälkeen

Mom. 4. Sairausajan palkan epääminen


Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairau- den tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmieli- sellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.


Soveltamisohje:

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa makseta.

Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuksen päättämiseen työsopimuslain säännösten perusteella.


Mom. 5. Sairausajan palkan maksuajankohta


Jos työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään eikä sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ole epäselvyyttä, työnan- tajan maksaa työntekijälle sairausajan palkan säännöllisen palkanmak- sun yhteydessä odottamatta päivä- tai äitiysrahan tai niihin verrattavan muun korvauksen saamista.


Mom. 6. Sairausajan palkka ja lomautus


Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön lomau- tusilmoitusta annettaessa ja sairaus jatkuu lomautuksen jo alettua, maksetaan sairausajan palkka tämän pykälän mukaisesti myös lomau- tusajalta, kunnes työkyvyttömyys tai korvausajanjakso on päättynyt.


Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sai- rausajan palkka maksetaan lomautuksen alkamiseen asti, jolloin myös korvausajanjakson laskeminen keskeytyy. Jos työntekijä on sairaana lomautuksen päättyessä, sairausajan palkkaa maksetaan tämän pykä-

län mukaisesti, kunnes sairaus tai korvausajanjakso päättyy.


Lomautusajalta sairausajan palkkaa ei em. poikkeuksin makseta. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys alkaa lomautuksen aikana ja jatkuu lomautuksen jo päätyttyä, työnantajan sairausajan palkan mak- suvelvollisuus alkaa tämän pykälän mukaisesti siten, että lomautuksen päättymisen jälkeen ensimmäinen työpäivä on alle 6 kuukauden työ- suhteissa karenssipäivä, joka on myös sairausajan palkan maksamis- ajanjakson ensimmäinen päivä.


Mom. 7. Korvaava työ


Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täy- sin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa työtä tai joskus myös työntekijälle soveltuvaa koulutusta. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolli- set rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on pe- rustuttava lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.


Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsi- teltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkä- rin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.


Tarkempaa ohjeistusta korvaavasta työstä on liittojen kotisivuilla;

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx.


Mom. 8. Täydentävät määräykset


1) Ohjaaminen työehtosopimuksen määräysten oikeaan sovelta- miseen


Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten oikeaan soveltamiseen.

Lomautuksen päättyessä


Työkyvyt- tömyys ja korvaava työ

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositel- tavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.


Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspois- saolojen saaminen mahdollisimman vähäiseksi. On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi.


Esimiehellä on parhaat mahdollisuudet sekä ensisijainen velvollisuus selvittää poissaolojen syyt ja muut niihin liittyvät kysymykset ja tar- vittaessa puuttua toistuviin tai pitkittyneisiin poissaoloihin. Poissaolo- ja ehkäiseviin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä ennakoivasti.


Mahdollisten ongelmatapausten hoitamisessa korostuu esimiesten yhteistyön tarve työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun asiantuntijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa.


2) Sairauskassa


Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, työn- antaja on velvollinen maksamaan tämän pykälän mukaisen sairausajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hänelle sairausavustusta siltä ajalta, jolta työnantaja tämän pykälän mukaises- ti on palkkaa maksanut. Mikäli sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, vastaa sairauskassa sääntöjensä mukaisesti jat- kuvan avustuksen maksamisesta.


3) Työpaikkakassa


Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, työnan- taja voi toteuttaa tähän pykälään perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa sairausajan palkan ja työnantaja maksaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa sairausvakuutuslain ulkopuolella mak- settavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Äitiysvapaa


Mom. 9. Äitiysvapaan palkka


Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta en- nen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta henkilökohtai- sen aikapalkan mukaista palkkaa 56 päivän pituisen kalenteriajanjak- son työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.


Soveltamisohje:

Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole palkan- maksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta.


Jos naispuolinen työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 56 päivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava vapaa, jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan palkan maksa- mista koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti.


Lapsen sairastuminen


Mom. 10. Sairaan lapsen hoito


Työntekijällä on oikeus saada palkallista tilapäistä vapaata alle 10- vuotiaan oman lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi seuraavin edellytyksin:


a) Selvitys lapsen sairastumisesta


Lapsen sairaudesta ja siitä johtuvasta työntekijän työstä poissaolon tarpeesta on annettava sama selvitys kuin työehtosopimuksessa ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan henkilön omasta sairaudesta.


Äitiysvapaan palkka


Adoptio


Alle 10-vuo- tiaan lapsen hoito

b) Poissaoloon oikeutetut henkilöt


Poissaoloon oikeutettuja ovat vakituisesti lapsen kanssa samassa ta- loudessa asuvat


- lapsen biologiset vanhemmat

- lapsen ottovanhemmat tai

- muut lapsen huoltajat.


Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa (etävanhempi).


c) Poissaolo-oikeutta käyttävä henkilö


Päätös siitä, kumpi vanhemmista käyttää oikeutta tämän momentin mukaiseen poissaoloon tai käyttääkö oikeutta muu lapsen kanssa sa- massa taloudessa vakituisesti asuva, tehdään lapsen huoltajien kes- ken.

Työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että lapsen huoltajat eivät yhtäaikaisesti käytä edellä mainittua poissaolo-oikeuttaan.


d) Poissaolon tarkoitus ja kesto


Työntekijän poissaolon on oltava välttämätöntä äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Työnantajalla on oike- us saada selvitys lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään.


Poissaolon kesto voi olla 1, 2, 3 tai 4 työpäivää kerrallaan.


Pöytäkirjamerkintä:

Poissaolo on välttämätöntä ainoastaan niin kauan, kun lapsen hoito on saatu järjestettyä.

Tarpeellisiin ja mahdollisiin toimiin lapsen hoidon järjestämiseksi on ryhdyttävä myös työntekijän vapaapäivinä.


e) Huoltajan ansiotyöedellytys


Työntekijän oikeus korvaukseen poissaolon ajalta on riippuvainen

muun ohella myös siitä, että samassa taloudessa vakituisesti asuvat lapsen molemmat huoltajat ovat ansiotyössä.


Edellä sanottu ei koske tilannetta, jossa toinen lapsen huoltajista on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon ase- tai siviilipalvelusvelvoit- teiden vuoksi.


f) Molemmat huoltajat vuorotyössä


Jos lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyös- sä siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkil- lisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kun toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.


Korvaus lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta maksetaan tämän työehto- sopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti.


Jos lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin korvausta tämän momentin mukaisesti, jatketaan korvauksen maksamista ilman ka- renssipäivää siihen asti, kun edellä mainittu 4 työpäivän korvausajan- jakso on tämän sairauden osalta täyttynyt.

Saman sairauden uusiutumisena ei pidetä kahden tai useamman lap- sen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään toisen huoltajan ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta uusiutumistapausta.


Jos lapsi sairastuu äkillisesti kesken työpäivän ja toinen huoltajista joutuu järjestämään hoidon tai hoitamaan lasta tässä momentissa tar- koitetulla tavalla, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämäl- tään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.


Tässä momentissa tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.


Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston asetuksen (valtioneu- voston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta, 4 §) mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen


Sama työantaja ja vuorotyö


Lapsen sama sairaus


Lapsi sairas- tuu kesken työpäivän


Vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen hoito

sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutus- kurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.


Vähennykset



Lain perus- teella maksettavien korvausten vähentäminen


Korvaus työn- antajalle


Itseaiheutettu päivärahan alentuminen

Mom. 11. Vähennykset sairausajan tai äitiysvapaan palkasta


Xxxxxxxxxxx tai äitiysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen takia samalta ajanjaksolta päivä- tai äitiysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta sairausajan tai äitiysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kus- tantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.


Soveltamisohje:

Tässä kappaleessa mainitulla sopimuksella tarkoitetaan työnan- tajan ja työntekijän väliseen työsuhteeseen liittyvää tai muutoin heidän välillään tehtyä sopimusta, muttei sen sijaan työntekijän ja jonkun kolmannen henkilön välistä sopimusta. Päivärahaan verrattavilla korvauksilla tarkoitetaan muita päivärahan kaltaisia ansionmenetyksen johdosta maksettavia etuuksia, kuten esim. työ- ja tapaturmaeläke.


Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan tai äitiysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuk- sena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä- tai äi- tiysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen mää- rän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.


Soveltamisohje:

Jos työntekijä on sairaana päivän, jolloin lyhennetyn työviikon takia ei työskennellä, työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta em. päivä- tai äitiysrahaan kyseiseltä päivältä.


Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itses-

tään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausloman tai äitiysvapaan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt maksatta.


16 § Lääkärintarkastukset


Mom. 1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli tämä työsuhteen aikana lähetetään tai määrätään terveystarkastukseen taikka tutkimuksiin silloin kun nämä perustuvat


- valtioneuvoston asetukseen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöi- den ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/01) ja hyväksyttyyn työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan

- nuorten työntekijäin suojelusta annettuun lakiin (998/93)

- säteilylakiin (592/91)

- tartuntatautilakiin (583/86).


Ansionmenetys korvataan tarkastuksessa ja tutkimuksessa sekä niihin liittyvissä matkoissa työntekijän menettämiä säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.


Työnantaja maksaa myös korvauksen välttämättömistä matkakus- tannuksista sekä tämän työehtosopimuksen 10 §:n mukaisen päivä- rahan silloin, kun työntekijä lähetetään edellä mainituissa säännök- sissä tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutkimuksiin taikka määrätään näiden perusteella jälkitarkastukseen.


Jos tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, hänelle maksetaan korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairaus- vakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan vähimmäis- määrää.


Mom. 2. Muita kuin lakisääteisiä lääkärintarkastuksia koskevat an- sionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat:


a) Perusedellytykset

(koskevat kaikkia b)-kohdan tapauksia 1 - 5)


Lakisääteinen lääkärintar- kastus


Ansionmene- tyksen korvaus


Maksettavat korvaukset


Muut kuin lakisääteiset lääkärintar- kastukset


Välitön tarve lääkärintar- kastukselle


Ilmoitusvelvol- lisuus lääkä- riin menosta


Lääkärintar- kastuksen, sairausajan ja karenssipäivän yhtäaikaisuus

1 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.


2. Muissa kuin kohdassa 1. tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmata- pauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.


3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukä- teen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.


4. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.


5. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palk- kaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suori- tetun lääkärintarkastuksen ajalta.


6. Jos sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahalli- suudesta, ei ansion menetystä korvata.


b) Erityisedellytykset


Ansion menetys korvataan:


1. Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sai- raus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.


Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palk- kamääräyksiä.


2. Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyt- täen, että kysymyksessä on ao. erikoislääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmä- lasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työky- vyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyk- siä.


3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tu- lee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laborato- rio, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankoh- tana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuk- sella.


4. Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi vält- tämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten (työsopimuslaki 4 luku 8 § 2 momentti) ajalta, ellei työn- tekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Edellytyksenä on, että tarkastus tai tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.



Äkillinen ham- massairaus


Korvauspe- ruste

Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.


5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimen- piteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolel- la. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkä- rin antamalla todistuksella.


Mom. 3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suo- riteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.


Mom. 4. Edellä mainitut korvaukset ansionmenetyksestä maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukaisella palkalla.

Ansion menetyksen korvauksesta toimitettava vähennys tehdään sa- malla tavoin kuin asiasta on sairausajan palkan osalta työehtosopi- muksen 15 §:n 12 momentissa sovittu.


17 § Vakuutukset


Mom. 1. Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta työnteki- jäin vaatteet ja työkalut, joiden arvosta sovitaan paikallisesti. Työn- antajan työkalut on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja. Työnantaja vastaa myös työntekijäin työkaluista, milloin ne on säilytetty työkalusuojassa tai työhuoneella lukitussa ti- lassa. Muun rikoksen kuin murron kautta kadonneesta omaisuudesta ei työnantaja vastaa.


Mom. 2. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä kos- kevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

18 § Vuosiloma


Mom. 1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.


Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan keskusjärjestöjen välil- lä 10.9.1990 allekirjoitetun ja 9.3.1992 muutetun lomapalkkasopi- muksen mukaan.


Vuosilomapalkan maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosi- loman aikana. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudes- saan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.


Soveltamisohje:

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koske- vaa vuosilomapalkan maksutapaa.


Mom. 2. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosiloma- palkastaan.


Ellei paikallisesti lomarahan maksamisen ajankohdasta muuta sovita, maksetaan lomaraha seuraavasti:


Lomaraha maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työnte- kijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä mak- setaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.


Soveltamisohje:

Sopimus lomarahojen maksamisen ajankohdasta tehdään työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen kirjallisesti. Xxxxxxxx tulee kuitenkin näissäkin tapauksissa sopia kokonaisuu- dessaan maksettavaksi viimeistään ennen seuraavan lomanmää- räytymisvuoden alkamista.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koske- vaa lomarahan maksutapaa.


Vuosiloma- palkkasopimus


Vuosilomapal- kan jaksotta- minen


Lomaraha


Lomarahan maksamisen ajankohta

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.


Työsuhteen päättyessä


Eläkkeelle siirryttäessä

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvas- ta syystä.


Soveltamisohje:

Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy.


Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle tai lykätylle vanhuuseläk- keelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosiloma- palkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.


Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suorittamiseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakor- vauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan.


VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET


19 § Ammattiyhdistysmaksut


Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuk- sen, Metallityöväen Liitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmak- sukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan ka- lenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidä- tetystä summasta.


20 §

Ilmoitustaulujen käyttö


Työnantaja on velvollinen luovuttamaan työntekijöiden käyttöön il-

moitustaulun sijoitettuna paikallisesti sovittavaan paikkaan ja käytet- täväksi työntekijöiden joko työpaikkakohtaisia taikka liiton ja paikal- lisen ammattiosaston ilmoituksia varten.


21 § Luottamusmiehet


Mom. 1. Luottamusmiehiin sovelletaan tämän työehtosopimuksen osana voimassaolevaa luottamusmiessopimusta.


Mom. 2. Pääluottamusmiehelle maksettava kuukausikorvaus mää- räytyy pelti- ja teollisuuseristysalan luottamusmiessopimuksen 9 §:n mukaan.


22 §

Kokoontuminen työpaikoilla


Liitot sopivat siitä, että kullakin työpaikalla on Metallityöväen Liitto ry:n ammattiosastolla, työhuonekunnalla ja järjestäytyneellä työn- tekijäryhmällä mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alka- mista, ruokailutauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:


1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tar- koittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdol- lista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.


2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoituk- seen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvitta- essa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Ko- kouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuo- tantotoimintaa.


3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilo- jen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saa-


Kokouksen järjestäjä


Kokousasiat Sopiminen


Kokouspaikka


Järjestäjän vastuu


Ulkopuoliset osanottajat

puvilla.


4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtoso- pimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.

Aikaisemmin kokousten pitoon liittyviä työpaikkakohtaisia sopimuk- sia voidaan muuttaa vain yhteisesti sopimalla.


Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päi- vää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edel- lytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua Metallityöväen Liitto ry:n ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia. Kokoukseen osallistuvan edustajan nimi ja asema ao. yhdistyksen organisaatiossa tulee hyvissä ajoin ennen kokousta ilmoittaa työnantajalle. Ilman täl- laista ilmoitusta ei työnantaja ole velvollinen sallimaan edustajan osanottoa kokoukseen.


23 § Koulutustoiminta


Koulutustoiminnassa noudatetaan TT-SAK yleissopimus, pelti- ja teollisuuseristysala -sopimuksen 5 luvun määräyksiä. Sopimus on tä- män työehtosopimuksen liitteenä.


Niissä tapauksissa, joissa työnantajan mainitun pöytäkirjan mukaan tulee korvata ansion menetys, maksetaan korvaus työehtosopimuksen 5 §:ssä mainitun henkilökohtaisen aikapalkan mukaan.


24 § Lakkorajoitusmääräys


Metallityöväen Liitto ry:n mahdollisesti hyväksymä lakko jollakin toi-

sella teknologiateollisuuden toiminta-alalla ei koske tämän sopimuk- sen piiriin kuuluvien Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n jäsenyritysten työntekijöitä.


25 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen Mom. 1. Neuvotteluvelvollisuus

Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskeva erimielisyys on pyrittävä ratkaisemaan työpaikalla käytävin neuvot- teluin.


Pöytäkirjamerkintä:

Liitot antavat pyydettäessä paikallisille osapuolille neuvottelujen kaikissa vaiheissa ohjausta ja neuvontaa edistääkseen erimielisyy- den ratkaisemista työpaikalla. Erimielisyyden siirtämistä liittojen ratkaistavaksi on pidettävä vasta viimeisenä keinona.


Työpaikalla tulee todeta työehtosopimuksen mukaisen neuvottelujär- jestyksen eri tasoilla toimivien henkilöiden, erityisesti luottamusmies- ten ja esimiesten vastuualue ja valtuudet työsuhdeasioissa.


Painostuskielto

Neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvan asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.


Mom. 2. Paikallinen neuvottelujärjestys erimielisyysasioissa


Työntekijän palkkausta ja työehtoja koskevasta asiasta neuvotellaan ensin työntekijän ja hänen esimiehensä välillä. Ellei työntekijä ole saa- nut asiaa selvitetyksi esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian neuvo- teltavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.


Ellei luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisessä neuvotte- lussa päästä sovintoon, voidaan asia siirtää neuvoteltavaksi pääluot- tamusmiehen ja työnantajan edustajan kanssa.


Paikallinen neuvottelujär- jestys


Neuvottelujen aloittaminen


Muistion laadinta


Liittojen sovintoesitys


Sitovuus

Jos asia koskee luottamusmiehen toimialueen työntekijöitä yleisesti, voidaan neuvottelut aloittaa suoraan luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.


Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä. Välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaati- van erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantu- nut. Neuvottelut on käytävä viivyttelemättä.


Mom. 3. Alistaminen liitoille


Ellei erimielisyydestä päästä paikallisten osapuolten kesken sovin- toon, voidaan asia jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuk- sesta alistaa liittojen ratkaistavaksi.


Erimieliseksi jäädystä asiasta laaditaan yhteinen muistio, jossa on määritelty erimielisyyden kohteena oleva asia sekä selostettu osa- puolten perustellut kannat. Muistio laaditaan kahtena kappaleena, yksi kumpaakin liittoa varten. Pääluottamusmies ja työnantajan edustaja allekirjoittavat muistion. Muistio laaditaan liittojen kotisivuilta saata- vissa olevalle lomakkeelle.


Asian palauttaminen

Jos paikallisen neuvottelujärjestyksen noudattaminen on erimielisyys- asiassa olennaisesti laiminlyöty, liitot voivat palauttaa asian työpaikal- le neuvoteltavaksi.


Pöytäkirjamerkintä:

Ennen erimielisyysmuistion lähettämistä liitoille tulee pääluotta- musmiehen ja työnantajan edustajan tarpeellisin jatkoneuvotteluin pyrkiä vielä asian sovinnolliseen ratkaisemiseen työpaikalla. Erimielisyysmuistiolomakkeessa on tätä koskevaa ohjeistusta.

Paikalliset osapuolet voivat yhdessä erimielisyysmuistion lähettämi- sen sijasta pyytää liitoilta sovintoesityksen tai sitovan ratkaisun an- tamista riitakysymykseen. Jos liitot antavat sitovan ratkaisun, se on lopullinen.


Mom. 4. Liittojen erimielisyysasiassa saavuttama yksimielinen kanta

sitoo paikallisia osapuolia.


Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista on neuvottelujär- jestyksen mukaisesti neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimie- lisyyteen, voidaan alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.


26 §

Ulkopuolisen työvoiman käyttö Mom.1. Alihankinta

Alihankintaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija sitoutuu noudattamaan alansa normaali- tai yleissitovaa työehtosopi- musta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.


Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin.


Mom. 2. Vuokratyövoiman käyttö


Jos työvoimaa vuokraava yritys ei ole sidottu normaali- tai yleissito- vaan työehtosopimukseen, otetaan työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin ehto, jossa työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudat- tamaan pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.


Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö tilanteisiin, joissa töitä ei voida teettää yrityksen palveluksessa olevilla työntekijöillä.


Tarkoituksenmukaista ei ole, että vuokratyöntekijät työskentelevät pidemmän ajan ja laajamittaisemmin yrityksen normaaleissa töissä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. Vuokratyöntekijöitä ei tule käyttää töissä, joissa on pysyvä työvoiman tarve.


Vuokratyövoiman käytön periaatteista voidaan sopia paikallisesti toi- sin. Sopimus tehdään kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa.


Työtuomiois- tuin


Sovellettava työehtosopi- mus


Työvoiman vähentäminen


Työvoimaa vuokraavan yrityksen soveltama työ- ehtosopimus


Käyttötilanteet


Vuokratyövoi- man käytön kesto


Paikallinen sopiminen

Mom. 3. Tiedottaminen henkilöstön edustajille


Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.


Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.


27 §

Paikallinen sopiminen


Tavoitteet


Toimintatapa


Osapuolten vastuu

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla syntyy edellytykset työhyvinvoinnin paranta- miselle. Paikallinen sopiminen on ennen kaikkea toiminnan kehittä- misen väline.


Kullakin työpaikalla määritetään yhteistuumin tavoitteet, joihin pai- kallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioitava myös alati uudelleen. Tarpeellisista keinoista sovitaan, kun tavoitteet on selvitetty.


Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnanta- jan ja henkilöstön välillä.


Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyk- sestä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloit- teellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Työehtosopimusmääräyksiä sovel- letaan sellaisinaan, jos niiden nähdään parhaiten täyttävän osapuolten tavoitteet.

Paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys

Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen ilmenee kustakin työehtosopi- musmääräyksestä (ks. myös työehtosopimuksen liite s. 219).


Paikallisen sopimisen osapuolina ovat, ellei asianomaisesta työehtosopimusmääräyksestä muuta johdu,

- työntekijä ja esimies,

- luottamusmies ja työnantaja,

- pääluottamusmies ja työnantaja.


Sopimuksen osapuolina ovat luottamusmies ja työnantaja, jos sopi- muksen tarkoittaman järjestelyn on tarkoitus koskea luottamusmiehen toimialueen työntekijöitä yleisesti tai jos yksilötasoisilla sopimuksilla olisi olennaisia vaikutuksia myös muiden työntekijöiden työskente- lyyn.


Paikallinen sopimus voidaan tehdä myös siten, että luottamusmie- hen ja työnantajan kesken sovitaan asiasta yleisesti (kehyssopimus) ja jätetään mahdollisuus yksityiskohdista sopimiseen työntekijän ja työnantajan välillä.


Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.


Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.


Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistai- seksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.


Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtoso- pimuksen osa.


Osapuolet


Sitovuus


Sopimuksen muoto


Sopimuksen kesto

IX TEOLLISUUSERISTYSTÄ KOSKEVA URAKKAHINNOITTELU


28 §

Sen mukaan, poikkeaako työn vaikeus töiden yleisestä keskitasosta, voidaan maksaa enintään 10 % alhaisempia hintoja (telineittä tehdyt vaakasuorat putkistot tai niihin vaikeudeltaan verrattavat) tai enintään 20 % korkeampia hintoja (turpiinin alustat ja höyryvoimakattiloiden öljypolttimoihin liittyvät sekä niihin vaikeudeltaan verrattavat eristys- työt).


Jos työ tehdään käynnissä olevien tehtaiden tai laitosten alueella, koro- tetaan mitoitus- ja asennustöiden voimassa olevia urakkahintoja 10 % ryhmissä A, B, C, D, E ja F.


29 §

1. Hinnat käsittävät asennuksen käyttäen metallilevyjä, joiden paksuus on 0,4 -1,0 mm ja jotka työstetään ja liitetään yhteen niittaamalla tai ruuveja käyttäen.


2. Haponkestävää tai ruostumatonta levyä käytettäessä korotetaan peltityön urakkahintoja 20 %.


3. Hinnat edellyttävät, että työnantaja asettaa käytettäväksi 11 §:n 2 mom. mukaiset tarvittavat raskaat työkoneet.


4. Ns. susitöiden osalta maksetaan niissä tapauksissa, joissa työn hylkääminen ei johdu työntekijästä, työstä sovittu urakkahinta.


Marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana ulkona teh- dystä työstä maksetaan 15 %:n korotus urakkahintoihin (ei koske aikapalkkaa). Lisää ei makseta katolla ja seinillä varustetuilla putkisilloilla tai niihin verrattavissa tiloissa tehdystä työstä.


Työryhmän etumiehen palkasta sovitaan kulloinkin erikseen työn- antajan ja ko. työntekijän välillä. Tätä etumieslisää ei vähennetä urakkasummasta.


Urakkahinta sisältää palautettavien tarvikkeiden ja ylimääräisten osien kokoamisen yhteen paikkaan.


30 §

Urakan mittaamisperusteet


A. Neliöpinnat valmiin eristystyön päältä.

B. Putket keskiviivaa myöten seuraavasti:


B 1.



Eristetyn osan pituus, 1 pääte

B 2.




Eristettyjen osien pituudet, 2 päätettä


B 3.


Eristettyjen osien pituudet, 2 päätä, 1 laippakotelo


B 4.



Eristettyjen osien pituudet, 2 päätä, 1 venttiilikotelo

B 5. Putkenkulma



1 putkenkulma, pituus keskiviivaa myöten


B 6. Putkenkulma


1 putkenkulma, 1 välikappale, pituus keskiviivaa myöten

B 7. Putkenkulma



1 putkenkulma, 4 välikappaletta, pituus keskiviivaa myöten


B 8. T-kappale


1 T-kappale, pituus keskiviivaa myöten


B 9.


1 kartio 1,5 x taulukko C 1


B 10. Avattavat kotelot


1 kotelo B 10


B 11.



1 kotelo B 11


B 14.



1 ohitus B 14


Maksuperusteena käytettävä eristyksen ulkohalkaisija lasketaan seu- raavasti:


Putken ulkohalkaisija + 2 x määrätty eristysvahvuus + 5 mm.


Kotelon halkaisija () lasketaan jakamalla kotelon kehä (ympärysmitta) piillä.


Litteän putkipaketin eristyksestä maksetaan suurimman halkaisijan mukainen hinta korotettuna 50 %:lla.


B 15. Venttiilikotelo



B 15. Laippakotelo



C 1. Kartiot laitteissa



Neliöhinnat otetaan taulukosta sileäpelti I Pyöreä pinta

Vaippa


Pinta-alaporrastuksessa otetaan huomioon koko laitteen vaippapinta.



Kuva 1



Kuva 2


Kuva 3



Kuva 4




31 §

Urakkahinnoittelu käyttäen 11 §:n 2 mom. työkoneita


Teollisuuseristystyössä käytetään tässä pykälässä olevia yksikköhin- toja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.11.2016 tai lähinnä sen jälkeen.


Käytettäessä tässä pykälässä olevia yksikköhintoja LVI-eristystyössä kerrotaan ne kertoimella 0,8.


Ryhmä A Neliöpinnat


Sileä pelti I Villoitustyö snt/m2

Pyöreä Peltityö


pinta snt/m2 mineraalivillalevy mineraalivillamatto Asen-


nus

Teko


Vaippa

snt/

snt/

30-

60-

90-

30-

60-

90-


m²

m²

59

89

140

59

89

120


alle 10 m²


9,86


5,31


300


319


329


450


480


493

alle 30 m²

7,04

3,02

242

253

259

366

380

388

alle 50 m²

5,5

2,35

194

205

212

290

305

314

alle 100 m²

5,26

1,75

132

150

171

217

225

259

alle 150 m²

4,89

1,62

128

135

148

193

205

222

yli 150 m²

4,44

1,48

114

120

125

168

179

186

tasaseinä

3,7

1,23

114

120

122

168

179

186



Asennus Teko

mineraali- villalevy

mineraali- villamatto

Kanava-

snt/m²

snt/

30-

60-

90-

30-

60-

90-

pinta


m²

59

89

120

59

89

120

Näkyvät reunat, sikattu muut kantattu


5,7


2,43


237


248


259


289


302


317

Xxxxx- xxxxx (Brynzell)


6,37


2,73


237


248


259


289


302


317

Villoitus jäykistetylle pinnalle


-


-


418


439


461


418


439


461



(SFS 3978 kuvan 20b leikk. A-A ja C-C sekä myös leikk. B-B levyvillaa käytettäessä).

Vaipan pinta-ala hinnoitellaan laitteen tai säiliön vaippapinta-alan mukaan. Päätyjen ja kartioiden villoitustyöhinnat niiden oman pinta-alan mukaan. Jos kanavapinta jäykistetään riistiinkanttauksella, korotetaan neliöhintoja 5

%.

Jos työ tehdään telineiltä, korotetaan hintoja 10 % sisältäen tavaran nostot maan tasalta telineille.

Muotolevyt II

Villoitustyö snt/m2

Pyöreä pinta

Peltityö snt/m2


mineraalivillalevy


mineraalivillamatto

Vaippa

00-00

00-00

00-000

00-00

00-00

00-000

Kanavapinta, pellin pituus

<1500 792 237

Kanavapinta,

248

259

289

302

317

pellin pituus

1500 tai yli 660 176


187


195


289


302


317

Kattilapinta 492 176

187

195

289

302

317


Villoitus jäy- kistetylle pin-

nalle - 418 439 461 418 439 461


(SFS 3978 kuvan 20b leikk. A-A ja C-C sekä myös leikk. B-B levy- villaa käytettäessä).

Jos työ tehdään telineiltä, korotetaan hintoja 10 % sisältäen tavaran nostot maan tasalta telineille.


Pystysäiliöt

Villoitustyö snt/m2

Pyöreä Peltityö

pinta snt/m2 mineraalivillalevy mineraalivillamatto


Vaippa

00-00 00-00 00-000

00-00

00-00 00-000

alle 30 m²

720

242

253

259

366

380

388

alle 50 m2

000

000

000

212

290

305

314

alle 150 m²

461

128

135

148

193

205

222

alle 600 m²

363

106

115

118

161

169

175

yli 600 m²

334

106

115

118

161

169

175


Jos tehdään telineiltä alle 10 metrin korkeudella, korotetaan hintoja 10 % ja työskentelykorkeuden ollessa yli 10 metriä, korotus on 15 % sisältäen tavaran nostot maan tasalta telineille.


Katot


Kaksinkertaisin saumoin

Peltityö Villoitustyö snt/m2 snt/m² mineraalivillalevy


Katon pinta ala

00-00

00-00

90-140


alle 10 m²


3651


402


426


444

alle 30 m²

2680

291

311

322

alle 50 m²

1860

237

248

263

alle 100 m²

1277

214

225

239

alle 150 m²

1028

195

208

212

alle 300 m²

816

167

173

175

yli 300 m²

684

138

143

147

Esivalmistetun katon asennus profiilisaumoin

Peltityö Villoitustyöt snt/m2 snt/m² mineraalivillalevy


Katon pinta-ala


00-00

00-00

90-140


alle 10 m2


1684


443


470


489

alle 30 m2

1106

320

343

356

alle 50 m2

865

262

272

287

alle 100 m2

766

235

248

264

yli 100 m2

717

215

226

231


Xxxxx kiinnitys reunalistaan ja profiilipäiden tulppaus kuuluu

hintaan.

Jos jäykistepalkit katon päällä

- villoitustyöhinta + 20 %, kun katon pinta-ala alle 100 m2

- villoitustyöhinta + 10 %, kun katon pinta-ala 100 m2 tai yli

- hinnat sisältävät tavaran nostot maan tasalta asennuskohteeseen

- asennuskohteen ollessa yli 10 metrin korkeudella, korotetaan


Esivalmistetun säiliön kartion asennus profiilisaumoin

(SFS 3978 kuva 26 a)


Peltityö Villoitustyöt snt/m2 snt/m2 mineraalivillalevy tai

mineraalivillamatto

Vaippa 00-00 00-00 90-120


alle 10 m2

1432

488

513

536

alle 30 m2

938

352

378

391

alle 50 m2

739

284

300

317

alle 100 m2

651

260

271

287

alle 150 m2

608

235

249

258

yli 150 m2

533

205

211

215


- hinnat sisältävät tavaran nostot maan tasalta asennuskohteeseen

- asennuskohteen ollessa yli 10 metrin korkeudella, korotetaan hintoja 5 %.

B 2.

Ryhmä B. Suorat putket

Villoitus matolla

Kuutiopaino 135 kg/mt saakka

Eristeen paksuus mm Putken

Ns/ulko Ø 1 x mineraalikuitumatto mm


      40 50 60 80 100 120    

100/114

298

298

314

314

356

397

125/140

298

298

314

324

382

429

150/169

298

298

314

356

415

460

175/194

298

300

339

380

444

490

200/219

306

328

365

406

476

519

225/241

330

350

388

432

500

549

250/273

363

382

421

467

538

585

300/323

415

434

478

520

596

643

350/368

460

483

526

574

650

698

400/419

514

533

584

632

710

759

450/470

570

590

640

690

771

820

500/000

000

000

700

746

831

879

600/612

720

743

802

850

939

988

700/714

831

854

917

964

1062

1109

800/816

940

963

1033

1079

1182

1234

900/914

1048

1070

1146

1193

1301

1354

1000/1016

1157

1182

1263

1311

1424

1474

Jos putken ulko Ø on yli 1016 mm, käytetään ryhmä A:n neliöpinnat

-taulukon alle 50 m2 hintoja.

Eristetystä putkenkulmasta maksetaan lisämaksua 1,5 putkimetrin hinta las- kettuna ko. putkikoon mukaan.

Mikäli villoitus suoritetaan määrämittaan leikatulla verkkomatolla, asennus- hintoja alennetaan 20 prosentilla.

Jos eristekerroksia on enemmän kuin yksi, maksetaan seuraavilta kerroksilta snt/m2.

Eristyspaksuus mm

00-00

00-00

100-120

368

385

405

B 5.

Villoitus mineraalivillakourulla (snt/m) Eristyspaksuus mm

NS/ulko Ø mm

     20 30 40   50 60 80 100 120 140  

15/17

100

100

100

100

100

100




20/27

100

100

100

100

100

100



25/32

100

100

100

100

100

100

106

129

30/38

100

100

100

100

100

103

115

138

40/48

100

100

100

100

100

112

123

147

50/60


100

100

100

104

120

133

157

65/76


100

100

109

115

129

143

167

80/89


000

000

000

122

138

153

174

100/114


112

122

126

134

148

166

187

125/140


122

132

137

147

160

176

197

150/169


132

141

149

159

171

190

210

234

175/194


141

150

159

167

184

203

223

248

200/219


148

159

166

175

194

214

238

264

250/273


167

175

187

197

219

242

270

298

300/323


188

199

212

223

247

273

300

334

350/368




000

000

000

302

330

366

400/419




265

277

306

335

364

402

500/521




329

345

373

400

434

483

600/612




388

403

434

462

499

556

700/714




457

476

505

538

580

643

800/816




528

550

584

616

658

738

900/914




605

623

659

694

741

831

1000/1016




687

704

744

778

831

932


Hinnat ovat hintoja eristekerrosta kohti.

Kaksi- tai useampilävisteisestä kannakkeesta maksetaan lisähinta seu- raavasti:

- Putkikoolla alle NS 200,

0,3 x vastaava jm-hinta kannaketta kohti;

- putkikoolla NS 200-500,

0,5 x vastaava jm-hinta kannaketta kohti;

- putkikoolla NS 600-1200,

1,0 x vastaava jm-hinta kannaketta kohti.


Valmiista kulmakourusta ei makseta erillistä kulman hintaa. Villoitetusta putkikulmasta maksetaan lisämaksuna kappalehinta, joka vastaa ko. putkikoon 1,5 metrin hintaa.


Tehdasvalmisteiset segmenttikäyrät lisähinta 0,8 x jm-hinta (mitattuna käyrän keskiviivan mukaan).

B2 ja B5

Hinnat sisältävät nostot maan tasalta asennuskohteeseen, jos työ teh- dään yli 5 metrin korkeudella, korotetaan hintoja 5 %. Jos työ tehdään kiinteiltä telineiltä, hintoja korotetaan 5 %.

C 7.

Ryhmä C. Muotokappaleet


Kartiot laitteissa snt/kpl


Ø mm

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

1900

0

2680

2915

3153

3388

3630

3867

4100

4339

4575

50

2798

3035

3272

3508

3745

3984

4222

4457

4696

2000

2100

2200

2300

2400

2500

2600

2700

2800

Ø mm

0000

0000

0000

5571

5815

6055

6297

6539

6779

0

4942

5209

5448

5690

5933

6177

6419

6659

6902

50


Ø yli 2850 mm 111 snt/50 mm Kartiot tehdään osista pellin toinen reuna kantattuna. C7

Hinnat sisältävät nostot maan tasalta asennuskohteeseen.

Jos työ tehdään yli 5 metrin korkeudella, korotetaan hintoja 5 %. Jos työ tehdään kiinteiltä telineiltä, hintoja korotetaan 5 %.


Ryhmä C. Muotokappaleet snt/yksikkö


Listan valmistus ja asennus sisältäen enintään 3 taivutusta 274/m Valmiin listan asennus 166 m

Profiilitiivisteen asennus 166/m

Aukko 167/kpl

Aukko sisältäen kauluksen teon 382/kpl

Läpiviennit profiililevyyn koko 500 x 500 ja < 0,25 m2

(vertaa SFS 3978 mukainen kuva 27) 1338/kpl työ sisältää kaulustuksen teon


Läpiviennit profiililevyyn, suuremmat kuin edellä, korotus

139/0,1 m2


Miesluukku profiililevyyn (vertaa SFS 3978 mukainen kuva 27) Pohjan hinta kuten edellä läpiviennin hinta profiililevyyn

Miesluukun valmistus halkaisijan ollessa max 1000 mm 3714/kpl


*Miesluukun asennus 929/kpl


*Ohitus tai loveus laitteessa tai säiliössä 1476/kpl

*Ohitus, jatkuva suorassa putkessa 215/m

*Ohitus, käyrässä 215/välikpl


*Viisto-ohituksesta maksetaan taulukon F7 (valmiin asennus) hinnat kerrottuna 1,4:llä.


Ryhmä D. Hitsaustyöt snt/yksikkö


Piikit, 6 kpl/m² 89/m²


Jos työ tehdään tyssähitsauskoneella, hinta kerrotaan 0,7:llä


Pinnan hionta, lisähinta 47/m2


Pystyputken eristeen tukivanne, valmistus (kuva 1 s. 101) 430/kpl Edellinen kaksiosaisena, valmistus 582/kpl Riippuraudoituksen tukivanteen asennus (kuva 2 s.101) 231/m Riippuraudoituksen tukivanteen valmistus 58/m Eristyksen tukivanne (sisävanteellinen), valmistus (kuva 3 s.102) 148/m Valmistusjigi sisävanteelliselle tukivanteelle 812/kpl

Päällysteen tukivanteen asennus pystykannat 104/m


Päällysteen tukivanteen valmistus 29/m


Sinkilän kiinnitysrauta 142/m2

Xxxxx X. Muut työt

Alumiinisen ohkolevyn kiinnitys tasopinnalle 59/m² Lasikuitunauhan ja teippinauhan kiinnitys säiliöiden

vanteisiin (tarrakiinnitys) 14/jm


Metalliverkon kiinnitys 125/m²


Betoni- tai vetometalliverkko 185/m²


Pellin saumojen tiivistäminen kitillä 91/saumametri

liimanauhalla 68/saumametri


Alumiinisen ohkolevyn tai muovikelmun leikkaus ja kiinnitys


alle 200 mm 84/m

200 mm - 300 mm 102/m

301 mm - 400 mm 133/m

401 mm - 500 mm 180/m

501 mm - 642 mm 226/m


Urakkahintoihin sisältyy 15 % mineraalikuitulisä ja 20 % aputyölisä


*; D; E

Hinnat sisältävät nostot maan tasalta asennuskohteeseen.

Jos työ tehdään yli 5 metrin korkeudella, korotetaan hintoja 5 %. Jos työ tehdään kiinteiltä telineiltä, hintoja korotetaan 5 %.


F 4.


                  Peltipäällysteen asennus snt/m

Putken

NS/ulko Ø

20

30

40

50

60

70

80

90

15/17

152

152

152

152

152

152

152

152

20/27

152

152

152

152

152

152

152

152

25/32

152

152

152

152

152

152

152

152

30/38

152

152

152

152

152

152

152

161

40/48

152

152

152

152

157

160

160

162

50/60

152

152

152

157

160

160

161

167

65/76

152

152

152

160

160

160

166

174

80/89

152

152

157

160

160

162

170

175

100/114

152

157

160

160

165

173

175

186

125/140

159

159

161

167

174

181

187

194

150/169

159

162

170

174

184

189

199

205

175/194

165

171

175

186

193

201

208

214

200/219

174

179

187

194

203

209

217

223

225/241

181

186

194

204

210

217

223

231

250/273

190

199

206

214

220

226

235

247

300/323

211

218

224

232

244

259

268

283

350/368

224

236

247

263

275

285

298

314

400/419

256

270

280

293

306

320

333

342

450/470

287

300

314

327

339

375

385

394

500/521

321

335

367

384

392

405

413

429

600/612

398

409

421

437

451

462

476

489

700/714

463

478

490

527

542

556

573

587

800/816

557

575

588

610

624

640

654

675

900/914

639

652

672

721

736

754

775

725

1000/1016

757

778

799

739

751

770

779

801


Peltipäällysteen asennushinta saadaan taulukosta.

Document Metadata

Filed: June 23rd, 2016