Common use of Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Clause in Contracts

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen laatua ja hyvän oppimisen edellytyksiä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetusta. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun asti. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välille.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Aalto-yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetusta. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun tarjoavien yliopistojen kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamistaYliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuuttaYliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopisto arvioi taidealan opiskelijavalintaprosessin ja valintaperusteet vuonna 2017. Uusitut valintaperusteet ovat käytössä kaikilla aloilla vuonna 2018. Yliopisto vahvistaa opiskelijakeskeisyyttä opetuksessa. Yliopisto uudistaa koulutusohjelmien sisältöjä ja laatua ottaen huomioon työelämän muutokset, sukupuolten välistä tasa-arvoadigitalisoitumisen haasteet ja uuden yrittäjyyden tarpeet. Yliopiston tutkintoihin yhdistyy aiempaa vahvemmin tieteenalakohtainen osaaminen, purkaa segregaatiota monialaisuus, taide, luovat käytännöt ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessäyrittäjähenkisyys. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän sitenYliopisto parantaa oppimistuloksia kehittämällä digitaalisia opetusmenetelmiä oppimisen tueksi. Yliopisto toteuttaa kehittämishankkeen ympärivuotisen opiskelun edistämiseksi. Yliopiston strategiset toimenpiteet sisältävät myös opiskelijavalintojen kehittämisen, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan kansainvälisten opiskelijamarkkinoiden hyödyntämisen, sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä työ- monipuolisen yhteistyön opiskelijoiden ja elinkeinoelämän kanssa ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun asti. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekesken.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Metropolia ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Metropolia, Laurea ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena sitenja toteuttavat sopimuskaudella yhteisen opetustarjonnan ja digitaalisen kampuksen, että tutkintoon johtava koulutus jotka ovat avoimesti kaikkien kolmen korkeakoulun opiskelijoiden saatavilla. Ammattikorkeakoulu toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun asti. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilletyöelämään.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Karelia-ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Karelia-ammattikorkeakoulu tuottaa yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa väyläopintoja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoille siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaanne ovat valtakunnallisesti käytettävissä vuodesta 2017 lähtien. Yliopistot Karelia-ammattikorkeakoulussa on käytössä yrittäjyyden kehittymispolku vuonna 2017. Kansainvälinen kesäkoulu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksistaSavonia-ammattikorkeakoulun kanssa on toiminnassa vuonna 2017. Ammattikorkeakoulu toimii yhtenä korkeakouluista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä neuvovat ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustaohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja työelämään. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Itä-Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiyliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun välinen strateginen yhteistyö TKI- toiminnassa ja siihen liittyvässä täydentävän rahoituksen hakemisessa suuntautuu Itä-Suomen alueellisen kehityksen avainaloille. Yliopistot Karelia ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan ulkopuolinen rahoitus on 6 miljoonaa euroa vuonna 2020. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Centria ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Ammattikorkeakoulu suunnittelee opintonsa tiivissä yhteistyössä toisen asteen koulutuksen kanssa siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaansiirtyminen korkeakouluopintoihin nopeutuu. Yliopistot Ammattikorkeakoulu lisää digitaalista opetustarjontaa, digipedagogista osaamista ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetusta. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun asti. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilleoppimismahdollisuuksia vuoteen 2018 mennessä luodakseen aiempaa paremmat mahdollisuudet ympärivuotiseen opiskeluun.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Toisen asteen todistuksiin perustuvasta opiskelijavalinnasta tulee pääasiallinen valintatapa vuoteen 2020 mennessä. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetusta. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun tarjoavien yliopistojen kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasaKorkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi ja osallistumisen laajentamiseksi Tampere3-arvon toteuttamistayhteistyössä kehitetään toisen asteen opiskelijoille tarjottavia opintoja. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota Yliopisto lisää opiskelijoiden oppimista tukevia palveluja ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Digitaalisen oppimisympäristön ja pääsemisessäopiskelijoiden sähköisten palvelujen uudistaminen toteutetaan sopimuskauden loppuun mennessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja Ammattikorkeakoulu- ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä työ- yliopistotutkinnot säilyvät profiileiltaan erilaisina ja elinkeinoelämän kanssa ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun asti. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilletoisiaan.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Saimaan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi konsernissa kehitetään ja tarjotaan toisen asteen opiskelijoille korkeakouluopintoja. Opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi LUT-konserni kehittää oppimisympäristöjä ja opintoprosesseja sekä hyödyntää yhteisiä resursseja molemmilla sektoreilla samalla kuitenkin säilyttäen tutkintojen profiilit. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa kesäopetusta vuodesta 2017 alkaen. Konserni tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut. Saimaan AMK on sitoutunut valtakunnalliseen yhteistyöhön opiskelijavalinnoissa ja noudattaa jatkossakin ammattikorkeakoulujen yhteisesti sopimia valintaperusteita. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla Saimaan ammattikorkeakoulu on aktiivisesti osallistunut valintakokeiden kehittämistyöhön. TÄHÄN VERKOSTON NIMI. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville on käytössä oma kiintiö, jonka koko tarkistetaan vuosittain valintaperusteiden vahvistamisen yhteydessä. Ammatillisen toisen asteen kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistetty ja tarjottu aktiivisesti mahdollisuuksia AMK:n opintojen suorittamiseksi jo opintojen aikana. Uudessa, Xxxxxxx ammattiopiston kanssa yhteistyössä suunnitellussa koulutuspolussa ammattiopiston opiskelijat suorittavat ammattikorkeakoulun opintojaksoja, jotka sisällytetään ammattiopiston tutkintoon. Ensimmäiset opiskelijat aloittavat tässä syksyllä 2018. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle on käytössä vakiintunut prosessi ja sähköinen AHOTointijärjestelmä. Koulutusvienti on Saimaan AMK:lle tärkeää toimintaa ja sen kehittämiseen on panostettu. Saimaan AMK:lle koulutusvienti on ennenkaikkea lukuvuosimaksujen keräämistä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Vuonna 2017 Saimaan AMK keräsi lukuvuosimaksuja yhteensä 312.000 euroa. Lisäksi on haettu myös muita yhteistyömahdollisuuksia ulkomailla toimivien korkeakoulujen kanssa. Xxxxxxx XXX on määritellyt kohdemaikseen Vietnamin ja Venäjän. LUT-konsernissa on asetettu tavoitteet kansainväliseen opiskelijarekrytointiin. Tavoitteena on kasvattaa 50 % opiskelijamääriä valituilta päämarkkinoilta vuoteen 2020 mennessä. Lukuvuosimaksutuottojen tavoite on 3 000 000 euroa, josta Saimaan AMK:n tavoite on 500.000 euroa. Kansainvälisten opiskelijoiden suorittamien tutkintojen määrä on tavoitteena nostaa 350 tutkinnosta 500 tutkintoon vuoteen 2020 mennessä. LUT-konsernissa määritellään myös suositeltavat koulutuspolut niille ammattikorkeakoulun opiskelijoille, jotka haluavat jatkaa yliopistoon välittömästi AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen. Siirtyminen tehdään näin sujuvammaksi. LUT ja Saimaan AMK toteuttavat yhteisen Summer Schoolin kesällä 2018. Kesäkoulu sisältää kattavan kurssipaketin kandidaatin ja maisteritasoille. AMK vastaa kandidaattitason kurssien ja LUT maisteritason kurssien toteutuksesta. Saimaan AMK on panostanut opetusteknologiainfrastruktuurin kehittämiseen. Kaikilla kursseilla on käytössä Moodle-verkko-opiskeluympäristö. Lisäksi käytössä on mm. Echo 360 luentotallennusjärjestelmä ja EXAM sähköinen tenttijärjestelmä. LUT:n 1. rakennusvaiheen peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä on otettu huomioon uudistuvan ja digitaalistuvan koulutuksen tarpeet. Saimaan AMK osallistuu aktiivisesti valtakunnalliseen eAMK-hankkeeseen. Vuosittain tehtävässä Saimaan AMK:n henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa määritellään opettajille ja AMK:n muulle henkilöstölle toteutettavan koulutuksen painopisteet. Vuonna 2018 ne ovat opettajien osalta oman ammatillisen substanssiosaamisen kehittämisen lisäksi osaamisen kehittäminen erityisesti seuraavista aiheista: e-learning, innostavat ja oppimisvalmiuksia kehittävät opetusmenetelmät, opetuksen kehittäminen yhdessä opiskelijoiden kanssa, kansainvälisten valmiuksien edelleen kehittäminen ja IT-valmiudet. Saimaan AMK panostaa opintohallinnon järjestelmäkehitykseen huomioiden LUT-konsernikokonaisuuden. Tavoitteena on erityisesti opintojen sujuvuuden parantaminen opiskelijan näkökulmasta korkeakoulurajat ylittäen, yhteistyön syventäminen korkeakoulujen kesken sekä opintopolkujen joustavuuden lisääminen. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja prosessien uudistamista tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Tutkimus-, kehittämis- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- innovaatioiden kaupallistamiseen panostetaan yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Konsernissa hyödynnetään vuodesta 2018 alkaen yhteisiä laboratorio-, henkilöstö- ja organisaatiorajat ylittäentukipalveluresursseja. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Ammattikorkeakoulu hyödyntää verkostojaan ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sijaintiaan Pietarin metropolialueen vaikutuspiirissä, alueen pk-yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenVenäjään liittyvässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Yliopistot Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja kehittäjinätutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekehittämistoiminnan edellytyksiä ja mm. rahoitusinstrumenttien osaamista sekä avoimen tieteen tason nostamiseen tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista on merkittävästi vahvistanut ammattikorkeakoulun tukipalvelutoimintojen siirtyminen 1.2.2018 alkaen osaksi LUT:n korkeakoulupalveluja. Jatkossa korkeakoulupalvelut tuottaa tarvittavat TKI tukipalvelut myös Saimaan AMK:lle. Laboratoriot ovat yhteiskäyttöisiä Skinnarilan kampuksella. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuudelle elinkeinoelämän näkökulmasta (elinkeinoelämäimpakti) on LUT konsernistrategiassa asetettu kaikkia korkeakouluja koskevat tavoitteet, jotka koskevat patenttien hyödyntämistä ja uusien liiketoimintasuunnitelmien tuottamista. Vuoden 2017 alussa käynnistyi LUT:n, Saimaan AMK:n ja Lappeenrannan kaupungin sopimukselle Green Campus Open -yrityskiihdyttämö. Kiihdyttämö toimii lisäresurssina ja tukena tutkijoille ja opettajille kaupallistamishankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on tuottaa tutkimukseen ja kehitystyöhön perustuvia konkreettisia liiketoimintasuunnitelmia. Saimaan AMK hyödyntää verkostojaan ja sijaintiaan Pietarin metropolialueen läheisyydessä tutkimus- ja kehitystoiminnassa erityisesti PK-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen -painoalalla. Ylempien AMK- tutkintojen opinnäytetöitä ja opintoja on enenevässä määrin kytketty AMK:n toteuttamiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja assistenttitoiminta on otettu käyttöön myös YAMK-koulutuksessa. Avoimen tieteen edistämisessä hyödynnetään LUT:n tiedekirjaston asiantuntemusta. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. LUT-konsernin valmistelussa strategisten tavoitteiden määrittelyn jälkeen määriteltiin myös konsernitasoisia henkilöstöä koskevia tavoitteita ja keskeisiä toimenpiteitä laatimalla yhteistyössä henkilöstön kanssa konsernin yhteiset henkilöstöpolitiikan periaatteet. Henkilöstön ja opiskelijoiden osalistuminen muutosten suunnitteluun ja toteutukseen on otettu proaktiivisesti ja suunnitelmallisesti huomioon LUT-konserniprojektin toteutuksessa, LUT:n 1. rakennusvaiheen peruskorjauksen suunnittelussa sekä valmisteltaessa päätöksiä Saimaan AMK:n Imatran yksikön lakkauttamisesta. Saimaan AMK:n periaatteena on ollut avoin, osallistava ja välitön yhteistyö ja vuorovaikutus korkeakouluyhteisön jäsenten kesken. Yliopiston ja Saimaan AMK:n yhteinen Iloa elämään -toiminta fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin edistämiseksi on jatkunut edelleen. Xxxxxxxxxxx kampuksen hyvinvointitoimikunta kokoaa yhteen kampuksen opiskelijat, henkilökunnan, YTHS:n, seurakuntien oppilaitostyön sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin. Saimaan AMK tulee toteuttamaan Great Place to Work -kyselyn samalla aikataululla LUT:n ja LAMK:n kanssa syksyllä 2018. Kyselyn perusteella saadaan vertailutietoja ja voidaan päättää kehittämiskohtaista.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Savonia-ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi. Kansainvälinen kesäkoulu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja sitouttavat opiskelijat Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa on toiminnassa vuonna 2017. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ajasta ja paikasta riippumatonta opintotarjontaa ja toteutusmalleja kehitetään yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Savonia on kehittänyt opiskelijavalintaansa tavoitteena luopua täysin valintatavoista, josta edellyttävät hakijalta pitkää valmentautumista. Nuorten suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa Savonia on ollut aktiivisesti kehittämässä ammattikorkeakoulujen yhteistä sähköistä valintakoetta. Monimuotokoulutuksissa on otettu käyttöön verkossa suoritettavat valintakurssit, joiden avulla helpotetaan etenkin työelämässä olevien hakeutumista amk-opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Vuonna 2019 ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan valituista aidosti ensikertalaisia oli 81,3%. Savonia on tehnyt tutkintosääntöön muutoksia, joilla joustavoitetaan merkittävästi opiskelijoiden siirtymistä ammattikorkeakoulun sisällä tutkinto-ohjelmasta toiseen sekä siirto-opiskelijoiden siirtymistä toisista korkeakouluista Savoniaan. Lukioyhteistyön syventämistä on jatkettu sopimalla erityisesti toisen asteen opiskelijoille suunnatun opintotarjonnan toteuttamisesta. Ensimmäinen uuden yhteistyömallin mukainen opintojakso tulee lukiolaisten tarjontaan kevään 2020 aikana. Uraohjaus2020-hankkeessa yhdessä alueen keskeisten toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimijoiden (Savon ammattiopisto, Ylä-Savon ammattiopisto) on tarkasteltu ja prosessien uudistamista konseptoitu erilaisia oppilaitosyhteistyön muotoja. Nivelvaiheen siirtymien helpottamiseksi hankkeessa on pilotoitu mallia, jossa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden on mahdollista opiskella koko viimeinen opintovuotensa ammattikorkeakoulussa. "Vika on eka" -mallin tavoitteena on lyhentää ammatillisen- ja tehostamistaammattikorkeakoulututkinnon yhteenlaskettua suoritusaikaa yhdellä vuodella. Yliopistot Savonia on vahvistanut rooliin volyymiltään suurimpana ammattikorkeakoulujen yhteisen verkko- opintotarjonnan toteuttajana. Kesän 2019 CampusOnline-opinnoista Savonia toteutti 34,8% (37600 op). Savonia on ollut vahvasti mukana Itä-Suomen yliopiston ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus muiden toimijoiden kanssa käynnistämässä TalentHub-toimintaa Pohjois-Savoon. Samalla on vahvistettu Itä-Suomen korkeakoulujen yhteistyötä kansainvälisten opiskelijoiden sitouttamisessa alueelle. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudenavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulun tavoitteena on, että kilpaillun rahoituksen osuus on 20 % liikevaihdosta, josta neljännes kansainvälisistä lähteistä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön tki-TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Savonian TKI-toiminnan volyymi on kasvanut vahvasti koko strategiakauden ajan. Vuonna 2019 TKI- hanketoiminnan kokonaisvolyymi oli 8,1 M¤, johon saatiin ulkopuolista tutkimusrahoitusta 5,9 M¤. Yritysten ostamaa TKI-palvelua toimitettiin 0,62 M¤ edestä ja TKI-infrastruktuuri investointeihin saatiin lisäksi 0,65M¤ ulkopuolista rahoitusta. Koko kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen (ml. liiketoiminta) osuus liikevaihdosta vuonna 2019 oli 19,5% (2018: 16,2%). Jäljellä oleva hankekanta vuoden vaihteessa oli 19,2 M¤, mikä mahdollistaa strategian mukaisen kilpaillun rahoituksen määrän kasvattamisen yli 20% liikevaihdosta. Kansainvälisesti kilpaillun TKI-rahoituksen määrä vuonna 2019 oli 536 t¤ (9,1% koko TKI-rahoituksesta, vrt. 2018: 6,7%). KV-TKI rahoitus on kasvanut strategiakauden aikana suhteessa muuta TKI- volyymia selvästi nopeammin, mutta strategian tavoitteen mukaista 25% osuutta koko TKI-volyymista ei tulla tällä kaudella saavuttamaan. TKI-henkilöstön määrää kasvatettiin 125 henkilöön (2018: 107). Opetushenkilöstön tekemän TKI-työn määrä kasvoi 13,5% edellisestä vuodesta ja yli puolet opettajista osallistui TKI-työhön. Pohjois-Savon Business Center on Savonialle muille hanketoimijoille strategisesti merkittävä. Business Center on kehittänyt yhteiset yrittäjyys- ja innovaatio-opinnot sekä yhteisen yrittäjyyden oppimisympäristön kolmelle oppilaitokselle (Savon ammattiopisto, Savonia ja Itä-Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiyliopisto). Yliopistot Uudet Business Center - tilat Savilahden kampuksella otettiin käyttöön syksyllä 2019. Koko Pohjois-Savon kattava yrittäjyys- ja innovaatiokasvatusstrategia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin työstettiin tiiviissä yhteistyössä alueen kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisten sekä paikallisten yrittäjien, Suomen ja Savon Yrittäjien kanssa. Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima Digiteknologian TKI-ympäristö (Digikeskus), DigiCenterNS, on saavuttanut Euroopan komission Smart Specialisation Platform:in käynnistämän DIH- eli digitaalinen innovaatiokeskittymä -tunnuksen (Digital Innovation Hub). Eurooppalaisessa DIH-verkostossa on nyt 320 tällaista digitaalisten innovaatioiden keskusta, joista Suomessa sijaitsee 17 DIH-keskittymää ja näistä DigiCenterNS on ainoa DIH-yksikkö Itä- ja Keski-Suomessa. DigiCenterNS toiminnassa mukana on Itä-Suomen yliopisto. Opiskelijoille DigiCenter on tarjonnut opinnäytetöiden aiheita sekä harjoittelupaikkoja. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun johtaminen rakentuu opiskelijoiden, työntekijöiden ja johdon väliselle aktiiviselle vuorovaikutukselle. Organisaatiokulttuurin ja johtamiskäytäntöjen kehittymisen arviointi toteutetaan strategiakaudella Suomen paras työpaikka -viitekehyksen mukaan. Savonia saavutti ensimmäisenä korkeakoulutyöyhteisönä Suomessa Great Place to Work -sertifikaatin. Työntekijäkokemukseen perustuvan mittauksen (Trust Index) mukaan 71 % henkilöstöstä pitää Savonian toiminta- ja johtamiskulttuuria hyvänä tai erittäin hyvänä ja 80 % on sitä mieltä, että Savonia on kokonaisuudessaan hyvä työpaikka. Johtamis- ja toimintakulttuuria on kehitetty suunnitelmallisesti organisaation eri tasoilla ja tiimeissä henkilöstömittausten palautetta hyödyntäen. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista toiminnan kehittämiseen on vahvistettu hyödyntämällä yhteiskehittämisen menetelmiä monipuolisesti. Savonian henkilöstö on osallistunut laajasti yhteisten arvojen ja strategian luomiseen aktivoivissa muutostyöpajoissa ja Savonia-päivässä. Johtamisen ja toimintakulttuurin kehittämisessä painottuu arvojen juurtuminen arjen toimintaan. Luottamusta johdon ja henkilöstön välillä on vahvistettu monimuotoisilla kohtaamisilla ja viestintätavoilla, joista uusimpina on otettu käyttöön tieteenala- johdon vartit kampuskahvien, Savonia-päivien, tulevaisuuskatsausten ja organisaatiorajat ylittäenmuiden yhteisten tapahtumien lisäksi. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta Onnistumisia ja henkilöstön vaikuttavaa tekemistä on tuotu näkyvästi esille, mikä on vahvistanut työntekijöiden ylpeyden kokemusta omasta työstään. Tiimien yhteistyötä on tuettu tiimivalmennuksilla ja kehittämällä erityisesti kysyntä- yhteisöllisyyttä vahvistavia käytäntöjä. Henkilöstön palkitsemisen tapoja on monipuolistettu mahdollistamalla esimiehille esimerkillisten tekojen huomioiminen ketterillä palkitsemisilla. Vuosittain toteutettavan toimivuuskyselyn perusteella henkilöstön työtyytyväisyys työmotivaatiota, tiimityötä ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenjohtamista mittavien kaikkien indeksien osalta parantunut ja on keskiarvona erittäin hyvällä tasolla. Yliopistot Toimivuuskyselyn avainmittareiden, Koen jaksavani hyvin työssäni (ka 3,15) ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina Savoniaa johdetaan kokonaisuutena hyvin (ka 3,25 ja kehittäjinämuutos 0,27), tuloksissa kehityssuunta tarkastelujaksolla on myös ollut positiivinen. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistotKestävän henkilöstöpolitiikan strateginen tavoite henkilöstömäärän maltillisesta kasvusta on toteutunut suunnitellun mukaisesti kuitenkin niin, ammattikorkeakoulut että samalla Savonian kilpailukyky on vahvistunut niin henkilöstön osaamisen, tuottavuuden kuin työkyvynkin näkökulmasta. Savonian tuloksellinen toiminta on mahdollistanut uusrekrytointien toteuttamisen koulutukseen ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiäTKI-toimintaan ja henkilöstön osaamisen jatkuvan kehittämisen. Yhteiset tutkimushankkeet Panostaminen on näkynyt tuottavuuden kasvuna erinomaisten koulutustulosten ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilleTKI- toiminnan volyymin kasvun myötä. Sairauspoissaoloprosentti on Savoniassa alhaisempi kuin toimialalla keskimäärin.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudentunnustamista. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän uusiutumistakanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Vaasan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, toimialojen muutosta joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamistaylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselleAmmattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja sitenUudet, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavat opetussuunnitelmat otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliäsyksystä 2017 alkaen. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta Ammattikorkeakoulu suuntaa voimavaroja jokaiselle opettajalle laadittavan pedagogisen osaamisen kehittämissuunnitelman käyttöönottamiseksi sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- Opintotarjonta on ympärivuotista, ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi sitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa hyödyntäen ammattikorkeakoulujen yhteistä portaalia. Tenttiakvaario otetaan käyttöön kaikille opiskelijoille sopimuskauden aikana. Tärkeimpien kumppaniyritysten kanssa laaditaan sopimuksia opetusyhteistyöstä. Yritysluennoitsija osallistuu opintojakson toteutukseen tuoden siihen uusinta tietoa. Tällainen yhteistyö käynnistyy ensin tietotekniikkatalo Wapicen kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamistaKehitämme myös työn opinnollistamista yhteistyössä yritysten kanssa. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuuttaniiden opiskelijoiden valmistumista, sukupuolten välistä tasajoilla on jo työpaikka. Muotoilukeskus Muova on mukana SOTE-arvoaPEDA - hankkeessa, purkaa segregaatiota jossa kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä ja vähentää sosioohjausta, näihin liittyvää osaamista sekä uusia yhteistyömuotoja koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan kesken, korkeakoulujen välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti (mm. living labs, yhteiskehittäminen, MOOC, nano-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa oppimiskokonaisuudet, osaamismerkit). Hanke uudistaa korkeakoulujen toimintatapoja sekä vahvistaa monialaisen yhteistyön avulla opiskelijoiden työelämä- ja pääsemisessäyrittäjyysvalmiuksia. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän sitenHanke rakentaa kehittämisyhteisöjä uusien sote-alueiden ja alueellisten ammattikorkeakoulujen opetus- ja TKI-yhteistyön alustoiksi. Hanke lisää opettajien, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaenopiskelijoiden ja työelämän edustajien digi-sote-sekä palvelumuotoiluosaamista ja mahdollistaa tulevien sote-ekosysteemien vahvistamisen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaanKorkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjäavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämisellekäyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Alueen korkeakoulujen ja teollisuuden yhteisen EU-tutkimusasiamiehen avulla lisätään korkeakoulun ja alueen yritysten mukana oloa EU-hankkeissa. Ammattikorkeakoulu kasvattaa TKI-toimintaan hankittavan ulkopuolisen rahoituksen määrää 1 000 000 euroon sopimuskauden loppuun astimennessä. Yliopistot Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Älykkäät sähköverkot kuuluvat Vaasan seudun energiaklusterin kärkialoihin. VAMKin tietotekniikan koulutuksen tavoitteena on olla mukana kehittämässä alaa ja sen osaamista. Uutena osaamisalueena on lisäävä valmistus, joka vaikuttaa aina tuotesuunnittelusta valmistusteknologiaan. Parhaillaan on meneillään hankkeen avulla 3D-monimateriaaliprinttauksen osaamiskeskuksen muodostaminen kampusalueelle. Esimerkkinä on tuleva osaamiskeskus, jossa korkeakoulujen asiantuntijat ja yritysten tuotekehitys työskentelevät samassa tilassa. Tämä yhteistyö on helppo kytkeä myös opetukseen. Digitaalisen tuotesuunnittelun, valmistuksen ja robotisaation merkitys lisääntyy jatkuvasti. Siksi VAMK aloittaa ABB Roboticsin sopimuskoulutuksen Vaasan seudulla. Näin osaaminen edelleen kasvaa ja päästään verkostoitumaan entistä voimakkaammin alueen yritysten kanssa. Tämä yhteistyö tukee hyvin myös RoboAkatemiaa, jossa opiskelijat tekevät yrityksille projekteja. Energian varastointi on Vaasan seudun keskeinen ydinosaamisalue koko kampusalueella (VAMK, Novia ja Vaasan yliopisto). Verkosto on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on lisätä akkuteknologiaosaamista. Lisäksi opiskelijoille on tarjolla aiheeseen liittyviä uusia opintojaksoja. VAMK tekee yhteistyötä Vaasan yliopiston uuden laboratorion, VEBIC, kanssa. VEBIC tarjoaa kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin sekä akateemiseen käyttöön että teollisuuden tarpeita varten. Polttomoottori- ja polttoainelaboratorioita täydentää monitieteinen tutkimusalusta, joka keskittyy uuden energiateknologian laajempiin liiketaloudellisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Laboratoriossa tehtävän tutkimuksen piiriin kuuluvat uusi energiateknologia sekä uuden teknologian käyttöönoton vaikutukset liiketoimintaan ja yhteiskuntaan. VAMK on mukana vaasalaisten hoitoalan ja tekniikan kouluttajien yhteistyöverkostossa. Verkoston tavoitteena on yhdistää hoitoalan ja tekniikan tietotaito niin, että syntyy uusia ja innovatiivisia hyvinvointiteknologian ratkaisuja mm. hankkeissa. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäenhenkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- VAMKissa on henkilöstön työhyvinvointia pyritty edistämään kehittämisprojektein yhdessä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstölle on helmikuussa 2017 tehty tasa-arvo- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa yhdenvertaisuuskysely, jonka pohjalta on parhaillaan laadittavana suunnitelma kehittämistoimenpiteineen. Myös henkilöstösuunnitelma ja koulutuskartoitus on valmistelussa. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ovat mm. se, että VAMKissa on käytössä työpaikkakokoukset. Eri työryhmiin valitaan henkilöstö mukaan monipuolisesti. Tiedottamista tapahtuu myös tiedotustilaisuuksissa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenerilaisten tiedotteiden avulla. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden Useissa ryhmissä on opiskelijaedustus. Palautteen antamista varten on käytössä sähköinen palautejärjestelmä. Henkilöstöä on mukana useissa korkeakoulujen yhteisissä verkostoissa, joista esim. viimeisimpänä yhteinen turvallisuusverkosto. Henkilöstön osaamista on kehitetty koulutuksen lisäksi myös kannustamalla verkostoitumiseen sekä oman ammattikorkeakoulun muiden alojen kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinäettä saman kampuksen muiden korkeakoulujen kanssa. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiäHenkilöstön ulkomaan vaihdot parhaiden kansainvälisten kumppaneiden luona lisäävät myös osaamista. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilleEri alojen koulutusten esimiesten yhteisiä suunnittelukokouksia on lisätty.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Hämeen ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Ammattikorkeakoulu vahvistaa digitaalista opetustarjontaa, pedagogiikkaa ja sitouttavat opiskelijat opintoihinoppimismahdollisuuksia vuoteen 2018 mennessä luodakseen aiempaa paremmat mahdollisuudet ympärivuotiseen opiskeluun. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Opintoihin liittyvät keskeiset tietojärjestelmät ovat mobiilisti korkeakouluyhteisön käytettävissä sopimuskauden loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulu vahvistaa työelämäyhteistyön laatua ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että vaikuttavuutta sekä opiskelijoiden työllistymisedellytyksiä liittämällä tutkintoon johtava koulutus osaksi tutkimusyksiköiden toimintaa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa opettajankoulutuksen osaamistaan ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämistyöhön sekä opettajien digipedagogiikan osaamisen vahvistamiseen. Opettajien pedagoginen kehittämisohjelma on toteutettu sopimuskauden aikana ja muu sen on läpikäynyt 100 % ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Hämeen ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa yhteistä opintotarjontaa sekä koulutusvientiä muiden ammatillisten opettajankoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa. HAMKin tutkintotavoitteinen koulutus muodostavat perustuu moduulirakenteeseen. Koulutuksessa on käytössä kolme mallia (8-16, 18-100, 24/7). Sopimuskauden aikana uudistettu koulutus perustuu osaamisperustaisuuteen, ilmiöpohjaisuuteen, yhteissuunnitteluun, projektityöskentelyyn, työelämäyhteistyöhön ja kansainvälisyyteen. Vuonna 2019 toteutettiin moduulien ulkopuolisten työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista edustajien toteuttama arviointi. HAMK osallistui myös Times Higher Education rankingiin ja oli Euroopan tasolla 250:n parhaan korkeakoulun joukossa. Koulutus ja koulutuksen toteutusmallit ovat täysimittaisesti käytössä vuonna 2020. HAMK toteuttaa kansallisia periaatteita opiskelijavalintaprosessissa. Lisäksi opiskelijoita otetaan mm. avoimen ammattikorkeakoulun opintojen ja toisen asteen väyläopintojen kautta. HAMK on toteuttanut joustavaa erillishakua vieraskielisiin koulutuksiin. HAMK tarjoaa mahdollisuuden väyläopintoihin kaikissa koulutusvastuissaan ammatillisen toisen asteen opiskelijoille. Tämä väylä on keskiössä myös HAMKin alueellisissa kampussopimuksissa. Ammatillisella toisella asteella ja lukiossa on opettajien osaamista lisätty väyläopintojen hyödyntämisessä (OKM- ja ESR- rahoitus). Opiskelijoiden aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista jatketaan ja sen laadunvarmistusta parannetaan dokumentaatiota ja läpinäkyvyyttä lisäämällä. Opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantamiseksi on lisätty heidän mahdollisuuksiaan osallistua HAMKin tutkimustoimintaan. Sopimuskauden aikana HAMK on koordinoinut lukuisia valtakunnallisia koulutuksen kehittämishankkeita. Hankkeissa on kehitetty mm. ammatillisen toisen asteen koulutusta ja ammattikorkeakoulutusta, koulutuksen digitaalisaatiota, väyliä koulutukseen pääsyyn, maahanmuuttaja-asioita sekä koulutusalakohtaisia ratkaisuja (mm. luma ja kiertotalous). HAMKin omaa digitalisaation tasoa on kehitetty sisäisillä projekteilla ja toimintaa tukevan kokonaisuudenteknologian hankinnoilla. HAMK on osallistunut opettajankoulutusfoorumiin (varapuheenjohtaja). Opettajien pedagoginen kehittämisohjelma on toteutettu sopimuskauden aikana ja sen on läpikäynyt 100 % HAMKin opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Opettajille on tehty osaamiskartoitukset, joissa ilmenneisiin osaamistarpeisiin HAMK100-kehittämisohjelmalla on vastattu. Opettajat ja esimiehet ovat hyödyntäneet osaamiskartoitusten tuloksia henkilökohtaisissa kehittymissuunnitelmissa ja räätälöidyissä valmennuksissa. Pedagoginen valmennusohjelma keskittyy digipedagogiikkaan, uudistuvaan korkeakoulupedagogiikkaan, opettajien tutkimus- ja työelämäosaamiseen sekä kansainväliseen osaamiseen. Opettajat ovat suorittaneet digitaalisia osaamismerkkejä mm. digipedagogiikasta, O365-ohjelmien käytöstä ja tietosuojasta. HAMKissa toteutetaan digitalisaatiokehitystä, jonka viitekehyksenä on eurooppalainen DigiCompOrg- toimintamalli. Kehitystyö tukee digitalisaation edistämistä HAMK 2030 -strategian mukaisesti. Kehityksen keskiössä ovat opetuksen digitaalisten teknologioiden käyttö, käytön valmennus ja käyttöönoton tuki. Kehitettävät osaamiset liittyvät mm. tietojärjestelmiin, mobiiliratkaisuihin, videointiin, e- moduulitoteutuskonseptiin, moduulin tuotantoprosessiin ja kehittymisen itsearviointiin. HAMK on mukana myös yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta parantavissa hankkeissa, joissa kehitetään mm. oppituntien nauhoittamista ja materiaalien tekstittämistä. Uusien opiskelijoiden tukemiseksi on olemassa digistarttipaketti, joka helpottaa digitaalisten työkalujen käyttöönottoa. Jatkuvan oppimiseen on tuotettu palveluja ja tuotteita (mm. FIVE STARS -yhteistyö, rahoitus OKM). HAMK on mukana ammattikorkeakoulujen yhteisessä verkko-opetustarjonnassa (Xxxxxxxxxxxx.xx). HAMKin koulutusviennin kärkituotteet liittyvät pääasiallisesti kokonaisvaltaiseen koulutusjärjestelmien kehittämiseen. HAMKin koulutusvienti perustuu vahvaan tutkimukseen ja koulutustoteutusten vaikuttavuuden arviointiin yhteistyössä asiakkaan ja osallistujien kanssa. Koulutusvientiä toteutetaan kohdemaittain ja -asiakkaittain tarvittaessa yhdessä kotimaisten korkeakoulujen kanssa. Koulutusviennissä yhteistyötä on tehty erityisesti muiden ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulu käynnistää tutkijavaihto-ohjelman kansainvälisten strategisten kumppaneiden kanssa vuonna 2017. Tutkimustoiminta tuottaa opetuksessa hyödynnettäviä moduleita. TKI-toiminnan kansainvälinen rahoitus kasvaa 2 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2019 mennessä rakennetaan bioalan koulutus- ja tutkimusympäristö yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa ja konetekniikan koulutus- ja tutkimusympäristö. Ammattikorkeakoululle muodostuu vuoteen 2019 mennessä selkeät kansainväliset tutkimuskärjet. HAMK vahvistaa yhteistyötään Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa työelämälähtöisessä tutkimuksessa ja koulutuksen digitalisaatiossa. Ammattikorkeakoulu painottaa yhteiskuntavastuussaan ekologista kestävyyttä ja sen edistämistä ja julkaisee yhteiskuntavastuuraportin joka toinen vuosi. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstönTKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä (HAMK Bio, HAMK Edu, HAMK Smart, HAMK Tech), jotka ovat vakiinnuttaneet toimintansa, hakevat kasvua ja muodostavat HAMKin kansainvälisen tutkimuskärjen. Tutkimustoiminnan fokusointia on edistänyt TKI-profilaatiorahoitus (OKM). HAMKin tutkimusprofiilin mukainen kansainvälinen kumppanuusverkoston rakentaminen on aloitettu. HAMKissa käynnistyi ensimmäinen Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astirahoittama hanke (HAMK Tech -tutkimusyksikössä). Yliopistot Tutkijayliopettajajärjestelmää on edelleen laajennettu vahvistamaan soveltavaa tutkimustoimintaa. HAMKin sidosryhmät ovat osallistuneet tutkijayliopettajajärjestelmän rahoittamiseen. Muun opetus- ja tutkimushenkilöstön osaamista on lisätty hankekoulutuksen ja julkaisutoiminnan osalta. HAMKin tutkimusyksiköiden kehittämisessä ja laadunhallinnassa hyödynnettiin työelämän edustajien tekemää tutkimusyksiköiden kokonaisarviointia. Opiskelijat ovat mukana HAMKin tutkimusyksiköiden toiminnassa. Beyond Alliance for Knowledge -liittouman ja Xxxxx tutkimusyhteistyötä jatketaan ja kehitetään edelleen yhdessä sovittujen linjausten mukaan. Strateginen yhteistyö Laurean, Humakin ja XAMKin kanssa etenee sovitusti. Myös kumppanuus Aalto-yliopiston kanssa vahvistaa HAMKin strategian mukaista soveltavaa tutkimustoimintaa. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankesalkun arvo 1.1.2020 on noin 1.15 M¤. Salkussa on 13 kansainvälistä hanketta. Hakuprosessissa on 9 Erasmus- ym. hanketta sekä 6 Horizon 2020 -hakemusta. Kone- ja tietotekniikan koulutus- ja tutkimusympäristöt on uudistettu. Laboratoriot vastaavat muuttuneisiin koulutuksen ja tutkimusyksiköiden tarpeisiin (robotiikka ja 3D-tulostus). Henkilöstön työtilat on muutettu tukemaan yhteisöllistä työskentelyä. Uudistusten myötä tehdään yhteistyötä tilojen ja laitteiden sekä koulutus- ja palvelutoiminnan osalta Hyria koulutus Oy:n kanssa. HAMK Bio -tutkimusyksikön nykyisiä biotalouden laboratorioita laitteineen on päivitetty. HAMK Smart Systems and Biotechnology Center tulee rakentumaan osaksi Hämeenlinnan ekosysteemiä (hankesuunnitelmavaihe). HAMKin yhteiskuntavastuuraportti julkaistaan syksyllä 2020. HAMK 2030 -strategian mukaisesti HAMKiin laaditaan parhaillaan kestävän kehityksen -ohjelmaa ja käynnistetään siihen liittyviä kehittämistoimia. HAMK sijoittui v. 2019 Green Metric World University Rankingissä sijalle 87 (rankingissä arvioidaan korkeakoulujen kestävän kehityksen tasoa, osallistujia 780). YAMK-toiminnan kehittämistä yhdessä HAMKin tutkimusyksiköiden kanssa viedään eteenpäin. TKI-toiminnan tulosten kaupallistamisesta on tehty ohje tutkimusyksiköiden käyttöön. Tulosten kaupallistamisen mekanismeja kehitetään edelleen. Yhteistyötä CSC:n kanssa on jatkettu. HAMK on avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) tasolla 4. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäenhenkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Sopimuskaudella HAMK on vahvistanut johtamisen keskeisiä toimintoja: osaamisen johtamista ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa tiedolla johtamista. HAMKissa kehitetään osaamispääomaa osaamisen johtamisen järjestelmällä suhteessa strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Osaamispääoman kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista suhteessa strategiaan seurataan tiedolla johtamisen järjestelmällä. Näin kasvatetaan henkilöstön osaamista ja lisätään hyvinvointia sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden korkeakoulun kilpailukykyä. Henkilöstö on otettu mukaan HAMKin digitalisaatio- ohjelman toteuttamiseen. HAMKin laadunhallinnan vakiintuneena osina ovat opiskelijoiden ja henkilöstön palautejärjestelmät. Sopimuskauden aikana HAMKin organisaatiorakennetta ja toimintamalleja on uudistettu. Uudistuksilla mahdollistetaan yhteisölliseen luovuuteen perustuvan korkeakoulun kehittyminen. HAMKin henkilöstön osaamiskartoituksia on hyödynnetty johtamisessa, henkilökohtaisten oppimispolkujen rakentamisessa ja HAMK100-valmennusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi on toteutettu kehittämis- ja tutkimushankkeita henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseksi ja osaamisen lisäämiseksi. Vuonna 2018- 2019 toteutettiin Kuntien eläkevakuutuksen rahoittama aivotyön ergonomia- hanke ja vuonna 2019 aloitettiin työsuojelurahaston rahoittama vertaismentorointihanke (Verme), joka on suunnattu esimiehille oman johtamisosaamisensa kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välille.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Taideyliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Taideyliopisto tiivistää opiskelijavalintaprosessiaan ajallisesti ottaen huomioon valtakunnallisen yhteishaun aikataulutuksen. Taideyliopisto vahvistaa opintoprosesseja kehittämällä oppimisympäristöjä, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamisen käytäntöjä sekä luovat kannusteita niinopiskelijoiden hyvinvointipalveluita. Yliopisto uudistaa tutkintorakenteitaan laaja- alaisten tutkintojen mahdollistamiseksi. Yliopisto panostaa myös opiskelijavalintojen ja yliopistopedagogiikan kehittämiseen. Yliopisto parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia kehittämällä harjoittelua ja toimintakentän tuntemusta. Yliopisto mahdollistaa kaikille opiskelijoille kansainvälistymisjakson osana tutkinto-opiskelua. Yliopisto lisää tohtorikoulutuksen ja perustutkintokoulutuksen välistä yhteyttä hyödyntämällä tohtoriopiskelijoiden osaamista peruskoulutuksessa sekä tarjoamalla maisteriopiskelijoille tohtoriopintoihin valmentavia kursseja. Taiteilijoiden työnkuvien muutokset huomioon ottaen yliopisto lisää opiskelijoille ja tutkijoille mahdollisuuksia yrittäjyyskoulutukseen, että opetusjärjestelyt joilla vahvistetaan yrittäjyys, liiketoiminta- ja -sisällöt innovaatiotaitoja. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja prosessien uudistamista tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot Taideyliopisto vahvistaa tutkimusprofiiliaan lisäämällä tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan yhteyttä ja taiteenalojen välistä vuorovaikutusta sekä kehittämällä yliopiston yhteisiä toimintatapoja. Yliopisto ottaa käyttöön avoimen tieteen linjaukset ja toimenpidesuunnitelman. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Aalto-yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaanyhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopistot Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopisto arvioi taidealan opiskelijavalintaprosessin ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitävalintaperusteet vuonna 2017. Uusitut valintaperusteet ovat käytössä kaikilla aloilla vuonna 2018. Yliopisto vahvistaa opiskelijakeskeisyyttä opetuksessa. Yliopisto uudistaa koulutusohjelmien sisältöjä ja laatua ottaen huomioon työelämän muutokset, että koulutus rakentuu kokonaisuuksistadigitalisoitumisen haasteet ja uuden yrittäjyyden tarpeet. Yliopiston tutkintoihin yhdistyy aiempaa vahvemmin tieteenalakohtainen osaaminen, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumistamonialaisuus, edistävät opintojen etenemistä taide, luovat käytännöt ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustayrittäjähenkisyys. Yliopisto parantaa oppimistuloksia kehittämällä digitaalisia opetusmenetelmiä oppimisen tueksi. Yliopisto toteuttaa kehittämishankkeen ympärivuotisen opiskelun edistämiseksi. Yliopiston strategiset toimenpiteet sisältävät myös opiskelijavalintojen kehittämisen, kansainvälisten opiskelijamarkkinoiden hyödyntämisen, sekä monipuolisen yhteistyön opiskelijoiden ja elinkeinoelämän kesken. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Aalto-yliopisto rekrytoi kansainvälisiä verkostojaosaajia erityisesti tutkimuksen avainalueille. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiYliopisto hyödyntää toimintansa kehittämisessä aiempaa vahvemmin yritysmaailman ja yhteiskunnallisten toimijoiden osaamisen. Yliopistot Yliopisto panostaa innovaatio-, teknologian- ja immateriaalioikeuksien siirtopalveluihin, rakentaa strategisia kumppanuuksia avainyritysten kanssa sekä kehittää tutkijoiden osaamista innovaatiopotentiaalin tunnistamisessa. Kampuksella panostetaan monialaisiin tutkimusalustoihin ja -infrastruktuureihin. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle neljä. Yliopistolla on käytössä vuoden 2017 lopussa malli koulutus- ja tutkimusyhteistyölle ja osaamisen siirrolle yrityksiin. Vuonna 2020 yliopistolla on 5-10 strategista yrityskumppania. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Hämeen ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Ammattikorkeakoulu vahvistaa digitaalista opetustarjontaa, pedagogiikkaa ja sitouttavat opiskelijat opintoihinoppimismahdollisuuksia vuoteen 2018 mennessä luodakseen aiempaa paremmat mahdollisuudet ympärivuotiseen opiskeluun. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Opintoihin liittyvät keskeiset tietojärjestelmät ovat mobiilisti korkeakouluyhteisön käytettävissä sopimuskauden loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulu vahvistaa työelämäyhteistyön laatua ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että vaikuttavuutta sekä opiskelijoiden työllistymisedellytyksiä liittämällä tutkintoon johtava koulutus osaksi tutkimusyksiköiden toimintaa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa opettajankoulutuksen osaamistaan ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämistyöhön sekä opettajien digipedagogiikan osaamisen vahvistamiseen. Opettajien pedagoginen kehittämisohjelma on toteutettu sopimuskauden aikana ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudensen on läpikäynyt 100 % ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Hämeen ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa yhteistä opintotarjontaa sekä koulutusvientiä muiden ammatillisten opettajankoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot Ammattikorkeakoulu käynnistää tutkijavaihto-ohjelman kansainvälisten strategisten kumppaneiden kanssa vuonna 2017. Tutkimustoiminta tuottaa opetuksessa hyödynnettäviä moduleita. TKI-toiminnan kansainvälinen rahoitus kasvaa 2 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2019 mennessä rakennetaan bioalan koulutus- ja tutkimusympäristö yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa ja konetekniikan koulutus- ja tutkimusympäristö. Ammattikorkeakoululle muodostuu vuoteen 2019 mennessä selkeät kansainväliset tutkimuskärjet. HAMK vahvistaa yhteistyötään Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa työelämälähtöisessä tutkimuksessa ja koulutuksen digitalisaatiossa. Ammattikorkeakoulu painottaa yhteiskuntavastuussaan ekologista kestävyyttä ja sen edistämistä ja julkaisee yhteiskuntavastuuraportin joka toinen vuosi. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstönTKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Korkeakouluyhteisö voimavarana Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Saimaan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi konsernissa kehitetään ja tarjotaan toisen asteen opiskelijoille korkeakouluopintoja. Opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi LUT-konserni kehittää oppimisympäristöjä ja opintoprosesseja sekä hyödyntää yhteisiä resursseja molemmilla sektoreilla samalla kuitenkin säilyttäen tutkintojen profiilit. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa kesäopetusta vuodesta 2017 alkaen. Konserni tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut. Saimaan ja XXXXxx fuusiovalmisteluissa on lähdetty rohkeasti uudistamaan koulutussisältöjä, ohjausmallia ja opetusmenetelmiä. Saimaan amk on onnistunut lyhentämään merkittävästi valmistumisaikoja viimeisten kahden vuoden aikana keskitetyn tutorointimallin avulla. Saimaan AMK:n ja LAMKin yhteiset työryhmät ovat suunnitelleet uudelle ammattikorkeakoululle tehokkaat ja tulokselliset toimintamallit. Tämä työ jatkuu vielä. Parhaillaan työstetään digistrategiaa virtuaalikampuksen tuomien mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Vuonna 2019 käynnistyi kokonaan verkossa toteutettava tradenomikoulutus. Tammikuussa 2020 käynnistyvät tieto-ja viestintätekniikan sekä sosionomin koulutukset, jotka toteutetaan kokonaan verkossa. Uusia verkossa toteutettavia koulutuksia on suunnitteilla myös vuodelle 2021. LUT-yliopiston kanssa on toteutettu yhteistä kesäopetusta vuodesta 2017 alkaen. Kuvataiteen koulutuksen siirryttyä Lappeenrantaan syksyllä 2019 on kuvataiteen ja LUT:n tekniikan laboratorioiden yhteistyö edennyt erinomaisesti. LUT:n kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä hakupolkujen sujuvoittamiseksi korkeakoulujen välillä, lisätään digitaalisten kurssien yhteistyötä kandidaattitasolla tekniikan ja talouden kurssitarjonnassa sekä lisätään digitaalista kielikoulusta. Lisäksi kehitetään yhteistä toimintamallia jatkuvan oppimisen tarjontaan. Käynnistetyt toimenpiteet tukevat tutkintojen suorittamista LUT-korkeakoulujen yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille tarjotaan joustavia tapoja tutustua korkeakouluopintoihin ja sitouttavat suorittaa niitä toisen asteen koulutuksen aikana. Saimaan ammattiopiston opiskelijoille on rakennettu suora väylä, missä riittävästi kieli- ja matematiikkaopintoja sekä tiettyjä ammaillisia opintoja suorittaneet opiskelijat opintoihinvoivat siirtyä sujuvasti ammattikorkeakoulun. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Yhteistyön tavoitteena on monipuolistaa nuorille annettavaa koulutusta sekä tukea nuoria oman tulevaisuutensa rakentamisessa. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa on toimiva sähköinen AHOT-menettely. Saimaan ammattikorkeakoululla on ollut käytössä kiintiöt ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Tämä on pitänyt ensikertalaisten määrän korkeana, vaikka samaan aikaan erityisesti sosiaali- ja prosessien uudistamista terveysalalle on hakeutunut opiskelijoita, joilla on jo aikaisempi vastaavan tasoinen korkeakoulututkinto. Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu valtakunnalliseen valintakoeyhteistyöhön ja tehostamistaon mukana aktiivisesti sähköisen valintakokeen kehittämisessä sosiaali- ja terveysalalla. Yliopistot Valtakunnallinen valintakoe ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Kansainvälisten hakijoiden rekrytointia on tehostettu yhteisvoimin LUT- korkeakoulujen kanssa ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus yhteistyön tulokset ovat alkaneet näkyä hakijamäärissä. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudenavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Tutkimus-, kehittämis- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita innovaatioiden kaupallistamiseen panostetaan yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Konsernissa hyödynnetään vuodesta 2018 alkaen yhteisiä laboratorio-, henkilöstö- ja tukipalveluresursseja. Ammattikorkeakoulu hyödyntää verkostojaan ja sijaintiaan Pietarin metropolialueen vaikutuspiirissä, alueen pk-yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä Venäjään liittyvässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. TKI-toimintaan on panostettu yhdessä LUT-yliopiston ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa, ja Saimaan AMKin ulkopuolisen TKI-toiminnan rahoitus on kasvanut 1,5 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaan sopimuskauden aikana. Skinnarilan kampuksella on jo vuodesta 2012 alkaen hyödynnetty yhteisiä laboratorio-, henkilöstö- ja tukipalveluresursseja. Yhteistyö yliopiston kanssa näkyy Business Finland - rahoituksessa, jota Saimia sai 4. eniten ammattikorkeakouluista vuonna 2018. LABin TKI-toiminta fokusoituu vahvasti neljälle vahvuusalalle: kiertotalous, design, innovaatioiden kaupallistaminen ja hyvinvointialan palveluinnovaatiot. Resurssien kohdentamisella näille valituille aloille tavoitellaan laatua ja vaikuttavuutta. Yhdessä LAMKin kanssa on käynnistetty LAB-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan suunnittelu kirkastamalla vahvuusaloja, rakentamalla TKI-toiminnan tiekarttoja sekä yhteisiä toimintamalleja ja -ohjeita. Business Mill -toiminta käynnistyi Lappeenrannan kampuksella vuoden 2018 alussa. Perustehtävänä on edistää tutkimuksesta ja henkilöstön ja opiskelijoiden ideoista nousevaa osaamisperusteista liiketoimintaa. Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteena on ollut nostaa avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa tasolle neljä sopimuskauden aikana. Tämä tavoite ylitettiin ja Saimia on noussut viimeisimmän arvioinnin mukaan tasolle viisi. Yhteistyö LUTin tiedekirjaston kanssa on mahdolllistanut toimintatavan voimallisen kehittämisen. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Vuonna 2019 on keskitytty fuusiovalmisteluihin ja uuden LAB-ammattikorkeakoulun strategiatyöhön. Henkilöstöä on osallistettu toiminnan suunnitteluun ja informoitu säännöllisesti avoimen henkilöstöpolitiikan linjausten mukaisesti. Xxxxxxxxx sisäinen viestintä on ollut kattavaa ja on hyödynnetty monipuolisesti eri kanavia. Myös opiskelijoita on informoitu säännöllisesti ja erityisesti opiskelijakunta on ollut aktiivisesti mukana muutoksen suunnittelussa. Taustalla on vahvasti näkynyt pyrkimys henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamiseen muutostilanteessa. Samalla tavoitteena on ollut tuloksellisuuden turvaaminen muutoksessa. LUT-konsernin hallitusten vuonna 2017 sopimat henkilöstöpoliittiset linjaukset ohjaavat uuden ammattikorkeakoulun kehittymistä. Ammattikorkeakoulun yhteisten henkilöstökäytäntöjen rakentaminen alkoi syyskuussa 2019 ja jatkuu edelleen. LAB-ammattikorkeakoulun uuden johtajiston perehdyttäminen ja kouluttaminen käynnistyi vuoden 2019 aikana ja on jatkunut fuusioitumisen jälkeen. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan esimiestyön ja arjen kohtaamisten lisäksi Great Place to Work - kyselyn ja kuukausittain toteutettavan fiilismittarin avulla (fiilismittari otettu käyttöön Saimiassa vuonna 2019). Lisäksi joka kuukausi on nostettu eri työhyvinvointiteemoja näkyväksi ja pyritty konkreettisten tekojen kautta panostamaan hyvinvointiin. Erityistä huomiota on kiinnitetty psykososiaaliseen kuormittumiseen ja sen käyttöön tieteenala- ehkäisyyn. Painopiste on ollut muutoksen hallinnassa ja organisaatiorajat ylittäenuuden luomisessa. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Kahden ammattikorkeakoulun käytäntöjen yhteensovittaminen ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenuudistaminen on ollut työläs prosessi, joka on vielä kesken. Yliopistot LAB- ammattikorkeakoulun arvot määriteltiin syksyllä 2019 vuorovaikutteisessa prosessissa yhdessä henkilöstön ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden opiskelijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilleLAB-ammattikorkeakoulun yhdenvertaisuussuunnitelma tehdään vuonna 2020.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Kajaanin ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Kajaanin ammattikorkeakoulu rakentaa ja ottaa käyttöön kansallisia digitalisaation hyödyntämisen ja opetuksen yhteistyörakenteiden malleja. Ammattikorkeakoulussa on käytössä yhteiset, toisen asteen oppilaitosten ja yliopistojen kanssa toimivat väyläopinnot vahvuusaloilla työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä. Kajaanin ammattikorkeakoulu tuottaa yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa väyläopintoja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoille siten, että korkeakoulujen autonomiaa ne ovat valtakunnallisesti käytettävissä vuodesta 2017 lähtien. KAMK uudisti tutkintokoulutustensa sisältöä ja opetusmenetelmiä ja vei Pohjois-Pohjanmaalle ja Koillismaalle niiden tarvitsemia koulutuksia. Monimuotokoulutuksia toteutettiin Kuusamossa (insinööri-, sairaanhoitaja- ja restonomikoulutukset), Kuhmossa (sairaanhoitajakoulutus) ja Raahessa (insinöörikoulutus) hyödyntämällä erityisesti digitalisaation tuomia mahdollisuuksia etäopetuksessa. KAMK valmisteli restonomikoulutuksen Ylivieskaan ja tradenomikoulutuksen Kuusamoon; koulutukset käynnistettiin 2018. KAMK aloitti biotalousosaamisen selvityshankkeen sekä suunnitteli korkeakouluyhteistyössä biotalousosaamiseen liittyvän monimuotokoulutuksen käynnistämistä vuonna 2018. DIAK toi Kainuuseen sosionomikoulutusta. KAMK vastasi alueen kansainvälisen osaamisen tarpeisiin lisäämällä englanninkielistä koulutusta. KAMK käynnisti uudelleen Tourism-koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaanja toteutti pelialan koulutuksen toisen vuosikurssin kokonaan englanniksi. Yliopistot Syksyllä 2018 käynnistyviksi KAMK suunnitteli liiketalouden ylemmän englanninkielisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitäuutena, että koulutus rakentuu kokonaisuuksistaainutlaatuisena korkeakoulutuksena maailmassa, jotka helpottavat eSports Business -koulutuksen. Alueen eSports-toimijat (Sotkamon Jymy, Kainuun liikunta, Kainuun Prikaati, Kajaanin kaupunki, pelialan yritykset, KAO, Sotkamon kunta, Kainuun liitto, ELY) verkostoituivat ja aloittivat strategiatyön Kainuun elinvoiman kehittämiseksi. Kolmannen lukukauden toteuttamiseksi KAMK järjesti perinteisten kesäopintojen lisäksi englanninkielisen kesäkoulun (10-15 op) ja Nordic eSports Academyn (10 op), joilla tuetaan myös toisen asteen opiskelijoiden siirtymistä KAMKiin. Strategian mukaisen Opettajasta valmentajaksi -toimintamallin vahvistamiseksi henkilöstölle tarjottiin pedagogista täsmäkoulutusta eAMK-hankkeesta sekä digitaalisista työkaluista ja niiden käytöstä. Alueellisena korkeakoulutuksen järjestäjänä KAMK tarjosi koulutuksen sisällöt myös perusopetuksen, toisen asteen sekä vapaan sivistystoimen opettajille. Opiskelijoiden yrittäjyystietoisuutta ja -mahdollisuuksia kehitettiin NY Startup -toimintamallilla. Lisäksi KAMK koordinoi hanketta, jossa edistettiin maahanmuuttajien kotoutumista, koulutukseen siirtymistä ja työelämään hakeutumista. Koulutuksessa maahanmuuttajia valmennettiin ammattikorkeakouluopintoihin ja luotiin työelämäyhteyksiä opiskelijoiden ja yritysten välille. Hankkeessa luotiin valmentavan koulutuksen tuki- ja työssäoppimisen malli, edistävät opintojen etenemistä jossa opiskelijat osallistuivat liiketalouden opetukseen. KAMK osallistuu valtakunnallisiin valintarenkaisiin; ainoastaan liikunnan ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustavapaa-ajan koulutuksessa on oma valintakoe. Suora todistusvalinta ei vielä ole käytössä. Siirto-opiskelijaksi hakeutuminen on mahdollista kaikissa koulutuksissa ja opiskelijoilla on milloin tahansa mahdollisuus hakea opiskeluoikeuden palauttamista, mikäli opinnoista puuttuu noin 60 opintopistettä. Koulutuksiin hakeutuminen ei edellytä valmentautumista, mutta tarjolla on ilmainen, myös etänä suoritettava, matematiikan valmennuskurssi insinöörikoulutukseen hakeutuville. Valituista opiskelijoista 72 % oli ensikertalaisia. Hakijoista ensikertalaisia oli 87 %. KAMK kehitti kansallisia digitaalisia yhteistyörakenteita osallistumalla tiiviisti Turun amkin koordinoimaan summersemester-yhteistyöhön, johon tarjottiin 39 opintojaksoa. Toisen asteen opiskelijoita oli mukana XXXXxx sosiaali- ja terveys-, tekniikan -, pelialan ja liiketoiminnan väyläopinnoissa. KAMK suunnitteli liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan väyläopintoja myös Karelian ja eRiverian (entinen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä) kanssa. Opintotarjonta avautui eRiverian- sivustolla toukokuussa 2018. Polkuopiskelijoita aloitti amk-koulutuksissa jokaisella osaamisalueella sekä liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan ylempi amk-koulutuksissa. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. CEMIS:n toimintaa ja innovaatioiden kaupallistamisosaamista vahvistetaan hankkimalla sen toimintaan lisää kansallista ja kansainvälistä rahoitusta. Ammattikorkeakoulu lisää TKI-toimintaan kohdennettavaa omaa rahoitustaan. Ammattikorkeakoulun ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrä nousee tasolle 4,4 miljoonaa euroa vuoden 2020 loppuun astimennessä. Yliopistot Opiskelijoiden roolia TKI-toiminnassa kasvatetaan osallistamalla siihen kaikki opiskelijat. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. KAMK on panostanut voimakkaasti rahallisesti TKI-toiminnan kehittämiseen toteuttamalla mm. kaksivuotisen laajan sisäisen kehittämishankkeen. Hankkeessa on terävöitetty TKI-toiminnan kärkiä, kehitetty henkilökunnan osaamista, vahvistettu kansainvälistä osaamista, panostettu hanketoiminnan ennakointiin sekä kehitetty palvelumyyntinä toteutettavia TKI-palveluita. Kehittämistoimien tuloksena hankehakemusten kokonaismäärä sekä kansainvälisten hankkeiden hakemusmäärät kasvoivat 25 % vuodesta 2016 vuoteen 2017. Kasvu-ura jatkuu myös vuonna 2018. Palvelumyyntinä toteuttavat TKI-toimeksiannot kasvoivat voimakkaasti vuonna 2017. Kaikkiaan hankkeita on käynnissä vuositasolla noin 50, lisäksi palvelumyyntinä toteutuu noin 10 projektia vuodessa. Hankevolyymi oli 4,6 milj. euroa, josta rahoitusmallin mukaiseen rahoitukseen oikeuttavaa on 3,2 milj. euroa. TKI-toiminnan volyymin kasvattaminen, uusien rahoitusinstrumenttien haltuunotto sekä verkostojen kasvattaminen on edellyttänyt, että koko henkilöstö osallistuu yhä laajemmin TKI-toimintaan. Toimintamalli, jossa opetus- ja muu henkilöstö toimii tiiviissä yhteistyössä, on KAMKin normaali tapa toimia. Hankkeiden kasvu on edellyttänyt myös entisestään laajempaa verkostoitumista sekä osaamisen keskittämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmittariin laskettavan tulokseen laskettavan rahoituksen määrä on kasvanut 18,3 % vuodesta 2016 vuoteen 2017. Xxxxxxxxx hankerahoituksessa on koveneva kilpailu, joka näkyy mm. hankkeiden läpimenoprosentin laskuna. Koulutusten tutkimusympäristöihin on panostettu. Sairaan- ja terveydenhoidossa on kehitetty etähoidon harjoitustila, liikunnassa on jatkettu älykkään liikuntasalin kehittämistä, tietojärjestelmissä on kehitetty Virtual Reality -laboratoriota, rakennettu eSports-testitiloja ja osana data center -palveluita otetaan käyttöön CSC-tieteelliseltä laskennalta hankittu supertietokone. Kone- ja kaivostekniikassa on panostettu tuotanto- ja robotiikkalaboratorioon. Osa laitteistoista on sijoitettu yrityksiin, jossa ne ovat käytettävissä myös opetuskäytössä. Tutkimustulosten kaupallistamiseksi on menossa Business Finlandin rahoittamia Tutkimuksesta liiketoimintaan (TUTLI) -hankkeita, joiden kaupallistamisprosessit ovat eri vaiheissa. CEMIS-verkosto (Oulun ja Jyväskylän yliopisto, KAMK, VTT ja CSC) on merkittävä nimenomaan tutkimustulosten kaupallistamisessa. Opiskelijoiden innovaatioiden kaupallistamisen kannustamiseksi on otettu käyttöön innovaatiorahoitus, josta opiskelijat voivat hakea rahallista tukea ideoiden jatkokehitykseen. Opiskelijat ovat mukana koko opintojen ajan hankkeiden eri toimenpiteissä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat osallistuvat hankkeiden ideointivaiheeseen mm. integroimalla hanketoimintaa ja opiskelijoiden opinnäytetöitä tiiviimmin yhteen. ATT-toiminnan systemaattiseksi edistämiseksi perustettiin koordinoiva työryhmä, joka varmisti ATT:n näkymisen organisaation eri prosesseissa. Koko henkilökunnalle, tutkijoille ja opinnäytetyökoordinaattoreille järjestettiin koulutusta hyödyntämällä kansallisessa ATT-hankkeessa luotuja käytänteitä ja materiaaleja. Opiskelijoiden ATT-osaamisen varmistamiseksi sisältö integroitiin Tutkimustoiminnan perusteet - opintojaksoon. Samalla opinnäytetyöprosessiin sisällytettiin vaatimus aineistonhallintasuunnitelman laatimisesta, mikä otetaan käyttöön ensimmäisenä hoitotyön koulutuksessa kevätlukukaudella 2018. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. KAMKilla on käytössään vuosittain päivitettävä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä hyvinvointisuunnitelma. Johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä tieto- kehitetään vuosittain tehtävällä työilmapiirikyselyllä (tulos 3,2 asteikolla 1-4) sekä vuosittaisilla kehitys- ja viestintätekniikan syvälliseen palautekeskusteluilla. Koko henkilöstöä koskevia kokouksia ja laajamittaiseen hyödyntämiseen palavereita järjestetään parin kuukauden välein ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- henkilöstöpäivä 2 krt/v. Lisäksi kukin osaamisalue/yksikkö järjestää omia tapahtumiaan. Esimiestyötä tuetaan järjestämällä säännöllisesti sisäistä esimieskoulutusta ja organisaatiorajat ylittäenhyödyntämällä valtakunnallista koulutustarjontaa. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- KAMK on laatinut tasa-arvosuunnitelmat sekä henkilöstöä että opiskelijoita varten. KAMKissa saumaton yhteistyö opiskelijakunta KAMOn, henkilöstön sekä johdon välillä on ollut johtavana toiminta-ajatuksena 1990-luvulta lähtien. KAMOn edustajat kutsutaan poikkeuksetta suunnittelu-, kehitys- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa seurantatyöryhmiin, ja KAMO osallistuu aktiivisesti sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenKAMKin että Kajaanin kaupungin strategiatyöhön. Yliopistot KAMKissa vallitseva erinomainen keskusteluyhteys kaikkien ryhmien välillä on onnistuttu säilyttämään ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien sitä pyritään aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina myös vahvistamaan. Opiskelijoille tehdään vuorovuosin hyvinvointikysely ja kehittäjinäyleinen opiskeluilmapiiriä koskeva kysely normaalien opintojakso- ja lukuvuosipalautteiden lisäksi. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistotJokaisella osaamisalueella toimii hyvinvointiryhmä, ammattikorkeakoulut johon kuuluu henkilökunnan lisäksi ko. alan opiskelijoita. Ryhmässä käsitellään myös opintojen järjestämiseen liittyvää palautetta. KAMK ostaa opiskelijakunta KAMOlta tuutorointitoiminnan, jolla uudet opiskelijat saadaan osaksi korkeakouluyhteisöä. Opiskelijoiden hyvinvointikysely osoitti heidän tarvitsevan entistä enemmän tukea, joten KAMK vahvisti opiskelijoiden hyvinvointipalveluja palkkaamalla oman opintopsykologin. Kiinnittämällä erityistä huomiota henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen tutkintosaantoa ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilleopintopistekertymää varmistetaan tulevaisuudessa.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Hämeen ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Ammattikorkeakoulu vahvistaa digitaalista opetustarjontaa, pedagogiikkaa ja sitouttavat opiskelijat opintoihinoppimismahdollisuuksia vuoteen 2018 mennessä luodakseen aiempaa paremmat mahdollisuudet ympärivuotiseen opiskeluun. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Opintoihin liittyvät keskeiset tietojärjestelmät ovat mobiilisti korkeakouluyhteisön käytettävissä sopimuskauden loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulu vahvistaa työelämäyhteistyön laatua ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että vaikuttavuutta sekä opiskelijoiden työllistymisedellytyksiä liittämällä tutkintoon johtava koulutus osaksi tutkimusyksiköiden toimintaa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa opettajankoulutuksen osaamistaan ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämistyöhön sekä opettajien digipedagogiikan osaamisen vahvistamiseen. Opettajien pedagoginen kehittämisohjelma on toteutettu sopimuskauden aikana ja muu sen on läpikäynyt 100 % ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Hämeen ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa yhteistä opintotarjontaa sekä koulutusvientiä muiden ammatillisten opettajankoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa. HAMKin tutkintotavoitteinen koulutus muodostavat perustuu moduulirakenteeseen. Koulutusten kolmea mallia (8-16, 18- 100, 24/7) on kehitetty edelleen. Vuonna 2018 tehdyn moduulien itse- sekä vertaisarvioinnin tulosten pohjalta on edelleen kehitetty osaamisperustaisuutta, ilmiöpohjaisuutta, yhteissuunnittelua, työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista kytkeytymistä moduuliopetukseen sekä kansainvälisyyttä. Vuonna 2019 toteutetaan moduulien ulkopuolisten työelämän edustajien toteuttama arviointi. Edellisen strategian (HAMK 2020) mukaisesti ilmiöpohjainen ja moduulirakenteeseen perustuva koulutus ja koulutuksen toteutusmallit ovat täysimittaisesti käytössä vuonna 2020. HAMK sitoutuu toteuttamaan kansallisia periaatteita opiskelijavalintaprosessissa. Lisäksi opiskelijoita otetaan mm. avoimen ammattikorkeakoulun opintojen ja toisen asteen väyläopintojen kautta. HAMK on toteuttanut joustavaa erillishakua vieraskielisiin koulutuksiin keväästä 2018 alkaen. HAMK koordinoi valtakunnallisia koulutuksen kehittämishankkeita, joissa kehitetään mm. seuraavia asioita: - Maahan muuttaneiden korkeakoulutettujen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä urakehityksen tukeminen Suomessa, - maahanmuuttajien kieli- ja kulttuuriosaaminen, - opettajien maahanmuutto-osaamisen lisääminen, - liiketalouden ja sosiaalialan lisäkoulutukset maahanmuuttajille, - ammatillisen opettajakoulutuksen tutkimusperustainen kehittäminen. HAMK on mukana ammattikorkeakoulujen yhteisessä verkko-opetustarjonnassa (Xxxxxxxxxxxx.xx). Lisäksi HAMKilla on omaa kesäopintotarjontaa, jossa opiskelijat tekevät mm. projektiopintoja tutkimusyksiköissä ja suoraan yrityksille. Kansainvälisille opiskelijoille kesäprojektit tarjoavat myös työharjoittelupaikkoja. HAMK on käynnistänyt mahdollisuuden väyläopintoihin kaikissa koulutusvastuissaan ammatillisen toisen asteen opiskelijoille jo vuonna 2018. Tämän tyyppinen kehittäminen on keskiössä myös HAMKin alueellisissa kampussopimuksissa. HAMKin insinöörikoulutuksen luma-aineiden tarjontaa verkossa on lisätty ja sitä tuetaan laskupajakäytännöin. Opintotarjonta- ja opiskelukäytännöt ovat yhdenmukaistettu sekä suomen- että englanninkielisissä koulutuksissa. Toiselle asteelle on tarjottu avoimen ammattikorkeakoulun kautta opintoja ja opiskelijoille on tarjottu valintakokeeseen valmentavaa koulutusta. HAMKin Teknologiaosaamisen yksikkö ja tutkimusyksikkö HAMK Tech sekä Ammattiopisto Tavastia, Hyria koulutus Oy ja Linnan Kehitys Oy ovat tuottaneet TKI-palveluja tuotteistamisesta ja korkealujuusterästen hitsaamisesta metallialan yrityksille. Toiminnassa on hyödynnetty oppilaitosten laboratorioita ja laitteistoja yhteisesti. Palvelujen tuottamiseen ovat osallistuneet myös HAMKin ja toisen asteen opiskelijat. Tätä kautta mm. kahdeksan vieraskielistä AMK-opiskelijaa työllistyi palvelukonseptia käyttäneisiin yrityksiin. HAMKin hallinnoimassa OKM:n luonnonvara-alaa digitalisoivassa kärkihankkeessa rakennetaan 12 amk:n yhteistarjontaa kaikille luonnonvara-alan opiskelijoille (60 op:n yhteinen tarjonta). Tällä hetkellä tarjotaan opiskelijoiden osaamista profiloivina verkkototeutuksina yli 100 op. Toisessa OKM:n rahoittamassa kärkihankkeessa kiertotalouskoulutuksen kehittämiseksi 19 ammattikorkeakoulua kehittää 200 opintopisteen verkko-opintoja. Opettajankoulutuksen 13 opintopisteen kasvatustieteen perusopinnot järjestetään kesäopintoina ja suurin osa opettajaopiskelijoista suorittaa nämä opinnot. Lisäksi siirtymistä toiselta asteelta ammattikorkeakouluun on tuettu seuraavin toimenpitein: - Ammatillisella toisella asteella ja lukiossa on opettajien osaamista lisätty väyläopintojen hyödyntämisessä (OKM- ja ESR-rahoitus). - On solmittu opiskelijasopimuksia ja opiskelijat ovat suorittaneet opintoja suunnitellusti (esim. 30 op:n liiketalouden opintoja hämeenlinnalaisessa lukiossa). - Lukioille on suunnattu kesäopintoja (KesäHAMK sekä Tekniikkaa tekemällä ja kokemalla, joka on ollut käynnissä jo viidettä vuotta). Em. opinnot hyväksytään luonnontieteiden kurssiksi lukiossa. - Oppilaitosten opinto-ohjaajien yhteistyötä on kehitetty. HAMK on käynnistänyt keväällä 2018 kolmevuotisen opetuksen digitalisaatio -projektin LeaD, jonka viitekehyksenä on eurooppalainen DigiCompOrg-toimintamalli. Projektissa kehitetään opetuksen digitalisaatioteknologioiden käyttöönottoa (mm. tietojärjestelmät, videotuotanto) ja niiden käyttäjätukea (valmennus). Projekti tuottaa HAMKin uutta strategiaa tukevan kokonaisuudenmoduulitoteutuskonseptin, tuotantoprosessin ja kehittymisen itsearvioinnin mallin. Oppimisanalytiikka -hankkeessa (OKM) edistetään opettajankoulutuksen ja yrittäjyyteen liittyvien uusien analytiikkamenetelmien käyttöönottoa mallintaen ja pilotoiden. HAMK on mukana myös yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta parantavissa hankkeissa, joissa kehitetään mm. oppituntien nauhoittamista ja materiaalien tekstittämistä. Uusien opiskelijoiden tukemiseksi on olemassa digistarttipaketti, joka helpottaa digitaalisten työkalujen käyttöönottoa. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osaamismerkkejä englannin- ja suomenkielellä. Paketti on käytössä koko laajuudessaan syksyllä 2019. Opettajien pedagoginen kehittämisohjelma on toteutettu sopimuskauden aikana ja sen on läpikäynyt 100 % HAMKin opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Opettajille on tehty osaamiskartoitukset, joissa ilmenneisiin osaamistarpeisiin HAMK100-kehittämisohjelmalla on vastattu. Opettajat ja esimiehet ovat hyödyntäneet osaamiskartoitusten tuloksia henkilökohtaisissa kehittymissuunnitelmissa ja räätälöidyissä valmennuksissa. Pedagoginen valmennusohjelma keskittyy digipedagogiikkaan, uudistuvaan korkeakoulupedagogiikkaan, opettajien tutkimus- ja työelämäosaamiseen sekä kansainväliseen osaamiseen. Opettajat ovat suorittaneet digitaalisia osaamismerkkejä mm. digipedagogiikasta, O365-ohjelmien käytöstä ja tietosuojasta. Jatkuvan oppimisen tukemiseen tarkoitettu FIVE STARS- yhteistyö on saanut rahoitusta (OKM) ja työ on käynnistynyt hankesuunnitelman mukaisesti. HAMKin ja XAMKin strateginen yhteistyö lisää opiskelijoille yhteistä opintotarjontaa, jota on jo hyödynnetty laajasti. Opiskelijoiden aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista jatketaan mm. seuraavilla toimilla: - Osaamisen tunnistamisen laadunvarmistusta parannetaan dokumentaatiota ja läpinäkyvyyttä lisäävällä järjestelmällä. - Jatketaan puolustusvoimien ja Suomen Partion kanssa AHOT- hyväksilukuyhteistyötä (mm. tulkintafoorumeja sekä metsäosaaja -osaamismerkki partion kanssa). Opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantamiseksi on lisätty opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua HAMKin tutkimustoimintaan. HAMKin koulutusvienti perustuu vahvaan tutkimukseen ja koulutustoteutusten vaikuttavuuden arviointiin yhteistyössä asiakkaan ja osallistujien kanssa. Koulutusvientiä toteutetaan kohdemaittain ja -asiakkaittain tarvittaessa yhdessä kotimaisten korkeakoulujen kanssa. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot edistävät Ammattikorkeakoulu käynnistää tutkijavaihto-ohjelman kansainvälisten strategisten kumppaneiden kanssa vuonna 2017. Tutkimustoiminta tuottaa opetuksessa hyödynnettäviä moduleita. TKI-toiminnan kansainvälinen rahoitus kasvaa 2 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2019 mennessä rakennetaan bioalan koulutus- ja tutkimusympäristö yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa ja konetekniikan koulutus- ja tutkimusympäristö. Ammattikorkeakoululle muodostuu vuoteen 2019 mennessä selkeät kansainväliset tutkimuskärjet. HAMK vahvistaa yhteistyötään Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa työelämälähtöisessä tutkimuksessa ja koulutuksen digitalisaatiossa. Ammattikorkeakoulu painottaa yhteiskuntavastuussaan ekologista kestävyyttä ja sen edistämistä ja julkaisee yhteiskuntavastuuraportin joka toinen vuosi. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstönTKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Nykymuotoisesti vuodesta 2014 lähtien toimineet HAMKin neljä tutkimusyksikköä (Ammatillinen osaaminen, Biotalous, Ohutlevy, Älykkäät palvelut) ovat vakiinnuttaneet toimintansa ja hakevat kasvua erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraakansainvälisesti. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKansainvälistä toimintaa tukemaan tutkimusyksiköt nimettiin uudelleen: HAMK Bio, XXXX Xxx, XXXX Xxxxx, HAMK Tech. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- HAMKin tutkimusprofiilin mukainen kansainvälinen kumppanuusverkoston rakentaminen on aloitettu. HAMKissa käynnistyi ensimmäinen Horizon 2020-hanke biotalouden alalta. Tutkijayliopettajajärjestelmää on edelleen laajennettu vahvistamaan soveltavaa tutkimustoimintaa. Järjestelmän rahoittamiseen ovat ottaneet osaa HAMK sidosryhmät. Opiskelijat osallistuvat HAMKin tutkimusyksiköiden toimintaan. Beyond Alliance for Knowledge -liittouman ja viestintätekniikan syvälliseen Xxxxx tutkimusyhteistyötä jatketaan ja laajamittaiseen hyödyntämiseen kehitetään edelleen yhdessä sovittujen linjausten mukaan. Yhteistyö Laurean ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- Xxxxxxx kanssa etenee sovitusti. Kumppanuus Aalto-yliopiston kanssa vahvistaa HAMKin strategian mukaista soveltavaa tutkimustoimintaa. Uutena strategisena kumppanina toimii myös XAMK. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankesalkun arvo on noin 1.3 M¤ (2018). Kone- ja organisaatiorajat ylittäentietotekniikan koulutus- ja tutkimusympäristöt uudistetaan Riihimäellä syksyksi 2019. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Uudistuksessa päivitetään laboratoriot vastaamaan muuttuneita koulutuksen ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa tutkimusyksiköiden tarpeita. Henkilöstön työtilat on jo muutettu tukemaan yhteisöllistä työskentelyä. Suunnitelman mukainen uudistaminen tukee yhteistyötä tilojen ja laitteiden sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot koulutus- ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillepalvelutoiminnan osalta Hyria koulutus Oy:n kanssa.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudentunnustamista. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta kanssa. Toimivat ura- ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliätyöllistymistä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikanaottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut mukauttavat haku- ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssakoulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamistaLapin ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Tavoitteena Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on edistää yhdenvertaisuuttaaidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Lapin ammattikorkeakoulussa on käytössä vuodesta 2017 lähtien uudistetut, sukupuolten välistä tasa-arvoastrategian mukaiset, purkaa segregaatiota osaamisperustaiset opetussuunnitelmat, jotka mahdollistavat ympärivuotisen opiskelun ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessätyön opinnollistamisen. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän sitenAmmattikorkeakoulu on käynnistänyt sopimuskauden loppuun saakka kestävän jatkuvan oppimisen kehittämishankkeen, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätäänjossa tavoitteena on, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun asti. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välille.että:

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että korkeakoulujen autonomiaa yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi LUT-konserni kehittää oppimisympäristöjä ja opintoprosesseja sekä hyödyntää yhteisiä resursseja molemmilla sektoreilla samalla kuitenkin säilyttäen tutkintojen profiilit. Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi konsernissa kehitetään toisen asteen opiskelijoille tarjottavia opintoja osallistumisen laajentamiseksi. Yliopisto keskittää verkko-oppimisen yhteen digitaaliseen oppimisympäristöön, panostaa sähköiseen tenttiympäristöön sekä lisää opetustallenteiden käyttöä vuoteen 2018 mennessä. Lisäksi yliopisto ottaa käyttöön sähköisiä työkaluja koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaanjohtamiseen ja verkko-oppimiseen analytiikkaan. Yliopistot Konserni tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut. LUT-yliopistossa on otettu käyttöön opiskelijavalinta, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Tekniikassa 70 % kandidaatin opintojen aloituspaikoista täytetään todistusvalinnalla ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista30 % pääsykoemenestyksen perusteella. Kauppatieteissä 60 % aloituspaikoista täytetään todistusvalinnalla keväällä 2020. Kaikissa yliopiston kandidaatin ohjelmissa ensikertalaisuuskiintiö on 70 % aloituspaikoista. Yliopisto on aktiivisesti mukana kauppatieteiden ja DIA-yhteisvalinnoissa. LUT-konsernin yhteinen kielikeskus on toiminut menestyksekkäästi kolme vuotta. LUT tarjoaa LAB- ammattikorkeakoululle vuosittain 10 - 15 kurssia, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumistaovat osa ammattikorkeakoulun tutkintoon kuuluvia opintoja. Lisäksi LUT lanseeraa maaliskuussa 2020 lukiolaisille suunnatun MOOC-kurssin. Lisäksi konserni tarjoaa lukio- ja ammattikouluopiskelijoille kursseja, edistävät opintojen etenemistä joita he voivat hyödyntää osana opintojaan ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia voivat hyödyntää eri alojen opetustanämä opinnot myös siirtyessään korkeakouluihin opiskelemaan. LUT uudisti koulutuksen digistrategian vuonna 2019, kun edellisen digistrategian tavoitteet oli saavutettu jo vuonna 2018 (mm. useita kokonaan digitaalisia tutkinto-ohjelmia, yksi oppimisympäristö, sähköinen tenttiminen sekä videotallenteiden merkittävä kasvu). Yliopisto otti käyttöön uusia sähköisiä työkaluja opetussuunnitelmatyöhön ja koulutuksen tuloksellisuuden seurantaan. Lisäksi syksyllä 2020 uusi opintotietojärjestelmä SISU otetaan täysimääräisesti käyttöön ja samalla Oodin käytöstä luovutaan. LUT on panostanut opiskelijarekrytoinnissa erityisesti rekrytointiverkostojen rakentamiseen. Rekrytointiyhteistyötä on lisätty sekä yliopistopartnereiden kanssa (Hebei University of Technology BSc koulutusyhteistyö) että koulutusagenttien (laajentamalla verkostoa ja toimintatapoja kehittämällä) kanssa. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Lappeenrannan teknillinen yliopisto vahvistaa tutkimuksen laatua yhteistyössä tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa. Yliopisto vahvistaa tutkimustoimintaansa erityisesti tohtorinkoulutusta kehittämällä ja lisäämällä tutkimushenkilöstön kansainvälistä rekrytointia. Yliopisto ottaa tutkimuksen hyödyntämisessä huomioon erityisesti alueen työelämän tarpeet. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle kolme. Yliopiston tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä olla OECD -kriteeristön täyttävä yrittäjämäinen yliopisto, jolla on käytössä yliopiston yhteinen toimintamalli yritysyhteistyöhön. Vuonna 2019 LUT-yliopistossa toteutettiin Research and Impact Assessment (RIA 2019, edellinen RAE 2012). Arvioinnin suoritti kansainvälinen paneeli koostuen kymmenestä kansainvälisen tason professorista kattaen kaikki LUT:n edustamat tieteenalat. Arvioinnissa LUT jakautui neljään arviointiyksikköön. Yleisesti ottaen LUT:n tutkimuksen taso on erittäin hyvää kansainvälistä tasoa (arvosana 4/5), tietyillä aloilla ja mittareilla jopa erinomaista (arvosana 5/5). Huonoimmillaankin hyvää kansainvälistä tasoa (arvosana 3/5). LUT-yliopisto sopii vuosittain kotimaisten tutkimusyliopistojen ja -organisaatioiden kanssa yhteistyöstä Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiYliopistojen profilointi -haun yhteydessä. Yliopistot Tarkemmin LUT-yliopiston toimintaa tutkimuksen laadun vahvistamiseksi yhteistyössä tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa kuvataan kohdassa: 5. RAHOITUS: Tohtorinkoulutusta kehitettiin v. 2019 monin tavoin: - järjestettiin tohtorikoulutettaville mentorointiohjelma, johon osallistui 14 mentori-aktori-paria; mentorointiohjelma tullaan järjestämään myös v. 2020 - järjestettiin väitöskirjaohjaajille yliopistopedagogiikkakokonaisuuteen liittyvä koulutusmoduli väitösohjauksesta sekä grant writingista ja rahoitushauista - osallistuttiin valtakunnallisen tohtorinkouluverkoston toimintaan, mm. FinDocNet-alustan ja vaadittavien sopimusten aikaansamiseksi, tohtorien työelämätuen valtakunnallisen yhteistyöverkoston perustamiseksi sekä ohjaajakoulutustilanteen selvittämiseksi ja sen kehittämiseksi eri yliopistoissa, yhteistyömahdollisuuksia hyödyntäen - aloitettiin erityisesti tohtoriopiskelijoille kohdennetun, LUT:n oman yliopistopedagogiikkakurssin rakentaminen valtakunnallisessa UNIPS (university pedagogics support) -hankkeessa tehtyjen moduulien perusteella Avoimen tieteen edistämisessä LUT-yliopistossa tapahtui merkittävä nousu jo vuoden 2016 kuluessa, kun LUT-yliopisto nousi tasolta kaksi tasolle neljä. Sen jälkeen työtä on jatkettu palveluinfrastruktuurin kehittämiseksi entistä toimivammaksi ja kannustettu tutkijoita avoimeen julkaisemiseen ja datan avaamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen avoimuuden kypsyystasoselvityksen mukaan LUT-yliopisto on nyt korkeimmalla tasolla eli tasolla 5. LUT-korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimuuden periaatteisiin omassa tutkimus-, kehitys- ja julkaisutoiminnassaan. Avoimen tieteen ja TKI-toiminnan vastuut ja toiminnot on suunniteltu ja resursoitu. Vuonna 2019 laadittiin LUT-korkeakoulujen yhteiset avoimuuden linjaukset. Vuonna 2019 toteutettiin mm. seuraavia keskeisiä yrittäjämäisen yliopiston toimintatapoja: · Introluennot kandi- ja maisterivaiheen opiskelijoille yrittäjämäisestä yliopistosta ja yrittäjämäisestä oppimisesta. Alustukset pidetty suomeksi ja englanniksi, näistä tehty myös tallenteet, jotka näin myös laajemmin hyödynnettävissä. · Yrittäjämäisen pedagogiikan sisällöt ovat olleet osana LUT-opetushenkilöstölle tarjottuja yliopistopedagogisia opintoja. · Yrittäjämäisen oppimisen (entrepreneurial learning) koulutusmoduuli on ollut xxxxxxxx opetushenkilökunnalle. · Tehty Entrepreneurial teaching and learning -verkko-oppimiskokonaisuus, joka on ollut tarjolla kahdeksan suomalaisyliopiston opettajille (tehty UNIPS-projektissa: xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx-xxx- learning/) · Yliopiston intrassa on ylläpidetty yrittäjämäisen yliopiston sekä yrittäjämäisen oppimisen sivustoja. · Kaikilla LUT:n perusopiskelijoilla on ollut mahdollisuus valita yrittäjyyden sivuaine opintoihinsa. · LUT:n tohtorikoulun opiskelijoille on järjestetty 6 op:n Entrepreneurship for Academics -kurssi. Osana yliopiston strategian toimenpideohjelmatyötä on rakennettu toimintamallia yritysyhteistyön eri tasoille. Vuonna 2019 saatiin valmiiksi yritysyhteistyön yhden osa-alueen toimintamalli, kun rekrytointikumppanuusmalli otettiin käyttöön. (xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx-xx- palvelut/rekrytointipalvelut/rekrytointikumppanuus) Muilta osin mallin rakentaminen vielä jatkuu toimenpideohjelmatyön tuloksena syntyneiden määrittelyiden ja kriteereiden pohjalta. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäenhenkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Yliopisto vahvistaa edelleen johtamista ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa esimiestyötä, viestintää ja vuorovaikutusta sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenyhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Yliopistot Mittarina käytetään Great Place to Work -vertailua. LUT-konsernissa laadittiin v. 2018 yhteistyössä henkilöstön kanssa konsernin yhteiset henkilöstöpolitiikan periaatteet, mitkä hyväksyttiin kaikkien korkeakoulujen hallituksissa. Vuonna 2019 sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun henkilökunta ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien opiskelijat osallistuivat korkeakoulujen uuden strategian laatimiseen mm. kyselyiden ja työpajojen kautta. LUT on tarjonnut usean vuoden ajan esimiehille mahdollisuuden osallistua coaching-ryhmiin, joissa ulkopuolisen asiantuntijan ja vertaistuen avulla esimies voi tarkastella omia todellisia johtamis- ja esimiestilanteitaan ja saada niihin näkemyksiä muilta osallistujilta. Ryhmiä on toteutettu sekä suomeksi että englanniksi. Yliopiston ja Saimaan amk:n yhteinen Iloa elämään -toiminta fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi jatkui v. 2019 edelleen, kuten myös kampuksen hyvinvointitoimikunnan sekä yliopiston kaikkiin yksiköihin perustettujen työhyvinvointiryhmien toiminta. Vuoden 2020 alusta lukien Iloa elämään -toiminta on käynnistetty myös Lahden kampuksella, samoin kuin oma työhyvinvointitoiminta Mukkulankadulla. Great Place to Work -henkilöstökysely on toteutettu sopimuskaudella v. 2018 ja tämän jälkeen työhyvinvoinnin mittarina on käytetty kuukausittain toteutettavan Fiilismittarin tulosta. Fiilismittarissa havaittuihin poikkeamiin tartutaan aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilletarvittaessa poikkeamista raportoidaan myös yliopiston hallitukselle.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Turun ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Turun ammattikorkeakoulu kehittää yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa edelleen valtakunnallista digitaalista opintotarjontaa ja luo aiempaa parempia mahdollisuuksia opintojen siirrettävyydelle kansallisesti. Ammattikorkeakoulu rakentaa täysin digitaalisen palvelukanavan opiskelijapalveluille. Turun ammattikorkeakoulu uudistaa pedagogisia menetelmiä lisätäkseen yhteisöllisyyttä ja mahdollistaakseen työelämälähtöisen projektioppimisen integroimalla TKI-työtä ja opetusta. Turun ammattikorkeakoulu on panostanut vahvasti pedagogiseen kehittämiseen. Toiminnan keskiössä on työelämälähtöinen ja opiskelijakeskeinen pedagoginen lähestymistapa, Innovaatiopedagogiikka (Innopeda). Sen lisäksi AMK:ssa on nostettu esille yhteistoiminnallisia verkko-opiskelumenetelmiä. Turussa on mm. aloitettu kolme kokonaan verkossa yhteisöllisesti toteutettavaa tutkintokoulutusta (International Business, Sosionomi, Mediatuotanto) ja vuonna 2019 aloitetaan verkossa toteutettava sairaanhoitajakoulutus. Turun ammattikorkeakoulu on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä opiskelijavalintoja sopimuksessa määritellyllä tavalla. Turun AMK on mukana vuoden 2019 xxxxxx xxxxxxxxxxxxxx toteutuksessa uudella menettelyllä. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevien kiintiö on nostettu 85 %:iin. Turun ammattikorkeakoulu on ollut yhtenä kehittäjistä kansallisessa uraseurannassa ja järjestelmä on otettu käyttöön 2019 alussa. Työelämäyhteistyötä on kehitetty sekä uusien neuvottelukuntien että opetusjärjestelyt tiivistyneen hankeyhteistyön kautta. Työllisyyden parantamiseksi ja -sisällöt työelämän rakennemuutokseen vastaamiseksi olemme lisänneet muunto- ja täydennyskoulutuksia erityisesti tekniikan alalla. Lisäksi maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan tarjoamalla AMK-opintoihin valmentavaa koulutusta sekä erilaisia tapahtumia. Yhteistyötä tehdään myös alueen muiden korkeakoulujen ja toimijoiden kanssa. Korkeakouluopintoja suorittaneet maahanmuuttajat ovat voineet tammikuusta 2017 alkaen osallistua muuntokoulutukseen, jossa aiemmin hankittu tutkinto täydennetään tradenomitutkinnoksi. Turun AMK on koordinaatiovastuussa eAMK-hankkeen osiosta "Kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen opintotarjonnan kehittäminen". Tämä hanke on valtakunnallisesti merkittävä ja tulee laajentamaan vuonna 2019 verkko-opintotarjonnan ympärivuotiseksi sekä laajentamaan tarjontaa myös avoimen AMK:n opiskelijoille. Syksystä 2018 alkaen ympäristön nimi om CampusOnline. Turun AMK:n koordinoima kaikkien amkien kesälukukausi (xxxxxxxxxxxxxx.xx) on laajentunut tasaisesti. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja prosessien uudistamista tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja taiteellisen toiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi. Ammattikorkeakoulu tiivistää yhteistyötä alueen työelämän kanssa kehittämällä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta siten, että opiskelijat toimivat ammattikorkeakoulun strategian mukaisissa tutkimusryhmissä. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Turun AMK on jo vuosia ollut yksi menestyneimmistä ulkoista rahoitusta saaneista ammattikorkeakouluista kilpailluissa kansallisissa että kansainvälisissä hankehakemuksissa. Vuonna 2017 AMK:n ulkoisen TKI- rahoituksen osuus oli noin 7,5 miljoonaan ja vuoden 2019 aikana rahoituksen ennakoidaan kasvavan selvästi. Turun AMK:n TKI-toiminta on kansainvälisesti vaikuttavaa ja vuonna 2017 varmistunut EU-rahoituksen määrä on huomattava. Lähes kaikki hankkeet toteutetaan yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaniverkostojen kanssa, joihin kuuluu niin yrityksiä, julkishallinnon toimijoita, yhteisöjä kuin korkeakoulujakin. TKI-toiminta on integroitu keskeiseksi osaksi innopeda- oppimissuunnitelma. Vuositasolla Turun AMK palvelee satoja yrityksiä ja organisaatioita. Vuonna 2018 Turun ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön Thinking Portfolio - projektisalkunhallintajärjestelmä, joka on ammattimaistanut projektien johtamista entisestään. Ennakointi on Turun AMKssa ammattikorkeakoulussa osa jokapäiväistä työtä, ja se liittyy ensisijaisesti oppimissuunnitelmatyöhön ja koulutussuunnitteluun. Turun ammattikorkeakoulu on keskeisessä roolissa Varsinais-Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiennakointiakatemiahankkeessa, jossa pyritään parantamaan ennakointitiedon syvyyttä ja selkeyttä. Yliopistot Ammattikorkeakoulun yhteistyö ulkoisten sidosryhmien ja yritysten kanssa on runsasta niin määrällisesti kuin laadullisesti, mistä kertoo mm. laaja ja systemaattinen opetukseen kytketty TKI-hanketoiminta, palveluliiketoiminta, neuvottelukuntatyö, ja aktiivinen osallistuminen lukuisiin alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin ja - foorumeihin. Avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa on keskeisenä kehittämisen kohteena. Turun AMK:lla on muodostettu oma eettinen neuvottelukunta ja turkulaisten korkeakoulujen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa ollaan muodostamassa yhteistä tutkimuseettistä menettelytapaa. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Turun ammattikorkeakoulu rakentaa pysyvän menettelyn henkilöstönsä työelämäjaksoille ja innovaatiopedagogista ammattipätevyyttä syventävälle täydennyskoulutukselle. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulu ottaa käyttöön tieteenala- pitkäkestoisten vierailevien asiantuntijoiden toimintamallin. Turun ammattikorkeakoulu vie käytäntöön koko yhteisöä koskevan opiskeluhyvinvointitoimintamallin. Strategisessa suunnittelussa Turun ammattikorkeakoulu käyttää EFQM-mallia. Se on yhdeksästä johtamisen pääalueesta koostuva viitekehys, jonka RADAR-logiikassa ennakointi näyttelee merkittävää roolia (EFQM2018). Toiminnan itsearviointi on toteutettu vuosina 2017 ja organisaatiorajat ylittäen2018. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Vuonna 2019 itsearviointia pilotoidaan sektoritasolla. Turun AMK:ssa kannustetaan ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa mahdollistetaan henkilökunnan koulutus- ja osaamistason nostamiseen huomioiden AMK:n strategiset painopistealueet. Strategiasta lähtevän substanssiosaamisen lisäksi yhteisiä kriittisiä osaamisalueita vuoteen 2020 ovat TKI-osaaminen, innopeda-osaaminen, digiosaaminen, kansainvälisyysosaaminen sekä yhteistyö- ja verkostoitumistaidot. Vuonna 2017 hyväksyttiin Henkilöstön osaamisen kehittymissuunnitelma vuosille 2017-2020. Vuonna 2018 käyttöön otettu Urapolkumalli mahdollistaa työssä kehittymisen eli uralla etenemisen tai työtehtävästä toiseen siirtymisen. Työntekijän tulee tietää, mille urapolun tasolle hänen tehtävänsä sijoittuu, ja millaisia etenemismahdollisuuksia hänellä urallaan on. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan myös urapolkujärjestelmässä. Vuoden 2018 arvioinnissa urapolkumalli vaikutti 31:n työntekijän asemaan Turun AMK:ssa. Henkilökunnalle palautejärjestelmäksi on valikoitunut Corporate Spirit -kysely. Kysely on toteutettu vuosittain vuodesta 2017 lähtien. Kyselyn perusteella tehdyt kehittämiskohteet on kirjattu yksikkökohtaisiin toimintasuunnitelmiin ja kehitysaskeleita seurataan puolivuosittain. Vuoden 2019 tulokset olivat parantuneet laajasti edellisen vuoden tuloksista, mutta kehittämistarpeita on edelleen riittävästi. Opiskelijabarometri osana opiskelijoiden palautemekanismia toteutetaan vuosittain tammikuussa. Niiden tulosten perusteella on valittu keskeiset kehittämiskohteet koulutuksittain ja keskustelu niistä opiskelijoiden kanssa ennen käytäntöönvientiä. Henkilökunta ja opiskelijat myös osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseensisäisiin auditointeihin kiitettävästi. Yliopistot Opiskelijoiden osallistuminen toiminnan kehittämiseen on todettu haasteelliseksi ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden siihen on kiinnitetty erityistä huomiota syksyn 2018 aikana. Tulokset eivät kuitenkaan ole vielä parantuneet, joten asiaa jatkokehitetään yhdessä opiskelijakunta TUO:n kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillevuonna 2019.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi LUT-konserni kehittää oppimisympäristöjä ja opintoprosesseja sekä hyödyntää yhteisiä resursseja molemmilla sektoreilla samalla kuitenkin säilyttäen tutkintojen profiilit. Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi konsernissa kehitetään toisen asteen opiskelijoille tarjottavia opintoja osallistumisen laajentamiseksi. Yliopisto keskittää verkko-oppimisen yhteen digitaaliseen oppimisympäristöön, panostaa sähköiseen tenttiympäristöön sekä lisää opetustallenteiden käyttöä vuoteen 2018 mennessä. Lisäksi yliopisto ottaa käyttöön sähköisiä työkaluja koulutuksen johtamiseen ja verkko-oppimiseen analytiikkaan. Konserni tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut. LUT on ollut jo usean vuoden ajan mukana kandidaattivalinnoissa (120 op + 180 op) tekniikan alan DIA- yhteisvalinnassa ja kauppatieteiden yhteisvalinnassa, joissa valintamenettelyjä on kehitetty alakohtaisesti yhdessä muiden korkeakoulujen autonomiaa kanssa. DIA-yhteisvalinnassa on jo vakiintuneet käytännöt todistusvalintaan, ja LUT valitsee tässä kiintiössä opiskelijoita suoraan yhteisvalinnan 50 % aloituspaikoista kussakin tekniikan koulutusohjelmassa ja tekniikan aloituspaikoista on varattu vähintään 60 % ensikertalaisille. Kauppatieteiden yhteisvalinnassa 2018 valittiin 60 % kauppatieteiden opiskelijoista ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella annettavien pisteiden osoittamassa paremmuusjärjestyksessä ja 70 % ensikertalaisista hakijoista. LUT-yliopisto muutti avoimen yliopistonsa maksuttomaksi lukuvuodeksi 2018-19. Samalla avattiin LUT Highway, uusi hakuväylä päästä yliopistoon diplomi-insinöörin tai kauppatieteiden maisterin koulutukseen ilman pääsykoetta. LUT Highway -väyläohjelman hyväksytysti suorittaneet voivat hakea LUT:n tutkinto- opiskelijaksi avoimen yliopiston väylän valintaperusteiden mukaisesti. Tämä koskee sekä tekniikan että kauppatieteen koulutusohjelmia. LUT Highway -opinnoilla ei ole lukuvuosi- tai kurssimaksuja ja ne suoritetaan täyspäiväisesti Lappeenrannassa. Ohjelmaan valittiin ilmoittautumisjärjestyksessä 100 opiskelijaa, 60 tekniikkaan ja 40 kauppatieteisiin. Vuonna 2019 arvioidaan kokeilun onnistumista ja päätetään jatkotoimista. LUT-korkeakoulujen strategisena tavoitteena on joustava opetus digitaalisuutta hyödyntäen kahdella kampuksella. Tätä varten lisätään digitaalisten kurssien yhteistyötä kandidaattitasolla tekniikan ja talouden kurssitarjonnassa sekä digitaalista kielikoulutusta. LUT:n 1. rakennusvaiheen peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä otettiin huomioon uudistuvan ja digitaalistuvan koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaantarpeet. Yliopistot LUT-yliopisto on keskittänyt opetuksen yhteen digitaaliseen oppimisympäristöön (Moodle) entisen kahden sijaan. Sähköiseen tenttimiseen on panostettu niin kansallisen EXAMin kuin sähköisten Moodle-tenttien myötä tuoden ajasta ja/tai paikasta riippumattomia vaihtoehtoja tenttimiselle. Lisäksi digitalisaation myötä arvioinneissa on jatkuvan arvioinnin merkitys kasvanut. Opetustallenteiden määrä niin luentotallenteina kuin opetuksen lyhytvideoina on kasvanut merkittävästi ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksistakasvaa yhä. Verkko-oppimisen analytiikan hyödyntäminen niin yksittäisten kurssien suhteen kuin koulutuksen johtamisessa on saanut pontta vuoden 2019 alusta alkaen. Analytiikan tuomat edut korostuvat erityisesti verkkopainotteisten koulutusohjelmien kohdalla. LUT-konsernissa on asetettu tavoitteet kansainväliseen opiskelijarekrytointiin. Tavoitteena on kaksinkertaistaa lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden määrä seuraavan kahden vuoden aikana. Osana LUT-konsernin strategiatyötä on tarkasteltu joustavaa opiskelua korkeakoulujen välillä. Tätä varten on kehitetty koulutuspolkuja, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumistamahdollistavat sujuvamman siirtymisen yliopistoon niille opiskelijoille, edistävät opintojen etenemistä jotka haluavat jatkaa välittömästi opintojaan. Yliopiston ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustaammattikorkeakoulun yhteinen kansainvälinen kesäkoulu toteutettiin ensimmäisen kerran kesällä 2018. Kesäkoulu sisältää kattavan kurssitarjonnan kandidaatin- ja maisteritasoille. AMK vastaa kandidaattitason kurssien ja yliopisto maisteritason koulutuksesta. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot Lappeenrannan teknillinen yliopisto vahvistaa tutkimuksen laatua yhteistyössä tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa. Yliopisto vahvistaa tutkimustoimintaansa erityisesti tohtorinkoulutusta kehittämällä ja lisäämällä tutkimushenkilöstön kansainvälistä rekrytointia. Yliopisto ottaa tutkimuksen hyödyntämisessä huomioon erityisesti alueen työelämän tarpeet. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle kolme. Yliopiston tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä olla OECD -kriteeristön täyttävä yrittäjämäinen yliopisto, jolla on käytössä yliopiston yhteinen toimintamalli yritysyhteistyöhön. LUT-yliopiston tieteellisen julkaisutoiminnan keskittyminen yhä kovempitasoisiin julkaisuihin, Jufo 2 - 3- tasoille, jatkui vuonna 2018. Jufo 2 - 3-julkaisujen määrä kasvoi noin 50 % edellisvuoteen verrattuna. Uusimman, vuonna 2018 valmistuneen Tieteen tila -raportin mukaan LUT:n julkaisujen tieteellinen vaikuttavuus ylittää kokonaisuutena maailman keskitason. Yliopiston liikevaihtoon sisältyvä täydentävä rahoitus kasvoi edellisvuodesta 13 prosentilla, vaikka lähivuodet ovatkin olleet haasteellisia täydentävän rahoituksen näkökulmasta. LUT-yliopistossa toteutetaan vuonna 2019 tutkimuksen ulkopuolinen arviointi (Research and Impact Assessment, RIA), mihin liittyvä valmistelutyö käynnistyi jo vuonna 2018. RIA:ssa arvioidaan mm. LUT:n tutkimustoiminnan tasoa, kehitystä, vaikuttavuutta ja tulevaisuuden potentiaalia. RIA-dataa ja -tuloksia hyödynnetään strategiatyössä. LUT-yliopisto on uusimassa HR Excellence in Research -labelia, mikä nähdään hyödyllisenä myös kansainvälisten tutkijarekrytointien kasvun näkökulmasta. Vuonna 2018 päivitettiin HRS4R- toimintasuunnitelma ja vuonna 2019 LUT:ssa toteutuu HRS4R-prosessiin liittyvä ulkopuolinen arviointivierailu. Avoimen tieteen edistämisessä LUT:ssa tapahtui merkittävä nousu jo vuoden 2016 kuluessa, kun LUT nousi tasolta kaksi tasolle neljä. Opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi marraskuussa 2016 LUT:n parhaiten edistyneenä yliopistona avoimen toimintakulttuurin kehittämisessä. Sen jälkeen työtä on jatkettu avoimen tieteen palveluinfrastruktuurin kehittämiseksi entistä toimivammaksi, ja kannustettu ja tuettu tutkijoita avoimeen julkaisemiseen ja dataan. Vuoden 2017 alussa käynnistynyt Green Campus Open -yrityskiihdyttämö (GCO) siirtyi vuoden 2018 alussa osaksi LUT-konsernin kaikkien korkeakoulujen toimintaa. Vuonna 2018 GCO:ssa mm. kehitettiin LUT:n sisäistä haku-/koulutusprosessia TUTLI-hakua varten sekä BusinessFinlandin pyynnöstä kehitettiin myös valtakunnallista TUTLI-ohjelmaa, kartoitettiin ja koottiin sijoittajaverkostoa tukemaan LUT:n tutkimusperustaisten start-upien liikkeellelähtöä, organisoitiin systemaattisia sijoittajien ja LUT:n tutkimusryhmien tapaamisia, kehitettiin yliopiston tutkimuksessa syntyneiden IPR-oikeuksien kaupallistamisen toimenpiteitä ja tehtiin case-selvityksiä LUT:n tutkimustulosten hyödyntämisestä teollisuusyritysten nykyisessä tai uudessa liiketoiminnassa. GCO:n toimesta käynnistettiin myös LUT- konsernin ammattikorkeakoulujen toteuttama alueellisille pk-yrityksille suunnattu BusinessMill- palveluorganisaatio. LUT-yliopistoon perustettiin vuonna 2018 J. Xxxxxxx Center, JHC. Xxxxxxx Center on vapaa tila Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille kohdata, testata erilaisia ratkaisuja ja rakentaa prototyyppejä. Keskuksen tarkoituksena on saada aikaan uusia ideoita ja innovaatioita. JHC on vapaasti kaikkien alueen opiskelijoiden käytettävissä. Omien projektien tekemisen lisäksi keskuksessa järjestetään kursseja, työpajoja ja erilaisia verkostoitumistapahtumia. LUT-yliopiston yrittäjämäisen yliopiston toimintamalliin kuuluu tällä hetkellä lukuisa joukko erilaisia toimenpiteitä/käytäntöjä, joilla edistetään OECD:n kriteeristön täyttämistä yrittäjämäisenä yliopistona. Vuonna 2018 toteutettiin mm. seuraavaa: introluennot kandi- ja maisterivaiheen opiskelijoille yrittäjämäisestä yliopistosta ja yrittäjämäisestä oppimisesta (yritysyhteistyö ja sen laaja hyödyntäminen yksi tärkeä näkökulma tässä); yrittäjämäisen pedagogiikan sisällöt ovat olleet osana yliopistopedagogisia opintoja; yrittäjämäisen oppimisen (entrepreneurial learning) koulutusmoduuli on ollut tarjolla opetushenkilökunnalle; on tuettu koulutusten ja infojen avulla yrittäjämäisen oppimisen elementtien sekä sisältöjen kytkemistä tutkinto-ohjelmiin (toimimista OPS-työn tukena); kaikilla LUT:n perusopiskelijoilla on ollut mahdollisuus valita yrittäjyyden sivuaine opintoihinsa; LUT tohtorikoulutettaville on järjestetty 6 op Entrepreneurship for Academics -kurssi. Yliopisto on analysoinut vuoden 2017 HEInnovate-itsearviointikierroksen tulokset, jotka olivat positiiviset vuoden 2015 itsearvioinnin tuloksiin verrattuna. Itsearviointikierroksen tulosten pohjalta on tehty korjaavia toimenpiteitä erityisesti näkyvyyteen ja viestintään. LUT-yliopisto on lähtenyt systematisoimaan yritysyhteistyötään ja rakentamaan kumppanuusmallia, jonka myötä yritysyhteistyötä hoidetaan aikaisempaa suunnitelmallisemmin ja yhtenäisin toimintamallein. Vuonna 2018 valmisteltiin rekrytointikumppanuusmallia, mikä tarjoaa yrityksille mahdollisuuden hyödyntää suunnitelmallista rekrytointiyhteistyömallia, joka erilaisten konkreettisten yhteistyömuotojen kautta edistää opiskelijoiden ja työnantajayritysten kohtaamista. Strategisten yrityskumppanuuksien kehittämiseen panostetaan, ja 2018 valmisteltiin käyttöön otettavaksi sekä avainasiakaspäällikkyydet että toiminnan vuosikellot. Avainasiakaspäälliköt toimivat yliopistotason vastuuhenkilöinä kunkin yrityksen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja vuosikellojen avulla yhteistyötä sekä systematisoidaan että kehitetään. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Yliopisto vahvistaa edelleen johtamista ja esimiestyötä, viestintää ja vuorovaikutusta sekä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Mittarina käytetään Great Place to Work -vertailua. LUT-konsernissa on yhteistyössä henkilöstön kanssa laadittu konsernin yhteiset henkilöstöpolitiikan periaatteet, mitkä on hyväksytty kaikkien korkeakoulujen hallituksissa. Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen muutosten suunnitteluun ja toteutukseen on otettu proaktiivisesti ja suunnitelmallisesti huomioon. Henkilöstö ja opiskelijat ovat osallistuneet LUT-konsernia koskevien strategisten linjausten suunnitteluun erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraakoulutuksen osalta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänHenkilöstö ja opiskelijat ovat voineet vaikuttaa myös LUT:n 1. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- rakennusvaiheen peruskorjauksen suunnitteluun. Yliopiston ja viestintätekniikan syvälliseen Saimaan amk:n yhteinen Iloa elämään -toiminta fyysisen, psyykkisen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi on jatkunut edelleen, kuten myös kampuksen hyvinvointitoimikunnan sekä yliopiston kaikkiin yksiköihin perustettujen työhyvinvointiryhmien toiminta. Great Place to Work -henkilöstökysely (GPTW) toteutettiin kolmannen kerran syksyllä 2018 (edellinen syksyllä 2016). Kyselyn perusteella nostettiin esiin keskeiset kehittämiskohteet, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti johtoryhmän kokousten yhteydessä. Toteutettuun Trust Index -kyselyyn pohjautuen painotetaan työyhteisön kehittämisessä seuraavia teemoja: työntekijöiden osallistaminen toiminnan suunnitteluun ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- päätöksentekoon, esimiestyön kehittäminen sekä selkeä suunta: strategiasta ja organisaatiorajat ylittäentavoitteista kertominen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Yliopistossa kuukausittain toistuva Fiilismittari-kysely ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenGPTW-indeksi ovat yksi osa tulostavoitteita ja - kriteereitä akateemisten yksiköiden ja osaamisalueiden toiminnalle. Yliopistot Fiilismittarissa havaittuihin poikkeamiin tartutaan aktiivisesti ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilletarvittaessa poikkeamista raportoidaan myös yliopiston hallitukselle.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Turun ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Turun ammattikorkeakoulu kehittää yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa edelleen valtakunnallista digitaalista opintotarjontaa ja luo aiempaa parempia mahdollisuuksia opintojen siirrettävyydelle kansallisesti. Ammattikorkeakoulu rakentaa täysin digitaalisen palvelukanavan opiskelijapalveluille. Turun ammattikorkeakoulu uudistaa pedagogisia menetelmiä lisätäkseen yhteisöllisyyttä ja mahdollistaakseen työelämälähtöisen projektioppimisen integroimalla TKI-työtä ja opetusta. Turun ammattikorkeakoulu on panostanut vahvasti pedagogiseen kehittämiseen. Toiminnan keskiössä on työelämälähtöinen ja opiskelijakeskeinen pedagoginen lähestymistapa, Innovaatiopedagogiikka (Innopeda). Sen osana AMK:ssa on nostettu esille yhteisölliseen etäläsnäoloon perustuvia verkko-opiskelumenetelmiä. Turussa on mm. aloitettu neljä mahdollisuuksien mukaan kokonaan verkossa yhteisöllisesti toteutettavaa tutkintokoulutusta (International Business, Sosionomi, Mediatuotanto, Sairaanhoitaja). Turun ammattikorkeakoulu on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä opiskelijavalintoja sopimuksessa määritellyllä tavalla. Turun AMK on mukana vuoden 2019 xxxxxx xxxxxxxxxxxxxx toteutuksessa uudella menettelyllä. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevien kiintiö on nostettu 85 %:iin. Turun AMK on ottanut käyttöön uudenlaisen valintaperusteen yhteishakuun, eli "aiempien opintosuoritusten perusteella tehtävät valinnat". Se on mahdollistanut alalle orientoituneiden mutta heikot aiemmat arvosanat suorittaneiden opiskelijoiden hakeutumisen AMK:hon. Turun ammattikorkeakoulu on ollut yhtenä kehittäjistä kansallisessa uraseurannassa ja järjestelmä on otettu käyttöön 2019 alussa. Työelämäyhteistyötä on kehitetty sekä uusien neuvottelukuntien että opetusjärjestelyt tiivistyneen hankeyhteistyön kautta. Työllisyyden parantamiseksi ja -sisällöt työelämän rakennemuutokseen vastaamiseksi olemme lisänneet muunto- ja täydennyskoulutuksia erityisesti tekniikan alalla. Lisäksi maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan tarjoamalla AMK-opintoihin valmentavaa koulutusta sekä erilaisia tapahtumia. Yhteistyötä tehdään myös alueen muiden korkeakoulujen ja toimijoiden kanssa. Korkeakouluopintoja suorittaneet maahanmuuttajat voivat osallistua muuntokoulutukseen, jossa aiemmin hankittu tutkinto täydennetään tradenomitutkinnoksi. Turun AMK on koordinaatiovastuussa eAMK-hankkeen osiosta "Kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen opintotarjonnan kehittäminen". Tässä hankkeessa on toteutettu XxxxxxXxxxxx.xx -palvelu, joka on lisännyt merkittävästi jaettua digitaalista opintotarjontaa. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja prosessien uudistamista tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja taiteellisen toiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi. Ammattikorkeakoulu tiivistää yhteistyötä alueen työelämän kanssa kehittämällä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta siten, että opiskelijat toimivat ammattikorkeakoulun strategian mukaisissa tutkimusryhmissä. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Turun AMK on jo vuosia ollut yksi menestyneimmistä ulkoista rahoitusta saaneista ammattikorkeakouluista kilpailluissa kansallisissa että kansainvälisissä hankehakemuksissa. Vuonna 2019 AMK:n ulkoisen TKI- rahoituksen osuus oli noin 10 M¤. Turun AMK:n TKI-toiminta on kansainvälisesti vaikuttavaa. Lähes kaikki hankkeet toteutetaan yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaniverkostojen kanssa, joihin kuuluu niin yrityksiä, julkishallinnon toimijoita, yhteisöjä kuin korkeakoulujakin. TKI-toiminta on integroitu keskeiseksi osaksi innopeda-oppimissuunnitelma. Vuonna 2019 Turun AMK:n aktiivisessa kumppanuusverkostossa oli 1622 työelämäorganisaatiota. Vuoden 2019 aikana Thinking Portfolio -projektisalkunhallintajärjestelmää kehitettiin aktiivisesti, mikä on ammattimaistanut projektien johtamista entisestään. Avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavat on otettu laajasti käyttöön ja henkilöstöä on koulutettu toimimaan niiden mukaisesti. Turun AMK nousi vuoden 2019 ATT-arvioinnissa kypsyystasolle 5. Turun AMK:lla on muodostettu oma eettinen neuvottelukunta ja turkulaisten korkeakoulujen ja Varsinais-Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astisairaanhoitopiirin kanssa on otettu käyttöön vuonna 2019 yhteinen menettelytapa ja verkosto-organisaatio. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraaEnnakointi on Turun AMKssa ammattikorkeakoulussa osa jokapäiväistä työtä, ja se liittyy ensisijaisesti oppimissuunnitelmatyöhön ja koulutussuunnitteluun. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Turun ammattikorkeakoulu on keskeisessä roolissa Varsinais-Suomen ennakointiakatemiahankkeessa, jossa pyritään parantamaan ennakointitiedon syvyyttä ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilleselkeyttä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Kajaanin ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Kajaanin ammattikorkeakoulu rakentaa ja ottaa käyttöön kansallisia digitalisaation hyödyntämisen ja opetuksen yhteistyörakenteiden malleja. Ammattikorkeakoulussa on käytössä yhteiset, toisen asteen oppilaitosten ja yliopistojen kanssa toimivat väyläopinnot vahvuusaloilla työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä. Kajaanin ammattikorkeakoulu tuottaa yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa väyläopintoja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoille siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaanne ovat valtakunnallisesti käytettävissä vuodesta 2017 lähtien. Yliopistot KAMK on ottanut käyttöön ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen AMK-valintakokeen. AMK- valintakoe ei sisällä ennakkomateriaaleja tai ennakkotehtäviä, joten valintakoe ei edellytä erityistä valmentautumista. KAMK hyödyntää toisen asteen tutkintotodistuksia eli ylioppilastutkintotodistuksia sekä ammatillisia perustutkintotodistuksia kaikissa suomenkielisten koulutusten opiskelijavalinnoissa. Englanninkielisten koulutusten opiskelijavalinnoissa hyödynnetään ylioppilastutkintotodistuksia. KAMK on jatkanut ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitäkehittänyt Opettajasta valmentajaksi -toimintamallia. KAMK on toiminut aktiivisesti myös eAMK ja valintakoeuudistus hankkeissa. Vuonna 2019 amk-tutkintoon johtaviin koulutuksiin valituista ensikertalaisia oli 80 %. Vuonna 2020 koulutuksille asetetut ensikertalaiskiintiöt ovat lähes samanlaiset edelliseen vuoteen verrattuna. KAMK on hyödyntänyt digitaalisia opetuksen ratkaisuja menestyksellä jo useita vuosia mm. Kuusamossa ja Raahessa toteutetuissa monimuotokoulutuksissa. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään myös tenteissä ja ryhmätöissä. Jatkuvan oppimisen tarpeita varten on KAMK kehittänyt oppimisen alustaratkaisun EduKamun. Alusta mahdollistaa opetussisältöjen tarjoamisen suurille opiskelijamäärille. Tätä toimintamallia on pilotoitu Pakistanissa. Toisen asteen opiskelijoita oli mukana XXXXxx sosiaali- ja terveysalan, että koulutus rakentuu kokonaisuuksistatekniikanalan, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumistapelialan ja liiketoiminnan väyläopinnoissa. Yhteistyössä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa luotu toimintamalli ei ole tuottanut sellaista menestystä kuin on toivottu. Tämän vuoksi Karelia ja KAMK tullee siirtämään osan näistä opinnoista edellä mainittuun EduKamu ratkaisuun. KAMK on luomassa aivan uudenlaista koulutusyhteistyömallia yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa. Kauppakamariyhteistyössä KAMK tarjoaa opintopisteisiin mitoitettua koulutusta jopa 18 000 yritykselle. Malli on kansallinen sillä kaikki Suomen kauppakamarit käyttävät samaa online- alustaa. Yhteistyö on laajenemassa myös lähiopetukseen. Tämän mallin kautta päästään aidosti vaikuttamaan täydennyskoulutustarpeisiin, edistävät opintojen etenemistä osaamisen kertymiseen ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustakerryttämiseen sekä nopeisiin työllistämistoimiin. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja KAMK on tehnyt vastaavan mallin mukaisen yhteistyösopimuksen jo usean suuryrityksen kanssa. KAMK on aloittanut avainkumppanuusohjelman, jossa ensimmäisenä julkisena kumppanina on Aditro Oy. KAMK tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuksia mm. merkonomista tradenomi AMK ja opiskelijapalveluitatradenomi AMK:sta YAMK-tutkintoon työn ohessa. Toimintamallin soveltamista muille toimijoille neuvotellaan. KAMK toteutti kesällä 2018 Intiassa 12 opintopisteen kesäkoulun, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt johon osallistui 500 opiskelijaa. Tämän toiminnan pohjalta KAMK on näkyvä taho pelialan asiantuntijana varsin laajalla alueella Intiassa. KAMK aloitti 2019 Pakistanissa sairaanhoitajien jatkokoulutuksen liittyen tartuntatautien hoitotoimenpiteisiin. Koulutukseen osallistuu vuosien 20-21 aikana noin 9000 opiskelijaa. KAMK teki syksyllä 2019 strategisen valinnan ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulualensi EU/ETA-alueen ulkopuolisten tutkinto- opiskelijoiden lukukausimaksuja. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistänopeuttaa osaavien ja motivoituneiden ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointia, ja tätä kautta mahdollistaa kv-osaajien saaminen alueellisen työelämän käyttöön. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- KAMK on järjestänyt useita kansainvälisiä asiantuntija- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun asti. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekesäkouluja.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Lapin yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaanyhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopistot Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto uudistaa ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitämonipuolistaa opetusmenetelmiä ja lisää erityisesti verkkovälitteistä opetustarjontaa sekä etäosallistumismahdollisuuksia. Yliopisto mahdollistaa ympärivuotisen opiskelun lisäämällä kesälukukaudella tarjottavia opintoja, ohjausta ja tenttimahdollisuuksia. Yliopisto lisää tutkintojen työelämärelevanssia ja tutkinnonsuorittaneiden ripeää työllistymistä kytkemällä työelämälähtöisiä ja työelämätaitoja edistäviä tutkinnon osia sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon. LY valmisteli sopimuskauden alussa toimenpidekokonaisuuden, jolla yhtenäistettiin tutkintokoulutusta eri ohjauksen aloilla, edistettiin opiskelijoiden suoriutumista opintojen eri vaiheissa ja tehostettiin opiskelijakohtaista opintojen seurantaa ja palautteenantoprosesseja. Toimenpiteitä toteutettiin huomioiden opiskelijanäkökulma; suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat yliopiston ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen edustajat. Toimenpiteet kohdistuivat opintojen esteiden tunnistamiseen, opintojen seuraamiseen (etenkin 55 opintopistettä suorittaneet), fyysisen infrastruktuuriin (kirjaston, opiskelu- ja ryhmätyötilojen aukiolon mahdollistaminen ympärivuorokautisesti, lainauksen automatisointi), digitaaliseen infrastruktuuriin (etäopetusjärjestelmät, oppimisympäristöt, sekä kansalliseen ja alueelliseen (Lapin korkeakoulukonserni) korkeakouluyhteistyöhön. Lapin korkeakoulukonsernissa opintojen sujuvuuden edistämisen toimet ovat liittyneet tutkintokoulutukseen; matkailualoilla perustutkintokoulutusyhteistyö on edistynyt merkittävästi (yhteinen tutkintokoulutuksen perusta otetaan käyttöön syksyllä 2020), yrittäjyydessä, tekniikan ja muotoilun yhteistyössä sekä sosiaalialoilla on kehitetty uusia, yhteisiä opintokokonaisuuksia, jotka edesauttavat joustavien opintopolkujen toteuttamista. Konsernin AHOT -käytäntöjen yhtenäistäminen on ollut merkittävä kehittämistoimi, kuten myös yliopiston tutkintorakenteiden avaaminen, joka on yksinkertaistanut merkittävästi ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintojen hyväksilukua. Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisen opiskelija- ja opintohallinnon sekä suunnittelujärjestelmän (Peppi) käyttöönoton avulla yhteisen opetuksen järjestäminen ja yhteiset opintohallinnon prosessit ovat sujuvoituneet ja se mahdollistaa myös opintotarjonnan (olemassa olevat opinnot ja uusien opintojen yhteissuunnittelu) paremman hyödyntämisen. Korkeakoulukonserniyhteistyössä laajennettiin ja monipuolistettiin kesäopintotarjontaa, etenkin pedagogiset opinnot, sekä muotoilualojen ja teknologian kesäopinnot kasvattivat suosiota sopimuskauden aikana. Kesäopintoraportti vuodelta 2019 osoitti, että ympärivuotinen opiskelu on vilkasta ja opiskelijat hyödyntävät kesäopintomahdollisuutta. Lähes 90% vastaajista ilmoitti haluavansa suorittaa kesäopintoja myös kesällä 2020, erityisesti itsenäisesti verkossa opiskellen (92% vastaajista). Kansallista yhteistyötä opintojen sujuvuudessa toteutettiin LY:n ja Oulun yliopiston (OY) kasvatustieteellisten tiedekuntien opetusyhteistyön ns. ERKO -koulutuksen (erityisluokanopettaja) puitteissa sekä LY ja OY kasvatustieteiden tiedekuntien varhaiskasvatuksen yhteistyössä (sopimuskauden alussa). LY ja OY koulutusyhteistyö kohdistui myös sosiaali- ja hyvinvointialoille; LY:n sosiaalityön ja hallintotieteen oppiaineet sekä OY:n terveyshallinto- ja hoitotieteet toteuttavat yhteistyönä hyvinvointijohtamisen perusopintokokonaisuuden (25 op); opintokokonaisuus on käynnistynyt verkkopohjaisena. Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyötä varten käyttöönotettu yhteinen synkroninen etäopetusjärjestelmä (LUC Adobe Connect) sekä sen laajennettu tekninen ja pedagoginen tuki lisäsivät huomattavasti mm. etäopetusluentoja Vuodesta 2017 lähtien etäopetuksen määrä on kasvanut 80 % vuoteen 2019 asti. Digitaalisen opiskelun mahdollisuudet laajenivat, kun Lapin yliopisto, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Itä-Suomen avasivat sähköiset tenttijärjestelmänsä tenttivierailuille. Uudistus joustavoittaa tutkinto- opiskelijoiden mahdollisuuksia edistää opintojaan ja suorittaa tenttejä sähköisesti kotiyliopistonsa ulkopuolella esim. kesätyön, työharjoittelun tai muun elämäntilanteen johdosta. Opettajille suunnatulla henkilöstökoulutukselle vahvistettiin opiskelijoiden ohjaamis- ja digipedagogista osaamista. LY sai jatkuvan oppimisen kehittämishankkeeseen OKM:n strategista rahoitusta. Kehittämishanke käynnistettiin yliopistolla syksyllä 2018. Kehittämishanke on projektoitu, vastuuhenkilöt on valittu ja yliopiston ohjausryhmätoiminta on käynnistynyt. Myös koulutuspilottien valmistelu on menossa. Pilotit valittiin yliopiston strategisten painoalojen pohjalta seuraavasti: Orientaatio-opintoina oppimaan oppimisen kokonaisuus, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän matkailu -osaamiskokonaisuus, kulttuurilähtöinen palvelumuotoilu -osaamiskokonaisuus ja julkisen palvelurakenteen muutos ja johtaminen -osaamiskokonaisuus. Yliopiston vastuutoimijat ovat olleet mukana kansallisissa yhteistyöverkostoissa (avoimen foorumi, UCEF - yliopistojen täydennys- ja aikuiskoulutusyksiköiden yhteistyöverkosto) ja maakunnallista ennakointitoimintaa on vahvistettu. Sosiaali- ja terveysaloilla Lapin yliopisto ja Lapin AMK ovat hankkeistaneet sosiaali- ja terveysalan osaamistaan yhteisellä kehittämishankkeella (ESR-rahoitus), jossa kerätään tietoa osaamistarpeista ja rakennetaan tarpeita vastaavat jatkuvan oppimisen mukaiset koulutuskokonaisuudet. Yliopiston sidosryhmistä ja yliopiston jatkuvan oppimisen projektin vastuunhenkilöistä koostuva ohjausryhmä on nimetty. Opintojen sujuvuuteen kohdennettujen toimenpiteiden vaikuttavuus heijastui viimeisimmässä kandipalautteessa. Kandipalautekyselyn vastausaktiivisuus oli korkea, opiskelijat suhtautuivat myönteisesti opiskeluunsa (93% hyvin tai erittäin hyvin) ja luottivat kykyynsä menestyä opinnoissa (84% hyvin tai erittäin hyvin). Kolmentoista rahoitusmalli-indikaattorin kysymyksen vastauskeskiarvot noudattelivat valtakunnallista keskiarvoa ollen 3,5 ja 4:n välillä. Edelleen kehitettävää yliopistolla on opintojen ohjauksessa, johon tullaan kiinnittämään lisähuomiota tulevalla sopimuskaudella. Opiskelijavalintojen valtakunnallinen kehittäminen toteutettiin OKM:n valintojen kehittämisen kärkihankkeessa. Aloituspaikoista 40 - 80 % täytetään alasta riippuen ylioppilastodistuksen perusteella. Valintakokeiden osalta on poistettu pitkää valmistautumista vaativat kokeet siirtymällä aineistokokeisiin tai julkaisemaan valintakoemateriaali kuukautta ennen valintakoetta. Taidealalla opiskelijat valitaan vain valintakokeen perusteella. Hallitus päätti esittää OKM:lle Lapin yliopiston uudeksi koulutusvastuuksi kasvatustieteen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä erityispedagogiikan alalla ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustaerityisopettajakoulutus. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot edistävät Lapin yliopisto vahvistaa tutkimuksen laatua yhteistyössä tutkimusintensiivisten, erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraastrategisesti merkittävien arktisen yliopistoverkoston toimijoiden kanssa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänYliopisto kehittää toimintamalleja, jotka syventävät tutkimusalojen yhteistyötä, kansainvälisyyttä ja tutkimustoiminnan vaikuttavuutta. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Koulutukseen ja viestintätekniikan syvälliseen tutkimukseen sisällytetään elementtejä, jotka tukevat osaamisen hyödyntämistä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäenvalmistuneiden työllistymistä. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilleYliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle kolme.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Lahden ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Ammattikorkeakoulu toteuttaa pedagogisen ohjelman oppimisen uudistamiseksi ja koulutusprosessin sujuvuuden edistämiseksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulu ottaa eLAMK -konseptin käyttöön vuodesta 2017 lähtien lisäämään virtuaalista ja digitaalista opintotarjontaa sekä opiskelijoiden ympärivuotista opiskelua. Opettajien pedagoginen valmennusohjelma on toteutettu sopimuskauden aikana ja sen on läpikäynyt 95 % ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöstä. Opettajien pedagoginen valmennusohjelma linkittyy koko henkilöstön muutosohjelmaan, jossa painotetaan työn ja toimintakulttuurin muutosta sekä osaamistavoitteiden yhteissuunnittelua. Tutkimushenkilöstölle ja tukihenkilöstölle laaditaan oma valmennusohjelma, jossa painottuu erityisesti innovaatioiden kaupallistamisosaaminen. Sopimuskauden aikana valmennusohjelman on läpikäynyt 80 % ammattikorkeakoulun TKI- henkilöstöstä. XXXXxx ja Xxxxxxx fuusiovalmisteluissa on lähdetty rohkeasti uudistamaan koulutussisältöjä, ohjausmallia ja opetusmenetelmiä. LAMKin ja Saimaan AMK:n yhteiset työryhmät ovat suunnitelleet uudelle ammattikorkeakoululle tehokkaat ja tulokselliset toimintamallit. Tämä työ jatkuu vielä. Parhaillaan työstetään digistrategiaa virtuaalikampuksen tuomien mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Syksyllä 2019 oli haussa tieto-ja viestintätekniikan sekä sosionomin kokonaan verkossa toteutettavat koulutukset. Uusia verkkokoulutuksia on suunnitteilla myös vuodelle 2021. LUT-yliopiston kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä hakupolkujen sujuvoittamiseksi korkeakoulujen välillä, lisätään digitaalisten kurssien yhteistyötä kandidaattitasolla tekniikan ja talouden kurssitarjonnassa sekä lisätään digitaalista kielikoulusta. Lisäksi kehitetään yhteistä toimintamallia jatkuvan oppimisen tarjontaan. Käynnistetyt toimenpiteet tukevat tutkintojen suorittamista LUT-korkeakoulujen yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Käytössä oleva valtakunnallinen amk-valintakoe mahdollistaa hakemisen ilman pitkää valmistautumista. Lisäksi tulevana keväänä yli puolet LAB-ammattikorkeakouluun hakeneista valitaan todistuksen perusteella kaikilla muilla aloilla paitsi kulttuurissa. 80 %:n ensikertalaisuuskiintiö toteutuu kaikissa koulutuksissa. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille tarjotaan joustavia tapoja tutustua korkeakouluopintoihin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinsuorittaa niitä toisen asteen koulutuksen aikana. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Yhteistyön tavoitteena on monipuolistaa nuorille annettavaa koulutusta sekä tukea nuoria oman tulevaisuutensa rakentamisessa. Koulutuskeskus Salpauksen kanssa on tehty sopimus kaikki koulutusalat kattavasta MOTARI -toimintamallista. Suoritettuaan 30 op MOTARI- opintoja ammattikorkeakoulussa ja prosessien uudistamista oman toisen asteen tutkintonsa MOTARI-opiskelija saa oikeuden hakeutua ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi joustavasti erityishaun kautta. MOTARI-opinnoista kiinnostuneiden määrä on kasvanut ja tehostamistavuonna 2019 aloitti yhteensä 30 MOTARI-opiskelijaa. Yliopistot Malli nopeuttaa korkeakouluopintoihin siirtymistä toiselta asteelta ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena sitenlyhentää valmistumisaikaa. Opettajien pedagoginen valmennusohjelma toteutettiin sopimuskauden alkuvuosina ja sen jälkeen käynnistettiin TKI-valmennusohjelma, että tutkintoon johtava koulutus joka on jo toteutettu kaksi kertaa. TKI-valmennusta on uudistettu LAB-ammattikorkeakoulun tarpeisiin. Lahden ammattikorkeakoulun sopimuskaudella 2017-2020 käynnistämiä toimenpiteitä on jatkettu ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden"uudelleensuunnattu" vuoden 2019 aikana yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston kanssa . Toimintaympäristön muutoksiin on reagoitu, ja LAB-ammattikorkeakoulun strategiatyö on myös suuntamassa kehittämistoimenpiteitä uudella tavalla. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot LAMK kokoaa TKI-osaamista strategian mukaisille painoaloille sekä käynnistää uusia monialaisia kokeilu- ja kehitysympäristöjä. TKI-ympäristöjen erityistilat ja laboratoriot avataan yhteiskäyttöön yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. LAMKin painoalapohjaisen TKI-toiminnan, TKI-toimijoiden valmennuksen ja ja hanketoimintaa tukevien TKI-palveluiden kehittäminen on tuottanut tulosta. Vuoden 2019 aikana LAMK onnistui kasvattamaan TKI- volyymiään yli 30 % vuoteen 2018 verrattuna. Samanaikaisesti on kirkastettu uuden LAB- ammattikorkeakoulun TKI-vahvuusaloja, rakennettu TKI-toiminnan tiekarttoja ja yhteisiä toimintamalleja ja -ohjeita. LAB profiloituu innovaatiokorkeakouluna, jonka keskeinen tehtävä on työelämän kanssa yhdessä tehtävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. TKI-toiminta fokusoituu vahvasti neljälle vahvuusalalle: kiertotalous, design, innovaatioiden kaupallistaminen ja hyvinvointialan palveluinnovaatiot. Resurssien kohdentamisella näille valituille aloille tavoitellaan laatua ja vaikuttavuutta. TKI-toiminta sijoittuu ammattikorkeakoulun ytimeen ja ulkoisen rahoituksen merkittävä kasvu vaatii muutoksia korkeakoulun toimintatapaan ja toimintakulttuuriin. TKI-toiminnan ytimessä on opetuksen ympärille muodostettu kokonaisuus, jossa yritykset, henkilökunta ja opiskelijat tekevät yhdessä innovaatitoimintaa. Yritysyhteistyö ja kansainvälinen TKI-toiminta vaativat tämän lisäksi myös korkealaatuista tutkimusta valituilla vahvuusaloilla. Vuoden 2019 aikana Business Mill -toiminta käynnistyi Lahden kampuksella. Perustehtävänä on edistää tutkimuksesta ja henkilöstön ja opiskelijoiden ideoista nousevaa osaamisperusteista liiketoimintaa. Lahden ammattikorkeakoulu on rakentanut alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa strategista kumppanuutta jo useamman vuoden ajan. Kumppanuuden tavoitteena on ollut molempien osapuolten kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen. Strateginen kumppanuus on sopimuspohjaista yhteistyötä, jossa sitoudutaan pitkäaikaiseen yhteistoimintaan. Osapuolet ovat sitoutuneet suuntaamaan voimavaroja kumppanuuteen siten, että siitä syntyy kaikille osapuolille hyötyä. Strategista kumppanuutta syvennetään jatkuvalla vuoropuhelulla ja yhteisesti sovituilla toimenpiteillä. Yhteistoiminnan tuloksia arvioidaan säännöllisesti. LAMKilla on ollut noin 30 pääsääntöisesti alueellista strategista kumppanuutta, joissa on nimetyt yhteyshenkilöt molemmilta puolilta. Tätä kumppanuusmallia jatkokehitetään LAB-ammattikorkeakoulussa. LAMKin tavoitteena oli nostaa avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa tasolle neljä sopimuskauden aikana. Tämä tavoite on jo ylitetty ja LAMK on noussut viimeisimmän arvioinnin mukaan tasolle viisi. Avoin julkaiseminen on noussut alustavan arvion mukaan vajaaseen 97 prosenttiin vuonna 2019. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Vuonna 2019 LAMK oli usean ison muutoksen kohteena. Liikkeenluovutukseen (yhteensä 76 LAMKin tukipalveluhenkilöä siirtyi LUT-yliopiston palvelukseen) ja fuusioitumiseen liittyen henkilöstöä osallistettiin toiminnan suunnitteluun ja informoitiin säännöllisesti avoimen henkilöstöpolitiikan linjausten mukaisesti. Muutoksen sisäinen viestintä on ollut kattavaa ja on hyödynnetty monipuolisesta eri kanavia. Myös opiskelijoita on informoitu säännöllisesti ja erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraaopiskelijakunta on ollut aktiivisesti mukana muutoksen suunnittelussa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänTaustalla on vahvasti näkynyt pyrkimys henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamiseen muutostilanteessa. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Samalla tavoitteena on ollut tuloksellisuuden turvaaminen muutoksessa. LUT-korkeakoulujen hallitusten vuonna 2018 sopimat henkilöstöpoliittiset linjaukset ohjaavat uuden ammattikorkeakoulun kehittymistä. Ammattikorkeakoulun yhteisten henkilöstökäytäntöjen rakentaminen alkoi syyskuussa 2019 ja viestintätekniikan syvälliseen jatkuu edelleen. LAB-ammattikorkeakoulun uuden johtajiston perehdyttäminen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen kouluttaminen käynnistyi vuoden 2019 aikana ja kannustavat tutkijoita on jatkunut fuusioitumisen jälkeen. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan esimiestyön ja arjen kohtaamisten lisäksi Great Place to Work - kyselyn ja kuukausittain toteutettavan fiilismittarin avulla. Fiilismittari on otettu käyttöön vuoden 2020 alussa. Joka kuukausi on nostettu eri työhyvinvointiteemoja näkyväksi ja pyritty konkreettisten tekojen kautta panostamaan hyvinvointiin. Erityistä huomiota on kiinnitetty psykososiaaliseen kuormittumiseen ja sen käyttöön tieteenala- ehkäisyyn. LAMKin eri yksiköt ovat jo yli vuoden ajan toimineet samalla kampuksella, mikä on vahvistanut yhteisöllisyyttä ja organisaatiorajat ylittäenosaamisen jakamista. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Tilojen käyttäjien kokemuksia kuunnellaan ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseensen perusteella kehitetään tiloja opetusta ja oppimista aiempaa paremmin tukevaksi. Yliopistot Vuoden 2019 aikana on alettu rakentaa LAB-ammattikorkeakoulun identiteettiä ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden tutustuttu tuleviin kollegoihin Lappeenrannan kampuksella. Painopiste on ollut muutoksen hallinnassa ja uuden luomisessa. Kahden ammattikorkeakoulun käytäntöjen yhteensovittaminen ja uudistaminen on ollut työläs prosessi, joka on vielä osittain kesken. LAB- ammattikorkeakoulun arvot määriteltiin syksyllä 2019 vuorovaikutteisessa prosessissa yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut LAB-ammattikorkeakoulun yhdenvertaisuus- ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilletasa-arvosuunnitelma tehdään vuonna 2020.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Humanistinen ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Ammattikorkeakoululla on vuonna 2018 käytössä saavutettavat digitaaliset kirjasto- ja opiskelijapalvelut, opintotarjonta sekä niitä tukevat pedagogiset ratkaisut. Tavoitteena on sopimuskauden loppuun mennessä, että kaikissa tutkinnoissa vähintään 50 % opinnoista voi suorittaa myös virtuaaliopintoina. Humak on uudistanut kaikki opetussuunnitelmansa, pois lukien yhteistutkinnot, vuosien 2016 - 2018 välisenä aikana. Uudet opetussuunnitelmat käynnistyvät täydessä laajuudessaan syksyllä 2018. Ne mahdollistavat entistä paremmin joustavat opintopolut, työelämäyhteistyön, TKI-toiminnan integroinnin opetukseen ja kansainvälisyyden. Käynnissä olevan Digikampus-kehittämisohjelman myötä Humak on luomassa henkilöstön, opiskelijoiden ja kumppaneiden käyttöön yhteisen digitaalisen työ-, opiskelu- ja palveluympäristön. Humak on mukana korkeakoulujen yhteisissä kehittämishankkeissa, joissa kehitetään digitalisaatiota (mm. eAMK), työelämäyhteyttä (Toteemi) sekä opiskelijavalintoja (Metropolian opiskelijavalintojen kehittämishanke). Kansainvälistä liikkuvuutta kehitetään opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä lisäämällä liikkuvuuden mahdollisuuksia sekä aloittamalla uusi englanninkielinen perustutkinto seikkailukasvatukseen. Toisen asteen oppilaitosten ja kansanopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä on luotu joustavat sisääntulon opintopolut avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaanopiskelijat voidaan siirtää suoraan toisen vuoden opiskelijoiksi. Yliopistot Väyläopinnot soveltuvat myös yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneelle, joka haluaa hyödyntää välivuoden opiskelemalla avoimessa AMK:ssa. Avoimen väylän ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitäerillisvalintojen kautta hakeutuvien opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosittain ja tällä hetkellä noin 8 % opiskelijoista valitaan erillisvalintojen kautta. Lukioihin tarjotaan kurkistuskursseja korkeakouluopintoihin ja räätälöityjä tarjontapaketteja lukioiden tarpeiden mukaisesti. Xxxxxxx opiskelijavalinta ei edellytä pitkää valmistautumista. Humak on mukana ammattikorkeakoulujen yhteisessä opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa toimien humanistisen ja kasvatusalan vastuukorkeakouluna. Sekä vuoden 2017 että 2018 valinnoissa Humak käytti kiintiöitä ensimmäistä kertaa korkeakouluun hakeutuville. Humakin koulutusaloilla asialla oli vain marginaalinen merkitys. Vuonna 2018 valituista opiskelijoista 84% oli jo ensikertalaisia. Digikampuksen kehittämisohjelman mukaisesti Humak siirtyy digitaalisiin kirjastopalveluihin niin pian kuin se on kustannussyistä mahdollista. Opiskelijapalvelut ovat jo lähes kokonaan digitaalisesti saatavissa. Digitalisaatiota hyödyntämällä myös palvelun saavutettavuutta ja varmuutta on voitu parantaa. Vuoden 2018 aikana on jatkettu digitaalisen opintotarjonnan kehittämistä. Vuoden 2018 syksystä lähtien kulttuurituotannon AMK-tutkinnon voi suorittaa kokonaan digitaalisesti, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä muissa tutkinnoissa ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustakoulutusmuodoissa vuoden 2018 loppuun mennessä vähintään 50 % opinnoista voi jo suorittaa digitaalisesti tulkkauksen koulutusta lukuun ottamatta. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot Humak laajentaa osaamispohjaansa vahvistamalla nuorten ehkäisevän päihdetyön keskusta ja rakentamalla kotoutusosaamisen osaamiskeskuksen. Humak laajentaa yrityskehittämisen palvelukonseptinsa mukaisen toiminnan valtakunnalliseksi. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Humak on vahvistanut strategiansa mukaisten osaamiskärkien merkitystä. Erityisesti vuoden 2018 aikana on panostettu luovien alojen TKI-toimintaan, kommunikaatio-osaamiseen sekä digitaalisuuden ja uuden teknologian TKI-toiminnan vahvistamiseen. Avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen on panostettu runsaasti ja sen osalta ohjeistusta ja toimintatapoja on viety eteenpäin. Kansallisen osaamispääoman kasvun tukeminen näkyy erityisesti laajan julkaisutoiminnan kautta. Alkavina kokonaisuuksina on lisätty panoksia erityisesti myös kansainvälistä mielenkiintoa herättäneen seikkailukasvatuksen ja työyhteisöjen kehittämisen alueille. Näiden merkityksen erityisesti yhteisöpedagogi -koulutuksessa odotetaan edelleen kasvavan. Käyttäjälähtöisyys kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa on näkynyt Humakissa erityisesti TKI-toiminnan tapahtumisena kohderyhmärajapinnoilla ja yrittäjyyden kohderyhmälähtöisenä tukemisena. Lähtökohtana TKI-toiminnan edistämiselle on Humakissa pidetty kaikki vahvuusalat huomioivaa, mutta niissä puitteissa selkeää profiilia hakevaa työskentelyä. Useilla vahvuusaloilla on haettu uusia lähestymiskulmia, mikä näkyy esimerkiksi yhteisöpedagogikoulutuksessa siten, että nuorisotyön osalta seikkailukasvatukseen liittyviä profiloitumisia on viety eteenpäin ja järjestötyössä työyhteisöjen kehittäminen on nostettu uudeksi kehittämiskohteeksi. Humakin pitkäaikainen ehkäisevän päihdetyön keskuksen toiminta päättyi vuonna 2018. Nuorisoasiain yksikkö määritteli kehittämiskeskukset ja niiden toimintaperiaatteet uudelleen eikä myöntänyt enää rahoitusta suoraan oppilaitoksille. Perustutkintojen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä uudistettiin myös yhteisöpedagogikoulutuksen ylemmän tutkinnon opetussuunnitelma TKI-lähtöisen oppimisen mahdollistamiseksi. Tulkkausalalla kommunikaatio-osaaminen on muodostunut TKI-työn keskeisimmäksi kohteeksi, mikä myös vastaa suoraan työelämän muutosnäkökulmaan. Kulttuurituotannossa luovat alat ja yrittäjyys ovat pysyneet merkittävinä kohteina, kuten myös monialainen kehittäminen, koska luovien alojen panos näkyy yhteiskunnassa laajasti eri toimialojen työtehtävien kehittymisen osana. Digitaalisuutta on kehitetty kaikilla osa-alueilla. Vuonna 2018 Humanistinen ammattikorkeakoulu pyrki vahvistamaan sekä yhteistyötä, että profiloitumista erityisesti digitaalisten innovaatioympäristöjen ja luovien alojen osalta. Molemmat profiloitumisalueet nähtiin keskeisinä TKI-toiminnan painopistealueina. Toimintojen suunnitteluprosesseissa korostettiin erityisesti ekosysteeminäkökulmaa, mitä mahdollistaisi käyttäjälähtöisyyden ja suoran yhteistyön yhteiskuntatoimijoihin ja elinkeinoelämään sekä muihin kehittäjäorganisaatioihin kuten tutkimuslaitoksiin. Näihin haettiin OKM:n profiloitumisrahoitusta, jota ei kuitenkaan myönnetty. Tutkimusympäristöjen kehittämistä on kuitenkin tehty tavoitteellisesti erityisesti kulttuurin digitalisoitumisen alueella ja yrittäjyyden kehittämiseen liittyen. Keskeisiä TKI-toiminnan kohteita tällä alueella ovat olleet 3D ja lisätty todellisuus. Myös kulttuuriperinnön elävöittämiseksi on rakennettu lisätyn todelisuuden kokonaisuuksia. Toimintatapojen kehittäminen tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi on erityisesti vuoden 2019 toimintasuunnitelman osa. Yhtenä merkittävänä toiminta-alueena vuonna 2018 on ollut myös maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvä hanketoiminta. Useamman hankekokonaisuuden kautta on tuettu paitsi maahanmuuttajien työllistymistä myös esimerkiksi ratkaistu kommunikaatio-ongelmia esimerkiksi visuaalisia tulkkausmuotoja kehittämällä. Kommunikaatio-osaamisen kehittäminen yhtenä uutena nousevana osaamiskärkenä on ollut merkittävää myös muualla kuin maahanmuuton alueella, esim. International plain sign news for Europe -hanke. Humak on aloittanut strategian mukaisten osaamisalojensa päivittämisen vuonna 2018. Tavoitteena on entistä parempi profiloituminen lähemmäs kansainvälisesti merkittäviä osaamisalueita niin TKI:n kuin opetuksenkin näkökulmista. Näkökulmana on toiminut muuttuvien toimialojen ennakointi ja siitä nousevat uudet lupaavat tutkimusalat sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyvä tutkimussuunnat. Tutkimusrahoitusasiantuntemusta on kehitetty sekä organisaation toimintaan (Innovaatiopalvelut) liittyvien muutosten kautta että toimintatapoja ja tietovaraintoa päivittämällä. Myös korkeakoulutyhteistyötä on tehostettu sekä valtakunnallisesti Arenen kautta että alueellisesti, esim. Research Suppårt Turku. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäenhenkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulut tukevat Humak toteutti lukuvuoden 2017 - 2018 aikana työyhteisön kehittämisohjelman, joka tuki johtamista sekä henkilöstön työhyvinvointia. Kehittämisohjelma painottui johtamisen kehittämiseen ja uuden organisaation toiminnan selkeyttämiseen mm. tiimirakenteen sisään ajamisen avulla. Humakissa toteutettiin vuoden 2017 keväällä hyvinvointikysely, jonka tulokset olivat hyvin heikkoja monien perättäisten muutosten vuoksi. Tämän seurauksena vuoden 2018 alusta aloitettiin erillinen työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, jonka tarkoituksena on kehittää henkilöstön hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Vuonna 2018 suunniteltiin henkilöstön kanssa toiminnan eri osa-alueet kattava henkilöstön hyvinvointiohjelma. Ohjelmassa määriteltiin eri osa-alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- tavoitteet, vastuut ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa toteutus sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseentoimenpideaikataulu. Yliopistot Henkilöstön osaamisen kehittäminen on kuvattu koulutussuunnitelmassa, joka huomioi Humakin strategiset tavoitteet. Humakin uudet koulutukset ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden opetussuunnitelmien uudet sisältöprofiilit, strategian edellyttämät ydinosaamistarpeet, digiaikaan siirtyvät palvelut sekä oppilaitos- ja muiden järjestelmien muutokset määrittävät yhteiset koko henkilöstöä koskevat koulutustarpeet. Humakin yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunta organisoitiin uudelleen vuoden 2018 alusta yhteistoimintaneuvottelukunnaksi ja työsuojelu- ja turvallisuustoimikunnaksi. Yhteistoimintaneuvottelukunnan jäseninä ovat toimitusjohtaja, palvelujohtaja ja luottamusmiehet ja - valtuutetut. Työsuojelu- ja turvallisuustoimikunnan jäseninä ovat työsuojeluvaltuutettu ja -varavaltuutetut sekä palvelujohtaja. Humakin laatujärjestelmä auditoitiin keväällä 2018 ja saadun palautteen mukaisesti opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmät ovat toimivia. Organisaatiomuutosten ja strategian uudistamisen yhteydessä henkilöstön osallistaminen oli vaillinaisempaa kuin aikaisempina vuosina. Tämä asia on huomioitu uudessa strategiatyössä. Syksyllä 2018 järjestettiin yhdessä hallituksen ja henkilöstön kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien yhteinen strategiaseminaari, joka käynnisti Humakin uuden tiedon tuottajina strategian valmistelun. Henkilöstöä tullaan osallistamaan myös strategiatyöhön ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillestrategian toimeenpanon suunnitteluun.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Saimaan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi konsernissa kehitetään ja tarjotaan toisen asteen opiskelijoille korkeakouluopintoja. Opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi LUT-konserni kehittää oppimisympäristöjä ja opintoprosesseja sekä hyödyntää yhteisiä resursseja molemmilla sektoreilla samalla kuitenkin säilyttäen tutkintojen profiilit. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa kesäopetusta vuodesta 2017 alkaen. Konserni tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja prosessien uudistamista tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Tutkimus-, kehittämis- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen innovaatioiden kaupallistamiseen panostetaan yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Konsernissa hyödynnetään vuodesta 2018 alkaen yhteisiä laboratorio-, henkilöstö- ja tukipalveluresursseja. Ammattikorkeakoulu hyödyntää verkostojaan ja sijaintiaan Pietarin metropolialueen vaikutuspiirissä, alueen pk-yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä Venäjään liittyvässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Korkeakouluyhteisö voimavarana Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön tieteenala- yhtenäisen ja organisaatiorajat ylittäenvertailukelpoisen työvälineen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenperustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Yliopistot Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina sitouttavat henkilöstöä ja kehittäjinäopiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Vaasan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Uudet, työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavat opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksystä 2017 alkaen. Ammattikorkeakoulu suuntaa voimavaroja jokaiselle opettajalle laadittavan pedagogisen osaamisen kehittämissuunnitelman käyttöönottamiseksi sopimuskauden aikana. Opintotarjonta on ympärivuotista, ja sitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa hyödyntäen ammattikorkeakoulujen yhteistä portaalia. Tenttiakvaario otetaan käyttöön kaikille opiskelijoille sopimuskauden aikana. Vaasan lyseon lukion kanssa on kehitetty suoravalintaväylä joka ei edellytä pääsykoetta eikä ylioppilaskirjoitusten suorittamista. Keväällä 2019 tätä väylää myöden tuli 9 hakijaa, ja saadun palautteen mukaan lukiolaisten kokemukset ovat erittäin positiivisia. Lukiolaisille on myös "kurkistuskursseja" tarjolla ministeriön toiveen mukaisesti. Ammattikoulusta on jo samanlainen väylä käytössä ja se mahdollistaa tutkinnon suorittamisen puolta vuotta normaalia lyhyemmässä ajassa. Viime lukuvuonna 12 opiskelijaa tuli Vamialta tämän väylän kautta. Henkilökunnan osaamista kartoitetaan parhaillaan kehityskeskusteluissa ja tehtävässä osaamiskartoituksessa. Saatujen tietojen pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma eri painotuksin sekä opetushenkilöstölle että opetusjärjestelyt hallinto-ja -sisällöt tukipalveluhenkilöstölle. Pedagoginen osaamisen kehittämistä on tehty sekä Tritonian järjestämissä tilaisuuksissa että Åbo Akademin koordinoimassa vuosina 2017-2019 toteutettavassa Hella - hankkeessa (Higher Education Learning Lab ). Hankkeessa ovat mukana kaikki Vaasan korkeakoulut sekä Arcada. Näihin on osallistunut 33 henkilöä. Lisäksi Tritoniassa toimivaan Eduklinikkaan on osallistunut 53 henkilöä ja mediatuotannon koulutuksiin 16 henkilöä. Raportointikaudella on järjestetty Novian kanssa yhdessä kaksikielistä sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskoulutusta ja erilaisia lyhytkursseja. Lisäksi suunnitellaan mahdollisuutta kokeilla insinööritutkinnon järjestämistä yhteistyössä yritysten kanssa nopeutetussa aikataulussa. Muovan koordinoimassa EU-rahoitteisesa projektissa pyritään lisäämään maahanmuuttajanaisten työllistymismahdollisuuksia ja edellytyksiä ruveta yrittäjiksi. Vastaavaa projektia suunnitellaan maahanmuuttajamiehille. Pyritään myös valitsemaan yhteiskunnallisesti ja globaalisti merkittäviä teemoja, esim syrjäytymisen ehkäiseminen sekä yrittäjyys- ja työtaitojen kehittäminen. Suunnitellaan hanketta maahanmuuttajien integroimiseen pelillisyyden avulla. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja prosessien uudistamista tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Alueen korkeakoulujen ja teollisuuden yhteisen EU-tutkimusasiamiehen avulla lisätään korkeakoulun ja alueen yritysten mukana oloa EU-hankkeissa. Ammattikorkeakoulu kasvattaa TKI-toimintaan hankittavan ulkopuolisen rahoituksen määrää 1 000 000 euroon sopimuskauden loppuun astimennessä. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraaYlempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänAmmattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot luovat Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Suunnitellut toimenpiteet ovat käynnissä ja ulkoinen rahoitus on kasvanut yli n. 30%:a. Vaasan seudun Gigafactory - tavoitteita tuetaan akkuteknologiaan liittyvällä koulutus- ja tutkimustoiminnalla. Robottiautomaatio ja ainetta lisäävä valmistusteknologia ovat tekniikan tutkimuksen kohteena ja koulutuksen painopisteenä. Henkilöstön vähyys kuitenkin hidastaa toiminnan kasvua. Avoimen tieteen ja tutkimuksen käytäntöjä kehitetään julkaisemisen osalta yhdessä Tritonian kanssa. Koulutusten TKI-hankeprosesseihin on prosessikuvauksiin sisällytetty Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita. Muovan TKI-toiminnassa yhdistyy liiketalous- ja muotoiluosaaminen, poikkitieteellisyys, verkottuneisuus ja kansainvälisyys. Toiminnassa huomioidaan Vaasan alueen vahvuudet kuten energia- ja palveluala sekä viestintä- ja informaatioteknologia. Rahoittajina toimivat Business Finland, EU, säätiöt sekä yritykset ja tuloksena on osaamisen kehittyminen ja monipuolinen julkaisutoiminta: akateemiset artikkelit ja popularisoidut julkaisut, työkirjat ja oppaat elinkeinoelämän tarpeisiin. Avoimella julkaisemisella luodaan edellytyksiä tieto- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäenuusille liiketoimintaideoille sekä uusien innovaatiojärjestelmien syntymiselle. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten Muovan ulkopuolisen tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekehittämisrahoituksen määrä jatkaa kasvamistaan haastavassa rahoitustilanteessa. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen yksi vahva teema on yritysten, tutkimuslaitosten sekä opiskelijoiden yhteiset innovaatio- ja yhteiskehittelyalustat. Muovassa on käynnissä EU-rahoitteinen Co Proto Lab-hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja testata fyysinen ja virtuaalinen tutkimus-, innovaatio- ja demonstraatioympäristö teollisten palveluiden nopeaan prototypiointiin yhdessä yliopistojen ja yritysten kanssa. Co-Protolab yhdistää osaamisen teollisista prosesseista, iOt:sta ja informaatiojohtamisesta, palvelumuotoilusta ja vuorovaikutussuunnittelusta sekä IPR-osaamisesta. Uudessa rahoituksen saaneessa Interreg-hanke Ecolabnetissä kehitetään ekologisia innovaatioita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sotepeda-projektin avulla Muova vahvistaa osaamistaan palvelumuotoilusta sote-alan uudistamisessa. Yhteistyössä alueen toimijoiden sekä kansallisten luovan xxxx xxxxxxxxxxxx kanssa käynnistettiin myös luovien alojen start-up -toimintaa kehittävä Creve 2.0-hanke. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. VAMKin hallituksen toimeksiannosta on syksyllä 2018 laadittu pitkän aikavälin toimintaohjelma talouden tasapainottamiseksi. Ensimmäiset toimenpiteet tästä ohjelmasta on toteutettu. Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset on tehty kaikissa koulutusyksiköissä kevään 2019 aikana. Toimenpiteitä työhyvinvoinnin kehittämiseksi tehdään näiden ja opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmien pohjalta. Näihin liittyen on mm. esimieskoulutukset aloitettu. Uuden strategian laadintaprosessi on toteutettu koko henkilökunta, opiskelijat ja keskeiset yhteistyökumppanit osallistaen.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Lahden ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Ammattikorkeakoulu toteuttaa pedagogisen ohjelman oppimisen uudistamiseksi ja koulutusprosessin sujuvuuden edistämiseksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulu ottaa eLAMK -konseptin käyttöön vuodesta 2017 lähtien lisäämään virtuaalista ja digitaalista opintotarjontaa sekä opiskelijoiden ympärivuotista opiskelua. Opettajien pedagoginen valmennusohjelma on toteutettu sopimuskauden aikana ja sen on läpikäynyt 95 % ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöstä. Opettajien pedagoginen valmennusohjelma linkittyy koko henkilöstön muutosohjelmaan, jossa painotetaan työn ja toimintakulttuurin muutosta sekä osaamistavoitteiden yhteissuunnittelua. Tutkimushenkilöstölle ja tukihenkilöstölle laaditaan oma valmennusohjelma, jossa painottuu erityisesti innovaatioiden kaupallistamisosaaminen. Sopimuskauden aikana valmennusohjelman on läpikäynyt 80 % ammattikorkeakoulun TKI- henkilöstöstä. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja prosessien uudistamista tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot LAMK kokoaa TKI-osaamista strategian mukaisille painoaloille sekä käynnistää uusia monialaisia kokeilu- ja kehitysympäristöjä. TKI-ympäristöjen erityistilat ja laboratoriot avataan yhteiskäyttöön yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Korkeakouluyhteisö voimavarana Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Kajaanin ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Kajaanin ammattikorkeakoulu rakentaa ja ottaa käyttöön kansallisia digitalisaation hyödyntämisen ja opetuksen yhteistyörakenteiden malleja. Ammattikorkeakoulussa on käytössä yhteiset, toisen asteen oppilaitosten ja yliopistojen kanssa toimivat väyläopinnot vahvuusaloilla työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä. Kajaanin ammattikorkeakoulu tuottaa yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa väyläopintoja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoille siten, että korkeakoulujen autonomiaa ne ovat valtakunnallisesti käytettävissä vuodesta 2017 lähtien. KAMK uudisti tutkintokoulutustensa sisältöä ja opetusmenetelmiä ja vei Pohjois-Pohjanmaalle ja Koillismaalle niiden tarvitsemia koulutuksia. Monimuotokoulutuksia toteutettiin Kuusamossa (insinööri-, sairaanhoitajakoulutukset), Kuhmossa (sairaanhoitajakoulutus) ja Raahessa (insinöörikoulutus) hyödyntämällä erityisesti digitalisaation tuomia mahdollisuuksia etäopetuksessa. KAMK käynnisti restonomikoulutuksen Ylivieskassa. KAMK toteutti biotalousosaamisen selvityshankkeen ja on mukana viiden ammattikorkeakoulun järjestämässä biotalousosaamisen muuntokoulutuksessa. Lisäksi KAMK käynnisti ohjelmisto-osaamisen tarpeeseen vastaavan ICT-alan muuntokoulutuksen yhteistyössä Oulun yliopiston, Centrian, OAMKin ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. KAMK suunnitteli tradenomikoulutuksen käynnistämistä Kuusamossa keväällä 2019. DIAK toi Kainuuseen sosionomikoulutusta ja Metropolia bioanalyytikon koulutusta. KAMK vastasi alueen kansainvälisen osaamisen tarpeisiin tarjoamalla englanninkielistä koulutusta liiketaloudessa, matkailussa ja liikunnassa. Syksyllä 2018 käynnistyi uutena englanninkielisenä koulutuksena Esports Business, jonka sisältöjä tarjotaan vähäisesti bachelor-tasoisesti Euroopassa ja maailmassa. Koulutuksessa painottuu vahva toimialan liiketalousosaaminen sekä KAMKin Sports and Leisure Management -koulutuksen tuoma osaaminen. Koulutuksen sisällöissä on myös vahvasti tutkimus- ja kehittämisosaamista, joka liittyy eurheilijan kyvykkyyden mittaamiseen ja analysointiin. KAMK käynnisti lisäksi liiketalouden ylemmän englanninkielisen koulutuksen. KAMK edisti kansainvälisyyttä tarjoamalla edelleen pelialan koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaantoisen vuosikurssin kokonaan englanniksi. Yliopistot Lisäksi KAMK toteutti jo perinteisen englanninkielisenkesäopintoina tarjottavan, hyvin vetovoimaisen pelialan kesäkoulun (10-15 op) ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitäkäynnistimme uutena Nordic eSports Academyn (10 op), että koulutus rakentuu kokonaisuuksistajoilla tuetaan myös toisen asteen opiskelijoiden siirtymistä KAMKiin. Kesällä 2018 KAMK järjesti Intiassa kahden kuukauden mittaisen pelialan kesäkoulun, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumistajohon osallistui noin 500 pelialan opiskelijaa. Kesän aikana opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat pelejä suomalaisten opettajien johdolla. Kesäkoulussa syntyi lähes viisikymmentä peliä, edistävät opintojen etenemistä joista parikymmentä julkaistiin. Strategian mukaisen opettajasta valmentajaksi -toimintamallin vahvistamiseksi henkilöstölle tarjottiin pedagogista täsmäkoulutusta eAMK-hankkeesta sekä digitaalisista työkaluista ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustaniiden käytöstä. KAMKin digipedagogista osaamista kuvataan oppimisen valmentaja -osaamisina, johon liittyy yhteisöllisen työskentelyn osaamista, moodle-osaamista, opetus- ja ohjausmateriaalin tuottamista, etäopetuksen ja - ohjauksen toteuttamista, tiedonhankinnan ja -käytön osaamista sekä digipedagogista osaamista, jossa valmentava ote on vahvasti mukana. KAMK päivitti pedagogisen toimintaohjeistuksensa sekä ohjauksen toimintamallin. Opiskelijoiden yrittäjyystietoisuutta ja -mahdollisuuksia kehitettiin edelleen NY-Startup toimintamallilla sekä käynnistyneelle YES-hankkeella. Hankkeen tavoitteena on luoda ja käynnistää yrittäjyyskasvatusta koordinoiva asiantuntijaverkosto Kainuuseen, joka toimii YES (Yrittäjyyden edistäminen Suomessa) ry:n aluepalveluiden tuottajana (YES Kainuu). Hankkeen aikana luodaan edellytykset asiantuntijaverkoston pysyvälle toiminnalle hankkeen jälkeen. Lisäksi käynnistettiin ensimmäisiä Demola-projekteja työelämän kanssa. KAMK osallistuu valtakunnallisiin valintarenkaisiin. Suora todistusvalinta ei vielä ole käytössä. Siirto- opiskelijaksi hakeutuminen on mahdollista kaikissa koulutuksissa ja opiskelijoilla on milloin tahansa mahdollisuus hakea opiskeluoikeuden palauttamista, mikäli opinnoista puuttuu noin 60 opintopistettä. Koulutuksiin hakeutuminen ei edellytä valmentautumista, mutta tarjolla on ilmainen, myös etänä suoritettava, matematiikan valmennuskurssi insinöörikoulutukseen hakeutuville. Valituista opiskelijoista 82,3 % oli ensikertalaisia. Hakijoista ensikertalaisia oli 88,5 %. Paikanvastaanottaneista opiskelijoista 82 % oli ensikertalaisia. KAMK kehitti kansallisia digitaalisia yhteistyörakenteita osallistumalla tiiviisti Turun amkin koordinoimaan campusonline-yhteistyöhön. KAMK tarjosi alustalla 68 opintojaksoa, joka oli lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen nähden. Suorituksia kertyi kolminkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Toisen asteen opiskelijoita oli mukana XXXXxx sosiaali- ja terveys-, tekniikan -, pelialan ja liiketoiminnan väyläopinnoissa. KAMK toteutti liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan väyläopintoja myös Karelian ja eRiverian kanssa. Opintotarjonta avautui eRiverian-sivustolla toukokuussa 2018. Polkuopiskelua aloitettiin jokaisessa koulutuksessa sekä ylempi amk-koulutuksissa (ei terveysalalla). KAMK uudisti opiskelijoiden rekrytointisivuston, jotta työelämän olisi helpompi rekrytoida opiskelijoita projekti-, harjoittelu- ja opinnäytetöihin sekä tarjota työpaikkoja. Lisäksi KAMK otti käytti Tuudo-palvelun, joka helpottaa opiskelijoiden tiedonsaantia opiskeluun ja opiskelupalveluihin liittyvissä asioissa. KAMK toteutti alumnipäivän. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. CEMIS:n toimintaa ja innovaatioiden kaupallistamisosaamista vahvistetaan hankkimalla sen toimintaan lisää kansallista ja kansainvälistä rahoitusta. Ammattikorkeakoulu lisää TKI-toimintaan kohdennettavaa omaa rahoitustaan. Ammattikorkeakoulun ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrä nousee tasolle 4,4 miljoonaa euroa vuoden 2020 loppuun astimennessä. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraaOpiskelijoiden roolia TKI-toiminnassa kasvatetaan osallistamalla siihen kaikki opiskelijat. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänYlempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja viestintätekniikan syvälliseen elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. KAMK on panostanut voimakkaasti TKI-toiminnan kehittämiseen toteuttamalla laajan sisäisen kehittämishankkeen. Hankkeessa on terävöitetty TKI-toiminnan kärkiä, kehitetty henkilökunnan osaamista, vahvistettu kansainvälistä osaamista, panostettu hanketoiminnan ennakointiin sekä kehitetty palvelumyyntinä toteutettavia TKI-palveluita. Kehittämistoimien tuloksena hankehakemusten kokonaismäärä sekä kansainvälisten hankkeiden hakemusmäärät kasvoivat 25 % vuodesta 2016 vuoteen 2017. Taso säilytettiin ja kannustavat tutkijoita sen kansainvälisten hakemusten määrä jatkoi kasvuaan myös vuonna 2018. Kaikkiaan hankkeita on käynnissä vuositasolla noin 70, lisäksi palvelumyyntinä toteutuu noin 5-10 projektia vuodessa. Hankevolyymi oli 4,6 M¤ josta rahoitusmallin mukaiseen rahoitukseen oikeuttavaa on 3,6 M¤. TKI-toiminnan volyymin kasvattaminen, uusien rahoitusinstrumenttien haltuunotto sekä verkostojen kasvattaminen on edellyttänyt, että koko henkilöstö osallistuu yhä laajemmin TKI-toimintaan. Toimintamalli, jossa opetus- ja muu henkilöstö toimii tiiviissä yhteistyössä, on KAMKin normaali tapa toimia. Hankkeiden kasvu on edellyttänyt myös entisestään laajempaa verkostoitumista sekä osaamisen keskittämistä. Xxxxxxxxx hankerahoituksessa on koveneva kilpailu, joka näkyy mm. hankkeiden läpimenoprosentin laskuna. Merkittävin panostus koulutuksen tutkimusympäristöön vuonna 2018 oli supertietokoneen käyttöönotto, joka mahdollistaa suurten tietomassojen tehokkaan käsittelyn. Datasta tekoälyyn -ekosysteemi on KAMKin tietojärjestelmien uutena kärkenä niin TKI-toiminnassa kuin opetuksessa. Merkittävät KAMKin omat panostukset ja lisäksi laaja-alaiset eri lähteistä saadut ulkopuoliset TKI-rahoitukset (ESR, OKM) yhteensä noin 900 000 ¤ mahdollistavat uuden TKI-kärjen täysipainoisen kehittämisen. Tutkimustulosten kaupallistamiseksi on menossa Business Finlandin rahoittamia Tutkimuksesta liiketoimintaan (TUTLI) -hankkeita, joiden kaupallistamisprosessit ovat eri vaiheissa. CEMIS-verkosto (Oulun ja Jyväskylän yliopisto, KAMK, VTT ja CSC) on merkittävä nimenomaan tutkimustulosten kaupallistamisessa. Opiskelijoiden innovaatioiden kaupallistamisen kannustamiseksi on otettu käyttöön tieteenala- innovaatiorahoitus, josta opiskelijat voivat hakea rahallista tukea ideoiden jatkokehitykseen. Opiskelijoiden on mahdollista kehittää liiketoiminta ideaa edelleen KAMK:in Business Acclerator - yrityskiihdyttämössä. Business Acclerator on tuottanut ensimmäisen toimintavuoden aikana 3 toimivaa osakeyhtiötä, joilla kaikilla on aktiivista toimintaa ja organisaatiorajat ylittäentilauksia (9 työntekijää). Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Lisäksi on useita muotoutumassa olevia liiketoimintaideoita opiskelijoilta kaikilta osaamisalueilta. Xxxxxxxxx lahjoitti syksyllä 2018 prosessiteollisuuden kolmevuotisen yliopettajan tehtävän KAMKiin. Uusi tehtävä vahvistaa Terrafamen ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenKAMKin yhteistyötä. Yliopistot Yliopettajan tehtävä mahdollistaa opintojen integroimisen suoraan yhtiön tarpeisiin esimerkiksi projektitöiden muodossa perinteisten harjoittelujen ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinäopinnäytetöiden lisäksi. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten Yliopettajan tehtävänä on myös kehittää koordinoida tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekehitystoimintaa. Opiskelijat ovat mukana koko opintojen ajan hankkeiden eri toimenpiteissä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat osallistuvat hankkeiden ideointivaiheeseen mm. integroimalla hanketoimintaa ja opiskelijoiden opinnäytetöitä tiiviimmin yhteen. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. KAMKilla on käytössään vuosittain päivitettävä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma ja hyvinvointisuunnitelma. Johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kehitetään vuosittain tehtävällä työilmapiirikyselyllä (tulos 3,1 asteikolla 1-4) sekä vuosittaisilla kehitys- ja palautekeskusteluilla. Koko henkilöstöä koskevia kokouksia ja palavereita järjestetään parin kuukauden välein ja henkilöstöpäivä 2 krt/v. Lisäksi kukin osaamisalue/yksikkö järjestää omia tapahtumiaan. Esimiestyötä tuetaan järjestämällä säännöllisesti sisäistä esimieskoulutusta ja hyödyntämällä valtakunnallista koulutustarjontaa. KAMK on laatinut tasa-arvosuunnitelmat sekä henkilöstöä että opiskelijoita varten. KAMKissa saumaton yhteistyö opiskelijakunta KAMOn, henkilöstön sekä johdon välillä on ollut johtavana toiminta-ajatuksena 1990-luvulta lähtien. KAMOn edustajat kutsutaan poikkeuksetta suunnittelu-, kehitys- ja seurantatyöryhmiin ja KAMO osallistuu aktiivisesti sekä KAMKin että Kajaanin kaupungin strategiatyöhön. KAMKissa vallitseva erinomainen keskusteluyhteys kaikkien ryhmien välillä on onnistuttu säilyttämään ja sitä pyritään aktiivisesti myös vahvistamaan. Opiskelijoiden palautekyselyjä uudistettiin. Jatkossa tehdään joka toinen vuosi opiskeluun liittyvä kysely, joka sisältää opiskelijan hyvinvointiin ja yleiseen opiskeluilmapiiriin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi kerätään palautetta opintojaksoilta- ja oppimisen kehittämisen työryhmiltä opetuksen ja oppimisen kehittämiseksi. KAMK ostaa opiskelijakunta KAMOlta tutorointitoiminnan, jolla uudet opiskelijat saadaan osaksi korkeakouluyhteisöä. Lisäksi KAMKSports -opiskelijayritys tarjoaa ohjattua liikuntapalvelua KAMKin opiskelijoille. KAMKin tarjoamat hyvinvointipalvelut (kuraattori- ja opintopsykologi) ovat olleet tarpeellisia. Asiakaskäyntejä oli edellistä vuotta enemmän. Se kertoi matalankynnyksen palvelujen tarpeellisuudesta ja käytöstä. Ongelmat eivät välttämättä ole lisääntyneet, vaan tukea ja ohjausta haetaan varhaisemmassa vaiheessa. Kiinnittämällä erityistä huomiota henkilökohtaiseen ohjaukseen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen tutkintosaantoa ja opintopistekertymää varmistetaan.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut suunnittelevat ja toteuttavat sopimuskaudella yhteisen opetustarjonnan ja digitaalisen kampuksen, jotka ovat avoimesti kaikkien kolmen korkeakoulun opiskelijoiden saatavilla. Ammattikorkeakoulu vahvistaa työelämäyhteistyön laatua ja hyvän oppimisen edellytyksiävaikuttavuutta lisätäkseen opiskelijoiden työllistymisedellytyksiä. Opetuksen laatu Ammattikorkeakoulu kehittää edelleen mallia työn opinnollistamiseksi ja opiskelijapalaute vaikuttavat levittääkseen sitä korkeakoulukentälle. Ammattikorkeakoulu toimii korkeakoulutuksen pedagogisena uudistajana digitaalisuuden edistämiseksi ja opettajakoulutuksen kehittämiseksi valtakunnallisesti. Xxxxx-Xxxxx ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa yhteistä opintotarjontaa sekä koulutusvientiä muiden ammatillisten opettajankoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa opettajankoulutuksen osaamistaan ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämistyöhön sekä opettajien digipedagogiikan osaamisen vahvistamiseen. Opettajien pedagoginen kehittämisohjelma on toteutettu sopimuskauden aikana ja sen on läpikäynyt 90 % ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on ottanut käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulujen yhteinen sähköinen valintakoe on ollut ensimmäistä kertaa käytössä syksyn 2019 suomenkielisten amk-tutkintojen yhteishaussa. Haaga-Helia on myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan rakentanut valintaperusteensa siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaanrunsas 50 % hakijoista valitaan todistusvalinnalla hyödyntäen ylioppilastutkintotodistuksia ja ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia. Yliopistot Amk on lisännyt ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2019 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista 72 % on ollut aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut huolehtivat siitäsuunnittelevat ja toteuttavat sopimuskaudella yhteistä opetustarjontaa, että koulutus rakentuu kokonaisuuksistajoka on avoimesti kaikkien kolmen korkeakoulun opiskelijoiden saatavilla. Yhteistä opetustarjontaa suunnataan myös jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Haaga-Helia toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa oppimisen ja TKI-toiminnan ratkaisujen kautta. Rakennamme joustavasti suoraan työelämän osaamistarpeisiin vastaavia toteutuksia. Toteutimme esimerkiksi uudenmuotoisen tekoälyopintojakson ohjelmistotalon kanssa vuonna 2019. Toteutukseen kytkeytyi joukko yrityksiä, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumistatarvitsivat tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan osaajia. Jotkin valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat työllistyivät suoraan projektiin osallistuneisiin yrityksiin. Toimintatavan etuna on myös opetushenkilöstön osaamisen kehittyminen uudella alueella. Olemme kehittäneet pitkäjänteisesti työn opinnollistamista ja Work & Study -mallia. Mallin pohjalta kehitimme myös koko lukuvuoden opinnollistamisen, edistävät opintojen etenemistä jota testattiin menestyksekkäästi vuonna 2019 Porvoon kampuksella. Olemme kouluttaneet Work & Study -avainhenkilöt koko organisaatioon ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustayhtenäistäneet opinnollistamiseen liittyvät käsitteet. Work & Study -malli palkittiin Berliinin VPL-tapahtumassa (Validation of Prior Learning). Olemme levittäneet Work & Study -osaamista kansallisesti OKM:n rahoittaman ja Haaga- Helian hallinnoiman TOTEEMI - Työstä oppimassa, työhön -hankkeen (2017 - 2019) kautta mm. työpajojen ja uutiskirjeiden avulla. Kaikki 16 mukana olevaa ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa ovat osallistuneet hankkeen toimintaan. Haaga-Helian asiantuntijat ovat konsultoineet kaikissa mukana olevissa korkeakouluissa. Hankkeen ratkaisuja on jaettu myös EK:n ja Suomen Yrittäjien tilaisuuksissa sekä AMK- päivillä. Loppuseminaarissa (30.9.2019 Tule ja parasta - korkeakoulut pedagogiikan, oppimisen ja työn äärellä) levitettiin hankkeen tuloksia korkeakoulukentälle. Haaga-Helia kehittää jatkuvasti digitaalisia oppimisen ratkaisuja, ja antaa opetushenkilöstölle digipedavalmennusta verkkoon toteutettavien opintojaksojen luonnissa. Kokonaisvaltaiseen lähestymiseen kytkeytyvät myös yksilöllinen digipedatuki, työvälinevalmennukset, AV-tuotantoapu, eAMK-hankkeessa luotujen verkkototeutusten laatukriteerien käyttöönotto ja digivalmennuksiin liittyvät osaamismerkit. Haaga-Helia on ollut mukana muiden ammatillista opettajankoulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen kanssa suunnittelemassa koulutusviennin erikoiskoulutusta, joka on suunnattu ammatillisen koulutuksen opettajille. Haaga-Helian organisoimana ammattikorkeakulut osallistuivat yhdessä syksyllä 2019 OKM, oph ja muiden järjestöjen järjestämään seminaariin, jossa kokoavana teemana oli koulutuksen merkityksen lisääminen Suomen kehitysyhteistyössä. Ammattikorkeakoulut ovat tehneet puitesopimuksen Kirkon ulkomaanavun kanssa. Puitesopimuksen tarkoituksena on parantaa oppimista, ihmisten työllistymistä ja yrittäjyyttä kaikkein hauraimmissa maissa ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen opettajankoulutuksen avulla. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian liittoumalla vahvistetaan ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Haaga-Helia hakee TKI-toimintaan kasvua erityisesti elinkeinoelämää uudistavien digitaalisten ratkaisujen ja liiketoimintamallien sekä ekosysteemisen vientiliiketoiminnan aihepiireistä. Tutkimustulosten hyödyntämisen ja kaupallistamisen edistämiseksi Haaga-Helia ottaa käyttöön opiskelijoita osallistavan innovaatioprosessin. Haaga-Helian ulkoisen TKI-rahoituksen määrä nousee sopimuskauden loppuun astimennessä tasolle 7 miljoonaa euroa vuodessa. Yliopistot Tästä rahoituksesta 50 % tulee Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteisestä hanketoiminnasta. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Xxxxx-Xxxxxxxx on jatkettu tieteen ja tutkimuksen avoimuuden kehittämistä. Työn tulokset tulevat esille siinä, että Haaga-Helia saavutti avoimuuden tason 4 vuonna 2019 toteutetussa arvioinnissa. Haaga-Helian TKI-työtä on johdettu yhä strategisempaan suuntaan. Tavoitteena on ollut vahvistaa korkeakoulun edellytyksiä menestyä kv- ja monitieteisessä toimintaympäristössä sekä tukea tutkimus- kehitys- ja innovaatiotyön avulla korkeakoulun vahvuusaloja. Työ on käytännössä tarkoittanut mm. o Haaga-Helian kuuden ydinosaamisalueen (Elämykselliset palveluinnovaatiot, Liiketoiminnan kehittäminen, Myynnillä arvoa, Uudistava kehittämisen pedagogiikka, Orastavat teknologiat ja Yrittäjyys) keskeisimpien tulevaisuuden kehityssuuntien määrittelyä. o Ydinosaamisaluetoiminnan organisoimista o Reportronicikin projektisalkun kehittämistä o Lab-ympäristöjen kehittämistä. Haaga-Heliassa toimii kahdeksan LAB-ympäristöä, joka edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatutkimustulosten ja innovaatioiden yhteiskunnallista hyödyntämistä: eCom Lab, Sales Lab, Lab8, 3D & Robo lab, StartUp School, Krea, Softala ja Business Development Living Lab. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänLabit tukevat myös kansainvälistä ja monitieteistä yhteistyötä. Yliopistot luovat Tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamisen prosessia on kehitetty edelleen. Prosessi on nimeltään Innoboost ja se tunnistaa tutkimustuloksista niiden innovaatiopotentiaalin sekä tukee innovaation polkua ideasta kaupalliseksi tuotteeksi tai palveluksi. Innoboost mahdollistaa opiskelijoiden osallistamisen innovaatioiden kaupallistamiseen. Innovaatioprosessiin on tunnistettu neljä eri innovaation kaupallistamisen vaihetta: analysointi, kehittäminen, todentaminen ja itse varsinainen kaupallistamisvaihe. Innoboost-palvelut tukevat erilaisten innovaatioiden omistajia, jotka voivat olla yrityksiä, yrittäjiä, start-up yrityksiä tai muita tutkimuslaitoksia. · 3AMK-yhteistyö on tiivistynyt TKI:n osalta. TKI:n alueella 3AMK on luonut kolme yhteistä kärkeä, joissa kunkin kolmen ammattikorkeakoulun vahvuusalueet kohtaavat ja tuottavat yhdessä lisäarvoa: 1) Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä, 2) Kestävä kaupunkikehitys, 3) Työn ja osaamisen murros. 3AMK-hankekanta on ollut kasvusuunnassa, vuoden 2019 Q3 yhteisiä, käynnissä olevia hankkeita oli 25 kappaletta. Vuoden 2019 lopussa haussa tai valmistelussa oli yhteensä 58 yhteishanketta. Ulkoisen rahoituksen määrä kasvoi 28% edellisvuodesta siten, että se oli 4,68M euroa Q3/2019. Vuonna 2019 Haaga-Helian ulkoisen rahoituksen tuloutus oli 3,5 M euroa. Konsortioissa valmisteltujen hankehakujen kokonaisvolyymi oli 63,7 M euroa, josta Haaga-Helian osuus oli 14,8 M euroa. Helian YAMK-tutkintokoulutuksessa on tehty mittava OPS-uudistus, jossa OPS-rakenne yhdenmukaistettiin: nyt YAMK-tutkintokoulutusta ohjaa yksi OPS. Uusi OPS mahdollistaa aiempaa vahvemman TKI-toiminnan ja opintojen integraation. Yhteyttä TKI-toimintaan on vahvistettu muun muassa kehittämisosaamisen moduuleilla, TKI-työhön liittyvien metataitojen vahvistamisella koko opintojen aikana. Oma kehittämistehtävä ja yleisempi TKI-osaaminen ovat tasapainossa. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. · Haaga-Helian henkilöstön TKI-osaamista kehitetään aktiivisesti. Henkilöstölle on tarjolla monipuolinen valikoima koulutuksia, joissa voi kehittää TKI-osaamista. TKI-osaamisen kehittämiselle on nimetty vastuuhenkilö. TKI-osaamisen kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä 3AMK:n kanssa. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä tieto- kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja viestintätekniikan syvälliseen avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja organisaatiorajat ylittäensitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudentunnustamista. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta kanssa. Toimivat ura- ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliätyöllistymistä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikanaottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut mukauttavat haku- ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Tampereen ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Ammattikorkeakoulu ottaa käyttöön uudistuneen korkeakoulupedagogiikan, uudet opiskelijakeskeiset toimintatavat ja modernit digitaaliset oppimisympäristöt vuodesta 2017 lähtien. Ammattikorkeakoulussa on käytössä yhteiset, toisen asteen ja Tampereella toimivien yliopistojen kanssa toimivat väyläopinnot työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi. Ammattikorkeakoulu tarjoaa opettajankoulutuksen osaamistaan ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämistyöhön sekä opettajien digipedagogiikan osaamisen vahvistamiseen. Tampereen ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa yhteistä opintotarjontaa sekä koulutusvientiä muiden ammatillisten opettajankoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamistaTAMKin toimenpiteet koulutuksesta nopeammin työelämään koostuvat useista eri toimenpiteistä, joista osin on raportoitu jo vuonna 2017. Tavoitteena Koulutussisältöjen ja oppimisympäristöjen kehittäminen on edistää yhdenvertaisuuttajatkuva prosessi, sukupuolten välistä tasa-arvoajossa työelämän osaamisvaatimusten perusteella tehdään jatkuvaa uudistamista. Opetussuunnitelmien ja opetuksen toteutuksia on kehitetty edelleen opintojen sujuvoittamiseksi. Tampere3 yhteistyössä on jatkettu ristiinopiskelua ja kevään 2018 tiedon perusteella hakijoiden määrä ristiinopiskeluun on lisääntynyt 40%:lla. Vuonna 2017 tarjonnasta TAMKin opiskelijat suorittivat noin 670 op tamperelaisissa yliopistoissa ja TAMKin tarjonnasta yliopistoissa opiskelevat suorittivat 360 op. Syksyllä 2018 TAMKista korkeakouluyhteisön ristiinopiskeluun on tarjolla 80 opintojaksoa. TAMKin digistrategian toimeenpano etenee ja sen myötä v. 2018 on kehitetty oppimisanalytiikkaa erityisesti 55 op. ja valmistuneiden ennusteiden laatimiseksi. Oppimisanalytiikka on yksi TAMKin kehittyvä pedagoginen osaaminen -painoalan kärkiä. EXAM tenttimahdollisuuksia on laajennettu ja elokuussa avataan toinen 20 paikkainen sähköiseen itsenäiseen tenttimiseen tarkoitettu tenttiterraariotila, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessämikä mahdollistaa n. 30 000 sähköistä tenttiä vuodessa. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän sitenEsimerkkinä digistrategian toteutuksesta on mm. täysin sähköinen AHOT - prosessi, että sitä voidaan PowerBI:n sovelluksen laatiminen koulutuksen johtamisen työvälineeksi, Tabulan (=Moodle)ja Peppi integraation käyttöönotto sekä todistusten sähköinen allekirjoitus. Samoin yhteistyössä Tampere3 kanssa on laajennettu kemian digilaboratoriota. Tampere3 yhteistyössä on käynnistynyt digikampuksen suunnittelu. Digitalisaation edistämisessä TAMK hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaenlukuisia kehittämishankkeita, joita on tarkemmin kuvattu Kärkihanke 3 raportissa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätäänOpettajien pedagogisen osaamisen toimintaohjelman toimeenpano etenee yksikkökohtaisten toteutusten osalta, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun asti. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden joissa keskeistä on integroida osaamisen kehittäminen toimintakäytäntöjen samanaikaiseen kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinäSamalla TAMK luo mallia osana OPEKE-hanketta opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämiseksi. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiäPedagogisen osaamisen kehittämisohjelmassa digipedagogiikka on tärkeässä osassa. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välille.TAMKin

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Lapin ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Lapin ammattikorkeakoulussa on käytössä vuodesta 2017 lähtien uudistetut, strategian mukaiset, osaamisperustaiset opetussuunnitelmat, jotka mahdollistavat ympärivuotisen opiskelun ja työn opinnollistamisen. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja prosessien uudistamista tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut Arktisen erikoistumisen klusteriyhteistyössä (ASE) alueen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiäkokoavat alueen tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimisympäristöt yhtenäiseksi verkostoksi. Yhteiset tutkimushankkeet Ammattikorkeakoulu suuntaa aiempaa enemmän omaa rahoitustaan TKI-toiminnan vahvistamiseksi. Kansainvälisen rahoituksen osuus nostetaan 40 prosenttiin ulkoisesta TKI-rahoituksesta sopimuskauden loppuun mennessä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Korkeakouluyhteisö voimavarana Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia perustutkimuksen toimintakulttuurin ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Taideyliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Taideyliopisto tiivistää opiskelijavalintaprosessiaan ajallisesti ottaen huomioon valtakunnallisen yhteishaun aikataulutuksen. Taideyliopisto vahvistaa opintoprosesseja kehittämällä oppimisympäristöjä, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamisen käytäntöjä sekä luovat kannusteita opiskelijoiden hyvinvointipalveluita. Yliopisto uudistaa tutkintorakenteitaan laaja- alaisten tutkintojen mahdollistamiseksi. Yliopisto panostaa myös opiskelijavalintojen ja yliopistopedagogiikan kehittämiseen. Yliopisto parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia kehittämällä harjoittelua ja toimintakentän tuntemusta. Yliopisto mahdollistaa kaikille opiskelijoille kansainvälistymisjakson osana tutkinto-opiskelua. Yliopisto lisää tohtorikoulutuksen ja perustutkintokoulutuksen välistä yhteyttä hyödyntämällä tohtoriopiskelijoiden osaamista peruskoulutuksessa sekä tarjoamalla maisteriopiskelijoille tohtoriopintoihin valmentavia kursseja. Taiteilijoiden työnkuvien muutokset huomioon ottaen yliopisto lisää opiskelijoille ja tutkijoille mahdollisuuksia yrittäjyyskoulutukseen, joilla vahvistetaan yrittäjyys, liiketoiminta- ja innovaatiotaitoja. Taideyliopisto on panostanut koulutuksen strategiseen kehittämiseen strategiakaudella. Koulutuksen strategisen kehittämisen hankkeeseen sisältyy koulutuksen yleistä kehittämistä, opetussuunnitelmien kehittämistä, pedagogisen osaamisen kehittämistä sekä digitaalisen oppimisympäristön kehittämistä. Lisäksi kuluvalla strategiakaudella on vahvistettu opintopalveluita ja luotu edellytyksiä valintojen yhteiselle strategiselle kehittämiselle. Koulutustarjontaa on vahvistettu uusilla koulutusohjelmilla sekä lisäämällä yhteisen opetuksen määrää ja saatavuutta. Samalla on tuettu jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa avoimella väylällä, avoimen yliopiston tarjonnalla ja kumppanuusyliopistojen kanssa toteutettavien erikoistumiskoulutusten kautta. Erikoistumiskoulutukset sisältävät yrittäjyyteen, oman osaamisen tuotteistamiseen ja palvelumuotoiluun liittyviä sisältöjä vastaten näin osaltaan jatkuvan oppimisen haasteeseen taidealalla. Taideyliopisto aloittaa v. 2020 myös erilliset pedagogiset opinnot tukeakseen tutkinnon jälkeistä osaamisen kehittämistä. Taideyliopistolle kohdennettiin v. 2018 OKM:n strategista rahoitusta jatkuvan oppimisen ennakointimallin ja koulutuspolkujen kehittämiseksi sekä erityisesti yrittäjyyden kokonaisuuden kehittämiseen. Xxxxx saadaan päätökseen kuluvalla strategiakaudella ja sen tuloksia hyödynnetään strategisessa koulutussuunnittelussa ja uutta opetustarjontaa suunniteltaessa. Tulevan strategiakauden edellyttämä opetussuunnitelmauudistus aloitetaan keväällä 2020 laatimalla yhteiset opetussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat yliopiston yhteistä opetussuunnittelua. Yhteisen opetussuunnitelmatyön tavoitteena on vahvistaa taidealan korkeinta koulutusta taidealojen välillä sekä edistää laadullista työllistymistä avaamalla aiempaa joustavampia opintopolkuja. Opetussuunnitelmatyötä tuetaan vahvistamalla opinto-ohjausta, lisäämällä opiskelijoiden edellytyksiä valita taiteidenvälisiä ja taidealan ulkopuolisia opintoja sekä jatkamalla oppimisympäristön digitalisaatioon liittyvää strategista kehittämishanketta. Taideyliopiston akatemiat ovat jo kuluvan strategiakauden aikana uudistaneet tutkintorakenteitaan niin, että opetusjärjestelyt ne mahdollistavat yksilöllisemmät opintopolut, edistävät vapaavalintaisuutta ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista opiskelijan itsenäistä opintojen suunnittelua. Tätä kehitystä tuetaan edelleen koulutuksen strategisen kehittämisen hankkeen yhteydessä koordinoimalla aiempaa tehokkaammin opetustarjonnan jakautumista lukuvuodelle. Samalla luodaan malli opetussuunnittelun yhteiseksi jaksottamiseksi kaikissa opetusta tarjoavissa yksiköissä ja sitouttavat opiskelijat opintoihintarkastellaan kriittisesti tutkintorakennetta uuden strategian valossa. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Pedagogisen kehittämisen alueella Taideyliopistossa toteutetaan strategiakauden lopussa opettajien pedagogisen osaamisen kehittämistä tukevia toimenpiteitä, jotka tähtäävät jatkuvan osaamisen kehittämisen järjestelmän käyttöönottoon osana uranaikaista meritoitumista. Taideyliopistopedagogiikka on saanut rinnalleen opettajien pedagogisen perehdyttämiskoulutuksen, jota pilotoitiin lukuvuonna 2019-2020. Myös opettajien ohjausta ja prosessien uudistamista mentorointia vahvistetaan tulevalle strategiakaudelle siirryttäessä. Taideyliopisto on jatkanut yhteistyötä Aalto-yliopiston ja tehostamistaTampereen yliopiston kanssa Taiteet tulevaisuuden oppimista rakentamassa -kehittämishankkeessa. Yliopistot Hankkeessa kehitetään taidealojen opettajakoulutuksen kasvatustieteellisten ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena sitenpedagogisten opintojen kokonaisuutta. Samalla tuetaan opettajien digitaalista osaamista henkilöstökoulutuksen avulla. Digitaalisen oppimisympäristön vahvistamiseksi Taideyliopistolla on toteutettu vuonna 2019 hanke, jonka tuloksena laaditaan ja toteutetaan opetuksen alueen digitaalisen kehittämisen toimintasuunnitelma tulevalle strategiakaudelle. Toimintasuunnitelma nivelletään palveluiden ja tutkimuksen digitalisaation vastaaviin toimintasuunnitelmiin yhteisen strategisen vision puitteissa. Opiskelijoiden työelämävalmiuksia on vahvistettu aktiivisesti perusopintojen osana yhteistyössä ylioppilaskunnan kanssa. Taideyliopisto on kuluneella strategiakaudella edistänyt laadullista työllistymistä työelämälehtoreiden avulla. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden työllistymistä laajalla sektorilla ja tarjota opintojen aikana lisää yrittäjänä ja muissa elinkeinoelämän tehtävissä toimimiseen tarvittavia valmiuksia. Työelämäopetus tullaan integroimaan aiempaa kiinteämmin opetussuunnitelmiin tulevalla strategiakaudella. Taideyliopisto aloittaa v. 2020 myös tulevaa strategiakautta varten valintojen kehittämishankkeen, joka rakentuu valintojen aiemman kehittämisen pohjalle ja pyrkii yhtenäistämään valintojen periaatteita ja toimintatapoja. Taideyliopisto on aiemmin osallistunut taidealojen valintojen kehittämishankkeeseen yhdessä Aalto-yliopiston, Lapin yliopiston ja Tampereen yliopiston teatterityön koulutuksen kanssa. Valintakoeyhteistyötä jatketaan niiden korkeakoulujen kanssa, joilla on samankaltaisia hakukohteita mm. aikataulullisia päällekkäisyyksiä välttämällä. Samalla edistetään Taideyliopistossa v. 2019 aloitettua avoimen väylän opiskelijarekrytointia Toinen Reitti Yliopistoon -hankkeen viitoittamalla tavalla. Sibelius-Akatemia on kehittänyt kohdennettua opiskelijamarkkinointi- ja rekrytointitoimintaa. Nuorisokoulutuksen opetussuunnitelmaa on uudistettu ja toimintatapoja kehitetty. Valtakunnallinen musiikkioppilaitosyhteistyö on osoittautunut tärkeäksi sekä uudenlaisena musiikin koulutusmuotona että tutkintoon johtava koulutus musiikin alan opettajien yhteistyönä. Nuorisokoulutuksen pohjalta tarkastellaan tulevalla strategiakaudella laajempaa taidealan tutkintoa edeltävien opintojen tarjontaa osana jatkuvan oppimisen kokonaisuutta. Tavoitteena on luoda taidealalle linjakas opintopolkujen kokonaisuus keskiasteelta korkeimpaan koulutukseen. Opiskelijoiden aiemman osaamisen tunnustamisen käytäntöjä on kuluvalla strategiakaudella tuettu aiemmin kehitettyjen linjausten mukaisesti huomioiden taidealan korkeimman koulutuksen erityisvaatimukset. Samalla on edistetty opiskelijoiden hyvinvointia opiskelijoiden hyvinvointityöryhmässä, jossa on luotu mm. periaatteet varhaisen välittämisen mallille, toimenpideohjelma opiskelijoiden päihteiden käytön estämiseksi ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudenongelmatilanteisiin puuttumisen tueksi sekä laadittu opiskelijan hyvinvointimalli, kehitetty opintopsykologien palveluita sekä toimittu aktiivisesti yhteistyössä ylioppilaskunnan kanssa epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisemisen ohjeistamisen kirkastamiseksi. Tohtorikoulutuksen ja perustutkintokoulutuksen yhteyttä on kehitetty tohtorikoulujen ja perustutkinto- ohjelmien yhteistyöllä sekä suunnittelemalla yhteisiä tohtoriopintoihin valmentavia opintoja maisteriohjelmiin ja lisäämällä siltaopintoja jatko-opintojen alkuvaiheeseen. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Taideyliopisto vahvistaa tutkimusprofiiliaan lisäämällä tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan yhteyttä ja taiteenalojen välistä vuorovaikutusta sekä kehittämällä yliopiston yhteisiä toimintatapoja. Yliopisto ottaa käyttöön avoimen tieteen linjaukset ja toimenpidesuunnitelman. Taideyliopiston tutkimuksellinen vahvuus on eri taiteenalojen käytäntöjen ja alojen teoreettisen tarkastelun läheinen vuorovaikutus. Taiteellisen tutkimuksen metodologiaa ja teoriaa on kehitetty Taideyliopistossa koko sen olemassaolon ajan ja sen juuret johtavat kauemmas yksittäisten akatemioiden tutkimusorientaatioihin. Taideyliopisto on kehittänyt kansainvälisiä verkostojaja valtakunnallisia verkostoja taidetutkimuksen alalla ja ottanut paikkansa tämän tutkimusalueen valtakunnallisena vastuunkantajana. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiTaidetutkimus pitää sisällään sekä taiteellisen tutkimuksen että taidetta, taiteen käytänteitä, teoriaa ja pedagogisia kysymyksiä teoreettisesti lähestyvän tulokulman. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraaTaidetutkimuksella on vahvat, kansalliset ja kansainväliset juuret ja sen tuottama erityislaatuinen kokemuksellisuuteen pohjaava tiedonmuodostus avaa uusia näköaloja kaikkeen tutkimukseen. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänTaideyliopisto on panostanut voimakkaasti tutkimustoiminnan kehittämiseen luomalla akatemiarajat ylittävät tutkimuskeskukset taidekasvatuksen (CERADA), taiteellisen tutkimuksen (CfAR) ja historiaan keskittyvän tutkimuksen (Historiafoorumi) alueille. Yliopistot luovat Tutkimuskeskusten muodostama Research Hub -verkosto jatkoi taidealan tutkimuksen vahvistamista kokoamalla yhteen eri alojen tutkijoita ja tutkimusryhmiä. Verkosto on edistänyt tohtoriopiskelijoiden ja tutkimusta tekevien opettajien aiempaa integroitumista tutkimusryhmiin, kehittänyt uusia käytäntöjä ja tukitoimia taidealan tutkimuksen tarpeisiin sekä luonut uusia edellytyksiä tieto- kansainväliselle tutkimustoiminnalle. Research Hubin alla toimivien tutkimuskeskusten toiminnan tuloksellisuus arvioidaan ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäenniiden jatkosta päätetään kevään 2021 aikana. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia Arvioinnissa nojaudutaan myös Research Hubin kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilleAdvisory Boardin näkemyksiin.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Humanistinen ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Ammattikorkeakoululla on vuonna 2018 käytössä saavutettavat digitaaliset kirjasto- ja opiskelijapalvelut, opintotarjonta sekä niitä tukevat pedagogiset ratkaisut. Tavoitteena on sopimuskauden loppuun mennessä, että kaikissa tutkinnoissa vähintään 50 % opinnoista voi suorittaa myös virtuaaliopintoina. Humak on uudistanut kaikki opetussuunnitelmansa, pois lukien yhteistutkinnot, vuosien 2016 - 2018 välisenä aikana. Uudet opetussuunnitelmat käynnistyvät täydessä laajuudessaan syksyllä 2018. Ne mahdollistavat entistä paremmin joustavat opintopolut, työelämäyhteistyön, TKI-toiminnan integroinnin opetukseen ja kansainvälisyyden. Humak on ollut mukana korkeakoulujen yhteisissä kehittämishankkeissa, joissa kehitetään digitalisaatiota (mm. eAMK), työelämäyhteyttä (Toteemi) sekä opiskelijavalintoja (Metropolian opiskelijavalintojen kehittämishanke). Kansainvälistä liikkuvuutta on mahdollistettu opetussuunnitelmauudistuksen avulla lisäämällä liikkuvuuden mahdollisuuksia sekä aloittamalla uusi englanninkielinen seikkailukasvatuksen AMK-tutkinto (Adventure and Outdoor Education). Lyhyempien intensiivivaihtojaksojen avulla on tarjottu opiskelijoille matalan kynnyksen vaihtoehto kansainvälistymiseen ja kansainvälisiin opintoihin. Monimuotokoulutusten digitalisoiminen on edennyt ja kulttuurituotannon perustutkinto on mahdollista suorittaa kokonaan verkossa ja yhteisöpedagogitutkinto vastaavasti lähes kokonaan verkossa. Kulttuurituotannon verkkototeutukseen hakijoiden määrä nousi kevään 2019 yhteishaussa yli 480 hakijaan, joista 252 oli ensisijaisia hakijoita. Myös verkkotutkinnon valintakoe järjestettiin kokonaan digitaalisesti. Humakin avoimen AMK:n väyläopinnot ovat 60 opintopisteen laajuisia kokonaisuuksia ja niitä on tällä hetkellä mahdollista suorittaa AMK-tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Humak on rakentanut ammatillisen toisen asteen oppilaitosten kanssa väyläyhteistyötä. Toiminnan tarkoituksena on joustavoittaa toisen asteen opiskelijoiden pääsyä ammattikorkeakouluun ja toisaalta syventää yhteistyötä keskeisten samalla koulutusalalla toimivien ammatillisten toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Väyläopinnot soveltuvat myös yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneelle, joka haluaa hyödyntää välivuoden opiskelemalla avoimessa AMK:ssa. Xxxxxxx tavoitteena on jatkossa tiivistää entisestään yhteistyötä myös lukioiden kanssa. Lukioille on avattu Humakin avoimen AMK:n opintotarjontaa ja tiivistetty yhteistyötä. Kehitämme lisää erilaisia osaamismoduuleja, jotka ovat 10-30 opintopisteen laajuisia opintokokonaisuuksia. Moduulit mahdollistavat joustavan tavan osaamisen täydentämiselle ja päivittämiselle työn ohessa digitaalisilla verkko- ja monimuotototeutuksilla. Samanaikaisesti kehittämistoimenpiteitä kohdennetaan avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opintojen ohjaukseen. Opiskelijapalveluita kehitetään siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaanopiskelija saavuttaa palvelun entistä paremmin ajasta ja paikasta riippumatta. Yliopistot Jatkuvan oppimisen volyymin kasvu edellyttää hallinnollisten prosessien selkeyttämistä. Humak on osallisena kansallisessa opiskelijavalintahankkeessa, jossa hakijoiden siirtymistä opiskelemaan halutaan nopeuttaa mm. todistusvalinnoilla ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitäsähköisellä valintakokeella. Humakin koulutusaloilla ensikertalaisten kiintiöllä oli vain marginaalinen merkitys. Vuosien 2017, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä 2018 ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetusta2019 valinnoissa Humak on käyttänyt kiintiöitä korkeakouluun hakeutuville. Vuonna 2019 valituista opiskelijoista 85 % oli jo ensikertalaisia. Sähköistä valintakoetta on pilotoitu syksyllä 2019 ja keväällä 2020 siihen osallistuvat kaikki mukana olevat ammattikorkeakoulut. Humak on luopunut soveltuvuuskokeista tulkkausta lukuunottamatta. Opintojen aloittamista joustavoitetaan myös erillishauissa; kahdesta lyhyestä hakuajasta siirrytään asteittain lähes jatkuvaan hakuun. Avoimen väylän ja erillisvalintojen kautta hakeutuvien opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosittain ja tällä hetkellä noin 11 % opiskelijoista valitaan erillisvalintojen kautta tutkinto- opiskelijoiksi. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraaHumak laajentaa osaamispohjaansa vahvistamalla nuorten ehkäisevän päihdetyön keskusta ja rakentamalla kotoutusosaamisen osaamiskeskuksen. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänHumak laajentaa yrityskehittämisen palvelukonseptinsa mukaisen toiminnan valtakunnalliseksi. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja viestintätekniikan syvälliseen elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Innovaatiopalvelut on toteuttanut Humakin TKI-toiminnan tukea, kehittänyt ammattikorkeakoulun uudistumiskykyä, verkostoitumista sekä toteuttanut ammattikorkeakoulun viestintää ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- markkinointia. Humakin TKI-toiminta on ollut useiden vuosien ajan ammattikorkeakoulujen kärkeä niin ulkopuolisen rahoituksen kuin julkaisutoiminnankin osalta. Edellisinä vuosina tehdyt henkilöstöleikkaukset ovat kuitenkin pakottaneet leikkaamaan tulostavoitetta. Vuonna 2020 TKI-toiminta on tarkoitus nostaa uudelleen nousuun ja organisaatiorajat ylittäennousun kautta myös tähdätä kohti uuden strategia- ja sopimuskauden tavoitteisiin. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Tämä vaatii sekä innovaatiopalvelujen toiminnan osittaista uudelleen suuntaamista myös innovaatiopalvelujen ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenkoulutuspalvelujen yhteistyön täsmentämistä ja jopa mahdollista toimintojen uudelleen organisointia. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien Vaikuttavuuden kriteerit Humakissa ovat yhteiskunnallisesti vaikuttava koulutus, uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten luominen tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekehittämistoiminnassa, vaikuttavuutta edistävä toimintakulttuuri, tarkoituksenmukaisten kumppanuuksien strateginen rakentaminen, toiminnan tulosten saattaminen käytännön innovaatioiksi ja tulosten aktiivinen viestintä. Vaikuttavuuden täysimääräinen toteutuminen edellyttää vahvuuksiin keskittymistä ja uudistumiskykyä. Vuosien 2019 ja 2020 aikana määritellään tarkemmin Humakin vaikuttavuuden ulottuvuuden ja niiden mittarit uutta strategiakautta varten. Erityisenä painopisteenä on vaikuttavuusviestinnän kehittäminen. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa on sopimuskauden aikana nousut tasolle neljä. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Humakin henkilöstön osaamisen kehittäminen on kuvattu koulutussuunnitelmassa, joka huomioi ammattikorkeakoulun strategiset tavoitteet. Humakin uudet koulutukset ja opetussuunnitelmien uudet sisältöprofiilit, strategian edellyttämät ydinosaamistarpeet, digiaikaan siirtyvät palvelut sekä oppilaitos- ja muiden järjestelmien muutokset määrittävät yhteiset koko henkilöstöä koskevat koulutustarpeet. Erityistä huomiota kiinnitetään terveellisen työympäristön varmistamiseen. Henkilöstön työn henkiseen kuormitukseen ja kuormituksen säätelyyn kiinnitetään huomiota ja otetaan puheeksi kehityskeskusteluissa sekä opetushenkilöstön osalta myös työaikasuunnitelmia vahvistettaessa. Kehityskeskusteluissa esimiehet ottavat puheeksi erityisesti ikääntyvien työtekijöiden jaksamisen, jota pyritään tukemaan erilaisin keinoin. Vuonna 2018 on suunniteltu yhdessä henkilöstön kanssa toiminnan eri osa-alueet kattava henkilöstön hyvinvointiohjelma. Ohjelmassa määriteltiin eri osa-alueiden tavoitteet, vastuut ja toteutus ammattikorkeakoulujen eri toimintatasoilla ja laadittiin toimenpiteille aikataulu. Hyvinvointiohjelmaa päivitetään ja sen toteutusta seurataan työsuojelutoimikunnan kokouksissa kaksi kertaa vuodessa. Humakin yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunta organisoitiin uudelleen vuoden 2018 alusta yhteistoimintaneuvottelukunnaksi ja työsuojelu- ja turvallisuustoimikunnaksi. Yhteistoimintaneuvottelukunnan jäseninä ovat toimitusjohtaja ja palvelujohtaja ja luottamusmiehet ja - valtuutetut. Työsuojelu- ja turvallisuustoimikunnan jäseninä ovat työsuojeluvaltuutettu ja työsuojeluasiamiehet, josta kaksi toimii myös varavaltuutettuina, sekä palvelujohtaja, joka toimii toimikunnan puheenjohtajana. Turvallisuuspäällikkö osallistuu kokouksiin turvallisuusasioita käsiteltäessä. Sekä YT- että TS-kriisi -toimikunta kokoontuvat noin 4 kertaa vuodessa, joista 2 kokousta on yhteisiä. Kokouksiin kutsutaan tarvittaessa myös Terveystalon edustajia tai muita asiantuntijoita.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Lapin ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Lapin ammattikorkeakoulussa on käytössä vuodesta 2017 lähtien uudistetut, strategian mukaiset, osaamisperustaiset opetussuunnitelmat, jotka mahdollistavat ympärivuotisen opiskelun ja työn opinnollistamisen. Lapin ammattikorkeakoulu on saavuttanut keskimääräiset tutkintotavoitteensa kaikissa tutkintokoreissa. Valmistuneet ovat työllistyneet hyvin. Valmistumisen ajankohtana töissä oli 85 %. Valmistuneista sijoittuu Pohjois-Suomeen 82 %. Valmistuneiden määräajassa valmistumisessa ammattikorkeakoulu on kansallisesti hyvällä tasolla. Lapin ammattikorkeakoulu vahvisti alumnitoimintaa, ja alumnitietoja hyödynnettiin mm. valtakunnallisen uraseurakyselyn (laadullinen työllistyminen) toteuttamisessa 2013 ja 2014 valmistuneiden osalta. Viimeisen uraseurantakyselyn vastausprosentti oli 33 %. Vastausmäärän nostamiseksi alumnirekisteriin ilmoittautumiskäytäntö muutettiin vuonna 2019, jotta palautetta laadullisesta työllistymisestä voidaan kasvattaa (rahoitusmalli-mittari). Lapin ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat toteuttaneet yhdessä ns. LUKKO ja EPPA- kehittämishankkeita, jolla edistetään lukiokoulutuksessa olevien opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa korkeakouluopintoja. Samoin EPPA- hanke, jossa avattu väyliä ja polkuja ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Tavoitteena molemmissa kehittämistoimenpiteistä on joustavoittaa koulutuspolkuja ja nopeuttaa työelämään siirtymistä. Toiminnassa on rakennettu lukioiden henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa avoimen korkeakoulun opiskelijalähtöinen opintotarjotin. Tarjonta antaa mahdollisuuden suorittaa korkeakouluopintoja jo lukioaikana ja kurkistuksia korkeakouluopiskeluun sekä koulutuksiin. Lisäksi tarjonta laajentaa varsinkin Lapin pienten lukioiden opintotarjontaa. Mukana olevat kunnat sitoutuivat resursoimaan lukiolaisille tarjottaviin korkeakouluopintoihin tukea ja ohjausta paikallisesti. Toiminnassa on myös kehitetty digitaalisia materiaaleja ja menetelmiä lukiolaisten uraohjauksen tueksi. Lapin ammattikorkeakoulu on uudistanut opiskelijavalintoja yhdessä ammattikorkeakouluverkoston kanssa, mm. ottamalla käyttöön sähköisen valintakokeen. Tämän lisäksi on vahvistettu vaihtoehtoisia ja joustavia väyliä korkeakouluopintoihin (mm. väylä- ja polkuopinnot). Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä on jäänyt alle 80 % paikan vastaanottaneista. Hakijoista ensikertalaisia on ollut noin 79% ja valituista ensikertalaisia oli noin 65% Maahanmuuttajien osaamisen vahvistamista on toteutettu mm. Ohjaamo- hankkeessa, jossa maahanmuuttajille on verkostoyhteistyössä tarjottu tietoa, neuvontaa, ohjausta sekä ura- ja kotoutumisvalmennusta. Tukea on annettu kouluttautumiseen, työhön, urapolkuihin sekä kotoutumiseen liittyvissä asioissa. SOTE-SILTA- toimintamallissa on helpotettu Suomessa ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajien, kuntoutuksen asiantuntijoiden yms. terveysalan tutkinnon ulkomailla suorittaneiden maahanmuuttajien ammattipätevyyden tunnustamista ja työllistymistä yhteistyössä Metropolian, Diakonia amk:n, ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Lapin ammattikorkeakoulu on ottanut käyttöön vuonna 2018 uuden kumppanuus toimintamallin, jonka tavoitteena on tiivistää ja systematisoida opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyötä. Ja vauhdittaa työelämään siirtymistä. Strategiset työelämäkumppanuudet on tunnistettu ns. osaamispyramidityössä, ja kumppaneiden kanssa on laadittu 3 vuoden toimintasuunnitelmat, jolla varmistetaan tiivis yhteys, osaamisen ja tiedon siirtyminen, opetuksen työelämärelevanssi ja opiskelijoiden työllistyminen. Laatujärjestelmän mukaiset arvioinnit tukevat koulutuksen kehittämistä, arvioinneissa mukana opiskelijat ja työelämän asiantuntijat. Vuonna 2019 toteutettiin sähkö- ja automaatiotekniikan auditointi ja seuraavana vuorossa on liiketalouden koulutus maaliskuussa 2020. Lapin korkeakoulukonsernissa käynnistettiin laajapohjainen työryhmä toteuttamaan ns. saavutettavuusdirektiivin toimenpiteitä. Työssä keskiössä on opiskelijalähtöisyys, tiedon ymmärrettävyys, saatavuus ja ohjaus. Työssä on mukana mm. korkeakoulujen viestintä ja markkinointi, asianhallinta, tietohallinto sekä luovat kannusteita niinopetuksen palvelut. Tavoitteena on saada informaatio ja ymmärrys saavutettavuusvaatimuksista kaikille korkeakoulutoiminnan osa-alueille. Näillä toimenpiteillä vaikutetaan mm. erityisryhmien opintomahdollisuuksiin, että opetusjärjestelyt laadukkaaseen koulutukseen ja -sisällöt työllistymiseen. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja prosessien uudistamista tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Arktisen erikoistumisen klusteriyhteistyössä (ASE) alueen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset kokoavat alueen tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimisympäristöt yhtenäiseksi verkostoksi. Ammattikorkeakoulu suuntaa aiempaa enemmän omaa rahoitustaan TKI-toiminnan vahvistamiseksi. Kansainvälisen rahoituksen osuus nostetaan 40 prosenttiin ulkoisesta TKI-rahoituksesta sopimuskauden loppuun astimennessä. Yliopistot Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Lapin ammattikorkeakoulu asetti avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitteeksi vuonna 2018 tason 3. Tehdyssä arvioinnissa ammattikorkeakoulu nousi tasolle 4. TKI-toiminnan volyymi on hiljalleen kasvamassa ja olemme yksi tutkivimmista ammattikorkeakouluista. TKI-toiminnan kansainvälistymiseksi rekrytoitiin kaksi erityisasiantuntijaa vahvistamaan kansainvälistä TKI- toimintaa. Ammattikorkeakoulu on pärjännyt kilpaillussa rahoituksessa hyvin, esimerkiksi H2020 ohjelmassa olemme ammattikorkeakoulujen kärkeä. Kehityssuunta kansainvälisessä TKI-toiminnassa on ylöspäin, mutta ammattikorkeakoulu ei vielä ole saavuttanut tavoitettaan kansainvälisen TKI-rahoituksen tavoitteessaan, joka on 40% ulkoisesta TKI-rahoituksesta. Vuoden 2020 alusta käynnistyi kv-rahoitusosaaja -hanke, jossa korkeakoulun kansainvälisen rahoitus- ja suunnitteluosaamisen tasoa parannetaan yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulu otti vuoden 2019 alusta käyttöön tieteenala- keväästä 2018 asti valmistellun uuden organisaation ja organisaatiorajat ylittäenjohtamisjärjestelmän. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Uudistuksella madallettiin organisaatiota, vahvistettiin lähiesimiesten toimintavaltuuksia sekä vahvistettiin opetuksen ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenTKI-toiminnan integraatiota. Yliopistot Henkilöstö osallistui uuden organisaation valmisteluun määrittämällä mm. koulutusvastuiden uusia profilaatioita. Uuden organisaation ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina johtamisjärjestelmän valmistelu vietiin läpi yli puoli vuotta kestäneen, kuusivaiheisen yhteistoimintamenettelyn tukemana. Panostuksia henkilöstöjohtamiseen on jatkettu. Valtaosin uusiutunut lähiesimieskunta on osallistunut keväällä 2019 läpivietyyn valmennusohjelmaan ja kehittäjinäammattikorkeakoulun henkilöstöpolitiikka päivitettiin syksyllä 2019. Säännöllisten henkilöstökyselyt korvattiin vuonna 2019 Corporate Spirit Oy:n tuella toteutetulla henkilöstötutkimuksella. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistottuloksia on käsittely syyskauden aikana työyksiköittäin. Työyksiköt valitsevat tulosanalyysin pohjalta kehittämiskohteet ja sopivat kehittämistoimenpiteistä. Työyksiköiden työn tuloksia käsitellään johdon ja kampuksien henkilöstön yhteisissä tapaamisissa. Opiskelijoiden osaamista on hyödynnetty ja vahvistettu koko sopimuskaudella erityisesti TKI-toiminnassa. Osallistuminen TKI-toimintaan on mahdollistettu mm. opiskelun ja asiantuntijatyön yhdistävillä, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilleräätälöidyillä palvelussuhteilla.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksiaja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista.Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Sopimuskauden loppuun mennessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on opintojen joustavoittamiseksi käytössä kolme oppimisväylää, joissa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi. Syksyn 2019 yhteishaussa lähes kaikki (92 %) ammattikorkeakoulututkintoon johtavista hakukohteista käytti amk-valintakoetta, pl. kulttuuriala. Jokaisella Xamkin toimintapaikkakunnalla järjestettiin kaksi koesuorituskertaa eli koesuorituskertoja oli yhteensä 8. Kokeeseen osallistui 77,1 % ilmoittautuneista hakijoista. Opetussuunnitelmat tukevat joustavien oppimisväylien toteutusta Xamk-tasoisilla ja -sisällöt koulutusten välisillä yhteisillä opinnoilla, jotka lisäävät opiskelijan suoritusvaihtoehtoja eri kampuksilla ja verkossa. Verkko- opintotarjontaa on kasvatettu systemaattisesti samoin kuin on tuettu opettajien digipedagogista osaamista. Verkko-opintotarjonnan lisääminen on keskeinen elementti opintojen joustavoittamisessa. Opintojen ohjausta ja osaamisen tunnistamista kehitetään jatkuvasti oppimisväylien tukemiseksi. Kehittämistyötä tukevat tutkintojen suorittamista myös kaksi ohjaukseen liittyvää TKI -hanketta. Koulutusten ja sitouttavat opiskelijat opintoihintyöelämän välistä yhteistyötä on tiivistetty edelleen mm. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden pilotoimalla uusia, opetukseen integroituja tapoja toteuttaa opettajien työelämäjaksoja. Innovaatio- ja prosessien uudistamista yrittäjyysopinnot on koottu erilliseen opintotarjontaan helpottamaan opiskelijoiden valintaa. Opiskelijoilla on mahdollista tehdä yrittäjyys-hops, jossa he tavoitteellisesti opiskelevat yrittäjyysopintoja, tekevät harjoitustöitä omaan yritykseensä sekä harjoittelevat omassa yrityksessään. Innovaatio- ja tehostamistayrittäjyysopintojaksot ovat moniammatillisia ja niissä oli vuonna 2019 yhteensä 2875 opiskelijaa mukana eri opintojaksoilla. Yliopistot Yrittäjyysopinnot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena sitenopetuksen yritysyhteistyöprojektien määrät ovat olleet selvässä kasvussa, että tutkintoon johtava koulutus kun tarkastellaan suoritettuja opintopisteitä ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudenopiskelijamääriä vuosien 2017-2019 aikana. Yritysyhteistyön kannalta merkittävimmät yhteistyötapahtumat vuonna 2019 olivat Xxxx Xxxxx sekä asuntomessut Kouvolassa. XamkDuunin käyttö opiskelijoiden työllistymisen edistämiseen on jatkunut hyvänä. Tällä hetkellä siinä on mukana 603 työnantajaa. Xamk tarjosi vuoden 2019 keväällä ja kesällä yhteensä 115 opintojaksoa ammattikorkeakoulujen yhteisessä CampusOnline -portaalissa. Edelliseen vuoteen verrattuna tarjonta lähes kaksinkertaistui ja suoritetuissa opintopisteissä kasvua oli noin neljännes. Vuoden 2019 kesällä 789 Xxxxxx omaa opiskelijaa suoritti CampusOnline -opintoja. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulun TKI-rakenteiden yhtenäistäminen toteutetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Erityinen kehittämiskohde on tutkimustiedon jatkohyödyntäminen ja uuteen yrittäjyyteen tähtäävät toimet. Korkeakoulun tutkimusyksiköiden toimintaa vahvistetaan edelleen. Ammattikorkeakoulu lisää TKI-toimintaan kohdennettavaa omaa rahoitusta. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. TKI-toiminnan hallittu kasvu, kansainvälistyminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus olivat keskeisiä teemoja vuonna 2019. Ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrä kasvoi 14,3 miljoonasta eurosta 15,4 miljoonaan euroon. Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaan osallistui 1350 kumppania, joista 686 yrityskumppania. Vuonna 2019 hankkeita oli yhteensä 259 kappaletta, joista 54 oli kansainvälisiä verkostojahankkeita. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun asti. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten Digitaalisen talouden vahvuusalalla digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekehittämiskeskus Digitalia on mukana EU:n komission rahoittamassa eARK3 -hankkeessa. Kolmivuotinen Karjala-tietokanta -hanke on saatu päätökseen ja valmis Karjala-tietokanta on luovutettu Kansallisarkistolle. Vuoden 2019 alusta perustetun Luovien alojen tutkimusyksikön kansainvälisten projektien määrä on kasvanut voimakkaasti. Kestävän hyvinvoinnin vahvuusalan molemmat tutkimus- ja kehittämisyksiköt vahvistivat toimintaansa sekä alueellisesti että kansallisesti. Dataperusteisia hyvinvointipalveluja ja hyvinvointipalvelujen vaikutuksia tutkiva Active Life Lab mm. pilotoi hyvinvointialan liiketoimintaa kehittävän kumppanuusmallin. Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Juvenian asema kansallisena toimijana vahvistui merkittävästi. Yksiköt saivat myös käynnistettyä menestyksekkäästi asiantuntijapalvelujen myynnin sekä alueelliseen että kansalliseen tarpeeseen vastaamiseksi. Logistiikka ja merenkulku -vahvuusalan TKI-toiminta jatkoi maltillista kasvua vuonna 2019. Vahvuusalan tutkimuskärjet päivitettiin strategiapäivityksen yhteydessä. Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusalalla Xamk on vahvistanut merkittävästi tutkimusyksikköjensä toimintaa Savonlinnassa, Mikkelissä ja Kouvolassa Vuonna 2019. Savonlinnassa kehittämisen painopisteenä on ollut Xamk Kuitulaboratorion tutkimusvalmiuksien ja infrastruktuurin vahvistaminen. Merkittäviä toimenpiteitä on ollut VTT:n kanssa yhteistyössä suunnitellun selluloosan modifioinnin ja kemiallisen esikäsittelyn pilotointiympäristön toteuttaminen kuitu-tekstiili -innovaatiotoiminnan tarpeista, metsäteollisuuden jätevesien tutkimusvalmiuksien kehittäminen, uusien kuitutuotteiden analytiikan kehittäminen sekä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa toteutettu Kasvu1-pilotointiympäristö metsänjalostuksen innovaatiotoiminnalle. Kouvolan Biosammossa on vahvistettu mm. hajautetun energian ja energian varastoinnin sekä tuhkan käsittelyn pilotointiympäristöjä. Mikkelissä on vahvistettu jätevesilietteiden ja vesi- sekä biohiilitutkimuksen valmiuksia. Vuoden 2019 aikana Pienyrityskeskuksessa (PYK) aloitettiin henkilöstön tuotekehitysosaamisen kehittämispajat. Lisäksi pitkin vuotta uuden yrittäjyyden kehittämistä on tuettu erilaisten tapahtumien ja pienimuotoisten kilpailujen avulla. Xamk on vuoden 2019 loppupuolella lähtenyt vahvasti mukaan alueellisten yrittäjyyden ekosysteemien kehittämistyöhön. Yhteisöllisen työskentelyn kautta uudistettiin Xamkin kaikille YAMK (MasterSchool) - tutkinnoille yhteisen täydentävän osaamisen tarjonta. Tarjonta rakentuu strategisten teemojen ympärille. Moduuleiksi valikoituivat Xamkin strategiaa ja Master Schoolin visiota mukaillen Tutkimus ja kehittäminen, Johtaminen ja yrittäjyys, Kansainväliset työympäristöt sekä Digitaalisuus. Yamk -koulutusten ydinosaamisessa hyödynnetään TKI- toimintaa entistä vahvemmin myös oppimisympäristönä. Xamkin avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa saavutti vuoden 2019 aikana tason neljä. Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulussa avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapaa kehitettiin osana korkeakoulun strategian mukaista avoimuuden toimintakulttuuria. Vuonna 2019 Xamkissa käytiin läpi kaikkien toimintojen prosesseja avoimuuden näkökulmasta. Xamk oli mukana kansallisessa "Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja ekosysteemi" - hankkeessa. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Henkilöstön tasa-arvoisuutta edistettiin täsmentämällä yhteisiä toimintatapoja. Henkilöstöpolitiikka ja sitä tukeva henkilöstö- ja koulutussuunnitelma laadittiin linjaamaan yhteisiä esimiestyön ja osaamisen johtamisen periaatteita ja toimintatapoja. Johdon katselmuksia kehitettiin palautteen perusteella tukemaan paremmin strategisten tavoitteiden toteutumista ja yksiköiden kehittämistyötä. Työhyvinvointikoordinaattori palkattiin tukemaan esimiestyötä ja parantamaan henkilöstön työkyvyn hallintaa. Työyhteisön kehittämiskyselystä saatavan henkilöstöpalautteen hyödyntämistä tehostettiin panostamalla kehittämistoimenpiteiden seurantaan johtoryhmässä. Näin parannettiin henkilöstöpalautteen vaikuttavuutta. Xamkiin perustettiin henkilöstökoulutusten koordinaatioryhmä. Esimiestyön yhdenmukaisuuden varmistamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi järjestettiin esimiesvalmennusta kaikille Xamkin esimiehille.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Toisen asteen todistuksiin perustuvasta opiskelijavalinnasta tulee pääasiallinen valintatapa vuoteen 2020 mennessä. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaanyhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopistot Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä osallistumisen laajentamiseksi Tampere3-yhteistyössä kehitetään toisen asteen opiskelijoille tarjottavia opintoja. Yliopisto lisää opiskelijoiden oppimista tukevia palveluja ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustavalinnanmahdollisuuksia. Digitaalisen oppimisympäristön ja opiskelijoiden sähköisten palvelujen uudistaminen toteutetaan sopimuskauden loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot säilyvät profiileiltaan erilaisina ja täydentävät toisiaan. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraaTampereen yliopistoa kehitetään tavoitteena kansainvälisesti arvostettu, työelämää ja suomalaista yhteiskuntaa kehittävä monialainen yliopisto. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänTampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Yliopisto nostaa koulutuksensa ja viestintätekniikan syvälliseen tutkimuksensa laatua, lisää yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan ja laajamittaiseen hyödyntämiseen edistää kaksisuuntaista osaamisen siirtämistä. Yliopisto hyödyntää innovatiivisesti yhteistyön mahdollisuudet korkeakouluyhteisön sisällä ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- lisää yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Yliopisto lisää tieteenalojensa välistä tutkimusyhteistyötä ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen paikantaa uusia monitieteisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen erityisesti tieteenalojen välisiltä rajapinnoilta. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana tasolle viisi. Korkeakoulut arvioivat ja soveltavan tutkimuksen kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä yritysten tutkimus- ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja kehitystoiminnan välillevertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Tampereen korkeakouluyhteisö on kansainvälinen ja osallistava. Opiskelussa ja työskentelyssä kampuksilla hyödynnetään osallistavia työtapoja ja digitaalisia työvälineitä. Opiskelijoiden oppimista edistetään, oppimiskokemuksia parannetaan ja oppimisen ohjausta tehostetaan oppimisanalytiikan ja muiden teknisten ratkaisujen avulla.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että korkeakoulujen autonomiaa yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi LUT-konserni kehittää oppimisympäristöjä ja opintoprosesseja sekä hyödyntää yhteisiä resursseja molemmilla sektoreilla samalla kuitenkin säilyttäen tutkintojen profiilit. Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi konsernissa kehitetään toisen asteen opiskelijoille tarjottavia opintoja osallistumisen laajentamiseksi. Yliopisto keskittää verkko-oppimisen yhteen digitaaliseen oppimisympäristöön, panostaa sähköiseen tenttiympäristöön sekä lisää opetustallenteiden käyttöä vuoteen 2018 mennessä. Lisäksi yliopisto ottaa käyttöön sähköisiä työkaluja koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaanjohtamiseen ja verkko-oppimiseen analytiikkaan. Yliopistot Konserni tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot Lappeenrannan teknillinen yliopisto vahvistaa tutkimuksen laatua yhteistyössä tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa. Yliopisto vahvistaa tutkimustoimintaansa erityisesti tohtorinkoulutusta kehittämällä ja lisäämällä tutkimushenkilöstön kansainvälistä rekrytointia. Yliopisto ottaa tutkimuksen hyödyntämisessä huomioon erityisesti alueen työelämän tarpeet. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle kolme. Yliopiston tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä olla OECD -kriteeristön täyttävä yrittäjämäinen yliopisto, jolla on käytössä yliopiston yhteinen toimintamalli yritysyhteistyöhön. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäenhenkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Yliopisto vahvistaa edelleen johtamista ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa esimiestyötä, viestintää ja vuorovaikutusta sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenyhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilleMittarina käytetään Great Place to Work -vertailua.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Tampereen ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Ammattikorkeakoulu ottaa käyttöön uudistuneen korkeakoulupedagogiikan, uudet opiskelijakeskeiset toimintatavat ja modernit digitaaliset oppimisympäristöt vuodesta 2017 lähtien. Ammattikorkeakoulussa on käytössä yhteiset, toisen asteen ja Tampereella toimivien yliopistojen kanssa toimivat väyläopinnot työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi. Ammattikorkeakoulu tarjoaa opettajankoulutuksen osaamistaan ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämistyöhön sekä opettajien digipedagogiikan osaamisen vahvistamiseen. Tampereen ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa yhteistä opintotarjontaa sekä koulutusvientiä muiden ammatillisten opettajankoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja prosessien uudistamista tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraaTAMK toimii yhteistyössä Tampere3:n kumppaneiden kanssa muodostaen sopimuskaudella yhteiset TKI-tukipalvelut ja ottaen käyttöön yhteisiä tutkimus- ja kehittämisympäristöjä. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänTKI-toiminnan sekä myytävien palvelujen yhteisenä tavoitteena on, että vuonna 2020 vähintään 20 % rahoituksesta tulee ulkopuolisista rahoituslähteistä. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Sopimuskauden aikana kehitetään ja viestintätekniikan syvälliseen otetaan käyttöön uusia oppimis-, kehittämis- ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien innovaatioympäristöjä, joissa toimitaan uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinäosaamisen synnyttämiseksi yhteistyössä Tampere3:n kumppaneiden ja työelämän kanssa. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistotYlempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, ammattikorkeakoulut tutkimuslaitosten ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiäelinkeinoelämän kanssa. Yhteiset tutkimushankkeet Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Korkeakouluyhteisö voimavarana Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia perustutkimuksen toimintakulttuurin ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita työllistymisen edellytysten parantamisesta. Savonia-ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi. Kansainvälinen kesäkoulu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa on toiminnassa vuonna 2017. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ajasta ja paikasta riippumatonta opintotarjontaa ja toteutusmalleja kehitetään yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Savonia on strategiassaan ja sitä tukevassa pedagogisessa ohjelmassa määritellyt tavoitteet koulutuksen laadun nostamiseksi. Henkilöstön osaamisen kehittämistä tuetaan koko henkilöstöä koskevalla sisäisellä DigiSavonia-projektilla. Kehitystyötä tuetaan myös valtakunnallisten kärkihankkeiden kuten eAMK- ja Toteemi-hankkeiden avulla. Lisäksi Savonia on mukana useissa alakohtaisissa kehityshankkeissa. Kevään 2018 yhteishaussa Savonia varaa 80% aloituspaikosta ensimmäistä paikkaa hakeville (pl. englanninkieliset tutkinto-ohjelmat ja tanssinopettajakoulutus). Toteutunut ensikertalaisten määrä opiskelupaikan vastaanottaneiden suhteen tullee olemaan tätäkin korkeampi. Savonia tulee soveltamaan samaa menettelyä myös vuoden 2019 yhteishakujen suhteen. Vuodesta 2020 eteenpäin Savonia on sitoutunut ammattikorkeakoulujen yhteiseen opiskelijavalintauudistukseen. Käsittääksemme tällä ei ole heikentävää vaikutusta ensimmäistä paikkaa hakevien suhteen. Savonia pilotoi kevään 2018 haun yhteydessä tekniikan, luonnonvara-alan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa valintakoekursseja, joiden avulla pystyttiin luopumaan valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Valintakoekurssien voidaan katsoa edistäneen myös mahdollisuuksien tasa- arvoa, koska kurssit oli mahdollista suorittaa joustavasti aikaan ja paikkaan sitomattomasti. Kurssin omatahtinen suorittaminen tuki myös erilaisten oppijoiden tarpeita. Savonia on aloittanut koko strategiakauden kestävän valmistautumisen Savilahden uudelle kampukselle siirtymiseen vuonna 2020. Savonia kehittää systemaattisesti koko henkilöstönsä digiosaamista. Vuosien 2017-2018 aikana toteutettava DigiSavonia-projekti konkretisoi ja systematisoi yhteiset ja yksilölliset osaamis- ja koulutustarpeet. Savilahden kampus tulee oppimis-, TKI- ja innovaatioympäristönä edustamaan sen hetkistä teknistä huippuosaamista. Savonia on systemaattisesti kehittänyt ympävuotisia opiskelumahdollisuuksia. Savonia oli vuonna 2017 ammattikorkeakoulujen yhteisen kesäopintoportaalin suhteellisesti suurin toimija, Savonian tarjoamia opintoja suoritti yli 1 700 muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijaa. Savonia on jatkanut ympärivuotisen tarjonnan kehittämistä myös kesällä 2018 ja syksyllä 2018 uuden CampusOnline-portaalin myötä. Kesän 2018 opintojaksoille ilmoittautui yli 4 000 muiden oppilaitosten opiskelijaa. Savonia tekee laajaa yhteistyötä alueen toisen asteen kouluttajien kanssa. Alueen lukioiden ohella ammatillisia toisen asteen kouluttajia ovat Savon ammattiopisto (Sakky) ja Ylä-Savon ammattiopisto (YSAO). Savonian hallinnoi Savon ammattiopiston ja Ylä-Savon ammattiopiston kanssa yhteistyössä toteutettavaa Uraohjaus2020 -hanketta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on opintoihin integroidun uraohjauksen ja palveluiden kehittäminen. Xxxxx käynnistyi keväällä 2018 ja päättyy vuoden 2020 lopussa. Savonia toteuttaa satelliittikoulutuksia luonnonvara-alalla ja terveysalalla. Terveysalan koulutuksessa työelämäläheistä sateliittikoulutusmallia on kehitetty tutkivalla työotteella. Koulutusten palaute niin opiskeli- joilta kuin työnantajilta on ollut positiivista. Bioanalyytiikko- ja röntgenhoitajakoulutusta toteutetaan Kaakkois-Suomeen (Kotka ja Lappeenranta), josta ensimmäisen sateliittikoulun opiskelijat ovat valmistuneet ja työllistyneet alueelle. Bioanalytiikan osalta on aloitettu Kaakkois-Suomessa uusi satelliittikoulutus ja Satakuntaan on allekirjoitettu sopimus SataDigin kanssa syksyllä 2018 aloitettavasta bioanalyytiikko koulutuksesta 15 opiskelijan ryhmänä. Lisäksi Savonia on valmistelemassa sopimusta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa bioanalyytikko AMK -koulutuksen aloittamisesta satelliittikoulutuksena 2019 Lahden seudulla. Savonia käynnisti 2018 suuhygienisti AMK -satelliittikoulutuksen Päijät-Hämeessä yhteistyössä LAMK:n, Heinolan kaupungin ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Kainuuseen Savonia on aloitta- massa syksyllä 2018 fysioterapeutti AMK -koulutusta yhteistyössä Vuokatti Sportin kanssa. Opinnot on kohdennettu erityisesti urheilijoille ja suunniteltu niin, että opetusjärjestelyt ammattimainen valmentautuminen ja -sisällöt harjoittelu on opintojen ohella mahdollista. Xxxxxx AMK -koulutusta sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille on kerran toteutettu Kainuun kesäyliopiston kanssa yhteistyössä ja uusi koulutus Kainuuseen samalla yhteistyömallilla on suunniteltu aloitettavaksi 2019. Savonia pilotoi kesällä 2017 kansainvälistä kesäkoulua (Healthy Ageing in Digital Society - opintokokonaisuus) yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Karelian kanssa. Yhteisen kesäkoulun laajempaa toteutusta on jouduttu siirtämään myöhäisempään ajankohtaan. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja prosessien uudistamista tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraaAmmattikorkeakoulun tavoitteena on, että kilpaillun rahoituksen osuus on 20 % liikevaihdosta, josta neljännes kansainvälisistä lähteistä. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänYlempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön tki-TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja viestintätekniikan syvälliseen elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Savonian tki-toiminnan volyymia on kasvatettu sopimuskauden aikana merkittävästi (ulkopuolinen kilpaillun tki-rahoituksen määrä 2016: 2,53 M?, 2017: 3,76 M?, 2018: 6,16M?). Vastaavasti kansainvälisistä (ei sisällä ESR, EAKR, EMR) rahoituslähteistä saatu ulkopuolinen rahoitus on kasvanut vahvasti (2016: 179 t?, 2017 256 t?, 2018: 509 t?). Vuoden 2018 luvussa on hyväksytyt rahoituspäättökset vuodelle 2018. Rapor- tointihetkellä Savonian koko hankesalkun koko on n. 13 M?. Savonia on aktivoinut kansainvälisten rahoitusten hakua ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- saanut rahoituksen kahteen hankeeseen Horizon 2020-ohjelmasta ja organisaatiorajat ylittäenkahteen EU/NPA- hankkeeseen. Ammattikorkeakoulut Hankevolyymin kasvattamisen seurauksena myös opetushenkilöstön osallistumista tki-hanketoimintaan on pystytty lisäämään strategiakauden aikana merkittävästi. Vuoden 2017 aikana yhteensä 127 opettajaa osallistui ulkopuolisesti rahoitettujen hankkeiden toteuttamiseen. Tämä opetusintegraation lisääntyminen rikastuttaa opetushenkilöstön osaamista ja tuottaa käytännönläheisiä oppimistapahtumia opiskelijoillemme. Xxxxxxxxxx on aloittanut päätoimisen TKI-asiamies, joka koordinoi ja edistää kansainvälistä tki-yhteistyötä ja hankehakuja. Myös painoalojen tutkimuspäälliköiden rekrytoinneilla on vahvistettu kansainvälisen tki-työtä. Vahva verkottuminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti on painoalojen strategisena tavoitteena. Savonian painoaloilla YAMK-koulutukset kytketään tki-toimintaan. YAMK-koulutuksien vastuuhenkilönä painoalojen yliopettaja. Savonialla on kymmenen (10) eri YAMK-koulutusta. Uusin niistä täysin verkossa toteutettava englanninkielinen Digital Health YAMK-koulutus, jolla vahvistetaan Savonian ja alueen soveltavan hyvinvointiteknologian painoalaa. Myös hyvinvointikordinaattori YAMK-koulutus vastaa sosiaali- ja terveysalan uudistamisen haasteisiin. Savonia on rakentanut strategisiin painoaloihinsa liittyviä tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimis- ympäristöjä (TKIO) pitkäjänteisesti. Nämä ympäristöt tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- tki-toimintaa ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa yhteistyötä alueen muiden tutkimusyhteisöjen kanssa. Savonia koordinoi S6-Avoin Kampus -hanketta, jossa Savilahden kampussuun- nittelun keinoin luodaan ainutlaatuinen kuuden toimijaryhmän (yliopisto, AMK, ammatillinen 2. aste, tutki- muslaitokset, yli 200 yrityksen ja Kuopion yliopistollisen sairaala) muodostama kampusyhteisö. Kampuksen rakentaminen toteutetaan vuoteen 2020 mennessä. Savonian tuotekehitys- ja liiketoiminnan kehittämispalvelut sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseentuotekehitysinfrastruktuuri tukevat pk- yritysten innovaatiotyöskentelyä ja kaupallistamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten Osa Savonian tutkimus- ja kehitystoiminnan välilletuotekehitysympäristöistä on FINAS-akkreditoituja. Vesiturvallisuus: Painoalalla on ollut vahvaa kehitys ja liiketoimintaa erityisesti kaivannais- ja prosessiteollisuuden vesien käsittelyyn liittyen. Yhteistyö UEF:n, THL:n ja GTK:n vesialan asiantuntijoiden kanssa on ollut tiivistä. Hankkeissa hyödynnetään vahvasti yhteiskäyttöisiä tutkimusinfrastruktuureja (Savonian vesilaboratorio, UEF, THL ja GTK analyysi ja tutkimuslaboratoriot). Painoalan tutkimuspäälliköksi rekrytoitiin syksyllä 2017 kansainvälinen professori vahvistamaan kansainvälistä tki-toimintaa.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Taideyliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Taideyliopisto tiivistää opiskelijavalintaprosessiaan ajallisesti ottaen huomioon valtakunnallisen yhteishaun aikataulutuksen. Taideyliopisto vahvistaa opintoprosesseja kehittämällä oppimisympäristöjä, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamisen käytäntöjä sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat opiskelijoiden hyvinvointipalveluita. Yliopisto uudistaa tutkintorakenteitaan laaja- alaisten tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihinmahdollistamiseksi. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen Yliopisto panostaa myös opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun asti. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden yliopistopedagogiikan kehittämiseen. Yliopistot Yliopisto parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia kehittämällä harjoittelua ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina toimintakentän tuntemusta. Yliopisto mahdollistaa kaikille opiskelijoille kansainvälistymisjakson osana tutkinto-opiskelua. Yliopisto lisää tohtorikoulutuksen ja kehittäjinäperustutkintokoulutuksen välistä yhteyttä hyödyntämällä tohtoriopiskelijoiden osaamista peruskoulutuksessa sekä tarjoamalla maisteriopiskelijoille tohtoriopintoihin valmentavia kursseja. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistotTaiteilijoiden työnkuvien muutokset huomioon ottaen yliopisto lisää opiskelijoille ja tutkijoille mahdollisuuksia yrittäjyyskoulutukseen, ammattikorkeakoulut joilla vahvistetaan yrittäjyys, liiketoiminta- ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välilleinnovaatiotaitoja.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksiaja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista.Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Sopimuskauden loppuun mennessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on opintojen joustavoittamiseksi käytössä kolme oppimisväylää, joissa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja -sisällöt avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulun TKI-rakenteiden yhtenäistäminen toteutetaan vuoden 2017 loppuun astimennessä. Yliopistot Erityinen kehittämiskohde on tutkimustiedon jatkohyödyntäminen ja uuteen yrittäjyyteen tähtäävät toimet. Korkeakoulun tutkimusyksiköiden toimintaa vahvistetaan edelleen. Ammattikorkeakoulu lisää TKI-toimintaan kohdennettavaa omaa rahoitusta. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Korkeakouluyhteisö voimavarana Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Saimaan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi konsernissa kehitetään ja tarjotaan toisen asteen opiskelijoille korkeakouluopintoja. Opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi LUT-konserni kehittää oppimisympäristöjä ja opintoprosesseja sekä hyödyntää yhteisiä resursseja molemmilla sektoreilla samalla kuitenkin säilyttäen tutkintojen profiilit. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa kesäopetusta vuodesta 2017 alkaen. Konserni tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut. Saimaan ammattikorkeakoulu on lisännyt digitaalista tutkinto- ja koulutustarjontaansa. Syksyllä 2019 käynnistyy kokonaan virtuaalinen tradenomikoulutus ja virtuaalinen sosionomikoulutus käynnistetään tammikuussa 2020 yhdessä Lahden AMK:n kanssa. Saimaan AMK osallistuu aktiivisesti myös valtakunnalliseen eAMK-hankkeeseen. Digitaaliseen oppimiseen on myös panostettu ohjaamalla osa varainhankinnan tuotoista digitaalisen oppimisen kehittämiseen ja koulutettu opettajia digipedagogiikan käytössä. Myös perusinfrastruktuuria on kehitetty: kaikilla Saimaan amk:n kursseilla on käytössä verkko- opiskeluympäristö. Lisäksi käytössä on luentotallennusjärjestelmä ja sähköinen tenttijärjestelmä sekä LUT- korkeakoulupalvelujen digitaalisen oppimisen tiimin tuki opettajille. LUT:n 1. rakennusvaiheen peruskorjauksen yhteydessä on otettu huomioon uudistuvan ja digitaalistuvan koulutuksen tarpeet. LUT- korkeakoulujen strategisena tavoitteena on joustava opetus digitaalisuutta hyödyntäen kahdella kampuksella. Tätä varten lisätään mm. digitaalisten kurssien yhteistyötä kandidaattitasolla tekniikan ja talouden kurssitarjonnassa sekä digitaalista kielikoulutusta. Ammatillisen toisen asteen kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistetty edelleen. Ammattiopisto Xxxxxx kanssa yhteistyössä suunnitellussa koulutuspolussa ammattiopiston opiskelijat suorittavat ammattikorkeakoulun opintojaksoja, jotka sisällytetään ammattiopiston tutkintoon. Ensimmäiset 90 opiskelijaa aloittivat tässä syksyllä 2018 ja keväällä 2019 arvioidaan kokeilun tuloksia. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle on käytössä vakiintunut prosessi ja sähköinen AHOTointijärjestelmä. Vuosittain laadittavassa Saimaan AMK:n henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa määritellään henkilöstökoulutuksen painopisteet. Vuonna 2018 ne olivat opettajien osalta oman ammatillisen substanssiosaamisen kehittämisen lisäksi osaamisen kehittäminen erityisesti seuraavista aiheista: e-learning, innostavat ja oppimisvalmiuksia kehittävät opetusmenetelmät, opetuksen kehittäminen yhdessä opiskelijoiden kanssa, kansainvälisten valmiuksien lisääminen ja IT-valmiudet. Fuusiovalmisteluihin liittyen koulutusaloilla on käynnistetty yhteistä opetussuunnitelmatyöskentelyä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Myös opiskelijoiden ohjausmallia kehitetään yhdessä. Uuden ammattikorkeakoulun toiminnan suunnittelu on vauhdittunut hallitusten maaliskuisten päätösten jälkeen. Saimaan AMK on sitoutunut valtakunnalliseen yhteistyöhön opiskelijavalinnoissa ja ollut mukana kehittämässä valtakunnallisia valintakokeita erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville on käytössä oma kiintiö, jonka koko tarkistetaan vuosittain valintaperusteiden vahvistamisen yhteydessä. Tavoitteena on lisätä edelleen ensikertalaisten määrää ja tarjota korkeakoulututkinnon jo omaaville muuta kuin tutkintoon johtavaa koulutusta jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti. Osana LUT-konsernin strategiatyötä on tarkasteltu joustavaa opiskelua korkeakoulujen välillä. Tätä varten kehitetään koulutuspolkuja, jotka mahdollistavat sujuvamman siirtymisen yliopistoon niille opiskelijoille, jotka haluavat jatkaa välittömästi opintojaan. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen kansainvälinen kesäkoulu toteutettiin ensimmäisen kerran kesällä 2018. Kesäkoulu sisältää kattavan kurssitarjonnan kandidaatin ja maisteritasoille. AMK vastaa kandidaattitason kurssien ja LUT maisteritason koulutuksesta. Saimaan AMK panostaa opintohallinnon järjestelmäkehitykseen huomioiden LUT-konsernikokonaisuuden. Tavoitteena on erityisesti opintojen sujuvuuden parantaminen opiskelijan näkökulmasta korkeakoulurajat ylittäen sekä opintopolkujen joustavuuden lisääminen. LUT-korkeakoulujen yhteisenä kansainvälistymiseen liityvänä tavoitteena on lisätä EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien maksavien opiskelijoiden määrää ja tavoiteajassa valmistumista sekä parantaa LUT- korkeakoulujen kansainvälistä ohjelmaportfoliota. Myös opiskelijarekrytoinnissa LUT-korkeakoulut tekevät yhteistyötä. Vuonna 2017 Saimaan AMK keräsi lukuvuosimaksuja yhteensä 300.000 euroa, vuonna 2018 määrä oli 600.000 euroa. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja prosessien uudistamista tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Tutkimus-, kehittämis- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- innovaatioiden kaupallistamiseen panostetaan yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Konsernissa hyödynnetään vuodesta 2018 alkaen yhteisiä laboratorio-, henkilöstö- ja organisaatiorajat ylittäentukipalveluresursseja. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Ammattikorkeakoulu hyödyntää verkostojaan ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sijaintiaan Pietarin metropolialueen vaikutuspiirissä, alueen pk-yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenVenäjään liittyvässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Yliopistot Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja kehittäjinätutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten Uuden 1.1.2020 aloittavan LAB-ammattikorkeakoulun strategiatyön yhteydessä asetetaan tavoitteet ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekehittämis- ja innovaatiotoiminnalle. Uusi ammattikorkeakoulu tulee suuntautumaan merkittävästi aikaisempaa vahvemmin työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön ja innovaatiotoimintaan. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuudelle elinkeinoelämän näkökulmasta (elinkeinoimpakti) on LUT-konsernistrategiassa asetettu kaikkia korkeakouluja koskevat tavoitteet ja toimenpiteet, joita tarkennetaan keväällä 2019. Elinkeinoimpaktin teemoja ovat elinkeinoelämän uudistuminen ja kilpailukyky: tavoitteena on olla korkeakoulukentän johtava yhteistyökumppani yrityksille sekä uuden liiketoiminnan syntymisen tuki, jossa panostetaan opiskelijayrittäjyyteen ja kiihdyttämötoimintaan molemmilla kampuksilla sekä kasvatetaan Green Campus Open - ja Business Mill - toiminnan volyymia. Business Mill -toiminta käynnistyi Saimaan AMK:ssa lokakuussa 2018. Tähän mennessä Business MIllin palveluita on käyttänyt 52 asiakasta, joista puolet yritysideavaiheessa olevia. Tarjottavia palveluita ovat mm. liikeidean arviointi, liiketoimintasuunnitelman tuki, tiimien ja verkostojen kokoaminen sekä rahoituspalvelut. Vuonna 2019 Business Millin henkilöstömäärä tulee olemaan 3 henkilötyövuotta. Vuonna 2018 Saimaan AMK:n TKI-toiminnan ulkoisesta rahoituksesta noin kaksi kolmasosaa kohdentui nykyisen strategian painoaloille ( Innovaatioista liiketoimintaa, PK-yritysten kasvu ja kansainvälistäminen ja Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut). Hyvä yhteistyö LUT:n kanssa erityisesti Innovaatioista liiketoimintaa -painoalalla näkyy esimerkiksi Business Finlandin rahoituksessa, missä Saimaan AMK on selvästi kokoaan suurempi rahoituksen saaja (Saimaan AMK:n osuus oli 12 % Business Finlandin rahoituksesta AMK-sektorille vuonna 2018). Saimaan AMK hyödyntää verkostojaan ja sijaintiaan Pietarin metropolialueen läheisyydessä TKI-toiminnassa erityisesti PK-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen - painoalalla. Ylempien AMK-tutkintojen opinnäytetöiden kytkeytymistä strategian mukaiseen TKI-toimintaan tullaan jatkossa edelleen tiivistämään. Saimaan AMK:n TKI-toiminnan edellytyksiä on parantanut merkittävästi tukipalvelujen siirtyminen LUT- yliopiston korkeakoulupalvelujen tuottamaksi tammikuusta 2018 alkaen. Tämä on lisännyt mm. rahoitusinstrumenttien osaamista ja tuonut toimintavarmuutta tukipalveluissa. Laboratorioiden yhteiskäyttö toimii Skinnarilan kampuksella ja investointien suunnittelu tehdään yhdessä. Yhteinen tiedekirjasto tuottaa avoimen tieteen palveluja molemmille korkeakouluille ja antaa asiantuntija-apua sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun opettajille ja tutkijoille. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Saimaan ammattikorkeakoulussa merkittävät, strategiset päätökset on tehty hyvässä yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. LUT-konsernissa on yhteistyössä henkilöstön kanssa laadittu konsernin yhteiset henkilöstöpolitiikan periaatteet, mitkä on hyväksytty kaikkien korkeakoulujen hallituksissa. Korkeakouluyhteisön osallistuminen muutosten suunnitteluun ja toteutukseen on otettu proaktiivisesti ja suunnitelmallisesti huomioon. Henkilöstö ja opiskelijat ovat osallistuneet LUT-konsernia koskevien strategisten linjausten suunnitteluun erityisesti koulutuksen osalta sekä valmisteltaessa Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun fuusiota. Henkilöstö ja opiskelijat ovat voineet vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa LUT:n 1. rakennusvaiheen peruskorjauksen suunnitteluun sekä Saimaan AMK:n Imatran yksikön siirtoon Skinnarilaan ja toimintojen järjestämiseen Skinnarilassa. Saimaan AMK tekee kuukausittain henkilöstölleen Fiilismittari-kyselyn, joka on käytössä kaikissa LUT- korkeakouluissa. Mikäli tuloksissa on poikkeamia, niihin puututaan välittömästi. Syksyllä 2018 toteutettiin Great Place to Work -kysely samalla aikataululla LUT:n ja LAMK:n kanssa. Kyselyn perusteella päätetään yhdessä henkilöstön kanssa kehittämiskohteista. Osaamisen kehittäminen perustuu vuosittain päivitettävään henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudentunnustamista. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän uusiutumistakanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Diakonia-ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, toimialojen muutosta joka ei edellytä hakijalta pitkäävalmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja korkeakoulutettujen erikoistumista ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Diak lisää opiskelumahdollisuuksien yhdenvertaisuutta parantamalla erityisesti korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutuksen saavutettavuutta kehittämällä opiskelijavalintoja, tarjoamalla tukea sekä osaamisen laajentamistaluomalla monipuolisesti esteettömiä tapoja opintojen suorittamiseen. OKM Ammattikorkeakoulu suunnittelee ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle toteuttaa kansallisissa ja laadunvarmistuksellekansainvälisissä verkostoissa yhteistä opintotarjontaa. Yliopistot Diak on uudistanut kaikki amk-tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat. Viittomakielen ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että puhevammaisten tulkkauksen sekä asioimistulkkauksen uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2019. Sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmissa tehtiin päivitystyö ja uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön tammikuussa 2020 aloittavilla ryhmillä. Päivityksissä otettiin huomioon saatua opiskelijapalautetta ja pyrittiin ennakoimaan työelämässä ja lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia. Syksystä 2018 lähtien kaikissa opintojaksoissa on käytetty oppimisalustaa Open LMS. Diakissa toteutui vuonna 2019 yhteensä 257 verkkototeutusta (laajuus yhteensä 770 op) (2018 630 op). Verkkokursseina on voitu tehdä kaikkien kampusten yhteisiä toteutuksia sekä master-koulutuksessa yhteistyötä afrikkalaisten partnerikorkeakoulujen kanssa. Diak varasi vuonna 2019 kaikissa amk-tutkintoon johtavissa koulutuksissaan 90% aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiökorkeakoulupaikkaansa hakeville. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain Hakijoista 84% oli ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden Diak siirtyi Suvake- hankkeessa kehitettyyn sähköiseen valintakokeeseen terveysalalla syksyllä 2017 ja syksystä 2019 lähtien käyttämään valtakunnallista sähköistä valintakoetta myös kirkon ja sosiaalialan valinnoissa. Keväästä 2020 lähtien käytämme todistusvalintaa ja sähköistä valintakoetta. Molemmissa tulkkikoulutuksissa säilytetään nykyinen valintakoemalli, koska koulutuksissa on voitava testata asioita, jotka eivät ilmene todistuksista eivätkä eri alojen yhteisestä valintakokeesta. Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksen osalta hakijoilta on voitava testata seuraavia asioita: · käsien motoriikka ja liikeradat sekä sormien hienomotoriikka -äännevirheet, puhevammat, ilmaisuun vaikuttavat rakenteelliset tai muut heikkoudet -näkö- ja kuulovamma -avaruudellinen hahmottaminen sekä katseen käyttö, käsien liikkeiden suunnat, käsien asennot ja liikkeiden vuorottelu (ovat oleellisia viitotun kielen oppimiskyvyssä) -opiskelu- ja toimintakyvyn haasteet Asioimistulkkauksessa valtaosa hakijoista on maahanmuuttajataustaisia. Heillä on todistuksia eri puolilta maailmaa ja ne eivät ole helposti aseteltavissa suomalaisen ylioppilas- tai ammatillisen todistuksen pisteytysmalleihin. Suomessa koulunsa käyneiden 2. polven maahanmuuttajahakijoiden osalta taas on tarpeen testata erityisesti toisen työkielen taitoa. Diakin tulkkikoulutus keskittyy maahanmuuttajakieliin, esim. kurdi, arabia, somali, persia, kiina. Kokemuksemme valinnoista ovat osoittaneet valintakokeissa tehdyn molempien työkielten kielitaidon tarkistuksen välttämättömäksi. Opiskelijaryhmällä on monia haasteita opintojen etenemisessä ja jos kielitaito ei ole riittävä koulutuksen alkaessa, opiskelijoilla on erittäin suuria vaikeuksia läpäistä koulutus. Koulutuksen aikana on mahdotonta opettaa työkieliä, joten niiden hallinta on oltava koulutukseen tultaessa. Valintakokeet eivät edellytä pitkäkestoista valmistautumista. Oman korkeakoulun sisällä on mahdollistettu opiskelijoiden opiskeluoikeuden muutoksia koulutusten välillä erityisin kriteerein. Siirtyminen Diakiin toisesta ammattikorkeakoulusta on mahdollista siirto-opiskelijahaun kautta. Opintopolussa oli tarjolla 18 siirtohaun paikkaa Diakiin vuonna 2019. Diak on jatkanut yhteistyötä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa erityisesti maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- siirtymän tukemiseksi toiselta asteelta amk-opintoihin. Yhteistyötä on tehty mm. OSAOn, SDO:n, SataEdun, Seurakuntaopiston ja valintaväyliäStadin ammattiopiston kanssa. Erillishakujen ja avoimen amkin polkuopintojen väylän kautta on saatu lisättyä maahanmuuttaja- ja romanitaustaisia opiskelijoita Oulun, Porin ja Helsingin kampuksille. Vuosina 2017-2019 Diakissa on aloittanut erillishakujen kautta 90 maahanmuuttaja- tai romanitaustaista opiskelijaa. Lukiolaisille luotiin 2019 kaksi 2 op:n laajuista verkkototeutusta, joita voidaan tarjota valtakunnallisesti. Voimaa opiskeluun - hankkeessa kehitettiin menetelmiä, joilla tuetaan keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden opintojen etenemistä sekä toisella asteella että ammattikorkeakoulussa. Opiskelun keskeyttämistä pyritään vähentämään tukemalla opiskelijoita kokonaisvaltaisesti ja oikea-aikaisesti sekä vahvistamalla opiskelijoiden mielenterveys- ja elämänhallintataitoja. Lisäksi hankkeessa luotiin ja pilotoitiin vertaismentoroinnin mallia. Hankkeessa luotu Xxxxx itseäsi paremmin - hyvän elämän valmennus opintojakso tarjottiin syksyllä 2019 CampusOnlinen kautta kaikkien amkien opiskelijoille. Tutkintojen suorittamista määräajassa edistetään eri tavoin. Diakissa on toimivat ahot-käytännöt. Hakemukset tehdään sähköisesti ja hakemukset käsitellään keskistetysti yhdenmukaisen päätöksenteon turvaamiseksi. Myös työn opinnollistamiskäytäntöjä on kehitetty. Opintojen edistymistä seurataan aktiivisesti ja etenemistä tuetaan erilaisin tukitoimin. Tulokset näkyvät, sillä Diakista valmistutaan korkeakouluista parhaiten määräajassa. Työelämän kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä opintojaksojen toteutuksessa mm. oppimistehtävien, projektien, yhteisöpajatoiminnan, opinnäytetöiden, osallistavan ja kehittävän toiminnan ja moduulimuotoisen harjoittelun kautta. Ura- ja rekrytointipalvelut on Diakissa integroitu osaksi opinto-ohjausta ja osallistavan ja tutkivan kehittämisen toimintaa. Diak on mukana toiminta-alueidensa rekrytointiyhteistyössä ja -tapahtumissa. Maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten opiskelijoiden työllistymisen tukimuotoja kehitetään Opin portailta työelämään hankkeissa. 2013 valmistuneille henkilöille toteutetun Uraseurantakyselyn tuloksissa keväältä 2019 Diakin alumneista 37,8% vastasi kyselyyn ja syksyllä 2019 vuonna 2014 valmistuneille suoritettuun kyselyyn vastasi 39,7%, vastausprosentti kasvoi 1,9 %. Vastausprosentti oli viidenneksi paras ammattikorkeakouluista. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikanatukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut mukauttavat haku- ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssaavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamistatukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota avoimen tieteen ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja pääsemisessäinnovaatiotoiminnan toimenpitein. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Diak edistää kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua ja vaikuttaa TKI-toiminnallaan yhteiskunnan, yritysten, järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen toiminnan kehittymiseen. Diakin TKI-toiminnassa korostuvat maahanmuutto-, turvapaikka- ja monikulttuurisuuskysymykset. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Diakin Innovaatiotoiminnan tulosalue jäi hivenen vuodelle 2019 asetetuista taloudellisista tavoitteistaan TKI -toiminnassa. Osittain tämä oli seurausta uuden rahoitusmallin mukaisesta toiminnan ja tavoitteiden uudelleensuuntaamisesta koko ammattikorkeakoulun tasolla. Ulkopuolinen hankerahoitus säilyi samalla tasolla vuoteen 2018 verrattuna ja hanketuotot olivat toimintavuoden lopussa 2, 5 miljoonaa euroa. Hanketoiminta vahvistui erityisesti Pohjois- Suomessa Oulun kampukselta käsin koordinoituna. Vuoden aikana Diakin TKI-toimintaa toteutettiin seuraavien strategisten teemojen alla: osallisuus, terveyserojen kaventaminen, diakonia ja kasvatus, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä palvelujärjestelmän kehittäminen. Rahoittajat myönsivät tukea esimerkiksi nuorten osallisuutta, koulutusvientiä, sosiaali- ja terveysalan pedagogista kehittämistä ja monikulttuuristen opiskelijoiden palvelupolkuja sujuvoittaviin hankkeisiin. Tärkeitä kansainvälisiä verkostojaavauksia olivat lastensuojelun ja yhteisölähtöisen kouluyhteistyön kehittämishankkeet. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiDiakin liiketoiminta supistui hieman toimintavuoden aikana toiminnan painopisteen siirtyessä TKI- hankkeisiin. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraaVantaalla Diak jatkoi kehittäjäpoolissa, jossa tuotetaan Vantaalle kehittämis- ja konsultointipalveluja. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänHelsingin kaupungin kanssa jatkettiin laajaa kaupunkikehittämiseen liittyvää yhteistyötä, jossa hyödynnetään monipuolisesti Diakin hankkeissa kehitettyjä nuorten osallisuutta ja hyvinvointia lisääviä toiminta- ja arviointimalleja. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Diakin hankkeissa kehitetyn 3X10D-mittarin ja viestintätekniikan syvälliseen sen rinnalle muodostetun tuoteperheen ympärille koottiin aktiivista partneriverkostoa, jonka kanssa käynnistettiin monipuolista yhteistyötä Diak Hub - toimintakonseptin luomiseksi. Henkilöstön TKI-osaamista kehitettiin sekä projektinhallinnan että liiketoimintaosaamisen alueella mm. projektipäällikköjen perehdyttämisen, tuotteistamiskoulutuksen sekä uusien järjestelmien käyttöönottokoulutusten kautta. Samalla hanke- ja laajamittaiseen hyödyntämiseen liiketoiminnan yhteyttä vahvistettiin tuotteistamalla hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja. Diakin avoimen TKI- ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- julkaisutoiminnan periaatteita konkretisoitiin edelleen ja organisaatiorajat ylittäenvietiin käytännöiksi mm. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- prosessikuvausten päivittämisen ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenDiakin arkistonmuodostamisprojektin yhteydessä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinäTulosalue vastasi kansainvälisen toiminnan kokonaisuudesta Diakissa. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiäStrategisten tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä jatkettiin "Eurooppalainen korkeakouluverkosto" -projektilla. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välille.Työ laajaan strategiseen yhteistyöhön tähtäävän konsortion "3IN Alliance" vakiinnuttamiseksi jatkui. Konsortion jäsenet ovat seuraavat: 1.Diaconia University of Applied Sciences (DIAk) -Suomi 2.VID Specialized University (VID) - Norja 0.Xxxxxxxxxx of Applied Sciences Würzburg-Schweinfurt (FHWS) - Saksa 0.Xxxxxxxxxx of Malaga (UMA) - Espanja 5.Transilvania University of Brasov (UTBv) - Romania

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua yhteistyötä lisäämällä sekä uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä ja hyvän oppimisen edellytyksiäoppimisympäristöjä. Opetuksen laatu Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa‐arvoa lisäämällä joustavia opiskelumahdollisuuksia. Korkeakoulut lisäävät koulutuksen ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseentyöelämän yhteistyötä tutkintokoulutuksessa ja muussa koulutuksessa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Korkeakoulukohtainen toimenpide: Korkeakoulu vahvistaa koulutuksen laatua… esim. koulutuksen opiskelijakeskeisyyttä/opiskelijoiden sitoutumista opintoihin, opetusmenetelmien modernisoimista, tutkimuksen ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan koulutuksen yhteyden vahvistamista sekä vuorovaikutuksen tiivistämistä työelämän kanssa. Korkeakoulu edistää… esim. opiskelijavalintojen kehittämistä, tutkintojen kehittämistä, kolmannen lukukauden hyödyntämistä/ympärivuotista opiskelua, koulutuksen kansainvälisyyttä ja työelämän rinnalla tapahtuvan kouluttautumisen vahvistamista. Korkeakoulut luovat tutkimuslaitosten kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut lisäävät kansallista osaamispääomaa mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämistoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntijoita ja kehittävät toimintatapojaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua täydentävää rahoitusta strategiansa ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä profiilinsa mukaiseen tutkimustyöhön ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustataiteellisen toimintaan. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja vahvistavat yhteistyötä erityisesti elinkeinoelämän kanssa ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt kokoavat sitä tukevaa osaamistaan tutkimustulosten ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliäkansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulu……. tutkimus‐, kehittämis‐ ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikanainnovaatiotoiminnan ja taiteellisen toiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi sekä innovaatioiden kaupallistamiseksi (esim. tätä tukevan osaamisen kokoaminen korkeakoulun sisällä/verkostoista). Korkeakoulu…. täydentävän rahoituksen hakemista profiilinsa mukaisten strategisten painopistealojen vahvistamiseksi. (esim. prosessit kytkien korkeakoulun strategiaan, verkostot) Yhteiskuntavastuulliset ja vaikuttavat korkeakoulut varmistavat ja seuraavat (esim. hyvän tieteellisen ja taiteellisen käytännön ja sekä eettisten toimintaperiaatteiden noudattaminen tutkimustoiminnassa). Korkeakoulu tekee …. nostaakseen avoimen tieteen toimintatapansa tasolle…. (kypsyystaso1‐5). Korkeakoulut mukauttavat haku- arvioivat ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssakehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamistatasa‐arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuuttaKorkeakoulut vahvistavat osaamistaan henkilöstön osaamisen kehittämisen ja verkostoitumisen ohella kansainvälisiä henkilökuntarekrytointeja lisäämällä sekä hyödyntämällä myös kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden osaamista. Kulttuurista monimuotoisuutta hyödynnetään voimavarana, sukupuolten välistä tasa-arvoamutta samanaikaisesti korkeakoulu ottaa merkittävän roolin toiminta‐alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis‐, purkaa segregaatiota organisaatio‐ tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa, siten että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija‐ ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun asti. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätään. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- ja viestintätekniikan syvälliseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on käytössä vuonna 2018 monialaiset, työelämälähtöiset ja digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntävät joustavat opetussuunnitelmat, joissa kansainvälisyys otetaan huomioon opinnoissa läpi tutkinnon. Opintotarjonta on ympärivuotista, ja sitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa hyödyntäen ammattikorkeakoulujen yhteistä portaalia. SeAMKissa on toiminut vuodesta 2012 alkaen aitoihin työelämän toimeksiantoihin perustuva monialainen projektioppimisympäristö FramiPro, josta kehitettiin keväällä 2018 aiempaa joustavampi ja opiskelijalähtöisempi SeAMKPro-oppimisympäristö. Opiskelijan on nyt entistä helpompi suorittaa projekteja myös lyhyempinä kokonaisuuksina ja hän voi halutessaan suorittaa projektiosaajan diplomin (vähintään 23 op projektiopintoja) sekä projektiosaamisen tunnustavan IPMA-sertifikaatin. Keväästä 2018 alkaen kaikki ensimmäisen vuoden päiväopiskelijat ovat osallistuneet SeAMK Innovaatioviikkoon, joka on Design Thinking -ajatteluun ja aitoihin työelämäprojekteihin perustuva innovointikonsepti. Se kannustaa opiskelijaa em. SeAMKPro-opintoihin ja innovoivaan ajatteluun opinnoissaan. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessia kehitettiin 2016-2017 monialaisessa AHOT-prosessin kehittämistyöryhmässä. Sen tuloksena laadittiin kaikkien alojen osaamisen tunnustamisen prosessi, joka palvelee opinnollistamista. Näyttöjä kehitettiin ja niitä on kehitetty edelleen vuosina 2018-2019 toisen asteen SILTA-opintojen (liite 3) tarpeisiin. Samalla osaamisen tunnistamisprosessi digitalisoitiin ja kehitystyö on jatkunut keväällä 2019 opintojen ohjauksen ja sen ohjeistuksen kehittämisellä. SeAMKissa on panostettu vuodesta 2016 alkaen kesäopintotarjonnan lisäämiseen. Perinteisten opintojen ohella on tarjottu projektiopintoja, opinnäytetyöpajoja, ruotsin kielen opintoja ja järjestetty yhteisiä tenttipäiviä. SeAMK tuotti kesällä 2017 kolminkertaisen määrän verkko-opintoja amkien yhteiseen CampusOnline -portaaliin (aik. Summersemester) vuoteen 2016 verrattuna. Kesään 2018 mennessä opintojaksojen määrä kaksinkertaistui (28 opintojaksoa). Kesällä 2019 SeAMK tarjoaa 31 opintojaksoa. SeAMK on tarjonnut ympärivuotiseen CampusOnline-tarjontaan opintojaksoja kaikissa sen piloteissa ja kehittänyt tunnustetun sparrausjärjestelmän verkkokurssien tekijöille. SeAMK osallistuu myös Opintojen ristiinkehittämisen kärkihankkeen alihankkeeseen luonnonvara-alalla ja kuntoutuksessa. Digitaalisen kampuksen rakentaminen edellyttää sopivien digitaalisten välineiden hankkimista ja käyttöönottoa sekä opetushenkilöstön osaamisen systemaattista kehittämistä. Sen toteuttamiseksi on vuonna 2018 kehitetty uusi Digitaalinen SeAMK-toimintamalli, jossa eri toimintoja edustava ohjausryhmä organisoi SeAMKin digitalisaatioprosesseja. Opettajien ja opiskelijoiden digipedagogisen osaamisen arvioimiseksi ja kehittämiseksi toteutettiin 2015 OPEKA-tyylinen kysely. Opettajien koulutus digipedagogiaan on jatkuvaa ja osaamisen kehittämiseen on panostettu osaamismerkkijärjestelmällä ja rekrytoimalla uusi suunnittelija verkko-opetuksen tukeen 2019. Lähes kokonaan verkossa tarjottava tutkinto-ohjelma (tradenomi, pk- yrittäjyys) on aloitettu keväällä 2019. Korkeakoulut tukevat tutkintojen suorittamista uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja sitouttavat opiskelijat opintoihinavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja prosessien uudistamista tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudeninnovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulu suuntaa aiempaa enemmän omaa rahoitustaan TKI-toiminnan vahvistamiseksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tavoitteena on täydentävän rahoituksen kasvattaminen ja monipuolistaminen vahvuusaloilla ja kansainvälisen rahoituksen kolminkertaistaminen vuoden 2015 tasosta sopimuskauden loppuun astimennessä. Yliopistot edistävät Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi sekä innovaatioiden kaupallistamiseksi SeAMK toimii aktiivisesti yhdessä Seinäjoen yliopistokeskuksen sekä muiden kumppaniammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on juurruttaa kaupallistamistoiminta osaksi ammattikorkeakoulun arkea siten, että kaupallistamismahdollisuudet huomioidaan jatkossa jo hankkeita suunniteltaessa. SeAMK yhdistää TKI- toiminnan ja sen tulokset opetukseen ja oppimiseen entistä systemaattisemmin. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Täydentävän rahoituksen kasvattaminen ja monipuolistaminen on onnistunut erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraakansainvälisen rahoituksen osalta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänParhaillaan on käynnissä 23 kansainvälisesti rahoitettua hanketta. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Kansainvälinen hankevolyymi on vuoden 2015 jälkeen kaksinkertaistunut ja viestintätekniikan syvälliseen vuoteen 2014 verrattuna lähes kolminkertaistunut. Vuosina 2015 ja laajamittaiseen hyödyntämiseen 2016 TKI-hankevolyymi laski, mutta on lähtenyt uuteen nousuun vuosina 2017-2018. Hankevolyymin kasvattamiseksi on palkattu opettajien ohella lisää päätoimisia projektityöntekijöitä. Yliopettajien kanssa on tehty uudet sitoumukset täsmennetystä toimenkuvasta 1.8.2017 lukien, mikä merkitsee, että jokaiselta yliopettajalta edellytetään aktiivista osallistumista hankkeiden suunnitteluun ja kannustavat tutkijoita toteuttamiseen. Hankevolyymin kasvattamiseksi on myös järjestetty useita eri hankerahoituskoulutuksia yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa osallistuttu säännöllisesti TKI- osaajavalmennukseen ja järjestetty hankemessuja TKI-osaamisen levittämiseksi. Merkittävä saavutus oli OKM Profit -rahoitus SeAMKin kahden vahvuusalan yhdistävään More startups and growth through digitalization teemaan yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. SeAMK on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen nostaa Suomi yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Tähän tavoitteeseen liittyen SeAMK toimii suunnannäyttäjänä AMK-kentässä. Marraskuussa 2016 SeAMK palkittiinkin opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustuspalkinnolla avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) edistämiseksi tehdystä esimerkillisestä työstä. Työ jatkuu edelleen XxXXXxx koordinoidessa 11 ammattikorkeakoulun ja yhden yliopiston yhteistä kärkihanketta, jonka keskiössä on avoimuuden kehittäminen TKI-toiminnassa ja oppimisessa sekä koko innovaatioekosysteemissä. SeAMK saavutti toimintatavoissaan kypsyystason neljä jo vuoden 2016 lopulla, mikä merkitsee, että avoimen toiminnan periaatteet on asetettu julkisesti ja niihin pyritään aktiivisesti johtamalla. Toimintatapoja kehitetään ja vahvistetaan aktiivisesti edelleen. SeAMKissa on tehty seuraavat toimenpiteet ja saavutettu seuraavat tulokset: SeAMK noudattaa yhteisesti sovittuja avoimen ja vastuullisen TKI-toiminnan linjauksia, edistää avointa toimintakulttuuria ja vahvistaa sen käyttöön tieteenala- osaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti aineistojen kestävän käytön ja organisaatiorajat ylittäentulosten vaikuttavuuden parantamiseen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- Avointa toimintakulttuuria ohjataan strategisesti ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa implementoidaan SeAMKin innovaatioekosysteemiin siten, että se näkyy opiskelijoilla, opettajilla, TKI-henkilöstöllä ja sidosryhmillä. Henkilöstölle järjestetään koulutusta ja tiedotetaan avoimuuteen liittyvistä käytänteistä ja niiden kehittymisestä. Erilaisia verkkopohjaisia työkaluja on kehitetty (esim. Avoin TKI-toiminta: SeAMK opas ja Julkaisijan opas). Kaikki XxXXXxx tuottamat julkaisut julkaistaan avoimesti tai tarvittaessa rinnakkaistallennetaan Theseus- tietokantaan sen mukaan, miten alkuperäislähteet antavat myöten. Vuonna 2018 XxXXXxx julkaisusta lähes 94 % oli avoimesti saatavilla. Rinnakkaistallennettuja julkaisuja on tällä hetkellä 261. Pääpiirteissään kaikki tuotettu data, tutkimusmenetelmät, prosessit ja julkaisut ovat avoimia. Reportonic- projektinhallintaohjelmistoon on lisätty TKI-aineistojen hallintaa tukeva metatietokanta, jonne on tällä hetkellä kirjattu noin 50 aineiston kuvailutiedot. Hankkeissa syntyvät varsinaiset aineistot tallennetaan XxXXXxx omaan säilytyspalveluun tai harkinnan mukaan ulkopuolisiin data-arkistoihin. Näin varmistetaan, että tiedetään, millaisia aineistoja SeAMKin hankkeissa on vuosien varrella kerätty ja että niitä voidaan tarvittaessa hyödyntää uudelleen. SeAMKin tuottamaa tietoa ja osaamista tuodaan aktiivisesti esiin eri kanavien ja foorumeiden kautta kaikkien halukkaiden (etenkin pk-yritysten sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseenelinkeinoelämän) käyttöön. Yliopistot Esimerkiksi hankkeita ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden niiden tuloksia on esitelty hankemessujen avulla. Lisäksi pyritään tehostamaan tulosten saatavuutta, aineistojen jatkokäyttöä sekä TKI-infrastruktuurien hyödynnettävyyttä. Arvioidaan avoimen toimintakulttuurin kehittymistä ja tehdään aktiivisesti tarvittavia korjaavia toimenpiteitä. SeAMKin asiantuntijat ovat vierailleet useissa muissa ammattikorkeakouluissa kouluttamassa ATT-asioista. Vuosina 2015-2018 XxXXXxx asiantuntijat ovat tuottaneet aiheesta yli 60 julkaisua ja pitäneet yli 30 suullista esitystä. SeAMK on toiminut ja toimii jatkossakin aktiivisesti yhdessä Seinäjoen yliopistokeskuksen TKI-toiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi sekä innovaatioiden kaupallistamiseksi. Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina on toteutettu yhteistä kaupallistamishanketta ja kehittäjinä-ohjelmaa vuosina 2016-2018. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välille.Xxxxxxxxx kahden vuoden aikana SeAMKissa on 1) benchmarkattu hyviä kaupallistamiskäytänteitä lähinnä muista yliopistoista,

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseen. Korkeakoulujen koulutusvastuita ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä ja lisäävät opiskelijan Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatäysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja opiskelijapalveluitatutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä luovat kannusteita niintyöllistymisen edellytysten parantamisesta. Metropolia ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, että opetusjärjestelyt joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Metropolia, Laurea ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena sitenja toteuttavat sopimuskaudella yhteisen opetustarjonnan ja digitaalisen kampuksen, että tutkintoon johtava koulutus jotka ovat avoimesti kaikkien kolmen korkeakoulun opiskelijoiden saatavilla. Ammattikorkeakoulu toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuudenohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja työelämään. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean liittoumalla vahvistetaan ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Metropolia lisää yhteistyötä TKI-toiminnassa Aalto-yliopiston kanssa hyödyntäen kummankin vahvuuksia sekä edistää tutkimusinfrastruktuurien ja -tilojen tehokasta käyttöä. Ammattikorkeakoulun ulkoisen TKI-rahoituksen määrä nousee sopimuskauden loppuun astimennessä tasolle 7,5 miljonaa euroa vuodessa. Yliopistot Tästä rahoituksesta 50 % tulee Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean yhteisestä hanketoiminnasta. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Kajaanin ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Kajaanin ammattikorkeakoulu rakentaa ja ottaa käyttöön kansallisia digitalisaation hyödyntämisen ja opetuksen yhteistyörakenteiden malleja. Ammattikorkeakoulussa on käytössä yhteiset, toisen asteen oppilaitosten ja yliopistojen kanssa toimivat väyläopinnot vahvuusaloilla työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä. Kajaanin ammattikorkeakoulu tuottaa yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa väyläopintoja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoille siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaanne ovat valtakunnallisesti käytettävissä vuodesta 2017 lähtien. Yliopistot Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustatutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. CEMIS:n toimintaa ja innovaatioiden kaupallistamisosaamista vahvistetaan hankkimalla sen toimintaan lisää kansallista ja kansainvälistä rahoitusta. Ammattikorkeakoulu lisää TKI-toimintaan kohdennettavaa omaa rahoitustaan. Ammattikorkeakoulun ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrä nousee tasolle 4,4 miljoonaa euroa vuoden 2020 loppuun astimennessä. Yliopistot Opiskelijoiden roolia TKI-toiminnassa kasvatetaan osallistamalla siihen kaikki opiskelijat. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Korkeakouluyhteisö voimavarana Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut parantavat opetuksen nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja hyvän oppimisen edellytyksiäopettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Opetuksen laatu ja opiskelijapalaute vaikuttavat myös korkeakoulujen rahoitukseenKorkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulujen koulutusvastuita Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja koskevat säännökset uudistetaan niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Lapin yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaanyhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopistot Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto uudistaa ja ammattikorkeakoulut huolehtivat siitämonipuolistaa opetusmenetelmiä ja lisää erityisesti verkkovälitteistä opetustarjontaa sekä etäosallistumismahdollisuuksia. Yliopisto mahdollistaa ympärivuotisen opiskelun lisäämällä kesälukukaudella tarjottavia opintoja, ohjausta ja tenttimahdollisuuksia. Yliopisto lisää tutkintojen työelämärelevanssia ja tutkinnonsuorittaneiden ripeää työllistymistä kytkemällä työelämälähtöisiä ja työelämätaitoja edistäviä tutkinnon osia sekä kandidaatin- että koulutus rakentuu kokonaisuuksista, jotka helpottavat koulutukseen hakeutumista, edistävät opintojen etenemistä maisterintutkintoon. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää eri alojen opetustaavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät ohjausprosesseja ja opiskelijapalveluita, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä luovat kannusteita niin, että opetusjärjestelyt ja -sisällöt tukevat tutkintojen suorittamista ja sitouttavat opiskelijat opintoihin. Yliopistot jatkavat tohtorikoulutuksen rakenteiden ja prosessien uudistamista ja tehostamista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulut kehittävät tutkinnon jälkeistä koulutusta tukemaan työelämän uusiutumista, toimialojen muutosta ja korkeakoulutettujen erikoistumista sekä osaamisen laajentamista. OKM ja korkeakoulut valmistelevat tavoitteet erikoistumiskoulutuksen kehittämiselle ja laadunvarmistukselle. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville mahdollistetaan oma kiintiö. Sen käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Tavoitteena on selkeästi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmää uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä. Korkeakoulut ja OKM huolehtivat yhdessä korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja korkeakouluopintojen rakenteiden uudistamisesta sopimuskauden aikana. Korkeakoulut mukauttavat haku- ja valintapalveluihin liittyvät tietojärjestelmänsä yhteensopiviksi korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta toteutettavan valtakunnallisen yhteishaun kanssa. Korkeakoulut edistävät toiminnallaan koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, purkaa segregaatiota ja vähentää sosio-ekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa ja pääsemisessä. Yliopistot ottavat käyttöön valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän siten, että sitä voidaan hyödyntää yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Yliopistot vahvistavat oman strategiansa mukaisia tutkimusaloja ja korkeatasoisia tutkimusympäristöjä. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan sekä luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta lisätään, samoin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ottaen erityisesti huomioon tulevaisuuden suuret haasteet. Yliopistot vastaavat tohtorikoulutuksen korkeasta laadusta. Yliopistot lisäävät tutkijankoulutuksessa yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja ylläpitävät tarkoituksenmukaisia kansallisia monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja kansainvälisiä verkostojatyöelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistot huolehtivat Suomen Akatemian tohtoriohjelmapäätösten velvoitteet tohtoriohjelmakausien loppuun astiKorkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopistot Lapin yliopisto vahvistaa tutkimuksen laatua yhteistyössä tutkimusintensiivisten, erityisesti strategisesti merkittävien arktisen yliopistoverkoston toimijoiden kanssa. Yliopisto kehittää toimintamalleja, jotka syventävät tutkimusalojen yhteistyötä, kansainvälisyyttä ja tutkimustoiminnan vaikuttavuutta. Koulutukseen ja tutkimukseen sisällytetään elementtejä, jotka tukevat osaamisen hyödyntämistä ja valmistuneiden työllistymistä. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle kolme. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraatasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Julkaisemista korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa lisätäänKorkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Yliopistot luovat edellytyksiä tieto- Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja viestintätekniikan syvälliseen sitouttavat henkilöstöä ja laajamittaiseen hyödyntämiseen opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja kannustavat tutkijoita sen käyttöön tieteenala- ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja organisaatiorajat ylittäen. Ammattikorkeakoulut tukevat alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä osallistuvat hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteistyötä innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa toimien aktiivisesti osaamiskeskittymien uuden tiedon tuottajina ja kehittäjinä. Tutkimuksen vahvuusalueilla toisiaan täydentävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat vetovoimaisia keskittymiä. Yhteiset tutkimushankkeet ja infrastruktuurit luovat uudenlaisia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välillekäytäntöjen kehittämisessä.