Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet. Osaamisen kehittämisessä Digi- ja väestötietovirasto panostaa digitalisaatioon. Kaikilla viraston virkamiehillä tulee olla hyvät perustason digitaidot, jotka hankitaan mm. eOppivan kautta. Tämän lisäksi osaamisessa panostetaan ketterään toimintatapaan ja osaamisiin, joita edellytetään asiakaskokemuksen parantamisessa. Liikkuvuuden edistämissä Digi- ja väestötietovirasto tulee kehittämään sisäistä urakiertoa mahdollistamalla henkilöstölleen eri tehtävien kokeilemisen sekä osaamisen laajentamisen työn ohessa. Rekrytointien osalta selvitetään mahdollisuuksien mukaan ensin sisäiset mahdollisuudet, jonka jälkeen rekrytoidaan henkilöitä, joiden kehityspotentiaali on mahdollisimman suuri. Henkilökiertoon kannustetaan etenkin tilanteissa, joissa kaikki osapuolet hyötyvät henkilökierrosta. Valtion työnantajakuvaa kehitetään aktiivisella näkymisellä ja viraston työn esittelyllä mm. sosiaalisessa mediassa. Digi- ja väestötietovirasto panostaa työnantajana aika- ja paikkariippumattomaan työhön, mahdollisimman suureen joustavuuteen sekä rohkeuteen, joka näkyy myös asiakkaille sekä työnantajaviestinnässä.
Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet. Osaamisen kehittäminen
Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet. Tilastokeskus uudistaa organisaatiorakenteen vuoden 2020 aikana. Organisaatiorakenteen, siihen liittyvän johtamismallin ja tilastotuotantoprosessin uudistaminen vaikuttavat erityisesti osaamista, mutta myös liikkuvuutta koskevien tavoitteiden asetantaan.
Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet. Osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen muodostavat tutkimuslaitoksen koko ydin- toiminnan perustan. Uuden tiedon tuottaminen ja olemassa olevan tiedon kriittinen arviointi tutkimusten, selvitysten, analyysien ja arviointitoiminnan kautta päätök- senteon tueksi ei ole mahdollista ilman jatkuvaa panostusta uuden oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Entistä monimutkaisempien ja moniulotteisempien on- gelmien ja tutkimuskysymysten ratkaiseminen edellyttää yhä useammin eri tutki- musalueiden välistä sisäistä tiivistä yhteistyötä, ja henkilöstöä kannustetaan tällai- seen yhteistyöhön. Osaamisen kehittämisen kannalta tiiviin sisäisen yhteistyön lisäksi laaja ja syvälli- nen yhteistyö muiden alan tutkimuslaitosten ja yliopistojen laitosten kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on ratkaisevassa asemassa osaamisen kehittämisessä. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää edelleen tutkimuslai- tokselta vahvaa tukea ja riittäviä resursseja edistää tutkijoiden liikkuvuutta kansal- lisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa, tutkimusryhmissä ja muissa toi- minnan kannalta relevanteissa organisaatioissa. Työskentely verkostoissa vaatii systemaattista ja pitkäjänteistä työtä eikä verkos- tojen toimivuutta tule pitää itsestäänselvyytenä. VATT:n tavoitteena on, että tutki- joiden mahdollisuudet työskennellä myös kansainvälisissä yliopistoissa tai tutki- musryhmissä säilyvät vähintään entisellä tasolla. Lisäksi koti- ja ulkomaiset tutki- javierailut ovat merkittävä tapa kehittää organisaation osaamista ja verkottumista. Myös tutkimuksen tukipalveluissa toimivaa henkilöstöä kannustetaan liikkuvuu- teen, kun tavoitteena on oman osaamisen kehittäminen. Tiivis yhteys oman osaa- misalan asiantuntijaverkostoihin mahdollistaa jatkuvan säännöllisen osaamisen uudistamisen, kehittämisen ja uusien työtapojen omaksumisen. Xxxxxxxxx tehtä- vien näkökulmasta erityisesti valtion yhteiset laajenevat konsernipalvelut ja auto- matisaatio mahdollistavat jatkossa uudentyyppisen roolin ja palvelurakenteen vi- rastossa ja tässä kehityksessä VATT näkee mahdollisuuksia muutoksiin vuoden 2020 aikana. VATT edistää tutkimuksella korkeatasoiseen tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa ja tukee sitä kautta päätöksentekijöitä, asiantuntijoita ja vaikuttaa yhteiskunnalli- seen keskusteluun. Tämä antaa hyvän lähtökohdan tukea luontevasti myös valtion työnantajakuvaa modernina ja aikaansa seuraavana virastona, jossa tehdään yh- teiskunnallisesti hyvin merkityksellistä työtä. Perusteht...
Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet. Osaamisen kehittäminen eOppivaa ja työssäoppimista hyödyntäen varmistaen tulevaisuu- den strategiset kyvykkyydet ja osaamistarpeet. Liikkuvuuden edistäminen hyödyntäen henkilökierto- ja virkavapausmahdollisuuksia. Osallistutaan yhteistyöprojekteihin ja verkostoihin. Mittarina voidaan seurata projektien erillismäärärahalla rahoitettavia henkilöstöresursseja (htv). Kiekun avulla voidaan seurata, kuinka paljon henkilöresurssia on virkavapaalla muilla työnantajilla (pv). Valtion työnantajakuvan kehittäminen viestimällä LinkedInissä ja Twitterissä ajankohtai- sista asioista ja avoimista työpaikoista.
Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet. Vuoden 2019 strategisessa henkilöstösuunnittelussa tulevaisuuden osaamistarpeiden mukai- sesti määriteltiin Verohallinnon tulevaisuuden tavoiteroolit ja rooleille osaamiset. Vuonna 2020 osaamisen kehittämisessä keskitytään näiden osaamisten kehittämiseen. Tavoiteosaamisten lisäksi osaamisen kehittämisessä korostuu itsensä johtamiseen, muutoskyvykkyyteen ja oman työn jatkuvaan kehittämiseen liittyvät osaamiset. Näitä osaamisia kehitetään pääsääntöisesti työssä oppimisella, yhdessä kokeilemalla ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Osaamisen arvioinnissa hyödynnetään Osaavaa, ja eOppiva on yksi osaamisen kehittämisen väline henki- löstön osaamisen kehittämisessä. Vuonna 2020 Verohallinnossa tehdään paljon toimintatapojen uudistamiseen liittyviä hankkeita ja kokeiluita, joissa työskennellään yksikkörajoja ylittävissä tiimeissä. Näin toteutetaan sisäistä liikkuvuutta. Henkilöstöä kannustetaan myös ulkoiseen tehtäväkiertoon. Verohallinto osallistuu aktiivisesti virastojen välisiin yhteiskehittämishankkeisiin, joissa jaetaan osaamista ja kehitetään yhdessä Henkilöstöjohtamisen uudistamisohjelmassa sovituissa kokeiluissa. Verohallinnossa nähdään työnantajakuvan kehittyvän parhaiten sisäistä työntekijäkokemusta kehittämällä. Valtionhallinnon henkilöstöjohtamisen uudistamisohjelmassa osallistutaan kokei- luihin, jotka koskevat työnantajakuvaa ja viestintää sekä rekrytointiprosessia ja hakijaviestin- tää. Näiden lisäksi Xxxxxxxxxxxx on mukana kehittämässä dialogista työ- ja palautekulttuuria sekä valmentavaa johtamiskulttuuria. Verohallinto huolehtii henkilöstön työkyvystä ja työn tekemisen edellytyksistä. Työterveyshuol- lon kanssa rakennetaan uusi toimintamalli, jolla pyritään vaikuttamaan ennakoivasti sairaus- poissaoloihin ja keskittämään mahdolliset työkykyä kehittävät tekemiset ennakoivasti ja riskipe- rusteisesti. Tässä hyödynnetään uutta terveyskyselyä, joka tehdään ensimmäisen kerran koko Verohallinnolle vuonna 2020, VMBaroa ja pulssikyselyjä sekä työkykyjohtamisen keinoja. Verohallinto kiinnittää erityistä huomiota työelämän monimuotoisuuteen toiminnallisessa ja hen- kilöstöpoliittisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa. Tasa-arvon toteutumisen mit- tarina Verohallinto käyttää Vmbaron mittaria ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Mittari Toteuma 2018 Tavoite 2019 Toteuma 2019 Tavoite 2020 Alustava tavoite 2021 Alustava tavoite 2022 Alus- tava ta- voite 2023 Ihmisten yhden- vertaisuuden to- teutuminen työ- yhteisössäni VMBaro 3,78 - 3,85 3,8...
Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet. Valtion yhteisten HR-teemojen tavoitteet on kuvattu tarkemmin edellä kohdassa 5. Yhteenve- tona voidaan todeta, että osaamisen kehittämiseen liittyviä tulostavoitteita virastolla on useita, mutta keskeisimpiä näistä ovat verkostojen hyödyntäminen, vertaisoppiminen, yhteistyön sy- ventäminen useilla eri substanssialueilla kansallisten ja kansainvälisten viranomaisyhteistyö- kumppaneiden kanssa, lukuisissa kansainvälisissä työryhmissä mukana olo ja vaikuttaminen omien horisontaalisten vastuualueiden mukaisesti sekä valtionhallinnon yhteisen oppimisalus- tan eOppivan käytön tehostaminen. Kaikkia osaamisen kehittämisen toimenpiteitä tuetaan uu- den Osaava-järjestelmän käyttöönotolla vuoden 2020 alusta, mikä tuo entistä paremmat väli- neet henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatimiselle ja seurannalle. Liikkuvuuden edistämisessä virastossa keskitytään tiedon ja osaamisen liikkuvuuteen sekä verkostojen kautta oppimiseen ja osaamisen jakamiseen kuten myös yhteistyöhankkeisiin mui- den kotimaisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa. Valtion työnantajakuvan kehittäminen näkyy sekä rekrytoinneissa että uusien työntekijöiden ja harjoittelijoiden työnohjaukseen ja kokonaisvaltaiseen kokemukseen panostamisessa. Li- säksi virastossa toteutetaan työnantajakuvan kehittämiseksi ensimmäinen työnantajamieliku- vatutkimus.