Common use of Toimintaympäristön muutostekijät Clause in Contracts

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvualueille, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpää. Lainsäädännössä on tapahtunut ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia (maankäyttö- ja rakennuslaki, vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki). Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksi. Uudistus toimeenpannaan vuoden 2016 aikana siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alusta. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuilla. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- ja organisointivaihtoehdoista. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja (mm. isäntäkunta-, yhteistoiminta- ja yksityistämismallia) ja selvittää niiden vaikutuksia mm. kuntien muuhun toimintaan, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- la. Samassa yhteydessä on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salo.

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvualueilleSuomen Kuntoliikuntaliiton teettämän aikuisväestön liikuntatutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän (Kansallinen Liikuntatutkimus, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpää. Lainsäädännössä on tapahtunut ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia (maankäyttö- ja rakennuslaki, vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki2010,11). Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo (istuminen). Keskiverto suomalainen istuu 7h, nuoret miehet yli 8h ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksiarvioi istuen käyttämänsä ajan reilusti alakanttiin – eikä vapaa-ajan liikunta välttämättä riitä kumoamaan näiden määrien haittoja. Uudistus toimeenpannaan vuoden 2016 aikana siten(Xxxxx Xxxxxxxxx, Liikuntafoorumi 2014 ). Turun kaupunki kasvaa ja laajenee uusille asuinalueille. Kaupungin laajentuessa tulee turvata myös riittävät liikuntapaikkaresurssit. Uusia asuinalueita kaavoittaessa tulee aina tarkastella liikuntapaikkojen alueellista tarvetta. Tavoitteena on taata hyvät liikuntaolosuhteet asuinalueesta riippumatta ja tähän tulee osoittaa riittävät varat. Vuonna 2014 toteutetusta Xxxxxx ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimuksesta (Liitu) käy ilmi, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alustavain viidesosa peruskoululaisista täyttää liikunta- suosituksen, joka on vähintään tunti päivässä ”kohtalaisen rasittavaa” liikuntaa. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuillaVain joka kymmenes 15 – vuotias liikkuu sen verran, mitä terveys- suositukset edellyttävät. Ympäristöministeriö Ruutuaikaa, tv:n, tietokoneen, tabletin ja kännykän parissa vietettyä aikaa, mitattaessa 95 %:lla lapsista ja nuorista ruutuaikaa kertyy yli suosituksen, joka on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- kaksi tuntia päivässä. Sote-uudistuksen seurauksena kunnat vastaavat myös jatkossa kuntalaisten hyvinvoinnin ja organisointivaihtoehdoistaterveyden edistämisestä. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännön toteuttamiseksi tarvitaan : • pysyvät poikkihallinnolliset yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet (mmhyvinvointityöryhmä ja terveyden edistämisen koordinaatio), • hallinnonalojen rajat ylittäviä johtamisen käytäntöjä ja vastuunottoa, • sitoutumista hyvinvointitavoitteisiin kuntasuunnittelussa, • ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä, • vaikuttavia terveyden edistämisen käytäntöjä sekä • ehkäisevän työn ammatillista osaamista ja riittävää henkilöstöä. isäntäkunta-Xxxx Xxxxxxx hallituksen yksi nuorisotyöhön liittyvä kärkihanke on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 2016 – 2019. Sen yhtenä tavoit- teena on, yhteistoiminta- että palvelut järjestetään lapsi- ja yksityistämismallia) perhelähtöisesti hallinnonrajat ylittäen. Muutosohjelmalla vahvistetaan vanhemmuutta ja selvittää niiden vaikutuksia mmmatalan kyn- nyksen palveluja. kuntien muuhun toimintaanLähtökohtana on lapsen etu ja perheiden monimuotoisuus. Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelmassa, muuhun viranomaisyhteistyöhönSivistyksen suunta, kuntatalouteen linjataan kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa vuoteen 2025. Palvelujen tuottaminen edellyttää kunnilta yhteistyötä, ketteryyttä, joustavuutta sekä tarvittaviin resursseihin uuden teknologian hyödyntämistä. Vapaa-aikatoimialan liikuntapalveluille määritellyissä visioissa: • Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja asiantuntemukseensaavat siitä iloa, elämyksiä ja työkykyä. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- laKuntien liikuntapalvelut ovat kohtuuhintaisia ja helposti saavutettavissa. Samassa yhteydessä Ennaltaehkäisevänä työmuotona terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salokoko kunnan yhteinen asia.

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen Ammatillisen koulutuksen ja keskittyminen kasvualueilleaikuiskoulutuksen palvelualueiden yhdistyttyä yhdeksi palvelualueeksi, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen laadukas toiminta edellyttää yhtenäisen toimintakulttuurin ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden uusien yhteisten toimintaohjeiden kehittämistä ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunkitoimintatapojen juurruttamista. Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli voimaan v. 2018 alussa: Keskeisiä asioita ovat työelämän ja koulutuksen tiiviimpi yhteistyö, nopeampi siirtyminen työelämään, nuorten ja aikuisten koulutusten raja-infrastruktuurin rakentamisessa aitojen poistaminen, joustavat opintopolut, yhtenäinen koulutustarjonta sekä rahoitusmuoto ja ohjaus. Myös kaikki tutkinnon perusteet uudistuvat, yhteiset tutkinnon osat tulevat pakollisiksi myös aikuisille ammatillisissa perustutkinnoissa, oppimisvalmiuksia tukevat opinnot mah- dollistuvat kaikille ja vaatimus opintojen henkilökohtaistamisesta koskee kaikkia opiskelijoita. Uudet ammatilliset perustutkinnot tulevat voimaan 1.8.2018 ja uudet ammatti- ja erikoisammattitutkinnot viimeistään 1.1.2019. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön siirtymisestä vuosityöaikaan viimeistään 1.8.2020 mennessä. Ammatti-instituutin tavoitteena on entistäkin tärkeämpääsiirtyä soveltamaan vuosityöaikaa jo 1.8.2019 alkaen. Lainsäädännössä Alueen elinkeinorakenteen kehitysnäkymät ja niihin liittyvät osaamistarpeet: Varsinais-Suomi elää positiivisen rakennemuutoksen aikaa ja erityisesti teknisten alojen osaajista on tapahtunut kova puute ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia näiden alojen koulutusta tulee lisätä. Xxxxxxxxx on kuitenkin koulutuspaikkojen täyttäminen alojen vähäisen vetovoiman vuoksi. Kansainvälistyminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen on ammatillisen koulutuksen haaste ja myös mahdol- lisuus. Kilpailulainsäädäntö estää kunnallisen toimijan myytävien palveluiden toteuttamisen. Ammatillisessa koulutuksessa tämä koskee mm. ELY:n ostamia kasvupalve- luita (maankäyttö- kotouttamiskoulutus ja rakennuslakiyritysten kehittämiskoulutus), vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki)koulutusvientiä sekä muita 100%:sti myytäviä koulutuspalveluita. Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksiNäiden toteuttaminen edellyttää myytä- vän toiminnan yhtiöittämistä. Uudistus toimeenpannaan Ammatillisen koulutuksen rahoitus on muuttunut vuoden 2016 aikana 2018 alusta siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti järjestämisluvassa taataan koulutuksen järjestäjälle vähimmäisopiskelijavuosien määrä. Vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöltä haetaan syksyisin seuraavan vuoden 2017 alustatavoitteellinen opiskelijavuosien määrä, joka sitten tulee olemaan ko. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuillavuoden rahoituksen yksi perusta. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- Vuoteen 2020 mennessä rahoitus tulee asteittain muuttumaan enemmän tuloksiin pohjautuvaksi, siten että 2020 rahoituksesta 50% tulee opiskelijavuosista, 35% tutkinnon ja organisointivaihtoehdoistatutkinnon osien osaamispisteiden määrään perustuen ja 15% jatkosijoittumisen ja palautteiden perusteella. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja (Lisäksi eri kertoimia mm. isäntäkunta-opiskelijan aikaisemmasta koulutuksesta ja työmarkkinatilanteesta riippuen. Em. mittarit arvioidaan talousarviovuodesta kaksi vuotta aikaisemmista tuloksista. Näiden rahoitusten lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen sisältyy strategiarahoitusosuus, yhteistoiminta- ja yksityistämismallia) ja selvittää niiden vaikutuksia mmjoka on koulutuksenjärjestäjän haettavissa vuosittain. kuntien muuhun toimintaanKäytettä- vissä olevan rahoituksen kokonaismäärä päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Onko toimintaympäristö muuttunut ennakoidusti? kyllä Opiskelijavuodet, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- la. Samassa yhteydessä on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salo.4986 5089 joista vieraskieliset 711 800 joista oppisopimukset 0000 0000 0000 1119 1400 joista vos työvoimakoulutukset 64 240 Vetovoimaisuus: yhteisvalinnassa ensisi- jaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin 1,19 1,04 1,1 1,0 1,1

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen Muutosvoi- mat Ilmiö Tunnusluku Lisätään tähän taulukko: Palvelualuetta kos- kevat tunnusluvut, jotka kuvaavat palvelujen tarvetta (muutosta) 2018 ja keskittyminen kasvualueillemahdollisesti eteenpäin (väestön muutokset yms.) Poliittiset Maakuntalaki ja toimeenpanolaki Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan nuorisopalvelujen palvelutuotantoon sekä rooliin kunta- organisaatiossa. Haasteita todennäköisesti aiheuttavat vielä määrittelemättömät yhteistyökäy- tännöt maakunnan vastuulla olevien ja kuntien vastuulla olevien palveluiden välillä. Tämän het- kisten suunnitelmien mukaisesti kunnan vastuulle jäävät osaaminen ja sivistys, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen ennaltaehkäi- sevä terveys ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden hyvinvointi, liikunta ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunkikulttuuri, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka sekä maankäyttö. Vanupo - valtakunnallinen nuorisotyön ja –politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jolla hallitus määrittelee nuoriso- poliittiset tavoitteensa hallituskauden ajaksi sekä myös ohjaa kuntien nuorisopolitiikan tavoit- teita ja suuntaviivoja sekä valtion nuorisotyölle myöntämää rahoitusta. Vuosien 2017 – 2019 ohjelman tavoitteita ovat: Jokaiselle mieluinen harrastus Työllisyyttä lisätään, eriarvoisuutta vähennetään Osallistumista ja kuulluksi tulemista parannetaan Vahvistetaan mielenterveyttä Tukea itsenäiseen asumiseen ei tunnuslukua Ekonomiset Ulkopuolisen rahoituksen hakukriteerien tiukkeneminen Ulkopuolisen rahoituksen määrä niukkenee ja hakukriteerit siksi myös tiukkenevat. Tämä edel- ei tunnuslukua (OKM:n nuorisotyölle jaka- man rahan määrä?) lyttää yhteistyön tiivistämistä yhteistyö-infrastruktuurin rakentamisessa kumppaneiden kanssa sekä toiminnan ja palvelujen jat- kuvaa uudistumista vastamaan tiukkenevia kriteereitä. Kehitystyötä pitää tehdä palveluverkkoa ja palvelutarjontaa arvioiden, toimintaympäristöt ja nuorten tarpeet huomioiden. Alle 25 –vuotiaiden työttömien määrä 2226 Työelämän rakennemuutos ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on entistäkin tärkeämpääuudistaa koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi sekä tehdä ammatillisen koulu- tuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen, tehokkaampi kokonaisuus. Lainsäädännössä on tapahtunut (7/2013) 2095 (1/2015) 2013 (1/2016) 1873 (1/2017) Toimenpiteinä ovat mm: nuorten ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia (maankäyttö- aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan parannetaan työttömien koulutuksen, omaehtoisen koulutuksen sekä kotouttamiskoulutuksen työelämävastaavuutta pohjataan opiskelu osaamisperusteisuuteen ei läsnäoloon luodaan koulutussopimusmalli, joka mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppi- misen edistämiseen ja rakennuslaki, vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki). Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti uudistetaan ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksi. Uudistus toimeenpannaan digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppi- misympäristöjä Nuorisopalveluissa vuoden 2016 aikana siten2018 voimaantuleva uudistus tarkoittaa, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden työntekijöiden tulee hallita uudet koulutusjärjestelmät ja ohjeistukset, jotta voivat ohjata nuoria opiskelemaan nuorten työpaja Xxxxxxxx palveluissa pitää vahvasti huomioida opinnollistaminen, siihen liittyvä osaamisen tunnistamisjärjestelmä sekä vanha yhteistyö alueen 2. asteen oppilaitosten kanssa Työelämän rakenteellinen ja sisällöllinen muutos tarkoittaa, että tulevaisuuden työurat tulevat olemaan monimuotoisia. Ne rakentuvat erilaisista tehtävistä, ammateista ja työpaikoista.Kai- kissa tehtävissä keskiössä tulevat olemaan itsetuntemus ja kyky tehdä töitä yhdessä muiden kanssa. Oman osaamisen jatkuvasta uudistamisesta tulee työllistymisen edellytys ja uutta osaamista kerrytään tulevaisuudessa entistä enemmän työn ulkopuolella harrastuksissa ja va- paa-ajalla. Työelämän muutoksen myötä Nuorisopalveluilla on mahdollisuus korostaa rooliaan nuorten työelämävalmiuksien vahvistajana, nonformaalin oppimisen tarjoajana sekä oppimistulosten näkyväksi tekijänä. Teknologiset Digitalisaatio Yhteiskunnan teknologisoituminen ja nopeasti muuttuvat digitaaliset mediakulttuurit haastavat nuorisotyötä uudistumaan. Erilaisia digitaalisia mediavälineitä ja verkkoa hyödynnetään entistä monipuolisemmin osana nuorisotyötä. Digitaalinen teknologia tarjoaa uusia kanavia nuorten tavoittamiseen ja kohtaamiseen, mutta myös mahdollisuuksia nuorten osallistumisen, kansalai- suuden, sosiaalisen vahvistamisen tai itseilmaisun tukemiseen. Digitalisoituva toimintaympä- ristö avaa mahdollisuuden päivittää nuorisotyön käytäntöjä, joissa tekemällä oppimisella ja yh- teisöllisillä toimintamalleilla on keskeinen rooli, tämän hetken näkyvin ilmiö on e-sport toimin- nan erittäinen nopea kasvu Sosiaaliset (kulttuuriset ja demografiset) Eriarvoistuminen Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut ja perheet eriarvoistuvat. Myös asuinalueiden välinen jako ns. huono-osaisiin ja hyväosaisiin alueisiin jatkuu. Nuorisopalveluiden tehtävänä on mahdollistaa monipuolista vapaa-ajantoimintaa, tiloja, palveluja ja elämyksiä myös niille nuorille, joilla ei ole muutoin harrastusmahdollisuuksia. Eri alueiden tarpeet on huomioitava. Alueiden eriarvoistuminen: Työttömät suurin/pienin (pienalue) (Pienalueet, joissa työvoiman määrä yli 100) 2013: Varissuo 32,4 % / Papinsaari 2,1 % 2014: Varissuo 34,7 % /Papinsaari 4,9 % 2015: Lopulliset tiedot saadaan syksyllä 2017 alustaNuorten toimintaympäristöjen monipuolistuminen Nuoret harrastavat, kokoontuvat ja käyttävät kaupunkitilaa luovasti. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuillaNuorisopalvelujen toiminta- resurssit taas ovat sidottu pääosin nykyi-siin nuorisotiloihin, mikä vaikeuttaa turkulaisten nuor- ten palvelemisen tasapuolisesti. Ympäristöministeriö Liikkuvan ja pop-up muotoisen toiminnan kysyntä kasvaa jat- kuvasti Osattomuus Osattomuus yhteiskunnasta ja vaikuttamismahdollisuuksien puute altistavat prosessille, joka voi äärimmillään johtaa ääri-ilmiöihin, kuten syrjäytymiseen, syrjintään, yksinäisyyteen, mielen- terveysongelmiin, rasismiin ja jopa radikalisoitumiseen. Osattomuus ja sen tunne osaltaan myös vähentää sosiaalista liikkuvuutta ja vahvistaa sosioekonomisia rajoitteita, mikä edistää eriarvoisuutta ja hankaloittaa esimerkiksi harrastusten aloittamisen ja ystävyyssuhteiden luo- mista. Nuorisotyössä on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- panostettava monikulttuurisuus-, yhdenvertaisuus-, osallisuus- ja organisointivaihtoehdoistasuvaitse- vaisuuskasvatukseen. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja Tavoitteena on saada nuoret tuntemaan, että he ovat yhteiskunnan jä- seniä, jotka voivat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja että kaikki ovat yhdenver-taisia. Nuori- sotyö on tässä avainasemassa. 2016: Pansio It.36,6 %* /Toijainen4,0* %*=ennakkotieto Alueiden eriarvoistuminen: Muunkielisten osuus suurin/pienin (mm. isäntäkunta-, yhteistoiminta- ja yksityistämismalliapiena- lue) ja selvittää niiden vaikutuksia mm. kuntien muuhun toimintaan, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- la. Samassa yhteydessä on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa (yli 100 asukkaan pienalueet) 2013: Varissuo 41,4 %/ Kurjenmäki länsi 0 % 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salo.: Varissuo 42,3 %/ Kurjenmäki länsi 0 % 2015: Varissuo 43,9 %/ Maanpää 0 % 2016: Varissuo 46,2 %/Maanpää 0 %

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen Haasteina sivistystoimialan palveluja järjestettäessä ovat kaupunginosien eriarvoistuminen, väestörakenteen muutos sekä talou- dellisten resurssien riittävyys ja keskittyminen kasvualueillekohdentaminen. Merkittävimmät uudisrakennushankkeet ovat sopimuskaudella Syvälahden koulun ja päiväkodin kokonaisuus. Varhaiskasvatuksen palveluiden kysynnän odotetaan edelleen kasvavan ja siihen vaikuttaa lasten määrän lisääntymisen lisäksi myös palveluun osallistumisaste, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen jonka on todettu olevan nousussa myös valtakunnallisella tasolla. Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat lainsäädäntö ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunkivaltakunnallinen ohjeistus sekä kuntien omat ohjausasiakirjat. Päivähoi- tolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on käynnissä. Lainsäädäntöön (ns. budjettilakina) on lisäksi valmisteilla muutoksia, jotka saattava vaikuttaa merkittävästi päivähoidon kysyntään. Subjektiivista päivähoito-infrastruktuurin rakentamisessa oikeutta ollaan rajaamassa. Päivähoidon maksu- perusteita muutettaneen hoitoaikaperusteiseksi perustuen ennalta varattuihin tunteihin. Lisäksi kotihoidon tukeen on entistäkin tärkeämpää. Lainsäädännössä on tapahtunut ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia (maankäyttö- ja rakennuslaki, vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki). Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksi. Uudistus toimeenpannaan vuoden 2016 aikana tulossa muu- toksia siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti kotihoidon tukeen on tullut ns. joustava hoitoraha ja kotihoidon tukea ollaan kohdentamassa molemmille van- hemmille. Lainsäädäntö, kaupungin omat tavoitteet ja palvelujen kysynnän kasvu antavat reunaehdot varhaiskasvatuksen palvelu- jen järjestämiselle ja kehittämiselle. Turun kaupungin päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön syksyllä 2013. Lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäluvat tulevat haettavaksi vuoden 2017 alusta2015 aikana. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuillaKau- pungin tulee ratkaista, järjestetäänkö koulutus sivistystoimialan (peruskaupungin) vai jonkun muun mallin (säätiö, OY) kautta. Ympäristöministeriö Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma uudistetaan siten, että uusien opetussuunnitelmien on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- oltava kunnissa käytössä elo- kuussa 2016. Perusopetuksessa oppilasmäärien väheneminen on pysähtynyt ja organisointivaihtoehdoistaoppilasmäärät ovat kääntymässä kasvuun erityisesti alakouluis- sa. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja (mmLainsäädäntöön on päätetty muutoksesta koskien opetusta ja oppilas- ja opiskelijahuoltoa. isäntäkunta-Muutoksilla edistetään koulujen työ- rauhaa ja lisätään oppilaiden hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia. Oppilas- ja opiskelijahuollossa siirretään painopiste en- naltaehkäisyyn. Laki edellyttää riittävän tasoisia psykologi- ja kuraattoripalveluja kaikille kouluille, yhteistoiminta- mikä merkitsee tarvetta lisätä ko. henkilöstöä. Oppilaitoksen sijaintikunnan on järjestettävä ko. palvelut. Nuorisotakuu edellyttää, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja yksityistämismallia) alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteisvalinnassa perusasteen päättäneet ja selvittää niiden vaikutuksia mmlisäopetuksen, valmistavan koulutuksen tai kansanopiston opinnot suorittaneet sekä ilman toisen asteen tutkintoa olevat saavat lisäpisteitä toisen asteen opiskelijavalinnoissa ensi vuoden yhteisvalinnassa ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan aikuiskoulutukseen. kuntien muuhun toimintaanLukiokoulutuksessa siirrytään vuodesta 2016 alkaen vaiheittain sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Lukioiden tuntijaon ja opetussuun- nitelman uudistustyö on käynnissä, muuhun viranomaisyhteistyöhönmutta ei etene tällä hetkellä alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksenjärjestäjien on otettava käyttöön laadun varmennusjärjestelmä vuoteen 2015 mennessä. 1.8.2015 astuvat voimaan määräykset, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin joilla ammatillisten koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistetaan siirtymällä osaamisperustei- suuteen. Tässä yhteydessä opintoviikot korvataan osaamisperusteisilla osaamispisteillä. Tämä vaikuttaa koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelmaan, hopseihin, opettajan työn suunnitteluun ja asiantuntemukseen. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- lasitä kautta opetuksen järjestämiseen. Samassa yhteydessä tule- vat voimaan uudet valmistavan koulutuksen perusteet sekä itsenäiseen elämään ja työhön valmentavan koulutuksen perusteet, joiden myötä erilaiset nykyiset valmistavat koulutukset yhdistetään. Nämä uudistukset vaativat koko ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön uudelleen kouluttamista. Xxxxxxx on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksimyönnetty yhdessä muiden varsinaissuomalaisten koulutuksen järjestäjien kanssa Taitaja 2015 kilpailujen järjestämis- oikeudet. Esitys organisaatiovaihtoehdoista Aikuiskoulutuksen osalta merkittävä muutos tulee olemaan kilpailuneutraliteettiin liittyvä muutos, joka kieltää kuntia tai kuntayhty- miä osallistumista maksullisista koulutuksista käytäviin kilpailutuksiin. Muutos tulee voimaan 2015 alusta ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salotyövoimapoliittisten koulutusten osalta vasta vuonna 2017.

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen Suomen hallituksen hallitusohjelmassa 29.5.2015 on yhdeksi teemaksi nostettu lasten ja keskittyminen kasvualueille, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa nuorten liikunta. Tavoitteeksi on entistäkin tärkeämpää. Lainsäädännössä on tapahtunut ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia (maankäyttö- ja rakennuslaki, vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki). Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksi. Uudistus toimeenpannaan vuoden 2016 aikana sitenasetettu, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alustakoululaiset liikkuvat tunnin päivässä. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuilla. Ympäristöministeriö Toisaalta hallitusohjelmassa on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- ja organisointivaihtoehdoista. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja (maininta, että kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, millä tavalla ne järjestävät mm. isäntäkunta-liikuntalain mukaisia palveluita eli kunnat eivät ole velvollisia noudattamaan liikuntalaissa säädettyjä velvoitteita. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 kiinnittää huomiota liikunnan li- säämiseen ja istumisen vähentämiseen. Linjauksissa todetaan, yhteistoiminta- että liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutu- via ongelmia ja yksityistämismalliakansantalouden kustannuksia, heikentää työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä on yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin. Linjauksissa kiinnitetään huomiota siihen, että vaikka ihmiset harrastavat melko aktiivisesti liikuntaa vapaa-ajallaan, on muu osa päivästä paljolti istumista. Valtakunnallisissa linjauksissa korostetaan tiivistä ja toimivaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Xxxxxxxxxx visio vuoteen 2020 on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana. Keskeisiä näkökulmia ovat: 1) Liikunnan ja selvittää niiden vaikutuksia mmfyysisen aktiivisuuden merkitys ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä. kuntien muuhun toimintaan2) Eri hallinnonaloilla ja organisaatioissa luodaan mahdollisuudet fyysisesti aktiiviseen elämään. 3) Fyysisen aktiivisuuden edistäminen perustuu sidos- ryhmien välisiin kumppanuuksiin, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin toimiviin rakenteisiin ja asiantuntemukseenhyvään johtamiseen. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- la4) Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tekijät tunnistetaan ja niihin vaikutetaan tehokkaasti. Samassa yhteydessä 5) Yksilöt tarttuvat parantuneisiin mahdollisuuksiin lisätä jokapäiväistä liikettään. 6) Suomi on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksientistä vahvempi fyysisesti aktiivisen kulttuurin mallimaa Euroopassa. Esitys organisaatiovaihtoehdoista Liikuntajärjestömaailmassa on meneillään suuri hallinnollinen murros. Sen yhtenä tavoitteena on tiivistää alueellisten liikunnan toimijoiden yhteistyö- tä ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessätehostaa järjestöpalveluiden tuottamista. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n Tätä kutsutaan työnimellä alueelliset palvelu- ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Saloosaamiskeskukset.

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvualueilleSuomen Kuntoliikuntaliiton teettämän aikuisväestön liikuntatutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän (Kansallinen Liikuntatutkimus, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpää. Lainsäädännössä on tapahtunut ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia (maankäyttö- ja rakennuslaki, vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki2010,11). Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo (istuminen). Keskiverto suomalainen istuu 7h, nuoret miehet yli 8h ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksiarvioi istuen käyttämänsä ajan reilusti alakanttiin – eikä vapaa-ajan liikunta välttämättä riitä kumoamaan näiden määrien haittoja. Uudistus toimeenpannaan vuoden 2016 aikana siten(Xxxxx Xxxxxxxxx, Liikuntafoorumi 2014 ). Turun kaupunki kasvaa ja laajenee uusille asuinalueille. Kaupungin laajentuessa tulee turvata myös riittävät liikuntapaikkaresurssit. Uusia asuinalueita kaavoittaessa tulee aina tarkastella liikuntapaikkojen alueellista tarvetta. Tavoitteena on taata hyvät liikuntaolosuhteet asuinalueesta riippumatta ja tähän tulee osoittaa riittävät varat. Vuonna 2014 toteutetusta Xxxxxx ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimuksesta (Liitu) käy ilmi, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alustavain viidesosa peruskoululaisista täyttää liikunta- suosituksen, joka on vähintään tunti päivässä ”kohtalaisen rasittavaa” liikuntaa. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuillaVain joka kymmenes 15 – vuotias liikkuu sen verran, mitä terveys- suositukset edellyttävät. Ympäristöministeriö Ruutuaikaa, tv:n, tietokoneen, tabletin ja kännykän parissa vietettyä aikaa, mitattaessa 95 %:lla lapsista ja nuorista ruutuaikaa kertyy yli suosituksen, joka on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- kaksi tuntia päivässä. Sote-uudistuksen seurauksena kunnat vastaavat myös jatkossa kuntalaisten hyvinvoinnin ja organisointivaihtoehdoistaterveyden edistämisestä. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännön toteuttamiseksi tarvitaan : pysyvät poikkihallinnolliset yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet (mmhyvinvointityöryhmä ja terveyden edistämisen koordinaatio), hallinnonalojen rajat ylittäviä johtamisen käytäntöjä ja vastuunottoa, sitoutumista hyvinvointitavoitteisiin kuntasuunnittelussa, ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä, vaikuttavia terveyden edistämisen käytäntöjä sekä ehkäisevän työn ammatillista osaamista ja riittävää henkilöstöä. isäntäkunta-Xxxx Xxxxxxx hallituksen yksi nuorisotyöhön liittyvä kärkihanke on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 2016 – 2019. Sen yhtenä tavoit- teena on, yhteistoiminta- että palvelut järjestetään lapsi- ja yksityistämismallia) perhelähtöisesti hallinnonrajat ylittäen. Muutosohjelmalla vahvistetaan vanhemmuutta ja selvittää niiden vaikutuksia mmmatalan kyn- nyksen palveluja. kuntien muuhun toimintaanLähtökohtana on lapsen etu ja perheiden monimuotoisuus. Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelmassa, muuhun viranomaisyhteistyöhönSivistyksen suunta, kuntatalouteen linjataan kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa vuoteen 2025. Palvelujen tuottaminen edellyttää kunnilta yhteistyötä, ketteryyttä, joustavuutta sekä tarvittaviin resursseihin uuden teknologian hyödyntämistä. Vapaa-aikatoimialan liikuntapalveluille määritellyissä visioissa: Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja asiantuntemukseensaavat siitä iloa, elämyksiä ja työkykyä. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- laKuntien liikuntapalvelut ovat kohtuuhintaisia ja helposti saavutettavissa. Samassa yhteydessä Ennaltaehkäisevänä työmuotona terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salokoko kunnan yhteinen asia.

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen Turun väestönkasvu, ikäihmisten osuuden lisääntyminen sekä muiden kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvien osuuden kasvu turkulaisista lisää terveyspalve- luiden tarvetta. Turun palvelurakenne on erikoissairaanhoitopainotteista verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Muutoksen aiheuttamiin terveyspalveluiden tarpeisiin on mahdollista vastata suuntaamalla painopistettä kevyempiin palvelumuotoihin ja keskittyminen kasvualueille–rakenteisiin eli panostamalla perustason terveyspalveluihin suhteessa kaikkiin terveydenhuollon kustannuksiin. Ikääntyvien turkulaisten toimintakykyä tulee parantaa ja ylläpitää sekä toimintakyvyn laskua ehkäistä kaupungin eri palveluita hyödyntäen ja yhdistäen koko ikäkaaren ajan, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen jotta voidaan välttää toimintakyvyn laskun aiheuttamat terveyshaitat ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden kustannukset. Ikääntymisen ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpääsairauksien aiheuttama toimintakyvyn lasku tulee voida tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja kuntouttava työ käynnistää välittömästi. Lainsäädännössä Turun mielenterveysindeksissä on tapahtunut selkeä muutos, ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia uusin indeksiluku vuodelta 2016 vastaa nyt valtakunnallista keskitasoa. Tästä huolimatta mielenter- veyspalveluiden tarve vaikuttaa edelleen olevan lisääntymässä. Erityisesti nuorten mielenterveyspalveluiden tarpeelle ja hoidon piiriin hakeutumiselle on lisääntyvä trendi. Tarve matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluille perustasolla toteutettuna on suurta, samoin välimuotoisten ja arkiympäristöön tuotavien, sosiaali- ja terveyspalveluita integroivien mielenterveyspalveluiden tarve on edelleen kasvava. Edellä kuvattuihin toimintaympäristön muutostekijöihin varautuminen on merkittävässä roolissa, kun pyritään talouden kestokyvyn parantamiseen ja korjaavien toi- mien kustannusten pitkäjänteiseen keventämiseen. Palvelujärjestelmän uudelleentarkastelulle näistä näkökulmista on selkeä tarve. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Turun väestönkasvu (maankäyttö- netto) 1 752 2 084 1 696 2 190 65 vuotta täyttäneiden osuus 19,8 % 20,1 % 20,3 % 20,5 % Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kus- tannusten osuus kaikista terveydenhuollon kus- tannuksista (ilman terveyskeskusvuodeosastoa ja rakennuslakikotisairaanhoitoa): • %-osuus, vesihuoltolakiTurku • %-osuus, luonnonsuojelulakiKuusikko-kunnat yht. • Turun sijaluku Kuusikko-kunnista 18,2 % 26,1 % 6/6 19,7 % 26,6 % 6/6 16,3 % 20,4 % 6/6 18,6 % 22,3 % 6/6 Mielenterveysindeksi, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki). Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksi. Uudistus toimeenpannaan vuoden 2016 aikana siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alusta. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuilla. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- ja organisointivaihtoehdoista. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja (mm. isäntäkunta-, yhteistoiminta- ja yksityistämismallia) ja selvittää niiden vaikutuksia mm. kuntien muuhun toimintaan, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- la. Samassa yhteydessä on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salo.ikävakioitu 122,6 100,0 100,4 ..

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen Ammatillisen koulutuksen ja keskittyminen kasvualueilleaikuiskoulutuksen palvelualueiden yhdistyttyä yhdeksi palvelualueeksi, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen laadukas toiminta edellyttää yhtenäisen toimintakulttuurin ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden uusien yhteisten toimintaohjeiden kehittämistä ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunkitoimintatapojen juurruttamista. Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli voimaan v. 2018 alussa: Keskeisiä asioita ovat työelämän ja koulutuksen tiiviimpi yhteistyö, nopeampi siirtyminen työelämään, nuorten ja aikuisten koulutusten raja-infrastruktuurin rakentamisessa aitojen poistaminen, joustavat opintopolut, yhtenäinen koulutustarjonta sekä rahoitusmuoto ja ohjaus. Myös kaikki tutkinnon perusteet uudistuvat, yhteiset tutkinnon osat tulevat pakollisiksi myös aikuisille ammatillisissa perustutkinnoissa, oppimisvalmiuksia tukevat opinnot mah- dollistuvat kaikille ja vaatimus opintojen henkilökohtaistamisesta koskee kaikkia opiskelijoita. Uudet ammatilliset perustutkinnot tulevat voimaan 1.8.2018 ja uudet ammatti- ja erikoisammattitutkinnot viimeistään 1.1.2019. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön siirtymisestä vuosityöaikaan viimeistään 1.8.2020 mennessä. Ammatti-instituutin tavoitteena on entistäkin tärkeämpääsiirtyä soveltamaan vuosityöaikaa jo 1.8.2019 alkaen. Lainsäädännössä Alueen elinkeinorakenteen kehitysnäkymät ja niihin liittyvät osaamistarpeet: Varsinais-Suomi elää positiivisen rakennemuutoksen aikaa ja erityisesti teknisten alojen osaajista on tapahtunut kova puute ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia näiden alojen koulutusta tulee lisätä. Xxxxxxxxx on kuitenkin koulutuspaikkojen täyttäminen alojen vähäisen vetovoiman vuoksi. Kansainvälistyminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen on ammatillisen koulutuksen haaste ja myös mahdol- lisuus. Kilpailulainsäädäntö estää kunnallisen toimijan myytävien palveluiden toteuttamisen. Ammatillisessa koulutuksessa tämä koskee mm. ELY:n ostamia kasvupalve- luita (maankäyttö- kotouttamiskoulutus ja rakennuslakiyritysten kehittämiskoulutus), vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki)koulutusvientiä sekä muita 100%:sti myytäviä koulutuspalveluita. Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksiNäiden toteuttaminen edellyttää myytä- vän toiminnan yhtiöittämistä. Uudistus toimeenpannaan Ammatillisen koulutuksen rahoitus on muuttunut vuoden 2016 aikana 2018 alusta siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti järjestämisluvassa taataan koulutuksen järjestäjälle vähimmäisopiskelijavuosien määrä. Vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöltä haetaan syksyisin seuraavan vuoden 2017 alustatavoitteellinen opiskelijavuosien määrä, joka sitten tulee olemaan ko. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuillavuoden rahoituksen yksi perusta. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- Vuoteen 2020 mennessä rahoitus tulee asteittain muuttumaan enemmän tuloksiin pohjautuvaksi, siten että 2020 rahoituksesta 50% tulee opiskelijavuosista, 35% tutkinnon ja organisointivaihtoehdoistatutkinnon osien osaamispisteiden määrään perustuen ja 15% jatkosijoittumisen ja palautteiden perusteella. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja (Lisäksi eri kertoimia mm. isäntäkunta-opiskelijan aikaisemmasta koulutuksesta ja työmarkkinatilanteesta riippuen. Em. mittarit arvioidaan talousarviovuodesta kaksi vuotta aikaisemmista tuloksista. Näiden rahoitusten lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen sisältyy strategiarahoitusosuus, yhteistoiminta- ja yksityistämismallia) ja selvittää niiden vaikutuksia mmjoka on koulutuksenjärjestäjän haettavissa vuosittain. kuntien muuhun toimintaanKäytettä- vissä olevan rahoituksen kokonaismäärä päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Opiskelijavuodet, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- la. Samassa yhteydessä on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salo.4986 4986 tar- kentuu joista vieraskieliset lasken- nassa joista oppisopimukset 0000 0000 0000 1300 1400 joista vos työvoimakoulutukset 95 95 tarken- tuu Vetovoimaisuus: yhteisvalinnassa ensisi- jaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin 1,19 1,04 1,1 1,0 1,1

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2019 yhden prosentin. Useamman vuoden kestänyt paremman taloudellisen kasvun aika oli hiipumassa. Kansantalou- den ja keskittyminen kasvualueillemyös ulosottolaitoksen toimintaympäristön näkymät siirtyivät suuren epävarmuuden tilaan koronaviruksen aiheuttaman shokin myötä vuoden 2020 alussa. Kotitaloudet velkaantuivat ja maksuhäiriömerkinnät lisääntyivät myös suotuisamman talous- kasvun vuosina 2016-2018. Vuoden 2019 lopussa kotitalouksien velkaantumisaste oli noussut 129 prosenttiin. Lähes 390 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Myös ulosottovelallis- ten lukumäärä kasvoi. Vasta vuonna 2019 ulosottovelallisten määrä kääntyi laskuun – ensim- mäisen kerran sitten vuoden 2014. Positiivinen käänne ulosottovelallisten määrässä voi kuitenkin poikkeuksellisen tilanteen vuoksi jäädä lyhytaikaiseksi. Koronaviruspandemia on aiheuttanut tuotannon supistumista maailmanlaajuisesti. Tähän pyritään vastaamaan keskuspankkien ja hallitusten tukipaketeilla, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen mm. helpottamalla yritysten ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden kotitalouksien rahoitustilannetta. Kyseessä on kuitenkin mah- dollisesti ensimmäinen taantuma, joka perustuu voimakkaasti palvelualoihin. Tavallisesti yksi- tyinen kulutus on kannatellut talouksia aiempien matalasuhdanteiden aikana, jolloin vienti ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunkiinvestointien taso on vähentynyt. Kokonaisvaikutusten arviointi on tällä hetkellä vaikeaa, koska tilanne on uusi ja tukipakettien vaikutusta on vielä aikaista arvioida. Ensimmäisissä ennusteissaan Suomen Pankki on arvioinut Suomen bruttokansantuotteen supistuvan kuluvan vuoden aikana 1,5 - 4 %. Samansuuntaisia arvioita esitti mm. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Valtiovarainministeriön uudemman ja tar- kentuneen arvion mukaan BKT supistuu vuoden aikana 5 - 6%. Hetkellinen shokki voi olla tätä kovempi, mutta mahdollisesti kestoltaan lyhyempi vuoden 2009 finanssikriisiin verrattuna. Ly- hyellä aikavälillä lomautukset kuitenkin lisääntyvät, keskipitkällä aikavälillä työttömyys toden- näköisesti kasvaa. Sekä yritysten että kotitalouksien maksuvaikeudet lisääntyvät, mikä toden- näköisesti johtaa ainakin viiveellä myös ulosottovelallisten lukumäärän kasvuun. Osalla ulosottovelallisista maksukyky voi entisestään heikentyä, mikä vaikuttaisi ulosottolaitok- sen kannalta sekä perinnän onnistumiseen että perintätulokseen. Toistuvaistulon ulosmittauk- set voivat vähentyä, samoin maksusuunnitelmat. Asuntojen ja kiinteistöjen hintakehitys on jo vuosien ajan eriytynyt voimakkaasti taantuvien alueiden ja kasvukeskusten välillä. Mikäli poik- keustilanteen taloudelliset vaikutukset pitkittyvät, realisoitavan omaisuuden määrät voivat edelleen kasvaa. Poikkeuksellisessa tilanteessa ulosottolaitoskin voi joutua voimavarojensa puitteissa priorisoi- maan tehtäviään ja mukauttamaan työtapojaan. Samalla kuitenkin oikeusvaltion toimivuu- desta myös täytäntöönpanomenettelyn osalta huolehditaan. Oikeusministeriössä on aloitettu nopeasti valmistelemaan useita hallituksen esityksiä, joiden avulla voidaan helpottaa koronavi- ruksen takia taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden asemaa. Pikavippien yleistyminen on näky- nyt ulosotossa yksityisoikeudellisten asioiden kasvuna. Pikavippien korkokattoa ollaan nyt alentamassa ja suoramarkkinointia kieltämässä. Lisäksi valmisteilla on esitys, jonka mukaan ulosottokaarta sovellettaisiin väliaikaisesti nykyistä joustavammin esimerkiksi pidempien mak- suaikojen ja lyhennysvapaiden kautta. Myös ennen poikkeustilaa aloitetut uudistukset etenevät. Valtiovarainministeriön työryhmä on esittänyt kotitalouden kaikkien luottojen enimmäismäärän sitomista kotitalouden tuloihin. Luotoissa huomioitaisiin myös taloyhtiölainat, joiden määrä ja osuus lainasummista on ollut kasvussa. Työryhmän esityksestä voitaisiin antaa hallituksen esitys kuluvana vuonna ja muu- tokset tulisivat voimaan aikaisintaan alkuvuodesta 2021. Lisäksi velkaantumiskehityksen hillit- semiksi on valmisteilla positiivinen luottorekisteri, josta luotonantajat voisivat nähdä luoton- hakijoiden reaaliaikaiset tulo- ja lainatiedot. Rekisterin vaiheittainen käyttöönotto on tämän hetken tiedon mukaan ajoittumassa vuoteen 2023. Ulosottolaitos on aloittamassa uudella organisaatiolla 1.12.2020 alkaen. Organisaatiomuutos edellyttää merkittäviä muutoksia tieto- ja tilastointijärjestelmiin sekä mittavan HR-infrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpääprojektin toteuttamista varsin lyhyessä ajassa. Lainsäädännössä on tapahtunut ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia (maankäyttö- ja rakennuslaki, vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki). Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksi. Uudistus toimeenpannaan vuoden 2016 aikana sitenOdotettavissa on, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alusta. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuilla. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- osittain edellä sanotut tehtävät pystytään saattamaan loppuun ja organisointivaihtoehdoista. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja (mm. isäntäkunta-, yhteistoiminta- ja yksityistämismallia) ja selvittää niiden vaikutuksia mm. kuntien muuhun toimintaan, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- la. Samassa yhteydessä on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salovuodelle 2020 asetetut tavoitteet saavuttamaan vasta vuo- den 2021 puolella.

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen Ammatillisen koulutuksen ja keskittyminen kasvualueilleaikuiskoulutuksen palvelualueiden yhdistyttyä yhdeksi palvelualueeksi, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen laadukas toiminta edellyttää yhtenäisen toimintakulttuurin ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden uusien yhteisten toimintaohjeiden kehittämistä ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunkitoimintatapojen juurruttamista. Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli voimaan v. 2018 alussa: Keskeisiä asioita ovat työelämän ja koulutuksen tiiviimpi yhteistyö, nopeampi siirtyminen työelämään, nuorten ja aikuisten koulutusten raja-infrastruktuurin rakentamisessa aitojen poistaminen, joustavat opintopolut, yhtenäinen koulutustarjonta sekä rahoitusmuoto ja ohjaus. Myös kaikki tutkinnon perusteet uudistuvat, yhteiset tutkinnon osat tulevat pakollisiksi myös aikuisille ammatillisissa perustutkinnoissa, oppimisvalmiuksia tukevat opinnot mah- dollistuvat kaikille ja vaatimus opintojen henkilökohtaistamisesta koskee kaikkia opiskelijoita. Uudet ammatilliset perustutkinnot tulevat voimaan 1.8.2018 ja uudet ammatti- ja erikoisammattitutkinnot viimeistään 1.1.2019. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön siirtymisestä vuosityöaikaan viimeistään 1.8.2020 mennessä. Ammatti-instituutin tavoitteena on entistäkin tärkeämpääsiirtyä soveltamaan vuosityöaikaa jo 1.8.2019 alkaen. Lainsäädännössä Alueen elinkeinorakenteen kehitysnäkymät ja niihin liittyvät osaamistarpeet: Varsinais-Suomi elää positiivisen rakennemuutoksen aikaa ja erityisesti teknisten alojen osaajista on tapahtunut kova puute ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia näiden alojen koulutusta tulee lisätä. Xxxxxxxxx on kuitenkin koulutuspaikkojen täyttäminen alojen vähäisen vetovoiman vuoksi. Kansainvälistyminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen on ammatillisen koulutuksen haaste ja myös mahdol- lisuus. Kilpailulainsäädäntö estää kunnallisen toimijan myytävien palveluiden toteuttamisen. Ammatillisessa koulutuksessa tämä koskee mm. ELY:n ostamia kasvupalveluita (maankäyttö- kotouttamiskoulutus ja rakennuslakiyritysten kehittämiskoulutus), vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki)koulutusvientiä sekä muita 100%:sti myytäviä koulutuspalveluita. Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksiNäiden toteuttaminen edellyttää myytävän toiminnan yhtiöittämistä. Uudistus toimeenpannaan Ammatillisen koulutuksen rahoitus on muuttunut vuoden 2016 aikana 2018 alusta siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti järjestämisluvassa taataan koulutuksen järjestäjälle vähimmäisopiskelijavuosien määrä. Vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöltä haetaan syksyisin seuraavan vuoden 2017 alustatavoitteellinen opiskelijavuosien määrä, joka sitten tulee olemaan ko. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuillavuoden rahoituksen yksi perusta. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- Vuoteen 2022 mennessä rahoitus tulee asteittain muuttumaan enemmän tuloksiin pohjautuvaksi, siten että 2022 rahoituksesta 50% tulee opiskelijavuosista, 35% tutkinnon ja organisointivaihtoehdoistatutkinnon osien osaamispisteiden määrään perustuen ja 15% jatkosijoittumisen ja palautteiden perusteella. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja (Lisäksi eri kertoimia mm. isäntäkunta-opiskelijan aikaisemmasta koulutuksesta ja työmarkkinatilanteesta riippuen. Em. mittarit arvioidaan talousarviovuodesta kaksi vuotta aikaisemmista tuloksista. Näiden rahoitusten lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen sisältyy strategiarahoitusosuus, yhteistoiminta- ja yksityistämismallia) ja selvittää niiden vaikutuksia mmjoka on koulutuksenjärjestäjän haettavissa vuosittain. kuntien muuhun toimintaanKäytettä- vissä olevan rahoituksen kokonaismäärä päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Opiskelijavuodet, muuhun viranomaisyhteistyöhön4986 5089 joista vieraskieliset 711 800 joista oppisopimukset 0000 0000 0000 1119 1200 joista vos työvoimakoulutukset 64 240 Vetovoimaisuus: yhteisvalinnassa ensisijaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin 1,19 1,04 1,1 1,0 1,1 Onko toimintaympäristö muuttunut ennakoidusti? Opiskelijavuosien toteuma vuodelle 2019 on yhteensä 4886, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseenalitus 203. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- laOppisopimuskoulutuksen osalta toteuma on 1093. Samassa yhteydessä Työvoimakoulutuksen osuus on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi177. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salo.Vetovoimaisuus yhteisvalinnassa v. 2019 oli 1,03

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvualueille, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa Pelastustoimen palvelutasopäätös koskee vuosia 2013–2016. Suunnitelmakauden luvut on entistäkin tärkeämpää. Lainsäädännössä on tapahtunut ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia (maankäyttö- ja rakennuslaki, vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki). Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksi. Uudistus toimeenpannaan vuoden 2016 aikana sitentehty sillä oletuksella, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 nykyinen palvelutaso säilyy. Uusi palvelutasopäätös kaudelle 2017-2020 päätetään lautakunnassa suunnitelman mukai- sesti vuonna 2016. - Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi Sairaanhoitopiirille 2013 alusta. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuillaVuonna 2013 toiminta jatkui samanlaisena, mutta täl- le vuodelle 2014 yhden yksikön vähennyksenä. Ympäristöministeriö Talousarviovuodelle 2015 tulevat muutokset koskevat ensihoitoyksiköi- den vuorokausirytmiin perustuvia valmiusasteen muutoksia. Suunnitelmakauden luvut 2016-2018 on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- tehty oletuksella, et- tä toiminnan laajuus ensihoitopalveluiden osalta säilyy 2015 tasolla. - Luolajan uuden aseman (RaiNa = Raision ja organisointivaihtoehdoistaNaantalin asema) valmistuminen vaikuttaa vuoden 2015 kiinteistöjen vuok- rakustannusten nousuun nettona n. puolella miljoonalla, joka katetaan henkilöstökustannusten vähennyksenä. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja Lisäksi vuokrakustannusten nousuun vaikuttavat Kemiönsaaren ja Piikkiön asemien uudistaminen n. 100 000 eurolla. - Valtionvarainministeriön yleisenä kuluttajahintaindeksin ennusteena vuodelle 2015 on 1,6 % ja palkkojen nousuksi en- nustetaan vajaa prosentti. - Investointien osalta raskasta kalustoa ei pystytä hankkimaan palvelutasopäätöksessä edellytettyä tasoa. Keskeisenä syynä on investointien valtionavustusten poistuminen. Toisena tekijänä vaikuttaa hintojen yleinen nousu. Mikäli investoin- timäärärahoihin ei tulevaisuudessa pystytä saamaan lisämäärärahoja, edes palvelutasopäätökseen kirjattu poistoikäta- voitteen (mm25 vuotta) heikentäminen 30 vuoteen ei mahdollista halutun raskaan kaluston tyydyttävän kiertoajan saavutta- mista. isäntäkunta-Tästä seuraa korjauskustannusten nousu, yhteistoiminta- työturvallisuuden ja yksityistämismallia) työtyytyväisyyden heikentyminen. - Paloasemaverkoston täsmentyessä on mahdollista lakkauttaa virkoja niin, että olemassa olevilla paloasemilla työskente- levien määrä ei vähene ja selvittää niiden vaikutuksia mm. kuntien muuhun toimintaan, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- la. Samassa yhteydessä on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salopalvelutasopäätöksen vaatimukset pystytään kuitenkin täyttämään.

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen Seudulliset suuret laitosinvestoinnit ovat nostaneet merkittä- västi vesiliikelaitoksen käyttökustannuksia ja keskittyminen kasvualueilletarvetta korottaa vesitaksoja. Turun taksat ovat kilpailukykyisiä Turun seudulla, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen mutta suurten laitosten keskimääräistä valtakunnalista tasoa korkeampia. Uudisinvestointeja on rahoitettu liittymismaksuilla, mutta erityisesti pientaloalueella rahoituspohja on riittämätön. Vesihuoltolaki on uudistumassa vuoden 2013/2014 vaihteessa. Viimeksi lausunnolla oleva versio lisää vesihuoltolaitosten selvilläolo ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden tiedoksiantovelvollisuutta ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa voi vähäisissä määrin lisätä myös kustannuksia. Merkittävin vaikutus on entistäkin tärkeämpäätulossa hulevesien hallintaan ja sekaviemäröinnin vähentämiseen. Lainsäädännössä on tapahtunut ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia (maankäyttö- ja rakennuslaki, vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki)Molemmat toimenpiteet ovat välttämättömiä myös sääilmiöiden äärevöitymisen vuoksi. Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksi. Uudistus toimeenpannaan vuoden 2016 aikana Omistajapolitiikan mukaisesti selvitetään seudullisen vesihuol- toyhtiön perustamista siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alustamyös tuotantoyhtiöt Turun Seudun Vesi Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy olisivat osa yhtiötä. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuilla. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- ja organisointivaihtoehdoista. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja (mm. isäntäkunta-, yhteistoiminta- ja yksityistämismallia) ja selvittää niiden vaikutuksia mm. kuntien muuhun toimintaan, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- la. Samassa yhteydessä on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014Toteutuessaan järjestely tehostaisi pitkällä aikajänteel- lä vesihuoltopalveluja. Turun seudun jätehuolto Seudun Vesi Oy:n ja Rouskis tekopohjaveden tuotanto ei toimi vielä täydellä kapasiteetilla, mikä on vaikeuttanut Halisten vesilaitoksen veden tuotannon resurssien kohdentamista. Turun Seudun Vesi Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014tavoitteena on tehostaa Huittisten esikäsittelylaitoksen toimintaa siten, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaenettä yhtiö voi tuottaa Tu- run seudun vedentarvetta vastaavan vesimäärän vuoden 2014 alussa. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Halisten laitoksen ylläpitokäyttöä tekopohjavesijärjes- telmän varalaitoksena kehitetään yhteistyössä Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Seudun Vesi Oy:n omistajakunnat Kemiönsaarikanssa, Paimiokun tekopohjaveden tuotanto toimii täydellä kapasiteetilla. Veden tuotannon toteuttamisessa otetaan huo- mioon käynnissä oleva seutuyhtiöselvitys. Kaavoitusohjelman mukaisen asemakaava-alueiden vesihuol- toinfran vuotuinen investointitarve on useita miljoonia euroja, Sauvo minkä lisäksi paine laajentaa verkostoja kaava-alueiden ulko- puolelle on suuri. Valtuuston hyväksymässä vesihuollon kehit- tämissuunnitelmassa on nimetty ne alueet, joille olisi tarvetta laajentaa nykyistä verkostoa. Verkoston laajentamisen lisäksi myös olemassa oleva verkosto ja Salomuut vesihuollon rakenteet vaativat riittävän investointitason, jotta omaisuuden arvo ei laskisi ja käyttökustannukset sekä palveluhäiriöt lisääntyisi. Asiakkaat odottavat perinteisen käynti- ja puhelinasioinnin lisäksi mahdollisuutta joustavampaan sähköiseen itsepalve- luun sekä nopeaan viestintään. Vesiliikelaitoksen nykyinen asiakkuudenhallintajärjestelmä ei sellaisenaan anna tähän mahdollisuuksia.

Toimintaympäristön muutostekijät. Väestön ikääntyminen Uuden esiopetussuunnitelman laadintaprosessi on meneillään, ja keskittyminen kasvualueilleuudet kunta- ja yksikkökohtaiset esiopetussuunnitelmat otetaan käyttöön elokuussa 2016. Varhaiskasvatuslain I-vaihe on tullut voimaan 1.8.2015. Xxxxxx asioina lakiin on kirjattu säännökset päiväkodin ryhmäkoosta, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen lapsen varhaiskasvatussuunni- telmasta, osallisuudesta ja ilmastomuutoksen vaikuttamisesta, arvioinnista sekä yhteistyöstä. Opetushallituksesta tulee varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto ja varhaiskasvatus tulee jatkossa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arvioinnin piiriin. Uudessa laissa säädetään valtakunnallisista varhaiskasvatussuunnitelman perus- teista. Varhaiskasvatuslain I-vaiheen muutoksilla ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia kunnille. Varhaiskasvatuslain II-vaiheen lakiluonnoksesta on pyy- detty lausunnot huhtikuussa 2015. Toukokuussa 2015 päätetyssä uudessa hallitusohjelmassa on useita kohtia, jotka toteutuessaan vaikuttavat varhaiskasvatuspalveluihin. Ohjelman varhaiskas- vatukseen liittyvät toimenpiteet ovat: 28.8.2015 annettiin luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslain 11a ja 11b pykälien muuttamiseksi. Kyseiset pykälät sisältävät määrittelyn ns. subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen. Hallituksen esityksessä esitetään kaikille lapsille 20 tunnin viikottaista subjektiivista oikeutta varhaiskasva- tukseen sekä määritellään ne olosuhteet, jolloin lapsella on oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen. Samaan aikaan annettiin luonnos valtioneuvoston asetuk- seksi lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 § 1 momentin muuttamisesta. Kohta määrittelee lasten ja henkilökunnan välistä suhdelukua. Luonnoksessa esitetään suhdelukua muutettavan yli kolmivuotiaiden lasten kokopäiväryhmissä 1/7:stä 1/8:aan. Luonnoksista on pyydetty lausunnot 25.9.2015 mennessä. Joulukuussa 2014 hyväksytyn sivistystoimialan palveluverkkoselvityksen mukaan tullaan joistakin kunnallisen toiminnan päivähoitoyksikköjen toimipaikoista luopumaan. Jotta päivähoitopalvelut saadaan turvattua, ei selvityksessä listatuista kaikista kiinteistöistä kuitenkaan pystytä todennäköisesti luopumaan. Yksityi- siä päivähoitopaikkoja syntyy syksyn 2015 aikana eri puolille kaupunkia yhteensä n. 450. Uusien hoitopaikkojen vaikutus kunnalliseen varhaiskasvatukseen pystytään arvioimaan aikaisintaan keväällä 2016. Alle kouluikäisten määrä jatkaa edelleen kasvuaan Turun kaupungissa, jonka myötä energiatehokkuuden myös varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä on edelleen kasvava. Olemassa olevien päivähoitopaikkajonojen purkaminen lisää omalta osaltaan hoitopaikkojen lisäystarvetta. Alle kouluikäisten vieraskielisten lasten osuus kasvaa Turussa voimakkaasti, mikä näkyy myös varhaiskasvatuspalveluiden kysynnässä ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpää. Lainsäädännössä on tapahtunut ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia (maankäyttö- ja rakennuslaki, vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki). Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksi. Uudistus toimeenpannaan vuoden 2016 aikana siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alusta. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuilla. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- ja organisointivaihtoehdoista. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja (tarpeessa suunnata resursseja mm. isäntäkunta-, yhteistoiminta- ja yksityistämismallia) ja selvittää niiden vaikutuksia mm. kuntien muuhun toimintaan, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- la. Samassa yhteydessä on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014. Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salokielen oppimiseen.