Tutkimusmenetelmä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Haastattelun mene- telmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu (Hirsjärvi & Hurme 2009, 47). Puo- listrukturoitu haastattelu valittiin sen takia, koska tiedettiin melko tarkasti, mitä halutaan kysyä. Hirsjärvi ym. (2000, 213–214) ovat todenneet, että kyselytutkimuksen validius eli luotettavuus voi kärsiä, jos vastaaja ymmärtää kysymyksen eri tavalla kuin tutkimuksen tekijä on sen ajatellut. Opinnäytetyöstä pyrittiin saamaan mahdolli- simman luotettava ja sen takia haastattelua pidettiin lomakekyselyä parempana vaihtoehtona. Haastattelun luotettavuutta pyrittiin lisäämään myös haastattelu- rungon huolellisella suunnittelulla. Haastattelurungon suunnittelu olikin yksi eni- ten aikaa ja ajattelua vaatineita työvaiheita tätä opinnäytetyötä tehdessä. Haastattelua pidettiin parempana vaihtoehtona myös sen takia, koska se mah- dollisti tarkentavien kysymysten kysymisen. Haastatteluissa saattoi esimerkiksi tulla esille sellaisia tärkeitäkin asioita, joita ei ollut osattu ajatella tutkimusta suunniteltaessa. Tällaiset seikat olisivat voineet jäädä lomakekyselyssä koko- naan huomaamatta. Tarkentavien kysymysten kysyminen parantaa myös osal- taan haastattelututkimuksen luotettavuutta. Haastattelun etuna pidettiin myös sitä, että sillä saavutetaan todennäköisesti parempi vastausprosentti kuin loma- kekyselyllä. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina. Puhelinhaastattelun etuina ovat taloudellisuus, nopeus sekä se, että sillä voidaan tavoittaa kiireisiä ja pitkien välimatkojen päässä asuvia ihmisiä. Puhelinhaastattelun maksimikestona pide- tään yleensä 20–30 minuuttia. Puhelinhaastattelut sopivat parhaiten strukturoi- tuihin ja puolistrukturoituihin haastatteluihin. On myös todettu että puhelinhaas- tattelussa kysymysten pitää olla lyhyempiä kuin kasvokkain tehtävässä haastat- telussa. (Hirsjärvi & Hurme 2009, 64–65). Näiden syiden takia haastattelujen tekemistä puhelimitse pidettiin tähän opinnäytetyöhön sopivana ratkaisuna. Maastotiedot kerättiin mittaamalla. Mittaamisen lisäksi käytettiin jossain määrin myös systemaattista havainnointia (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 199– 203). Menetelmät valittiin siksi, koska halutut tiedot olivat sellaisia joita pystyt- tiin mittaamaan tarkasti. Valinnan syynä oli tietysti myös se, ettei muita käyttö- kelpoisia menetelmiä oikeastaan ole olemassa.
Tutkimusmenetelmä. Opinnäytetyöni lähtökohtana on hermeneuttinen lähestymistapa tutkittavaan ilmi- öön. Hermeneutiikassa teoria ei ole sidoksissa niihin oletuksiin, joita kulloinenkin tutkija on tehnyt tutkimuksensa alussa, vaan teoria syntyy tutkimuksesta, tutkimi- sen tapahtumisesta ja jatkuvasta edellisen tason ylittämisestä. (Varto 1999, 108.) Kaikkeen tutkimukseen liittyy tutkijan oma mielenkiinto tutkittavaa aihetta tai koh- detta kohtaan. Tällä mielenkiinnolla tarkoitetaan tutkijan intressiä eli tutkimuksellis- ta mielenkiintoa. Intressiin sisältyy se tapa, jolla tutkija asennoituu tutkimukseensa, sen kohteeseen ja metodologiaan. Omaa mielenkiintoani opinnäytetyön aiheeseen kuvaa käytännöllisyys ja sovellukseen tähtäävä tiedon intressi. Tutkimustyöstä tulee kiinnostava tekijälleen, kun se liittyy tekijän arki- ja käytännöntyöhön. Tästä voi tulla myös haittaa, koska on vaarana, että tutkija kirjoittaa vain siitä mikä hyö- dyttää häntä itseään tai missä hän voi hyödyntää omia kokemuksia (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2009, 74; Varto 1992, 7.) Opinnäytetyön perustana on laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen viitekehys. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään kuvaamaan, ymmärtämään ja antamaan jollekin tapahtumalle tai ilmiölle mielekäs tulkinta. Tutkimuksessa kohteena on todellisen ja moninaisen elämän kuvaaminen tosiasioista käsin. Näin laadullinen tutkimus sopii palvelujärjestelmän toiminnan tutkimiseen. (Hirsjärvi ym. 2009, 74.) Tötön mukaan laadullisessa tutkimuksessa ”suvaitsevuuden hintana on epämää- räisyys”. Laadullisen tutkimuksen aineisto tarjoaa laajat mahdollisuudet uuden luontiin ja sitä pitää lähestyä toisin kuin määrällistä. Aineistoa lähestytään ennak- koluulottomasti ja sen pitää antaa puhua vapaasti tutkijalle. Vain näin sen vivah- teikas tarinointi pääsee oikeuksiinsa, tuottaa uusia näkökulmia ja tulkintoja eikä vain uusinna tutkijan ennakkokäsityksiä. Opinnäytetyössä esitän suoria lainauksia haastateltavien vastauksista ja tuon esille heidän näkökulmia tutkimusongelmaan. (Töttö 1999, 60–63, 126.)
Tutkimusmenetelmä. Tutkimukseni on kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Laadullisessa tutkimuksessa kuva- taan tiettyä ilmiötä ja pyritään tekemään se ymmärrettäväksi.1 Tässä tutkimuksessa kuvattu ilmiö on sopimussotilaiden perehdyttäminen Porin prikaatissa. Tutkimuksen tutkimusmene- telmä on aineistotriangulaatio. Triangulaatiolla tarkoitetaan eri menetelmien, tutkijoiden, tie- tolähteiden tai teorioiden yhdistämistä yhdessä tutkimuksessa. Yhdessä triangulaation päätyy- pissä, aineistotriangulaatiossa yhdistetään useita erilaatuisia aineistoja.2 Tämän tutkimuksen viitekehyksessä yhdistetään olemassa oleva kirjallisuus, puolustusvoimien sotilaskäskyt ja oh- jeet sekä rajatulla vastaajajoukolla teetetty kysely. Kirjallisuutta sekä käskyjä ja ohjeita tutkittiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisällön- analyysissä tutkittavaa aineistoa tarkastellaan eritellen, yhtäläisyyksiä tai eroja etsien sekä ai- neiston sisältöä tiivistäen. Sisällönanalyysi on siis tekstianalyysiä, jossa tarkastelun kohteena on tekstimuotoisia aineistoja. Tekstit voivat olla mitä vain kirjoista haastatteluihin.3 Aineistotriangulaation käytöllä tässä tutkimuksessa yhdistettiin aineistoanalyysin kautta tär- keiksi havaitut perehdyttämisen osatekijät rajatun sopimussotilasjoukon kokemuksiin. Näin tutkimuksessa pystytään tarkastelemaan Porin prikaatin perehdyttämisen prosessin onnistu- mista tämän rajatun vastaajajoukon kohdalla. Perehdyttämisen onnistumisen kannalta on tär- keää, että prosessin tärkeiksi havaitut avainkohdat pannaan täytäntöön myös lyhytaikaisten työntekijöiden kohdalla. Tällaisia asioita ovat työpisteeseen tutustuttaminen, työyhteisöön tu- tustuttaminen sekä tarvittavien jokapäiväisten rutiinien opettaminen.
Tutkimusmenetelmä. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui edellä esitettyjen rajoitusten ja toisaalta valitun tutkimusmenetelmän mahdollisuuksien myötä systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on seuloa tieteellisten tulosten kannalta mielenkiintoista ja tärkeää tutkimustietoa olemassa olevasta tutkimusaineistosta. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus kartoittaa tutkimuksia ja keskustelua ja sen avulla voidaan nostaa esiin mielenkiintoisia ja tärkeitä tutkimuksia. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on hyvä tapa testata hypoteeseja ja arvioida tutkimusten johdonmukaisuutta. Osittain siksi se on valikoitunut myös tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa on tärkeää vastata selkeään kysymykseen, vähentää tutkimusten valintaan liittyviä harhoja ja vinoumia ja arvioida valittujen tutkimusten laatua. Lisäksi tarvitaan objektiivinen arvio käsitellyistä tutkimuksista. (Salminen 2011) Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmäksi valikoitui Finkin malli. Siinä on tarkoitus tehdä seitsemänvaiheinen jaottelu, jonka osat ovat seuraavat:
Tutkimusmenetelmä. Työ suoritettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Toiminnallinen opinnäytetyö keskittyy käytännön työelämän kehittämiseen enemmän kuin, muut tutkimus- menetelmät. Toiminnalliseen opinnäytetyöhön kuuluu kaksi vaihetta, produkti ja teoria. Produktilla tarkoitetaan tuotosta, joka syntyy toiminnallisessa opin- näytetyössä, esimerkiksi käsikirja tai tässä tapauksessa tarkastuslista. Toimin- nallisessa opinnäytetyössä tutkimuksellista osiota käytetään tiedonhankinnan tärkeänä apuvälineenä ja tukena itse produktille. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9, 56–60.)
Tutkimusmenetelmä. Tämä tutkimus on tehty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Laadullisessa tutkimuksessa tutkija nähdään osana tutkimusta ja täten sillä katsotaan olevan vaikutusta tutkimuksesta saataviin tuloksiin. Sen ominaispiirteenä on keskittyminen pieneen määrään tapauksia, joita sitten pyritään mahdollisimman tarkasti analysoimaan (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2008). Tutkimuksen aineistona on käytetty IFRS 16 – vuokrasopimukset standardiuudistusprosessin eri vaiheiden BigFour – yhteisöjen kommenttikirjeistä, joita on yhteensä 12 kappaletta. Standardiuudistusprosessin aikana julkaistiin yksi keskustelupaperi ja kaksi standardiluonnosta vuosien 2009-2013 välillä. Tutkimuksessa käytettyä aineistoa voidaan kuvata sekundääriaineistoksi, joka auttaa tiettyjen teemojen keskinäistä vertailtavuutta (Eskola & Suoranta, 1998). Kommenttikirjeissä vastaajat käsittelevät lautakuntien keskustelupaperissa ja standardiluonnoksissa ehdottamia uudistuksia vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittelyyn. Tutkimuksessa hyödynnettävää tutkimusmenetelmää voidaan luonnehtia sisällönanalyysiksi, joka menetelmänä perustuu erilaisten dokumenttien objektiiviseen ja järjestelmälliseen aineistoanalyysiin (Tuomi & Sarajärvi, 2009).
Tutkimusmenetelmä. Tutkimusmenetelmillä ymmärretään empiirisen tutkimuksen konkreettisia aineiston hankinta ja -analyysimetodeja tai -tekniikoita, jotka voidaan puolestaan luokitella laadullisiin eli kvali- tatiivisiin ja määrällisiin eli kvantitatiivisiin menetelmiin.” (Tutkimusmenetelmät ja tutkimus- aineistot. n.d.) Tutkimuksessa käytetään laadullista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimusmenetelmässä on lähtökohtana tosielämän kuvaaminen. Menetelmän tyypillisiä piir- teitä ovat muun muassa kohdejoukon valinta tarkoituksenmukaisesti, ei satunnaisesti. Laadul- lisessa tutkimuksessa kohdejoukon koolla ei ole suurta merkitystä, koska ei ole tarkoitus tut- kia keskimääräisiä yhteyksiä eikä tilastollisia säännönmukaisuuksia. Menetelmässä tutkitaan ihmistä tiedonkeruun instrumenttina. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on tarkoitus tulkita toi- mintaa sen luonnollisessa ympäristössä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 155, 170.) Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä ei sovellu käytettäväksi tässä kandidaatin tutkielmassa, koska kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä perustuu pääosin tilastollisen tutki- muksen tekemiseen. Usein kvantitatiivisen tutkimuksen tutkimusongelmat muotoillaan: mik- si, missä, paljonko tai kuinka usein? (Pulkka, 2013). Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tyypil- listä on, että havaintoaineisto soveltuu määrälliseen, numeeriseen mittaustapaan (Hirsjärvi, S., Xxxxx, P & Sajavaara, P. 2005, 131). Kun käytetään määrällistä tutkimusmenetelmää, tutkija on usein kiinnostunut vertailusta sekä numeerisista tuloksista, joilla pyritään selvittämään jo- kin ilmiö (Määrällinen tutkimus. n.d). Laadullinen tutkimus osoittautui tutkielmaan sopivaksi, sillä tutkimushenkilöiden määrä oli melko pieni, mikä on tyypillinen piirre laadullisessa tutkimuksessa. Tutkielmassa ei ole tar- koitus tutkia keskimääräisiä yhteyksiä eikä tilastollisia säännönmukaisuuksia. Lisäksi kohde- joukko valittiin tarkoituksenmukaisesti, eikä satunnaisesti. Tutkielmassa tutkitaan henkilöiden toimintaa luonnollisessa ympäristössä lomakehaastattelun avulla.
Tutkimusmenetelmä