Common use of TUTKINTOTAVOITTEET Clause in Contracts

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 350 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 80 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 270 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.80 Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Humanistinen ammattikorkeakoulu Sivu 4(6)

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 705 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 705 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.90

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 Kasvatusalat, taiteet Ylemmät korkeakoulututkinnot 518 Kasvatusalat 123 Taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- 94 Yhteiskuntatieteet ja hyvinvointialat 450 humanistiset alat 141 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet 138 Terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat 300 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 Ammattikorkeakoulukohtaiset 22 Yliopistokohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeetTohtorin tutkinnot 27 Alemmat korkeakoulututkinnot 550 Lapin yliopiston opettajankoulutuksen koulutustavoitteet kaudella 2021-2024 ovat vuosittain: luokanopettajat 80.

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sivu 5(7) Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 815 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 60 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 270 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 215 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 270 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.115

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Turun ammattikorkeakoulu Sivu 3(6) Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 2 210 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 170 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 900 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 390 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.750

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Centria-ammattikorkeakoulu Sivu 3(5) Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 575 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 20 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 200 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 175 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 180 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.70

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 Kasvatusalat, taiteet Ylemmät korkeakoulututkinnot 615 Yhteiskuntatieteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 humanistiset alat 175 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet 355 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä palvelualat 300 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 Ammattikorkeakoulukohtaiset 85 Yliopistokohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.Tohtorin tutkinnot 25 Alemmat korkeakoulututkinnot 550

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 480 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 90 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 520 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 250 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 620 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet200 Ammatillinen opettajankoulutus 220 Korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen edellyttää tutkintokattojen tarkastelua, erityisesti Sote- ja liiketalouden aloilla.

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Satakunnan ammattikorkeakoulu Sivu 5(8) ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 060 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 20 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 370 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 340 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.156

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 Kasvatusalat, taiteet Ylemmät korkeakoulututkinnot 270 Taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- 270 Tohtorin tutkinnot 20 Alemmat korkeakoulututkinnot 185 Taideyliopisto palasi vuonna 2021 alempien ja hyvinvointialat 450 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeetylempien korkeakoulututkintojen osalta tavoitteen mukaiselle tasolle. Tohtorintutkintojen määrä saatiin hienoiseen nousuun. Jatko-opintojen sujuvuuden varmistamiseen on kiinnitetty huomiota.

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 2 070 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 120 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 720 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 430 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 800 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.350 Ammatillinen opettajankoulutus 240

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 750 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 240 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 610 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 470 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 430 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 250 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Vaasan ammattikorkeakoulu Sivu 4(6) Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 590 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 170 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 160 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 260 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.58

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 460 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 120 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 620 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 270 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.450

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 Kasvatusalat, taiteet Ylemmät korkeakoulututkinnot 2 300 Taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- 260 Yhteiskuntatieteet ja hyvinvointialat 450 humanistiset alat 50 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet 440 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä palvelualat 300 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 Ammattikorkeakoulukohtaiset 1 550 Yliopistokohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu Tohtorin tutkinnot 280 Alemmat korkeakoulututkinnot 1 790 Yliopisto ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeetkehittämistarpeet ja elokuvakoulutuksessa elokuva- ja tv-käsikirjoituksen kehittämistarpeet sekä huolehtii liikennetaloustieteen opetuksen ja tutkimuksen kehittämisestä.

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 Ylemmät korkeakoulututkinnot 890 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet 260 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä palvelualat 300 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 Ammattikorkeakoulukohtaiset 630 Yliopistokohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.Tohtorin tutkinnot 66 Alemmat korkeakoulututkinnot 800

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 380 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 70 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 325 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 255 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 730 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.280 Ammatillinen opettajankoulutus 400 Sopimus, kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Hämeen ammattikorkeakoulu Sivu 4(6)

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 380 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 70 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 325 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 255 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 730 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.280 Ammatillinen opettajankoulutus 400

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 480 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 90 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 520 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 250 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 620 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.200 Ammatillinen opettajankoulutus 220

TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 3 190 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 340 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 1 200 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 1 350 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.600