TYÖEHTOSOPIMUS
Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden
22.11.2007-31.10.2009
SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN
TYÖEHTOSOPIMUS
22.11.2007 – 31.10.2009
SISÄLTÖ Sivu
Työehtosopimuksen uusimista koskeva allekirjoituspöytäkirja 1
TYÖEHTOSOPIMUS 9
Johdanto 9
1. LUKU: Soveltamisala ja palkkaus 10
1 § Sopimuksen soveltamisala 10
2 § Palkat 10
3 § Palkkapolitiikka 11
2. LUKU: Työaika, vuosiloma ja matkustaminen 12
4 § Säännöllinen työaika 12
5 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 12
6 § Liukuva työaika 13
7 § Yli- ja lisätyö 13
8 § Arkipyhäviikot 13
9 § Työajan käyttösuunnitelma 14
10 § Vuosilomapalkka, lomaraha ja joustovapaa 14
11 § Vapaa-aikana matkustaminen 15
12 § Matkakustannusten korvaukset 17
3. LUKU: Muut työehdot 17
13 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka sekä lyhyt tilapäinen loma 17
14 § YT-lain soveltaminen 19
15 § Työsopimuksen irtisanomisajat sekä työllistymisen ja
muutosturvan toimintamalli 19
4. LUKU: Paikallinen yhteistoiminta ja järjestösuhteet 22
16 § Paikallinen sopiminen 22
17 § Tiedottaminen 22
18 § Yhteistoiminta 25
19 § Luottamusmies 26
20 § Neuvottelujärjestys 30
21 § Järjestäytymisvapaus 30
22 § Ryhmähenkivakuutus 30
23 § Sopimuksen sitovuus 30
24 § Työrauhavelvoite 31
25 § Sovintolautakunta 31
26 § Sopimuksen voimassaolo 32
LIITTEET
Matkakustannusten korvaukset 33
Tutustu työelämään ja tienaa –kesäharjoitteluohjelma 35
Pöytäkirja ammatilliseen koulutukseen liittyvien harjoittelu- mahdollisuuksien lisäämisestä 37
Ratkaisulautakunnan toimintaperiaatteet 39
Työsopimusmalli 41
Työsopimuslomakkeen täyttöohje 44
TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUSIMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika 19.12.2007
Paikka Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Helsinki
Läsnä Xxxxxx Xxxxxxxxx, SKOL Xxxxx Xxxxxx, YTN Xxxx Xxxxxx, SKOL Xxxxxx Xxxxxx, YTN
Xxxxxx Xxxxx, SKOL Xxxxx Xxxxxxxxx, YTN Xxxxx Xxxxxxxx, YTN
1 §
Työehtosopimuksen uusiminen
Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry. ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. uudistavat 15.12.2004 tekemänsä työ- ehtosopimuksen piirisovittelija Xxx Xxxxxx tekemän sovinto- ehdotuksen ja käytyjen neuvotteluiden mukaisesti jäljempänä mainitulla tavalla. Uusi sopimuskausi alkaa 22.11.2007 ja päättyy 31.10.2009.
2 § Palkankorotukset
Vuosi 2007
Yleiskorotus 1.12.2007
Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan sen palkanmak- sukauden alusta, joka alkaa 1.12.2007 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 3,9 %. Yleiskorotus laske- taan 30.11.2007 voimassa olleesta palkasta.
Vuosi 2008
Työpaikkakohtainen erä 1.4.2008
Kuukausipalkkoja korotetaan yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä, jonka suuruus on 2,5 % laskettuna 31.3.2008 tai muuna sovittuna ajankohtana voimassa olleesta työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työsuhteessa olevien ylempien toimihenkilöiden säännöllisen työajan palkkasummasta. Erän
Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän määräytymisperusteet ja suuruus selvitetään luottamushenkilölle tai muutoin paikallisesti. Erän jakoperusteet ja mahdollinen toteutusajankohta sovitaan paikallisesti luottamushenkilön tai henkilöstöryhmän muun edustajan kanssa.
Mikäli erän jakoperiaatteista sekä toteutusajankohdasta sovi- taan, on erän suuruus 2,5 % ja työnantaja toteuttaa erän sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.4.2008 tai lähinnä sen jälkeen tai muuna sovittuna ajankohtana. Ellei näistä sovita, erän suuruus on 2,0 % ja se jaetaan seuraavasti: 0,7 %:n erä laskettuna ylempien toimihenkilöiden 31.3.2008 palkkasum- masta ottaen huomioon em. periaatteet siten, että työnantaja toteuttaa erän käytön sekä 1,3 %:n erä laskettuna edellä mainitulla tavalla palkkasummasta siirretään syksyn 2008 yleis- korotukseen.
Luottamushenkilöllä on oikeus saada selvitys kohtuullisessa ajassa palkankorotuksen jälkeen paikallisen erän kohdentami- sesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä sekä heille jaetun paikallisen erän kokonaismäärä.
Yleiskorotus 1.11.2008
Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan sen palkanmak- sukauden alusta, joka alkaa 1.11.2008 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 %. Yleiskorotus laske- taan 31.10.2008 voimassa olleesta palkasta.
Vuosi 2009
Työpaikkakohtainen erä 1.4.2009
Kuukausipalkkoja korotetaan yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä, jonka suuruus on 2,5 % laskettuna 31.3.2009 tai muuna sovittuna ajankohtana voimassa olleesta työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työsuhteessa olevien ylempien toimihenkilöiden säännöllisen työajan palkkasummasta. Erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta,
yrityksen palkkapolitiikkaa sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksissä.
Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän määräytymisperusteet ja suuruus selvitetään luottamushenkilölle tai muutoin paikallisesti. Erän jakoperusteet ja mahdollinen toteutusajankohta sovitaan paikallisesti luottamushenkilön tai henkilöstöryhmän muun edustajan kanssa.
Mikäli erän jakoperiaatteista sekä toteutusajankohdasta sovi- taan, on erän suuruus 2,5 % ja työnantaja toteuttaa erän sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.4.2009 tai lähinnä sen jälkeen tai muuna sovittuna ajankohtana. Ellei näistä sovita, erän suuruus on 2,0 % ja se jaetaan seuraavasti: 0,8 %:n erä laskettuna ylempien toimihenkilöiden 31.3.2009 palkkasum- masta ottaen huomioon em. periaatteet siten, että työnantaja toteuttaa erän käytön sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.4.2009 tai lähinnä sen jälkeen sekä 1,2 %:n erä lasket- tuna edellä mainitulla tavalla palkkasummasta maksetaan yleis- korotuksena samana ajankohtana (1.4.2009).
Luottamushenkilöllä on oikeus saada selvitys kohtuullisessa ajassa palkankorotuksen jälkeen paikallisen erän kohdentami- sesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä sekä heille jaetun paikallisen erän kokonaismäärä.
3 §
Matkakustannusten korvaukset
Verovapaaksi katsottavat matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet vuosina 2007, 2008 ja sopimuskauden aikana vuonna 2009 määräytyvät verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.
4 §
Vapaa-aikana matkustamisen korvaaminen Työehtosopimuksen 11 § muutetaan seuraavasti: ”11 § Vapaa-aikana matkustaminen
Vapaa-aikana matkustamisen korvauksesta sovitaan paikalli- sesti. Ellei paikallisesti ole muuta sovittu, niin vapaa-aikana matkustaminen korvataan seuraavasti:
Kotimaisten asiakasprojektimatkojen osalta korvataan vapaa- aikana matkustaminen 1.1.2008 alkaen matkavuorokauden aikana kaksi tuntia ylittävältä ajalta 15 euron tuntikorvauksella.
Ulkomaisten asiakasprojektimatkojen osalta korvaus makse- taan 1.1.2009 alkaen.
Tuntikorvaus maksetaan kun vähintään puolet tunnista on kulu- nut. Korvaus maksetaan työpäivänä enintään 8 tuntiin asti ja vapaapäivänä 10 tuntiin asti.
Korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ei myöskään mak- seta ylemmän toimihenkilön osallistuessa koulutukseen tai alansa messutapahtumiin.
Matkustamiseen käytetyksi ajaksi luetaan:
• matkustaminen kodin ja työkohteen, varsinaisen työnteko- paikan ja työkohteen tai työkohteiden välillä,
• aika, joka kuluu liikennevälineissä matkustamiseen ja siirty- misiin liikennevälineestä toiseen, mukaan lukien välttämät- tömät odotusajat lentokentillä yms.
Matkustamiseen käytettyyn aikaan ei lueta majoitettuna olo- aikaa matkan kestäessä tai työkohteessa oloaikaa. Matkusta- miseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan.
Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman matkavuorokauden kuluessa, ei toimihenki- lön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
Paikallisesti voidaan sopia erityyppisiin matkoihin sovelletta- vaksi erilaisia korvauskäytäntöjä.
Matka-ajan korvaaminen voidaan sopia myös esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
1. Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käyte- tyn ajan korvaamisesta sovitaan tarvittaessa esimiehen ja ylemmän toimihenkilön välillä. Näin on laita erityisesti tilan- teissa, joissa työehtosopimuksen mukaiset matka-ajalta maksettavat korvaukset aiheuttavat palkkauksellisen epäsuhteen.
3. Mikäli ylemmän toimihenkilön työtehtäviin kuuluu olennai- sena osana jatkuva tai säännöllisesti toistuva matkusta- minen normaalin työajan ulkopuolella ja ylempi toimihenkilö voi työtehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, tämä seikka otetaan huomioon palkkaperusteissa.
4. Muissa tapauksissa matka-ajan korvaamisesta sovitaan tapauskohtaisesti.
Pöytäkirjamerkintä
SKOL tiedottaa jäsenyrityksilleen, että työehtosopimusneu- vottelujen yhteydessä on sovittu seuraavasta matka-ajan korvausperusteesta, joka ei ole työehtosopimusmääräys:
Ellei toisin ole sovittu, maksetaan toimihenkilölle yksinkertainen tuntipalkka niiden hänen työtuntijär- jestelmän mukaisena vapaa-aikanaan matka-aikaan käytettyjen tuntien osalta, jotka työnantaja voi erik- seen laskuttaa asiakkaaltaan.
Tällä sopimuksella ei muuteta paikallisia sopimuksia, joissa matka-ajan korvauksesta on sovittu tätä työehtosopimusta korkeammat korvaukset.”
5 §
Jatkuva neuvottelumenettely
Osapuolet toteavat toteuttavansa jatkuvan neuvottelumenette- lyn periaatetta. Neuvottelun kohteena ovat ainakin seuraavat aiheet ja työryhmät:
• Työaikapankkityöryhmä, jonka toimeksianto loppuu 31.3.2008. Työryhmän tehtävänä on laatia soveltamisohje työaikapankin perustamiseksi. Osapuolet toteavat samalla, että työaikapankkiin voidaan työehtosopimuksen mukai- sesti säästää 10 §:n mukaiset säästö- ja joustovapaat sekä 11 §:n mukaiset korvaukset.
• Komennustyöryhmä, joka toteuttaa kevään 2008 aikana selvityksen yleisistä komennusehdoista ja –käytännöistä sekä laatii asiasta yhteenvedon 31.12.2008 mennessä.
6 §
Työpaikkojen yhteinen luottamusmies
Työpaikoissa voidaan valita yhteinen luottamusmies toimihenki- löille ja ylemmille toimihenkilöille. Valinnasta keskustellaan pai- kallisesti työnantajan ja henkilöstön kesken. Yhteisen luotta- musmiehen valintaa tulee kannattaa merkittävä osa kummas- takin henkilöstöryhmästä. Mikäli jommallakummalla henkilöstö- ryhmällä on jo luottamusmies, ei ole mahdollisuutta valita yhteistä luottamusmiestä, ellei järjestetä uutta vaalia.
Työehtosopimusosapuolilla on mahdollisuus perustellusta syys- tä irtisanoa työpaikkakohtaisesti yhteinen luottamusmies ilmoit- tamalla siitä sopijaosapuolille. Irtisanomisaika on 3 kuukautta.
Luottamusmies edustaa molempia henkilöstöryhmiä. Yhteistä luottamusmiestä koskevat työehtosopimuksen luottamusmies- määräykset sovitaan paikallisesti.
7 §
Luottamusmiehen korvaus
Työnantaja maksaa luottamusmiehenä toimivalle ylemmälle toimihenkilölle 1.12.2007 alkaen, ellei muusta ole sovittu, erilli- sen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on:
Ylempien toimi- henkilöiden lukumäärä | Korvaus euroa/kk |
10-50 | 100 |
00-000 | 000 |
yli 100 | 180 |
8 §
Työsuojeluvaltuutetun korvaus
Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutettuna toimivalle ylem- mälle toimihenkilölle 1.12.2007 alkaen, ellei muusta ole sovittu, erillisen 50 euron kuukausikorvauksen edellyttäen, että hän edustaa vähintään 20 toimihenkilöä.
9 § Soveltamisala
Työehtosopimuksen 1 §:ssä mainituilla yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvilla ja johtamiseen osallistuvilla henkilöillä tarkoi- tetaan myös edellä mainittuihin verrattavia tulosvastuullisissa päällikkötehtävissä olevia henkilöitä.
Työehtosopimusten soveltamisalan tarkastelua koskien SKOL ja YTN sopivat seuraavaa:
Soveltamisalatyöryhmä: SKOL/TU soveltamisalatyöryhmän paikallista selvitystyötä koskevat käytännön ohjeet laaditaan kaikkien ratkaisulautakunnassa edustettujen liittojen kanssa.
Soveltamisalaa koskeva paikallinen selvitystyö: SKOL ja YTN ovat omalta osaltaan valmiita, ratkaisulautakunnassa edustettujen liittojen kanssa, kehottamaan edellisessä kappa- leessa mainitun työryhmän työn valmistuttua paikallisia osa- puolia toteuttamaan SKOL/TU työehtosopimuksen allekirjoitus- pöytäkirjan tarkoittama soveltamisalaa koskeva paikallinen selvitystyö.
Ongelmatilanteiden ratkaisu: Mikäli yrityksissä tapahtuvan tarkastelun perusteella osapuolet eivät pääse yhteisymmärryk- seen tarkastelun kohteena olevan tehtävän soveltamisalasta, menetellään siten kuin liittojen välisestä neuvottelujärjestyk- sestä ja ratkaisulautakunnasta on sovittu. SKOL, TU ja YTN ovat sopineet työehtosopimuksen liitteeksi ratkaisulautakun- nasta ja sen toimintaperiaatteista.
10 §
Tasa-arvo
Osapuolet pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän ta- voitteen saavuttamiseksi korostavat laissa mainittujen velvolli- suuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä.
11 §
Työehtosopimuksen uusiminen
Osapuolet ovat sopineet työehtosopimuksen rakenteellisesta uudistamisesta sekä erityisesti §:ien 13, 15, 17, 18 ja 19 uusi- misesta liitteessä mainitulla tavalla.
Allekirjoituspöytäkirjan kohdat 2, 4, 7 ja 8 on hyväksytty valta- kunnansovittelijan toimistossa piirisovittelija Xxx Xxxxxx johdolla käydyssä sovittelussa 22.11.2007.
Helsingissä 19.12.2007
SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY
Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
TYÖEHTOSOPIMUS
Johdanto
Yrityksen ja ylemmän toimihenkilön yhteistyöllä on kasvava merkitys yritysten toiminnassa. Tämän vuoksi sekä ylempiä toimihenkilöitä kos- kevan aktiivisen ja yksilöllisen työsuhdepolitiikan edistämiseksi työmarkki- noilla ovat Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry tehneet seuraavan työehtosopimuksen, jossa sopijapuolilla tarkoitetaan SKOLia ja YTN:ää.
Ottaen huomioon ylemmän toimihenkilön aseman, koulutuksen, koke- muksen ja vastuun merkityksen sopijapuolet korostavat, että yrityksen ja ylemmän toimihenkilön välisen suhteen tulee olla luottamuksellinen ja että yrityksen tulee tukea ylempää toimihenkilöä hänen hoitaessaan tehtä- viään, kehittäessään itseään ja toimiessaan yrityksen edustajana yleensä sekä suhteessa muihin henkilöstöryhmiin.
Sopijapuolet pyrkivät edistämään ylempiä toimihenkilöitä koskevaa aktiivista, kannustavaa ja yksilöllistä työsuhdepolitiikkaa siten, että ylem- pien toimihenkilöiden yleiset työehdot tulevat kokonaisuutena ottaen noudattamaan elinkeinoelämässä kulloinkin yleisiä toimihenkilöiden työehtoja ellei ylempien toimihenkilöiden asemasta tai tehtävien luonteesta muuta johdu.
Lisäksi sopijaosapuolet hyväksyvät sen, että työmarkkinoilla yleisesti noudatettuja kehittämis-, koulutus- ja työsuojelua koskevia periaatteita sovelletaan myös ylempiin toimihenkilöihin.
Sopijaosapuolet seuraavat yhteistoimin aktiivisesti ylempien toimihenki- löiden työehtojen kokonaiskehitystä sekä pyrkivät siihen tarpeen tullen vaikuttamaan.
Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yrityksen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Tässä tarkoituksessa sopijaosapuolet myötävaikuttavat osaltaan yhteistoiminnan kehittämiseen ja henkilöstön voimavarojen hyödyntämiseen.
Kehittämistoimien tarkoituksena on johtaa tuottavuuden kasvuun sekä mielekkäisiin ja kehittäviin työtehtäviin.
Yrityksen menestykselle on tärkeää henkilöstön riittävä osaaminen ja sen edellyttämä jatkuva kouluttautuminen. Sopijaosapuolet pyrkivät omalta osaltaan edistämään yritysten ja ylempien toimihenkilöiden tarpeisiin sopivaa ammatillista koulutusta. Työpaikan yhteistoiminnan kehittämi- sessä on yhteisellä koulutuksella keskeinen merkitys. Tämän vuoksi sopijaosapuolet kehittävät yhteistä koulutusta siten, kuin siitä osapuolten välillä sovitaan.
1. LUKU: Soveltamisala ja palkkaus
1 §
Sopimuksen soveltamisala
Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Suunnittelu- ja konsulttitoi- mistojen liitto SKOL ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat ylemmät toimihenkilöt. Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edel- lytetään korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulutasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Koulutuksen mukanaan tuoma muodolli- nen pätevyys tai sen puuttuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkai- se, kuuluuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin tai ei.
Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksen ylemmän toimihenkilön tehtävä on suunnittelu-, konsultointi- tai asian- tuntijatehtävä taikka esimiestehtävä. Xxxxxxx toimihenkilön toimi on suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehto- sopimuksen soveltamisalan sisältämiä toimia vaativampi.
Xxxxxxxxxxxxx kuuluminen tiettyyn henkilöryhmään määräytyy hänen pääasiallisten tehtäviensä mukaisesti.
Sopimus ei koske yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvia ja johtamiseen osallistuvia henkilöitä, ei myöskään näihin verrat- tavia johtoa avustavia asiantuntijoita eikä henkilöitä, jotka edus- tavat työsuhteeseen liittyvissä asioissa yritystä suhteessa ylem- piin toimihenkilöihin ja joilla on oikeus tai valtuutus päättää ylempien toimihenkilöiden työehdoista.
Pöytäkirjamerkintä:
Sopimuksen soveltamisalaa koskeva muotoilu ei merkitse muutosta tämän työehtosopimuksen aikaisempaan soveltamisalaan.
2 § Palkat
Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työ- sopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Osa kokonaisansiosta voi muodostua työ- paikkakohtaisesti määritettyjen muuttuvien palkkatekijöiden perusteella.
3 § Palkkapolitiikka
Yrityksessä määritellään henkilöstöön sovellettava palkkapoli- tiikka. Liitot suosittavat, että palkat määräytyvät työn vaativuu- den mukaan ja palkkapolitiikka tähtää työsuoritusten palkitsemi- seen sekä yrityksen tehokkuuden ja kannattavuuden paranta- miseen.
Palkkapolitiikka perustetaan seuraaville periaatteille kokonaan tai osittain:
• Rakentuu yrityksen liikeidean pohjalle ja tukee sen toteutu- mista
• Tukee yrityksen tehokkuuden, kannattavuuden ja kilpailu- kyvyn kehittämistä
• On yksilöllinen. Ottaa huomioon yksilön työtehtävien vaati- vuuden ja vastuun sekä hänen osaamisensa ja työtulok- sensa.
• Palkitsee sellaisista yksilöllisistä kyvyistä ja taidoista kuin tiedon hallinta, projektinjohtotaito, arvostelu-, aloite-, innovointi- ja yhteistyökyky.
• Kannustaa yksilöä ammattitaidon syventämiseen ja laajen- tamiseen
• Tukee työyhteisölle asetettujen yhteisten tavoitteiden toteu- tumista sekä yhteistyötä yli toiminto- ja henkilöstöryhmä- rajojen.
• On selkeä, pitkäjänteinen ja johdonmukainen, mutta jousta- vasti muutettavissa yrityksen toimintaedellytysten tai liike- idean sitä vaatiessa.
Palkkapolitiikan onnistumisen edellytyksenä on, että sen peri- aatteista vallitsee yhteisymmärrys ja että esimies ja toimihenkilö keskustelevat työtehtävien toteutumisesta ja tämän vaikutuk- sesta palkkaan.
Pöytäkirjamerkintä
Palkkapolitiikkaosuus on luonteeltaan suositus/menettely- tapaohje, josta poikkeamista ei pidetä työehtosopimuslain tarkoittamana rikkomuksena.
2. LUKU: Työaika, vuosiloma ja matkustaminen 4 §
Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa ellei paikallisesti toisin sovita.
Pöytäkirjamerkintä
1. Tällä ei muuteta sopimuksen voimaan tullessa noudatetta- vina olevia säännöllisiä työaikoja siltä osin kuin ne eivät ylitä 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
2. Jos paikallisesti sovitaan säännöllisen perustyöajan muut- tamisesta, sovitaan samalla sen vaikutuksesta palkkauk- seen.
Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
5 §
Keskimääräinen säännöllinen työaika
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä voidaan paikallisesti sopia vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista. Tällöin on laadittava etukäteen suunnitelma työajan tasaa- misesta vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Työajan tasaaminen voidaan toteuttaa enintään vuoden mittaisena ajanjaksona. Paikallisesti sovitaan työajan tasoittumisen periaatteista.
Ellei paikallisesti toisin sovita, muutoksesta edellä olevan koh- dan mukaiseen työaikajärjestelmään ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toi- meenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.
6 §
Liukuva työaika
Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan enimmäiskertymäs- tä työaikalaista poiketen kuitenkin niin, että enimmäiskertymä voi olla enintään 100 tuntia.
Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa ylem- män toimihenkilön pitämään kertyneitä plus-tunteja vapaana ja tarvittaessa myös kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimihenkilölle ja vastaa- vasti toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plus- tunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikai- semmin työnantajalle.
7 §
Yli- ja lisätyö
Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään sekä kalenterivuotta että neljää kuukautta ellei paikallisesti toisin sovita.
Ylityö korvataan työaikalain mukaan. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa peruspalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 158 silloin, kun säännöllinen viikoittainen työaika on 37,5 tuntia ja luvulla 160 silloin, kun säännöllinen viikoittainen työaika on 40 tuntia.
Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota ylemmän toimihenkilön suostu- muksella tehdään yli sovitun säännöllisen työajan sen kuiten- kaan ylittämättä 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Lisätyö ei ole ylityötä. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.
8 § Arkipyhäviikot
Ellei paikallisesti toisin sovita, arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä. Vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon säännöllistä työaikaa, ovat seuraavassa luetellut arkipyhät ja niitä seuraavat lauantait:
• loppiainen
• pitkäperjantai
• 2. pääsiäispäivä
• vapunpäivä
• helatorstai
• juhannusaatto
• itsenäisyyspäivä
• jouluaatto
• 1. joulupäivä
• 2. joulupäivä.
9 §
Työajan käyttösuunnitelma
Työpaikalla on laadittava työajan käyttösuunnitelma, josta käy- vät ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankoh- dat sekä viikoittaiset vapaapäivät.
Ellei paikallisesti toisin sovita, työajan käyttösuunnitelman muu- toksesta ilmoitetaan asianomaisille ylemmille toimihenkilöille mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.
Työajan käyttösuunnitelma on pyrittävä laatimaan myös osa- aikatyötä tai vaihtelevia ja tilapäisiä työvuoroja koskien.
10 §
Vuosilomapalkka, lomaraha ja joustovapaa
Vuosilomapalkan maksuajankohdasta voidaan vuosilomalain 15
§:stä poiketen sopia paikallisesti toisin.
Ellei paikallisesti toisin sovita, lomarahana maksetaan 50 % ylemmän toimihenkilön vuosilomapalkasta, lomaraha makse- taan viimeistään vuosiloman päättymistä seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä.
Toimihenkilölle maksetaan työsuhteen päättyessä hänestä itsestään riippumattomasta syystä lomarahan suuruinen kor- vaus lomakorvauksesta laskettuna. Korvausta ei kuitenkaan
Toimihenkilöllä on oikeus säästää vuosilomalain 27 §:n mukai- sena säästövapaana pidettäväksi 18 päivää ylittävä loman osa lomanmääräytymisvuosittain ansaitsemistaan lomapäivistä (talvi- ja kesälomasta).
Paikallisesti voidaan sopia lomarahan ja työaikajärjestelyihin perustuvien vapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Jousto- vapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava.
Joustovapaalta ei makseta lomarahaa.
11 §
Vapaa-aikana matkustaminen
Vapaa-aikana matkustamisen korvauksesta sovitaan paikalli- sesti. Ellei paikallisesti ole muuta sovittu, niin vapaa-aikana matkustaminen korvataan seuraavasti:
Kotimaisten asiakasprojektimatkojen osalta korvataan vapaa- aikana matkustaminen 1.1.2008 alkaen matkavuorokauden aikana kaksi tuntia ylittävältä ajalta 15 euron tuntikorvauksella.
Ulkomaisten asiakasprojektimatkojen osalta korvaus maksetaan 1.1.2009 alkaen.
Tuntikorvaus maksetaan kun vähintään puolet tunnista on kulu- nut. Korvaus maksetaan työpäivänä enintään 8 tuntiin asti ja vapaapäivänä 10 tuntiin asti.
Korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ei myöskään makseta ylemmän toimihenkilön osallistuessa koulutukseen tai alansa messutapahtumiin.
Matkustamiseen käytetyksi ajaksi luetaan:
• matkustaminen kodin ja työkohteen, varsinaisen työnteko- paikan ja työkohteen tai työkohteiden välillä,
• aika, joka kuluu liikennevälineissä matkustamiseen ja siirty- misiin liikennevälineestä toiseen, mukaan lukien välttämät- tömät odotusajat lentokentillä yms.
Matkustamiseen käytettyyn aikaan ei lueta majoitettuna olo- aikaa matkan kestäessä tai työkohteessa oloaikaa. Matkustami- seen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan.
Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman matkavuorokauden kuluessa, ei toimihenki- lön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
Paikallisesti voidaan sopia erityyppisiin matkoihin sovelletta- vaksi erilaisia korvauskäytäntöjä.
Matka-ajan korvaaminen voidaan sopia myös esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
1. Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käyte- tyn ajan korvaamisesta sovitaan tarvittaessa esimiehen ja ylemmän toimihenkilön välillä. Näin on laita erityisesti tilan- teissa, joissa työehtosopimuksen mukaiset matka-ajalta maksettavat korvaukset aiheuttavat palkkauksellisen epäsuhteen.
2. Mikäli on kysymys runsaasta tilapäistä tai projektiluontoista työtä koskevasta matkustamisesta, seurataan ylemmälle toimihenkilölle kertyvän matka-ajan määrää. Tämä voidaan korvata esimerkiksi määrävälein maksettavalla kertakor- vauksella.
3. Mikäli ylemmän toimihenkilön työtehtäviin kuuluu olennai- sena osana jatkuva tai säännöllisesti toistuva matkusta- minen normaalin työajan ulkopuolella ja ylempi toimihenkilö voi työtehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, tämä seikka ote- taan huomioon palkkaperusteissa.
4. Muissa tapauksissa matka-ajan korvaamisesta sovitaan tapauskohtaisesti.
Pöytäkirjamerkintä
SKOL tiedottaa jäsenyrityksilleen, että työehtosopimusneuvotte- lujen yhteydessä on sovittu seuraavasta matka-ajan korvaus- perusteesta, joka ei ole työehtosopimusmääräys:
Ellei toisin ole sovittu, maksetaan toimihenkilölle yksin- kertainen tuntipalkka niiden hänen työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan matka-aikaan käytettyjen
tuntien osalta, jotka työnantaja voi erikseen laskuttaa asiakkaaltaan.
Tällä sopimuksella ei muuteta paikallisia sopimuksia, joissa matka-ajan korvauksesta on sovittu tätä työehtosopimusta korkeammat korvaukset.
12 §
Matkakustannusten korvaukset
Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantaja korvaa ylemmän toimi- henkilön tarpeelliset työmatkakustannukset noudattaen kulukor- vausten ja päivärahojen sekä kilometrikorvausten osalta liittees- sä olevia perusteita ja määriä, muilta osin noudatetaan yritys- kohtaista kirjallista ohjetta (matkustussääntö).
Pöytäkirjamerkintä
Edellä tarkoitettua matkustussääntöä ei edellytetä laaditta- van kirjallisesti 10 toimihenkilön tai pienemmissä yrityksissä.
3. LUKU: Muut työehdot 13 §
Xxxxxxxxxxx ja äitiysvapaan palkka sekä lyhyt tilapäinen loma
Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aikaansaanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai tör- keällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden valli- tessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti:
Mikäli työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti enintään yhden kuukauden maksetaan sairausajan palkkana 50 % palkasta työsopimuslain 2 luvun 11 § :n mukaisesti.
Työsuhde jatkunut yhdenjaksoisesti | Palkka |
1 kuukauden mutta enintään 1 vuoden | 4 viikolta |
1 vuoden mutta alle 5 vuotta | 5 viikolta |
5 vuotta tai kauemmin | 3 kuukaudelta |
Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa työhön paluusta, ei toimi- henkilö ole oikeutettu uuteen taulukon mukaiseen sairausajan- palkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään taulukossa mainitulta ajanjaksolta. Jos työn- antajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työ- kyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2. momentin mukaiselta yh- den päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kysees- sä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.
Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä mil- loin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän ja pyynnöstä esittä- mään hyväksyttävän selvityksen työkyvyttömyydestään. Työn- antajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lää- kärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimi- henkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnanta- xxx xxxxxxxxxx tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.
Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.
Xxxxxxxxxxxxxxx annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan.
Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukau- delta edellyttäen, että hänen työsuhteensa on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä ja että toimihenkilöllä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauk- sen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosi- lomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.
Lyhyen tilapäisen loman pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.
Soveltamisohje
Lyhyt tilapäinen loma perhepiirissä sattuvissa sairaus- tapauksissa on tarkoitettu asianmukaisen hoidon järjestä- mistä varten. Työnantajan vaatiessa on toimihenkilöllä näyttövelvollisuus lyhyen tilapäisen loman tarpeesta.
Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenki- lölle kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
14 §
YT-lain soveltaminen
YT-lain mukainen kuuden viikon neuvotteluaika lasketaan neu- votteluesityksen tekemisestä.
15 §
Työsopimuksen irtisanomisajat sekä työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
Irtisanomisaika | työsuhteen kesto |
14 päivää | enintään 1 vuosi |
1 kuukausi | >1…4 vuotta |
2 kuukautta | >4…8 vuotta |
4 kuukautta | >8…12 vuotta |
6 kuukautta | yli 12 vuotta |
Jollei muusta sovita, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
Irtisanomisaika | työsuhteen kesto |
14 päivää | enintään 5 vuotta |
1 kuukausi | yli 5 vuotta |
Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin- ottovelvollisuudesta voidaan poiketa työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työ- sopimuksen irtisanomis- ja päättämistilanteessa erillisenä kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet ylemmän toimihenkilön uudelleen työllistymisen edistämiseksi.
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI
Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.
Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteis- toimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisäl- löstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitel- massa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irti- sanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palve- lujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemas- sa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työn- tekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoi- tus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaiku- tusten käsittelystä.
Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvitta- vat muutokset.
Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymis- ohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.
Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irti- sanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskey- tyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suos- tumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtä- viään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työn- antaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllisty- misohjelman laatimiseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täyden- tää myöhemmin.
Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman teke- miseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enin- tään yksi kuukausi;
2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttele- mättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
4. LUKU: Paikallinen yhteistoiminta ja järjestösuhteet 16 §
Paikallinen sopiminen
Tässä sopimuksessa mainittu paikallinen sopiminen on mahdol- lista joko työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välillä tai työn- antajan ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä.
Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenki- löitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta muuta ole sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompi- kumpi sopijapuoli sitä pyytää. Luottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus tulee tehdä kirjallisesti, jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, elleivät molemmat osapuolet pidä sitä tarpeettomana. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on osa tätä sopimusta. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun sopi- muksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuu- kauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jäl- keen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
17 § Tiedottaminen
Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistu- vasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamusmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle. Jos tie-
dottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.
Osapuolet suosittelevat, että alihankintaa ja työvoiman vuok- rausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
Osapuolet suosittelevat, että vuokratyövoiman käyttö on pyrit- tävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kesto- ajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukais- ta teettää omilla toimihenkilöillä.
Jos työnantaja ottaa käyttöön palkkaustapoja täydentävinä palkkioina maksettavia lisiä ns. tulospalkkioita, työnantajan tulee selvittää toimihenkilöille kirjallisesti palkkiojärjestelmän sisältö ennen sen käyttöönottoa. Palkkion perusteena on yleensä taloudellinen tulos tai tuottavuus- tai kehitystavoitteen saavuttaminen. Palkkio kertyy usein palkanmaksukautta pidemmissä jaksoissa. Luottamusmiehelle tulee selvittää mitä ylempien toimihenkilöiden ryhmiä järjestelmä koskee.
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
• Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
• Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana yrityksen talou- dellisesta tilasta selvitys, josta käyvät ilmi tilauskannan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
• Vuosittain tasa-arvosuunnitelma, mikäli yrityksessä työs- kentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.
• Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot hen- kilömäärässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.
• Vuosittain yhteistoimintalain edellyttämät koulutustavoit- teet, mikäli yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä.
Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien toimihenkilöiden erityistarpeisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla toimihenkilöt voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää
Yrityksen tulee ilmoittaa viipymättä olennaiset muutokset kai- kissa edellä mainituissa tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena. Yrityksissä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöi- den määrä on säännöllisesti 20 - 29, työnantaja voi esittää sel- vityksen yrityksen taloudellisesta tilasta yrityksen koko henkilös- tölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa.
Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdolli- suuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja talous- näkymiä.
Milloin tiedottamisen perusteltuna esteenä ovat yrityksen tuotannolliselle toiminnalle tai taloudelle vahinkoa aiheuttavat painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, työnantajan on tiedotettava asiasta viivytyksettä sen jälkeen, kun edellä mai- nittuja esteitä tiedottamiselle ei enää ole. Samalla työnantajan on esitettävä perusteet poikkeavalle menettelylle.
Ylempien toimihenkilöiden tulee saattaa esimiestensä tietoon yrityksen toiminnan tai työnantajan ja henkilöstön yhteistoimin- nan kannalta merkitykselliset asiat.
Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamusmiehille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.
Milloin yrityksen ylemmät toimihenkilöt tai heidän edustajansa ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden tai henki- löstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaes- saan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle toimihenkilölle tai toimihenkilöiden edustajalle.
Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on oikeus jär- jestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä.
Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia sekä työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.
Henkilöstöryhmällä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla tai kyseessä oleva tieto voidaan lähettää sähkö- postilla ja varata sille oma paikka järjestelmän arkistossa, jos asiasta on työnantajan kanssa sovittu.
18 § Yhteistoiminta
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perus- tamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteistoimintaelin voi korvata erilliset yhteis- toiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimi- kunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoi- mintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa- arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu otetaan yrityksissä mukaan osaksi uusien ylempien toimihenkilöiden perehdyttä- mistä paikallisesti sovittavalla tavalla.
Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa työskentelee yhteensä vähintään 20 toimi- henkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.
Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työterveyshenkilöstön, linja- johdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työterveyshuollon toimin- tasuunnitelman laadintaan sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä.
19 § Luottamusmies
Luottamusmiehen tarpeesta samoin kuin paikallisesta yhtey- denpito- ja neuvottelumenettelyn täsmentämisestä keskustel- laan ensin yrityksen johdon ja ylempien toimihenkilöiden edus- tajien kesken. Luottamusmiehen asettamisen tarve todetaan yhdessä yrityksen johdon kanssa ottaen huomioon erityisesti yrityksen koko, organisaatio ja toiminnan luonne. Luottamus- miehen valitseminen yritykseen tai työpaikalle edellyttää lisäksi, että merkittävä osa ylemmistä toimihenkilöistä sitä kannattaa.
Jos paikallisesti on tarve siihen, että luottamusmies edustaa myös joidenkin muiden toimipaikkojen tai muiden konserniin kuuluvien yritysten ylempiä toimihenkilöitä, niin yhteisestä luot- tamusmiehestä tulee sopia paikallisesti kaikkien mukana olevien toimipaikkojen tai yritysten ylempien toimihenkilöiden ja johdon kanssa. Sopimuksesta annetaan tieto SKOLille ja YTN:lle.
Vähintään kymmenen ylemmän toimihenkilön työpaikalla voi- daan valita varaluottamusmies. Varaluottamusmies toimii luotta- musmiehen sijaisena tämän ollessa estynyt hoitamasta luotta- musmiehen tehtäviä. Luottamusmies ja varaluottamusmies vali- taan tähän sopimukseen sidottujen yrityksen tai työpaikan ylem- pien toimihenkilöiden keskuudesta ja heidän tulee olla pereh- tynyt työpaikan olosuhteisiin. Kaikilla työpaikan ylemmillä toimi- henkilöillä tulee olla mahdollisuus osallistua valintaan. Luotta- musmies valitaan määräajaksi, yleensä kahdeksi vuodeksi.
Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tai vähintään suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöi- den ansiokehitystä. Luottamusmiehen ansiokehitystä tarkastel- laan toimikausittain heti EK:n tilaston valmistumisen jälkeen ja mahdollinen jälkeenjääneisyys korjataan tarkastelun jälkeisestä ensimmäisestä palkanmaksusta lähtien.
Luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua koskevia määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyt- tämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
Valituista luottamusmiehistä, varamiehistä ja varamiehen toimi- misesta luottamusmiehen sijaisena on ilmoitettava työnanta- jalle. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ketkä käyvät yri- tyksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.
Luottamusmies edustaa ylempiä toimihenkilöitä työsuhdeasiois- sa ja tämän sopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksis- sä. Hänelle annetaan asioiden hoidon kannalta tarpeelliset tiedot ja toimintamahdollisuudet.
Luottamusmiehen kanssa sovitaan paikallisesti kohtuullisesta työstä vapautuksesta luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstö- ryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.
Työnantaja maksaa luottamusmiehenä toimivalle ylemmälle toimihenkilölle 1.12.2007 alkaen, ellei muusta ole sovittu, erilli- sen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on:
Ylempien toimi- henkilöiden lukumäärä | Korvaus euroa/kk |
10-50 | 100 |
00-000 | 000 |
yli 100 | 180 |
Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä, kuten yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjes- telyistä sovitaan paikallisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huo- mioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.
Lähtökohtana on luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla toimi- henkilöillä. Työnantajan ja luottamusmiehen/työsuojeluvaltuu- tetun on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille toimihenki- löille. Vastaava selvitys on tehtävä luottamusmiehen ja työsuo- jeluvaltuutetun toimikauden jälkeen.
Luottamusmies katsotaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n tar- koittamaksi luottamusmieheksi ja hänet voidaan lomauttaa tai irtisanoa vain, jos hänelle ei voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai jos niiden toimi- henkilöiden enemmistö, joita hän edustaa, antaa siihen suostu- muksensa.
Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan palkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edus- tajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Luottamusmiehelle annettavat tiedot
Luottamusmiehelle annetaan vastaavat tiedot kuin muidenkin henkilöstöryhmien luottamusmiehille.
Työnantajan tulee yleensäkin huolehtia siitä, että luottamus- miehelle ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittömästi tai välilli- sesti koskevista asioista.
Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön pal- kasta tai muusta työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luotta- musmiehelle annettava kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.
Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toimialueensa toimihenkilöistä:
1. Toimihenkilöiden suku- ja etunimet
2. Palvelukseen tuloaika, koulutustaso ja valmistumisvuositiedot
3. Työpaikka (organisatorinen osasto)
4. Palkkaryhmä tai vaativuusluokka, jos sellainen on yrityk- sessä käytössä
5. Tilastonimike (työnantajaliiton tilastoinnissa käytetty)
Edellä mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimi- henkilöistä annetaan kohdissa 1-5 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.
Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuo- dessa kirjallisesti välittömästi sen jälkeen, kun työpaikkaa kos- keva EK:lle annettava tilasto palkoista on valmistunut, toimi- alueensa kaikista ylemmistä toimihenkilöistä säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio.
Lisäksi annetaan keskimääräiset kuukausipalkat (luontois- etuineen)
1. tilastonimikkeittäin (esim. EK:n tilastonimikkeittäin)
2. yhteenvetona työpaikkakohtaisesti. Paikallisesti voidaan sopia muusta tilastojaottelusta.
Samalla ilmoitetaan myös toimihenkilöiden lukumäärät. Luotta- musmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä palkka- tietoja viittä henkilöä pienemmistä ryhmistä.
Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimi- alueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin ylempiä toimihenkilöitä koskeviin palkkaus- ja palkanlaskentajärjestel- miin ja työaikalainsäädännön mukaiseen työaikakirjanpitoon.
Luottamusmiehelle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määrä- aikaiseen työsuhteeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on luottamusmiehelle ilmoitettava myös määrä- aikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.
20 § Neuvottelujärjestys
Työsuhteeseen liittyvät asiat käsitellään ensisijaisesti ylemmän toimihenkilön ja hänen esimiehensä välillä. Jos ylempi toimihen- kilö ei ole voinut sopia työehtojaan koskevaa asiaa esimiehensä kanssa, on hänellä oikeus saattaa asia ylemmän esimiehen käsiteltäväksi. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, voidaan asia siirtää luottamusmiehen ja työnantajan edustajan käsiteltäväksi. Ellei asiassa saavuteta yksimielisyyttä paikallisesti tai mikäli syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen tulkinnasta, asia voi- daan siirtää YTN:n ja SKOLin välillä neuvoteltavaksi.
Pöytäkirjamerkintä
Osapuolet toteavat toteuttavansa jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatetta.
21 § Järjestäytymisvapaus
Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton.
22 § Ryhmähenkivakuutus
Sopijapuolet toteavat, että ryhmähenkivakuutusjärjestely kos- kee myös ylempiä toimihenkilöitä.
23 §
Sopimuksen sitovuus
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden ala- yhdistyksiä sekä työnantajia ja toimihenkilöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta huolehtimalla siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja toimihenkilöt eivät riko sen määräyksiä.
24 § Työrauhavelvoite
Tämän sopimuksen voimassa ollessa ovat kiellettyjä työtaistelu- toimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen tai johonkin sen määräykseen. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat työnantajat tai toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy kiellet- tyihin työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopi- muksen määräyksiä.
Pöytäkirjamerkintä
YTN sitoutuu siihen, että konsulttialalla työskentelevät ylemmät toimihenkilöt eivät sopimuksen voimassa ollessa ryhdy myötätuntotoimenpiteisiin muiden teollisuusalojen painostamiseksi työehtosopimusten piiriin.
25 § Sovintolautakunta
Päätöstä työtaistelu- tai muusta painostustoimenpiteestä ei saa tehdä ennen kuin SKOL/YTN –sovintolautakunta on käsitellyt työriitaa ja sovintolautakunnan tekemä ehdotus tämän sopimuk- sen uudistamiseksi on puolin tai toisin hylätty.
Sovintolautakunnan on tehtävä ehdotuksensa kahden viikon kuluessa siitä, kun työriidasta on ilmoitettu sovintolautakunnan puheenjohtajalle. Sovintolautakunnassa ei noudateta välimies- menettelystä annettua lakia.
XXXX ja YTN nimeävät kumpikin sovintolautakuntaan yhden jäsenen ja jäsenet valitsevat yhdessä puheenjohtajan. Jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta kerrallaan. Jäsenenä voi toimia myös henkilö, joka välimiesmenettelystä annetun lain mukaan voitaisiin katsoa esteelliseksi. SKOL ja YTN vastaavat puoliksi kumpikin sovintolautakunnan jäsenten palkkioista ja muista sovintolautakunnan kustannuksista.
Sovintolautakunnan asettamisesta ja työskentelyperiaatteista on sovittu erikseen liittojen välillä.
26 §
Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 22.11.2007 ja on voimassa 31.10.2009 saakka ja sen jälkeen toistaiseksi kahden kuukauden irtisanomisajoin. Sopimuskauden päätyttyä ovat sopimuksen määräykset kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes edellä mainitun sovintolautakunnan tekemä ehdotus on hyväksytty tai hylätty.
Helsingissä 19.12.2007
SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY
Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
Matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallituksen kullekin vuodelle vahvistamien verovapaiden matkakustan- nusten mukaan. Voimassa olevia korvauksia voi kysyä SKOLista (xxx.xxxxxx.xx), YTN:stä (xxx.xxx.xx) tai vero- hallituksesta (xxx.xxxx.xx 🡪 vero-ohjeet).
1. Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta verohallituksen päätösten mukaisesti seuraavasti.
a) Kokopäiväraha matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oles- keluun matkapaikkakunnalla, sekä
b) osapäiväraha vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enintään 10 tuntia,
c) osapäiväraha, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla ja koko- päiväraha, kun ylitys on yli 6 tuntia.
Jos ylempi toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäis- määrä on puolet edellä tässä kohdassa mainituista määristä.
Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, maksetaan majoittumiskorvaukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi valtion virkaehtosopimuksen mukaisiin enimmäismääriin saakka.
Xxxxxxx ylempi toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle verohallituksen päätöksen mukainen yömatkaraha.
2. Xxxxxxx ylemmällä toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkea- vasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työsken- telystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toi- siaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumah- dollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, makse- taan hänelle verohallituksen päätöksen mukainen ateriakorvaus. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.
3. Työtehtävien edellyttämän ulkomaan matkan osalta maksetaan ulkomaan päivärahaa verohallituksen päätöksen mukaisesti.
Milloin matkan aikana joudutaan majoittumaan, maksetaan majoittumiskorvaukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi valtion virkaehtosopimuksen mukaisiin maakohtaisiin enimmäis- määriin saakka.
Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa.
Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää vii- meisen täyden matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällaiselta vajaavuorokaudelta koko ulkomaan päivä- raha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivärahasta.
Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulko- maanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.
Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonais- aika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan ylemmälle toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.
Mikäli valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia, deval- vaation, revalvaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, sovi- taan liittojen kesken tästä mahdollisesti aiheutuvista muutoksista päivärahoihin ja hotellikorvauksiin.
4. Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan ajokilometriltä verohallituksen määrittelemä kilometrikorvaus. Kilometrikor- vausta korotetaan verohallituksen päätöksen mukaisesti, jos ylempi toimihenkilö työnantajan määräyksestä joutuu työmatkalla kuljettamaan muita henkilöitä, tai työtehtäviensä vuoksi kuljetta- maan autossaan työvälineitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden matka- tai kuljetuskustannukset olisi työnantajan korvat- tava tai kun työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.
YTN RY
TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA –KESÄHARJOITTELUOHJELMA
Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten ja lukiolaisten mahdollisuuksia tutustua työelämään "Tutustu työelämään ja tienaa" - kesäharjoitteluohjelman puitteissa. Ohjelman tarkoituksena on, että koululaiset saavat omakohtaista kokemusta suunnittelu- ja konsulttialan yritysten toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä samalla tarjota koululaisille sopivaa käytännön työtä.
Tämän vuoksi osapuolet ovat keskusjärjestöjen 20.12.2006 antaman suosituksen mukaisesti sopineet seuraavaa:
1. Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia ja lukiolaisia, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.
2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa
1.6. – 31.8. väliseen aikaan vuosina 2007–2010.
3. "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 280 euroa, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Mikäli tutustumisjakso on pitempi, otetaan tämä huomioon vastaavasti palkassa.
4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.
5. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että "Tutustu työelämään ja tienaa"
-harjoitteluohjelmaan perustuvat työsuhteet ovat luonteeltaan sen laatuisia, ettei kesäharjoitteluohjelman toteuttaminen yrityksessä ole ristiriidassa työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevien määräysten kanssa. Liitot suosittelevat, että yritykset hyvissä ajoin ennen harjoitteluohjelman toteuttamista informoivat asiasta pääluottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.
Helsingissä 28.2.2007
SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY
Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx
YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN RY
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
YTN RY
AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVIEN HARJOITTELUMAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMISESTÄ
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että suunnittelu- ja konsultti- alalla tulee kiinnittää huomiota alan työvoiman saatavuuteen tulevaisuudessakin. Tutkintouudistusten myötä opintoihin liittyy osana tutkintoa nykyisin pidempiä työharjoittelujaksoja työpai- koilla. Niiden avulla opiskelija tutustuu alan työtehtäviin ja työpaikkoihin ja yritys saa hyvän mahdollisuuden varmistaa ammattitaitoisen työvoiman saantinsa jatkossakin.
1. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ HARJOITTELU
Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ja ovat työssä lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta.
Osapuolet toteavat, ettei koulutuksen edellyttämällä harjoitte- lulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henki- löstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen pal- veluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä näkökohdat on tarpeellista todeta paikallisesti työnantajan ja luottamusmie- hen tai ellei sellaista ole, työnantajan ja toimihenkilöiden kesken joko ennen työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
Osapuolet toteavat myös, että työsopimuslain työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen har- joittelupaikkojen tarjoamiselle, jos edellä mainittua paikallista menettelytapaa on noudatettu.
2. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä sopimus astuu voimaan 27 päivänä kesäkuuta 2001 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Irti- sanominen on toimitettava kirjallisesti ja irtisanominen astuu voimaan ilmoituksen saapumisesta toiselle osapuolelle.
Pöytäkirja katsotaan sopijapuolten allekirjoituksella tulleen heti hyväksytyksi.
Espoossa 27 päivänä kesäkuuta 2001
SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY
Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx
YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN RY
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
RATKAISULAUTAKUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET
1 § Allekirjoittaneet liitot sopivat, että suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuun rat- kaisulautakuntaan sovelletaan tämän pöytäkirjan määräyksiä.
Ratkaisulautakunnan tarkoituksena on käsitellä ja ratkaista suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimuk- sen ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalasta syntyneitä erimielisyyksiä niiden viimeisenä ratkaisuasteena. Tämän pöytäkirjan allekirjoit- tamisen jälkeen näitä kysymyksiä koskevia riitoja ei allekirjoitta- neiden liittojen toimesta voi viedä työtuomioistuimen käsiteltä- väksi.
Liitot sopivat samalla, että työehtosopimusten soveltamisalaa koskevat asiat käsitellään neuvottelujärjestyksen mukaisesti työpaikoilla ja liittojen välillä yhdessä niiden henkilöstöryhmien tai liittojen edustajien kanssa, joiden välisestä rajanpinnasta on kysymys.
2 § Allekirjoittaneet liitot nimeävät kukin yhden jäsenen ja hänelle tarpeellisen määrän varajäseniä ratkaisulautakuntaan. Jäsenten tulee olla allekirjoittaneiden liittojen palveluksessa tai muutoin työmarkkinasuhteisiin perehtyneitä henkilöitä. Ratkaisulauta- kunnan jäsenet nimetään kahdeksi vuodeksi. Ensimmäinen kausi on 1.1.2008 - 31.12.2009.
Ratkaisulautakunnan jäsenet valitsevat toimikaudekseen puheenjohtajan, jonka tulee olla työmarkkinasuhteisiin perehty- nyt, puolueeton henkilö. Jos jäsenet eivät voi yksimielisesti sopia puheenjohtajasta, valtakunnansovittelija valitsee puheenjohtajan.
3 § Sopijajärjestön, joka haluaa saattaa asian ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti muille sopijaosa- puolille sekä toimittaa ilmoituksesta kappale ratkaisulautakun- nan puheenjohtajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että liitot eivät neuvottelujärjestyksen mukaisissa neuvotteluissa pääse asiassa sovintoon ja asiasta on allekirjoitettu liittojen kannat sisältävä pöytäkirja.
Ratkaisulautakunnan tulee kokoontua puheenjohtajan kutsusta viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun riita on saatettu sen
ratkaistavaksi, ellei liittojen välillä muuta sovita, käsittelemään asiaa sekä ratkaisemaan se.
Ratkaisulautakunta on päätösvaltainen, kun siinä on läsnä puheenjohtaja ja kunkin allekirjoittaneen liiton nimeämät jäsenet. Mikäli päätöksenteossa joudutaan äänestämään ja äänet menevät tasan (2-2), puheenjohtajan ääni ratkaisee.
4 § Allekirjoittaneet liitot vastaavat nimeämiensä jäsenten kustan- nuksista ja yhdessä ratkaisulautakunnan puheenjohtajan kustannuksista.
5 § Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin määrätty, noudatetaan ratkaisulautakunnalle jätetyn riidan käsittelyssä soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) säännöksiä.
Ratkaisulautakunnan jäsenenä voi myös toimia henkilö, joka välimiesmenettelystä annetun lain 9 §:n mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.
6 § Ratkaisulautakunnan päätös on lopullinen, eikä siihen saa hakea muutosta.
Helsingissä 22.11.2007
SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY
Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TYÖSOPIMUSMALLI
SKOL, YTN
Alla mainittu työnantaja ja toimihenkilö ovat työsopimuslain sekä SKOLin ja YTN:n välisen suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen pohjalta sopineet seuraavista palkka- ja työehdoista.
TYÖNANTAJA TOIMIHENKILÖ
Nimi
Nimi
Osoite
Osoite
1. TOIMI JA TOIMIPAIKKA TAI -PAIKAT
Toimi ja toimipaikka tai -paikat työsuhteen alkaessa
2. TYÖSUHDE
Työsuhteen alkamispäivä | Työsuhde on voimassa kuukauden koeajan jälkeen □ toistaiseksi □ saakka □ kunnes alla mainittu tehtävä on suoritettu |
Tehtävä | |
3. IRTISANOMISAIKA
Irtisanomisaika
Työnantajan irtisanoessa □ kuukautta
Toimihenkilön irtisanoutuessa □ kuukautta
tai □ työehtosopimuksen mukainen
4. PALKKA
Palkka työsuhteen alkaessa | Palkan kehitys määräytyy työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ottamalla erityisesti huomioon toimen vaativuus ja henkilökohtaiset tekijät. |
Muu kuin aikapalkka määräytyy seuraavin perustein | |
Muut palkkaukseen liittyvät tekijät | |
Palkka maksetaan □ pankkitilille. Tili: □ toimihenkilölle suoraan | |
Työsuhteen päättyessä lopputili maksetaan □ työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä □ työsuhteen päättyessä | |
5. TYÖAIKA
Tässä mainitun työajan ylittävältä osalta maksettava korvaus
□ maksetaan rahassa tai annetaan vapaana työaikalain mukaisesti (ks. täyttöohje kohta 5.2).
□ maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena seuraavasti (ks. täyttöohje kohta 5.3):
□ on otettu huomioon palkan muodostuksessa (sopimusehtoa voidaan soveltaa vain henkilöihin, jotka eivät kuulu työaikalain soveltamispiiriin. Ks. täyttöohje kohta 5.4).
Työaika
6. VUOSILOMA
Vuosiloman pituus kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden perusteella on päivää. Vuosiloman pituus määräytyy muutoin lain mukaan.
Xxxxxxxx, katso kohta 11.
7. SAIRAUSAJAN PALKKA
Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.
8. KEKSINNÖT
Sen lisäksi, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin on säädetty, sovitaan:
9. SUUNNITTELUKILPAILUT
Suunnittelukilpailuista ja omasta ammattitoiminnasta on sovittu seuraavaa:
10. KOULUTUS
Työnantaja antaa toimihenkilölle tämän työn kannalta tarpeellista perehdyttämis-, täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutusta.
Lisäksi on sovittu seuraavaa:
11. MATKUSTAMINEN JA MATKAKUSTANNUKSET
Matkustamisesta on sovittu seuraavaa:
Matkakustannusten korvaukset määräytyvät
□ työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla
□ yrityksen matkustussäännön mukaan
□ seuraavasti:
12. MUUT TYÖEHDOT
- lomaraha ja äitiysvapaan palkka määräytyvät työehtosopimuksen mukaan
- kertausharjoitusajan palkka:
- työnantajan vastuuvakuutus:
- matkavakuutukset:
Ellei toisin ole sovittu edellä mainitut työehdot määräytyvät työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Paikka ja aika | |
Työnantajan allekirjoitus | Toimihenkilön allekirjoitus |
Tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan noudattaen edellä mainitun työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE
Työsopimuslomakkeen täyttämisessä kiinnitämme erityistä huo- miota seuraaviin kohtiin:
1. Toimi ja toimipaikka ja -paikat
Tähän kohtaan merkitään toimi ja siihen sisältyvät keskeiset tehtävät. Mikäli mahdollista tulee samalla määritellä myös toi- men pääasiallinen vastuualue. Tähän kohtaan voidaan myös merkitä lähimmän esimiehen nimi. Toimipaikka on se paikka- kunta tai ne paikkakunnat, josta tointa hoidetaan.
2. Työsuhde ja koeaika
Koeaika edellyttää työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaan sopi- mista ja se voidaan sopia enintään neljäksi kuukaudeksi. Silloin kun järjestetään työhön liittyvä yli neljän kuukauden mittainen koulutus, voidaan koeaika sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuh- teessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.
Kohta "Tehtävä" täytetään tässä silloin, kun kyseessä on määrä- aikainen työsopimus, jonka kesto on määritelty muutoin kuin kalenteriaikana.
3. Irtisanomisaika
Irtisanomisajan pituus voidaan sopia riippumatta työsuhteen pituu- desta, ja se voi olla pidempi työnantajalla kuin toimihenkilöllä.
Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
Irtisanomisaika | työsuhteen kesto |
14 päivää | enintään 1 vuosi |
1 kuukausi | >1…4 vuotta |
2 kuukautta | >4…8 vuotta |
4 kuukautta | >8…12 vuotta |
6 kuukautta | yli 12 vuotta |
Jollei muusta sovita, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
Irtisanomisaika | työsuhteen kesto |
14 päivää | enintään 5 vuotta |
1 kuukausi | yli 5 vuotta |
4. Palkka
Kohtaan "Muut palkkaukseen liittyvät tekijät" voidaan kirjoittaa esimerkiksi mahdollisesti sovittavat luontoisedut.
Työsuhteen päättyessä lopputili voidaan sopia maksettavaksi esimerkiksi työsopimuksen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.
5. Työaika
5.1 Työsopimusta solmittaessa sovitaan, mikä on toimihenkilön säännöllinen työaika työehtosopimuksen 4 § mukaisesti ja sel- vitetään työaikalain soveltaminen (työaikakysymysten osalta katso perussopimus ja ylempien toimihenkilöiden työehto- sopimus).
5.2 Työaikalain mukaan ylityö korvataan lain määrittelemällä ylityö- korvauksella. Ylityö voidaan erikseen sovittaessa korvata myös vastaavalla vapaalla. Ellei muusta ole sovittu, maksetaan ylityö- korvaus rahassa. Korvattava ylityö edellyttää työnantajan mää- räystä ja työntekijän suostumusta.
5.3 Työaikalain mukaan yli- ja sunnuntaityöstä maksettava korotet- tu palkka voidaan esimiesasemassa olevien kanssa sopia mak- settavaksi erillisenä kuukausikorvauksena. Sovittaessa erillises- tä kuukausikorvauksesta, kirjataan sopimukseen sen peruste ja suuruus.
5.4 Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimitusjohtajan työ ja työ, joka siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamis- tehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävien osalta voidaan ylityön korvaaminen ottaa huomioon myös palkan muodostuk- sessa. Tällöin tulisi työnantajan ja toimihenkilön välillä selvittää
se, miten ao. korvaukset on otettu huomioon ja millä tavalla ne otetaan työsuhteen kestäessä huomioon palkan kehityksessä.
7. Sairausajan palkka
Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen 13 §:n mukaan.
8. Keksinnöt
Työnantajan oikeus työntekijän tekemään keksintöön määräy- tyy sen mukaisesti, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/67) on säädetty. Jos em. lain mahdollistamalla tavalla sovitaan joistakin asioista toisin, merkitään se työsopi- mukseen.
9. Suunnittelukilpailut
Työntekijällä on oikeus, sovittuaan työnantajan kanssa, osallis- tua työsuhteensa ulkopuolella suunnittelukilpailuihin.
Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sel- laista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työnteki- jän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työ- suhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailuteko- na. Tällaisen työnantajan toiminnan kanssa kilpailevan työn tekemisestä on sovittava työnantajan kanssa.
10. Koulutus
Poikkeuksellisen kalliin koulutuksen osalta saatetaan joissakin tapauksissa sopia esimerkiksi kustannusten jakamisesta.
11. Matkustaminen ja matkakustannukset
Työsopimusta laadittaessa on syytä keskustella työtehtävien edellyttämästä matkustamisesta, matkustamisen arvioidusta yleisyydestä, matkojen kestosta sekä kohteista koti- ja ulkomailla.
Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät matkakustannusten korvaukset työehtosopimuksen 12 §:n edellyttämällä tavalla.
12. Muut työehdot
Xxxxxxxx määräytyy työehtosopimuksen 10 §:n ja äitiysvapaan palkka 13 §:n mukaisesti.
Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät työnantajan velvollisuus ottaa tarvittava vastuuvakuutus ja matkavakuutukset perussopi- muksen edellyttämällä tavalla siten, että noudatetaan toimi- henkilöiden yleisiä työehtoja.
Ellei muusta ole sovittu, määräytyy työnantajan velvollisuus ottaa tarvittava vastuuvakuutus siten, että noudatetaan toimihenki- löiden yleisiä työehtoja.
SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY
Tapiolan Keskustorni, 02100 ESPOO puh. 020 595 5100
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXXXX
puh. 0201 299 223
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx
Puh. 0201 299 223
SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY
Tapiolan Keskustorni, 02100 Espoo Puh. 020 595 5100