Säännöllinen Työaika Ja Sen Järjestäminen Mallilausekkeet

Säännöllinen Työaika Ja Sen Järjestäminen. Säännöllinen työaika on 1.9.2020 alkaen 1. Toimistotyössä keskimäärin 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tun- tia 15 minuuttia viikossa 2. Viikkotyössä keskimäärin 7 tuntia 39 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa sekä 3. Jaksotyössä keskimäärin 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisena ajanjaksona Toimisto- ja viikkotyössä voidaan säännöllinen työaika tilapäisesti pidentää si- ten, että se on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa. Työajan on tasoituttava 1 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitettuun keskimääräiseen enimmäismäärään enintään 12 viikon kuluessa tai 26 viikon pituisen ajanjak- son kuluessa mikäli 26 viikon jaksosta on paikallisesti sovittu. Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin 114 tunniksi 45 minuutiksi kahden peräkkäisen kolmen viikon työjakson aikana. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ylittää 123 tuntia työjaksossa. Vuosiloman ja muut vapaapäivät kuluttavat laskennallisesti työaikaa toimisto- työajassa 7 tuntia 15 minuuttia päivässä sekä viikko- ja jaksotyöajassa 7 tuntia 39 minuuttia päivässä. Jos säännöllinen työaika on edellä mainituilla tavoilla järjestetty keskimää- räiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu mainittuun keskimäärään. 3 a § Poikkeusmahdollisuus säännöllisestä työajasta Työnantajalla on mahdolli- suus teettää enintään 12 h lisätyötä ja enintään 8 h palkallista koulutusta yk- sinkertaisella tuntipalkalla / kalenterivuosi. Lisätyötä tai koulutusta ei voida sijoittaa sunnuntaille, arkipyhäpäiville tai arki- pyhäviikon lauantaille. Lisätyöstä ja koulutuksesta maksetaan korvauksena yksinkertainen tunti- palkka. Lisätyö tulee ajoittaa niin, ettei se aiheuta yksittäiselle työntekijälle kohtuutonta haittaa. Lisätyötarpeesta tulee kertoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja työnte- kijällä tapauskohtaisesti oikeus kieltäytyä.
Sample 1
Säännöllinen Työaika Ja Sen Järjestäminen. Säännöllinen työaika on 1. Toimistotyössä keskimäärin 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 mi- nuuttia viikossa 2. Viikkotyössä keskimäärin 7 tuntia 39 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 mi- nuuttia viikossa sekä 3. Jaksotyössä keskimäärin 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisena ajanjak- sona Toimisto- ja viikkotyössä voidaan säännöllinen työaika tilapäisesti pidentää siten, että se on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa. Työajan on tasoituttava 1 mo- mentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitettuun keskimääräiseen enimmäismäärään enintään 12 viikon kuluessa tai 26 viikon pituisen ajanjakson kuluessa mikäli 26 viikon jaksosta on paikallisesti sovittu. Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin 114 tunniksi 45 minuu- tiksi kahden peräkkäisen kolmen viikon työjakson aikana. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ylittää 123 tuntia työjaksossa. Vuosiloma ja muut palkalliset poissaolopäivät kuluttavat laskennallisesti työaikaa toi- mistotyössä 7 tuntia 15 minuuttia päivässä sekä viikko- ja jaksotyössä 7 tuntia 39 mi- nuuttia päivässä. Jos säännöllinen työaika on edellä mainituilla tavoilla järjestetty keskimääräiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu mainittuun keskimäärään.
Sample 1
Säännöllinen Työaika Ja Sen Järjestäminen. Työaika palautetaan vuoden 2016 tasolle 1.9.2020 lukien: Säännöllinen työaika (4 luku 3 §) Lisäksi muut määräykset, jossa määritelty työaika.
Sample 1
Säännöllinen Työaika Ja Sen Järjestäminen. Osapuolet ovat sopineet, että työehtosopimuksen 6 §:n viides kappale (vuosittainen työ- ajan pidennys 24 h) on voimassa 28.2.2021 saakka. Lisätään kappaleen loppuun seuraa- va määräys: Tämä määräys on voimassa 28.2.2021 saakka. Lisätään työehtosopimuksen 6 §:ään uusi kuudes kappale kuulumaan seuraavasti: Työnantaja voi vuoden aikana osoittaa työntekijälle seitsemän tuntia koulutus- ta ja kaksi tuntia työtä säännöllisen työajan lisäksi yksinkertaisella tuntipalkal- la. Tämä on säännöllistä työaikaa eikä se muodosta erillistä lisä- tai ylityön korvausperustetta. Seitsemän tunnin koulutus tulee järjestää yhtenä päivänä. Kahden tunnin työajan pidennys voidaan jakaa enintään kahdelle päivälle. Näitä koulutus- tai työtunteja ei voida sijoittaa sunnuntaille tai kansalliselle juh- lapäivälle.
Sample 1
Säännöllinen Työaika Ja Sen Järjestäminen. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaika voidaan sijoittaa pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kello 07.00- 17.00 väliseksi ajaksi. Työntekijän kanssa voidaan sopia säännöllisen työajan sijoittamisesta myös tätä myöhemmin, jolloin säännöllisenä työaikana tehtävän työvuoron on päätyttävä viimeistään klo 23.00. Mikäli päivätyöntekijällä teetetään työtä viikonloppuisin, ilmoitetaan siitä neljä viikkoa en- nen työn tekemistä. Samalla ilmoitetaan viikoittainen vapaa-aika siltä viikolta. Työntekijälle maksetaan klo 17.00 – 23.00 välillä teetetystä työstä 20 % suuruinen iltatyöli- sä perustuntipalkkaan. Klo 23.00 jälkeen tehtävästä työstä maksettavasta korotuksesta palkkaan sovitaan työntekijän kanssa kulloinkin erikseen.
Sample 1
Säännöllinen Työaika Ja Sen Järjestäminen. Tarkennetaan työehtosopimuksen 6 §:n 4. kappaletta ja lisätään kappaleeseen ”säännölli- senä työaikana”: Työntekijälle maksetaan klo 17.00 – 23.00 välillä säännöllisenä työaikana tee- tetystä työstä 20 % suuruinen iltatyölisä perustuntipalkkaan. Klo 23.00 jälkeen tehtävästä työstä maksettavasta korotuksesta palkkaan sovitaan työntekijän kanssa kulloinkin erikseen.
Sample 1
Säännöllinen Työaika Ja Sen Järjestäminen 
Sample 1Sample 2Sample 3See All (12)

Related to Säännöllinen Työaika Ja Sen Järjestäminen

  • Keskimääräinen säännöllinen työaika 1 Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottami- nen edellyttää työvuoroluettelon laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enin- tään 40 tuntiin viikossa. 2 Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keski- määräiseksi seuraavasti: - päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaa- tiessa siten, että se enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan - keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikko- työaikaan - keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöai- kaan. 3 Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisäl- tyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti. 4 Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on työehtosopimuksessa määrätyn vuo- rokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittuminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voi kuiten- kin pidentää enintään 4 tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on 50 tuntia. Jos työtä tehdään use- ampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittai- nen työaika on enintään 48 tuntia. 5 Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoit- tumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi, ja tämän tuntimää- rän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palk- kaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työ- aika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaa- va määrä toimihenkilön palkasta. Samoja periaatteita nouda- tetaan myös silloin, kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoit- tumisjakson aikana, eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päättyessä. 6 Keskimääräistä työaikaa käytettäessä työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.

  • Säännöllinen työaika 1. Työajan suhteen noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä. 2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös si- ten, että se on • päivätyössä ja kaksivuorotyössä keskimäärin 40 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona, • keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 36,4 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona, • keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa um- pikaivostyössä keskimäärin 35 tuntia viikossa enintään vuo- den pituisena ajanjaksona • edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijär- jestelmä vähintään siksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin. 4. Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä jätetään yksi vuoro viikossa tekemättä. Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan paikalli- sesti mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon järjeste- ly kuuluu. 5. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopia siten, että vuorokautisen työajan pituus on enintään kymmenen tuntia ja vii- koittaisen työajan pituus enintään 50 tuntia. Työajan tulee tällöin ta- soittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. 6. Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä se ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä. 7. Työnantaja voi käyttää työajan seurantaan sitä varten kehitet- tyjä seurantalaitteita.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen. Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

  • Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 14.2.2020 mennessä, ellei käsittely- ajan jatkamisesta sovita.

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • Päivittäinen lepoaika Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpai- kaltaan. Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.

  • Palkka- ja siirtosuoja Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä. Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

  • Vakuutussopimuksen Päättyminen Y-16.1 Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset Vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vakuutus kirjallisella ilmoituksella – yhtä kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä, – 30 vuorokauden kuluessa ehtojen muutoksesta tai maksunkorotusta koskevan tiedon lähettämisestä tai – vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden vaihtaessa omistajaa niin, että vakuutuksenottajan vakuuttamistarve lakkaa. (Vakuutus voidaan tällöin päättää omistusoikeuden siirtymispäivästä.) Mikäli irtisanomista ei suoriteta kirjallisesti, irtisanominen on mitätön. Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua. Vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta irtisanoa vakuutusta päättymään aiemmin, ellei toisin sovita.