PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO -

MTHL:n TYÖNANTAJAT RY:n

ja TEOLLISUUSLIITTO RY:n

välinen

PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

13.1.2020 - 30.11.2021

ISBN: 978-952-238-240-5

PDF: 978-952-238-241-2

METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO

- MTHL:N TYÖNANTAJAT RY TEOLLISUUSLIITTO RY

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika	13.1.2020
Paikka	Teknologiateollisuus ry
Läsnä	Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry	Teollisuusliitto ry
	Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Eero Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx	Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx

1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 9.1.2020 saa- vutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus. Samalla to- dettiin, että voimassa ollut 8.11.2017 allekirjoitettu työehtosopimus lakkasi olemasta voimassa 31.10.2019. Nyt allekirjoitettu työehtoso- pimus tulee voimaan 13.1.2020.

2 Palkkojen tarkistaminen Palkat

A. Palkkojen tarkistaminen

Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus

Vuosi 2020

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityk- sen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kus- tannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoi- tuksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodos- tuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkka- porrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkis- tusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluot- tamusmiehen kanssa 14.2.2020 mennessä, ellei käsittelyajan jatkami- sesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Vuosi 2021

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkis- tusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluot- tamusmiehen kanssa 15.1.2021 mennessä, ellei käsittelyajan jatkami- sesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,4 % suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Lisäksi työnantaja käyttää vuoden 2020 palkantarkistusten jälkeen, kuitenkin viimeistään 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta, työntekijöiden palkkojen korottamiseen yritys- tai työpaikkakohtaisesti 0,6 %. Työnantaja jakaa korotukset liittojen ohjeistuksen mukaisesti. Palkantarkistusten käytöstä ja jakoperusteista tiedotetaan pääluottamusmiestä viimeistään 26.2.2021 mennessä. Mi- käli pääluottamusmiestä ei ole valittu, tiedotetaan koko henkilöstöä.

Yritys- tai työpaikkakohtaisten korotusten tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkara- kennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia. Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

B. Aikapalkat

Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.

C. Suorituspalkat

Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

D. Palkkaperusteiden korotus

Työehtosopimuksen työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikka- kohtaisesti palkankorotuksen ajankohdasta lukien. Nämä korotukset eivät aiheuta aika- ja suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

E. Henkilökohtainen pätevyyslisä

Sovittiin, että henkilökohtaiset pätevyyslisät (hpl) säilyvät yleiskoro- tuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina.

F. Keskituntiansion korotus

Keskituntiansiota korotetaan työntekijän palkankorotuksen verran palkantarkistusta seuraavan keskituntiansion käyttöajanjakson alusta lukien.

3 Palkkaluvut, erilliset lisät sekä pääluottamusmiehen ja työ- suojeluvaltuutetun kuukausikorvaukset ennen niiden korotta- mista

Työehtosopimuksen mukaiset uudet työkohtaiset palkat, alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja opiskelijoiden palkat, erilliset

lisät sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausi- korvaukset tulevat voimaan vasta työehtosopimuksessa erikseen sovitun ajankohdan jälkeen. Tätä ennen näiden osalta noudatetaan 31.10.2019 lakanneen työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä.

4 Palkkaus

Liitot käynnistävät kokeilun paikallisen palkkausjärjestelmän käyt- töönotosta. Kokeilu toteutetaan työehtosopimuskauden aikana, kui- tenkin enintään vuoden 2023 loppuun saakka.

Paikallisesti voidaan sopia muustakin palkkausjärjestelmästä kuin mitä 4 ja 5 pykälissä säädetään. Paikallisesti sovitun palkkausjärjes- telmän mukaan määräytyvän palkan tulee olla vähintään töiden vaati- vuusryhmittelyn TVR 1: sen työkohtaisen palkan suuruinen lisättynä 3 prosentilla poikkeuksena tämän pykälän 4 momentin tarkoittamien erityisryhmien palkat. Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti. Paikallisen palkkausjärjes- telmää koskevan sopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Irtisanottaessa paikallinen palkkausjärjestelmää koskeva sopimus tulee työnantajan ja pääluottamusmiehen käydä neuvottelut irtisano- misen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ennen sopimuksen irtisanomista. Irtisanomisajan jälkeen siirrytään työehtosopimuksen mukaiseen palkkausjärjestelmään ja ennen paikallista palkkausjär- jestelmää käytössä olleisiin henkilökohtaisiin aikapalkkoihin. Tässä yhteydessä tehdään henkilökohtaisten aikapalkkojen korotukset ja tarkistukset työehtosopimuksen mukaisesti paikallisen palkkausjär- jestelmän käyttöönotosta alkaen.

5 Työaikakysymykset

Liitot käynnistävät kokeilun työaikamääräyksiin sekä työaikajärjes- telyihin liittyen. Kokeilu toteutetaan työehtosopimuskauden aikana, kuitenkin enintään vuoden 2023 loppuun saakka.

Paikallisesti sopien voidaan työpaikalla poiketa työehtosopimuksen 8 pykälän määräyksistä päivä- ja kaksivuorotyötä koskien. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaika- lain säännöksiä.

Jos paikallisessa sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen työ- aikamääräyksistä, sopimuksen keskeinen sisältö on saatettava liitto- jen työryhmälle tiedoksi ennen paikallisen sopimuksen käyttöönot- toa.

Kokeilun tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöl- listen työaikatarpeiden huomioon ottamista.

Sovittaessa paikallisesti työehtosopimuksen 8 pykälän määräyksistä toisin, menetellään seuraavasti:

• pääluottamusmies ja työnantajan edustaja sopivat kirjallisesti poik- keamisen yleisistä edellytyksistä (kehyssopimus) ja

• työntekijä voi puolestaan sopia esimiehensä kanssa kirjallisesti ke- hyssopimuksen yksityiskohtaisesta toteuttamisesta.

Liitot tarvittaessa avustavat uusien työaikajärjestelyjen käyttöön- otossa ja tarkastelevat syksyllä 2021, onko kokeilun aikana olevien kokemusten tai muun valmistelun perusteella mahdollista sopia tar- vittavista muutoksista voimassaolevaan työehtosopimukseen.

6 Työryhmät

Liitot asettavat seuraavat työryhmät:

• palkkaus- ja työaikakysymykset

7 Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi: Tarkastettu:

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx

Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välinen

PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

13.1.2020 - 30.11.2021

I YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan alempana mai- nituin poikkeuksin Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n teollisuuseristys- ja rakennuspeltialan jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijäin välisiin työsuhteisiin.

MTHL:n jäsenyritykset voivat harjoittaa muun muassa teollisuuseris- tystä, rakennuspeltityötä, telinetyötä sekä muita näihin rinnastettavia töitä.

Mikäli jokin muutakin kuin teollisuuseristystä ja rakennuspeltityötä harjoittava työnantaja on ainoastaan jonkun osaston osalta Metalliteol- lisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n jäsen, sovelle- taan tätä sopimusta vain mainitun osaston työntekijöiden työsuhteisiin edellä mainituin perustein.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä so- pimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

2 §

Pykälä kumottu, keskusjärjestösopimukset viety osaksi työehtosopi- musta.

3 §

Työsuhdetta koskevat määräykset

Mom. 1. Irtisanottaessa ja lomautettaessa työntekijöitä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana Metalliteollisuudenharjoittajain Liit- to - MTHL:n Työnantajain ja Metallityöväen Liiton välillä 21.6.2007 solmittua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista.

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan vähintään seuraavia irtisa- nomisaikoja:

Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen

Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika

enintään 1 vuosi 2 viikkoa

yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta 4 viikkoa

yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 6 viikkoa

yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 2 kuukautta

yli 15 vuotta 3 kuukautta

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen

Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika

enintään 1 vuosi 1 viikko

yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta 2 viikkoa

yli 5 vuotta 1 kuukausi

Koeaika määräytyy työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti.

Mom. 2. Jos paikalliset osapuolet yhteisesti toteavat, että sääolosuhteet, tuuli, sade tai lämpötila estävät työntekijän kanssa sovitun työn suoritta- misen, työnantajan tulee pyrkiä järjestämään muuta työtä. Jos muun työn järjestäminen ei ole mahdollista, on työnantajalla oikeus lomauttaa työn- tekijä ilmoittamalla siitä viimeistään työpäivän tai työvuoron alkaessa.

Mikäli työntekijä on saapunut työpaikalle eikä edellä mainitusta syys- tä ole voinut ryhtyä työhön, maksaa työnantaja matka-ajan palkan ja matkakustannusten korvauksen työehtosopimuksen mukaisesti, jos

Irtisanomis- ajat työnanta- xxx xxxxxxxx- xxxx

Irtisanomis- ajat työnteki- jän irtisanou- tuessa

Koeaika

Sääolosuh- teista johtuva lomautus

työpaikka sijaitsee edellä mainitussa sopimuksessa määriteltyjen ra- jojen ulkopuolella.

Sinä aikana, kun työntekijä on työnantajan palveluksessa, hänellä ei ole oikeutta urakoida omaan laskuun tai tehdä alansa töitä jollekin toiselle työnantajalle.

II PALKAT JA PALKKAPERUSTEET

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa mahdollisuudesta palkkaukseen liittyviin työpaikkakohtaisiin kokei- luihin, joilla poiketaan työehtosopimuksen 4 ja 5 §:n määräyksistä.

Työkohtaiset tuntipalkat 1.3.2020

4 §

Työkohtaiset tuntipalkat

Mom. 1. Työnvaativuuteen perustuvat työkohtaiset tuntipalkat ovat (senttiä/tunti) 1.3.2020 alkaen seuraavat:

TVR 1 Työtä voi tehdä ilman erityistä ammatti- koulutusta työpaikalla tapahtuneen

opastuksen jälkeen. 989

TVR 2 Työtä voi tehdä lyhyehkön oppimisajan jälkeen. Töiden yksityiskohtainen opasta- minen melko vaikeaa. Työ edellyttää nor-

maalia huolellisuutta. 1068

TVR 3 Työnteon yhteydessä joudutaan toisinaan suunnittelemaan suorituksen yksityiskohtia ja/tai valitsemaan työmenetelmiä joistakin mahdollisista vaihtoehdoista. Työ vaatii

1-2 vuoden oppimisajan. Työ edellyttää

normaalia huolellisuutta. 1153

TVR 4 Työ edellyttää valmiutta tehdä valintoja työn yksityiskohtaisesta suoritustavasta. Työ vaatii 2-5 vuoden oppimisajan. Työ edellyttää melkoista huolellisuutta ja

tarkkuutta. 1245

TVR 5 Työ edellyttää harkintaa koskien työn yksi- tyiskohtaista suorittamista. Työ vaatii yli

5 vuoden oppimisajan. Työ edellyttää suurta huolellisuutta ja työlle on ominaista

26 itsenäisten ratkaisujen teko. 1345

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti palkanko- rotuksen ajankohdasta lukien.

Työn vaativuuteen perustuvat työkohtaiset tuntipalkat ovat (senttiä/ tunti) 1.2.2021 alkaen seuraavat:

TVR 1	1009
TVR 2	1089
TVR 3	1177
TVR4	1271
TVR 5	1372

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti palkanko- rotuksen ajankohdasta lukien.

Mom. 2. Työn vaativuuden määritys Työn vaatima oppimisaika

Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnkulun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppimisaika määritetään työkoh- taisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaatima aika.

Oppimisajan määrityksessä perusteena on yksinomaan työn vaatima oppimisaika.

Oppimisaika ei määräydy työntekijän työssäoloajan ja/tai koulutuksen perusteella.

Työn edellyttämä vastuu

Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, tuotteesta tai suorit- teesta ja työvälineistä.

Työolosuhteet

Työt tehdään aloille tavanomaisissa työolosuhteissa. Kaikki työolo- suhteista ja materiaaleista johtuvat tekijät on huomioitu työkohtaisissa palkoissa.

Työkohtaiset tuntipalkat 1.2.2021

Oppimisaika

Vastuu

Työolosuhteet

Ohjetyöt

Ohjetöiden työnvaativuusryhmät

Rakennuspelti- ja teollisuuseristysaloilla esiintyvien eräiden töiden työnvaativuusryhmät.

Töiden, joita ei ole mainittu tässä luettelossa, vaativuusryhmä määrite- tään työpaikkakohtaisesti sopimuksen mukaisin perustein ja verrataan niitä luettelossa oleviin ohjetöihin.

Työnvaativuusryhmä 1 Helpot ja kevyet aputyöt

Työnvaativuusryhmä 2

Vaativat ja raskaat aputyöt, helpot valmiiden osien asennustyöt, eristysten purkutyöt, telinealamiehen työt, telinetyöt lähtötasolta max. 3m kaidekorkeuteen

Työnvaativuusryhmä 3

Helpot raudoitus- ja villoitustyöt, poimulevytyöt, ilmastointi- ja eristyselementtien asennustyöt, osien valmistus tehtaalla, telineasennustyöt

Työnvaativuusryhmä 4

Villoitus, raudoitus, eristys, eristeen pellitys, rakennuspeltityö, ilmastointi- ja eristyselementtien asennustyöt, ilmastointityöt, kylmäsolumuovieristykset ja eristystyynyjen teko, vaativat telinetyöt.

Työnvaativuusryhmä 5

Vaativat eristys- ja rakennuspeltityöt, ilmastointityö, rautaraken- netyö, eristyksen raudoitustyöt, polyuretaanieristyksen peltityöt.

5 §

Työntekijän palkka ja palkkaustavat Mom. 1. Perustuntipalkka

Täysin työkykyinen 18 vuotta täyttänyt työntekijä.

Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen tekemänsä työn tai tekemiensä töiden vaativuuden (työkohtaisen palkanosuus) ja hänen työsuorituksensa (henkilökohtainen pätevyyslisä) perusteella.

Mom. 2. Työkohtainen palkan osuus

Työntekijän työkohtainen palkan osuus määritetään hänen säännönmu kaisesti tekemiensä töiden perusteella. Em. palkan osuuden suuruus määräytyy sen työnvaativuusryhmän työkohtaisen tuntipalkan perus- teella, johon kuuluvat työt edustavat suurinta osuutta tehdyistä töistä.

Ohjeena töitä jaettaessa on pidettävä sitä, että työntekijälle ohjataan sellaisia töitä, jotka vastaavat hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden vaativuutta.

Töiden ohjauksen periaatteena on myös se, että työntekijälle pyritään ohjaamaan hänen työsuoritustensa paranemisen myötä vaativampia töitä.

Työnvaativuusryhmät

Työnvaativuusryhmiä on viisi: TVR 1, TVR 2, TVR 3, TVR 4 ja TVR 5.

Työntekijän työnvaativuusryhmä määräytyy hänen pääasiassa teke- miensä töiden vaativuuden perusteella.

Mom. 3. Henkilökohtainen pätevyyslisä

Työntekijän henkilökohtaisen pätevyyslisän osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella. Tekijät ovat amma- tinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus.

Perustunti- palkka

Työkohtainen palkanosuus

Pätevyyslisä

Ammattitaito

Monitaitoi- suus

Vastuuntunto ja huolellisuus

Henkilökohtai- sen pätevyysli- sän suuruus

Pätevyyslisän määritysajan- kohta

Nuoret työntekijät 1.3.2020

Ammattitaito määritellään tarkastamalla työntekijän taitoa suoriutua työn suorittamiseen liittyvistä valintatilanteista, jotka koskevat työs- kentelytapaa ja työmenetelmiä sekä niiden kehittämistä. Lisäksi ote- taan huomioon työntekijän suorittamat ammattitutkinnot.

Monitaitoisuus määritetään arvioimalla työntekijän kykyä ja käytet- tävyyttä tehdä erilaisia töitä organisaatiossa sekä valmiutta kehittää näitä taitoja.

Työtulos ja laatu määritetään vertaamalla työntekijän aikaansaamaa tulosta ja laatua työssä saavutettuun normaaliin työtulokseen ja vaa- dittavaan laatuun.

Näitä tekijöitä määriteltäessä otetaan huomioon ohjeiden määräysten ja työaikojen noudattaminen sekä työpaikkajärjestyksen ylläpito sekä yhteistyö tilaajan kanssa.

Henkilökohtaisen pätevyyslisän suuruus on vähintään 3 % ja enintään 25 % työkohtaisesta palkanosuudesta.

Työpaikan työntekijöille prosentteina määriteltyjen pätevyyslisien keskiarvon tulee olla 10–15 %:n välillä.

Henkilökohtaisen pätevyyslisän suuruuden määrittää työnantaja käyt- täen sopimuksessa olevia perusteita.

Henkilökohtainen pätevyyslisä määritellään työntekijälle niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Ennen henkilökohtaisen pätevyyslisän mää- ritystä työntekijän perustuntipalkkana käytetään työkohtaista palkan osuutta.

Henkilön suoritettua hyväksytysti ammatti- tai erikoisammattitutkin- non määritellään henkilön pätevyyslisä uudelleen.

Mom. 4. Nuoret työntekijät ja oppilaat

Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja ammatillisista oppilaitoksista an- netussa laissa tarkoitettujen 15 vuotta täyttäneiden oppisopimusoppi- laiden tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat 1.3.2020 alkaen seuraavat

1. oppivuosi	828
2. oppivuosi	869
3. oppivuosi	912
4. oppivuosi	958

1. oppivuosi	845
2. oppivuosi	887
3. oppivuosi	931
4. oppivuosi	978

Työpaikkakohtaisesti tunti- ja kuukausipalkat otetaan käyttöön pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Soveltamisohje:

Edellä momentin 4 taulukossa mainitut palkkaluvut ovat tuntipalk- koja, joita sovelletaan ilman mitään lisiä.

Oppilaspalkat lisäkoulutuksesta

Lisäkoulutuksesta sovitun oppisopimuksen työharjoitteluajalta mak- setaan oppilaspalkkaa, joka on vähintään 2. oppivuoden palkka. Hen- kilölle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan oppilaspalkkaa hänen perustuntipalkkansa työkohtaisen palkan osuu- tensa suuruisena ellei paikallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta.

Mom. 5. Palkkaustavat

Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja suorituspalkkoihin.

Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalk- ka.

Nuoret työntekijät 1.2.2021

Oppilaspalkat

Palkkaustavat

Palkkaustavan valinta

Työkohtaisen palkkaustavan valinta perustuu työn ominaisuuksiin ja teknillisiin edellytyksiin. Näitä ovat mm. työn luonne, työmenetelmä ja sen vakiintuneisuus, suoritusnormien täsmällisyys sekä tuotannon häiriöt.

Henkilökoh- tainen aikapalkka

Suora urakka Osaurakka

Aikapalkka

Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalk- ka, joka on vähintään perustuntipalkan suuruinen.

Soveltamisohje:

Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu perustunti- palkasta ja mahdollisesta yrityskohtaisesta lisästä.

Työkohtaisen palkanosuuden ja henkilökohtaisen pätevyyslisän määrityksen (esim. 6 kk välein) jälkeen otetaan työntekijän pal- kassa käyttöön määrityksen osoittamat perustuntipalkat ja aika- palkat seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Suorituspalkat

Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalk- ka.

Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on tuo- tannon ja ansion kohottamiseksi työntekijöille varattava mahdollisuus suorittaa suorituspalkkatyötä.

Suora urakka on palkkaustapa, jossa koko palkka riippuu välittömästi ja yksinomaan työmäärästä.

Osaurakka on palkkaustapa, jossa on kiinteä ja työmäärästä riippuva muuttuva osuus.

Palkkiopalkka on palkkaustapa, jossa on kiinteä osuus ja työtuloksesta riippuva muuttuva palkkio-osuus. Palkkio-osuuden suuruus määräy- tyy tuotannon määrän, laadun tai muun tulostekijän perusteella taikka näiden yhdistelmänä.

Suorituspalkkatyön (urakkatyön) hinnoittelu

Urakkatyö tehdään tähän sopimukseen liittyvän urakkahinnoittelun mukaan.

Urakkahinnoittelun ulkopuolella olevan suorituspalkkatyön hinnoit- telun on perustuttava työkohtaisiin tuntipalkkoihin ja oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 25 % näitä palkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työte- hon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Palkkiotyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän palkka on hänen aikaansaadessaan normaalin palkkiotyötuloksen 10 % hin- noitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi.

Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laa- dittu, sovitaan mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista, kuitenkin viimeistään, kun puolet työstä on tehty, urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laske- misen perusteista.

Ellei työntekijä suostu ottamaan vastaan hänelle tarjottua urakkaa, maksetaan työn suorittamisesta työkohtainen tuntipalkka.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Yllä olevan määräyksen perusteella älköön työntekijä perus- teettomasti hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

2. Mikäli työnantaja ottaa käyttöön uusia työstökoneita, tarveai- neita tai parempia työmenetelmiä, voidaan urakkahinnoittelu, sen jälkeen kun asiasta on Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto

- MTHL:n Työnantajat ry:n ja Teollisuusliitto ry:n kesken neuvo- teltu, muuttaa myös sopimuskauden aikana.

Palkkiopalkka

Urakkatyön hinnoittelu

Palkkiotyön hinnoittelu

Urakkahin- nasta sopimi- nen

Urakkapalkan jako

Urakan keskeytys

Odotusajan palkka suo- rituspalkka- työssä

Urakan mittaus ja urakkavoiton maksu

Ryhmäkohtaisissa urakkapalkoissa saa työntekijä osuutensa urakka- palkan muuttuvasta osuudesta, ellei toisin sovita, suhteessa perustun- tipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut ryh- mätyöhön.

Xxxxxxx työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan muun työn takia, eikä keskeytyksen aihe- uttanutta työtä voida järjestää urakalla, maksetaan työntekijälle kes- keytyksen ajalta, kuitenkin korkeintaan kuudelta työpäivältä, hänen keskituntipalkkansa.

Pöytäkirjamerkintä:

Yllä olevaa määräystä ei sovelleta silloin, kun urakka keskeytyy rakennusteknillisten töiden tai kun urakasta sovittaessa on todettu, että urakan keskeyttää työt, joita ei ole voitu urakoida. Tällaisesta työstä maksetaan aikapalkka.

Odotusajan palkka suorituspalkkatyössä

Jos työntekijä joutuu työmaalla odottamaan työtä tai tarveaineita, on hän velvollinen siitä riittävän ajoissa ilmoittamaan työnantajalle ja suorittamaan odotusaikana muuta alaan kuuluvaa työtä. Jos hän täs- tä huolimatta omatta syyttään joutuu odottamaan, maksetaan hänelle odotusajalta aikapalkka, jota ei vähennetä urakkahinnasta.

Urakkatyön välillä tehdyt tuntityöt ja odotustunnit on pyrittävä selvit- tämään päivittäin ja on ne selvitettävä viimeistään tilikausittain.

Urakan mittaus ja urakkavoiton maksu

Kun urakkatyö mitataan, voi työntekijöiden niin halutessa, urakkatyö- hön osallisista yksi olla läsnä ja maksetaan hänelle mittausajalta pe- rustuntipalkka, ellei mittausta suoriteta välittömästi työn valmistuttua, vaan työntekijät ovat ehtineet siirtyä uuteen työkohteeseen.

Työtä urakalla tehtäessä tulee työntekijäin tai urakkaryhmän etumie- hen saada kirjallinen tiliselvitys, josta ilmenee, millä perusteella ura-

kan kokonaissumma on työhön osallisille jaettu. Myös tulee edellä mainitun saada jäljennös laskelmasta, että urakan kokonaissumma on urakkahinnoittelun ja erikseen kyseessä olevaa työtä varten sovittujen hintojen mukainen.

Jos urakkatyö kestää yli kaksi kuukautta, maksetaan työntekijöille kuukausittain, mikäli he niin vaativat, arvioitua valmistunutta työn määrää vastaavasta urakkavoitto-osuudesta 30 % urakkaennakkoa.

Urakkatyötä tehtäessä tulee, mikäli se on mahdollista, mittaus suorit- taa edellä mainittujen aikajaksojen lisäksi välittömästi urakan valmis- tuttua ja urakkapohjat on maksettava viikon kuluttua lähinnä seuraa- vana tilipäivänä.

Suorituspalkkatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustunti- palkka.

6 § Palkanmaksu

Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, ellei paikallisesti muuta sovita.

Jos palkanmaksupäivä on pyhäpäivä, suoritetaan palkanmaksu edel- lisenä päivänä.

Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan palkanmaksusta rahalai- toksen välityksellä.

Palkkatakuu

Palkanmaksu- kausi

III TYÖNTUTKIMUKSET

7 § Työntutkimukset

Työntutkimuk- sen tarkoitus

Työntutkimus ja työarvo

Tarkistus- tutkimus

Mom. 1. Menetelmien kehittämisen ja työnmittauksen tavoitteena on parantaa toiminnan tuottavuutta ja sitä kautta yritysten kilpailuky- kyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Työtä kehitettäessä ja mitattaessa noudatetaan pelti- ja teollisuuseristysalan yleissopimuksen 2 luvun kehittämistoimintaa koskevia periaatteita. Työntutkimukseen liittyviä menettelytapoja on selvitetty myös EK-SAK tuottavuustyöryhmän julkaisussa -Työntutkimuksen käsitteitä, menettelytapoja ja käyttö- kohteita.

Työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, työnantajan tulee antaa työntekijöiden edustajille riittävä selvitys ja koulutus tut- kimustavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti so- velletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista.

Mom. 2. Suorituspalkkauksen yksikköhinnan perustana olevan työn aika-arvon eli työarvon on vastattava työpaikan todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

Töille, joiden hinnoittelu perustuu tarkkaan, esim. perusliiketason me- netelmän- ja ajanmääritykseen, jonka tarkkuuden ja tason liitot ovat yhteisesti hyväksyneet, sovitaan paikallisesti työkohtaisia tuntipalk- koja suuremmista rahakertoimista.

Osastoilla, joilla työt yleensä on hinnoiteltu työntutkimuksella, työn- tekijät voivat ehdottaa myös muiden töiden hinnoittelemista tarpeelli- sen laajuisena suoritettavalla työntutkimuksella. Ellei työnantaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen ratkaisuun, on tutkimus tehtävä mah- dollisimman nopeasti.

Mom. 3. Jos työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhin- nasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkistustutkimus, selvitetään luottamusmiehelle hänen niin halutes- saan tutkimuksen suoritustapa ja tulokset.

Mom. 4. Pakkotahtisella työllä tarkoitetaan työtä, jossa kone, pro- sessi, liukutyö tai muut tekijät määräävät etukäteen työn suoritta- misajankohdan, suoritustavan, -järjestyksen ja -tahdin ja kuormituksen kiinteyden.

Jos työn pakkotahtisuutta ei voida poistaa työnjärjestelyillä ja työn- muotoilun avulla, on työntekijälle järjestettävä taukoja elpymistä ja henkilökohtaisia tarpeita varten. Tämä ei saa aiheuttaa keskeytystä työn kulussa. Taukoja määriteltäessä on otettava huomioon käytössä olevat henkilökohtaiset apuajat ja muu henkilökohtaiseen elpymiseen käytettävissä oleva aika.

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa mahdollisuudesta työaikaan liittyviin työpaikkakohtaisiin kokeiluihin, joilla poiketaan työehtosopimuksen 8 §:n määräyksistä.

8 §

Säännöllinen työaika

Mom. 1. Säännöllisen työajan pituus

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tun- tia työviikossa.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2016 tekemän kilpailukyky- sopimuksen mukaisesta vuosittaisen työajan pidentämisestä sopimus- alalla on tehty työehtosopimuksen liitteenä oleva pöytäkirja.

Päivä- ja kaksivuorotyö

Työskenneltäessä normaalisti täysaikaisesti eli 40-tuntisin työviikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on

Pakkotahtinen työ

Keskimääräi- nen viikkotyö- aika päivä- ja kaksivuoro- työssä

Kolmivuorotyö

Työajan tasaa- minen

Tasaamis- vapaan antaminen

vuonna 2020 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa

” 2021 ” 36,6 ”

enintään kalenterivuoden aikana.

Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 2 momentin mää- räyksiä.

Kolmivuorotyö

Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan liitteen mukaista sopimusta työajasta kolmivuorotyössä.

Mom. 2. Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä

1. Työajan tasaaminen

Työajan tasaaminen toteutetaan momentin 1 mukaisiin keskimääräi- siin viikkotyöaikoihin käynti- ja palveluajat turvaten.

Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keski- määräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jou- luaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Keskimääräinen viikkotyöaika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaisesti vaihdella riippuen siitä, onko työntekijä mahdollisesti jäljempänä sovitun mukaisesti siirtänyt ta- saamisvapaata seuraavalle vuodelle taikka siitä, onko tasaamisvapaan määrästä paikallisesti sovittu toisin momentin 3 tarkoittamalla tavalla.

Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaamisva- paata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitä- mällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan.

Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhen- tämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työajan tasaa- misvaihtoehtoja yhdistelemällä.

Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti en- nen vapaan pitämistä muuta sovita.

Työnantaja voi siirtää tasaamisvapaan annettavaksi viimeistään seu- raavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Työnantaja ja työnteki- jä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämisestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun mennessä. Pääluottamusmiehelle xxxx- xxxx selvitys tasaamisvapaiden siirtokäytännöistä.

Siirtää voidaan sellainen tasaamisvapaa, josta tasaamislisää ei ole maksettu. Siirretyn tasaamisvapaan osalta tasaamislisä maksetaan va- paan pitämisen yhteydessä. Siirrettävän tasaamisvapaan määrästä ja tasaamislisän maksamisajankohdasta voidaan työnantajan ja työnte- kijän välillä sopia toisin.

Soveltamisohje:

Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työ- kohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuo- rotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esim. kolmivuoro- työhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa olevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoi- tettua vapaata pitänyt.

Työajan tasaa- misesta joh- tuvan ansion vähentymisen korvaaminen

Kuukausi- palkka ja työajan tasaaminen

Vuosiloma

Työajan jär- jestäminen

2. Työajan tasaamislisä

Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokai- selta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskente- lemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansi- osta. Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnan- taja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta ku- luu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 9 §:n 6 mo- mentin mukaista keskituntiansiota.

Ansaitut lisät maksetaan sillä palkanmaksukaudella, jolloin tasaamis- vapaa pidetään, ellei paikallisesti muuta sovita.

3. Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta.

4. Työajan tasaaminen ja vuosilomaoikeus

Pidetyt työajan tasaamispäivät eivät aiheuta vuosilomaoikeuden me- nettämistä.

Mom. 3. Työajan järjestäminen paikallisesti sopien, säännöllisen työajan lisääminen sekä vähentäminen

Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työpaikan konei- den, laitteiden ja muiden voimavarojen hyväksikäyttöä samoin kuin työntekijöiden työaikaa koskevien toivomusten toteutumista. Työ- aikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim. vuoden eri aikoina, tuotanto-osastoittain, kone- tai työntekijäryhmittäin samankin työpai- kan eri osastoilla.

Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käytön lisäämi- nen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoehdot luovat mahdollisuuk- sia saada työajat sekä tuotannon että työntekijöiden tarpeita vastaa- viksi.

Paikallisesti voidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti sopia:

1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäispituus 1. momentin 1. kappaleesta poikkeavasti;

2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankki-sopimuksessa;

3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen;

4. vuorokautisen työajan lepoaika;

5. työtuntijärjestelmän muuttaminen.

Sopiminen säännöllisen työajan lisäämisestä sekä vähentämisestä

A. Aloite ja sopimisen perusteet

Aloitteen sopia säännöllisen työajan lisäämisestä voi tehdä joko työn- antaja tai työntekijöiden edustajana pääluottamusmies taikka palvelus- vuosilisää koskien yksittäinen työntekijä.

Perusteita tällaiselle sopimiselle voivat muun muassa olla:

• työvoiman lisätarve ja mahdollisuus ohjata työtä yrityksen omille ammattityöntekijöille

• vajaatyöllisyystilanne

• työntekijän oma toive

B. Työajan lisääminen

Työajan lisäämiseksi paikallisesti voidaan työnantajan ja pääluotta- musmiehen välillä sopia (kehyssopimus) siitä, että työntekijällä on mahdollista työsuhteensa aikana sopia työnantajan edustajan kanssa toisin työajan tasaamisvapaan määrästä enintään 48 tunnin/6 päivän osalta.

Paikallinen sopiminen

Kehyssopimuksessa on hyvä mainita työnantajan ja työntekijän sopi- muksissa määriteltäviksi asioiksi esimerkiksi: monestako tasaamisva- paapäivästä sovitaan menettelytavat muutostilanteissa etukäteen työ- tuntijärjestelmään merkittyjen tasaamisvapaiden sopiminen työajaksi milloin sopimus tehdään ja sopimuksen voimaantulo

Sopimukset on tehtävä kirjallisesti ja ne voivat koskea kalenterivuotta kerrallaan. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys sopimiskäytän- nöistä.

Mikäli kuukausipalkkaisen työntekijän työajan tasaamisvapaan määrästä tai antamisesta on tämän sopimuskohdan mukaisesti toisin sovittu, hänel- le maksetaan erillinen kiinteä kuukausikorvaus kaikilta kalenterikuukau- silta. Sitä ei oteta huomioon muiden palkkaerien laskennassa.

Erillisen kiinteän kuukausikorvauksen suuruus lasketaan seuraavan kaavan mukaan

kuukausipalkka * 0,051 * työajaksi sovitun tasaamisvapaan määrä 100 tuntia (12,5 päivää)

C. Työajan vähentäminen

Työajan vähentämiseksi voidaan työnantajan ja työntekijän välillä vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen – tarkemmat määräykset asiasta on työehtosopimuksen 13 §:n 6 momentissa.

Mom. 4. Työtuntijärjestelmä

Työtuntijär- jestelmän laadinta

Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuo- den pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä. Mikäli säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtai- nen ilmoittaminen työtuntijärjestelmässä koko tasoittumisjaksoksi on sen pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikea- ta, voidaan työtuntijärjestelmä tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi.

Työtuntijärjestelmää laadittaessa pidetään tavoitteena, että työnteki- jällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, sen tulee, mikä- li mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva vii- konpäivä, sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä.

Työtuntijärjestelmän muuttaminen

Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaiku- tuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Muutoksesta ilmoittaminen

Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa ole- vaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muu- toksesta, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltä- vänä päivänä.

Soveltamisohje:

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään.

Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.

Mom. 5. Työajan järjestäminen muutoin kuin paikallisesti sopien

Ellei paikallisesti ole 3 momentin mukaisesti sovittu työajan järjestä- misestä, on työaika järjestettävä seuraavasti:

1. Työvuorokausi

Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maanan- taina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakorvauksen (viikkolepokorvauksen) laskemisessa käytettävä vuorokausi määräy- tyvät työvuorokauden mukaan.

Vapaapäivien sijoittelu

Työtuntijärjes- telmän muut- taminen

Tilapäisen muutoksen määritelmä

2. Päivittäisen työajan sijoitus

Työaika päivätyössä alkaa klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa muuta työaikaa.

3. Päivittäinen lepoaika

Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työ- paikaltaan. Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.

4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kol- men viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.

Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös samassa vuo- rossa.

5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudatetaan enintään vuoden pituista tasoittumisajanjaksoa.

Vuorotyö- ilta- ja yötyölisät 1.3.2020

Mom. 6. Vuorotyölisät

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta eri- tyistä vuorotyölisää (senttiä/tunti) seuraavasti sen palkanmaksukau- den alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen:

Vuorotyö, ilta- ja yötyö

Iltavuoro (esim. klo 14–22) 121 senttiä/tunti

yövuoro (esim. klo 22–06) 222 senttiä/tunti

Vuorotyö, ilta- ja yötyö

Iltavuoro (esim. klo 14–22) 123 senttiä/tunti

yövuoro (esim. klo 22–06) 226 senttiä/tunti

Vuorotyölisä katsotaan myös sopimuksen mukaan suoritetuksi, mil- loin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroilla muullakin tavalla jaettuna yhteensä vastaa yllä mainittuja määriä.

Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuo- rotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä.

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestelmän mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi.

Vuorotyölisän ylityökorvaus sisältyy tämän työehtosopimuksen 9 §:n 6 momentin mukaisen keskituntiansion perusteella lasket- tavaan ylityölisään. Vuorotyöntekijälle suoritetaan näin ollen ylityöajalta vuorotyölisä yksinkertaisena.

Mom. 7. Työajan järjestämisessä noudatetaan myös seuraavia työai- kaa koskevia yleisiä määräyksiä:

1. Työajan seuranta

Työnantaja voi järjestää työajan seurannan. Järjestelyn tulee olla sel- lainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

2. Arkipyhäviikot ja vapaapäivät

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lau- antain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamatta pääsi- äislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.

Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itse- näisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.

Vuorotyö- ilta- ja yötyölisät 1.2.2021

Työaikaa kos- kevat yleiset määräykset

3. Peseytyminen

Peseytymistä varten saa työntekijä, mikäli työn teknillinen laatu ei sitä estä, lopettaa työnsä 5 minuuttia ennen ruokataukoa ja ennen päivit- täisen työajan päättymistä. Mainittua 5 minuutin aikaa ei saa väärin- käyttää.

4. Kahvitauko

Jos paikallisesti ei muuta sovita, työntekijällä on oikeus kahteen kah- vitaukoon päivässä, mikäli 10 minuuttia pitempää työnkeskeytystä ei synny.

Kun työaika on alle 8 tuntia vuorokaudessa, työntekijällä on oikeus yhteen kahvitaukoon.

5. Jaksotyö (periodityö)

Työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä säännöllinen työaika määräytyy lain 7 §:n mukaan.

6. Yötyö

Yötyötä saadaan teettää työaikalain 8 §:n säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti.

Mom. 8. Työaikapankki

Työaikapan- kin käsite ja tarkoitus

1. Käsite ja tarkoitus

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttööno- tettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toi- siinsa pitkäjänteisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpai- lukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

2. Työaikapankin käyttöönotto

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovi- taan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaika- pankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin

1. keitä sopimus koskee;

2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu;

3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät;

4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella;

5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa säästetään tai lainataan;

6. työajan tasoittumisjakson pituus;

7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön.

Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.

Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

3. Työaikapankin käyttö

Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia vapaasti. So- vittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinenviikkotyöaikakuitenkinollaenintääntyöaikalainmukainen.

Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työssäolon veroi- seksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.

4. Työsuhteen päättyminen

Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhteydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.

Sovittavat asiat

Tuntirajat, tasoittumis- jakso

Menettely työsuhteen päättyessä

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisa- nomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.

Sopimuksen irtisanominen

Ylityö

Työajan enim- mäismäärä

5. Työaikapankkisopimuksen irtisanominen Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irti- sanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisa- nomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisin periminen suorite- taan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

6. Työaikapankki kolmivuorotyössä

Tämän momentin määräyksiä voidaan soveltaa myös kolmivuoro- työssä.

Mom. 9. Työaikalain noudattaminen

Muilta osin noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä.

9 §

Ylityö, sunnuntaityö ja viikkovapaan aikana tehty työ

Mom. 1. Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituk- sin ja maksetaan siitä paitsi työpalkkaa, lain edellyttämää alla maini- tuin tavoin laskettua ylityölisää.

Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituk- sia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalente- rivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuo- den vaihtumisen jälkeen.

Vaihtoehtoisesti voidaan 31.12.2020 saakka käyttää aiempaa määräys- tä ylityön enimmäismääristä.

Vuorokautinen ylityö

Mom. 2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan 8 §:n 1 momentin

1. kappaleessa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 8 §:n 4 momentin mukaisesti sovitun tätä pidemmän sään- nöllisen vuorokautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

Mikäli työaika on työehtosopimuksen 8 §:n 4 momentin nojalla jär- jestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuo- rokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuorokautena ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jon- ka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokau- tisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Viikkoylityö

Mom. 3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työ- ehtosopimuksen 8 §:n 1 momentin 1 kappaleen mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.

Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työtuntijärjestelmän mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtun- timäärän.

Keskeytymättömässä vuorotyössä työ katsotaan ylityöksi vain, jos yli- työtuntien korvaamisesta vapaa-ajalla ei ole sovittu.

Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työ- palkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisen ylityön kor- vaaminen

Viikkotyöaika 40 t/vko

Viikkotyöaika yli 40 t/vko

Viikottaisen ylityön kor- vaaminen

50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityölisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko ky- symyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.

TES-ylityö

TES-ylityö eräissä tilan- teissa

Ylityölisän laskenta

Työajan ylittyminen arkipyhäviikkoina (TES-ylityö)

Mom. 4. Arkipyhäviikkoina, jolloin työntekijä on ollut työssä kyseisen työviikon työtuntijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan, makse- taan hänelle tämän lisäksi tehdystä ylityöstä siten kuin viikoittaisesta ylityöstä, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä.

Ellei pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehty työ edellisen kappaleen perusteella tule korvatuksi 100 %:n viikkoylityö- lisällä, suoritetaan tämä lisä sanotusta työstä 100 %:n suuruisena.

Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 17 §:n 7 momentin mukaisin edellytyksin.

Mom. 5. Mikäli työntekijällä työajan tasaamisen, vuosiloman, sairau- den, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuk- sen, työnantajan määräyksestä tehdyn matkan tai reservin harjoituksen takia ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjes- telmän mukaisina vapaapäivinä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityölisää siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Soveltamisohje:

Tässä momentissa oleva maininta lomautuksesta ei koske lyhen- nettyä työviikkoa.

Ylityöstä maksettava lisä, keskituntiansio

Mom. 6. Ylityöstä maksettava lisä maksetaan kunkin työntekijän säännöllisenä työaikana saaman keskituntiansion perusteella siten, että helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana suoritetusta työstä lisä pe- rustuu työntekijän edellisen vuoden viimeisen vuosineljänneksen kes-

kituntiansioon, touko-, kesä- ja heinäkuun aikana suoritetusta työstä työvuoden ensimmäisen vuosineljänneksen, elo-, syys- ja lokakuun ai- kana suoritetusta työstä saman vuoden toisen vuosineljänneksen sekä marras-, joulu- ja tammikuun aikana suoritetusta työstä kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansioon.

Yllä mainitut kuukausijaksot lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tili- kausien mukaan huomioonottaen, että tilikauden jakautuessa kahdel- le vuosineljännekselle tai kahdelle yllämainituista maksukausista, se luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja. Milloin keskituntiansio on perustuntipalkkaa pienempi, maksetaan ylityöstä perustuntipalkan mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Momentissa 6 tarkoitettuun keskituntiansioon säännöllisenä työ- aikana sisältyy urakka- tai aikatyössä saatu ansio huomioonottaen mahdollinen vuorotyölisä.

Edellä mainittu keskituntiansio saadaan jakamalla työntekijän 6. mo- mentin mukaan kulloinkin kysymykseen tulevan vuosineljänneksen aikana saama edellisen kohdan mukaan muodostuva ansio, ylityölisää ja sunnuntaityökorotusta lukuunottamatta, saman vuosineljänneksen työtuntien kokonaislukumäärällä.

Pitkäaikaisesta, eri vuosineljännesten osalle jakautuneesta urakas- ta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa suoritettujen työtuntien osoittamassa suhteessa ko. vuosineljännesten kesken.

Mom. 7. Vastatulleelle työntekijälle maksetaan ylityölisää korkein- taan neljän kuukauden aikana perustuntipalkkansa mukaan.

Paikallinen sopiminen, yksi ylityökäsite

Mom. 8. Paikallisesti voidaan 2 ja 3 momenteista poiketen sopia sii- tä, että ylityölisä määräytyy tämän momentin mukaisesti. Jos yhdestä ylityökäsitteestä on paikallisesti sovittu voimassa olleen työehtoso- pimuksen perusteella, noudatetaan tuolloin tehtyä sopimusta, ellei muusta sovita.

Vuosinel- jänneksen määrittely

Keskituntian- sio

Uudet työnte- kijät

Yksi ylityökä- site

1 Paikallisesti sovitaan ylityölisän suuruudesta jäljempänä olevista vaihtoehdoista valiten:

a) Ylityölisä maksetaan 55 %:n suuruisena kaikilta ylityölisään oikeuttavilta tunneilta.

b) Ylityölisä maksetaan sadalta ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 50 %:n suuruisena ja seuraavilta 100

%:nsuuruisena.

c) Ylityölisä maksetaan viideltäkymmeneltä ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 35 %:n suuruisena, seuraavalta sadalta tunnilta 65 %:n suuruisena ja sitä seuraavilta tunneilta 100 %:n suuruisena.

d) Ylityölisän suuruus ja mahdollinen tunteihin perustuva porrastus sovitaan paikallisesti edellä mainittuja esimerkkejä mukaillen.

Selvitys yli- työstä paikal- lista sopimusta laadittaessa

Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pitkältä ajanjak- solta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevi- en periaatteiden yksinkertaistamiseen.

Jos ylityölisän suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tunti- rajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.

Paikallinen sopimus koskee tämän pykälän 2 ja 3 momenteissa tarkoi- tettua ylityötä sekä 4 momentissa tarkoitettua tes-ylityötä.

Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta 9 momentin mukaiseen sunnuntaityökorotukseen tai 10 momentin mukaiseen viikkovapaa- korvaukseen.

2 Mikäli ylityön korvaamisesta ei muuta sovita, ylityö korvataan 1 a-

kohdan mukaisesti, ellei riittävän pitkältä ajalta laskettu työpaikan keskimääräinen ylityölisäprosentti ole tätä suurempi.

Pöytäkirjamerkintä:

Työpaikan keskimääräinen ylityöprosentti lasketaan seuraavasti:

Työntekijöille kertyneiden ylityöprosenttien summa jaetaan ylityö- lisään oikeuttaneiden tehtyjen työtuntien summalla.

Työntekijöille kertyneiden ylityöprosenttien summalla tarkoitetaan kulumassa olevana vuonna sopimuksentekohetkeen mennessä ja tätä edeltävänä vuonna kertyneitä ylityöprosentteja.

Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan ylityölisään oikeuttaneiden työtuntien summaa vastaavalta ajalta.

3 On suositeltavaa, että työpaikalla arvioidaan esimerkiksi vuosittain ylityökorvausjärjestelmän toimivuutta ja tavoitteiden toteutumista. Arvion perusteella päätetään mahdollisista muutoksista paikalli- seen sopimukseen.

4 Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti.

5 Paikallinen sopimus voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan.

Soveltamisohje:

Määräaikainen sopimus tulee kyseeseen lähinnä niissä tapauk- sissa, joissa ylityön korvaamistapaa koskevan sopimuksen käyttö rajoittuu vain osaan työntekijöitä tai on voimassa vain tietyn pai- kallisesti sovitun työaikajärjestelyn kestoajan.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on toi- mitettava kirjallisesti. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei siitä ole muuta sovittu. Jos käytössä on tehtyjen ylityölisään oikeuttavien tuntien mukaan porrastettu korvaamistapa, sopimus päättyy kuitenkin aikaisintaan sen seurantajakson päättyessä, joka lähinnä seuraa sopimuksen irtisanomisajan päättymistä, ellei muusta sovita.

Ellei paikallisen sopimuksen voimassaolon päättyessä ole päästy yhteisymmärrykseen uudesta ylityölisän määräytymistavasta, nou- datetaan momenttien 2 ja 3 mukaisia korvaamistapoja.

6 Paikallista sopimista tukevaa aineistoa on liittojen kotisivuilla xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

Sunnuntaityö

Viikkolepo

Viikkolepo korvaus

Mom. 9. Sunnuntaina ja muuna juhlapäivänä suoritettu työ, jota sa- nottuina päivinä tehdään huomioonottaen, mitä edellä momentin 1 mukaisesti vuorokauden vaihtumisesta on sovittu, on sunnuntaityötä, josta palkan lisäksi lain mukaan maksettavana korotuksena suoritetaan tämän pykälän 6 momentin mukaan laskettu keskituntiansio.

Arkipyhiksi keskeytyvissä työaikamuodoissa voi pääluottamusmies tiistaiksi, keskiviikoksi tai torstaiksi osuvan juhlapäivän (uudenvuo- denpäivä, loppiainen, vappu, helatorstai, joulupäivä, tapaninpäivä) osalta kirjallisesti sopia sunnuntaityökorotuksen maksamisesta tai sen suuruudesta. Tämä mahdollistaa säännöllisen työajan siirron kustan- nusneutraalisti työtuntijärjestelmän mukaiselle vapaapäivälle.

Viikkovapaa ja viikkovapaakorvaus

Mom. 10. Työntekijälle, joka tilapäisesti on työssä sunnuntaina, on, mikäli mahdollista, järjestettävä lain määräämä viikoittainen vapaa-ai- ka (viikkolepo) ensisijaisesti saman viikon lauantaina.

Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisena vapaa-aikanaan työhön, jonka vuoksi työtuntijärjestelmästä ilmenevä viikkolepo ei to- teudu, korvataan viikkolevon aikana työhön käytetty aika lyhentämäl- lä hänen säännöllistä työaikaansa viikkolevon aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla viimeistään kolmen seuraavan kalenterikuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita.

Työntekijän suostumuksella voidaan viikkolepokorvaus antaa myös siten, että hänelle suoritetaan työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % keskituntiansiosta. Tätä laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina hän on ollut työssä sen työvuorokauden aikana, jona viikkolepo olisi viimeistään ollut annettava.

Työntekijän kanssa on sovittava ennen viikkolepopäivänä tehtävää työtä, korvataanko menetetty viikkolepo antamalla vastaava vapaa vai maksamalla siitä rahakorvaus.

Pöytäkirjamerkintä:

Viikkolevon ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä oman sairautensa tai sairaan lapsen hoidon vuoksi. Työntekijälle korvataan hänen menettämänsä viikkolepo 9 §:n 10 momentin mukaisesti, ellei hän saa viikkolepoaan muutoin.

V ERINÄISET KORVAUKSET

10 §

Työskentely tehdasalueen ulkopuolella

Mom. 1. Yleisiä määräyksiä

Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukaisella ta- valla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennuspaikalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnos- taan, ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työn- tekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katso- taan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

Soveltamisohje:

Matkaan katsotaan kuuluvan myös se välttämätön odotus, joka julkisten liikennevälineiden kulkuvuoroista johtuen liikenneväli- neestä toiseen vaihdettaessa saattaa aiheutua.

Vakinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä varsi- naisesti työskentelee.

Jos työntekijä joutuu jatkuvasti työskentelemään yrityksen toiminnan luonteen vuoksi eri työpaikoilla, työnantajan tulee työhönoton yhtey- dessä selvittää työntekijälle hänen vakinainen työpaikkansa tätä pykä-

Matkustamis- velvollisuus

Matka-aika

Vakinainen työpaikka

lää sovellettaessa. Mikäli tähän määritykseen vaikuttavat seikat olen- naisesti muuttuvat, työnantajan tulee antaa työntekijälle tästä selvitys.

Mom. 2. Matkakustannusten korvaaminen

Työntekijälle maksetaan korvaus matkakustannuksista ja korvaus- ta työvuorokautena matkustamiseen käytetyltä ajalta sekä korvausta työkomennuksesta syntyvistä ylimääräisistä kustannuksista siten kuin jäljempänä tässä momentissa sanotaan.

a) Matkakustannukset

Korvaus matkustuskus- tannusksista

Oman auton käyttö

Korvaus matka-ajalta

Päivittäinen komennus, yli 55 km

Kaikki komennuspaikalle tai sieltä takaisin tai toiselle komennuspai- kalle matkustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustannukset kor- vaa työnantaja. Tarpeellisiksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippujen hinnat toisessa luokassa, matkata- varakustannukset sekä, jos matkustetaan yöllä, makuupaikkalippujen hinnat toisessa luokassa.

Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden hen- kilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla autolla korvaus. Korvauksen suuruus on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

b) Matka-ajan korvaus työmatkoilta

Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle henkilökoh- taista aikapalkkaa.

Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, edellä mainittua korvausta ei makseta klo 21.00–07.00 väliseltä ajalta.

Tapauksissa, joissa työnantaja määrää työntekijän komennuskohtee- seen, joka on yli 55 kilometrin etäisyydellä vakinaisesta työpaikasta, jonne hän kulkee kotoa päivittäin ja kodin ja työntekemispaikan väli- nen työmatka on yli 55 kilometriä, menetellään seuraavasti:

Työnantaja maksaa matkakustannukset ja matka-ajan palkan siitä yh- densuuntaisesta työmatkan osuudesta, joka ylittää 20 km.

Matka-ajan korvaamista koskevista periaatteista voidaan paikallisesti sopia toisinkin.

c) Päiväraha

Kun työntekemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 55 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpai- kasta ja asunnosta, maksetaan päivärahaa kultakin matkavuorokau- delta seuraavasti:

- Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 12 tuntia.

- Osapäivärahaa maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

- Ateriakorvaus maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.

- Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaa- vuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään

6 tuntia, maksetaan osapäiväraha.

Matkavuorokausi on enintään 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Mat- kavuorokausi päättyy työntekijän palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.

Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaak- si vahvistaa. Vahvistetut päivärahamääräykset löytyvät liittojen koti- sivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

Päivärahan maksamisen edellytykset

Matkavuoro- kausi

Päivärahan määrä

Päivärahan vähennykset

Soveltamisohje:

Kun työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka tai asunto, ei ole merkitystä, onko se työnantajan tai jonkun muun, esim. tilaajan järjestämä.

Ateriakor- vauksen edellytykset

Ateriakorva- uksen määrä

Majoittumis- kustannukset

Yömatkaraha

d) Ateriakorvaus

Kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinai- sesta työpaikasta ja asunnosta tai yhteisesti todetusta lähtöpisteestä ja työmatka kestää yli 6 tuntia, korvataan työntekijälle ateriakorvausta päivältä 1/4 kotimaan päivärahasta ja työmatkasta syntyneet tarpeel- liset matkakulut.

Mikäli matkoihin kuluva aika julkisia kulkuneuvoja käyttäen ja niiden säännöllisen todellisen kulkuajan mukaan tai työnantajan järjestämää kuljetusta käyttäen ylittää tunnin päivässä, maksetaan työmatkasta syntyvien matkakulujen lisäksi henkilökohtaisen aikapalkan mukaista matka-ajan palkkaa.

Soveltamisohje:

Työntekijän lähtiessä työaikana työhuoneelta työpaikalle tai työpaikalta työhuoneelle maksaa työnantaja kaikki matkakustan- nukset sekä matka-ajalta henkilökohtaisen aikapalkan mukaisen korvauksen.

Ateriakorvaus on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain vahvis- taa. Vahvistetut ateriakorvausmääräykset löytyvät liittojen kotisivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

e) Yöpymiskustannukset

Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla joko majoittumiskus- tannukset tai yömatkaraha seuraavasti:

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnanta- ja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskustannukset hyväk- symänsä selvityksen mukaisesti.

Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha

maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa.

Yömatkaraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain vahvis- taa. Vahvistetut yömatkarahamääräykset löytyvät liittojen kotisivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on perusteetto- masti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoit- taman majoittumismahdollisuuden.

f) Asunnon hankkiminen

Työnantaja selvittää ennen työntekijän työkomennukselle lähtöä asun- non saannin mahdollisuudet komennuspaikkakunnalla tai sen lähis- töllä tai varaa tarvittaessa työntekijälle sieltä asunnon.

Asunnossa tulee olla normaali kalustus, liinavaatteet sekä olosuh- teisiin nähden riittävät sosiaaliset ja virkistystilat.

Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työkohteessa järjestää työntekijälle asunnon, tulee työnantajan tähän tarkoitukseen hankkiman majoituskaluston olla sellaista, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 m2 ja että samaan huoneeseen majoitetaan enintään kaksi henkilöä. Tämän lisäksi ma- joitustilojen yhteyteen varataan olosuhteisiin nähden riittävät sosiaali- set ja virkistystilat.

Mikäli työskentely komennuspaikkakunnalla jatkuu keskeytyksittä yli kaksi kuukautta, majoitetaan yksi henkilö huonetta kohti ottaen huo- mioon komennuspaikkakunnan olosuhteet.

Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asuntovau- nussa tulee olla asumistilaa 7 m3 majoitettua työntekijää kohti.

g) Erikoismääräyksiä

Kun kyseessä on pitkä työkomennus, sovitaan työnantajan ja työnteki- jäin kesken niistä perusteista, joiden nojalla työntekijälle voidaan kus-

Yömatkarahan suuruus

Asunto komen- nuspakka- kunnalle tai lähistölle

Erityistilanteet

sakin tapauksessa erikseen myöntää työstä vapaata välttämättömien henkilökohtaisten asioiden hoitoa varten hänen kotipaikkakunnallaan edellyttäen, että vapaan myöntäminen on mahdollista työn säännölli- sen kulun häiriintymättä.

Matkakustan- nusten korvaus komennus- paikkakun- nalla

Sairaalapäivä- raha komen- nuspaikkakun- nalla

Aiheeton poissaolo ja päiväraha

Jos komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saa- tavissa asuntoa ja työntekijä joutuu tämän vuoksi asumaan yli 15 kilo- metrin etäisyydellä työmaalta, työntekijälle maksetaan korvaus matka- kustannuksista. Korvauksen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisten kulkuvälineiden kyseiseltä matkalta perimän maksun mukaisesti. Jos sopivien yleisten kulkuyhteyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.

Kun työntekijä on työssä pyhä- ja juhlapäivinä komennuspaikkakun- nalla, jossa hänelle kustannetaan ilmainen ruoka ja asunto, on hänellä oikeus saada, mikäli hän niin haluaa, vastaava korvaus ruoasta raha- na.

Jos työntekijä määrätään komennuspaikkakunnalla sairaalahoitoon, työnantaja maksaa hänelle päivärahan asemesta sairaalapäivärahana 2,50 € vuorokaudelta siihen saakka, kunnes työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa työntekijän työkyvyttömyyden takia lak- kaa. Edellä olevaa oikeutta työntekijällä ei kuitenkaan ole, mikäli hä- nellä on oikeus saada korvaus sairaalan perimästä hoitopäivämaksusta työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella.

Tapauksissa, joissa työntekijä on komennuspaikalla poissa työstä il- man hyväksyttävää syytä, menetellään päivärahan suhteen seuraavasti:

1. Vapaapäiviltä maksettava päiväraha

Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltävältä va- paapäivältä makseta.

2. Päiväraha työpäivältä

Päivärahan määrää poissaolopäivältä vähennetään suhteessa siihen ai- kaan, jonka työntekijä on ollut tekemättä työtä.

Jos työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on komen- nuspaikkakunnalla tehnyt yhtäjaksoisesti työtä vähintään 3 viikkoa, on hän, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkustamaan kotiinsa. Tällöin työnantaja korvaa hänelle a)-kohdan mukaisesti matkakustan- nukset kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkan ajalta b)-kohdan mukaisen matka-ajan korvauksen sekä edelleen c)-kohdan mukaisen päivärahan ja e)-kohdan 3. kappaleen mukaisin edellytyksin yömatkarahan.

Sama koskee muitakin työntekijöitä, jotka työnantaja mainituiksi juh- lapyhiksi lähettää kotiin, sekä vuosiloman takia tapahtuvaa kotimat- kaa.

Jos työnantaja lähettää työntekijän tämän sairauden tai tapaturman vuoksi kotiin, maksaa hän kotimatkasta aiheutuvat kustannukset tä- män sopimuskohdan mukaisesti. Matka-ajan korvausta maksetaan kuitenkin vain siltä säännöllisen työajan osalta, jolta sairasajan palk- kaa ei makseta.

Soveltamisohje:

Tässä sopimuskohdassa tarkoitettujen matkojen osalta kestää työnantajan korvausvelvollisuus työntekijän tosiasialliseen kotiin saakka.

Työntekijän tulee pyynnöstä antaa työnantajalle selvitys kotinsa sijaintipaikasta.

Tässä momentissa mainituista päivärahaa, ateria- ja matkakustannus- ten korvausta ja matka-ajan palkkaa koskevista periaatteista voidaan paikallisesti sopia toisinkin.

Mom. 3. Työ ulkomailla

Ulkomailla tehtävän ns. matkatyön palkkaehdoista, palkanmaksuta- vasta ym. työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on työnanta- jan ja työntekijän ennen matkan alkamista sovittava. Suositeltavaa on, että sopimus tehdään kirjallisesti.

Eräät kotimat- kat

Paikallinen sopiminen

Sopimus ulkomaantyön perusteista

Sovittavia asioita ovat muun muassa:

- sopijaosapuolet

- asemamaa

- sopimuksen voimassaolo

- asunnon hankkiminen

- työtehtävät

- palkka ja päivärahat

- työaika ja ylityö

- vuosiloma

- kotimatkat

Pöytäkirjamerkintä:

Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule määrätä ilman hänen suostumustaan, ellei kyseessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille.

Ulkomaan päiväraha

Työmaa rajan läheisyydessä

Päivärahaa maksetaan seuraavasti:

Päivärahan määrä kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Venäjän ja Suomen rajan läheisyydessä olevilla uudisrakennustyö- mailla, kuten Kostamuksessa, Svetogorskissa ja Kamenogorskissa sekä muissa vastaavanlaisissa työkohteissa, sovitaan matkatyön aihe- uttamien kustannusten korvaamisesta liittojen yhteisesti hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Mikäli tiettyyn kohteeseen soveltuvia peri- aatteita ei ole liittojen kesken hyväksytty, neuvottelevat liitot asiasta tämän sopimuksen 27 §:ssä olevaa neuvottelujärjestystä noudattaen. Siihen saakka, kunnes liitot ovat hyväksyneet yhteiset periaatteet, kor- vataan matkatyön aiheuttamat kustannukset tämän pykälän 2 momen- tin mukaisesti.

Soveltamisohje:

Säännös koskee vain sellaisia Venäjän ja Suomen rajan läheisyy- dessä sijaitsevia rakennus- tai asennustyömaita, joilla työskentelee useita suomalaisia yrityksiä. Sen sijaan muualla Venäjällä sijait- sevissa työkohteissa ja asutuskeskuksissa sijaitsevilla työmailla korvataan kustannukset tämän pykälän 3 momentin nojalla, jolloin päiväraha määräytyy tämän momentin mukaisesti.

Edellä tarkoitettu päiväraha on kokonaiskorvaus tavanomaisista ku- luista ulkomailla.

Mikäli työntekijä saa ilmaisen asunnon tai ruoan taikka molemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuudeksi tällöin kat- sotaan 1/4 päivärahasta, ellei paikallisesti muuta sovita.

Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalli- set olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

Muuten sovelletaan ulkomailla tehtävän matkatyön osalta tämän työ- ehtosopimuksen määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa kyseisen maan lainsäädännön kanssa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Ruotsin työehtosopimusten soveltamisvelvollisuuden perusteella noudatetaan Ruotsin osalta seuraavia poikkeusmääräyksiä:

a) yritys, joka liittyy Ruotsissa olevien työmaidensa osalta jonkin ruotsalaisen työnantajaliiton jäseneksi ja näin ollen on velvollinen soveltamaan Ruotsissa voimassa olevaa työehtoso- pimusta sinne lähettämiinsä työntekijöihin, vapautuu Suomessa voimassa olevien työehtosopimusten soveltamisesta;

b) työnantaja ei ole velvollinen soveltamaan vastaavalta ajalta samoihin työntekijöihin Suomessa voimassa olevia lain ja työehtosopimusten määräyksiä vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta ja maksamisesta;

c) Ruotsin kyseisen työehtosopimuksen mukaan maksettuja palkkoja tai sovellettuja työehtoja ei oteta huomioon määrättä- essä Suomeen palanneen työntekijän palkka- tai muita työehtoja Suomessa voimassa olevien työehtosopimusten mukaan;

d) edellä olevia pöytäkirjamerkinnän kohtia a) - c) sovel- letaan myös siinä tapauksessa, että yritys on solminut erillisen työehtosopimuksen ruotsalaisen ammattiliiton kanssa.

Vähennykset ulkomaan päivärahasta

Poikkeusmää- räykset

Korvaus eristyspelti- sepälle omien työvälineiden käytöstä

Mikäli työnantaja noudattaa muuallakin kuin Ruotsissa kyseessä ole- van maan erityisalan työehtosopimusta palkkoihin ja muihin työehtoi- hin nähden, maksetaan myös päivärahakorvaukset saman sopimuksen päivärahamääräysten mukaisesti huomioiden tämän pykälän 3 mom. määräykset.

11 §

Työvälineiden korvaus

Mom. 1. Eristyspeltisepälle maksetaan työväline korvausta 1,35 euroa ja eristäjälle 0,38 euroa työssäolopäivää kohden silloin, kun heillä on käytössään vähintään seuraavat työvälineet:

Eristyspeltiseppä

1 kpl pelikaanisakset 12 ’

1 kpl nivelelliset nokkasakset 12 ’

1 kpl kuviosakset

1 kpl metrimitta 1 kpl iso harppi

1 kpl pieni harppi

1 kpl 20 metrin jatkojohto 1 kpl peltisepän vasara

1 kpl kosakkavasara

3 kpl ruuvimeisseleitä

1 kpl suorakulma

2 kpl lukkopihtejä

1 kpl piikki

1 kpl niittauspihdit

1 kpl porakone

1 kpl vannekiristäjä

Eristäjän työvälineet Villapuukko Metrimitta Linjapihdit

Sivuleikkurit tai puutarhasakset Villakoukku

Työntekijän käyttäessä työssään henkilökohtaisia työvälineitä, makse- taan työvälinekorvausta työpäivää kohti seuraavasti:

sähkökäyttöinen kuvioleikkuri ja

akkukäyttöinen porakone 0,90 €

mekaaninen kaidesikkikone 1,10 ”

akkukäyttöinen sikkikone 2,70 ”

Soveltamisohje:

Mikäli eristyspeltisepällä on myöskin luettelossa mainitut eristäjän työvälineet ja hän tekee työhönsä liittyvät eristykset itse, maksetaan hänelle molemmat työvälinekorvaukset.

Mom. 2. Raskaat työkoneet, jotka ovat työnantajan nimellä: Kanttikoneet 1 m ja 2 m

Sikkikoneet n:o 1 ja n:o 3

Pyöristyskoneet

Peltileikkurit (kaarisakset 1 m) Niittipumput tai akkuniittikone Hitsausmuuntajat kaapeleineen Vannerautaleikkurit

Mom. 3. Milloin rakennuspeltiseppä joutuu työskentelemään omilla täydellisillä käsityövälineillä, suorittaa työnantaja tästä korvauksena 60,00 euroa neljännesvuosittain. (Pelti)

Työvälineluettelo

Luettelo peltisepän työvälineiden vähimmäismääristä, joka oikeuttaa työvälinekorvauksen saamiseen.

Peltisakset, suorat 1 kpl Peltisakset, oikean ja vasemman käden 1 kpl Kosakka tai mosa 1 kpl

Vasara, peltisepän 1 kpl

Timpurin vasara 1 kpl

Listapihdit 1 kpl

Työväline- korvaus rakennuspelti- sepälle

Laattapihdit 1 kpl

Nokkapihdit 1 kpl

Aukaisupihdit 1 kpl

Poikkisaumapihdit 1 kpl

Lukkopihdit 2 kpl

Puukko 1 kpl

Ruuvitaltta 1 kpl

Ryppyrauta 1 kpl

Suorakulma 1 kpl

Niittauspihdit 1 kpl

Mitta 1 kpl

12 § Arkipyhäkorvaus

Korvattavat arkipyhät

Edellytykset

Mom. 1. Muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toisel- ta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jou- luaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan työn- tekijälle arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka. Palkalla tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 5 §:n 5 momentin mukaista työntekijän henkilökohtaista aikapalkkaa.

Soveltamisohje:

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus.

Mom. 2. Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 1 kuukauden ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jäl- keen lähinnä seuraavana työpäivänä.

Soveltamisohje:

Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskeva edellytyssääntö aiheuttaisi arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee vain yhtä mainituista arkipyhistä.

Mom. 3. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös sellaisilta 1. momentin mukaisesti määritellyiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat

- vuosiloman ajaksi

- ajaksi, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan tai synnytysvapaan palkkaa

- lakisääteisen isyysvapaan ajaksi

- 15 §:n 10 momentissa tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi

- taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään 2 viik- koa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajaksi.

- palvelusvuosilisävapaan ajaksi

Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arki- pyhäkorvausta kuitenkaan makseta.

Mom. 4. Ellei työntekijällä ole sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi oikeutta lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle tässä pykälässä tarkoitettu arkipyhäkor- vaus 3. momentin mukaiselle työkyvyttömyysajalle muuksi viikonpäi- väksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä.

Mom. 5. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle.

13 §

Muita korvauksia ja etuja

Mom. 1. Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä:

- päivänä, jona hänet vihitään avioliittoon

- 50- ja 60-vuotispäivänään

Arkipyhä- korvauksen edellytykset

Luvaton poissaolo

Itsenäisyys- päivä

Oikeus vapaa- seen

- läheisen omaisen hautauspäivänä.

Kutsunta

Reservin harjoitukset

Metalliliiton hallintoeli- mien koko- ukset

Vapaan antamiseen käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata.

Mom. 2. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsunta- päivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän.

Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsunta- toimitus pidetään.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansion menetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvi- tyksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä sään- nöllisenä työaikanaan.

Mom. 3. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

Työnantaja saa vähentää maksettavan reserviläispalkan työtuntijärjes- telmän mukaisten työpäivien osalta.

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka pelastuslain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

Mom. 4. Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliitto ry:n liittohalli- tukseen, liittovaltuustoon tai liittokokoukseen, on oikeus saada vapaa- ta milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä.

Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Mom. 5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset suoritetaan työ- ehtosopimuksen 5 §:n 5 momentin mukaisella työntekijän henkilö- kohtaisella aikapalkalla.

Mom. 6. Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun men- nessä yhdenjaksoisesti kestänyt.

Lisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen Lisänä maksettava euromäärä

kesto lasketaan kaavasta:

10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x AP 15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x AP 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x AP 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x AP

jossa

Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeut- tavien kuukausien lukumäärä

AP on työehtosopimuksen 5 §:n 5 momentin tarkoittama työnte- kijän henkilökohtainen aikapalkka.

Soveltamisohje:

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien luku- määrän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.

1. Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain

30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastus- ajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.

Palvelus- vuosilisä

Tarkastelu- ajankohta

Soveltamisohje:

Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen perus- teen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että sen katsotaan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausilta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus palvelusvuosilisästä osa-aikatyön työviikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Työsuhteen päättyessä

Maksuajan- kohta

2. Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päät- tyy ennen lisän vuosittaista maksua, suoritetaan työntekijälle lopputi- lin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellai- selta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä suoritettiin.

3. Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huo- mioon työehtosopimuksen 9 §:n 6 momentin mukaista eikä 18 §:n 3 momentin 1. kohdan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.

4. Työnantaja ja työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan va- paaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastusajankoh- dan jälkeen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan ajankohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys vaihto- käytännöistä.

Palvelusvuosilisävapaa luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosilo- man pituutta laskettaessa.Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle aikapalkan suuruinen korvaus.

Mom. 7. Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksamisen ajankoh- dasta muuta sovita, maksetaan työntekijälle joulukuun 1. päivää lähin- nä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mu- kaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.

Soveltamisohje:

Paikallisella sopimuksella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti kos- kevaa palvelusvuosilisän maksutapaa.

Mom. 8. Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä sovitun pelti- ja teollisuuseristysalan ammattitutkinnon tai erikoisammattitut- kinnon, maksetaan tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksu- kauden yhteydessä ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on:

Ammattitutkinto 200 €

Erikoisammattitutkinto 300 €

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän lisäksi työntekijän suorittamasta ammatti- ja erikois- ammattitutkinnosta on tietyin edellytyksin mahdollista saada koulutusrahaston maksama ammattitutkintostipendi, määrältään 330 euroa.

VI TYÖTURVALLISUUS

14 § Työturvallisuus

Mom. 1. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huo- lehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuh- teisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilö- kohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muus- ta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työnte- kijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti an- tamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle työturvallisuuslain

Ammattitutkin- topalkkio

Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet

Ilmoitus- velvollisuus

Vaarallisesta työstä pidät- täytyminen

Henkilösuo- jainten hankita

15 §:n mukaisesti antamia henkilösuojaimia ja muita varusteita.

Mom. 2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työ- suojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilösuojaimissa tai muissa laitteissa havait- semistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus ei vaikuta korvausvastuuseen, joka määräytyy yksinomaan lain mukaan.

Mom. 3. Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Sama oikeus työntekijällä on, jos työtä varten ei ole asennettu viranomaisen tai työsuojelupäällikön määräämiä tahi työsuojelutoimikunnan tai vastaavan yhteistoiminta- elimen yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita.

Mom. 4. Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammatti- tautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan työstä todeta, että henkilönsuojainten käyttö olennaisesti parantaa työturvallisuus- tai terveysolosuhteita, työnantaja hankkii tällaisen suojaimen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 tai 20 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä.

Samoin menetellään, jos työntekijä voidaan tehokkaasti suojata hai- toilta, jotka aiheutuisivat työn erityisestä kosteudesta, märkyydestä, vedosta, kuumuudesta tai kylmyydestä, voimakkaasta valosta tai muusta vaarallisesta säteilystä.

Soveltamisohje:

Asiaa käsittelevä yhteistyöelin on yrityksen työsuojelutoimikunta tai vastaava. Myös yrityksen terveydenhuoltohenkilöstölle tulee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankittavaksi ehdote- tuista suojaimista.

Yhteisellä toteamisella tarkoitetaan määräyksessä sitä, että yhteistyöelimessä edustettuna olevat eri ryhmät ovat han- kintaehdotuksesta samaa mieltä.

Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta, jota työnteki- jä työssään käyttää estääkseen omia vaatteitaan tai itseään likaantu- masta.

Töissä, joissa työvaatteiden kuluminen on normaalia selvästi suurem- pi, annetaan työntekijälle kohtuulliseksi katsottava määrä suojapukuja ja -käsineitä.

Mom. 5. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveys- huolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haitto- jen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi käyttäen riit- tävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita. Työterveyshuolto tulee järjestää siten kuin työterveyshuoltolaissa säädetään.

Mom. 6. Työsuojeluvaltuutetun työstä vapauttamisen osalta noudate- taan pelti- ja teollisuuseristysalan yleissopimusta.

Mom. 7. Työnantaja antaa työntekijälle suojapuvun ja tämän jälkeen annetaan yksi suojapuku vuodessa. Työn sitä edellyttäessä antaa työn- antaja työntekijälle myös turvajalkineet. Tämän jälkeen uudet turva- jalkineet annetaan niiden kunnon sitä edellyttäessä.

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

15 §

Xxxxxxxxxxx, äitiys-, isyys- ja tilapäinen hoitovapaa

A. Sairausajan palkka

Mom. 1. Ilmoitus työkyvyttömyydestä

Työntekijä on velvollinen viipymättä ja, mikäli mahdollista, ennen työvuoron alkua ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

Työterveys- huollon järjes- täminen

Suojapuku ja turvajalkineet

Sairastumi- sesta ilmoitta- minen

Ilmoituksen laiminlyönti

Sairausajan palkanmaksun edellytykset

Soveltamisohje:

Sairastumisesta ilmoitetaan lähimmälle esimiehelle tai työnan- tajan nimeämälle muulle henkilölle. Työnantajan tulee saattaa ilmoittamista koskevat menettelytavat työntekijöiden tietoon.

Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö velvollisuutensa ilmoittaa vii- pymättä sairastumisestaan työnantajalle, maksetaan sairausajan palkkaa aikaisintaan siitä päivästä lukien, jona ilmoitus on tehty.

Mom. 2. Palkanmaksun edellytykset

Sairausajan palkka maksetaan seuraavin edellytyksin:

1. Työntekijä on sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttö- myyden vuoksi estynyt tekemästä työtä.

2. Työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys.

Soveltamisohje:

1 Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kir- joittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Epidemioiden aikana voi lääkäri antaa työterveyshoitajalle oikeu- den kirjoittaa tutkimuksensa perusteella todistuksia enintään kol- meksi vuorokaudeksi kerrallaan. Kertautuvan todistuksen antajan tulee olla aina sama terveydenhoitaja. Uusiutumistapauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen. Ennen kuin hoitajan antamaa todistusta voidaan pitää selvityksenä työkyvyttömyydestä, hänen tulee todeta yhdessä lää- kärin kanssa tilanteen olevan em. tavalla sellainen, että hoitaja voi antaa todistuksia työkyvyttömyydestä.

2 Yrityksen terveyspalvelujen käytön ensisijaisuus

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan pal-

kan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväk- syttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

3 Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta joh- tuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtoso- pimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

4 Sairauspoissaolojen hallinta ja työntekijän oma ilmoitus Sairauspoissaolojen hallinta

Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta toteutuu parhaiten yritysjohdon, esimiesten, henkilöstön ja sen edustajien sekä työ- terveyshuollon yhteistyönä. Tehokas vaikuttaminen edellyttää toi- mintamallia, joka koostuu ongelmien kartoituksesta, tavoitteiden asettamisesta ja käytännön toimenpiteistä. Yhtenä toimenpiteenä voi olla jäljempänä tarkemmin määritelty oma ilmoitus -menettely.

Työntekijän oma ilmoitus lyhytaikaisista sairauspoissaoloista

Sairauspoissaolojen vähentämiseksi voidaan paikallisesti sopia oma ilmoitus –menettelyn käyttöönotosta työpaikalla. Sopimus on tehtävä kirjallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä. Sopimus voi koskea enintään kolme vuorokautta kestäviä pois- saoloja. Oma ilmoitus –menettelyä sovelletaan vain työntekijän omiin sairauspoissaoloihin.

Paikallisesti sovittavia asioita voivat olla muun muassa:

• sopimuksen tavoitteet

• keitä sopimus koskee

• kenelle ilmoitus tehdään

• millä tavalla ilmoitetaan

• miten ilmoitus kirjataan

• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa

• mahdolliset rajoitukset hyväksyttävien poissaolojen määrään

• työnantajan oikeus määrätä työntekijä (työterveys)lääkärin tarkastettavaksi

• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poiketa sairaus- ajan palkan maksuperusteista ilmenneissä väärinkäytöstilanteissa

• sopimuksen toteutumisen seuranta

• sopimuksen kesto, irtisanomismahdollisuus.

Mom. 3. Korvausajanjakson pituus

Sairausajan palkanmaksun perusteet

Kalenteriajan- jakso

Odotus- eli karenssipäivä

Sairausajan palkka maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukai- sesti sen pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtäjak- soisesti:

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työpäivän työtunti- järjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta.

Vähintään 6 kuukauden työsuhteet

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yh- denjaksoisesti vähintään 6 kuukautta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työntekijän työssä ollessa olisi ollut hänen työpäivänsä.

Odotus- eli karenssipäivä yhden kuukauden, mutta alle 6 kuu- kautta jatkuneissa työsuhteissa

Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työntekijän työssä ollessa olisi ollut hänen työpäivänsä. Ensim- mäinen poissaolopäivä on karenssipäivä.

Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäi- vän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää maksaa työnantaja palkan myös karenssipäivältä.

Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, maksetaan sairausajan palkka myös karenssipäivältä.

Alle 1 kuukauden työsuhde

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sai- rausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta. Sairausajan palkkaa maksetaan enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Sairausajan palkan maksamisen edellytykset samoin kuin karenssipäivä määräy- tyvät tämän pykälän mukaisesti. Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vas- taavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.

Sairastuminen kesken työpäivän

Jos työntekijä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi kesken työpäivänsä, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettä- mältään säännölliseltä työajalta henkilökohtaisen aikapalkan mukai- nen korvaus.

Soveltamisohje:

Määräys tarkoittaa sitä, että alle 6 kuukauden työsuhteissa työky- vyttömyyden jatkuessa seuraava työpäivä on karenssipäivä.

Jos työntekijä jo työhön tullessaan on sairauden vuoksi työky- vytön, kyseistä päivää pidetään alle 6 kuukauden työsuhteissa karenssipäivänä.

Saman sairauden uusiutuminen

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päi- vän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, aloitetaan sairausajan palkan maksa-

Karenssi ja tapaturma

Sairastumi- nen kesken työpäivän

Saman sairauden uusiutuminen alle 30 päivän kuluessa

minen ilman karenssipäivää, jos korvausajanjakso ei tämän sairauden osalta ole tullut täyteen. Sairausajan palkan maksamista jatketaan, kunnes sairaus- tai korvausajanjakso on päättynyt.

Soveltamisohje:

Korvausajanjakson ei saman sairauden uusiutuessa tarvitse olla yhdenjaksoinen, vaan se voi koostua useasta työkyvyttömyys-ajanjaksosta.

Onko kysymyksessä sama vaiko eri sairaus, ratkaistaan epäsel- vässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.

Jos sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys on alkanut jostakin toisesta sairaudesta tai tapaturmasta aiheutu- neen työkyvyttömyyden aikana tai välittömästi sen jälkeen eikä työntekijä ole ollut välillä työkykyisenä työssä, katsotaan saira- usajanjaksot sairausajan palkan maksamisen kannalta samaksi työkyvyttömyydeksi.

Tahallisesti aiheutettu sairaus tai tapaturma

Sairausajan palkan maksu

Mom. 4. Sairausajan palkan epääminen

Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairau- den tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmieli- sellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Soveltamisohje:

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa makseta.

Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuksen päättämiseen työsopimuslain säännösten perusteella.

Mom. 5. Sairausajan palkan maksuajankohta

Jos työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään eikä sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ole epäselvyyttä, työnan- tajan maksaa työntekijälle sairausajan palkan säännöllisen palkanmak- sun yhteydessä odottamatta päivä- tai äitiysrahan tai niihin verrattavan muun korvauksen saamista.

Mom. 6. Sairausajan palkka ja lomautus

Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön lomau- tusilmoitusta annettaessa ja sairaus jatkuu lomautuksen jo alettua, maksetaan sairausajan palkka tämän pykälän mukaisesti myös lomau- tusajalta, kunnes työkyvyttömyys tai korvausajanjakso on päättynyt.

Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sai- rausajan palkka maksetaan lomautuksen alkamiseen asti, jolloin myös korvausajanjakson laskeminen keskeytyy. Jos työntekijä on sairaana lomautuksen päättyessä, sairausajan palkkaa maksetaan tämän pykä- län mukaisesti, kunnes sairaus tai korvausajanjakso päättyy.

Lomautusajalta sairausajan palkkaa ei em. poikkeuksin makseta. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys alkaa lomautuksen aikana ja jatkuu lomautuksen jo päätyttyä, työnantajan sairausajan palkan mak- suvelvollisuus alkaa tämän pykälän mukaisesti siten, että lomautuksen päättymisen jälkeen ensimmäinen työpäivä on alle 6 kuukauden työ- suhteissa karenssipäivä, joka on myös sairausajan palkan maksamis- ajanjakson ensimmäinen päivä.

Mom. 7. Korvaava työ

Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täy- sin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa työtä tai joskus myös työntekijälle soveltuvaa koulutusta. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolli- set rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on pe- rustuttava lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsi- teltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkä- rin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

Tarkempaa ohjeistusta korvaavasta työstä on liittojen kotisivuilla; xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

Työkyvyttö- myys ennen lomautusilmo- tusta

Lomautus- ilmoituksen jälkeen

Lomautuksen päättyessä

Työkyvyt- tömyys ja korvaava työ

Mom. 8. Täydentävät määräykset

1) Ohjaaminen työehtosopimuksen määräysten oikeaan sovelta- miseen

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten oikeaan soveltamiseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositel- tavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspois- saolojen saaminen mahdollisimman vähäiseksi. On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi.

Esimiehellä on parhaat mahdollisuudet sekä ensisijainen velvollisuus selvittää poissaolojen syyt ja muut niihin liittyvät kysymykset ja tar- vittaessa puuttua toistuviin tai pitkittyneisiin poissaoloihin. Poissaolo- ja ehkäiseviin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä ennakoivasti.

Mahdollisten ongelmatapausten hoitamisessa korostuu esimiesten yhteistyön tarve työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun asiantuntijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa.

2) Sairauskassa

Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, työn- antaja on velvollinen maksamaan tämän pykälän mukaisen sairausajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hänelle sairausavustusta siltä ajalta, jolta työnantaja tämän pykälän mukaises- ti on palkkaa maksanut. Mikäli sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, vastaa sairauskassa sääntöjensä mukaisesti jat- kuvan avustuksen maksamisesta.

3) Työpaikkakassa

Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, työnan- taja voi toteuttaa tähän pykälään perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa sairausajan palkan ja työnantaja maksaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa sairausvakuutuslain ulkopuolella mak- settavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Äitiys- ja isyysvapaa

Mom. 9. Äitiys- ja isyysvapaan palkka

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta en- nen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta henkilökohtai- sen aikapalkan mukaista palkkaa 56 päivän pituisen kalenteriajanjak- son työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.

Työntekijälle annetaan isyysvapaaksi aika, johon hänelle sairausva- kuutuslain mukaan tulevan isyysrahan katsotaan kohdistuvan.

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 9 kuukautta ennen isyysvapaan alkamista, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta henkilökohtaisen aikapalkan mukaista palkkaa enintään kuuden arki- päivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä.

Jos naispuolinen työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 56 päivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava vapaa, jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan palkan maksa- mista koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti.

Lapsen sairastuminen

Mom. 10. Sairaan lapsen hoito

Työntekijällä on oikeus saada palkallista tilapäistä vapaata alle 10- vuotiaan oman lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi seuraavin edellytyksin:

Äitiys- ja isyysvapaan palkka

Adoptio

Alle 10-vuo- tiaan lapsen hoito

a) Selvitys lapsen sairastumisesta

Lapsen sairaudesta ja siitä johtuvasta työntekijän työstä poissaolon tarpeesta on annettava sama selvitys kuin työehtosopimuksessa ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan henkilön omasta sairaudesta.

b) Poissaoloon oikeutetut henkilöt

Poissaoloon oikeutettuja ovat vakituisesti lapsen kanssa samassa ta- loudessa asuvat

- lapsen biologiset vanhemmat

- lapsen ottovanhemmat tai

- muut lapsen huoltajat.

Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa (etävanhempi).

c) Poissaolo-oikeutta käyttävä henkilö

Päätös siitä, kumpi vanhemmista käyttää oikeutta tämän momentin mukaiseen poissaoloon tai käyttääkö oikeutta muu lapsen kanssa sa- massa taloudessa vakituisesti asuva, tehdään lapsen huoltajien kes- ken.

Työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että lapsen huoltajat eivät yhtäaikaisesti käytä edellä mainittua poissaolo-oikeuttaan.

d) Poissaolon tarkoitus ja kesto

Työntekijän poissaolon on oltava välttämätöntä äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Työnantajalla on oike- us saada selvitys lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään.

Poissaolon kesto voi olla 1, 2, 3 tai 4 työpäivää kerrallaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Poissaolo on välttämätöntä ainoastaan niin kauan, kun lapsen hoito on saatu järjestettyä.

Tarpeellisiin ja mahdollisiin toimiin lapsen hoidon järjestämiseksi on ryhdyttävä myös työntekijän vapaapäivinä.

e) Huoltajan ansiotyöedellytys

Työntekijän oikeus korvaukseen poissaolon ajalta edellyttää, että sa- massa taloudessa vakituisesti asuvat lapsen molemmat huoltajat ovat ansiotyössä tai toinen huoltajista on estynyt osallistumasta lapsen hoi- toon kodin ulkopuolella tapahtuvan tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen ja ase- tai siviilipalvelusvelvoitteiden vuoksi.

f) Molemmat huoltajat vuorotyössä

Jos lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyös- sä siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkil- lisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kun toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

Korvaus lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta maksetaan tämän työeh- tosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti.

Jos lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin korvausta tämän momentin mukaisesti, jatketaan korvauksen maksamista ilman ka- renssipäivää siihen asti, kun edellä mainittu 4 työpäivän korvausajan- jakso on tämän sairauden osalta täyttynyt.

Saman sairauden uusiutumisena ei pidetä kahden tai useamman lap- sen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään toisen huoltajan ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta uusiutumistapausta.

Jos lapsi sairastuu äkillisesti kesken työpäivän ja toinen huoltajista joutuu järjestämään hoidon tai hoitamaan lasta tässä momentissa tar- koitetulla tavalla, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämäl- tään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.

Sama työantaja ja vuorotyö

Lapsen sama sairaus

Lapsi sairas- tuu kesken työpäivän

Tässä momentissa tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen hoito

Lain perus- teella maksettavien korvausten vähentäminen

Korvaus työn- antajalle

Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston asetuksen (valtioneu- voston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta, 4 §) mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutus- kurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

Vähennykset

Mom. 11. Vähennykset sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan pal- kasta

Xxxxxxxxxxx tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta vähennetään, mitä työn- tekijä saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen takia samalta ajanjaksolta päivä- tai äitiys- ja isyysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuu- tuksen perusteella.

Soveltamisohje:

Tässä kappaleessa mainitulla sopimuksella tarkoitetaan työnan- tajan ja työntekijän väliseen työsuhteeseen liittyvää tai muutoin heidän välillään tehtyä sopimusta, muttei sen sijaan työntekijän ja jonkun kolmannen henkilön välistä sopimusta. Päivärahaan verrattavilla korvauksilla tarkoitetaan muita päivärahan kaltaisia ansionmenetyksen johdosta maksettavia etuuksia, kuten esim. työ- ja tapaturmaeläke.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päi- vä- tai äitiys- ja isyysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Soveltamisohje:

Jos työntekijä on sairaana päivän, jolloin lyhennetyn työviikon takia ei työskennellä, työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta em. päivä- tai äitiys- ja isyysrahaan kyseiseltä päivältä.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itses- tään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausloman tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt mak- satta.

16 § Lääkärintarkastukset

Mom. 1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli tämä työsuhteen aikana lähetetään tai määrätään terveystarkastukseen taikka tutkimuksiin silloin kun nämä perustuvat

- valtioneuvoston asetukseen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöi- den ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/01) ja hyväksyttyyn työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan

- nuorten työntekijäin suojelusta annettuun lakiin (998/93)

- säteilylakiin (592/91)

- tartuntatautilakiin (583/86).

Ansionmenetys korvataan tarkastuksessa ja tutkimuksessa sekä niihin liittyvissä matkoissa työntekijän menettämiä säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Työnantaja maksaa myös korvauksen välttämättömistä matkakus- tannuksista sekä tämän työehtosopimuksen 10 §:n mukaisen päivä- rahan silloin, kun työntekijä lähetetään edellä mainituissa säännök- sissä tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutkimuksiin taikka määrätään näiden perusteella jälkitarkastukseen.

Itseaiheutettu päivärahan alentuminen

Lakisääteinen lääkärintar- kastus

Ansionmene- tyksen korvaus

Maksettavat korvaukset

Jos tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, hänelle maksetaan korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairaus- vakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan vähimmäis- määrää.

Muut kuin lakisääteiset lääkärintar- kastukset

Välitön tarve lääkärintar- kastukselle

Ilmoitusvelvol- lisuus lääkä- riin menosta

Lääkärintar- kastuksen, sairausajan ja karenssipäivän yhtäaikaisuus

Mom. 2. Muita kuin lakisääteisiä lääkärintarkastuksia koskevat an- sionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat:

a) Perusedellytykset

(koskevat kaikkia b)-kohdan tapauksia 1 - 5)

1 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

2. Muissa kuin kohdassa 1. tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmata- pauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukä- teen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

4. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

5. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palk- kaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suori- tetun lääkärintarkastuksen ajalta.

6. Jos sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahalli- suudesta, ei ansion menetystä korvata.

b) Erityisedellytykset

Ansion menetys korvataan:

1. Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sai- raus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta. Milloin työntekijä sairausoirei- den vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

2. Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyt- täen, että kysymyksessä on ao. erikoislääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmä- lasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työky- vyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyk- siä.

3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tu- lee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laborato- rio, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankoh- tana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuk- sella.

Äkillinen ham- massairaus

Korvauspe- ruste

4. Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi vält- tämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten (työsopimuslaki 4 luku 8 § 2 momentti) ajalta, ellei työn- tekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Edellytyksenä on, että tarkastus tai tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämät- tömyydestä työaikana.

5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimen- piteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolel- la. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkä- rin antamalla todistuksella.

Mom. 3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suo- riteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

Mom. 4. Edellä mainitut korvaukset ansionmenetyksestä maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukaisella palkalla.

Ansion menetyksen korvauksesta toimitettava vähennys tehdään sa- malla tavoin kuin asiasta on sairausajan palkan osalta työehtosopi- muksen 15 §:n 11 momentissa sovittu.

17 § Vakuutukset

Mom. 1. Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta työnteki- jäin vaatteet ja työkalut, joiden arvosta sovitaan paikallisesti. Työn- antajan työkalut on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja. Työnantaja vastaa myös työntekijäin työkaluista, milloin ne on säilytetty työkalusuojassa tai työhuoneella lukitussa ti- lassa. Muun rikoksen kuin murron kautta kadonneesta omaisuudesta ei työnantaja vastaa.

Mom. 2. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä kos- kevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

18 § Vuosiloma

Mom. 1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

Mom. 2. Työssäolopäivien veroiset päivät

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokouk- seen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tu- lee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Vuosilomapalkan maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosi- loman aikana. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudes- saan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.

Soveltamisohje:

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koske- vaa vuosilomapalkan maksutapaa.

Mom. 3. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosiloma- palkastaan.

Ellei paikallisesti lomarahan maksamisen ajankohdasta muuta sovita, maksetaan lomaraha seuraavasti:

Lomaraha maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työnte- kijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä mak-

Vuosilomapal- kan jaksotta- minen

Lomaraha

Lomarahan maksamisen ajankohta

setaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.

Soveltamisohje:

Sopimus lomarahojen maksamisen ajankohdasta tehdään työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen kirjallisesti. Xxxxxxxx tulee kuitenkin näissäkin tapauksissa sopia kokonaisuu- dessaan maksettavaksi viimeistään ennen seuraavan lomanmää- räytymisvuoden alkamista.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koske- vaa lomarahan maksutapaa.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.

Työsuhteen päättyessä

Eläkkeelle siirryttäessä

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvas- ta syystä.

Soveltamisohje:

Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy.

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle tai lykätylle vanhuuseläk- keelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosiloma- palkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suorittamiseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakor- vauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentape- rusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmää-

räytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 3

§:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräy- tyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäivien lukumäärä	kerroin
2	16,0
3	23,5
4	31,0
5	37,8
6	44,5
7	51,1
8	57,6
9	64,8
10	72,0
11	79,2
12	86,4
13	94,0
14	101,6
15	108,8
16	116,0
17	123,6
18	131,2
19	138,8
20	146,4
21	154,4
22	162,4
23	170,0
24	177,6
25	185,2
26	192,8
27	200,0
28	207,2
29	214,8
30	222,4

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllis- ten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä. Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lo- mapäivää kohden. Todettiin, että kun lomapäivien lukumäärä loman säästämisestä johtuen on pienempi kuin 30, käytetään lomapalkkaa laskettaessa pidettävien lomapäivien lukumäärän mukaista kerrointa.

3) Vuosilomapäiviä täydentävät lisävapaapäivät

Jos lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma alittaa 24 päivää vuosilomalain 7§:n 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun poissaolon takia, on työntekijällä oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kulta- kin lisävapaapäivän tunnilta palkkaansa vastaava korvaus henki- lökohtaisen aikapalkan mukaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän lisävapaapäiviltä maksettavan palkkaa vastaavan korvauksen las- kentaperusteena käytetään päiväpalkkaa, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka jakajalla 25.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

19 § Ammattiyhdistysmaksut

Jos työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja pidättää pal- kasta Teollisuusliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukau- sittain liiton nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen välillä 11.8.2017 allekirjoitetussa jäsenmaksujen perin- nän menettelytapoja koskevassa pöytäkirjassa on sovittu. Työntekijäl- le annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

20 §

Ilmoitustaulujen käyttö

Työnantaja on velvollinen luovuttamaan työntekijöiden käyttöön il- moitustaulun sijoitettuna paikallisesti sovittavaan paikkaan ja käytet-

täväksi työntekijöiden joko työpaikkakohtaisia taikka liiton ja paikal- lisen ammattiosaston ilmoituksia varten.

21 § Luottamusmiehet

Mom. 1. Luottamusmiehiin sovelletaan tämän työehtoso- pimuksen osana voimassaolevaa luottamusmiessopimusta.

Mom. 2. Pääluottamusmiehelle maksettava kuukausikorvaus mää- räytyy pelti- ja teollisuuseristysalan luottamusmiessopimuksen 9 §:n mukaan.

22 §

Kokoontuminen työpaikoilla

Liitot sopivat siitä, että kullakin työpaikalla on Teollisuusliitto ry:n ammattiosastolla, työhuonekunnalla ja järjestäytyneellä työntekijä- ryhmällä mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokailutauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovit- taessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työ- paikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tar- koittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdol- lista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoituk- seen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvitta- essa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Ko- kouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuo- tantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilo- jen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saa- puvilla.

Kokouksen järjestäjä

Kokousasiat

Sopiminen

Kokouspaikka

Järjestäjän vastuu

Ulkopuoliset osanottajat

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtoso- pimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.

Aikaisemmin kokousten pitoon liittyviä työpaikkakohtaisia sopimuk- sia voidaan muuttaa vain yhteisesti sopimalla.

Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päi- vää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edel- lytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua Teollisuusliitto ry:n ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia. Kokoukseen osallistuvan edustajan nimi ja asema ao. yhdistyksen organisaatiossa tulee hyvissä ajoin ennen kokousta ilmoittaa työnantajalle. Ilman täl- laista ilmoitusta ei työnantaja ole velvollinen sallimaan edustajan osanottoa kokoukseen.

23 § Koulutustoiminta

Koulutustoiminnassa noudatetaan pelti- ja teollisuuseristysalan ylei- sopimuksen 5 luvun määräyksiä. Sopimus on tämän työehtosopimuk- sen liitteenä.

Niissä tapauksissa, joissa työnantajan mainitun pöytäkirjan mukaan tulee korvata ansion menetys, maksetaan korvaus työehtosopimuksen 5 §:ssä mainitun henkilökohtaisen aikapalkan mukaan.

24 § Lakkorajoitusmääräys

Teollisuusliitto ry:n mahdollisesti hyväksymä lakko jollakin toisella teknologiateollisuuden toiminta-alalla ei koske tämän sopimuksen

piiriin kuuluvien Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n jäsenyritysten työntekijöitä.

25 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen Mom. 1. Neuvotteluvelvollisuus

Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskeva erimielisyys on pyrittävä ratkaisemaan työpaikalla käytävin neuvot- teluin.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot antavat pyydettäessä paikallisille osapuolille neuvottelujen kaikissa vaiheissa ohjausta ja neuvontaa edistääkseen erimielisyy- den ratkaisemista työpaikalla. Erimielisyyden siirtämistä liittojen ratkaistavaksi on pidettävä vasta viimeisenä keinona.

Työpaikalla tulee todeta työehtosopimuksen mukaisen neuvottelujär- jestyksen eri tasoilla toimivien henkilöiden, erityisesti luottamusmies- ten ja esimiesten vastuualue ja valtuudet työsuhdeasioissa.

Painostuskielto

Neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvan asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

Mom. 2. Paikallinen neuvottelujärjestys erimielisyysasioissa

Työntekijän palkkausta ja työehtoja koskevasta asiasta neuvotellaan ensin työntekijän ja hänen esimiehensä välillä. Ellei työntekijä ole saa- nut asiaa selvitetyksi esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian neuvo- teltavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.

Ellei luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisessä neuvotte- lussa päästä sovintoon, voidaan asia siirtää neuvoteltavaksi pääluot- tamusmiehen ja työnantajan edustajan kanssa.

Paikallinen neuvottelujär- jestys

Neuvottelujen aloittaminen

Muistion laadinta

Liittojen sovintoesitys

Sitovuus

Jos asia koskee luottamusmiehen toimialueen työntekijöitä yleisesti, voidaan neuvottelut aloittaa suoraan luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.

Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä. Välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaati- van erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantu- nut. Neuvottelut on käytävä viivyttelemättä.

Mom. 3. Alistaminen liitoille

Ellei erimielisyydestä päästä paikallisten osapuolten kesken sovin- toon, voidaan asia jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuk- sesta alistaa liittojen ratkaistavaksi.

Erimieliseksi jäädystä asiasta laaditaan yhteinen muistio, jossa on määritelty erimielisyyden kohteena oleva asia sekä selostettu osa- puolten perustellut kannat. Muistio laaditaan kahtena kappaleena, yksi kumpaakin liittoa varten. Pääluottamusmies ja työnantajan edustaja allekirjoittavat muistion. Muistio laaditaan liittojen kotisivuilta saata- vissa olevalle lomakkeelle.

Asian palauttaminen

Jos paikallisen neuvottelujärjestyksen noudattaminen on erimielisyys- asiassa olennaisesti laiminlyöty, liitot voivat palauttaa asian työpaikal- le neuvoteltavaksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennen erimielisyysmuistion lähettämistä liitoille tulee pääluotta- musmiehen ja työnantajan edustajan tarpeellisin jatkoneuvotteluin pyrkiä vielä asian sovinnolliseen ratkaisemiseen työpaikalla. Erimielisyysmuistiolomakkeessa on tätä koskevaa ohjeistusta.

Paikalliset osapuolet voivat yhdessä erimielisyysmuistion lähettämi- sen sijasta pyytää liitoilta sovintoesityksen tai sitovan ratkaisun an- tamista riitakysymykseen. Jos liitot antavat sitovan ratkaisun, se on lopullinen.

Mom. 4. Liittojen erimielisyysasiassa saavuttama yksimielinen kanta

sitoo paikallisia osapuolia.

Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista on neuvottelujär- jestyksen mukaisesti neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimie- lisyyteen, voidaan alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

26 §

Ulkopuolisen työvoiman käyttö Mom.1. Alihankinta

Alihankintaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija sitoutuu noudattamaan alansa normaali- tai yleissitovaa työehtosopi- musta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin.

Mom. 2. Vuokratyövoiman käyttö

Jos työvoimaa vuokraava yritys ei ole sidottu normaali- tai yleissito- vaan työehtosopimukseen, otetaan työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin ehto, jossa työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudat- tamaan pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö tilanteisiin, joissa töitä ei voida teettää yrityksen palveluksessa olevilla työntekijöillä.

Tarkoituksenmukaista ei ole, että vuokratyöntekijät työskentelevät pidemmän ajan ja laajamittaisemmin yrityksen normaaleissa töissä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. Vuokratyöntekijöitä ei tule käyttää töissä, joissa on pysyvä työvoiman tarve.

Vuokratyövoiman käytön periaatteista voidaan sopia paikallisesti toi- sin. Sopimus tehdään kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa.

Työtuomiois- tuin

Sovellettava työehtosopi- mus

Työvoiman vähentäminen

Työvoimaa vuokraavan yrityksen soveltama työ- ehtosopimus

Käyttötilanteet

Vuokratyövoi- man käytön kesto

Paikallinen sopiminen

Mom. 3. Tiedottaminen henkilöstön edustajille

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

27 §

Paikallinen sopiminen

Tavoitteet

Toimintatapa

Osapuolten vastuu

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla syntyy edellytykset työhyvinvoinnin paranta- miselle. Paikallinen sopiminen on ennen kaikkea toiminnan kehittä- misen väline.

Kullakin työpaikalla määritetään yhteistuumin tavoitteet, joihin pai- kallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioitava myös alati uudelleen. Tarpeellisista keinoista sovitaan, kun tavoitteet on selvitetty.

Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnanta- jan ja henkilöstön välillä.

Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyk- sestä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloit- teellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Työehtosopimusmääräyksiä sovel- letaan sellaisinaan, jos niiden nähdään parhaiten täyttävän osapuolten tavoitteet.

Paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys

Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen ilmenee kustakin työehtosopi- musmääräyksestä (ks. myös työehtosopimuksen liite s. 201).

Paikallisen sopimisen osapuolina ovat, ellei asianomaisesta työehtosopimusmääräyksestä muuta johdu,

- työntekijä ja esimies,

- luottamusmies ja työnantaja,

- pääluottamusmies ja työnantaja.

Sopimuksen osapuolina ovat luottamusmies ja työnantaja, jos sopi- muksen tarkoittaman järjestelyn on tarkoitus koskea luottamusmiehen toimialueen työntekijöitä yleisesti tai jos yksilötasoisilla sopimuksilla olisi olennaisia vaikutuksia myös muiden työntekijöiden työskente- lyyn.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä myös siten, että luottamusmie- hen ja työnantajan kesken sovitaan asiasta yleisesti (kehyssopimus) ja jätetään mahdollisuus yksityiskohdista sopimiseen työntekijän ja työnantajan välillä.

Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistai- seksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtoso- pimuksen osa.

Osapuolet

Sitovuus

Sopimuksen muoto

Sopimuksen kesto

IX TEOLLISUUSERISTYSTÄ KOSKEVA URAKKAHINNOITTELU

28 §

Sen mukaan, poikkeaako työn vaikeus töiden yleisestä keskitasosta, voidaan maksaa enintään 10 % alhaisempia hintoja (telineittä tehdyt vaakasuorat putkistot tai niihin vaikeudeltaan verrattavat) tai enintään 20 % korkeampia hintoja (turpiinin alustat ja höyryvoimakattiloiden öljypolttimoihin liittyvät sekä niihin vaikeudeltaan verrattavat eristys- työt).

Jos työ tehdään käynnissä olevien tehtaiden tai laitosten alueella, koro- tetaan mitoitus- ja asennustöiden voimassa olevia urakkahintoja 10 % ryhmissä A, B, C, D, E ja F.

29 §

1. Hinnat käsittävät asennuksen käyttäen metallilevyjä, joiden paksuus on 0,4 -1,0 mm ja jotka työstetään ja liitetään yhteen niittaamalla tai ruuveja käyttäen.

2. Haponkestävää tai ruostumatonta levyä käytettäessä korotetaan peltityön urakkahintoja 20 %.

3. Hinnat edellyttävät, että työnantaja asettaa käytettäväksi 11 §:n 2 mom. mukaiset tarvittavat raskaat työkoneet.

4. Ns. susitöiden osalta maksetaan niissä tapauksissa, joissa työn hylkääminen ei johdu työntekijästä, työstä sovittu urakkahinta.

Marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana ulkona teh- dystä työstä maksetaan 15 %:n korotus urakkahintoihin (ei koske aikapalkkaa). Lisää ei makseta katolla ja seinillä varustetuilla putkisilloilla tai niihin verrattavissa tiloissa tehdystä työstä.

Työryhmän etumiehen palkasta sovitaan kulloinkin erikseen työn- antajan ja ko. työntekijän välillä. Tätä etumieslisää ei vähennetä urakkasummasta.

Urakkahinta sisältää palautettavien tarvikkeiden ja ylimääräisten osien kokoamisen yhteen paikkaan.

30 §

Urakan mittaamisperusteet

A. Neliöpinnat valmiin eristystyön päältä.

B. Putket keskiviivaa myöten seuraavasti:

B 1.

Eristetyn osan pituus, 1 pääte

B 2.

Eristettyjen osien pituudet, 2 päätettä

B 3.

Eristettyjen osien pituudet, 2 päätä, 1 laippakotelo

B 4.

Eristettyjen osien pituudet, 2 päätä, 1 venttiilikotelo

B 5. Putkenkulma

1 putkenkulma, pituus keskiviivaa myöten

B 6. Putkenkulma

1 putkenkulma, 1 välikappale, pituus keskiviivaa myöten

B 7. Putkenkulma

1 putkenkulma, 4 välikappaletta, pituus keskiviivaa myöten

B 8. T-kappale

1 T-kappale, pituus keskiviivaa myöten

B 9.

1 kartio 1,5 x taulukko C 1

B 10. Avattavat kotelot

1 kotelo B 10

B 11.

1 kotelo B 11

B 14.

1 ohitus B 14

Maksuperusteena käytettävä eristyksen ulkohalkaisija lasketaan seu- raavasti:

Putken ulkohalkaisija + 2 x määrätty eristysvahvuus + 5 mm.

Kotelon halkaisija () lasketaan jakamalla kotelon kehä (ympärysmitta) piillä.

Litteän putkipaketin eristyksestä maksetaan suurimman halkaisijan mukainen hinta korotettuna 50 %:lla.

B 15. Venttiilikotelo

B 15. Laippakotelo

C 1. Kartiot laitteissa

Neliöhinnat otetaan taulukosta sileäpelti I Pyöreä pinta

Vaippa

Pinta-alaporrastuksessa otetaan huomioon koko laitteen vaippapinta.

Kuva 1

Kuva 2

Kuva 3

Kuva 4

31 §

Urakkahinnoittelu käyttäen 11 §:n 2 mom. työkoneita

Teollisuuseristystyössä käytetään tässä pykälässä olevia yksikköhinto- ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen. Sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.2.2021 tai lähin- nä sen jälkeen, lukuja korotetaan allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti ja uudet urakkahinnat löytyvät liittojen nettisivuilla olevasta, sähköisestä työehtosopimuksesta.

Käytettäessä tässä pykälässä olevia yksikköhintoja LVI-eristystyössä kerrotaan ne kertoimella 0,8.

Ryhmä A Neliöpinnat

Sileä pelti I Villoitustyö snt/m2

Pyöreä Peltityö

pinta snt/m2 mineraalivillalevy mineraalivillamatto Asen-

	nus	Teko
Vaippa	snt/	snt/	30-59	60-	90-	30-	60-	90-
	m²	m²		89	140	59	89	120
alle 10 m²	10,31	5,55	314,03	333,28	343,41	470,03	502,45	515,62
alle 30 m²	7,35	3,16	253,25	264,39	270,47	382,91	397,1	405,2
alle 50 m²	5,75	2,46	202,6	213,74	220,83	303,9	319,1	328,21
alle 100 m²	5,5	1,83	137,77	156	179,3	226,91	236,03	270,47
alle 150 m²	5,12	1,7	133,72	140,81	153,98	201,59	213,74	232,99
yli 150 m²	4,64	1,54	119,53	125,61	130,68	176,26	187,41	194,5
tasaseinä	3,87	1,29	119,53	125,61	127,64	176,26	187,41	194,5

Kanava- pinta

Näkyvät reunat, sikattu muut

mineraali- mineraali-

30-

60-

90-

30-

60-

90-

120

248,19

259,33

270,47

302,89

316,06

331,25

248,19

259,33

270,47

302,89

316,06

331,25

437,62

458,89

481,18

437,62

458,89

481,18

Asennus Teko villalevy villamatto

snt/m² snt/m²

kantattu 5,96 2,54

Xxxxx- xxxxx

(Brynzell) 6,66 2,85

Villoitus jäykistetylle

pinnalle - -

(SFS 3978 kuvan 20b leikk. A-A ja C-C sekä myös leikk. B-B levyvillaa käytettäessä).

Vaipan pinta-ala hinnoitellaan laitteen tai säiliön vaippapinta-alan mukaan. Päätyjen ja kartioiden villoitustyöhinnat niiden oman pinta-alan mukaan.

Jos kanavapinta jäykistetään riistiinkanttauksella, korotetaan neliöhintoja 5

Jos työ tehdään telineiltä, korotetaan hintoja 10 % sisältäen tavaran nostot maan tasalta telineille.

Muotolevyt II

Villoitustyö snt/m2

Pyöreä pinta

Peltityö snt/m2

mineraalivillalevy

mineraalivillamatto

Vaippa

00-00

00-000

00-00

00-000

Kanavapinta, pellin pituus

<1500

829

248

259

270

303

316

331

Kanavapinta, pellin pituus 1500 tai yli

691

184

196

204

303

316

331

Kattilapinta

515

184

196

204

303

316

331

Villoitus jäy- kistetylle pin- nalle

438

459

481

438

459

481

(SFS 3978 kuvan 20b leikk. A-A ja C-C sekä myös leikk. B-B levy- villaa käytettäessä).

Jos työ tehdään telineiltä, korotetaan hintoja 10 % sisältäen tavaran nostot maan tasalta telineille.

Pystysäiliöt

Villoitustyö snt/m2

Pyöreä Peltityö

pinta snt/m2 mineraalivillalevy mineraalivillamatto

Vaippa	00-00		00-00 00-000		00-00	00-00 00-000
alle 30 m²	754	253	264	270	383	397	405
alle 50 m2	590	203	214	221	304	319	328
alle 150 m²	481	134	141	154	202	214	233
alle 600 m²	380	111	121	124	169	177	183
yli 600 m²	348	111	121	124	169	177	183

Jos tehdään telineiltä alle 10 metrin korkeudella, korotetaan hintoja 10 % ja työskentelykorkeuden ollessa yli 10 metriä, korotus on 15 % sisältäen tavaran nostot maan tasalta telineille.

Document Metadata

Table of Contents

PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata