Työhyvinvointi. Lisätään allekirjoituspöytäkirjaan seuraava teksti: Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä menestyvälle liiketoiminnalle ja tekee mahdolliseksi pidemmät työ- urat. Työhyvinvointi syntyy työyhteisön sekä yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta johtamisesta. Liitot kannustavat työhyvinvoinnin kehittämiseen yri- tyksissä suositellen: • hyödyntämään Työturvallisuuskeskuksen koulutustarjontaa ja viestintäalojen työalatoimikunnan asiantuntemusta. • ikäjohtamisessa kannattaa tutustua Työturvallisuuskeskuksen työkaarimalliin ja sen tarjoamiin ilmaisiin työkaluihin. • käsittelemään työsuojelutoimikunnassa työaikoihin liittyviä käytäntöjä ja yötyötä tekevien erityistarpeita ja jaksamista. Työaikapankkijärjestelmä saattaa tuoda lisämahdollisuuksia työaikakysymyksissä. • tutustumaan työhyvinvointikortti -koulutukseen.
Työhyvinvointi. Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä. Yhdessä todettuja hyviä ratkaisumalleja hyödynnetään myös autonrengasalalla. Liitot kannustavat ja tukevat työpaikkoja hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa seuraamalla käynnissä olevia työhyvinvointihankkeita ja saattamalla niissä kertyneet hyvät käytännöt alan työpaikkojen tietoisuuteen.
Työhyvinvointi. Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä. Liitot kannustavat osallistumaan käynnissä olevaan Työkaari kantaa - hankkeeseen ja jatkavat osallistuvien työpaikkojen tukemista hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa. Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulutussuunnitelman laatimisesta työpaikoilla. Työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Näiden pohjalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyödyntää työmarkkinajärjestöjen laatimaa yhteistä aineistoa. Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt ylempi toimihenkilö käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista.
Työhyvinvointi. Työhyvinvointi muodostuu siitä, että työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa. Myönteinen työilmapiiri parantaa työhyvinvointia ja auttaa työssä jaksamisessa. Jos työyhteisössä esiintyy ristiriitoja, ei ongelmiin puuttumista pidä pitkittää. Kaikkia selkkauksen osapuolia on kuultava ennen kuin arvioidaan syitä. Arvostelun kohde ei ehkä edes tiedä tehneensä virhettä tai että on hoitanut jonkin asian huonommin kuin on luullut.
Työhyvinvointi. Työryhmä kartoittaa ja selvittää pitkän tähtäimen suunnitelmia toimialan työhyvinvointia lisääviksi toimenpiteiksi. Siltä osin kuin työryhmä pääsee yksimielisyyteen, työryhmä laatii yhteenvedon työryhmän työstä.
Työhyvinvointi. Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyhteisön ja yksilöiden erilaisten tarpeiden, resurssien ja vahvuuksien tunnistavasta sekä yhteen sovittavasta johtamisesta ja työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa. Sopimusosapuolten vuonna 2010 yhteisesti käynnistämä Hyvää huomista ohjelma on vakiintunut edistämään työhyvinvointia alalla. Ohjelmassa toteutettavat työpaikkojen kehittämiskohteet voivat olla mitä tahansa yhteistyössä toteutettavaa työn, työmenetelmien, työyhteisön, prosessien, työympäristön tai tuottavuuden kehittämistä, joilla on myönteinen vaikutus ohjelman tavoitteiden kannalta. Työnantaja- ja työntekijäliittojen nimittämä työryhmä valitsee yhteiset kehittämisen teemat etsien uusia näkökulmia, ideoita ja konkreettisia työvälineitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi yritysten käyttöön hyödyntäen aiempia Hyvää huomista -ohjelmassa saatuja kokemuksia. Sopijaosapuolet kannustavat työpaikkoja suunnitelmalliseen ja määrätietoiseen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen sekä hyödyntämään Hyvää huomista -ohjelman palveluja ja tuloksia sekä muita työmarkkinajärjestöjen yhteistyössä tuotettuja materiaaleja - esimerkiksi keskusjärjestöjen julkaisemaa Työkaarimallia.
Työhyvinvointi. Xxxxxx toimijan työnantaja vastaa työntekijöiden työhyvinvoinnista. Vuosittain perhekeskustoimijoille järjestetään kehittämis-/virkistyspäivä. Perhekeskuksessa jokainen työntekijä pyrkii edistämään osaltaan hyvää työilmapiiriä.
Työhyvinvointi. A. Työehtosopimus Työryhmä tarkastelee työehtosopimuksen teknistä sisältöä, rakennetta ja syste- matisointia. Työryhmän tehtävänä on arvioida työehtosopimuksen selkeyttämis- tarpeita. Tavoitteena on parantaa työehtosopimuksen luettavuutta. Työryhmän työtä ohjaa työehtosopimuksen loppukäyttäjien eli lukijan näkökulma.
Työhyvinvointi. Liitot edistävät työhyvinvointia alan yrityksissä. Liitot hankkivat ja jakavat tietoa työhyvinvoinnista, tutkimustuloksista ja hyvistä käytännöistä. Tavoitteena on tarjota toimintamalleja ja työkaluja yritysten työsuojeluyhteistoimintaan. Erityisesti liitot toteavat seuraavaa: – Toimintatapojen muutoksessa tulee ottaa huomioon pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu, jossa huomioidaan resursoinnin riittävyys, osaamisen kehittäminen ja avoin vuorovaikutus. Yhteistoiminnassa käsitellään koulutus- ja tasa-arvosuunnitelmat. – Hyvään esimiestoimintaan kuuluu mm. työnsuunnittelu ja resursointi, työntekijäkohtainen työtehtävien priorisointi sekä tavoite- ja kehityskeskustelut. – Yksilön työhyvinvointia ja jaksamista parantaa osaamisesta huolehtiminen, työkyvyn ylläpitäminen, työuupumuksen ehkäisy, epäasialliseen kohteluun tai käyttäytymiseen puuttuminen, erilaisten vaarojen arviointi sekä mahdollinen kuntoutus. – Työsuojeluyhteistoiminnassa käsitellään työaikoihin liittyviä käytäntöjä ja seurantaa sekä esimerkiksi työaikapank- kijärjestelmien tuomia mahdollisuuksia. Erityisesti tulee seurata yötyötä tekevän henkilöstön jaksamista ja erityistar- peita. – Ikäjohtamismallien laatimisessa liitot suosittelevat käyttämään apuna esimerkiksi julkaisua ”Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria – Opas ikäohjelman laatimiseksi 31.5.2013”. – Työhyvinvointiin liittyvän koulutuksen osalta liitot suosittelevat tutustumaan esimerkiksi työhyvinvointikortti –kou- lutukseen. Tietoa työhyvinvoinnin kehittämisestä: - Liittojen kotisivut - xxx.xxx.xx - xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxx_xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx - xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx - xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx - xxx.xxx.xx - xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx - xxx.xxxxxxxxxx.xx/xx/xxxxxxxxxxx - xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx - xxx.xxxxxxxx0000.xx - xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx
Työhyvinvointi. Työhyvinvoinnin ja työssä onnistumisen edistäminen kuuluvat sekä työnantajalle että työntekijöille. Kumpikaan osapuoli ei voi yksin luoda tai olla vastuussa työhyvinvoinnista. Työnantajan vastuulla ovat ensisijaisesti työympäristön turvallisuuteen, työn organisointiin, hyvään esimiestyöhön ja johtamiseen sekä työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät asiat. Työntekijöillä on vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa ylläpidosta sekä omasta asenteestaan. Työntekijöiden työkykyä työnantaja tukee monipuolisia työhyvinvointipalveluja tarjoamalla. Yksi työhyvinvoinnin tärkeimmistä tekijöistä on hyvä esimiestoiminta sekä sitä tukeva aktiivinen, luottamuksellinen ja yhteistyökykyinen työyhteisö. Töiden selkeä suunnittelu ja toteutus sekä siihen liittyvä palaute ja arviointi mahdollistavat työhyvinvoinnin ylläpidon ja kehittymisen. Esimiestyöhön ja johtamiseen kuuluu myös hyvä perehdyttäminen.