Kehityskeskustelu. Tulisi käydä omana keskusteluna. Voidaan käydä myös osana edellistä keskustelua, mutta kehityskeskustelulle on varattava riittävä aika. Kehityskeskustelussa arvioidaan osaamiseen ja uraan liittyvät toimihenkilön ja maaseutukeskuksen kehitystarpeet. Li- säksi voidaan käydä myös lävitse henkilökohtaisia asioita, mitkä vaikuttavat työssä jak- samiseen ja työviihtyvyyteen. Kehityskeskustelussa arvioidaan toimihenkilön osaamisen tasot ja kehitystarve: Tieto- puolisessa osaamisessa, tuoteosaamisessa ja työmenetelmäosaamisessa. Arviointikriteerit on määritelty etukäteen ja arviointi kohdistuu toimihenkilön tämän hetki- seen osaamiseen. Samoin sovitaan toimenpiteet osaamisalueittain osaamisen kehittämiseksi. Työuraan liittyvä kehitys Tässä osassa keskustellaan, miten alaisen työtehtävät ja rooli kehittyy ja mitä uutta osaamista tulisi hankkia.
Kehityskeskustelu. Kehityskeskustelun onnistumiseksi on yrityksessä/organisaatiossa hyvä olla lomake ja tässä esitettyjä lomakemalleja voidaan käyttää sellaisenaan tai muokata/täydentää organisaation tarvetta vastaavaksi. Henkilökohtai- sen palkanosan määräytymisperusteet on henkilöstöllä oltava selvillä en- nen keskustelujen aloittamista. Kehityskeskusteluja työnantajan ja toimihenkilön välillä tulee käydä vä- hintään kerran vuodessa ja keskustelulle on varattava riittävästi aikaa. Kaikkien toimihenkilöiden kanssa käytävissä keskusteluissa käytetään, jos mahdollista samaa lomaketta. Liitteenä 1 olevaa kehityskeskustelulo- maketta voi muokata ja täydentää yksikön toiminnan vaatimalla tavalla. Keskustelussa palautetta annetaan sekä työnantajalle että työntekijälle. Keskustelun sisältöä: Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen:
Kehityskeskustelu. Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilö ja hänen esimiehensä käyvät vähin- tään kerran vuodessa kehityskeskustelun. Se on tilaisuus, jossa toimihenkilö ja hänen esimiehensä kohtaavat ja keskustelevat kahden kesken esim. työ- hön, tulevaisuuteen ja koulutukseen liittyvistä asioista.
Kehityskeskustelu. Osapuolet pitävät tärkeänä, että toimihenkilö ja hänen esimiehensä käyvät vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelun. Se on tilaisuus, jossa toimihenkilö ja hänen esimiehensä koh- taavat ja keskustelevat kahden kesken esim. työhön, tulevaisuuteen ja koulutukseen liitty- vistä asioista. Kehityskeskustelu auttaa pitämään kaikille yhteiset tavoitteet selkeämpinä. Onnistuessaan se lisää työtyytyväisyyttä ja kumpikin kehityskeskustelun osapuoli saa pa- lautetta työstään. Kehityskeskustelun tavoitteena on mm: - arvioida saavutetut tulokset - käydä läpi toimenkuva ja avaintehtävä pääpiirteissään - sopia tavoitteet seuraavaksi työskentelyjaksoksi - keskustella toimintaedellytyksistä - määritellä henkilökohtaiset kehittämistarpeet ja tehdä henkilökohtainen kehittymissuun- nitelma - kehittää esimiehen ja työntekijän yhteistyötä ja - parantaa yleistä työympäristöä ja työilmapiiriä.
Kehityskeskustelu on esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu tai ryhmäkeskustelu, • käydään säännöllisesti ja siitä • sovitaan etukäteen ja siihen valmistaudutaan hyvin. Keskustelun tuloksena syntyy suunnitelma tavoitteista ja osaamisen kehittämisestä. Kehityskeskustelun tavoitteet: • Arvioida työn tuloksia ja suoriutumista • Xxxxxxxxxx työnkuvaa ja roolia • Antaa molemminpuolista palautetta • Määritellä työn tavoitteet ja päämäärät • Tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä • Edistää yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä Kehityskeskustelusta laaditaan aina kirjallinen dokumentti. Esimiehen ja työntekijän välillä käydyssä kehityskeskustelussa täytetään ja allekirjoitetaan kehityskeskustelulomake. Ryhmäkehityskeskusteluista laaditaan muistio, joka jaetaan keskusteluun osallistuneille. Toimialoilla järjestetään vähintään kerran vuosineljänneksessä työpaikkakokous, jonka tavoitteena on lisätä työmotivaatiota, parantaa yhteistyötä ja toiminnan tuloksellisuutta. Työpaikkakokouksessa käsitellään mm. • työ- ja lomavuorojen järjestelyt ja työaikajärjestelyt • työpaikan sisäinen ja työpaikkojen välinen tiedotustoiminta • koulutussuunnitelmat, kehittämishankkeet ja muu tuleva toiminta • työpaikan organisaatiota ja henkilöstöä koskevat suunnitelmat ja henkilöiden väliset muutokset työtehtävissä • tilapäisen työhönoton ohjeet eli miten rekrytoidaan lyhytaikaiset, äkilliset sijaiset ja kuka vastaa heidän perehdyttämisestään • valmisteluvaiheesta alkaen toimintasuunnitelma ja talousarvio ja niiden vaikutus työyksikön toimintaan sekä toiminnan ja talouden toteutuminen ja seuranta (tavoitteet, mittarit) • työtilojen järjestelyt • työympäristöä, työturvallisuutta, työsuojelua, työhyvinvointia, työkyvyn ylläpitoa ja työskentelyolosuhteita koskevat asiat; ehdotukset tyky-toimintaan • työpaikan yleistä järjestystä ja työpaikalla käyttäytymistä koskevat asiat; uusien ohjeiden ja määräysten käyttöönotto • muut esille tulevat asiat Työpaikkakokoukset järjestetään pääsääntöisesti työaikana niin, että mahdollisimman moni viranhaltija / työntekijä voi niihin osallistua. Vapaa-aikanaan kokoukseen osallistuvalle annetaan kokoukseen käytettyä aikaa vastaava vapaa. Toimialajohtaja voi päättää, että kulloisenkin työpaikkakokouksen asiat (/ asioita) käsitelläänkin (myös) tulosalueittaisissa työpaikkakokouksissa. Tulosalueen esimies voi edelleen päättää, että ko. asiat käsitelläänkin työpaikkakokouksissa tulosyksiköittäin. Tulosalueilla ja tulosyksiköissä voidaan lisäksi järjestää tarvittaessa ...
Kehityskeskustelu. Kaikissa työyksiköissä käydään vuosittain kehityskeskustelut kaupungissa käytössä olevalla tavalla. Kehityskeskustelu voidaan käydä (lähi)esimiehen ja työntekijän välisenä kehityskeskusteluna tai ryhmäkehityskeskusteluna. Esimiehen ja työntekijän välinen kahdenkeskinen kehityskeskustelu järjestetään vähintään joka toinen vuosi.
Kehityskeskustelu. Vastaan työhyvinvointikyselyyn Hallitus, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta seuraavat Työhyvinvointisopimuksen toteutusta osavuosikatsauksittain. Henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa ja tavoitteiden toteutumista seurataan työhyvinvointikyselyn avulla vuodesta 2011 alkaen joka toinen vuosi. Sisäinen asiakaskysely tehdään joka toinen vuosi. Henkilöstöpalvelut tekee vuosittain henkilöstökertomuksen, joka käsitellään toimielimissä ja yhteistyötoimikunnassa. Työhyvinvointisopimuksen toteutumista ja henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa arvioidaan henkilöstökertomuksessa. Pohjois-Karjalan keskussairaala Tikkamäentie 16 Psykiatrian klinikka Sairaalatie 6 Honkalampi-keskus Ylämyllyntie 94 80210 JOENSUU 80850 PAIHOLA 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (000) 000 0000 Fax. (000) 000 0000 Fax. (000) 000 0000
Kehityskeskustelu. Siirretään työehtosopimukseen kohtaan 29 § entisellä sisällöllä
Kehityskeskustelu. Siirretään työehtosopimukseen kohtaan 28 § entisellä sisällöllä ja muokataan pykälän otsikko kuulumaan: opastaminen ym. sel- laiset.