Common use of Voimassaolo ja seuranta Clause in Contracts

Voimassaolo ja seuranta. Tulossopimuksessa asetetaan tavoitteet neljälle vuodelle. Tulostavoitteista sovitaan seuraa- valle vuodelle, ja kolmen sitä seuraavan vuoden tavoitteet asetetaan alustavina. Tulossopi- mus päivitetään vuosittain. Erityisesti hallituskauden vaihtuessa tavoitteet päivitetään katta- vasti. Tulossopimuksen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen kuulu- vassa toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan työ- ja elinkeinomi- nisteriön toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa antamassa tilinpäätöskannanotossa. Tavoitteiden toteumia käydään läpi syksyn tulosneuvottelujen yhteydessä. Raportointi tulos- tavoitteiden toteumista tehdään kaksi kertaa vuodessa, tilinpäätöstietojen osalta viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hyväksymisestä ja puolivuotistietojen osalta 31.8. mennessä. Tulossopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan myös Xxxxxxxxxxxxxx.xx -palvelussa.14 Lisäksi tulosopimuksen toteutumista seurataan tulosohjausyhteyshenkilöiden tapaamisissa vähintään neljännesvuosittain sekä jatkuvalla seurannalla toiminnan tehokkuutta ja tulokselli- suutta koskevalla seurantajärjestelmällä ja tarvittaessa täydentävillä tietopyynnöillä. Helsingissä 8.12.2022 Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Ylijohtaja, osastopäällikkö Johtokunnan puheenjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx Teollisuusneuvos Pääjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Liite 1 Business Finlandin strategia 2025 Liite 2 Business Finlandin toimintaympäristön kuvaus Liite 3 Business Finlandin toimeenpanosuunnitelma 2023–2026 Liite 4 Business Finlandin toiminnan seurantaa tukevat mittarit Liite 5 Tulossopimuksen mittareiden kuvaukset Liite 6 Business Finland Venture Capital Oy 14 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx- toa-fi-palvelussa/ Venäjän aloittamalla sodalla Ukrainassa on kova hinta. Humanitaarisen kriisin lisäksi sota on käynnis- tänyt globaalin elinkustannuskriisin. OECD:n mukaan sota ja Kiinan nolla-covid -politiikka ovat nope- asti voimistaneet inflaatiota ja hidastaneet maailmantalouden kasvua15. Energian ja ruuan hinnat ovat kohonneet jyrkästi. OECD:n ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,0 % vuonna 2022 ja 2,2 % vuonna 2023. Viime vuonna maailmantalous kasvoi koronatukipakettien ja rokotusten edistymisen myötä vahvasti, 5,8 %. OECD ennakoi Yhdysvaltojen kasvun hidastuvan kuluvana vuonna 1,5 %:iin ja ensi vuonna 0,5 %:iin. Kiinan talous kasvaa kuluvana vuonna 3,2 % ja ensi vuonna 4,7 %. Euroalu- een talouskasvuksi OECD arvioi kuluvana vuonna 3,1 % ja ensi vuonna 0,3 %. Inflaation OECD en- nakoi nousevan G20-maissa yli 8 %:iin tänä vuonna. Esimerkiksi Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa inflaatio on korkeimmalla tasollaan 40 vuoteen. Globaali kamppailu maailman johta- juudesta jatkuu edelleen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. EU-maiden riippuvuus Venäjän fossiilisen energian tuotannosta on aiheuttanut energiakriisin. Energian hintojen korotukset siirtyvät vähitellen eri tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Vuonna 2021 Suomen talous kasvoi 3,5 %. Etlan ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,0 %, mutta ensi vuonna talouskasvu pysähtyy kokonaan (-0,1 %) ja Suomi ajautuu lievään taantumaan16. Vuodelle 2024 Etla ennustaa 1,5 % kasvua. Etlan mukaan kasvua leikkaavat inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset. Sota Euroopassa lisää epävarmuutta, pahentaa toimitus- ja tuotantoketjujen häiriöitä ja nostaa energian, ruuan ja raaka-ai- neiden hintoja. Venäjä oli viime vuonna Suomen 6. suurin vientimaa (4,47 mrd. euroa) ja 4. suurin tuontimaa (8,18 mrd. euroa). Venäjänkaupalle arvioidaan löytyvän korvaavia markkinoita pitkällä ai- kavälillä. Työllisyys on toipunut pandemian aiheuttamasta kuopasta ja työllisyysaste oli Tilastokeskuksen mu- kaan 74,2 % elokuussa 2022. Työttömyysaste oli puolestaan 6,7 %. Suomea vaivaa useilla toimialoilla osaajapula ja sen voi ennakoida voimistuvan työikäisten ikäluokkien pienentyessä. Pandemia kasvatti julkista velkaa ja julkisen talouden alijäämää. Etla arvioi julkisen talouden pysyvän alijäämäisenä eri- tyisesti ikääntymiseen liittyvien menojen kasvun takia. Myös yleisen hintatason nousu heijastuu julki- seen velkasuhteeseen17. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt uusia menotarpeita puolustuk- seen, huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään. Suomessa työn tuottavuu- den taso on selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka työn tuottavuus kasvoikin Tilasto- keskuksen mukaan 1,8 % vuonna 2020. Suomen tavaraviennin arvo oli tullin mukaan 68,8 mrd. euroa vuonna 2021, mikä oli 20 % enemmän kuin edellisvuonna. Erityisesti metsäteollisuuden sekä metallien ja metallituotteiden vienti kasvoi voi- makkaasti. Suomesta vietiin palveluja Tilastokeskuksen tietojen mukaan 28,2 mrd. euron arvosta (+7,7 %) vuonna 2021. Palveluvienti koheni vuotta aiemmasta, mutta taso on selvästi pandemiaa edeltävää aikaa matalampi. Perinteiset palvelualat, kuten kuljetus ja matkailu, kärsivät merkittävästi pandemiavuosina. Tavaraviennin kasvu on jatkunut vahvana myös kuluvana vuonna. Tavaraviennin arvo tammi-heinäkuussa oli 45,9 mrd. euroa, mikä oli 24 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Palveluiden vienti oli tammi-kesäkuussa 14,6 mrd. euroa, mikä oli lähes viidennes enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. IPCC:n vuonna 2021 julkaiseman raportin mukaan ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaa- supäästöt ovat muuttaneet ilmastoa merkittävästi ja vahingollisten sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut18. Kaikkien raportin skenaarioiden mukaan 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköi- sesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Lisääntyneet helleaallot, kuivuus ja tulvat ylittävät jo kasvien 15 OECD Interim Economic Outlook, September 2022.

Voimassaolo ja seuranta. Tulossopimuksessa asetetaan tavoitteet neljälle vuodelle. Tulostavoitteista sovitaan seuraa- valle vuodelle, Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja kolmen sitä seuraavan vuoden tavoitteet asetetaan alustavina. Tulossopi- mus päivitetään vuosittain. Erityisesti hallituskauden vaihtuessa tavoitteet päivitetään katta- vasti. Tulossopimuksen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen kuulu- vassa toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan työ- vuosittain opetus- ja elinkeinomi- nisteriön toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa antamassa tilinpäätöskannanotossakulttuuriministeriön ja viraston välillä käytävien tulosneuvottelujen yhteydessä ja ministeriön tilinpäätöksessä koskien kirjanpitoyksikköjä sekä tarvittaessa erillisissä ministeriön ja viraston välisissä kokouksissa. Tavoitteiden toteumia käydään läpi syksyn tulosneuvottelujen yhteydessä. Raportointi tulos- tavoitteiden toteumista tehdään kaksi kertaa vuodessaVirasto raportoi opetus- ja kulttuuriministeriölle edellä esitettyjen tavoitteiden, tilinpäätöstietojen osalta viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hyväksymisestä myös konkreettisten toimien, saavuttamisesta ja puolivuotistietojen osalta 31.8. määrärahojen käytöstä sekä vaikuttavuudesta vuosittain tilinpäätösasiakirjassaan sekä tarkoituksenmukaisesti yhdenvertaisuuden ja tasa- arvon näkökulmasta ja toimittaen edellisiä koskevat voimassaolevat suunnitelmat ministeriölle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Tulossopimus Virasto raportoi tulostavoitteiden toteutumista tulostietojärjestelmään. Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxxx Ylijohtaja Kirjastonjohtaja Xxxx Xxxxx-Xxxxxxx Ylitarkastaja Toimenpide: Varastokirjasto tukee koulutuksen ja tilinpäätöstiedot julkaistaan myös Xxxxxxxxxxxxxx.xx -palvelussa.14 Lisäksi tulosopimuksen toteutumista seurataan tulosohjausyhteyshenkilöiden tapaamisissa vähintään neljännesvuosittain osaamisen kehittämistä ja osallistuu kirjastojen palvelujen kehittämiseen nopealla aineistonvälityksellä Mittari: Lainauspalvelun nopeus (h) <24 <24 <24 <24 <24 Tavoite 2. Kansalaislähtöisiä julkisia palveluja kehitetään. Edistetään digitaalisia palveluita ja esteettömyyttä sekä jatkuvalla seurannalla toiminnan tehokkuutta selkeää hallinnollista kieltä. Toimenpide: Vaari-Finna on esteettömästi käytettävissä ja tulokselli- suutta koskevalla seurantajärjestelmällä kaikille avoin Mittari: Hakujen määrä (kpl/v)* 76 080 93 000 95 000 600 000 600 000 Virastokohtaiset yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat tavoitteet Toimenpide: Varastokirjasto ottaa vastaan määritellyn kokoelmapolitiikkansa mukaista kirjastoista siirrettyä aineistoa Mittari: Vastaanotetun aineiston määrä (hm) 3 205 3 500 3 500 2 000 2 000 Tavoite 2.Varastokirjasto säilyttää kirjastojen kokoelmistaan poistaman vähemmän käytetyn aineiston. Toimenpide: Varastokirjaston kokoelmiin liitetään Suomessa säilyttämisen arvoista aineistoa. Muu aineisto voidaan poistaa lähettävän kirjaston toimesta tai Varastokirjaston toimesta. Mittari: Käsitellyn aineiston määrä (hm) (2018: 3077) 2 880 3 500 3 500 2 000 2 000 Lihavoidut mittarit sisältyvät vuoden 2021 valtion talousarvioon. Tuotokset ja tarvittaessa täydentävillä tietopyynnöillälaadunhallinta: suoritteet ja julkishyödykkeet sekä palvelukyky ja laatu. Helsingissä 8.12.2022 Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Ylijohtaja, osastopäällikkö Johtokunnan puheenjohtaja Työ- Toiminnallinen tehokkuus: tuottavuus ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx Teollisuusneuvos Pääjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Liite 1 Business Finlandin strategia 2025 Liite 2 Business Finlandin toimintaympäristön kuvaus Liite 3 Business Finlandin toimeenpanosuunnitelma 2023–2026 Liite 4 Business Finlandin toiminnan seurantaa tukevat mittarit Liite 5 Tulossopimuksen mittareiden kuvaukset Liite 6 Business Finland Venture Capital Oy 14 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx- toa-fi-palvelussa/ Venäjän aloittamalla sodalla Ukrainassa on kova hinta. Humanitaarisen kriisin lisäksi sota on käynnis- tänyt globaalin elinkustannuskriisin. OECD:n mukaan sota ja Kiinan nolla-covid -politiikka ovat nope- asti voimistaneet inflaatiota ja hidastaneet maailmantalouden kasvua15. Energian ja ruuan hinnat ovat kohonneet jyrkästi. OECD:n ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,0 % vuonna 2022 ja 2,2 % vuonna 2023. Viime vuonna maailmantalous kasvoi koronatukipakettien ja rokotusten edistymisen myötä vahvasti, 5,8 %. OECD ennakoi Yhdysvaltojen kasvun hidastuvan kuluvana vuonna 1,5 %:iin ja ensi vuonna 0,5 %:iin. Kiinan talous kasvaa kuluvana vuonna 3,2 % ja ensi vuonna 4,7 %. Euroalu- een talouskasvuksi OECD arvioi kuluvana vuonna 3,1 % ja ensi vuonna 0,3 %. Inflaation OECD en- nakoi nousevan G20-maissa yli 8 %:iin tänä vuonna. Esimerkiksi Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa inflaatio on korkeimmalla tasollaan 40 vuoteen. Globaali kamppailu maailman johta- juudesta jatkuu edelleen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. EU-maiden riippuvuus Venäjän fossiilisen energian tuotannosta on aiheuttanut energiakriisin. Energian hintojen korotukset siirtyvät vähitellen eri tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Vuonna 2021 Suomen talous kasvoi 3,5 %. Etlan ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,0 %, mutta ensi vuonna talouskasvu pysähtyy kokonaan (-0,1 %) ja Suomi ajautuu lievään taantumaan16. Vuodelle 2024 Etla ennustaa 1,5 % kasvua. Etlan mukaan kasvua leikkaavat inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset. Sota Euroopassa lisää epävarmuutta, pahentaa toimitus- ja tuotantoketjujen häiriöitä ja nostaa energian, ruuan ja raaka-ai- neiden hintoja. Venäjä oli viime vuonna Suomen 6. suurin vientimaa (4,47 mrd. euroa) ja 4. suurin tuontimaa (8,18 mrd. euroa). Venäjänkaupalle arvioidaan löytyvän korvaavia markkinoita pitkällä ai- kavälillä. Työllisyys on toipunut pandemian aiheuttamasta kuopasta ja työllisyysaste oli Tilastokeskuksen mu- kaan 74,2 % elokuussa 2022. Työttömyysaste oli puolestaan 6,7 %. Suomea vaivaa useilla toimialoilla osaajapula ja sen voi ennakoida voimistuvan työikäisten ikäluokkien pienentyessä. Pandemia kasvatti julkista velkaa ja julkisen talouden alijäämää. Etla arvioi julkisen talouden pysyvän alijäämäisenä eri- tyisesti ikääntymiseen liittyvien menojen kasvun takia. Myös yleisen hintatason nousu heijastuu julki- seen velkasuhteeseen17. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt uusia menotarpeita puolustuk- seen, huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään. Suomessa työn tuottavuu- den taso on selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka työn tuottavuus kasvoikin Tilasto- keskuksen mukaan 1,8 % vuonna 2020. Suomen tavaraviennin arvo oli tullin mukaan 68,8 mrd. euroa vuonna 2021, mikä oli 20 % enemmän kuin edellisvuonna. Erityisesti metsäteollisuuden sekä metallien ja metallituotteiden vienti kasvoi voi- makkaasti. Suomesta vietiin palveluja Tilastokeskuksen tietojen mukaan 28,2 mrd. euron arvosta (+7,7 %) vuonna 2021. Palveluvienti koheni vuotta aiemmasta, mutta taso on selvästi pandemiaa edeltävää aikaa matalampi. Perinteiset palvelualat, kuten kuljetus ja matkailu, kärsivät merkittävästi pandemiavuosina. Tavaraviennin kasvu on jatkunut vahvana myös kuluvana vuonna. Tavaraviennin arvo tammi-heinäkuussa oli 45,9 mrd. euroa, mikä oli 24 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Palveluiden vienti oli tammi-kesäkuussa 14,6 mrd. euroa, mikä oli lähes viidennes enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. IPCC:n vuonna 2021 julkaiseman raportin mukaan ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaa- supäästöt ovat muuttaneet ilmastoa merkittävästi ja vahingollisten sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut18. Kaikkien raportin skenaarioiden mukaan 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköi- sesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Lisääntyneet helleaallot, kuivuus ja tulvat ylittävät jo kasvien 15 OECD Interim Economic Outlook, September 2022taloudellisuus.

Voimassaolo ja seuranta. Tulossopimuksessa tavoitteet asetetaan tavoitteet neljälle vuodelle. Tulostavoitteista sovitaan seuraa- valle vuodelle, Tavoitteet asetetaan sitovasti seuraavalle vuodelle ja kolmen sitä seuraavan vuoden tavoitteet asetetaan alustavina. Tulossopi- mus Tulossopimus päivitetään rullaavasti vuosittain. Erityisesti hallituskauden vaihtuessa tavoitteet päivitetään katta- vastikattavasti. Tuleva toimintavuosi on hallituskauden ja GTK:n strategia- kauden viimeinen, ja sen aikana laaditaan sekä uusi strategia että siihen sekä hallitusohjelmaan pohjaava tulossopimus. Tulossopimuksen budjettivuoden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan raportoi- daan tilinpäätöksessä ja siihen kuulu- vassa kuuluvassa toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen Tu- lossopimuksen toteutumista arvioidaan työ- ja elinkeinomi- nisteriön ministeriön antamassa tilinpää- töskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa antamassa tilinpäätöskannanotossakesäkuussa. Tavoitteiden Tavoit- teiden toteumia käydään läpi syksyn tulosneuvottelujen yhteydessä. Raportointi tulos- tavoitteiden Ra- portointi tulostavoitteiden toteumista tehdään kaksi kertaa vuodessa, tilinpäätöstietojen ti- linpäätöstietojen osalta viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hyväksymisestä hyväk- symisestä ja puolivuotistietojen osalta 31.8. mennessä, jonka jälkeen ne käydään läpi tulosohjaajan kanssa ennen uuden tulossopimuksen laati- mista. Tulossopimus Tulosopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan myös Xxxxxxxxxxxxxx.xx -palvelussa.14 raportoidaan Valtiokonttorin mää- räyksen mukaisesti (xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxx). Lisäksi tulosopimuksen tulossopimuksen toteutumista seurataan tulosohjausyhteyshenkilöiden tulosohjausyhteyshen- kilöiden tapaamisissa vähintään neljännesvuosittain sekä jatkuvalla seurannalla toiminnan tehokkuutta ja tulokselli- suutta koskevalla seurantajärjestelmällä ja tarvittaessa täydentävillä täy- dentävillä tietopyynnöillä. Helsingissä 8.12.2022 Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx YlijohtajaSeuraavaan on koottu muita odotuksia koskien GTK:n toimintaa suunnittelukaudella: GTK toteuttaa palvelulupausta tuottamalla erikoisasiantuntemukseen perustuvia asiantuntijapalve- luja ja digitaalisia geotietopalveluja. • GTK vastaa kaivoslain mukaisesta kaivosviranomaisen geologisen aineiston arkistoinnista, osastopäällikkö Johtokunnan puheenjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus tekee yhteistyötä Tukes:in ja TEM:n hallinnonalan muiden toimijoiden kanssa siten, että TEM:llä ja muilla viranomaisilla on käytössään riittävät tiedot malminetsinnän ja kaivostoimin- nan kehittymisestä. • GTK syventää yhteistyötä korkeakoulujen, muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Tut- kimusverkostoyhteistyötä syvennetään konkreettisin toimin erityisesti yliopistojen kanssa. • GTK laajentaa verkostojaan Tulanet-yhteenliittymän kautta osana tutkimuksen verkostostra- tegian toteuttamista. • INSPIRE-direktiivin ja kansallisen lain paikkatietoinfrastruktuurista mukaisesti GTK on ainut vastuutaho Inspire-direktiivin liitteen 2 Geologia-teemaan ja liitteen 3 Mineraalivarat-teeman tiedontuottajana. Muissa teemoissa GTK on osavastuutahona (mm. energia/turve ja luon- nonriskialueet/happamat sulfidimaat). GTK on velvollinen tuottamaan ja ylläpitämään tieto- palvelun liitteiden 2 ja 3 osalta. • GTK:lla on merkittävä asiantuntijarooli (maaperä, kallioperä, pohjavesi) lausunnonantajana lupa-asioissa (erityisesti kaivoshankkeiden lupaprosesseissa ympäristövaikutusten arvioi- jana) ja maakuntakaavoihin liittyen. • GTK tarjoaa toimialan jalostettuja tietoaineistoja ja asiantuntijapalveluja pääasiassa yhteisra- hoitteisesti, muun muassa vesienhoitoon liittyvistä happamista sulfidimaista ja harjuraken- teista sekä merenpohjan ominaisuuksista (soravarat, tuulipuistomatalikot, ruoppaus/läjitys). • GTK:n tietopalvelut käsittävät rakentamiseen liittyvän pohjatutkimusrekisterin sekä maape- rän taustapitoisuusrekisterin. Jälkimmäinen on osa asetuksia maaperän puhdistustarpeen toteamisesta (PIMA-asetus), maa-ainesjätteen hyödyntämisestä (MASA-asetus) ja tukee tuotantoympäristöjen riskinarviointia ja -hallintaa. • Tutkimusinfrastruktuurien osalta GTK jatkaa yhteistyötä koskien GEOMARI-laivan ylläpitoa ja käyttöä puolustusvoimien kanssa sekä tutkimuslaboratorioyhteistyötä (SGL) yliopistojen kanssa. • OKM:n hallinnonalan mahdolliset odotukset liittyvät avoimen tieteen, aineistojen käytettävyy- den ja sen edistämisen kokonaisuuksiin. GTK jatkaa systemaattista yhteistyötä näihin koko- naisuuksiin liittyvissä yhteistyöelimissä. • GTK tekee jatkuvaa yhteistyötä kumppanivirastojen, Senaatin ja VM:n kanssa monipaikkai- sen työn ja uuden työn tekemisen kulttuurin edistämiseksi valtionhallinnossa. GTK 2.0 – muutosohjelman tulosten ja käytäntöjen saattaminen koko valtionhallinnon käyttöön on ta- voitteellista ja huomioi myös valtion toimitilastrategian tavoitteet. Asiakastyön ja myynnin johtamista kehite- tään edelleen. Asiakastarpeita kerätään ja analysoidaan systemaattisesti ja asiakkuuk- sien omistusta vahvistetaan. Asiakaslähtöistä, kohdennettua markkinoin- tia kehitetään digitaalisen markkinoinnin kei- noin. Verkkopalvelun xxx.xx uudistaminen jat- kuu, ja vuonna 2022 käyttöönotetun asian- tuntijahaun käyttöä vahvistetaan edelleen. Asiakastapahtumat- ja messut vahvistavat asiakkuuksia. Asiakaslähtöistä kulttuuria kehitetään edelleen. Markkina- ja asiakaslähtöistä palvelutarjontaa ja rat- kaisumyyntiä lisätään. Viestintä ja markkinointi vahvistavat GTK:n mainetta sekä asiantuntijoiden ja palveluiden tunnettuutta. Kumppanuuksia lisätään ja tiivistetään. GTK:n ennakoivaa ja aktiivista roolia asia- kas- ja kumppanirajapinnassa vahvistetaan nykyisestä. ”From research to revenue” - konseptia hyödynnetään kaupallistamis- ja innovaatioprosessin tukemisessa ja uuden- laisten palveluiden tuotteistamisessa. Asiakkuuksien johtamista systematisoidaan vahvistetun liiketoimintamallin mukaisesti. Kansainvälisessä toiminnassa projektihan- kinnan ja kumppanuuksien luomisessa pai- nopiste kohdennetaan valittuihin kohde- markkinoihin. GTK 2.0 -muutosohjelmassa kehitettyjä uu- sia toimintatapoja hyödynnetään yritysyh- teistyössä. Aktiivinen asiakkuuksien hoito ja yhteistyö xxxxxxx- xxxxxxxx kanssa. Tarvittavan osaamisen turvaaminen henkilöstön ke- hittämisellä ja rekrytoinneilla. Kansainvälistä toimintaa kasvatetaan, uusia asiak- kuuksia haetaan ja tutkimusyhteistyötä vahvistetaan aktiivisen verkostoitumisen kautta. Korkeatasoisen yhteisrahoitteisen tutkimuksen edel- lytyksiä parannetaan entistä aktiivisemmalla verkot- tumisella ja toimintaympäristön analyysillä. Geotiedon kehittämisohjelman työ jatkuu tie- donkeruun ja tutkimuksen sekä tietotuotteis- tuksen geotietojärjestelmän uudistamisella. Tietotuotevalikoimaa kehitetään ja ylläpide- tään vastaamaan yhteiskunnan ja asiakkai- den tarpeita. Geotiedon jakelun palveluvalikoima uudistetaan si- dosryhmäpalautteen ja verkosto- ja ekosysteemi- kartoituksen perusteella hankitun asiakasymmärryk- sen pohjalta. Vahvistunut tiede- ja innovaatiotoiminta mahdollis- taa uudentyyppisiä tietotuotteita ja digitaalisia asia- kasratkaisuja. Geotiedon jakelun digitaalisten palvelujen valikoiman uudistaminen käynnistyy GTK toimii aktiivisesti kansainvälisessä geo- tieteellisen tiedon standardointi- ja tietomal- linnustyössä mm. Onegeology-verkostossa varmistaakseen Suomea koskevan geotie- don yhteentoimivuuden kansainvälisesti ja yli toimialarajojen. Circular Raw Materials Hubiin panostetaan kumppaneiden kanssa kehittämällä Suomen Akatemian tiekartalla olevaa tutkimusinfrastruk- tuuria sekä palvelumyyntiä tukevaa infrastruk- tuuria. Tutkimusyhteistyötä hubin kumppanei- den kanssa vahvistetaan laitekannan käytön ke- hittämiseksi ja myynnin kasvattamiseksi. GTK Mintecin laboratorioiden kehitystyötä jatke- taan suunnitellusti. Kehittäminen ja kapasiteetin kasvu lisää laitekantaan perustuvaa yritysyhteis- työtä ja myyntiä. Selvitys laitekannan vuokraamisen mahdolli- suuksista lisätulojen saamiseksi. Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö sekä yri- tyskumppanuudet mahdollistavat tutkimusinfra- struktuurin pitkäjänteisen kehittämisen. GTK Mintecin kehittäminen maailman parhaaksi kierto- ja mineraalitalouden T&I-alustaksi kas- vattaa merkittävästi näkyvyyttä, asiakaskysyn- tää sekä myyntiä. Laitekantaa hyödynnetään entistä tiiviimmin pal- velutoiminnan tueksi. T&I-toiminnan määrä kasvaa yhteisrahoitteisen projektikannan kasvun kautta sekä projekti- kumppanuuksilla erityisesti yritysten ja korkea- koulujen kanssa. Rahoitushakujen painopisteinä ovat EU-rahoitus, Business Finland Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx Teollisuusneuvos Pääjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Suomen Akatemia. Projektien ja kumppanuuksien kautta hankimme kasvavasti myös uutta tutkimusai- neistoa. Akku- ja kriittisten mineraalien tutkimuskohtei- den raportointia nopeutetaan vastaamaan kas- vaneita tietotarpeita ja lisäämään mielenkiintoa etsintäinvestointeihin. Vahvempi panostus korkeakouluyhteistyöhön tuottaa yhteisprojekteja ja tieteellisiä avauksia sekä kasvattaa GTK:lle relevantin osaavan työ- voiman tarjontaa. Yhteistyön uudistamiskokeilun toimeenpano jatkuu. T&I-toiminnan yhteisrahoitteinen projektikanta jatkaa vahvistumistaan (EU-rahoitus, Business Finland Liite 1 Business Finlandin strategia 2025 Liite 2 Business Finlandin toimintaympäristön kuvaus Liite 3 Business Finlandin toimeenpanosuunnitelma 2023–2026 Liite 4 Business Finlandin ja Suomen Akatemia) ja uuden tutki- musaineiston määrä karttuu. T&I-toiminnan seurantaa tukevat mittarit Liite 5 Tulossopimuksen mittareiden kuvaukset Liite 6 Business Finland Venture Capital Oy 14 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx- toatuotokset, kompetenssin kasvu (tutkimuksen laadun ja määrän kehitys), uusi ymmärrys ja sen soveltamiskyky vahvistavat osaamisemme kysyntää kumppanina, palvelun- tarjoajana sekä julkisen sektorin toimijana. Tohtorikoulutettujen osaajien määrän vahvista- minen jatkuu ja painottuu ulkopuolisen projekti- rahoitukseen. Työnantajakuvamme vahvistumi- nen T&I-fi-palvelussa/ Venäjän aloittamalla sodalla Ukrainassa on kova hintatoiminnan osalta mahdollistaa kriittisten rekrytointien onnistumisen ja korkeatasoisen osaamisen sitouttamisen. Humanitaarisen kriisin lisäksi sota on käynnis- tänyt globaalin elinkustannuskriisinTohtorikoulutettujen osaajien määrää vahviste- taan Post Doc rekrytoinneilla (osa 2). OECDKykymme houkutella ja pitää kiinni osaajista vahvistuu pro- fessoripolitiikan toimeenpanon myötä, rekrytoin- tia kehittämällä ja julkaisutoimintaa edistämällä. Tämä tukee GTK:n mukaan sota julkaisujen määrän ja Kiinan nollalaadun kasvun jatkumista. Tutkimusapurahojen hakemisen tukipalvelut vahvistuvat palvelutarjonnan laajenemisella. Tutkimusapurahojen hakemisessa onnistumis- prosentti kasvaa. Sitä tuetaan ns. Grant Writer - toiminnan jatkuvalla kehittämisellä. Tuotamme huippujulkaisuja strategisesti tär- keillä aihealueilla. NGFF (National geological framework of Fin- land) aineistokokonaisuus vastaa asiakasky- syntään uusien ja päivitettyjen teemojen myötä. 3DSuomi-covid -politiikka ovat nope- asti voimistaneet inflaatiota konseptiin yhteensopivat tietomallit ja hidastaneet maailmantalouden kasvua15. Energian ja ruuan hinnat ovat kohonneet jyrkästi. OECDmallinnusprosessit vakiintuvat osaksi GTK:n ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,0 % vuonna 2022 projektitoimintaa ja 2,2 % vuonna 2023tiedontuotantoa. Viime vuonna maailmantalous kasvoi koronatukipakettien Koneoppimisen hyödyntäminen geotiedon tuo- tannossa ja rokotusten edistymisen myötä vahvastiprosessoinnissa vahvistuu usealla sovellusalueilla. NGFF (National geological framework of Finland) muodostaa Suomen geoaineistojen perustan eri sovellusalueiden hyödynnettäväksi. 3DSuomi yhteensopivan mallinnustiedon määrä ja hyödynnettävyys kasvavat. GTK:n innovaatiotoiminnan tuottamia tekoälyso- vellutuksia sovelletaan tulkitun tiedon tuotanto- prosesseissa. Geotietovarannon hyödyntäminen, 5,8 %digitaaliset tietotuotteet ja asiakasratkaisut sekä niiden markkinointi kasvattavat kaupallisten projektien volyymiä. OECD ennakoi Yhdysvaltojen kasvun hidastuvan kuluvana vuonna 1,5 %Geotietoon ja geotietojärjestelmiin perustuvat in- novaatiot tuottavat uusia asiakasratkaisuja kau- pallisten projektien käyttöön. Geotietokeskus-brändiä rakennetaan ja markki- noidaan kansainvälisesti. Digitaalisen kairasydänarkiston palvelukokonai- suuden rakentaminen vahvistaa tietoaineistojen jakelua Tietoprosessien johtamisen kehittyminen paran- taa geotiedon elinkaaren hallintaa ja lisää tiedon kertymistä geotietovarantoon ja asiakasratkaisu- jen kautta jaettavaksi. Projektien ja toimeksiantojen hankinta sekä tie- toprosessien hallinta maksullisissa ja yhteisra- hoitteisissa projekteissa huomioi geotiedon ker- ryttämisen mahdollisuudet GTK:iin n geotietova- rantoon. Maksullisen ja ensi vuonna 0,5 %yhteisrahoitteisen toiminnan kautta kertyvä aineisto kartuttaa GTK:iinn geotie- tovarantoa aiempaa enemmän. Kiinan talous kasvaa kuluvana vuonna 3,2 % Ulkoisessa ja ensi vuonna 4,7 %sisäisessä viestinnässä sekä markkinoinnissa nostetaan esille uudet ja päivi- tetyt tietotuotteet vahvistamaan GTK:n korkea- tasoisen osaamisen ja asiantuntijoiden näky- vyyttä. Euroalu- een talouskasvuksi OECD arvioi kuluvana vuonna 3,1 % Verkosto- ja ensi vuonna 0,3 %ekosysteemikartoitus lisää asiakas- ymmärrystä tietotuotteiden ja palvelujen käy- töstä ja sidosryhmien tarpeista. Inflaation OECD en- nakoi nousevan G20-maissa yli 8 %:iin tänä vuonna. Esimerkiksi Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa inflaatio on korkeimmalla tasollaan 40 vuoteen. Globaali kamppailu maailman johta- juudesta jatkuu edelleen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. EU-maiden riippuvuus Venäjän fossiilisen energian tuotannosta on aiheuttanut energiakriisin. Energian hintojen korotukset siirtyvät vähitellen eri tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Vuonna 2021 Suomen talous kasvoi 3,5 %. Etlan ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,0 %, mutta ensi vuonna talouskasvu pysähtyy kokonaan Asiakaskysyntään vastaamista (-0,1 %palvelujen rele- vanssia) ja Suomi ajautuu lievään taantumaan16uusien asiakkaiden tunnistamista tehdään hyödyntäen kävijäprofiileja ja analysoi- malla verkkosivujen ja tietotuotteiden käyttöä. Vuodelle 2024 Etla ennustaa 1,5 % kasvuaDigimarkkinointia kasvatetaan. Etlan mukaan kasvua leikkaavat inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset. Sota Euroopassa lisää epävarmuutta, pahentaa toimitus- ja tuotantoketjujen häiriöitä ja nostaa energian, ruuan ja raaka-ai- neiden hintoja. Venäjä oli viime vuonna Suomen 6. suurin vientimaa (4,47 mrd. euroa) ja 4. suurin tuontimaa (8,18 mrd. euroa). Venäjänkaupalle arvioidaan löytyvän korvaavia markkinoita pitkällä ai- kavälillä. Työllisyys on toipunut pandemian aiheuttamasta kuopasta ja työllisyysaste oli Tilastokeskuksen mu- kaan 74,2 % elokuussa 2022. Työttömyysaste oli puolestaan 6,7 %. Suomea vaivaa useilla toimialoilla osaajapula ja sen voi ennakoida voimistuvan työikäisten ikäluokkien pienentyessä. Pandemia kasvatti julkista velkaa ja julkisen talouden alijäämää. Etla arvioi julkisen talouden pysyvän alijäämäisenä eri- tyisesti ikääntymiseen liittyvien menojen kasvun takia. Myös yleisen hintatason nousu heijastuu julki- seen velkasuhteeseen17. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt uusia menotarpeita puolustuk- seen, huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään. Suomessa työn tuottavuu- den taso on selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka työn tuottavuus kasvoikin Tilasto- keskuksen mukaan 1,8 % vuonna 2020. Suomen tavaraviennin arvo oli tullin mukaan 68,8 mrd. euroa vuonna 2021, mikä oli 20 % enemmän kuin edellisvuonna. Erityisesti metsäteollisuuden sekä metallien ja metallituotteiden vienti kasvoi voi- makkaasti. Suomesta vietiin palveluja Tilastokeskuksen tietojen mukaan 28,2 mrd. euron arvosta (+7,7 %) vuonna 2021. Palveluvienti koheni vuotta aiemmasta, mutta taso on selvästi pandemiaa edeltävää aikaa matalampi. Perinteiset palvelualat, kuten kuljetus ja matkailu, kärsivät merkittävästi pandemiavuosina. Tavaraviennin kasvu on jatkunut vahvana myös kuluvana vuonna. Tavaraviennin arvo tammi-heinäkuussa oli 45,9 mrd. euroa, mikä oli 24 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Palveluiden vienti oli tammi-kesäkuussa 14,6 mrd. euroa, mikä oli lähes viidennes enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. IPCCGTK:n vuonna 2021 julkaiseman raportin mukaan ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaa- supäästöt tietotuotteiden kytkeminen eri toimialojen tietoekosysteemejä lisää niiden käyttöä ja GTK:n vaikuttavuutta. Geotiedon hallinnan ratkaisujen uudistaminen ja tietotuotteistus parantavat digitaalisen tiedon käytettävyyttä. Keskeiset ulkoiset tietovirrat ovat muuttaneet ilmastoa merkittävästi helposti GTK:n toiminnan hyödynnettävissä Kattavan systemaattisen ja vahingollisten sääilmiöiden todennäköisyys tarvelähtöisen tie- donkeruun tuotantotavat määritellään strategia- työn jatkona Tarkoituksenmukainen pilviympäristöön siirtymi- nen parantaa tietoprosessien hallintaa ja työn tehokkuutta Geotiedon hallinnan ratkaisujen uudistaminen tuo edellytykset geotietovarannon vahvistumi- selle ja tietopääoman kehittymiselle. Uudistami- sessa huomioidaan monipaikkaisen työn vaati- mukset. Tiedolla johtamista kehitetään lisäämällä ja koh- dentamalla ohjausnäkymiä eri johtamistasoille. Suunnittelun ja seurannan automaatiota ediste- tään edelleen. Mahdollistetaan analytiikan hyö- dyntäminen riskien hallinnan ja ennakoinnin to- teuttamiseksi. Kaikki sisäiset ja ulkoiset tiedonkeruuprosessit toimivat laatujärjestelmän mukaisesti. Tiedon taltioitumista osaamispääomasta tietovarantoon lisätään aktiivisesti. Tietopääomaa ja tiedontuotantoprosessien tuo- tannon ja laadun johtamista uudistetaan perus- tumaan tilannekuvaan ja mittareihin. Geotiedon hallinnan ja jakelun ratkaisujen jat- kuva parantaminen vahvistaa GTK:n geotieto- roolin mukaista toimintaa Systemaattinen toimintamalli ja laadunhallinta- prosessi vahvistavat asiakastoiminnan kasvua ja johtamista. Asiakasymmärrystä ja sisäistä asiakkuudenhallintaprosessia parannetaan. Toimintajärjestelmän uudistamistyö valmistuu suunnitelman mukaisesti. Riskienhallintajärjes- telmää kehitetään. Vastuullisuus otetaan huomioon strategian 2024–2027 laadinnassa, asiakastarpeissa, pro- jekteissa, laadussa sekä riskienhallinnassa. Vuosittain julkaistavassa vastuullisuusraportissa raportoidaan vastuullisuustavoitteiden etenemi- sestä. Laaditaan viranomaistoimintaan liittyvä toimin- nallinen yhdenvertaisuussuunnitelma kesäkuu- hun 2023 mennessä. Asiakasymmärrystä ja –osaamista nostetaan edelleen, liiketoimintakulttuuri uudistuu ja asia- kastyytyväisyys säilyy korkeana. Vastuullisuus ulottuu sekä sisäiseen toimintaan että ydintoimintaan: se on kasvanut18sekä kestävyyshaas- teiden ratkaisemista että oman toiminnan kehit- tämistä. Kaikkien raportin skenaarioiden mukaan 1,5 °C lämpenemisen Tavoitteena on, että GTK on yksi valti- onhallinnon edelläkävijöistä vastuullisuuden edistämisessä ja että GTK tunnetaan vastuulli- sena toimijana. VN/15714/2022 Riskiluokka Riskin 1) kuvaus ja 2) keskeiset hal- lintakeinot Riskin vaikutus (1 – 4) Riskin Toden- näköi- syys (1 – 4) Ris- ki- taso ylitetään todennäköi- sesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Lisääntyneet helleaallotHallintakei- nojen koor- dinointivas- tuu Hallintakeinojen to- teuttamisvastuu Viitteet: määräykset, kuivuus ohjeet ja tulvat ylittävät jo kasvien 15 OECD Interim Economic Outlook, September 2022.muu määrittelevä dokumen- taatio

Voimassaolo ja seuranta. Tulossopimuksessa asetetaan tavoitteet neljälle vuodelleValtakunnanvoudinvirasto ja Konkurssiasiamiehen toimisto seuraavat ja edistävät tulossopi- muksen toteutumista. Tulostavoitteista sovitaan seuraa- valle vuodelleUlosottovirastojen ja URA:n valmistuttua Ulosottolaitoksen toiminnan, kirjanpidon ja kolmen sitä seuraavan vuoden tavoitteet asetetaan alustavinamak- suliikkeen tarkastukset toteutetaan tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tulossopi- mus päivitetään vuosittain. Erityisesti hallituskauden vaihtuessa tavoitteet päivitetään katta- vasti. Tulossopimuksen Ulosottolaitoksen ja Konkurssiasiamiehen toimiston tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen kuulu- vassa toteutumista arvioidaan vuo- sittain tilinpäätöksen toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan työ- Konkurssiasiamiehen toimisto laatii lisäksi erilli- sen toimintakertomuksen. Alustava raportointi tapahtuu vuosittain puolivuosikatsauksessa, joka sisältää arvion näköpiirissä olevista toimintaympäristön muutoksista ja elinkeinomi- nisteriön toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa antamassa tilinpäätöskannanotossariskeistä sekä keinoista niiden hallitsemiseksi. Tavoitteiden toteumia käydään läpi syksyn tulosneuvottelujen Valtakunnanvoudinviraston ja Konkurssiasiamiehen toimiston pitää ottaa huomioon kestävän kehityksen edistäminen tulossopimuksessa sovittujen tavoitteiden ja välitavoitteiden toteutta- misessa. Virastot antavat selvityksen tulossopimuskauden suunnitelluista toimenpiteistä vuo- den 2020 puolivuotiskatsauksen yhteydessä. Raportointi tulos- tavoitteiden toteumista tehdään kaksi kertaa vuodessaVirastojen tulee ottaa huomioon 1.10.2019 voimaan tulevan digipalvelulain (HE 60/2018 vp) velvoitteet mm. huolehtimalla, tilinpäätöstietojen osalta viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hyväksymisestä että verkkosivustojen sisältö on saavutettavaa ja puolivuotistietojen osalta 31.8kansalaisilla on käytettävissään kanava saavutettavuuspalautteen antamiseen. mennessäVirastoissa tulee ottaa huomioon meneillään oleva HILDA- hanke ja varmistaa edellytykset toimintatapojen kehittämiselle ja huolehtia avainhenkilöstön osallistumisesta kehittämistoi- menpiteisiin ja tuleviin koulutuksiin. Tulossopimus Valtakunnanvoudinvirasto antaa erillisen raportin URA-hankkeesta ja tilinpäätöstiedot julkaistaan myös Xxxxxxxxxxxxxx.xx -palvelussa.14 Lisäksi tulosopimuksen toteutumista seurataan tulosohjausyhteyshenkilöiden tapaamisissa vähintään neljännesvuosittain saaduista vaikutuk- sista. Raportissa tulee olla erillinen selvitys URA-ICT osuudesta. Valtakunnanvoudinviraston tulee ilmoittaa viipymättä, jos hanke merkittävästi myöhästyy ja viivästymisen syistä. URA-hanke tuottaa merkittävää säästöpotentiaalia mm. työajan säästymisen kautta. Säästö- potentiaalin toteutuminen edellyttää suunnitellun tietojärjestelmän toteuttamista sekä jatkuvalla seurannalla toiminnan uusien työtapojen käyttöön ottamista. Ministeriö tulee erityisesti seuraamaan uusien työtapojen tu- loa käyttöön. KOSTI-hanke on tuottavuutta lisäävä hanke. Sen odotetaan lisäävän Konkurssiasiamiehen toimiston tehokkuutta ja tulokselli- suutta koskevalla seurantajärjestelmällä vapauttavan resursseja substanssitehtävien hoitoon mm. harmaan talouden torjuntaan. Ministeriö tulee seuraamaan hankkeen etenemistä ja tarvittaessa täydentävillä tietopyynnöillä. Helsingissä 8.12.2022 Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Ylijohtaja, osastopäällikkö Johtokunnan puheenjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx Teollisuusneuvos Pääjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Liite 1 Business Finlandin strategia 2025 Liite 2 Business Finlandin toimintaympäristön kuvaus Liite 3 Business Finlandin toimeenpanosuunnitelma 2023–2026 Liite 4 Business Finlandin toiminnan seurantaa tukevat mittarit Liite 5 Tulossopimuksen mittareiden kuvaukset Liite 6 Business Finland Venture Capital Oy 14 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx- toa-fi-palvelussa/ Venäjän aloittamalla sodalla Ukrainassa on kova hinta. Humanitaarisen kriisin lisäksi sota on käynnis- tänyt globaalin elinkustannuskriisin. OECD:n mukaan sota ja Kiinan nolla-covid -politiikka ovat nope- asti voimistaneet inflaatiota ja hidastaneet maailmantalouden kasvua15. Energian ja ruuan hinnat ovat kohonneet jyrkästi. OECD:n ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,0 % vuonna 2022 ja 2,2 % vuonna 2023. Viime vuonna maailmantalous kasvoi koronatukipakettien ja rokotusten edistymisen myötä vahvasti, 5,8 %. OECD ennakoi Yhdysvaltojen kasvun hidastuvan kuluvana vuonna 1,5 %:iin ja ensi vuonna 0,5 %:iin. Kiinan talous kasvaa kuluvana vuonna 3,2 % ja ensi vuonna 4,7 %. Euroalu- een talouskasvuksi OECD arvioi kuluvana vuonna 3,1 % ja ensi vuonna 0,3 %. Inflaation OECD en- nakoi nousevan G20-maissa yli 8 %:iin tänä vuonna. Esimerkiksi Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa inflaatio on korkeimmalla tasollaan 40 vuoteen. Globaali kamppailu maailman johta- juudesta jatkuu edelleen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. EU-maiden riippuvuus Venäjän fossiilisen energian tuotannosta on aiheuttanut energiakriisin. Energian hintojen korotukset siirtyvät vähitellen eri tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Vuonna 2021 Suomen talous kasvoi 3,5 %. Etlan ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,0 %, mutta ensi vuonna talouskasvu pysähtyy kokonaan (-0,1 %) ja Suomi ajautuu lievään taantumaan16. Vuodelle 2024 Etla ennustaa 1,5 % kasvua. Etlan mukaan kasvua leikkaavat inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset. Sota Euroopassa lisää epävarmuutta, pahentaa toimitus- ja tuotantoketjujen häiriöitä ja nostaa energian, ruuan ja raaka-ai- neiden hintoja. Venäjä oli viime vuonna Suomen 6. suurin vientimaa (4,47 mrd. euroa) ja 4. suurin tuontimaa (8,18 mrd. euroa). Venäjänkaupalle arvioidaan löytyvän korvaavia markkinoita pitkällä ai- kavälillä. Työllisyys on toipunut pandemian aiheuttamasta kuopasta ja työllisyysaste oli Tilastokeskuksen mu- kaan 74,2 % elokuussa 2022. Työttömyysaste oli puolestaan 6,7 %. Suomea vaivaa useilla toimialoilla osaajapula ja sen voi ennakoida voimistuvan työikäisten ikäluokkien pienentyessä. Pandemia kasvatti julkista velkaa ja julkisen talouden alijäämää. Etla arvioi julkisen talouden pysyvän alijäämäisenä eri- tyisesti ikääntymiseen liittyvien menojen kasvun takia. Myös yleisen hintatason nousu heijastuu julki- seen velkasuhteeseen17. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt uusia menotarpeita puolustuk- seen, huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään. Suomessa työn tuottavuu- den taso on selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka työn tuottavuus kasvoikin Tilasto- keskuksen mukaan 1,8 % vuonna 2020. Suomen tavaraviennin arvo oli tullin mukaan 68,8 mrd. euroa vuonna 2021, mikä oli 20 % enemmän kuin edellisvuonna. Erityisesti metsäteollisuuden sekä metallien ja metallituotteiden vienti kasvoi voi- makkaasti. Suomesta vietiin palveluja Tilastokeskuksen tietojen mukaan 28,2 mrd. euron arvosta (+7,7 %) vuonna 2021. Palveluvienti koheni vuotta aiemmasta, mutta taso on selvästi pandemiaa edeltävää aikaa matalampi. Perinteiset palvelualat, kuten kuljetus ja matkailu, kärsivät merkittävästi pandemiavuosina. Tavaraviennin kasvu on jatkunut vahvana myös kuluvana vuonna. Tavaraviennin arvo tammi-heinäkuussa oli 45,9 mrd. euroa, mikä oli 24 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Palveluiden vienti oli tammi-kesäkuussa 14,6 mrd. euroa, mikä oli lähes viidennes enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. IPCC:n vuonna 2021 julkaiseman raportin mukaan ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaa- supäästöt ovat muuttaneet ilmastoa merkittävästi ja vahingollisten sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut18. Kaikkien raportin skenaarioiden mukaan 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköi- sesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Lisääntyneet helleaallot, kuivuus ja tulvat ylittävät jo kasvien 15 OECD Interim Economic Outlook, September 2022hyötyjen toteutu- mista.

Voimassaolo ja seuranta. Tulossopimuksessa tavoitteet asetetaan tavoitteet neljälle vuodelle. Tulostavoitteista sovitaan seuraa- valle vuodelle, Tavoitteet asetetaan sitovasti seuraavalle vuodelle ja kolmen sitä seuraavan vuoden tavoitteet asetetaan alustavina. Tulossopi- mus päivitetään Tulossopimuksessa päivite- tään vuosittain. Erityisesti hallituskauden vaihtuessa tavoitteet päivitetään katta- vastikattavasti. Tulossopimuksen budjettivuoden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen kuulu- vassa kuuluvassa toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan työ- ja elinkeinomi- nisteriön ministeriön anta- massa tilinpäätöskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa. Ministeriö ja HVK käyvät kesäkuussa antamassa tilinpäätöskannanotossa2023 välitarkastelukeskustelun tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteu- tumisen edistymisestä. Tavoitteiden toteumia käydään läpi syksyn tulosneuvottelujen yhteydessäLisäksi ministeriö ja HVK käyvät säännöllisesti keskustelua ajankohtaisista huoltovarmuuskysymyksistä. Raportointi tulos- tavoitteiden tulostavoitteiden toteumista tehdään kaksi kertaa vuodessa, tilinpäätöstietojen osalta viimeistään vii- meistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hyväksymisestä ja puolivuotistietojen osalta 31.8. mennessä, jonka jälkeen ne käydään läpi tulosohjaajan kanssa ennen uuden tulossopimuksen laatimista. Ta- voitteiden toteumia käydään läpi syksyn tulosneuvotteluissa. Tulossopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan tili-päätöstiedot jul- kaistaan myös Xxxxxxxxxxxxxx.xx -palvelussa.14 Lisäksi tulosopimuksen toteutumista seurataan tulosohjausyhteyshenkilöiden tapaamisissa vähintään neljännesvuosittain sekä jatkuvalla seurannalla toiminnan tehokkuutta Tutkihallintoa.fi-palvelussa Valtiokonttorin määräyksen (16.2.2022, VK/114329/00.00.01.06.00/2021) mukaisesti. HVK järjestää ja tulokselli- suutta koskevalla seurantajärjestelmällä toteuttaa ohjelmien etenemisestä puolivuosittain ministeriölle raportoinnin. Ministe- riön asiantuntijoita kutsutaan HVK:n tiloihin kuulemaan ajankohtaisista asioista ja tarvittaessa täydentävillä tietopyynnöilläHVK yhdessä mi- nisteriön kanssa määrittelee HVK:n linjatyöstä sellaisia kohteita, joista HVK toteuttaa ministeriölle erillisiä selvityksiä ja esityksiä. Ministeriö kutsutaan HVK:n järjestämiin seminaareihin ja koulutustilai- suuksiin. Helsingissä 8.12.2022 15.12.2022 Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx YlijohtajaOsastopäällikkö, osastopäällikkö Johtokunnan ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Xxxxxx Huoltovarmuuskeskus Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx Teollisuusneuvos Pääjohtaja Neuvotteleva virkamies Toimitusjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Huoltovarmuuskeskus Liitteet Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan painopisteet vuodelle 2023 (käyttö rajoitettu, TL IV) Huoltovarmuuskeskuksen budjetti 2022(käyttö rajoitettu, TL IV) Riskikartoitus (käyttö rajoitettu, TL IV) Liite 1 Business Finlandin strategia 2025 Liite 2 Business Finlandin toimintaympäristön kuvaus Liite 3 Business Finlandin toimeenpanosuunnitelma 2023–2026 Liite 4 Business Finlandin toiminnan seurantaa tukevat mittarit Liite 5 Tulossopimuksen mittareiden kuvaukset Liite 6 Business Finland Venture Capital Oy 14 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx- toa-fi-palvelussa/ Venäjän aloittamalla sodalla Ukrainassa on kova hinta. Humanitaarisen kriisin lisäksi sota on käynnis- tänyt globaalin elinkustannuskriisin. OECDHVK:n mukaan sota ja Kiinan nollastrategia on laadittu kaudelle 2021-covid -politiikka ovat nope- asti voimistaneet inflaatiota ja hidastaneet maailmantalouden kasvua152023. Energian ja ruuan hinnat ovat kohonneet jyrkästi. OECDStrategiassa on määritetty HVK:n ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,0 % vuonna 2022 strategiset tavoit- teet, keskeiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä strategisesti tärkeät kyvykkyydet. • HVK varmistaa resurssien käytön vaikuttavuuden ja 2,2 % vuonna 2023. Viime vuonna maailmantalous kasvoi koronatukipakettien riittävyyden • HVK vahvistaa kykyään tunnistaa ennakoivasti huoltovarmuuteen kohdistuvia uhkia ja rokotusten edistymisen myötä vahvastiniiden kokonaisvaikutuksia sekä mahdollistaa niihin liittyvän varautumisen • HVK tuottaa huoltovarmuuden jatkuvan tilannetietoisuuden ja häiriötilanteiden tilannekuvan sidosryhmilleen • HVK rakentaa ja toimeenpanee huoltovarmuutta tehokkaasti verkostoaan hyödyntäen, 5,8 %. OECD ennakoi Yhdysvaltojen kasvun hidastuvan kuluvana vuonna 1,5 %:iin ja ensi vuonna 0,5 %:iin. Kiinan talous kasvaa kuluvana vuonna 3,2 % ja ensi vuonna 4,7 %. Euroalu- een talouskasvuksi OECD arvioi kuluvana vuonna 3,1 % ja ensi vuonna 0,3 %. Inflaation OECD en- nakoi nousevan G20-maissa yli 8 %:iin tänä vuonna. Esimerkiksi Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa inflaatio on korkeimmalla tasollaan 40 vuoteen. Globaali kamppailu maailman johta- juudesta jatkuu edelleen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. EU-maiden riippuvuus Venäjän fossiilisen energian tuotannosta on aiheuttanut energiakriisin. Energian hintojen korotukset siirtyvät vähitellen eri tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Vuonna 2021 Suomen talous kasvoi 3,5 %. Etlan ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,0 %, mutta ensi vuonna talouskasvu pysähtyy kokonaan (-0,1 %) ja Suomi ajautuu lievään taantumaan16. Vuodelle 2024 Etla ennustaa 1,5 % kasvua. Etlan mukaan kasvua leikkaavat inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset. Sota Euroopassa lisää epävarmuutta, pahentaa toimitus- ja tuotantoketjujen häiriöitä ja nostaa energian, ruuan ja raaka-ai- neiden hintoja. Venäjä oli viime vuonna Suomen 6. suurin vientimaa (4,47 mrd. euroa) ja 4. suurin tuontimaa (8,18 mrd. euroa). Venäjänkaupalle arvioidaan löytyvän korvaavia markkinoita pitkällä ai- kavälillä. Työllisyys on toipunut pandemian aiheuttamasta kuopasta ja työllisyysaste oli Tilastokeskuksen mu- kaan 74,2 % elokuussa 2022. Työttömyysaste oli puolestaan 6,7 %. Suomea vaivaa useilla toimialoilla osaajapula lukien häiriötilanteiden erityistehtävät • HVK tuottaa selkeää lisäarvoa yritysten jatkuvuudenhallinnalle • HVK tukee muun julkisen sektorin varautumista • HVK varmistaa vahvan asiantuntijuuden säilymisen ja sen voi ennakoida voimistuvan työikäisten ikäluokkien pienentyessä. Pandemia kasvatti julkista velkaa kehittämisen • HVK varmistaa huoltovarmuuden vastuullisen rakentamisen Näiden strategisten tavoitteiden toimeenpanemiseksi HVK on käynnistänyt ja julkisen talouden alijäämää. Etla arvioi julkisen talouden pysyvän alijäämäisenä eri- tyisesti ikääntymiseen liittyvien menojen kasvun takia. Myös yleisen hintatason nousu heijastuu julki- seen velkasuhteeseen17. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osin toteuttanut useita kehittämiskokonaisuuksia, joita on synnyttänyt uusia menotarpeita puolustuk- seen, huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään. Suomessa työn tuottavuu- den taso on selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka työn tuottavuus kasvoikin Tilasto- keskuksen mukaan 1,8 % vuonna 2020. Suomen tavaraviennin arvo oli tullin mukaan 68,8 mrd. euroa vuonna 2021, mikä oli 20 % enemmän kuin edellisvuonna. Erityisesti metsäteollisuuden sekä metallien ja metallituotteiden vienti kasvoi voi- makkaasti. Suomesta vietiin palveluja Tilastokeskuksen tietojen mukaan 28,2 mrd. euron arvosta (+7,7 %) vuonna 2021. Palveluvienti koheni vuotta aiemmasta, mutta taso on selvästi pandemiaa edeltävää aikaa matalampi. Perinteiset palvelualat, kuten kuljetus ja matkailu, kärsivät merkittävästi pandemiavuosina. Tavaraviennin kasvu on jatkunut vahvana myös kuluvana vuonna. Tavaraviennin arvo tammi-heinäkuussa oli 45,9 mrd. euroa, mikä oli 24 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Palveluiden vienti oli tammi-kesäkuussa 14,6 mrd. euroa, mikä oli lähes viidennes enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. IPCCkoottu HVK:n vuonna 2021 julkaiseman raportin mukaan ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaa- supäästöt ovat muuttaneet ilmastoa merkittävästi strategian 2021-2023 jalkauttamissuunnitelmaan. HVK jatkaa tätä työtään 2023 ja vahingollisten sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut18. Kaikkien raportin skenaarioiden mukaan 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköi- sesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Lisääntyneet helleaallot, kuivuus ja tulvat ylittävät jo kasvien 15 OECD Interim Economic Outlook, September 2022saavuttaa kaikki strategiassa kuvatut tavoitteet.

Voimassaolo ja seuranta. Tulossopimuksessa tavoitteet asetetaan tavoitteet neljälle vuodelle. Tulostavoitteista sovitaan seuraa- valle vuodelle, Tavoitteet asetetaan sitovasti seuraavalle vuodelle ja kolmen sitä seuraavan vuoden tavoitteet asetetaan alustavina. Tulossopi- mus Tulosso- pimus päivitetään vuosittain. Erityisesti hallituskauden vaihtuessa tavoitteet päivitetään katta- vastikat- tavasti. Tulossopimuksen budjettivuoden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen kuulu- vassa kuuluvassa toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan työ- ja elinkeinomi- mi- nisteriön antamassa tilinpäätöskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa antamassa tilinpäätöskannanotossa. Tavoitteiden toteumia käydään läpi syksyn tulosneuvottelujen yhteydessäkesäkuussa. Raportointi tulos- tavoitteiden tulostavoitteiden toteumista tehdään kaksi kertaa vuodessa, tilinpäätöstietojen tilin- päätöstietojen osalta viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hyväksymisestä ja puolivuotistietojen osalta 31.8. mennessä, minkä jälkeen ne käydään läpi tulosohjaajan kanssa en-nen uuden tulossopimuksen laatimista. Tavoitteiden toteumia käydään läpi syk- syn tulosneuvottelujen yhteydessä. Tulossopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan myös Xxxxxxxxxxxxxx.xx -palvelussa.14 Tut- xxxxxxxxxxx.xx -palvelussa Valtiokonttorin määräyksen mukaisesti. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxx. Lisäksi tulosopimuksen toteutumista seurataan tulosohjausyhteyshenkilöiden tapaamisissa vähintään neljännesvuosittain sekä jatkuvalla seurannalla toiminnan tehokkuutta ja tulokselli- suutta tulok- sellisuutta koskevalla seurantajärjestelmällä ja tarvittaessa täydentävillä tietopyynnöillä. Helsingissä 8.12.2022 Toimeenpanosuunnitelmassa esitetään ne merkittävimmät toimenpiteet, joihin KKV ryhtyy tulostavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Ylijohtaja, osastopäällikkö Johtokunnan puheenjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Xxxxxx Xxxxx Ylijohtaja Pääjohtaja Xxxx-Xxxxx Xxxxxx-Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx Teollisuusneuvos Pääjohtaja Työ- Xxxxxxxxx Kaupallinen neuvos Hallintojohtaja Liitteet Nelivuotiskauden 2023-2026 tulostavoitteiden toimeenpanosuunnitelma Jakelu Tiedoksi NELIVUOTISKAUDEN 2023 - 2026 TULOSTAVOITTEIDEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA‌ 2023 Kilpailuvalvonta • Suunnataan tehokkaalla priorisoinnilla resurssit kansantalouden kannalta kaikkein haitallisimpiin rikkomuksiin • Varmistetaan, että eri toimintojen tutkintaprosessit ja elinkeinoministeriö Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Liite 1 Business Finlandin strategia 2025 Liite 2 Business Finlandin toimintaympäristön kuvaus Liite 3 Business Finlandin toimeenpanosuunnitelma 2023–2026 Liite 4 Business Finlandin työn organisointi on järjestetty tehokkaalla tavalla • Varmistetaan, että yrityskauppavalvonnan ilmoitusrajoja koskevan kilpailulain muutosten voimaantulon jälkeen valvontatoiminto on riittävästi resursoitu ja tehdään työn organisointiin ja tutkintaan tarvittavat muutokset. • Seurataan lainmuutoksen vaikutuksia mm. Ilmoitettujen tapausten määriin sekä arvioidaan muutosten vaikutuksia viraston mahdollisuuksiin puuttua ongelmallisiin yrityskauppoihin • Jatketaan ECN+ -direktiivin perusteella kilpailulakiin saatujen uusien säännösten tehokasta hyödyntämistä • Ylläpidetään valmiutta tehokkaaseen tutkintatoimintaan hankkimalla riittävät tietotekniset työvälineet tukemaan jokapäiväisen työn suorittamista ja kehittämällä tutkintaprosesseja • Systematisoidaan valtion ja kuntien hankintayksiköiden kilpailutusjärjestelmästä saatavan hankintadatan hyödyntämistä kartellitutkinnassa • Kehitetään kartellien havaitsemiseen liittyviä ja muita kilpailuvalvonnan data- analyysivalmiuksia • Kehitetään ja hyödynnetään työssä oppimisalustoja ja muita viraston toiminnan seurantaa tukevat mittarit Liite 5 Tulossopimuksen mittareiden kuvaukset Liite 6 Business Finland Venture Capital Oy 14 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx-xx-xxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx- toadigitalisoinnin tarjoamia työvälineitä • Varmistetaan, että hankintavalvonnan ja kilpailuneutraliteettivalvonnan toiminta on suunnattu siten, että saavutetaan suurin mahdollinen vaikuttavuus • Hyödynnetään ECN+ direktiivin ECN-fiverkolle antamia uusia toimivaltuuksia ja muuta kansainvälistä toimintaa kansallisessa kilpailuvalvonnassa. Kuluttaja-palvelussa/ Venäjän aloittamalla sodalla Ukrainassa asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja sekä Kuluttajaneuvonta • Puututaan markkinoilla esiintyviin merkittäviin ongelmiin priorisointiperiaatteiden mukaisesti käyttämällä myös tarvittaessa kuluttaja-asiamiehen uusia valvontakeinoja ja toimivaltuuksia ja osallistutaan CPC-asetuksen edellyttämiin yhteiseurooppalaisiin valvontahankkeisiin. • Tehostetaan priorisointia ja panostetaan valvontatoiminnassa enemmän isompiin valvontakokonaisuuksiin ja valmentavaan yhteistyöhön (compliance) • Edistetään tulevien yrittäjien ja yritysten kuluttajansuojan osaamista yhteistyöllä ja valmentavalla otteella oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. • Vaikutetaan kuluttajansuojaan liittyviin lainsäädäntö- ja muihin hankkeisiin, joita on kova hintavireillä eri hallinnonaloilla, kuten vihreään siirtymään liittyvät kuluttajansuojasäännökset ja datastrategiaan liittyvät hankkeet (DSA, DMA). Humanitaarisen kriisin • Valmistaudutaan valvomaan uutta voimaantulevaa lainsäädäntöä (omnibus, henkilöön kohdistuvat palvelut, kuluttajaluottosääntely) ja soveltamaan edustajakanteen mahdollistamia toimintatapoja. • Jatketaan ylivelkaantumiseen liittyvää hankekokonaisuutta (luottosääntelyn valvonta ja lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttaminen). • Edistetään heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuluttajien asemaa tilanteessa, jossa heidän riskinsä markkinoilla eri tavoin kasvavat kiristyvän taloustilanteen vuoksi. • Valvotaan ympäristömarkkinointia ja muita kestävään kulutukseen ja vihreään siirtymään liittyviä yritysten menettelytapoja. • Kehitetään kuluttajaneuvonnan itsepalvelukanavia osana viraston digitalisaatio- ohjelmaa. • Aktivoidaan toimintaohjein kuluttajia toimimaan markkinoilla esiintyvien riskien ja ongelmien välttämiseksi asioissa, joissa kuluttajahaitta on merkittävä. Vaikutusarviointi • Tiivistetään asiantuntijatasolla yhteistyötä kilpailu- ja kuluttajapolitiikan valvontatoiminnoissa työskentelevien kanssa. Tällä varmistetaan asiantuntijoiden mielenkiinto ja osaaminen tutkimusprojektien suuntaamisessa viraston kannalta tärkeisiin kysymyksiin sekä samalla lavennetaan tutkimustietoon perustuvaa argumentaatio-osaamista myös yksikön ulkopuolelle. • Tutkimusprojekteissa analysoidaan eri vaihtoehtoja parantaa markkinoiden toimivuutta kuluttajien eduksi. Tuodaan esille eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet, ja mahdollisuuksien mukaan käydään läpi uudistuksista kumpuava vaikutusten kohdentuminen eri toimijoihin. Lisäksi pyritään varmistamaan, että valtionhallinnossa kustakin asiasta vastaavat tahot ovat ymmärtäneet tulosten lisäksi sota siihen johtaneet perustelut. 2024– 2026 Kilpailuvalvonta • Suunnataan tehokkaalla priorisoinnilla resurssit kansantalouden kannalta kaikkein haitallisimpiin rikkomuksiin • Varmistetaan, että kilpailuvastuualueen ekonomistitoimintoa hyödynnetään riittävästi kaikissa kilpailuvastuualueen toiminnoissa • Ylläpidetään valmiutta tehokkaaseen tutkintatoimintaan hankkimalla riittävät tietotekniset työvälineet tukemaan jokapäiväisen työn suorittamista ja kehittämällä tutkintaprosesseja • Vakiinnutetaan valtion ja kuntien hankintayksiköiden kilpailutusjärjestelmästä ja muualta saatavan datan hyödyntäminen kartelli- ja muussa kilpailuvalvonnassa • Hyödynnetään kilpailuvastuualueen eri toimintojen tutkinnassa uudet digitalisoinnin tarjoamat mahdollisuudet mahdollisimman laajasti • Varmistetaan, että kilpailuvastuualueen oikeudenkäyntitoiminto on käynnis- tänyt globaalin elinkustannuskriisinriittävästi resursoitu • Kehitetään hankintavalvonnan toimintatapoja erityisesti lainvastaisten menettelyjen havaitsemisessa • Varmistetaan, että hankintavalvonnan ja kilpailuneutraliteettivalvonnan toiminta on suunnattu siten, että saavutetaan suurin mahdollinen vaikuttavuus • Varmistetaan, että yrityskauppavalvonnan prosessit ovat tehokkaat ja ajantasaiset • Tuetaan kansallista kilpailuvalvontaa hyödyntämällä ECN-verkostoa ja muuta kansainvälistä yhteistyötä. OECDKuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja sekä Kuluttajaneuvonta • Puututaan markkinoilla esiintyviin merkittäviin ongelmiin priorisointiperiaatteiden mukaisesti ja osallistutaan CPC-asetuksen edellyttämiin yhteiseurooppalaisiin valvontahankkeisiin. • Toimenpiteet suunnitellaan tarkemmin ajankohtaisen markkinatilanteen mukaan. Vaikutusarviointi • Edistetään erityisesti aineistopohjaista kysymysten selvittämistä luomalla yhdessä muiden yksiköiden kanssa KKV:hen suurten digitaalisten aineistojen hyödyntämiseen soveltuvat toimintatavat ja infrastruktuuri. • Kehitetään KKV:stä yhteistyömalleja myös akateemisen yhteisöön, jotta yllä pidetään ja nostetaan KKV:n mukaan sota selvitys- ja Kiinan nollatutkimustoiminnan laatua ja viritetään akateemisen puolen kiinnostusta kilpailu- ja kuluttajakysymyksiin. 2023 • Varmistetaan palkkakilpailukyky riittävän asiantuntijuuden ylläpitämiseksi • Varmistetaan henkilöstöresurssien riittävyys avaintehtävissä sekä toimivat sijaisuusjärjestelyt • Hallitaan lähtövaihtuvuutta kilpailukykyisen palkkauksen lisäksi panostamalla vahvasti henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin • Vahvistetaan henkilöstön tietoteknisen tutkinnan osaamista Strateginen HR tavoite: Osaamisen kehittäminen • Vahvistetaan strategista HR-covid -politiikka ovat nope- asti voimistaneet inflaatiota johtamista ja hidastaneet maailmantalouden kasvua15systematisoidaan osaamisen kehittämistä mm. Energian tehostamalla koko virastotasoista koulutuspanostuksia suunnittelua ja ruuan hinnat ovat kohonneet jyrkästikohdentamista. OECD• Varmistetaan riittävä resursointi KKV Akatemian ja Taitotalon toimintaan • Viedään uusi henkilöstöstrategia tehokkaasti jokaisen työntekijän arkeen ja seurataan strategian toteutumista säännöllisesti • Tiedon löydettävyyttä kehitetään viraston sisäisessä käytössä ottamalla käyttöön tietämyskanta uudessa asionninhallintajärjestelmässä ja parantamalla käyttötapauslähtöisesti tiedonhakumahdollisuuksia sisäisistä ja verkkosivujen tietolähteistä. • Panostetaan tarvittavaan analyyttiseen osaamiseen (institutionaalinen osaaminen, selvitys/tutkimuskysymysten muodostaminen, laajojen kvantitatiivisten aineistojen hyödyntäminen). • Vahvistetaan johdon ja asiantuntijoiden kykyä viestiä asiantuntemuksestaan sidosryhmiä palvelevalla tavalla mediassa, sosiaalisessa mediassa ja KKV:n ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,0 % vuonna 2022 verkkopalvelussa. 2024- 2026 • Varmistetaan palkkakilpailukyky riittävän asiantuntijuuden ylläpitämiseksi • Varmistetaan henkilöstöresurssien riittävyys avaintehtävissä sekä toimivat sijaisuusjärjestelyt • Hallitaan lähtövaihtuvuutta kilpailukykyisen palkkauksen lisäksi panostamalla vahvasti henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja 2,2 % vuonna 2023työhyvinvointiin • Vahvistetaan viraston henkilöstön tietoteknisen tutkinnan osaamista Strateginen HR tavoitteet: Osaamisen kehittäminen • Varmistetaan riittävä resursointi KKV Akatemian ja Taitotalon toimintaan • Seurataan aktiivisesti henkilöstön koulutustarpeita ja järjestetään tarvittavaa koulutusta KKV Akatemian ja Taitotalon puitteissa • Seurataan aktiivisesti henkilöstöstrategian toteutumista osallistamalla henkilöstöä ja tehdään tarvittavia päivityksiä strategiaan • Tiedon löydettävyyttä ja aineistojen uudelleenkäyttömahdollisuuksia parannetaan edelleen kehittämällä dokumentinhallintaa käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Viime vuonna maailmantalous kasvoi koronatukipakettien ja rokotusten edistymisen myötä vahvasti• Panostetaan tarvittavaan analyyttiseen osaamiseen (institutionaalinen osaaminen, 5,8 %. OECD ennakoi Yhdysvaltojen kasvun hidastuvan kuluvana vuonna 1,5 %:iin ja ensi vuonna 0,5 %:iin. Kiinan talous kasvaa kuluvana vuonna 3,2 % ja ensi vuonna 4,7 %. Euroalu- een talouskasvuksi OECD arvioi kuluvana vuonna 3,1 % ja ensi vuonna 0,3 %. Inflaation OECD en- nakoi nousevan G20-maissa yli 8 %:iin tänä vuonna. Esimerkiksi Saksassaselvitys/tutkimuskysymysten muodostaminen, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa inflaatio on korkeimmalla tasollaan 40 vuoteen. Globaali kamppailu maailman johta- juudesta jatkuu edelleen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. EU-maiden riippuvuus Venäjän fossiilisen energian tuotannosta on aiheuttanut energiakriisin. Energian hintojen korotukset siirtyvät vähitellen eri tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Vuonna 2021 Suomen talous kasvoi 3,5 %. Etlan ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,0 %, mutta ensi vuonna talouskasvu pysähtyy kokonaan (-0,1 %) ja Suomi ajautuu lievään taantumaan16. Vuodelle 2024 Etla ennustaa 1,5 % kasvua. Etlan mukaan kasvua leikkaavat inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset. Sota Euroopassa lisää epävarmuutta, pahentaa toimitus- ja tuotantoketjujen häiriöitä ja nostaa energian, ruuan ja raaka-ai- neiden hintoja. Venäjä oli viime vuonna Suomen 6. suurin vientimaa (4,47 mrd. euroa) ja 4. suurin tuontimaa (8,18 mrd. euroalaajojen kvantitatiivisten aineistojen hyödyntäminen). Venäjänkaupalle arvioidaan löytyvän korvaavia markkinoita pitkällä ai- kavälillä. Työllisyys on toipunut pandemian aiheuttamasta kuopasta • Vahvistetaan johdon ja työllisyysaste oli Tilastokeskuksen mu- kaan 74,2 % elokuussa 2022. Työttömyysaste oli puolestaan 6,7 %. Suomea vaivaa useilla toimialoilla osaajapula asiantuntijoiden kykyä viestiä asiantuntemuksestaan sidosryhmiä palvelevalla tavalla mediassa, sosiaalisessa mediassa ja sen voi ennakoida voimistuvan työikäisten ikäluokkien pienentyessä. Pandemia kasvatti julkista velkaa ja julkisen talouden alijäämää. Etla arvioi julkisen talouden pysyvän alijäämäisenä eri- tyisesti ikääntymiseen liittyvien menojen kasvun takia. Myös yleisen hintatason nousu heijastuu julki- seen velkasuhteeseen17. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt uusia menotarpeita puolustuk- seen, huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään. Suomessa työn tuottavuu- den taso on selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka työn tuottavuus kasvoikin Tilasto- keskuksen mukaan 1,8 % vuonna 2020. Suomen tavaraviennin arvo oli tullin mukaan 68,8 mrd. euroa vuonna 2021, mikä oli 20 % enemmän kuin edellisvuonna. Erityisesti metsäteollisuuden sekä metallien ja metallituotteiden vienti kasvoi voi- makkaasti. Suomesta vietiin palveluja Tilastokeskuksen tietojen mukaan 28,2 mrd. euron arvosta (+7,7 %) vuonna 2021. Palveluvienti koheni vuotta aiemmasta, mutta taso on selvästi pandemiaa edeltävää aikaa matalampi. Perinteiset palvelualat, kuten kuljetus ja matkailu, kärsivät merkittävästi pandemiavuosina. Tavaraviennin kasvu on jatkunut vahvana myös kuluvana vuonna. Tavaraviennin arvo tammi-heinäkuussa oli 45,9 mrd. euroa, mikä oli 24 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Palveluiden vienti oli tammi-kesäkuussa 14,6 mrd. euroa, mikä oli lähes viidennes enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. IPCCKKV:n vuonna 2021 julkaiseman raportin mukaan ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaa- supäästöt ovat muuttaneet ilmastoa merkittävästi ja vahingollisten sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut18. Kaikkien raportin skenaarioiden mukaan 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköi- sesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Lisääntyneet helleaallot, kuivuus ja tulvat ylittävät jo kasvien 15 OECD Interim Economic Outlook, September 2022verkkopalvelussa.