Työaikalisät Mallilausekkeet

Työaikalisät. Jos työtä tehdään av-käännösyrityksen työmääräyksen mukaisesti iltatyönä, maksetaan kello 18.00– 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä 25 %. Jos työtä tehdään av-käännösyrityksen työmääräyksen mukaisesti yötyönä, maksetaan kello 22.00–8.00 välisenä aikana tehdystä työstä 50 %. Jos työtä tehdään av-käännösyrityksen työmääräyksen mukaisesti lauantaina, maksetaan kello 18.00 asti tehdystä työstä 25 % ja sen jälkeen tehdystä työstä 50 %. Jos työtä tehdään av-käännösyrityksen työmääräyksen mukaisesti sunnuntaityönä, maksetaan 100 %. Sunnuntaityönä pidetään työtä, joka tehdään sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pääsiäislauantaina, juhannuksena sekä juhannus- ja jouluaattona, samoin kuin uudenvuoden- ja vapunaattona kello 18.00 jälkeen. Määrättäessä työntekijä edellä tarkoitettuun työhön on työmääräystä annettaessa samalla arvioitava työhön tarvittava aika. Työaikalisien mukainen lisäkorvaus maksetaan, jos työ edellyttää sen tekemistä mainittuna aikana ja siitä on sovittu etukäteen.
Työaikalisät. Lisätään työehtosopimuksen kohtaan 3.3. uusi ala- kohta 3:
Työaikalisät. Iltalisä maksetaan kello 18.00 jälkeen tehdystä työstä. Lauantai- ja aattolisä maksetaan kello 15.00 jälkeen tehdystä työstä. Aattolisää maksetaan seuraavilta päiviltä: loppiaisaatto, kiirastorstai, helators- taita edeltävä päivä, pyhäinpäivän aatto ja uudenvuodenaatto. Jouluaattona aattolisä maksetaan koko työvuoron ajalta. Työaikalisät maksetaan myös provisiopalkkaiselle työntekijälle provisioansion / takuupalkan lisäksi. Sunnuntaina ja pyhäpäivänä tehdystä työstä maksetaan työaikalain mukaisesti kaksinkertainen palkka. Lisäksi maksetaan lain ja työehtosopimuksen mukaiset muut korvaukset. Provisiopalkkaisen työntekijän sunnuntaityökorvaus lasketaan takuupalkan suuruisena tuntipalkkana. Ilta- sekä lauantai- ja aattolisä‌‌‌‌ Iltalisä Lauantai- ja aattolisä 1.2.2016 - 31.10.2016 2,67 € / h 3,90 € / h 1.11.2017–31.10.2018 3,00 € / h 4,90 € / h
Työaikalisät. 6. Työaikalisät määräytyvät Kaupan työehtosopimuksen myyjien määräysten mukaan.
Työaikalisät. Opettajan vuotuinen työaika voi olla 1500 - 1700 tuntia. Palkka on vastaavassa suhteessa kokoaikaisen opettajan työaikaan 1500 tuntia. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka jaettuna luvulla 125. Yli 1 700 tuntia ylittävä vuosityöaika edellyttää asiasta sopimista opettajan kanssa. Tästä lisätyöstä maksetaan jokaiselta tunnilta 1. momentin mukainen korvaus 50 prosentilla korotettuna. Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan iltalisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen työtehtävän alkamisesta. Työn alkamisen ja lisän maksamisen osalta ei huomioida 3 §:n mukaista sitomatonta työaikaa. Iltalisä on 1. momentin mukainen korvaus 50 prosentilla korotettuna. Työnantajan lauantaihin, sunnuntaihin, arkipyhiin ja arkipäiviin klo 22.00 ja 7.00 välille työaikasuunnitelmassa määräämä työ on viikonloppu/yötyötä, josta maksetaan 1. momentin mukainen korvaus 50 prosentilla korotettuna. Samalta työtunnilta ei makseta työaikalisää kuin yhdellä 3 ja 4 momenttien mukaisella perusteella.
Työaikalisät. Työaikalisiä ei koroteta. fluottamusmieskorvausta korotetaan 1.7.2020 lukien 3,2 %:lla koko sopimuskaudelle.
Työaikalisät. Työaikalisiä korotetaan 1.11.2010, vuonna 2011 ja vuonna 2012 yleisko- rotuksella. Iltalisä kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana on 4,62 euroa tunnilta, lau- antailisä kello 15.00 jälkeen sekä joulu- ja juhannusaattona kello 12.00 jälkeen on 4,93 euroa tunnilta ja yötyölisä kello 22.00 ja 08.00 välisenä aikana 5,26 euroa tunnilta.
Työaikalisät. Työaikalisät määräytyvät kaupan työehtosopimuksen toimihenkilöitä koskevien määräysten mukaisesti.

Related to Työaikalisät

  • Työaika Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

  • Työaikapankki Työnantaja ja luottamushenkilö voivat sopia työaika- pankin käyttöönotosta yrityksessä. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimer- kiksi • työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita • mahdollisia työajan lyhennysvapaita • liukuvan työajan kertymää • vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia • vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilomaa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai • vapaaksi vaihdettua lomarahaa. Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimää- räistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaa- ta, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumisjärjes- telmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otet- taessa sovittu. Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäi- sen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaika- lain mukaiset vanhentumisajat. Toimihenkilön palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomaker- tymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kerty- neet vapaat maksetaan rahana. Toimihenkilölle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Luottamushenkilölle annetaan vuosittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyis- tä vapaista. Luottamushenkilö ja työnantajan edustaja seuraavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työsuojelullisista syistä. Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työnvähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista. Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista: • ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin • mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä säästetään sekä menettelytavat siitä, kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa • vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin • kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi • miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja • menettelytavoista toimihenkilön ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana • missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan • kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamushenkilön kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

  • Toimitusaika Ellei toisin ole sovittu, toimitusaika on luettava alkavaksi siitä alla mainitusta ajankohdasta, joka on myöhäisin:

  • Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä voi kysyä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info.joukkoliikenne.uus(at)xxx-xxxxxx.xx

  • Voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa terveyspalvelualan työehtosopimuksen osana. Hyvinvointiala HALI ry Terveyspalvelualan Unioni ry LUOTTAMUSMIES- SOPIMUS‌

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.5.2022–30.4.2024 saakka jatkuen senkin jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Irtisanomisaika 1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on, ellei pidemmästä irtisano- misajasta ole sovittu, enintään 5 vuotta yli 5–enintään 10 vuotta yli 10–enintään 15 vuotta yli 15 vuotta 1 kuukausi 2 kuukautta 3 kuukautta 4 kuukautta

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Sopimusmuutokset JYSE luvussa 22 tarkoitettuja sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on Tilaajan ja Palveluntuottajan organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Sopimuksen yhteyshenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa Sopimusta.

  • Koeaika Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään 3 kuu- kautta, ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 lu- vun 4 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Kuutta kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työ- sopimuksen kestoajasta. Työsopimusta ei voi solmia koeajaksi silloin, kun työntekijä tu- lee 5 vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavan kaltaisiin tehtäviin, missä hän on jo aikaisemmin ollut.