Common use of Työaika Clause in Contracts

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle1. Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia ja se järjeste- tään yleensä kello 7 - 17 väliseksi ajaksi. 2. Työajan ollessa yli 7 tuntia vuorokaudessa on työntekijällä yksi tunnin kestävä ruokatauko, jonka vuosilomaoikeus aikana hän saa esteettömästi poistua työ- paikalta. Tällaista ruokataukoa ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäiväälueta työaikaan. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainRuokatauko sijoite- taan kello 11 - 13 väliseksi ajaksi. 3. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän ollessa 4 tuntia on työntekijällä yksi 15 minuutin kahvitauko ja työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 ollessa 8 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunon työntekijällä kaksi 15 minuutin kahvitau- koa. 4. Työajan päättymisestä ja alkamisesta, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ruokatauosta sekä kahvitau- oista voidaan paikallisesti ao. sataman käytännön mukaisesti toisinkin sopia. 5. Säännöllisen työajan päättymisestä lauantaisin ja lasten vanhem- pien tapaamisiinkirkollisten juhlapäi- vien aattoina sovitaan paikallisesti. 6. Pääsiäislauantai, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolellajuhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. 7. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajastaTyöviikko alkaa maanantaina ja vuorokausi normaalin työpäivän alussa. 8. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen Pääsiäisen jälkeinen lauantai ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aikatoisen joulupäivän jälkeinen lauantai ovat sopimuskauden aikana vapaapäivät. 9. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälleluetaan työ, joka kesäkuun 30tehdään pisimmän laissa sallitun säännölli- sen työajan lisäksi, ja suoritetaan siitä lain mukaan korotettu palkka. 10. päivään mennessä Ylityötä tehdään tarvittaessa työntekijän suostumuksella lain salli- missa rajoissa. 11. Sunnuntaina ja juhlapäivänä suoritettu työ katsotaan ylityöksi, ja mak- setaan siitä sunnuntaityökorotuksineen kahdelta ensimmäiseltä tun- nilta 150 %:n ja seuraavilta tunneilta 200 %:n korotus palkalle. 12. Ilmoitus ylityöstä tehdään työntekijälle mahdollisimman aikaisin, kui- tenkin viimeistään 2 tuntia ennen säännöllisen työajan päättymistä. Työntekijä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodentällöin velvollinen ilmoittamaan välittömästi työnjoh- dolle, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, mikäli hän on 30.6estynyt suorittamasta tarjottua ylityötä. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6Ilmoitus- velvollisuuden noudattamatta jättämisestä tai ilmoitetun ylityön pe- ruuttamisesta määrähetken jälkeen maksetaan ylityöhön lupautu- neille työntekijöille 50 %:lla korotettu tuntipalkka.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanTyönantajan suositellaan tarkistavan henkilökohtaisen avun päätöksen tuntimäärän sekä työehtosopimuksesta säännöllisen työajan enimmäismäärät ennen työsopimuksen tekemistä. Työsopimukseen kirjattu työaika sitoo sekä työntekijää että työnantajaa. Työajasta sopimiseen on useita vaihtoehtoja. Näistä tulisi etukäteen miettiä parhaiten kyseiseen työsuhteeseen sopiva vaihtoehto, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalleesimerkiksi onko työtä joka viikko sama määrä vai saattaako määrä vaihdella. Vaihtelevaan työajan sopimuksiin liittyy rajoituksia, jonka vuosilomaoikeus joihin tulee tarvittaessa perehtyä. Vaihtelevaa työaikaa koskevia kohtia ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttatarvitse täyttää lomakkeesta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin jos työaika on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson kiinteä (esim. 1.720 tuntia viikossa). – 30.6.Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja selvittää työnantajan aloitteesta sovitun vaihtelevan työajan osalta, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta. Selvityksessä voi mainita, missä tilanteissa avustajaa tarvitaan (esim. harrastukset, matkat, sijaisuudet) jälkeenja kuinka paljon tällaista työtä arviolta olisi. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä Arvio ei ole oikeutta rahakorvaukseensitova osa työsopimusta, vaan lisätietoa siitä, mitä työntekijä voi työltä odottaa. Työsopimusmallin tarkoitus on mahdollistaa siirtymisen työehtosopimuksen mukaisiin tasoittumisjaksoihin tai jaksotyöhön. Tällöin työaika tasoittuu työsopimuksen mukaiseen työaikaan tasoittumisjakson tai jakson aikana. Työsopimuksen osana on mahdollista sopia säännöllisen työajan pidentämisestä (ns. työaikajoustot). Sopimukseen merkitään, mikä on vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärä. Koska jaksotyössä voidaan sopia väljemmillä edellytyksillä enintään 15 tunnin työvuoroista, on tästä asiasta lomakkeessa oma kohta. Työajasta sopimisesta saa lisätietoja mm. Heta-liiton ja JHL:n työaikaoppaasta.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Työajaksi lasketaan kaikki työntekijän työnantajalle tekemä työ, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallemyös matkat silloin, kun se on katsottava työpisteestä toiseen siirtymiseksi ja erikseen sovituiksi työnluonteisiksi matkoiksi työnantajan sijaintipaikkakunnan ulkopuolelle. 2. Työajaksi ei lasketa normaaleja matkoja työpaikalle ja sieltä pois. 3. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika voidaan määritellä keskimääräisesti. Tällöin on määrättävä sen ajanjakson enimmäispituus, jonka vuosilomaoikeus kuluessa viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään. Jos käyttäjäyrityksessä ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttanoudateta keskimääräistä työaikaa, tasoittumisjakson pituus voi olla enintään 26 viikkoa. Työntekijän työaika voidaan työaikalain 7 §:n puitteissa määritellä vaihtoehtoisesti myös jaksotyönä, jos käyttäjäyrityksessä teetetään jaksotyötä. Tasoittumisjakson pituus määräytyy käyttäjäyrityksessä noudatetun käytännön mukaan. 4. Milloin vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi, työntekijälle annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtityön aikana vähintään tunnin kestävä lepoaika, johon sisältyy jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota aikaa ei lueta työaikaan. Lepoaika voidaan antaa puolen tunnin pituisena niissä tapauksissa, joissa tästä käyttäjäyrityksen ja työntekijän kesken erikseen sovitaan. Jos työ vaatii jatkuvaa työpaikalla oloa ja jos lepoaikaa ei tämän vuoksi voida antaa, järjestetään työntekijälle tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla. 5. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää11 tunnin ja jaksotyössä vähintään 10 tunnin keskeytymätön lepoaika. 6. Yli määräisiä vapaapäiviä Työntekijälle annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittaintyön aikana sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta ja siinä keskeytystä aiheuttamatta käy päinsä, kaksi kymmenen minuutin pituista virkistystaukoa. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenAllekirjoittajajärjestöt suosittelevat työsopimuksen osapuolille, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälletyöaika mahdollisuuksien mukaan sijoitettaisiin klo 07.00 – 19.00 välille, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ellei se tuotantoteknisistä syistä ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeenmahdotonta. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä työaika järjestetään tämän pykälän 3 kappaleen mukaisesti tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä käyttäjäyrityksessä tehdään vuorotyötä taikka päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole oikeutta rahakorvaukseenmäärätty kiinteäksi, on työnantajan ennalta laadittava työtuntijärjestelmä, josta toimihenkilön työ- ja vapaa-ajat käyvät ilmi. Työntekijä voidaan sijoittaa myös käyttäjäyrityksen työaikajärjestelmään.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan3.1 Säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääellei paikallisesti toisin sovita. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 Työaikaa lyhennetään työaikamuodossa 8 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan päivässä / 40 tuntia viikossa edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyöntekijällä on enintään 30 päivän vuosiloma ja että työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä. TyöntekijälleTyöajan lyhennyksen määrä on 100 tuntia kalenterivuodessa. Työajan lyhennys koskee vain 30.11.2004 jälkeen solmittuja työsuhteita. 3.2 Kohdan 3.1 määräyksellä ei muuteta sopimuksen tekohetkellä voimassa olevia yritys- tai työpaikkakohtaisia työaikoja, joka kesäkuun 30ellei paikallisesti toisin sovita. 3.3 Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään vuosilomalakiin perustumattomat vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain toistuvat ylimääräiset vapaapäivät. 3.4 Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työajan lyhennystä kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona työskennelleelle ylemmälle toimihenkilölle on kertynyt vähintään 17 työssäolopäivää. päivään mennessä Työssäolon veroiseksi luetaan päivät, joilta työnantaja maksaa palkan tai ansionmenetyksen korvauksen. Edellä kuvatulta kalenterikuukaudelta kertyy sitä vastaava osuus vuosittaisesta työajan lyhennyksestä. Lyhennysvapaa pidetään työnantajan määräämänä ajankohtana. 3.5 Työajan lyhennystä alkaa kertyä työsuhteen kestettyä kolme täyttä kalenterikuukautta. Tällöin ylempi toimihenkilö saa hyväkseen työsuhteen alusta kertyneen lyhennyksen. 3.6 Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia työajan lyhennysvapaan vaihtamisesta ns. joustovapaaseen tai korvaamisesta rahana. 3.7 Paikallisesti voidaan sopia toisin työaikalain vuorokausi- ja viikkolepomääräyksistä. 3.8 Paikallisesti voidaan sopia toisin työaikalain mukaisista liukuvan työajan rajoista sekä enimmäiskertymästä. Liukuvan työajan saldo voi olla seurantajakson päättyessä kuitenkin enintään +120 tuntia. Xxxxxxxxxxxxxx pyritään antamaan kokonaisina päivinä. Liukuvan työajan seurantajakso on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenenintään 12 kuukautta. 3.9 Työajan sijoittamisesta voidaan sopia paikallisesti ilman työaikalain 8 §:n rajoitusta. 3.10 Vuorokautinen ja viikoittainen työaika voidaan paikallisesti sopien järjestää keskimääräiseksi siten, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääettä se enintään 52 viikon ajanjaksossa tasoittuu kohdassa 3.1 mainittuihin määriin. Jos työntekijä taas Vuorokautinen työaika voi tällöin olla enintään 12 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. 3.11 Työaikalain mukaisen enimmäistyöajan tasoittumisjakson pituus on esimerkiksi alkanut hoitaa poenintään 12 kuukautta. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6Paikallisesti voidaan sopia tasoittumisjaksosta toisin.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanSäännöllisen työajan pituus sovitaan työsopimuksella ja järjestetään työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työaika voidaan sopia keskimääräiseksi. Työaikalain piiriin kuuluvien toimihenkilöiden osalta voidaan paikallisesti sopia päivittäisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallekuitenkin niin, että työaika enintään vuoden mittaisena ajanjaksona tasoittuu sovittuun keskimäärään. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan etukäteen työajan käyttösuunni- telma ajanjaksoksi, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainkuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän tasaaminen toteutetaan enintään vuoden mittaisella ajanjaksolla. Työai- kapankkisopimuksessa voidaan sopia yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunjärjestämisestä, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun liukuvan työajan xxx- xxxxxxxxxxxx ja lasten vanhem- pien tapaamisiinkertymästä työaikalaista poiketen, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenkuitenkin niin, että samaa ansaintajaksoa kertymä voi olla enintään 120 tuntia. Työaikalain mukainen liukuvan työajan seurantajakso on 6 kuukautta. Paikallisesti seurantajaksoksi voidaan sopia enintään 12 kuukautta. Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassaolevaan työaika- järjestelmään ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille kaksi viikkoa ennen muu- toksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mahdollista, viikkoa en- nen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toi- meenpanoa edeltävänä päivänä. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan määräyksestä toimihenkilön suostumuk- sin työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin, kun säännöllinen työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuoro- kaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän seurantajakso on 6 kuukautta. Teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä työajan enimmäismäärän seu- rantajaksoksi voidaan paikallisesti sopia enintään 12 kuukautta. Ylityökorvausten ja lisätyön osalta noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyöaikalain määräyksiä. TyöntekijällePaikallisesti voidaan sopia lisä-, joka kesäkuun 30yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta näiden töi- den arvioituun määrään perustuvalla erillisellä kiinteällä kuukausikorvauksella. päivään mennessä Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen 4 §:n ja työsopimuksen määräyksistä työaikaa koskien. Osapuolten on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenkuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaikalain koskevia säännöksiä. Järjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tarpeesta, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäiväähyödystä yri- tykselle ja osapuolten työaikatarpeista sekä sopia toteutustavasta ja korvaukses- ta. Jos työntekijä taas paikallisesti sovitaan työajan sijoittamisesta arkipyhälle, ei arkipyhän ajalta makseta työaikalain mukaista sunnuntaityökorotusta, ellei toisin sovita. Paikalli- sesti sovittavan järjestelyn tarkoituksena on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukienedistää työaikaratkaisuja, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6joilla tue- taan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ylempien toimihenkilöiden yksilöl- listen työaikatarpeiden huomioon ottamista.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Työntekijän säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on keskimäärin enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 ¼ tuntia viikossa. Tämän kohdan työaika voidaan järjestää noudattaen työaikalain tarkoittamaa jak- sotyöaikaa, lastentarhanopettajan mikäli työntekijän työpaikka on kurssikeskus, ravintola tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallevastaava. 3. Mikäli työn luonteesta tai mahdollisuudesta valvoa työn suoritusta johtuu, ettei työnantaja valvo työntekijän työaikaa, ei tämän sopimuksen mukaisia työaikamää- räyksiä myöskään noudateta tällaiseen työhön. 4. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäi- sesti pidentää enintään tunnilla. Tämä edellyttää, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kolmen viikon ajanjakson kuluessa ja etukäteen laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti edellä 1. tai 2. kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. 5. Mikäli työpaikan toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työ- aika järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä 1. tai 2. kohdan mukainen. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähin- tään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttasaa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainituksi enintään kuuden viikon ajanjaksona. Suositus: Yli 10 tunnin työvuoroja tulee välttää. 6. Työntekijän osallistuessa vastuutehtävissä kursseille, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtileireille ja vastaaviin tilai- suuksiin, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava tilaisuuden osalta vahvistaa etukäteen työajaksi luettava aika. Ylityöksi luettava työ Tässä tarkoitettuun tilaisuuteen osallistuvalle suoritetaan työaikahyvitys kor- vaustasoltaan soveltuvin osin evankelis-luterilaisen kirkon virka- ja työehtoso- pimuksen leirityötä koskevien periaatteiden mukaisesti. Paikallisesti voidaan sopia asiasta tarkemmin. 7. Työvuoroista laaditaan 4. tai 5. kohtaa noudatettaessa etukäteen vähintään kol- men viikon ajalle työvuorolista, joka on tehtävä pääsääntöisesti työpaikallasaatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin listan alkua. Työvuorolistaa voidaan muut- taa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamat- toman painavan syyn takia. Tällaisesta muutoksesta on pyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle kolme päivää ennen, siihen mikäli mahdollista. Suositus: Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. 8. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, 1/2 tunnin lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia yhden (1) tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteet- tömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan. 9. Työviikko pyritään järjestämään viisipäiväiseksi maanantaista perjantaihin, ellei toiminnallisista syistä muuta johdu. 10. Työntekijän tehdessä työtä kiinteän toimipaikkansa ulkopuolella, voivat työaika ja työaikakorvaukset määräytyä tämän sopimuksen määräyksistä poiketen sen mu- kaan kuin paikallisesti on ollut käytäntönä tai siitä sovitaan. 11. Matkustamiseen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseentyöaikaa. Matkapäiviltä ei kuitenkaan vähen- netä palkkaa matkustamisen ajalta. 12. Työaikalain 13 §:ssä tarkoitetun liukuvan työajan säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäismäärästä (40 h) sekä liukuma-ajan enimmäismäärästä (3 h) voidaan sopia säännöksestä poikkeavasti. Työnantaja ja työntekijä voivat lisäksi sopia työajan vuorokautisen liukumarajan ja liukuma-ajan tilapäisestä ylityksestä ja sen huomioimisesta työaikakertymässä.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanKeskeytymättömän 3-vuorotyön piiriin kuuluu tavaran toimitus varastoon ja varastos- ta, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallevarastointi ja tavaran laivaukseen liittyvä esi- ja jälkikäsittely sekä laiva-ahtaus. Laiva-ahtausta öisin suoritettaessa tulee huomioida TES :n paikallisia työaikasopi- muksia koskevat määräykset. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa. Työajat ovat kello 06.00 - 14.00, jonka vuosilomaoikeus 14.00 - 22.00 ja 22.00 - 06.00. Työajat voivat paikallisesti sopien olla kello 07.00 - 15.00, 15.00 - 23.00 ja 23.00 - 07.00. Työehtosopimusta muutetaan soveltuvin osin. Työntekijät ovat velvolliset työskentelemään tämän sopimuksen tarkoittamassa 3- vuorotyössä. Ensisijaisesti 3-vuorotyössä käytetään siihen halukkaita työntekijöitä, mutta mikäli vuorotyöhön ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttasaada näin riittävästi työntekijöitä, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtiosoitetaan työntekijät vuoroperiaatteen mukaan. Täydennettäessä 3-vuorotyötä tilapäisesti (vuorotteluva- paa, johon sisältyy opintovapaa, kesälomasijaisuudet, perhevapaat) voi työnantaja kuitenkin poiketa vuoroperiaatteesta ja valita työntekijät ensisijaisesti osaamisen perusteella. Täydennettäessä 3-vuorotyötä muutoin kuin tilapäisesti voidaan vuoroperiaatteesta poiketa sopimalla asiasta luottamusmiehen kanssa. Vähennettäessä keskeytymättömän kolmivuorotyön tarjoamista tehdään se vapaa- ehtoisuuden pohjalta ja tarvittaessa vuoroperiaatteen mukaan. Näistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääkaksi viikkoa aikaisemmin. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainKeskeytymättömään kolmivuorotyöhön (37) osoitetaan vain vakinaisia työntekijöitä. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun Kuitenkin työvuorosta poisjääneen työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluuntilalle voidaan nimetä myös tilapäinen työntekijä, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenkun todetaan, että samaa ansaintajaksoa vakituinen työntekijä on estynyt saapumasta työvuo- roonsa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (37) työntekijöillä on oikeus kahteen 20 minuutin taukoon ateriointia tai virkistäytymistä varten. Taukojen sijoittelu sovitaan paikallisesti. Mikäli paikallisesti on sovittu tai vakiintuneesti sovellettu laajempaa taukokäytäntöä noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälleseuraavia periaatteita: - kussakin vuorossa tulee olla 2 kpl vähintään 20 minuutin taukoa - taukojen määrä ei sopimusmääräyksen johdosta lisäänny, joka kesäkuun 30. päivään mennessä jos taukoja on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenkaksi tai enemmän - yli 40 minuuttia vuoroa kohti ollut yhteenlaskettu taukoaika säilyy, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäiväämutta voidaan kohdistaa uudestaan tarkoituksenmukaisesti siten kuin paikallisesti sovitaan. Jos työntekijä taas työpaikalla on esimerkiksi alkanut hoitaa povakiintuneesti sovellettu taukojärjestelyä 20 min. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12tauko + 15 min. lukienkahvitauko, hän tulee jatkossa soveltaa 20 min. + 20 min. taukoa vuoron aikana. Jos entinen järjestelmä on 30.6ollut 20 + 15 + 15 eli yhteensä 50 min., sovelletaan kahta 20 min. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäiväätaukoa ja sovitaan, mihin 10 min. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä emtauko-osuus sijoitetaan. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (Tällöin voidaan esim. 1.7pidentää toista taukoa tai pitää kolmas ns. – 30.6kahvitauko 10 minuutin mittaisena. Työntekijä voidaan siirtää tilapäisesti työvuoroluettelon mukaisesta ilta- tai yövuoros- ta aamuvuoroon, mutta ei aamuvuorosta ilta- tai yövuoroon. Aamuvuoroon siirretylle työntekijälle maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukainen vuorolisä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanKeskeytymättömän 3-vuorotyön piiriin kuuluu tavaran toimitus varastoon ja varastosta, lastentarhanopettajan varastointi ja tavaran laivaukseen liittyvä esi- ja jälkikäsittely sekä laiva-ahtaus, laiva- ahtausta öisin suoritettaessa tulee huomioida TES :n paikallisia työaikasopimuksia koskevat määräykset. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa. Työajat ovat kello 06.00–14.00, 14.00–22.00 ja 22.00–06.00. Työntekijät ovat velvolliset työskentelemään tämän sopimuksen tarkoittamassa 3-vuorotyössä. Ensisijaisesti 3-vuorotyössä käytetään siihen halukkaita työntekijöitä, mutta mikäli vuorotyöhön ei saada näin riittävästi työntekijöitä, osoitetaan työntekijät vuoroperiaatteen mukaan. Täydennettäessä 3-vuorotyötä tilapäisesti (vuorotteluvapaa, opintovapaa, kesälomasijaisuudet, perhevapaat) voi työnantaja kuitenkin poiketa vuoroperiaatteesta ja valita työntekijät ensisijaisesti osaamisen perusteella. Täydennettäessä 3-vuorotyötä muutoin kuin tilapäisesti voidaan vuoroperiaatteesta poiketa sopimalla asiasta luottamusmiehen kanssa. Vähennettäessä keskeytymättömän kolmivuorotyön tarjoamista tehdään se vapaa- ehtoisuuden pohjalta ja tarvittaessa vuoroperiaatteen mukaan. Näistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. Keskeytymättömään kolmivuorotyöhön (37) osoitetaan vain vakinaisia työntekijöitä. Kuitenkin työvuorosta poisjääneen työntekijän tilalle voidaan nimetä myös tilapäinen työntekijä. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (37) työntekijöillä on oikeus kahteen 20 minuutin taukoon ateriointia tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallevirkistäytymistä varten. Taukojen sijoittelu sovitaan paikallisesti. Mikäli paikallisesti on sovittu tai vakiintuneesti sovellettu laajempaa taukokäytäntöä noudatetaan seuraavia periaatteita: - kussakin vuorossa tulee olla 2 kpl vähintään 20 minuutin taukoa - taukojen määrä ei sopimusmääräyksen johdosta lisäänny, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä jos taukoja on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenkaksi tai enemmän - yli 40 minuuttia vuoroa kohti ollut yhteenlaskettu taukoaika säilyy, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäiväämutta voidaan kohdistaa uudestaan tarkoituksenmukaisesti siten kuin paikallisesti sovitaan. Jos työntekijä taas työpaikalla on esimerkiksi alkanut hoitaa povakiintuneesti sovellettu taukojärjestelyä 20 min. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12tauko + 15 min. lukienkahvi- tauko, hän tulee jatkossa soveltaa 20 min. + 20 min. taukoa vuoron aikana. Jos entinen järjestelmä on 30.6ollut 20 + 15 + 15 eli yhteensä 50 min., sovelletaan kahta 20 min. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäiväätaukoa ja sovitaan, mihin 10 min. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä emtauko-osuus sijoitetaan. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (Tällöin voidaan esim. 1.7pidentää toista taukoa tai pitää kolmas ns. – 30.6kahvitauko 10 minuutin mittaisena. Työntekijä voidaan siirtää tilapäisesti työvuoroluettelon mukaisesta ilta- tai yövuorosta aamuvuoroon, mutta ei aamuvuorosta ilta- tai yövuoroon. Aamuvuoroon siirretylle työn- tekijälle maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukainen vuorolisä. Keskeytymättömässä kolmivuorossa otetaan valmisteluun liittojen välillä 12 h työaikamuoto vuoden 2019 loppuun mennessä. Vuoden 2020 alusta malli otetaan koeluontoisesti käyttöön Kotkassa, Oulussa, Raumalla ja Kemissä, mikäli paikallisesti asiasta sovitaan. Osapuolet voivat halutessaan nimetä valmisteluun ns. kentän jäseniä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanA. TYÖAIKALAIN 7 §:n mukaista jaksotyötä tekevien TOIMIHENKILÖIDEN TYÖ- AIKA‌ 5 § Soveltamisala‌ 1. Tämän luvun sopimusmääräyksiä ja työaikalain 7 § jaksotyötä koskevia säännök- siä sovelletaan liikenteen välittömässä palveluksessa toimiviin toimihenkilöihin, lastentarhanopettajan joita ovat mm. liikenteen suunnittelun ja ohjauksen sekä asiakaspalvelun henki- löstö. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA‌ 6 § Säännöllisen työajan pituus‌ 1. Säännöllinen työaika on 115 tuntia kolmen viikon työjaksossa. Kolmen viikon t y ö- j a k s o lla tarkoitetaan maanantaina kello 00.00 ja kolmantena seuraavana sun- nuntaina kello 24.00 päättyvää ajanjaksoa. 7 § Säännöllisen työajan järjestely‌ 1. Jos työajan järjestely ei ole hankaluuksitta tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalleilman merkittäviä kustannuksia to- teutettavissa 6 § 1. momentissa tarkoitetulla tavalla, säännöllinen työaika voidaan järjestää tasoitettavaksi korkeampien tuntimäärien ja pitempien tasoittumisjakso- jen puitteissa. Tässä tarkoitetusta järjestelystä sovitaan paikallisesti erikseen. 2. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa kirjallisesti so- pien järjestää siten, että se kahdessa kolmen viikon työjaksossa on 230 tuntia. 3. Jos työnjärjestelyjen takia tai epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttämiseksi on tarpeellista, työaika voidaan järjestää niin, että yksittäisen työjakson työaika on enintään 118 tuntia. 8 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan‌ 1. Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen työjakson työaikaa: juhannus- päivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä. 2. Sen työjakson, joka sisältää helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän säännöllinen työaika on 107 tuntia työjaksossa. Työaika tällaisessa työjaksossa on pyrittävä lyhentämään edellä mainittuihin tuntimääriin. Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta ylityökorvausta siten kuin 34 § 4. momentissa ja 35 §:ssä on sovittu 3. Sen työjakson, joka sisältää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, joulupäi- vän, tapaninpäivän tai loppiaisen, työaika on 107 tuntia työjaksossa. Työaika näissä työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainittuihin tuntimääriin. Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvausta siten kuin 31 § ja 35 §:issä on sovittu. 4. Jos 2. kohdassa tarkoitettu työjakso sisältää yhden tai useampia 3. kohdassa mai- nittuja päiviä, lyhentää kukin niistä työjakson työaikaa 8 tunnilla 2. kohdan mukai- sesta säännöllisestä työajasta 107 tunnista. 5. Jos 3. kohdassa tarkoitettu työjakso sisältää kaksi tai useampia siinä mainittuja päiviä, lyhentää kukin niistä työjakson työaikaa 8 tunnilla säännöllisestä työajasta 115 tunnista. 6. Työaika tässä kohdassa tarkoitetuissa työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään 4 ja 5 momentin mukaisiin tuntimääriin. Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvausta siten kuin 31 § ja 35 §:issä kohdissa on sovittu. 7. Työaikajärjestelyt 2 - 6 kohdissa tarkoitetuissa työjaksoissa toteutetaan sellaisten toimihenkilöiden osalta, jotka säännöllisesti noudattavat viisipäiväistä työviikkoa ja joilla lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaita siten, että pääsiäislauantai, toisen pääsiäispäivän jälkeinen lauantai, helatorstai, juhannus- ja jouluaatto sekä lauan- tai sillä viikolla, jolla uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, on va- paapäivä, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. 8. Muiden jaksotyötä tekevien toimihenkilöiden osalta työaikajärjestelyt toteutetaan siten, että edellä 1 momentissa mainitut päivät järjestetään vapaapäiviksi, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jollei edellä tarkoitettuja päi- viä ole tehtävien luonteen vuoksi mahdollista antaa vapaapäivinä, työaika kyseisillä työjaksoilla pyritään lyhentämään antamalla vapaapäivä jonakin muuna päivänä saman työjakson kuluessa. 9. Edellä mainitut vapaapäivät ja niihin liittyvät työvuorojärjestelyt on suunniteltava ja ilmoitettava ennakkoon riittävän hyvissä ajoin ja ennakkoilmoitus annettava vähin- tään seitsemän vuorokautta ennen muutosta. Edellä mainittu ennakkoilmoitus an- netaan myös luottamusmiehelle. TYÖVUOROT‌ 9 § Työvuoron pituus‌ 1. Työvuoron pituus on enintään 10 tuntia. Paikallisesti voidaan sopia 12 tunnin työ- vuorojen käyttöönotosta sijoituspaikkakunnalla. Edellä oleviin aikoihin voidaan il- man erillistä sopimista lisätä tarvittavat aloitus, lopetus tai vuorovaihtoon tarvitta- vat ajat. 2. Työvuoron enimmäispituus saadaan ylittää, jos työvuorojen muunlainen järjestely aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, huomattavia järjestelyvaikeuksia, jos työtä ennakolta arvaamattomasta syystä on jatkettava yli enimmäisajan, tai jos siitä on toimihenkilöiden tai heidän luottamusmiestensä kanssa etukäteen sovittu. 3. Toimihenkilön tulee työvuoron enimmäispituudesta huolimatta suorittaa työtehtä- vänsä, jos työtä ennalta arvaamattomasta syystä, kuten juna- tai ratavaurion, ve- turivian, asiakkaasta johtuvan seikan tai muu ennakoimattoman tapahtuman takia on jatkettava yli enimmäisajan. 4. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. 10 § Työvuorojen järjestäminen ja jakaminen‌ 1. Työvuorot on järjestettävä niin, ettei vuorojen vaihtuessa työn jatkuvuus kärsi. Työ- vuorot on ottaen huomioon tämän pykälän ja työaikalain määräykset lepo- ja ruo- kailuaikojen järjestämisestä jaettava niin tasan kuin mahdollista työjakson kaikille työpäiville. Kahden viikkolevon välisen työajan ei tulisi ylittää viittä (5) vuorokautta (=120 tuntia) laskettuna ensimmäisen viikkolevon jälkeisen työvuoron alkamis- ajankohdasta. 2. Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaati- mukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mahdol- lisimman yhdenjaksoiseksi. 3. Jos työvuoron jakamista ei voida välttää, sen jakaminen on sallittua enintään kah- teen osaan, joista kumpikaan ei saa olla alle kahden tunnin pituinen. Poikkeusta- paukset esimerkiksi jakaminen kolmeen osaan on sovittava paikallisesti. YÖTYÖ‌ 11 § Yötyö‌ 1. Yötyötä on klo 22.00 – 06.00 välillä tehty työ. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, pidetään jatkoaikana suoritettua työtä yötyön veroisena ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka (yötyön jatkotunnit). 2. Yövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään 3 tuntia sijoittuu kello 22.00 - 3. Yötyön tulee jakautua tasaisesti koko työjaksolle. 4. Samalla henkilöllä ei saa teettää 2 yövuoroa enempää peräkkäin eikä 42 yötyö- tuntia (ilman yötyön aikahyvitystä) enempää työjaksossa. Poikkeustapauksista on etukäteen sovittava toimihenkilön tai hänen edustajansa kanssa. 5. Yövuoroa ei saa jakaa useampaan osaan ilman lepohuoneen käyttömahdolli- suutta, ellei se luottamusmiehelle ja asianomaiselle toimihenkilölle erikseen ilmoi- tetusta erittäin pakottavasta syystä ole välttämätöntä. 12 § Yötyön aikahyvitys ja yötyölisä‌ 1. Yötyötä tekevä toimihenkilö saa aikahyvitystä 20 minuuttia tuntia kohden työstä, joka on tehty kello 21.00 - 06.00 välisenä tai yötyön jatkotuntien aikana. 2. Yötyön aikahyvitykseen oikeuttavalta ajalta maksetaan yötyölisää, joka on 1.6.2022 lukien 0,50 euroa tunnilta. 3. Yötyön aikahyvitystä laskettaessa työaika tasoitetaan työjaksoittain täysiin tuntei- hin. TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA‌ 13 § Työajaksi luettava aika‌ 1. Työajaksi luetaan a) työhön käytetty aika, b) aika, jonka vuosilomaoikeus toimihenkilö on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käy- tettävissä, c) työnteon alkamisen valmisteluihin ja työnteon lopettamiseen käytetty aika, sekä d) työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen. 14 § Matka-ajan lukeminen työajaksi‌ 1. Työmatkaan käytettyä aikaa ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttalueta työajaksi, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtiellei sitä samalla ole pidettävä työ- suorituksena. 2. Työajaksi luetaan aika, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- joka kuluu kulkemiseen tai vuosilomapäivääkuljetukseen työnantajan mää- räämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainTyönantajan määräämänä lähtöpaikkana pidetään sitä paikkaa, josta toimihenkilö saa normaalisti työmääräyksensä tai jossa hän, työnantajan määräyksestä, pysyväisluontoisesti säilyttää työhönsä tarvittavia välineitä ja va- rusteita. 15 § Muu työajaksi luettava aika‌ 1. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta Työajaksi luetaan aika seuraavissa tapauksissa, vaikka se muutoin olisi toimihen- kilölle vapaa-aikaa a) työnantajan pitämään kuulemiseen kuluva aika, b) aika, joka kuluu liikenteenhoitotehtävissä johtuneessa tai työnantajaan koh- distuneessa rikosasiassa todistajana tai paikalletulovelvollisena asianomis- tajana tuomioistuimessa tai esitutkinnassa poliisiviranomaisen luona kuule- miseen c) aika, joka kuuluu työnantajan osoittamiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin osallistumiseen (38 tuntia TEV/TEVs), myös silloin, kun tutkimukset ja tarkastukset tapahtuvat toimihenkilön vapaa-aikana. 2. Jos toimihenkilö on paikallisten olosuhteiden vuoksi määrätty tarkistamaan vapaa- aikanaan työmääräyksiä, jokaisesta suoritetusta tarkistuksesta lasketaan työ- ajaksi 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. 3. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa potyövuoron peruuttamisesta, lyhentämisestä ja siirtämisestä ilmoitetaan toimi- henkilölle hänen jo saavuttuaan työpaikalle, luetaan hänelle työpaikalla käynnistä työajaksi kaksi tuntia. 16 § Työajaksi rinnastettava aika Yötyön aikahyvitys‌ 1. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6Työehtosopimuksen 12 §:ssä määrätty yötyön aikahyvitys rinnastetaan työaikaan.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 50 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanEdellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, lastentarhanopettajan joissa työsopimus koeajan puitteissa tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- muutoin lain mukaan voidaan purkaa tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikallaylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai koko- naan keskeytettävä. 1. Työaika määräytyy työaikalain mukaan. 2. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä että se on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan keskimäärin enintään 40 tuntia kuudessa viikossa, edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyötä varten on ennalta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keski- määrään ja että säännöllinen työaika ei saa ylittää kymmentä tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa. TyöntekijälleSäännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 6 viikon pi- tuisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Tällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona piden- nettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan. 3. Vakituisilla osa-aikaisilla työntekijöillä voidaan teettää kussakin vuo- sikolmanneksessa yhtiön kaikista työtunneista enintään 10 %. Vaki- tuisia osa-aikaisia saa kuitenkin olla kussakin toimipisteessä aina vä- hintään kaksi kappaletta. Vakituisten osa-aikaisten suhteellista osuutta kaikista työtunneista tarkastellaan luottamusmiehen kanssa toimipistekohtaisesti, kahden viikon kuluessa vuosikolmanneksen päättymisestä. Vakituisten osa- aikaisten osuuteen yhtiön kaikista työtunneista ei lueta mukaan osa- aikaeläkkeellä tai muulla lainsäädäntöön perustuvalla osa-aikajärjes- telyllä työskentelevien eikä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaisten työntekijöiden työtunteja. Mikäli vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden tekemät työtunnit ylit- tävät edellä mainitut rajat, vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden te- kemät työtunnit on tasattava seuraavan vuosikolmanneksen aikana vastaamaan keskimäärin edellä mainittuja tuntirajoja. Tässä kohdassa tarkoitetuille vakituisille osa-aikaisille työntekijöille tulee määritellä työsopimuksella täsmällinen työaika viikossa tai koh- dan 2 mukaisessa tasoittumisjaksossa. Ulkopuolisten tai tilapäisten työntekijöiden käyttö tulee kysymykseen vain sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksessä on tapahtunut merkit- tävä käsiteltävien tavaroiden tai muun työn lisääntyminen, joiden joh- dosta työtehtävien suorittamisessa tarvittava työvoima ylittää tilapäi- sesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakituisen henkilökunnan käyt- tömahdollisuudet. Ulkopuolisen tai tilapäisen työvoiman käyttö ei tule kysymykseen yrityksessä esiintyvissä säännönmukaisissa kuormi- tusvaihteluissa. Tämän kohdan määräykset eivät koske toimipisteitä, joissa ei ole toi- mintaa edes yhden täysaikaisen työntekijän työaikaa vastaavaa tun- timäärää. 4. Ruoka- ja kahvitauoista sovitaan paikallisesti lain sallimissa puit- teissa. Työntekijällä on oikeus kahteen kahvitaukoon päivittäin. Ruoka- ja kahvitaukojen ajankohdista sovitaan paikallisesti ja paikal- linen sopimus on irtisanottavissa kahden viikon irtisanomisajalla. 5. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. Pääsiäi- sen ja joulun jälkeiset lauantait ovat myös vapaapäiviä, elleivät tuo- tantotekniset syyt muuta vaadi. 6. Arkipyhäviikolla työaikaa lyhentävät pitkäperjantai, pääsiäismaanan- tai, helatorstai ja juhannusaatto. Työaikaa lyhentävät arkipyhäviikolla myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat uudenvuodenpäivä, loppi- ainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapa- ninpäivä. Työajanlyhennykset toteutetaan kuukausipalkkaa alenta- matta. Yksi arkipyhä lyhentää säännöllistä työaikaa kahdeksan (8) tuntia. Työajanlyhennys toteutetaan antamalla yhdenjaksoinen vapaa seitsemännen kohdan vapaiden lisäksi asianomaisella viikolla, edel- lisellä tai viimeistään seuraavalla viikolla. 7. Työntekijälle annetaan kunkin kalenteriviikon aikana kaksi kalenteri- vuorokautta vapaata ja kaksi vapaata viikonloppua kuukaudessa. 8. Työ, jota tehdään klo 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Yötyötä saa teettää työaikalain mukaan työssä, joka kesäkuun 30on järjestetty kahteen vuoroon kuitenkin enintään klo 1:een saakka, ja työssä, joka on jär- jestetty kolmeen tai sitä useampaan vuoroon. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenLisäksi yötyötä saa teettää työaikalain mukaan sellaisissa huolto- ja korjaustöissä, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukienjotka ovat välttämättömiä yrityksissä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6ja töissä, joita ei voida suorittaa samanaikaisesti työ- paikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa tai jotka ovat välttämättö- miä vahinkojen estämiseksi tai niiden rajoittamiseksi.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa. Työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tunniksi 52 viikon tasoittumisjakson aikana. 2. Valmistautuminen vaativan tason tulkkauksiin on palkallista työaikaa. Valmistautumisaika on korkeintaan puolet tulkkauksen kokonaiskestosta. Valmistautu- misajan pituudesta tulee etukä- teen sopia työnantajan kanssa. Kutakin kirjoitustulkkaustoimek- siantoa kohden tulkille makse- taan valmistautumiskorvaus 15 minuutilta laiteasennuksia varten. Valmistautumisesta maksetaan alimman perustuntipalkan mukai- sesti ilman kokemusvuosilisiä. 3. Työnantajan järjestämät työasioi- hin liittyvät palaverit, lastentarhanopettajan joihin työn- antaja edellyttää työntekijän osal- listuvan, ovat palkallista työaikaa. Raportointi- ja toimistotöihin käy- tetystä ajasta palkallista työaikaa on 1 tunti kutakin 15 tulkkaus- tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääopetustuntia kohden. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan Palkallisek- si työajaksi katsotaan kuitenkin enintään viisi vuosittain4 tuntia kuukaudessa. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 Palkka maksetaan alimman perustuntipalkan mukaisesti ilman kokemusvuosilisiä. 4. Viikkolepo on vähintään 35 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunkestävä yhdenjaksoinen lepoai- ka. Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää keskimääräisenä siten, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiinettä se on keskimäärin 35 tuntia 14 vuorokauden ajanjaksona aikana. Tällöinkin lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin seitsemän päivän ajanjakson aikana. 5. Vuorokausilepo tulee toteuttaa siten, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön että työvuoron alkamises- ta seuraavan 24 tunnin aikana työntekijällä on oltava työnantajan määräysvähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantajaJos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, työn- antaja ja luottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausile- von lyhentämisestä työntekijän suostumuksella. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenTyön järjestelyjen ja toiminnan luonteen niin edellyttäessä työn- tekijän vuorokautinen lepoaika saadaan lyhentää viiteen tuntiin enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerral- laan. Edellytyksenä on, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyötä tehdään useita jaksoa vuorokau- dessa. TyöntekijälleLyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat tulee antaa seuraavan vuorokausilevon aikana, joka kesäkuun 30kuitenkin viimeistään 14 vuorokauden kuluessa. 6. päivään mennessä Työntekijällä on ollut asianomaisessa tehtävässä oikeus 1/2 tunnin pituiseen palkattomaan ruoka- taukoon niinä työpäivinä, kun työpäivän pituus on vähintään vuodenkuusi tuntia. 7. Kun tulkkaus kestää yli 2 tuntia tai kun kyseessä on opiskelutulk- kaus toisen asteen teoriatunnilla tai korkeakoulussa, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6pyritään ne järjestämään paritulkkauksena.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Työaika määräytyy työaikalain (872/2019) mukaisesti. 2. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina. Liitot suosittelevat, lastentarhanopettajan että kolmivuorotyössä aamuvuoro järjestetään ai- kavälille 6-15, iltavuoro 14-23 ja yövuoro 22-06. 3. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään joko 10 tuntia, 11 tuntia tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle12 tuntia vuorokaudessa, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä ja enintään 40 tuntia viikossa paikallisesti sovittuna Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää29 §:n mukaisesti. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä tällöin järjestää esi- merkiksi kesäkuun 30siten, että viikossa on kolme 10 h työvuoroa ja yksi 7,5 h työvuoro. päivän tilanteen Tällaisessa työvuorojärjestelmässä tulisi suosia mah- dollisuuksien mukaan 10 h, 11 h tai muunkin ajankohdan mukaan 12 h työvuoroja kuitenkin si- ten, että työaika saadaan järjestettyä tasoittumaan viikossa enin- tään 40 tuntiin. 4. Työaika voidaan järjestää myös työaikalain 11 §:stä ilmenevällä ta- valla. 5. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 40 tuntia kuudessa viikossa, edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyötä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanot- tuun keskimäärään ja että säännöllinen työaika ei saa ylittää kym- mentä (10) tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa. 6. TyöntekijälleRuoka- ja kahvitauoista sovitaan paikallisesti lain sallimissa puit- teissa. Työntekijällä on oikeus kahteen kahvitaukoon päivittäin. Ruoka- ja kahvitaukojen ajankohdista sovitaan paikallisesti ja paikal- linen sopimus on irtisanottavissa kahden viikon irtisanomisajalla. 7. Pääsiäislauantai, joka kesäkuun 30juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenPääsiäi- sen ja joulun jälkeiset lauantait ovat myös vapaapäiviä, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääelleivät tuo- tantotekniset syyt muuta vaadi. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. Arkipyhäviikolla työaikaa lyhentävät pitkäperjantai, pääsiäismaanan- tai ja juhannusaatto sekä helatorstai vuodesta 2002 lukien, hän työaikaa lyhentävät arkipyhäviikolla myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- aatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. Työajan lyhennykset toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. Työ- ajan lyhennys toteutetaan antamalla kutakin työaikaa lyhentävää päi- vää kohti yksi vapaapäivä asianomaisella viikolla, edellisellä tai vii- meistään seuraavalla viikolla. 8. Työntekijälle annetaan kunkin kalenteriviikon aikana kaksi kalenteri- päivää vapaata ja kaksi vapaata viikonloppua kuukaudessa. Vapaa- päivä on 30.6kalenterivuorokausi. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivääTyöaikalain mukainen viikkolepo voidaan antaa kalenteriviikko- jen vaihteessa yhdenjaksoisena siten, että enin osa vapaa-ajasta sijoittuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kysymys. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset Paikallisesti voidaan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopi- muksen 29 §:n mukaisesti, että viikon aikana annettavat vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määräkahden viikon tasoittumisjakson aikana. Vapaapäivät Ku- nakin työviikkona on kuitenkin annettava vähintään yksi vapaapäivä, jolloin toiselle viikolle jäävistä vapaapäivistä vähintään kaksi annetaan yhdenjaksoisesti (vapaa viikonloppu). Paikallisesti voidaan työnantajan harkinnan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopi- muksen 29 §:n mukaisesti, että kalenteriviikon aikana annettavat va- paat (kaksi kalenteripäivää) voidaan vuorotyössä antaa enintään nel- jän viikon tasoittumisjakson aikana. Kunakin viikkona on kuitenkin an- nettava vähintään yksi kalenteripäivä vapaata. Paikallisesti voidaan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopi- muksen 29 §:n mukaisesti, että työntekijälle annetaan kunkin viikon aikana kaksi päivää vapaata ja yksi vapaa viikonloppua kuukaudessa. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi. 9. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy sitä edellytä. 10. Työ, jota tehdään klo 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Yötyötä saa teettää voimassa olevan työaikalain (872/2019) mukaan. Lisäksi yötyötä voidaan teettää Palta ry:n jäsenyrityksissä yrityksen toiminnan sitä edellyttäessä paikallisesti sopimalla työehtosopimuk- sen 29 §:n mukaisesti. 11. Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseenlukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 6 kuukauden ajanjakson aikana.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Toimihenkilön säännöllinen työaika toimistotyössä on enin- tään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan pituuden osalta noudatetaan 31.10.1993 voimassa ollutta käytäntöä. Normaalityöaikaa lyhyemmästä kesätyöajasta luovutaan kuitenkin 1.6.1995 lukien. Paikalli- sesti voidaan sopia toisin säännöllisestä työajasta tai kesä- työajasta. 2. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallejos siitä etu- käteen sovitaan, tilapäisesti pidentää enintään tunnilla. Tämä edellyttää, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kolmen viikon ajanjakson kuluessa ja etukäteen laa- ditun työtuntijärjestelmän mukaisesti edellä 1. kohdan mukai- sesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. 3. Mikäli työpaikan toiminnallisista syistä on perusteltua, voi- daan säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin 1. kohdan mukainen. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika ta- soittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei ylitä saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työ- ajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainituksi enintään kuuden viikon ajanjaksona. Paikallisesti sovittaessa (työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttaliitteen Sopimus paikallisesta sopimisesta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtisivu 31, johon sisältyy mukaisilla periaatteilla) voi tasoittumisjakso olla pidempi, enintään kuitenkin kuusi kuu- kautta. 4. Toimihenkilön osallistuessa kursseille, leireille ja vastaaviin tilaisuuksiin työn tekeminen vahvistetaan etukäteen 15 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaisesti. 5. Työvuoroista laaditaan 2. tai 3. kohtaa noudatettaessa etu- käteen vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijällekolmen viikon ajalle työvuorolista, joka kesäkuun 30on saatettava toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin listan alkua. päivään mennessä Sovittaessa työvuorolista voidaan laatia lyhyemmällekin ajalle. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä ta- pahtuvan ennalta arvaamattoman painavan syyn takia. Tällai- sesta muutoksesta on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenpyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoit- taa toimihenkilölle kolme päivää ennen, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäiväämikäli mahdollista. 6. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa poVuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, 1/2 tunnin lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12Lepotauko voidaan paikal- lisesti sopia yhden (1) tunnin pituiseksi. lukienXxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, hän on 30.6ei le- potaukoa lueta työaikaan. 7. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivääTyöviikko järjestetään viisipäiväiseksi maanantaista perjan- taihin, ellei 2. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä emtai 3. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6kohdan työaikajärjestelyistä muuta johdu.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1 Työaikaan nähden noudatetaan kulloinkin voimassa olevia työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä. 2 Säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, lastentarhanopettajan että se keskimää- rin on 40 tuntia. Yritys- tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalletyöpaikkakohtaisesti voidaan sopia säännöllisen työajan järjestele- misestä myös siten, että se on keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa enintään 6 kuukauden pituisena ajanjaksona, vuorokautisen säännöllisen työajan pituuden ollessa enintään 10 tuntia ja viikoittaisen enintään 50 tuntia. Mikäli työpaikalla on luottamusmies, on edellä mainitusta säännöllisen työajan järjestelemisestä sovittava hänen kanssaan kirjallisesti. 3 Keskimääräistä työaikajärjestelyä käytettäessä on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä kuluessa työaika tasoittuu säännöl- liseen määräänsä. Mikäli voimassa olevaa työajan tasoittumisjärjestelmää joudutaan muuttamaan, neuvotellaan muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista työpaikalla työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttaneuvottelujärjestyksen mukaisesti ennen muutoksen toteutta- mista. Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta käytössä olevaan työajan tasoittumisjärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle yhtä viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään muutoksen toi- meenpanoa edeltävänä päivänä. Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työ- ajan tasoittumisjärjestelmään. Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai sii- hen rinnastettavaa työtä. 4 Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat. Työ- vuoroluettelosta on säädetty tarkemmin työaikalain 35 §:ssä. 5 Työntekijälle annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta viikkoa kohti, johon sisältyy ellei tästä työehtosopimuksesta muuta joh- du, yleensä toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen olla lauantai tai töiden niin vaatiessa joku muu päivä. Va- paapäivä voi olla vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päi- vänä viikossa. 6 Arkipyhäviikolla arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännölli- nen työaika on kahdeksan tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhan- nus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannolliset syyt muuta vaa- di. Uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun, loppiaisen ja pääsiäisen sekä helatorstain jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin. 7 Työviikko luetaan alkavaksi maanantaina. Työvuorokausi luetaan alkavaksi sa- maan aikaan kun työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhön. Sunnun- taivuorokausi alkaa kuitenkin kello 00.00. 8 Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset lepoajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. 9 Paikallisesti määrätyistä työn alkamis- ja päättymisajoista voidaan työaikalain sallimissa rajoissa poiketa, milloin säännöllistä työaikaa on työaikalaissa sääde- tyllä tavalla sovittu pidennettäväksi pitemmäksi kuin kahdeksaksi tunniksi vuo- rokaudessa tai milloin tuotannolliset tai tekniset syyt sitä vaativat. Näistä ajoista saadaan myös poiketa vuodenajan pimeyden, korjaustöiden kiireellisyyden tai muiden senkaltaisten pakottavien syiden takia. 10 Kilpailukykysopimukseen perustuva 24 tunnin työajan lisäyksen asteittainen pois- taminen Vuosi 2020 13.2.2020 (sopimuksen tekohetkellä) tunnit vähenevät 8 tuntia 16 tuntiin 1.1.2021 vähenevät 8 tuntia 8 tuntiin 1.1.2022 vähennevät 8 tuntia 0 tuntiin. eli poistuvat kokonaan Osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työajan lisäys tehdään työajan suhteessa. Toteutus sovitaan paikallisesti käyttäen esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja, joita voidaan myös yhdistellä: Muutetaan keskeytyvissä työaikamuodoissa arkipyhäpäiviä työpäiviksi. Tunti- paikkaiselle maksetaan tehdystä työstä peruspalkan sijasta palkka keskituntiansi- olla ja kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. Näiltä päiviltä ei makseta sunnuntaityökorotusta eikä työajanlyhennyslisää. a. Vähennetään päivä- ja kaksivuorotyössä työajanlyhennysvapaita. Tuntipaik- kaiselle työstä maksetaan peruspalkan sijasta keskituntiansiolla ja kuukausi- paikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. b. Vähennetään keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuoroyössä vuoro- vapaita. Tehdyille työpäiville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työ- ajanlyhennyslisiä, lomarahaa tai arkipyhäkorvauksia. Kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. c. Muutetaan vapaapäiviä, esimerkiksi lauantaita, säännöllisiksi työpäiviksi. Tehdyille työpäiville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työajanly- hennyslisiä, lomarahaa tai arkipyhäkorvauksia. Kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. d. Hyödyntämällä yrityksessä käytössä olevaa liukuvaa työaikaa, työaikapank- kia, aloittamis- ja lopettamistöitä tai näitä vastaavia työaikajärjestelyjä. 11 Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että työskennellään lakisääteisen vuosiloman ylittävän lomapäivän, tasoitusvapaan, työajanlyhen- nyksen, arkipyhän tai muun vapaapäivän aikana, voidaan paikallisesti sopia, että esimerkiksi sunnuntaityökorotus, arkipyhäkorvaus, lomaraha tai vuoden alussa sovittu palkasta syrjään laitettava summa kohdennetaan näille työpäiville. Kuu- kausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. 12 Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että arkipyhäpäivä on normaali työpäivä, tuntipaikkaiselle työntekijälle maksetaan tehdylle työlle pe- ruspalkan sijasta palkka keskituntiansiolla kyseiseltä päivältä. Jos tällaisen viikon lauantai on työntekijän vahvistetun työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä, lau- antaina tehdystä työstä maksetaan kuten viikkoylityöstä. 13 Ellei paikallisesti sopimukseen päästä 31.10.2016 mennessä, toteutetaan työajan pidentäminen seuraavalla tavalla: 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääTehdään ensimmäiset 24 h ylityötä ilman peruspalkkaa, maksetaan työvuoroon liittyvät työehtosopimuksenmukaiset lisät ja ylityön korotusosat 15 Työnantajan ilmoittaessa tämän ylityön tarpeesta, työntekijä voi kieltäytyä tämän ylityön tekemisestä painavasta henkilökohtaisista syistä 16 Yötyötä voidaan teettää työaikalain mainitsemissa tilanteissa. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainPaikallisesti voi- daan sopia, että yötyötä tehdään muissakin tapauksissa työntekijän suostumuksel- la. Yötyössä maksetaan työehtosopimuksen 15 §:n 7. kohdan mukainen yövuoro- lisän suuruinen korvaus. Pöytäkirjamerkintä: Osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä työajan lisäys tehdään sovitun ja täyden työajan suhteessa. Jos työaikaa ei ole määritelty kiinteästi, tehdään työajan lisäys suhteessa toteutuneeseen työaikaan. Työnantaja ja työntekijä sopivat tarkasteluajankohdista. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 pidennyksestä vähennetään kaksi tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunjokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta koh- den, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä jonka työntekijä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenkokonaan tai osittain lomautettuna, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukientyökyvytön, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin perhevapaalla, vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6rotteluvapaalla, opintovapaalla tai muutoin lainsäädäntöön tai työehtosopimukseen perustuvasta syystä tai työnantajan luvalla poissa työstä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa. Työaikalain moot- toriajoneuvon kuljettajia koskevia vuorokautisia enimmäistyöaikoja ja lepoaikoja ei sovelleta tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Vuorokautista enimmäistyöaikaa rajoittavat tämän työehtosopimuk- sen vuorokautista lepoaikaa ja taukoja koskevat määräykset. 2. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana. Soveltamisohje: Työajaksi luettava aika määräytyy työaikalain mukaan. Työajan kes- kimääräisen enimmäismäärän 12 kuukauden tarkasteluajanjaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan paikalli- sesti sopia jokin muu 12 kuukauden ajanjakso. 3. Lyhyemmästä kuin 4 tunnin 45 minuutin työstä maksetaan täysi 4 tun- nin 45 minuutin palkka ja se luetaan työajaksi. 4. Pääsiäislauantai sekä juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. 5. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kul- jettajalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tulee olla vähintään 15 minuutin mittainen. 6. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 8 tuntia, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalletyöntekijällä tulee olla työn suorittamisen ohessa ja kuljetustehtävän kannalta sopivimpana ajankohtana mahdollisuus enintään kahteen virkistystaukoon. Muista tauoista ei palkkaa makseta. Paikallisesti voidaan sopia virkistystauoista ja niiden maksamisesta toisin. 7. Jaksottaisessa työssä työpäivää ei saa jakaa kuin kahteen yhtäjak- soiseen työrupeamaan, jonka vuosilomaoikeus katkaisee enintään tunnin pituinen pal- katon tauko. Tällä määräyksellä ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttasuljeta pois laeista johtuvien tau- kojen antamismahdollisuutta eikä rajata odotusajan käyttömahdolli- suuksia. 8. Ruokailuajasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken työaikala- kia noudattaen. 9. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 11 tuntia kes- tävä yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona. Vuorokautinen lepoaika voidaan lyhentää vähintään 9 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi enintään kolme kertaa kalenteri- viikon aikana. Lyhentämätön vuorokausilepo voidaan pitää kunkin 24 tunnin jakson aikana kahtena erillisenä jaksona, joista ensimmäisen on oltava vä- hintään 3 tunnin ja jälkimmäisen vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen le- poaika. Jaetun vuorokausilevon yhdeksää tuntia lyhyemmältä lepoai- kajaksolta maksetaan vieraalla paikkakunnalla 11. kohdassa tarkoi- tettua odotusajan palkkaa vähennettynä enintään 1 tunnin ruokatau- olla. Jokaisen sellaisen 30 tunnin jakson aikana, jolloin ajoneuvon miehis- tönä on vähintään kaksi kuljettajaa, jokaisella kuljettajalla on oltava vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. 10. Työntekijälle on annettava 45 tunnin mittainen, yhtäjaksoinen viikot- tainen lepoaika. Tämä lepoaika voidaan lyhentää kerran kahden pe- räkkäisen viikon aikana vähintään 24 tunnin yhtäjaksoiseksi lepo- ajaksi. Lepoajan lyhennys on korvattava lyhennystä vastaavalla yhtä- jaksoisella lepoajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua. Korvaava lepoaika on annettava yhtäjaksoisena muun vähintään 9 tunnin lepoajan yhteydessä. Viikottainen lepoaika, joka alkaa yhden viikon aikana ja päättyy toisen viikon aikana, voidaan laskea kuuluvaksi kumpaan tahansa näistä vii- koista. Viikottaiset lepoajat on järjestettävä siten, että saman viikon aikana on annettava kaksi vapaapäivää. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi. Työntekijän suostumuksella vapaapäivät voidaan antaa 2-viikkojak- sossa edellä olevasta poiketen kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on oltava vähintään yksi vapaapäivä. 2-viikkojaksossa on oltava vä- hintään 4 vapaapäivää. Vapaapäivä annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtityöntekijän asemapaikkakunnalla, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- ellei työnte- kijän kanssa muuta sovita. 11. Mikäli työntekijä hänestä riippumattomista syistä, kuten autorikon tai vuosilomapäivääluonnonesteiden takia, joutuu matkalla odottamaan apua, lasketaan hänelle työajaksi koko se aika, minkä hän tekee työtä esteen poista- miseksi tai joutuu vartioimaan autoa. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan Tällaisista tapauksista on työn- tekijän pyrittävä ilmoittamaan työnantajalle mahdollisimman pian. 12. Xxxxxxx autonkuljettaja tai apumies joutuu matkallaan odottamaan, ei tätä aikaa lueta työajaksi, mutta suoritetaan siitä korvaus. Mikäli autonkuljettaja joutuu toistuvasti siirtämään autoa lastaajan tai purkajan määräyksestä, luetaan kyseinen aika kuljettajan työajaksi. Mikäli autonkuljettaja joutuu vastaavissa olosuhteissa odottamaan joutumatta toistuvasti siirtämään autoa ja saa vapaasti poistua au- tonsa luota, maksetaan kyseisestä ajasta odotusajan palkkaa luke- matta sitä työaikaan. 13. Mikäli työntekijä työnantajan toimesta vieraalla paikkakunnalla koko- naan vapautetaan purkaus- ja lastauspaikalta, maksetaan hänelle kuitenkin enintään viisi vuosittainodotusajan palkka mahdollisen työpalkan lisäksi yhteensä kahdeksaan (8) tuntiin saakka kalenterivuorokautta kohden. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunTämä säännös ei koske tapausta, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolellajossa kokonaan vapauttaminen tapahtuu kotipaikkakunnalla. 14. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava Jos kahden samaa autoa ajavan autonkuljettajan työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenjärjestetty niin, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijällesekin heistä, joka kesäkuun 30. päivään mennessä ei tietyllä matkalla autoa ohjaa, on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenvelvol- linen siinä seuraamaan mukana, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääon myös se aika, jonka hän on si- dottuna, pidettävä hänen työaikanaan. Jos taas toinen autonkuljettaja on vain velvollinen tietyssä paikassa ryhtymään autoa ohjaamaan, mutta saa sinne itse kulkea vapaasti valitsemallaan tavalla, ei se aika, jonka hän tähän kulkemiseen käyt- tää, ole hänen työaikaansa, vaikka hän, olematta siihen velvollinen, kulkisi kysymyksessä olevaan paikkaan sillä autolla, jonka ohjaami- seen hänen siellä on ryhdyttävä. 15. Xxxxxxx työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa pojoutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikkakunnalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin yksinkertainen tuntipalkka matka-aikaa työaikaan lukematta. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12Määräys ei koske niin sanottuja kaksoismiehitystapauksia. lukienTyöntekijällä voi olla vain yksi asemapaikka, hän on 30.6joka ei voi vaihdella. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivääMil- loin työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä aloittamaan tai lopet- tamaan työnsä asemapaikkakunnalla muualla kuin asemapaikalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin perus- palkka matka-aikaa työaikaan lukematta. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä emPöytäkirjamerkintä: Asemapaikalla tarkoitetaan varikkoa tai muuta työn aloittamis- ja lo- pettamispaikkaa. 16. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osaOsa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, aikaeläkkeellä olevalla työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseenvoi teettää työtä yli työso- pimuksessa sovitun työaikamäärän lukuun ottamatta sairaus- tai muita pakottavia tilanteita. 17. Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassa olevan työaikalain määräyksiä.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanPäätoimisen pianistin työaika on enintään 35 tuntia viikossa. Osa-aikatyötä tekevän pianistin työajasta sovitaan henkilökohtaisessa työsopimuksessa. Sovitusta viikkotyöajasta 20 % varataan pianistin henkilökohtaista harjoitte- lua varten. Työvuorolistoja laadittaessa on pyrittävä siihen, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalleettä työn määrä jakaantuu oikeudenmukaisesti kokoaikaisten ja osa-aikaisten balettipianis- tien välillä. Ooppera- ja balettipianistien viikkotyöaika voidaan tasoittaa keskimäärin 35 tuntiin enintään kuuden viikon pituisena jaksona. Päivittäinen työaika on enintään 7 tuntia. Pianistilla on vähintään yksi vapaapäivä viikossa. Työaikalain (872/2019) mukaisesta viikkolevon järjestämistavasta riippu- matta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viik- kolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka vuosilomaoikeus viikkolevosta on kysymys. Helatorstai ja loppiainen eivät lyhennä työaikaa. Vuosittaista työaikaa pidennetään 10 tunnilla paikallisesti sovittavalla taval- la. Jos työajan pidennyksestä ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttapäästä yhteisymmärrykseen, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtityönantaja toteuttaa työajan pidentämisen yhtenä kokonaisena työpäivänä, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tunteina tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan näiden yhdistelmänä kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäensiten, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihinenintään 7 tuntia käytetään yhteen produktioon. TyöntekijälleYlityötä on se työ, joka kesäkuun 30tehdään yli 35 tunnin. päivään mennessä Viikoittaista ylityötä lasketta- essa henkilökohtaiseen harjoitteluun varattu aika otetaan huomioon. Päivittäistä ylityötä on ollut asianomaisessa tehtävässä se työ, joka tehdään yli 8 tunnin. Henkilökohtaista harjoittelua ei päivittäistä ylityötä laskettaessa oteta laskentaperusteena huomioon. Päivittäinen työaika voidaan jakaa kahteen jaksoon. Kunkin jakson pituu- deksi lasketaan vähintään vuoden3 tuntia. Mikäli työjakson väliin jäävä aika on kahta tuntia lyhyempi, lasketaan se työaikaan. Tauot annetaan viisi ylimääräistä vapaapäiväänoudattaen kullakin osastolla pääasiallisesti noudatetta- vaa työehtosopimusta. Jos työntekijä taas Pianistilla on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) joka tapauksessa oikeus taukoon aina kunkin puolentoista tunnin työjakson jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistätyöpäivä kestää 7 tuntia, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määräon sen aikana annettava vähintään 30 minuutin yhtäjaksoinen ruokailutauko. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseenTyöaikalain (872/2019) 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoit- tumisjakson pituus on 12 kuukautta.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan7.6.2021 18 ▪ Työaikamääräykset on kirjoitettu kokonaisuudessaan SOTE-sopimukseen. ▪ Työaikamääräyksiin on tehty pääasiassa vain teknisiä muutoksia tässä vaiheessa. Sopimusmääräykset vastaavat pääosin KVTES työaikaluvun määräyksiä. ▪ Kahvitauko - termi on korvattu termillä palautumistauko. Määräyksen sisältö ei ole muuttunut. ▪ Uusia määräyksiä on sovittu jaksotyötä tekeville: III luvun 9 § 5 ja 6 mom. ▪ Työaikaluvussa on liite 4, lastentarhanopettajan joka on vastaava kuin KVTES liite 18. • Työaikatyöryhmä jatkaa ilman keskeytystä työtään. Työaikatyöryhmän tehtävänä on kehittää työaikajärjestelmiä ja - määräyksiä sosiaali- ja terveysalan toimintoja ja palveluja sekä henkilöstön terveyttä ja työhyvinvointia tukeviksi. Työryhmä voi simuloida ja pilotoida erilaisia työaikamalleja ja – määräyksiä. Työryhmä seuraa uusien määräysten toimivuutta ja kartoittaa työvuorosuunnittelun ja toteuttamisen kokonaistilannetta SOTE- työnantajilla. Työryhmä selvittää myös mahdollisuudet vähentää erimielisyystilanteita päivittäisen lepotauon osalta siten, että ratkaisuvaihtoehdoissa huomioidaan myös työntekijöiden/viranhaltijoiden mahdollisuus ruokailla joutuisasti työajalla. ▪ SOTE-sopimuksen työaikaluvun 9 §:ssä on sovittu uudesta 5 momentista. Se koskee jaksotyötä. ▪ Myös SOTE-sopimuksessa sovelletaan työaikalain 25 §:ää. Työntekijälle/viranhaltijalle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Työn järjestelyistä liittyvistä syistä jaksotyössä vuorokausilepo saadaan kuitenkin lyhentää yhdeksään tuntiin työaikalain 25 § 1 momentin edellyttämällä tavalla. ▪ SOTE-sopimuksessa on sovittu, että edellä mainitun työaikalain säännön lisäksi vuorokausilevon lyhentämisestä 9 tuntiin voidaan tehdä pääsopimuksen mukainen paikallinen työ- ja virkaehtosopimus. Sopimuksella voidaan laajemmin poiketa vuorokausilevon antamisesta. Paikallisen sopimisen määräysten soveltaminen työntekijään/viranhaltijaan edellyttää lisäksi työntekijän/viranhaltijan suostumusta. Tästä edellytyksestä ei voida poiketa paikallisella sopimuksella. ▪ Korvaava lepoaika on annettava seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallejos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika annetaan yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle. ▪ Määräys on määräaikainen ja voimassa 1.9.2021 - 28.2.2022. SOTE-sopimuksen valtakunnalliset sopimusosapuolet seuraavat määräyksen toimivuutta sekä paikallisten sopimusten vaikutuksia. ▪ Ko. momentin määräaikaisuuden estämättä voidaan tehdä myös toistaiseksi voimassa olevia paikallisia sopimuksia. Paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset pysyvät voimassa irtisanomismääräysten mukaisesti myös 28.2.2022 jälkeen riippumatta valtakunnallisen sopimusmääräyksen määräaikaisuudesta. ▪ Uusi määräys mahdollistaa käytännössä paikallisesti sopimisen seuraavista asioista: ▪ Ilta – aamu yhdistelmät, pätkäaamu – yövuoro yhdistelmät, 13-15 tunnin työvuorot. ▪ Perustuu työntekijän suostumukseen, siirtää direktiota työntekijälle. ▪ Kuntatyönantajalla valvontavelvollisuus, jos työnantaja ei noudata työntekijän suostumusta eikä kyse ole TAL:n 25§ 1mom tilanteesta. ▪ Kuntatyönantajalla valvontavelvollisuus, jos työnantaja ei anna korvaavaa lepoa SOTE-sopimuksen ja lain edellyttämällä tavalla. ▪ Uusi määräys lisää joustavuutta autonomiseen työvuorosuunnitteluun, vähentää tarvetta ykkösvapaille sekä mahdollistaa vapaapäivien keskittämisen lisäämistä. ▪ Viikkolepo määräytyy SOTE-sopimuksen työaikaluvun 24 §:n mukaisesti. Vapaapäivien sijoitteluun jaksotyössä on lisäksi sovittu uusi 9 § 6 momentti. ▪ SOTE-sopimuksen uuden työaikaluvun 9 § 6 momentin mukaan, jollei toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän/viranhaltijan säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa. Näin on ollut myös KVTES-sopimuksessa. ▪ Uutta on se, että jaksotyössä työvuorot tulee jatkossa suunnitella siten, että työntekijälle/viranhaltijalle annetaan vähintään kaksi vapaapäivää viikkoa kohden. ▪ Uuden määräyksen mukaan viikkolepo jaksotyössä voidaan suunnitella esimerkiksi niin, että 3 viikon työaikajaksossa viikolla 1 on yksi vapaapäivä, viikolla 2 kolme vapaapäivää ja viikolla 3 kaksi vapaapäivää. ▪ Vapaapäivät pyritään antamaan peräkkäisinä päivinä viikon aikana. Uutta soveltamisohjeessa on vähimmäismääräys, jonka vuosilomaoikeus mukaan työntekijälle/viranhaltijalle tulee antaa vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää eli kaksi peräkkäistä kalenteripäivää kolmen viikon aikana. ▪ Määräyksellä pyritään vähentämään työnkuormitusta työaikajärjestelyin ja vaikuttamaan myönteisesti työhyvinvointiin. Vähimmäismääräystä ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan tule käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäensiten, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihinperäkkäisten vapaiden määrä vähenee nykyisestä. Työntekijälle▪ Määräys on voimassa 1.9.2021 - 28.2.2022. SOTE-sopimuksen valtakunnalliset sopimusosapuolet seuraavat määräyksen toimivuutta ja kartoittavat työvuorosuunnittelun ja toteuttamisen kokonaistilannetta SOTE-työnantajilla. ▪ Uusi määräys turvaa, joka kesäkuun 30että jaksotyötä tekevillä on annettava kolmen viikon tasoittamisjaksossa vähintään kuusi vapaapäivää (esiintynyt mm. päivään mennessä viiden, jopa neljän vapaan listoja). ▪ Pyrkimys on, että vapaat olisivat aina peräkkäisiä ja mahdollisuuksien mukaan lauantai-sunnuntai yhdistelminä. ▪ Perälautana on ollut asianomaisessa tehtävässä se, että vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä kerran kolmessa viikossa tulee olla kaksi peräkkäistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas ▪ Vapaapäivä on kalenteripäivä, eli alkaa klo 00 ja päättyy klo 24. Eli enää ei voida väittää, että esimerkiksi alkanut hoitaa ponukkumispäivä olisi vapaapäivä. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12▪ Uusi määräys lisää joustavuutta autonomiseen työvuorosuunnitteluun. lukien, hän ▪ Uusi määräys ohjaa vapaapäivien keskittämiseen ja pidempiin vapaaputkiin. ▪ Uusi määräys vähentää työvuorojen lyhentämistä/pätkimistä. 7.6.2021 26 ▪ Viittaukset KVTES:n määräyksiin on 30.6toteutettu Lääkärisopimusta (LS) vastaavalla tavalla. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson ▪ Luvun 1 osalta katso dia 27 ▪ Luku IV ( Vuosiloma) ▪ Luku V (esim. 1.7. – 30.6.Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.▪ Luku VI (Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaaminen)

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1 Työaikaan nähden noudatetaan kulloinkin voimassa olevia työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä. 2 Säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, lastentarhanopettajan että se keskimäärin on 40 tuntia. Yritys- tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalletyöpaikkakohtaisesti voidaan sopia säännöllisen työajan järjestelemisestä myös siten, että se on keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa enintään 6 kuukauden pituisena ajanjaksona, vuorokautisen säännöllisen työajan pituuden ollessa enintään 10 tuntia ja viikoittaisen enintään 50 tuntia. Mikäli työpaikalla on luottamusmies, on edellä mainitusta säännöllisen työajan järjestelemisestä sovittava hänen kanssaan kirjallisesti. 3 Keskimääräistä työaikajärjestelyä käytettäessä on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä. Mikäli voimassa olevaa työajan tasoittumisjärjestelmää joudutaan muuttamaan, neuvotellaan muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista työpaikalla työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttaneuvottelujärjestyksen mukaisesti ennen muutoksen toteuttamista. Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta käytössä olevaan työajan tasoittumisjärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle yhtä viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä. Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työajan tasoittumisjärjestelmään. Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä. 4 Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelosta on säädetty tarkemmin työaikalain 35 §:ssä. 5 Työntekijälle annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta viikkoa kohti, johon sisältyy ellei tästä työehtosopimuksesta muuta johdu, yleensä toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen olla lauantai tai töiden niin vaatiessa joku muu päivä. Vapaapäivä voi olla vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa. 6 Arkipyhäviikolla arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannolliset syyt muuta vaadi. Uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun, loppiaisen ja pääsiäisen sekä helatorstain jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin. 7 Työviikko luetaan alkavaksi maanantaina. Työvuorokausi luetaan alkavaksi samaan aikaan kun työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhön. Sunnuntaivuorokausi alkaa kuitenkin kello 00.00. 8 Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset lepoajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. 9 Paikallisesti määrätyistä työn alkamis- ja päättymisajoista voidaan työaikalain sallimissa rajoissa poiketa, milloin säännöllistä työaikaa on työaikalaissa säädetyllä tavalla sovittu pidennettäväksi pitemmäksi kuin kahdeksaksi tunniksi vuorokaudessa tai milloin tuotannolliset tai tekniset syyt sitä vaativat. Näistä ajoista saadaan myös poiketa vuodenajan pimeyden, korjaustöiden kiireellisyyden tai muiden senkaltaisten pakottavien syiden takia. 10 Kilpailukykysopimukseen perustuva 24 tunnin työajan lisäyksen asteittainen poistaminen Vuosi 2020 13.2.2020 (sopimuksen tekohetkellä) tunnit vähenevät 8 tuntia 16 tuntiin 1.1.2021 vähenevät 8 tuntia 8 tuntiin 1.1.2022 vähennevät 8 tuntia 0 tuntiin. eli poistuvat kokonaan Osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työajan lisäys tehdään työajan suhteessa. Toteutus sovitaan paikallisesti käyttäen esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja, joita voidaan myös yhdistellä: Muutetaan keskeytyvissä työaikamuodoissa arkipyhäpäiviä työpäiviksi. Tuntipaikkaiselle maksetaan tehdystä työstä peruspalkan sijasta palkka keskituntiansiolla ja kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. Näiltä päiviltä ei makseta sunnuntaityökorotusta eikä työajanlyhennyslisää. a. Vähennetään päivä- ja kaksivuorotyössä työajanlyhennysvapaita. Tuntipaikkaiselle työstä maksetaan peruspalkan sijasta keskituntiansiolla ja kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. b. Vähennetään keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuoroyössä vuorovapaita. Tehdyille työpäiville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työajanlyhennyslisiä, lomarahaa tai arkipyhäkorvauksia. Kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. c. Muutetaan vapaapäiviä, esimerkiksi lauantaita, säännöllisiksi työpäiviksi. Tehdyille työpäiville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työajanlyhennyslisiä, lomarahaa tai arkipyhäkorvauksia. Kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. d. Hyödyntämällä yrityksessä käytössä olevaa liukuvaa työaikaa, työaikapankkia, aloittamis- ja lopettamistöitä tai näitä vastaavia työaikajärjestelyjä. 11 Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että työskennellään lakisääteisen vuosiloman ylittävän lomapäivän, tasoitusvapaan, työajanlyhennyksen, arkipyhän tai muun vapaapäivän aikana, voidaan paikallisesti sopia, että esimerkiksi sunnuntaityökorotus, arkipyhäkorvaus, lomaraha tai vuoden alussa sovittu palkasta syrjään laitettava summa kohdennetaan näille työpäiville. Kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. 12 Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että arkipyhäpäivä on normaali työpäivä, tuntipaikkaiselle työntekijälle maksetaan tehdylle työlle peruspalkan sijasta palkka keskituntiansiolla kyseiseltä päivältä. Jos tällaisen viikon lauantai on työntekijän vahvistetun työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä, lauantaina tehdystä työstä maksetaan kuten viikkoylityöstä. 13 Ellei paikallisesti sopimukseen päästä 31.10.2016 mennessä, toteutetaan työajan pidentäminen seuraavalla tavalla: 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääTehdään ensimmäiset 24 h ylityötä ilman peruspalkkaa, maksetaan työvuoroon liittyvät työehtosopimuksenmukaiset lisät ja ylityön korotusosat 15 Työnantajan ilmoittaessa tämän ylityön tarpeesta, työntekijä voi kieltäytyä tämän ylityön tekemisestä painavasta henkilökohtaisista syistä 16 Yötyötä voidaan teettää työaikalain mainitsemissa tilanteissa. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainPaikallisesti voidaan sopia, että yötyötä tehdään muissakin tapauksissa työntekijän suostumuksella. Yötyössä maksetaan työehtosopimuksen 15 §:n 7. kohdan mukainen yövuorolisän suuruinen korvaus. Pöytäkirjamerkintä: Osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä työajan lisäys tehdään sovitun ja täyden työajan suhteessa. Jos työaikaa ei ole määritelty kiinteästi, tehdään työajan lisäys suhteessa toteutuneeseen työaikaan. Työnantaja ja työntekijä sopivat tarkasteluajankohdista. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 pidennyksestä vähennetään kaksi tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunjokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta kohden, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä jonka työntekijä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenkokonaan tai osittain lomautettuna, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukientyökyvytön, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6perhevapaalla, vuorotteluvapaalla, opintovapaalla tai muutoin lainsäädäntöön tai työehtosopimukseen perustuvasta syystä tai työnantajan luvalla poissa työstä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmessa viikossa siten järjestettynä, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalleettä kunakin täytenä työssäoloviikkona on keskimäärin viisi työpäivää. 2. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Mikäli varsinaisen työajan määrittely on käytännössä vaikeata esim. työmat- kan kestäessä vuorokausia, niin työnantaja ja työntekijä voivat sopia etukäteen kertakorvauksesta, jonka vuosilomaoikeus tulee olla vähintään ko. työntekijän 10 tunnin palkkaa vastaava. Päivän työajaksi merkitään tällöin vähintään 10 tuntia. 3. Työssäoloviikolla tarkoitetaan aikaa maanantaista kello 00.00 sunnuntaihin kello 24.00. 4. Vuosiloman, sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän kolmen viikon jakson säännöllinen työaika on työpäivää kohden enintään keskimäärin 8 tuntia. 5. Työntekijälle on annettava kutakin viisipäiväistä työviikkoa kohden kaksi va- paapäivää, joista toinen on vähintään 30 tunnin pituinen viikkolepopäivä (V) ja toinen vähintään 24 tunnin pituinen lisävapaapäivä (X). 6. Viikkolepopäivä on annettava jokaisella täydellä työssäoloviikolla. Lisävapaapäivä (X) voidaan antaa joko sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, tai yhdistäen mui- 6 Ohjelmapalvelualan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019 hin vapaapäiviin saman kolmiviikkoiskauden aikana. Mikäli lisävapaapäivä an- netaan sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, se on mahdollisuuksien mukaan annettava viikkolepopäivään liittyen.‌ 7. Päivittäinen tosiasiallinen säännöllinen työaika ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttasaa ylittää 12 tuntia, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtiellei työntekijän kanssa toisin sovita. 12 tunnin mittaisia työvuoroja ei saa teettää kohtuuttomasti. 8. Alle 4 tunnin pituisia työvuoroja pyritään välttämään. Perusteet poikkeamisel- le todetaan työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä. 9. Päivittäisten työvuorojen välinen lepoaika on järjestettävä vähintään 8 tunniksi. 10. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää kuusi tuntia, johon sisältyy on työntekijälle annettava vähintään 14 työssäolo- puoli tuntia kestävä lepoaika tai vuosilomapäiväätilaisuus aterioida työn aikana. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainLepoaikaa ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun Lepo- ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolellaruokailuajoista tulee neuvotella työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä. 11. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenOsapuolet suosittelevat, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijällejoka viides viikonloppu järjestetään vapaaksi si- ten, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, että perjantai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6peräkkäisinä vapaapäivinä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Sen lisäksi, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallemitä työaikalaissa on säädetty, noudatetaan seuraavia määräyksiä: 2. Työntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudes‑ sa ja 37 tuntia 55 minuuttia viikossa. 3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on edellä mainittu. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttasaa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona nousta 48 tuntia suuremmaksi ja työajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainituksi enintään kuuden viikon pituisena ajanjaksona. Työn‑ antajan ja työntekijän välillä voidaan sopia myös pidemmästä enintään vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta. Tällaiselle pidemmälle tasoittu‑ misjaksolle on laadittava viikkotyöaikaan perustuva työaikasuunnitel‑ ma. Työvuorolista tehdään siten, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääkuin 8. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin kohdassa on määrätty. 4. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää enintään viisi vuosittain11 tuntiin. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolellaTämä on mahdollista ainoastaan yhteisesti etukäteen sopien. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ Sopimus on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä työsopimuksesta erillisenä kirjallisena sopimuk‑ sena ja siitä on luotettavasti selvitettävä ennen sopimuksen allekirjoittamista annettava tieto pääluottamusmiehelle. Sopimus on irtisanottavissa puolin ja ylityöhön on oltava työnantajan määräystoisin kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenLisäksi tämä edellyttää, että samaa ansaintajaksoa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kuuden viikon pi‑ tuisena ajanjaksona keskimäärin edellä mainittuun säännölliseen viik‑ kotyöaikaan ja että ennakolta on laadittu työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työvuoro‑ lista tehdään siten, kuin 8. kohdassa on mainittu. Pöytäkirjamerkintä: 11 tunnin työvuoroista on mahdollista sopia vasta 1.4.2019 jälkeen. 31.3.2019 saakka noudatetaan kaikkiin työntekijöihinvuorokautisen säännöllisen työajan pi‑ dennyksen osalta seuraavaa: Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovi‑ taan, pidentää yhdeksään tuntiin. TyöntekijälleTämä edellyttää, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kuuden viikon pituisena ajan‑ jaksona keskimäärin edellä mainittuun säännölliseen viikkotyöaikaan ja että ennakolta on laadittu työtuntijärjestelmä ajaksi, joka kesäkuun 30kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. päivään mennessä Työvuorolista tehdään si‑ ten, kuin 8. kohdassa on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenmainittu. 5. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle nel‑ jän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääelleivät työntekijän tar‑ peet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. 6. Työviikko ja ‑jakso alkavat sunnuntai‑ ja maanantaivuorokausien vaihteessa. Säännöllinen työaika sijoitetaan klo 7.00 ja 21.00 väliselle ajalle, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. Työntekijän työpäivä tai työvuoro järjestetään yhdenjaksoiseksi (ruokatauosta ai‑ heutuvin poikkeuksin) ellei työnantajan ja työntekijän väillä muuta so‑ vita. Työnantajan on huolehdittava, että työntekijä saa työaikalain mu‑ kaisen vuorokausileponsa täysimääräisenä. Pöytäkirjamerkintä: Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työvuoron päättyminen klo 21 aiheuttaa työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson ongelmia ko‑ timatkan osalta (esim. 1.7julkinen liikenne), täytyy työvuoro suunnitella päättymään viimeistään klo 20. 7. – 30.6Työajan sijoittelussa noudatetaan kuitenkin edelleen tämän sopi‑ muksen allekirjoitushetkellä voimassa ollutta työsopimuksiin perustu‑ vaa käytäntöä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanEdellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, lastentarhanopettajan joissa työsopimus koeajan puitteissa tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- muutoin lain mukaan voidaan purkaa tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikallaylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai koko- naan keskeytettävä. 1. Työaika määräytyy työaikalain mukaan. 2. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä että se on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan keskimäärin enintään 40 tuntia kuudessa viikossa, edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyötä varten on ennalta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään ja että säännöllinen työaika ei saa ylittää kymmentä tuntia vuorokau- dessa eikä 50 tuntia viikossa. TyöntekijälleSäännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 6 viikon pitui- sena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Tällöin siitä on so- vittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan. 3. Vakituisilla osa-aikaisilla työntekijöillä voidaan teettää kussakin vuosi- kolmanneksessa yhtiön kaikista työtunneista enintään 10 %. Vakituisia osa-aikaisia saa kuitenkin olla kussakin toimipisteessä aina vähintään kaksi kappaletta. Vakituisten osa-aikaisten suhteellista osuutta kaikista työtunneista tar- kastellaan luottamusmiehen kanssa toimipistekohtaisesti, kahden vii- kon kuluessa vuosikolmanneksen päättymisestä. Vakituisten osa- aikaisten osuuteen yhtiön kaikista työtunneista ei lueta mukaan osa- aikaeläkkeellä tai muulla lainsäädäntöön perustuvalla osa- aikajärjestelyllä työskentelevien eikä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaisten työntekijöiden työtunteja. Mikäli vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden tekemät työtunnit ylittä- vät edellä mainitut rajat, vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden teke- mät työtunnit on tasattava seuraavan vuosikolmanneksen aikana vas- taamaan keskimäärin edellä mainittuja tuntirajoja. Tässä kohdassa tarkoitetuille vakituisille osa-aikaisille työntekijöille tulee määritellä työsopimuksella täsmällinen työaika viikossa tai koh- dan 2 mukaisessa tasoittumisjaksossa. Ulkopuolisten tai tilapäisten työntekijöiden käyttö tulee kysymykseen vain sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksessä on tapahtunut merkittävä käsiteltävien tavaroiden tai muun työn lisääntyminen, joiden johdosta työtehtävien suorittamisessa tarvittava työvoima ylittää tilapäisesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakituisen henkilökunnan käyttömahdolli- suudet. Ulkopuolisen tai tilapäisen työvoiman käyttö ei tule kysymyk- seen yrityksessä esiintyvissä säännönmukaisissa kuormitusvaihteluis- sa. Tämän kohdan määräykset eivät koske toimipisteitä, joissa ei ole toi- mintaa edes yhden täysaikaisen työntekijän työaikaa vastaavaa tunti- määrää. 4. Ruoka- ja kahvitauoista sovitaan paikallisesti lain sallimissa puitteissa. Työntekijällä on oikeus kahteen kahvitaukoon päivittäin. Ruoka- ja kahvitaukojen ajankohdista sovitaan paikallisesti ja paikallinen sopi- mus on irtisanottavissa kahden viikon irtisanomisajalla. 5. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. Pääsiäisen ja joulun jälkeiset lauantait ovat myös vapaapäiviä, elleivät tuotanto- tekniset syyt muuta vaadi. 6. Arkipyhäviikolla työaikaa lyhentävät pitkäperjantai, pääsiäismaanantai, helatorstai ja juhannusaatto. Työaikaa lyhentävät arkipyhäviikolla myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. Työajanlyhennykset toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. Yksi arkipyhä lyhentää säännöllistä työaikaa kahdeksan (8) tuntia. Työajan- lyhennys toteutetaan antamalla yhdenjaksoinen vapaa seitsemännen kohdan vapaiden lisäksi asianomaisella viikolla, edellisellä tai viimeis- tään seuraavalla viikolla. 7. Työntekijälle annetaan kunkin kalenteriviikon aikana kaksi kalenteri- vuorokautta vapaata ja kaksi vapaata viikonloppua kuukaudessa. 8. Työ, jota tehdään klo 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Yötyötä saa teettää työaikalain mukaan työssä, joka kesäkuun 30on järjestetty kahteen vuo- roon kuitenkin enintään klo 1:een saakka, ja työssä, joka on järjestetty kolmeen tai sitä useampaan vuoroon. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenLisäksi yötyötä saa teettää työ- aikalain mukaan sellaisissa huolto- ja korjaustöissä, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukienjotka ovat välttä- mättömiä yrityksissä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämi- seksi, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6ja töissä, joita ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla teh- tävän säännöllisen työn kanssa tai jotka ovat välttämättömiä vahinko- jen estämiseksi tai niiden rajoittamiseksi.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Työaikaan nähden noudatetaan työaikalain ja tämän sopimuksen määräyksiä. 2. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, lastentarhanopettajan että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa päivätyössä ja 2-vuorotyössä enintään 16 viikon pituisena ajanjaksona (tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin paikallisesti sopien enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttiavuoden pituisena ajanjaksona) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyötä varten on ennakolta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään. 4. Työntekijälle, joka kesäkuun 30Säännöllistä vuorokautista ja viikoittaista työaikaa voidaan paikallisesti sopimalla pidentää. päivään mennessä Vuorokautisen työajan enimmäismäärä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää10 tuntia ja viikoittaisen työajan enimmäismäärä on 50 tuntia. Työajan tulee em. tapauksissa enintään vuoden pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa. 5. Työaikalain 3 luvun 7 §:n mukaisessa työssä (jaksotyö) säännöllinen työaika määräytyy lain 3 luvun 7 §:n 1. momentin mukaan. 6. Työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos työntekijä taas toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä, tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työvuoroluettelosta. Tätä kohtaa ei sovelleta edellä 3. kohdan mukaista keskimääräistä viikko- työaikaa käytettäessä eikä myöskään silloin, kun työaika on esimerkiksi alkanut hoitaa pojärjestetty edellä 4. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12kohdan tarkoittamalla tavalla. 7. lukienArkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia, hän lukuun ottamatta pääsiäisen jälkeistä, vapunpäiväviikon, helatorstaiviikon, itsenäisyyspäiväviikon, joulun jälkeistä ja uudenvuodenviikon lauantaita, juhannus– ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan korvaus, kuten viikkoylityöstä on 30.6sovittu. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivääTätä kohtaa ei sovelleta edellä 3. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä emkohdan mukaista keskimääräistä viikkotyöaikaa käytettäessä eikä myöskään silloin, kun työaika on järjestetty edellä 4. vapaapäiväoikeutta las- kettaessakappaleen tarkoittamalla tavalla. 8. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan sitä ennen pääluottamus- miehen kanssa. 9. Työnantaja on säännöllisestä täydestä työajastaoikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kontrollikelloa tai muita sitä vastaavia laitteita. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantajaJärjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa. 10. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esimTyönantaja ei saa pidentää säännöllistä työaikaa antamalla työtä kotona tehtäväksi. 11. 1.7. Työviikko lasketaan alkavan yksi– 30.6ja kaksivuorotyössä maanantaina aamuvuoron alkamisajasta ja kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanSäännöllisen työajan pituus sovitaan työsopimuksella ja järjestetään työaikalain mukaan. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden osalta voidaan paikallisesti sopia päi- vittäisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista, lastentarhanopettajan kuitenkin niin, että työaika enintään vuoden mittaisena ajanjaksona tasoittuu sovittuun keskimäärään. Liukuvan työajan säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentävä tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallepidentävä liukuma-aika voi olla enintään neljä tuntia ja enimmäiskertymä enintään +/- 40 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Sovittaessa saldokertymiä voidaan antaa vapaana kokonaisina päivinä. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan järjestämisestä, liukuvan työajan liukumarajoista ja kertymästä edellisestä kappaleesta poiketen, kuitenkin niin, että kertymä voi olla enintään 120 tuntia. Työaikalain 12 §:n mukaisena liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukautta tai kalenterivuotta. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan etukäteen suunnitelma työajan tasaamisesta vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttakuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Työ- ajan tasaaminen voidaan toteuttaa enintään vuoden mittaisena ajanjaksona. Paikallisesti so- vitaan työajan tasoittumisen periaatteista. Ellei paikallisesti toisin sovita, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtimuutoksesta edellä olevan kohdan mukaiseen työaikajärjestel- mään ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päi- vänä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää1. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin Työaikaan nähden noudatetaan työaikalain määräyksiä. 2. Työntekijän säännöllinen työaika on enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunviikossa. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia siitä, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun että vuorokautinen työaika on enintään 10 tuntia ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa viikoittainen työaika on enin- tään 40 tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon järjestää myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan keskimääräisenä edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyötä varten on ennakolta laadittu työvuorolista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sovellet- tavaan keskimäärään. TyöntekijälleViikoittainen työvuorolistan mukainen työaika ei mi- nään työviikkona saa ylittää 54 tuntia. 3. Allekirjoittajajärjestöillä on yhteisymmärrys siitä, että epätarkoituksenmu- kaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy kuten työn luonne, työn lyhytkestoisuus, työvoiman tarve tai muu työvoiman käyt- töön liittyvä hyväksytty syy tätä edellytä. 4. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia siitä, että työaika tasoit- tuu työaikasuunnitelman mukaisesti usean työvuorolistan kuluessa. Työaikasuunnitelmassa sovitaan työajan sijoittumisen keskeiset periaatteet. Tasoittumisjakson pituus voi tällöin olla enintään neljä kuukautta tai erityi- sistä syistä enintään vuosi. Sopimus työaikasuunnitelmaan perustuvan työaikajärjestelmän käyttöön- otosta on tehtävä kirjallisesti. Tällöin sovitaan ainakin tasoittumisjakson pituus ja sovellettava keskimääräinen viikkotyöaika. Järjestelmän käytöstä voidaan sopia joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on vuoden jatkuttuaan irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla. Kulumassa oleva tasoittumisjakso jat- kuu kuitenkin jakson loppuun asti. Määräaikainen tai alle vuoden kestänyt toistaiseksi voimassa ollut sopimus on mahdollista irtisanoa sovittaessa tai kahden kuukauden irtisanomisajalla erityisen painavasta ennalta arvaamat- tomasta syystä. 5. Työntekijälle on annettava jokaisella täydellä työssäoloviikolla yksi vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo (ns. viikkolepopäivä). Pöytäkirjamerkintä: 6. Työviikko alkaa maanantaina. 7. Työvuoroista laaditaan etukäteen vähintään kahden viikon ajalle työvuoro- lista, joka kesäkuun 30on saatettava työntekijöiden tietoon vähintään yhtä viikkoa ennen kunkin jakson alkua. päivään mennessä Tästä listasta on ollut asianomaisessa tehtävässä ilmettävä myös kunkin työntekijän vapaapäivät. Julkaistua työvuorolistaa voidaan muuttaa vain työnantajan ja työntekijän yhteisestä sopimuksesta. Erityisten syiden sitä edellyttäessä voivat työnantaja ja työntekijä sopia työ- vuorolistan pituudesta ja sen ilmoittamisajasta myös toisin. Tällöin edelly- tetään lisäksi, että työnantaja ja luottamusmies ovat yhteisesti todenneet erityisten syiden olemassaolon. 8. Milloin säännöllinen vuorokautinen työaika on vähintään vuodenseitsemän tuntia, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääon työntekijöille annettava vähintään 30 minuuttia kestävä ruokailutauko, joka ei sisälly työaikaan. 9. Jos työntekijä taas Milloin säännöllinen vuorokautinen työaika on esimerkiksi alkanut hoitaa poseitsemää tuntia lyhyempi, on työntekijöille annettava mahdollisuus nauttia työpaikalla mukanaan tuo- mia tai muuten saatavilla olevia virvokkeita vähintään 15 minuutin pituisen tauon puitteissa, joka luetaan työaikaan. 10. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukienRuokailu- ja kahvitauoista voidaan työpaikkakohtaisesti sopia toisinkin, hän mut- ta mahdollisuus virvokkeiden nauttimiseen on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6joka tapauksessa järjestettävä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1 Toimihenkilöön, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan joka toimii pääasiassa toimistotehtävissä, sovelletaan hänen ollessaan sanotuissa tehtävissä toimivallevoimassa olevaa työaikalakia. 2 Kaikkiin muihin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin noudatetaan vapaamuotoista työaikaa, jonka vuosilomaoikeus pituus voi päivittäin ja viikoittain vaihdella. Ohjeellisena viikkotyöaikana pidetään 40 tuntia viikossa. Työaikaa koskevaa kirjanpitoa ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- pidetä. Myöskään päivittäistä työn alkamista tai vuosilomapäivääpäättymistä ei mahdollisesti erikseen sovittua toimistoaikaa lukuun ottamatta määritellä. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan Työpäivän aikana toimihenkilö voi hoitaa myös omia asioitaan. 3 Mikäli toimihenkilö kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäentoteaa, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihinvapaamuotoisen työajan ohjeellinen 40 tunnin viikkotyöaika ei keskimäärin riitä työtehtävien hoitamiseen, tulee hänen kirjata toteutunut työaikansa. TyöntekijälleAloittaessaan työaikakirjanpidon tulee toimihenkilön aloittaa se kalenteriviikon alusta ja ilmoittaa asiasta esimiehelleen viimeistään työaikakirjanpidon aloittamista edeltävän viikon perjantaihin mennessä. Tarvittaessa esimies antaa ohjeet, joka kesäkuun 30miten työaikakirjanpito tulee tehdä. 4 Työaikakirjanpidossa toteutuneeksi työajaksi lasketaan aika, jonka aikana toimihenkilö tosiasiallisesti tekee toimensa edellyttämiä tehtäviä. päivään mennessä Työajaksi ei siten lueta esim. asunnolta muualla olevaan työkohteeseen tai työkohteesta asuntoon kuluvaa matka-aikaa, ruokailuun, henkilökohtaisten asioiden hoitoon tai koulutukseen käytettyä aikaa. Toteutunut työaika todetaan esimiehen kanssa yhteisesti viikoittain. Myös työajan kirjaamisen päättyminen todetaan yhdessä esimiehen kanssa. Soveltamisohjeita: Työaikakirjanpidossa lyhin kirjattava erillinen jakso on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden10 minuuttia, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääjonka jälkeen kertyvä työaika kirjataan käytännössä toteutuneen mukaan. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei yleensä katsota työajaksi. Poikkeuksen muodostaa ainoastaan työpäivän aikana työkohteesta toiseen tapahtuva siirtyminen sekä autolla liikkuvan toimihenkilön muuhun työmatkaan sisältyvä ajoaika, jos se ylittää kaksi tuntia vuorokaudessa. Edustustehtävät katsotaan työajaksi vain, kun ne perustuvat esimiehen määräykseen tai välittömästi liittyvät tietyn työtehtävän hoitamiseen. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukientyöpäivään sisältyy koulutusta tai koulutukseen liittyvää matkustamista, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.kyseistä päivää oteta huomioon

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää1. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin Säännöllinen työaika on enintään viisi vuosittain8 tuntia päivässä ja enintään 40 tuntia vii- kossa. 2. Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmima kilpailukykysopimus 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäämiseksi: Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla an- siotasoa muuttamatta. Työajan suunnittelu päiväkodeissalisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä. Osa-aikaisen työntekijän vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä laske- taan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa sovitun säännöllisen työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyk- sen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalente- rivuotena 12 kuukauteen. Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien, yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioiden. Henkilöille, joille kertyy työajan lyhennysvapaata, voidaan vapaata leikata vähen- tämällä 3 vapaata 1.1.1995 taulukosta tai vaihtoehtoisesti siirtyä soveltamaan 1.1.2017 voimaan tulevaa rinnakkaista taulukkoa, jossa yhden kertyneen vapaan arvo on muutettu 8 tunnista 6 tuntiin. Osa-aikaisten osalta lyhennysvapaiden leik- kaus toteutetaan osa-aikaisuuden suhteessa. Työajan pidennys voidaan toteuttaa myös siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnan- tajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirretään järjes- tettäväksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi. Mikäli työajanpidennystavasta ei sovita paikallisesti, toteutetaan pidennys alla mainitulla tavoilla: Edellä tarkoitetun työntekijän Täyttä viikkotyöaikaa tekevien työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta pidennys toteutetaan käyttämällä työajan lyhennysvapaiden kertymisessä 1.1.2017 voimaan tullutta uutta taulukkoa (ks. työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja) 37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteutetaan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa. Alle 38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunviikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään sovittuun työai- kaan suhteutetulla vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiinettä työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi. Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajankoh- dan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehtosopimuk- sen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoitettavan työ- ajan pidennyksen kesto on vähintään 6 tuntia, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolellaellei paikallisesti toisin sovita. 3. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikallaSäännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan jos siitä etukäteen sovitaan, ti- lapäisesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihinviik- kotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1 kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. TyöntekijälleTällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, joka kesäkuun 30jona pidennettyä työ- aikaa ensi kerran sovelletaan. 4. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei perusteltua aihetta muu- hun menettelyyn ole, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisesti. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa es- teettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan. 5. Työntekijälle annetaan työaikana sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta ja siinä keskeytystä aihe- uttamatta käy päinsä, kaksi kymmenen minuutin virkistystaukoa. 6. Työviikko alkaa maanantaina. 7. Pääsiäislauantai, helatorstai sekä juhannus ja jouluaatto samoin kuin uuden- vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääloppiaisen, vapun ja itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muuta johdu. 8. Jos työntekijä taas Työajan lyhentämispöytäkirja on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6työehtosopimuksen liitteenä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan2.1 Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevan työaikalain säännöksiä, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalleellei jäljempänä toisin määrätä. 2.2 Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Vuorokautista työaikaa voidaan työnantajan ja työntekijän kesken sopien pidentää työaikalain 12 §:n 1 momentissa todetulla tavoin. 2.3 Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttaettä se kes- kimäärin on 40 tuntia viikossa, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyötä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. TyöntekijälleTyöajan tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi 2.4 Työaika jatkuvassa kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 36,6 tuntia viikossa ja 1720 tuntia vuodessa. Keskeytymät- tömässä kolmivuorotyössä työaika on keskimäärin 34,5 tuntia viikossa ja 1621 tuntia vuodessa. Paikallisesti käytettävä työaikajärjestelmä voidaan sopia vastaamaan tehdaslaitoksen osastossa, joka kesäkuun 30jota terminaali palvelee, nou- datettavaa työaikajärjestelmää. päivään mennessä Työajan tasoittumisjakso on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenenintään yksi vuosi. 2.5 Työajan lyhentämisestä johtuva ansion vähentyminen jatkuvassa kaksivuo- rotyössä, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääkeskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä korva- taan työntekijälle maksamalla työntekijälle annetulta vapaapäivältä palkka kahdeksalta tunnilta. Palkka lasketaan keskituntiansion mukaan. Työaikamuoto Viikkotyöaika Vuosityöaika Korvattava työajan lyhentäminen Vuosiloma 2/7 36,6 tuntia 1720 tuntia 20 päivää 30 päivää 2/7 36,6 tuntia 1757 tuntia 20 päivää 24 päivää Työaikamuoto Viikkotyöaika Vuosityöaika Korvattava työajan lyhentäminen Vuosiloma 3/5 36,6 tuntia 1720 tuntia 20 päivää 30 päivää 3/5 36,6 tuntia 1757 tuntia 20 päivää 24 päivää Työaikamuoto Viikkotyöaika Vuosityöaika Korvattava työajan lyhentäminen Vuosiloma 3/7 34,5 tuntia 1621 tuntia 32,5 päivää 30 päivää 3/7 34,5 tuntia 1656 tuntia 32,5 päivää 24 päivää Korvattava työajan lyhentäminen pitää sisällään metsäkonealan työehtoso- pimuksen 5 ja 10 §:ien mukaiset vapaapäivät. Jos työntekijä taas työntekijälle työajan lyhentämiseksi annettujen vapaapäivien määrä ylittää 2.5-kohdan mukaan kertyneiden vapaapäivien määrän, vähenne- tään ylitys seuraavana kalenterivuonna kertyvien vapaapäivien määrästä tai, jos niin sovitaan, vähennetään ylitystä vastaavien vapaapäivien palkka seuraavan palkanmaksukauden tilistä. Työsuhteen päättyessä työnantaja pidättää työntekijän lopputilistä palkan tämän pykälän tarkoittamilta liikaa annetuilta vapaapäiviltä. Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa työntekijälle palkan tämän pykälä tarkoitta- milta antamatta jääneiltä vapaapäiviltä. 2.6 Työajan määräytyessä kohdan 2.2 tai 2.3 mukaan maksetaan säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Vii- koittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan kah- deksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Samana työpäivänä tehdyn kahdeksan vii- kottaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Työajan määräytyessä kohdan 2.4 mukaan maksetaan säännöllisen vuoro- kautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotet- tu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Keskimääräisen viikkotyöajan ylittäessä 40 tuntia viikossa, maksetaan kuudelta ensimmäi- seltä keskimääräiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Työajan määräytyessä kohdan 2.4 mukaan maksetaan työntekijälle hänen juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona, ensimmäisenä joulupäi- vänä tai toisena joulupäivänä tekemiltään työtunneilta muutoin makset- tavan palkan lisäksi korvauksena henkilökohtainen aikapalkka yksinkertai- sena. Työajan ylittäminen toistuvasti 10 tuntia vuorokaudessa taikka 50 tuntia viikossa edellyttää työntekijän suostumusta. 2.7 Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia annettavaksi osaksi tai ko- konaan vapaa-aikana työntekijän säännöllisenä työaikana noudattaen rahakorvauksesta sovittua laskentasääntöä. 2.8 Kun on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukiensovittu työskentelystä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhla- päivänä sekä työntekijöille lain mukaan kuuluvina vapaapäivinä, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6tehdyiltä työtunneilta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa 2.9 Ylityötä saa teettää työntekijän suostumuksella enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen250 tuntia kalen- terivuodessa ja lisäylityötä työaikalain mukaisesti paikallisesti sopien enin- tään 80 tuntia kalenterivuodessa. 2.10 Tämän pöytäkirjan mukaiset korotetut palkat lasketaan keskituntiansion mukaan. 2.11 Puutavaraterminaaleissa työskenteleville työntekijöille suoritetaan lauan- taityökorotuksena 0,81 euroa/h säännöllisen työajan lauantaityötunneilta.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan4.1 Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Pöytäkirjamerkintä: Työaikamääräyksistä on Koneyrittäjien liiton jäsenyri- tysten osalta sovittu erilliset läänikohtaiset työaikapöytäkirjat, lastentarhanopettajan jotka eivät ole osa tätä valtakunnallista työehtosopimusta. Työaika alkaa erityisellä työntekemispaikalla. Mikäli työntekijä työmat- kaansa liittyen suorittaa työmaan huoltoon, koneiden korjaamiseen tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallesiirtoon liittyvää kuljetusta tai muita tehtäviä, joita ei voida katsoa tavan- omaiseen työmatkaan liittyviksi, luetaan näihin käytetty aika työaikaan. Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei paikallisesti muuta sovita. 4.2 Säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Samana työpäivänä tehdyn kah- deksan viikottaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Ylityötä saa teettää enintään 250 tuntia kalenterivuodessa ja lisäylityötä työaikalain mukaisesti paikallisesti sopien enintään 80 tuntia kalenterivuo- dessa. 4.3 Kun on sovittu työskentelystä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäi- vänä sekä työntekijöille lain mukaan kuuluvina vapaapäivinä, maksetaan näinä päivinä tehdyiltä työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. 4.4 Suoritepalkkaisissa töissä ylityö- ja 4.3 kohdan mukaiset korotukset laske- taan sen palkanmaksukauden keskituntiansiosta, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava aikana kyseinen työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikallatehty. 4.5 Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00, siihen käytetty ellei paikallisesti toisin sovita. Viikottainen keskeytymätön vapaa-aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä 35 tuntia viikossa, mikä on pyrittävä sijoittamaan sunnuntain yhteyteen ja ylityöhön on oltava työnantajan määräysmistä voidaan poiketa työ- aikalaissa määritellyin tavoin. 4.6 Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikottain. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyjen tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseentyömaaolosuhteiden kannalta on tarkoituksenomaista.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Työntekijän säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7,5 tun-­ tia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on keskimäärin enintään 8 tun-­ tia vuorokaudessa ja 38 ¼ tuntia viikossa. Tämän kohdan työaika voidaan järjestää noudattaen työaikalain tarkoittamaa jak-­ sotyöaikaa, lastentarhanopettajan mikäli työntekijän työpaikka on kurssikeskus, ravintola tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallevastaava. 3. Mikäli työn luonteesta tai mahdollisuudesta valvoa työn suoritusta johtuu, ettei työnantaja valvo työntekijän työaikaa, ei tämän sopimuksen mukaisia työaika-­ määräyksiä myöskään noudateta tällaiseen työhön. 4. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäi-­ sesti pidentää enintään tunnilla. Tämä edellyttää, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kolmen viikon ajanjakson kuluessa ja etukäteen laadi-­ tun työtuntijärjestelmän mukaisesti edellä 1. tai 2. kohdan mukaisesti määräyty-­ vään säännölliseen viikkotyöaikaan. 5. Mikäli työpaikan toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työ-­ aika järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä 1. tai 2. kohdan mukai-­ nen. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sa-­ nottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttasaa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainituksi enintään kuuden viikon ajanjaksona. Suositus: Yli 10 tunnin työvuoroja tulee välttää. 6. Työntekijän osallistuessa vastuutehtävissä kursseille, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtileireille ja vastaaviin tilai-­ suuksiin, johon sisältyy tulee tilaisuuden osalta vahvistaa etukäteen työajaksi luettava aika. Tässä tarkoitettuun tilaisuuteen osallistuvalle suoritetaan työaikahyvitys kor-­ vaustasoltaan soveltuvin osin evankelis-­luterilaisen kirkon virka-­ ja työehtoso-­ pimuksen leirityötä koskevien periaatteiden mukaisesti. Paikallisesti voidaan sopia asiasta tarkemmin. 7. Työvuoroista laaditaan 4. tai 5. kohtaa noudatettaessa etukäteen vähintään 14 työssäolo- kol-­ men viikon ajalle työvuorolista, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin listan alkua. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai vuosilomapäiväätyön teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta ar-­ vaamattoman painavan syyn takia. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainTällaisesta muutoksesta on pyrittävä sopi-­ maan ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle kolme päivää ennen, mikäli mahdollista. Suositus: Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. 8. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muu-­ hun menettelyyn, 1/2 tunnin lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Lepo-­ tauko voidaan paikallisesti sopia yhden (1) tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työai-­ kaan. 9. Työviikko pyritään järjestämään viisipäiväiseksi maanantaista perjantaihin, ellei toiminnallisista syistä muuta johdu. 10. Työntekijän tehdessä työtä kiinteän toimipaikkansa ulkopuolella, voivat työaika ja työaikakorvaukset määräytyä tämän sopimuksen määräyksistä poiketen sen mu-­ kaan kuin paikallisesti on ollut käytäntönä tai siitä sovitaan. 11. Matkustamiseen käytetty aika ei ole työaikaa. Matkapäiviltä ei kuitenkaan vähen-­ netä palkkaa matkustamisen ajalta. 12. Työaikalain 13 §:ssä tarkoitetun liukuvan työajan säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäismäärästä (40 h) sekä liukuma-­ajan enimmäismäärästä (3 h) voidaan sopia säännöksestä poikkeavasti. Työnantaja ja työntekijä voivat lisäksi sopia työajan vuorokautisen liukumarajan ja liukuma-­ajan tilapäisestä ylityksestä ja sen huomioimisesta työaikakertymässä. 13. Vuosittaista työaikaa pidennetään vuodesta 2017 alkaen 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työajan suunnittelu päiväkodeissapidennys toteutetaan seuraavasti: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolellaTyöajan pidentämisestä sovitaan paikallisesti kullakin työpaikalla. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin Työajan piden-­ nys on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenpaikallisesti sovittaessa toteutettava niin, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihinvuorokautinen työaika ei yli-­ tä 8 tuntia eikä viikoittainen työaika 40 tuntia. TyöntekijälleKeskimääräisessä työajassa (14.5 §) työajan pidennys on toteutettava niin, joka kesäkuun 30. päivään mennessä että viikoittainen työaika ei saa ylittää 48 tuntia eikä vuorokautinen säännöllinen työaika 10 tuntia ja työajan on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeentasoituttava 6 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntiin. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen paikallisesti sovitaan, että työtä tehdään arkipyhänä, arkipyhäviikon lauantaina tai TES 15 §:ssä mainittuna vapaapäivänä, työntekijälle ei TES 19 §:stä poiketen makseta sunnuntaityökorotuksia eikä kyseinen arkipyhä TES 15 §:stä poiketen lyhennä viikon tai jakson päättymistäsäännöllistä työaikaa. Mikäli paikallista sopimusta ei tehdä, niitä voidaan antaa 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys to-­ teutetaan pidentämällä vuorokautista säännöllistä työaikaa yhdellä tunnilla 24:nä päivänä vuodessa työnantajan määrääminä ajankohtina. Työajan on tällöin tasoi-­ tuttava keskimäärin enintään siihen saakka ansaittu määrä40 tuntiin enintään kuuden viikon ajanjaksolla. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä Työ-­ ajan pidentämisestä ilmoitettaessa noudatetaan 14.7 §:ä, jos paikallisesti ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseenmuu-­ ta sovita.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon pituisena ajan- jaksona. 2. Vakituisilla osa-aikaisilla työntekijöillä voidaan teettää kussakin vuosikolmanneksessa yhtiön kaikista työtunneista enintään 10 %. Vakituisia osa-aikaisia saa kuitenkin olla kussakin toimipisteessä aina vähintään kaksi kappaletta. Vakituisten osa-aikaisten suhteellista osuutta kaikista työtunneista tarkastellaan luottamusmiehen kanssa toimipistekohtaisesti, lastentarhanopettajan kah- den viikon kuluessa vuosikolmanneksen päättymisestä. Vakituis- ten osa-aikaisten osuuteen yhtiön kaikista työtunneista ei lueta mu- kaan osa-aikaeläkkeellä tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallemuulla lainsäädäntöön perustuvalla osa-aikajärjestelyllä työskentelevien eikä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaisten työntekijöiden työtunteja. Mikäli vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden tekemät työtunnit ylittävät edellä mainitut rajat, vakituisten osa-aikaisten työntekijöi- den tekemät työtunnit on tasattava seuraavan vuosikolmanneksen aikana vastaamaan keskimäärin edellä mainittuja tuntirajoja. Tässä kohdassa tarkoitetuille vakituisille osa-aikaisille työntekijöille tulee määritellä työsopimuksella täsmällinen työaika kolmen viikon tasoittumisjaksossa. Ulkopuolisten tai tilapäisten työntekijöiden käyttö tulee kysymyk- seen vain sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksessä on tapahtunut merkittävä käsiteltävien tavaroiden tai muun työn lisääntyminen, joiden johdosta työtehtävien suorittamisessa tarvittava työvoima ylittää tilapäisesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakituisen hen- kilökunnan käyttömahdollisuudet. Ulkopuolisen tai tilapäisen työ- voiman käyttö ei tule kysymykseen yrityksessä esiintyvissä sään- nönmukaisissa kuormitusvaihteluissa. Tämän kohdan määräykset eivät koske toimipisteitä, joissa ei ole toimintaa edes yhden täysaikaisen työntekijän työaikaa vastaavaa tuntimäärää. 3. Mikäli työ on vuorotyötä, vaihtuvat vuorot vähintään kerran vii- kossa. 4. Lyhyemmästä kuin 4 tunnin 45 minuutin työstä maksetaan täysi 4 tunnin 45 minuutin palkka ja se luetaan työajaksi. 5. Päivittäinen työaika asemahenkilökunnalla ei saa olla kuitenkaan 11 tuntia pitempi. Mikäli työaika jonakin vuorokautena pakottavista syistä ylittää tämän määrän, sen ylittävä työaika lasketaan ylityöksi riippumatta kolmen viikon aikana suoritetusta työtuntimäärästä. 6. Jos työaika jatkuu yhtäjaksoisesti yli 7 tuntia, varataan työntekijälle yhden (1) tunnin tai puolen (½) tunnin ruokailuaika, jota ei lasketa työajaksi tai, ellei se käy päinsä, varataan tilaisuus ateriointiin työ- aikana. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 6 tuntia, työntekijällä tulee olla työaikana työn suorittamisen ohessa ja työtehtävien kannalta so- pivimpana ajankohtana mahdollisuus enintään yhteen virkistystau- koon, jonka vuosilomaoikeus pituus on enintään 10 minuuttia. Mikäli työpäivän pi- tuus on vähintään 8 tuntia, työntekijällä tulee olla työaikana työn suorittamisen ohessa ja työtehtävien kannalta sopivimpana ajan- kohtana mahdollisuus enintään kahteen virkistystaukoon, joiden pituus on enintään 10 minuuttia. 7. Työpäivää ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttasaa jakaa kuin kahteen yhtäjaksoiseen työrupea- maan, jonka katkaisee enintään tunnin pituinen palkaton tauko. Muista kuin tämän ja 6 kohdan mukaisista tauoista maksetaan yk- sinkertainen tuntipalkka lukematta niitä työaikaan. Tällä määräyk- sellä ei suljeta autonkuljettajien osalta pois laeista johtuvien tauko- jen antamismahdollisuutta eikä rajata odotusajan käyttömahdolli- suuksia. 8. Viikkolevon lisäksi annetaan vuosittain yksi ylimääräinen toinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääsaman viikon ai- kana. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan Paikallisesti voidaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäensopia, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintoinen vapaapäivä annetaan myöhemmin saman 3-viikkojakson aikana. Työntekijälle, joka kesäkuun 30Työntekijälle on kalenterikuukauden aikana järjestettävä ainakin yksi vapaa viikonvaihde (lauantai ja sunnuntai). 9. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä 3-viikkojaksoisen työtuntijärjestelmän tulee olla vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan yhtä viikkoa ennen jakson päättymistäalkamista työntekijän nähtävissä ja siitä tulee ilmetä viikkolepo- ja vapaapäivät sekä työn alkamis- ja päättymis- ajat. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnantaja tehdä työtuntijärjestelmään muutoksia, niitä voidaan antaa enintään ei kuitenkaan työntekijän vapaapäivää koskevaa ilman hänen suostumustaan. 10. 3-viikko työtuntijakso alkaa maanantaina. 11. Milloin linja-autoasematyöntekijä joutuu aloittamaan tai lopetta- maan työnsä vieraalla paikkakunnalla, maksetaan matkustamis- ajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta. Tämä ei koske ti- lanteita, joissa työntekijä joutuu yöpymään matkallaan vieraalla paikkakunnalla, vaan tällöin noudatetaan Matkahuollon matkustus- sääntöä. Työntekijällä voi olla yksi asemapaikka. Xxxxxxx työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä muualla kuin asemapaikalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin perus- palkka matka-aikaa työaikaan lukematta. Asemapaikalla tarkoitetaan Matkahuollon toimipistettä tai muuta työn aloittamis- ja lopettamispaikkaa. Asemapaikkakunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa työntekijän asemapaikka on, kuitenkin siten, että pääluottamusmiehen ja työn- antajan on erikseen sovittava asiasta, mikäli paikkakuntakohtaiset erikoisolosuhteet antavat siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä aiheen tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseenmikäli se on tarpeen täy- siaikaisen työn tarjoamiseksi.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1 Työaikaan nähden noudatetaan kulloinkin voimassa olevia työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä. 2 Säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, lastentarhanopettajan että se keskimää- rin on 40 tuntia. Yritys- tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalletyöpaikkakohtaisesti voidaan sopia säännöllisen työajan järjestele- misestä myös siten, että se on keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa enintään 6 kuukauden pituisena ajanjaksona, vuorokautisen säännöllisen työajan pituuden ollessa enintään 10 tuntia ja viikoittaisen enintään 50 tuntia. Mikäli työpaikalla on luottamusmies, on edellä mainitusta säännöllisen työajan järjestelemisestä sovittava hänen kanssaan kirjallisesti 3 Keskimääräistä työaikajärjestelyä käytettäessä on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä kuluessa työaika tasoittuu säännöl- liseen määräänsä. Mikäli voimassa olevaa työajan tasoittumisjärjestelmää joudutaan muuttamaan, neuvotellaan muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista työpaikalla työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttaneuvottelujärjestyksen mukaisesti ennen muutoksen toteutta- mista. Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta käytössä olevaan työajan tasoittumisjärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle yhtä viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään muutoksen toi- meenpanoa edeltävänä päivänä. Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työ- ajan tasoittumisjärjestelmään. Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai sii- hen rinnastettavaa työtä. 4 Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat. Työ- vuoroluettelosta on säädetty tarkemmin työaikalain 35 §:ssä. 5 Työntekijälle annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta viikkoa kohti, johon sisältyy ellei tästä työehtosopimuksesta muuta joh- du, yleensä toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen olla lauantai tai töiden niin vaatiessa joku muu päivä. Va- paapäivä voi olla vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päi- vänä viikossa. 6 Arkipyhäviikolla arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännölli- nen työaika on kahdeksan tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhan- nus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannolliset syyt muuta vaa- di. Uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun, loppiaisen ja pääsiäisen sekä helatorstain jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin. 7 Työviikko luetaan alkavaksi maanantaina. Työvuorokausi luetaan alkavaksi sa- maan aikaan kun työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhön. Sunnun- taivuorokausi alkaa kuitenkin kello 00.00. 8 Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset lepoajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. 9 Paikallisesti määrätyistä työn alkamis- ja päättymisajoista voidaan työaikalain sallimissa rajoissa poiketa, milloin säännöllistä työaikaa on työaikalaissa sääde- tyllä tavalla sovittu pidennettäväksi pitemmäksi kuin kahdeksaksi tunniksi vuo- rokaudessa tai milloin tuotannolliset tai tekniset syyt sitä vaativat. Näistä ajoista saadaan myös poiketa vuodenajan pimeyden, korjaustöiden kiireellisyyden tai muiden senkaltaisten pakottavien syiden takia. 10 Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 Vuosittaista työaikaa pidennetään paikallisesti sopien 31.10.2016 mennessä kes- kimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen. Osa- aikaisilla ja määräaikaisilla työajan lisäys tehdään työajan suhteessa. Toteutus sovitaan paikallisesti käyttäen esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja, joita voidaan myös yhdistellä: Muutetaan keskeytyvissä työaikamuodoissa arkipyhäpäiviä työpäiviksi. Tunti- paikkaiselle maksetaan tehdystä työstä peruspalkan sijasta palkka keskituntiansi- olla ja kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. Näiltä päiviltä ei makseta sunnuntaityökorotusta eikä työajanlyhennyslisää. a. Vähennetään päivä- ja kaksivuorotyössä työajanlyhennysvapaita. Tuntipaik- kaiselle työstä maksetaan peruspalkan sijasta keskituntiansiolla ja kuukausi- paikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. b. Vähennetään keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuoroyössä vuoro- vapaita. Tehdyille työpäiville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työ- ajanlyhennyslisiä, lomarahaa tai arkipyhäkorvauksia. Kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. c. Muutetaan vapaapäiviä, esimerkiksi lauantaita, säännöllisiksi työpäiviksi. Tehdyille työpäiville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työajanly- hennyslisiä, lomarahaa tai arkipyhäkorvauksia. Kuukausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. d. Hyödyntämällä yrityksessä käytössä olevaa liukuvaa työaikaa, työaikapank- kia, aloittamis- ja lopettamistöitä tai näitä vastaavia työaikajärjestelyjä. 11 Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että työskennellään lakisääteisen vuosiloman ylittävän lomapäivän, tasoitusvapaan, työajanlyhen- nyksen, arkipyhän tai muun vapaapäivän aikana, voidaan paikallisesti sopia, että esimerkiksi sunnuntaityökorotus, arkipyhäkorvaus, lomaraha tai vuoden alussa sovittu palkasta syrjään laitettava summa kohdennetaan näille työpäiville. Kuu- kausipaikkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. 12 Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että arkipyhäpäivä on normaali työpäivä, tuntipaikkaiselle työntekijälle maksetaan tehdylle työlle pe- ruspalkan sijasta palkka keskituntiansiolla kyseiseltä päivältä. Jos tällaisen viikon lauantai on työntekijän vahvistetun työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä, lau- antaina tehdystä työstä maksetaan kuten viikkoylityöstä. 13 Ellei paikallisesti sopimukseen päästä 31.10.2016 mennessä, toteutetaan työajan pidentäminen seuraavalla tavalla: 14 työssäolo- Tehdään ensimmäiset 24 h ylityötä ilman peruspalkkaa, maksetaan työvuoroon liittyvät työehtosopimuksenmukaiset lisät ja ylityön korotusosat 15 Työnantajan ilmoittaessa tämän ylityön tarpeesta, työntekijä voi kieltäytyä tämän ylityön tekemisestä painavasta henkilökohtaisista syistä 16 Ellei ylityötä tehdä, pidätetään palkasta vuoden lopussa tai vuosilomapäiväämuuten erikseen sovit- tuna ajankohtana niin monen tunnin palkka kuin työntekijäitä on jäänyt tekemättä 24 tunnin työajan pidennyksen tunteja. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainMikäli työsuhde päättyy ennen palkasta pidättämistä, vähennetään tekemättömien tuntien palkka työntekijän lopputilistä. Pöytäkirjamerkintä: Osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä työajan lisäys tehdään sovitun ja täyden työajan suhteessa. Jos työaikaa ei ole määritelty kiinteästi, tehdään työajan lisäys suhteessa toteutuneeseen työaikaan. Työnantaja ja työntekijä sopivat tarkasteluajankohdista. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 pidennyksestä vähennetään kaksi tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunjokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta koh- den, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä jonka työntekijä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenkokonaan tai osittain lomautettuna, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukientyökyvytön, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin perhevapaalla, vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6rotteluvapaalla, opintovapaalla tai muutoin lainsäädäntöön tai työehtosopimukseen perustuvasta syystä tai työnantajan luvalla poissa työstä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Työntekijän säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on keskimäärin enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 ¼ tuntia viikossa. Tämän kohdan työaika voidaan järjestää noudattaen työaikalain tarkoitta- maa jaksotyöaikaa, lastentarhanopettajan mikäli työntekijän työpaikka on kurssikeskus, ravintola tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallevastaava. 3. Mikäli työn luonteesta tai mahdollisuudesta valvoa työn suoritusta johtuu, ettei työnantaja valvo työntekijän työaikaa, ei tämän sopimuksen mukaisia työaikamääräyksiä myöskään noudateta tällaiseen työhön. 4. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäisesti pidentää enintään tunnilla. Tämä edellyttää, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kolmen viikon ajanjakson kuluessa ja etukäteen laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti edellä 1. tai 2. kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. 5. Mikäli työpaikan toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä 1. tai 2. kohdan mukainen. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työtun- tijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus kuluessa viikoittainen säännöllinen työ- aika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttasaa yh- tenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoit- tua keskimäärin edellä mainituksi enintään kuuden viikon ajanjaksona. Suositus: Yli 10 tunnin työvuoroja tulee välttää. 6. Työaikalakia ei sovelleta voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä työsken- televän työntekijän työhön siltä osin, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääkun hän osallistuu leiritoimintaan. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainEm. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun tilaisuuksien työaikajärjestelyistä sovitaan työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun kanssa erikseen työaikalain 2 §:n 4 momentin mukaisesti. Työntekijä ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäentyönantaja huolehti- vat sopiessaan siitä, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyöntekijälle turvataan riittävä lepo ja enimmäis- työaikaa vastaava suoja myös leiritoiminnan osalta. TyöntekijälleTyöntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus sopia toisin lepoajoista, nii- den mahdollisesta korvaamisesta tai antamisesta leiritoiminnan niin edel- lyttäessä. Kun työntekijä osallistuu leirille, jossa hänen on välttämätöntä yöpyä, sovi- taan luottamusmiehen tai työntekijän kanssa etukäteen siitä, miten leirin aikaiset työaikajärjestelyt korvataan. Mikäli korvaamistavasta ei ole muuta leirien osalta sovittu, korvaamistapa on seuraava: • mikäli työntekijä työskentelee sellaisena päivänä, joka kesäkuun 30ilman leirille osal- listumista olisi hänen vapaapäivänsä, henkilö saa vapaapäivän muuna ajankohtana (henkilö saa menetetyn vapaa-ajan ns. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä yksi yhteen va- paana muuna ajankohtana). Vapaapäivät suositellaan annettavan kuu- kauden kuluessa leirin jälkeen tai viikko sitä ennen. • työntekijä saa leirin keston mukaan määräytyvän korvauksen seuraa- vasti: Leirin kesto vähintään vuodenKorvaus 2 vrk 12 h 1 vapaapäivä 6 vrk 12 h 2 vapaapäivää 8 vrk 12 h 3 vapaapäivää 10 vrk 12 h 4 vapaapäivää 12 vrk 12 h 5 vapaapäivää • lisäksi työnantaja voi harkintansa mukaan myöntää yhden lisävapaapäi- vän, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääjos leirin olosuhteet erityisestä syystä sitä vaativat Em. korvausten katsotaan sisältävän TES 20 §:n mukaisen viikkolevon niinä viikkoina, joille leiri sijoittuu. 7. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa potyöntekijän kanssa ei muista ajoista sovita, työvuoroista laaditaan 4. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.tai

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Säännöllinen työaika on 80-tuntia 2-viikkojaksossa. Niissä 2-viikkojak- soissa, lastentarhanopettajan joihin sisältyy pääsiäislauantai, helatorstai ja muuksi arkipäi- väksi kuin lauantaiksi sattuva xxxxxxxxxx, vapun- tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalleitsenäisyyspäi- vä, jonka vuosilomaoikeus säännöllinen työaika on 72 tuntia. Joulujakson säännöllinen työ- aika on 64 tuntia, jos ensimmäinen joulupäivä on arkipäivä, muutoin 72 tuntia. Toinen pääsiäispäivä lyhentää säännöllistä työaikaa 8 tuntia. 2. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääsaa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan Taksiliikenteen työnantajat ry:n jäsenyrityksissä ajanjakso voidaan kuitenkin enintään viisi vuosittainpidentää 12 kuukauden mittaiseksi. Työajaksi luettava aika määräytyy työaikalain mukaan. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 keskimääräisen enimmäismäärän 12 kuukau- den tarkasteluajanjaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan paikallisesti sopia jo- kin muu 12 kuukauden ajanjakso. 3. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin vuorokautinen työaika ei saa ylittää 11 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunniiden 24 perättäisen tunnin aikana, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiinjotka seuraa- vat vuorokautista lepoaikaa. Jos moottoriajoneuvon kuljettajan työ- tä ei voida muulla tavalla sopivasti järjestää saadaan vuorokautista työaikaa pidentää enintään 13 tunniksi, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyöaika täl- laisen pidennetyn työajan jälkeistä lepoaikaa seuraavien 48 perät- täisen tunnin aikana ei ylitä 22 tuntia. 4. TyöntekijälleMoottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdes- sä tai kahdessa erässä. Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tu- lee olla vähintään 10 minuutin mittainen. 5. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 10 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona. Kuljetustehtävän niin vaatiessa saadaan tässä kohdassa tarkoitettu vuorokautinen lepoaika lyhentää vähintään 7 tunniksi kaksi kertaa 7 perättäisen 24 tunnin jaksona. 6. Jaksottaisessa työssä ei työpäivää saa jakaa kuin kahteen yhtäjaksoiseen työrupeamaan. Tällä ei suljeta pois työaikalaista johtuvia taukojen antamismahdollisuutta eikä rajoiteta odotusajan käyttömahdollisuuksia. 7. Kuljettajan työaika lasketaan siitä hetkestä, joka kesäkuun 30kun hän työvuoron tai työrupeaman alkaessa määräysten mukaisesti ottaa auton hal- tuunsa tai alkaa sitä kunnostaa, siihen hetkeen, jolloin hän mää- räysten mukaan jättää auton joko toisen haltuun tai sovittuun paik- kaan. 8. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeenRuokailuajasta sovitaan työnantajan ja kuljettajan kesken työaikala- kia noudattaen. Mikäli vapaapäiviä annetaan työpäivän pituus on vähintään 8 tuntia, työntekijällä tulee olla työn suorittamisen ohessa ja kuljetustehtävien kannalta sopivana ajankohta mahdollisuus enintään kahteen virkistystaukoon. 9. Säännöllisen työajan ja työhön tulon järjestyksen määrää työpai- kan johto lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. 10. Työnantajan on annettava palveluksessaan olevalle kuljettajalle vuorokautisen työajan seuraamista varten henkilökohtainen ajo- päiväkirja. Kuljettaja on velvollinen tekemään ajopäiväkirjaan sen edellyttämät merkinnät ja pitämään se mukana ajon aikana. Työilmoitukset jäte- tään työnantajalle tämän antamien ohjeiden mukaisesti. 11. 2-viikkojaksoisen työvuoroluettelon tulee olla vähintään 7 päivää ennen jakson päättymistäalkamista työntekijän nähtävissä. Siitä on käytävä selville milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy sekä ruokailu- ja va- paa-ajat. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnan- taja tehdä työvuoroluetteloon muutoksia, niitä ei kuitenkaan työntekijän vapaapäivää koskevaa ilman hänen suostumustaan. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi. 12. Lakimääräisen viikkolevon lisäksi on autonkuljettajalle ja apumie- helle järjestettävä saman viikon aikana toinen yhtäjaksoinen va- paa-aika siten, että kyseisellä viikolla on mainittua vapaa-aikaa yh- teensä vähintään 54 tuntia. Toinen yhtäjaksoinen vapaa-aika an- netaan, mikäli mahdollista, viikkolevon yhteydessä. Vapaapäivä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrätyöntekijän suostumuksella siirtää pidettäväksi kaksiviik- kojakson toisella puoliskolla. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässäVapaapäivä annetaan työntekijän asemapaikkakunnalla, ellei työntekijän kanssa muuta sovita. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvaustaTyön- tekijälle on neljän viikon aikana järjestettävä ainakin kaksi vapaata sunnuntaita, ellei työntekijän kanssa muuta sovita. 13. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseenLyhyemmästä kuin viiden (5) tunnin työstä maksetaan täysi viiden (5) tunnin palkka.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään keskimäärin 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina. 2. Säännöllinen työaika voidaan pidentää enintään 10 tuntiin vuorokaudessa ja 48 tuntiin viikossa kuitenkin siten, lastentarhanopettajan ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoit- tumisjaksossa, joka on enintään 4 kuukautta. Tasoittumisvapaiden antamisesta on sovittava paikallisesti tasoittumisjakson aikana. Ennen tasoittumisjärjestelmän käyttöönottamista tulee työntekijälle antaa kirjallinen selvitys sen sisällöstä, sekä samalla sopia tasoittumisvapaiden antamisesta. 3. Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä vähintään viikoksi kerrallaan siten, et- tä työaika tasoittuu enintään 4 kuukauden tasoittumisjaksossa edellä sanottuun keskimäärään. Työtuntijärjestelmä on kirjallisesti annettava työntekijälle tiedoksi viikkoa ennen sen käyttöönottoa, ellei paikallisesti toisin sovita. Tuntipalkkaisten osalta tiedossa olevat työtunnit on ilmoitettava edellisen viikon viimeisenä työpäivänä, ellei toisin sovita. Palkka maksetaan vähintään näiltä ilmoi- tetuilta työtunneilta. Liitot suosittavat, että jäsenyritykset pyrkivät työvuorolistojen laadin- nassa noudattamaan keskusjärjestöjen suositusta asiasta. 4. Säännöllinen työaika järjestetään soveltamalla enintään viisipäiväistä työviikkoa. Kunkin työviikon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä joko lau- antaina tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallemaanantaina, kuitenkin pääsääntöisesti lauantaina. Mikäli työnantaja ja työntekijä asiasta sopivat, voidaan maanantain sijasta antaa vapaapäiväksi toi- nenkin viikonpäivä. 5. Säännöllinen työaika alkaa aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeistään klo 20.00. Pimeän ajon sekä liukkaan radan opetusta annettaessa voi kahtena päivänä vii- kossa säännöllinen työaika päättyä viimeistään klo 22.00. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa voi antaa pimeän ajon opetusta. Mikään näistä päivistä ei kuitenkaan voi olla perjantai. Työaika on kaikkina työpäivinä järjestettävä yhdenjaksoiseksi ja sen saa katkaista vain 6 §:ssä määrätty lepoaika. Lauantaina ja aattopäivänä työaika päättyy kuitenkin viimeistään klo 16.00 lukuun ottamatta kiirastorstaita ja uudenvuodenpäivän aattoa, jolloin työaika päättyy vii- meistään klo 14.00. Säännöllinen työaika voidaan Paltan jäsenyrityksissä erityisistä syistä paikallisesti sopia päättymään klo 24. Sopimus voidaan tehdä luottamusmiehen tai työntekijän kanssa. Sopimus tulee tehdä aina kirjallisesti. Tällöin klo 20-24 välillä tehtävästä työstä maksetaan korotettua iltatyölisää, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttasuuruus on 30 prosenttia työnteki- jän tuntipalkasta laskettuna. 6. Viikkovapaapäivien lisäksi ovat vapaapäiviä seuraavat kiinteät päivät: ─ uudenvuodenpäivän jälkeinen lauantai ─ vapunpäivän jälkeinen lauantai ─ pääsiäislauantai ─ II pääsiäispäivän jälkeinen lauantai ─ juhannusaatto ─ itsenäisyyspäivän jälkeinen lauantai ─ jouluaatto ─ tapaninpäivän jälkeinen lauantai 7. Lisäksi on vapaaksi annettava seuraavat päivät: ─ loppiaisaatto ─ loppiainen (silloin kun se sattuu arkipäiväksi) ─ vapunaatto ─ helatorstai ─ helatorstain jälkeinen perjantai ─ yksi perjantai elokuussa ─ pyhäinpäivän aatto ─ itsenäisyyspäivän aatto ─ tapaninpäivän jälkeinen työpäivä Mikäli loppiaisen, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän aatto sattuu työntekijän va- paapäiväksi, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtiko. vapaa näihin liittyen muuna työpäivänä. Työntekijän halutessa voidaan edellä mainitut vapaapäivät antaa työnantajan suostumuksella muulloinkin saman kalenterivuoden aikana. Muista työajan lyhentämiseen liittyvistä vapaapäivistä on sovittu työajan lyhentä- mistä koskevassa pöytäkirjassa. Tuntipalkkaisella työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen mukaisiin vapaisiin palkattomana. Vapunpäivän (1. toukokuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä ta- pauksissa mukaan. Itsenäisyyspäivän (6. joulukuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä mukaan. 8. Ennen kunkin teoriatunnin alkua on vakituiselle ajo-opettajalle jäätävä vähintään 10 minuutin valmistautumisaika. 9. Työajaksi luetaan koko se aika, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääjonka työntekijä työnantajan vahvistaman työtunti- järjestelmän mukaan on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä. 10. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin Keskusjärjestöillä on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenyhteisymmärrys siitä, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihinalle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. 11. TyöntekijälleTyönantaja ja säännöllistä työaikaa tekevä työntekijä voivat kirjallisesti sopia työ- aikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta, on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työ- ajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä työehtosopimuksen liitteenä olevan ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi voidaan sopia tasoittumisjakson pituudesta ja ta- soittumistavasta. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxx- xxxx-aika, joka kesäkuun 30voi olla enintään kolme tuntia. päivään mennessä Vuorokautinen säännöllinen työaika on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenenintään 11 tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Työehtosopimukseen perustuvan säännöllisen työajan enimmäiskertymä voi olla enintään 100 tuntia ja enimmäisalitus 50 tuntia. Xxxxxxxxxx työajasta sopiminen edellyttää, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas että työntekijällä on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6sovittuna tämän pykälän mukainen päivittäinen säännöllinen työaika.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Säännöllinen työaika on 6 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 32 tuntia 30 minuuttia viikossa. 2. Työtehtävien hoitamisen vuoksi olennaisista ilta- ym. tilaisuuksista lasketaan lähtökoh- taisesti työajaksi yksi tunti 30 minuuttia. Mikäli työnantaja velvoittaa toimihenkilön ole- van tilaisuudessa läsnä tätä pidempään, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallesovitaan siitä ennen tilaisuutta. 3. Arkilauantait, pääsiäislauantai, uudenvuodenaatto, juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. 4. Toimihenkilöllä on oikeus 45 minuutin lounastaukoon, jonka vuosilomaoikeus aikana hän saa poistua työpaikalta. Lounastaukoa ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttalueta työaikaan. 5. Toimihenkilöllä on oikeus yhteen kahvitaukoon työaikana. 6. Sellaisina viikkoina, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtijoille sattuu arkipyhä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, johon sisältyy lyhenne- tään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän aikaa vastaavalla määrällä. 7. Työviikko alkaa maanantaina. 8. Vuosittaista työaikaa pidennetään vuodesta 2017 alkaen 24 tunnilla vuosittaista ansio- tasoa muuttamatta. Työajan pidennys toteutetaan seuraavasti: Työajan pidennys toteutetaan paikallisesti sopimalla. Jos paikallista sopimusta ei tehdä, menetellään seuraavasti: 1) Työajan pidennys toteutetaan siten, että helatorstain ja loppiaisen viikkotyöaikaa ly- hentävä vaikutus poistetaan. Tästä johtuva työajan pidennys toteutetaan liukuvan työajan puitteissa vähentämällä liukuvan työajan saldosta 13 tuntia. 13 tunnin sal- dovähennys toteutetaan myös niinä kalenterivuosina, joina loppiainen sijoittuu arki- lauantaille tai sunnuntaille. Loppuosa työajan pidennyksestä toteutetaan niin ikään liukuvan työajan puitteissa siten, että liukuvan työajan saldosta vähennetään vuosit- tain 11 tuntia. Kokonaisvähennys 24 tuntia toteutetaan siten, että helmikuun lopus- sa saldosta vähennetään 12 tuntia ja elokuun lopussa 12 tuntia. 2) Mikäli jonkun työntekijän työsuhteessa ei sovelleta liukuvaa työaikaa, toteutetaan 24 tunnin työajan lisäys työnantajan määrääminä enintään 40-tuntisina työviikkoina. Kyseiset enintään 40-tuntiset työviikot on saatettava työntekijän tietoon vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeenpäivää ennen kyseisen työviikon alkua. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistäliukuvan työajan käytöstä luovutaan, niitä voidaan antaa 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys to- teutetaan kalenterivuosittain työnantajan määrääminä enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen40-tuntisina työviikkoi- na yllä mainitun kohdan 2) mukaisesti.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään keskimää- rin 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina. 2. Säännöllinen työaika voidaan pidentää enintään 10 tuntiin vuorokaudessa ja 48 tuntiin viikossa kuitenkin siten, lastentarhanopettajan ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa ta- soittumisjaksossa, joka on enintään 4 kuukautta. Tasoittumisvapaiden antami- sesta on sovittava paikallisesti tasoittumisjakson aikana. Ennen tasoittumisjärjestelmän käyttöönottamista tulee työntekijälle antaa kirjal- linen selvitys sen sisällöstä, sekä samalla sopia tasoittumisvapaiden antamises- ta. 3. Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä vähintään viikoksi kerrallaan siten, että työaika tasoittuu enintään 4 kuukauden tasoittumisjaksossa edellä sanot- tuun keskimäärään. Työtuntijärjestelmä on kirjallisesti annettava työntekijälle tiedoksi viikkoa ennen sen käyttöönottoa, ellei paikallisesti toisin sovita. Tuntipalkkaisten osalta tiedossa olevat työtunnit on ilmoitettava edellisen viikon viimeisenä työpäivänä, ellei toisin sovita. Palkka maksetaan vähintään näiltä il- moitetuilta työtunneilta. Liitot suosittavat, että jäsenyritykset pyrkivät työvuorolistojen laadin- nassa noudattamaan keskusjärjestöjen suositusta asiasta. 4. Säännöllinen työaika järjestetään soveltamalla enintään viisipäiväistä työviik- koa. Kunkin työviikon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä jo- ko lauantaina tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallemaanantaina, kuitenkin pääsääntöisesti lauantaina. Mikäli työnantaja ja työntekijä asiasta sopivat, voidaan maanantain sijasta antaa va- paapäiväksi toinenkin viikonpäivä. 5. Säännöllinen työaika alkaa aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeistään klo 20.00. Pimeän ajon sekä liukkaan radan opetusta annettaessa voi kahtena päi- vänä viikossa säännöllinen työaika päättyä viimeistään klo 22.00. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa voi antaa pimeän ajon opetusta. Mikään näistä päivistä ei kui- tenkaan voi olla perjantai. Työaika on kaikkina työpäivinä järjestettävä yhden- jaksoiseksi ja sen saa katkaista vain 6 §:ssä määrätty lepoaika. Lauantaina ja aattopäivänä työaika päättyy kuitenkin viimeistään klo 16.00 lu- kuun ottamatta kiirastorstaita ja uudenvuodenpäivän aattoa, jolloin työaika päät- tyy viimeistään klo 14.00. 6. Viikkovapaapäivien lisäksi ovat vapaapäiviä seuraavat kiinteät päivät: ‐ uudenvuodenpäivän jälkeinen lauantai ‐ vapunpäivän jälkeinen lauantai ‐ pääsiäislauantai ‐ II pääsiäispäivän jälkeinen lauantai ‐ juhannusaatto ‐ itsenäisyyspäivän jälkeinen lauantai ‐ jouluaatto ‐ tapaninpäivän jälkeinen lauantai 7. Lisäksi on vapaaksi annettava seuraavat päivät: ‐ loppiaisaatto ‐ loppiainen (silloin kun se sattuu arkipäiväksi) ‐ vapunaatto ‐ helatorstai ‐ helatorstain jälkeinen perjantai ‐ yksi perjantai elokuussa ‐ pyhäinpäivän aatto ‐ itsenäisyyspäivän aatto ‐ tapaninpäivän jälkeinen työpäivä Mikäli loppiaisen, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän aatto sattuu työntekijän vapaapäiväksi, annetaan ko. vapaa näihin liittyen muuna työpäivänä. Työntekijän halutessa voidaan edellä mainitut vapaapäivät antaa työnantajan suostumuksella muulloinkin saman kalenterivuoden aikana. Muista työajan lyhentämiseen liittyvistä vapaapäivistä on sovittu työajan lyhen- tämistä koskevassa pöytäkirjassa. Tuntipalkkaisella työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen mukaisiin vapaisiin palkattomana. Vapunpäivän (1. toukokuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä ta- pauksissa mukaan. Itsenäisyyspäivän (6. joulukuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä mukaan. 8. Ennen kunkin teoriatunnin alkua on vakituiselle ajo-opettajalle jäätävä vähintään 10 minuutin valmistautumisaika. 9. Työajaksi luetaan koko se aika, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäiväätyöntekijä työnantajan vahvistaman työ- tuntijärjestelmän mukaan on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä. 10. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin Keskusjärjestöillä on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenyhteisymmärrys siitä, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihinalle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. 11. TyöntekijälleTyönantaja ja säännöllistä työaikaa tekevä työntekijä voivat kirjallisesti sopia työaikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovi- tuissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta, on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työ- ajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöl- lisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä työehtosopimuksen liit- teenä olevan ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi voidaan sopia tasoittumisjakson pituudesta ja tasoittumistavasta. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka kesäkuun 30voi olla enintään kolme tuntia. päivään mennessä Vuorokautinen säännöllinen työaika on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenenintään 11 tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Työehtosopimukseen perustuvan säännöllisen työajan enimmäiskertymä voi olla enintään 100 tuntia ja enimmäisalitus 50 tuntia. Xxxxxxxxxx työajasta sopiminen edellyttää, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas että työntekijällä on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6sovittuna tämän pykälän mukainen päivittäinen säännöllinen työaika.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Työaikamääräysten osalta noudatetaan työaikalakia. Säännöllinen työaika on enintään 37.5 tuntia viikossa. Niissä järjestöissä, lastentarhanopettajan joissa on ollut käytössä kesätyöaika, noudate- taan sitä edelleen, ellei toisin paikallisesti sovita. (TES liite 2) 2. Säännöllistä päivittäistä työaikaa (7.5 tuntia) voidaan pidentää paikallisesti (TES Liite 2) sopimalla 10 tuntiin ja viikoittaista työaikaa 45 tuntiin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia päivittäisen säännöllisen työajan 9 tunniksi ja viikoittaisen työajan 45 tunniksi. Työajan on tasoituttava 37.5 tuntiin 26 viikon mittaisen tasoittumisjakson aikana. 3. Työn tapahtuessa retkillä, leireillä, tapahtumissa tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallevastaavissa olosuhteissa voivat työnantaja ja työntekijä sopia työajan ja työaikakorvausten määräytymisestä tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Tällöin tulee ennen ko. työtehtävää laatia ohjeellinen työaikasuunnitelma, josta ilmenee työajaksi arvioitu aika ja mahdollinen va- rallaoloaika. Sovittava työaikakorvaus kattaa myös sunnuntaityöstä kuuluvan korotuk- sen. 4. Järjestössä voidaan sopia liukuvaan työaikaan siirtymisestä paikallisella sopimuksella. 5. Kun päivittäisen työajan pituus on yli 6 tuntia, ruokailutauon pituus on vähintään ½ tun- tia, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikalta. Työaikaan sisältyy työnantajan mää- räämänä aikana pidetty kahvitauko, jonka vuosilomaoikeus kuluessa työntekijälle ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääole oikeutta poistua työpaikalta. 6. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa poestynyt työn vuoksi pitämästä hänelle kuuluvaa vapaata, on hänellä oikeus pitää vastaavat vapaapäivät viikoittain tai työn laadun huomioon ottaen muuna sopivana ajankohtana, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun oi- keus vapaapäivän pitoon syntyi, ellei asiasta erikseen työnantajan kanssa toisin sovita. 7. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhan- nusaatto sekä muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, va- punpäivä, loppiainen, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uuden- vuodenaatto. 8. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6Xxxxxxxxxxx aatonaattona työaika päättyy viimeistään kello 14.00.) jälkeen 9. Mikäli vapaapäiviä annetaan työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan työn tekemisestä etätyönä, sovitaan samalla kuluista ennen jakson päättymistäetätyön aloittamista. 10. Mikäli käytetään liukuvaa työaikaa on liukumarajat seuraavat, niitä voidaan antaa ellei toisin sovita: vuorokautinen enimmäisliukuma 3 tuntia keskimääräinen viikkotyöaika 37,5 tuntia enimmäiskertymä 40 tuntia 11. Mikäli työntekijä matkustaa työaikanaan, matka-aika luetaan työajaksi siltä osin, kuin se yhdessä varsinaisen työajan kanssa on enintään siihen saakka ansaittu määrätyöntekijän sopimuksen mukainen säännöllinen työaika vuorokaudessa. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa Työajan ja matka-ajan ollessa yhdessä tai useammassa erässäyli 12 tuntia vuorokaudessa, korvataan 12 tun- tia ylittävä aika kuten työaika. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä Tämä korvattava matka-aika ei ole oikeutta rahakorvaukseentyöaikaa eikä siten oi- keuta sunnuntaityökorotukseen eikä vaikuta ylityön määrään. 12. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus joko rahana tai sovittaessa vastaavana palkallisena vapaa-aikana, ellei 3. kohdan mukaisesti ole muuta sovittu” 13. Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenki- löiden ja työntekijöiden ( myöh. työntekijä ) osalta työaikapankkia koskevan liitteen mu- kaisesti sen jälkeen, kun siitä on työnantajan ja työntekijän välillä sovittu.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanJokaiselle työlle määritellään katuluvassa työaika sekä aloitus- ja päättymisajankohta. Seuraavassa taulukossa on esitetty ohjeelliset työtavoitteet erityyppisille kaivutöille. Näistä voidaan poiketa vain perustelluista syistä. Mikäli työtä ei saada ennalta ar- vaamattomista syistä johtuen valmiiksi katuluvassa määritellyssä työajassa, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallevoidaan työlle myöntää hakemuksesta lisäaikaa. Lisäaikaa on haettava viimeistään 3 vuoro- kautta ennen varsinaisen työajan päättymistä. Lisäaikaa ei myönnetä jälkikäteen vaan tuolloin työhön on haettava uusi lupa. Kadun pituussuuntainen kaapelikaivanto 50 m/työpäivä Kadun poikkisuuntainen kaapelikaivanto 20 m/työpäivä Kaappi-, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttajatkos, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääpylväs ym. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainJatko ilman kanavakaivantoa aukko/työpäivä Vesijohto ja viemärikaivanto 5 m/työpäivä Lyhyt kaukolämpökohde alle 20 jm 1 m / työpäivä Pitkä kaukolämpökohde yli 20 jm 5 m/työpäivä Kaivu ilman varsinaista kanavakaivantoa aukko/työpäivä Arvioidut työajat sisältävät kaikki aputyöt ja varusteiden asennukset. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa Aikoja sovelle- taan 15.4 -30.11. välisenä aikana. Muulloin voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella30 % pienempiä työta- voitteita. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin Maksuluokkaan I kuuluvilla alueilla voidaan katuluvassa rajoittaa työ tapahtuvaksi hil- jaisen liikenteen aikana. Työaika päättyy katuluvassa ilmoitettuna päivänä tai, kun työalue on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajastaliikennöitävässä kunnossa, katuluvan saaja on ilmoittanut työn valmistuneen, katupäällikkö on hyväk- synyt työn ja luvassa määritelty vastaanottotarkastuspöytäkirja on allekirjoitettu. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen Takuuaika alkaa, kun lopullinen päällyste on katuluvan mukainen ja mahdollisen lapsi- sen korkeus- asema oikea, kiveyksien materiaalit, värit ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ladonnat ovat alkuperäisen suunnitelman Kouvolan kaupunki PL 32 (Valtakatu 33) Puhelin 020 615 11 xxx.xxxxxxx.xx Y-tunnus 0161075-9 Tekniikka- ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ympäristöpalvelut 45701 Kuusankoski xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxx.xx Kouvolan kaupunki 6 Tekniikka- ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikallaympäristöpalvelut 1.1.2018 mukaiset, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä reunatuet, pysyvät liikennemerkit ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenmuut laitteet asennettu, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osaajoratamerkin- nät korjattu ja nurmikot ja muut viheralueet saatettu katupäällikön hyväksymään kun- toon ja työmaa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6alue siistitty.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanTyöajan tulee olla sosiaalityöntekijän tekemän henkilökohtaisen avun päätöksen mukainen. Jos vammaiselle henkilölle on myönnetty henkilökohtaisen avun tunteja esimerkiksi arkipäiville, lastentarhanopettajan voi avustaja tehdä työtunteja vain arkipäivinä. Työaika voidaan sopia joko säännölliseksi viikoittaiseksi, epäsäännölliseksi viikoittaiseksi tun- timääräksi tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallekuukausikohtaiseksi tuntimääräksi. Henkilökohtaisen avun tunnit vapaa-aikaan voidaan määritel- lä myös vuositasolla. Jos avustajan tarpeessa esiintyy huomattavasti vaihtelua eri viikkojen välillä, suositellaan käytettäväksi epä- säännöllistä tuntimäärää. Jos tarvittavien työtuntien määrä vaihtelee, sen enimmäis- ja vähimmäismäärän tulee näkyä sopimuksessa. Tällöin sopimukseen kirjattu vähimmäismäärä on sitova. Yksittäisen avustajan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kuitenkin myös viikoittaisesta säännöllisestä työajasta, jolloin työtunnit voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi viikossa. Mutta myös tuolloin vuorokautinen työaika saa olla enintään 8 tuntia. Viikoittaisen vapaa-ajan ja vuorokausilevon tulee kuitenkin toteutua myös tasoittumisjaksoa käytettäessä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokautisen säännöllisen työajan pidentämisestä enintään yhdellä tun- nilla. Säännöllisen työajan tulee tällöin tasoittua keskimäärin 40 tunniksi viikossa enintään neljän viikon ajan- jakson aikana. Yksittäisen viikon työaika saa olla enintään 45 tuntia. Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kan- nalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka vuosilomaoikeus aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhy- emmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikaa ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttasaa sijoittaa välittömästi työ- päivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtityöntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, johon sisältyy jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta. Mikäli työntekijä ei voi poistua työpaikalta tauon ajaksi työn sitovuuden vuoksi, tulee hänelle antaa mahdollisuus ruokailuun työvuo- ron aikana. Työntekijälle on myös annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää11 tun- nin lepoaika. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 Vuorokausilevon lisäksi työntekijälle on pääsäännön mukaan annettava myös kerran viikossa vähintään 35 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijällekestävä keskeytymätön viikkolepoaika, joka kesäkuun 30on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenSamalla työnantajalla voi olla useampi avustaja, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääjolloin työntekijöiden yhteenlaskettu työtuntimäärä saa olla enintään Soiten henkilökohtaisen avun päätöksessä myönnetty tuntimäärä. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukienSoite ei maksa korvauksia päätök- sen ylittäneistä tunneista, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistävaan nämä jäävät avustettavan itsensä maksettavaksi, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä mikäli asiasta ei ole oikeutta rahakorvaukseensovittu muuta sosiaalityöntekijän kanssa. Työvuoroja laadittaessa tulee noudattaa työaikalakia. (xxx.xxxxxx.xx) Heta-liittoon kuuluvien työnantajien ja avustajien työsuhteisiin sovelletaan Heta-liiton ja JHL:n välistä työehto- sopimusta. Työehtosopimus antaa työaikalain mukaisiin määräyksiin verrattuna enemmän mahdollisuuksia työaikojen joustavaan suunnitteluun.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Työaika määräytyy työaikalain (872/2019) mukaisesti. 2. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina. Liitot suosittelevat, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalleettä kolmivuorotyössä aamuvuoro järjestetään aikavälille 6-15, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttailtavuoro 14-23 ja yövuoro 22-06. 3. Työaika voidaan järjestää myös työaikalain 11 §:stä ilmenevällä tavalla. 4. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtiettä se on keskimäärin enintään 40 tuntia kuudessa viikossa, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyötä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään ja et- tä säännöllinen työaika ei saa ylittää kymmentä (10) tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa. 5. TyöntekijälleRuoka- ja kahvitauoista sovitaan paikallisesti lain sallimissa puitteissa. Työntekijällä on oikeus kahteen kahvitaukoon päivittäin. Ruoka- ja kahvi- taukojen ajankohdista sovitaan paikallisesti ja paikallinen sopimus on irtisa- nottavissa kahden viikon irtisanomisajalla. 6. Pääsiäislauantai, joka kesäkuun 30juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenPääsiäisen ja joulun jälkeiset lauantait ovat myös vapaapäiviä, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääelleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. Arkipyhäviikolla työaikaa lyhentävät pitkäperjantai, pääsiäismaanantai ja ju- hannusaatto sekä helatorstai vuodesta 2002 lukien, hän työaikaa lyhentävät ar- kipyhäviikolla myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapa- ninpäivä. Työajan lyhennykset toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. Työajan ly- hennys toteutetaan antamalla kutakin työaikaa lyhentävää päivää kohti yksi vapaapäivä asianomaisella viikolla, edellisellä tai viimeistään seuraavalla viikolla. 7. Työntekijälle annetaan kunkin kalenteriviikon aikana kaksi kalenteripäivää vapaata ja kaksi vapaata viikonloppua kuukaudessa. Vapaapäivä on 30.6kalen- terivuorokausi. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivääPöytäkirjamerkintä: Työaikalain mukainen viikkolepo voidaan antaa kalenteriviikkojen vaihteessa yhdenjaksoisena siten, että enin osa vapaa-ajasta sijoit- tuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kysymys. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset Paikallisesti voidaan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti, että viikon aikana annettavat vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määräkahden viikon tasoittumisjakson aikana. Vapaapäivät Kunakin työviikkona on kuitenkin annettava vähintään yksi vapaapäivä, jolloin toiselle viikolle jäävis- tä vapaapäivistä vähintään kaksi annetaan yhdenjaksoisesti (vapaa viikon- loppu). Paikallisesti voidaan työnantajan harkinnan sopia Palta ry:n jäsenyrityksissä työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti, että kalenteriviikon aikana annettavat vapaat (kaksi ka- lenteripäivää) voidaan vuorotyössä antaa enintään neljän viikon tasoittumis- jakson aikana. Kunakin viikkona on kuitenkin annettava vähintään yksi ka- lenteripäivä vapaata. 8. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpai- kalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy sitä edellytä. 9. Työ, jota tehdään klo 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Yötyötä saa teettää voimassa olevan työaikalain (872/2019) mukaan. Lisäksi yötyötä voidaan teettää Palta ry:n jäsenyrityksissä yrityksen toimin- nan sitä edellyttäessä paikallisesti sopimalla työehtosopimuksen 29 §:n mukaisesti. 10. Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseenlukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 6 kuukauden ajanjakson aikana.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Säännöllinen työaika on 80-tuntia 2-viikkojaksossa. Niissä 2- viikkojaksoissa, lastentarhanopettajan joihin sisältyy pääsiäislauantai, helatorstai ja muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva xxxxxxxxxx, vapun- tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalleitsenäisyyspäivä, jonka vuosilomaoikeus säännöllinen työaika on 72 tuntia. Joulujakson säännöllinen työaika on 64 tuntia, jos ensimmäinen joulupäivä on arkipäivä, muutoin 72 tuntia. Toinen pääsiäispäivä lyhentää säännöllistä työaikaa 8 tuntia. 2. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääsaa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan Taksiliikenteen työnantajat ry:n jäsenyrityksissä ajanjakso voidaan kuitenkin enintään viisi vuosittainpidentää 12 kuukauden mittaiseksi. Työajaksi luettava aika määräytyy työaikalain mukaan. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 keskimääräisen enimmäismäärän 12 kuukauden tarkasteluajanjaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan paikallisesti sopia jokin muu 12 kuukauden ajanjakso. 3. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin vuorokautinen työaika ei saa ylittää 11 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunniiden 24 perättäisen tunnin aikana, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiinjotka seuraavat vuorokautista lepoaikaa. Jos moottoriajoneuvon kuljettajan työtä ei voida muulla tavalla sopivasti järjestää saadaan vuorokautista työ- aikaa pidentää enintään 13 tunniksi, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyöaika tällaisen pidennetyn työajan jälkeistä lepoaikaa seuraavien 48 perättäisen tunnin aikana ei ylitä 22 tuntia. 4. TyöntekijälleMoottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tulee olla vähintään 10 minuutin mittainen. 5. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 10 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona. Kuljetustehtävän niin vaatiessa saadaan tässä kohdassa tarkoitettu vuorokautinen lepoaika lyhentää vähintään 7 tunniksi kaksi kertaa 7 perättäisen 24 tunnin jaksona. 6. Jaksottaisessa työssä ei työpäivää saa jakaa kuin kahteen yhtäjaksoiseen työrupeamaan. Tällä ei suljeta pois työaikalaista johtuvia taukojen antamismahdollisuutta eikä rajoiteta odotusajan käyttömahdollisuuksia. 7. Kuljettajan työaika lasketaan siitä hetkestä, joka kesäkuun 30kun hän työvuoron tai työrupeaman alkaessa määräysten mukaisesti ottaa auton haltuunsa tai alkaa sitä kunnostaa, siihen hetkeen, jolloin hän määräysten mu- kaan jättää auton joko toisen haltuun tai sovittuun paikkaan. 8. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeenRuokailuajasta sovitaan työnantajan ja kuljettajan kesken työaikala- kia noudattaen. Mikäli vapaapäiviä annetaan työpäivän pituus on vähintään 8 tuntia, työntekijällä tulee olla työn suorittamisen ohessa ja kuljetustehtävien kannalta sopivana ajankohta mahdollisuus enintään kahteen virkistystaukoon. 9. Säännöllisen työajan ja työhön tulon järjestyksen määrää työpaikan johto lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. 10. Työnantajan on annettava palveluksessaan olevalle kuljettajalle vuorokautisen työajan seuraamista varten henkilökohtainen ajopäiväkirja. Kuljettaja on velvollinen tekemään ajopäiväkirjaan sen edellyttämät merkinnät ja pitämään se mukana ajon aikana. Työilmoitukset jätetään työnantajalle tämän antamien ohjeiden mukaisesti. . 11. 2-viikkojaksoisen työvuoroluettelon tulee olla vähintään 7 päivää ennen jakson päättymistäalkamista työntekijän nähtävissä. Siitä on käytävä selville milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy sekä ruokailu- ja vapaa-ajat. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnan- taja tehdä työvuoroluetteloon muutoksia, niitä ei kuitenkaan työntekijän vapaapäivää koskevaa ilman hänen suostumustaan. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi. 12. Lakimääräisen viikkolevon lisäksi on autonkuljettajalle ja apumiehelle järjestettävä saman viikon aikana toinen yhtäjaksoinen vapaa-aika siten, että kyseisellä viikolla on mainittua vapaa-aikaa yhteensä vähintään 54 tuntia. Toinen yhtäjaksoinen vapaa-aika annetaan, mikäli mahdollista, viikkolevon yhteydessä. Vapaapäivä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrätyöntekijän suostumuksella siirtää pidettäväksi kaksiviikkojakson toisella puoliskolla. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässäVapaapäivä annetaan työntekijän asemapaikka- kunnalla, ellei työntekijän kanssa muuta sovita. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvaustaTyöntekijälle on neljän viikon aikana järjestettävä ainakin kaksi vapaata sunnuntaita, ellei työntekijän kanssa muuta sovita. 13. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseenLyhyemmästä kuin viiden (5) tunnin työstä maksetaan täysi viiden (5) tunnin palkka.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 - 8 tuntia päivässä ja enintään 37,5 – 40 tuntia keskimäärin viikossa. Keskusjärjestöjen sopimaa yleistä vuosityöajan lyhentämistä vastaa- va keskimääräinen viikkotyöaika on vuodesta 1990 lukien 37 tuntia 50 minuuttia. Mikäli runkosopimuksen piiriin kuuluvassa yrityksessä tehdään ns. maksimityöaikaa, lastentarhanopettajan lyhennetään sitä liittojen erikseen sopimalla tavalla. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäisesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin kahdella tunnilla edellyt- täen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1. kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikko- työaikaan. Tällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työ- päivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan. 2. Mikäli yrityksen kausivaihteluista tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallevastaavista yrityksen toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimää- räisesti. Tällöin on määrättävä sen ajanjakson enimmäispituus, jonka vuosilomaoikeus ku- luessa viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään. Tasoittumisjakson enimmäispituus on 26 viikkoa eikä se mi- nään vuorokautena saa ylittää 10 tuntia eikä ylittää 48 tuntia viikossa. 3. Alle 4 tunnin pituisia työvuoroja pyritään välttämään. Perusteet poikkeami- selle todetaan työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välil- lä. Toinen viikoittainen vapaapäivä annetaan viikkolepopäivän yhteydessä, ellei työnantajan ja toimihenkilön välillä toisin sovita. 4. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Lepo- tauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttalepotaukoa lueta työaikaan. 5. Toimihenkilö saa kerran päivässä työpaikalla nauttia mukanaan tuomiaan tai siellä muuten saatavina olevia virvokkeita sellaisena työnjohdon mää- räämänä aikana, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtijolloin se kunkin toimihenkilön kohdalta työtä haittaamatta käy päinsä. 6. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti 5-päiväiseksi. Edellä olevasta voi- daan poiketa, johon sisältyy milloin se paikallisista olosuhteista johtuen tai yrityksen toi- minnan kannalta on tarpeellista. Työviikko alkaa maanantaina. 7. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muu- ta johdu. 8. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä. Tuntipalkkai- selle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvauksena yksinkertainen tunti- palkka sanotun päivän lyhentynyttä työaikaa vastaavalta ajalta, jos sanottu arkipyhä muutoin olisi ollut toimihenkilön työpäivä. 9. Mikäli työaika järjestetään tämän pykälän 2. tai 3. kappaleen mukaisesti tai yrityksessä tehdään vuorotyötä taikka päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on ennakolta laaditta- va työtuntijärjestelmä vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. 10. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ Työnantajan on tehtävä pääsääntöisesti työpaikallakutakin työviikkoa tai -jaksoa varten työvuoroluet- telo, siihen käytetty aika joka on annettava tiedoksi viikkoa ennen työviikon tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräystyöjakson alka- mista. 11. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantajaSäännöllisenä työaikana klo 18 jälkeen tehdystä työstä maksetaan iltatyö- korvaus, jonka suuruus sovitaan paikallisesti. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenLiitot suosittelevat, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä iltatyökorvauksen suuruus on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.615 % toimihen- kilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu lomanmääräytymiskuu­ kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli Yli­ määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- sään­ nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- riit­ tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- vanhem­ pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- oh­ jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa ot­ taa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä se­ kä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla johta­ jalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava olta­ va työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- mää­ rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- esi­ merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan mu­ kaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyönteki­ jöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa asianomai­ sessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- ka­ lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sopimuk­ sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- vuo­ siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- las­ kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle työnte­ kijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä Xxxxx­ sä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä vapaa­ päiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen sii­ hen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan mu­ kaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä vapaapäivis­ tä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseenrahakorvauk­ seen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanKeskeytymättömän 3-vuorotyön piiriin kuuluu tavaran toimitus varastoon ja varastosta, lastentarhanopettajan varastointi ja tavaran laivaukseen liittyvä esi- ja jälkikäsittely sekä laiva-ahtaus, laiva- ahtausta öisin suoritettaessa tulee huomioida TES :n paikallisia työaikasopimuksia koskevat määräykset. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa. Työajat ovat kello 06.00–14.00, 14.00–22.00 ja 22.00–06.00. Työntekijät ovat velvolliset työskentelemään tämän sopimuksen tarkoittamassa 3- vuorotyössä. Ensisijaisesti 3-vuorotyössä käytetään siihen halukkaita työntekijöitä, mutta mikäli vuorotyöhön ei saada näin riittävästi työntekijöitä, osoitetaan työntekijät vuoro- periaatteen mukaan. Täydennettäessä 3-vuorotyötä tilapäisesti (vuorotteluvapaa, opinto- vapaa, kesälomasijaisuudet, perhevapaat) voi työnantaja kuitenkin poiketa vuoroperi- aatteesta ja valita työntekijät ensisijaisesti osaamisen perusteella. Täydennettäessä 3- vuorotyötä muutoin kuin tilapäisesti voidaan vuoroperiaatteesta poiketa sopimalla asiasta luottamusmiehen kanssa. Vähennettäessä keskeytymättömän kolmivuorotyön tarjoamista tehdään se vapaa- ehtoisuuden pohjalta ja tarvittaessa vuoroperiaatteen mukaan. Näistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. Keskeytymättömään kolmivuorotyöhön (37) osoitetaan vain vakinaisia työntekijöitä. Kuitenkin työvuorosta poisjääneen työntekijän tilalle voidaan nimetä myös tilapäinen työntekijä. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (37) työntekijöillä on oikeus kahteen 20 minuutin taukoon ateriointia tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallevirkistäytymistä varten. Taukojen sijoittelu sovitaan paikallisesti. Pöytäkirjamerkintä 1 Mikäli paikallisesti on sovittu tai vakiintuneesti sovellettu laajempaa taukokäytäntöä noudatetaan seuraavia periaatteita: – kussakin vuorossa tulee olla 2 kpl vähintään 20 minuutin taukoa – taukojen määrä ei sopimusmääräyksen johdosta lisäänny, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä jos taukoja on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenkaksi tai enemmän – yli 40 minuuttia vuoroa kohti ollut yhteenlaskettu taukoaika säilyy, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäiväämutta voidaan kohdistaa uudestaan tarkoituksenmukaisesti siten kuin paikallisesti sovitaan. Pöytäkirjamerkintä 2 Jos työpaikalla on vakiintuneesti sovellettu taukojärjestelyä 20 min. tauko + 15 min. kahvi- tauko, tulee jatkossa soveltaa 20 min. + 20 min. taukoa vuoron aikana. Jos työntekijä taas entinen järjestelmä on esimerkiksi alkanut hoitaa poollut 20 + 15 + 15 eli yhteensä 50 min., sovelletaan kahta 20 min. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12taukoa ja sovitaan, mihin 10 min. lukien, hän on 30.6tauko-osuus sijoitetaan. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (Tällöin voidaan esim. 1.7pidentää toista taukoa tai pitää kolmas ns. – 30.6kahvitauko 10 minuutin mittaisena. Työntekijä voidaan siirtää tilapäisesti työvuoroluettelon mukaisesta ilta- tai yövuorosta aamuvuoroon, mutta ei aamuvuorosta ilta- tai yövuoroon. Aamuvuoroon siirretylle työn- tekijälle maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukainen vuorolisä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanTämän työehtosopimuksen määräyksillä on sovittu toisin työaikalain 34 § 1 mom.:ssa ja 2 mom.:s‑ sa säädetyllä tavalla työaikalain säännöksistä. Työaika ja lepoajat määräytyvät tämän sopimuksen ja Xxxxxxxxxx antaman kulloinkin voimassa olevan ilmailumääräyksen OPS M3‑2 mukaisesti, lastentarhanopettajan jos työehtosopimuksessa ei ole muuta sovittu. Vuosittainen säännöllinen työaika on enintään 1920 tuntia. Suunnitteluraja on enintään 168 tuntia kuukaudessa ja enintään 336 tuntia kahdessa kuukaudessa. Tunnit voidaan tasoittaa kahden ka‑ lenterikuukauden aikana, jolloin voidaan poiketa kalenterikuukauden suunnittelurajasta ylöspäin. Paikallisesti voidaan sopia kesäajalle (1.5.–30.9) tukikohtakohtaisesta 4 kuukauden tasoittumis‑ jaksosta. Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäiväätyöntekijöiden välillä. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin Ylityötä on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälletyö, joka kesäkuun 30ylittää tässä sopimuksessa sovitun vuosittaisen enimmäistyöajan. päivään mennessä Ylityötä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenmyös työ, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääjoka tehdään työvuoroluetteloon merkityn tai muutoin sovitun työvuoron päätteeksi jatkaen työvuoroa. Jos työntekijä taas Ylityötä on esimerkiksi alkanut hoitaa pomyös työ, joka ylittää 336 tuntia kahdessa kuukaudessa tai 672 tuntia neljässä kuukaudessa sovellettaessa neljän kuukauden tasoittumisjaksoa. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12Ylityökorvaus maksetaan yhteen kertaan samasta tehdystä tunnista. lukienVuoron jatkamisesta tai aikaistamisesta maksetaan 50 % korotettu tuntipalkka kahdelta ensim‑ mäiseltä tunnilta ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 % korotettu tuntipalkka. Tasoittumisjakson ylittäväl‑ tä ylityöltä korvataan 50 %:lla korotettu tuntipalkka neljältä ensimmäiseltä tunnilta ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %, hän on 30.6ellei ylityötä ole korvattu vuoron jatkamista tai aikaistamista koskevalla ylityö‑ korvauksella. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät Vuosittaisen työajan ylittävä ylityö korvataan 100 %:n korvauksella, ellei ylityötä ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6korvattu vuoron jatkamista tai aikaistamista koskevalla ylityökorvauksella.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjak- sona. 2. Vakituisilla osa-aikaisilla työntekijöillä voidaan teettää kussakin vuo- sikolmanneksessa yhtiön kaikista työtunneista enintään 10 %. Vaki- tuisia osa-aikaisia saa kuitenkin olla kussakin toimipisteessä aina vähintään kaksi kappaletta. Vakituisten osa-aikaisten suhteellista osuutta kaikista työtunneista tarkastellaan luottamusmiehen kanssa toimipistekohtaisesti, lastentarhanopettajan kahden viikon kuluessa vuosikolmanneksen päättymisestä. Vakituisten osa- aikaisten osuuteen yhtiön kaikista työtunneista ei lueta mukaan osa- aikaeläkkeellä tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallemuulla lainsäädäntöön perustuvalla osa- aikajärjestelyllä työskentelevien eikä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaisten työntekijöiden työtunteja. Mikäli vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden tekemät työtunnit ylit- tävät edellä mainitut rajat, vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden tekemät työtunnit on tasattava seuraavan vuosikolmanneksen aika- na vastaamaan keskimäärin edellä mainittuja tuntirajoja. Tässä kohdassa tarkoitetuille vakituisille osa-aikaisille työntekijöille tulee määritellä työsopimuksella täsmällinen työaika kolmen viikon tasoittumisjaksossa. Ulkopuolisten tai tilapäisten työntekijöiden käyttö tulee kysymykseen vain sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksessä on tapahtunut merkit- tävä käsiteltävien tavaroiden tai muun työn lisääntyminen, joiden johdosta työtehtävien suorittamisessa tarvittava työvoima ylittää ti- lapäisesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakituisen henkilökunnan käyttömahdollisuudet. Ulkopuolisen tai tilapäisen työvoiman käyttö ei tule kysymykseen yrityksessä esiintyvissä säännönmukaisissa kuormitusvaihteluissa. Tämän kohdan määräykset eivät koske toimipisteitä, joissa ei ole toimintaa edes yhden täysaikaisen työntekijän työaikaa vastaavaa tuntimäärää. 3. Mikäli työ on vuorotyötä, vaihtuvat vuorot vähintään kerran viikossa. 4. Lyhyemmästä kuin 4 tunnin 45 minuutin työstä maksetaan täysi 4 tunnin 45 minuutin palkka ja se luetaan työajaksi. 5. Päivittäinen työaika asemahenkilökunnalla ei saa olla kuitenkaan 11 tuntia pitempi. Mikäli työaika jonakin vuorokautena pakottavista syistä ylittää tämän määrän, sen ylittävä työaika lasketaan ylityöksi riippumatta kolmen viikon aikana suoritetusta työtuntimäärästä. 6. Jos työaika jatkuu yhtäjaksoisesti yli 7 tuntia, varataan työntekijälle yhden (1) tunnin tai puolen (½) tunnin ruokailuaika, jota ei lasketa työajaksi tai, ellei se käy päinsä, varataan tilaisuus ateriointiin työ- aikana. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 6 tuntia, työntekijällä tulee olla työaikana työn suorittamisen ohessa ja työtehtävien kannalta sopi- vimpana ajankohtana mahdollisuus enintään yhteen virkistystau- koon, jonka vuosilomaoikeus pituus on enintään 10 minuuttia. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 8 tuntia, työntekijällä tulee olla työaikana työn suorit- tamisen ohessa ja työtehtävien kannalta sopivimpana ajankohtana mahdollisuus enintään kahteen virkistystaukoon, joiden pituus on enintään 10 minuuttia. 7. Työpäivää ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttasaa jakaa kuin kahteen yhtäjaksoiseen työrupeamaan, jonka katkaisee enintään tunnin pituinen palkaton tauko. Muista kuin tämän ja 6 kohdan mukaisista tauoista maksetaan yksinkertai- nen tuntipalkka lukematta niitä työaikaan. Tällä määräyksellä ei sul- jeta autonkuljettajien osalta pois laeista johtuvien taukojen anta- mismahdollisuutta eikä rajata odotusajan käyttömahdollisuuksia. 8. Viikkolevon lisäksi annetaan vuosittain yksi ylimääräinen toinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääsaman viikon aika- na. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan Paikallisesti voidaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäensopia, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintoinen vapaapäivä an- netaan myöhemmin saman 3-viikkojakson aikana. Työntekijälle, joka kesäkuun 30Työntekijälle on kalenterikuukauden aikana järjestettävä ainakin yksi vapaa viikonvaihde (lauantai ja sunnuntai). 9. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä 3-viikkojaksoisen työtuntijärjestelmän tulee olla vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan yhtä viik- koa ennen jakson päättymistäalkamista työntekijän nähtävissä ja siitä tulee il- metä viikkolepo- ja vapaapäivät sekä työn alkamis- ja päättymisajat. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnantaja tehdä työtuntijärjestelmään muutoksia, niitä voidaan antaa enintään ei kuitenkaan työntekijän vapaa- päivää koskevaa ilman hänen suostumustaan. 10. 3-viikko työtuntijakso alkaa maanantaina. 11. Milloin linja-autoasematyöntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikkakunnalla, maksetaan matkustamisajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin perus- palkka matka-aikaa työaikaan lukematta. Tämä ei koske tilanteita, joissa työntekijä joutuu yöpymään matkallaan vieraalla paikkakun- nalla, vaan tällöin noudatetaan Matkahuollon matkustussääntöä. Työntekijällä voi olla yksi asemapaikka. Xxxxxxx työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä muualla kuin asemapaikalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin perus- palkka matka-aikaa työaikaan lukematta. Asemapaikalla tarkoitetaan Matkahuollon toimipistettä tai muuta työn aloittamis- ja lopettamispaikkaa. Asemapaikkakunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa työntekijän asemapaikka on, kuitenkin siten, että pääluottamusmiehen ja työn- antajan on erikseen sovittava asiasta, mikäli paikkakuntakohtaiset erikoisolosuhteet antavat siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä aiheen tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseenmikäli se on tarpeen täy- siaikaisen työn tarjoamiseksi.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Työaikaan nähden noudatetaan työaikalain ja tämän sopimuksen määräyksiä. 2. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, lastentarhanopettajan että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa päivätyössä ja 2-vuorotyössä enintään 16 viikon pituisena ajanjaksona (tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin paikallisesti sopien enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttiavuoden pituisena ajanjaksona) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyötä varten on ennakolta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään. 4. Työntekijälle, joka kesäkuun 30Säännöllistä vuorokautista ja viikoittaista työaikaa voidaan paikallisesti sopimalla pidentää. päivään mennessä Vuorokautisen työajan enimmäismäärä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää12 tuntia ja viikoittaisen työajan enimmäismäärä on 50 tuntia. Työajan tulee em. tapauksissa enintään vuoden pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa. 5. Työaikalain 3 luvun 7 §:n mukaisessa työssä (jaksotyö) säännöllinen työaika määräytyy lain 3 luvun 7 §:n 1. momentin mukaan. Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti muissakin kuin työaikalain 7§:ssä mainituissa tapauksissa. 6. Työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos työntekijä taas toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä, tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työvuoroluettelosta. Tätä kohtaa ei sovelleta edellä 3. kohdan mukaista keskimääräistä viikko- työaikaa käytettäessä eikä myöskään silloin, kun työaika on esimerkiksi alkanut hoitaa pojärjestetty edellä 4. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12kohdan tarkoittamalla tavalla. 7. lukienArkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia, hän lukuun ottamatta pääsiäisen jälkeistä, vapunpäiväviikon, helatorstaiviikon, itsenäisyyspäiväviikon, joulun jälkeistä ja uudenvuodenviikon lauantaita, juhannus– ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan korvaus, kuten viikkoylityöstä on 30.6sovittu. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivääTätä kohtaa ei sovelleta edellä 3. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä emkohdan mukaista keskimääräistä viikkotyöaikaa käytettäessä eikä myöskään silloin, kun työaika on järjestetty edellä 4. vapaapäiväoikeutta las- kettaessakappaleen tarkoittamalla tavalla. 8. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan sitä ennen pääluottamus- miehen kanssa. 9. Työnantaja on säännöllisestä täydestä työajastaoikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kontrollikelloa tai muita sitä vastaavia laitteita. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantajaJärjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa. 10. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esimTyönantaja ei saa pidentää säännöllistä työaikaa antamalla työtä kotona tehtäväksi. 11. 1.7. Työviikko lasketaan alkavan yksi– 30.6ja kaksivuorotyössä maanantaina aamuvuoron alkamisajasta ja kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanPäätoimisen pianistin työaika on enintään 35 tuntia viikossa. Osa-aikatyötä tekevän pianistin työajasta sovitaan henkilökohtaisessa työsopimuksessa. Sovitusta viikko- työajasta 20 % varataan pianistin henkilökohtaista harjoittelua varten. Työvuorolis- toja laadittaessa on pyrittävä siihen, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalleettä työn määrä jakaantuu oikeudenmukaisesti kokoaikaisten ja osa-aikaisten balettipianistien välillä. Oopperapianistien viikkotyöaika voidaan tasoittaa keskimäärin 35 tuntiin enintään neljän viikon pituisena jaksona. Balettipianistien viikkotyöaika voidaan tasoittaa keskimäärin 35 tuntiin enintään kuuden viikon pituisena jaksona. Päivittäinen työai- ka on enintään 7 tuntia. Pianistilla on vähintään yksi vapaapäivä viikossa. Työaikalain (872/2019) mukaisesta viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viik- kolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikol- le, jonka vuosilomaoikeus viikkolevosta on kysymys. Helatorstai ja loppiainen eivät lyhennä työaikaa. Vuosittaista työaikaa pidennetään 10 tunnilla paikallisesti sovittavalla tavalla. Jos työajan pidennyksestä ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttapäästä yhteisymmärrykseen, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtityönantaja toteuttaa työajan pidentämisen yhtenä kokonaisena työpäivänä, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tunteina tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäennäiden yhdistelmänä kui- tenkin siten, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihinenintään 7 tuntia käytetään yhteen produktioon. TyöntekijälleYlityötä on se työ, joka kesäkuun 30tehdään yli 35 tunnin. päivään mennessä Viikoittaista ylityötä laskettaessa hen- kilökohtaiseen harjoitteluun varattu aika otetaan huomioon. Päivittäistä ylityötä on ollut asianomaisessa tehtävässä se työ, joka tehdään yli 8 tunnin. Henkilökohtaista harjoittelua ei päivittäistä ylityötä laskettaessa oteta laskentaperusteena huomioon. Päivittäinen työaika voidaan jakaa kahteen jaksoon. Kunkin jakson pituudeksi laske- taan vähintään vuoden3 tuntia. Mikäli työjakson väliin jäävä aika on kahta tuntia lyhyempi, lasketaan se työaikaan. Tauot annetaan viisi ylimääräistä vapaapäiväänoudattaen kullakin osastolla pääasiallisesti noudatettavaa työeh- tosopimusta. Jos työntekijä taas Pianistilla on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) joka tapauksessa oikeus taukoon aina kunkin puolentoista tunnin työ- jakson jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistätyöpäivä kestää 7 tuntia, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määräon sen aikana annettava vähintään 30 minuutin yhtäjaksoinen ruokailutauko. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseenTyöaikalain (872/2019) 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjak- son pituus on 12 kuukautta.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanTyöaikaa on työhön käytetty aika ja aika, lastentarhanopettajan jolloin työntekijä on velvol- linen olemaan työntekopaikalla tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallemuuten työnantajan käytettävissä. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. 1. Työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa. Toteutuneen työajan tulee tasoittua keski- määrin enintään 40 tuntiin 12 viikon aikana. Työntekijä on itse velvollinen suunnittelemaan työnsä siten, jonka vuosilomaoikeus että työaika ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttaylity. Ylityön tekemisestä on etukäteen kirjallisesti sovittava työnantajan kanssa. 2. Opetustunti käsittää oppitunnin välitunteineen (45 min + 15 min). Tulkkauksessa ja ohjauksessa työaika käsittää tulkkaukseen tai ohjaukseen käytetyn ajan. 3. Mikäli työn suorittaminen edel- lyttää erityistä valmistautumista, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä maksetaan valmistautumiseen käytetyltä ajalta henkilökohtainen tuntipalkka. Erityistä valmistautu- mista edellyttävät muun muassa vaativat kokoukset, kirkolliset toimitukset, ohjelmalliset tilaisuu- det, vaativan tason tulkkaukset ja videotulkkaukset. Valmistautu- misajasta ja sen pituudesta tulee etukäteen sopia kirjallisesti työnantajan edustajan kanssa. Työntekijän tulee esittää selvitys valmistautumisajan käytöstä. 4. Kutakin asiakkaan luona paikan päällä tehtävää kirjoitustulkkaus- toimeksiantoa kohden työnteki- jälle maksetaan korvaus 15 minuutilta laiteasennuksia varten. Samoin kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtietätulkkaus- pisteeltä käsin tehtävää etä- tulkkaustoimeksiantoa kohden työntekijälle maksetaan korvaus 15 minuutilta laiteasennuksia varten. Laiteasennuskorvaus vastaa 15 minuutin matka- ja odotusajan palkkaa. 5. Työnantajan järjestämät ja ko- koon kutsumat työasioihin liitty- vät palaverit, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääjoihin työnantaja edellyttää työntekijän osallistu- van, ovat palkallista työaikaa. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan Raportointi- ja toimistotöihin käy- tetystä ajasta palkallista työaikaa on todellinen työaika 15 minuutin tarkkuudella, kuitenkin enintään viisi vuosittain1 tuntia viikkoa kohden. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun Tältä ajalta palkka maksetaan henkilö- kohtaisen tuntipalkan mukaisesti. 6. Viikkolepo on vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoai- ka. Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aika- na. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin seitsemän päivän jakson aikana. Jos työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 vuorokautinen työaika on enintään kolme tuntia, työntekijälle saadaan antaa 35 tunnin sijasta vähintään 24 tunnin yhdenjaksoinen vapaa kerran seitsemän päivän aikana. Työn- tekijä on itse vastuussa siitä, että noudattaa yhteisesti sovittuja lepoaikoja. 7. Työntekijälle on annettava jokai- sen työvuoron alkamista seuraa- van 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, työn- antaja ja luottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausile- von lyhentämisestä työntekijän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee olla kuitenkin vähintään seitsemän tuntia. Lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat on annetta- va seuraavan vuorokausilevon yhteydessä, tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle. 8. Vaativan tason työ ja yli 2 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava kestävä työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikallapyrittävä järjestä- mään paritulkkauksena, siihen käytetty aika tai tehdyn mikäli työn määrä luonne sitä edellyttää. 9. Työntekijällä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön oikeus 1/2 tunnin pituiseen palkattomaan ruoka- taukoon niinä työpäivinä, kun työpäivän pituus on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6kuusi tuntia.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanKeskeytymättömän 3-vuorotyön piiriin kuuluu tavaran toimitus varastoon ja varastosta, lastentarhanopettajan varastointi ja tavaran laivaukseen liittyvä esi- ja jälkikäsittely sekä laiva-ahtaus, laiva- ahtausta öisin suoritettaessa tulee huomioida TES :n paikallisia työaikasopimuksia koskevat määräykset. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa. Työajat ovat kello 06.00–14.00, 14.00–22.00 ja 22.00–06.00. Työntekijät ovat velvolliset työskentelemään tämän sopimuksen tarkoittamassa 3-vuorotyössä. Ensisijaisesti 3-vuorotyössä käytetään siihen halukkaita työntekijöitä, mutta mikäli vuorotyöhön ei saada näin riittävästi työntekijöitä, osoitetaan työntekijät vuoroperiaatteen mukaan. Täydennettäessä 3-vuorotyötä tilapäisesti (vuorotteluvapaa, opintovapaa, kesälomasijaisuudet, perhevapaat) voi työnantaja kuitenkin poiketa vuoroperiaatteesta ja valita työntekijät ensisijaisesti osaamisen perusteella. Täydennettäessä 3-vuorotyötä muutoin kuin tilapäisesti voidaan vuoroperiaatteesta poiketa sopimalla asiasta luottamusmiehen kanssa. Vähennettäessä keskeytymättömän kolmivuorotyön tarjoamista tehdään se vapaa- ehtoisuuden pohjalta ja tarvittaessa vuoroperiaatteen mukaan. Näistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. Keskeytymättömään kolmivuorotyöhön (37) osoitetaan vain vakinaisia työntekijöitä. Kuitenkin työvuorosta poisjääneen työntekijän tilalle voidaan nimetä myös tilapäinen työntekijä. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (37) työntekijöillä on oikeus kahteen 20 minuutin taukoon ateriointia tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallevirkistäytymistä varten. Taukojen sijoittelu sovitaan paikallisesti. Pöytäkirjamerkintä 1 Mikäli paikallisesti on sovittu tai vakiintuneesti sovellettu laajempaa taukokäytäntöä noudatetaan seuraavia periaatteita: – kussakin vuorossa tulee olla 2 kpl vähintään 20 minuutin taukoa – taukojen määrä ei sopimusmääräyksen johdosta lisäänny, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä jos taukoja on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenkaksi tai enemmän – yli 40 minuuttia vuoroa kohti ollut yhteenlaskettu taukoaika säilyy, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäiväämutta voidaan kohdistaa uudestaan tarkoituksenmukaisesti siten kuin paikallisesti sovitaan Pöytäkirjamerkintä 2 Jos työpaikalla on vakiintuneesti sovellettu taukojärjestelyä 20 min. tauko + 15 min. kahvi- tauko, tulee jatkossa soveltaa 20 min. + 20 min. taukoa vuoron aikana. Jos työntekijä taas entinen järjestelmä on esimerkiksi alkanut hoitaa poollut 20 + 15 + 15 eli yhteensä 50 min., sovelletaan kahta 20 min. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12taukoa ja sovitaan, mihin 10 min. lukien, hän on 30.6tauko-osuus sijoitetaan. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (Tällöin voidaan esim. 1.7pidentää toista taukoa tai pitää kolmas ns. – 30.6kahvitauko 10 minuutin mittaisena. Työntekijä voidaan siirtää tilapäisesti työvuoroluettelon mukaisesta ilta- tai yövuorosta aamuvuoroon, mutta ei aamuvuorosta ilta- tai yövuoroon. Aamuvuoroon siirretylle työn- tekijälle maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukainen vuorolisä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääTyöajasta sopiminen 1. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainTyösopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän Alle 37,5 tuntia tekevän viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä työsopimuksessa sovittua työaikaa pidempi se sovitaan todellista viikkotyöaikaa vastaavaksi. Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä tarkastelevat toteutuneen työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolellatyösopimustuntien vastaavuutta. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ Toteutuneen viikkotyöajan tarkastelu on tehtävä pääsääntöisesti työpaikallavähintään puolen vuoden välein työnantajan määrittämänä ajankohtana. Tätä pidemmästä, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä mutta enintään vuoden mittaisesta tarkasteluvälistä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääsovittava 23 §:n mukaisesti. Jos työntekijä taas työpaikalla on esimerkiksi alkanut hoitaa poluottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän Tarkastelussa on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6.) jälkeenperusteltava kirjallisesti merkittävät poikkeamat työsopimustunteihin nähden. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistätarkastelu johtaa työsopimustuntien korottamiseen, niitä korotetut sopimustunnit otetaan huomioon seuraavaksi suunniteltavan viikon tiedoissa. Toteuttamisajankohdasta voidaan antaa työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) sopia toisin. Työajasta sopiminen 1. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta. Alle 37,5 tuntia tekevän viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä työsopimuksessa sovittua työaikaa pidempi se sovitaan todellista viikkotyöaikaa vastaavaksi. Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä tarkastelevat toteutuneen työajan ja työsopimustuntien vastaavuutta. Toteutuneen viikkotyöajan tarkastelu on tehtävä vähintään puolen vuoden välein työnantajan määrittämänä ajankohtana. Tätä pidemmästä, mutta enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvaustavuoden mittaisesta tarkasteluvälistä on sovittava 23 §:n mukaisesti. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamattatyöpaikalla on luottamusmies, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseenasiasta sovitaan hänen kanssaan. Työnantajan on ilmoitettava etukäteen tarkastelun piirissä oleville työntekijöille tarkastelun ajankohta ja sen kattama ajanjakso. Tarkastelussa on perusteltava kirjallisesti merkittävät poikkeamat työsopimustunteihin nähden. Mikäli tarkastelu johtaa työsopimustuntien korottamiseen, korotetut sopimustunnit otetaan huomioon seuraavaksi suunniteltavan viikon tiedoissa. Toteuttamisajankohdasta voidaan työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) sopia toisin.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanSäännöllisen työajan pituus sovitaan työsopimuksella ja järjestetään työaika- lain mukaan. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden osalta voidaan paikalli- sesti sopia päivittäisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista, lastentarhanopettajan kuitenkin niin, että työaika enintään vuoden mittaisena ajanjaksona tasoittuu sovittuun keski- määrään. Liukuvan työajan säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentävä tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallepidentävä liukuma-aika voi olla enintään neljä tuntia ja enimmäiskertymä enintään +/- 40 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Sovittaessa saldokertymiä voidaan antaa vapaana kokonaisina päivinä. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan järjestämisestä, liukuvan työajan liukumarajoista ja kertymästä edellisestä kappaleesta poiketen, kuitenkin niin, että kertymä voi olla enintään 120 tuntia. Työaikalain 12 §:n mukaisena liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajak- sona voidaan käyttää 12 kuukautta tai kalenterivuotta. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan etukäteen suunnitelma työ- ajan tasaamisesta vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainkuluessa säännöllinen työaika ta- soittuu sovittuun keskimäärään. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän tasaaminen voidaan toteuttaa enin- tään vuoden mittaisena ajanjaksona. Paikallisesti sovitaan työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluuntasoittumi- sen periaatteista. Ellei paikallisesti toisin sovita, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiinmuutoksesta edellä olevan kohdan mukaiseen työaikajärjestelmään ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mikäli mahdol- lista, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikallaviikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6kuitenkin viimeistään kolman- tena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Tämän sopimuksen tarkoittamiin toimihenkilöihin sovelletaan työaikalakia (872/2019). Lisäksi toimihenkilöiden työaika määräytyy tämän sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan käytännön mukaisesti, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalleellei yhtiön ja toimihenkilön välillä erikseen toisin sovita. 2. Säännöllinen työaika on 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajasta toisin siten, että myös palkka muuttuu työaikojen suhteessa. Poistettu kilpailukykysopimuksen mukaista työajan pidennystä koskevat määräykset 3. Vuorokauden lasketaan alkavan kello 00. Työviikon katsotaan alkavan maanantaina kello 00. 4. Päivittäistä taukoa ei lueta työaikaan, jos toimihenkilö saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta ja tauko on vähintään puoli tuntia. 5. Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttakuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan. 6. Viikoittainen työaika voidaan järjestää siten, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta että se enintään 52 viikon ajanjakson aikana tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan. 7. Vuorotyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti. Päivätyössä vapaapäivien sijoittelussa noudatetaan 23.1 §:n määräyksiä. 8. Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan myös siten, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainettä se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän tasoittuminen näihin määriin voi tapahtua antamalla viikkolevon lisäksi myös kokonaisia vapaapäiviä. 9. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään kahdella tunnilla ja viikoittaista säännöllistä työaikaa enintään 10 tunnilla. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia. 10. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, pyritään ensi sijassa työaika tasoittamaan normaaliin säännölliseen työaikaan. Jos se ei ole mahdollista, lasketaan työsuhteen päättyessä, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä toimihenkilön palkasta. Samoja periaatteita noudatetaan myös silloin kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoittumisjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päättyessä. 11. Toimihenkilön työaika järjestetään niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunkestävän keskeytymättömän lepoajan, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Viikkolepo voidaan antaa työviikkojen vaihteessa sellaisena yhtäjaksoisena aikana, joka sijoittuu osaksi edelliseen ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan osaksi jälkimmäiseen työviikkoon edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälleenin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä jonka viikkolevosta on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6kysymys.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanMuutetaan 2 §:n alla olevia kohtia. Muutoin 2 § pysyy ennallaan. Yliviivatut kohdat poistetaan ja ao määräykset muutetaan seuraavasti: Säännöllinen työaika on enintään 10 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 45 tuntia viikossa. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajanpidennys Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2016 solmiman kilpailukykysopimuk- sen mukainen keskimääräinen vuosittainen 24 tunnin työajanpidennys toteute- taan paikallisesti erikseen sovittavalla tavalla. Mikäli asiasta ei saada sovittua paikallisesti, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäiväätäyttää työntekijä työajanpidennysvelvoitteensa ottamalla vastaan suunnittelematonta työtä. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin Osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla työajanpidennys suhteutetaan työsopi- muksessa sovitun työajan mukaisesti. Työajanpidennys on työntekijälle palkaton. Säännöllisen työajan tulee tasoittua 26 viikossa keskimäärin enintään viisi vuosittain37,5 tuntiin/viikko. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa Lyhyempiä tasoittumisjaksoja voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolellapääluottamusmie- hen kanssa asiasta sovittaessa. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin Työnantajan suunnittelema Ttyöviikko on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääkeskimäärin viisipäiväinen 26 viikon jaksossa. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa potyönantajan suunnittelema työviikko ei tasoitu viisipäiväiseksi 26 viikon kuluessa, korvataan saamatta jääneet viikkovapaapäivät työntekijälle 7,5 tunnin yksinkertaisella tuntipalkalla. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12[…] Työvuoroluettelo Jokaisen Joka kolmannen kalenteriviikon maanantaina annetaan sitovasti tie- doksi kolmen kalenteriviikon päästä alkavan kalenteriviikon kolmiviikkoisjak- son työvuoroluettelo. lukien, hän on 30.6Ennen työvuoroluettelon tiedoksi antamista tulee työnte- kijällä olla mahdollisuus esittää toiveensa työvuorojen sijoittumisesta. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivääToisen- laisesta julkaisurytmistä ja julkaistavan työvuoroluettelojakson pituudesta voi- daan sopia paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä emEsimerkki 1. vapaapäiväoikeutta las- kettaessaRullaava työvuoroluettelo tarkoittaa viikoittain kolmen viikon välein tapahtu- vaa työvuorojen tiedoksiantoa seuraavalla tavalla: Maanantaina 21.7.2014 1.6.2020 alkavan kalenteriviikon kolmiviikkoisjak- son työvuoroluettelo tulee antaa työntekijälle sitovasti tiedoksi maanan- taina 30.6.2014 11.5.2020. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät Maanantaina 27.7.2014 22.6.2020 alkavan kalenteriviikon kolmiviikkoisjak- son työvuoroluettelo tulee antaa työntekijälle sitovasti tiedoksi maanan- taina 7.7.2014 1.6.2020. Maanantaina 4.8.2014 13.7.2020 alkavan kalenteriviikon kolmiviikkoisjak- son työvuoroluettelo tulee antaa työntekijälle sitovasti tiedoksi maanan- taina 14.7.2014 22.6.2020. Vapaapäivien sijoittelu Kokoaikaiselle työntekijälle annetaan kalenterivuodessa 26 viikon tasoittumis- jaksossa vuosiloma-ajan lisäksi vähintään 13 6 lauantai-sunnuntai ja 13 7 sun- nuntai-maanantai vapaapäiväyhdistelmää. Vähintään 30 viikkotunnin työsopimuksella työskentelevälle osa-aikatyötä tekevälle aikaiselle työntekijälle samassa suhteessa kuin annetaan hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajastaniin halutessaan 26 viikon tasoittumisjaksossa vuosiloma-ajan lisäksi vähintään 4 lauantai-sunnuntai ja 4 sunnuntai-maanan- tai vapaapäiväyhdistelmää. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantajaMuulle osa-aikaiselle työntekijälle annetaan hänen niin halutessaan kalenteri- vuodessa 26 viikon tasoittumisjaksossa vuosiloma-ajan lisäksi 4 2 lauantai- sunnuntai ja 4 2 sunnuntai-maanantai vapaapäiväyhdistelmää. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esimLauantai-sunnuntai-maanantai välille sijoitettu kolmen päivän vapaapäiväyh- distelmä katsotaan yhdeksi annetuksi lauantai-sunnuntai -vapaapäiväyhdistel- mäksi. 1.7. – 30.6.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvaustaTyöntekijän lauantaille toivoma toteutunut vapaapäivä katsotaan annetuksi lauantai-sunnuntai -vapaapäiväyhdistelmäksi. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä työsuhde ei ole oikeutta rahakorvaukseenjatkunut koko kalenterivuotta tasoittumisjaksoa, vapaapäi- väyhdistelmiä annetaan vastaavassa suhteessa. Enintään viiden kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa ei noudateta edellä mainittuja määräyksiä vapaapäiväyhdistelmistä. Työntekijä voi sopia työnantajan edustajan kanssa vapaapäivien antamisesta muina arkipäivinä. Sopiminen voi koskea myös viikoittaisten vapaapäivien yh- distämistä. Sopiminen koskee vain yhtä työvuorosuunnittelujaksoa kerrallaan. Työnantajan liiketoiminnallisten toimintaedellytysten muuttuessa voidaan työ- voiman sopeutustarpeen ehkäisemiseksi tai minimoimiseksi sopia myös muunlaisista vapaapäiväyhdistelmistä paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa. Alle 37,5 tuntia viikossa työskentelevän kuukausipalkkaisen siivoojan vapaa- päivä voidaan määrätä muillekin viikonpäiville. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevälle koko- tai osa- aikaiselle työntekijälle suunnitellaan lähtökohtaisesti vapaaksi yksi seuraavista aattopäivistä: pääsiäislauantai, juhannusaatto, jouluaatto. Työsuhteen alka- misvuonna yksi vapaa suositellaan annettavaksi silloin, kun työsuhde on alka- nut ennen pääsiäisviikkoa. Vuosilomalle sijoittuvat aattopäivät lasketaan saa- duksi aattovapaaksi. Korotettu palkka Vuorokaudessa 8,5 9 ja viikossa 45 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tasoittumisjärjestelmässä ylityöstä, vähennettynä vuo- rokaudessa yli 8,5 9 tuntia ja viikossa yli 45 tuntia tehty työaika, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanSäännöllisen työajan pituus sovitaan työsopimuksella ja järjestetään työaikalain mukaan. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden osalta voidaan paikalli- sesti sopia päivittäisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista, lastentarhanopettajan kuitenkin niin, että työaika enintään vuoden mittaisena ajanjaksona tasoittuu sovittuun keski- määrään. Liukuvan työajan säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentävä tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallepidentävä liukuma-aika voi olla enintään neljä tuntia ja enimmäiskertymä enintään +/- 40 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Sovittaessa saldokertymiä voidaan antaa vapaana kokonaisina päivinä. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan järjestämisestä, liukuvan työajan liukumarajoista ja kertymästä edellisestä kappaleesta poiketen, kuitenkin niin, että kertymä voi olla enintään 120 tuntia. Työaikalain 12 §:n mukaisena liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajak- sona voidaan käyttää 12 kuukautta tai kalenterivuotta. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan etukäteen suunnitelma työajan tasaamisesta vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainkuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän tasaaminen voidaan toteuttaa enintään vuo- den mittaisena ajanjaksona. Paikallisesti sovitaan työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluuntasoittumisen peri- aatteista. Ellei paikallisesti toisin sovita, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiinmuutoksesta edellä olevan kohdan mukaiseen työaikajärjestelmään ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mikäli mahdol- lista, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikallaviikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6kuitenkin viimeistään kolman- tena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan6 § Säännöllinen työaika Yleiset määräykset‌ Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevan lain säännöksiä. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin että se keskimäärin on 40 tuntia päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan 52 vii- kon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyötä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittai- nen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään. TyöntekijälleSäännöllinen vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla piden- tää enintään 12 tuntiin viikoittaisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Työajan tulee tällöin enintään kalenterivuoden pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Eri työaikamuodoissa noudatettavat työajat ja työajan järjestä- mistä koskevat erityismääräykset on kirjattu tämän työehtoso- pimuksen 7, joka kesäkuun 308 ja 9 §:iin. päivään mennessä Ennen uuden työaikamuodon käyttöönottoa todetaan yhteisesti mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon järjestely kuuluu. Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tai poikkeuksellisen tuotannollisen ti- lanteen vuoksi työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pi- dentää tilapäisesti muiden kuin vuorotyöntekijöiden vuorokautisen sään- nöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enintään 50 tun- tiin. Palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennet- tyä työaikaa tehdessä että työaikaa tasattaessa, pois lukien arkipyhänä tai sunnuntaina tehtävät tunnit, joista korvaus maksetaan toteutuneen työs- säolon ja työehtosopimusmääräysten mukaisesti. Paikallisesti sopien työ- aikamuutos voidaan tehdä ilman ilmoitusaikaa. Enintään 10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä työntekijällä enin- tään 30 päivänä kalenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työ- viikkona. Työntekijällä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenmahdollisuus kieltäytyä tämän työehtosopimusmääräyk- sen mukaisista työaikamuutoksista tapauskohtaisesti, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson asiallisista henkilö- kohtaisista syistä johtuen (esim. 1.7terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito). – 30.6.) jälkeenTyöajan täytyy tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 kalenteriviikon kuluessa. Työnantaja laatii alustavan tasoittumissuunnitelman ja osapuo- let sopivat vapaan ajankohdasta 4 kalenteriviikon kuluessa työn tekemi- sestä. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työntekijällä on oikeus tasata työaikansa keskimäärin 40 tuntiin viikossa 3 viikon ilmoitus- aikaa noudattaen pitämällä vapaat ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Työntekijän ilmoittamaa vapaata ei kuitenkaan voi pitää silloin, jos yrityk- sen tuotannollinen toiminta vakavasti häiriintyy tai viikoilla, joille työnantaja on ilmoittanut tarpeen tehdä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaista pidennettyä työaikaa. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä tässä työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja vapaita ei ole oikeutta rahakorvaukseenpi- detty 52 kalenteriviikon kuluessa, työnantaja korvaa tasaamatta jääneet tunnit 50 % korotettuna seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Työaika määräytyy työaikalain mukaan. 2. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalleettä se on keskimäärin enintään 40 tuntia kuudessa viikossa, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyötä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanot- tuun keskimäärään ja että säännöllinen työaika ei saa ylittää kym- mentä tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa. TyöntekijälleSäännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, joka kesäkuun 30että viikkotuntien lukumäärä enintään 6 viikon pi- tuisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. päivään mennessä Tällöin siitä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodensovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääjona piden- nettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan. 3. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa poTyöntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12Soveltamisohje: Työajaksi luettava aika määräytyy työaikalain mukaan. lukien, hän on 30.6Työajan kes- kimääräisen enimmäismäärän 12 kuukauden tarkasteluajanjaksona käytetään kalenterivuotta. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivääKalenterivuoden sijasta voidaan paikalli- sesti sopia jokin muu 12 kuukauden ajanjakso. 4. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät Vakituisilla osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajastaaikaisilla työntekijöillä voidaan teettää kussakin vuo- sikolmanneksessa yhtiön kaikista työtunneista enintään 10 %. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantajaVaki- tuisia osa-aikaisia saa kuitenkin olla kussakin toimipisteessä aina vä- hintään kaksi kappaletta. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esimVakituisten osa-aikaisten suhteellista osuutta kaikista työtunneista tarkastellaan luottamusmiehen kanssa toimipistekohtaisesti, kahden viikon kuluessa vuosikolmanneksen päättymisestä. 1.7. – 30.6.) jälkeenVakituisten osa- aikaisten osuuteen yhtiön kaikista työtunneista ei lueta mukaan osa- aikaeläkkeellä tai muulla lainsäädäntöön perustuvalla osa-aikajärjes- telyllä työskentelevien eikä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaisten työntekijöiden työtunteja. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistävakituisten osa-aikaisten työntekijöiden tekemät työtunnit ylit- tävät edellä mainitut rajat, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrävakituisten osa-aikaisten työntekijöiden te- kemät työtunnit on tasattava seuraavan vuosikolmanneksen aikana vastaamaan keskimäärin edellä mainittuja tuntirajoja. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä Tässä kohdassa tarkoitetuille vakituisille osa-aikaisille työntekijöille tulee määritellä työsopimuksella täsmällinen työaika viikossa tai useammassa erässäkoh- dan 2 mukaisessa tasoittumisjaksossa. Saamatta jääneistä vapaapäivistä Ulkopuolisten tai tilapäisten työntekijöiden käyttö tulee kysymykseen vain sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksessä on tapahtunut merkit- tävä käsiteltävien tavaroiden tai muun työn lisääntyminen, joiden joh- dosta työtehtävien suorittamisessa tarvittava työvoima ylittää tilapäi- sesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakituisen henkilökunnan käyt- tömahdollisuudet. Ulkopuolisen tai tilapäisen työvoiman käyttö ei makseta rahakorvaustatule kysymykseen yrityksessä esiintyvissä säännönmukaisissa kuormi- tusvaihteluissa. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamattaTämän kohdan määräykset eivät koske toimipisteitä, työntekijällä joissa ei ole oikeutta rahakorvaukseentoi- mintaa edes yhden täysaikaisen työntekijän työaikaa vastaavaa tun- timäärää.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanTyöaika on: 7,5h/vrk ja 37,5h/vko 8h/vrk ja 40h/vko Muu, lastentarhanopettajan mikä: Käytössä on liukuva työaika. Kiinteä työaika on välillä. Liukumarajat ovat aamulla ja iltapäivällä ja saldo +/-‌‌‌‌ Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan suostumusta. Tehty ylityö korvataan työaikalaissa todetulla tavalla rahassa tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallevastaavana vapaana. Ylityö korvataan erillisenä kiinteänä korvauksena euroa kuukaudessa Matkustamiseen käytetty aika: on otettu huomioon palkassa korvataan seuraavasti: Määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Työntekijä saa täyden palkallisen lomaoikeuden (30pv) heti työsuhteen alusta lukien. Lomakorvaus maksetaan vain lakisääteisesti lomakertymästä. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50% vuosilomapalkasta Työnantajan noudattama irtisanomisaika on kk ja työntekijän noudattama irtisanomisaika on kk‌ Irtisanomisajat ovat työsopimuslain / työehtosopimuksen mukaiset Määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen SALASSAPITO Työntekijä sitoutuu työsuhteen aikana olemaan hyödyntämättä ja pitämään salassa kaikki työnantajan ja yhteistyökumppaneiden liike- ja ammattisalaisuudet, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääjotka hän on saanut tietoonsa työsuhteen aikana. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääSalassapitovelvoite jatkuu vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukienrikkoo salassapitovelvoitettaan, niin hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6velvollinen korvaamaan sopimusrikkomuksella työnantajalle aiheuttamansa välittömän vahingon.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanSäännöllisen työajan pituus sovitaan työsopimuksella ja järjestetään työaikalain mu- kaan. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden osalta voidaan paikallisesti so- pia päivittäisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista, lastentarhanopettajan kuitenkin niin, että työaika enintään vuoden mittaisena ajanjaksona tasoittuu sovittuun keskimäärään. Liukuvan työajan säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentävä tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallepidentävä liukuma- aika voi olla enintään neljä tuntia ja enimmäiskertymä enintään +/- 40 tuntia, ellei pai- kallisesti toisin sovita. Sovittaessa saldokertymiä voidaan antaa vapaana kokonaisina päivinä. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan etukäteen suunnitelma työajan ta- saamisesta vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainkuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun tasaaminen voidaan toteuttaa enintään vuoden mittaisena ajanjaksona. Paikallisesti sovitaan työajan tasoittumisen periaatteista. Ellei paikallisesti toisin sovita, muutoksesta edellä olevan kohdan mukaiseen työaika- järjestelmään ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toi- meenpanoa edeltävänä päivänä. Vuoden 2016 kilpailukykysopimukseen perustuva vuosityöajan pidentäminen 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta toteute- taan ensisijaisesti paikallisesti sopimalla luottamusmiehen kanssa. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa työsopimuksessa sovitun työ- ajan pituuteen. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Jos vuosi- työajan pidentämisestä ei ole sovittu paikallisesti, kokoaikaisen työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun työaikaa pidennetään lisäämällä vuorokautista työaikaa enintään kahdeksaan tuntiin ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenviikoit- taista työaikaa enintään 40 tuntiin kuitenkin niin, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijällevuosittainen työaika pidentyy enintään 24 tuntia ja niin, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6että pidentäminen kokonaisina päivinä toteutetaan sopimal- la luottamusmiehen kanssa.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanTyöehtosopimuksen kohdan 22.7 mukaan työajasta ja ylityön korvaamispe- rusteista tulee sopia työntekijän kanssa kirjallisesti ennen komennuksen al- kua. Työajasta voidaan sopia kohdemaan lakien ja sopimusten rajoissa. Sopi- musta tehtäessä olisi hyvä olla yhteydessä kohdemaan lähetystöön. Työsopimuksesta on käytävä ilmi säännöllinen vuorokautinen ja viikoittainen työaika. Jos työkohteessa on tarkoitus käyttää keskimääräistä työaikaa, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalleon työtuntijärjestelmän laatimisen perusteista hyvä sopia etukäteen. Varsinai- nen työtuntijärjestelmä voidaan useinkin laatia vasta työkohteessa. Työsopimuksessa on myös selvitettävä, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttamääräytyvätkö vapaapäivät Suo- men vai asemamaan kalenterin mukaan. Yleensä sovitaan noudatettavan paikallista kalenteria ja paikallista vapaapäiväkäytäntöä. Lisäksi voidaan so- pia suomalaisille tärkeiden juhlapyhien, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtiesim. joulun, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääantamisesta vapaaksi, vaikka ne paikallisille olisivatkin normaaleja työpäiviä. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin Lyhyilläkin komennuksilla on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenyleensä syytä sopia, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson sunnuntaityökorotus maksetaan paikallisen kalenterin mukaisena pyhäpäivänä (esim. 1.7islamilai- sissa maissa sunnuntain asemasta perjantaina). – 30.6.) jälkeenArkipyhäkorvauksista sovittaessa tulee huomioida sekä kotimaan että ase- mamaan pyhäpäivät. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvaustaLuontevinta on sopia arkipyhäkorvaukset maksetta- vaksi jommankumman kalenterin mukaan. Jos vapaapäivät jäävät työntekomaan työaika- ja vapaapäiväkäytännön noudattaminen johtaa työehtosopimuksessa sovittua pidempään (vuosi)työaikaan, tulee tämä ottaa huomioon palkkausta korottavana tekijänä. Samalla on sovittava pidemmän työajan vaikutuksesta työajantasaamislisään ja tasaamisvapaiden antami- seen. Vaihtoehtoisesti säännöllinen työaika voidaan keskimääräistää työehtosopi- muksen mukaiseksi sijoittamalla tasausvapaita esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseenkotimaanlomien yhteyteen. Pidempiä komennuksia lukuun ottamatta tämä lienee yleensä luontevin vaihtoehto.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 21 minuuttia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia 45 minuuttia viikossa. 2. Mikäli työnantajan ja työntekijän välillä erikseen sovitaan taikka jos on kysymys yötyötä tekevistä, lastentarhanopettajan voidaan säännöllinen työaika määritellä siten, että viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään enintään kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Tällöin ei säännöllinen työaika saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia vii- kossa. 3. Mikäli työaika järjestetään tämän pykälän 2. kappaleen mukaisesti taik- ka päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole mää- rätty kiinteäksi, on vähintään viikkoa etukäteen laadittava työtuntijärjes- telmä, josta työntekijän työ ja vapaa-ajat käyvät ilmi. 4. Lääkäritehtävissä säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja enintään 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, ellei 2. kappa- leen mukaisesti työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. Säännölli- seen työaikaan sisältyy enintään 15 - 20 minuutin pituinen ruokatauko työn ohessa. 5. Työviikko järjestetään 5-päiväiseksi. Ellei työnantajan ja työntekijän vä- lillä muuta sovita, vapaapäivä annetaan lauantaiksi ja sunnuntaiksi. Työn- antajan ja työntekijän välillä voidaan kuitenkin sopia lakisääteisen viikoit- taisen vapaa-ajan lisäksi tulevan toisen vapaapäivän antamisesta muuna päivänä enintään kolmen viikon aikana. 6. Päivittäinen lepotauko on puoli tuntia. Mikäli työntekijä saa esteettö- mästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan. 7. Työntekijällä on oikeus 15 minuutin pituiseen virkistystaukoon töiden sallimana aikana iltapäivällä. 8. Työvuorolistaa laadittaessa tulee välttää epätarkoituksenmukaisen lyhyi- tä työvuoroja. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, el- leivät työntekijän tarpeet tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallemuu perusteltu syy tätä edellytä. Työvuorolis- tojen laadinnassa otetaan huomioon kysyntä, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttatyön luonne sekä työntekijän olosuhteet. Työvuorojen sijoittelun osalta on otettava huomioon, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava että työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenjärjestettävä niin, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijä saa tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten. 9. Liukuvaa työaikaa sovelletaan niihin työntekijöihin, joihin se toiminnan kannalta on mahdollista. Työntekijälle, joka kesäkuun 30Xxxxxxx on jatkuva. päivään mennessä Liukuman kertymä tasoittuu kaksi kertaa vuodessa 40 tuntiin. Vuorokautinen liukuma on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan enintään 3 tuntia 15 minuuttia. Xxxxxxx työaika sijoittuu päivätyössä välille klo 6 - 21. Kertyneitä saldovapaita on mahdollista pitää esimiehen kanssa sovit- taessa kerrallaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6peräkkäistä työpäivää.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanSäännöllisen työajan pituus sovitaan työsopimuksella ja järjestetään työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työaikalain piiriin kuuluvien toimihenkilöiden osalta voidaan paikallisesti sopia päivittäisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallekuitenkin niin, että työaika enintään vuoden mittaisena ajanjaksona tasoittuu sovittuun keskimäärään. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan etukäteen työajan käyttösuunni- telma ajanjaksoksi, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainkuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän tasaaminen toteutetaan enintään vuoden mittaisella ajanjaksolla. Työai- kapankkisopimuksessa voidaan sopia yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunjärjestämisestä, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun liukuvan työajan xxx- xxxxxxxxxxxx ja lasten vanhem- pien tapaamisiinkertymästä työaikalaista poiketen, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenkuitenkin niin, että samaa ansaintajaksoa kertymä voi olla enintään 120 tuntia. Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassaolevaan työaika- järjestelmään ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille kaksi viikkoa ennen muu- toksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mahdollista, viikkoa en- nen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toi- meenpanoa edeltävänä päivänä. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan määräyksestä toimihenkilön suostumuk- sin työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin, kun säännöllinen työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuoro- kaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Ylityökorvausten ja lisätyön osalta noudatetaan kaikkiin työntekijöihintyöaikalain määräyksiä. TyöntekijällePaikallisesti voidaan sopia lisä-, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta näiden töi- den arvioituun määrään perustuvalla erillisellä kiinteällä kuukausikorvauksella.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajanSäännöllisen työajan pituus sovitaan työsopimuksella ja järjestetään työaikalain mukaan. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden osalta voidaan paikallisesti sopia päi- vittäisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista, lastentarhanopettajan kuitenkin niin, että työaika enintään vuo- den mittaisena ajanjaksona tasoittuu sovittuun keskimäärään. Liukuvan työajan säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentävä tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallepidentävä liukuma-aika voi olla enintään neljä tuntia ja enimmäiskertymä enintään +/- 40 tuntia, ellei paikallisesti toi- sin sovita. Sovittaessa saldokertymiä voidaan antaa vapaana kokonaisina päivinä. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan etukäteen suunnitelma työajan tasaamises- ta vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainkuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun tasaaminen voidaan toteuttaa enintään vuoden mittaisena ajanjaksona. Paikallises- ti sovitaan työajan tasoittumisen periaatteista. Ellei paikallisesti toisin sovita, muutoksesta edellä olevan kohdan mukaiseen työaikajärjes- telmään ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mikäli mahdollista, viikkoa ennen muu- toksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltä- vänä päivänä. Vuoden 2016 kilpailukykysopimukseen perustuva vuosityöajan pidentäminen 1.1.2017 lu- kien keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopimalla luottamusmiehen kanssa. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan piden- nys toteutetaan suhteessa työsopimuksessa sovitun työajan pituuteen. Muutos voidaan to- teuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Jos vuosityöajan pidentämisestä ei ole sovittu pai- kallisesti, kokoaikaisen työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun työaikaa pidennetään lisäämällä vuorokautista työaikaa enintään kahdeksaan tuntiin ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäenviikoittaista työaikaa enintään 40 tuntiin kuitenkin niin, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijällevuosittainen työaika pidentyy enintään 24 tuntia ja niin, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6että pidentäminen kokonaisina päi- vinä toteutetaan sopimalla luottamusmiehen kanssa.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1. Toimihenkilön säännöllinen työaika toimistotyössä on enin- tään 7 tuntia 36 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikos- sa. Säännöllisen työajan pituuden osalta noudatetaan 31.10.1993 voimassa ollutta käytäntöä. Normaalityöaikaa lyhyemmästä kesätyöajasta luovutaan kuitenkin 1.6.1995 lukien. Paikalli- sesti voidaan sopia toisin säännöllisestä työajasta tai kesä- työajasta. 2. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivallejos siitä etu- käteen sovitaan, tilapäisesti pidentää enintään tunnilla. Tämä edellyttää, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kolmen viikon ajanjakson kuluessa ja etukäteen laa- ditun työtuntijärjestelmän mukaisesti edellä 1. kohdan mukai- sesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. 3. Mikäli työpaikan toiminnallisista syistä on perusteltua, voi- daan säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin 1. kohdan mukainen. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka vuosilomaoikeus kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika ta- soittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei ylitä saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työ- ajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainituksi enintään kuuden viikon ajanjaksona. Paikallisesti sovittaessa (työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeuttaliitteen Sopimus paikallisesta sopimisesta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtisivu 32, johon sisältyy mukaisilla periaatteilla) voi tasoittumisjakso olla pidempi, enintään kuitenkin kuusi kuu- kautta. 4. Toimihenkilön osallistuessa kursseille, leireille ja vastaaviin tilaisuuksiin työn tekeminen vahvistetaan etukäteen 15 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaisesti. 5. Työvuoroista laaditaan 2. tai 3. kohtaa noudatettaessa etu- käteen vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijällekolmen viikon ajalle työvuorolista, joka kesäkuun 30on saatettava toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin listan alkua. päivään mennessä Sovittaessa työvuorolista voidaan laatia lyhyemmällekin ajalle. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä ta- pahtuvan ennalta arvaamattoman painavan syyn takia. Tällai- sesta muutoksesta on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuodenpyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoit- taa toimihenkilölle kolme päivää ennen, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäiväämikäli mahdollista. 6. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa poVuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, 1/2 tunnin lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12Lepotauko voidaan paikal- lisesti sopia yhden (1) tunnin pituiseksi. lukienXxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, hän on 30.6ei le- potaukoa lueta työaikaan. 7. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivääTyöviikko järjestetään viisipäiväiseksi maanantaista perjan- taihin, ellei 2. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä emtai 3. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6kohdan työaikajärjestelyistä muuta johdu.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus 1. Säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon pituisena ajan- jaksona. 2. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivääsaa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittainSoveltamisohje: Työajaksi luettava aika määräytyy työaikalain mukaan. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolellakeskimääräisen enimmäismäärän 12 kuukauden tarkasteluajan- jaksona käytetään kalenterivuotta. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajastaKalenterivuoden sijasta voi- daan paikallisesti sopia jokin muu 12 kuukauden ajanjakso. 3. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät Vakituisilla osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajastaaikaisilla työntekijöillä voidaan teettää kussakin vuosikolmanneksessa yhtiön kaikista työtunneista enintään 10 %. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantajaVakituisia osa-aikaisia saa kuitenkin olla kussakin toimipisteessä aina vähintään kaksi kappaletta. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esimVakituisten osa-aikaisten suhteellista osuutta kaikista työtunneista tarkastellaan luottamusmiehen kanssa toimipistekohtaisesti, kah- den viikon kuluessa vuosikolmanneksen päättymisestä. 1.7. – 30.6.) jälkeenVakituis- ten osa-aikaisten osuuteen yhtiön kaikista työtunneista ei lueta mu- kaan osa-aikaeläkkeellä tai muulla lainsäädäntöön perustuvalla osa-aikajärjestelyllä työskentelevien eikä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaisten työntekijöiden työtunteja. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistävakituisten osa-aikaisten työntekijöiden tekemät työtunnit ylittävät edellä mainitut rajat, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrävakituisten osa-aikaisten työntekijöi- den tekemät työtunnit on tasattava seuraavan vuosikolmanneksen aikana vastaamaan keskimäärin edellä mainittuja tuntirajoja. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä Tässä kohdassa tarkoitetuille vakituisille osa-aikaisille työntekijöille tulee määritellä työsopimuksella täsmällinen työaika kolmen viikon tasoittumisjaksossa. Ulkopuolisten tai useammassa erässätilapäisten työntekijöiden käyttö tulee kysymyk- seen vain sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksessä on tapahtunut merkittävä käsiteltävien tavaroiden tai muun työn lisääntyminen, joiden johdosta työtehtävien suorittamisessa tarvittava työvoima ylittää tilapäisesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakituisen hen- kilökunnan käyttömahdollisuudet. Saamatta jääneistä vapaapäivistä Ulkopuolisen tai tilapäisen työ- voiman käyttö ei makseta rahakorvaustatule kysymykseen yrityksessä esiintyvissä sään- nönmukaisissa kuormitusvaihteluissa. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamattaTämän kohdan määräykset eivät koske toimipisteitä, työntekijällä joissa ei ole oikeutta rahakorvaukseentoimintaa edes yhden täysaikaisen työntekijän työaikaa vastaavaa tuntimäärää.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan1 Toimihenkilöön, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan joka toimii pääasiassa toimistotehtävissä, sovelletaan hänen olles- saan sanotuissa tehtävissä toimivallevoimassa olevaa työaikalakia. 2 Kaikkiin muihin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin noudate- taan vapaamuotoista työaikaa, jonka vuosilomaoikeus pituus voi päivittäin ja viikoittain vaihdella. Ohjeellisena viikkotyöaikana pidetään 40 tuntia viikossa. Työaikaa koskevaa kirjanpitoa ei ylitä työehtosopimuksen pidetä. Myöskään päivittäistä työn alkamista tai päättymistä ei mah- dollisesti erikseen sovittua toimistoaikaa lukuun ottamatta määritellä. Työpäivän aikana toimihenkilö voi hoitaa myös omia asioitaan. 3 Mikäli toimihenkilö kuitenkin toteaa, että vapaamuotoisen työajan ohjeellinen 40 tunnin viikkotyöaika ei keskimäärin riitä työtehtävien hoitamiseen, tulee hänen kirjata toteutunut työaikansa. Aloittaessaan työaikakirjanpidon tulee toimihenki- lön aloittaa se kalenteriviikon alusta ja ilmoittaa asiasta esimiehelleen viimeistään työaikakirjanpidon aloittamista edeltävän viikon perjantaihin mennessä. Tarvitta- essa esimies antaa ohjeet, miten työaikakirjanpito tulee tehdä. 4 Työaikakirjanpidossa toteutuneeksi työajaksi lasketaan aika, jonka aikana toimi- henkilö tosiasiallisesti tekee toimensa edellyttämiä tehtäviä. Työajaksi ei siten lueta esim. asunnolta muualla olevaan työkohteeseen tai työkohteesta asuntoon kuluvaa matka-aikaa, ruokailuun, henkilökohtaisten asioiden hoitoon tai koulutukseen käytettyä aikaa. Toteutunut työaika todetaan esimiehen kanssa yhteisesti viikoittain. Myös työajan kirjaamisen päättyminen todetaan yhdessä esimiehen kanssa. Soveltamisohjeita: Työaikakirjanpidossa lyhin kirjattava erillinen jakso on 10 minuuttia, jonka jälkeen kertyvä työaika kirjataan käytännössä toteutuneen mukaan. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei yleensä katsota työajaksi. Poikkeuksen muodostaa ainoastaan työpäivän aikana työkohteesta toiseen tapahtuva siir- tyminen sekä autolla liikkuvan toimihenkilön muuhun työmatkaan sisältyvä ajoaika, jos se ylittää kaksi tuntia vuorokaudessa. Edustustehtävät katsotaan työajaksi vain, kun ne perustuvat esimiehen määrä- ykseen tai välittömästi liittyvät tietyn työtehtävän hoitamiseen. Jos työpäivään sisältyy koulutusta tai koulutukseen liittyvää matkustamista, ei kyseistä päivää oteta huomioon 5. kohdan mukaista vuosilomaoikeuttaviikkotyöaikaa lasket- taessa 5 Mikäli toteutunut viikkotyöaika ei kahden viikon aikana tasoitu keskimäärin 40 tuntiin viikossa, korvataan kertynyt ylitys maksamalla ylityksen kymmeneltä ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Yrityskohtaisesti voidaan edellä mainitusta tasoittumisjaksosta sopia toisin. Korotettua palkkaa laskettaessa lasketaan peruspalkka jakamalla toimihenkilön kuukausipalkka luvulla 160. Soveltamisohjeita: Kahden viikon tasoittumisjakson tavoitteena on tukea suunnitelmallisuutta metsäalan toimihenkilön työn järjestämisessä. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tasoittumisjaksokäytännön tulee edistää myös toimihenkilön mahdollisuuksia tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn eikä se saa perusteetta johtaa toimihenkilön epätasaiseen työkuormitukseen ja työajan pitkäaikaiseen ylitykseen. Jos määrättyä päivää ei oteta huomioon toteutunutta työaikaa laskettaessa, vähennetään kyseistä päivää vastaava tuntimäärä myös vertailuperusteena olevista tunneista. 6 Todettu työajan ylitys voidaan korvata myös antamalla vapaa-aikaa, jos toimihen- kilö ja hänen esimiehensä ovat korvausmuodosta ja siihen liittyvistä yksityiskoh- dista yksimielisiä. Xxxxxxx se toimihenkilön työn kausiluontoisuudesta johtuen on perusteltua, voidaan työsopimuksessa sopia työajan ylityksen korvaamisesta ensisijaisesti vapaa-ajalla. Työajan seurannan ylityön korvausmuodoista voidaan sopia paikallisesti. Ylitystä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen 5. kohdan mukaisia periaatteita korotetun palkan laskennasta. 7 Toimihenkilölle annetaan vuosiloman ja sen ulkopuolella olevien sunnuntaipäivien lisäksi toinen vapaapäivä viikkoa kohti. Toinen viikoittainen vapaapäivä on annet- tava viikkolepopäivään liittyvänä. Mikäli vapaapäivä sijoitetaan joksikin muuksi viikonpäiväksi, tulee siitä ilmoittaa toimihenkilölle ainakin viikkoa aikaisemmin. 8 Edellisen lisäksi ovat vapaapäiviä uudenvuodenpäiväviikon lauantai, pääsiäislau- antai, vapunpäiväviikon lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai. Kuitenkin niinä vuosina, kun loppiainen osuu lauantaille tai sunnuntaille, ovat vapaapäiviä uudenvuodenpäiväviikon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsiäislau- antai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai. Soveltamisohje: Työajan pidentäminen voidaan toteuttaa myös paikallisesti toisin sopien 27.5.2016 päivätyn allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdan 5-kappa- leen mukaisesti. Ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohtitoimihenkilölle palkkaetuja vähentämättä vapaapäiväksi oma vihkiäispäivä, johon sisältyy 50- ja 60-vuotispäivä, perheenjäse- nen kuolinpäivä sekä perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaispäivä. 9 Milloin toimihenkilö työnantajan aloitteesta omalla suostumuksellaan tekee työtä ilmoitettuna vapaapäivänään, maksetaan siitä korvauksena 50 %:lla korotettu palk- ka. Mikäli tällaista työtä joudutaan tekemään sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä, on vastaava korotus 150 %. Tässä kohdassa mainittuja päiviä ei oteta huomioon 5. kohdan mukaista viikkotyöaikaa laskettaessa. Soveltamisohje: Toimihenkilön ja hänen esimiehensä tulee etukäteen sopia niistä tehtävistä, jotka toimihenkilö poikkeuksellisesti hoitaa myös vapaa- aikanaan. Tämä ennalta sopimisen vaatimus ei saa kuitenkaan estää tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista. 10 Työaikalain 19 §:n mukaan ylityön enimmäismäärä on 138 tuntia neljän kuukau- den ajanjaksossa, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia yhdestä kalenterivuoden pituisesta tarkasteluajanjaksosta. 11 Tehtaiden puutavaran vastaanottotehtävissä toimivien toimihenkilöiden työaika määräytyy voimassa olevan työaikalain mukaan tai lain sallimissa puitteissa pai- kallisesti sopien. Samoin paikallisesti tulee sopia vuorolisistä ym. työn erityispiir- teet huomioon ottavista työsuhteen ehdoista. 12 Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 kalenteriviikon ajanjakson aikana. 13 Työtuntijärjestelmän pysyväksi tarkoitetusta muutoksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 14 työssäolo- vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetus- ta muutoksesta vähintään kolmea vuorokautta ennen, ellei kysymys ole hätä- tai vuosilomapäivääsiihen verrattavasta työstä. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. TyöntekijälleTilapäiseksi työtuntijärjestelmän muutokseksi katsotaan muutos, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6kerrallaan kestää enintään kuusi viikkoa.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää1. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin Säännöllinen työaika on enintään viisi vuosittain8 tuntia päivässä ja enintään 40 tuntia vii- kossa. 2. Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmima kilpailukykysopimus 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäämiseksi: Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla an- siotasoa muuttamatta. Työajan suunnittelu päiväkodeissalisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä. Osa-aikaisen työntekijän vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä laske- taan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa sovitun säännöllisen työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyk- sen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalente- rivuotena 12 kuukauteen. Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien, yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioiden. Työajan pidennys voidaan toteuttaa myös siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnan- tajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirretään järjes- tettäväksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi. Mikäli työajanpidennystavasta ei sovita paikallisesti, toteutetaan pidennys alla mainitulla tavoilla: Edellä tarkoitetun työntekijän Täyttä viikkotyöaikaa tekevien työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta pidennys toteutetaan käyttämällä työajan lyhennysvapaiden kertymisessä 1.1.2017 voimaan tullutta uutta taulukkoa (ks. työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja) 37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteutetaan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa. Alle 38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluunviikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään sovittuun työai- kaan suhteutetulla vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiinettä työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi. Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajankoh- dan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehtosopimuk- sen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoitettavan työ- ajan pidennyksen kesto on vähintään 6 tuntia, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolellaellei paikallisesti toisin sovita. 3. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikallaSäännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan jos siitä etukäteen sovitaan, ti- lapäisesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihinviik- kotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1 kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. TyöntekijälleTällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, joka kesäkuun 30jona pidennettyä työ- aikaa ensi kerran sovelletaan. 4. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei perusteltua aihetta muu- hun menettelyyn ole, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisesti. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa es- teettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan. 5. Työntekijälle annetaan työaikana sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta ja siinä keskeytystä aihe- uttamatta käy päinsä, kaksi kymmenen minuutin virkistystaukoa. 6. Työviikko alkaa maanantaina. 7. Pääsiäislauantai, helatorstai sekä juhannus ja jouluaatto samoin kuin uuden- vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivääloppiaisen, vapun ja itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muuta johdu. 8. Jos työntekijä taas Työajan lyhentämispöytäkirja on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleensä vapaa annetaan ansaintajakson (esim. 1.7. – 30.6työehtosopimuksen liitteenä.) jälkeen. Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.