Common use of TUTKINTOTAVOITTEET Clause in Contracts

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 Kasvatusalat, taiteet Ylemmät korkeakoulututkinnot 615 Yhteiskuntatieteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 humanistiset alat 175 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet 355 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä palvelualat 418 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 45285 Yliopistokohtaiset tavoitteet Tohtorin tutkinnot 25 Alemmat korkeakoulututkinnot 550

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 403 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 110 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 170 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452123 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 56

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 3 190 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 340 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 1 200 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 300 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 4521 350 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 600

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 460 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 120 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 620 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 270 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452450

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 098 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 18 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 450 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 300 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452330 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 Kasvatusalat, taiteet Ylemmät korkeakoulututkinnot 2 300 Taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- 260 Yhteiskuntatieteet ja hyvinvointialat 644 humanistiset alat 50 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet 440 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä palvelualat 418 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat 1 550 Yliopistokohtaiset tavoitteet Tohtorin tutkinnot 280 Alemmat korkeakoulututkinnot 1 790 Yliopisto ottaa rakennusalan koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet ja elokuvakoulutuksessa elokuva- ja tv-käsikirjoituksen kehittämistarpeet sekä maatalous- huolehtii liikennetaloustieteen opetuksen ja metsätieteelliset alat 452tutkimuksen kehittämisestä.

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 750 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 240 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 610 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 470 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452430 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 250 Ammattikorkeakoulu ottaa koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 350 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 80 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 Liiketalous270 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 80 Sopimus, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Humanistinen ammattikorkeakoulu Sivu 4(6)

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 480 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 90 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 520 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 250 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452620 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 200 Ammatillinen opettajankoulutus 220

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 2 070 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 120 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 720 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 430 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452800 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 350 Ammatillinen opettajankoulutus 240

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sivu 5(7) Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 815 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 60 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 270 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 215 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452270 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 115

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 Kasvatusalat, taiteet Ylemmät korkeakoulututkinnot 270 Taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- 270 Tohtorin tutkinnot 20 Alemmat korkeakoulututkinnot 185 Taideyliopisto palasi vuonna 2021 alempien ja hyvinvointialat 644 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452ylempien korkeakoulututkintojen osalta tavoitteen mukaiselle tasolle. Tohtorintutkintojen määrä saatiin hienoiseen nousuun. Jatko-opintojen sujuvuuden varmistamiseen on kiinnitetty huomiota.

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Centria-ammattikorkeakoulu Sivu 3(5) Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 575 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 20 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 200 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 175 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452180 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 70

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 Kasvatusalat, taiteet Ylemmät korkeakoulututkinnot 518 Kasvatusalat 123 Taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- 94 Yhteiskuntatieteet ja hyvinvointialat 644 humanistiset alat 141 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet 138 Terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat 418 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 45222 Yliopistokohtaiset tavoitteet Tohtorin tutkinnot 27 Alemmat korkeakoulututkinnot 550 Lapin yliopiston opettajankoulutuksen koulutustavoitteet kaudella 2021-2024 ovat vuosittain: luokanopettajat 80.

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Satakunnan ammattikorkeakoulu Sivu 5(8) ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 060 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 20 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 370 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 340 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452330 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 156

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 725 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 45 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 320 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 150 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452210 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 100 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet. Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Karelia-ammattikorkeakoulu Sivu 3(5)

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 380 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 70 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 325 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 255 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452730 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 280 Ammatillinen opettajankoulutus 400

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 480 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 90 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 520 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 250 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452620 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 200 Ammatillinen opettajankoulutus 220 Korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen edellyttää tutkintokattojen tarkastelua, erityisesti Sote- ja liiketalouden aloilla.

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 750 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 240 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 610 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 470 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452430 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 250 Ammattikorkeakoulu ottaa koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet. LABin strategian keskeisenä tavoitteena on kasvattaa korkeakoulutettujen määrää ja nostaa koulutustasoa työelämässä. Strateginen uudistuminen vie aikaa ja sitoo resursseja, mikä saattaa näkyä väliaikaisena tuloksen notkahduksena. LAB ei onnistunut saavuttamaan vuoden 2021 AMK-tutkintotavoitettaan, kun joulukuussa valmistuneiden määrä jäi selvästi ennakoitua vähäisemmäksi. Erityisesti tekniikan ja liiketalouden valmistuneiden määrä jäi alle tavoitteen. Haasteita on ollut opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja jaksamisessa mm. koronan vuoksi, ja osalla opiskelijoista valmistuminen siirtyi seuraavaan vuoteen esim. opinnäytetyön loppuvaiheen venymisen ja työharjoittelun viivästymisen takia. Xxxxxxxxxxx suorittaneet opiskelijat valmistuivat kuitenkin aiempaa useammin tavoiteajassa, ja LAB sijoittui valtakunnallisessa rankingissa toiseksi. YAMK-tutkinnoissa LAB ylitti tutkintotavoitteensa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumisen edistämiseksi tehdään yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Suunnitelma kv-opiskelijoiden integroimiseksi osaksi korkeakoulua ja suomalaista työelämää laaditaan vuoden 2022 aikana. Tiivis työ- ja elinkeinoelämäyhteistyö on LABin toiminnan perusta. Xxxxxxxxx kanssa toteutettu TKI-toiminta näkyy jatkossa entistä vahvemmin opetuksessa ja sen sisällöissä ja opiskelijoiden mahdollisuus suorittaa opintoja käytännönläheisessä kehittämistoiminnassa kasvaa. Tämä palvelee yritysten tarpeita ja LABista valmistuvia opiskelijoita. Pitkän aikavälin pyrkimyksenä on kehittää LABia yhä vahvemmaksi työelämän kehittämiskumppaniksi.

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Turun ammattikorkeakoulu Sivu 3(6) Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 2 210 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 170 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 900 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 390 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452750

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 380 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 70 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 325 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 255 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452730 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 280 Ammatillinen opettajankoulutus 400 Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Hämeen ammattikorkeakoulu Sivu 4(6)

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 705 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452705 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 90

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa. Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Vaasan ammattikorkeakoulu Sivu 4(6) Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 618 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 104 590 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 644 170 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 418 160 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 452260 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 58