TYÖEHTOSOPIMUS

Työehtosopimus on voimassa 28.2.2022 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen voimassaolon päättymistä ole kirjallisesti kummaltakaan puolelta irtisanottu. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa tä- män työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi työehtosopimus on allekirjoitettu tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.

2 § Palkkaratkaisu

2.1 Paikallinen palkkaratkaisu 2020 ja 2021

Ensisijaisesti palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti yritys- tai toimipaikkakohtai- sesti ottaen huomioon muun muassa yrityksen talous-, tilauskanta-, työllisyys- ja kus- tannuskilpailukykytilanne. Paikallisten neuvottelujen tavoitteena on löytää kunkin yrityk- sen tilanteeseen ja tarpeisiin sopiva palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkan- muodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja tuottavuuden kehittämistä työpaikalla. Neuvottelujen käymiseksi luottamusmiehelle on tarkoituksen- mukaista toimittaa etukäteen tiedot yrityksen tilanteesta.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovitaan palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa vuoden 2020 osalta 15.4.2020 mennessä ja vuoden 2021 osalta 15.4.2021 mennessä, ellei paikallisesti sovita neuvot- teluajan pidentämisestä. Sopimus paikallisesta palkkaratkaisusta on tehtävä kirjallisesti.

Neuvoteltaessa paikallisesta palkkaratkaisusta on huomioitava yksityisyyden suojaa koskevat säännökset.

2.2 Palkantarkistukset 2020, ellei ole sovittu paikallisesta palkkaratkaisusta

1.5.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toimihenkilöiden palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella. Yleiskorotus toteutetaan elintar- viketeollisuuden aiemman käytännön mukaan.

2.3 Palkantarkistukset 2021, ellei ole sovittu paikallisesta palkkaratkaisusta

1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toimihenkilöiden palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella. Yleiskorotus toteutetaan elintar- viketeollisuuden aiemman käytännön mukaan.

Lisäksi 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien toi- mihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtaisena eränä 0,7 % laskettuna toimihenkilöiden helmikuun 2021 palkkasummasta. Palkkasummassa huomioidaan kuukausipalkat luontoisetuineen. Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tar- koituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, mahdollistaa palkkoihin muodostuneiden vinoumien oikaisua ja tukea yrityksen palkkapolitiikan ja oikeudenmu- kaisen palkkaporrastuksen toteutumista.

Erän jako selvitetään ennen sen käyttöä luottamusmiehelle, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, toimihenkilöille yhteisesti. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromäärän ja selvittää, miten korotukset tullaan kohdentamaan. Jos selvitystä ei anneta ennen erän käyttöönottoa, se jaetaan 0,7 % yleiskorotuksena. Lisäksi luotta- musmiehellä, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, toimihenkilöillä yhteisesti, on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen selitys yritys- tai työpaikkakohtai- sen erän kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihen- kilöiden palkankorotusten kokonaismäärä. Selvityksen antamisessa on huomioitava yk- sityisyyden suojaa koskevat säännökset.

2.4 TVL-palkat

TVL-palkkoja korotetaan 1.5.2020 1,3 % ja 1.5.2021 2,0 %.

2.5 Erilliset lisät

Erillisiä lisiä (palvelusvuosilisä, vuorotyölisät, leipomoiden lauantaityölisä) korotetaan 1.5.2020 1,3 % ja 1.5.2021 2,0 %.

3 § Työehtosopimuksen selkeyttäminen

Elintarviketeollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksesta 1.2.2018-31.1.2020 so- vittaessa Elintarviketeollisuusliitto ry ja Ammattiliitto Pro ry perustivat liittojen välisen työryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella työehtosopimuksen kirjoitusasua ja tehdä sopimusosapuolille tarvittavat muutosehdotukset työehtosopimuksen luettavuuden ja

selkeyden parantamiseksi. Liitot ovat hyväksyneet työryhmän ehdotukset ja ne tulevat voimaan 1.2.2020.

Liitot ovat lisäksi sopineet 1.1.2020 voimaan tulleen työaikalain mukaisista muutoksista työehtosopimuksessa käytettyihin sanamuotoihin liittyen.

Muutokset eivät muuta työehtosopimuksen sisältöä tai työehtosopimusmääräysten va- kiintunutta tulkintaa. Muutettuihin kohtiin liittyvissä tulkintaerimielisyyksissä oikea tul- kinta ratkaistaan 1.2.2018-31.1.2020 voimassa olevan ja sitä edeltäneiden työehtoso- pimusten perusteella.

4 § Tekstimuutokset

− Poistetaan työehtosopimuksen 5 §:n (Irtisanomisaika ja lomautus) 1. kohdasta pöy- täkirjamerkintä, joka rajoittaa toimihenkilön irtisanomista palkallisen sairausloman ai- kana.

− Muutetaan 13 §:n (Säännöllinen työaika ja sen sijoittuminen) 4. kohta Xxxxxxx työaika kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti:

4. Liukuva työaika

Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoit- tamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päät- tymisajankohdan. Paikallisessa sopimuksessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin:

− kiinteä työaika,

− työajan vuorokautinen xxxxxxxxxxx,

− liukuma-ajan sijoittaminen,

− lepoaikojen sijoittaminen ja

− säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx-aika, joka voi olla enintään neljä tuntia. Viikoittainen säännöllinen työ- aika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Liukuva työaika voidaan paikallisesti sopimalla järjestää siten, että

1. ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä saa olla enintään 60 tuntia tai

2. enintään 60 tunniksi sovittava enimmäiskertymä saa ylittyä enintään vuoden mittaisen, paikallisesti sovittavan seurantajakson aikana. Tällöin ylitysten ja alitusten kertymä saa kuitenkin olla enintään 60 tuntia seurantajakson päät- tyessä.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähen- netään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla. Sovittaessa voidaan vapaana pi- tää myös kokonaisia työpäiviä.

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä yksittäisen toimihenkilön suostumuk- sella häntä koskeviin liukuvan työajan saldotietoihin

− Muutetaan työehtosopimuksen 13 §:n (Säännöllinen työaika ja sen sijoittuminen) ala- otsikon 5. Keskimääräinen säännöllinen työaika kohdan 2. toinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään 12 tuntiin saakka viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännölli- nen viikoittainen työaika on 48 tuntia.

Lisäksi lisätään 13 §:n alaotsikon 5. Keskimääräinen säännöllinen työaika kohtaan

2. uusi kolmas, neljäs ja viides kappale sekä soveltamisohje seuraavasti:

Paikallisesta sopimuksesta, jolla säännöllistä vuorokautista työaikaa on piden- netty yli kahdella tunnilla, on ilmoitettava liitoille.

Xxxxxxx säännölliset työpäivät on järjestetty 12-tuntisiksi, työajan tasoittumis- suunnitelman mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolon veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen si- sältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

Soveltamisohje:

Kun työaika on järjestetty 12-tuntisiksi vuoroiksi ja toimihenkilö työskentelee tasoittumissuunnitelman mukaisesti, hänen vuosilomakertymäänsä eivät vaikuta ne poissaolot, jotka johtuvat työajan järjestämisestä.

Xxxxxxx säännöllistä vuorokautista työaikaa on paikallisesti sopimalla pidennetty yli kahdella tunnilla, toimihenkilöllä on perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa ja siirtyä takaisin perustyöaikaan noudattaen vähintään kolmen viikon ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin so- vita.

Allekirjoituspöytäkirjaan ei enää oteta työaikakokeilua koskevaa merkintää.

Lisäksi poistetaan 13 §:n alaotsikon 5. Keskimääräinen säännöllinen työaika kohta 3., jossa viitataan allekirjoituspöytäkirjan työaikakokeilua koskevaan merkintään.

− Lisätään työehtosopimuksen 13 §:n (Säännöllinen työaika ja sen sijoittuminen) alaot- sikon 5. Keskimääräinen säännöllinen työaika alle uusi 3. kohta seuraavasti:

3. Perustellun ja ennalta-arvaamattoman tuotannollisen tilanteen johdosta työn- antaja voi tilapäisesti pidentää päivä- tai kaksivuorotyötä tekevän toimihenkilön vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään 10 tuntiin viikoittaisen säännöllisen työajan ollessa enintään 50 tuntia. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan pidentää yksittäisen toimihenkilön kohdalla enintään 20 työvuoron osalta ja

enintään kuuden työviikon aikana kalenterivuodessa. Tilapäistä pidennystä voi- daan osoittaa enintään kahdelle peräkkäiselle työviikolle.

Toimihenkilön palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä piden- nettyä työaikaa tehtäessä että työaikaa tasattaessa. Käytettäessä pidennettyä vuorokautista työaikaa arkipyhänä tai sunnuntaina, maksetaan sunnuntaityö- korvaus työehtosopimuksen mukaisesti.

Toimihenkilön säännöllisen työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen mukai- seen säännölliseen työaikaan 52 kalenteriviikon kuluessa. Jos säännöllinen työ- aika ei tasoitu mainitussa ajassa, korvataan tasoittumatta jääneet tunnit 50 %:lla korotettuna seuraavan palkanmaksun yhteydessä, ellei toimihenkilön kanssa sovita tuntien vaihtamisesta vapaaksi.

Pidentäessään toimihenkilön vuorokautista säännöllistä työaikaa työnantajan on noudatettava vähintään kolmen päivän ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä vuorokautisen säännöllisen työajan tilapäisestä pidentämisestä tapauskohtaisesti, asiallisista ja painavista henkilö- kohtaisista syistä (kuten terveydelliset syyt tai lasten hoitamiseen liittyvät järjes- telyt).

− Poistetaan työehtosopimuksen 14 § (Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin työajan lisäyksen toteuttaminen 1.2.2017 alkaen) kokonaisuudessaan.

Työehtosopimuksen jäljempi pykälänumerointi muutetaan vastaavasti.

Lisäksi muutetaan työehtosopimuksen 8 §:n (Toimihenkilön palkka) lopussa oleva pöytäkirjamerkintä kuulumaan seuraavasti:

Pöytäkirjamerkintä:

Tehtävässä, jossa toimihenkilön työaikaa ei ole etukäteen määritelty, voidaan palkka sopia maksettavaksi tuntipalkkana. Tuntipalkka muodostetaan jakamalla ao. tehtäväkokonaisuuden vaativuuden mukainen vaativuusluokkapalkka mah- dollisine henkilökohtaisine lisineen tuntijakajalla 160, jos työaika ao. työssä ta- vanomaisesti on 40 tuntia ja tuntijakajalla 158, jos työaika ao. työssä tavanomai- sesti on 37,5 tuntia.

− Muutetaan työehtosopimuksen 22 §:n (Lepoajat, jatkossa 21 §) alaotsikon ”Korvaus viikoittaisesta vapaa-ajasta” (jatkossa ”Viikkolepokorvaus”) 3. kohta kuulumaan seu- raavasti:

3. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauk- sessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tapaturman tai tilapäisen hoitovapaan vuoksi.

− Lisätään työehtosopimukseen uusi pykälä työaikalain mukaisen työajan enimmäis- määrän tasoittumisjakson pituudesta:

26 § Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso

Työaikalain mukaisen enimmäistyöajan tasoittumisjakso on enintään kuusi kuukautta. Teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä tasoittumisjakson pituus voi olla enintään 12 kuukautta. Tasoittumisjakson pituutta muutettaessa toimihenkilöille annetaan tieto työpaikalla käytettävän työajan enimmäismää- rän tasoittumisjakson pituudesta ja muutoksen perusteesta.

− Lisätään 28 §:ään (Koulutustilaisuudet) uusi, viimeinen kappale seuraavasti:

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työaikalain työaikaa koskevien määräys- ten ja säännösten sekä työsopimuksessa sovitun estämättä osoittaa toimihen- kilön osallistumaan ammatillista osaamista kehittävään tai ylläpitävään koulu- tukseen enintään 8 tuntia kalenterivuodessa työtuntijärjestelmän ulkopuolella ja säännöllisen työajan lisäksi. Työnantajan edellyttämään koulutukseen osal- listuminen on työaikaa, ja sen ajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi toimi- henkilön peruspalkan mukainen korvaus. Koulutuksen tarpeesta, sisällöstä ja ajankohdasta keskustellaan toimihenkilön kanssa hyvissä ajoin ennen koulu- tusta. Koulutusta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

− Poistetaan työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen kohdasta 4. Vapaan antami- nen soveltamisohje, joka rajoittaa työajan lyhennysvapaiden vaihtamista vapaaksi.

− Lisätään irtisanomissuojasopimukseen uusi 21 § seuraavasti:

21 § Yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluajan laskeminen

Työnantajan harkitessa irtisanomia, lomautuksia tai osa-aikaistamisia tuotan- nollisista, taloudellisista tai toimintojen uudelleen järjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (334/2007) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä tässä määräyksessä sovituin poik- keuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.

Yhteistoimintalaista poiketen lasketaan yhteistoimintalain 51 §:n mukainen neuvotteluaika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteistoimintalain 45 §:n mukai- nen kirjallinen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi.

Esimerkki:

Työnantajan suunnittelemaa, kahdeksan toimihenkilön määräaikaista lo- mauttamista koskeva kirjallinen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi 2.3.2020. Yhteistoiminalaista poiketen neuvotteluajan katsotaan alkavan 2.3.2020, joten 14 päivän neuvotteluvelvoite katsotaan tältä osin täyte- tyksi 16.3.2020.

Jäljempänä irtisanomissuojasopimuksessa pykälänumerointi muutetaan vastaa- vasti.

5 § Luottamusmiesten toimintaedellytysten parantaminen paikallisen sopimisen edistämiseksi työpaikalla

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Ammattiliitto Pro ry näkevät tärkeänä edistää paikallista sopimista työpaikoilla. Paikallinen sopiminen antaa mahdollisuuksia kehittää toiminnan joustavuutta ja toimintatapoja. Toimintatapojen kehittäminen parantaa yksikön tuotta- vuutta ja kannattavuutta. Neuvottelukulttuuri, innostuminen ja sitoutuminen tavoitteisiin kasvavat kun muutosta tehdään yhdessä. Liitot järjestävät yhteistä koulutusta paikalli- sesta sopimisesta sopimuskauden aikana.

Neuvottelukulttuuria ja –osaamista sekä jatkuvan vuoropuhelun ja avoimuuden taitoja tulee kehittää, jotta työpaikalla voidaan onnistua paikallisessa sopimisessa. Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on työpaikalla edistää yhteistoimintaa, parantaa yrityksen kil- pailukykyä ja tuottavuutta sekä lisätä paikallista sopimista työpaikan tarpeiden mukai- sesti. Työpaikalla tulee olla neuvotteluja toteuttavat osapuolet kuten luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimintaedellytyksiä tulee parantaa tasaveroisen neuvottelun onnis- tumiseksi. Paikallisen sopimisen edistämiseksi ja luottamusmiesten osaamisen varmis- tamiseksi sopijaosapuolet suosittavat, että luottamusmiesten toimikausi olisi työpai- koilla kolmivuotinen. Paikallisesti työsuojelutoimikunnassa voidaan sopia myös työsuo- jeluvaltuutettujen toimikauden pituudeksi kolme vuotta.

Luottamusmiehen kanssa tarkastellaan toimikauden alussa heidän ajankäyttöään ja selvitetään yhdessä tehtävän vaatima ajankäyttö ja sen vaikutukset työtehtäviin sekä mahdollisten sijaisuusjärjestelyjen tarve. Samalla työnantaja käsittelee luottamusmie- hen kanssa yhteiset tavoitteet yrityksen toimintaedellytysten, paikallisen sopimisen sekä työpaikan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tässä yhteydessä luottamusmiehelle tehdään myös kirjallinen koulutussuunnitelma hänen osaamisensa kehittämiseksi.

Suunnitelmaa tarkastellaan tarvittaessa vuosittain.

Osallistuminen sopijaosapuolten (ETL-Pro) yhteiseen koulutukseen on omiaan edistä- mään paikallista yhteistoimintaa työpaikalla. Koulutukseen olisi tärkeää osallistua mo- lempien neuvottelukumppanien yhdessä. Toisen osapuolen este ei kuitenkaan estä toisen osallistumista.

Pitkäjänteisen ja työpaikan yhteistoimintaa edistävän paikallisen sopimisen edellytyk- senä on, että molemmat neuvotteluosapuolet tietävät, mistä voidaan sopia. Tätä edis- tääkseen sopijaosapuolet ovat tehneet työehtosopimuksen liitteeksi taulukon, mistä asioista on elintarviketeollisuuden toimihenkilösopimuksen mukaan mahdollista sopia paikallisesti toisin. Luottamusmiehen toimikauden alussa luottamusmies ja työnantajan edustaja yhdessä käyvät läpi yrityksessä voimassa olevat paikalliset sopimukset ja tar- kastelevat niiden ajantasaisuutta.

Paikallista sopimista edistää, että luottamusmies saa asian käsittelyn kannalta kaikki tarvitsemansa tiedot. Liitot ovat laatineet taulukon luottamusmiehelle työehtosopimuk- sen mukaan annettavista tiedoista (työehtosopimuksen liitteenä).

On tärkeää, että luottamusmiehelle turvataan omassa ammatissaan tarvittava osaami- nen myös toimikauden päätyttyä. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättyessä on työnantajan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammat- titaitonsa ylläpitäminen työnantajan järjestämää perehdytystä.

6 § Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset

Luottamusmiesten korvaukset 1.5.2020 lukien ovat:

Toimihenkilöiden lukumäärä	Euroa
5-9	80
10-20	129
21-50	163
00-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
381 tai enemmän	429

Työsuojeluvaltuutetun korvaukset 1.5.2020 lukien ovat:

Toimihenkilöiden lukumäärä	Euroa
10-20	129
21-50	163
00-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
381 tai enemmän	429

7 § Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun ammattitaidon ylläpitäminen

Osapuolet toteavat yhteisenä tulkintanaan, että sen lisäksi, mitä on sovittu yhteistoi- mintasopimuksen 3.2 kohdassa, työnantajan ja luottamusmiehen / työsuojeluvaltuute- tun on selvitettävä myös luottamustehtävän aikana edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen anta- mista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

8 § Suunnitelmallinen henkilöstön kehittäminen

Työnantajien ja työntekijöiden kannalta on tärkeää, että ammatillinen osaaminen säilyy ja kehittyy työelämän muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Joustavin koulutusratkaisuin on jokaisen ulottuville pyrittävä tuomaan mahdollisuus osaamisen ajan tasalla pitä- miseksi ja ammatissa kehittymiseksi. Liitot pitävät myös tärkeänä, että esimiestehtä- vissä toimiville toimihenkilöille annetaan työtehtäviin liittyvää koulutusta mm. esimies- työstä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.

Liitot suosittelevat jäsenilleen, että ne edistävät suunnitelmallista ammatillisen osaami- sen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä yhteistyötä koulutusasioissa. Henkilöstön kehit- tämistä voidaan edistää esim. yhdessä laadittujen yksilöllisten koulutussuunnitelmien avulla.

9 § Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma 2020-2021

Liitot ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta nuorille vuosiksi 2020-2021. Pöytäkirja otetaan työehtosopimuksen liitteeksi.

10 § Työllistymisvapaa

Työnantajan irtisanottua toimihenkilön työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoi- tetuilla perusteilla on työntekijällä oikeus saada työsopimuslain 7 luvun 12 §:n mukai- sen työllistymisvapaan lisäksi työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää työllistymis- ohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen.

11 § Tasa-arvo

Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-ar- volain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä. Tätä työtä tukeakseen so- pijapuolet järjestävät tarvittaessa sopimuskauden aikana yhteistä koulutusta tasa-arvo- suunnitelman laatimisesta.

12 § Rinnakkaissopimuskielto

Sopijapuolet sitoutuvat siihen, etteivät ne tee sopimuksen soveltamispiirissä rinnakkaissopimuksia sekä myötävaikuttavat siihen, etteivät myöskään muut niitä tee.

13 § Yhteistoimintasopimus

Yhteistoimintasopimuksen 1-kohdan 3. kappaleen määräyksellä ei ole työehtosopi- muslain mukaisia vaikutuksia.

14 § Selviytymislauseke yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

Yrityksen ajautuessa poikkeuksellisen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, työnantaja ja luottamusmies/asianomaiset luottamusmiehet voivat tehdä määräaikaisen paikalli- sen sopimuksen (jälj. selviytymissopimus), jolla poiketaan yhdessä sovittavalla tavalla työehtosopimuksen palkkaa ja muita taloudellisia etuuksia koskevista määräyksistä.

Palkkauksessa ei kuitenkaan saa alittaa työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mu- kaista henkilökohtaista vähimmäispalkkaa.

Selviytymissopimusta voidaan käyttää vain yrityksen rahoitusaseman ja likviditeetin väliaikaiseen turvaamiseen, eikä sitä voida käyttää normaalista liiketoiminnasta johtu-

vien riskien hallintaan. Selviytymissopimus voidaan kohdistaa koko yritykseen, sen yk- sittäiseen tuotantolaitokseen tai muuhun toimintayksikköön.

Luottamusmiehellä on oikeus saada tarpeelliset tiedot niistä perusteista, joihin selviyty- mislausekkeen mukainen sopiminen perustuu. Luottamusmiehelle annettavia tietoja on täydennettävä, kun selviytymislausekkeen käyttöön liittyvä tieto lisääntyy. Luottamus- miesten kanssa todetaan yhdessä taloudellinen vaikea tilanne, käsitellään yrityksen asiakastarpeet, tilauskanta, yrityksen taloudellinen tilanne ja työnantajan korjaavat toi- met taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot ovat luottamuksellisia, kuitenkin siten, että sopi- musosapuolet voivat ilmaista yrityksen taloudellista asemaa koskevia, asian kannalta tarpeellisia tietoja tukenaan käyttämille asiantuntijoille.

Luottamusmiehelle on ennen sopimuksen tekemistä esitettävä toimenpidesuunnitelma, jonka mukaisesti yrityksen rahoitusasemaa ja likviditeettiä parannetaan ja selviydytään poikkeuksellisesta olosuhteesta. Työnantajan on tiedotettava luottamusmiehelle suun- nitelman etenemisestä säännöllisin väliajoin koko sopimuksen voimassaoloajan.

Tässä tarkoitettu sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja se on voimassa määräajan, jonka enimmäispituus kerrallaan on yksi vuosi. Sopimus on lähetettävä tiedoksi työehtosopi- muksen osapuolina oleville järjestöille (ETL ja Pro). Sopimukseen voidaan ottaa sen määräaikaisuudesta huolimatta sopimuksen irtisanomisehto. Sopimuskauden aikana yrityksen taloudellisen tilanteen kehittymistä seurataan säännöllisesti, ja jos yrityksen taloudellinen tilanne paranee kesken sopimuskauden niin, ettei selviytymislausekkeen käytölle ole enää perusteita, sopimus voidaan purkaa. Sopimus raukeaa, jos yritys jou- tuu selvitystilaan tai konkurssiin.

Sopimusosapuolet voivat sopia mm. irtisanomissuojasta selviytymissopimuksen voi- massaoloajaksi ja/tai taloudellisesta kompensaatiosta sopimuksen piirissä oleville toi- mihenkilöille.

Työnantajan on järjestettävä luottamusmiehelle tarvittaessa koulutusta, joka lisää luot- tamusmiehen valmiuksia yrityksen taloudellisen tilanteen ymmärtämiseen.

Luottamusmies voi käyttää yrityksen asiantuntijoita saadakseen tietoa yrityksen talou- dellisesta tilanteesta valmistautuessaan sopimusneuvotteluun sekä sopimusneuvotte- luissa, kun se on käsiteltävän asian kannalta tarpeellista. Sopimusosapuolet voivat li- säksi käyttää sopimusneuvottelujen ja sopimuksen voimassaoloaikana taustatukenaan liittojen (ETL ja Pro) asiantuntijoita.

15 § Työryhmät

ELPA-työryhmä

Työehtosopimuskauden ajaksi perustetaan liittojen välinen työryhmä, jonka tehtävänä on tiedottaa palkkausjärjestelmästä ja sen ajantasaisuuden tärkeydestä sekä kouluttaa jäsenistöä sopimuskauden aikana. Lisäksi työryhmä selvittää palkkausjärjestelmän

muutostarpeita ja tekee tarvittaessa sopimuskauden päättymiseen mennessä palkkaus- järjestelmää koskevat muutosehdotukset sopimusosapuolille.

Työaikojen kehitys -työryhmä

Työryhmä jatkaa työtään tulevalla sopimuskaudella. Työryhmän tehtävänä on edelleen seurata elintarvikealalla ja muualla teollisuudessa tapahtuvia toimihenkilöiden työaikoi- hin ja tuottavuuden kehittämiseen liittyviä muutoksia sekä muutostarpeita ja tiedottaa tapahtuvasta kehityksestä.

Uuden työaikalain ja työehtosopimuksen myötä työaikapankkien käyttö työpaikoilla saattaa yleistyä, minkä lisäksi liukuva työaika voidaan järjestää uudella tavalla. Työ- ryhmä kartoittaa sopimuskauden aikana työaikapankkien ja liukuvan työajan järjestä- mistapoja ja toteutusta työpaikoilla sekä pyrkivät edistämään työnantajien ja toimihenki- löiden kannalta tarkoituksenmukaisten työajan järjestämistapojen kokeilemista paikalli- sesti. Sopimuskauden aikana järjestetään tarvittaessa koulutusta toimihenkilöiden työ- aikojen erilaisista järjestämistavoista ja arvioidaan työehtosopimuksen muutostarpeita joustavien sekä työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävien työaikajärjestelyjen edis- tämiseksi.

Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäiseminen -työryhmä

Työehtosopimuskauden ajaksi perustetaan liittojen välinen työryhmä, jonka tehtävänä on laatia työpaikoille 31.12.2020 mennessä ohjeistusta epäasiallisen kohtelun ja häirin- tätilanteiden varalle. Ohjeistuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin: häirintätilanteiden tunnistaminen, eri osapuolten vastuut epäasiallisen koh- telun ja häirinnän ehkäisemiseksi, menettelytavat tilanteiden selvittämiseksi ja aihepiiriä säänteleä lainsäädäntö.

16 § Sopimuksen hyväksyminen

Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin. ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

AMMATTILIITTO PRO RY

ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Elintarviketeollisuusliitto ry Ammattiliitto Pro ry

SOVELTAMISALA ‌

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala ‌

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyritysten palve- luksessa olevat, toimihenkilötehtävissä toimivat henkilöt.

Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla eikä palk- kausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta.

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. tuotantoon, tutkimus- ja tuotekehitykseen, suunnitteluun, logistiikkaan, talous- ja henkilöstöhallintoon, myyntiin, markkinointiin, tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn, varastotoimintoihin, kuljetuksiin, vientiin ja tuontiin liittyvät toimihenkilötehtävät.

Sopimuksen soveltamisella ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihen- kilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perus- teella kuuluu sopimuksen soveltamisalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käy- tännön kokemuksen kautta. Toimiminen toimihenkilöiden esimiehenä ei sellaisenaan sulje tehtävää pois sopimuksen piiristä.

Sopimusta ei sovelleta ylempiin toimihenkilöihin eikä työntekijätehtävissä oleviin henki- löihin.

Osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasial- lisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.

Pöytäkirjamerkintä:

Yllä olevalla soveltamismääräyksellä ei muuteta aiempien teknisten- ja teolli- suustoimihenkilöiden työehtosopimusten soveltamisalaa.

2 § Sovellettavat yleiset sopimukset ‌

− Liittojen väliset yleiset sopimukset:

o Yhteistoimintasopimus 25.11.2011

o Irtisanomissuojaa koskeva sopimus 16.2.2005

− Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoi- toonohjauksesta työpaikoilla 12.1.2006

TYÖSUHDE ‌

3 § Työsuhde ‌

1. Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimi- henkilö.

2. Koeaika ja määräaikainen työsopimus

Koeaikaa koskeva sopimusehto voidaan sisällyttää työsuhteeseen kertaalleen työsuh- teen alkaessa.

Luottamusmiehelle on pyydettäessä annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhteeseen otetuista toimihenkilöistä. Erikseen pyydettäessä on luottamusmiehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

Soveltamisohje:

Jos luottamusmies on esittänyt, että hänen tulee saada kulloinkin tämän kohdan mukaiset tiedot, tulee ne antaa hänelle ilman eri pyyntöä viivytyksettä.

3. Muutokset toimihenkilön asemassa

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomissuojasopimuksen mukainen erityisen painava syy ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.

Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa.

4. Provisiopalkkaisten myyntimiesten työehdot

Kokonaan tai osittain provisiopalkkaisten myyntimiesten työehdot sovitaan mahdolli- simman täsmällisesti huomioon ottaen kauppaedustajista ja myyntimiehistä annettu laki. Tällöin on syytä selvittää mm. palkkaus, kulujen korvausperusteet, vuosiloma- ja sairausajan palkan laskemisperusteet ja provisio-osan määräytymisperuste sekä provi- sion maksuajankohta. Ennen kuin työantaja vahvistaa myyntitavoitteet on tarkoituksen- mukaista, että niistä keskustellaan työnantajan ja asianomaisen myyntimiehen välillä. Työnantaja korvaa kaikki työtehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut.

4 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet ‌

Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.

Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mu- kaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työn- antajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edus- tajana. Hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista tulee tiedottaa viimeistään samanai- kaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.

Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihen- kilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpoli- tiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.

Pöytäkirjamerkintä:

Kun toimihenkilö palaa pitkiltä ja perättäisiltä perhevapailta (esim. hoitovapaa) takaisin työhön, tulee työnantajan kiinnittää huomiota työssä tapahtuneisiin muutoksiin ja tarvittaessa perehdyttää toimihenkilö uudelleen työhön.

Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvotte- lujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.

Soveltamisohje:

Pääsääntöisesti selvitys on annettava työsopimusta solmittaessa.

5 § Irtisanomisaika ja lomautus ‌

1. Irtisanomisajat

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irti- sanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen kesto	Irtisanomisaika
enintään 1 vuosi	14 päivää
yli 1 vuosi – enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 vuotta – enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 vuotta – enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen kesto	Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5.-30.9.) irtisa- nomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosiloman.

2. Lomautus

Lomautuksessa noudatetaan työsopimuslain säännöksiä. (kts. myös irtisanomissuoja- sopimuksen lomautusta koskevat määräykset, s. 85)

NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN ‌

6 § Neuvottelujärjestys ‌

1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista ky- symyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikut- tavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työ- paikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toi- mihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään, ja josta paikalliset neu- vottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsi- teltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnanta- jan ja toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neu- votteluilla ja jolleivat nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

4. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauk- sissa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

5. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymi- sestä.

6. Jolleivat edellä 2 kohdassa mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

7. Niin kauan kuin edellä 3 kohdassa mainitusta erimielisyydestä käydään neuvotte- luja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpitee- seen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

8. Sopijapuolilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun, mikäli näin sovitaan. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, menetellään ku- ten 2, 3 ja 6 kohdissa määrätään.

7 § Paikallinen sopiminen ‌

Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdol- lista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimi- henkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.

Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmie- hen on katsottava edustavan.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa nou- dattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää tai sopimuk- sen on tarkoitettu olevan voimassa yli kaksi viikkoa.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan sen- kin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määrä- ajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Työehtosopimuksen liitteenä on luettelo asioista, joista voidaan sopia paikallisesti.

PALKKAMÄÄRÄYKSET ‌

8 § Toimihenkilön palkka ‌

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Kuukausipalkalla tarkoitetaan tätä sopimusta sovellettaessa toimihenkilön rahapalkkaa luontaisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotusta.

Toimihenkilön palkka määräytyy tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkaus- järjestelmän mukaisesti hänen hoitamansa tehtävän vaativuuden, henkilökohtaisen pätevyyden ja nykyisen työsuhteen yhtäjaksoisen kestoajan perusteella. ELPA-palk- kausjärjestelmä kokonaisuudessaan löytyy työehtosopimuksen sivulta 52 lukien.

TVL-palkat sopimuskauden aikana ovat:

TVL	Pisteet	30.4.2020 saakka Euroa	1.5.2020 lukien Euroa	1.5.2021 lukien Euroa
1	120-134	1840	1864	1901
2	135-149	1882	1906	1944
3	150-164	1935	1960	1999
4	165-179	1994	2020	2060
5	180-194	2084	2111	2153
6	195-209	2183	2211	2255

7	210-224	2285	2315	2361
8	225-239	2400	2431	2480
9	240-254	2604	2638	2691
10	255-269	0000	0000	0000
11	270-284	3012	3051	3112
12	285-299	3252	3294	3360
13	300-314	3541	3587	3659
14	315-330	3858	3908	3986

Palvelusvuosilisät sopimuskauden aikana ovat:

Työsuhteen yhtäjaksoinen kesto	30.4.2020 saakka Euroa	1.5.2020 lukien Euroa	1.5.2021 lukien Euroa
3-4	24	25	26
5-9	47	50	51
10-14	69	72	73
15-19	83	87	89
20-24	000	000	000
25-29	128	134	137
yli 30	152	159	162

Palkka maksetaan ennakolta ilmoitettuina, kiinteinä palkanmaksupäivinä.

Maksun tapahtuessa pankin välityksellä, palkan tulee olla toimihenkilön nostettavissa palkanmaksupäivänä. Jos palkanmaksupäivä on lauantai, sunnuntai tai kansallinen pyhäpäivä, palkan tulee olla toimihenkilön nostettavissa palkanmaksupäivää edeltä- vänä pankin aukiolopäivänä.

Palkanmaksupäivän ja -tavan muuttamisesta on paikallisesti sovittava viimeistään kuu- kautta ennen muutoksen toimeenpanoa.

Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava kor- vauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhteydessä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tehtävässä, jossa toimihenkilön työaikaa ei ole etukäteen määritelty, voidaan palkka sopia maksettavaksi tuntipalkkana. Tuntipalkka muodostetaan jakamalla ao. tehtäväkokonaisuuden vaativuuden mukainen vaativuusluokkapalkka mah- dollisine henkilökohtaisine lisineen tuntijakajalla 160, jos työaika ao. työssä ta- vanomaisesti on 40 tuntia ja tuntijakajalla 158, jos työaika ao. työssä tavan- omaisesti on 37,5 tuntia.

9 § Osa-ajan palkka ‌

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoroluet- telon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä

sama kuin ylityöstä maksettavaa palkkaa laskettaessa (kts. 19 §). Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Soveltamisohje:

Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa, taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.

Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, osa-ajan palkka lasketaan seuraavasti:

− Lasketaan kuukauteen sisältyneet työvuoroluettelon mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit.

− Kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäi- vän/-tunnin palkka.

− Poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen si- sältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

Kuukausityöaika 2020-2022

2020	Työpäiviä	37,5 t	40 t
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	22	165	176
huhtikuu	20	150	160
toukokuu	19	142,5	152
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	23	172,5	184
elokuu	21	157,5	168
syyskuu	22	165	176
lokakuu	22	165	176
marraskuu	21	157,5	168
joulukuu (itsenäisyyspäivä on sunnuntai)	21	157,5	168

2021	Työpäiviä	37,5 t	40 t
tammikuu	19	142,5	152
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	23	172,5	184
huhtikuu	20	150	160
toukokuu	20	150	160
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	22	165	176
elokuu	22	165	176

syyskuu	22	165	176
lokakuu	21	157,5	168
marraskuu	22	165	176
joulukuu (sisältää itsenäi- syyspäivän)	22	165	176

2022	Työpäiviä	37,5 t	40 t
tammikuu	20	150	160
helmikuu	20	150	160

Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 13 §:n 5.2 kohdan seitsemännen kappaleen tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin so- vita.

10 § Sijaisuuskorvaus ‌

Toimihenkilön (harjoittelijaa lukuun ottamatta) hoitaessa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, toimihenkilölle maksetaan työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena 14- 35 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan, mikäli toimeen olennaisesti liittyviä sijai- suuksia ei ole otettu huomioon toimihenkilön toimen vaativuutta ja henkilökohtaista pä- tevyyttä arvioitaessa. Samansuuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.

Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista. Sijaisuuskorvaus maksetaan yli viikon kestävistä sijaisuuksista.

Soveltamisohje:

1. Viikkoon sisältyy viisi työpäivää. Mikäli viikon jaksossa on yleisiä vapaapäiviä, esim. arkipyhiä, pitenee jakso vastaavasti.

2. Äkillisissä sijaisuustapauksissa sijaisuuskorvausprosentin suuruutta määritet- täessä tulee kiinnittää huomiota työmäärän äkilliseen lisääntymiseen. Työmää- rän oleellinen lisääntyminen suurentaa korvausprosenttia.

Paikalliset olosuhteet:

Yllä oleva aikaan sidottu pääsääntö ei aina riittävästi ota huomioon paikallisia olosuhteita. Tämän vuoksi saattaa sijaisuuskorvausta harkittaessa eräissä ta- pauksissa olla perusteltua kiinnittää huomiota myös toimihenkilön työmäärän olennaiseen lisääntymiseen ja hoidettavaan toimeen sisältyvään vastuuseen.

Määräyksellä ei huononneta aikaisemmin vallinnutta käytäntöä.

11 § Työnopastuslisä ‌

Jos toimihenkilön työtehtäviin kuuluu kiinteästi oman työnsä ohella suorittaa työnanta- jan erikseen määräämää työnopastusta toimihenkilölle, tulee se huomioida tehtävän vaativuudessa.

Erikseen työnantajan määräämä, toimihenkilön oman työn ohella suorittama työnopas- tus toiselle toimihenkilölle korvataan pääsääntöisesti esim. todetulta työnopastusajalta maksettavalla erillislisällä. Erillinen työnopastuslisä on 10 % toimihenkilön henkilökoh- taisesta palkasta. Tällä ei heikennetä paikallisesti mahdollisesti sovittuja korvausta- soja.

Korvaus ja muut erikseen määrättyyn työnopastukseen liittyvät kysymykset tulee sel- vittää ennen työnopastuksen alkamista.

12 § Pakkasvarastolisä ‌

Xxxxxxx toimihenkilö joutuu työskentelemään pakkasvarastossa (-18 °C) maksetaan hä- nelle erillistä lisää suhteutettuna henkilökohtaiseen palkkaan sekä työskentelyaikaan näissä olosuhteissa. Lisä voidaan maksaa keskimääräisenä kiinteänä kuukausikor- vauksena.

TYÖAIKA ‌

13 § Säännöllinen työaika ja sen sijoittuminen ‌

1. Työaikalain noudattaminen

Työajan suhteen noudatetaan, jollei jäljempänä ole muuta sanottu, työaikalakia.

2. Säännöllisen työajan pituus

Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Xxxxxx toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jat- kuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa, on sään- nöllinen työaika enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirty- misestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voi- daan tehdä seuraavien A- tai B-vaihtoehtojen mukaisesti:

− A-vaihtoehto:

1. Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan

2,7 %. 40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan työajan ly- hentämistä koskevaa sopimusta.

2. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, hänen kuukausipalk- kaansa alennetaan 2,6 %.

− B-vaihtoehto:

1. Xxxxxxxxxxxxx tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle annetaan va- paata 100 tuntia.

2. Vapaan antamisessa noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhen- tämissopimuksen periaatteita. 1.2.-kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa so- velletaan, mitä ao. lyhentämissopimuksessa on määrätty työssä oloon rinnastet- tavista päivistä. Myös työssäoloon rinnasteiset päivät määräytyvät edellä maini- tun sopimuksen mukaisesti.

3. Edellä 1. kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuo- siloma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuoden- päivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.

4. 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useampaan osaan, ellei toisin sovita.

5. Työajan tasoittumissuunnitelma laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.

6. Mikäli toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää työ- suhteen päättymiseen mennessä tai 40-tuntinen työviikkojakso on muusta syystä katkennut ennen sanotun ansainnan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työvuo- roluettelon mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka. Tällöinkin ote- taan huomioon mahdollinen kohdan 1. mukainen suhteellinen vähennys.

3. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

Vuorokautena ja viikkona noudatetaan kalenterivuorokautta ja -viikkoa, jollei paikalli- sesti toisin sovita.

Vuorotyössä työviikko vaihtuu maanantain ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työvuo- rokausi työviikon alkamisajankohtaa vastaavana kelloaikana, ellei paikallisesti toisin sovita.

4. Liukuva työaika

Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Pai- kallisessa sopimuksessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin:

− kiinteä työaika,

− työajan vuorokautinen xxxxxxxxxxx,

− liukuma-ajan sijoittaminen,

− lepoaikojen sijoittaminen ja

− säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx- aika, joka voi olla enintään neljä tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Liukuva työaika voidaan paikallisesti sopimalla järjestää siten, että

1. ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä saa olla enintään 60 tuntia tai

2. enintään 60 tunniksi sovittava enimmäiskertymä saa ylittyä enintään vuoden mittai- sen, paikallisesti sovittavan seurantajakson aikana. Tällöin ylitysten ja alitusten ker- tymä saa kuitenkin olla enintään 60 tuntia seurantajakson päättyessä.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla. Sovittaessa voidaan vapaana pitää myös koko- naisia työpäiviä.

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä yksittäisen toimihenkilön suostumuksella häntä koskeviin liukuvan työajan saldotietoihin.

5. Keskimääräinen säännöllinen työaika

1. Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan ta- soittumissuunnitelman laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa.

Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi seuraavasti:

− päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa siten, että se enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan;

− keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enintään 9 viikon pituisena ajan- jaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan; sekä

− keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuoro- työssä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölli- seen viikkotyöaikaan. (kts. työehtosopimuksen liitteenä olevat pöytäkirjat työajan lyhentämisestä keskeytyvässä kolmivuorotyössä s. 65 ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä s. 67)

Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

2. Työaika voidaan paikallisesti sopimalla järjestää myös siten, että se keskimäärin on työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Ta- soittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi ta- pahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään 12 tuntiin

saakka viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittainen työaika on 48 tuntia.

Paikallisesta sopimuksesta, jolla säännöllistä vuorokautista työaikaa on pidennetty yli kahdella tunnilla, on ilmoitettava liitoille.

Milloin säännölliset työpäivät on järjestetty 12-tuntisiksi, työajan tasoittumissuunni- telman mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolon veroisina vuosilomaa määrättä- essä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivä- työntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

Soveltamisohje:

Kun työaika on järjestetty 12-tuntisiksi vuoroiksi ja toimihenkilö työskentelee ta- soittumissuunnitelman mukaisesti, hänen vuosilomakertymäänsä eivät vaikuta ne poissaolot, jotka johtuvat työajan järjestämisestä.

Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tuntimäärän ylittä- viltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaa- vasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa sään- nöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä toimi- henkilön palkasta. Samoja periaatteita noudatetaan myös silloin, kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoittumisjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päät- tyessä.

Soveltamisohje:

Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.

3. Perustellun ja ennalta-arvaamattoman tuotannollisen tilanteen johdosta työnantaja voi tilapäisesti pidentää päivä- tai kaksivuorotyötä tekevän toimihenkilön vuoro- kautista säännöllistä työaikaa enintään 10 tuntiin viikoittaisen säännöllisen työajan ollessa enintään 50 tuntia. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan pidentää yk- sittäisen toimihenkilön kohdalla enintään 20 työvuoron osalta ja enintään kuuden työviikon aikana kalenterivuodessa. Tilapäistä pidennystä voidaan osoittaa enintään kahdelle peräkkäiselle työviikolle.

Toimihenkilön palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennet-

tyä työaikaa tehtäessä että työaikaa tasattaessa. Käytettäessä pidennettyä vuoro- kautista työaikaa arkipyhänä tai sunnuntaina, maksetaan sunnuntaityökorvaus työ- ehtosopimuksen mukaisesti.

Toimihenkilön säännöllisen työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen mukaiseen säännölliseen työaikaan 52 kalenteriviikon kuluessa. Jos säännöllinen työaika ei ta- soitu mainitussa ajassa, korvataan tasoittumatta jääneet tunnit 50 %:lla korotettuna seuraavan palkanmaksun yhteydessä, ellei toimihenkilön kanssa sovita tuntien vaihtamisesta vapaaksi.

Pidentäessään toimihenkilön vuorokautista säännöllistä työaikaa työnantajan on noudatettava vähintään kolmen päivän ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä vuorokautisen säännöllisen työajan tila- päisestä pidentämisestä tapauskohtaisesti, asiallisista ja painavista henkilökohtai- sista syistä (kuten terveydelliset syyt tai lasten hoitamiseen liittyvät järjestelyt).

14 § Työvuoroluettelo ‌

1. Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työn laatuun nähden mah- dollista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäi- vät.

2. Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenki- löitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen.

3. Työvuoroluetteloon tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toi- mihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voi- maantuloa edeltävänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö tai muuta sovita. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta il- moitetaan myös luottamusmiehelle.

4. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.

15 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö ‌

1. Vuorotyö

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jat- kuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat si- ten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli, ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

Vuorotyölisät 30.4.2020 saakka ovat:

Kuukausipalkka luontoisetuineen	Iltavuorossa senttiä	Yövuorossa senttiä
enintään 1955	187	352
1956-2059	191	360
2060-2159	194	372
2160-2261	201	379
2262-2364	208	389
2365-2463	215	401
2464-2567	220	410
2568-2665	224	417
2666-2768	228	424
2769-2895	233	433
2896-3011	239	444
vähintään 3012	244	455

Vuorotyölisät 1.5.2020 lukien ovat:

Kuukausipalkka luontoisetuineen	Iltavuorossa senttiä	Yövuorossa senttiä
enintään 1980	189	357
1981-2086	193	365
2087-2187	197	377
2188-2290	204	384
2291-2395	211	394
2396-2495	218	406
2496-2600	223	415
2601-2700	227	422
2701-2804	231	430
2805-2933	236	439
2934-3050	242	450
vähintään 3051	247	461

Vuorotyölisät 1.5.2021 lukien ovat:

Kuukausipalkka luontoisetuineen	Iltavuorossa senttiä	Yövuorossa senttiä
enintään 2020	193	364
2021-2128	197	372
2129-2231	201	385
2232-2336	208	392
2337-2443	215	402
2444-2545	222	414

2546-2652	227	423
2653-2754	232	430
2755-2860	236	439
2861-2992	241	448
2993-3111	247	459
vähintään 3112	252	470

Pöytäkirjamerkintä:

Meijerialalla vuorotyölisät ovat iltavuorossa 15 % ja yövuorossa 30 % vaativuus- luokkapalkasta.

Vuorotyölisä voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään työehtosopimuksessa mainittuja senttimääriä/euroa perusteena käyttäen.

Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää ilta- vuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja jatkuvassa kaksivuorotyössä maksetaan lauantain iltavuoron alusta 100 %:lla korotettu palkka.

Työehtosopimuksen liitteenä ovat sopimukset työajan lyhentämisestä eri työaikamuo- doissa alkaen s. 59.

2. Ilta- ja yötyö

Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 16-23, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 23-06 tehty työ yötyöksi.

Iltatyössä maksetaan samansuuruinen lisä kuin vuorotyön iltavuorossa ja yötyössä sa- mansuuruinen lisä kuin vuorotyön yövuorossa.

Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, makse- taan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.

16 § Aamutuntikorvaus ja lauantaityölisä ‌

1. Jos toimihenkilö yksi- tai kaksivuorotyössä aloittaa työnsä aamulla ennen klo 06, maksetaan näiltä aamutunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Näiltä aamutunneilta ei makseta 15 §:n 2. kohdassa tarkoitettua yötyölisää, ja jos toimihenkilö saa ko. tun- neilta ylityölisää, on korotus ylityölisän kanssa yhteensä 100 %.

2. Leipomoissa maksetaan lauantaityölisää aikaisemmassa laajuudessa (tekniset toi- mihenkilöt). Lisän suuruus on 30.4.2020 saakka 20,61 euroa, 1.5.2020 lukien 20,88 euroa ja 1.5.2021 lukien 21,30 euroa.

17 § Sunnuntaityö ‌

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä lisäksi korvaus lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan.

2. Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asian- omaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuu- kauden kuluessa työn tekemisestä.

3. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia sunnuntaityökorotuksen vaihtamisesta jousto- vapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukai- sesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei mak- seta lomarahaa.

18 § Lisätyö ‌

1. Lisätyön käsite

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työ- ajan sen kuitenkaan ylittämättä työaikalaissa säädettyä säännöllisen työajan enim- mäismäärää (8 h/vrk ja 40 h/vko tai jos työaika on keskimääräistetty, keskimäärin näitä tuntimääriä).

Lisätyö voi siten, poissaolotapauksia lukuun ottamatta, tulla kysymykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on

alle 40 tuntia viikossa.

Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:

− Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päivässä.

− Vapaapäivänä

o tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana tai

o aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihenkilö on viikon aikana ol- lut poissa työstä.

2. Lisätyö keskimääräisessä työajassa

Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viik-

kotyöajan lisäksi tehty työ, joka koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viik- koa kohti.

Milloin työajan tasoittumisjärjestelmän pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu saman palkanmaksukauden puitteisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyt- täen vertailuperusteena asianomaiselle viikolle työvuoroluettelossa vahvistettua sään- nöllistä viikkotyöaikaa.

3. Lisätyöstä maksettava palkka

Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaami- sesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka laske- taan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.

Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia vii- kossa, maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.

Toimihenkilön kanssa voidaan sopia lisätyön vaihtamisesta joustovapaaseen. Jousto- vapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustova- paan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

19 § Ylityö ‌

1. Ylityön määritelmä

Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäis- määrien lisäksi.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on kes- kimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Korvaus ylityöstä

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla sekä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla sekä seuraavilta tunneilta 100 %:lla koro- tettu palkka.

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Pääsiäislauantaina, juhannus- aattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauk- sena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenki- lön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön

tekemisestä.

Toimihenkilön kanssa voidaan sopia ylityökorotuksen tai koko palkan ylityön ajalta vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosiloma- lain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

3. Siirtyminen työaikamuodosta toiseen

Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toi- seen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa, ylittää 40 tuntia viikossa.

4. Vuorokauden vaihtuminen

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei täl- löin oteta huomioon jälkimmäisen työvuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

5. Vajaa työviikko

Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun mat- kan, taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai yhteistoimintasopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoi- mintakoulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöai- kaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työvuoroluettelon mukaisena va- paapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta yli- työstä on sovittu.

Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit kuten viikkoylityöstä on sovittu, jos työtä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Arkipyhäviikkojen työajasta määrätään työeh- tosopimuksen 23 §:ssä. Tämä ei koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jossa on toi- senlainen työajan tasaamisjärjestelmä.

6. Ylityökorvauksen laskeminen

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava si- ten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 vii- kossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti lasket- tua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä jakaja on 154 ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 146.

Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka ja tuotantopalkkiot, sekä sijaisuuskorvaus,

mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa kor- vausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisä- työkorvaukset.

Kts. myös 15 §, jossa määrätään ylityön ajalta maksettavista vuorotyö-, ilta- ja yötyöli- sistä.

7. Tauko ylityössä

Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kes- tävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdol- lisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

8. Aloittamis- ja lopettamistyö

Milloin aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksetta- va korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä tehdään. Samalla tulee selvittää myös se, miten po. työt kussakin tapauksessa korvataan.

9. Esimerkki ylityölaskennasta

Ma Ti Ke To Pe La Su 8 8 8 10 8 1,5 10

− lasketaan viikon kaikki suoritetut työtunnit yhteen 53,5 tuntia

− edellisestä vähennetään vuorokautisten ylityötuntien kokonaismäärä (to ja su) - 4 tuntia

49,5 tuntia

− jäännöksestä vähennetään ao. työvuoroluettelon

säännöllinen työaika -40 tuntia

− viikkoylityötä 9,5 tuntia

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka (torstai). Kuitenkin mil- loin viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta yli- työstä 100 %:lla korotettu palkka. Tässä siis sunnuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 %:lla korotettuna.

Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 %:lla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensim- mäistä tuntia 50 %:lla ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia 100 %:lla korotettuna.

Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka kaikilta 10 tunnilta.

Lisäksi on maksettava viikkolepokorvaus tai annettava viikkolepo myöhemmin niiden määräysten mukaan, jotka on selostettu jäljempänä 21 §:ssä.

20 § Työaikapankit ‌

1. Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettavia työ- ja va- paa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan paikallisesti sopimalla säästää tai lai- nata sekä yhdistää toisiinsa pidemmällä aikavälillä.

2. Työaikapankin tarkoituksena on lisätä joustavuuden kautta tehokkuutta, tukea yri- tyksen tuottavuutta ja kilpailukykyä, lisätä henkilöstön työviihtyvyyttä, hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä tukea työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

3. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan yritys- tai työ- paikkakohtaisesti työnantajan ja luottamusmiehen, tai jos luottamusmiestä ei ole va- littu, asianomaisten toimihenkilöiden välillä noudattaen työehtosopimuksen 7 §:ssä sovittuja paikallisen sopimisen menettelytapoja.

4. Työaikapankkia koskevassa paikallisessa sopimuksessa tulisi kirjata mahdollisim- man täsmällisesti järjestelmän tavoitteet, soveltamisala ja sisältö sekä olisi sovittava ainakin seuraavista asioista:

− keitä sopimus koskee

− miten yksittäisen toimihenkilön järjestelmään liittyminen todetaan ja miten siitä voi irtautua

− mitä osatekijöitä pankkiin voidaan sisällyttää

− säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät ja tasoittu- misjakson pituus

− työaikapankkituntien enimmäiskertymä

− miten rahaperusteiset korvaukset muutetaan vastaavaksi vapaa-ajaksi

− työaikapankkivapaan ajalta maksettavan palkan määräytyminen

− tilanteet, joissa työaikapankin kertymä voidaan korvata rahakorvauksena

− palkkaperuste

− miten työaikapankkivapaiden ajankohta määräytyy

− työaikapankkijärjestelmän muuttaminen

− työaikapankin purkaminen (esim. irtisanomisaika)

5. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi:

− liukuvan työajan kertymää

− vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia (kuten lisä- ja ylityökorvaus sekä sun- nuntaityökorotus joko kokonaisuudessaan tai vain korotusosa)

− työajan lyhennysvapaita

− työehtosopimuksen mukaisia joustovapaita

− keskimääräistä säännöllistä viikkotyöaikaa

− vapaaksi vaihdettua lomarahaa

6. Pankkivapaalta maksettavan palkan määräytymisperusteet tulee määritellä työaika- pankkia koskevassa sopimuksessa. Lähtökohtana voidaan pitää, että pankkivapaan ajalta maksetaan vapaan pitoajankohdan mukainen säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen ilman todelliseen työntekoon perustuvia lisiä.

7. Työaikapankkivapaat rinnastetaan työssäolopäivien veroiseksi ajaksi vuosiloman ansainnassa, ellei toisin sovita.

8. Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan pankkivapaiden käytön periaat- teet ja menettelytavat. Työnantajan tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon toimihenkilön esitykset työaikapankkivapaan ajankohdasta. Työaikapankkivapaita ei lähtökohtaisesti voida sopia yrityksen sesonkien ajalle.

Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan myös siitä, miten menetellään, jos työaikapankkivapaan ajankohdasta ei päästä toimihenkilön kanssa yksimielisyy- teen. Jos asiasta ei ole sovittu, annetaan työaikapankkivapaa tällaisessa tilanteessa 3 kuukauden kuluessa.

9. Ellei toisin sovita, työaikapankkiin siirrettyjen erien pitämistä koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella.

10. Ellei paikallisesti toisin sovita, työaikapankkivapaa kuluu ennalta ilmoitettuna tai so- vittuna ajankohtana, eikä sitä siirretä myöhempään ajankohtaan toimihenkilön ol- lessa ko. päivänä työkyvytön.

11. Mikäli työaikapankkisopimuksen päättyessä tai työsuhteen päättyessä pankissa on kertynyttä tai vajaata saldoa, se korvataan tai peritään takaisin rahana sopimuksen tai työsuhteen päättyessä.

12. Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä työaikapank- kiin kertyneet tunnit pidettäisiin ennen mahdollisiin lomautuksiin turvautumista.

13. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että jos työaikapankkiin siirrettävien erien määrä ja pe- ruste ei ilmene työaika- ja palkkakirjanpidosta muutoin, tulisi työnantajalla olla työn- tekijäkohtainen kirjanpito työaikapankkiin siirrettyjen erien määristä ja perusteista. Toimihenkilölle annetaan pyynnöstä selvitys työaikapankin kertymästä.

14. Työaikapankin käyttöönotosta ilmoitetaan työehtosopimusosapuolille.

21 § Lepoajat Päivittäiset tauot‌

1. Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pidempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen, vähintään tunnin kestävä tauko. Tauko voidaan paikallisesti sopimalla lyhentää puoleen tuntiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus pois- tua tauon aikana esteettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toi- mihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämätöntä.

2. Jos työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pidempiin vuoroihin, sekä työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana.

3. Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvolli- nen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta.

Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päi- vässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheuttaa haittaa työn kululle.

Vuorokausilepo

Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeyty- mätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole varallaoloaikana, liukuvassa työaikamuo- dossa tai hätätyönä tehtävä työ.

Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen luottamushenkilö voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä toimihenki- lön suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.

Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausi- levon aikana kerrallaan työaikalain 25 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia ja toimihenkilölle on tällöin annet- tava lainkohdassa tarkoitetut korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.

Viikkolepo

1. Toimihenkilölle on sunnuntain ajaksi annettava vähintään 35 tuntia käsittävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Mainitun pituinen viikoittainen lepoaika voidaan kuiten- kin antaa muulloinkin viikon aikana, jos työtä tehdään kaikkina viikon päivinä tai jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina liikkeessä tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.

Paikallisesti voidaan sopia, että toimihenkilön työaika järjestetään niin, että toimi- henkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän lepo- ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voi- daan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepo- ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

2. Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan viikkolepo järjestää niin, että sitä kol- men viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 30 tuntia viikkoa kohden ja vähin- tään 24 tuntia kullakin kerralla. Paikallisesti voidaan sopia, että viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Lepoajan tulee tällöin olla vähintään 24 tuntia viikossa.

3. Tämän pykälän viikkolepoa koskevista säännöksistä voidaan poiketa, milloin:

− toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia;

− toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;

− työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapautta- mista;

− toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

Viikkolepokorvaus

1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seu- raavan kalenterikuukauden aikana työn tekemisestä, jollei toisin sovita tai jos siitä etukäteen sovitaan, maksamalla korvaus 4. kohdan mukaan kokonaisuudessaan rahana.

2. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työvuoroluet- telon mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.

3. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tapaturman tai tilapäisen hoitovapaan vuoksi.

4. Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan viikkolepokorvaus suorittaa kokonaisuu- dessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käyte- tyltä ajalta

− peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä

− tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä sa- malla on yli- tai sunnuntaityö.

Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.

22 § Vapaapäivät ‌

Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:

− kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka

− vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.

Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.

Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vä- hintään viikkoa etukäteen.

Osa-aikatyössä työaika voidaan jakaa kuudelle työpäivälle.

23 § Arkipyhäviikot ‌

1. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2020-2022:

2020 vko
15	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
16	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18	vappuviikko	4 pv
21	helatorstaiviikko	4 pv
25	juhannusviikko	4 pv
52	jouluviikko	3 pv
2021
vko 53	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
1	loppiaisviikko	4 pv
13	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
14	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
19	helatorstaiviikko	4 pv
25	juhannusviikko	4 pv
49	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
51	jouluviikko	4 pv
2022
vko 1	loppiaisviikko	4 pv

Kts. arkipyhäviikkojen työajan ylittävän työn korvaamisesta 19 § 5. kohta.

2. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännölli- nen työaika sama kuin muina arkipäivinä.

3. Vapaapäiviä ovat kuitenkin:

− uudenvuodenpäivän viikon lauantai

− loppiaisviikon lauantai

− pääsiäislauantai

− pääsiäisen jälkeinen lauantai

− vapunpäivän viikon lauantai

− helatorstain jälkeinen lauantai

− juhannusaatto

− itsenäisyyspäiväviikon lauantai

− jouluaatto

− joulun jälkeinen lauantai

Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina vapaapäivinä, vapaa- päivän menettäminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla rahana kuten viikkoylityö. Korvaamistapaa koskevat kysymykset tu- lisi selvittää etukäteen.

4. Juhlapyhäkorvaukset

Keskeytymätöntä 3-vuorotyötä tai jatkuvaa 2-vuorotyötä teetettäessä maksetaan sii- hen osallistuville 200 %:lla korotettu palkka seuraavasti loppiaisena, pääsiäisenä, vappuna, juhannuksena, itsenäisyyspäivänä ja jouluna:

− loppiaisena loppiaisen aaton iltavuoron alusta loppiaisen jälkeisen päivän aamu- vuoron alkuun

− pääsiäisenä pääsiäislauantaina iltavuoron alusta pääsiäisen jälkeisen ensimmäi- sen arkipäivän aamuvuoron alkuun

− vappuna vapunpäivän aaton iltavuoron alusta vapunpäivän jälkeisen päivän aa- muvuoron alkuun

− juhannuksena juhannusaaton iltavuoron alusta seuraavan arkipäivän aamuvuo- ron alkuun

− itsenäisyyspäivänä itsenäisyyspäivän aaton iltavuoron alusta itsenäisyyspäivän jälkeisen päivän aamuvuoron alkuun

− jouluna jouluaaton iltavuoron alusta tapaninpäivän jälkeisen päivän aamuvuoron alkuun.

24 § Varallaolo ja puhelinohjeet ‌

1. Varallaolo

Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan valmiudessa työtä tekemättä, 50 % säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin.

Varallaoloaika ei ole työaikaa, varallaolo ei koskaan muodostu ylityöksi eikä pyhä- tai viikkolepopäivänä tapahtuvasta varallaolosta makseta korotuksia. Varallaoloajalta ei makseta myöskään ilta- ja yötyölisiä.

Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa työehtosopimuksen muiden määräysten mukaan. Työtunneilta ei makseta va- rallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauksia.

Soveltamisohje:

Varallaolosta on sovittava toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.

Jos kyseessä on määrättyyn paikkaan sidottu varallaolo, ei varallaoloaika ka- lenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toi- sin sovita.

2. Puhelinohjeet

Jos toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä luonteenomaisena osana velvollisuus an- taa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toiminta- ohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauk- sessa erillisenä lisänä tai siten kuin paikallisesti sovitaan.

25 § Hälytysluontoinen työ ‌

1. Hälytysluontoista työtä on hälytyskutsun perusteella tehtävä työ, jolloin toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy hälytyskutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:

− Kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen, mutta ennen kello 21.00.

− Kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 välisenä ai- kana.

3. Hälytysrahan lisäksi toimihenkilö saa hälytyskutsun perusteella tekemästään työstä normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä.

Klo 21.00-6.00 annetun kutsun perusteella tehty työ korvataan siten, että mainitulla aikavälillä suoritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan aina 100 %:lla koro- tettu peruspalkka, johon sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

4. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

5. Tämän pykälän säännökset eivät koske 24 §:n mukaista varallaoloa.

Soveltamisohje:

Jos toimihenkilö hälytetään työhön vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuyh- teydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kul- kuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.

Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluonteinen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.

26 § Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso ‌

Työaikalain mukaisen enimmäistyöajan tasoittumisjakso on enintään kuusi kuukautta. Teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä tasoittumisjakson pituus voi olla enintään 12 kuukautta. Tasoittumisjakson pituutta muutettaessa toimihenkilöille xxxx- xxxx tieto työpaikalla käytettävän työajan enimmäismäärän tasoittumisjakson pituu- desta ja muutoksen perusteesta.

MATKUSTAMINEN JA KOULUTUS ‌

27 § Matkakorvaukset ‌

1. Yleisiä määräyksiä

Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä ai- heudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.

Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta, tai milloin erikseen sovitaan kotoaan, ennen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi sil- loin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä pa- laa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeutta- vat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.

2. Matkakustannukset

Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä matkan tapahtuessa yön aikana, makuulippu- jen hinnat.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityis- kohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

3. Päiväraha

Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta seuraavasti:

− kokopäiväraha matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tunnin osalta on käy- tetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla, sekä

− osapäiväraha vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enintään 10 tuntia,

− osapäiväraha, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokau- den vähintään 2 tunnilla ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 6 tuntia.

Päivärahojen määrien osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia verohallinnon päätöksiä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Päivärahan määrästä vähennetään puolet, milloin työnantaja järjestää toimihenkilölle vapaan ruoan. Vapaalla ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

4. Ruokaraha

Milloin työmatkalta ei makseta päivärahaa, eikä toimihenkilöllä ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnos- saan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakun- nalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailu- mahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimihenkilölle verohallinnon kulloinkin verovapaaksi vahvistaman suuruinen ruokaraha.

Soveltamisohje:

Ruokarahasääntö on tarkoitettu korvaamaan yhdestä ruokailusta aiheutuneet kustannukset silloin, kun toimihenkilö joutuu järjestämään päivittäisen työaikaan liittyvän aterioinnin normaalista poikkeavalla tavalla. Mikäli syntyy vaikeuksia siitä, sovelletaanko osapäivärahasääntöä vai ruokarahasääntöä, lähtökohtana on pidettävä sitä, että osapäiväraha maksetaan:

− matkaan liittyvältä vajaavuorokaudelta,

− silloin, kun toimihenkilö joutuu järjestämään toisenkin ruokailun normaalista poikkeavalla tavalla.

Ruokarahasäännöllä ei huononneta aikaisemmin vallinnutta käytäntöä.

5. Yöpymiskustannukset

Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huoneen käytöstä johtuvat majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi seuraaviin enim- mäismääriin saakka:

− Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa 141 euroa

− muualla 100 euroa.

Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua, maksetaan hänelle verohallinnon kulloinkin verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha.

6. Ulkomaan matkat

Toimihenkilölle maksetaan ulkomaille suuntautuvalta työtehtävien suorittamiseen liitty- vältä matkalta päivärahaa voimassa olevan verohallinnon päätöksen mukaisesti. Ma- joittumiskustannukset korvataan valtion virkaehtosopimuksesta ilmeneviin enimmäis- määriin saakka.

Työnantajan järjestäessä toimihenkilölle vapaan ruoan, voidaan päivärahaa vähentää edellä kotimaan päivärahan kohdalla todettujen periaatteiden mukaisesti.

Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matka- vuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällaiselta vajaavuorokaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulko- maan päivärahasta.

Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mu- kaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.

Jos ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.

7. Työkomennus

Xxxxxxx työn suorittaminen edellyttää vähintään kahden viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Xxxxxxx työn suorittami- nen kestää vähintään kaksi kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.

Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huo- mioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryh- tynyt oleskelua silmällä pitäen.

8. Työvuoroluettelon edellyttämä tuntimäärä ja päiväpalkkatakuu

Työvuoroluettelon edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mikäli työvuoroluettelon edel- lyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihen- kilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

9. Matka-ajan korvaus

Toimihenkilön matkustaessa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena perus- palkka kuitenkin enintään kahdeksalta tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinte- ästä kuukausikorvauksesta.

Työnantajan kustantaessa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21–07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perus- teeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työvuoroluettelon mu- kaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina mat- kustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tun- teja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai mil- loin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhtey- dessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

10. Korvaus oman auton käytöstä

Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä verohallinnon kulloinkin verova- paaksi vahvistama korvaus.

11. Matkustussääntö

Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö, jossa toimihenkilön matkakustannusten korvaamisesta määrätään toisin edellyttäen, että paikallisella sopimuksella todetaan, että matkustussäännön mukaiset edut ovat koko- naisuutena ottaen vähintään samantasoiset kuin tämän pykälän mukaiset edut.

28 § Koulutustilaisuudet ‌

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihen- kilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheutta- mat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä. Toimihenkilön osallistuessa työnantajan lähettämänä ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulu- tustilaisuuteen, maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen 27 §:n määräysten mukaisesti lukuun ottamatta matka-ajan korvausta, ellei asiasta paikallisesti toisin so- vita.

Edellisen kohdan mukaiset korvaukset maksetaan myös yhteistoimintasopimuksen 5.2 kohdan mukaiseen yhteiseen koulutustilaisuuteen osallistuvalle toimihenkilölle, mikäli tilaisuuden tarkoituksena on paikallisesti todettu olevan toimihenkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimi- henkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta mak- settava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa- aika. Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä.

Milloin edellä tarkoitettuun koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaa- päivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen korvausperusteista so- vitaan tarvittaessa paikallisesti.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen tauko.

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työaikalain työaikaa koskevien määräysten ja

säännösten sekä työsopimuksessa sovitun estämättä osoittaa toimihenkilön osallistu- maan ammatillista osaamista kehittävään tai ylläpitävään koulutukseen enintään 8 tun- tia kalenterivuodessa työtuntijärjestelmän ulkopuolella ja säännöllisen työajan lisäksi. Työnantajan edellyttämään koulutukseen osallistuminen on työaikaa, ja sen ajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi toimihenkilön peruspalkan mukainen korvaus. Kou- lutuksen tarpeesta, sisällöstä ja ajankohdasta keskustellaan toimihenkilön kanssa hy- vissä ajoin ennen koulutusta. Koulutusta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

VUOSILOMA ‌

29 § Vuosiloman antaminen ‌

1. Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta määrättäessä luetaan työ- suhteen jatkumisaikaan myös työsuhteen kestoaika saman työnantajan palveluk- sessa ennen työsuhteen keskeytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen teh- tävissään lisäävän opiskelun johdosta sekä myös se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opiskelunsa kestäessä sanotun työnantajan työssä, mikäli työsuhde jat- kuu välittömästi opiskelun päätyttyä.

2. Milloin tuotannon ja töiden asianmukainen järjestely sitä edellyttää, työnantajalla on oikeus antaa vuosilomalain 20 §:n 2 momentista poiketen 18 lomapäivää ylittävä lo- man osa yhdenjaksoisena lomakauden ulkopuolella. Ennen tässä tarkoitettua lo- man jakamista ja lomakauden ulkopuolelle annettavan loman osan ajankohdan määräämistä työnantajan on neuvoteltava asiasta ao. toimihenkilön kanssa.

Työnantajan aloitteesta lomakauden ulkopuolella annettava loman osa joko anne- taan kestoltaan puolitoistakertaisena tai sen osalta maksetaan työehtosopimuksen mukaisen lomarahan lisäksi ylimääräinen lomaraha, jonka suuruus on 50 % asian- omaisen loman osan vuosilomapalkasta. Toimihenkilöllä, joka ei kuulu työajan ly- hentämissopimuksen piiriin, on oikeus valita, käytetäänkö loman pidentämistä vai suoritetaanko ylimääräinen lomaraha.

30 § Vuosilomapalkka ‌

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. Vuosilomapalkkana tai vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan:

− Kuukausipalkan perusteella siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerro- taan lomapäivien lukumäärällä.

Kun lomapalkka käytännössä määritellään, joudutaan kuukausipalkka osittamaan toisaalta työssäoloajalta maksettuun ja toisaalta loma-aikaan kohdistuvaan palk- kaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa. Koska luvun 25 käyttä- minen kuukausipalkan jakajana ei aina johda vuosilomalain 10 §:n tarkoittamaan vuosilomapalkkaan, eli palkka olisi tasattava lomaa seuraavan palkanmaksun yh-

teydessä, suositellaan vuosilomapalkka laskettavaksi osa-ajan palkanlaskentame- nettelyä käyttäen.

− Provisiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeuttavien kuukausien määrällä jae- taan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausipal- kan päiväpalkaksi muuttamisessa käytetään lukua 25.

− Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella las- kettu keskimääräinen päiväpalkka siten kuin vuosilomalain 11 §:n 3 momentissa säädetään. Edellä tarkoitettua keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperustei- set lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.

− Milloin toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopettamis- työstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana. Luontoisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosilomalain 9

§:n 2 momentin säännöksiä.

31 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen tässä sopimuksessa tarkoite- tusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuu- kausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivien lukumää- rällä.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäi- seltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihen- kilö olisi estynyt palaamasta työhön.

2. Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksetta- vasta lomakorvauksesta, mikäli

− toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihen- kilöstä itsestään johtuvasta syystä tai

− määräaikainen työsuhde päättyy lomakautena.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virka- suhteen jatkumisesta annetun lain (8.5.2009/305) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomakorvauksesta, joka toi- mihenkilölle maksettiin palvelukseen astuessaan.

3. Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kyseiseen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaa- valla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikalli- sesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustova- paan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustova- paan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

POISSAOLOT TYÖSTÄ ‌

32 § Sairaus- ja tapaturma-ajan palkka ‌

1. Korvausjaksot

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi kevyt- mielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työky- vyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti	Palkka
1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

Kuukauden työsuhde-edellytystä ei kuitenkaan noudateta, jos kysymyksessä on työta- paturma.

2. Ilmoitusvelvollisuus

Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.

Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin an- tama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnan- taja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenki- lön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.

Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnanta- jalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

3. Saman sairauden uusiutuminen

Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päi- vän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sai- rausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään

1. kohdassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuu- tuslain tulkintaa noudattaen.

4. Vähennykset

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrä- tyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin mak- samansa määrän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä koko- naan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivära- haa tai korvausta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauk- sen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

33 § Perhevapaat ‌

Naispuoliselle toimihenkilölle annetaan erityisäitiys-, äitiys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan erityisäitiys-, äitiys- ja van- hempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kol- melta kuukaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että toimihenkilön työ- suhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen lapsen syntymää.

Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaa- seen rinnastettava palkallinen loma.

Miespuolisen toimihenkilön oikeus saada isyys- ja vanhempainvapaata määräytyy työ- sopimuslain, sairausvakuutuslain ja -asetuksen mukaan. Edellä tässä pykälässä maini- tun mukaisesti maksetaan toimihenkilölle palkkaa myös enintään kuuden päivän pitui- seen kalenterijaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimuslain nojalla tulevan isyysva- paan alkamispäivästä lukien.

Perhevapaiden päättyessä toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toimihenkilölle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Soveltamisohje:

Tässä tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.

Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempain- ja hoitovapaan käyttämisestä.

Hoitovapaan ja osittaisen hoitovapaan osalta sovelletaan työsopimuslain säännöksiä.

34 § Lääkärintarkastukset Lakisääteiset lääkärintarkastukset‌

1. Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta, jonka toimihenkilö menettää, milloin kyseessä on:

− lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (708/2013) tarkoittamat ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyt, työsuhteen aikana suoritettavat terveystarkastukset sekä niihin liittyvät matkat;

− nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993), säteilylaissa (859/2018) ja tartuntatautilaissa (1227/2016) tarkoitetut tutkimukset.

2. Toimihenkilölle, joka lähetetään 1.-kohdan mukaisiin tutkimuksiin tai määrätään täl- laisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa lisäksi korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Jos tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, työnantaja maksaa myös päivärahan. Päivärahan osalta so- velletaan työehtosopimuksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.

3. Jos tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, hänelle maksetaan korvauk- sena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan vähimmäismäärää.

Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden perusedellytykset ovat kaikissa jäljempänä maini- tuissa tilanteissa seuraavat:

1. Kyseessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nope- asti lääkärintarkastukseen. Toimihenkilön on esitettävä lääkärintarkastuksesta työn- antajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantaja pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja koh- tuullisine matka-aikoineen kesti.

2. Muissa kuin 1.-kohdan mukaisissa äkillisissä sairastumis- ja tapaturmatilanteissa edellytetään, että toimihenkilö varaa vastaanottoajan työajalle vain, jos aikaa ei ole

kohtuullisessa ajassa (normaalitauksessa noin viikko) saatavissa työajan ulkopuo- lelle. Toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelle.

3. Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos il- moitusta ei voida ylivoimaisen esteen vuoksi tehdä etukäteen, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

4. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

5. Jos toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastuksia koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.

6. Jos sairaus on johtunut toimihenkilön omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahalli- suudesta, ei ansionmenetystä korvata.

Perusedellytysten 1.-6. täyttyessä ansionmenetys korvataan seuraavissa tilanteissa:

− Uusi tai uusiutuva sairaus

Ansionmenetys korvataan sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan toi- mihenkilön sairaus. Lisäksi ansionmenetys korvataan lääkärin tutkimustoimenpi- teestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta tai mil- loin toimihenkilö sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkit- tavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

Soveltamisohje:

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytyksenä on, että lääkärintarkastuk- sessa todetaan toimihenkilön sairaus, vaikkei toimihenkilöä todettaisikaan työ- kyvyttömäksi.

− Aikaisemmin todettu sairaus

Ansionmenetys korvataan kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkas- tus hoidon määrittelemiseksi sekä tilanteissa, joissa toimihenkilön on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen sairauden olennaisesti pahentuessa.

Soveltamisohje:

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytyksenä kroonisen sairauden kohdalla on, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi. Korvattavuuden edellytys täyttyy kroonisen sairauden osalta myös ao. erikoisalan poliklinikalla hoidon määrittelemiseksi suoritetussa lääkä- rintarkastuksessa.

Ansionmenetys korvataan hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lää- kärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen (esim. silmälasien)

hankkimiseksi. Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellisen lääkärintarkastuksen ajalta ansionmenetys korvataan vain, jos lääkäripal- veluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Ansionmenetys korvataan syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheutta- man työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

− Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Ansionmenetys korvataan korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentut- kimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos toimihenkilöllä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

− Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Ansionmenetys korvataan sairausvakuutuslain mukaisen, äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi vält- tämättömän tarkastuksen ajalta. Ansionmenetys korvataan myös synnytystä edel- tävien lääketieteellisten tutkimusten (55/2001) ajalta, jos toimihenkilö ei ole saanut vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelle. Edellytyksenä on, että tarkastus tai tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Toimihenkilön on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suo- rittamisen välttämättömyydestä työaikana.

− Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työ- kyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, ansionmenetys korvataan hoitotoimenpiteen ajalta, jos toimihenkilön ei on- nistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoi- tetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

Laskenta

Ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteen- sovitussääntöjen mukaan.

35 § Lyhyt tilapäinen loma ‌

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omai- sen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puoli- son vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.

2. Lyhyttä tilapäistä lomaa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoita- mista varten.

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähenne- tään kunnallisten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan me- netystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toteutetaan siten, että toimihen- kilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuu- kausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimi- henkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmene- tyksestä.

Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luot- tamustehtävien osalta.

3. Lyhyen tilapäisen loman pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilantei- siin ja tarvittavaan matka-aikaan.

4. Reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle maksetaan kertausharjoituk- sen ajalta hänen palkkansa ja hänelle maksettavan reserviläispalkan erotus.

5. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja Ammattiliitto Pro ry:n edustajistoihin ja halli- tuksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellai- siin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

6. Toimihenkilölle, jonka työsuhde on jatkunut kolme kuukautta, on oikeus 50- ja 60- vuotispäivänään saada palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hä- nen työpäiväkseen.

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET ‌

36 § Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenotta- jan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuk- sessa tai liikennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126 141 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50 456 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 228 euroa. Myös muut vakuutusehdot mää- räytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityis- ten vakuutusehtojen mukaan.

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuk- sen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

37 § Luottamusmies ‌

Luottamusmiehiä koskevat määräykset ovat yhteistoimintasopimuksessa.

38 § Järjestäytymisvapaus ja ay-jäsenmaksujen pidättäminen ‌

Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistymisvapauden olevan puolin ja toisin louk- kaamaton.

Työnantaja pidättää, xxxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työeh- tosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksu- kausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen välisessä tulkintaohjeessa on ohjeistettu. Toimihenkilölle annetaan kalen- terivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

39 § Kokoontumisoikeus ‌

Ammattiliitto Pro ry:n rekisteröidyllä yhdistyksellä tai vastaavalla, jolla on jäseniä ao. työpaikalla, on kullakin työpaikalla mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koske- vista kysymyksistä työnantajan palveluksessa oleville toimihenkilöille seuraavin edelly- tyksin:

− Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa pai- kassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen ai- ottua kokousta.

− Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyy- dessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löy- tämiseksi.

− Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla ko- kouksessa saapuvilla.

− Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edus- tajia.

40 § Työnseisaukset ‌

Työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kiellettyjä.

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

41 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Työehtosopimus tulee voimaan 13.2.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka, ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Jos sopimus irtisanotaan, tulee neuvottelut uudesta sopimuksesta aloittaa viimeistään kuukauden kuluttua irtisanomisesta ja tällöin antaa vastapuolelle muutosesitys.

Helsingissä 17. päivänä helmikuuta 2020

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY

ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ (ELPA)‌

1. Toimihenkilön palkan muodostuminen

Toimihenkilön palkka muodostuu

− toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja

− työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta osuudesta sekä

− mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta.

− Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillistä palvelusvuosilisää.

Liitot ovat erikseen sopineet palkkausjärjestelmän ylläpito-ohjeesta, joka on saatavilla Elintarviketeollisuusliitto ry:stä ja Ammattiliitto Pro ry:stä.

2. Tehtäväkohtainen palkanosuus

2.1 Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen tai muun riittävän yhtenäisen selvi- tyksen perusteella.

2.2 Toimen vaativuus määritellään toimenvaativuusmittari ELPAN perusteella.

ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖTEHTÄVIEN VAATIVUUDENARVI- OINTI

ITSENÄINEN HARKINTA		K
1 Valintaa samanlaisissa tilanteissa • soveltamistarve vähäinen	50
2 Soveltamista ja harkintaa samankaltaisissa tilanteissa • työkenttä rajattu ohjeilla ja tutuilla menettelytavoilla	70	80
3 Soveltamista, harkintaa ja ratkaisuja vaihtelevissa tilanteissa • perusteet toiminnon tutuista lähteistä	85	95
4 Soveltamista, suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja uusissa tilanteissa • perusteiden ja ohjeiden käyttäminen edellyttää soveltamista	100	110
5 Vaativaa soveltamista, suunnittelua, erittelyjä ja ratkaisuja • laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteena sovelluksille • ohjeiden ja normien kehittävää soveltamista ja itsenäisiä ratkaisuja • eri tahoilta saadun palautteen perusteella tehdään itsenäisiä erittelyjä ja yhteenvetoja	115	125
6 Kehitystavoitteita, laajojen tiedostojen hyödyntämistä • oman alueen toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asiantuntijatahon palautteen kanssa	130	140

Soveltaminen voi kohdistua ohjeisiin, menettelytapoihin, säännöstöihin, normeihin, tie- toon jne. Suunnittelu voi kohdistua tehtäviin, toimintoihin, järjestelmiin, tuotteisiin jne.

K = KOROSTUNUT TIETO-TAITO VAATIMUS

Toimen hoitamisessa korostuvat tieto ja taito vaatimukset jos,

− toimessa vaaditaan useiden erilaatuisten osaamisalueiden tietoja ja taitoja tai

− toimessa vaaditaan tavanomaista laajempia ja syvempiä tietoja ja taitoja tai

− toimessa vaadittavat tiedot ja taidot uusiutuvat nopeasti

TOIMEN YHTEYDET
1 Välittömän lähipiirin yhteydet • tietojen vastaanottoon ja jakeluun liittyviä yhteyksiä toimen välittömässä lähipii- rissä	30
2 Välitöntä lähipiiriä laajemmat sisäiset ja/tai ulkoiset yhteydet • tietojen vastaanottoon, jakeluun tai hyödyntämiseen liittyviä yhteyksiä • yhteydet voivat olla työpaikan sisäisiä, yhteyksiä yrityksen muihin työpaikkoihin, asiakkaisiin, viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin	45
3 Neuvontaa, ohjaamista ja omaksumiseen vaikuttamista • henkilökohtainen vaikuttaminen tietojen, ohjeiden, työtapojen tms. omaksumi- seen • yhteydet voivat olla työpaikan sisäisiä, yhteyksiä yrityksen muihin työpaikkoihin, asiakkaisiin, viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin	60
4 Tavoitteellinen, henkilökohtainen yhteydenpito ja vaikuttaminen • sisäisissä yhteyksissä: tuotanto, kunnossapito, logistiikka, taloushallinto, markkinointi, tuotekehitys tms. • asiakasyhteyksissä: myynti, hankinta tms.	75
5 Tavoitteellinen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksentekoon • henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksentekoon yrityksen sisällä ja/tai asiakkaisiin ja/tai muihin sidosryhmiin	90

Yhteyksissä rinnastetaan vastaaville tasoille myös ns. näkymättömän työn yhteydet ku- ten alan seuraaminen, informaation hankkiminen ja vaihtaminen, seminaari-, kokous- yms. osallistuminen, asiantuntijayhteydet tms.

TOIMEN ASEMA		K
1 Suoritusvastuu • vastuu on rajattu työsuoritukseen	40
2 Itsenäinen tehtävävastuu • vastuualueeseen liittyvä toimivalta ja vastuut selkeästi rajattuja • toimessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat yleensä työryhmän, tiimin tms. työskente- lyyn	55
3 Itsenäinen aluevastuu • alue rajaa toimivallan ja vastuut • tehtäviin kuuluu usein toisten ohjaamista ja työnopastamista • työllä ja siinä tehdyillä ratkaisuilla on yleensä merkittävä vaikutus tiimin/työryhmän tms. työhön ja työn tuloksiin	70
4 Itsenäinen korostunut aluevastuu • esimiestehtävä tai tehtävä, jossa vastuu resursseista ja niiden organisoinnista ilman muodollista esimiesasemaa tai oman alueensa erityisasiantuntija • työssä tehdyllä suunnittelulla ja ratkaisuilla yleensä merkittävä vaikutus yksikön/osaston tai vastaavan alueen työskentelyyn ja työn tuloksiin	85	95
5 Itsenäinen laaja aluevastuu • vaativa, laaja esimiestehtävä tai erittäin vaativa asiantuntijatehtävä • työssä tehdyllä suunnittelulla ja ratkaisuilla yleensä merkittävä vaikutus useiden osastojen/yksiköiden tai laajojen alueiden työn tuloksiin	100	110

K = korostunut vastuu/asema

− korostunut vastuu

− suuri alaisten määrä

− erityisen laaja vastuualue

Vaativuuden arvioinnin ja tarkistukset hoitaa työpaikalla arviointiryhmä. Arviointiryh- mään työnantaja ja toimihenkilöt nimeävät oman edustuksensa lukumääräisesti siten kuin siitä paikallisesti sovitaan.

Määritykset tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin vähintään kerran vuodessa.

Uuden toimihenkilön toimen vaativuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään 3 kuukauden kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkamisesta.

2.3 Vaativuusluokkapalkat

Työpaikan toimet sijoitetaan vaativuuspisteiden perusteella vaativuusluokkiin. TVL-palkat sopimuskauden aikana ovat:

TVL	Pisteet	30.4.2020 saakka Euroa	1.5.2020 lukien Euroa	1.5.2021 lukien Euroa
1	120-134	1840	1864	1901
2	135-149	1882	1906	1944
3	150-164	1935	1960	1999
4	165-179	1994	2020	2060
5	180-194	2084	2111	2153
6	195-209	2183	2211	2255
7	210-224	2285	2315	2361
8	225-239	2400	2431	2480
9	240-254	2604	2638	2691
10	255-269	0000	0000	0000
11	270-284	3012	3051	3112
12	285-299	3252	3294	3360
13	300-314	3541	3587	3659
14	315-330	3858	3908	3986

2.4 Tehtäväkohtainen palkanosuus

Toimihenkilön tehtäväkohtainen palkanosuus määräytyy sen vaativuusluokan perus- teella, johon hänen tehtävänsä vaativuuden perusteella sijoittuu.

2.5 Vaativuusluokituksia koskevat erimielisyydet

Vaativuusluokituksia koskevat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelu- järjestyksen mukaisesti. Jos liittojen välisissä neuvotteluissa ei ole päästy yksimielisyy-

teen erimielisyysasiassa, voidaan se siirtää liittojen yhteisesti asettaman vaativuusluoki- tustoimikunnan ratkaistavaksi. Vaativuuserimielisyyksiä ei voi saattaa työtuomioistui- meen.

Muut palkkamääräyksistä johtuvat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvot- telujärjestyksen mukaisesti.

3. Henkilökohtainen palkanosuus

Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työpaikan (yrityksen) toiminnan ja toimien kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella. Tekijöitä voivat olla esim. työtaito, yh- teistyötaito sekä vastuuntunto.

Toimihenkilön työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnin tekee esimies.

Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus on suuruudeltaan vähintään 2 %, mikä lasketaan henkilön vaativuusluokkapalkasta.

Toimihenkilön henkilökohtaisen palkanosuuden määritys on riippumaton toimen vaati- vuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä vaativissa että vähemmän vaativissa toimissa voi esiintyä eritasoista pätevyyttä ja eritasoisia työsuorituksia.

Työpaikalla käytetään toimihenkilöiden henkilökohtaisiin palkkoihin vähintään 5 % tehtä- vien vaativuuden mukaisten palkkojen summasta.

Edellä mainittu 5 %:n sääntö ei koske niitä toimipaikkoja, joissa työskentelee alle 2 toi- mihenkilöä.

Uuden toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus määritellään viimeistään 6 kuukau- den kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkamisesta.

4. Sijaisuudet

Xxxxxxx määritellyt olennaiset sijaisuudet tulee ottaa huomioon toimihenkilön tehtävän vaativuutta arvioitaessa.

Ellei sijaisuuksien hoitamista ole huomioitu vaativuuden ja/tai pätevyyden arvioinnissa, noudatetaan työehtosopimuksen sijaisuuskorvausmääräyksiä. (kts. 10 §)

5. Tehtävien ja pätevyyden muutokset

Jos toimihenkilö siirtyy toiseen tehtävään tai hänen tehtävänsä sisältö muuttuu siinä määrin oleellisesti, että tehtävän vaativuusluokka muuttuu, toimihenkilön henkilökohtai- sen palkanosan ja pätevyysarviointiin perustuvan henkilökohtaisen osan keskinäinen suhde sekä näiden suhde vaativuusluokkapalkkaan saattaa muuttua, koska pätevyys- ja suoritustekijöitä arvioidaan suhteessa kulloiseenkin toimeen.

6. Palvelusvuosilisä

Toimihenkilölle maksetaan työsuhteen keston mukaan porrastettua palvelusvuosilisää. Lisää maksetaan kuukausittain seuraavasti:

Työsuhteen yhtäjaksoinen kesto	30.4.2020 saakka Euroa	1.5.2020 lukien Euroa	1.5.2021 lukien Euroa
3-4	24	25	26
5-9	47	50	51
10-14	69	72	73
15-19	83	87	89
20-24	000	000	000
25-29	128	134	137
yli 30	152	159	162

Korotettu palvelusvuosilisä maksetaan vuosiportaan täyttymistä seuraavan kalenterikuu- kauden alusta.

Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa työtehtävistä riippumatta. Nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä palveluaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yri- tyksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan pal- velukseen siirtyvien palvelusaikaan luetaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto enti- sen omistajan palveluksessa.

Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi katsotaan myös aikaisemmat työsuhteet ao. yri- tyksessä tai konsernissa.

Soveltamisohje:

Työnantajan tulee yhdessä toimihenkilön kanssa selvittää toimihenkilön aikai- semmat työsuhteet yritykseen tai konserniyritykseen, jotta ne huomioidaan pal- velusvuosilisässä työsuhteen alusta lukien.

Selvitystyö tulee tehdä viimeistään 1.10.2007 mennessä. Muutokset huomioi- daan samasta ajankohdasta lukien.

Työsuhteen kestoaikaan luetaan mukaan äitiys- ja vanhempainvapaan lisäksi sellainen enintään kolmen vuoden yhdenjaksoinen palkaton poissaolo, jonka aikana työsuhde on voimassa.

7. Esimiesten palkkaus

Osapuolet korostavat esimiesasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toimeen sisältyvän johtamisen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta. Yrityksen palkkapolitiikassa tulee jatkuvasti seurata esimiesten ja alaisten palkkausta, jotta esimiesasemassa olevan toi- mihenkilön palkkataso ylittää alaisina toimivien palkkojen tason.

8. Nuoret toimihenkilöt

17 vuotta täyttäneen toimihenkilön palkka on 80 prosenttia alimman tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.

16 vuotta täyttäneen toimihenkilön palkka on 70 prosenttia alimman tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.

Nuoren alle 18-vuotiaan suorittaessa samaa työtä kuin täysi-ikäinen toimihenkilö ja hä- nen omatessaan työn edellyttämän ammattitaidon ja pätevyyden eikä hänen työskente- lyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

9. Harjoittelijat

Kohdassa 2.3 mainituista palkoista voidaan poiketa harjoittelijoina työskentelevien opis- kelijoiden suhteen.

Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisissa oppilaitoksissa, teknillisessä tai muussa opistossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa tai tekni- sessä korkeakoulussa ja ovat työssä näiden lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulu- tuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta. Harjoittelijoiden palkka saa alittaa kyseessä olevan vaativuusluokkapalkan 25 %:lla.

10. Palkanmääritysjakso ja vähimmäispalkka

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka.

Toimihenkilölle maksetaan vähintään vähimmäispalkka, joka saadaan lisäämällä henki- lökohtainen palkanosuus toimihenkilön tehtäväkohtaiseen palkanosuuteen. Lisäksi mak- setaan työsuhteen keston perusteella palvelusvuosilisää.

11. Muut palkkarakenteet

Paikallisesti voidaan sopia muustakin palkkarakenteesta. Tämän työehtosopimuksen alinta tehtäväkohtaista palkkaa, johon on lisätty alin henkilökohtainen palkanosuus

(% tehtäväkohtaisesta palkasta) ei kuitenkaan saa alittaa. Ennen sopimuksen voimaan- tuloa asiasta on ilmoitettava liitoille.

Sopimus tehdään kirjallisena ja muutoin noudatetaan työehtosopimuksen paikallista so- pimusta koskevia määräyksiä.

12. Toimihenkilölle annettavat tiedot

Toimihenkilölle annetaan hänen niin halutessaan tieto vaativuusluokasta sekä piste- summan muodostuksesta vaativuustekijöittäin. Samoin hänelle annetaan pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnin tulokset perusteineen pätevyystekijöittäin. Tällöin on kehitys- keskustelu suositeltava tapa henkilökohtaisen palautteen antamiselle ja pätevöitymistar- peen kartoitukselle.

13. Luontoisedut

Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa. Silloin, kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallitus vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetu- jen raha-arvo määräytyy verotuksessa.

Esimerkki luontoisedun laskemisesta (asuntoetu):

Palkka 1 682 euroa

Käyvän hintatason mukainen tai verohalli-

tuksen päätöksen mukainen vuokra-arvo 286 euroa

Peritty vuokra 84 euroa

Palkkatilastoon ilmoitetun

asuntoedun raha-arvo 202 euroa

Palkkamääräysten soveltamisessa

käytettävä palkka 1 884 euroa

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVAT SOPIMUKSET ‌

Työajan lyhentämistä koskeva sopimus ‌

1. Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tun- tia viikossa.

Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enintään 30 arkipäi- vän vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

2. Vapaan kertyminen

Vapaata ansaitaan vuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä alakohtaisten kertymätaulukkojen mukaisesti.

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan:

− aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysloman palkkaa

− työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan

− lyhyen tilapäisen loman tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan

− lomautus enintään 30 päivää vuodessa

− tämän sopimuksen tarkoittamat vapaapäivät

Yllä mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1. kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.

3. Alakohtaiset vapaan kertymätaulukot

Liha-ala, peruselintarviketeollisuus sekä panimo- ja virvoitusjuomateollisuus

Työpäivien lukumäärä vähintään	Vapaan kertymä
17	1 vapaa
34	2 vapaata
51	3 vapaata
68	4 vapaata
85	5 vapaata
102	6 vapaata
119	7 vapaata
136	8 vapaata
153	9 vapaata

170	10 vapaata
187	11 vapaata
210	12,5 vapaata

Leipomoala

Työpäivien lukumäärä vähintään	Vapaan kertymä
17	1 vapaa
34	2 vapaata
51	3 vapaata
68	4 vapaata
85	5 vapaata
102	6 vapaata
119	7 vapaata
136	8 vapaata
153	9 vapaata tai 8 vapaata ja 8 tuntia
170	10 vapaata tai 8 vapaata ja 16 tuntia
187	11 vapaata tai 8 vapaata ja 24 tuntia
210	12,5 vapaata tai 8 vapaata ja 36 tuntia

Meijeriala

Työpäivien lukumäärä vähintään	Vapaan kertymä
17	1 vapaa
34	2 vapaata
51	3 vapaata
68	4 vapaata
85	5 vapaata
102	6 vapaata
119	7 vapaata
136	8 vapaata
153	9 vapaata
170	10 vapaata
187	11 vapaata tai 10 vapaata ja 8 tuntia
210	12,5 vapaata tai 10 vapaata ja 20 tuntia

4. Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeistään seuraa- van vuoden huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa maksa- malla rahakorvaus tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankohtana. Vapaa anne- taan työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan on ilmoitettava vapaasta toi- mihenkilölle hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään viikkoa ennen vapaata, ellei toisin so- vita.

Ellei toisin sovita, annetaan vapaata

− meijerialalla 10 kokonaista työvuoroa ja 20 tuntia viikkotyöaikaa lyhentämällä,

− leipomoalalla 8 kokonaista työvuoroa ja 36 tuntia viikkotyöaikaa lyhentämällä sekä

− liha-alalla, peruselintarviketeollisuudessa ja panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa vähintään työvuoro kerrallaan.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä an- nettu, maksetaan toimihenkilölle kertynyttä vapaata vastaava palkka.

Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnantaja oi- keutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä.

Paikallisesti voidaan sopia työajanlyhennysvapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

5. Ansiotaso

Tämän sopimuksen tarkoittama työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

6. Vuosiloma

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.

7. Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä pöytäkirja on voimassa samalla tavoin kuin työehtosopimus. Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 ELINTARVIKETEOLLISUULIITTO ry

SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITTO STL ry TEKNISTEN LIITTO TL ry

Vaihtoehtoinen työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja ‌

1 § Liittojen välillä on sovittu seuraavasta vaihtoehtoisesta tavasta lyhentää työaikaa päivä- ja kaksivuorotyössä.

2 § Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 36,5 tuntia viikossa.

Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että 1 §:n mukainen työajan ly- hennys on otettu huomioon sitä laskettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana.

3 § Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenteri- vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 2 §:n mukaiseen määrään vii- kossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työajan tasoittumissuunnitelmaan merkitsemätön pitämätön vapaa annetaan viimeistään seu- raavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, kor- vataan se kuten viikkoylityö.

Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työajan tasoittumissuunnitelmaksi. Työajan tasoittumissuunnitelmaa laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajankohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.

Työajan tasoittumissuunnitelma on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jol- loin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpai- kalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esi- merkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

Ellei edellä mainittua työajan tasoittumissuunnitelmaa ole etukäteen vahvistettu, va- paan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti en- nen vapaan pitämistä muuta sovita. Samoin menetellään, jos työajan tasoittumissuun- nitelmaa muutetaan.

Mikäli työajan tasoittumissuunnitelmasta ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimihen- kilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yrityksen, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

4 § Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

5 § Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työ- päiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

6 § Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittamien työaikajärjestelyjen toimeen- panoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajan kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat. Neuvottelujen jälkeen työnantaja ilmoittaa minkä järjestelmän mukaan sovellettavat menettelytavat määräytyvät.

7 § Tätä sopimusta sovelletaan työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITTO STL ry TEKNISTEN LIITTO TL ry

Eräät erikoistilanteet ‌

Työsuhteen alkaminen kesken vuotta:

vapaata vapaata

työsuhteen alku

Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat vapaat, mitkä esim. muille saman työryhmän toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoi- tettu. On mahdollista kuitenkin laatia hänelle myös henkilökohtainen keskimää- räinen viikkotyöaika jäljellä olevaa vuotta varten.

Työsuhteen päättyminen kesken vuotta:

vapaata

työsuhde päättyy

Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuh- desaatavat normaaliin tapaan. Niitä pitämättömiä vapaita, jotka on merkitty työtuntijärjestelmään, ei tällöin huomioida. Työtuntijärjestelmään merkitsemät- tömät pitämättömät vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.

Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen:

Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työ- ajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.

kolmivuorotyö

päivätyö työaikamuodon vaihtumisajankohta

Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3-vuorotyö kes- tää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.

Työajan lyhentäminen keskeytyvässä kolmivuorotyössä 1 § Työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä‌

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimääräinen viikkotyöaika on 35,8 tuntia.

2 § Työajan tasoittuminen

Työajan tasoittuminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 35,8 tuntiin viikossa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tällöin ei kuitenkaan pidennetä työehtosopimuksen mukaista säännöllistä työai- kaa työskenneltäessä keskeytyvässä kolmivuorotyössä lyhyitä ajanjaksoja, joi- hin sisältyy arkipyhiä.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumissuunnitelma enintään vuoden pituiseksi ajanjaksoksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärin.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Työajan tasoittuminen voidaan toteuttaa myös siten, että sovittaessa suorite- taan rahakorvaus. Lyhyemmissä kuin vuoden pituisissa jaksoissa työajan tasoit- tuminen voidaan toteuttaa siten, että vastaava vapaa annetaan keskeytyvän kolmivuorotyöjakson jälkeen.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Xxxxxxxxxxxx tulee tämän sopimuksen piiriin, kun hän on ollut keskeytyvässä kolmivuorotyössä ilta- tai yövuorossa. Kuitenkin ilta- tai yövuoroon liittyvät sa- massa vuorotyöjaksossa tehdyt aamuvuorot katsotaan kuuluvan tämän sopi- muksen tarkoittaman työajan lyhennyksen piiriin.

3 § Työajan lyhentämisen korvaaminen

Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvitetään mahdollinen ansiotason aleneminen sekä päätetään sen korvaustavasta.

Soveltamisohje:

Työajan lyhentämisestä johtuva ansiotason alenemisen korvaaminen voidaan toteuttaa mm. siten, että työtuntijärjestelmän mukaisilta tasausvapaapäiviltä maksetaan ao. vuorolisät.

4 § Vuosiloma

Toimihenkilö saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

Työajan tasoittumissuunnitelman mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien ve- roisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuu- kauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

5 § Ylityö

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työajan ta- soittumissuunnitelman mukaisen viikkotyöajan siten kuin työehtosopimuksessa viikoit- taisesta ylityöstä on sovittu.

Kuukausipalkan jakaja on 154.

6 § Siirtyminen työaikamuodosta toiseen sekä työsuhteen päättyminen

Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä toimihen- kilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai toimihenkilön suostumuksella maksamalla rahakorvaus.

7 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen voimassaoloajan. Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2002 ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

TOIMIHENKILÖUNIONI TU ry

Työajan lyhentäminen keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ‌

1 § Työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja soveltamisala

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimääräinen viikkotyöaika on 34,6 tuntia. Tämä koskee myös sellaista keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jota tehdään vain osa kalenterivuotta.

2 § Työajan tasoittuminen

Työajan tulee enintään vuoden pituisena ajanjaksona tai keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtävän jakson aikana tasoittua keskimäärin 34,6 tuntiin viikossa.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 34,6 tuntiin.

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Keskimääräiset viikkotyöajat eivät sisällä vuosiloma-aikaa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Kun keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehdään lyhyitä jaksoja, joihin sisältyy ar- kipyhiä, niin tällaisen keskeytymättömän kolmivuorotyöjakson työaika ei voi olla pidempi kuin muissa työaikamuodoissa. Työajan vertailussa tulee huomioida ar- kipyhien lisäksi vapaapäivien kertyminen yksi- ja kaksivuorotyössä.

3 § Työajan lyhentämisen korvaaminen

Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä tekniselle toimihenkilölle kuukausittain 5 %:n suuruinen erillinen lisä. Mikäli yri- tyksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

4 § Työssäolopäivien veroiset päivät

Työajan tasoittumissuunnitelman mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien ve- roisina vuosilomaa määrättäessä. Kuitenkin niistä vähennetään asianomaiseen kalen- terikuukauteen sisältyvien, päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien luku- määrä.

5 § Ylityö

Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asian- omaisen työviikon työajan tasoittumissuunnitelman mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Ylityökorvausta laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 146.

6 § Siirtyminen työaikamuodosta toiseen sekä työsuhteen päättyminen

Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työaikamuotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä korvataan ansaitut ja pitä- mättä jääneet vapaapäivät antamalla vastaavasti vapaata tai toimihenkilön suostumuk- sella maksamalla rahakorvaus osa-ajan palkanlaskentaperiaatteiden mukaisesti.

7 § Tasausvapaiden antaminen

Tasausvapaat annetaan ensisijaisesti toimihenkilön työvuorojärjestelmän mukaisesti.

Xxxxxx toimihenkilölle tasausvapaiden määräytymiskauden aikana ei ole voitu antaa ta- sausvapaita, korvataan pitämättä olevat tasausvapaat antamalla ne vapaana seuraa- van vuoden puolella huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa sovittaes- sa maksamalla niiltä rahakorvaus osa-ajan palkanlaskentaperiaatteiden mukaisesti nii- den määräytymiskauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä kuitenkin niin, että laskenta-aikaa jää yksi kuukausi.

8 § Tilapäinen työskentely keskeytymättömässä kolmivuorotyössä

Mikäli jossain muussa työaikamuodossa säännöllisesti työskentelevä toimihenkilö työskentelee tilapäisesti keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, määräytyy hänen työ- aikansa ja siitä maksettava erillinen lisä kyseisenä aikana tämän sopimuksen mukai- sesti.

9 § Sairausajan palkan maksaminen

Tasausvapaat kuluvat ja karttuvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

10 § Työssäolon veroinen aika

Kolmivuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja koulutussopimuksen mu- kaan korvaa ansionmenetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnastetaan työehtosopi- muksen mukainen lyhyt tilapäinen loma, jolta työnantaja maksaa palkkaa.

11 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen voimassaoloajan. Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITTO STL ry TEKNISTEN LIITTO TL ry

ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ‌

1 Yleisiä määräyksiä

Sopijapuolet pyrkivät itse sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimus- toimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muo- toja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä kos- kee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-ar- voinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Liitot ilmoittavat toiselle osapuolelle aikomuksestaan ryhtyä poliittiseen tai myötätunto- työtaisteluun vähintään neljä päivää aikaisemmin, mikäli se on mahdollista. Ilmoituk- sessa tulee mainita aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus. Osapuolet suosit- televat vastaavaa ilmoitusmenettelyä jäsenilleen.

Tätä sopimusta sovelletaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Elintarviketeolli- suusliitto ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuu- toksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muuttu- nutta kokoa ja rakennetta.

Valituista luottamusmiehistä sekä heidän varamiehistään on työpaikalla toimivan toimi- henkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

Milloin varamies toimii luottamusmiehen sijaisena, toimitetaan työnantajalle tästä ilmoi- tus paikallisesti sovitulla tavalla.

Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoit- taa työnantajalle kirjallisesti.

Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa an- nettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopi- muksen osia.

2 Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot

2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neu- vottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrau- han turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa.

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvilla toimihenki- löillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies kun palve- luksessa on vähintään kolme edellä mainittua toimihenkilöä. Vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Milloin näin tapahtuu, on kaikille edellä mainituille toimihenkilöille varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimitta- minen ei saa tarpeettomasti häiritä työntekoa.

Työnantajan kanssa käytäviin koko henkilöstöryhmää tai sen merkittävää osaa koske- viin neuvotteluihin, joihin ei osallistu muita henkilöstön edustajia, voi osallistua luotta- musmiehen lisäksi varaluottamusmies, mikäli työnantajapuolelta osallistuu neuvottelui- hin useampi henkilö. Varaluottamusmiehelle annetaan riittävä vapautus työstä neuvot- teluihin osallistumista varten ja varataan tilaisuus vaihtaa tietoja ennen neuvottelua.

Luottamusmiehen on annettava myös varaluottamusmiehen käyttöön kyseisiin neuvot- teluihin liittyvät tiedot.

Luottamusmiehen valitsemisen lisäksi toimihenkilöillä on oikeus valita osastoluotta- musmies sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen kokonaisuuteen valitaan osastoluottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä.

Työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 160 tähän sopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvaa toimihenkilöä ja jossa on selvästi määriteltäviä toiminnallisia kokonaisuuksia, on toimihenkilöillä oikeus valita tällaista varten osastoluottamusmies. Myöskin tässä tapauksessa sovitaan osastoluottamusmiehen edustamasta toiminnallisesta kokonai- suudesta ennen osastoluottamusmiehen valintaa. Samalla on sovittava, missä asi- oissa ja missä laajuudessa hän neuvottelujärjestyksen mukaisesti edustaa toimihenki- löitä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla työpaikalla toimihenkilöillä on kuitenkin oikeus valita osastoluottamusmiehiä vähintään yksi työpaikan jokaista alkavaa 50 toimihenki- löä kohti.

Työsuhteeseensa liittyvä asia toimihenkilön tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa sään- nöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojelu- valtuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä

on työsuojelun valvontalain 29 §:n mukaan oikeus valita keskuudestaan oma työsuoje- luvaltuutettunsa.

Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoitukseen va- littujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tähän sopimukseen tarkoitetuilla hen- kilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työsuoje- luasiamiehiä, mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.

Mikäli toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu on valittu tuotannollis-teknisten tehtävien piiristä, voivat kaupallis-hallinnollisissa tehtävissä työskentelevät toimihenkilöt tällä pe- rusteella valita keskuudestaan yhden työsuojeluasiamiehen ja päinvastoin.

Työsuojeluasiamiehen tehtävät ja asema

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työ- suojeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallistua tarvitta- essa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät, on hänellä esimiehen kanssa sopien oikeus saada vapautusta työstä näi- den tehtävien hoitamista varten.

Työsuojeluasiamiestä ei saa työsuojeluasiamiehen tehtävien vuoksi irtisanoa eikä asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimi- alueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työ- suojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Yhteistoimintatehtävät

Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallin- non kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seuran- taan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviyty- mistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaa- miseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu sekä 2.2.3. kappaleessa mainittu työsuojelu- asiamies toimialueensa puitteissa osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnit- teluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

3 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset

3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitet-

tävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden luku- määrään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtä- vien määrään.

Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun vapautta- miseksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Yksinomaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapau- tusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana ai- kana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnan- tajan kanssa sovituissa tehtävissä. Jos luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu suorit- taa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, makse- taan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai hänen kanssaan sovittu lisäkorvaus.

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen palkkausjärjestelmän piiriin kuulumat- toman korvauksen, jonka suuruus määräytyy portaittain luottamusmiehen edustaman sopimusalueen toimihenkilöiden lukumäärän perusteella.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun 1. päi- vänä. Mikäli toimihenkilömäärässä tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee muutosten vaikutus ottaa huomioon paikallisesti sovittavalla tavalla.

Mixxxxx xaraluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.

Luottamusmiesten korvaukset sopimuskauden aikana ovat:

Toimihenkilöiden lukumäärä	30.4.2020 saakka Euroa	1.5.2020 lukien Euroa
5-9	77	80
00-00	000	000
00-00	000	000
00-000	000	000
101-200	265	275
201-300	315	325
301-380	352	364
381 tai enemmän	413	429

Työsuojeluvaltuutetun korvaukset sopimuskauden aikana ovat:

Toimihenkilöiden lukumäärä	30.4.2020 saakka Euroa	1.5.2020 lukien Euroa
00-00	000	000
00-00	000	000
00-000	000	000
101-200	265	275
201-300	315	325
301-380	352	364
381 tai enemmän	413	429

3.2 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema

Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituk- senmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttä- essä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavan- omaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.

Luottamusmiehenä, osastoluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toi- mihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olo- suhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Työpaikassa, jossa on enemmän kuin 10 toimihenkilöä, ei luottamusmiestä, osasto- luottamusmiestä eikä työsuojeluvaltuutettua tule ilman omaa suostumustaan siirtää sellaiseen matka- tai 3-vuorotyöhön, joka olennaisesti vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä. Tätä koskeva tarkastelu on suoritettava vuosittain.

Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmiehen tai kokonaan tai pää- osin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edel- lyttämää koulutusta.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huoli- matta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovu- tettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluval- tuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 3.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

3.3 Työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Mixxxx xuottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Osastoluottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai koulut- taa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä, osastoluottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyt- tämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen, osastoluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n sään- nöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestys- määräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnanta- jalle ilmoitettu sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjalli- sesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaeli- melle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työ- suojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtä- vänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen, osastoluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työnteki- jää ja toimihenkilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty.

3.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukai- sesti toimivat sijaisina.

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomaut- taa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpi- teen johtuneen muusta seikasta.

4 Yhteistoiminta Kehittämistoiminta

Toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukai- sesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuot- tavuuden parantamiseksi. Näin luodaan toimihenkilölle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisäänty- miseen, josta aiheutuu haittaa toimihenkilön terveydelle tai turvallisuudelle.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja toimihenkilöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neu- vottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryh- missä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen to- teuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustet- tuina yritys ja sen työntekijät ja toimihenkilöt. Toimihenkilöt nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen toimihenkilöistä.

Yhteistoimintaelin

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsitte- lee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yh- teistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveys- huollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluja, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

5 Koulutus

5.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihen- kilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheutta- mat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä. Jos koulutus ta- pahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannuk- set. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta, mikäli asiasta ei paikallisesti toisin sovita. Matkakustan- nusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti.

Em. kustannusten korvaamisesta on mahdollisuuksien mukaan aina sovittava etukä- teen.

5.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten kohdassa 5.1 on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

5.3 AY-koulutus

5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle.

Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä ta- pauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumi- selle ei olisi estettä.

Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa toimihenkilölle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.

Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mu- kaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoitta- mien tehtävien hoitamisessa.

5.3.2 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja maksaa luotta- musmiehelle, osastoluottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuute- tulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle hei- dän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle ja osastoluottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuo- jeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Luottamusmiehelle ja osastoluottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistu- essaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyhdistyksen puheenjoh- tajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 180 työ- suhteessa olevaa ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jä- sentä.

Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuille toimihenkilöille kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutu- vien ruokailukustannusten korvaukseksi liittojen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuu- desta.

Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 Tiedotustoiminta

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

1. Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

2. Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

3. Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laa- dussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tie- doissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinaky- symyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin ky- symyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla tai muilla yrityksessä käytössä olevilla viestintävälineillä.

Luottamusmiehelle annettavat henkilö- ja tilastotiedot

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdollisim- man aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Milloin syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle tai osastoluottamusmiehelle annettava kaikki valituk- sen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot siten, että asian oikea tila ja siihen liittyvä arviointi on mahdollista. Tiedot annetaan riittävän ajoissa ennen asian käsittelemistä työnantajan kanssa.

3. Henkilötiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada seuraavat tiedot tämän sopimuksen piiriin kuu- luvista toimihenkilöistä:

1. Toimihenkilön suku- ja etunimet

2. Palvelukseentuloaika uusista toimihenkilöistä

3. Organisatorinen osasto

4. Vaativuusluokka

5. Tilastonimike

Tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä annetaan kohdissa 1-5 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

4. Koeaika ja määräaikainen työsopimus

Luottamusmiehelle on pyydettäessä annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhteeseen otetuista toimihenkilöistä. Erikseen pyydettäessä on luottamusmie- helle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

Soveltamisohje:

Jos luottamusmies on esittänyt, että hänen tulee saada kulloinkin tämän kohdan mukaiset tiedot, tulee ne antaa hänelle ilman eri pyyntöä viivytyksettä.

5. Palkkatilastotiedot annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa tämän sopimuksen piiriin kuuluvista toimihenkilöistä työpaikkakohtaisena keskiarvona sekä vaativuus- luokittain ja sukupuolen mukaan jaoteltuna

a) kuukausipalkka luontoisetuineen

b) säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio

c) henkilökohtaisten palkanosuuksien keskiarvo.

Lisäksi luottamusmiehelle annetaan tiedot toimihenkilöiden jakautumisesta eri vaati- vuusluokkiin.

Kuukausipalkka luontoisetuineen sisältää peruskuukausipalkan, suorituspalkan muuttuvan osuuden sekä luontoisetujen ennakonpidätysarvon keskimäärin kuukau- dessa. Säännöllisen työajan kuukausiansio sisältää edellä mainittujen lisäksi sään- nölliseltä työajalta maksetut vuoro- ja sunnuntaityölisät.

Tiedot annetaan kirjallisena joulukuun palkoista välittömästi sen jälkeen kun työ- paikkaa koskeva palkkatilasto on valmistunut.

Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kol- mea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

6. Työvoimatiedot

Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle neljännesvuo- sittain organisatoristen osastojen puitteissa toimialueensa työntekijöiden ja toimi- henkilöiden lukumäärät.

7. Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kul- loinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laa- dittuun luetteloon.

8. Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoita- mista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

7 Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2012 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Tämä sopimus korvaa soveltamisalueellaan

− koulutussopimuksen 12.2.1976 (STK-TVK-STL)

− koulutussopimuksen 12.2.1976 (STK-STTK)

− sopimuksen työsuojeluyhteistoiminnasta toimistoissa 1.3.1990 (STK-TVK-STL- STTK)

− tuottavuuden ja teknologian kehittämissopimuksen 23.3.1990 (ETTL-TL-MVL)

− sopimuksen työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 12.10.1990 (ETTL-SEL-MVL- TL

− konttoritoimintojen kehittämissopimuksen 14.12.1990 (ETTL-STL)

− luottamusmiessopimuksen 1.11.2000 (ETL-STL-TL)

− tiedotustoimintaa koskeva pöytäkirjan 1.11.2000 (ETL-STL-TL)

Kaikki edellä mainitut sopimukset korvataan allekirjoituspöytäkirjoineen ja kaikkine liit- teineen.

Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

Xxxxxx Xxxxxxxx

AMMATTILIITTO PRO ry

Xxxxx Xxxxx

ETL-TU IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2005 ‌

I Yleiset määräykset

1 § Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenki- löstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, toimihenkilön irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimi- henkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisano- mista toimihenkilöstä johtuvasta syystä.

Sopimus ei koske 1 §:ssä mainitun tapauksen lisäksi:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

2. Työsopimuslain 1:3 §:n 2 momentin perusteella tehtyjä määräaikaisia sopimuksia.

3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4 §:n 4 momentin perus- teella.

4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimus- lain 7:3 – 4 §:n perusteella.

5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 – 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, sanee- rausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema)

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perus- teella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti toimihenkilöstä johtuvasta tai hä- nen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisa- noa toimihenkilö sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1 §:n 1 momentin perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä, noudatetaan sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 – 2

§:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty toimihenkilön henki- löön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2 §:n 2 momentissa on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä voidaan pitää esim. sellaisia toimihenkilöstä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimatto- muutta työssä. Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työ- sopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien vel- vollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Toimihenkilön henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvi- oitaessa on otettava huomioon työnantajan ja toimihenkilön olosuhteet kokonaisuu- dessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaik- kien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkami- nen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

3 § Irtisanomisajat

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irti- sanoessaan työsopimuksen noudatettava:

− 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden

− 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

− 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta

− 4 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta

− 6 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava:

− 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta

− 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.

Soveltamisohje Määräajan laskeminen

Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, ku- ten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määrä- aikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräai- kaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja irtisanoo toimihenkilön 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen 1.3, on työsuhteen viimeinen päivä 15.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai –kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnume- roltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäi- vänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön, jonka irtisanomisaika on 2 kuukautta 30.7, on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli työnantaja irtisanoo kyseisen toimihenki- lön 31.7, on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnu- meroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäi- väksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauan- taiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä, nou- dattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden ra- joituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus ra- joittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

5 § Irtisanomisajan palkka ilman työntekovelvollisuutta

Mikäli toimihenkilöllä ei irtisanomisaikana ole työntekovelvollisuutta on työnantajan ja toimihenkilön syytä yhdessä selvittää irtisanomisajan palkanmaksamisen perusteet ja maksamiseen liittyvät seikat esim. tilanteessa, jolloin toimihenkilö saa irtisanomisai- kana uuden työpaikan.

6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edusta- jalle taikka toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voi- daan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaan- ottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähe- tetty.

Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaa- miseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi ai- kaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

7 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työ- sopimuksen päättymispäivä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joi- den perusteella työsopimus on päätetty.

II Irtisanominen toimihenkilöstä johtuvasta syystä 8 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä on edellä sanottu, noudatetaan toimihenkilöstä johtuvasta syystä ta- pahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

9 § Irtisanomisen toimittaminen ja varoitusmenettely

Henkilöstä johtuvista syistä ennen irtisanomista annettava varoitus sekä irtisanominen on toimitettava toimihenkilölle kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen pe- ruste ja varoituksen antamiseen johtaneet syyt ovat tulleet työnantajan tietoon.

Varoituksen antamisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista selvittää sen merkitys ja voimassaoloaika.

10 § Toimihenkilön kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava toimihenkilölle mahdolli- suus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Toimihenkilöllä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje

Sopimuksen 10 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi toimihenkilön omaa luotta- musmiestä, työsuojeluvaltuutettua ja ellei sellaista ole valittu, niin yrityksen toisen hen- kilöstöryhmän vastaavaa henkilöä tai työtoveria.

11 § Tuomioistuin käsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnan- taja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuo- mioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

12 § Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta anne- tun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.

13 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilönsä, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle kor- vausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

14 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, toimihenkilön ikä ja hänen mahdollisuu- tensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työ- sopimusta päätettäessä, toimihenkilön itsensä antama aihe työsopimuksen päättämi- seen, toimihenkilön ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä toimihenkilölle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimus- lain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

III Lomautus

15 § Lomauttaminen

Toimihenkilön lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi ja sen perusteet määräytyvät työ- sopimuslain mukaan.

Työnantaja ja toimihenkilö saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta

ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomautta- misesta työsopimuslain 5:2 §:n 2 momentin mukaisissa tapauksissa.

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti.

16 § Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä toimihenkilölle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteutta- mistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan toimi- henkilöön, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai toimihenkilöille yhteisesti. Sel- vitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityk- sen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava toimihenki- löille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta toimihenkilöiden tai luottamusmiehen kanssa.

17 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jos il- moitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 15 §:n mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työnantajan on pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa toimihenkilölle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentissa tarkoite- tuista tapauksista.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuk- sen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituk- sen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Täl-

löin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen al- kamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyt- tämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väliselle sopimuk- selle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn tekemisen alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kesto.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Työsuhteen päättäminen ja korvaukset lomautusaikana

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuh- teen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Toi- mihenkilöllä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on toimihenkilön tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun toimihenkilön työsopimuksen päättymään lomau- tuksen aikana, toimihenkilöllä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Irtisanomis- ajan palkka maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.

Jos toimihenkilö irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palk- kansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa taloudellisen tai tuotannollisen syyn vuoksi irtisanottu toimihenkilö lomautetaan tällaisen syyn johdosta irtisanomisaikana, on hänellä oikeus irtisanomis- ajan palkkaansa.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei estä toimihenkilöä ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.

Xxxxxx toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antami- sen jälkeen, mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdolli- sesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa toimihenkilö on velvollinen palaa- maan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle toimihenkilölle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Toimihenkilöllä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työn- antajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisano- misaikaa noudattaen.

Asunto lomautusaikana

Asuntoedun käyttämisestä lomautuksen aikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.

IV Erinäisiä määräyksiä

18 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomautta- misen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettä- neitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 11 §:ssä sovittuja kanneaikoja.

19 § Irtisanomista tai lomauttamista koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vä- hentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu yhteensä vähintään kymmeneen toimihenkilöön ja työnteki- jään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

20 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai sanee- rausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, TE-toimistosta työtä hakevalle entiselle toimihenkilölleen siten kuin työsopimuslaissa säädetään.

21 § Yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluajan laskeminen

Työnantajan harkitessa irtisanomia, lomautuksia tai osa-aikaistamisia tuotannollisista, taloudellisista tai toimintojen uudelleen järjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoiminta- lain (334/2007) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoi- mintalain säännöksiä tässä määräyksessä sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.

Yhteistoimintalaista poiketen lasketaan yhteistoimintalain 51 §:n mukainen neuvottelu- aika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteistoimintalain 45 §:n mukainen kirjallinen neu- votteluesitys annetaan tiedoksi.

Esimerkki:

Työnantajan suunnittelemaa, kahdeksan toimihenkilön määräaikaista lomauttamista koskeva kirjallinen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi 2.3.2020. Yhteistoiminalaista poiketen neuvotteluajan katsotaan alkavan 2.3.2020, joten 14 päivän neuvotteluvel- voite katsotaan tältä osin täytetyksi 16.3.2020.

22 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 14 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtoso- pimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista so- pimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehto- sopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättä- minen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

23 § Voimaantulomääräys

Tämä sopimus tulee voimaan 16.2.2005 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukau- den irtisanomisajalla.

Helsingissä 26. päivänä toukokuuta 2004 ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

TOIMIHENKILÖUNIONI TU ry

SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA ‌

Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijöiden vähentämiseksi työelämässä. Tällä suosituksella nämä uudistetaan vastaamaan nykyisiä työelämän tarpeita. Tässä suosituksessa käsitteisiin työntekijä, työsopimus ja työehtosopimus sisältyvät myös vastaavat julkisen sektorin palveluk- sessa olevat virkamiehet, viranhaltijat ja virkaehtosopimukset.

Tavoitteena on päihteetön työpaikka parantamalla ja selkeyttämällä päihdeongelmien käsittelyä ja hoitoa työpaikoilla. Työpaikkoja kannustetaan yhteisesti luomaan ja vah- vistamaan omia päihteiden käytön ehkäisyyn ja käyttöön liittyviä toimintatapoja. Erityi- sesti korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa eli puuttumista päihteiden käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Suosituksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota päihteiden käytön haitallisuuteen työelämässä sekä tuoda esiin asioita ja ratkaisumalleja, jotka voisivat olla apuna työ- paikkakohtaisia toimintatapoja luotaessa. Keskusjärjestöt suosittelevat työpaikoille päihdeongelmien ennaltaehkäisyä, päihdeasioiden käsittelyä ja hoitoonohjausta sisäl- tävän toimintamallin tekemistä.

1. ENNALTA EHKÄISEVÄ TOIMINTA

Ennalta ehkäisevä toiminta tukee työpaikoilla yhteisesti tehtävää työturvallisuustyötä. Tässä keskeistä on tiedottaminen ja koulutus päihdeasioissa sekä ongelmakäyttöön puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedottaminen ja koulutus kos- kevat alkoholin käytön haittoja, käytön ja ongelmien tunnistamista, käyttöön puuttu- mista sekä hoitoonohjausmahdollisuuksia.

Tiedottaminen ja koulutus

Tiedottamisella ja henkilöstön kouluttamisella pyritään:

− antamaan tietoa päihteiden väärinkäytön aiheuttamista ongelmista ja haittavaikutuk- sista työelämässä

− vaikuttamaan asenteisiin päihteiden väärinkäytön ja siihen liittyvien ongelmien tun- nistamiseksi ja käsittelemiseksi avoimesti ja rakentavasti

− madaltamaan puuttumis- ja puheeksiottamiskynnystä

− edistämään työpaikan yhteisten toimintatapojen (päihdepolitiikan) tunnetuksi teke- mistä ja niihin sitoutumista

− edistämään välitöntä ja varhaista väärinkäyttötapauksiin puuttumista

− edistämään päihdeongelmaisen ohjaamista hoitoon.

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen.

Työyhteisö

Työyhteisön tulee jokapäiväisissä toimissaan sitoutua päihteettömään työkulttuuriin. Jokainen, niin esimies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteettömyy- den edistämiseksi työpaikoilla. Työpaikoilla voi olla myös päihdeongelmiin perehtynyt

yhdyshenkilö. Päihteiden käytön piilohyväksyntää, salailua ja vähättelyä ei tule sallia työpaikoilla. Asiallinen ja rakentava ongelmiin ja rikkomuksiin puuttuminen voivat mo- nesti estää päihdeongelman pahenemisen.

Työterveyshuolto

Työterveyshuollolla on lakiin perustuva ennalta ehkäisevän toiminnan tehtävä. Ter- veystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä yksilöohjauksessa ja neuvonnassa ter- veydenhuollon ammattilaisilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa terveiden elintapojen ja päihteettömyyden edistämiseen. Päihdeongelman varhaiseen havaitsemiseen on kehitetty toimivia malleja.

2. PÄIHDEASIAN KÄSITTELY Tilanteen tunnistaminen

Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi väärinkäytön tunnistaminen on välttämätöntä. Väärinkäyttö voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerk- kejä voivat olla esimerkiksi:

− toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset

− satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot

− toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot

− töihin tulo tai työssä oleminen krapulassa

− työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuoritukset

− sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä

− esimiesten välttely

− toistuvat tapaturmat

− rattijuopumus

− rokulipäivät

Päihteiden väärinkäyttö voi tulla esiin myös työterveyshuollossa terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä.

Tilanteeseen puuttuminen

Päihteiden käyttö työpaikalla tai työssäolo päihteiden vaikutuksen alaisena on työsuh- teesta johtuvien velvoitteiden vakava rikkomus ja selvä merkki ongelmasta, johon tulee puuttua. Ongelmaan puututtaessa on kuitenkin huolehdittava asian hienovaraisesta hoitamisesta.

Puheeksi ottaminen voi tapahtua esimiehen, työterveyshuollon tai työtoverin aloit- teesta. Päihdeongelmaisen kanssa käydyn keskustelun perusteella tehdään suunni- telma jatkotoimenpiteistä ja arvioidaan mahdollinen hoidon tarve. Työterveyshuollon tulee olla mukana suunnitelman tekemisessä, hoidon tarpeen arvioinnissa sekä toi- menpiteiden vaikutusten seurannassa.

Esimiehen rooli ja tehtävät

Mikäli henkilön käyttäytymisessä tai työsuorituksissa havaitaan viitteitä päihdeongel- masta, esimiehen tulee keskustella työntekijän kanssa työpaikan toimintatavoista ja vaatimuksista sekä mahdollisista seuraamuksista.

Epäillessään työntekijän olevan alkoholin vaikutuksen alaisena työnantajan on arvioi- tava tilanne tapauskohtaisesti. Erilaisissa testauksissa tulee kuitenkin noudattaa voi- massa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Huumausaineiden testaamisesta on säädetty laissa yksityisyyden suojasta työelämässä.

Jos on epäselvää, onko työsuorituksien ongelmien taustalla päihdeongelma vai sai- raus, voidaan asianomainen työntekijä ohjata omaan työterveyshuoltoon työkykyar- viota ja hoidon tarpeen arviointia varten.

Työtovereiden rooli ja tehtävät

Jokaisen työtoverin velvollisuus on neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista hake- maan apua esimerkiksi ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun ammattihen- kilöön. Mikäli työpaikalla on nimetty päihdeyhdyshenkilö, työtoveri voi myös pyytää häntä keskustelemaan asianomaisen työntekijän kanssa. Ongelman piilottelua ja sa- laamista ei tule hyväksyä esimerkiksi huolehtimalla ongelmaisen työntekijän laiminlyö- mistä työtehtävistä.

Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hoidossa oleva ja hoidosta palaava työtoveri hyväksytään työyhteisöön tasavertaisena. Näin tuetaan hänen selviytymis- tään ja toipumistaan.

Työterveyshuollon rooli ja tehtävät

Työterveyshuoltohenkilöstön tehtävänä on arvioida alkoholin ja muiden päihteiden on- gelmallinen käyttö kaikissa potilaskontakteissa, puuttua tarvittaessa asiaan aktiivisesti ja antaa tietoa ja tukea.

Mikäli työterveyshuolto toteaa päihdeongelman, työterveyshuollon tehtävänä on kertoa päihdeongelmaiselle hoitomahdollisuuksista ja ohjata hänet asianmukaiseen hoitoon. Tilanteissa, joissa on aihetta epäillä päihtyneenä olemista työpaikalla ja tästä aiheutuu vaaraa, työterveyshuollon tulee ottaa yhteyttä työpaikkaan ja tiedustella asianomaisen työntekijän työssä selviytymistä ja tarvittaessa ehdottaa toimenpiteitä työntekijän hoi- toon ohjaamiseksi. Muissa tilanteissa työterveyshuoltoa sitoo vaitiolovelvollisuus.

Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä tehdä työkykyarvio ja arvioida hoidon tarve sekä osallistua hoitoonohjaukseen, hoidon toteuttamiseen ja seurantaan.

Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat

Työpaikalla noudatettavat päihdeasioiden käsittelyä, hoitoonohjausta ja työterveys- huollon roolia päihdeasioissa koskevat periaatteet käsitellään työsuojelun valvonnasta

ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) tarkoittamassa yhteis- toiminnassa. Yhteistyössä keskeisiä ovat myös työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmie- het.

Yksittäistä tapausta käsitellessään työnantajalla on päihdeongelmaisen suostumuk- sella oikeus ilmoittaa asiasta henkilöstön edustajalle. Työntekijän pyynnöstä henkilös- tön edustajalla on oikeus olla läsnä, kun asiaa käsitellään työnantajan kanssa.

3. HOITOONOHJAUS Hoitoon hakeutuminen

Päihdeongelman omaehtoinen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen edistävät hoi- don tuloksellisuutta. Työyhteisön jäsenten, työtovereiden ja esimiesten tulee kannus- taa päihdeongelmaista hakeutumaan hoitoon. Ensisijaisena tavoitteena on kannustaa oma-aloitteeseen ja vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumiseen.

Hoitoon hakeutuminen voi tapahtua:

− ongelmaisen omasta tai hänen perheensä aloitteesta

− työtovereiden tai työpaikan yhteyshenkilön aloitteesta

− esimiehen/työnantajan aloitteesta

− työterveyshenkilöstön aloitteesta

Hoitoon hakeutumista ja hoitoonohjausta varten työpaikalla tulee olla tieto käytettä- vissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista. Jos työpaikalla on päihdeyhdyshenkilö, hän voi huolehtia myös hoitoon ohjaamisen käytännön järjestelyistä.

Hoidon tavoitteena on päihdeongelmasta parantuminen, terveyden ja työkyvyn säilyt- täminen, mahdollisimman hyvän terveydellisen ja sosiaalisen tilan saavuttaminen, työssä käynnin vakiintuminen, epäasiallisten poissaolojen väheneminen ja omien sekä myös perheasioiden kuntoon saaminen.

Hoitoonohjauksen ja hoidon toteutus

Mikäli päihdeongelmainen ei oma-aloitteisesti hakeudu hoitoon, työpaikalla tulee ryh- tyä toimenpiteisiin päihdeongelmaisen hoitoonohjauksessa. Tällöin tulee sopia työter- veyshuollon roolista, hoidon edistymisen seurannasta ja raportoinnista. Hoitoon ohjaa- minen voi tapahtua myös työterveyshuollon aloitteesta.

Mikäli hoitoonohjaus on tapahtunut työnantajan aloitteesta, hoitoonohjauksesta olisi hyvä tehdä ko. osapuolille jaettava kirjallinen hoitoonohjaussopimus, jossa todetaan hoitopaikka, hoitoaika ja seurantatavat.

Hoitoonohjaussopimuksella, hoitoon suostumisella ja tuloksellisella hoidolla tähdätään työsuhteen jatkumiseen.

Parantumisen ja työssä jatkamisen turvaamiseksi hoitoon ohjattavalle pyritään löytä- mään sopiva ja riittävä hoitomuoto. Käytännön järjestelyihin osallistuu työterveyshenki- löstön ja/tai päihdeyhteyshenkilön ohella myös työnantajan edustaja, joka tekee pää- tökset työstä poissaolo-oikeudesta ja sairausajan palkan maksamisesta, mikäli hoito

joudutaan toteuttamaan työaikana. Lähtökohtaisesti hoidossa käynti tapahtuu työajan ulkopuolella.

Toimeentuloturva ja kustannusten korvaaminen

Päihtymyksestä johtuva työstä poissaolo on työaikakirjanpidon kannalta luvaton pois- saolo, jolta ajalta työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa. Tämä koskee sekä omaehtoista poissaoloa että tilannetta, jossa työnantaja on poistanut päihtyneen työ- paikalta.

Mahdollisesta osallistumisesta näiden maksamiseen sekä palkan maksusta työstä poissaoloajalta hoidon tai muun toimenpiteen takia päättää työnantaja harkintansa mu- kaan. Lähtökohtaisesti päihdeongelmaisen hoidosta aiheutuvat kustannukset maksaa hoidettava itse.

Työpaikalla tulisi olla tiedot mahdollisen muun toimeentuloturvan hakemisesta sekä hoidosta ja muista toimenpiteistä aiheutuneiden kustannusten korvauksista.

Luottamuksellisuus

Päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luotta- muksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa.

Helsingissä 12. päivänä tammikuuta 2006

XXXXX Xxxxxxxxxxx työmarkkinalaitos KT

Suomen Ammattiliittojen

Keskusjärjestö SAK Kirkon Työmarkkinalaitos KiT

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion Työmarkkinalaitos VTML

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

PAIKALLISESTI SOVITTAVIA ASIOITA ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSESSA ‌

Useissa työehtosopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Neuvottelujärjestystä ja paikallisen so- pimisen menettelytapoja koskevat määräykset ovat työehtosopimuksen 6 ja 7 §:ssä.

Työpaikalla tapahtuvan paikallisen sopimisen osapuolet riippuvat kulloinkin sovittavasta asiasta ja sen laajuudesta. Jos kysymys on työpaikkaa, työosastoa tai suurempaa työryh- mää koskevasta asiasta, asia sovitaan työehtosopimuksen mukaisesti luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo kaikkia niitä, joita luottamusmiehen katsotaan edustavan (edustaa myös järjestäytymättömiä toimi- henkilöitä). Toimihenkilö voi kuitenkin sopia paikallisesti itseään koskevista asioista työeh- tosopimuksen rajoissa.

TES-MÄÄRÄYS	PAIKALLISESTI SOVITTAVAT ASIAT
5 § Irtisanomisaika ja lomautus	− Irtisanomisaika (vasta irtisanomisen yhteydessä)
8 § Toimihenkilön palkka	− Palkanmaksupäivän muuttaminen − Palkan maksaminen tuntipalkkana, jos työaikaa ei ole etukäteen määritelty
13 § Säännöllinen työ- aika ja sen sijoittuminen	− Siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon • B-vaihtoehdossa: 37,5 tunnin työviikon piirin kuulu- van jakson jakaminen kahta useampaan osaan ja ajanjakso, jolle työajan tasoittumissuunnitelma laadi- taan − Työvuorokauden ja työviikon alkaminen − Työviikon ja työvuorokauden vaihtuminen vuorotyössä − Liukuvan työajan käyttöönotto ja rajat − Keskimääräinen työaika siten, että vuorokautinen työ- aika on enintään 12 tuntia ja viikoittainen työaika enin- tään 50/48 tuntia • Ilmoitusaika perustyöaikaan siirtymiselle − Ilmoitusaika vrk-työajan tilapäiselle pidentämiselle pe- rustellun ja ennalta-arvaamattoman tuotannollisen tilan- teen johdosta ja ylituntien pitäminen vapaana, jos työ- aika jäänyt tasoittumatta
14 § Työvuoroluettelo	− Ilmoitusajan pituus työvuoroluetteloon tulevista muutok- sista
17 § Sunnuntaityö	− Sunnuntaityökorotuksen tai koko sunnuntaityöajan pal- kan maksaminen kiinteänä kuukausikorvauksena / kor- vaaminen vapaa-aikana / vaihtaminen joustovapaaseen
18 § Lisätyö	− Lisätyön korvaaminen vapaa-aikana /vaihtaminen jous- tovapaaseen
19 § Ylityö	− Ylityökorotuksen tai koko ylityöajan palkan korvaaminen vapaa-aikana / vaihtaminen joustovapaaseen
20 § Työaikapankit	− Työaikapankin käyttöönotto ja yksityiskohdat

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata