Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Tulevina vuosin HEUNIn ulkoinen toimintaympäristö tulee todennäköisesti kohtaamaan useita muutoksia. Tietyt ns. megatrendit tulevat vaikuttamaan yhteiskuntaan niin positiivisesti kuin negatiivisesti, ja siten myös rikollisuuteen ja sen ilmentymiin ja vaikutuksiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen toimintaan, ja rikollisuuden näkökulmasta, tulee johtamaan kasvavaan siirtolaisuuteen, ja sitä myötä ihmissalakuljetukseen, ihmiskauppaan, ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksikäyttöön. Siirtolaisuuden myötä yhteiskunnallinen jännitteisyys ja vihapuhe voi lisään- tyä, mutta siirtolaisuudella on myös positiivisia vaikutuksia esimerkiksi huoltosuhteen kanssa kamppaile- ville maille. Oikeuden saralla tulemme todennäköisesti näkemään oikeuksien laajentamisen ympäristölle, ilmastolle ja eläimille. Oikeusvaltioon ja demokratiaan kohdistuvat vaikutusyritykset saattavat toisaalta lisätä valtioiden sisäisä ja keskinäisiä konflikteja kasvavan nationalismin ja populismin myötä. Samalla universaalit ihmisoikeudet ja kansainvälisen oikeuden asema saattavat horjua, johtaen monenvälisen järjestelmän perusteiden kyseen- alaistamiseen ja esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen oikeuksien heikentymiseen. Toisaalta absoluuttinen köyhyys vähenee, sukupuolten tasa-arvo vahvistuu, ja vähemmistöjen oikeudet tunnistetaan aiempaa pa- remmin. Samalla teknologinen kehitys tulee johtamaan lisääntyneeseen kansalaisosallistumiseen ja nuor- ten aiempaa aktiivisempaan osallistumiseen, joka voi johtaa toisaalta demokratian ja oikeusvaltion vahvis- tumiseen globaalisti. Työn murros ja digitalisaatio sekä tekoälyn kehittyminen tulee vaikuttamaan sekä yhteiskuntiin että orga- nisaatioihin. Jatkuva oppiminen tulee olemaan perusedellytys työelämässä. Työelämän epävarmuus ja joustavuuden vaatimus vahvistuu, mikä saattaa vaikuttaa etenkin haavoittuvassa asemassa olevien työllis- tymiseen ja työnteon ehtoihin. Tekoälyn kehittyminen johtaa niin positiivisiin kuin negatiivisiin muutoksiin yhteiskunnassa ja työelämässä. HEUNI on osana vuosien 2020-2023 strategiaa laatinut sisäisen riskienhallintasuunnitelman. HEUNI:n mää- räraha ei kata toiminnan perusmenoja, ml. henkilöstökuluja. Vajetta täydennetään ulkopuolisella hanke- rahoituksella. Hankerahoituksen saaminen on aina vaikeasti ennakoitavaa ja epävarmaa. HEUNI seuraa ak- tiivisesti hankerahoituskanavia, verkostoituu potentiaalisten hankekumppaneiden kanssa, sekä tekee han- kehakemuksia varmistaakseen riittävän ulkopuolisen rahoituksen määr...
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). EU:n tietosuojauudistus on merkinnyt tietosuojavaltuutetun toimiston asiamäärien merkittä- vää kasvua. Käsiteltävistä asiaryhmistä ovat korostuneet erityisesti ilmoitukset tietoturvalouk- kauksista ja tietosuojavastaavista. Vireille tulevien asioiden määrän kasvu on hidastumassa, mutta se on edelleen korkeammalla tasolla kuin ratkaistujen asioiden määrä. Toiminnan yleisiä muutostekijöitä tulevina vuosina ovat digitalisaation kasvu sekä globaa- lin ja eurooppalaisen toimintaympäristön vahvistuminen ja tietoisuuden lisääntymi- nen. Lisäksi toimintaympäristössä vaikuttaa tietosuojaviranomaisen toiminnan murros ja kasvu. Samalla myös teknologian kehitys (erityisesti kasvojen tunnistusteknologia ja geeniteknolo- gia), sekä tekoälyn laajentuva käyttö haastaa kansalaisten oikeuksien toteutumista. Perusoi- keuksien toteutuminen edellyttää rekisteröityjen oma-aloitteisuutta ja tietoa oikeuksistaan, mikä kasvattaa tietosuojaviranomaisen roolia neuvonta- ja ohjaustehtävissä erityisesti lasten ja ikääntyneiden osalta. Myös rekisterinpitäjien, henkilötietojen käsittelijöiden ja tietosuoja- vastaavien tarve tietosuojaviranomaisen palveluille säilyy korkeana. Yhteiskunnan digitali- saatio näkyy myös lainsäädäntömuutosehdotuksen kasvuna, mikä vaatii edelleen paljon tie- tosuojaviranomaisen työtä paremman sääntelyn aikaansaamiseksi. Myös eri hallinnonaloilla meneillään oleva erityislainsäädännön uudistus- ja läpikäyntityö tulee edelleen vaatimaan tietosuojaviranomaisten huomioita. Euroopan tietosuojaneuvoston antamien päätösten ja linjausten merkitys kasvaa, vaikka nii- den antaminen onkin osin viivästynyt. Suomen kansallisen näkökulman esille tuominen tieto- suojaviranomaisten yhteistyössä on entistä tärkeämpää kansalaisten oikeuksien sekä orga- nisaatioiden toiminnan ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Rajat ylittäviä vaikutuksia sisältäviä asioita ei käsitellä enää yksinomaan kansallisessa menettelyssä, vaan jäsenvaltioiden tieto- suojaviranomaisten muodostamassa kokoonpanossa. Samalla EU: iin kohdistuu sisäisiä ja ulkoisia haasteita, jotka koettelevat sen yhtenäisyyttä ja toimintakykyä myös henkilötietojen käsittelyssä. Toimintaympäristössä on käynnissä tietosuojaviranomaisen roolin murros ja kasvu. Vi- ranomaisen roolin ja tehtävien painotuksia joudutaan arvioimaan uuden lainsäädännön ja jat- kuvasti muuttuvan toimintaympäristön valossa. Tietosuojaviranomaisen ydinprosesseiksi ovat muodostumassa kolme lohkoa: ennakkovalvonta, jälkivalvonta sekä vaikuttaminen ja yleinen ...
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen sekä suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttami- sen lisääminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangais- tusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovaikutukseen perustuva muutos- työskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia. Vuoden 2018 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 2915:een, laskua edelliseen vuoteen tul- lee noin 100. Samanaikaisesti vankilaan tulleita on ollut jonkin verran viime vuotta enemmän. Tämä kertoo osaltaan lyhytaikaisten vankien määrän kasvusta. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla van- kilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajem- 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xx...