Toimintaympäristön muutokset. Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun jäävän vain 0,3 pro- senttiin. Kasvu jatkuu hitaana myös vuonna 2013. Ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 0,4 prosenttiin vuonna 2013 ja vasta vuonna 2014 tuotanto kasvaa 1,5 prosentin verran. Vuonna 2013 kotitalouksien ostovoima supistuu ja yksityisen kulutuksen kasvu pysähtyy. Hitaana jatkuva talouskasvu heikentää työllisyyttä vuonna 2013. Työttömyys alkoi lisään- tyä vuoden 2012 loppupuoliskolla ja työttömyysaste nousee 8,4 prosenttiin vuonna 2013. Työttömyyden kasvua hidastaa työvoiman tarjonnan supistuminen eläkeikään tulevien ikäluokkien suuruuden vuoksi. Suomen pankin ennusteen mukaan kotitalouksien ja julkistalouden velkaantuminen jat- kuu. (Suomen pankki, Euro & talous 5/2012: Talouden näkymät; joulukuu 2012) Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. voimakas väestön ikääntymiskehi- tys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60 prosenttia kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymi- sestä johtuen palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Myös palvelujen tuottajan valintaan liit- tyvä vapaus kasvaa merkittävästi. Ennakkotietojen mukaan Turun kaupungin asukasluku oli 180 212 asukasta vuodenvaih- teessa 2012/2013. Siinä oli kasvua 1 582 henkilöä edelliseen vuoden vaihteeseen verrattu- na. Tästä kasvusta 65 -vuotta täyttäneiden osuus oli 1 237 henkilöä, 0-6 –vuotiaiden osuus 103 ja 15-64 -vuotiaiden 331 henkilöä. 7-14 –vuotiaiden määrä supistui 89 henkilöä. Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalais- peräisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2011 lopun 8,0 %:iin. Muunkielisiä oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan maaliskuun 2012 lopussa noin 14 555 (8,1 % koko väestöstä). Vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan 20 000 henkilöön vuoteen 2019 mennessä. Turun työttömyysaste oli vuoden 2012 joulukuussa 13,9 % ja koko vuoden 2012 kes- kimääräinen työttömyysaste oli 13%. Työttömyys on Turussa pysynyt reilusti maan keskiarvon yläpuolella, koska vastaava luku koko maassa oli 9,5 %. Työttömyys on myös kasvamassa hivenen koko maata nopeammin. Nuorten alle 25 v. työttömyys on myös kasvussa. Alkuvuoden laskukauden jälkeen huhti- kuusta lähtien nuorten työttömyys on noussut, ...
Toimintaympäristön muutokset. Keskeisimmiksi Palkeiden toimintaan vaikuttaviksi megatrendeiksi on tunnistettu työn murros, datan digitalisaatio sekä verkostojen yhteiskunta. Valtionhallinnossa tiedon ja sen analysoinnin tarve koko julkistaloutta koskien kasvaa. Tämä edellyttää Palkeilta mm. tiedolla johtamisen palvelujen kehittämistä. Turvasektorin painoarvon kasvaminen valtionhallinnossa edellyttää asiantuntijaroolin vahvistamista Pal- keissa ja yhteistyötä puolustusvoimien ja muun turvasektorin kanssa sekä kasvattaa vaa- timuksia tietoturvalle ja sisäiselle valvonnalle. Riskienhallinnan strateginen merkitys ko- rostuu. Hallitusohjelmassa on joitakin teemoja, joilla on vaikutuksia suoraan tai välillisesti Palkei- den toimintaan: - taloushallinnon automatisaation edistäminen, - julkisen tiedon avoimuus, - digitalisaation ja teknologisen kehityksen mahdollisuuksien hyödyntäminen, - valtionhallinnon henkilöstöjohtamisen uudistusohjelma ja - julkisen palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen. Lainsäädäntömuutoksista Palkeiden toimintaan vaikuttavat erityisesti vuoden 2020 alussa voimaan tulevat Tiedonhallintalaki ja Työaikalain uudistus.
Toimintaympäristön muutokset. Toimintaympäristön muutokset ovat olleet merkittäviä viime vuosien aikana. Huoltovarmuuden kan- sainvälinen toimintaympäristö muuttui covid-19-pandemian myötä. Suomen ja Euroopan turvallisuu- sympäristössä tapahtui perustavanlaatuinen muutos Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Suomen huoltovarmuus on myös muutoksessa, kun kriisien edetessä Suomen huoltovarmuustoimia on terävöitetty. Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on entistä vaikeammin ennakoitavissa. Jännitteiden lisään- tyminen heikentää myös Itämeren alueen turvallisuustilannetta. Liittyminen Pohjois-Atlantin puolus- tusliitto Naton jäseneksi muuttaa Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Euroopan unionissa on li- säksi meneillään useita hankkeita, jotka vaikuttavat huoltovarmuuden kansalliseen järjestämiseen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön. Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 Aleksanterinkatu 4 0295 16001 09 1606 2160 xxxxxxxx.xxx@xxx.xx 00023 Valtioneuvosto Helsinki +000 000 00000 +000 0 0000 0000 xxx.xxx.xx Suomi on globaaleista arvoketjuista riippuvainen avotalous, jossa elinkeinoelämä sekä yhteiskunnan kriittiset palvelut kytkeytyvät osaksi globaaleja arvo- ja toimitusketjuja. Tämä heijastuu myös kansal- lisiin huoltovarmuustoimiin. Toisaalta on kehitettävä EU:n ja Naton kaltaisten verkostojen yhteisiä huoltovarmuustoimia, ja toisaalta huolehdittava huoltovarmuuden kansallisesta perustasta.
Toimintaympäristön muutokset. PRH on tavoitekauden alussa nettobudjetoitu virasto ja sen toiminnan rahoitus perustuu asiakkailta perittäviin maksuihin. Yrityksiä ja yhteisöjä palvelevana virastona PRH:n rahoitus on riippuvainen talouden suhdanteista ja yritystoiminnan aktiivisuudesta. Muutoksia näissä tekijöissä on mahdotonta luotettavasti ennustaa, mutta normaalissa taloudellisessa tilanteessa PRH:n suoritteiden kysyntä on varsin vakaata. Oman haasteensa muodostaa ICT-investointien ja ICT-järjestelmien rahoitus, jonka suhteellinen osuus toiminnan kuluista on kasvussa. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintaympäristössä voidaan vuoden 2017 aikana havaita taloudellisen toiminnan huomattavaa piristymistä, mikä on näkynyt mm. uusien yritysten perustamisen kasvuna. Myös kansallisten patenttihakemusten määrä on lähtenyt kasvuun. Suunnittelukaudella PRH:n toimintaympäristö digitalisoituu edelleen, ja tiedon yhteiskäyttöisyys ja avoimuus ovat keskiössä toimintojen ja palvelujen kehittämisessä. PRH:n palvelujen digitalisoinnissa on oleellista hyödyntää aktiivisesti nykyisessä lain- säädännössä olevaa liikkumavaraa. Palkkatyön korvautuminen yrittäjyydellä lisää PRH:n palvelujen kysyntää ja pienyritystoiminnan osuutta PRH:n asiakaskunnassa.
Toimintaympäristön muutokset. Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa. Sipilän hallitusohjelmassa on lin- jattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu enintään 19, kuntaa suuremman itsehal- lintoalueen pohjalle. Terveydenhuollon integraatio toteutuu jo nyt mm. päivystyspisteiden keskittymisenä ja terveydenhuollon palvelujen prosessien uusimisina. Tulevaisuudessa rajanveto terveyskeskuksen ja sairaalan tarjoamien palveluiden välillä vaikeutuu. Toimin- taympäristö ei enää yhtä selkeästi ratkaise lääkärin työn sisältöä. Jatkossa työnantajina toimivat nykyistä laajemmat julkisen terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka korvaavat tämänhetkiset kunnalliset toimijat. Sopimukseen 1.1.2016 sopijaosapuolet ovat sopineet omalääkärimääräysten päättymi- sestä siirtymämääräyksin. Omalääkäreitä koskevat sopimusmääräykset ovat voimassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaantuloon saakka. Lääkärisopi- muksen 2014–2016 (painos 1. ja 2., ainoastaan verkkojulkaisu) omalääkärimääräyksiä voi noudattaa siihen saakka. Verkkojulkaisuna ilmestyvässä painoksessa 3 näitä mää- räyksiä ei enää ole. Väestövastuujärjestelmästä luovuttaessa voidaan hyödyntää omalääkärioppaan ohjeis- tusta, linkki oppaaseen: xxxx://xxxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx_0000.xxx Suomen Lääkäriliitto ja KT ovat LS 2014–2016 allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti neuvo- telleet perusterveydenhuollon lääkärien tarkoituksenmukaisesta palkka- ja työaikamallista sekä erikoislääkäreiden palkkausmääräyksistä. Neuvottelut ovat kesken. Sopijaosapuolet haluavat kuitenkin työn tässä vaiheessa tuoda esiin muutamia seikkoja palkkausmallien uudistamistyöstä. Kokonaisratkaisua tehtäessä tarkastellaan myös lääkärisopimuksen työaikamääräyksiä. Lääkärisopimuksen jako erillisiin liitteisiin terveyskeskuksessa työskenteleviin lääkäreihin ja sairaaloissa työskenteleviin lääkäreihin kaipaa uudistamista. Palkkausmallien perus- tana tulee olla erot lääkäreiden työtehtävissä. Niiden tulee ottaa huomioon tehtävän työn erityispiirteet, ei niinkään sitä, missä työ tehdään. Palkkausmalleja voitaisiin käyttää kai- kissa julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä. Sopijaosapuolet ovat työryhmätyöskentelyssään jakaneet palkkamallit kahteen osaan. Ensimmäisessä mallissa tehtäväkohtaisen palkan, työkokemuslisän ja mahdollisen henki- lökohtaisen palkanosan lisäksi on suoritepalkkausta sisältävä palkanosa. Suoritepalkkaus perustuisi sopimuksessa määriteltyihin vaativuusluokitteluihin eli gradeerauksiin (esimer- kiksi tavanomain...
Toimintaympäristön muutokset. Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa. Sipilän hallitusohjelmassa on lin- jattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu enintään 19, kuntaa suuremman itsehal- lintoalueen pohjalle. Terveydenhuollon integraatio toteutuu jo nyt mm. päivystyspisteiden keskittymisenä ja terveydenhuollon palvelujen prosessien uusimisina. Tulevaisuudessa rajanveto terveyskeskuksen ja sairaalan tarjoamien palveluiden välillä vaikeutuu. Toimin- taympäristö ei enää yhtä selkeästi ratkaise hammaslääkärin työn sisältöä. Jatkossa työn- antajina toimivat nykyistä laajemmat julkisen terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka korvaavat tämänhetkiset kunnalliset toimijat. Uudessa toimintaympäristössä lääkärisopimuksen jako erillisiin liitteisiin hammaslääkä- rien työntekopaikan perusteella kaipaa uudistamista. Palkkausmallien tulisi tunnistaa erot hammaslääkärien työtehtävissä ja tehtävän työn erityispiirteet - ei niinkään sitä, missä työ tehdään. Palkkausmalleja olisi tarkoitus käyttää kaikissa julkisen terveydenhuollon toimin- tayksiköissä. Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT ovat sopineet työryhmästä, joka neuvottelee hammas- lääkäreihin sovellettavista palkkausmääräyksistä. KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto selvittävät ja neuvottelevat muista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen johdosta tarvittavista palvelus- suhteen ehtojen muutoksista. Keskeisessä osassa työryhmän työssä on työaikamääräys- ten uudistaminen. Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2015
Toimintaympäristön muutokset. Kuva 1. Tukesin tulevaisuuskartta, joka tehtiin keväällä 2022 osana strategian päivittämisprosessia. Kuva 2: Tukesin kestävän kehityksen tavoitteet