Sairauspoissaolot. 47 § Oikeus sairauslomaan Toimihenkilöllä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sai- raudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.
Sairauspoissaolot. Toimihenkilöllä on oikeus saada sairauspoissaolo, jos hän on todis- tetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Sairaalassa sairauden tai sen epäilyn takia tarpeellisissa tutkimuksissa tai hoidossa olon katsotaan yleensä osoittavan, että toimihenkilö on sai- rauden takia kykenemätön työhönsä ja poissaolon ajalta voidaan tällä perusteella maksaa palkkaa. Palkkaa maksetaan seuraavasti: • säännöllinen kuukausipalkka vähentämättömänä yhteensä enintään 60 sairauspäivältä kalenterivuodessa, • 75 % säännöllisestä kuukausipalkasta siltä osin kuin sairaus- päivien lukumäärä kalenterivuodessa on yhteensä yli 60, • 60 % säännöllisestä kuukausipalkasta siltä osin kuin yhdenjak- soisten sairauspäivien lukumäärä ylittää 180. Sairausajan palkkaa maksetaan kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen vähentämättömänä 60 sairauspäivältä myös silloin, kun yhdenjaksois- ten sairauspoissaolopäivien määrä on ylittänyt 180 päivää. Toimihenkilöllä on oikeus tämän pykälän mukaiseen palkkaan yhden- jaksoiselta sairauspoissaololta enintään vuoden ajalta. Tätä moment- tia sovelletaan, kun vuoden aika ylittyy 1.2.2018 tai sen jälkeen. Sai- rauspoissaolot katsotaan yhdenjaksoiseksi, jollei toimihenkilö ole nii- den välissä ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työ- päivinä tai jolleivät sairauspoissaolot ole johtuneet selvästi eri sairaus- tapauksista taikka eri tapaturma-, ammattitauti- tai väkivaltatapauk- sista. Palkkaa ei makseta silloin, kun toimihenkilö on itse tai toisen avulla tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tahi estänyt parantumisen taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti vaikuttanut sairauden, vian tai vamman syntymiseen tai parantumiseen.
Sairauspoissaolot. Sairauspoissaolosta on aina ilmoitettava rehtorille. Jos sairauspoissaolosi on pitkä ja tarvitset sijaista, on välttämätöntä neuvotella rehtorin/apulaisrehtorin kanssa.
Sairauspoissaolot. Sairauspoissaoloja oli yhteensä 971 päivää (joista 828 työpäiviä)117 henkilöllä. Luvuissa on huomioitu kaikki vuoden aikana Ratassa työskennelleet. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,3 eli 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2002. Poissaoloprosentti on laskettu käyttä- mällä suhdelukuna henkilötyövuosien mukaista säännöllisten työpäivien määrää. Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä on kasvanut 7 % edellisvuoteen verrattuna. Tarkasteltaessa sairauspoissakertoja pituuden mukaan jaoteltuina saadaan seuraava tilasto: Poissaolokertoja 290 34 10 Sairastaneita henkilöitä 108 28 10 Poissaolokertojen määrä yhteensä on kasvanut 7 %. Suurin suhteellinen nousu (21 %) on keskipitkissä, 4-10 päivää kestävissä poissaoloissa. Pitkien, yli 10 päivää kestävien poissaolojen määrä on hieman laskenut. Vaikka lyhyiden (1-3 pv) sairauspoissaolokertojen määrä on kasvanut, on niiden osuus kai- kista poissaolokerroista pysynyt lähes ennallaan ja on 86,8 % (87,1 % vuonna 2002). Ly- hyiden poissaolojen seuranta osastoilla on tärkeä henkilöstöjohtamisen työkalu. Sairauspoissaoloja ei ollut lainkaan 52 henkilöllä ja terveysprosentti oli näin 30,8 %, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuotena. Verrattaessa yllämainittuja tunnuslukuja vuoden 2003 henkilöstöjohtamisen benchmarking- tutkimukseen osallistuneiden yritysten lukuihin voidaan todeta, että Ratan sairauspoissaolo- prosentti alitti vertailuyritysten mediaanin (3,5 %), mutta lyhyiden poissaolokertojen osuus ylitti merkittävästi vertailuyritysten mediaaniarvon (63,8 %) ja terveysprosentti oli alempi kuin vertailuyritysten mediaani (34,7 %). Työ- ja työmatkatapaturmia sattui vuoden aikana 5 kpl, joista kaksi oli työtapaturmia. Pois- saolopäiviä kertyi uusien ja edellisvuonna sattuneiden työtapaturmien vuoksi yhteensä 15 päivää (joista 8 työpäivää) vuoden aikana. Vuonna 2002 sattui 7 tapaturmaa ja poissaolo- päiviä oli 26. Ratan henkilöstölle järjestetyn työterveyshuollon bruttokustannukset vuonna 2003 olivat 94 000 euroa eli 681 euroa/henkilö. Kustannuksiin eivät sisälly Suomen Pankin hallinnolli- set kustannukset. Kelan korvaukset kustannuksista olivat 42 000 euroa eli 304 eu- roa/henkilö. Korvausten suuri osuus johtui siitä, että kahden eri vuoden työnantajakorvaus- ten maksu osui tarkasteluvuodelle. Hammashoidon osuus työterveyshuollon nettokustannuksista oli 11 000 euroa eli 80 eu- roa/henkilö. Kela korvasi SVL:n mukaisen osuuden vuoden 1945 jälkeen syntyneiden kus- tannuksista. Työterveyshuollon bruttok...
Sairauspoissaolot