LINJA-AUTOASEMIEN TYÖEHTOSOPIMUS

Oy Matkahuolto Ab:n, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen

LINJA-AUTOASEMIEN TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2020 – 31.1.2021

1.2.2021 – 31.1.2023

SISÄLLYSLUETTELO

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 1

2 § SOPIMUKSEEN SIDOTUT 1

3 § TYÖRAUHAVELVOITE 1

4 § JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS 2

5 § TYÖN JOHTO 2

6 § YLEISTEN MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMINEN 2

7 § TYÖSUHTEEN ALKAMINEN 2

8 § TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 2

9 § TYÖAIKA 3

10 § VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMINEN 7

11 § AIKAPALKAT 10

12 § YLI-, ILTA- JA YÖTYÖ 11

13 § SUNNUNTAITYÖ 11

14 § KESKITUNTIANSIO 12

15 § PALKANMAKSU 12

16 § SAIRAUSAJAN JA ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN PALKKA 13

17 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET 17

18 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS 18

19 § VUOSILOMAT 18

20 § LOMALTAPALUURAHA 19

21 § AMMATTIOSASTON JÄSENMAKSUT 21

22 § ASIAMIEHET 21

23 § LUOTTAMUSMIEHET 21

24 § LUOTTAMUSMIEHEN PALKKAUS 22

25 § RIITAISUUKSIEN JA ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU 22

26 § ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 23

27 § KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA 25

28 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA 26

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 27

TYÖSUOJELUSOPIMUS ALT-AKT 31

TAULUKKOPALKAT 32

KUORMA-AUTOALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN PALKKATAULUKOT 2020 34

LINJA-AUTOASEMIEN HENKILÖKUNTAA KOSKEVA

TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2020 – 31.1.2021

1.2.2021 – 31.1.2023

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Oy Matka- huolto Ab:n linja-autoasemien ja näiden työntekijäin välisiin työsuh- teisiin, paitsi kahvila- ja ravintolatyöntekijöihin sekä autonkuljetta- jiin.

Soveltamisohje:

Oy Matkahuolto Ab:n autonkuljettajien työsuhteisiin noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työnte- kijäliitto AKT ry:n välistä kuorma-autoalan työehtosopimusta.

2 § SOPIMUKSEEN SIDOTUT

1. Tähän työehtosopimukseen ovat sidottuja:

a) allekirjoittaneet Oy Matkahuolto Ab, Autoliikenteen Työnanta- jaliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry siihen osalli- sina,

b) ne työntekijät, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun järjestön jäseniä.

2. Työnantaja, jota sopimus sitoo, älköön sen soveltamisalalla tehkö sopimuksen ulkopuolella olevan, työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä suorittavan työntekijän kanssa työsopimusta ehdoilla, jotka ovat ristiriidassa tämän työehtosopimuksen kanssa.

3 § TYÖRAUHAVELVOITE

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työn- tekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin ei- vätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

4 § JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS

Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuu- dessa noudatetaan järjestäytymisvapautta, joten molempiin ryh- miin kuuluvilla on oikeus kuulua tai olla kuulumatta ammatillisiin järjestöihin.

5 § TYÖN JOHTO

Työnantajalla tai hänen määräämällään on oikeus työn järjeste- lyyn, sen johtoon ja niistä aiheutuvien tehtävien suoritukseen.

6 § YLEISTEN MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMINEN

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen välillä solmittuja sopimuksia:

- Yleissopimus 12.2.1995

- Lomapalkkasopimus 9.3.2006

- Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1.2.2017

- Luottamusmiessopimus 1.2.2017

- Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 12.2.1995

- Koulutustoimintaa koskeva sopimus 1.2.2020

- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 1.2.2017

- Sopimus työaikapankin käyttämisestä 1.2.2018 7 § TYÖSUHTEEN ALKAMINEN

Työnantaja tai hänen edustajansa on velvollinen noudattamaan tä- män työehtosopimuksen säännöksiä ottaessaan työntekijän työ- hön ja tehdessään hänen kanssaan työsopimuksen.

Työsopimus suositellaan tehtävän kirjallisesti.

8 § TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

1. Kullakin tämän sopimuksen alaisella työntekijällä on työhön otetta- essa työsopimuslain mukainen koeaika, jonka kuluessa työnanta- jalla on oikeus erottaa työntekijä ilman irtisanomisaikaa ja vastaa- vasti työntekijällä oikeus erota ilman irtisanomisaikaa jättämällä työnsä irtisanoutumispäivän iltana, jolloin palkka maksetaan työ- suhteen päättymiseen saakka.

2. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, on työnantajan irtisanoes- saan työsopimuksen noudatettava:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatku- nut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta; ja

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen nouda- tettava:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; ja

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauk- sia, joissa työsopimus koeajan puitteissa tai muutoin lain mukaan voidaan purkaa tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai kokonaan keskeytettävä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työnantaja työnpuutteen johdosta ryhtyy vähentämään tai siir- tämään työvoimaa toiseen työhön, on siinä, mikäli mahdollista, noudatettava sellaista sääntöä, että viimeksi irtisanotaan tai siirre- tään pitempiaikaisessa työsuhteessa olleita, invalideja ja suurten perheiden huoltajia.

9 § TYÖAIKA

1. Säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon pituisena ajan- jaksona.

2. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.

Soveltamisohje:

Työajaksi luettava aika määräytyy työaikalain mukaan. Työajan keskimääräisen enimmäismäärän 12 kuukauden tarkasteluajan- jaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voi- daan paikallisesti sopia jokin muu 12 kuukauden ajanjakso.

3. Vakituisilla osa-aikaisilla työntekijöillä voidaan teettää kussakin vuosikolmanneksessa yhtiön kaikista työtunneista enintään 10 %. Vakituisia osa-aikaisia saa kuitenkin olla kussakin toimipisteessä aina vähintään kaksi kappaletta.

Vakituisten osa-aikaisten suhteellista osuutta kaikista työtunneista tarkastellaan luottamusmiehen kanssa toimipistekohtaisesti, kah- den viikon kuluessa vuosikolmanneksen päättymisestä. Vakituis- ten osa-aikaisten osuuteen yhtiön kaikista työtunneista ei lueta mu- kaan osa-aikaeläkkeellä tai muulla lainsäädäntöön perustuvalla osa-aikajärjestelyllä työskentelevien eikä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaisten työntekijöiden työtunteja.

Mikäli vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden tekemät työtunnit ylittävät edellä mainitut rajat, vakituisten osa-aikaisten työntekijöi- den tekemät työtunnit on tasattava seuraavan vuosikolmanneksen aikana vastaamaan keskimäärin edellä mainittuja tuntirajoja.

Tässä kohdassa tarkoitetuille vakituisille osa-aikaisille työntekijöille tulee määritellä työsopimuksella täsmällinen työaika kolmen viikon tasoittumisjaksossa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Ulkopuolisten tai tilapäisten työntekijöiden käyttö tulee kysymyk- seen vain sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksessä on tapahtunut merkittävä käsiteltävien tavaroiden tai muun työn lisääntyminen, joiden johdosta työtehtävien suorittamisessa tarvittava työvoima ylittää tilapäisesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakituisen hen- kilökunnan käyttömahdollisuudet. Ulkopuolisen tai tilapäisen työ- voiman käyttö ei tule kysymykseen yrityksessä esiintyvissä sään- nönmukaisissa kuormitusvaihteluissa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Tämän kohdan määräykset eivät koske toimipisteitä, joissa ei ole toimintaa edes yhden täysaikaisen työntekijän työaikaa vastaavaa tuntimäärää.

Muutetaan em. kohta 3 kokonaisuudessaan 1.1.2021 lukien seuraavaksi:

3. Vakituiset työntekijät ovat kokoaikaisia tai osa-aikaisia. Osa-aikai- sille työntekijöille tulee työsopimuksessa määritellä vähimmäistyö- aika kolmen viikon jaksossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa-ai- kaiselle työntekijälle säädetään työsopimuslaissa.

Jos osa-aikaisen työntekijän toteutunut säännöllinen työaika on puolen vuoden aikana ylittänyt olennaisesti työsopimuksessa mää-

ritellyn vähimmäistyöajan työnantajalla tarjolla olevan työn lisään- tymisestä johtuen, tarkistetaan työsopimuksen vähimmäistyöaikaa koskeva ehto työntekijän tai luottamusmiehen pyynnöstä vastaa- maan keskimäärin viikossa tai tasoittumisjaksossa toteutunutta työaikaa. Toteutuneen säännöllisen työajan tarkastelujakson on 1.2. – 31.7. tai 1.8. – 31.1. välinen aika.

Soveltamisohje:

Säännöllisen työajan katsotaan ylittyneen olennai- sesti, jos toteutunut työaika on keskimäärin vähintään 20 prosenttia pidempi kuin työsopimuksessa määri- telty vähimmäistyöaika.

Toteutuneen työajan laskennassa otetaan huomioon vain työnantajalla tarjolla olevan työn pysyväisluontei- sesta lisääntymisestä johtuneet säännöllisen työajan tunnit.

Työnantajalla tarjolla olevan työn lisääntyessä tilapäi- sesti, työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan pi- dentämisestä määräajaksi. Näin toteutuneita piden- nystunteja ei oteta huomioon laskettaessa ao. tarkas- telujakson toteutunutta keskimääräistä säännöllistä työaikaa.

Sairaus- ja vuosiloma- ym. sijaisuuksien perusteella tehtyjä lisätyötunteja ei oteta huomioon laskettaessa ao. tarkastelujakson toteutunutta keskimääräistä säännöllistä työaikaa.

Työntekijä voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen työso- pimuslain mukaisilla perusteilla.

4. Työnantajan on työvuorosuunnittelussa noudatettava tasapuoli- suutta.

5. Lyhyemmästä kuin 4 tunnin 45 minuutin työstä maksetaan täysi 4 tunnin 45 minuutin palkka ja se luetaan työajaksi.

6. Päivittäinen työaika asemahenkilökunnalla ei saa olla kuitenkaan 11 tuntia pitempi. Mikäli työaika jonakin vuorokautena pakottavista syistä ylittää tämän määrän, sen ylittävä työaika lasketaan ylityöksi riippumatta kolmen viikon aikana suoritetusta työtuntimäärästä.

7. Jos työaika jatkuu yhtäjaksoisesti yli 7 tuntia, varataan työntekijälle yhden (1) tunnin tai puolen (½) tunnin ruokailuaika, jota ei lasketa työajaksi tai, ellei se käy päinsä, varataan tilaisuus ateriointiin työ- aikana.

Mikäli työpäivän pituus on vähintään 6 tuntia, työntekijällä tulee olla työaikana työn suorittamisen ohessa ja työtehtävien kannalta so- pivimpana ajankohtana mahdollisuus enintään yhteen virkistystau- koon, jonka pituus on enintään 10 minuuttia. Mikäli työpäivän pi- tuus on vähintään 8 tuntia, työntekijällä tulee olla työaikana työn suorittamisen ohessa ja työtehtävien kannalta sopivimpana ajan- kohtana mahdollisuus enintään kahteen virkistystaukoon, joiden pituus on enintään 10 minuuttia.

8. Työpäivää ei saa jakaa kuin kahteen yhtäjaksoiseen työrupea- maan, jonka katkaisee enintään tunnin pituinen palkaton tauko. Muista kuin tämän ja 7 kohdan mukaisista tauoista maksetaan yk- sinkertainen tuntipalkka lukematta niitä työaikaan. Tällä määräyk- sellä ei suljeta autonkuljettajien osalta pois laeista johtuvien tauko- jen antamismahdollisuutta eikä rajata odotusajan käyttömahdolli- suuksia.

9. Viikkolevon lisäksi annetaan toinen vapaapäivä saman viikon ai- kana. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia, että toinen vapaapäivä annetaan myöhemmin saman 3-viikkojakson aikana.

Työntekijälle on kalenterikuukauden aikana järjestettävä ainakin yksi vapaa viikonvaihde (lauantai ja sunnuntai).

10. Pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä.

11. 3-viikkojaksoisen työvuoroluettelon tulee olla vähintään yhtä viik- koa ennen jakson alkamista työntekijän nähtävissä ja siitä tulee il- metä viikkolepo- ja vapaapäivät sekä työn alkamis- ja päättymis- ajat. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnantaja tehdä työvuoroluetteloon muutoksia, ei kuitenkaan työntekijän va- paapäivää koskevaa ilman hänen suostumustaan.

12. 3-viikko työtuntijakso alkaa maanantaina.

13. Milloin linja-autoasematyöntekijä joutuu aloittamaan tai lopetta- maan työnsä vieraalla paikkakunnalla, maksetaan matkustamis- ajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta. Tämä ei koske ti- lanteita, joissa työntekijä joutuu yöpymään matkallaan vieraalla paikkakunnalla, vaan tällöin noudatetaan Matkahuollon matkustus- sääntöä.

Työntekijällä voi olla yksi asemapaikka. Xxxxxxx työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä muualla kuin asemapaikalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin perus- palkka matka-aikaa työaikaan lukematta.

Asemapaikalla tarkoitetaan Matkahuollon toimipistettä tai muuta työn aloittamis- ja lopettamispaikkaa.

Asemapaikkakunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa työntekijän asemapaikka on, kuitenkin siten, että pääluottamusmiehen ja työn- antajan on erikseen sovittava asiasta, mikäli paikkakuntakohtaiset erikoisolosuhteet antavat siihen aiheen tai mikäli se on tarpeen täy- siaikaisen työn tarjoamiseksi.

10 § VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMINEN

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmiviikkojaksossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.

Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippu- matta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 2 kohdassa esitetyn taulukon pe- rusteella suhteessa hänen tekemäänsä säännölliseen työaikaan.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistu- vat ylimääräiset vapaapäivät.

2. Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työ- ajan kertymän mukaan seuraavasti:

A. Loppiainen lauantaina tai sunnuntaina

työtuntimäärä lyhennys

vähintään	94	h	8	h	eli	1	päivä
	188	h	16	h	eli	2	päivää
	283	h	24	h	eli	3	päivää
	377	h	32	h	eli	4	päivää
	471	h	40	h	eli	5	päivää
	565	h	48	h	eli	6	päivää
	660	h	56	h	eli	7	päivää
	754	h	64	h	eli	8	päivää
	848	h	72	h	eli	9	päivää
	942	h	80	h	eli	10	päivää
	1036	h	88	h	eli	11	päivää
	1131	h	96	h	eli	12	päivää

1225	h	104	h	eli	13	päivää
1319	h	112	h	eli	14	päivää
1413	h	120	h	eli	15	päivää
1508	h	128	h	eli	16	päivää
1602	h	136	h	eli	17	päivää
1696	h	144	h	eli	18	päivää

B. Loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina

työtuntimäärä lyhennys

vähintään	90	h	8	h	eli	1	päivä
	180	h	16	h	eli	2	päivää
	270	h	24	h	eli	3	päivää
	360	h	32	h	eli	4	päivää
	447	h	40	h	eli	5	päivää
	537	h	48	h	eli	6	päivää
	627	h	56	h	eli	7	päivää
	717	h	64	h	eli	8	päivää
	807	h	72	h	eli	9	päivää
	893	h	80	h	eli	10	päivää
	983	h	88	h	eli	11	päivää
	1073	h	96	h	eli	12	päivää
	1163	h	104	h	eli	13	päivää
	1253	h	112	h	eli	14	päivää
	1340	h	120	h	eli	15	päivää
	1430	h	128	h	eli	16	päivää
	1520	h	136	h	eli	17	päivää
	1610	h	144	h	eli	18	päivää
	1696	h	152	h	eli	19	päivää

Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työnteki- jän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sai- rausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulu- tusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Sa- moin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja - hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysy- vien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton valtuuston ja hallituksen kokouksiin ja edustajakokoukseen sekä liittojen väli- seen valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijai- sena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työ- tunneiksi lasketaan tämän pykälän mukaisesti annettu vapaa.

3. Vapaan antaminen

Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä joh- tuvat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät an- netaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdis- täen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita josta- kin muusta lyhennysvapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaa- päivä vastaa 8 tunnin lyhennystä.

Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden an- saitsemista, mikäli työntekijä siihen suostuu.

Yksi viiden päivän jakso

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 15 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työnteki- jälle muodostuu yksi viiden päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa.

Yllämainittu 5 lyhennyspäivän jakso sisältää 7 kalenteripäivää.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartutta- vaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työntekijä kuitenkin sairastuu ennen viiden päivän pituista yh- denjaksoista lyhennysvapaata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vä- hintään viiden päivän lyhennysvapaajakson ajan, siirretään työnte- kijän sitä pyytäessä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annettavaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaajakson osalta kalenterivuodessa.

Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työajan lyhennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sai- rasloman jälkeen ja työntekijän sairasloma sitten jatkuu, siirretään sairauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhem- min.

Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyksen tuntimäärällä.

4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus vapaan ajankohdasta on annettava työntekijälle vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.

5. Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa ole- van keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perus- teella sen hetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työ- suhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pi- dättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien ve- roisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

7. Itsenäisyyspäivä

Mikäli vuosityöajan lyhennysvapaapäivä on annettu itsenäisyys- päivänä, katsotaan lain tarkoittama itsenäisyyspäivän palkka täl- löin maksetuksi.

11 § AIKAPALKAT

1. Täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkataulukon mukai- nen palkka, ellei työehtosopimuksessa toisin määrätä. Palkkaryh- mittely selviää oheisesta taulukosta.

Ikälisät

Matkahuollon työntekijälle maksetaan 3, 6, 9 ja 12 vuoden kuluttua yksi ikälisä kullakin kerralla. Ikälisän suuruus on 5 %, joka lisätään em. vuosien kuluttua ao. henkilön taulukkopalkkaan.

Palvelusvuosiksi lasketaan se aika, jonka työntekijä on ollut Oy Matkahuolto Ab:n palveluksessa. Palvelusvuosiksi lasketaan myös puolet siitä ajasta, minkä työntekijä on ollut kuljettajana tai rahas- tajana linja-autoliikennettä harjoittavan toiminimen palveluksessa taikka toiminut MH-asiamiehenä tai ollut MH-asiamiehen palveluk- sessa tai matkatoimistotyössä, sekä aika, jonka varastotyöntekijä on ollut terminaalityössä.

Mikäli työntekijä joutuu loman, sairauden tms. johdosta toiseen, korkeampipalkkaiseen työhön yli kuukauden pituiseksi ajaksi, maksetaan hänelle kahden viikon ylittävältä ajalta ko. palkkaryh- män mukaista palkkaa.

2. Työntekijän tehdessä autonkuljettajan töitä maksetaan tältä ajalta Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työnte- kijäliitto AKT ry:n välisen kuorma-autoalan työehtosopimuksen mu- kaista palkkaa. Palkkataulukot ovat tämän työehtosopimuksen liit- teenä.

Soveltamisohje:

Työntekijän tehdessä yli puolet työajastaan autonkuljettajan töitä noudatetaan hänen työsuhteeseen kokonaisuudessaan 1 §:n mu- kaisesti Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä kuorma-autoalan työehtosopi- musta.

12 § YLI-, ILTA- JA YÖTYÖ

1. Ylityötä tehdään lain edellytyksin ja maksetaan siitä lain mukainen korvaus.

2. Ylityötä määriteltäessä lasketaan kolmeen peräkkäiseen viikkoon 120 tuntia. Työntekijälle kolmen viikon aikana kertyneistä ylityötun- neista maksetaan: 18 tunnilta 50 %:lla ja sen yli meneviltä työtun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.

3-viikkoisen jakson keskeytyessä loman, sairauden tai muun syyn vuoksi on työntekijä oikeutettu ylityökorvauksiin työaikalain 20 §:n 3 mom mukaan, jos keskimääräinen työaika työhön käytettyinä vuorokausina on kahdeksaa tuntia pitempi, jolloin kahdelta ensim- mäiseltä keskimääräiseltä ylityötunnilta on maksettava 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työvuoroluettelon ylittävä työaika katsotaan kuitenkin aina yli- työksi.

Tehtyä ylityötä ei saa korvata vapaa-ajalla.

3. Työstä, jota tehdään kello 18.00-22.00 välisenä aikana, maksetaan iltatyölisää 14 % ja kello 22.00-06.00 välisenä aikana yötyölisää 20

% laskettuna IV palkkaryhmän perustaulukosta.

13 § SUNNUNTAITYÖ

1. Sunnuntaisin, kirkollisina juhlapäivinä, vapunpäivänä ja itsenäi- syyspäivänä suoritetusta työstä samoin kuin vapaapäivänä suori- tetusta työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka, minkä lisäksi edellä mainittuina päivinä suoritetusta ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen 12 §:n 2 mom mukainen ylityökorvaus.

14 § KESKITUNTIANSIO

1. Työntekijän palkan muuttuvien osien keskituntiansio lasketaan si- ten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palk- kaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisi- neen lukuun ottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

2. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seu- raavasti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiota

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosi- neljänneksen keskituntiansiota

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljännek- sen keskituntiansiota

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljän- neksen keskituntiansiota.

Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset las- ketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikau- den jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kah- delle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle ja- kaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.

Jos työntekijä vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähem- män kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.

3. Kiinteän osan tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka lu- vulla 170.

15 § PALKANMAKSU

1. Palkka määräytyy kuukausi- tai tuntipalkkana. Työsopimusta, joka on tehty perusteena kuukausipalkka, ei voida muuttaa tuntipalkaksi ilman työntekijän suostumusta.

Palkka maksetaan rahalaitoksen välityksellä kerran kuukaudessa kuukauden kahdentenakymmenentenä (20.) päivänä. Tuntipalk- kaisille työntekijöille palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa.

Maksupäivän sattuessa pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää maksupäivänä.

2. Muistutukset palkanmaksua vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkanmaksua.

Palkkaryhmittely

I harjoittelija alle 6 kk, loma-apulainen alle 6 kk IV palveluhenkilöstö, rahdinkäsittelijät

VI osastoesimiehet, kirjanpitäjät Palkkataulukko

Palkkataulukko ikälisineen laskettuna on sopimuksen lopussa.

16 § SAIRAUSAJAN JA ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN PALKKA

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapatur- man takia eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahalli- sesti, rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuottamuksella, sairausajan palkkaa sen pituisen kalenteriajanjak- son työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka on ennen Kalenteriajanjakso työkyvyttömyyden alkua

jatkunut yhtäjaksoisesti

alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

2. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun työnantajan hyväksymän lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairaus- ajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyy- den, työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan so- veltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.

3. Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta joh- tuvat kustannukset.

4. Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päi- väksi silloin, kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon

lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla. Työntekijän tulee käydä täl- löinkin ensisijaisesti työterveyshuollon vastaanotolla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.

5. Sairausajaksi luetaan sairausloman viimeisen kalenteripäivän ai- kana alkanut koko työvuoro.

6. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen sairastumi- sestaan tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvolli- suus alkaa ilmoittamisesta.

7. Sairausajan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan.

8. Xxxxxxx työntekijä on synnytyksen vuoksi poissa työstä enintään 12 kuukauden ajan ja hän on tästä poissaolostaan sopinut työnanta- jan kanssa tai poissaolo on aiheutunut synnytykseen liittyneestä sairaudesta, ei hänen työsuhteensa tämän poissaolon vuoksi kat- sota katkenneen.

9. Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työ- kyvytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vaki- tuista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tar- koituksenmukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaa- vaa. Aika voidaan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perus- teltuun kannanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

10. Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissa- olojen ennalta ehkäisevään toimintaan.

11. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysva- paansa ajalta palkkaa samoilta ajanjaksoilta ja samojen säännös- ten mukaisesti kuin sairausajalta.

Pöytäkirjamerkintä:

Äitiysvapaan palkkaa koskeva vähimmäiskalenteriajanjakso on 28 kalenteripäivän sijaan yksi kuukausi sairausvakuutuslain 14 luvun 4 §:n (1342/2016) sisältämän kertakorvauksen voimassaolon ajan.

12. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysva- paansa ajalta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.

13. Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle taikka lapsen muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa lapsen ja lapsen äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajanpalkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä ly- hyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edelly- tyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että pois- saolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan xxxxx- xxxxxxx koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus äidille, isälle tai muulle lapsen huoltajalle, mikäli toisella huoltajista ei sairaalassa- olon taikka toisella paikkakunnalla tapahtuvan työskentelyn, opis- kelun tai koulutukseen osallistumisen aiheuttaman tilapäisen es- teen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon, eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän mo- mentin mukaisesti. Työntekijän tulee toimittaa työnantajalle selvi- tys toisen huoltajan tilapäisestä esteestä osallistua hoitoon.

Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.

Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toiselle huoltajista.

Soveltamisohje:

Selvitys lapsen sairaudesta

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairau- desta ja sen aiheuttamasta poissaolosta vaaditaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mi- käli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumista- pauksissa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sai- rastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi. Niin ikään sovelletaan lapsen sairastumistapauksessa ensisijaisesti epidemiatilanteisiin tarkoitettuja vuoden 1976 keskitetyn ratkaisun sosiaalipakettiin sisältyviä määräyksiä sairauslomatodistuksen an- tamisesta.

Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltajien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että huoltajien tulisi ensisijaisesti pyrkiä jär- jestämään lapsen hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdolli- suuksia, toinen heistä voi jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauk- sissa vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien per- heenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä merkitsee sitä, ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän talou- dessa eläviä.

Saman sairauden uusiutuminen

Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopi- muksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kulu- essa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka lapsen hoidon osalta, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päi- vän välein samassa perheessä. Myöskään huoltajan ja lapsen pe- räkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopi- muksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoite- taan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissa- olon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päi- vän palkalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovit- tua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatku- essa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan.

Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitse- miseen

Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkil- lisen sairastumisen johdosta ei vähennä huoltajan vuosiloman an- saitsemista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Huoltajat saman työnantajan palveluksessa

Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa si- ten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huolta- jista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pi- tuus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

14. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytän- töönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 lu- vun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2

§:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnan- tajan kanssa.

17 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET

1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansion menetyksen hänen terveys- tarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:ssä tarkoite- tussa terveystarkastuksessa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoi- tettua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään täl- laisessa tarkastuksessa muualla paikkakunnalla suoritettavaan jäl- kitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen matkakus- tannuksista sekä päivärahan.

2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lää- kärin määräämän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Korvauk- sen suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyk- sen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyk- senä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankki- miseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palk- kaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suo- riteta.

4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuh- teen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuhteen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liitty- västä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannuk- set sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, xxxxx vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.

5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai sa- man työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todis- tuksella.

18 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryh- mähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

19 § VUOSILOMAT

1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

2. Työntekijällä, jonka työsuhde lomakautta edeltävän lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä on keskeytymättä jatkunut vähin- tään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Neljä (4) viikkoa ylittävän vuosiloman osan työnantaja saa vuosilo- malain vuosiloman jakamissäännöksistä riippumatta antaa erik- seen lomakauden ulkopuolella.

3. Jo ansaittua vapaapäivää ei lueta lomapäiväksi. Vuosiloman alka- misajankohtaan asti kestäneen kolmiviikkoisjakson osan aikana tehdystä kolmesta (3) työpäivästä katsotaan ansaituksi yksi (1) va- paapäivä, viidestä (5) työpäivästä kaksi (2) vapaapäivää, kahdek- sasta (8) työpäivästä kolme (3) vapaapäivää, kymmenestä (10) työpäivästä neljä (4) vapaapäivää, kolmestatoista (13) työpäivästä viisi (5) vapaapäivää ja viidestätoista (15) työpäivästä kuusi (6) va- paapäivää.

Määräys ei koske vapaapäivänä tehtyä työtä, vapaapäivä voi olla myös sunnuntai tai juhlapäivä.

4. Kolmiviikkojakson jäädessä vajaaksi vuosiloman johdosta, on työ- osuudelle kohdistuvaa palkan osaa vastaava työtuntimäärä loma- päivien lukumäärästä riippuen seuraavan taulukon mukainen:

Pidettyjen loma- Jäljellä oleva

päivien luku tuntimäärä

1	113,5
2	106,5
3	100,0
4	93,5
5	86,5
6	80,0
7	73,5
8	66,5
9	60,0
10	53,5
11	46,5
12	40,0
13	33,5
14	26,5
15	20,0
16	13,5
17	6,5

Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitut, maksetaan niistä yksin- kertainen tuntipalkka työtuntia kohden.

Ylitöiden osalta noudatetaan työehtosopimuksen 12 pykälää.

Taulukkoa sovelletaan myös sellaisten kolmiviikkojaksojen työ- osuuden tuntimäärän määrittelyyn, jotka jäävät vajaiksi vuosiloma- lain (162/2005) 7a §:n mukaisten lisävapaapäivien vuoksi. Vuosi- lomalain mukaisilta lisävapaapäiviltä maksetaan palkkaa vastaava korvaus keskituntiansion mukaan.

20 § LOMALTAPALUURAHA

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomal- tapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja pa- laa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

3. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittö- mästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työ-

suhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuk- sella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyk- senä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

4. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapa- luuta seuraavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Mikäli vuosi- loma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vas- taava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluu- rahan maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä.

5. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palve- lusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyt- tämällä tavalla.

6. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palatessaan mak- settavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen as- tuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomal- tapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

7. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman ai- kana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi esty- nyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

8. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy loma- kautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös lomakorvauksesta.

9. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle van- huus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä

vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

21 § AMMATTIOSASTON JÄSENMAKSUT

Työnantaja pidättää ammattiosaston jäsenmaksut ja suorittaa ne ammattiosastolle. Jäsenmaksut pidätetään ainoastaan työnteki- jältä, joka on siihen antanut kirjallisen valtuutuksen. Työnantaja merkitsee vuoden lopulla pidätetyn jäsenmaksun työntekijän enna- konpidätystodistukseen.

22 § ASIAMIEHET

1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton valitsemilla asiamiehillä on oi- keus tämän työehtosopimuksen valvontaan, sen sovelluttamista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla, kuitenkin sitä en- nen sovittuaan tästä työnantajan tai hänen edustajansa kanssa.

2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat tarpeen hänelle mainittujen tehtäviensä suorittamisessa.

23 § LUOTTAMUSMIEHET

1. ALT:n ja AKT:n välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan tä- män työehtosopimuksen osana.

2. Oy Matkahuolto Ab:ssä on neljä alueluottamusmiestä, jotka valit- sevat keskuudestaan pääluottamusmiehen ja hänen varamie- hensä. Pääluottamusmies toimii samalla oman alueensa luotta- musmiehenä.

Pääluottamusmies toimii sekä linja-autoasemien työehtosopimuk- sen että kuorma-autoalan työehtosopimuksen piirissä olevien Oy Matkahuolto Ab:n työntekijöiden yhteisenä pääluottamusmiehenä. Samoin alueluottamusmiehet toimivat sekä linja-autoasemien työ- ehtosopimuksen että kuorma-autoalan työehtosopimuksen piirissä olevien Oy Matkahuolto Ab:n työntekijöiden yhteisinä luottamus- miehinä.

3. Alueluottamusmies voidaan valita seuraaville alueille:

- Helsinki (Lahti, Lappeenranta, Porvoo),

- Turku (Hämeenlinna, Pori, Rauma, Tampere),

- Jyväskylä (Iisalmi, Joensuu, Kuopio, Mikkeli) ja

- Vaasa (Kajaani, Kokkola, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki).

4. Pääluottamusmies on luottamusmiestehtävien hoitamista varten kokonaan vapautettu työstä.

5. Alueluottamusmiehelle on annettava säännöllistä viikottaista va- pautusta työstä alueen työntekijöiden lukumäärän perusteella seu- raavasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko 15 – 29 1 h

30 – 49 3 h

yli 50 6 h

Mikäli tuotantotekniset syyt vaativat tai työnantajan ja alueluotta- musmiehen kesken on sovittu, voidaan työstä vapautuksen sijasta alueluottamusmiehelle maksaa rahakorvaus, joka saadaan kerto- malla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskitunti- ansiollaan.

6. Liitot toteavat yllä olevan soveltamisesta seuraavaa:

- Työntekijällä tarkoitetaan yritystä sitovien ALT:n ja AKT:n välillä solmittujen työehtosopimusten tarkoittamia työntekijöitä.

- Vapaa-ajan perustana oleva työntekijäin lukumäärä todetaan vuosittain vuoden alussa.

- Sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työvuoroluette- loon. Kolmen tunnin vapaa-aika merkitään työvuoroluetteloon yhdenjaksoisena, ellei paikallisesti toisin sovita.

- Pääluottamusmiehellä on luottamusmiestehtäviensä tarkoituk- senmukaista hoitamista varten oikeus matkustaa Matkahuollon matkustussäännön mukaisesti. Matkan perusteesta on ilmoitet- tava etukäteen työnantajan nimeämälle edustajalle.

24 § LUOTTAMUSMIEHEN PALKKAUS

1. Pääluottamusmiehelle maksetaan 15 prosentilla korotettua tauluk- kopalkkaa.

2. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka alueluottamusmies menettää työajalla joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa tai toimiessaan muuten tämän toimeksiannosta.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän takia saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luotta- musmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtä- vän takia saa erottaa työstä.

25 § RIITAISUUKSIEN JA ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos jossakin asiassa syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon neuvotte-

xxxxxxx työnantajan ja työntekijän tai työpaikan asianomaisen luot- tamusmiehen kanssa. Ellei yksimielisyyteen päästä, on asia siirret- tävä sopimuspuolten ratkaistavaksi.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuol- ten kesken edellä 1. kohdassa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, ja jotka työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluvat työtuomioistuimessa käsiteltäviin tapauksiin, jätetään työtuomioistuimen ratkaistavaksi sanotun lain säätä- mässä laajuudessa ja järjestyksessä.

3. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen ver- rattavaan toimenpiteeseen samoin kuin joukkoirtisanoutuminen ja joukkoirtisanominen tämän sopimuksen muuttamiseksi tai lisäyk- sen saamiseksi siihen samassa tarkoituksessa on kielletty.

26 § ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1. Työnantaja kustantaa asemahenkilökunnalle asianmukaisen työ- puvun ja käsineet sekä huolehtii työpukujen pesettämisestä.

2. Matkakustannukset korvataan Matkahuollon matkustussäännön mukaisina.

3. Sopijapuolet ryhtyvät yhteistoiminnassa kehittämään työpaikka- ruokailua huomioon ottaen paikalliset olosuhteet ja toiminnan eri- laiset järjestämisedellytykset.

4. Työntekijälle, joka on ollut Matkahuollon palveluksessa vähintään kolme kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada sään- nöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväksi.

5. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään.

Soveltamisohje:

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, velji- ään ja sisariaan sekä xxxx- ja avopuolison vanhempia.

6. Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lau- takunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansion menetyksestä korvausta siten, että työntekijä yh- dessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet

palkkaedut. Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toi- mittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionme- netyksen korvauksesta.

7. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnan- taja varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäi- sen kerran osallistuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämi- ään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Kutsuntaan liitty- vään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan pois työstä säännöllisenä työaikana.

Työnantaja maksaa myös työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläis- palkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksi kolmasosaa (2/3) niistä. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuo- jelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

8. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton edustajakokouksen kokous- edustajalla on oikeus osallistua edustajakokoukseen olemalla poissa työstä kyseessä olevan kokouksen ajankohtana.

Soveltamisohje:

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta kyseiseltä ajalta, eikä jaksoon sovelleta 12 §:n 2 kohtaa. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle kokouksen ajankohdasta niin pian kuin mahdollista.

9. Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljet- tajakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle autonkuljettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kuljettajakorttia.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljettajakortin hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudes- saan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvol- linen korvaamaan työnantajalle kuljettajakortin jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kui- tata jäännösarvon lopputilistä.

10. Työnantaja maksaa ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mu- kaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä am- mattipätevyysmerkinnästä tai erillisestä ammattipätevyyskortista

aiheutuvat hankintakustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tar- vitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut em. kortin tai merkinnän hank- kimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kor- tin tai merkinnän hankintakustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut em. kortin tai merkinnän hankkimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kortin tai merkinnän jäännösarvon, joka on 50 % han- kintakustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputi- listä.

27 § KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA

Allekirjoittaneet sopivat siitä, että kullakin työpaikalla Auto- ja Kul- jetusalan Työntekijäliitto ry:n ammattiosastolla, työhuonekunnalla tai järjestäytyneellä työntekijäryhmällä on mahdollisuus työajan ul- kopuolella (ennen työajan alkamista, ruokailutauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita kos- kevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tar- koittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työ- paikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoituk- seen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvitta- essa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta an- nettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilo- jen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehneet järjes- töt ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouk- sessa saapuvilla.

3. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asi- anomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

28 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA

Tämä sopimus on voimassa 31. päivään tammikuuta 2023 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kir- jallisesti irtisanottu.

OY MATKAHUOLTO AB

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

LINJA-AUTOASEMIEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika: 28.1.2020

Paikka: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki Läsnä: Xxxxx Xxxxxxxxx AKT

Xxxxx Xxxxxxxx AKT Xxxxx Xxxxxxx AKT

Xxxxx Xxxxxxx AKT

Xxxx Xxxxxxxxxx ALT Xxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxx Xxxxxxxxx ALT‌‌‌‌

Xxxxx Xxxxxx Oy Matkahuolto Ab

1 § SOPIMUSKAUSI

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on peruuttanut 17.1.2020 teke- mänsä linja-autoasemien työehtosopimuksen irtisanomisen 27.1.2020. Auto- liikenteen Työn-antajaliitto ry ja Oy Matkahuolto Ab ovat hyväksyneet irtisa- nomisen peruuttamisen.

Todettiin, että Oy Matkahuolto Ab:n, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä 31.1.2017 solmitun linja- autoasemien työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2021.

Päätettiin uudistaa edellä mainittu työehtosopimus ajalle 1.2.2021 – 31.1.2023.

2 § PALKANKOROTUKSET

2.1. Yleiskorotukset

2.1. 1. Vuonna 2020

Palkkoja korotetaan 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 17 senttiä tunnilta.

2.1. 2. Vuonna 2021

Palkkoja korotetaan 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,0 prosenttia.

Prosentuaalinen yleiskorotus sentitetään käytössä olevasta viimeisimmästä linja-autoasemien työehtosopimuksen (Oy Matkahuolto Ab) palkkatilaston työntekijöiden STA-luvusta (09/2019 2.273 €/kk).

2.1.3. Vuonna 2022

1.2.2022 voimaan tuleva palkkojen yleiskorotus neuvotellaan 31.1.2022 men- nessä. Yleiskorotus on vähintään verrokkialojen palkankorotusten matemaat- tinen keskiarvo.

Palkkoja korotetaan 1.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.1.2022 mennessä seuraavalla laskentamallilla:

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopi- musten 31.1.2022 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2021 – 31.10.2022 ai- kana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet (kaksi desimaalia):

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teolli- suusliitto ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemi- anteollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsäteollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään mahdolliset paikalliset-, yrityskohtai- set- tai muut vastaavat erät.

Verrokkialojen sopimuskorotusten määrästä vähennetään se prosenttimää- räinen kustannusvaikutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet kustannusvaikutteisista työehtomuutoksista ja jonka he ovat toden- neet työehtosopimusratkaisussaan.

Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkaste- lujakson aikana kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennalli- sesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kertaeristä kaikkien neljän verrokkialan matemaattinen keskiarvo. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan tämän työehtosopimuksen työnte- kijöille yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa). Mikäli jonkun verrokkialan osalta neuvotteluratkaisu ky- seessä olevalle ajalle puuttuu 31.1.2022, jätetään se myös kertaerän lasken- nassa pois jakajasta.

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 31.1.2022 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em. periaat- tein laskettu yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2022 yleiskorotusta laskettaessa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.1.2022 mennessä saavutettu neuvottelu- ratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten to- teuttamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.

Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskoro- tus sentittään käytössä olevasta viimeisimmästä linja-autoasemien työehto- sopimuksen (Oy Matkahuolto Ab) palkkatilaston työntekijöiden STA-luvusta (09/2019 2.273 €/kk).

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.1.2022 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välitys- lautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.2.2022 mennessä.

2.2. Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korotukset

2.2.1. Vuonna 2020

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.2. Vuonna 2021

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.3. Vuonna 2022

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

3 § TEKSTIMUUTOKSET TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Sovitut tekstimuutokset on merkitty linja-autoasemien työehtosopimukseen ja ne tulevat voimaan 1.2.2020 tai työehtosopimukseen myöhemmin merkitystä ajankohdasta lukien.

4 § TYÖAIKADIREKTIIVI

Maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjes- tämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY 8 artiklan ja työaikalain (872/2019) 34 §:n 3 momentin mukaisesti liitot totea- vat, ettei direktiivin 4 ja 7 artikloja ja työaikalain 8 §:n 3 momenttia ja 18 §:ä sovelleta linja-autoasemien työehtosopimuksen soveltamispiirissä.

5 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Linja-autoasemien työehtosopimus on voimassa 31.1.2023 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

6 § ALLEKIRJOITUS

Tällä kolmena saman sanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, joka liit- tojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.

Vakuudeksi

Xxxxx Xxxxxxxx

Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen

OY MATKAHUOLTO AB

Xxxxx Xxxxxx

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxxxx

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

TYÖSUOJELUSOPIMUS ALT-AKT

1 § Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työnte- kijäliitto AKT ry liittyvät STK:n, SAK:n ja STTK:n 10.9.1990 teke- mään sopimukseen työsuojelutyöstä työpaikoilla jäljempänä mai- nituin alakohtaisin sovellutuksin.

2 § Työsuojelutoimikunta tai muu työsuojelusopimuksen 2 §:n tar- koittama elin on perustettava jokaiseen yritykseen, jolla samalla paikkakunnalla yhdessä tai useammassa toimipisteessä työs- kentelee vähintään 20 työntekijää, jolloin muodostuu yksi työ- paikka.

Edellä 1. momentissa tarkoitettu työpaikka voidaan paikallisesti sopien muodostaa myös useammasta, eri paikkakunnilla ja ilman itsenäistä työnjohtoa olevasta toimipisteestä ottamalla huomioon, että näin muodostettu työpaikka muodostaa yhteistoiminnan kan- nalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on neljä (4) työpaikan työn- tekijöiden kokonaislukumäärän ollessa 20...200 ja kahdeksan (8) työntekijöiden kokonaislukumäärän ollessa yli 200.

Mikäli samalla yrityksellä on useampia työsuojelutoimikuntia, yri- tykseen voidaan perustaa, mikäli siitä paikallisesti sovitaan, yh- teinen keskustoimikunta, jonka jäsenet valitaan eri toimikunnista.

3 § Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta sään- nöllisestä työstään valtuutetun tehtävien hoitamiseksi seuraa- vasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko alle 10 1 t

10 - 29 2 t

30 - 49 3 t

50 - 100 5 t

101 - 200 10 t

201 - 350 16 t

351 - 500 24 t

501 - 699 32 t

700 tai yli 40 t

4 § Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa tois- taiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa noudattaen yhden kuukau- den irtisanomisaikaa päättymään samaan aikaan työehtosopi- muksen kanssa. Tällä sopimuksella kumotaan 1.2.2012 allekirjoi- tettu työsuojelusopimus allekirjoituspöytäkirjoineen.

Helsingissä tammikuun 31. päivänä 2017 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

TAULUKKOPALKAT

Taulukkopalkat 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien (€)

	perus	3 v	6 v	9 v	12 v
I
a	2021,30	2075,70	2140,30	2203,20	2261,00
b	1010,65	1037,85	1070,15	1101,60	1130,50
c	11,89	12,21	12,59	12,96	13,30
IV
a	2041,70	2104,60	2165,80	2227,00	2286,50
b	1020,85	1052,30	1082,90	1113,50	1143,25
c	12,01	12,38	12,74	13,10	13,45
VI
a	2068,90	2136,90	2201,50	2261,00	2325,60
b	1034,45	1068,45	1100,75	1130,50	1162,80
c	12,17	12,57	12,95	13,30	13,68
Pääkaupunkiseutu
	perus	3 v	6 v	9 v	12 v
I
a	2118,20	2181,10	2247,40	2313,70	2381,70
b	1059,10	1090,55	1123,70	1156,85	1190,85
c	12,46	12,83	13,22	13,61	14,01
IV
a	2147,10	2213,40	2278,00	2347,70	2414,00
b	1073,55	1106,70	1139,00	1173,85	1207,00
c	12,63	13,02	13,40	13,81	14,20
VI
a	2182,80	2252,50	2322,20	2391,90	2468,40
b	1091,40	1126,25	1161,10	1195,95	1234,20
c	12,84	13,25	13,66	14,07	14,52

Taulukkopalkat 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien (€)

	perus	3 v	6 v	9 v	12 v
I
a	2024,70	2079,10	2143,70	2206,60	2264,40
b	1012,35	1039,55	1071,85	1103,30	1132,20
c	11,91	12,23	12,61	12,98	13,32
IV
a	2045,10	2108,00	2169,20	2230,40	2289,90
b	1022,55	1054,00	1084,60	1115,20	1144,95
c	12,03	12,40	12,76	13,12	13,47
VI
a	2072,30	2140,30	2204,90	2264,40	2329,00
b	1036,15	1070,15	1102,45	1132,20	1164,50
c	12,19	12,59	12,97	13,32	13,70
Pääkaupunkiseutu
	perus	3 v	6 v	9 v	12 v
I
a	2121,60	2184,50	2250,80	2317,10	2385,10
b	1060,80	1092,25	1125,40	1158,55	1192,55
c	12,48	12,85	13,24	13,63	14,03
IV
a	2150,50	2216,80	2281,40	2351,10	2417,40
b	1075,25	1108,40	1140,70	1175,55	1208,70
c	12,65	13,04	13,42	13,83	14,22
VI
a	2186,20	2255,90	2325,60	2395,30	2471,80
b	1093,10	1127,95	1162,80	1197,65	1235,90
c	12,86	13,27	13,68	14,09	14,54

LIITE

KUORMA-AUTOALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN PALKKATAULUKOT 2020

Palkkataulukot 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Täysperävaununkuljettaja ja moduuliyhdistelmän kuljettaja
alle 4 vuotta	14,57	1165,60
4-8 vuotta	14,73	1178,40
8-12 vuotta	15,18	1214,40
yli 12 vuotta	15,51	1240,80
Puoliperävaununkuljettaja ja traktorinkuljettaja (C1E-/CE-ajokorttiluokka)
alle 4 vuotta	14,06	1124,80
4-8 vuotta	14,22	1137,60
8-12 vuotta	14,67	1173,60
yli 12 vuotta	14,95	1196,00
Kuorma-autonkuljettaja, pumppuautonkuljettaja, pyöräkuormaajankuljettaja ja traktorinkul- jettaja (B-/C1-/C-ajokorttiluokka)
alle 4 vuotta	13,77	1101,60
4-8 vuotta	13,92	1113,60
8-12 vuotta	14,34	1147,20
yli 12 vuotta	14,65	1172,00
Henkilöautonkuljettaja, pakettiautonkuljettaja ja traktorinkuljettaja (T-/LT-ajokorttiluokka)
alle 4 vuotta	13,49	1079,20
4-8 vuotta	13,63	1090,40
8-12 vuotta	14,05	1124,00
yli 12 vuotta	14,29	1143,20
Autonapumies
alle 4 vuotta	13,37	1069,60
4-8 vuotta	13,52	1081,60
8-12 vuotta	13,91	1112,80
yli 12 vuotta	14,18	1134,40
Ulkomaanliikenteen palkkataulukot
	15,32	1225,60
8 % korotettuna	16,42	1313,60

Palkkataulukot 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Täysperävaununkuljettaja ja moduuliyhdistelmän kuljettaja
alle 4 vuotta	14,59	1167,20
4-8 vuotta	14,75	1180,00
8-12 vuotta	15,20	1216,00
yli 12 vuotta	15,53	1242,40
Puoliperävaununkuljettaja ja traktorinkuljettaja (C1E-/CE-ajokorttiluokka)
alle 4 vuotta	14,08	1126,40
4-8 vuotta	14,24	1139,20
8-12 vuotta	14,69	1175,20
yli 12 vuotta	14,97	1197,60
Kuorma-autonkuljettaja, pumppuautonkuljettaja, pyöräkuormaajankuljettaja ja traktorinkul- jettaja (B-/C1-/C-ajokorttiluokka)
alle 4 vuotta	13,79	1103,20
4-8 vuotta	13,94	1115,20
8-12 vuotta	14,36	1148,80
yli 12 vuotta	14,67	1173,60
Henkilöautonkuljettaja, pakettiautonkuljettaja ja traktorinkuljettaja (T-/LT-ajokorttiluokka)
alle 4 vuotta	13,51	1080,80
4-8 vuotta	13,65	1092,00
8-12 vuotta	14,07	1125,60
yli 12 vuotta	14,31	1144,80
Autonapumies
alle 4 vuotta	13,39	1071,20
4-8 vuotta	13,54	1083,20
8-12 vuotta	13,93	1114,40
yli 12 vuotta	14,20	1136,00
Ulkomaanliikenteen palkkataulukot
	15,34	1227,20
8 % korotettuna	16,44	1315,20

Oy Matkahuolto Ab
Pääkonttori:	Xxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx
Postiosoite:	PL 100, 00101 Helsinki
Puhelin:	020 710 5000 (vaihde)
Sähköposti:	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx
Kotisivut:	xxx.xxxxxxxxxxx.xx

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry
Toimisto ja postiosoite:	Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki
Puhelin:	09 4789 9480 (vaihde)
Sähköposti:	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
Kotisivut:	xxx.xxx.xx
Toimitusjohtaja	Xxxx Xxxxxxxxxx	09 4789 9370
Johtava asiantuntija	Xxxxx Xxxxxxxx	09 4789 9372
Asiantuntija	Xxxxxx Xxxxxxxx	09 4789 9367
Asiantuntija	Xxxxx Xxxxxxxx	09 4789 9381
Asiantuntija	Xxxxx Xxxxxxxxx	09 4789 9366

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
	Toimisto:	Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6, Helsinki
	Postiosoite:	PL 313, 00531 Helsinki
	Puhelin:	09 613 110 (vaihde)
	Sähköposti:	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
	Kotisivut:	xxx.xxx.xx
AKT:n aluetoimistot:
Helsinki	Joensuu	Jyväskylä	Kotka
Viherniemenkatu 5	Kauppakatu 32	Ilmarisenkatu 2 LH 24	Puutarhakatu 12
00530 Helsinki	80100 Joensuu	40100 Jyväskylä	48100 Kotka
Puh: 09 6131 1402	Puh: 013 511 1411	Puh: 014 443 1421	Puh: 05 740 1431
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxx Xxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxx	Xxxxxx Xxxxxxxxxx	Xxxx Xxxxxxxxxx
matkap. 0500 472 919	matkap. 044 412 3007	matkap. 0400 239 940	matkap. 0400 905 502
Aluetoimitsija
Xxxx Xxxx
matkap. 045 235 5215
Lahti	Oulu	Pori	Rovaniemi
Keskuskatu 11	Mäkelininkatu 31	Isolinnankatu 24, 2. krs	Xxxxxxxx 00 A 10
15870 Hollola	90100 Oulu	20800 Pori	96200 Rovaniemi
Puh: 03 526 0551	Puh: 08 870 1441	Puh: 02 543 1451	Puh: 016 459 1461
	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
	Xxxx Xxxxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxx	Xxxx Xxxxxxxx
	matkap. 040 506 3376	matkap. 040 590 0889	matkap. 040 519 7191
Tampere	Turku	Vaasa
Rautatienkatu 10, 6. krs	Xxxxxxxxxxx 0 b	Xxxxxxxxx 00
33100 Tampere	20100 Turku	65100 Vaasa
Puh: 03 230 1510	Puh: 02 450 1541	Puh: 06 220 1561
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx	Xxxx Xxxxxxxxxx	Xxxxxxxx Xxxxx
matkap. 044 412 3014	matkap. 040 703 5695	matkap. 0400 762 689