ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 6
Asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja –ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskeva työehtosopimus
10.3.2020 – 28.2.2022
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala 20
4 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen 21
4 a § Paikallinen sopiminen 22
4 b § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa 22
A. TYÖAIKALAIN 7 §:N MUKAISTA JAKSOTYÖTÄ TEKEVIEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖAIKA 23
6 § Säännöllisen työajan pituus 23
7 § Säännöllisen työajan järjestely 23
8 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan 23
10 § Työvuorojen järjestäminen ja jakaminen 26
12 § Yötyön aikahyvitys ja yötyölisä 27
13 § Työajaksi luettava aika 27
14 § Matka-ajan lukeminen työajaksi 28
15 § Muu työajaksi luettava aika 28
16 § Työajaksi rinnastettava aika 28
18 § Toinen viikoittainen vapaapäivä 29
TYÖVUOROLUETTELO JA TYÖVUOROSUUNNITELMA 31
21 § Työvuoroluettelo ja työvuorosuunnitelma 31
22 § Työvuoroluettelon muuttaminen 31
28 § Poikkeamakorvaus, vapaa-ajan poikkeamakorvaus ja koulutuskorvaus 33
35 § Poissaolon vaikutus ylityön ja lisätyön korvaamiseen 37
37 § Korvausten ja lisien perusteena olevan yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen 38
38 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi 38
40 § Säädösten, määräysten ja sopimusten nähtävänä pitäminen 39
41 § Työaikalain noudattaminen 39
B. TOIMISTOTYÖAIKAA NOUDATTAVIEN TYÖAIKA 40
SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN PITUUS JA JÄRJESTÄMINEN 40
44 § Säännöllisen työajan pituus 40
45 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan 40
TYÖAJAKSI LUETTEVA AIKA JA VARALLAOLO 41
46 § Työajaksi luettava aika 41
49 § Toinen viikoittainen vapaapäivä 42
SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN 42
58 § Korvausten ja lisien perusteena olevan yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen 45
59 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi 45
60 § Työaikalain noudattaminen 45
64 § Yrityskohtaiset järjestelyt 49
IV MATKUSTAMINEN JA MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN 51
66 § Matka- ja muuttokustannusten korvaaminen 51
V1. SAIRAUSPOISSAOLO JA SAIRAUSAJANPALKKA 52
69 § Oikeus sairausajan palkkaan 52
70 § Työsuhteen keston määräytyminen 53
71 § Työkyvyttömyyden osoittaminen 53
72 § Sairausajan palkan maksaminen 54
74 § Perhevapaat ja poissaolo pakottavasta perhesyystä 55
75 § Palkanmaksu äitiys- ja isyysvapaan ajalta 55
76 § Palkanmaksu tilapäisen hoitovapaa ajalta 56
77 § Merkkipäivät ja perhesyyt 56
78 § Maanpuolustus ja väestönsuojelu 57
79 § Keskusjärjestökokoukset 57
80 § Kunnalliset luottamustoimet 57
87 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi 60
88 § Työssäolon veroiset päivät 61
89 § Toimihenkilön oikeus vapaaseen 62
90 § Lomapäivien laskentasäännöt 62
91 § Vuosiloman antaminen ja jakaminen 63
93 § Vuosiloman antamista koskeva menettely 65
94 § Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi 65
95 § Työkyvyttömyyden tai äitiysvapaiden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohta 66
96 § Vuosiloman säästäminen 66
97 § Säästämisen vaikutus talvilomapidennykseen 67
99 § Lomaraha ja sen määräytyminen 69
100 § Säästövapaan vaikutus lomarahoihin ja vuosilomalisään 71
101 § Vuosilomakorvaus työsuhteen jatkuessa 71
102 § Vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä 71
103 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen 72
VII OSA-AIKATYÖ (OSA-AIKAELÄKE JA OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE) 73
105 § Vuosiloma osa-aikatyössä 73
107 § Ammatti- tai muu koulutus 76
IX YHTEISTOIMINTA JA HENKILÖSTÖN EDUSTUS 78
112 § Työsuojelu ja -turvallisuus sekä työ- ja suojavaatetus 78
X ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN JA TYÖRAUHA 79
113 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 79
114 § Työnseisauksen estäminen 79
XI SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN 80
115 § Voimassaolo ja irtisanominen 80
1 § Tehtäväkohtaiset ohjekuukausipalkat liikenteenohjaajille 81
2 § Tehtäväkohtaiset ohjekuukausipalkat muille toimihenkilöille 82
3 § Luettelo tehtävistä, johon työehtosopimusta tyypillisesti sovelletaan 83
KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ TEKEVIEN
TOIMIHENKILÖIDEN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 88
SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA VR-YHTYMÄSSÄ 97
LIITE 2 106
IRTISANOMISSUOJAA JA LOMAUTUSTA KOSKEVA SOPIMUS 106
LIITE 3 118
TYÖNTEKIJÄIN RYHMÄHENKIVAKUUTUS 118
LIITE 4 119
MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 119
LIITE 5 126
MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAT
SOPIMUSMÄÄRÄYKSET 126
LIITE 6 128
OHJEET TERVEYDENHUOLTOKULUJEN KORVAAMISESTA 128
LIITE 7 134
HENKILÖSTÖKOULUTUSTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET 134
LIITE 8 135
AMMATTIYHDISTYSKOULUTUSTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET 135
LIITE 9 138
SOPIMUSMÄÄRÄYKSET YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄÄN OSALLISTUVAN HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA 138
LIITE 10 142
LUOTTAMUSMIESSOPIMUSMÄÄRÄYS 142
SUHTEELLISTEN TYÖTUNTINORMIEN TAULUKOT 150
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
ASIAKASPALVELUA, LIIKENTEENHOITOA JA -OHJAUSTA SEKÄ HALLINNOLLI- SIA JA MUITA TOIMISTOTEHTÄVIÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
Aika 31.3.2020
Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Rautatiealan Unioni RAU ry:n edustajat
Allekirjoittaneet asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja mui- ta toimistotehtäviä koskevan työehtosopimuksen osapuolet ovat tänään 31.3.2020 alle- kirjoittaneet seuraavat muutokset työehtosopimukseen:
1. Sopimuskausi
Sopimuskausi alkaa 10. 3.2020 ja päättyy 28.2.2022.
2. Palkankorotus
2. 1. Vuosi 2020
Palkkoja korotetaan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus- ta lukien 2,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.
2. 2. Vuosi 2021
Palkkoja korotetaan 1.4.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus- ta lukien 1,3 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.
2.3. Taulukkopalkat
Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.
2.4. Euromääräiset lisät
Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien 2,0 prosentilla.
Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.4.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien 1,3 prosentilla.
Korotettavia lisiä ovat seuraavat: työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa, yötyölisä, kie- lilisä, kielitaitolisä, luottamusmies- ja työsuojelupalkkio.
3. Rakenteelliset muutokset
Osapuolet ovat yhtä mieltä, että työehtosopimus muutetaan 7.3.2018 allekirjoitetun työ- ehtosopimuksen 4.3. Työehtosopimuksen selkeyttämistyöryhmän (TESSU) mukaisessa työryhmässä sovitun mukaiseksi. Seuraavat työehtosopimusmuutokset on kirjoitettu 15.5.2019 hyväksyttyyn selkeytettyyn työehtosopimukseen.
Työehtosopimusmuutokset
Muutetaan 4 § 7 momentti (TESSU 4 § 9 momentti) kuulumaan seuraavasti:
9. Työsopimuslain 7 luvun 13 §:n mukaisen irtisanotun työntekijän työllistymistä edistä- vän valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vähintään vastattava irtisanotun työn- tekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanomiseen johtaneen yhteistoi- mintaneuvottelun tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota siitä riippuen, kumpi on suurempi. Työnantaja ja henki- löstön edustaja tai työnantaja ja toimihenkilö, jos asia koskee yksittäistä toimihenkilöä, saavat sopia toisin siitä, mitä edellä on todettu arvon määräytymisestä. Lisäksi edellä mainitut osapuolet saavat sopia valmennuksen tai koulutuksen sijasta muustakin järjes- telystä, jolla edistetään irtisanottavan työllistymistä.
Muutetaan 5 § A. 4., 5., 6. ja 7. xxxxxx (TESSU y 4 § 1., 2., 3. ja 7. momentit) kuulu- maan seuraavasti:
y4 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
1. Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen työjakson työaikaa: juhannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.
Soveltamisohjeet:
Itsenäisyyspäivän johdosta aiheutunut vapaapäivä saadaan teettää takaisin vain paina- vasta syystä.
2. Sen työjakson, joka sisältää helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sun- nuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän säännöllinen työaika on 107 tuntia työjaksossa. Työaika tällaisessa työjaksossa on pyrittävä lyhen- tämään edellä mainittuihin tuntimääriin.
Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta ylityökorvausta siten kuin 14 ja 16 kohdissa on sovittu
3. Sen työjakson, joka sisältää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, joulupäivän, ta- paninpäivän tai loppiaisen, työaika on 107 tuntia työjaksossa. Työaika näissä työjak- soissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainittuihin tuntimääriin.
Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvausta siten kuin 15 ja 16 kohdissa on sovittu.
7. Työaikajärjestelyt 2 - 6 kohdissa tarkoitetuissa työjaksoissa toteutetaan sellaisten toimihenkilöiden osalta, jotka säännöllisesti noudattavat viisipäiväistä työviikkoa ja joilla lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaita siten, että pääsiäislauantai, toisen pääsiäis- päivän jälkeinen lauantai, helatorstai, juhannus- ja jouluaatto sekä lauantai sillä viikolla, jolla uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä tai tapaninpäivä sat- tuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, on vapaapäivä, milloin se tehtä- vien luonne huomioon ottaen on mahdollista.
- Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.2.2021 lukien.
Muutetaan 5 § A. 8. kohdan 2.2., 2.4. ja 4. momentit (TESSU y 12 § 2, 3, 4, 5 ja 6 mo- mentit) kuulumaan seuraavasti:
TESSU y12 § Työajaksi rinnastettava aika Matka-ajan hyvitys
2. Edellä y10 § 1. kohdassa tarkoitetusta työmatkasta, jota ei lueta työajaksi, y 11 § 1.b- kohdassa tarkoitettuihin todistajatehtäviin liittyvistä matkoista ja y 11 § 1.d-kohdassa tarkoitettuihin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin osallistumiseksi toiselle paikkakunnalle tehdyistä matkoista annetaan matka-ajan hyvitystä enintään 5 tuntia 29 min matkavuorokautta kohti. Jos säännöllinen työaika on 107 h, hyvityksen enimmäis- aika on 5 h 06 min.
3. Matkustussäännön tarkoittama päivärahaan oikeuttava aika ja matka-ajan hyvittä- miseksi merkittävä aika ovat eri käsitteitä.
Työajaksi rinnastamisen merkitys
4. Yötyön aikahyvitys ja matka-ajan hyvitys on sisällytettävä työjakson enimmäisaikaan. Ne eivät vaikuta työvuoron enimmäispituuteen.
5. Yötyön aikahyvitystä ei anneta varallaolosta, joka on suoritettu muualla kuin työpai- kalla. Yötyön aikahyvityksestä ja matka-ajan hyvityksestä ei makseta palkanlisiä tai työaikakorvauksia. Matka-ajan hyvityksestä ei anneta yötyönaikahyvitystä.
6. Yötyön aikahyvitys ja matka-ajan hyvitys otetaan huomioon ylityökorvauksia lasket- taessa, mutta niitä ei lasketa ylityön enimmäismäärään.
Lisätään uusi TESSU z 2 § seuraavasti:
IV MATKUSTAMINEN JA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN
z 2 § Matka-ajan korvaus
2. Työ- tai komennusmatkaan, johon ei sisälly työtehtäviä, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Työmatkan matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan kuitenkin korvausta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan enintään 8 tunnilta. Työ- tai komennusmatkan ei tule asettaa työntekijää parempaan eikä huonompaan asemaan kuin hänen työskennellessään varsinaisella sijoi- tuspaikalla.
Muutetaan 5 § A. 9. kohdan 2. momentin soveltamisohjeiden 3. momentin 2. kappale (TESSU Y 6 §) kuulumaan seuraavasti:
y 6 § Työvuorojen järjestäminen ja jakaminen
1. Työvuorot on järjestettävä niin, ettei vuorojen vaihtuessa työn jatkuvuus kärsi. Työ- vuorot on ottaen huomioon tämän pykälän ja työaikalain määräykset lepo- ja ruokailuai- kojen järjestämisestä jaettava niin tasan kuin mahdollista työjakson kaikille työpäiville. Kahden viikkolevon välisen työajan ei tulisi ylittää viittä (5) vuorokautta (=120 tuntia) laskettuna ensimmäisen viikkolevon jälkeisen työvuoron alkamisajankohdasta.
Muutetaan 5 § A. 9. kohdan 2. momentin soveltamisohjeiden 1., 2., 5. ja 6. momentit (TESSU y 17 §) kuulumaan ja lisätään uudet y 18 § ja y 19 §:t seuraavasti:
y 17 § Työvuoroluettelo ja työvuorosuunnitelma
1. Työnantajan on laadittava y 2 §:n 1. momentin mukaisen työjakson pituiseksi ajaksi työvuoroluettelo, josta ilmenevät kunkin toimihenkilön työjakson säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä ruokailu- ja lepoajat.
2. Työvuoroluettelo on saatettava toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin vä- hintään yhtä viikkoa ennen siinä tarkoitetun työjakson alkamista. Valmistellessaan työ- vuoroluetteloa työnantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää siihen mieli- piteensä. Tämän ilmoitusajan jälkeen työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain toimihen- kilön suostumuksella ja töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
3. Työvuoroluettelon suunnittelun pohjana käytetään työvuorosuunnitelmaa, aina kun se on mahdollista. Työvuorosuunnitelmasta käy ilmi työvuorojen alkaminen ja päättymi- nen. Työvuoroluettelolla voidaan poiketa laaditusta työvuorosuunnitelmasta. Valmistel- lessaan tai aikoessaan muuttaa työvuorosuunnitelmaa, työnantajan on varattava luot- tamusmiehelle tilaisuus tutustua ehdotukseen vähintään 5 päivän aikana ennen suunni- telman julkaisua. Työvuorosuunnitelman muutoksella tarkoitetaan pysyvää muutosta työvuorojen pituuteen, kiertoon tai määrään. Työvuorosuunnitelma ja sen muutokset on saatettava toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin.
y 18 § Työvuoroluettelon muuttaminen
1. Työvuoroluetteloa voidaan sen julkaisun jälkeen muuttaa vain toimihenkilön suostu- muksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
2. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtunti- normien mukaan vajaaksi jääneet työtunnit saadaan teettää takaisin vain silloin, kun siihen on työnantajan kannalta perusteltua syytä. Vuosiloman osalta takaisin teettämi- sestä on ilmoitettava ennen vuosilomalle lähtöä.
3. Työaikalain (30 §) tarkoittamalla painavalla syyllä, joka oikeuttaa etukäteen laaditun työvuoroluettelon muuttamiseen, tarkoitetaan sellaisia yllättäviä, työvuoroluettelon laa- dinta-aikaan tuntemattomia seikkoja, joiden sattuessa turvataan työpaikan palvelu- ja tuotantotoiminnan jatkuminen. Se seikka, että toimihenkilölle olisi muodostumassa yli- töitä, ei ole sellaisenaan painava syy työvuoroluettelon muuttamiseen.
4. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtunti- normien mukaan ylittyvät työtunnit saadaan tasata silloin, kun siihen on henkilöstötilan- teen kannalta perusteltu syy. Vuosilomasta tai muusta hyväksyttävästä syystä aiheutu- va tilapäinen muutos on ilmoitettava vähintään yhtä viikkoa ennen sen toteuttamista.
Painava syy työvuoron muuttamiselle tai jopa koko työvuoron tai vakinaisen junan pe- ruuttamiselle voi syntyä esimerkiksi juna- tai ratavauriosta, veturi- tai turvalaiteviasta, rata- tai turvalaitetöistä tai asiakkaasta johtuvasta ennakoimattomasta tai äkillisestä lii- kennetilanteesta tai -häiriöstä, mikäli tällä on vaikutusta toimihenkilön työtehtäviin.
5. Jos työvuoroluetteloon merkitty tai erikseen ilmoitettu työvuoro joudutaan painavasta syystä kokonaan peruuttamaan tai muuttamaan, on siitä ilmoitettava viivytyksettä. Jos edellä tarkoitettu ilmoitus annetaan toimihenkilölle hänen jo saavuttuaan työpaikalle, hänelle luetaan työpaikalla käynnistä työajaksi kaksi tuntia. Työvuoron jatkamisesta ei makseta kahden tunnin työaikahyvitystä.
6. Arkipyhäviikon mahdollisista työvuoroluettelon muutoksista (liittyen tavaraliikenteen muutoksiin) on ilmoitettava vähintään seitsemän vuorokautta ennen aiottua muutosta. Työvuoroluettelon muutokseen ei tällöin edellytetä painavaa syytä.
y 19 § Heittomiehet
1. Heittomieheksi katsotaan henkilö, jolle ei ole mahdollista laatia työvuoroluetteloa vä- hintään kolmen viikon pituiseksi ajanjaksoksi.
2. Toimihenkilöille, esim. heittomiehille, joita varten ei ole mahdollista tehdä työvuoro- luetteloa, on työvuoroista, niihin luettuna varallaolot, ilmoitettava viimeistään työvuoroa edeltävänä päivänä klo 17.00 mennessä, ellei paikallisesti ole muuta sovittu.
3. Työjakson vapaapäivistä tulee laatia suunnitelma, jolla on sama velvoittavuus kuin työvuoroluettelolla. Toimihenkilölle kuuluva viikkolepo on annettava mahdollisimman säännöllisesti.
Muutetaan TESSU y 22 § 6. momentti kuulumaan seuraavasti:
y 22 § Poikkeamakorvaus, vapaa-ajan poikkeamakorvaus ja koulutuskorvaus
6. Vapaa-ajan poikkeamakorvaus maksetaan heittovuoroissa toimivalle myös silloin, kun työhön kutsusta ilmoitetaan työtä edeltävän päivän kello 17.00 jälkeen tai sen jäl- keen kun jaksoittainen työaika 115 t (107 t) matka-ajan hyvitystä siihen lukematta on tullut ylitetyksi tai ylittyy työvuoron aikana.
Muutetaan 5 § A 14. kohta (TESSU y 28 § 3. momentti) kuulumaan seuraavasti:
y 28 § Ylityökorvaus
3. Helatorstain, muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuo- denpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävässä työjaksossa maksetaan säännöllisen työajan 107 h ylittäviltä 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50
%:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
- Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.2.2021 lukien
Muutetaan 5 § A 25. kohdan 1, 2 ja 3 momentit (TESSU y 27 § 1. ja 2. momentit) kuu- lumaan seuraavasti:
y 27 § Työajan enimmäismäärä
1. Toimihenkilön työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.
Työnantaja antaa pyydettäessä pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle selvityksen edustamiensa toimihenkilöiden toteutuneista työajoista.
Työnantaja voi 1 momentista poiketen teettää ylityötä seuraavan määräyksen mukaisesti 31.12.2020 saakka työaikalain (872/2019) 49 §:n perusteella:
1. Toimihenkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää työaikalain mukaan määräytyvissä ylitöissä yhteensä enintään 138 tuntia kaksi kertaa kuuden kolmiviikkoisen työjakson ja yhden kerran viiden kolmiviikkoisen (6/6/5) työ- jakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia 17 työjakson aikana. Mainitut työjaksot ovat lähimpänä kalenterivuoden alkua olevasta ensimmäisestä kokonaisesta työjaksosta laskettavat kaksi kuuden työjakson jaksoa ja näi- tä seuraava viiden työjakson jakso.
2. Työnantajan edustaja ja toimihenkilöitä edustava pääluottamusmies voi- vat sopia edellä mainitun 250 tunnin lisäksi lisäylityön tekemisestä. Lisäyli- työn enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Edellä todettua 138 tunnin enimmäistuntimäärää ei saa kuitenkaan ylittää.
Tässä kohdassa mainittu työnantajan edustaja on alueyksikön päällikkö.
3. Sen lisäksi mitä tämän kohdan 1 ja 2 momentissa on sovittu, todetaan, että toimihenkilöä saadaan säännöllistä työaikaa koskevan 2 kohdan 2 momentissa tarkoitetun säännöllisen työajan lisäksi pitää työssä enintään 36 tuntia työjaksossa.
Lisätään uusi y 36 § seuraavasti:
TYÖAIKAPANKKI
y 36 § Työaikapankki
Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, joilla vapaa- ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi vapaana pi- demmällä aikavälillä. Työaikapankki lisää mahdollisuuksia työ- ja vapaa-ajan yhteenso- vittamiseen sekä mahdollisuuden henkilöstöresurssien joustavampaan käyttöön palve- lutoiminnan volyymivaihteluissa.
Yrityksessä voidaan työehtosopimuksen 4 a §:n mukaan paikallisesti sopia työaikapan- kin käyttöönotosta. Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työaikapankin vapaa- aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämisen ehdot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtau- duttaessa siitä. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia työaikalaista poiketen.
Työaikapankkiin voidaan sopia tallennettavaksi työehtosopimuksen mukaisia rahamää- räisiä työaikakorvauksia niitä vastaavana vapaa-aikakorvauksena, esimerkiksi työehto- sopimuksen mukaisia ilta-, lauantai-, sunnuntai-, aattopäivänlisiä, lisä- ja ylityökorvauk- sia sekä liukuvan työajan saldoja sovittavissa määrin.
Muutetaan 5 § B. Toimistotyöaikaa noudattavien työaikasopimusmääräykset 2. kohdan 1. momentti (TESSU y 37 §) kuulumaan seuraavasti:
y 37 § Säännöllisen työajan pituus
1. Säännöllinen työaika vuorokaudessa on 7 tuntia 30 minuuttia työantajan määräämäl- lä tavalla. Säännöllinen työaika viikossa on 37 tuntia 30 minuuttia.
Viikoittainen ja vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla jär- jestää toisin ja myös keskimääräiseksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana 24 tunnin työajan pidennyksen toteuttamiseksi paikallisesti sovittavalla tavalla. Tällä keskimääräi- sellä työajalla voidaan tasoittaa vain vuonna 2016 sovittua 24 tunnin työajanpidennystä.
- Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.2.2021 lukien
Muutetaan 5 § B. 4., 5. ja 6. xxxxxx ( TESSU y 38 § 3., 4. ja 5. momentit) kuulumaan seuraavasti:
y 38 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
3. Sen viikon, joka sisältää helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän, säännöllinen työaika on 30 tuntia viikossa.
4. Sen viikon, joka sisältää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, joulupäivän, ta- paninpäivän tai loppiaisen, työaika on 30 tuntia viikossa.
5. Jos 4 kohdassa tarkoitettu viikko sisältää kaksi tai useampia kohdassa mainittuja päiviä, kukin niistä lyhentää viikon työaikaa 7 tunnilla 30 minuutilla säännöllisestä työ- ajasta 37 tunnista 30 minuutista.
- Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.2.2021 lukien
Muutetaan 5 § B. 21. kohdan 1 ja 2 momentit (TESSU y 44 § 1 ja 2 momentit) kuulu- maan seuraavasti:
y 44 § Työajan enimmäismäärä
1. Toimihenkilön työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.
Työnantaja antaa pyydettäessä pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle selvityksen edustamiensa toimihenkilöiden toteutuneista työajoista.
Työnantaja voi 1 momentista poiketen teettää ylityötä seuraavan määräyksen mukaisesti 31.12.2020 saakka työaikalain (872/2019) 49 §:n perusteella:
1. Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjak- son aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.
2. Työnantajan edustaja ja toimihenkilöitä edustava pääluottamusmies voi- vat sopia edellä mainitun 250 tunnin lisäksi lisäylityön tekemisestä. Lisäyli- työn enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Edellä todetun 138 tunnin enimmäismäärää ei saa kuitenkaan ylittää.
Muutetaan 5 § B. 12. kohta (TESSU y 45 § 3. momentti) kuulumaan seuraavasti:
y 45 § Ylityökorvaukset
3. Helatorstain ja muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuo- denpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä viikolla maksetaan viikoittai- sen säännöllisen työajan 30 tuntia ylittäviltä 15,5 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökor-
vauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta riippumatta, ovatko ne vuo- rokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
- Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.2.2021 lukien
Muutetaan 5 § B. 13. kohta (XXXXX y 46 § 2. momentti) kuulumaan seuraavasti:
y 46 § Lisätyökorvaus
2. Edellä y 38 § 5. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ko. pykälän mukaan määräy- tyvän viikon työajan vaan ei 37 tuntia 30 minuuttia ylittäviltä työtunneilta maksetaan lisä- työkorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
- Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.2.2021 lukien Lisätään uusi y 54 § seuraavasti:
TYÖAIKAPANKKI
y 54 § Työaikapankki
Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, joilla vapaa- ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi vapaana pi- demmällä aikavälillä. Työaikapankki lisää mahdollisuuksia työ- ja vapaa-ajan yhteenso- vittamiseen sekä mahdollisuuden henkilöstöresurssien joustavampaan käyttöön palve- lutoiminnan volyymivaihteluissa.
Yrityksessä voidaan työehtosopimuksen 4 a §:n mukaan paikallisesti sopia työaikapan- kin käyttöönotosta. Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työaikapankin vapaa- aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämisen ehdot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtau- duttaessa siitä. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia työaikalaista poiketen.
Työaikapankkiin voidaan sopia tallennettavaksi työehtosopimuksen mukaisia rahamää- räisiä työaikakorvauksia niitä vastaavana vapaa-aikakorvauksena, esimerkiksi työehto- sopimuksen mukaisia ilta-, lauantai-, sunnuntai-, aattopäivänlisiä, lisä- ja ylityökorvauk- sia sekä liukuvan työajan saldoja sovittavissa määrin.
III PALKAT
Lisätään uusi x 3 § seuraavasti:
x 3 § Yrityskohtaiset järjestelyt
1. Paikallisesti työehtosopimuksen 4 a §:n mukaisesti yrityksen ja allekirjoittaneen työn- tekijäjärjestön välillä voidaan sopia myös muun palkkausjärjestelmän käytöstä.
IX MUUT EHDOT
Lisätään uusi n 3 § seuraavasti:
n 3 § Koulutus
Työnantaja voi osoittaa toimihenkilöille säännöllisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, turvallisuus- tai muuta koulutusta joko luokka- tai verkkokoulutuksena yhteensä enintään 8 tuntia kalenterivuodessa. Tämä aika on sään- nöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työ- ajan lisäksi. Koulutuksesta suoritettava korvaus perustuu työnantajan ennalta määrit- tämään kestoon ja on määrältään työntekijän yksinkertainen tuntipalkka ilman lisiä.
Luokkakoulutusta ei voi järjestää toimistotyöaikaa noudattavien osalta ilman toimihenki- lön suostumusta hänen viikoittaisina vapaapäivinään. Luokkahuonekoulutuksen mini- miaika on 4 h. Junaturvallisuuskoulutusta tulee järjestää ainoastaan luokkakoulutukse- na.
Tämän pykälän määräykset koskevat myös keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeviä toimihenkilöitä.
Muutetaan palkkaliitteen 4 § 3., 4. ja 5. momentit (TESSU 4 § 3., 4. ja 5. momentit) kuu- lumaan seuraavasti:
PALKKALIITE
4 § Lisäpalkkiot Raja-asemalisä
3. Raja-asemilla ja eräillä muilla asemilla suoritetaan raja-asemalisää siten, että Vainik- kalassa maksetaan 1/8 (junasuorittajille liikenneohjaajille 1/7), Niiralassa 1/12 ja Imat- rankoskella ja Vartiuksella 1/16 ja Kotkassa ja Haminassa 1/10 palkkaliitteen mukaises- ta peruspalkasta kuukaudessa.
Raja-asemalisää laskettaessa käytettävä peruspalkka on 1.4.2020 lukien 1 966,12
euroa ja 1.4.2021 lukien 1 991,68 euroa.
Toimistolisä
4. Toimistotyöaikaa noudattaville toimihenkilöille maksetaan toimistolisää yrityskohtai- sesti sovittavalla ja vuosittain tarkistettavalla tavalla.
Allekirjoituspöytäkirjaan:
Toimistolisän kompensointi
Niille henkilöille, joille on maksettu työehtosopimuksen mukaista toimistolisää 31.1.2020, maksetaan heille 1.4.2020 lukien toimistolisän sijasta sovittua palkanosaa.
Palkanosan suuruus lasketaan ko. henkilölle maksettujen toimistolisien 3 vuoden kes- kiarvon perusteella. Sovittu palkanosa ei kuulu kiinteään palkkaan eikä sitä koroteta yleiskorotuksilla. Sovittua palkanosaa maksetaan niin kauan kuin toimihenkilö työsken- telee tämän työehtosopimuksen mukaisen toimistotyöajan piirissä.
Lähtöraha
5. Liikenteenohjauksessa, käyttökeskuksessa tai kapasiteetin hallinnassa (muualla kuin toimistossa) työskentelevälle toimihenkilölle ja matkustajainformaation hoitajalle makse- taan lähtörahaa, kun hänet kutsutaan työhön
1) ennalta arvaamattoman liikennehäiriön vuoksi, kun kyseessä on 1. lisämies- työvuoro/-t ja
2) sairaustapauksen vuoksi, kun kyseessä on ensimmäinen äkillisesti paikatta- va työvuoro.
TYÖAIKALIITE /
Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien toimihenkilöiden työaikamääräykset
Muutetaan 2. kohdan 1. ja 4. momentit (TESSU 2. kohdan 1. ja 4. momentit) kuulumaan seuraavasti:
2. Säännöllinen työaika
1. Työaikalain 6 §:n mukainen työaika voidaan järjestää keskeytymättömänä kolmivuo- rotyönä siten, että viikoittainen keskimääräinen työaika on 36 tuntia tasoittuen enintään 52 viikon aikana.
4. Toimihenkilöiden vuotuinen työaika määräytyy vuosiloman pituuden perusteella seu- raavasti:
o 30 pvä (5 viikkoa) =1698 tuntia
o 33 pvä (5,5 viikkoa) = 1680 tuntia
o 36 pvä (6 viikkoa) =1662 tuntia
o 45 pvä (7,5 viikkoa) = 1608 tuntia
- Tämän kohdan muutokset tulevat voimaan 1.2.2021 lukien
Muutetaan 4. kohdan 1. momentti (TESSU 4. kohdan 1. momentti) kuulumaan seuraa- vasti:
4. Työajan lyhentäminen keskeytymättömässä kolmivuorotyössä
1. Työajan lyhennys toteutetaan siten, että ajantasausvapaat merkitään suoraan työ- vuoroluetteloon. Toimihenkilölle annetaan ajantasausvapaata 28 minuuttia 8 tunnin työskentelyä / 8 tunnin työvuoroa kohden. Vuonna 2016 sovittu 24 tunnin vuotuinen työ- ajanpidennys ei lisää vuosittaisten ajantasausvapaapäivien lukumäärää aiemmasta.
- Tämän kohdan muutokset tulevat voimaan 1.2.2021 lukien
Muutetaan 6. kohdan 2. momentti (TESSU 6. kohdan 2. momentti) kuulumaan seuraa- vasti:
6. Työajaksi luettava aika
2. Työajaksi laskettavan ajan osalta ei kuitenkaan noudateta sopimusmääräyksen 8. kohdan soveltamisohjeen 2.4. momenttia (TEV/TEVs-tarkastukset), 3. momenttia (työ- määräysten tarkistaminen), 4. momenttia (matka-ajan hyvitys), 5. momentti (työvuoron muutostilanteet jaksotyössä) ja 6. momentti (asuntovarallaolo).
Muutetaan 7. kohdan 7. momentti (TESSU 7. kohdan 7. momentti) kuulumaan seuraa- vasti:
7. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo
7. Sairausloman ajalta vuosityöaika kuluu vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti. Muun ennalta tiedossa olevan työn keskeytyksen ajalta poissaolopäivän tuntina käyte- tään 7,3 tuntia ja kokonaisen kalenteriviikon osalta enintään 36 tuntia.
- Tämän kohdan muutokset tulevat voimaan 1.2.2021 lukien Lisätään uusi 22. kohta seuraavasti:
22. Työajan enimmäismäärä
1. Toimihenkilön työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.
Työnantaja antaa pyydettäessä pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle selvityksen edustamiensa toimihenkilöiden toteutuneista työajoista.
Lisätään uusi 23. kohta seuraavasti:
y 54 § Työaikapankki
Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, joilla vapaa- ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi vapaana pi- demmällä aikavälillä. Työaikapankki lisää mahdollisuuksia työ- ja vapaa-ajan yhteenso- vittamiseen sekä mahdollisuuden henkilöstöresurssien joustavampaan käyttöön palve- lutoiminnan volyymivaihteluissa.
Yrityksessä voidaan työehtosopimuksen 4 a §:n mukaan paikallisesti sopia työaikapan- kin käyttöönotosta. Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työaikapankin vapaa- aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämisen ehdot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtau- duttaessa siitä. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia työaikalaista poiketen.
Työaikapankkiin voidaan sopia tallennettavaksi työehtosopimuksen mukaisia rahamää- räisiä työaikakorvauksia niitä vastaavana vapaa-aikakorvauksena, esimerkiksi työehto- sopimuksen mukaisia ilta-, lauantai-, sunnuntai-, aattopäivänlisiä, lisä- ja ylityökorvauk- sia sekä liukuvan työajan saldoja sovittavissa määrin.
LISÄLEHTI 10 LUOTTAMUSMIESSOPIMUSMÄÄRÄYS
Muutetaan lisälehti 10 Luottamusmiessopimusmääräys 9 § 2. kappaleen 2. kohta (TESSU 9 § 2. kappaleen 2. kohta) kuulumaan seuraavasti:
9 § Luottamusmiehen työaika
2. Luottamusmiestehtävät työpaikan ulkopuolella
a) vapautettu työvuorostaan luottamustehtävien hoitamiseen
- työajaksi merkitään tehtävään todella kulunut aika, jonka lisäksi matkustami- sesta merkitään normaali matka-ajan hyvitys ( ei koske toimistotyöaikaa noudattavia). Jos tehtävään kulunut aika on alle 8 tuntia/ 7 tuntia 30 min, täy- tetään vajaaksi jäänyt aika matkustustunneilla ja jos sekään ei riitä toimitaan lisäksi kohdassa 1 a mainitulla tavalla.
b) luottamustehtävän hoito tapahtuu vapaa-aikana
- työajaksi merkitään todella kulunut aika, jonka lisäksi matkustamisesta mer- kitään normaali matka-ajan hyvitys (ei toimistotyöaikaa noudattaville).
Mahdollisista paikallisista työaikasopimuksista poistetaan kilpailukykysopimuksen mu- kaista vuosityöajan pidennystä (kiky) koskevat määräykset 1.2.2021 lukien.
4. Työryhmäkirjaukset
4.1. Liikenteenohjausta koskevan palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä
Finrail Oy:ssä jatketaan 7.3.2018 laaditun allekirjoituspöytäkirjan 4.2.-kohdassa sovitun liikenteenohjausta koskevan palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmän työtä yrityskoh- taisesti. Työryhmän työhön voi osallistua myös työehtosopimuksen osapuolten edusta- jia tarpeen mukaan. Työryhmän tavoitteena on selvittää liikenteenohjausta koskevan palkkausjärjestelmän toimivuutta ja mahdollisia kehittämistarpeita. Työryhmä voi laatia uuden palkkausjärjestelmän, joka voidaan ottaa käyttöön paikallisesti sopien työehto- sopimuksen X 3 § pykälän mukaisesti. Työehtosopimusosapuolet neuvottelevat paikal- lisesti sovitun palkkausjärjestelmän ottamisesta osaksi työehtosopimusta seuraavien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä.
5. Muut asiat
Finlogic Oy/Finrail Oy:n sähköratojen käyttökeskuksia koskevan 14.12.2015 allekirjoite- tun neuvottelutuloksen 3.kohdan mukaista neuvottelumääräaikaa toimihenkilöiden siir-
tämiseksi työehtosopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän piiriin jatketaan mahdolli- sen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon saakka.
6. Allekirjoitukset
Helsingissä, maaliskuun 31. päivänä 2020
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
RAUTATIEALAN UNIONI RAU RY
I YLEISET EHDOT
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen ehtoja sovelletaan PALTAn jäsenyritysten palveluk- sessa RAU:n jäseninä asiakaspalvelua, liikenteensuunnittelua ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä tekeviin toimihenkilöihin.
2 § Työsuhteen alkaminen
1. Työnantajalla on työsopimuslain mukaan oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä ottaa ja erottaa toimihenkilö.
2. Xxxxxxxxxxxxx kanssa on tehtävä kirjallinen työsopimus. Työsopimuksessa on il- moitettava toimihenkilön tehtävät, työpaikka, työpaikkakunta, työn aloittamisaika, toimihenkilölle maksettava palkka ja sovellettava työehtosopimus sekä se, onko työsopimus voimassa toistaiseksi vai määräajan.
3. Työhön ottamisessa ja työsuhteen päättämisessä noudatetaan puolueettomuutta ja tasapuolisuutta.
4. Toimihenkilön työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja toi- mihenkilön työhön ottaessaan sopii työn alkavan ja toimihenkilö sopimuksen mu- kaisesti ryhtyy työhön.
5. Toimihenkilölle annettavaan perehdyttämiskoulutukseen sisällytetään myös luot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun antama opastus yhteistoimintajärjestelmis- tä.
6. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle säännöllisesti tiedon palveluksessaan työehtosopimuksen soveltamisalalla aloittaneista toimihenkilöistä ja toimihenkilön tehtävistä ja työpaikasta.
7. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen.
3 § Yleiset velvollisuudet
1. Työpaikalla on ehdottomasti kielletty alkoholin tai muun huumaavan aineen vai- kutuksen alaisena oleminen. Päihdehaittojen vähentämisessä ja hoitoon ohjaa- misessa noudatetaan yrityskohtaisia ohjeita.
2. Työstä poisjäämisestä on esimiehen kanssa etukäteen sovittava.
4 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen
1. Lomauttamisen sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisen osalta noudatetaan irtisanomissuojaa ja lomautuksen perusteita koskevia erillisiä sopimusmääräyksiä. (Lisälehti 2)
2. Toimihenkilön siirtyessä vapaaehtoisesti konsernin toisen yhtiön palvelukseen noudatetaan irtisanomisaikaa vain milloin työnantajan edustaja sitä perustellusta syystä vaatii.
3. Työsopimus, jossa on sovittu enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta, voidaan koeaikana purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa työsopimus- lain 1 luvun 4 §:n 4 momentin mukaisesti.
4. Työsopimus voidaan purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä mainituista syistä.
5. Jos toimihenkilö on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää eikä sinä ai- kana ole ilmoittanut pätevää estettä, työnantajalla on oikeus käsitellä työsopi- musta purkautuneena. Ennen työsopimuksen purkautumista työnantajan on kuultava asiasta asianomaista luottamusmiestä.
6. Jos toimihenkilö voi kuitenkin näyttää toteen, että hänellä ei ole voittamattomien esteiden vuoksi ollut mahdollisuutta esittää edellä mainitussa määräajassa päte- vää selvitystä poisjäämisensä syystä, mutta hän esittää tämän selvityksen heti esteen päätyttyä, ei työsuhdetta tällöin katkaista.
7. Sairauden perusteella tapahtuneesta työsuhteen päättämisestä tai sairauspois- saolo-oikeuden väärinkäytöstä aiheutuneet erimielisyydet ratkaistaan tämän työ- ehtosopimuksen erimielisyyksien ratkaisumenettelyä noudattaen. Tarvittaessa asiantuntijalääkäri / työterveyslääkäri osallistuu asian käsittelyyn.
8. Työsuhteen päättäminen on suoritettava todistettavasti ja kirjallisesti. Toimihenki- lölle on samalla ilmoitettava syy työsuhteen päättymiseen.
9. Työsopimuslain 7 luvun 13 §:n mukaisen irtisanotun työntekijän työllistymistä edistävän valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vähintään vastattava irti- sanotun työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanomiseen johtaneen yhteistoimintaneuvottelun tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota siitä riippuen, kumpi on suurempi. Työnantaja ja henkilöstön edustaja tai työnantaja ja toimihenkilö, jos asia koskee yksittäistä toimihenkilöä, saavat sopia toisin siitä, mitä edellä on todettu arvon määräytymisestä. Lisäksi edellä mainitut osapuolet saavat sopia valmennuksen tai koulutuksen sijasta muustakin järjestelystä, jolla edistetään ir- tisanottavan työllistymistä.
4 a § Paikallinen sopiminen
1. Jäljempänä todetuissa työehtosopimusmääräyksissä valtuutettujen asioiden osalta paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti yrityksen ja allekirjoittaneen työntekijäjärjestön tai työnantajan edustajan ja pääluottamusmiehen tai hänen valtuuttamiensa välillä. Edellä mai- nittujen luottamusmiesten kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita hei- dän on katsottava edustavan.
2. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
3. Sopimus on tehtävä kirjallisena ja tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voi- massa olevan työehtosopimuksen osa.
4 b § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa
1. Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilan- teeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toi- mintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.
2. Sama mahdollisuus tehdä tilanteen vaatimia muutoksia sopimusratkaisun sisäl- töön on paikallisilla yritystason osapuolilla. Poikkeuksellisten taloudellisten olo- suhteiden vallitessa voidaan myös paikallisesti sopia poikkeuksia työehtosopi- muksen sisältöön.
II TYÖAIKA
A. TYÖAIKALAIN 7 §:n mukaista jaksotyötä tekevien TOIMIHENKILÖIDEN TYÖAI- KA
5 § Soveltamisala
1. Tämän luvun sopimusmääräyksiä ja työaikalain 7 § jaksotyötä koskevia sään- nöksiä sovelletaan liikenteen välittömässä palveluksessa toimiviin toimihenkilöi- hin, joita ovat mm. liikenteen suunnittelun ja ohjauksen sekä asiakaspalvelun henkilöstö.
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
6 § Säännöllisen työajan pituus
1. Säännöllinen työaika on 115 tuntia kolmen viikon työjaksossa. Kolmen viikon t y ö j a k s o l l a tarkoitetaan maanantaina kello 00.00 ja kolmantena seuraava- na sunnuntaina kello 24.00 päättyvää ajanjaksoa.
7 § Säännöllisen työajan järjestely
1. Jos työajan järjestely ei ole hankaluuksitta tai ilman merkittäviä kustannuksia to- teutettavissa 6 § 1. momentissa tarkoitetulla tavalla, säännöllinen työaika voi- daan järjestää tasoitettavaksi korkeampien tuntimäärien ja pitempien tasoittumis- jaksojen puitteissa. Tässä tarkoitetusta järjestelystä sovitaan paikallisesti xxxx- xxxx.
2. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa kirjallisesti sopien järjestää siten, että se kahdessa kolmen viikon työjaksossa on 230 tuntia.
3. Jos työnjärjestelyjen takia tai epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttämisek- si on tarpeellista, työaika voidaan järjestää niin, että yksittäisen työjakson työaika on enintään 118 tuntia.
8 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
1. Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen työjakson työaikaa: pitkäperjan- tai, helatorstai, juhannusaatto, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyys- päivä, joulupäivä ja tapaninpäivä. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
Soveltamisohjeet:
Itsenäisyyspäivän johdosta aiheutunut vapaapäivä saadaan teettää ta- kaisin vain painavasta syystä.
(1.2.2021 lukien):
1. Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen työjakson työaikaa: juhannus- päivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.
Soveltamisohjeet:
Itsenäisyyspäivän johdosta aiheutunut vapaapäivä saadaan teettää ta- kaisin vain painavasta syystä.
2. Sen työjakson, joka sisältää muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän säännöllinen työaika on 107 tuntia työjaksossa. Työaika tällaisessa työjaksossa on pyrittävä lyhentämään edellä mainittuihin tuntimääriin. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta ylityökorvausta siten kuin 34 § 4. momentissa ja 35 §:ssä on sovittu (Tämä määräys on voimas- sa 31.1.2021 asti.)
(1.2.2021 lukien):
2. Sen työjakson, joka sisältää helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän säännöllinen työaika on 107 tuntia työjaksossa. Työaika tällaisessa työjaksossa on pyrittävä lyhentämään edellä mainittuihin tuntimääriin.
Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta ylityökorvausta siten kuin 34 § 4. momentissa ja 35 §:ssä on sovittu
3. Sen työjakson, joka sisältää toisen pääsiäispäivän tai muuksi päiväksi kuin lau- antaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, joulupäivän, tapaninpäivän tai lop- piaisen, työaika on 107 tuntia työjaksossa. Työaika näissä työjaksoissa on pyrit- tävä lyhentämään edellä mainittuihin tuntimääriin. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvaus- ta siten kuin 31 § ja 35 §:issä on sovittu. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
(1.2.2021 lukien):
3. Sen työjakson, joka sisältää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, juhannusaa- ton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, jou-
lupäivän, tapaninpäivän tai loppiaisen, työaika on 107 tuntia työjaksossa. Työai- ka näissä työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainittuihin tuntimääriin.
Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvaus- ta siten kuin 31 § ja 35 §:issä on sovittu.
4. Jos 2. kohdassa tarkoitettu työjakso sisältää yhden tai useampia 3. kohdassa mainittuja päiviä, lyhentää kukin niistä työjakson työaikaa 8 tunnilla 2. kohdan mukaisesta säännöllisestä työajasta 107 tunnista.
5. Jos 3. kohdassa tarkoitettu työjakso sisältää kaksi tai useampia siinä mainittuja päiviä, lyhentää kukin niistä työjakson työaikaa 8 tunnilla säännöllisestä työajasta 115 tunnista.
6. Työaika tässä kohdassa tarkoitetuissa työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään 4 ja 5 momentin mukaisiin tuntimääriin.
Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvaus- ta siten kuin 31 § ja 35 §:issä kohdissa on sovittu.
7. Työaikajärjestelyt 2 - 6 kohdissa tarkoitetuissa työjaksoissa toteutetaan sellaisten toimihenkilöiden osalta, jotka säännöllisesti noudattavat viisipäiväistä työviikkoa ja joilla lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaita siten, että pääsiäislauantai, toi- sen pääsiäispäivän jälkeinen lauantai, jouluaatto sekä lauantai sillä viikolla, jolla uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, on vapaapäivä, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. (Tämä määräys on voi- massa 31.1.2021 asti)
(1.2.2021 lukien):
7. Työaikajärjestelyt 2 - 6 kohdissa tarkoitetuissa työjaksoissa toteutetaan sellaisten toimihenkilöiden osalta, jotka säännöllisesti noudattavat viisipäiväistä työviikkoa ja joilla lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaita siten, että pääsiäislauantai, toi- sen pääsiäispäivän jälkeinen lauantai, helatorstai, juhannus- ja jouluaatto sekä lauantai sillä viikolla, jolla uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jou- lupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, on vapaapäivä, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista.
8. Muiden jaksotyötä tekevien toimihenkilöiden osalta työaikajärjestelyt toteutetaan siten, että edellä 1 momentissa mainitut päivät järjestetään vapaapäiviksi, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jollei edellä tarkoitettuja päiviä ole tehtävien luonteen vuoksi mahdollista antaa vapaapäivinä, työaika ky- seisillä työjaksoilla pyritään lyhentämään antamalla vapaapäivä jonakin muuna päivänä saman työjakson kuluessa.
9. Edellä mainitut vapaapäivät ja niihin liittyvät työvuorojärjestelyt on suunniteltava ja ilmoitettava ennakkoon riittävän hyvissä ajoin ja ennakkoilmoitus annettava
vähintään seitsemän vuorokautta ennen muutosta. Edellä mainittu ennakkoilmoi- tus annetaan myös luottamusmiehelle.
TYÖVUOROT
9 § Työvuoron pituus
1. Työvuoron pituus on enintään 10 tuntia. Paikallisesti voidaan sopia 12 tunnin työvuorojen käyttöönotosta sijoituspaikkakunnalla. Edellä oleviin aikoihin voidaan ilman erillistä sopimista lisätä tarvittavat aloitus, lopetus tai vuorovaihtoon tarvit- tavat ajat.
2. Työvuoron enimmäispituus saadaan ylittää, jos työvuorojen muunlainen järjeste- ly aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, huomattavia järjestelyvaikeuksia, jos työtä ennakolta arvaamattomasta syystä on jatkettava yli enimmäisajan, tai jos siitä on toimihenkilöiden tai heidän luottamusmiestensä kanssa etukäteen sovit- tu.
3. Toimihenkilön tulee työvuoron enimmäispituudesta huolimatta suorittaa työtehtä- vänsä, jos työtä ennalta arvaamattomasta syystä, kuten juna- tai ratavaurion, ve- turivian, asiakkaasta johtuvan seikan tai muu ennakoimattoman tapahtuman ta- kia on jatkettava yli enimmäisajan.
4. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tar- peet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
10 § Työvuorojen järjestäminen ja jakaminen
1. Työvuorot on järjestettävä niin, ettei vuorojen vaihtuessa työn jatkuvuus kärsi. Työvuorot on ottaen huomioon tämän pykälän ja työaikalain määräykset lepo- ja ruokailuaikojen järjestämisestä jaettava niin tasan kuin mahdollista työjakson kaikille työpäiville. Kahden viikkolevon välisen työajan ei tulisi ylittää viittä (5) vuorokautta (=120 tuntia) laskettuna ensimmäisen viikkolevon jälkeisen työvuo- ron alkamisajankohdasta.
2. Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaa- timukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mah- dollisimman yhdenjaksoiseksi.
3. Jos työvuoron jakamista ei voida välttää, sen jakaminen on sallittua enintään kahteen osaan, joista kumpikaan ei saa olla alle kahden tunnin pituinen. Poik- keustapaukset esimerkiksi jakaminen kolmeen osaan on sovittava paikallisesti.
Alle kahden tunnin pituisen lepoajan sijoittamista vuorotauluun on vältettävä lu- kuun ottamatta mitä ruokailuajasta on säädetty. Vapaa-ajat on pyrittävä järjestä-
mään mahdollisuuksien mukaan niin pitkiksi, että työvuorossa olevalla on mah- dollisuus käyttää vapaa-aika hyväkseen siinäkin tapauksessa, että hänen asun- tonsa ei sijaitse aivan työpaikan välittömässä läheisyydessä.
YÖTYÖ
11 § Yötyö
1. Yötyötä on klo 22.00 – 06.00 välillä tehty työ. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, pidetään jatkoaikana suoritettua työtä yötyön veroisena ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka (yötyön jatkotunnit).
2. Yövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään 3 tuntia sijoittuu kello 22.00 -
06.00 väliseen aikaan.
3. Yötyön tulee jakautua tasaisesti koko työjaksolle.
4. Samalla henkilöllä ei saa teettää 2 yövuoroa enempää peräkkäin eikä 42 yötyö- tuntia (ilman yötyön aikahyvitystä) enempää työjaksossa. Poikkeustapauksista on etukäteen sovittava toimihenkilön tai hänen edustajansa kanssa.
5. Yövuoroa ei saa jakaa useampaan osaan ilman lepohuoneen käyttömahdolli- suutta, ellei se luottamusmiehelle ja asianomaiselle toimihenkilölle erikseen il- moitetusta erittäin pakottavasta syystä ole välttämätöntä.
12 § Yötyön aikahyvitys ja yötyölisä
1. Yötyötä tekevä toimihenkilö saa aikahyvitystä 20 minuuttia tuntia kohden työstä, joka on tehty kello 21.00 - 06.00 välisenä tai yötyön jatkotuntien aikana.
2. Yötyön aikahyvitykseen oikeuttavalta ajalta maksetaan yötyölisää, joka on 1.4.2020 lukien 0,48 ja 1.4.2021 lukien 0,49 euroa tunnilta.
3. Yötyön aikahyvitystä laskettaessa työaika tasoitetaan työjaksoittain täysiin tun- teihin.
TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA
13 § Työajaksi luettava aika
1. Työajaksi luetaan
a) työhön käytetty aika,
b) aika, jonka toimihenkilö on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä,
c) työnteon alkamisen valmisteluihin ja työnteon lopettamiseen käytetty aika, sekä
d) työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen.
14 § Matka-ajan lukeminen työajaksi
1. Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.
2. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtö- paikkaan palaamiseen. Työnantajan määräämänä lähtöpaikkana pidetään sitä paikkaa, josta toimihenkilö saa normaalisti työmääräyksensä tai jossa hän, työn- antajan määräyksestä, pysyväisluontoisesti säilyttää työhönsä tarvittavia välinei- tä ja varusteita.
15 § Muu työajaksi luettava aika
1. Työajaksi luetaan aika seuraavissa tapauksissa, vaikka se muutoin olisi toimi- henkilölle vapaa-aikaa
a) työnantajan pitämään kuulemiseen kuluva aika,
b) aika, joka kuluu liikenteenhoitotehtävissä johtuneessa tai työnantajaan kohdistuneessa rikosasiassa todistajana tai paikalletulovelvollisena asian- omistajana tuomioistuimessa tai esitutkinnassa poliisiviranomaisen luona kuulemiseen
c) aika, joka kuuluu työnantajan osoittamiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin osallistumiseen (TEV/TEVs), myös silloin, kun tutkimukset ja tarkastukset tapahtuvat toimihenkilön vapaa-aikana.
2. Jos toimihenkilö on paikallisten olosuhteiden vuoksi määrätty tarkistamaan va- paa-aikanaan työmääräyksiä, jokaisesta suoritetusta tarkistuksesta lasketaan työajaksi 20 minuuttia.
3. Jos työvuoron peruuttamisesta, lyhentämisestä ja siirtämisestä ilmoitetaan toimi- henkilölle hänen jo saavuttuaan työpaikalle, luetaan hänelle työpaikalla käynnistä työajaksi kaksi tuntia.
16 § Työajaksi rinnastettava aika Yötyön aikahyvitys
1. Työehtosopimuksen 12 §:ssä määrätty yötyön aikahyvitys rinnastetaan työai- kaan.
Työajaksi rinnastamisen merkitys
2. Yötyön aikahyvitys on sisällytettävä työjakson enimmäisaikaan. Ne eivät vaikuta työvuoron enimmäispituuteen.
3. Yötyön aikahyvitystä ei anneta varallaolosta, joka on suoritettu muualla kuin työ- paikalla. Yötyön aikahyvityksestä ei makseta palkanlisiä tai työaikakorvauksia.
4. Yötyön aikahyvitys otetaan huomioon ylityökorvauksia laskettaessa, mutta niitä ei lasketa ylityön enimmäismäärään.
LEPOAJAT
17 § Viikkolepo
1. Toimihenkilölle on viikkolepona annettava kalenteriviikoittain sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Ellei viikkolepoon sisälly kokonaista kalenterivuoro- kautta, on sen vähimmäispituus 36 tuntia.
2. Ensimmäisen momentin määräyksistä voidaan poiketa:
a) milloin säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,
b) hätätyössä,
c) milloin työn teknillinen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä
d) vapauttamista, sekä
e) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön tämän viikkolevon aikana suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
Soveltamisohje:
Samoin perustein kuin työtuntijärjestelmää muutetaan, voidaan jo mää- rätty viikkolepo siirtää tai vapaana oleva toimihenkilö kutsua työhön, jos viikkolepo voidaan järjestää muuna aikana samalla kalenteriviikolla.
18 § Toinen viikoittainen vapaapäivä
1. Pääsääntöisesti toimihenkilöllä on viikon aikana kaksi perättäistä vapaapäivää ja vapaapäivät sijoittuvat mahdollisimman tasaisesti jokaiselle viikolle. Jos viikkole- popäivä on sunnuntai, toisen vapaapäivän tulee, mikäli mahdollista olla lauantai.
2. Jollei 17 § sovitun viikkolevon yhteyteen järjestettyyn yhdenjaksoiseen vapaa- aikaan sisälly kahta kokonaista kalenterivuorokautta, vapaa-ajan pituuden tulee olla vähintään 54 tuntia.
Soveltamisohjeet:
1. Samoin perustein kuin työtuntijärjestelmän muutos, voidaan vapaa- aika siirtää ja vapaana oleva toimihenkilö kutsua työhön. Vastaava vapaa-aika on tällöin järjestettävä toimihenkilölle viimeistään saman työjakson aikana.
2. Tässä kohdassa tarkoitettua vapaa-aikaa koskevista määräyksistä voidaan poiketa työaikalain 19 §:ssä tarkoitetussa hätätyössä.
19 § Vuorokausilepo
1. Pääsääntöisesti on toimihenkilölle annettava kotipaikkakunnalla suoritetun tai siellä päättyneen työvuoron jälkeen vähintään 9 tunnin yhtämittainen lepoaika työvuoron alkamisesta laskettavan 24 tunnin kuluessa.
2. Edellä mainituista tuntimääristä saadaan työvuoroa laadittaessa poiketa vain toimihenkilön tai heidän luottamusmiestensä suostumuksen perusteella.
3. Tuntimääristä saadaan poiketa myös silloin, kun työtä ennakolta arvaamattomas- ta syystä on jatkettava yli työtuntijärjestelmän mukaisen työvuoron, tai kun muun- lainen järjestely aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia. Lepoajoista poikkeamiseen tarvitaan toimihenkilön suostumus, jos lepoaika lyhenee yli 2 tuntia kotipaikka- kunnalla tai yli 1 tunti vieraalla paikkakunnalla.
4. Yövuoron jälkeen tai milloin työvuoron yhdenjaksoinen työaika on ollut yli 12 tun- nin pituinen, on toimihenkilölle annettava vähintään 10 tunnin vapautus työstä kotipaikkakunnalla. Ellei kahden perättäisen yli 10 tuntia yhdenjaksoista työaikaa sisältävän työvuoron välinen vapautus työstä ole ollut kotipaikkakunnalla vähin- tään 12 tuntia, on toimihenkilölle annettava jälkimmäisen yli 10 tuntia yhdenjak- soista työaikaa sisältäneen työvuoron päätyttyä vähintään 24 tunnin täydellinen vapautus työstä.
20 § Päivittäinen lepoaika
1. Jos työvuoro on yli 7 tunnin pituinen, toimihenkilölle on annettava mahdollisuuk- sien mukaan vuoron keskivaiheilla vähintään puoli tuntia sekä kotipaikkakunnan ulkopuolella vähintään tunnin kestävä lepoaika tai tosiasiallinen tilaisuus aterioi- da työn lomassa. Jos työvuoro jatkuu yli 12 tunnin, on toimihenkilölle annettava työn kulun kannalta sopivassa kohdassa vähintään sama lepoaika tai tilaisuus aterioida työn lomassa.
2. Jos työvuoron pituus on alle 7 tuntia, mutta yli 5 tuntia, toimihenkilölle on mah- dollisuuksien mukaan järjestettävä tosiasiallinen tilaisuus aterioida työn lomassa.
3. Lepoaikaa ei ole luettava työaikaan, jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettä poistua työpaikalta. Työn lomassa tapahtuva ruokailu tar- peellisine kulkuaikoineen on kuitenkin työaikaa.
TYÖVUOROLUETTELO JA TYÖVUOROSUUNNITELMA
21 § Työvuoroluettelo ja työvuorosuunnitelma
1. Työnantajan on laadittava 6 §:n 1. momentin mukaisen työjakson pituiseksi ajak- si työvuoroluettelo, josta ilmenevät kunkin toimihenkilön työjakson säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä ruokailu- ja lepoajat.
2. Työvuoroluettelo on saatettava toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään yhtä viikkoa ennen siinä tarkoitetun työjakson alkamista. Valmistelles- saan työvuoroluetteloa työnantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus esit- tää siihen mielipiteensä. Tämän ilmoitusajan jälkeen työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella ja töiden järjestelyihin liittyvästä pai- navasta syystä.
3. Työvuoroluettelon suunnittelun pohjana käytetään työvuorosuunnitelmaa, aina kun se on mahdollista. Työvuorosuunnitelmasta käy ilmi työvuorojen alkaminen ja päättyminen. Työvuoroluettelolla voidaan poiketa laaditusta työvuorosuunni- telmasta. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työvuorosuunnitelmaa, työn- antajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus tutustua ehdotukseen vähintään 5 päivän aikana ennen suunnitelman julkaisua. Työvuorosuunnitelman muutok- sella tarkoitetaan pysyvää muutosta työvuorojen pituuteen, kiertoon tai määrään. Työvuorosuunnitelma ja sen muutokset on saatettava toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin.
22 § Työvuoroluettelon muuttaminen
1. Työvuoroluetteloa voidaan sen julkaisun jälkeen muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
2. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtun- tinormien mukaan vajaaksi jääneet työtunnit saadaan teettää takaisin vain silloin, kun siihen on työnantajan kannalta perusteltua syytä. Vuosiloman osalta takaisin teettämisestä on ilmoitettava ennen vuosilomalle lähtöä.
3. Työaikalain (30 §) tarkoittamalla painavalla syyllä, joka oikeuttaa etukäteen laadi- tun työvuoroluettelon muuttamiseen, tarkoitetaan sellaisia yllättäviä, työvuoro- luettelon laadinta-aikaan tuntemattomia seikkoja, joiden sattuessa turvataan työ- paikan palvelu- ja tuotantotoiminnan jatkuminen. Se seikka, että toimihenkilölle olisi muodostumassa ylitöitä, ei ole sellaisenaan painava syy työvuoroluettelon muuttamiseen.
4. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtun- tinormien mukaan ylittyvät työtunnit saadaan tasata silloin, kun siihen on henki- löstötilanteen kannalta perusteltu syy. Vuosilomasta tai muusta hyväksyttävästä syystä aiheutuva tilapäinen muutos on ilmoitettava vähintään yhtä viikkoa ennen sen toteuttamista.
Painava syy työvuoron muuttamiselle tai jopa koko työvuoron tai vakinaisen ju- nan peruuttamiselle voi syntyä esimerkiksi juna- tai ratavauriosta, veturi- tai tur- valaiteviasta, rata- tai turvalaitetöistä tai asiakkaasta johtuvasta ennakoimatto- masta tai äkillisestä liikennetilanteesta tai -häiriöstä, mikäli tällä on vaikutusta toimihenkilön työtehtäviin.
5. Jos työvuoroluetteloon merkitty tai erikseen ilmoitettu työvuoro joudutaan paina- vasta syystä kokonaan peruuttamaan tai muuttamaan, on siitä ilmoitettava viivy- tyksettä. Jos edellä tarkoitettu ilmoitus annetaan toimihenkilölle hänen jo saavut- tuaan työpaikalle, hänelle luetaan työpaikalla käynnistä työajaksi kaksi tuntia. Työvuoron jatkamisesta ei makseta kahden tunnin työaikahyvitystä.
6. Arkipyhäviikon mahdollisista työvuoroluettelon muutoksista (liittyen tavaraliiken- teen muutoksiin) on ilmoitettava vähintään seitsemän vuorokautta ennen aiottua muutosta. Työvuoroluettelon muutokseen ei tällöin edellytetä painavaa syytä.
23 § Heittomiehet
1. Heittomieheksi katsotaan henkilö, jolle ei ole mahdollista laatia työvuoroluetteloa vähintään kolmen viikon pituiseksi ajanjaksoksi.
2. Toimihenkilöille, esim. heittomiehille, joita varten ei ole mahdollista tehdä työvuo- roluetteloa, on työvuoroista, niihin luettuna varallaolot, ilmoitettava viimeistään työvuoroa edeltävänä päivänä klo 17.00 mennessä, ellei paikallisesti ole muuta sovittu.
3. Työjakson vapaapäivistä tulee laatia suunnitelma, jolla on sama velvoittavuus kuin työvuoroluettelolla. Toimihenkilölle kuuluva viikkolepo on annettava mahdol- lisimman säännöllisesti.
TYÖAIKAKORVAUKSET
24 § Iltatyölisä
1. Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tun- nilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
25 § Lauantaityökorvaus
1. Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aika- na tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % yksinkertai- sesta tuntipalkasta.
2. Lauantaityökorvausta ei kuitenkaan makseta siltä ajalta, jolta maksetaan sun- nuntaityökorvausta
3. Lauantaityökorvausta ei makseta siltä ajalta, jolta maksetaan aattopäivänlisää.
26 § Sunnuntaityökorvaus
1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä kello 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntai- työkorvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.
2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello
18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.
3. Toimihenkilö ei voi kieltäytyä työskentelemästä sunnuntaisin, jos työ on laadul- taan sellaista, että sitä tehdään säännöllisesti kaikkina viikonpäivinä.
27 § Aattopäivänlisä
1. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tunti- palkkaa vastaava lisä.
2. Jouluaaton sattuessa sunnuntaiksi, voidaan aattopäivänlisää ja sunnuntaityökor- vausta klo 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksaa samanaikaises- ti.
28 § Poikkeamakorvaus, vapaa-ajan poikkeamakorvaus ja koulutuskorvaus
1. Jos työvuoroluetteloon merkittyä työvuoroa muutetaan siten, että se alkaa suun- niteltua aikaisemmin tai päättyy vähintään 30 minuuttia suunniteltua myöhemmin ja työvuoron muutoksesta ilmoitetaan myöhemmin kuin 14 vuorokautta ennen muutosta, siitä maksetaan poikkeamakorvaus, jonka suuruus on 1/80 palkkaliit- teen mukaisesta peruspalkasta. Jos työvuoron muutos tapahtuu henkilön omasta pyynnöstä, poikkeamakorvausta ei makseta.
2. Jos työvuoroluetteloon merkitystä poikkeava työvuoro kohdistuu kokonaisuudes- saan työvuoroluettelossa ilmoitettuun vapaa-aikaan, siitä maksetaan vapaa-ajan poikkeamakorvaus, jonka suuruus on 1/70 palkkaliitteen mukaisesta peruspal- kasta. Peruutetun työvuoron aika on vapaa-aikaa, jos peruuttamisen yhteydessä ei ilmoiteta uutta työvuoroa.
3. Asuntovarallaolon aikana tapahtuvasta työhön lähdöstä ei makseta poikkeama korvausta, vaikka työvuoro jatkuisi varallaoloajan ulkopuolelle. Työvuoroon so- velletaan 1 momentin määräyksiä. Jos kutsu työhön annetaan varallaolon aika- na, mutta työ alkaa varallaoloajan ulkopuolella varallaolovuorokauden aikana, vapaa-ajan poikkeamakorvausta ei makseta.
4. Kunkin yksittäisen työvuoron poikkeamista maksetaan vain yksi poikkeamakor- vaus.
5. Vapaa-ajan poikkeamakorvaus maksetaan poikkeamakorvauksesta riippumat- tomana.
6. Vapaa-ajan poikkeamakorvaus maksetaan heittovuoroissa toimivalle myös sil- loin, kun työhön kutsusta ilmoitetaan työtä edeltävän päivän kello 17.00 jälkeen tai sen jälkeen kun jaksoittainen työaika 115 t (107 t) on tullut ylitetyksi tai ylittyy työvuoron aikana.
7. Xxxxxx toimihenkilö työnantajan pyynnöstä osallistuu työvuoroluettelon vapaapäi- väksi vahvistettuna päivänä ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutukseen, hä- nelle maksetaan siitä korvaus, jonka suuruus on 1/80 palkkaliitteen mukaisesta peruspalkasta.
29 § Hätätyö
1. Hätätyön teettämisessä noudatetaan työaikalain 19 §:n säännöksiä.
2. Hätäyössä saa poiketa työaikalain säännöksiä vastaavista tämän työehtosopi- muksen määräyksistä.
3. Ylityökorvaukset maksetaan tässä sopimuksessa sovittujen pidentämättömien säännöllisten työaikojen perusteella.
4. Hätätyöhön käytettyä työaikaa ei lueta tässä sopimuksessa sovittuihin ylityön enimmäismääriin.
5. Hätätyöhön määräämisen on tapahduttava kirjallisesti. Jollei se ole mahdollista, on suullisesti annettu määräys ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa vahvis- tettava kirjallisesti.
LISÄTYÖ
30 § Lisätyön määritelmä
1. Lisätyötä on työnantajan määräyksestä arkipyhäviikkojen mukaisten viikoittaisten työaikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
31 § Lisätyökorvaus
1. Edellä 8 § 3. kohdassa tarkoitetut työajat ylittäviltä 8 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan lisätyökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
2. Edellä 8 § 4. kohdan mukaan määräytyvän työjakson työajan ylittäviltä tunneilta 107 tuntiin asti maksetaan lisätyökorvauksena 50 %:lla korotettua yksinkertaista tuntipalkkaa.
3. Edellä 8 § 5. kohdan mukaan määräytyvän työjakson työajan ylittäviltä tunneilta 115 tuntiin asti maksetaan lisätyökorvauksena 50 %:lla korotettua yksinkertaista tuntipalkkaa.
4. Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta on maksettava ylityökor- vausta.
5. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisätyökorvauksen vaihtamisesta vapaa- ajaksi, joka lasketaan samalla tavalla korotettuna kuin rahakorvaus.
6. Tässä kohdassa tarkoitetuilla korvausjärjestelyillä ei muuteta ylityökorvauksen laskentaperusteita.
YLITYÖ
32 § Ylityön määritelmä
1. Ylityötä on sovitun säännöllisen jaksottaisen työajan lisäksi työnantajan aloittees- ta tehty työ.
33 § Työajan enimmäismäärä
1. Toimihenkilön työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.
Työnantaja antaa pyydettäessä pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle sel- vityksen edustamiensa toimihenkilöiden toteutuneista työajoista.
Työnantaja voi 1 momentista poiketen teettää ylityötä seuraavan määräyksen mu- kaisesti 31.12.2020 saakka työaikalain (872/2019) 49 §:n perusteella:
1. Toimihenkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää työaikalain mukaan määräyty- vissä ylitöissä yhteensä enintään 138 tuntia kaksi kertaa kuuden kolmiviikkoisen työjakson ja yhden kerran viiden kolmiviikkoisen (6/6/5) työjakson aikana, kuiten- kin enintään 250 tuntia 17 työjakson aikana. Mainitut työjaksot ovat lähimpänä
kalenterivuoden alkua olevasta ensimmäisestä kokonaisesta työjaksosta lasket- tavat kaksi kuuden työjakson jaksoa ja näitä seuraava viiden työjakson jakso.
2. Työnantajan edustaja ja toimihenkilöitä edustava pääluottamusmies voivat sopia edellä mainitun 250 tunnin lisäksi lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäis- määrä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Edellä todettua 138 tunnin enimmäistun- timäärää ei saa kuitenkaan ylittää.
Tässä kohdassa mainittu työnantajan edustaja on alueyksikön päällikkö.
3. Sen lisäksi mitä tämän kohdan 1 ja 2 momentissa on sovittu, todetaan, että toi- mihenkilöä saadaan säännöllistä työaikaa koskevan 2 kohdan 2 momentissa tar- koitetun säännöllisen työajan lisäksi pitää työssä enintään 36 tuntia työjaksossa.
34 § Ylityökorvaus
1. Yötyön aikahyvitys mukaan luettuna tämän sopimuksen mukaisen säännöllisen työajan ylittäviltä 18 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauksena 50
%:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
2. Ylityökorvausta laskettaessa 18 ensimmäiseen työtuntiin luetaan myös ne 7 § 3 momentissa tarkoitetut säännöllisen työajan tunnit, jotka ylittävät 115 tuntia.
3. Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävässä työjaksossa maksetaan säännöl- lisen työajan 107 h ylittäviltä 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50
%:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
(1.2.2021 lukien):
3. Helatorstain, muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uuden- vuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävässä työjaksossa mak- setaan säännöllisen työajan 107 h ylittäviltä 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityö- korvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertai- nen tuntipalkka.
4. Tehdyt ylityöt voidaan rahakorvauksen sijasta, siitä toimihenkilön kanssa erik- seen sovittaessa, korvata vapaana, joka lasketaan samalla tavalla korotettuna kuin rahakorvaus.
Soveltamisohjeet:
1. Siltä osin kuin ylityökorvausten laskemisesta ei ole sovittu, noudate- taan työaikalain 20 §:n säännöksiä.
2. Työaikalain ja työehtosopimuksen työaikasäännösten mukaan vuo- rokautista ja viikoittaista säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu työai- kalain 7 §:n mukaisessa työssä (jaksotyö). Työehtosopimuksen 6 §
1. momentin mukaan säännöllinen työaika jaksotyössä on 115 tun- tia. Ylityötuntien määrä voidaan laskea vasta työjakson päätyttyä.
35 § Poissaolon vaikutus ylityön ja lisätyön korvaamiseen
1. Jos toimihenkilö ei ole ollut työssä koko työjaksoa sen johdosta, että työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväk- syttävän syyn vuoksi taikka toimihenkilö on tullut työhön kesken työjakson, laske- taan ylityökorvaus ja lisätyökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien perusteella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoa.
2. Laskentapäiviä ovat työpäivien lisäksi muun muassa työmatkaan kulunut vuoro- kausi, mikäli toimihenkilö on samalla joutunut hoitamaan työtehtäviään, viikkole- popäivät, työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät sekä työtapaturman sattu- mispäivä ja sairastumispäivä, jos työntekijä on jo aloittanut työnsä.
3. Keskeytyspäiviä ei oteta mukaan työaikalaskentaan. Tällaisia keskeytyspäiviä ovat mm. vuosiloma- ja työvapauspäivät, vuosiloman sisään jäävät sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja vapunpäivä, koulutus- päivät ja muu kuin edellä 2 momentissa tarkoitettu työmatkaan kulunut vuoro- kausi.
4. Enintään 18 vuorokautta kestävän koulutuksen ajalta lasketaan keskeytyspäivien luku jakamalla koulutukseen käytetty tuntimäärä normiluvulla 5 h 29 min. Jos ja- kojäännös on vähintään 2 h 45 min, katsotaan se myös keskeytyspäiväksi. Yh- den päivän aikana tapahtuvasta koulutuksesta merkitään työajaksi todelliset, koulutukseen käytetyt tunnit.
Vaikka vuosilomasäännösten perusteella vuosilomapäiviksi ei lueta sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, it- senäisyyspäivää ja juhannus- ja jouluaattoa, ovat ne, jos ne jäävät vuo- siloman sisään, luettava keskeytyspäiviksi.
5. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisen sairastumisen johdosta (tilapäi- nen hoitovapaa) toimihenkilölle anomuksesta myönnetyt työvapauspäivät ovat keskeytyspäiviä. Tällainen työvapaus voidaan myöntää toimihenkilölle myös vuo- rotaulussa merkityksi vapaapäiväksi.
6. Xxxxxx toimihenkilö työskentelee osan aikaa työaikalain 7 §:n mukaisessa jakso- työssä ja osan aikaa muussa työssä, otetaan vain työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä palveltu aika huomioon laskentapäivinä.
7. Mikäli toimihenkilön työsuhde ei kestä vähintään yhtä kokonaista työjaksoa, ei suhteellisten työtuntinormien taulukoita sovelleta, vaan ylityökorvaukset laske- taan työaikalain 20 §:n 3 momentin säännösten mukaisesti.
ASUNTOVARALLAOLO
36 § Asuntovarallaolo
1. Varallaolo työntekijän asunnossa määräytyy työaikalain 4 §:n mukaan. Varalla- oloaikaa ei lueta työajaksi.
2. Puolet asuntovarallaoloon kuluneesta ajasta korvataan rahana maksamalla yk- sinkertainen tuntipalkka tai ¼ asuntovarallaoloon kuluneesta ajasta korvataan rahana maksamalla yksinkertainen tuntipalkka ja ¼ asuntovarallaoloon käytetys- tä ajasta lukemalla se työajaksi.
3. Asuntovarallaoloon tulee määrätä vain välttämättömän tarpeen vaatiessa. Asun- tovarallaolo on pyrittävä jakamaan mahdollisimman tasaisesti siten, ettei ketään toimihenkilöä kohtuuttomasti rasiteta. Asuntovarallaoloa ei saa sijoittaa viikkole- popäiväksi ja sen sijoittamista toiseksi viikoittaiseksi vapaapäiväksi on vältettävä.
ERINÄISET OHJEET
37 § Korvausten ja lisien perusteena olevan yksinkertaisen tuntipalkan laskemi- nen
1. Edellä tarkoitettujen korvausten ja lisien perusteena oleva yksinkertainen tunti- palkka lasketaan siten, että toimihenkilön henkilökohtainen kuukausipalkka (teh- täväkohtainen osuus, henkilökohtainen osuus, takuuosa, henkilökohtainen lisä, ns. väliraha ja junanlähetyspalkkio) jaetaan luvulla 160.
2. Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan sentin tarkkuudella. Senttiä pienemmät määrät pyöristetään siten, että puolta senttiä pienempi määrä pyöristetään lä- himpään alempaan tasasenttiin ja puoli senttiä ja sitä suuremmat määrät lähim- pään ylempään tasasenttiin.
38 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi
1. Edellä tarkoitettujen korvausten ja lisien maksamisen perusteena olevat tunnit tasoitetaan täysiksi tunneiksi.
2. Tasoitus täysiksi tunneiksi tapahtuu työjaksoittain tai palkanmaksukausittain si- ten, että puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta sekä puoli tun- tia ja sitä pitempi aika korotetaan lähimmäksi täydeksi tunniksi.
39 § Työaikakirjanpito
1. Työnantajan on pidettävä luetteloa tehdyistä työtunneista sekä yli- ja lisätyökor- vauksiin, aattopäivän, iltatyö- ja yötyölisiin sekä lauantai- ja sunnuntaityökor- vauksiin oikeuttavista työtunneista ja hätätyöstä.
2. Luettelo on vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomaiselle ja toimihenkilöiden luottamusmiehelle. Luettelossa olevista toimihenkilöä koskevista merkinnöistä on pyynnöstä annettava tieto hänelle tai hänen valtuuttamalleen.
40 § Säädösten, määräysten ja sopimusten nähtävänä pitäminen
1. Työnantajan on pidettävä työaikalaki, työaikasopimusmääräykset, viranomaisten antamat toimeenpanomääräykset sekä kulloinkin noudatettavana oleva työtuntijär- jestelmä sopivassa paikassa nähtävänä.
41 § Työaikalain noudattaminen
1. Tämän lisäksi noudatetaan työaikalain säännöksiä soveltuvin osin niissä työaikaan liittyvissä kysymyksissä, joista tässä ei ole erikseen sovittu.
42 § Työaikapankki
1. Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, joilla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi vapaana pidemmällä aikavälillä. Työaikapankki lisää mahdollisuuksia työ- ja va- paa-ajan yhteensovittamiseen sekä mahdollisuuden henkilöstöresurssien jousta- vampaan käyttöön palvelutoiminnan volyymivaihteluissa.
2. Yrityksessä voidaan työehtosopimuksen 4 a §:n mukaan paikallisesti sopia työ- aikapankin käyttöönotosta. Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työaikapankin vapaa-aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämi- sen ehdot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä. Paikallisella sopimuksella voi- daan sopia työaikalaista poiketen.
3. Työaikapankkiin voidaan sopia tallennettavaksi työehtosopimuksen mukaisia ra- hamääräisiä työaikakorvauksia niitä vastaavana vapaa-aikakorvauksena, esi- merkiksi työehtosopimuksen mukaisia ilta-, lauantai-, sunnuntai-, aattopäivänli- siä, lisä- ja ylityökorvauksia sekä liukuvan työajan saldoja sovittavissa määrin.
B. TOIMISTOTYÖAIKAA NOUDATTAVIEN TYÖAIKA
43 § Soveltamisala
1. Tämän luvun sopimusmääräyksiä sovelletaan työaikalain 5 §:n mukaisissa toi- mistotöissä, joita säännöllisesti tehdään päivätöinä viitenä päivänä viikossa (ma - pe).
SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN PITUUS JA JÄRJESTÄMINEN
44 § Säännöllisen työajan pituus
1. Säännöllinen työaika vuorokaudessa on 7 tuntia 30 minuuttia - 8 tuntia työ- antajan määräämällä tavalla. Säännöllinen työaika viikossa on 38 tuntia. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
Viikoittainen ja vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopimal- la järjestää toisin ja myös keskimääräiseksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana 24 tunnin työajan pidennyksen toteuttamiseksi paikallisesti sovittavalla tavalla. Tällä keskimääräisellä työajalla voidaan tasoittaa vain vuonna 2016 sovittua 24 tunnin työajanpidennystä. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
(1.1.2021 lukien):
1. Säännöllinen työaika vuorokaudessa on 7 tuntia 30 minuuttia työantajan mää- räämällä tavalla. Säännöllinen työaika viikossa on 37 tuntia 30 minuuttia.
2. Säännöllinen työaika sijoittuu normaalisti kello 8 - 16.30 välille, ellei työnantajan edustaja ja toimihenkilöitä edustava luottamusmies paikallisesti toisin sovi.
3. Toimistotyössä voidaan noudattaa liukuvaa työaikaa. Xxxxxxxxxx työajasta voi- daan paikallisesti sopia toisin.
4. Vuorokaudella tarkoitetaan kalenterivuorokautta.
5. Viikolla tarkoitetaan maanantaina kello 00.00 alkavaa ja seuraavana sunnuntaina kello 24.00 päättyvää ajanjaksoa.
45 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
1. Seuraavat arkipäivät eivät lyhennä asianomaisen viikon työaikaa: juhannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapun- päivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.
2. Myöskään sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, it- senäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä eivät lyhennä viikon työaikaa.
3. Sen viikon, joka sisältää helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sun- nuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän, säännöllinen työaika on 30 tuntia 30 minuuttia viikossa. (Tämä määräys on voi- massa 31.1.2021 asti)
(1.2.2021 lukien):
3. Sen viikon, joka sisältää helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sun- nuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän, säännöllinen työaika on 30 tuntia viikossa.
4. Sen viikon, joka sisältää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, joulu- päivän, tapaninpäivän tai loppiaisen, työaika on 30 tuntia 30 minuuttia viikossa. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
(1.2.2021 lukien):
4. Sen viikon, joka sisältää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, joulu- päivän, tapaninpäivän tai loppiaisen, työaika on 30 tuntia viikossa.
5. Jos 4 kohdassa tarkoitettu viikko sisältää kaksi tai useampia kohdassa mainittuja päiviä, kukin niistä lyhentää viikon työaikaa 7 tunnilla 30 minuutilla säännöllisestä työajasta 38 tunnista. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
(1.2.2021 lukien):
5. Jos 4 kohdassa tarkoitettu viikko sisältää kaksi tai useampia kohdassa mainittuja päiviä, kukin niistä lyhentää viikon työaikaa 7 tunnilla 30 minuutilla säännöllisestä työajasta 37 tunnista 30 minuutista.
TYÖAJAKSI LUETTEVA AIKA JA VARALLAOLO
46 § Työajaksi luettava aika
1. Työajaksi luettavan ajan osalta noudatetaan soveltuvin osin mitä edellä 13 – 15
§:issä on sovittu.
47 § Asuntovarallaolo
1. Varallaolo työntekijän asunnossa määräytyy työaikalain 4 §:n mukaan. Varalla- oloaikaa ei lueta työajaksi.
2. Puolesta asuntovarallaoloon kuluneesta ajasta maksetaan yksinkertainen tunti- palkka tai puolet asuntovarallaoloon käytetystä ajasta luetaan työajaksi, jolloin myös ylityö- ja muut työaikakorvaukset tulevat kysymykseen.
LEPOAJAT
48 § Viikkolepo
1. Toimihenkilölle on annettava kalenteriviikoittain sunnuntain ajaksi tai muuna vii- kon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Ellei viikkole- poon sisälly kokonaista kalenterivuorokautta, sen vähimmäispituus on 36 tuntia.
49 § Toinen viikoittainen vapaapäivä
1. Pääsääntönä pidetään sitä, että toimihenkilöllä on viikon aikana kaksi perättäistä vapaapäivää. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen olla lauantai.
50 § Päivittäinen lepoaika
1. Paikallisesti voidaan sopia päivittäisen lepoajan pituudesta siten, että se on vä- hintään puoli tuntia. Jos sovitaan liukuvasta työajasta, samalla on sovittava lepo- aikojen sijoittamisesta.
SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN
51 § Työajan enimmäismäärä
1. Toimihenkilön työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.
Työnantaja antaa pyydettäessä pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle sel- vityksen edustamiensa toimihenkilöiden toteutuneista työajoista.
Työnantaja voi 1 momentista poiketen teettää ylityötä seuraavan määräyksen mukai- sesti 31.12.2020 saakka työaikalain (872/2019) 49 §:n perusteella:
1. Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.
2. Työnantajan edustaja ja toimihenkilöitä edustava pääluottamusmies voivat sopia edellä mainitun 250 tunnin lisäksi lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön
enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Edellä todetun 138 tunnin enimmäismäärää ei saa kuitenkaan ylittää.
52 § Ylityökorvaukset
1. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviltä 2 ensimmäiseltä työtunnilta makse- taan ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen palkka.
2. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä 8 ensimmäiseltä työtunnilta makse- taan ylityökorvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, riippu- matta siitä, ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
3. Helatorstain ja muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uuden- vuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä viikolla maksetaan viikoittaisen säännöllisen työajan 30 tuntia 30 minuuttia ylittäviltä 15,5 ensimmäi- seltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtun- neilta riippumatta, ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 %:lla ko- rotettu yksinkertainen tuntipalkka. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
(1.2.2021 lukien):
3. Helatorstain ja muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uuden vuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä viikolla maksetaan viikoittaisen säännöllisen työajan 30 tuntia ylittäviltä 15,5 ensimmäiseltä työtun- nilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta riippu- matta, ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksin- kertainen tuntipalkka.
4. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan lasketta- essa edellisessä momentissa tarkoitettua viikkoylityökorvausta.
5. Ylityöt voidaan rahakorvauksen sijasta, siitä toimihenkilön kanssa erikseen sovit- taessa, korvata vapaana, joka lasketaan samalla tavalla korotettuna kuin raha- korvaus.
53 § Lisätyökorvaus
1. Edellä 45 § 4.momentissa tarkoitetut työajat ylittäviltä ensimmäiseltä 7 tunnilta
30 minuutilta maksetaan lisätyökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
2. Edellä 45 § 5. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ko. pykälän mukaan mää- räytyvän viikon työajan vaan ei 38 tuntia ylittäviltä työtunneilta maksetaan lisä- työkorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
(1.2.2021 lukien):
2. Edellä 45 § 5. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ko. pykälän mukaan mää- räytyvän viikon työajan vaan ei 37 tuntia 30 minuuttia ylittäviltä työtunneilta mak- setaan lisätyökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
3. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan lasketta- essa lisätyökorvausta.
4. Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta on maksettava ylityökor- vausta.
5. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisätyökorvauksen vaihtamisesta vapaa- ajaksi, joka lasketaan samalla tavalla korotettuna kuin rahakorvaus.
ILTA- JA YÖTYÖ
54 § Iltatyölisä
1. Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tun- nilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
55 § Yötyölisä
1. Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
LAUANTAI- JA SUNNUNTAITYÖ
56 § Sunnuntaityökorvaus
1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä kello 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntai- työkorvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.
2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello
18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.
57 § Aattopäivänlisä
1. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tunti- palkkaa vastaava lisä.
ERITYISET MÄÄRÄYKSET
58 § Korvausten ja lisien perusteena olevan yksinkertaisen tuntipalkan laskemi- nen
1. Edellä tarkoitettujen korvausten ja lisien perusteena oleva yksinkertainen tunti- palkka lasketaan siten, että toimihenkilön kuukausipalkka jaetaan luvulla 160.
59 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi
1. Edellä tarkoitettujen korvausten ja lisien maksamisen perusteena olevat tunnit tasoitetaan täysiksi tunneiksi viikoittain.
2. Tasoitus täysiksi tunneiksi tapahtuu siten, että puolta tuntia lyhyempi aika jäte- tään huomioon ottamatta sekä puoli tuntia ja sitä pitempi aika korotetaan lähim- mäksi täydeksi tunniksi.
60 § Työaikalain noudattaminen
1. Tämän lisäksi noudatetaan työaikalain säännöksiä soveltuvin osin niissä työai- kaan liittyvissä kysymyksissä, joista tässä ei ole erikseen sovittu.
TYÖAIKAPANKKI
61 § Työaikapankki
1. Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, joilla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi vapaana pidemmällä aikavälillä. Työaikapankki lisää mahdollisuuksia työ- ja va- paa-ajan yhteensovittamiseen sekä mahdollisuuden henkilöstöresurssien jousta- vampaan käyttöön palvelutoiminnan volyymivaihteluissa.
2. Yrityksessä voidaan työehtosopimuksen 4 a §:n mukaan paikallisesti sopia työ- aikapankin käyttöönotosta. Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työaikapankin vapaa-aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämi- sen ehdot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä. Paikallisella sopimuksella voi- daan sopia työaikalaista poiketen.
3. Työaikapankkiin voidaan sopia tallennettavaksi työehtosopimuksen mukaisia ra- hamääräisiä työaikakorvauksia niitä vastaavana vapaa-aikakorvauksena, esi- merkiksi työehtosopimuksen mukaisia ilta-, lauantai-, sunnuntai-, aattopäivänli- siä, lisä- ja ylityökorvauksia sekä liukuvan työajan saldoja sovittavissa määrin.
III PALKAT
62 § Palkkausperusteet
1. Toimihenkilöiden palkka muodostuu: kiinteästä osasta sekä aikaan ja suorituk- seen perustuvista korvauksista ja lisäpalkkioista.
a) Kiinteä osa muodostuu:
− henkilökohtaisesta kuukausipalkasta (tehtäväkohtainen osuus, henkilökohtainen osuus ja mahdollinen takuuosa)
− säännöllisesti toistuvista samansuuruisista kuukausittaisista euro- määräisistä palkanlisistä ja lisäpalkkioista:
Junanlähetyspalkkio Kielilisä
Kielitaitolisä Luottamusmiespalkkio (kiinteä) Työsuojelupalkkio (kiinteä) Raja-asemalisä Henkilökohtainen lisä
b) Aikaan tai suoritukseen perustuvia korvauksia ja lisäpalkkioita ovat vuosi ja sairauslomalisään luettavat vaihtuvat korvaukset ja palkkiot:
Aattopäivänlisä Iltatyölisä, 15 %
Koulutuskorvaus (28 § 7. momentti) Lauantaityökorvaus
Luottamusmies- ja yhteistoimintalisä Lähtöraha
Poikkeamakorvaus / Vapaa-ajan poikkeamakorvaus Sunnuntaityökorvaus
Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa Varallaolokorvaus, TAL
Yötyölisä
2. Työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia töitä työsuhteessa tekevälle ammat- tiopiskelijalle maksetaan harjoittelun ajalta 75 % palkkaryhmän 2 mukaisesta pal- kasta.
63 § Palkkausjärjestelmä Rakenne
1. Palkkausjärjestelmä koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta osasta. Palkkaan voi kuulua myös erikseen määräytyvä takuuosa.
2. Työtehtävät jaetaan palkkaryhmiin niiden vaativuuden perusteella. Tehtävien vaativuuden arviointi perustuu paikallisesti yrityskohtaisesti sovittuun vaativuu- denarviointijärjestelmään.
Tehtäväkohtainen osuus
3. Tehtäväkohtaisessa osassa määritellään tehtävän vastuu ja vaativuus. Vastuuta ja vaativuutta mitataan seuraavasti:
− Vastuun laajuus ja vaikuttavuus, jotka muodostavat Vastuu-päätekijän se- kä
− Ongelmaratkaisu, yhteistyö ja pätevyys, jotka muodostavat Osaaminen- päätekijän
Tehtävien arviointi
4. Tehtäväkohtaiset arvioinnit suorittaa yrityskohtainen arviointiryhmä, johon työn- antaja ja työntekijät nimeävät kumpikin enintään kolme jäsentä ja heille varajä- senet. Arviointiryhmä arvioi tehtävät ja määrittelee niiden vaativuustasot.
5. Arviointi suoritetaan, kun tehtävän sisältö muuttuu tai uusi tehtävä otetaan käyt- töön. Arviointiryhmä pisteyttää tehtävän ja ratkaisee vaativuustason tehtävänku- vauslomakkeen ja muun käytettävissä olevan aineiston perusteella. Toimihenki- lön vaihtuminen aiemmin arvioidussa tehtävässä tai useamman toimihenkilön ot- taminen tällaisiin tehtäviin ei edellytä tehtävän arviointia uudelleen.
Henkilökohtainen osa
6. Henkilökohtainen palkanosa sisältää:
a) Työtehon – suoriutuminen, järjestelmällisyys ja venymiskyky
b) Ammattitaidon – alan tuntemus, monitaitoisuus / erityisosaaminen ja huolellisuus
c) Yhteistyökyvyn – viestintä, palvelualttius ja arvostus
d) Toimintatavan – päätöksentekokyky, suhtautumiskyky ja vastuullisuus, sekä
e) Kokeneisuuden – siten, kuin siitä paikallisesti yrityskohtaisesti sovitaan.
7. Kokeneisuuden perusteella määräytyvä osa määritellään ensisijaisesti arviointi- hetken mukaisesta työstä. Harkinnanvaraisesti hyväksytään muustakin työkoke- muksesta se osa, josta katsotaan olevan hyötyä tehtävässä. Jos toimihenkilön
työsuhde on 1.6.2000 lukien jatkunut keskeytyksettä, työehtosopimuksen sovel- tamisalalla kertynyt palvelus hyväksytään kokeneisuutta määrättäessä.
8. Henkilökohtainen palkanosa on liikenteenohjaajilla korkeintaan 7 % ja muilla toi- mihenkilöillä korkeintaan 13,5 % tehtäväkohtaisesta osuudesta.
9. Henkilökohtaista palkanosaa määritettäessä painotetaan tavoitteiden saavutta- mista ja henkilökohtaista suoriutumista: toimihenkilön on voitava omalla toimin- nallaan (esimerkiksi ammattitaito, kokemus) ja suoritustaan parantamalla vaikut- taa omaan ansiokehitykseensä.
Henkilökohtaisen osan arviointi
10. Henkilökohtaisen palkanosan määrittämisen suorittaa toimihenkilön lähin esi- mies.
11. Arviointi tapahtuu esimiehen ja toimihenkilön välisen kehityskeskustelun yhtey- dessä, jolloin toimihenkilölle selvitetään arvioinnin perusteet. Jos arviointipisteitä ei ole esittää keskustelun yhteydessä, niin toimihenkilöllä on oikeus saada tietää ne myöhemmin. Luottamusmies voi toimihenkilön pyytäessä osallistua arviointi- keskusteluun.
12. Arviointi tapahtuu vähintään kerran vuodessa ja aina tehtävien vaativuustason muuttuessa. Aloitteen arvioinnista voi tehdä esimies tai toimihenkilö. Arviointi on tehtävä kokonaisuutena eikä saa perustua hetkelliseen tilanteeseen.
13. Uuden toimihenkilön tullessa palkkausjärjestelmän piiriin määritellään hänen henkilökohtainen osansa kolmen (3) kuukauden kuluessa. Henkilökohtaisen osan maksaminen aloitetaan sen kuukauden alusta, jolloin arviointi on suoritettu. Tehtävien vaihtuessa käydään kehityskeskustelu, jossa sovitaan henkilökohtai- sen pisteytyksen tarkistamisesta kolmen (3) kuukauden kuluessa tehtävien muu- tosajankohdasta.
14. Työkyvyn alentuminen (sairastumistapaukset, ikääntyminen tms.) ei aiheuta henkilökohtaisen osan pienentymistä.
Tehtävä- ja henkilökohtaisen osan tarkistaminen
15. Tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen osan mahdollisia muutoksia arvioidaan vähintään kerran vuodessa.
16. Tehtäväkohtaisen tai henkilökohtaisen osan noustessa uusi tarkistettu palkka maksetaan muutoshetkeä seuraavan palkanmaksukauden alusta.
Korkeamman vaativuustason tehtävän tekemisen ajalta maksettava palkkaus
17. Jos toimihenkilö määrätään tilapäisesti tekemään korkeamman vaativuustason tehtäviä, hänelle maksetaan oman tehtävän ja hoidetun tehtävän tehtäväkohtai- sen palkan erotusta.
18. Jos tehtävän hoitaminen on välittömästi ennen työnteon keskeytystä kestänyt vähintään kolme kuukautta, palkka maksetaan työn keskeytyksen ajalta tämän palkan mukaan.
Palkkaryhmät
19. Tehtäväkohtaiset ohjepalkat, jotka ovat samalla palkkaryhmäkohtaiset ohjepal- kat, on määritelty palkkataulukossa (palkkaliite).
64 § Yrityskohtaiset järjestelyt
1. Paikallisesti työehtosopimuksen 4 a §:n mukaisesti yrityksen ja allekirjoittaneen työntekijäjärjestön välillä voidaan sopia myös muun palkkausjärjestelmän käytös- tä.
65 § Palkan maksaminen
1. Palkka maksetaan kultakin kalenterikuukaudelta sen 15. päivänä. Jos palkan- maksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka maksetaan näitä päiviä edeltä- vänä arkipäivänä. Palkka maksetaan toimihenkilön ilmoittamaan rahalaitokseen. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina maksupäivinä.
2. Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, mak- setaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päätty- nyt, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuu- kauden loppuun mennessä.
3. Työsuhteen kestäessä palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset toteute- taan seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
4. Milloin toimihenkilön palkka maksetaan vajaalta kalenterikuukaudelta, lasketaan kalenteripäivän palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa ole- vien kalenteripäivien lukumäärällä.
4 a Työnteon keskeytyksen ajalta, kuten sairauden perusteella myönnetyn vapauden johdosta, pidätetään palkan lisistä samojen perusteiden mukaan laskettu osa kuin muustakin palkasta on määrätty. Vuosiloman ajalta lisät suoritetaan täysi- määräisenä. (palkkaliite, Kielilisä)
5. Toimihenkilölle maksetaan vuosilomalta, sairausajalta ja muulta poissaoloajalta 62 ja 63 §:n mukaista palkkausta siten kuin 68 – 73 §:issä, 77 – 81 §:issä ja 98
§:ssä määrätään.
6. Muistutukset palkan suuruuteen nähden on tehtävä esimiehelle mikäli mahdollis- ta viikon kuluessa palkanmaksupäivästä lukien. Yli sadan euron virhe palkan maksamisessa on korjattava ilman aiheetonta viivytystä.
7. Toimihenkilölle etukäteen annettavan palkkaerittelyn tulee olla riittävän yksityis- kohtainen siten, että siitä käy ilmi, miten palkka on muodostunut.
8. Työnantaja huolehtii siitä, että sopijapuolena olevan toimihenkilöyhdistyksen jä- senmaksu peritään palkanmaksun yhteydessä niiltä toimihenkilöiltä, jotka siihen ovat yhdistykselle valtakirjan antaneet. Näin kannetut jäsenmaksut tilitetään toi- mihenkilöyhdistykselle.
IV MATKUSTAMINEN JA MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN
66 § Matka- ja muuttokustannusten korvaaminen
1. Matkakustannusten korvaamisen ja päivärahan maksuperusteiden suhteen nou- datetaan matkakustannusten korvaamisesta voimassa olevia sopimusmääräyk- siä. (Lisälehti 4)
2. Muuttokustannukset korvataan muuttokustannusten korvaamisesta tehdyn sopi- muksen mukaisesti. (Lisälehti 5)
67 § Matka-ajan korvaus
1. Työ- tai komennusmatkaan, johon ei sisälly työtehtäviä, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Työmatkan matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan kuitenkin kor- vausta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan enintään 8 tunnilta. Työ- tai komen- nusmatkan ei tule asettaa työntekijää parempaan eikä huonompaan asemaan kuin hänen työskennellessään varsinaisella sijoituspaikalla.
V POISSAOLOT
V1. SAIRAUSPOISSAOLO JA SAIRAUSAJANPALKKA
68 § Yleisiä säännöksiä
1. Toimihenkilöllä on, sen mukaan kuin jäljempänä määrätään, oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa:
1) sairauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta lääkäriltä tai poikkeustapauksessa muulta lääkäriltä;
2) työnantajan osoittaman lääkärin määräämää sairaalahoitoa;
3) eräissä tapauksissa korvausta sairaanhoidosta johtuvista välttämättömistä matkakustannuksista; sekä
4) palkkaa sairauspoissaolon sekä äitiys- ja isyysvapaan ajalta.
2. Toimihenkilöllä ei kuitenkaan ole oikeutta 1 momentissa mainittuihin etuuksiin si- nä aikana, jolta hänelle suoritetaan työkyvyttömyyseläkettä, eikä lomautuksen tai palkattoman loman aikana, ellei siltä ajalta suoriteta sairausvakuutuslain mukais- ta äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
69 § Oikeus sairausajan palkkaan
1. Toimihenkilölle maksetaan todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen poissaolon ajalta palkkaa työsuhteen kesto- ajasta riippuen seuraavasti:
1) kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, 21 päivän ajanjaksolta;
2) kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, 21 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta kuitenkin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajalta; ja
3) kun työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta, 28 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajalta; ja
4) kun työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, 35 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään kuu- den kuukauden ajalta.
2. Täysimääräinen sairausajan palkka suoritetaan edellä 1 momentin 4-kohdassa mainitussa tapauksessa 28 päivää ylittävältä osalta kuitenkin vain kerran kalen- terivuoden aikana.
3. Sairausajan palkkaa maksetaan edellä 1 momentin 2 - 4 kohdassa määrätyn kuuden kuukauden lisäksi 6 kuukauden ajalta, jos toimihenkilö on 8 kuukauden kuluessa sairauspoissaolon alkamisesta hakenut eläkelaitokselta työkyvyttö- myyseläkettä, kuitenkin enintään sitä seuraavan kalenterikuukauden loppuun as- ti, jonka aikana eläke on myönnetty tai eläkeasia on eläkelaitoksessa lopullisesti ratkaistu.
4. Jos toimihenkilö työtapaturman, ammattitaudin tai työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi on tullut kykenemättömäksi suorittamaan työtään, hänelle maksetaan työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen sai- rauspoissaolon ajalta palkkaa 90 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen 2/3 siitä, yh- teensä kuitenkin enintään yhden vuoden ajalta.
5. Mikäli tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmakorvausta ei edellä tarkoitetus- sa tapauksessa myönnetä täysimääräisenä, maksetaan toimihenkilölle sairaus- ajan palkka 1 momentin 1 - 4 kohdan mukaisesti.
6. Sairauspoissaolo katsotaan yhdenjaksoiseksi, jollei toimihenkilö sairauspoissa- olojen välillä ole ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jollei sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaustapauksista taikka eri tapa- turma-, ammattitauti- tai väkivaltatapauksista.
70 § Työsuhteen keston määräytyminen
1. Työsuhteen kestoajaksi luetaan tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla tehty työ sekä se aika, jonka toimihenkilö on 18 vuotta täytettyään ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan tai ollut palveluksessa Yhdistyneiden Kansakuntien käyttöön asetetussa suomalaisessa valvontajoukossa.
2. Aikaisemman työskentelyn hyväksi lukemisen edellytyksenä tulee olla 69 §:n 1 momentin 2 - 4 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa vähintään kuusi kuukautta jatkunut työsuhde välittömästi ennen sairastumista.
3. Työsuhteen kestoajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jolloin toimihenkilö on saanut työkyvyttömyyseläkettä tai ollut lomautettuna tai palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa, isyysrahaa tai vanhempainrahaa.
71 § Työkyvyttömyyden osoittaminen
1. Toimihenkilön on todistettava sairautensa työnantajan vahvistaman kaavan mu- kaisella lääkärintodistuksella tai sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan ha- kemista varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella, terveyskes- kuksen terveydenhoitajan antamalla todistuksella taikka työnantajan osoittaman terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella tai muulla työnanta- jan vahvistamalla tavalla.
72 § Sairausajan palkan maksaminen
1. Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan sairausajan palkkaa sairaus- poissaoloon sisältyviltä päiviltä.
2. Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan palkallisen sairauspoissaolon ajalta kiinteää kuukausipalkkaa. Sairauspoissaolopäivän palkka saadaan jaka- malla kiinteä kuukausipalkka kalenteripäivien lukumäärällä. Tämän lisäksi sai- rauspoissaolon ajalta maksetaan alla määriteltyä sairauslomalisää.
3. Toimihenkilön sairausajan palkan laskennassa otetaan huomioon edellisen lo- manmääräytymisvuoden aikana maksettujen alla todettujen palkanlisien ja lisä- palkkioiden 1/365 sairauspoissaolopäivää kohti (ns. sairauslomalisä):
− aattopäivänlisä
− iltatyölisä, 15 %
− koulutuskorvaus
− lauantaityökorvaus
− luottamusmies- ja yhteistoimintalisä
− lähtöraha
− poikkeamakorvaus / vapaa-ajan poikkeamakorvaus
− sunnuntaityökorvaus
− työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa
− varallaolokorvaus, TAL
− yötyölisä
4. Jos toimihenkilölle on maksettu palkanlisiä ja lisäpalkkiota edellisenä lomanmää- räytymisvuonna enintään 122,78 euroa, maksetaan hänelle kultakin lomanmää- räytyisvuodelta erillinen kiinteä sairauslomalisä, jonka määrä on edellisenä lo- manmääräytymisvuonna maksettujen em. palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteis- määrän 1/365 kerrottuna lomanmääräytymisvuoden sairaus- ja äitiyslomapäivien lukumäärällä. Kiinteä sairauslomalisä maksetaan lomanmääräytymisvuotta seu- raavan toukokuun loppuun mennessä tai 99 § 6. ja 7. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa siirtymishetkeä tai työsuhteen päättymiskuukautta seuraavan kalen- terikuukauden loppuun mennessä.
5. Jos toimihenkilö työsopimuslain 4 luvun mukaisen äitiys-, isyys- tai vanhempain- vapaan jälkeen todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on estynyt ryhtymästä työhönsä, maksetaan hänelle sen vuoksi myönnetyn sairaus- poissaolon ajalta palkkaa vapaan päättymistä seuraavasta päivästä lukien 69 §
1. momentin mukaisesti.
73 § Erinäiset säännökset
1. Jos toimihenkilö on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin, tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden määräysten mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, taikka jos hän itse tai toisen avulla on tarkoitukselli-
sesti aiheuttanut sairauden, tai hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaises- ti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen, voidaan hänelle näiden määräysten mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.
Mitä 1 momentissa on määrätty, sovelletaan vastaavasti, jos toimihenki- lö on tahallaan estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon.
2. Toimihenkilö, jolle maksetaan palkka sairauspoissaolon tai äitiys- tai isyysva- paan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita anne- taan sairausvakuutuslain 7 luvun 4 §:n mukaan työnantajalle suoritettavan päivä- ja äitiysrahan hakemista varten.
Jos toimihenkilö laiminlyö 1 momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle sairauspoissaolon tai äitiys- tai isyysvapaan ajalta maksettavasta palkasta vähentää sairausvakuu- tuslain mukainen päivä- tai äitiysrahan määrä.
3. Toimihenkilöllä, jolle maksetaan palkka sairauspoissaolon tai äitiys- tai isyysva- paan ajalta, ei ole oikeutta sairauspäivärahaan palkkaa vastaavalta osalta.
V2. PERHEVAPAAT
74 § Perhevapaat ja poissaolo pakottavasta perhesyystä
1. Perhevapaita ovat työsopimuslain (55/2001) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja van- hempain-, hoito-, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa. Perhevapaisiin sekä poissaoloon pakottavista perhesyistä ja poissaoloon perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi noudatetaan, mitä työsopimuslain 4 luvussa on sää- detty.
2. Raskaana oleva toimihenkilö, jonka työhön tai työpaikan olosuhteisiin liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa si- kiön kehitykselle ja raskaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin hänelle hänen ammattitaitonsa ja kokemuksensa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin äitiysva- paan alkamiseen saakka, jollei työstä tai työpaikan olosuhteista ole vaaraa ai- heuttavaa tekijää voitu poistaa.
75 § Palkanmaksu äitiys- ja isyysvapaan ajalta
1. Äitiysvapaan ajalta toimihenkilölle maksetaan palkka vapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaan ajalta toimihenkilölle maksetaan palk- ka isyysrahakauden 3 ensimmäiseltä työpäivältä. Äitiys- ja isyysvapaan ajalta maksetaan palkan kiinteä osa.
Palkan maksamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö on ennen äitiys- tai isyysvapaan alkua ollut työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään kuusi kuukautta.
76 § Palkanmaksu tilapäisen hoitovapaa ajalta
1. Tilapäisen hoitovapaan kolmelta päivältä toimihenkilölle maksetaan palkkaa sa- mojen perusteiden mukaisesti kuin sairausajan palkka. Näitä kolmea palkallista vapaapäivää laskettaessa ei oteta huomioon enintään kahta toimihenkilön muus- ta syystä johtuvaa lapsen äkillisen sairaustapauksen vuoksi myönnettyyn yhden- jaksoiseen vapaa-aikaan sisältyvää vapaapäivää.
2. Palkan maksamisen edellytyksenä tilapäiseltä hoitovapaalta on, että vapaa on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai toimi- henkilö on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan.
3. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi asuu erillään aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.
4. Tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista. Toimihenkilön on ilmoitettava aina tilapäisen hoitovapaan syy.
V3. MUUT POISSAOLOT
77 § Merkkipäivät ja perhesyyt
1. Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lä- hiomaisen hautajaispäivä, perheen jäsenen kuolemantapauksen johdosta enin- tään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä ovat palkallisia työstä poissaolopäiviä, jos vapaan an- taminen on toimihenkilön tehtävien luonne huomioon ottaen mahdollista. Poissa- olopäivältä maksetaan palkka samojen perusteiden mukaisesti kuin sairausajan palkka.
2. Edellisen momentin perusteella sairastumisen johdosta annettavalta poissaolo- päivältä maksetaan palkka, jos poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön.
3. Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen avio- puolisonsa lapsia, toimihenkilön vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä toimihenkilön veljiä ja sisaria.
4. Perheen jäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä toimihenkilön avio- puolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.
78 § Maanpuolustus ja väestönsuojelu
1. Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai pelastuslain nojalla väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan tämän sopimuksen mukainen kiinteä palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.
2. Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuuslain nojalla reserviläispalkkaa, hänelle ei makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkaa.
3. Kohtien 1 ja 2 mukaisissa tilanteissa toimihenkilö on kuitenkin oikeutettu saa- maan vuosilomansa ajalta vuosilomapalkkansa vähentämättömänä.
79 § Keskusjärjestökokoukset
1. Jos yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, toimihenkilölle voidaan myön- tää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi, toimihenkilön osallistuessa työmarkkinakeskusjärjestön ylimpien päättävien elinten kokouksiin, joiksi katso- taan edustajakokous, valtuusto, hallitus tai niitä vastaavat elimet sekä työehto- sopimuksen osapuolena olevan järjestön liittovaltuuston tai hallituksen kokouk- seen silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita. Palkkana maksetaan palkan kiinteä osuus.
80 § Kunnalliset luottamustoimet
1. Toimihenkilölle on mahdollisuuksien mukaan annettava tilaisuus osallistua kun- nallisiin luottamustehtäviin. Tältä ajalta ei makseta palkkaa.
81 § Menettelymääräykset
1. Toimihenkilölle, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta 77 – 79 § mukai- sesta syystä, mutta on estynyt hakemasta työstä vapautusta, maksetaan palkka tämän sopimuksen mukaisesti, jos hänelle samasta syystä olisi myönnetty työstä vapautus. Asianomaisen tulee välittömästi esteen poistuttua ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle.
82 § Vapautus työstä
1. Toimihenkilölle on järjestettävä vapautus työstä seuraavissa tapauksissa:
a) asevelvollisuuskutsuntaan osallistumista varten
b) lääkärissäkäyntiä varten
c) työnantajan järjestämien oppikurssien pääsykokeisiin osallistumista varten
d) todistajana poliisikuulustelussa tai tuomioistuimessa kuulemista varten asiassa, jossa työnantaja on asianosainen,
e) asianomistajana poliisikuulustelussa tai tuomioistuimessa kuulemista var- ten asiassa, jossa toimihenkilö on työtehtäviä hoitaessaan joutunut asian- omistajan asemaan,
f) vastaajana taikka muuna kuin edellä tässä kohdassa tarkoitettuna todista- xxxx xxx asianomistajana poliisikuulustelussa tai tuomioistuimessa kuule- mista varten.
2. Työstä vapauttamisen aikaa ei katsota työajaksi. Vapaa-aika saadaan teettää ta- kaisin, muissa kuin f-kohdan tapauksissa kuitenkin vain painavasta syystä tai toimihenkilön suostumuksella.
VI VUOSILOMA JA LOMARAHA
83 § Soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen alaisiin toimihenkilöihin sovelletaan vuosilomalakia (162/2005), jollei jäljempänä tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.
84 § Määritelmät
1. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
2. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on 87 § mukainen vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi.
3. Vuosiloman ansaintapäiviä ovat lomanmääräytymisvuoden työssäolopäivät ja 88
§:ssä luetellut työssäolopäivien veroiset päivät.
4. Xxxxxxxxx on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.
5. Lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.
6. Lomapäiviä ovat arkipäivät. Arkipäiviksi ei lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä ju- hannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.
7. Talvilomapidennys on 92 §:n mukaisesti määräytyvä, lomakauden ulkopuolella pidettävän loman pidennysosa.
8. Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siirretty lo- man osa.
85 § Vuosiloman pituus
1. Toimihenkilö saa vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on jatkunut vähintään yhden vuoden tai jos hänellä on päät- tyvältä lomanmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukaut- ta.
2. Jos työsuhde on jatkunut edellä sanottua lyhyemmän ajan, toimihenkilöllä on oi- keus saada kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Toimihenkilö, joka on tullut palvelukseen esimerkiksi 1.9.1997 ja joka on ollut palkattomalla vapaalla 1.1. - 31.12.1999, ansaitsee lomanmää- räytymisvuoden 1.4.1999 - 31.3.2000 täysiltä lomanmääräytymiskuu-
kausilta (1.1. - 31.3.2000) lomaa 3 x 2 1/2 päivää, sillä palkaton vapaa ei katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa välitöntä palvelusta.
Siten esimerkiksi toimihenkilö, jonka palvelussuhde on alkanut 12.4.1998, ansaitsee vuosilomaa 2 ½ päivää kultakin lomanmääräyty- misvuoden 1.4.1998 - 31.3.1999 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudel- ta.
Esim: Toimihenkilö, jonka palvelussuhde on alkanut 1.8.2005 ja joka eroaa palveluksesta 31.8.2006, saa 1.8.2005 ja 31.3.2006 väliseltä ajalta kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomaa 2 päivää (enintään 8 x 2 päivää) ja 1.4.2006 alkaneelta lomanmääräytymisvuo- delta lomaa 2 ½ päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudel- ta (enintään 5 x 2 ½ päivää). Samaa sääntöä noudatettaisiin myös sil- loin, jos palvelussuhde päättyisi 31.7.2006 (lomaa enintään 4 x 2 ½ päivää).
3. Vuosiloman talvilomapidennyspäivät määräytyvät 92 §:n mukaisesti.
86 § Pyöristyssääntö
1. Vuosiloman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Pyöristyssääntöä noudatetaan vasta lomaa annettaessa.
2. Lomakorvaus ja lomaraha maksetaan täysiltä päiviltä.
87 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi
1. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen lomanmääräytymisvuoden kalen- terikuukausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut työsuhteessa palkallisena vähin- tään 18 päivää.
2. Jos toimihenkilö on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänellä tästä syystä xxxxx ainoatakaan kahdeksaatoista palkallisena työsuhtees- sa olopäivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuu- kausista sisältää kahdeksantoista päivää, katsotaan lomanmääräytymiskuukau- deksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut työssä vä- hintään 35 työtuntia.
3. Jos toimihenkilöllä saman lomanmääräytymisvuoden aikana on sekä työsuhteen alku- että päättymiskuukautena niin vähän palkallista työssäoloa, että hän ei an- saitse kummaltakaan kuukaudelta vuosilomaa pääsäännön mukaisesti, kalente- rikuukaudet muodostavat yhden lomanmääräytymiskuukauden, jos niiden palkal- listen työsuhdepäivien yhteenlaskettu lukumäärä on vähintään 18.
Esimerkiksi palvelussuhteeseen 18.6. - 6.9. sisältyy kolme täyttä lo- manmääräytymiskuukautta ja palvelussuhteen kestäessä 15.6. - 15.7. ansaitaan vuosilomaa yhdeltä täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
88 § Työssäolon veroiset päivät
1. Toimihenkilön ei ole katsottava olleen työssä niinä päivinä, joina hän on ollut pal- kattomalla vapaalla tai muuten poissa muusta kuin jäljempänä mainituista syistä.
2. Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä vuosilomaa, lauantai-, sunnuntai-, pyhäpäiviä sekä muita palkallisia vapaapäiviä.
3. Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään myös poissaoloa seuraavista syistä:
1. Sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetty palkallinen vapaa.
2. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, jolta toimihenkilölle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
3. Poissaolo reservin harjoituksen, ylimääräisen palveluksen tai siviilipalvelu- laissa tarkoitetun täydennyspalveluksen takia tai maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukursseille määrättynä taikka työstä vapautettuna palvelua var- ten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa, taikka Punaisen Ristin palveluksessa ko- mennettuna katastrofiaputehtäviin.
4. Poissaolo sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella.
5. Poissaolo työnantajan järjestämiin tai sen muutoin osoittamiin oppikursseihin osallistumisen takia, jos osallistumisajalta on maksettu palkkaa.
6. Palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuksen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti.
7. Poissaolo opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetun opintovapaan johdosta, kui- tenkin enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta, jos toimihen- kilö on opintovapaan jälkeen välittömästi palannut työnantajan palvelukseen.
8. Poissaolo sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyk- sen takia.
9. Poissaolo lomauttamisen takia, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan.
10. Poissaolo ilman omaa syytään työstä pidätettynä, estettynä tai estyneenä olemisen takia
11. Poissaolo kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntou- tusrahaa.
Kuntoutusrahalla tarkoitetaan tässä työeläkeyhtiöiden maksamaa kun- toutusrahaa tai Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahalain (566/05) pe- rusteella maksamaa kuntoutusrahaa.
12. Poissaolo ammattitaudin tai työtapaturman johdosta lääkärin määräyksestä kuntoutuslaitoksessa annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, ei kui- tenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden ai- kana. Jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, työssäolopäivien veroisena pidetään yhteensä enintään 75 työpäivää.
89 § Toimihenkilön oikeus vapaaseen
1. Jos toimihenkilö on sopimuksensa mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle xxxxx täysiä lomanmääräytymiskuukausia, hänellä on työsuhteensa kes- täessä oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jon- ka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksettavasta lomakorvauk- sesta on sovittu 101 – 103 §:issä.
2. Toimihenkilön on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden al- kua. Vapaan antamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 91 ja 93 §:issä on sovittu vuosiloman jakamisesta ja antamisesta.
VUOSILOMAN ANTAMINEN
90 § Lomapäivien laskentasäännöt
1. Jaksotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden vuosiloma merkitään sen mukai- sesti kuin sitä on pidetty ja lomaan sisältyvät arkipäivät merkitään lomapäiviksi riippumatta siitä, onko kyseessä arkilauantai vai muu arkipäivä.
Jos lomaa on pidetty esimerkiksi sunnuntaista lauantaihin, kuluttaa se 6 vuosilomapäivää. Keskiviikosta perjantaihin pidetty loma kuluttaa 3 vuosi- lomapäivää ja keskiviikosta seuraavan viikon maanantaihin pidetty loma ku- luttaa 5 vuosilomapäivää, eikä tällöin sovelleta irtopäivien laskentasääntöä.
2. Annettaessa vuosilomaa toimihenkilölle, joka säännöllisesti noudattaa viisipäi- väistä työviikkoa siten, että lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseis- ten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi (ns. irtopäivien laskenta- sääntö).
3. Jos kyseessä on viikko, johon sisältyy pyhäpäivä tai itsenäisyyspäivä, jouluaatto, pääsiäislauantai, vapunpäivä tai juhannusaatto kuluu lomaa vain viikkoon sisäl- tyviä arkipäiviä vastaava määrä.
4. Ns. irtopäivien laskentasääntö merkitsee sitä, että mikäli toimihenkilölle on myönnetty vuosilomaa esimerkiksi siten, että jollakin viikolla lomapäiviä ovat maanantai ja tiistai ja jollakin muulla viikolla maanantai, tiistai ja keskiviikko, on näillä viikoilla myönnettyjä viittä lomapäivää kohden luettava saman lomanmää- räytymisvuoden lomissa lisäksi yksi päivä lomapäiväksi. Mikäli lomakirjanpidossa kyseinen päivä halutaan yksilöidä, tapahtuu se siten, että viidettä irtopäivää seu- raava arkilauantai merkitään lomapäiväksi. Xxxxxx ei tarvitse sisältyä mitään tiettyä vähimmäismäärää lauantaipäiviä, vaan lomapäivien lukumäärä lasketaan edellä mainittuja laskentasääntöjä noudattaen.
5. Jos vuosilomaan kuuluvat viikon kaikki arkipäivät ja viikkoon sisältyy pääsiäis- lauantai, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- tai juhannusaatto tai kirkollinen juhlapäivä, loma on myönnetty täytenä kalenteriviikkona. Tällaisia päiviä ei pide- tä irtopäivinä eikä niiden lisäksi enää määrätä yhtä vapaata arkilauantaita loma- päiväksi.
6. Mikäli lomaa myönnetään vuodenvaihteen jälkeen siten, että saman kalenterivii- kon aikana pidetään sekä vanhaa että uutta lomaa, noudatetaan tällöinkin edellä selostettuja laskentasääntöjä.
Tällöin ei kuitenkaan ole mahdollista merkitä irtopäiviä uudesta lomasta.
7. Mikäli lomaa myönnetään seuraavan kalenterivuoden puolella, ja loma on pidetty hajapäivinä siten jaksotettuna, että vanhan loman viimeinen lomapäivä on viides irtopäivä, ei uudesta lomasta määrätä yhtä päivää lomapäiväksi.
8. Mikäli vanhasta lomasta jäljellä olevat viisi päivää myönnetään kuitenkin siten pi- dettäväksi, että loma pidetään maanantaista perjantaihin, on myös kyseiseen viikkoon sisältyvä arkilauantai lomapäivä eli lomapäiviä kuluu tässä tapauksessa kuusi. Tällaista lauantaipäivää ei kuitenkaan lasketa uuden loman irtopäiväksi.
9. Edellä selostetut laskentasäännöt merkitsevät säännöllisesti viisipäiväistä työ- viikkoa tekevän toimihenkilön lomapäivien laskennassa myös seuraavaa:
Jos loma määrätään alkamaan esimerkiksi perjantaina ja se kestää lisäksi seuraavan viikon kokonaan, ei ensimmäistä lauantaita lasketa lomapäi- väksi, vaan kyseisestä jaksosta kuluu lomaa 1 + 6 päivää, vaikkakin toimi- henkilö on lomalla myös kyseisen lauantaipäivän, eikä häntä voida kutsua töihin kyseiseksi päiväksi.
91 § Vuosiloman antaminen ja jakaminen
1. Vuosilomasta annetaan vähintään 18 lomapäivän osuus työnantajan määräämä- nä aikana lomakautena 1.6. ja 30.9. välisenä aikana.
2. Vuosiloman 18 lomapäivää ylittävä osa voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman lomavuoden aikana tai toimihenkilön suostumuksella viimeistään seuraa- van vuoden lomakauden alkuun mennessä.
3. Talvilomapidennyspäivät annetaan lomakauden ulkopuolella saman lomavuoden kuluessa tai seuraavana vuonna ennen kesäkuun 1. päivää.
4. Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia, että toimihenkilö pitää 12 arkipäivää ylit- tävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.
5. Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta lomavuodelle, jolle lomakausi sijoittuu, ja seuraavalle lomavuodelle 31.5. mennessä. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuo- den kuluessa lomakauden päättymisestä.
6. Työnantaja voi sopia toimihenkilön kanssa hänen aloitteestaan enintään kuuden
arkipäivän pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
7. Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ennen kuin hänellä on edellä 4 - 6 moment- tien mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuh- teen kestäessä.
92 § Talvilomapidennys
1. Jos vuosilomasta muu kuin säästövapaaseen kuuluva osa pidetään muuna aika- na kuin lomakautena, loma myönnetään tältä osin pidennettynä puolella, kuiten- kin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä. Pidennys voi olla enintään kolme arkipäivää.
2. Jos vuosiloma pidetään lomakauden ulkopuolella useammassa osassa, talvilo- mapidennys lasketaan eri loman osien yhteenlasketusta määrästä. Lomapäivien pyöristyssääntöä sovelletaan tällöin vain kerran, ei siis kunkin loman osan koh- dalla erikseen.
Esimerkiksi tilanteessa, jossa toimihenkilö pitää 12 ½ päivän lomastaan (5 x 2½ päivää) 10 päivää lomakautena, lasketaan talvilomapidennys seuraavasti: ½ x 2 ½ = 1 1/4. Lomakauden ulkopuolella jää siten pidet- täväksi 2 ½ + 1 1/4 päivää= 3 3/4, joka pyöristetään lomaa annettaessa neljäksi päiväksi.
3. Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomakauden alkua, tai alkaa edellisen lomakauden jälkeen, toimihenkilöllä ei ole oikeutta loman pidennykseen.
4. Talvilomapidennyspäivät annetaan lomakauden ulkopuolella sen mukaan kuin 91 § 3 momentissa todetaan.
93 § Vuosiloman antamista koskeva menettely
1. Työnantajan on selvitettävä toimihenkilöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankoh- dan määräämistä työnantajan on varattava toimihenkilö tilaisuus esittää mielipi- teensä lomansa ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otetta- va huomioon henkilöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoit- tamisessa.
2. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan on se saatettava asianomaisen tie- toon vähintään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Jos tämä ei ole mahdol- lista, voidaan loman ajankohdasta ilmoittaa myöhemminkin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.
3. Vahvistetusta lomasuunnitelmasta voidaan poiketa työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella.
4. Xxxxx toimihenkilön suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä alkavaksi vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman toimihenkilön suostu- musta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäi- väksi.
5. Vahvistetun työvuoroluettelon perusteella tulevia jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosilomaan sisällytetä.
6. Työnantaja ei saa ilman toimihenkilön suostumusta määrätä vuosilomaa toimi- henkilön äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos toimihenkilön vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa 10 kohdassa tarkoitetulla tavalla, loma saa- daan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.
94 § Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi
1. Jos toimihenkilö on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön, loma on toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.
2. Xxxx on toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä 1. momentin mukaisesti myös, jos toimihenkilö on vuosilomansa tai sen osan alkaessa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi työstä vapautettuna.
3. Toimihenkilöllä on pyynnöstään oikeus vuosiloman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai et- tä hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaata varten.
4. Toimihenkilöllä ei pääsääntöisesti ole oikeutta siirtää talvilomanpidennyspäiviä. Jos toimihenkilön työkyvyttömyys kuitenkin alkaa vähintään kahta viikkoa ennen talvilomapidennystä tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, johon talvilomapi- dennyspäivät sisältyvät, ja jatkuu talvilomapidennyspäivien aikana, talvilomapi- dennyspäivät on toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankoh- taan.
5. Toimihenkilön on lisäksi pyynnöstä oikeus talvilomapidennyspäivien siirtämiseen, jos tiedetään, että hän on talvilomapidennyspäivien aikana sairauden tai tapa- turman vaatiman leikkaus- tai muun vastaavan hoidon takia työkyvytön ja jos hän ilmoittaa työkyvyttömyydestä kirjallisella luotettavalla selvityksellä vähintään kah- ta viikkoa ennen talvilomapidennyspäivien tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, johon talvilomapidennyspäivät kuuluvat.
6. Toimihenkilö on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen työkyvyttömyydes- tään pyytäessään siirtoa.
95 § Työkyvyttömyyden tai äitiysvapaiden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohta
1. Edellä 94 §:ssä, lukuun ottamatta äitiys- ja isyysvapaata, sovitulla tavalla siirretty vuosiloma on annettava samalla lomakaudella ja lomakauden ulkopuolella an- nettava loma ennen seuraavan toukokuun 1 päivää. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty lomakaudella annettava loma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja muu loma seuraavan ka- lenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan 101 §:ssä tarkoitetulla lomakorvauksella.
2. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa ennen loman alkamisajankohtaa.
VUOSILOMAN SÄÄSTÄMINEN
96 § Vuosiloman säästäminen
1. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö säästää osan vuosittai- sista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.
2. Vuosilomasta voidaan säästää joko kokonaan tai osittain kahdeksantoista päivää ylittävä osa. Talvilomapidennyspäiviä ei voida säästää.
3. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun työnantaja varaa toimihenkilölle tilai- suuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
Loman säästämisestä tehtyä sopimusta on pidettävä sitovana kunkin lo- mavuoden osalta. Sen muuttaminen esimerkiksi seuraavan lomavuoden keväällä ei yleensä ole asianmukaista, vaikka tällöin huomattaisiinkin, että toimihenkilöllä on vielä runsaasti pitämättä edellisen lomavuoden lomapäi- viä. Sen sijaan säästövapaan pitoajankohdasta säästövaiheessa tehtyä sopimusta voidaan pitää sikäli alustavana, että siinä sovitaan esimerkiksi vain säästövapaan pitovuodesta. Tarkemmasta ajankohdasta voidaan so- pia myöhemmin.
4. Säästövapaa on annettava toimihenkilölle viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka vuosilomasta säästövapaa oli säästetty. Sääs- tövapaa voidaan sopia pidettäväksi joko lomakaudella tai sen ulkopuolella.
Pidettävää säästövapaata koskevat samat säännökset kuin muutakin vuosilomaa. Esimerkiksi palkkaus sen ajalta määräytyy pitoajankohdan mukaan ja sitä annettaessa noudatetaan samoja laskentasääntöjä kuin varsinaisia vuosilomapäiviä tai talvilomapidennyspäiviä annettaessa. Samoin se voidaan siirtää kuten muukin vuosiloma.
5. Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta säästövapaan ai- kana on vastaavasti voimassa mitä edellä 94 §:ssä sekä 98 §:ssä todetaan. Työ- suhteen päättyessä pitämättä jääneestä säästövapaasta on maksettava korvaus sen mukaan kuin 101 ja 102 §:issä todetaan. Työsuhteen muuttuessa osa- aikaiseksi toimihenkilöllä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästö- vapaasta sen mukaan kuin 101 ja 102 §:issä todetaan.
97 § Säästämisen vaikutus talvilomapidennykseen
1. Säästäminen vaikuttaa talvilomapidennyksiin sinä lomavuonna, jonka varsinai- sesta vuosilomasta toimihenkilö säästää lomiaan.
2. Jos toimihenkilö, jonka lomaoikeus on 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta ja jolla on 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta, säästää ky- seisen vuoden 30 lomapäivistään kuusi päivää, jää hänelle tänä lomavuonna pi- dettäväksi 24 vuosilomapäivää. Näistä hän voi pitää enintään 12 päivää loma- kaudella (1.6. - 30.9), jotta hän saisi kolmen päivän enimmäismäärän mukaisen talvilomapidennyksen. Kyseisen vuoden vuosilomista hänelle annetaan tällöin 18 päivää lomakauden ulkopuolella.
Jos toimihenkilö vastaavassa tapauksessa säästää 12 päivää, hänelle jää loma- vuonna pidettäväksi 18 varsinaista lomapäivää. Jos hän pitää niistä 12 päivää lomakaudella, hän saa talvilomapidennystä 0,5 x 6 päivää (= 3 päivää), joten hä- nelle annetaan lomakauden ulkopuolella kyseisen vuoden lomista 9 päivää.
VUOSILOMAPALKKA
98 § Vuosilomapalkka
1. Toimihenkilölle maksetaan 62 §:n mukainen kiinteä palkka vuosiloman ajalta.
2. Palkka vuosiloman ajalta maksetaan tavanmukaisina maksupäivinä, eikä toimi- henkilöllä ole oikeutta saada vuosilomapalkkaustaan ennen loman tai sen osan al- kua.
Vuosilomalisä
3. Toimihenkilölle maksetaan kutakin vuosilomapäivää kohden 1/300 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen ja jäljempänä 5. kohdassa lueteltujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä (vuosilomalisä), jolloin vuosiloma- päiviksi lasketaan myös talvilomapidennyksestä johtuvat päivät.
4. Vuosilomalisä maksetaan lomavuonna kesä-heinäkuun aikana sekä mahdollis- ten talvilomapidennyspäivien osalta loka-marraskuun aikana. Työsuhteen päät- tyessä vuosilomalisä maksetaan työsuhteen päättyessä taikka mahdollisimman pian sen jälkeen.
5. Vuosi- ja sairauslomalisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot Aattopäivänlisä
Iltatyölisä, 15 % Koulutuskorvaus Lauantaityökorvaus
Luottamusmies- ja yhteistoimintalisä Lähtöraha
Poikkeamakorvaus / Vapaa-ajan poikkeamakorvaus Sunnuntaityökorvaus
Työhönsidonnaisuuslisä Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa Varallaolokorvaus, TAL
Yötyölisä
Vuosilomalisään oikeuttavista palkanlisistä ja lisäpalkkioista voidaan paikallisesti sopia toisin.
6. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymis- vuoden aikana, vuosilomapalkka on 1. momentista poiketen 9 prosenttia, taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia työntekijälle lomanmääräytymis- vuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä
maksettavaa korotusta. Erillistä tässä työehtosopimuksessa tarkoitettua vuosilo- malisää ei tällöin makseta.
7. Jos työntekijällä on 6. momentin tilanteessa oikeus työehtosopimuksen perus- teella yli 30 päivän vuosilomaan tai talviloman pidennyspäiviin, vuosilomapalkka määräytyy lomapäivien lukumäärän mukaan prosenttiosuutena seuraavasti:
lomapäivien lukumäärä | prosentti |
30 | 11,5 |
31 | 11,8 |
32 | 12,1 |
33 | 12,4 |
34 | 12,7 |
35 | 13,0 |
36 | 13,3 |
37 | 13,6 |
38 | 13,9 |
39 | 14,2 |
40 | 14,5 |
41 | 14,8 |
42 | 15,1 |
43 | 15,4 |
44 | 15,7 |
45 | 16,0 |
8. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut vasta lomanmääräy- tymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, vuosilomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perus- teella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.
LOMARAHA
99 § Lomaraha ja sen määräytyminen
1. Toimihenkilölle, lukuun ottamatta 8 momentissa tarkoitettuja tapauksia, makse- taan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lomanmää- räytymisvuonna.
2. Lomarahaan oikeuttaviksi lomapäiviksi ei kuitenkaan lasketa talvilomapidennyk- sestä johtuvia päiviä.
3. Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa toimihenkilö on kesäkuun vii- meisenä päivänä. Jos toimihenkilö on työstä vapaana kesäkuussa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi
ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.
4. Toimihenkilön lomaraha lomapäivää kohti on 50 % lomapäivän palkasta. Loma- päivän palkka saadaan jakamalla kiinteä kuukausipalkka luvulla 25.
5. Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai työsuhteen päättymis- ajankohdan palkanmaksun yhteydessä.
6. Työsuhteen päättyessä lomaraha maksetaan kaikilta niiltä työsuhteen päättymi- seen mennessä kertyneiltä lomapäiviltä, joilta sitä ei ole maksettu.
7. Toimihenkilölle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan, tai siirtyy suoma- laisen valvontajoukon, tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen, taikka palve- lukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä, tai muussa sellai- sessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt, tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteis- työtehtävässä, jossa Suomi on mukana, lomaraha maksetaan kaikilta niiltä lo- mapäiviltä, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
8. Lomarahaa ei makseta toimihenkilölle, jolle maksetaan lomakorvaus prosentti- korvauksena paitsi 98 §:n 6. ja 7. momentin tilanteissa.
9. Työnantajan kanssa sovittaessa ja työtilanteen sen salliessa voidaan lomaraha vaihtaa vapaaksi seuraavasti:
Vuosilomapäivät (ilman pidennyspäiviä) | Lomarahaa vastaavat vapaapäivät, joita ei pyöristetä |
36,0 | 18,0 |
33,0 | 16,5 |
30,0 | 15,0 |
27,5 | 14,0 |
27,0 | 13,5 |
25,0 | 12,5 |
24,0 | 12,0 |
22,5 | 11,5 |
22,0 | 11,0 |
21,0 | 10,5 |
20,0 | 10,0 |
18,0 | 9,0 |
17,5 | 9,0 |
16,0 | 8,0 |
15,0 | 7,5 |
14,0 | 7,0 |
12,5 | 6,5 |
12,0 | 6,0 |
10,0 | 5,0 |
9,0 | 4,5 |
8,0 | 4,0 |
7,5 | 4,0 |
6,0 | 3,0 |
5,0 | 2,5 |
4,0 | 2,0 |
3,0 | 1,5 |
2,5 | 1,5 |
2,0 | 1,0 |
100 § Säästövapaan vaikutus lomarahoihin ja vuosilomalisään
1. Sillä, että toimihenkilö säästää osan lomavuoden varsinaisista vuosilomapäivis- tään, ei ole vaikutusta lomarahojen maksuun. Lomarahat maksetaan kunakin vuonna sen mukaisesti, miten toimihenkilö on edellisen lomanmääräytymisvuo- den aikana ansainnut lomaa. Samoin vuosilomalisä maksetaan normaalisti.
Sinä vuonna, jolloin säästövapaa pidetään, ei säästövapaapäiviltä makseta lo- marahaa eikä vuosilomalisää.
VUOSILOMAKORVAUS
101 § Vuosilomakorvaus työsuhteen jatkuessa
1. Jos työnantaja ei ole voinut toimihenkilön poissaolon johdosta järjestää vuosilo- maa työehtosopimuksessa sovitulla tavalla, loman sijasta toimihenkilölle voidaan maksaa lomakorvaus. Lomakorvaus määräytyy 103 §:ssä määrätyllä tavalla.
102 § Vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä
1. Työsuhteen päättyessä toimihenkilöllä on oikeus saada lomakorvaus niiltä työ- suhteen päättymistä edeltäneiltä lomanmääräytymiskuukausilta, joilta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai korvausta.
2. Saamatta jääneestä talvilomapidennyksestä ei makseta lomakorvausta.
3. Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen tai vuosilomaan on myös asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta suoritta- maan ryhtyvällä toimihenkilöllä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen työsuhteensa ei ole päättynyt.
4. Xxxxxxxxxxxxxxxxx sattuessa suoritetaan toimihenkilön kuolinpesälle lomakor- vaus toimihenkilön pitämättä jääneestä lomasta.
103 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen
1. Vuosilomakorvausta määrättäessä lasketaan pitämättä jäänyttä lomapäivää kohti 1/25 kiinteän kuukausipalkan määrästä paitsi 98 §:n 6. ja 7. momentin tilanteis- sa, joissa maksetaan prosenttiperusteinen vuosilomakorvaus.
2. Osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle, joka työsopimuksensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden aikana työssä niin harvoina päivinä, ettei hänellä ole yhtään tai vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuu- kausia, suoritetaan lomapalkan asemesta lomakorvauksena 9 % lomanmääräy- tymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.
3. Osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle, jonka työsuhde lomanmääräyty- misvuoden loppuun mennessä on jatkunut vähintään yhden vuoden, suoritetaan lomakorvauksena 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai mak- settavaksi erääntyneestä palkasta.
4. Saamatta jääneestä vuosiloman pidennyksestä ei ole oikeutta saada vuosiloma- korvausta.
VII OSA-AIKATYÖ (OSA-AIKAELÄKE JA OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE)
104 § Yleistä
1. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä tilanteita, joissa kokoaika- työssä oleva siirtyy osa-aikaeläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
Nämä ohjeet eivät sovellu esim. vuosilomien osalta muusta kuin em. syystä normaalia lyhyempää keskimääräistä työaikaa noudattaviin (osittaisen hoitova- paan vuoksi lyhyempää työaikaa tekevät sekä ne, joiden kanssa jo alun perin on tehty sopimus lyhyemmästä työajasta).
2. Osa-aikatyöhön siirtyvän palkka lasketaan kokoaikatyön palkasta osa-aikatyön suhteellisen osuuden mukaan.
3. Osa-aikatyössä tulee välttää sovitun työajan ylittämistä. Jos kuitenkin joudutaan työskentelemään yli sovitun työajan, tulee menetellä siten, että annetaan vapaa jonain sopivana ajankohtana työssäoloaikana.
4. Poissaoloajan palkka osa-aikatyössä määräytyy samojen perusteiden mukaisesti kuin kokoaikatyössä.
105 § Vuosiloma osa-aikatyössä
1. Lomaraha ja vuosilomalisä maksetaan ennen osa-aika- tai osatyökyvyttömyys- eläkkeelle siirtymistä viimeisen palkanmaksun yhteydessä kuten työsuhteen päättyessä. Vuosilomalisän maksaminen tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla liit- tyy ainoastaan tilanteisiin, joissa työaika ja vastaavasti palkkaus muuttuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista 12 §:n 21. kohdan 7. momentin mukaisesti.
Loman ansainta
2. Osa-aikatyöntekijä ansaitsee lomaa myös niiltä kuukausilta, joiden aikana hänel- le tulee työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä kuukauden aikana osa- aikatyöstä johtuen alle 18 tai 14 päivää.
Soveltamisohje:
Toimihenkilö voi olla täyden kuukauden "eläkkeellä" olematta päivääkään työssä, mutta ansaitsee lomaa myös tällaiselta kuukaudelta, yhtä paljon kuin kokoaikaisenakin ansaitsisi edellyttäen, että lomasäännösten mukaiset edel- lytykset muuten täyttyvät.
Vuosiloman pitäminen
3. Osa-aikaisen vuosiloma määrätään kuten kokoaikaisen työntekijän vuosiloma. Osa-aikaisen vuosiloma määrätään pääsääntöisesti täysinä kalenteriviikkoina. Jos osa-aikatyötä tehdään työaikajärjestelyjen mukaisesti säännöllisesti viitenä päivänä viikossa (työskennellään esim. 4 tuntia ma-pe), kuluu lomapäiviä kysei- sen kalenteriviikon arkipäivien lukumäärän mukaisesti. Vajaina kalenteriviikkoina tai yksittäisinä päivinä pidettävien lomien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi.
4. Jos osa-aikatyö on järjestetty muulla tavoin kuin säännöllisenä päivittäisenä työ- nä viitenä päivänä viikossa, ei edellä mainittua vuosilomapäivien laskentasään- töä sovelleta. Jos toimihenkilö tällöin on lomalla kaikki tasoitusjaksoon sisältyvät työpäivät, lomapäivien lukumäärä lasketaan tasoitusjakson arkipäivien mukai- sesti, koska lomaa on ansaittu koko työsuhteen kestoajalta työaikajärjestelyistä riippumatta. Tasoitusjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, joka sisältää työssäoloajan ja sitä seuraavan eläkkeelläoloajan.
Soveltamisohje:
Jos on sovittu tehtäväksi työtä esim. 2 viikkoa ja sitä seuraavat 2 viik- koa eläkkeellä, tasoitusjakso on näiden yhteenlaskettu aika 4 viikkoa. Jos on sovittu työskenneltäväksi 3 päivää viikossa ja oltavaksi 2 päivää eläkkeellä (ma-ke työssä ja to-pe eläkkeellä), tasoitusjakso on yksi viik- ko.
5. Jos osa-aikatyö ei ole järjestetty siten, että töissä ja eläkkeellä oltaisiin yhtä pit- kät ajanjaksot eli 50%/50 % tai siten, että tasoitusjakso olisi 1 kalenteriviikko, jol- la työskenneltäisiin kolmena päivänä ja kahtena oltaisiin eläkkeellä (työ 60% ja eläke 40%), pidettävien lomapäivien määrä voidaan muuttaa samassa suhtees- sa kuin työaika ja eläkeaika suhtautuvat.
Soveltamisohje:
Jos työ ja eläke suhtautuvat 50/50 % puolitettaisiin lomaoikeus 30 päi- vää, jolloin lomaa olisi pidettävissä 15 päivää (vastaavasti 60/40 % las- kettaisiin lomaoikeus 60 %:n mukaan täydestä lomaoikeudesta eli se olisi 18) ja ne kuluttaisivat lomaa vain tasoitusjakson työssäolopäivien osalta normaalien vuosilomasääntöjen mukaisesti. Otettaessa lomaksi koko työssäoloviikko (5 arkipäivää), lomaa kuluttaa myös ko. viikon lau- antai. Vajaina kalenteriviikkoina tai yksittäisinä päivinä pidettävien lo- mien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päi- vää kohden yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi.
6. Näissä tapauksissa voidaan koko perusloman osuus pitää lomakautena ilman, että oikeus pidennyspäiviin menisi.
7. Jos lomapäivien määrä on muutettu edellä kuvatulla tavalla samassa suhteessa kuin työaika ja eläkeaika suhteutuvat, ”eläkepäivät” jaksotyössä ovat laskenta- päiviä.
VIII MUUT EHDOT
106 § Työntutkimukset
1. Työpaikalla käytetään yleisesti käytössä olevia työnmittaustekniikkoja ja - järjestelmiä, joilla on merkitystä tuottavuuden kehittämisessä ja toimihenkilöiden ansiotason parantamiseen. Niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä eivät kuitenkaan saa aiheuttaa toimihenkilön ylirasittumista.
2. Työntutkimusohjelmasta ja sen tarkoituksesta on pääluottamusmiehelle ja asian- omaisten osastojen luottamusmiehille tiedotettava hyvissä ajoin ennen ohjelman toimeenpanoa.
Tutkimus voidaan suorittaa myös silloin, kun toimihenkilöt sitä perustellusti eh- dottavat ja se sopii työntutkimusohjelmaan.
3. Tutkimuksen aikana voidaan antaa ohjeita ja neuvoja työn suorituksesta, mutta toimihenkilöä kohtaan ei saa harjoittaa painostusta.
4. Jos kysymyksessä on pitempiaikainen tutkimus, toimihenkilölle annetaan tutkimuk- sen aikana sopivin välein selvitys tutkimuksen siihenastisista tapahtumista.
5. Luottamusmiehelle on varattava mahdollisuus seurata menetelmä- ja aikatutki- muksia ja perehtyä työpaikalla ko. tutkimusten pohjalta tehtyihin työntutkimus- pöytäkirjoihin sekä osallistua niiden perusteella toimeenpantaviin uudistuksiin.
Luottamusmiehille ja tarvittaessa muille toimihenkilöiden nimeämille edustajille an- netaan riittävä koulutus kulloinkin käytettävän työntutkimustekniikan ja sen sovelta- misen ymmärtämiseksi.
107 § Ammatti- tai muu koulutus
1. Työnantaja edistää pysyvän työvoimansa ammatti- ja muuta koulutusta. Koulu- tussopimukset ovat liitteenä. (Liite 7 ja 8)
108 § Koulutus
1. Työnantaja voi osoittaa toimihenkilöille säännöllisen työajan lisäksi työn suorit- tamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, turvallisuus- tai muuta koulutusta joko luokka- tai verkkokoulutuksena yhteensä enintään 8 tuntia kalenterivuodes- sa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi. Koulutuksesta suoritettava korvaus perustuu työnantajan ennalta määrittämään kestoon ja on määrältään työntekijän yksinkertainen tuntipalkka ilman lisiä.
2. Luokkakoulutusta ei voi järjestää toimistotyöaikaa noudattavien osalta ilman toi- mihenkilön suostumusta hänen viikoittaisina vapaapäivinään. Luokkahuonekou- lutuksen minimiaika on 4 h. Junaturvallisuuskoulutusta tulee järjestää ainoastaan luokkakoulutuksena.
3. Tämän pykälän määräykset koskevat myös keskeytymätöntä kolmivuorotyötä te- keviä toimihenkilöitä.
Soveltamisohje:
Tämän pykälän 2. momentin mukaisella luokkahuonekoulutuksena an- nettavalla junaturvallisuuskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, joka koskee viranomaismääräyksellä annattavia Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussäännön (Jt) oleellisia muutoksia. Muutoksiin liittyvät tar- kennukset ja lisäykset sekä muut uudet määräykset ja ohjeet voidaan suorittaa itseopiskeluna tai verkkokoulutuksena.
IX YHTEISTOIMINTA JA HENKILÖSTÖN EDUSTUS
109 § Yhteistoiminta
1. Yhteistoiminnan osalta noudatetaan sitä mitä osapuolten välillä on erikseen sovittu ( Liitteet 1 ja 10).
110 § Luottamusmiehet
1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneella toimihenkilöjärjestöllä sekä sen alaisella paikallisella ammattiosastolla on oikeus asettaa pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä valvomaan tämän työehtosopimuksen noudattamista. (liite 10). Luottamusmiesjärjestelmä toteutetaan siten, kuin luottamusmiessopimuksessa (liite 10) tai yrityskohtaisesti on sovittu.
111 § Asiamiehet
1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen toimihenkilöjärjestön valitsemilla asiamiehillä on oikeus tämän sopimuksen noudattamisen valvontaan, sen sovel- tamista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla sovittuaan käynnistä asianomaisen työnantajan kanssa. Asiamiesten nimet on ilmoitettava työnanta- jalle.
2. Asiamiehillä on oikeus saada työpaikkojen esimiehiltä ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.
112 § Työsuojelu ja -turvallisuus sekä työ- ja suojavaatetus
1. Toimihenkilön tulee välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työ- toverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai vahingoittaa työnantajan omaisuutta.
2. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvallisuu- teen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten pää- töksiä tarkoin noudatetaan. Toimihenkilöiden tulee noudattaa työnantajan tässä tarkoituksessa antamia ohjeita sekä käyttää säännösten ja määräysten edellyttä- miä, työnantajan heidän käyttöönsä asettamia suojavälineitä.
3. Työnantaja kustantaa työasut niissä tehtävissä, joissa on työasun käyttövelvolli- suus. Työasut suunnitellaan yhteistoiminnassa.
X ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN JA TYÖRAUHA
113 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Xxxxxxxxxxxxx tulee häntä itseään erityisesti koskevassa työasiassa ensin kään- tyä esimiehensä puoleen.
2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään vii- pymättä selvittämään ensi sijassa esimiehen ja paikallisen luottamusmiehen vä- lillä käytävillä neuvotteluilla.
3. Jos asiaa ei saada työpaikalla ratkaistua, se voidaan saattaa työnantajan ja pää- luottamusmiehen kesken selvitettäväksi. Yrityskohtaisesti voidaan sopia tar- kemmin erimielisyysasian käsittelystä. Jos yksimielisyyteen ei tällöinkään päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.
4. Jos yrityskohtaisissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asia voidaan siir- tää työehtosopimuksen osapuolten välillä ratkaistavaksi. Neuvottelut on aloitetta- va ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.
5. Jos työehtosopimusosapuolet eivät saa asiaa ratkaistua, se voidaan saattaa työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asia voidaan työtuomioistuimen sijasta työehto- sopimusosapuolten yhteisestä sopimuksesta saattaa välimiesten ratkaistavaksi. Tällöin noudatetaan lakia välimiesmenettelystä.
6. Työehtosopimuksen sopijapuolet pyrkivät kumpikin edistämään neuvottelusuh- teiden kehittämistä sekä omalta osaltaan valvomaan tehtyjen sopimusten nou- dattamista.
114 § Työnseisauksen estäminen
1. Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopi- muksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.
XI SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN
115 § Voimassaolo ja irtisanominen
1. Tämä työehtosopimus on voimassa 10.3.2020 - 28.2.2022. Tämänkin jälkeen sopi- muksen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä ole viimeistään kaksi kuu- kautta ennen sen päättymistä kirjallisesti irtisanottu.
2. Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan allekirjoittaneiden sopimuspuolten vä- lillä tehtyä allekirjoituspöytäkirjaa.
PALKKALIITE
1 § Tehtäväkohtaiset ohjekuukausipalkat liikenteenohjaajille
Vaativuustaso | 1.4.2020 | 1.4.2021 | |
Palkkaryhmä | PR | lukien | lukien |
2 | 002 | 1 818,44 | 1 842,08 |
3 | 003 | 1 880,96 | 1 905,41 |
4 | 004 | 1 945,18 | 1 970,47 |
5 | 005 | 2 011,12 | 2 037,26 |
6 | 006 | 2 079,83 | 2 106,87 |
7 | 007 | 2 152,23 | 2 180,21 |
8 | 008 | 2 227,26 | 2 256,21 |
9 | 009 | 2 304,02 | 2 333,97 |
10 | 010 | 2 382,63 | 2 413,60 |
11 | 011 | 2 462,95 | 2 494,97 |
12 | 012 | 2 543,72 | 2 576,79 |
13 | 013 | 2 624,90 | 2 659,02 |
14 | 014 | 2 712,93 | 2 748,20 |
15 | 015 | 2 802,62 | 2 839,05 |
16 | 016 | 2 893,91 | 2 931,53 |
17 | 017 | 2 986,80 | 3 025,63 |
18 | 018 | 3 081,23 | 3 121,29 |
19 | 019 | 3 177,16 | 3 218,46 |
20 | 020 | 3 274,55 | 3 317,12 |
21 | 021 | 3 373,32 | 3 417,17 |
22 | 022 | 3 473,48 | 3 518,64 |
23 | 023 | 3 574,86 | 3 621,33 |
24 | 024 | 3 677,52 | 3 725,33 |
25 | 025 | 3 781,28 | 3 830,44 |
26 | 026 | 3 886,16 | 3 936,68 |
27 | 027 | 3 992,04 | 4 043,94 |
Pr 0 | 000 | 1 966,12 | 1 991,68 |
Lisäpalkkioita (poikkeama- ja vapaa-ajanpoikkeamakorvaus, koulutuskor- vaus, raja-asemalisä) laskettaessa käytettävä peruspalkka, jota tarkistetaan kulloinkin tehtävillä yleiskorotuksilla tai muutoin sopimuksen mukaan, on:
1.4.2020: 1 966,12 euroa
1.4.2021: 1 991,68 euroa
2 § Tehtäväkohtaiset ohjekuukausipalkat muille toimihenkilöille
Vaativuustaso | 1.4.2020 | 1.4.2021 | |
Palkkaryhmä | PR | lukien | lukien |
2 | 002 | 1 817,64 | 1 841,27 |
3 | 003 | 1 880,18 | 1 904,62 |
4 | 004 | 1 944,40 | 1 969,68 |
5 | 005 | 2 010,34 | 2 036,47 |
6 | 006 | 2 079,04 | 2 106,07 |
7 | 007 | 2 151,44 | 2 179,41 |
8 | 008 | 2 226,46 | 2 255,40 |
9 | 009 | 2 303,23 | 2 333,17 |
10 | 010 | 2 381,82 | 2 412,78 |
11 | 011 | 2 462,16 | 2 494,17 |
12 | 012 | 2 542,93 | 2 575,99 |
13 | 013 | 2 624,10 | 2 658,21 |
14 | 014 | 2 712,13 | 2 747,39 |
15 | 015 | 2 801,84 | 2 838,26 |
16 | 016 | 2 893,12 | 2 930,73 |
17 | 017 | 2 986,02 | 3 024,84 |
18 | 018 | 3 080,44 | 3 120,49 |
19 | 019 | 3 176,37 | 3 217,66 |
20 | 020 | 3 273,75 | 3 316,31 |
21 | 021 | 3 372,54 | 3 416,38 |
22 | 022 | 3 472,69 | 3 517,83 |
23 | 023 | 3 574,07 | 3 620,53 |
24 | 024 | 3 676,73 | 3 724,53 |
25 | 025 | 3 780,50 | 3 829,65 |
26 | 026 | 3 885,37 | 3 935,88 |
27 | 027 | 3 991,25 | 4 043,14 |
Pr 0 | 000 | 1 966,12 | 1 991,68 |
Lisäpalkkioita (poikkeama- ja vapaa-ajanpoikkeamakorvaus, koulutuskor- vaus, raja-asemalisä) laskettaessa käytettävä peruspalkka, jota tarkistetaan kulloinkin tehtävillä yleiskorotuksilla tai muutoin sopimuksen mukaan, on:
1.4.2020: 1 966,12 euroa
1.4.2021: 1 991,68 euroa
3 § Luettelo tehtävistä, johon työehtosopimusta tyypillisesti sovelletaan
Palkkaliitteessä mainittuja palkkataulukkoja sovelletaan mm. seuraavissa tehtävis- sä/nimikkeissä:
Aikataulusuunnittelija Alueohjaaja Asiakasneuvoja
Asiakaspalvelukeskuksen päällikkö Asiakasryhmävastaava Asiakasvastaava
Assistant controller Assistentti Controller Henkilöstökouluttaja
Henkilöstön käytönohjaaja Huolintasihteeri Junaturvallisuusasiantuntija Järjestelmävastaava Kiinteistösihteeri Kirjanpitäjä
Kokoussihteeri Koulutussihteeri Kuljetusohjaaja Kuljetussuunnittelija Kuljetussuunnittelun esimies Laskujen käsittelijä Liikenneohjaaja Liikennepalvelupäällikkö Liikennesuunnittelija Liikenteenohjauksen päällikkö Lipunmyynnin esimies Markkinointipäällikkö Materiaalivastaava Myyntiassistentti Xxxxxxxxxxxxxxxxxx Myyntipalvelupäällikkö Myyntipäällikkö
Reskontran hoitaja Myyntitoiminnan tarkastaja Myyntivirkailija Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Opastusliikenneohjaaja Ostaja
Palkanlaskija Palveluesimies Palveluneuvoja Projektisihteeri
Pääkassa Ratapihapäällikkö Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxx Talousassistentti Taloussihteeri Taloussuunnittelija Xxxxxxxxxxxxxx Tekninen avustaja Tiedottaja
TLY-vastaava Toimistosihteeri Tuntikirjaaja Vetopalveluohjaaja Vuoroesimies
4 § Lisäpalkkiot Asiakaspistelisä
1. Työaikalain 7 §:n mukaista jaksotyötä tekevälle toimihenkilölle, jolle ei makseta junanlähetyspalkkiota eikä raja-asemalisää, maksetaan asiakaspistelisää. Asia- kaspistelisän suuruus on 95 euroa kuukaudessa. Maksamisen edellytyksenä on yhden vuoden työskentely tehtävässä.
Junanlähetyspalkkiot
2. Junanlähetyspalkkio on 10,9 % kustakin tehtäväkohtaisesta osuudesta.
Raja-asemalisä
3. Raja-asemilla ja eräillä muilla asemilla suoritetaan raja-asemalisää siten, että Vainikkalassa maksetaan 1/8 (liikenneohjaajille 1/7), Niiralassa 1/12 ja Imatran- koskella 1/16 ja Kotkassa 1/10 palkkaliitteen mukaisesta peruspalkasta kuukau- dessa.
Raja-asemalisää laskettaessa käytettävä peruspalkka on 1.4.2020 lukien 1966,12 euroa ja 1.4.2021 lukien 1 991,68 euroa.
Lähtöraha
4. Liikenteenohjauksessa, käyttökeskuksessa tai kapasiteetin hallinnassa (muualla kuin toimistossa) työskentelevälle toimihenkilölle ja matkustajainformaation hoita- jalle maksetaan lähtörahaa, kun hänet kutsutaan työhön
1) ennalta arvaamattoman liikennehäiriön vuoksi, kun kyseessä on 1. lisä- miestyövuoro/-t ja
2) sairaustapauksen vuoksi, kun kyseessä on ensimmäinen äkillisesti paikat- tava työvuoro.
5. Lähtörahaa maksetaan työstä, joka alkaa
1) maanantaista torstaihin kello 00 - 24 ja perjantaisin sekä arkipyhän aatto- na kello 00 - 18, 60 euroa/lähtö
2) perjantaista kello 18 sunnuntaihin kello 24 sekä arkipyhänaatosta kello 18 arkipyhän iltaan kello 24, 85 euroa/lähtö
3) uudenvuodenpäivän, vapun, juhannuspäivän ja itsenäisyyspäivän aatosta kello 18 ko. juhlapäivän iltaan kello 24, pitkäperjantain aatosta kello 18 toi- sen pääsiäispäivän iltaan kello 24 sekä joulupäivän aatosta kello 18 tapa- ninpäivän iltaan kello 24, 102 euroa/lähtö
6. Lähtörahaa ei makseta asuntovarallaolon aikana tapahtuvasta töihin lähdöstä ei- kä hätätyöstä. Lähtörahaa ei makseta samasta työhön kutsusta, josta maksetaan vapaa-ajan poikkeamakorvausta.
Kielitaitolisä
7. Toimihenkilölle, jolle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on etua muun kuin suomen tai ruotsin kielen suullisesta taidosta ja jos hän säännöllisesti joutuu kysymyk- sessä olevaa vierasta kieltä työssään käyttämään, suoritetaan kielitaitolisää. Kie- litaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos tehtävän kelpoisuusehdot taikka tehtävä luonteensa puolesta edellyttää vieraan kielen taitoa.
8. Lisää maksetaan ajalta, jolloin kielitaitoa edellyttävien tehtävien hoitaminen jat- kuu.
9. Lisän maksamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö osaa viestiä sujuvasti jo- kapäiväisissä ja työhön liittyvissä perustilanteissa ja että hänellä on osoittaa to- distus em. tason (eurooppalaiseen 6-portaiseen tasoasteikkoon perustuva taso B1) kielitaidosta.
10. Kielitaitolisän suuruus on 1.4.2020 lukien 44,13 euroa kuukaudessa ja 1.4.2021 lukien 44,70 euroa kuukaudessa kultakin kieleltä erikseen.
Kielilisä
11. Kaksikielisessä kunnassa (13.12.2012/53 v. 2013 kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013-2022) voidaan toimihenkilölle, jonka tehtävät edellyttävät molem- pien kotimaisten kielten hyvää suullista ja kirjallista hallintaa ja jolla on erityisen hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä, suorit- taa kielilisää.
12. Lisää maksetaan ajalta, jolloin kielitaitoa edellyttävien tehtävien hoitaminen jat- kuu.
13. Lisän maksamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö esittää työantajan hyväk- symän todistuksen kielen hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
14. Kielilisää voidaan suorittaa ainoastaan kaksikielisessä kunnassa.
15. Kielilisän suuruus on 1.4.2020 lukien 44,13 euroa kuukaudessa ja 1.4.2021 lukien 44,70 euroa kuukaudessa.
Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa
16. Kiinteissä toimipaikoissa asiakaspalvelutehtävissä työaikalain 7 §:n mukaista jaksotyötä säännöllisesti tekeville toimihenkilöille maksetaan jäljempänä maini- tuin edellytyksin työvuorojen jakamisesta aiheutuneiden haittojen korvauksena työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa.
17. Täydennysosan suuruus on 1.4.2020 lukien 3,81 euroa ja 1.4.2021 lukien 3,86 euroa jaetulta työvuorolta. Täydennysosan maksamisen edellytyksenä on, että työvuoroluettelon mukainen päivittäinen työaika on vähintään 7 tuntia 30 minuut- tia ja että työvuoroluettelon mukaan jaetun työvuoron osien välinen aika on yli yhden tunnin. Työvuoron osien välisen ajan pituutta laskettaessa
18. Lisän piiriin kuuluvat seuraavat kiinteiden toimipaikkojen tehtävät:
− lipunmyyntityö
− rahti- yms. asiakirjojen anto ja vastaanotto
− tavaran anto ja vastaanotto
− matkatavaran anto ja vastaanotto
− puhelin- ym- neuvontapalvelu
Henkilöt, jotka kuuluvat sellaiseen vuorokiertoon, johon säännöllisesti kuuluu edellä mainittuja kiinteissä toimipaikoissa suoritettavia asiakaspalvelutehtäviä, kuuluvat työhönsidonnaisuuslisän täydennysosan maksamisen piiriin.
19. Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa ei kuitenkaan makseta osa-aikatyötä te- kevälle TAL 7 §:n alaiselle toimihenkilölle. Työhönsidonnaisuuslisän täydenny- sosaa ei myöskään makseta, jos työvuoron osien välinen tauko ajoittuu toimi- henkilön koti- tai sijoituspaikkakunnan ulkopuolelle taikka siitä osakin lasketaan työajaksi tai siitä maksetaan erillistä korvausta (kuten varallaolokorvaus).
20. Jos ns. työrupeamien välinen aika on vähintään 8 tuntia, ovat kyseessä eri työ- vuorot, jolloin työhönsidonnaisuuslisän täydennysosaa ei voida maksaa. Eri työ- vuoro on kyseessä myös silloin, kun toimihenkilöiden tai heidän luottamusmies- tensä kanssa on sovittu 8 tuntia lyhyemmästä työvuorojen välisestä lepoajasta. Mikäli ympäri vuorokauden jatkuvassa työssä, työpisteen työaika on jaettu kol-
meen osittain päällekkäin menevään työvuoroon (aamu-, ilta- ja yövuoro), katso- taan nämä eri työvuoroiksi eikä työhönsidonnaisuuslisän täydennysosaa siten voida maksaa.
21. Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa on vuorokohtainen ja sitä maksetaan jo- kaiselta edellä mainitut ehdot täyttävältä vuorotaulun mukaisesti jaetulta työvuo- rolta. Selvennyksenä todetaan, että työhönsidonnaisuuslisän täydennysosaa ei makseta muun muassa silloin, kun
− työvuoro ei vuorotauluun merkittyjen aikojen mukaan ole ns jaettu työvuo- ro, mutta satunnaisesta syystä (esim. työhön kutsuminen) se muodostuisi jaetuksi työvuoroksi (esim. varsinainen työvuoro klo 8 - 16 ja kutsuttu töi- hin klo 19 - 21).
− työvuoron osien välisestä ajasta osakin luetaan työajaksi
− työvuoron osien välisen tauon osalta toimihenkilölle suoritetaan työaika- sopimuksen mukainen varallaolokorvaus
− kotivarallaoloa ei katsota työrupeamaksi.
22. Ns. heittomiesten osalta todetaan, että heille suoritetaan työhönsidonnaisuusli- sän täydennysosaa noudattaen soveltuvin osin edellä olevia ohjeita. Heittomie- helle maksetaan siten työhönsidonnaisuuslisän täydennysosaa silloin, kun hänet määrätään sellaiseen työvuoroon, joka vuorotaulun mukaan on ns. jaettu työvuo- ro tai kun jo työmääräyksessä työvuoro on jaettu vastaavalla tavalla.
TYÖAIKALIITE /
Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien toimihenkilöiden työaikamääräykset
1. Soveltamisala
1. Näitä määräyksiä sovelletaan Finrail Oy:ssä työaikalain (605/96) 6 §:n mukai- sessa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä käyttökeskuksissa työskentelevien toimihenkilöiden työaikoihin.
2. Tämän sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin sovelletaan kulloinkin voi- massa olevan työaikalain säännöksiä siltä osin kuin näissä määräyksissä ei ole toisin sovittu.
3. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä on sellainen työaikalain 6 §:n alainen työ, jota tehdään jatkuvasti aamu-, ilta- ja yövuorossa siten, että vuorot liittyvät välittö- mästi toisiinsa, eikä miehitys eri vuorokaudenaikoina muutu. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään kaksi tuntia yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään kahden tunnin aika. Työvuorojen miehityksen muutoksista eri vuorokaudenaikoina voidaan so- pia paikallisesti toisin.
2. Säännöllinen työaika
1. Työaikalain 6 §:n mukainen työaika voidaan järjestää keskeytymättömänä kolmi- vuorotyönä siten, että viikoittainen keskimääräinen työaika on 36 tuntia 30 mi- nuuttia tasoittuen enintään 52 viikon aikana. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
(1.2.2021 lukien):
1. Työaikalain 6 §:n mukainen työaika voidaan järjestää keskeytymättömänä kolmi- vuorotyönä siten, että viikoittainen keskimääräinen työaika on 36 tuntia tasoittu- en enintään 52 viikon aikana.
2. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa, mutta vuorokautinen säännölli- nen työaika voidaan pidentää luottamusmiehen kanssa sopimalla 10 tuntiin. Säännöllinen työaika sijoittuu, ellei paikallisesti toisin sovita:
− yövuorossa kello 23-7, päivävuorossa 7-15 ja iltavuorossa 15-23 välille.
Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia paikallisesti myös kaikkien ko. käyttö- keskuksen toimihenkilöiden suostumuksella 12 tunnin 15 minuutin säännöllisestä vuorokautisesta työajasta ja sitä vastaavasta vuororakenteesta. Jos sovitaan yli 10 tunnin vuorokautisesta työajasta, määräytyy vuorolisien maksu vuorojen sijoit- tumisesta huolimatta aina seuraavien kellonaikojen mukaan:
− yövuorossa kello 21-06 ja
− iltavuorossa 18-21 välille.
3. Työvuorot voidaan sijoittaa myös siten, että samalle työvuorokaudelle sijoittuu kaksi säännöllisen työajan vuoroa joko kokonaan tai osittain ilman, että jälkim- mäisestä syntyisi ylitöitä.
4. Toimihenkilöiden vuotuinen työaika määräytyy vuosiloman pituuden perusteella seuraavasti:
o 30 pvä (5 viikkoa) =1722 tuntia
o 33 pvä (5,5 viikkoa) = 1704tuntia
o 36 pvä (6 viikkoa) =1686 tuntia
o 45 pvä (7,5 viikkoa) = 1632 tuntia (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
(1.2.2021 lukien):
4. Toimihenkilöiden vuotuinen työaika määräytyy vuosiloman pituuden perusteella seuraavasti:
o 30 pvä (5 viikkoa) =1698 tuntia
o 33 pvä (5,5 viikkoa) = 1680 tuntia
o 36 pvä (6 viikkoa) =1662 tuntia
o 45 pvä (7,5 viikkoa) = 1608 tuntia
3. Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
1. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä arkipyhät eivät lyhennä toimihenkilön vii- koittaista säännöllistä työaikaa, koska niiden työaikaa lyhentävä vaikutus on huomioitu keskimääräisessä viikoittaisessa työajassa.
4. Työajan lyhentäminen keskeytymättömässä kolmivuorotyössä
1. Työajan lyhennys toteutetaan siten, että ajantasausvapaat merkitään suoraan työvuoroluetteloon. Toimihenkilölle annetaan ajantasausvapaata 28 minuuttia 8 tunnin työskentelyä / 8 tunnin työvuoroa kohden. Vuonna 2016 sovittu 24 tunnin vuotuinen työajan pidennys ei lisää vuosittaisten ajantasausvapaapäivien luku- määrää aiemmasta. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
(1.2.2021 lukien):
1. Työajan lyhennys toteutetaan siten, että ajantasausvapaat merkitään suoraan työvuoroluetteloon. Toimihenkilölle annetaan ajantasausvapaata 28 minuuttia 8 tunnin työskentelyä / 8 tunnin työvuoroa kohden.
2. Vapaata annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana ja ajantasausvapaat tulisi sijoittaa työvuoroluetteloon muiden vapaapäivien yhteyteen niin, että ajan- tasausvapaat erottuvat selvästi muista työehtosopimuksessa määrätyistä vapaa- päivistä.
3. Mikäli vapaata ei voida järjestää työvuoroluetteloon ja mikäli toimihenkilön kans- sa niin sovitaan, maksetaan vastaavilta tunneilta yksinkertainen tuntipalkka. Ajantasausvapaata ei kerry lisä- tai ylityökorvauksiin oikeuttavilta tunneilta, vuo- silomapäiviltä eikä sairauslomapäiviltä.
4. Ajantasausvapaapäiville maksetaan työehtosopimuksen 98 §:n vuosilomalisän suuruinen korvaus kalenterikuukausittain toteutuneiden työvuorojen perusteella seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.
5. Henkilön siirtyessä keskeytymättömään kolmivuorotyöhön on hän oikeutettu täs- tä aiheutuvaan ajantasausvapaaseen, kun työskentely on kestänyt kolme viik- koa. Jos työskentely kestää lyhyemmän ajan, eikä kokonaista ajantasausvapaa- päivää kerry, niin korvauksena kertyneille ajantasaustunneille maksetaan yksin- kertainen tuntipalkka.
6. Siirryttäessä keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon se- kä toimihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaitun mutta pitämättä jää- neen vapaa-ajan korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksa- malla yksinkertainen tuntipalkka.
7. Jos toimihenkilö joutuu työskentelemään ajantasausvapaapäivinään, hänelle an- netaan vastaava vapaa-aika myöhemmin. Ellei vapaata voida antaa, maksetaan tehdyiltä työtunneilta yksinkertainen tuntipalkka.
8. Sairauslomaan sisältyvät työvuoroluetteloon merkityt ajantasausvapaapäivät ku- luvat sairausloman aikana
5. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen
1. Työvuorokausi alkaa kello 7.00, ellei paikallisesti sovita toisin. Työviikko alkaa maanantaina kello 7.00, ellei paikallisesti sovita toisin.
6. Työajaksi luettava aika
1. Työajaksi laskettavan ajan osalta noudatetaan, mitä työaikalain 7 §:n alaisten toimihenkilöiden työaikaa koskevissa 13 -15 §:ssä on sovittu.
2. Työajaksi laskettavan ajan osalta ei kuitenkaan noudateta 15 § 1. momentin c- kohtaa (TEV/TEVs-tarkastukset), 15 § 2. momenttia (työmääräysten tarkistami- nen), 15 § 3. momenttia (työvuoron muutostilanteet jaksotyössä) ja 36 § 2. mo- menttia (asuntovarallaolo).
7. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo
1. Työtä varten on ennakolta laadittava sitomaton työvuorosuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään.
2. Luottamusmiehellä on ennen työvuorosuunnitelman julkaisua varattava tilaisuus tutustua työvuorosuunnitelmaehdotukseen vähintään kymmenen päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa tämän ajan kuluessa.
3. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään seitsemän päivää ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Työnantaja julkaisee sitovan työvuoroluettelon vähintään kalenterikuukaudeksi kerrallaan. Sitovasta työvuoroluettelosta käyvät ilmi toimihenkilön säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat.
4. Työnantaja antaa sitomattomaan työvuorosuunnitelmaan tulevat muutokset tie- doksi luottamusmiehelle vähintään kymmenen päivää ennen työvuoroluettelossa tarkoitetun ajanjakson alkamista.
5. Työvuoroluettelon julkaisun jälkeen toimihenkilöiden säännönmukaisia työajan alkamis- ja päättymisaikoja saadaan työajan pituutta muuttamatta esimiehen määräyksen perusteella saman vuorokauden puitteissa tilapäisesti siirtää, jos lii- kenteen ylläpito tai muut erityiset syyt sitä vaativat. Tällaisista siirroista ilmoite- taan toimihenkilöille mikäli mahdollista edellisenä päivänä.
6. Toimihenkilöiden keskinäiset vuorojen vaihdot edellyttävät työnantajan suostu- musta.
7. Sairausloman ajalta vuosityöaika kuluu vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti. Muun ennalta tiedossa olevan työn keskeytyksen ajalta poissaolopäivän tuntina käytetään 7,3 tuntia ja kokonaisen kalenteriviikon osalta enintään 36 tuntia 30 minuuttia. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)
(1.2.2021 lukien):
7. Sairausloman ajalta vuosityöaika kuluu vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti. Muun ennalta tiedossa olevan työn keskeytyksen ajalta poissaolopäivän tuntina käytetään 7,3 tuntia ja kokonaisen kalenteriviikon osalta enintään 36 tuntia.
8. Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi
1. Tasoitus täysiksi tunneiksi tapahtuu palkanmaksukausittain, jolloin aloitettu puoli- tuntia jätetään huomiotta ja puolituntia ylittävä aika korotetaan lähemmäksi täy- deksi tunniksi (29 minuuttia alaspäin ja 30 minuuttia ylöspäin).
9. Viikkolepo
1. Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, toimihenki- lölle on annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika. Va-
paa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden aika- na.
Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
2. Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 3 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
3. Viikkolevon antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa:
1) milloin säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia;
2) työaikalain 19 §:ssä mainitussa hätätyössä,
3) milloin työn teknillinen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista, sekä
4) milloin toimihenkilö tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aika- na laitoksessa suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
4. Edellä 3 momentin 4) kohdan perusteella saamatta jäänyt viikkolepo korvataan toimihenkilön suostumuksella peruspalkan suuruisena rahakorvauksena tai an- netaan vastaava vapaa-aika viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja toimihenkilön kesken. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seuraavan tilinmaksun yhteydessä.
10. Päivittäinen lepoaika
1. Kolmivuorotyössä annetaan toimihenkilölle tilaisuus ruokailuun työaikana työn lomassa.
11. Vuorokausilepo
1. Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, jollei kysymykses- sä ole työaikalain 39 §:ssä ja 34 § 5 momentissa tarkoitettu tai varallaoloaikana tehty työ.
2. Edellä mainitusta poiketen vuorokausilepo voi vuorotyössä olla vähintään 8 tun- tia toimihenkilön työvuoron muuttuessa ko. työssä.
3. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantajan edustaja ja luot- tamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä toimihenki- lön suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.
12. Toinen viikoittainen vapaapäivä
1. Pääsääntönä pidetään sitä, että edellä 9. momentissa määrätyn viikkolevon li- säksi toimihenkilölle annetaan kalenteriviikkoa kohden yksi vapaapäivä ja että toimihenkilöllä tällöin on viikon aikana mahdollisuuksien mukaan kaksi perättäis- tä vapaapäivää ja vapaapäivät ovat mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden.
13. Vuorotyölisät
1. Kolmivuorotyöstä maksetaan toimihenkilölle vuorotyölisää jokaiselta ilta- tai yö- vuorossa tehdyltä työtunnilta. Jos sovitaan paikallisesti yli 10 tunnin vuorokauti- sesta työajasta, määräytyy vuorolisien maksu vuorojen sijoittumisesta huolimatta aina seuraavien kellonaikojen mukaan:
− yövuorossa kello 21-06 ja
− iltavuorossa 18-21 välille.
2. Vuorotyölisät ovat prosentteina asianomaisen yksinkertaisesta tuntipalkasta:
− iltatyö 15 %
− yötyö 30 %.
3. Jos vuorotyö tehdään sunnuntai-, aatto- tai ylityönä, niistä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka. Tätä sääntöä ja periaatetta noudatetaan myös tilanteissa, joissa on sovittu paikallises- ti yli 10 tunnin vuoroista.
4. Jos toimihenkilö jää ilta- tai yövuoron jälkeen ylitöihin, korotetaan tältä ylityön ajalta hänen säännöllisen työajan mukaista vuorolisää (eli alkuperäisen työvuo- ron mukaista vuorolisää) kohdan 3. mukaisesti.
14. Lauantaityökorvaus
1. Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina klo 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisen työajan työvuoron työstä maksetaan lauantaityökorvauk- sena tunnilta 25 prosenttia perustuntipalkasta.
2. Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityö- tai aatto- päivänkorvausta, eikä myöskään, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä, on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.
15. Aattopäivänlisä
1. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä suoritetaan kel- lo 00.00 - 18.00 väliseltä ajalta aattopäivänlisänä perustuntipalkkaa vastaava lisä
tehdyltä työtunnilta. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus aattopäivänlisällä korottamattomasta palkasta.
16. Sunnuntaityökorvaus
1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä tehdystä työstä maksetaan kuukausipalkkauksen lisäksi perustuntipalkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti korvataan lauantaina ja aattopäivänä kello 18 - 24 välisenä aikana tehty työ kuten sunnuntaityö.
17. Juhlapyhäkorvaus
1. Jos toimihenkilö työvuoroluettelon mukaisesti joutuu työskentelemään seuraavi- na arkipyhäpäivinä (pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, xxxxxxxx- xxxxx, muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat jouluaatto, joulu- päivä, tapaninpäivä ja loppiainen), maksetaan näinä päivinä työskentelystä yk- sinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus tunnilta. Näinä arkipyhäpäivinä työs- kenneltäessä maksetaan myös sunnuntaityökorvaus 16. kohdan mukaisesti.
2. Jos toimihenkilö työvuoroluettelon mukaisesti joutuu työskentelemään seuraavi- na arkipyhäpäivinä (muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä), maksetaan näinä päivinä työskentelystä yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus tunnilta.
18. Hätätyö
1. Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 19 §:ssä edellytetyin perustein ja siitä maksetaan lain mukaan korotettu palkka.
2. Xxxxxxx työnantajan on tehtävä työaikalain 19 §:ssä määrätty ilmoitus asianomai- selle työsuojeluviranomaiselle, on vastaava ilmoitus annettava myös asianomai- selle työsuojeluvaltuutetulle ja pääluottamusmiehelle.
19. Ylityökorvausten määräytyminen
1. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää vahvistetun työvuoroluettelon mukaisen viikkotuntimäärän. Rajan ylittäviltä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta makse- taan 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka siitä riippumatta ovatko ne viikoittaisia vai vuorokautisia ylitöitä. Keskeytymättö- mässä kolmivuorotyössä arkipyhät eivät lyhennä toimihenkilön viikoittaista sään- nöllistä työaikaa.
2. Ylityökorvaukset maksetaan rahana, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita.
3. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160.
20. Vuosiloma
1. Toimihenkilöt ovat vuosilomalain 14 työpäivän kertymissäännön piirissä, vaikka työajantasaamisjärjestelmän mukaan työvuoroja jollekin kuukaudelle tulisi alle 14 työpäivää.
21. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson
1. Jos työsuhde päättyy toimihenkilön irtisanoutumiseen tai muuten toimihenkilöstä johtuvasta syystä kesken tasoittumisjakson, ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 36 tuntiin viikossa, korvataan saamatta jäänyt ansio laskemalla, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 36 tuntia pidempi. Ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti alle 36 tuntia, vähenne- tään tuntimäärä toimihenkilön palkasta.
2. Jos työsuhde päättyy henkilöstä itsestään johtumattomasta syystä, ei tasoittu- misjärjestelmään mahdollisesti jäljelle jäävää tuntialijäämää peritä toimihenkilöl- tä. Ylimääräiset tunnit korvataan toimihenkilölle. Vastaavaa sovelletaan siirrettä- essä toimihenkilö toisen työaikamuotoon kesken tasoittumisjakson.
3. Siirryttäessä keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon se- kä toimihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaitun mutta pitämättä jää- neen vapaa-ajan korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksa- malla yksinkertainen tuntipalkka.
4. Edellä mainittuja korvauksia ei makseta eikä peritä korotettuina.
22. Työajan enimmäismäärä
1. Toimihenkilön työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.
2. Työnantaja antaa pyydettäessä pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle sel- vityksen edustamiensa toimihenkilöiden toteutuneista työajoista.
23. Työaikapankki
1. Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, joilla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi vapaana pidemmällä aikavälillä. Työaikapankki lisää mahdollisuuksia työ- ja va- paa-ajan yhteensovittamiseen sekä mahdollisuuden henkilöstöresurssien jousta- vampaan käyttöön palvelutoiminnan volyymivaihteluissa.
2. Yrityksessä voidaan työehtosopimuksen 4 a §:n mukaan paikallisesti sopia työ- aikapankin käyttöönotosta. Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työaikapankin vapaa-aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämi-
sen ehdot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä. Paikallisella sopimuksella voi- daan sopia työaikalaista poiketen.
3. Työaikapankkiin voidaan sopia tallennettavaksi työehtosopimuksen mukaisia ra- hamääräisiä työaikakorvauksia niitä vastaavana vapaa-aikakorvauksena, esi- merkiksi työehtosopimuksen mukaisia ilta-, lauantai-, sunnuntai-, aattopäivänli- siä, lisä- ja ylityökorvauksia sekä liukuvan työajan saldoja sovittavissa määrin.
LIITE 1
SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA VR-YHTYMÄSSÄ
1. Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/07) 61 §:n nojalla Liikenne- ja eri- tyisalojen Työnantajat ry ja Rautatievirkamiesliitto ry ovat tehneet seuraavan so- pimuksen.
1 § Sopimuksen soveltamisala ja sisältö
1. Tämä sopimus on yhteistoimintaa yrityksissä koskevan lain (334/07) 61 §:ssä tarkoitettu sopimus.
2. Sopimus sisältää määräyksiä yhteistoiminnasta, rationalisoinnissa ja kehittämi- sessä noudatettavista menettelytavoista sekä sisäisen tiedotustoiminnan järjes- tämisestä.
2 §
1. VR-Yhtymä Oy:n, VR Track Oy:n ja Corenet Oy:n, jäljempänä VR:n, ja niiden henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa noudatetaan yritysten yhteistoimintalain, jäljempänä YTL, mukaisia menettelytapoja niiltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu.
2. Asioissa, joista neuvotellaan tai jotka sovitaan työehtosopimuslain mukaisessa menettelyssä, noudatetaan tämän sopimuksen mukaisten menettelytapojen si- jasta sitä, mitä näiden asioiden käsittelystä on erikseen säädetty, määrätty tai sovittu.
3 § Yhteistoiminnan tarkoitus ja tavoitteet
1. Yhteistoiminnan tarkoitus on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus sen työ- hön ja työoloihin vaikuttavaan, VR:n tai sen osan toimintaa koskevaan päätök- sentekoon. VR:n tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja palvelukyvyn parantami- sen tärkeä edellytys on, että sen henkilöstö käyttää yhteistoiminnassa asiantun- temustaan osallistumalla päätöksenteon valmisteluun.
2. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää VR:n henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. VR:n ke- hittämistyö, johon henkilöstö yhteistoiminnassa osallistuu, parantaa VR:n edelly- tyksiä tarjota pysyviä palvelussuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä.
4 § Yhteistoiminnan edistäminen
1. VR:n tulee järjestäessään organisaatiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista toimia siten, että järjestelyt edistävät myös henkilöstön ja esimiesten sekä henki- löstön keskinäistä yhteistoimintaa ja tuloksellista työskentelyä sekä antavat hen- kilöstöön kuuluville mahdollisuuden vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön sekä saada tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista.
5 § Yhteistoiminnan osapuolet ja yhteistoimintaelimet
1. Yhteistoiminnan osapuolia ovat VR ja sen henkilöstö.
2. Henkilöstöedustajien tai henkilöstöryhmän kokous on yhteistoimintaelin, jonka tehtävänä on edistää eri henkilöstöryhmien keskinäistä yhteistoimintaa sekä valmistelevasti käsitellä yhteistoiminta-asioita.
3. Yhteistoiminta tulee toteuttaa siten, että se varmistaa YTL:n edellyttämien yhteis- toiminta-asioiden sekä tässä sopimuksessa sovittujen asioiden asianmukaisen käsittelyn organisaation kaikilla tasoilla, jota varten on huomioitava, että
− yksittäistä henkilöä koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja ao. henkilön kesken ja jommankumman sitä vaatiessa myös luottamusmiehen kanssa
− yhtä henkilöstöryhmää koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. henki- löstöryhmää edustavan luottamusmiehen kesken
− useampia henkilöstöryhmiä koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. henkilöstöryhmiä edustavien luottamusmiesten kesken
4. Ylimpänä yhteistoimintaelimenä VR-Yhtymässä toimii VR:n yhteistoimintako- kous, jonka kokoonpano on seuraava:
5. Työnantajaa edustavat VR-Yhtymä Oy:n, VR Track Oy:n ja Corenet Oy:n toimi- tusjohtajat ja VR-Yhtymä Oy:n hallintojohtaja sekä ne johtajat, joiden osaston asioita yhteistoimintakokouksessa käsitellään.
6. Henkilöstöä edustavat kunkin allekirjoittajajärjestön puheenjohtaja tai muu henki- löstöjärjestön nimeämä edustaja sekä lisäksi yksi muu Rautatieläisten Liitto ry:n nimeämä edustaja.
7. VR-Yhtymä Oy:ssä ja VR Track Oy:ssä yhteistoiminta järjestetään siten, että yh- teistoimintaa harjoitetaan kaikilla organisaatiotasoilla, joita ovat:
− yhtiötaso
− yhtiöiden osasto- ja yksikkötaso
− yhtiöiden aluetaso
− yhtiöiden aluetasojen välinen yhteistyö
− yhtiöiden aluetasojen yksikkötaso
− työpaikkataso