PÄÄTELMÄT. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan pitää muun muassa sitä, että laadittaessa kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten kesken liikesopimusta, sopimussuunnittelun rooli, ennakointi sekä joustavuus ovat merkittäviä kokonaisuuksia. Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tämän voidaan nähdä soveltuvan myös tässä tapauksessa. Varmuutta ylivoimaisen esteen ta- pahtuessa voi kasvattaa suunnittelemalla force majeure -ehto huolellisesti, ottaen huomioon osapuolten vallitsevat olosuhteet, toimialan ja sopimuksen hallitsevan ja soveltuvan sääntelyn. Yleisesti sopimusvapaus takaa yrityksille monipuoliset mahdollisuudet varautua ylivoimaisiin esteisiin ja sopimustensa ehtojen sisältöön. Vaikkakin uudelleenneuvottelun mahdollisuus on tärkeää, voi se olla hankalampaa kuin auk- kojen täyttäminen jälkikäteen. Kun laaditaan valmiiksi ennakoivat ja reagointikykyiset sopi- muksen ehdot, pystytään riskeihin ja ongelmiin varautumaan, esimerkiksi sopimalla riidanrat- kaisukeinoista etukäteen. Kun korostetaan sopimussuunnittelun roolia, tulee myös muistaa se tosiaasia, ettei kaikkeen voi millään varautua, mutta silloin taas sopimuksen dynaamisuuden merkitys nostaa arvoaan, joka mahdollistaa uudelleen neuvottelun sekä sopimuksen täydentä- misen. Liikesopimukset laajoissa sopimusverkostoissa ovat hyvin usein tarkoitettu pitkäkestoisiksi, tai ainakin pidemmiksi kuin kertaluontoisiksi. Tämä luo tarpeen ajan kulumiseen liittyvien ongel- mien syntymisen huomioimiseen. Tällöin sopimus tulisi jo neuvotteluvaiheessa laatia sel- laiseksi, että yhteistyö, joustavuus ja neuvottelu ovat mahdollisia myöhemmin olosuhteiden muuttuessa merkittävästi. Erimielisyystilanteissa riidanratkaisukeinoksi suositellaan kevyempiä keinoja ennen varsinaista tuomioistuinkäsittelyä. Toivotuin menettelytapa on siis joko keskinäinen sovittelu tai sitten kol- mas osapuoli; sovittelija tai välimies, joka ratkaisee riidan. Välimiesmenettely on sujuva, nopea ja luottamuksellinen tapa ratkaista erimielisyydet. Force majeure -ehdon laadinnassa tulee ottaa huomioon osapuolten toimiala, liiketoimintaym- päristö ja esimerkiksi sopimus- ja muu kulttuuri. Toimintaympäristö voi olla esimerkiksi liian monimutkainen tai sopimussuorituksen aikana tapahtuvia muutoksia on vaikea ennakoida. Koska kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä olosuhteet vaihtelevat nopeasti, tarvitsevat sopimukset dynaamisuutta eli joustavuutta. Kuitenkin esimerkiksi kulttuurilliset ja kansalliset eroavaisuudet saattavat haitata tällaista...
PÄÄTELMÄT. Suomalaisia on historiassa pidetty rehellisinä ja luotettavina ihmisinä. Tämä on osaltaan ilmennyt myös niin, ettei kirjallisia sopimuksia ole juuri laadittu. On pikemminkin ollut kunnia-asia kyetä sopimaan asioista ilman kirjallista dokumenttia. On luotettu siihen, että ”miehen sana pitää”. Tapa voi toimia silloin kun yhteisö on pieni ja osapuolet tuntevat toistensa arvomaailman ja moraalikäsitykset. Kun yhteisöllisyys laimenee ja tuttuus katoaa, ahneus ja röyhkeys saavat jalansijaa. Yhteiskunta luo yhä pienempiä ja tarkempia sääntöjä ja samalla vaikeuttaa ihmisten mahdollisuutta ”lain hengen” ymmärtämisestä. Saippua- ja lakitoimisto- tv-sarjoista tuttu oikeuskäytäntöjen sekasotku on sekoittanut suomalaistenkin arkipäivässä. Siinä parhaiten pärjää se, joka osaa lukea säädöksiä itselleen edullisimmalla tavalla ja taivuttaa muut lukemaan samoin. Lain henki ja moraalinen oikeus on vaarassa. Tilaisuus on tehnyt varkaan, ahneus ja röyhkeys ovat puolin ja toisin saaneet hyväksytyn leiman. Toivottavasti oikeusasteiden päätöksissä ei sorruta tulevaisuudessakaan antamaan periksi röyhkeydelle ja ahneudelle. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa rakennustöidenkin tilaajien ja tekijöiden on turvattava selustansa ja toimintakykynsä kirjallisin sopimuksin. Suullisten sopimusten aika on ohi. Riippumatta asiakastyypistä, on rakennusalankin yrittäjän siirryttävä kirjallisten sopimusten käyttöön. Tämän lisäksi hänen on ymmärrettävä sopimusten sisällön merkitys ja sopimisen vaikutukset. Kokemukseni mukaan rakennusalan koulutuksessa on syytä merkittävästi lisätä sopimustekniikan ja asiakkuuden hallinnan ymmärrystä ja tietoutta. Kaikkien, uusienkin, toimijoiden on osattava yhteiset pelisäännöt. Xxxx ja toimijoiden imagonkaan kannalta ei ole tarpeellista jokaisen erikseen oppia asioita kantapään kautta.
PÄÄTELMÄT. Laillisuuden varmistusjärjestelmällä yhdistetään resurssit metsätoiminnan seurantajärjestelmän, toimitusketjun ja metsäalan palveluntarjoajien kansallisen valvonnan synergiaetujen vuoksi. Kokonaisuutta valvoo riippumaton valvoja, joka varmistaa sen uskottavuuden. Metsätoiminnan kansallisen seurannan avulla tarjotaan tietoja ja hallinnoidaan metsäalan viranomaisten keskustietokantaa, josta on yhteys kumppaniviranomaisten tietokantoihin. Metsätoiminnan kansallista valvontaa harjoitetaan puolestaan koko toimitusketjussa ja metsäalaan liittyvien asiakirja-aineiston käsittelyssä. Sen avulla voidaan koko ajan ja koko maassa varmistaa kaikkien metsäalan toimijoiden tilanteiden ja toimien laillisuus. Sen avulla voidaan myös havaita SIGICOF- tietokantaan kirjatut rikkomiset ja määrätä niistä seuraamuksia. Laillisuuden varmistusjärjestelmä toteutetaan tarkoin määriteltyjen institutionaalisten järjestelyjen avulla.
PÄÄTELMÄT. Maanmittaustoimiston asiakkailla on monesti sellainen käsitys, että halkomi- nen huomattavasti kalliimpi toimituslaji kuin lohkominen. Työni tarkoitus oli selvittää toimituslajien kustannuksien ero. Lopputulos oli se, että halkominen olisi yleensä halvempi vaihtoehto hehtaa- rihinnan osalta. Keskiarvo hehtaarihintojen ero oli noin 40 euroa. Ennen tut- kimusta oma olettamukseni oli, että ero olisi ollut vielä suurempi. Rekisteriyk- siköiden kohdalla ero oli selkeä ja odotettu, koska kustannuksien muodostu- misessa on suuri ero. Hintaeron syitä pohtiessa tuli heti mieleen lohkomisen kiinteähintaisuus. Tä- mä johtaa siihen, että pienessäkin toimituksessa on minimimaksu. Halkomi- sessa kustannukset tulevat työmäärän mukaisesti. Lohkomisten toteutuneissa toimituskustannuksissa on ollut suuri merkitys sillä, minkä taulukon mukaisesti kustannukset ovat tulleet. Totuuden mukai- simmat toimitukset ovat ne, mitkä ovat laskettu maksutaulukon kaksi perus- teella. Näin on sen vuoksi, koska silloin maanmittaustoimisto on tehnyt kaikki työt. Toimituksissa, jotka on laskettu taulukoiden 3 ja 4 mukaisesti ei ole huomioitu konsulttien palkkioita. Voidaan olettaa, että konsulttien palkkiot ovat vähintään maksutaulukoiden erotusten suuruiset. Jakosopimuksen teettäminen on vähintään 250 euroa ja metsäarvioinnin teettäminen vähintään 500 euroa. Metsänarvioinnissa on otettava huomioon tilan pinta-ala ja työmäärä. Suurimmassa osassa halkomistoimituksista toimi- tusmenoihin on sisältynyt konsulttien tekemät metsänarvioinnin kustannuk- set. Muissa tapauksissa asiakkaat ovat itse teettäneet arvioinnin. Pinta-alaan liittyvä hehtaarihintaero jäi pieneksi. Jakosopimuslohkomisessa saajakiinteistöön tai lohkokiinteistöön siirrettyjen alueiden pinta-ala vaikuttaa hintaan. Vaikutus näkyy liitteestä viisi, jossa on maanmittauslaitoksen kiin- teistönmuodostusmaksuun liittyvät taulukot. Mitä enemmän hehtaareja, sitä suuremmaksi hinta kasvaa. Halkomisessa vastaavan mallista hinnan muo- dostumista ei ole. Uusien rekisteriyksiköiden muodostamisen kohdalla toimituskustannukset olivat halkomisessa suuremmat. Halkomisen toimituskustannukset muodos- tuvat työajan mukaan. Jakosopimuslohkomisessa uusien rekisteriyksiköiden yksikköhinta on sitä pienempi mitä useampi uusi rekisteriyksikkö muodoste- taan. Kokonaiskustannukset kasvavat kuitenkin muodostettavien tilojen lu- kumäärän kasvaessa. Hinnan muodostuminen näkyy kiinteistönmuodostus- maksutaulukoista 2-4. Halkomista tai lohkomista hakiessa kannatta...
PÄÄTELMÄT. 71. Tämän tiedonannon tarkoituksena on käynnistää avoin, laaja ja yksityiskohtainen keskustelu, johon osallistuvat Euroopan yhteisön toimielimet ja toisaalta suuri yleisö, yritykset, kuluttajajärjestöt, tiedemaailman edustajat ja oikeusalan toimijoiden järjestöt. Palautteen perusteella komissio päättää aloiteoikeutensa rajoissa lisätoimenpiteistä. Kaikkia halukkaita kehotetaan lähettämään kommenttinsa 15 lokakuu 2001 mennessä sähköisessä muodossa osoitteeseen Xxxxxxxx-Xxxxxxxx-Xxx@xxx.xx.xxx tai kirjallisesti Euroopan komissiolle osoitteeseen Xxx xx xx Xxx 000, X-0000 Xxxxxxxxx. Viitteeksi olisi merkittävä ”Tiedonanto eurooppalaisesta sopimusoikeudesta”. Todellisen keskustelun virittämiseksi komissio on julkaissut tämän vihreän kirjan Europa-palvelimellaan osoitteessa xxxx://xxxxxx.xx.xxx/xxxx/xxx/xxxxx/xxxxx_xx.xxx. Lähetetyt kommentit julkaistaan samalla verkkosivulla.