Common use of Soveltamisala Clause in Contracts

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissä. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDi- Pro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kauttakuukautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta kuu- kautta täyttyy. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan kui- tenkaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia mukai- sia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa vastaavissa tehtävissä. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDi- Pro Fi- DiPro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa vas- taavissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun jonkun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset euromää- räiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissävas- taavissa tehtävissä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamattaTämän sopimuksen piiriin kuuluvat Talonrakennusteollisuus ry:n, Infra ry:n, Kattoliitto ry:n sekä Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä työskentelevät henkilöt. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissaSopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, jotka yhdessä osassa minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kauttapalkkausmuodolla ole ratkai- sevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta. Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat normaaleihin rakennusliikkeen toimintoihin sekä tukitoi- mintoihin kuuluvat toimihenkilötehtävät. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat myös vastaavat työnjohtajat ja työmaapäälliköt, mutta eivät työpäälliköt eivätkä heihin verrattavat. Ratkaisevana on pidettävä tämän sopimuksen mukaista tehtävää, ei henkilöä tai nimikettä. Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Xxxxxx toimihenkilöllä on suurempi koulutuksellinen pätevyys kuin hänen tehtävänsä edellyttävät, kuuluu hän silti sopimuksen piiriin, jos hän pääasiallisesti hoitaa siinä tarkoitettuja tehtäviä. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissä. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin työntekijätehtävissä oleviin henkilöihin. Jos toimihenkilön työ (esim. konserniyhtiössä tai pääkonttorissa) palvelee useampaa kuin yhtä teollisuuden toimialaa, FiDi- Pro -rahoitusohjelman katsotaan toimihenkilön työskentelevän yrityksen päätoimialalla. Sopimuksen soveltamisalaa koskeva muotoilu ei merkitse muutosta yhdistettyjen työehtoso- pimusten aikaisempaan soveltamisalan tulkintaan. Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräysten oikeaa ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden johdonmu- kaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun tehtäväryhmän uusien toimihenkilöiden osalta. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat sitenMikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissäasia käsitellään liittojen välillä nopeutettua neuvottelumenettelyä noudattaen. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valitaNeuvottelussa voidaan, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteellatoisen osapuolen pyynnöstä, käyttää ulkopuolista asiantuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää 1. Työntekijän vuosilomaetuudet määräytyvät voimassa olevan vuosiloma- lain ja tämän sopimuksen mukaan, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu. 2. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alustahallinto- ja tukipalveluhenkilöstöön sekä sellaiseen opetushenkilöstöön, jonka aikana työaika määräytyy opetushen- kilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 kuukautta täyttyyluvun 17 § mukaan. 3. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkostaMuuten opetushenkilöstöön kuuluvalla työntekijällä on oikeus vuosilo- maan, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukaudenjos siitä on sovittu 7 luvun oppilaitoskohtaisissa määräyksissä. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kostaTällöin oikeus vuosilomaan, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausilomakorvaukseen ja lomarahaan määräytyy oppilaitoskohtaisten määräysten mukaisesti. 4. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opetushenkilöstön laskennallinen vuosiloma ja lomapäiväkorvaus määräytyvät tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden luvun 11 ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissä. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDi- Pro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 12 §:n mukaisesti. Soveltamisohje: Opetusvelvollisuustyöajassa oleva opetushenkilöstö ei kuulu vuosilomamääräysten tai vuosilomalain piiriin, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun tehtäväryhmän osaltavaan heidän työai- kajärjestelmäänsä sisältyvät lomaa vastaavat keskeytysajat. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat sitenVuosityöajassa olevien kansanopistojen, että ne vastaavat vähintään urheiluopistojen ja am- mattikorkeakoulujen opetushenkilöstön oikeudesta vapaajaksoi- hin on erillinen määräys niitä koskevissa oppilaitoskohtaisissa määräyksissä. 5. Ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin sovittu, sovelletaan tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden luvun lomarahamääräyksiä myös opetushenkilöstöön lukuun ot- tamatta vuosityöajassa olevien kansanopistojen, urheiluopistojen tai ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöä ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteellasivutoimisia tuntiopettajia.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka jot- ka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kauttakuukautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta kuu- kautta täyttyy. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kostakatkos- ta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan kui- tenkaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia mukai- sia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa vastaavissa tehtävissä. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDi- Pro Fi- DiPro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa vas- taavissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun jonkun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset euromää- räiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissävas- taavissa tehtävissä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää sopimusta sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamattaosana Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välistä Cleanosol Oy:n työehtosopimusta. Palkkausjärjestelmää Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toimihenkilöä. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita. Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä. Sopimuksen 1 § merkitsee, että virkasuhteisiin henkilöihin sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat virkamieslain määräyksiä kuitenkin siten, että ne vastaavat irtisanomisajat määräytyvät tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden 3 §:n mukaisesti. Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään: • Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissä8:3 §:n perusteella. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin• • Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia. • Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella. • Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella. • Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, FiDi- Pro -rahoitusohjelman saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa tehtävissä toimiviinkuolema). Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa. Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöönonko työsopimuslain 7:3 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöönjossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n mukaisestija 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä. Sopimuksen I, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden III ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissä. Työntekijällä on IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja menettelytapojen perusteellatuotannollisesta syystä.

Soveltamisala. Pykälässä säädetään lain soveltamisalasta. Voimassa olevan pykälän 1 mo- mentin mukaan lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yh- dessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän joh- don ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsuhteen olemassaolon tun- nistamisessa lähdetään siitä, että kaikkien momentissa mainittujen tunnusmerkkien pitää täyttyä työn tekemistä koskevassa oikeussuhteessa. Työsuhteessa työnteon on siis perustuttava sopi- mukseen, työn tekemiseen henkilökohtaisen sitoumuksen perusteella työnantajan lukuun, vas- tiketta vastaan ja työnantajan johdon sekä valvonnan alaisena. Työnantajan direktio-oikeuden vastinparina on työntekijän velvollisuus tehdä työtä työnantajan toimivaltansa puitteissa anta- mien määräysten mukaisesti eli siinä mielessä alisteisessa ja epäitsenäisessä asemassa. Näihin perustunnusmerkkeihin ei ehdoteta muutoksia. Koska momentissa säädetyt tunnusmerkit eivät aina anna riittäviä välineitä oikeussuhteen luon- teen ratkaisemiseksi, ehdotetaan, että momentissa säädettäisiin yksittäisten työsuhteen tunnus- merkkien lisäksi kokonaisharkinnan välttämättömyydestä työntekosuhteen oikeudellisen luon- teen märittämisessä epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa rajatapauksissa. Lisäksi momentissa sää- dettäisiin siitä, minkälaisia seikkoja kokonaisarvioinnissa muun muassa olisi otettava huomi- oon. Kysymys olisi työntekijäasemaan vaikuttavien seikkojen määrittämisestä punnitsemalla työnsuorittajan aseman epäitsenäisyyteen tai itsenäisyyteen viittaavia piirteitä kokonaisharkin- nalla /-arvioinnilla. Kokonaisarviointi ei sinänsä ole uusi keino sen ratkaisemiseksi, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai muussa oikeussuhteessa. Tarve arvioida työntekosuhteen oikeudellinen luonne kiistanalai- sissa tai epäselvissä tapauksissa kokonaisharkinnalla on kirjattu muun muassa voimassa olevan lain esitöihin (HE 157/2000 vp, s. 57). Erilaiset työnteon moninaiset muodot, kuten digitaalisten alustojen välityksellä tapahtuva työskentely, niin sanottu kevytyrittäjyys ja muut itsensätyöllis- tämisen muodot ovat kuitenkin korostaneet tarvetta kokonaisarviointiin ja siitä säätämiseen työ- sopimuslain soveltamisalasäännöksessä. Momenttimuutoksen tarkoituksena olisi antaa lainsoveltajalle apuvälineitä ratkaista työsuhtei- sen työn ja muussa oikeussuhteessa tehtävän työn – erityisesti yrittäjätyön – välistä rajapintaa. On kuitenkin muistettava, että pykälässä mainittujen työsuhteen tunnusmerkkien perusteella käydään rajanvetoa myös muun kuin työsuhteen ja yrittäjyyden välillä, esimerkiksi työsuhteen ja vapaaehtoistyön tai harrastustoiminnan välillä. Momenttiin lisättävän virkkeen avulla voisi olla mahdollista tehdä rajanvetoa myös tällaisen ei-työsuhteisen toiminnan ja työsuhteisen työn välillä. Koska lisäyksen tarkoituksena on kuitenkin selkeyttää ennen kaikkea työsuhteisen työn ja yrittäjänä tehdyn työn välistä rajapintaa, keskitytään näissä perusteluissa kuvaamaan mainit- tuja oikeussuhteita koskevassa kokonaisharkinnassa huomioon otettavia seikkoja. Kuten edellä on todettu, jotta kysymys olisi työsuhteesta, tulee kaikkien momentin ensimmäi- sessä virkkeessä säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien täyttyä yhtä aikaa. Toisaalta tunnus- merkkejä kuvaavien ilmaisujen yleisluontoisuuden ja kaavamaisuuden sekä käytännön moni- naisuuden vuoksi niin oikeuskäytännössä kuin -kirjallisuudessakin on korostettu, että oikeus- suhteen luonne (työsuhde/muu työsuoritusta edellyttävä oikeussuhde) voidaan selvittää vain yk- sittäistapauksin tosiseikastoon kokonaisuudessaan kohdistuvalla harkinnalla tai arviolla. Kokonaisharkinnalla on merkitystä tulkinnanvaraisissa tilanteissa. Jos momentissa tarkoitettu- jen kaikkien yksittäisten tunnusmerkkien täyttyminen on selvää, tarvetta kokonaisharkinnalle ei ole. Jos taas on selvää, että momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetyt tunnusmerkit eivät täyty kyseisessä oikeussuhteessa, oikeussuhteen luonne ei ratkea kokonaisharkinnalla. Mikäli momentin ensimmäisen virkkeen tunnusmerkkitarkastelun jälkeen työnsuorittajan asema jää epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi, oikeussuhteen luonnetta olisi arvioitava momentin toisen virkkeen mukaisella kokonaisharkinnalla. Siten oikeussuhteen luonteen arviointi on tulkinnan- varaisissa tilanteissa kaksivaiheista. Kokonaisharkinnassa ei olisi kysymys yksittäisen työsuhteen tunnusmerkin täyttymisen arvioi- misesta kokonaisharkinnalla, vaan työntekijäaseman määrittämisestä kaikki olosuhteessa vallit- sevat seikat huomioon ottavalla arvioinnilla. Momenttiin ehdotettavan uuden virkkeen mukaan tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioitaisiin kokonaisharkinnalla, jossa otettaisiin huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osa- puolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat. Kokonaisharkinnassa huo- mioon otettavia seikkoja ei määritellä säännöksessä tyhjentävästi, vaan yksittäisissä tulkintati- lanteissa huomioon voitaisiin ottaa myös muita sellaisia tekijöitä, joiden avulla voidaan arvioida työnsuorittajan epäitsenäistä tai itsenäistä asemaa työntekosuhteessa. Tämä lähtökohta liittyy jo kokonaisharkinnan luonteeseen ja on tarpeen siitä huolimatta, että säännöksessä mainitut, työn tekemisestä sovitut ja siinä noudatettavat tai noudatetut ehdot, työn tekemisen tosiasialliset olo- suhteet ja osapuolten oikeussuhteen luonnetta koskeva tarkoitus pitävät sisällään hyvinkin eri- laisia osapuolten asemaan vaikuttavia seikkoja. Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamattaperiaatetta tukee myös EUT:n ratkaisukäy- tännössä luodut työsuhteen käsitteen määrittelyä koskevat periaatteet ja kriteerit. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissaKokonaisharkinnassa olisi ensinnäkin otettava huomioon työn tekemisen ehdot. Merkitystä olisi muun muassa sillä, minkälaisin ehdoin työ on sovittu tehtäväksi, kuten mitä on sovittu tehtävien kokonaisuudesta ja / tai yksittäisistä työtehtävistä, osapuolten vastuista, oikeuksista, velvolli- suuksista ja päätösvallasta tehtävien suorittamisessa, vastaavatko tehtävät muiden samalle työn teettäjällä työtä tekevien tehtäviä vai liittyykö niihin joitakin sellaisia erityispiirteitä, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kauttavai- kuttavat oikeussuhteen arviointiin. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkostaArvioinnissa olisi niin ikään otettava huomioon työn tekemistä koskevat olosuhteet, joka kestää enintään 30 päivää on käsitteenä laaja ja osin vaikeasti määriteltävissä oleva asia, sillä kutakin työntekoa koskevat olosuhteet ovat yksilöllisiä ja tapauskohtaisia sekä jossakin määrin myös toimialan luonteeseen liittyviä. Sillä kuitenkin tarkoitetaan toiminnan laatua tai yhden kalenterikuukaudentyöskentelyolosuhteita määrittäviä seikkoja, jotka osoittavat työnsuorittajan epäitsenäistä tai itsenäistä asemaa oikeussuhteessa. Keskeytyksenä Oikeussuhteen luonteen määrittämisen kannalta osapuolten perustelluilla käsityksillä oikeus- suhteen luonteesta on suuri merkitys. Olennaista on, mitä osapuolet ovat sopineet, tarkoittaneet tai käsittäneet työnteosta sopiessaan. Tässä arvioinnissa merkitystä on luonnollisesti sillä, missä asemassa osapuolet ovat olleet sopimusta tehdessään. Sopimuksen nimike (esimerkiksi toimek- siantosopimus, konsulttisopimus, kumppanuussopimus tai muu sopimus kevytyrittäjän kanssa) voi osoittaa sopijapuolten tarkoituksen, mutta yksinään sopimuksen nimikkeellä ei pidetä myöskään sellaista kat- kostaole ratkaise- vaa merkitystä oikeussuhteen luonteen määrittäjänä. Jos sopimuksen nimike poikkeaa siitä, joka kestää enintään 180 päivää mi- ten ja minkälaisissa olosuhteissa työtä on sopimussuhteen aikana tehty, sopimuksen nimik- keestä johdettu oikeussuhteen luonnetta koskeva tarkoitus sivuutetaan arvioinnissa. Siten esi- merkiksi työnsuorittajaa erehdyttämällä tai 6 kalenterikuukauttatämän ymmärtämättömyyttä hyväksi käyttämällä sovittu, todellisuutta vastaamaton oikeussuhteen muoto (sopimuksen nimike), jossa on tarkoi- tuksena työnantajavelvoitteiden tai työntekijöiden oikeuksien kiertäminen, ei saa oikeussuojaa. Ollakseen merkityksellinen sopimuksen nimikkeen on siten oltava sopusoinnussa työn tekemi- sen ehtojen ja tosiasiallisten olosuhteiden kanssa (ks. KKO 2008:99). Saadakseen painoarvoa kokonaisarvioinnissa osapuolten tarkoituksen tai käsityksen oikeussuhteen luonteesta on siis saatava tukea muista oikeussuhteen luonnetta osoittavista elementeistä. Työn teon ehtojen, työolosuhteiden ja sopijapuolten tarkoituksen ohella kokonaisharkinnassa tulee ottaa huomioon muut sopijapuolten tosiasialliseen asemaan vaikuttavat seikat. Muina so- pijapuolten tosiasialliseen asemaan vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon muun muassa se, miten työnteettäjä on käyttänyt työn johto- ja valvontaoikeutta työnsuorittajaan. Työnantajan direktio-oikeuden käytön voimakkuus näyttäytyy työnsuorittajan alisteisena ja epäitsenäisenä asemana työtä koskevissa järjestelyissä ja päätöksissä ja viittaa työsuhteen olemassaoloon. Sillä, mitä välineitä käyttäen valvontaa tehdään (algoritmeihin perustuva valvonta tai valvonta asiak- kailta saadun palautteen perusteella), ei ole oikeussuhteen luonteen määrittelyssä merkitystä. Työn johtamisen ja valvonnan asteen tai toteutumistavan vaikutus työnsuorittajan aseman ja oikeussuhteen luonteen määrittäjänä ei ole kuitenkaan aina helposti tehtävissä, sillä työn johta- mista ja valvontaa tapahtuu kiistatta myös yrittäjäasemassa tehtävässä työssä. Työn teettäjän valvonta suhteessa itsenäisenä yrittäjänä toimivaan työnsuorittajaan, kuten kotitaloudelle re- monttityötä tekevään yrittäjään voi tosiasiassa olla tiukempaakin kuin perinteisessä työsuh- teessa. Toisaalta työsuhteisessa asiantuntijatyössä työnantajan mahdollisuus käytännössä johtaa ja valvoa työn tekemistä voi tosiasiassa olla vaikeaa tai ainakin eriluonteista eikä työsuhteisessa työssä tosiasiallisen valvonnan käyttöä edes edellytetä, vaan oikeus johtoon ja valvontaan riit- tää. Vaikeaa rajanveto voikin olla erityisesti silloin, kun itsenäisen yrittäjän työ koostuu pelkäs- tään työnsuorittajan henkilökohtaisesta työpanoksesta/osaamisesta/ammattitaidosta. Muun mu- assa tällöin oikeussuhteen arviointi edellyttää työnsuorittajan asemaan vaikuttavien tai sitä mää- rittävien työnteon olosuhteiden kokonaisvaltaista tarkastelua. Muuna työntekijän tosiasialliseen asemaan vaikuttavana seikkana voidaan ottaa huomioon, te- keekö työnsuorittaja työtään yhtiömuodossa tai oman toiminimen kautta taikka niin sanotulla kevytyrittäjästatuksella saaden toimeksiannosta itselleen taloudellisen hyödyn vai tekeekö hän työn epäitsenäisessä asemassa työn teettäjänä olevan tahon lukuun osana hänen organisaatio- taan. Muina sopijapuolten tosiasialliseen asemaan vaikuttavina seikkoina huomioon voidaankin ottaa erilaiset muodolliset tosiseikat, kuten yhtiön tai toiminimen perustaminen, työnsuorittajan ilmoittautuminen ennakkoperintärekisteriin, yrittäjän eläkevakuutuksen ottaminen, arvonli- säveron periminen. Kokonaisharkinnassa näille seikoille voidaan kuitenkin antaa merkitystä ai- noastaan, jos niin sanotut työntekosuhteessa vallitsevat aineelliset tosiseikat osoittavat toimin- nan harjoittamista omaan lukuun. Tässä tarkastelussa merkitystä on erityisesti sillä, toteutuuko yrittäjätyöksi luokitellussa työssä yrittäjän taloudellinen riski. Toisaalta toiminnan luonteella on merkitystä taloudellisen riskin toteutumista arvioitaessa. Esimerkiksi työnsuorittajan henkilö- kohtaiseen ammattiosaamiseen perustuvassa työssä ei välttämättä edellytetä taloudellisia inves- tointeja välineisiin, raaka-aineisiin tai työtiloihin. Tällöin vastuu toiminnan taloudellisen riskin kantamisesta perustuu nimenomaan työnsuorittajan henkilökohtaiseen osaamiseen ja panostuk- seen ja sen näkymiseen liiketoimintaa tai työn tekemistä koskevissa ratkaisuissa (ks. KKO 2009:65). Yhtiömuodon valinnan tai esimerkiksi laskutuspalveluyrityksen käyttämisen merkitystä oikeus- suhteen luonteen arvioinnissa olisi tarkasteltava viime kädessä siitä näkökulmasta, pyritäänkö järjestelyllä tarkoituksellisesti kiertämään tai välttämään työlainsäädännöstä johtuvia velvoit- teita. Lain kiertämistarkoituksessa tehdyille tosiasialliselta luonteeltaan näennäisille järjeste- lyille ei luonnollisestikaan anneta suojaa oikeussuhteen todellista luonnetta arvioitaessa. Oikeussuhteen luonnetta koskevissa tulkinnanvaraisissa tilanteissa vastakkain ovat työnsuorit- tajan epäitsenäistä ja alisteista asemaa ja toisaalta itsenäistä asemaa kuvaavat tekijät. Työnsuo- rittajan epäitsenäisyys työn teettäjään nähden voi ilmetä muun muassa siinä, että työnsuorittaja on sitoutunut tekemään henkilökohtaisesti työsuorituksen ilman oikeutta käyttää sijaista tai ali- hankkijaa, hänellä ei ole mahdollisuutta kieltäytyä annetusta työtehtävästä tai määrätystä työ- vuorosta, hänen oikeuttaan ottaa vastaan muita toimeksiantoja on rajoitettu, työn teettäjä ohjeis- taa, määrittelee ja määrää työntekemisen tavat, työhön ei liity toimintaan sidottua taloudellista riskiä ja työnsuorittajan asema ei poikkea työn teettäjän palveluksessa olevan työsuhteisen hen- kilöstön asemasta. Edellä viitattuja epäitsenäiseen asemaan liittyviä seikkoja on luonnollisesti arvioitava ottaen huomioon työntekosuhteen olosuhteet kokonaisuudessaan, sillä työsuhteessa- kin voidaan työnantajan suostumuksin sopia apulaisen käytöstä tai osa-aikatyöntekijä voi olla samanaikaisesti työsuhteessa useaan työnantajaan. Lisäksi on huomattava, että vaihtelevaa työ- aikaa noudattavalla työntekijällä on oikeus kieltäytyä sovitun vähimmäistyöajan ylittävistä työ- tunneista. Jos taas työnsuorittajan asemaa leimaa toiminnan itsenäisyys, julkisuus, yleisyys, taloudellinen sitoutuminen toimintaan sekä vapaus ja oikeus järjestellä työ ja toimintansa puitteet pääosin itsenäisesti, oikeussuhteessa on selkeästi yrittäjyyteen viittaavia piirteitä. Niin ikään työnsuorit- tajan oikeus tarjota palveluksiaan ja tehdä toimeksiantoja muille tahoille viestittää työnsuoritta- jan aseman itsenäisyydestä. Työstä maksettavan vastikkeen peruste ja suuruus suhteessa muille työnteettäjän palveluksessa oleville on yleensä osoitus siitä, että tarkoitus on ollut, että työnsuo- rittaja hoitaa itse vakuuttamisvelvollisuutensa. Työn tekeminen omissa tiloissa tai välineillä voi olla osoitus yrittäjänä tehtävästä työstä. Toisaalta työn tekeminen toimeksiantajan tiloissa tai välineilläkään ei välttämättä poissulje yrittäjyyttä, mikäli kysymyk- sessä työnsuorittaja maksaa tilojen tai väli- neiden käyttämisestä vuokraa tai korvausta. Kokonaisarvioinnin tekeminen edellyttää arvioinnin pohjana olevien tosiseikkojen erittelyä. Kysymys on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausioikeussuhteen luonteen arvioinnissa vaikuttavien osatekijöiden punninnasta, jossa arvioidaan työsuhteen olemassaoloa puoltavien seikkojen ja sitä vastaan puhuvien seikkojen keskinäistä painoarvoa. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat sitenTässä punninnassa olennaista on, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden vaikuttavat tekijät kyetään tun- nistamaan ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissälisäksi niiden painoarvo pystytään mittaamaan tai määrittämään oikeasuhteisella tavalla. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihinKokonaisarviointia voidaan joutua tekemään sopimussuhdetta solmittaessa esillä olleiden seik- kojen pohjalta tai, FiDi- Pro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa tehtävissä toimiviinjos oikeussuhteen luonteesta on myöhemmin epäselvyyttä, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen toteutuneiden työntekemisen ehtojen ja menettelytapojen olosuhteiden perusteella. Tässä arvioinnissa oikeussuhteen kestäessä tehdyillä tosiasiallisilla ratkaisuilla ja menettelyillä eli soveltamiskäytännöllä on merkitystä. Osapuolten yhteneväisesti noudattama käytäntö sopimuksen noudattamisessa ja toteuttamisessa voi olla osoitus siitä, millaiseksi osapuolet ovat sopimuksen mieltäneet ja tarkoittaneet. Tämä voi olla osoitus oikeussuhteen todellisesta luonteesta, mutta vain silloin, kun työnteon ehdot ja työn tekemisen olosuhteet vastaavat tai tukevat tätä käsitystä.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää sopimusta sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamattaTeollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksissä allekirjoituspöytäkirjasta ilmenevin rajoituksin. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissaYleiset työehdot Sopijapuolet pyrkivät edistämään ylempiä toimihenkilöitä koskevaa aktii- vista, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat kannustavaa ja yksilöllistä työsuhdepolitiikkaa siten, että ne vastaavat ylempien toimihenkilöiden yleiset työehdot tulevat kokonaisuutena ottaen noudat- tamaan teollisuudessa kulloinkin yleisiä toimihenkilöiden työehtoja ellei ylempien toimihenkilöiden asemasta tai tehtävien luonteesta muuta johdu. Lisäksi sopijapuolet hyväksyvät sen, että työmarkkinoilla yleisesti nou- datettuja kehittämis-, koulutus- ja työsuojelua koskevia yleisiä periaatteita sovelletaan myös ylempiin toimihenkilöihin. Sopijapuolet seuraavat yhteistoimin aktiivisesti ylempien toimihenkilöi- den työehtojen kokonaiskehitystä sekä pyrkivät siihen tarpeen tullen vai- kuttamaan. Asema ja tehtävät Ottaen huomioon ylemmän toimihenkilön aseman, koulutuksen, koke- muksen ja vastuun merkityksen sopijapuolet korostavat, että yrityksen ja ylemmän toimihenkilön välisen suhteen tulee olla luottamuksellinen ja että yrityksen tulee tukea ylempää toimihenkilöä hänen hoitaessaan tehtä- viään, kehittäessään itseään ja toimiessaan yrityksen edustajana yleensä sekä suhteessa muihin henkilöstöryhmiin. Yhteyshenkilöjärjestelmä Yhteyshenkilöjärjestelmän tarkoitus on kiinteyttää paikallista yhteistoi- mintaa ja neuvottelusuhteita. Yhteyshenkilöjärjestelmän kautta on myös mahdollisuus hoitaa yhteistoimintalain ja tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissätarkoittamia toimintoja. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDi- Pro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 20.12.2001 2 §:n mukaisesti(3) Sopijapuolet suosittelevat, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun tehtäväryhmän osaltaneuvottelumenettelyä paikallisesti täsmen- netään ja että tarvittaessa ylemmät toimihenkilöt valitsevat yhteyshenki- lön ja hänelle varamiehen. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat sitenVaramies toimii yhteyshenkilön sijaisena tä- män ollessa pitempiaikaisesti estyneenä hoitamasta tehtäviään. Yhteyshenkilön tarpeesta samoin kuin paikallisesta yhteydenpito- ja neu- vottelumenettelyn täsmentämisestä keskustellaan ensin yrityksen johdon ja ylempien toimihenkilöiden edustajien kesken. Yhteyshenkilön asetta- misen tarve todetaan yhdessä yrityksen johdon kanssa ottaen huomioon erityisesti yrityksen koko, organisaatio ja toiminnan luonne. Samalla sel- vitetään valintamenettelyyn liittyvät käytännön järjestelyt. Yhteyshenkilön valitseminen työpaikalle edellyttää, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden merkittävä osa ylemmistä toimihenkilöistä sitä kannattaa. Yhteyshenkilö valitaan työpai- kan ylempien toimihenkilöiden keskuudesta ja henkilökohtaisen työsuorituksen hänen tulee olla perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Kaikilla työpaikan ylemmillä toimihenkilöille tulee olla mahdollisuus osallistua valintaan. Toimikauden pituus on vä- hintään yksi vuosi. Yhteyshenkilön valinnasta työpaikalle tulee tehdä ilmoitus työnantajalle. Yhteyshenkilö toimii ylempiä toimihenkilöitä yhteisesti koskevissa työ- suhdeasioissa ylempien toimihenkilöiden edustajana ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain tarkoittamana henkilöstöryhmän edustajana yh- teistoiminta-asioissa. Toimintamahdollisuuksiensa osalta vastaavissa teh- tävissäyhteyshenkilö rinnastetaan muiden henkilöstöryhmien edustajiin. Työntekijällä Yhteyshenkilölle an- netaan työnantajan toimesta paikallisen yhteistoiminnan tai kulloinkin esillä olevien edellä tässä asiakirjassa tarkoitettujen asioiden hoitamisen kannalta tarpeelliset tiedot samoin periaattein kuin muiden henkilöstö- ryhmien kohdalla on kuitenkin aina oikeus valitakäytäntönä. Yhteyshenkilölle annetaan hänen pyynnöstään kerran vuodessa tiedot yhteyshenkilön toimialueen ylempien toimihenkilöiden suku- ja etuni- mistä, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta ja menettelytapojen perusteellalisäk- si erikseen pyydettäessä tieto uusista ylemmistä toimihenkilöistä. Yhteyshenkilöä ei tule työsuhteessaan yhteyshenkilöaseman vuoksi saattaa huonompaan asemaan kuin muut yrityksen ylemmät toimihenki- löt.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää 1. Toimihenkilön vuosilomaetuudet määräytyvät voimassa olevan vuosilomalain ja tämän sopimuksen mukaan, ellei jäljempänä ole- vista määräyksistä muuta johdu. 2. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alustahallinto- ja tukipalveluhen- kilöstöön sekä sellaiseen opetushenkilöstöön, jonka aikana 6 kuukautta täyttyytyöaika määräy- tyy opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan sopimuksen 20 § mukaan. Keskeytyksenä Muutoin opetushenkilöstöön kuuluvalla toimihenkilöllä on oikeus vuosilomaan, jos siitä on sovittu erillisen liitesopimuksen oppilai- toskohtaisissa määräyksissä. Tällöin oikeus vuosilomaan, lomakor- vaukseen ja lomarahaan määräytyy oppilaitoskohtaisten määräysten mukaisesti. 3. Opetusvelvollisuustyöajassa opetushenkilöstön laskennallinen vuosiloma ja määräaikaisen toimihenkilön lomapäiväkorvaus mää- räytyvät tämän pykälän 10 ja 11 kohdan mukaisesti. Opetusvelvollisuustyöajassa oleva opetushenkilöstö ei pidetä sellaista katkostakuulu vuosilomamääräysten tai vuosilomalain piiriin, joka kestää enintään 30 päivää vaan heidän työaikajärjestelmäänsä liittyy lomaa vastaava kesäkeskeytys. Kokonaistyöajassa olevien kansanopistojen ja ammattikor- keakoulujen opetushenkilöstön oikeudesta vuosilomaa vas- taaviin vapaajaksoihin on erillinen määräys asianomaisessa liitteessä. 4. Ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin sovittu sovelle- taan tämän pykälän lomarahamääräyksiä myös opetushenkilöstöön lukuun ottamatta kokonaistyöajassa olevien kansanopistojen tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöä ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissä. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDi- Pro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteellasivutoimisia tuntiopet- tajia.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää 1. Toimihenkilön vuosilomaetuudet määräytyvät voimassa ole- van vuosilomalain ja tämän sopimuksen mukaan, ellei jäljem- pänä olevista määräyksistä muuta johdu. 2. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alustahallinto- ja tukipalve- luhenkilöstöön sekä sellaiseen opetushenkilöstöön, jonka aikana 6 kuukautta täyttyytyö- aika määräytyy opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa kos- kevan sopimuksen 20 § mukaan. Keskeytyksenä Muutoin opetushenkilöstöön kuuluvalla toimihenkilöllä on oi- keus vuosilomaan, jos siitä on sovittu erillisen liitesopimuksen oppilaitoskohtaisissa määräyksissä. Tällöin oikeus vuosilo- maan, lomakorvaukseen ja lomarahaan määräytyy oppilaitos- kohtaisten määräysten mukaisesti. 3. Opetusvelvollisuustyöajassa opetushenkilöstön laskennalli- nen vuosiloma ja määräaikaisen toimihenkilön lomapäiväkor- vaus määräytyvät tämän pykälän 10 ja 11 kohdan mukaisesti. Opetusvelvollisuustyöajassa oleva opetushenkilöstö ei pidetä sellaista katkostakuu- lu vuosilomamääräysten tai vuosilomalain piiriin, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukaudenvaan heidän työaikajärjestelmäänsä liittyy lomaa vastaava kesä- keskeytys. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä Kokonaistyöajassa olevien kansanopistojen ja ammattikorkea- koulujen opetushenkilöstön oikeudesta vuosilomaa vastaaviin vapaajaksoihin on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissä. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDi- Pro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteellaerillinen määräys asianomaisessa liitteessä.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää 1. Toimihenkilön vuosilomaetuudet määräytyvät voimassa olevan vuosilomalain ja tämän sopimuksen mukaan, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu. 2. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alustahallinto- ja tukipalve- luhenkilöstöön sekä sellaiseen opetushenkilöstöön, jonka aikana 6 kuukautta täyttyytyö- aika määräytyy opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa kos- kevan sopimuksen 20 § mukaan. Keskeytyksenä Muutoin opetushenkilöstöön kuuluvalla toimihenkilöllä on oi- keus vuosilomaan, jos siitä on sovittu erillisen liitesopimuksen oppilaitoskohtaisissa määräyksissä. Tällöin oikeus vuosilomaan, lomakorvaukseen ja lomarahaan määräytyy oppilaitoskohtais- ten määräysten mukaisesti. 3. Opetusvelvollisuustyöajassa opetushenkilöstön laskennallinen vuosiloma ja määräaikaisen toimihenkilön lomapäiväkorvaus määräytyvät tämän pykälän 10 ja 11 kohdan mukaisesti. Soveltamisohje: Opetusvelvollisuustyöajassa oleva opetushenkilöstö ei pidetä sellaista katkostakuulu vuosilomamääräysten tai vuosilomalain piiriin, joka kestää enintään 30 päivää vaan heidän työaikajärjestelmäänsä liittyy lomaa vastaa- va kesäkeskeytys. Kokonaistyöajassa olevien kansanopistojen ja ammatti- korkeakoulujen opetushenkilöstön oikeudesta vuosilomaa vastaaviin vapaajaksoihin on erillinen määräys asian- omaisessa liitteessä. 4. Ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin sovittu so- velletaan tämän pykälän lomarahamääräyksiä myös opetus- henkilöstöön lukuun ottamatta kokonaistyöajassa olevien kan- sanopistojen tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöä ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissä. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDi- Pro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteellasivutoimisia tuntiopettajia.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kostakatkos- ta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä kysymykses- sä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen taiteelli- seen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan kuitenkaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia mukai- sia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa vastaavissa tehtävissä. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDi- Pro Fi- DiPro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa vas- taavissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen tunti- palkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella työllistämis- tuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä määräytymises- tä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta tämän työehtosopimuksen työehto- sopimuksen paikallista sopimista kos- kevien koskevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun jonkun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä tehtävis- sä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissätehtävissä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää Sopimusta sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamattaVankeinhoitolaitoksen ja Kriminaalihuoltolaitoksen vakinaisessa virkasuhteessa olevaan henkilöstöön. Palkkausjärjestelmää Sopimusta ei kuitenkaan sovelleta rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain 2 §:n tarkoittamissa keskushallintotehtävissä rikosseuraamusvirastossa työskentelevään henkilöstöön. Sopimusta sovelletaan sen lisäksi myös sellaisissa määräaikaisissa työsuhteissavirkasuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kauttakuukautta. Sopimusta Viimeksi mainituissa tapauksissa sopimusta sovelletaan sen työsuhteen osan alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy. Keskeytyksenä Sopimusta ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää sovelleta enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta tämän ajan kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissä. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDi- Pro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun tehtäväryhmän osaltavirkasuhteissa. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden mukaisesti ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissämuita sopimuksen palkkausperusteita noudatetaan soveltuvin osin. Työntekijällä Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä olevaan tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön. Sopimusta ei myöskään sovelleta niihin sivutoimisiin virkamiehiin, joiden työaika on kuitenkin aina oikeus valitavähemmän kuin puolet vastaavan kokoaikaisen säännöllisestä työajasta. Sopimusta ei myöskään sovelleta C-palkkaustaulukkoon sijoitettuihin opettajatehtävissä toimiviin virkamiehiin. Sopimusta sovelletaan kaikilta osin määräaikaisiin virkasuhteisiin, jotka ovat kestoltaan enemmän kuin 6 kk. Mikäli kyseessä on lyhyiden määräaikaisten virkasuhteiden sijoittuminen peräkkäin siten, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän esim. ensimmäinen on 3 kk ja seuraava 4 kk, sopimuksen ehtojen täysimääräinen soveltaminen aloitetaan toisen määräajan ( 4 kk ) alusta lukien. Kuuden kuukauden tai lyhyemmissä määräaikaisissa virkasuhteissa työnantaja vahvistaa euromääräisen kokonaispalkan siten, että tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy sopimuksen mukaisesti ja menettelytapojen perusteellatapauskohtaisen harkinnan perusteella noudatetaan muita palkkauksen määräytymisen perusteita. Määräajan pituudella on vaikutus palkkausperusteiden soveltamiseen siten, että määräajan lähentyessä 6 kk:n rajaa, sopimuksen täysimääräisen soveltamisen edellytykset ja vaatimukset lisääntyvät. Tältä osin nimittävällä viranomaisella on käytettävissään tarkoituksenmukaisuuteen perustuva harkintavalta. Työnantajavirkamiehet eli käytännössä aluevankilan johtajat, johtava ylilääkäri ja vankilan johtajat ovat sopimuksen ulkopuolella. Heille työnantaja vahvistaa euromääräisen kokonaispalkan. Tämä sopimus ei koske opettajatehtävissä toimivia virkamiehiä, jotka aiemmin olivat sijoitettuina nk. c-palkkataulukkoon.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää sopimusta sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamattaulkoasiainhallinnon virkamiehiin seuraavin poikkeuk- sin. Palkkausjärjestelmää Sopimusta ei sovelleta valtion virkaehtosopimuslaissa tarkoitettuihin työnantaja- virkamiehiin, määräaikaisiin lehdistösihteereihin, erityisasiantuntijoihin, ulkoasi- ainhallinnon sotilasviroissa toimiviin virkamiehiin, rajavalvonta-asiantuntijoihin, lähetettyyn talous- ja kiinteistöhenkilökuntaan, asemamaasta palkattuun henkilö- kuntaan, työllisyysmäärärahoilla palkattaviin eikä harjoittelijoihin. Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa määräaikaisissa virkasuhteissa sopimusta sovelletaan seuraavasti. Jos kyseessä on yhdellä määräyksellä yli kuuden kuukauden pituinen virkasuhde, sopimusta sovelletaan virkasuhteen alkamisesta lukien. Jos virkasuhde on useammalla määräyksellä voimassa yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta, sopimusta sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissamääräyksen voimaan tulosta lukien, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat sitenjolla vir- kasuhdetta jatketaan niin, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissäse on yhtäjaksoisesti yli kuuden kuukauden pituinen. Palkkausjärjestelmää Määräaikaisten virkasuhteiden yhtäjaksoisuus ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihinkatkea, FiDi- Pro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöönjos toisiaan seuraavien vir- kasuhteiden välinen keskeytys on enintään yksi (1) kuukausi. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden 2 §:n mukaisesti, että palkkausjärjestelmää Siltä osin kuin edellä mainituissa kohdissa 3 momentissa ei sovelleta jon- kun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä työnantaja muuta määrätä työnan- taja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne valtion yleisen virka- ja työehto- sopimuksen 6 §:n 2 momenttia vastaavasti kokonaisuudessaan vastaavat vähintään tämän sopimuksen so- pimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen työsuori- tuksen osalta vastaavissa teh- tävissä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteellatehtävissä.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen työsopimus- suhteiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kauttakuukautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista kat- kostakatkosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä ky- symyksessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ai- kaa ei kuiten- kaan kuitenkaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa vastaavissa tehtävissä. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDi- Pro FiDiPro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa vastaavissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella työl- listämistuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta tämän työehtosopimuksen työ- ehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien koskevien menettelyiden 2 §:n mukaisestimukai- sesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun jonkun tehtäväryhmän osalta. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden vaati- vuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissätehtävissä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään määritel- lään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.

Soveltamisala. Tätä palkkausjärjestelmää Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimussuh- teiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamattavaltiovarainministeriön ja pää- sopijajärjestöjen sopimien muuttokustannusten korvausmääräysten ase- mesta rajavartiolaitoksen virkamiehiin. Palkkausjärjestelmää Näitä määräyksiä sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa1.3.2009 lukien rajavartiolaitoksen virkamies- ten kotimaassa tapahtuneiden siirtojen perusteella tehdyistä muutoista suo- ritettaviin korvauksiin. Muutolla tarkoitetaan virkamiehen pysyväisluonteista siirtymistä toiselle paik- kakunnalle, jotka yhdessä osassa johon tulee liittyä vakituisena asuntona olevan kodin tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kauttamuun asuintilan muuttuminen. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy. Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkostaMuutto- ja siirtokustannukset korvataan tämän sopimuksen mukaisesti virka- miehelle, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukaudenrajavartiolaitoksen rauhanajan organisaation uudelleen järjes- telyn taikka siirtymävelvollisuuteen perustuvan siirron takia joutuu muutta- maan toiselle paikkakunnalle. Keskeytyksenä Tämän sopimuksen mukaisesti korvataan myös muuttokustannukset tapauk- sissa, joissa virkamies ei pidetä myöskään sellaista kat- kosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyk- sessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausisiirron johdosta muuta sekä määräaikaiset siirrot. Tällaisten keskeytysten aikaa Sopimuksen mukaisia korvauksia ei kuiten- kaan katsota työsuhteen kestoajaksi. Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vah- vistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaa- vissa tehtävissä. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDi- Pro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaa- vissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllis- tämistuella palkattuun henkilöstöön. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen. Paikallisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista kos- kevien menettelyiden kuitenkaan suoriteta 2 §:n mukaisesti3) kohdassa tarkoitettuja korvauksia lukuun ottamatta, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jon- kun tehtäväryhmän osaltamikäli kyseessä on siirto sopimuk- sen liitteessä mainittujen työssäkäyntialueiden sisällä. Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat sitenMuutettaessa Raja- vartiolaitoksen toimipaikkojen sijaintia ja perustettaessa uusia toimipaikkoja sijainniltaan muutettu tai uusi toimipaikka joko liittyy olemassa olevaan työs- säkäyntialueeseen tai muodostaa uuden työssäkäyntialueen seuraavasti: - jos edellä sanottu toimipaikka sijaitsee enintään 80 kilometrin päässä yh- destä tai useammasta sopimuksen liitteen työssäkäyntialueen mukai- sesta toimipaikasta, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa teh- tävissätoimipaikka muodostaa työssäkäyntialueen ky- seessä olevien toimipaikkojen kanssa - muussa tapauksessa toimipaikka sellaisenaan muodostaa työssäkäynti- alueen Toimipaikka tarkoittaa kaikkia maantieteellisiä paikkoja, joissa Rajavartiolai- toksella on virkapaikka. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritellään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteellaSopimuksen liitettä tarkistetaan teknisesti vastaamaan muuttuneita työssä- käyntialueita sopimalla siitä virkaehtosopimuksella.