Huolto- ja kunnossapitoalan TYÖEHTOSOPIMUS

Työntekijöiden palkkoja, palkkataulukoita, urakoita jäljellä olevan työmäärän osalta ja euro- määräisiä lisiä korotetaan 1,7 %:lla 1.6.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien.

Vuosi 2019

Työntekijöiden palkkoja, palkkataulukoita, urakoita jäljellä olevan työmäärän osalta ja euro- määräisiä lisiä korotetaan 1,7 %:lla 1.3.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien.

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat korvaukset

Korotetaan pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa korvausta 3,4 %:lla 1.6.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

4 Rakenteelliset muutokset (voimaan 1.6.2018)

4.1 Lomauttaminen

Poistetaan pöytäkirjamerkintä määräyksestä ”5.2 § Lomauttaminen”.

Muutetaan määräyksen ”5.2 § Lomauttaminen” toinen kappale kuulumaan seuraavasti:

”Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomautuksen toimeenpanoa alkamaan tiettynä kalenteripäivänä, tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä kirjallisesti viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä.”

4.2 Suorituspalkkaustyö (Urakka)

Muutetaan määräyksen ”7.5 § Suorituspalkkaustyö (Urakka)” neljäs kappale kuulumaan seuraavasti:

”Sopimuksesta tulee käydä ilmi työhön sisältyvät osapuolten velvollisuudet samoin kuin työryhmälle on annettava riittävät tiedot suorituspalkan muodostumisesta ja siihen vaikuttavis- ta tekijöistä. Jokaista urakkaa on käsiteltävä erillisenä ja sille voidaan kirjata vain kyseistä urakkaa tekevien työntekijöiden urakkatunteja.”

Lisätään määräyksen ”7.5 § Suorituspalkkaustyö (Urakka)” viidennen kappaleen jälkeen seuraava uusi kappale:

Hintaan ei saa sisällyttää:

x. xxxxxxxxxxxxxxx

x. xxxxxxxxxxx, ateriakorvauksia ja matkakuluja

c. yli- ja sunnuntaityölisiä sekä muita henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi maksettavia lisiä

d. työnantajan määräyksestä tapahtuva tarvikkeiden kuljettaminen työkohteen ulko- puolella

4.3 Ammattitutkintolisä

Muutetaan määräyksen ”7.6.1 § Ammattitutkintolisä” ensimmäinen kappale kuulumaan seu- raavasti:

”Työntekijälle, joka on suorittanut opetushallituksen hyväksymän ammattitutkintolain mukai- sen oman alansa ammattitutkinnon ja toimii tutkintoaan vastaavissa tehtävissä tai hänelle on aiemmin maksettu erillistä ammattitutkintolisää, maksetaan ammattitutkinto- tai erikoisammat- titutkintolisä.”

4.4 Liite 4 Tuntipalkkaliite

Muutetaan liitteen 4 ”Tuntipalkkaliite” kohdan 8. 10 § toinen kappale kuulumaan seuraavasti: ”Palkanlaskenta-aika on pääsääntöisesti 5 työpäivää mutta enintään 10 työpäivää.”

Tarkastettu

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx

Sähköalojen ammattiliitto ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA ‌

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sähkötoimialalla toimivien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden työsuhteissa, jotka työs- kentelevät erilaisissa kiinteistöjen ja teollisuuden ylläpito-, huolto-, kunnossapito- ja niihin liittyvissä projektitehtävissä.

2. Sellaisessa muussa yrityksessä, jonka organisaatiossa toimii tämän sopimuksen mukaista toimintaa harjoittava sähkötoimialan yksikkö, kyseisessä yksikössä sovelletaan tämän so- pimuksen määräyksiä.

3. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan myös tähän sopimukseen yhtyneen liiton jäseniin ja muihin rinnastettavaa työtä tekeviin sellaisessa palveluyrityksessä, jonka työntekijät työs- kentelevät erilaisissa kiinteistöjen ja teollisuuden ylläpito-, huolto- kunnossapito- ja niihin liittyvissä projektitehtävissä.

2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN ‌

Liitteenä olevat sopimukset ja sitovat asiakirjat ovat tämän työehtosopimuksen osia. Liite 1 Allekirjoituspöytäkirja (sivu 3)

Liite 2 Yleissopimus (sivu 46)

Liite 3 Majoitustaso (sivu 65)

Liite 4 Tuntipalkkaliite (sivu 66)

3 § TYÖRAUHAVELVOITE ‌

1. Tämä työehtosopimus sitoo 1 §:ssä mainittuja työnantajajärjestöjä ja kyseisessä pykäläs- sä mainituin rajoituksin niiden jäsenyrityksiä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Tämä työehtosopimus sitoo myös allekirjoittaneita työntekijäjärjestöjä ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Tämän sopimuksen voimassa ollessa ei saa toimeenpanna työehtosopimuksen määräyk- siin kohdistuvia työehtosopimuslain tarkoittamia työtaistelutoimenpiteitä.

3. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoi- menpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia välittömästi ryhtymään kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin uhkaavan työtaistelun estämiseksi tai rikkoutuneen työrau- han palauttamiseksi.

Samoin liitot ovat velvollisia ryhtymään heti työehtosopimusrikkomuksesta tai alkavasta rikkomisesta tiedon saatuaan kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin rikkomisen estämiseksi tai lopettamiseksi.

4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN ‌

Tähän työehtosopimukseen sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä on mahdollista sopia paikallisesti asioista, joista työehtosopimukseen on otettu erillinen maininta ja viitattu tä- hän paikallisen sopimisen pykälään (4 §).

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työn- antajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloit- teellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että hen- kilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osa- puolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuu- den, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytyk- set myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjes- telmän mukaisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asian- omaisen työntekijän tai työryhmän kesken.

Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Yksittäisen työntekijän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa luottamus- miehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa. Luottamusmiehen tekemä sopimus ei myöskään voi olla ristiriidassa pääluottamusmiehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa.

Muu kuin pääluottamusmiehen kanssa tehty sopimus on työnantajan annettava tiedoksi pääluottamusmiehelle.

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti, mikäli toinen sopijaosapuoli sitä pyytää tai työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevassa määräyksessä edellytetään kirjallis- ta sopimista. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on muutoin lakannut.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.

Toistaiseksi voimassa oleva paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Määräajaksi solmittu paikallinen sopimus voidaan työehtosopimuksen voimassaolon pää- tyttyä irtisanoa kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

5 § TYÖSUHDE ‌

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työhönoton yhteydessä on osapuolten laadittava kahtena kappaleena kirjallinen työsopi- mus, josta selviävät työsopimuslaissa tarkoitetut työsuhteen ehdot ja muut työsopimuslain selvitettäväksi määräämät tiedot, jollei niitä anneta erikseen kirjallisesti, kuten:

• henkilötiedot (työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka)

• pääasialliset tehtävät

• työsopimuksen kesto:

a) toistaiseksi voimassa oleva (nk. vakituinen)

b) määrätyksi kalenteriajaksi tai määrättyä työmaata varten (nk. tilapäinen) määrä- aikaisuuden kesto ja peruste

• koeaika*

• noudatettava työehtosopimus

• työhönottopaikka

• työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvi- tys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa

• työnteon alkamisajankohta

• palkan ja muun vastikkeen määräytymisperusteet (palkka, palkkaryhmä)

• palkanmaksukausi

• säännöllinen työaika

• vuosiloman määräytyminen

• irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste

* Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään kahdeksan (8) kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsopimuksissa enintään neljä (4) kuukautta ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Kahdeksan kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsopimuksissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa työntekijästä johtuvasta syystä.

Työhön otettaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu- tetun nimet sekä tarvittavat yhteystiedot.

1. Työsuhdeturva ‌

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät me- nettelytavat määräytyvät työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.

2. Lomauttaminen ‌

Jos työntekijälle ei ole osoittaa mitään työtä ja keskeytys on vähintään viikon ja enintään 90 päivän mittainen, hänet voidaan lomauttaa yhteistoimintalain 8 luvun mukaisten neu- vottelujen jälkeen, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemi- sestä, ellei muuta ole sovittu. Työnantajalla on lomautusilmoitusajalta (14 vrk) palkanmak- suvelvollisuus.

Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomautuksen toimeenpa- noa alkamaan tiettynä kalenteripäivänä tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusai- kaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä kirjallisesti viimeistään työn päättymis- päivää edeltävänä työpäivänä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lo- mautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ja ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

Mikäli lomautettuna oleva työntekijä kutsutaan ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutuk- seen ja hän suostuu siihen tulemaan, lomautuksen jatkuessa koulutuksen jälkeen ei lo- mautuspäiviä lasketa uudelleen vuosilomalain 7§ 2 momentin 7 kohdan mukaisiksi (30 lomautuspäivää) työssäolopäivien veroisiksi päiviksi.

Työnantajalla on velvollisuus tarjota lomautetulle työntekijälle työtä myös hänen työssä- käyntialueensa ulkopuolelta. Tämä työhönottopaikka muuttuu työn tekemisen ajaksi työn- tekijän uudeksi työhönottopaikaksi ja työntekijällä on oikeus palata omaan työhönottopaik- kaansa, kun siellä tarvitaan työvoimaa. Työntekijällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta vas- taanottaa työtä oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelta.

Ei koske niitä työntekijöitä jotka työsopimuksensa mukaisesti ovat ns. komennustyönteki- jöitä tai ovat työskennelleet viimeisen vuoden aikana yli puolet työajastaan komennustöis- sä.

3. Irtisanominen ‌

Työnantajan irtisanoessa

Noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika alle 1 vuosi 14 vuorokautta

1 vuosi, mutta alle 3 vuotta 1 kk

3 vuotta, mutta alle 5 vuotta 2 kk

5 vuotta, mutta alle 10 vuotta 3 kk

10 vuotta tai enemmän 4 kk

Työntekijän irtisanoessa 14 vuorokautta Työntekijän muutosturva

Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaaseen työllistymisohjelman tekemiseen, oma- aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensi- joitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen.

Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

a. enintään 5 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään 4 vuotta

b. enintään 10 päivää, jos työsuhde on kestänyt yli 4, mutta enintään 8 vuotta

c. enintään 20 päivää, jos työsuhde on kestänyt yli 8 vuotta

Irtisanomisajan palkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja vahingonkorvausten määrän laskemisessa perusteena käytetään vuosilomakeskituntiansiota. Korvaus makse- taan palkanmaksukausittain.

4. Vähentämisjärjestys ‌

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

5. Työntekijän takaisin ottaminen ‌

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisa- nomis- tai päättymistilanteessa kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimen- piteet työntekijän uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

Takaisinottovelvollisuus rajoittuu niihin työkohteisiin, joissa työntekijä voi paikkakunnalla tavanomaisesti työmatkat huomioon ottaen päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnos- taan käsin (työvoimatoimiston työssäkäyntialue). Ei koske niitä työntekijöitä jotka työso- pimuksensa mukaisesti ovat ns. komennustyöntekijöitä tai ovat työskennelleet viimeisen vuoden aikana yli puolet työajastaan komennustöissä.

6. Työhönottopaikat ‌

Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysy- väisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.

7. Varsinainen työn tekemispaikka ‌

Työntekijän varsinaisena työn tekemispaikkana tai työhönottopaikkana voi toimia palvelu- jen kohteena oleva teollisuuslaitos, kiinteistö tai kiinteistöt, joissa yrityksellä on pitkäkes- toinen sopimus ja työntekijä työskentelee, lukuun ottamatta lyhyehköjä komennuksia muualla.

8. Varsinaisen työn tekemispaikan siirto ‌

Työntekijä voidaan, hänen kanssaan erikseen sopien, siirtää pysyväisluontoisesti toiseen varsinaiseen työn tekemispaikkaan. Työnantajan on käynnistettävä neuvottelut työn te- kemispaikan siirrosta mahdollisimman ajoissa. Siirrosta tehdään työnantajan edustajan ja työntekijän allekirjoittama kirjallinen sopimus, jossa on mainittu:

• työhönottopaikka

• entinen työn tekemispaikka

• uusi työn tekemispaikka

• siirron syy

• siirron päivämäärä

• muut mahdolliset asiaan liittyvät seikat

Mikäli siirrosta ei päästä yksimielisyyteen, työn tekemispaikka muuttuu varsinaiseksi työn tekemispaikaksi kuitenkin viimeistään 4 kuukauden kuluttua siirron tapahtumisesta. Mikäli yrityksen sopimus tilaajaan päättyy, siirto voidaan toteuttaa sopimuksen päättymishetkel- lä.

Työntekijää ei saa kuitenkaan siirtää työhönottopaikan normaalin työssäkäyntialueen ul- kopuolelle siitä hänen kanssaan sopimatta.

6 § TYÖAIKA ‌

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koske- via ehtoja.

Työviikko ja työvuorokausi ‌

Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa päivätyössä säännöllisen työvuoron alkaessa ja vuorotyössä aamuvuoron alkaessa, ellei paikallisesti toisin sovita.

1. Säännöllinen työaika ‌

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

1 A Työajan pidentäminen (voimaan 1.1.2017)

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muutta- matta. Osa-aikaisissa työsuhteissa työajan pidentäminen suhteutetaan työaikaan. Vain osan vuotta työskentelevän työntekijän osalta työaikaa pidennetään suhteessa työsuhteen kestoon.

Osapuolet toteavat, että työajanpidennyksen osalta työaika järjestetään jäljempänä kuva- tulla tavalla keskimääräiseksi siten, että työaika tasoittuu 52 viikon aikana enintään 40 viikkotuntiin eikä työehtosopimus muodosta tälle estettä. Työajan pidentämisen toteutta- minen ei edellytä työajan tasoittumisjärjestelmää.

1 A 1 Työajan pidentäminen paikallisesti sopimalla

Työajan pidentämisen toteutuksesta sovitaan paikallisesti. Paikallisella sopimuksella työ- aikaa pidennetään työpaikan työn ja työaikamuotojen kannalta tarkoituksenmukaisella ta- valla. Luottamusmies sopii työnantajan kanssa marraskuun loppuun mennessä siitä, millä tavoin työntekijöiden vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamat- ta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu toistaiseksi, ellei sopijaosapuoli viimeistään syyskuun loppuun mennessä kirjallisesti irti- sano sopimusta päättymään kuluvan vuoden loppuessa. Samalla sovitaan ilmoitusajoista.

Työaikaa voidaan sopimalla pidentää esimerkiksi hyödyntämällä työajan lyhentämisvapai- ta, arkipyhiä, arkilauantaipäiviä, vuosiloman ylittäviä lisävapaita ja muita vastaavia. Lisäksi työaikaa voidaan pidentää jatkamalla vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään neljällä tunnilla vuorokaudessa, muuttamalla aloittamis- ja lopettamistyötä säännölliseksi työajak- si, siirtämällä työaikana tapahtuvaa koulutusta vapaa-ajalle, huomioimalla työajan lisäämi- nen liukuvan työajan järjestelmässä tai työaikapankissa taikka muilla konkreettisilla tavoil- la.

1 A 2 Työajan pidentäminen muutoin kuin sopimalla

Ellei edellä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ole sovittu työajan pidentämisestä, voidaan työajan pidennys toteuttaa seuraavasti:

Vuosittaista työaikaa pidennetään tekemällä 8 tuntia työtä yhtenä arkilauantaina. Loppu- osa 16 tuntia toteutetaan lisäämällä vuorokautista työaikaa kerrallaan vähintään 30 mi- nuutilla. Vuorokautinen työaika voi olla tällöin enintään 12 tuntia. Työaikaa voidaan lisätä enintään kahdeksan tuntia neljän kuukauden jaksossa. Työnantajan on ilmoitettava pi- dennetyn työajan ajankohdasta ja sijoittamisesta neljätoista päivää aikaisemmin.

Ansiotaso

Työajan pidentäminen toteutetaan vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Tämä toteutetaan tuntipalkkatyössä vähentämällä lomarahasta 24 tunnin henkilökohtainen aikapalkka. Jos tämä ei ole mahdollista, vastaava määrä peritään henkilön lopputilistä tai vuoden viimei- sestä palkasta.

Kuukausipalkkaisille ei työajan pidennystuntien osalta makseta erillisiä lisiä eikä paikalli- sesti sovittuja lisiä.

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että edellä mainitut työajan pidentämistunnit ovat työvuo- roluettelon mukaisia säännöllisiä työtunteja eikä niiltä makseta työehtosopimuksessa tar- koitettua korotettua palkkaa. Ellei pidentämistunteja teetetä työntekijällä, ei puuttuvia tun- teja vastaavaa vähennystä lomarahoista tehdä.

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työajan pidentäminen toteutuu edellä sovituin tavoin ansiotason muuttumatta eivätkä työehtosopimuksen määräykset muodosta tälle estettä.‌

2. Työajan säännönmukainen sijoitus, vapaapäivät

Työ alkaa päivätyössä yleensä aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeistään klo 18.00. Työajan sijoitus voidaan sopia muiden työmaalla työskentelevien ammattiryhmien työajan mukaiseksi.

Mikäli työntekijän ei ole ennen työn aloittamista välttämätöntä käydä työhönottopaikassa, alkaa ja loppuu vuorokautinen työaika työn tekemispaikalla. Tarveaineiden ja työkalujen haku sekä palautus samoin kuin työstä mahdollisesti johtuvat selvittelyt suoritetaan työai- kana.

Noudatettaessa tämän kohdan tarkoittamaa viikoittaista työaikaa, työntekijällä tulee olla sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä, joka on lauantai, ellei laadittu työtuntijärjestelmä muuta määrää. Paikallisesti voidaan 4 §:n mukaisesti sopia muunlaisestakin vapaapäi- vien sijoittelusta.

Arkipyhäviikolla lauantaipäivät sekä joulu- ja juhannusaatot ovat vapaapäiviä, ellei työtun- tijärjestelmä toisin määrää.

Vuorotyö on työtä, joka on järjestetty kahteen tai useampaan työvuoroon. Varsinaisesta vuorotyöstä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorolisää seuraavasti:

	1.6.2018 €/h	1.3.2019 €/h
iltavuorolisä vuorotyössä klo 14 - 22	1,23	1,25
yövuorolisä vuorotyössä klo 22 - 06	2,28	2,32

Iltatyö on työ, jota tehdään yrityksessä käytössä olevasta työajasta poikkeavana työaika- na klo 18.00 - 22.00. Yötyötä on työ, joka tehdään klo 22.00 – 06.00.

1.6.2018 €/h

1.3.2019 €/h

Iltatyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 18 – 22

1,22

1,24

Yötyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 22 – 06

2,28

2,32

3. Työajan järjestäminen ‌

Työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi siten, että työaika tasoittuu enintään 12 viikon aikana 40 tuntiin viikossa. Vuorokautinen työaika on tällöin enintään 10 tuntia ja viikoittai- nen enintään 50 tuntia.

Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Paikallisesti voidaan 4 §:n mukaisesti sopia keskimääräisestä työajasta, vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituudesta sekä työajan tasoittumisjakson pituudesta.

Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähin- tään neljäksi viikoksi. Työvuoroluettelosta tulee käydä ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja lopettamisajat, päivittäisten lepoaikojen ajankohdat, vapaapäivät sekä viikkolepo.

Laaditusta työvuoroluettelosta on ilmoitettava ja sen mahdollisista muutoksista sovittava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin vähintään 2 viikkoa etukäteen, ellei paikallisesti toisin sovita.

Mikäli muutetun työvuoron ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää vähemmän kuin viisi työvuoroa, työntekijälle on maksettava ensimmäiseen viiteen vuoroon sijoittuvilta aiem- masta työajasta poikkeavilta tunneilta lisää.

1.6.2018 €/h	1.3.2019 €/h
2,29	2,33

Arkipyhät samoin kuin joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai lyhentävät viikoittais- ta työaikaa vastaavasti. Jos työntekijällä on työvuoroluettelon mukaan työvuoro em. päi- vinä, on hänelle annettava työaikaa vastaava arkipyhävapaa tasoittumisjakson aikana. Työajan tasoittumispäivät eivät voi sijoittua edellä lueteltuihin päiviin, vuosilomapäiviin ei- kä työajan lyhennyspäiviin.

Ellei kirjallista työvuoroluetteloa ole tehty, ovat yli 8 tunnin päivittäiset työajan tunnit ylityö- tä ja yli 40 tuntia viikossa ylittävät tunnit viikoittaista ylityötä (huom. tulkinta kohdassa 8).

Jos työntekijän työsuhde päättyy tai työntekijä lomautetaan niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymistä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta, jotka ylittävät työtuntijärjestelmän mukaisen työajan, ylityökorvaus tämän työehtosopimuksen ylityö- määräysten mukaisesti.

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työ- aika kahdeksan tuntia, ellei laadittu työtuntijärjestelmä toisin määrää.

Pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, elleivät erityiset syyt muu- ta vaadi.

4. Varallaolo ‌

Varallaololla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä on sopimuksen nojalla velvollinen olemaan jäljempänä selostetulla tavalla tavoitettavissa niin, että hänet tarvittaessa voi- daan kutsua töihin.

Työnantaja vastaa yhteydenpitovälineistä, ellei toisin ole sovittu. Työnantaja ja työntekijä sopivat varallaolosta ja siitä maksettavan korvauksen määrästä kirjallisesti.

Varalla olevalla työntekijällä on oikeus valita olinpaikkansa siten, että hän on työhön kut- sun saatuaan, sovitun ajan kuluessa lähtövalmis työhön.

Varallaoloaikana tehtyyn työhön sovelletaan tämän työehtosopimuksen 6 §:n 15 kohdan hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä. Työaika alkaa työntekijän lähtiessä työhön oleskelupaikastaan ja päättyy hänen takaisin palattuaan.

Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

Varallaolosta tehty sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kuuden viikon irtisanomisaikaa.

5. Tauot ‌

Kuutta tuntia pidemmän työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko, jo- ta ei lueta työajaksi. Yksivuoroisessa päivätyössä ruokailutauko on sijoitettava klo 11.00 -

13.00 väliseksi ajaksi. Paikallisesti voidaan sopia puolen tunnin ruokatauosta.

Työntekijällä on oikeus pitää 8 tunnin työaikana työvuoron ensimmäisellä ja toisella puo- liskolla yksi 12 minuutin pituinen virkistystauko. Ne luetaan työajaksi.

Suoritettaessa yli-, ilta- ja yötyötä on työntekijälle annettava joka kahden tunnin kuluttua 12 minuutin pituinen lepotauko ruokailua tai virkistystä varten. Mikäli yli tunnin kestävä yli- työ alkaa välittömästi tavallisen työajan päätyttyä, on työntekijällä oikeus pitää 12 minuu- tin tauko jo ennen ylityön aloittamista. Edellä mainitut tauot luetaan työajaksi.

6. Ylityöt ‌

Vuorokautista ja viikoittaista ylityötä ovat laaditun työvuoroluettelon ylittävät työtunnit, jot- ka korvataan kuten tämä työehtosopimus määrää.

Mikäli säännöllisen työajan lyhennys riippuu työnantajasta, maksetaan ylityöstä - jota teh- dään lyhentyneestä työpäivästä huolimatta - ylityölisä säännöllisen työajan päätyttyä, ku- ten muistakin ylityötunneista.

Matkustaminen yrityksessä käytössä olevana työaikana rinnastetaan työaikaan vuoro- kautista ja viikoittaista työaikaa laskettaessa. Matkustusaikaa ei kuitenkaan lueta varsi- naiseksi työajaksi.

Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan lähettämänä ammattiinsa liittyvään koulutukseen, katsotaan tähän säännöllisenä työaikana käytetty aika työaikaan rinnastettavaksi ajaksi viikoittaista ylityötä laskettaessa.

Työntekijän säännöllisenä työaikana työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen käyttämä aika rinnastetaan työaikaan ylityötä ja viikkolepokorvausta laskettaessa.

Työntekijän ja työnantajan sopiessa myös työajan ulkopuolella luottamusmiehen tai työ- suojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen käyttämä aika rinnastetaan työaikaan ylityötä ja viikkolepokorvausta laskettaessa.

Yli-, sunnuntai-, odottamattoman- tai hälytystyön työpalkan laskentaperusteena käytettä- vä tuntipalkka saadaan jakamalla henkilökohtainen aikapalkka 168:lla.

7. Vuorokautinen ylityö ‌

Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 6 § 1 kohdassa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan tai laaditun työtuntijärjestelmän lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus kahdelta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

8. Viikoittainen ylityö ‌

Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen 6 § 1 kohdan mu- kaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen tai laaditun työtuntijärjestelmän määrittämän viikkotyöajan. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suu- ruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskitunti- ansiosta.

Itsenäisyyspäivän, joulun, uudenvuodenpäivän, loppiaisen, pääsiäisen, vapunpäivän ja helatorstain jälkeisenä lauantaina ja sunnuntaina kuten myös pääsiäislauantaina, ensim- mäisenä pääsiäispäivänä, juhannusaattona ja juhannuspäivinä tehtävästä työstä makse- taan palkkaa kuten viikoittaisesta ylityöstä.

Tulkinta:

Edellä mainittuina viikonloppuina (la - su) tehty viikkoylityö korvataan siten, että 8 ensim- mäistä tuntia on 50 % ja seuraavat 100 % keskituntiansiosta.

Tätä kohtaa ei sovelleta, kun työaika on järjestetty laaditun työtuntijärjestelmän mukaan keskimääräiseksi.

Mikäli työntekijällä vuosiloman, sairauden, taloudellisen tai tuotannollisista syistä tapahtu- neen lomautuksen, työnantajan määräyksestä tehdyn matkan tai reservin harjoituksen ta- kia ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä, maksetaan tehdyistä työtunneis- ta ylityölisää siten kuin viikoittaisesta ylityöstä.

9. Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan työpalkan ja mahdol- listen ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

10. Viikkolepo ‌

Mikäli työntekijälle ei työviikon aikana ole ollut mahdollista antaa työaikalain edellyttämää yhtäjaksoista 35 tunnin viikoittaista vapaa-aikaa (viikkolepo), korvataan sen aikana tehty työ maksamalla ko. tunneilta keskituntiansion mukainen korvaus tai antamalla vastaava määrä palkallista vapaata kuukauden kuluessa työn suorittamisesta.

11. Poikkeavasta työajasta maksettava korvaus ‌

	1.6.2018 €/h	1.3.2019 €/h
Iltavuorolisä, vuorotyössä klo 14 - 22	1,23	1,25
Yövuorolisä, vuorotyössä klo 22 - 06	2,28	2,32
Iltatyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 18 – 22	1,23	1,25
Yötyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 22 – 06	2,28	2,32

12. Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka ‌

Työntekijän palkkaa ei vähennä seuraavat arkipyhät: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pit- käperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, ensimmäinen ja toinen joulupäivä sekä juhannusaatto.

Mikäli työntekijä on mainittuna arkipyhänä työssä, maksetaan hänelle palkka samojen pe- rusteiden mukaan kuin sunnuntaityöltä.‌

13. Ylitöiden enimmäismäärät

Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenteri- vuotta. Tätä määräystä sovelletaan vain tähän työehtosopimukseen sidotuissa järjestäyty- neissä yrityksissä.

14. Odottamattomat työt ‌

Xxxxxxx työntekijälle hänen työvuoronsa aikana ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikalta vä- lillä poistuttuaan palata työhön, maksetaan hänelle valmistautumis- ja peseytymiskorvauk- sena työntekijän keskituntiansion mukainen palkka yhdeltä tunnilta. Varsinaiselta työajalta maksetaan palkka lain ja tämän työehtosopimuksen mukaan.

Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka.

15. Hälytysluontoinen työ ‌

Mikäli työntekijä kutsutaan takaisin työhön hänen jo työmaalta poistuttuaan, maksetaan hänelle valmistautumis- ja peseytymiskorvauksena kahden tunnin keskituntiansion mukai- nen palkka.

Varsinaiselta työajalta maksetaan 100 %:n lisä (sisältää ylityölisän) kuitenkin enintään sii- hen asti, kunnes yrityksessä käytännössä oleva työaika seuraavana aamuna alkaa. Mikäli työ suoritetaan sunnuntaina tai muuna lepopäivänä, jatkuu em. 100 %:n lisä koko työn ajan päättyen kuitenkin kuten edellä on sanottu.

Em. palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tämän työehtosopimuksen kulloinkin määrittelemät sunnuntaityö- tms. lisät ja mahdollinen viikkolepokorvaus.

Hälytysluontoisessa työssä matkustusaika luetaan työaikaan. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka. Em. 100 %:n lisä maksetaan keskituntiansion perusteella.

16. Ammatillinen koulutus ‌

Ammatilliseen koulutukseen käytetystä ajasta maksetaan henkilökohtaista aikapalkkaa.

17. Työajan lyhentäminen Vapaan määrä ja antaminen ‌

Vapaata kertyy kokoaikaiselle ja osa-aikaiselle työntekijälle 6,3 % tehdystä säännöllisestä

työajasta.

Säännölliseksi työajaksi katsotaan myös ne tunnit, joilta työnantaja maksaa palkkaa tai korvausta jonkin tämän työehtosopimuksen määräyksen perusteella.

Mikäli työajan lyhennyksen maksamis- tai antamistilanteessa kertymä on vajaita tunteja, pyöristetään kertynyt lyhennysvapaa lähimpään täyteen tuntiin.

Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana seuraavan kalenterivuoden maa- liskuun loppuun mennessä.

Vapaa annetaan työpäivinä (8 h), mikäli työnantajan ja työntekijän välillä ei muusta sovita.

Vapaapäiviä ei saa määrätä pidettäväksi päivänä, jonka työntekijä on muusta syystä saa- nut vapaapäiväksi.

Vapaasta ilmoittaminen - siirto

Vapaapäivästä ilmoitetaan vähintään 14 vuorokautta ennen, jos vapaajakso on yli työpäi- vän mittainen ja vähintään 7 vuorokautta ennen, jos on kyse yksittäisestä päivästä.

Työnantajalla on oikeus siirtää vapaapäivää ja myös tällöin noudatetaan 7 vuorokauden ilmoitusaikaa.

Jos työntekijä joutuu pakottavasta syystä työhön vapaapäivänään työn olematta työehto- sopimuksessa tarkoitettua hälytystyötä:

• hänelle ilmoitetaan joko uusi vapaapäivä tai

• työajalta maksetaan 100 %:a keskituntiansiosta

Mikäli työntekijä vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämisestä sellaisen syyn perusteella, josta työnantaja on velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen muiden sopi- musmääräysten perusteella, ei uutta vapaapäivää anneta tilalle.

Jos työnantaja taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomauttaa hänet ennen kuin siirretty vapaapäivä on annettu, vapaapäivä on kuitenkin annettava ennen lomautuksen alkamis- ta.

Menettely työsuhteen päättyessä

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu ja maksettu vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan takaisin sen määrän, joka hä- nelle tästä syystä on liikaa suoritettu. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta palkasta.

Korvaus työajanlyhennyspäiviltä

Työajanlyhennyspäiviltä työntekijät saavat kuukausipalkkansa vähentymättömänä.

Viikoittainen ylityö

Jos työntekijä tekee työtä vapaapäivänään (esim. lauantai-sunnuntai) sillä viikolla, jolla hän pitää tämän sopimuksen mukaisen työajanlyhennysvapaan, maksetaan näiltä tunneil- ta ylityölisä kuten viikoittaisesta ylityöstä.

Vaikutus vuosilomaan

Vapaapäivät ovat vuosilomalain tarkoittamia työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.

7 § TYÖPALKAT ‌

1. Palkkaustavat ‌

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan työntekijän palkkaa kutsutaan mää- räytymistavan mukaan aikapalkaksi tai suorituspalkaksi.

Työstä käytetään vastaavasti nimitystä aikatyö tai suorituspalkkaustyö.

Jos työntekijän palkkausmuotona yrityksessä ennen tämän työehtosopimuksen voimaan- tuloa työsopimuksensa mukaisesti on ollut joko kuukausi- tai tuntipalkka, voidaan tätä palkkausmuotoa noudattaa edelleen.

2. Henkilökohtainen aikapalkka ‌

Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä henkilökohtainen aikapalk- ka.

Henkilökohtainen aikapalkka muodostuu palkkaryhmän mukaisesta kuukausipalkasta tai tuntipalkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja ammattitutkintolisästä.

Kuukausipalkan sijasta voidaan sopia myös tuntipalkasta, jolloin tämän pykälän mukaises- ti määritellystä henkilökohtaisesta aikapalkasta saadaan tuntipalkka jakamalla em. kuu- kausipalkka luvulla 168.

Työnantaja vastaa siitä, että työntekijän palkkaryhmän- ja henkilökohtaisen palkan osuu- den määrittely suoritetaan tämän työehtosopimuksen mukaisesti.

3. Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen ‌

Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittäminen vertaamalla työntekijän osaamista ja häneltä edellytettäviä tehtäviä jäljempänä oleviin töiden vaati- vuusryhmittelyteksteihin.

Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkka- ryhmän määrittely. Tällöin on mahdollista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea.

Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edustaja ja asianomainen työntekijä. Mikäli ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä työntekijä voi kutsua mukaan luottamusmiehen.

Jos yrityksessä ei päästä ryhmittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään liitojen välillä rat- kaistavaksi.

Seuraavat palkkaryhmien määrittelyt ovat ohjeellisia ja niistä tehdään yrityskohtaiset palk- karyhmämääritykset työryhmässä, jonka muodostavat työnantajan ja työntekijöiden valit- semat edustajat.

Palkkaryhmä 1

Työn vaatimat perustehtävät, jotka eivät vaadi erityistä teknistä osaamista.

Palkkaryhmä 2

Tehtävät edellyttävät perehdyttämistä ja tehtävät eivät ole teknisiin laitteisiin tai järjestel- miin kohdistuvia huolto- ja kunnossapitotehtäviä.

Palkkaryhmä 3

Tehtävät, jotka vaativat ammattityöskentelyä annettujen ohjeiden tai opastuksen mukai- sesti.

Palkkaryhmä 4

Tehtävät, jotka vaativat itsenäistä ammattityöskentelyä annettujen ohjeiden ja piirustusten mukaisesti.

Palkkaryhmä 5

Tehtävät käsittävät itsenäistä ammattiosaamista, jolla tarkoitetaan esim. lämmönsäätöjär- jestelmien, kylmälaitteiden, automaatiojärjestelmälaitteiden tai mekaanisten kuten hyd- raulisien ja pneumaattisten, taajuusmuuttajalogiikka järjestelmien tai vastaavien huoltotoi- menpiteiden hallintaa.

Palkkaryhmä 6

Tehtävät käsittävät oman ammattiosaamisalueen lisäksi toisen ammattiosaamisalueen hallintaa.

Palkkaryhmä 7

Tehtävät käsittävät laajojen kokonaisuuksien osaamista, kuten oman ammattiosaamisalu- een lisäksi toisen ammattiosaamisalueen hallintaa ja vastuuta oman työryhmän teknisestä ohjaamisesta ja useamman palkkaryhmä viiden mukaisen järjestelmän hallintaa.

Palkkaryhmä 8

Tehtävät käsittävät laajojen useiden osa-alueiden hallintaa ja oman eri osa-alueita suorit- tavan suurehkon työryhmän itsenäistä johtamista ja vastuuta em. tehtävien mukaisista ko- konaissuorituksista.

Vähimmäiskuukausipalkat

	1.6.2018 €/kk	1.3.2019 €/kk
Pr 1	1.434,83	1.459,22
Pr 2	1.681,73	1.710,32
Pr 3	2.051,63	2.086,51
Pr 4	2.619,64	2.664,17
Pr 5	2.735,96	2.782,47
Pr 6	2.859,96	2.908,58
Pr 7	2.951,83	3.002,01
Pr 8	3.124,61	3.177,73

Pöytäkirjamerkintä:

Niissä PALTA ry:n jäsenyrityksissä, jotka ovat olleet tähän sopimukseen sidottuja 1.6.2010

• palkkataulukossa on vain alin palkka, ellei paikallisesti ole toisin sovittu

Palkkaryhmien mukaiset muut vähimmäispalkat sovitaan yrityksessä edellä mainitussa työryhmässä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tämän työehtosopimuksen käyt- töönoton jälkeen ja ellei sopimukseen päästä, allekirjoittaneet liitot avustavat tapauskoh- taisesti sopimukseen pääsemiseksi. Mikäli liitot eivät kolmen kuukauden kuluessa pääse yksimielisyyteen asiassa, voidaan se saattaa ratkaistavaksi liittojen tapauskohtaisesti so- pimalla tavalla välimies- tai sitä vastaavassa menettelyssä.

4. Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen ‌

Työntekijän palkan suuruuteen vaikuttaa tehtävien vaativuuden ohella hänen pätevyyten- sä mukaan maksettava henkilökohtainen lisä. Henkilökohtaisesta pätevyydestä riippuu kuukausipalkan/tuntipalkan päälle maksettavan palkan osuuden suuruus ja sen kehittymi- nen.

Pätevyydellä tarkoitetaan kaikkia niitä työntekijän ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä työntekijän tehtävien hoitamiselle. Pätevyydenarvioinnin suorittaa työnantaja yhdessä työntekijän kanssa, yrityksessä valittujen pätevyystekijöiden perusteel- la. Työntekijän pätevyyttä arvioidaan suhteessa hänen palkkaryhmänsä mukaiseen tehtä- vään.

Pätevyystekijöitä voivat olla mm. seuraavat:

- ammatinhallinta,

- erityistaidot,

- vastuullisuus,

- yhteistyötaidot,

- aktiivisuus,

- taloudellinen ajattelukyky ja

- muut mahdolliset.

5. Suorituspalkkaustyö (Urakka)‌

Palkkausmuotona voidaan käyttää suorituspalkkausta silloin kun osapuolet siitä sopivat.

Suorituspalkkaustyöstä ja työssä sovittavasta palkkausmuodosta sovitaan paikallisesti työkohteittain kirjallisesti työnantajan ja työryhmän edustajan kanssa.

Palkkausmuotoina voidaan käyttää sovittavia urakkahinnoitteluja, ns. könttäurakkaa, palk- kiopalkkaa tai muuta paikallisesti sovittavaa palkkausmuotoa.

Sopimuksesta tulee käydä ilmi työhön sisältyvät osapuolten velvollisuudet samoin kuin työryhmälle on annettava riittävät tiedot suorituspalkan muodostumisesta ja siihen vaikut- tavista tekijöistä. Jokaista urakkaa on käsiteltävä erillisenä ja sille voidaan kirjata vain ky- seistä urakkaa tekevien työntekijöiden urakkatunteja.

Suorituspalkkaustyön hinta sovitaan ennen työn alkamista työnantajan ja työryhmän kans- sa. Välttämättömän syyn vaatiessa voidaan hinta sopia myös työn kuluessa, kuitenkin vii- meistään ennen kuin puolet ko. työstä on tehty.

Hintaan ei saa sisällyttää:

x. xxxxxxxxxxxxxxx

x. xxxxxxxxxxx, ateriakorvauksia ja matkakuluja

c. yli- ja sunnuntaityölisiä sekä muita henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi makset- tavia lisiä

d. työnantajan määräyksestä tapahtuva tarvikkeiden kuljettaminen työkohteen ul- kopuolella

Suorituspalkkaustyön urakkavoitto jaetaan henkilökohtaisten aikapalkkojen mukaan, ellei- vät työhön osallistuneet työntekijät muusta jakoperusteesta sovi.

Kun suorituspalkkaustyöstä on sovittu, vähimmäispalkka on vähintään henkilökohtainen aikapalkka +7 %.

Vapaasti hinnoiteltuja urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta

1.6.2018	1.3.2019
1,7 %:lla	1,7 %:lla

6. Lisät ‌

Lisien tulee olla erillisinä palkkalaskelmassa.

6.1 Ammattitutkintolisä

Työntekijälle, joka on suorittanut opetushallituksen hyväksymän ammattitutkintolain mu- kaisen oman alansa ammattitutkinnon ja toimii tutkintoaan vastaavissa tehtävissä tai hä- nelle on aiemmin maksettu erillistä ammattitutkintolisää, maksetaan ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkintolisä.

Työntekijälle maksetaan hänen oman tehtäväalueensa suoritetusta ammattitutkinnosta:

	1.6.2018 € / kk	1.3.2019 €/kk
Ammattitutkintolisä	86,37	87,84
Erikoisammattitutkintolisä	157,24	159,91

Ammattitutkinnon suoritus

Työntekijälle korvataan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittamistilaisuu- teen osallistumisesta aiheutunut ansionmenetys henkilökohtaisen aikapalkan mukaan ja suoranaiset kustannukset edellyttäen, että työntekijä on sopinut osallistumisestaan etukä- teen työnantajan kanssa.

Edellä mainitut korvaukset suoritetaan yhden kerran tutkinnon tietopuolista koetta ja yh- den kerran työkoetta varten, enintään kuitenkin yhteensä neljältä työpäivältä.

Työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä tutkinnon tai sen osan uusimista varten ilmoitettuaan siitä vähintään viikkoa etukäteen työnantajalle. Velvollisuutta maksaa edellä mainittuja korvauksia ei tässä tapauksessa ole.

6.2 Vastuulisä

Kun työntekijä työnantajan kanssa sovitulla tavalla vastaa työstä suoritusteknisesti, tarvi- kehuollosta ja taloudellisuudesta ja sen lisäksi huolehtii työryhmän työterveydellisistä ja työturvallisuusolosuhteista, hänelle maksetaan vastuulisää seuraavasti:

Lisän suuruudessa tulee huomioida työryhmän koko ja taloudellinen vastuu siltä osin kuin vastuu liittyy työsuorituksessa materiaalikäyttöön, lisätarjouksiin tms.

	1.6.2018 € / kk	1.3.2019 €/kk
Palkkaryhmässä 3 vähintään	42,09	42,81
Palkkaryhmässä 4 vähintään	52,07	52,96
Palkkaryhmässä 5 vähintään	71,97	73,19
Palkkaryhmässä 6 vähintään	98,57	100,25
Palkkaryhmässä 7 vähintään	158,32	161,01
Palkkaryhmässä 8	sovitaan erikseen	sovitaan erikseen

Vajaakuukausien kyseessä ollessa jaetaan em. summat kuukauden todellisten työpäivien suhteessa.

6.3 Erittäin likaisen työn lisä

Erittäin likaisen työn lisää maksetaan työstä, joka selvästi erottuu kulloinkin kysymykses- sä olevan alan likaisista töistä ja jossa työnantajan antama suojavaatetus ei anna riittävää suojaa.

Lisän suuruus on

1.6.2018 € / h	1.3.2019 €/h
0,33	0,34

7. Keskituntiansio ‌

Keskituntiansio muodostetaan palkkakausittain siten, että työntekijän vähimmäiskuukausi- palkkaan lisätään henkilökohtainen palkanosa sekä ammattitutkinto-, tai erikoisammatti- tutkintolisä, vastuulisä ja olosuhdelisä.

Keskituntiansio saadaan jakamalla summa luvulla 160.

8 § MATKAKUSTANNUKSET ‌

Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysy- väisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työmatkat. Matkakustan- nukset korvataan tämän pykälän määräysten mukaisesti.

Matkustamisessa noudatetaan Verohallinnon kulloinkin voimassa olevia veroista vapaaksi katsottavia matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ulkomaan- päivärahojen, ateriakorvausten, yömatkarahojen sekä kilometrikorvausten osalta ellei tä- män pykälän määräyksistä muuta johdu.

Matkaan liittyvät yksityiskohdat kuten alkamis- ja päättymispaikka selvitetään ennen mat- kalle lähtöä.

Työntekijän on tehtävä työmatkasta selvitys, josta käy ilmi matkan lähtöpaikka, matkan kohde, matkakulujen määrä ja matkan kesto.

A. Korvaukset kun työskennellään työhönottopaikassa tai varsinaisessa työn tekemis- paikassa ‌

Työskenneltäessä tämän työehtosopimuksen 5 §:n mukaisessa varsinaisessa työn teke- mispaikassa noudatetaan tämän kohdan mukaisia määräyksiä.

Jos työntekijällä on mahdollisuus siirtyä työaikana tavanomaiseen ruokailupaikkaansa, muodostuu useamman kiinteistön muodostamasta palvelukokonaisuudesta hänen varsi- nainen työn tekemispaikkansa. Tällöin ei ateriakorvausta makseta.

Työskenneltäessä vähintään 4 tuntia päivässä muualla kuin varsinaisessa työn tekemis- paikassa ja työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla tavanomaisessa ruokailupaikas- saan, maksetaan hänelle kulloinkin voimassa oleva Verohallinnon hyväksymä ateriakor- vaus.

Työpisteiden väliset todelliset matkakustannukset korvataan.

Jos työn tekeminen loppuu tai alkaa muualla kuin työntekijän sosiaalitilan, tavanomaisen ruokailupaikan tai työkalujen säilytyspaikan muodostamassa rakennuksessa, maksetaan työntekijälle tästä aiheutuneet edellä mainittuun työntekopaikkaan verrattuna lisääntyvät todelliset matkakustannukset.

Päivittäin varsinaiseen työn tekemispaikkaan mentäessä ja työajan päätyttyä sieltä pois- tuttaessa ei matkakustannuksia korvata.

B. Korvaukset kun työskentely tapahtuu työhönottopaikan tai varsinaisen työn teke- mispaikan ulkopuolella ‌

1. Ateriakorvauksen maksaminen

Ateriakorvaus maksetaan työntekijälle, joka työskentelee vähintään 4 tuntia yli 1 km:n etäi- syydellä asunnostaan ja työhönottopaikastaan. Ko. tuntimäärä voi muodostua myös use- ammasta lyhyestä työskentelystä työhönottopaikan ulkopuolella.

Tulkinta:

Työhönottopaikkaan (kiinteistöön tai sen osaan sekä piha-alueeseen) luetaan kuuluvaksi esim. seuraavat tilat: konttori, myymälä, verstas, varastotila tai -alue yms.

Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa. Ateriakorvauksen suuruus on ¼ Verohallinnon vahvistaman päivärahan määrästä.

Vähintään 10 tuntia kestäneeltä työmatkalta maksetaan ateriakorvaus kaksinkertaisena. Työmatkan keston ollessa vähintään 14 tuntia, maksetaan ateriakorvaus kolminkertaisena.

Ateriakorvausta ei makseta autonkuljettajaksi palkatulle työntekijälle.

Ateriakorvausta ei makseta, milloin työntekijälle on työpaikalle järjestetty kunnollinen vapaa ruoka

2. Päivärahan maksaminen

2.1. Päivärahan ja osapäivärahan maksamisedellytyksenä on, että erityinen työntekopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten vähintään 40 km:n etäisyydellä työ- hönottopaikasta ja vähintään 15 km:n etäisyydellä kotoa.

Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatkan kesto on yli 10 tuntia ja osapäiväraha työ- matkan kestäessä yli 6 tuntia.

2.2. Kun viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tuntia, maksetaan kokopäiväraha.

2.3. Kun viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 2 tuntia, maksetaan osapäiväraha.

2.4. Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle siitä 3.2 kohdan lähtöpaikasta josta matkalle tosiasialli- sesti lähdetään.

Viimeinen matkavuorokausi päättyy työntekijän palattua työmatkalta edellä mainittuun lähtöpaikkaan.

2.5. Mikäli työpäivä yrityksessä käytännössä olevan työajan mukaan on päättynyt ja työnteki- jä joutuu tulemaan uudelleen työhön, matkaa käsitellään uutena työmatkana, jos työ- matka kestää vähintään 4 tuntia.

Korvaukset maksetaan tuolloin edellä olevan mukaisesti huomioiden, ettei samalle päi- välle voida maksaa osapäivärahaa kokopäivärahan ylittävää määrää.

3. Matkakulujen korvaus

3.1. Tämän kohdan matkakorvauksella tarkoitetaan edestakaisesta matkasta vähintään 1 kilometrin etäisyydellä olevalle erityiselle työntekopaikalle sekä työkomennuksen alka- essa, päättyessä tai keskeytyessä ja komennuskohteessa (huom. 3.7). tehdystä työmat- kasta syntyvien kulujen korvausta.

3.2. Matkakulukorvauksen lähtöpiste on joko koti tai työhönottopaikka. Matkakulukorvaus maksetaan todellisen kuljettavan matkan mukaan siitä lähtöpisteestä, kummasta matka työntekopaikkaan on lyhyempi.

3.3. Matkakuluksi katsotaan esim. linja-auto tms. liput, rautatie-, lento- ja laivaliput mahdolli- sine makuupaikkalippuineen II luokassa, sekä muut kuljetuskustannukset ja matkatava- ramaksut.

3.4. Muusta työnantajan määräämästä kulkemisesta työajalla tai sen ulkopuolella korvataan todelliset matkakulut.

3.5. Yleisiä kulkuneuvoja käytettäessä korvataan matkakulut ns. kertalippumaksun mukaan.

Käytettäessä ns. sarja-, kuukausi-, alue- yms. lippuja kuuluu niiden hankinta työnantajal- le.

3.6. Milloin sopivien yleisten kulkuneuvojen puuttuessa joudutaan käyttämään työntekijän omaa tai hallinnassa olevaa kulkuneuvoa, tai sen käytöstä on sovittu, matkakustannuk- set korvataan Verohallituksen päätöksen enimmäismäärien mukaisesti.

3.7. Komennuspaikkakunnalla maksetaan työntekijälle korvaus syntyneistä matkakustan- nuksista asunnon ja työpaikan väliseltä matkalta tämän työehtosopimuksen 8 § mää- räysten mukaisesti.

4. Matka-ajan korvaus

4.1. Matka-ajalta työajan ulkopuolella suoritetaan perustuntipalkan mukainen korvaus, tunti- jakajana 168.

4.2. Matka-aika korvataan sen kulkuneuvon kulkuaikojen mukaisesti, jonka mukaan matka- kulukorvaus maksetaan.

4.3. Mikäli työntekijä joutuu siirtymään kulkuneuvosta toiseen, niin siirtoaika luetaan matka- ajaksi.

4.4. Jos työmatkoihin kulkuneuvojen säännöllisen kulkuajan mukaan aamulla ja illalla yh- teensä käytetään aikaa enemmän kuin 1, mutta enintään 2 tuntia, maksetaan matka- aikakorvaus yhdeltä tunnilta. Jos työmatkoihin vastaavasti käytetään aikaa enemmän kuin 2 tuntia, mutta enintään 3 tuntia, maksetaan matka-aikakorvaus vastaavasti kahdel- ta tunnilta jne.

4.5. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan kolmen (3) päivittäisen, yrityksessä käytännössä olevan työajan ulkopuolella suoritetun matkatunnin osalta.

4.6. Komennuskohteisiin joissa yövytään, maksetaan matka-ajan korvaus työkomennuksen alkaessa, päättyessä tai keskeytyessä 4.4 kohdasta poiketen todellisen matka-ajan mu- kaan.

4.7. Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei klo 22.00 - 07.00 väliseltä ajalta kor- vausta makseta.

4.8. Matka-ajan korvausta määrättäessä on työmatkan lähtökohtana pidettävä kohdan 3.2 mukaan määrättyjä lähtökohtia ja työmatkan päättymiskohtana työkohteessa olevaa työntekijän sosiaalitilaa.

4.9. Työmaalle mahdollisesti maksettava matka-ajan korvaus on selvitettävä heti työn alka- essa.

Epäselvissä tapauksissa tapahtuu toteaminen koeajolla, joka on suoritettava samana ajankohtana, jolloin työmaalle tavallisesti mennään ja sieltä palataan. Koeajo tapahtuu sillä kulkuvälineellä jonka mukaan työnantaja maksaa matkakulut.

4.10. Matka-ajalta työaikana maksetaan sama palkka kuin tehdystä työstä.

5. Majoituskorvaukset

Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, hoidetaan majoittumiskustannukset seu- raavien vaihtoehtojen mukaan:

Ensisijaisesti työnantajan kustantama ja järjestämä ilmainen majoitus.

Jos työnantaja tai tilaaja järjestää ilmaisen asunnon voi kyseeseen tulla majoitus yleiseen majoitusliikkeeseen, asuinhuoneistoon tai asuinhuoneeseen, vierashuoneeseen tms.

Työmaamajoituksen tason tulee olla sellainen, että asumistilaa kutakin majoitettavaa kohti on vähintään 10 m3 ja, että samaan huoneeseen sijoitetaan enintään kaksi henkilöä. Tä- män lisäksi varataan olosuhteisiin nähden riittävät sosiaaliset - ja virkistystilat. (Liite 3)

Työnantajan hyväksymän (majoitusliikkeen) tositteen mukaan - Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla 141 €/vrk ja muualla Suomessa 100 €/vrk enimmäismäärään asti.

Mikäli asunnon hankkiminen jää työntekijän huoleksi majoitusliikkeen laskua vastaan, tulee kyseeseen tämä vaihtoehto.

Niissä tapauksissa, joissa työntekijä on vuokrannut asunnon yksityishenkilöltä, sovitaan osapuolten kesken niistä menettelytavoista, joilla majoituskustannukset korvataan.

Ilman tositetta suoritetaan yöpymisrahaa 12 €/yö. Yöpymisraha suoritetaan sellaiselta päi- värahaan oikeuttavalta yöpymiseltä, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta, tai hän ei ole saanut edellisessä kohdassa mainittua majoittumiskorvausta tai matkan ajak- si makuupaikkaa.

Yöpymisrahaa ei kuitenkaan suoriteta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyt- tämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoitusmahdollisuuden.

6. Päivärahajärjestelmän soveltaminen eräissä tapauksissa Ilmainen ruoka

Jos työntekijä jonain matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruuan päivärahan enimmäismäärä on puolet täyden päivärahan määrästä. Ilmaisella ruual- la tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

Koulutustilaisuudet ja vastaavat

Työnantajan järjestämän koulutuksen osalta noudatetaan tämän pykälän matkustusmää- räyksiä, mutta koulutukseen liittyvää työajan ulkopuolella suoritettua matkustamisen matka- aikaa ei korvata (katso yleissopimus liite 2 luku 7 kohta 7.1 määräys)

Eräiden juhlapyhien kotimatkat

Milloin työntekijä ennen juhannus- tai joulupäivää on vieraalla paikkakunnalla yhtäjaksoi- sesti työskennellyt vähintään neljä viikkoa, on hän oikeutettu mainituiksi juhlapyhiksi mat- kustamaan kotiinsa ja maksetaan hänelle matkakulut ja päiväraha tämän 8 § määräysten mukaan.

Matka- ajalta ei makseta matka-ajan korvausta.

Työntekijän tulee antaa 8 § A-kohdan mukainen selvitys matkakustannuksista

Luvattomat poissaolot

Tapauksissa, joissa työntekijä komennuspaikkakunnalla on poissa työstä koko päivän tai sen osan ilman, että poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reserviharjoituksesta tai muista niihin verrattavista syistä, menetellään päivärahan suhteen seuraavasti:

Vapaapäiviltä maksettava päiväraha

Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäi- vään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltävältä vapaapäivältä suoriteta.

Jos työntekijä sen sijaan on poissa työstä sekä vapaapäivän edellisen että jälkeisen työ- päivän tai osan niistä, ei päivärahaa lainkaan makseta.

Päiväraha työpäivältä

Päivärahan määrää poissaolopäivältä vähennetään suhteessa siihen aikaan, jonka työnte- kijä on ollut työtä tekemättä (pienin vähennys 1/8 päivärahasta).

C. Työnantajan järjestämä kuljetus ‌

Työnantaja voi järjestää työntekijöille yhteiskuljetuksen työkohteeseen (työmaalle tai ko- mennuspaikkakunnalle) 8 § kohdan 2.2 mukaisista lähtöpaikoista.

Silloin kun työntekijän matkakorvaukset määräytyvät työhönottopaikasta maksetaan hä- nelle yhteiskuljetukseen osallistumisesta aiheutuvat lisääntyneet kulut matka-aikoineen.

Työntekijälle, jonka matkakorvaukset määräytyvät kotoa ja joka liittyy työnantajan järjes- tämään kuljetukseen työhönottopaikasta tai työhönottopaikan ja työntekopaikan välillä, maksetaan kaikki yhteiskuljetukseen osallistumisesta aiheutuneet kulut.

Mikäli työntekijä kuljettaa tämän kohdan tarkoittamaa kulkuneuvoa oman työnsä ohella, luetaan matka-aika hänen työajakseen.

D. Oman auton käyttö ‌

Työntekijän hallinnassa olevaa kulkuneuvoa käytettäessä työnantajan maksamaa kor- vausta vastaan, on osapuolten siitä erikseen sovittava. Sopimus suositellaan laadittavaksi kirjallisena.

Oman auton käyttöä koskeva sovellutusohje

Mikäli oman auton käyttösopimuksesta ei muuta johdu, voidaan työmaakohtaisesti sopia ns. kimppakyydin käyttämisestä. Matkakulukorvauksena maksetaan omaa tai hallinnassa olevaa autoa kimppakyytiin käyttävälle työntekijälle 8 §:n kohdan 2.2 mukaisen työmatkan lähtöpaikan ja työmaan väliseltä edestakaiselta matkalta Verohallinnon päätöksen enim- mäismäärien mukaisesti.

Sopiminen edellyttää, että ko. työmaan kimppakyytiin osallistuvat työntekijät asuvat sellai- sella alueella, että työntekijöiden matka-aika ei oleellisesti lisäänny.

Kimppakyydin käyttämisestä sopivat työnantaja ja ne ko. työmaan työntekijät, jotka osallis- tuvat kimppakyytiin.

Mikäli sopimusta edellä määritellyssä tapauksessa ei synny, ei työnantajalla ole määräys- valtaa kimppakyydin käyttämisestä.

Kimppakyytiin osallistuville maksetaan todelliset edestakaiset matkakulut kokoontumispai- kalle.

Mikäli työntekijät asuvat eri suunnilla työntekopaikasta katsoen ja siitä syystä kimppakyyti ei ole mahdollinen, työnantaja maksaa jokaiselle työntekijälle työehtosopimuksen oman auton käyttöä koskevien sopimusmääräysten mukaisesti.

E. Työskentely ulkomailla ‌

Työnantaja ja työntekijä solmivat kirjallisen komennussopimuksen työstä, joka suoritetaan ulkomailla. Komennussopimuksessa selvitetään palkkaukseen liittyvät kysymykset samoin kuin muut komennukseen liittyvät seikat, kuten työaika-, majoitus-, vakuutus-, sairaus-, ve- rotus-, kotona käynti-, vuosiloma-, keskeytys- tms. asiat.

Lyhytaikaisessa komennuksessa, joita ovat huolto- ja korjaustyöt tai muut kestoajaltaan niihin verrattavat lyhytaikaiset asennustyöt, sovelletaan alan työehtosopimusta, mikäli asemamaan olosuhteet eivät poikkea olennaisesti kotimaan vastaavista olosuhteista. Mat- ka-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työajan ulkopuoliselta matkan osalta. Vapaapäivä- nä tapahtuvalta matkustamiselta suoritetaan yksinkertainen perustuntipalkka enintään 8 tunnilta, ei kuitenkaan klo 22 - 07 väliseltä ajalta.

Milloin työkohteen laajuus, kestoaika, työntekijämäärä yms. sitä edellyttävät, sovitaan liit- tojen kesken työkohteissa työskenteleviin työntekijöihin sovellettavista yleisistä työsuhteen ehdoista, kuten palkkaukseen, työaikaan, vuosilomaan, sairausajan palkkaan, keskeytyk- seen, kotona käyntiin ja vakuutukseen liittyvät kysymykset.

Liittojen välinen sopimus voi olla myös nk. kolmikantasopimus, jolloin sopimuksen allekir- joittajana on myös työn suorittava työnantaja.

Mikäli liittojen välistä sopimusta ei ole solmittu ennen työntekijän matkan alkua, ei se estä työntekijää aloittamasta komennusta ja työn suorittamista edellä ensimmäisessä kappa- leessa mainitulla sopimuksella.

Ulkomaan komennukselle ei tule määrätä työntekijää ilman hänen suostumustaan, ellei työsuhde perustu nimenomaan tällaiselle työskentelylle.

Suomessa toimeenpantavat lakot, työsulut ja muut työtaistelutoimenpiteet eivät koske ul- komailla sijaitsevia työkohteita.

Ulkomaan päivärahat

Päivärahaa maksetaan seuraavasti:

Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka Verohallinto vahvistaa vuosittain vero- vapaaksi.

Mikäli työntekijä tämän kohdan mukaisessa tapauksessa saa ilmaisen asunnon tai ruuan tai molemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuudeksi katsotaan tällöin yksi neljäsosa päivärahasta, ellei paikallisesti muuta sovita.

Pitkien ulkomaankomennusten osalta voidaan yrityksessä sopia päivärahoista toisinkin.

Päivärahan määrää määriteltäessä sovitaan myös siitä, mikä osa päivärahasta maksetaan ko. maan valuuttana ja mikä Suomen valuuttana. Samoin sovitaan, mikä osa päivärahasta maksetaan työntekijälle ko. työmaalla ja mikä osa työntekijän pankkiin kotimaassa.

F. Ennakonpidätys matkakustannuksista ‌

Milloin tässä pykälässä mainitut korvaukset ylittävät Verohallinnon verovapaiksi määritellyt rahamäärät, suorittaa työnantaja ylittäviltä osin ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksut. Nämä ylittävät erät kirjataan työntekijän palkaksi erillisinä erinä, joita ei lueta tehdyn työ- ajan palkaksi.

G. Paikallinen sopiminen ‌

Tästä pykälästä voidaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityksissä sopia pai- kallisesti 4 § mukaisesti toisin. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja sen allekirjoittajana on oltava luottamusmies.

KIMPPAKYYTI

Asentaja 3

Kokoontumis- paikka

Työhönotto- paikka

Kokoontu- mispaikka 2 ‌

Asentaja 6

Työ- maa

Asentaja 5

Asentaja 4

Asentaja 2

Asentaja 1

Kimppakyydistä on sovittu siten, että kokoontumispaikka on työhönottopaikassa tai kokoontumispaikaksi on sovittu joku muu kohde kuin työhönottopaikka (esim. asentajan koti).

Kokoontumispaikalle kulkeville asentajille maksetaan matkakorvaukset kotoa kokoontumispaikalle.

Kokoontumispaikasta työn tekemispaikkaan ajavalle asentajalle maksetaan Vero- hallinnon vuotuisen päätöksen mukaisesti kilometrikorvaus ja lisäkorvaus kyydissä olevien asentajien määrän mukaan.

Työhönotto- paikka

TYÖNANTAJAN JÄRJESTÄMÄ KULJETUS

Asentaja 3

Asentaja 1

Asentaja 2

40 km

Kokoontu- mispaikka

Asentaja 4

50 km

Asentaja

Asentaja 5

Asentaja 7

Asentaja 8

40 km

Työmaa

60 km

Työhönottopaikan ja työmaan väli 120 km

Työnantaja on järjestänyt kuljetuksen työhönottopaikasta työmaalle.

- Asentajat 1, 2 ja 3 tulevat kuljetuksen lähtöpaikalle (työhönottopaikka), ilmoitet- tuun lähtöaikaan omalla kustannuksellaan.

- Mikäli työnantaja velvoittaa työntekijän tulemaan yhteiskuljetukseen siten, että työntekijälle syntyy lisäkustannuksia (kuluja/aikaa) työnantaja korvaa lisäänty- neet kustannukset.

- Matkan varrella olevasta kokoontumispaikasta on sovittu.

- Asentajille 4 ja 5 maksetaan matkakustannukset kotoa kokoontumispaikalle ja takaisin.

- Asentaja 6 nousee matkan varrelta pysäkiltä kyytiin.

Työnantaja maksaa asentajien 7 ja 8 matkakustannukset kotoa työmaalle ja takai- sin.

MATKAKORVAUKSET Esimerkki

40 km

15 km

TOP

KOTI

Työmaa A = aika ja matkakustannukset työhönottopaikasta Työmaa B= aika ja matkakustannukset kotoa

Työmaa C = Päiväraha / 10 h, aika ja kustannukset kotoa osapäiväraha, jos kesto on 6 h

Työmaa D = Päiväraha / 10 h, aika ja kustannukset työhönottopaikasta osapäiväraha, jos kesto on 6 h

9 § TUNTIKORTIT ‌

Työntekijän on niin aika- kuin suorituspalkkaustöissäkin säännöllisesti merkittävä suorit- tamansa työn laatu, samoin kuin siihen käytetyt tuntimäärät, matkakulut, lisät jne. työn- antajalle esitettävään tuntikorttiin. Suorituspalkkojen jako suoritetaan työehtosopimuk- sen mukaisesti niiden tietojen perusteella, mitä tuntikortteihin on merkitty.

Jos kyseinen työ ei kuulu tilaajan ja työnantajan väliseen sopimukseen, on tuntikorttiin tai vastaavaan tositteeseen saatava tilaajan tai hänen edustajansa kirjallinen hyväksy- minen. Sama koskee myös sellaisia töitä, jotka kokonaan suoritetaan ns. laskutyönä.

Työntekijälle on ennen työn aloittamista selvitettävä, mitä hyväksymismenettelyä kulloin- kin on noudatettava.

Tuntikortteihin tehtyjä merkintöjä ei palkanlaskennan yhteydessä saa korjata siten, että alkuperäistä merkintää ei myöhemmin saada selvitetyksi.

Jos tuntikorttiin tehtyjä merkintöjä joudutaan korjaamaan, on työntekijälle mahdollisim- man pian ilmoitettava korjauksesta sekä sen syystä.

Tuntikorttien täyttäminen tapahtuu työaikana.

Työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön tuntikortit, joista työntekijä kortin täy- tettyään saa itselleen jäljennöksen. Tuntikortit voidaan täyttää myös sähköisesti.

10 § PALKANMAKSUPÄIVÄ ‌

Palkka maksetaan kerran kuukaudessa etukäteen ilmoitettuna palkanmaksupäivänä. Milloin se sattuu sunnuntaiksi tai muuksi vapaapäiväksi, tulee palkan olla nostettavissa edellisenä työpäivänä. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan työn päättymispäivä- nä.

Paikallisesti voidaan em. asioista sopia toisin.

Työntekijälle tulee antaa hänelle maksettavasta palkasta erittely palkanmaksukausittain, josta palkanmuodostusperusteet, palkkatekijät ja suoritetut korvaukset käyvät riittävän selvästi ilmi.

11 § VUOSILOMA ‌

1. Tämän sopimuksen ohella noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

2. Vuosiloma alkaa ja päättyy työntekijän työhönottopaikalla.

3. Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada palkkansa myös vuosiloman ajal- ta. Vuosilomapalkka määritellään vuosilomalain 10 §:n mukaisesti. Tulos-, tuotanto-, tms. palkkiot otetaan huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa, ellei paikallisesti toi- sin sovita.

4. Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työnteki- jälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa edustajiston kokoukseen, liittohallituksen, johtokunnan sekä liittojen välisiin työehtosopimusneuvotteluihin osal- listumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautus- ta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK ry:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytä- essään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Samoin työssäolon veroisina päivinä pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimääräisen viikkotyöajan tasaa- misen vuoksi tai hän on ollut estynyt suorittamaan työtä työnantajan määräyksestä tapahtuneen matkustamisen takia.

5. Ellei toisin sovita, on käynnissä oleva komennus keskeytettävä tai päätettävä ja työn- tekijä määrättävä palaamaan työhönottopaikkaansa ennen vuosiloman alkamista.

6. Lomaltapaluuraha määräytyy seuraavasti:

Lakisääteiseltä vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapa- luurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Lomaltapaluurahan ennakko suoritetaan lomalle lähdettäessä vuosilomapalkan mak- samisen yhteydessä. Ennakko on suuruudeltaan 1/3 lomaltapaluurahasta. Lomalta- paluurahan ennakkoa eivät koske jäljempänä olevat lomaltapaluurahan saamista koskevat edellytykset.

Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei edellä maini- tusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön. Mikäli vuosiloma on jaettu, suori- tetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudat- taen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan työntekijäkohtaisesti sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan lomanosan yhtey- dessä.

Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosilo- man alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7

§:ssä mainitun syyn takia.

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi työehtosopimusten lomaltapaluumääräyksiä sovellettaessa rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suos- tumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön lain tarkoittamassa en- nakkoilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mu- kaisesti. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosilomalain mukaisesti pidetyltä vuosilo- malta.

Työntekijän pyytäessä maksetaan lomaltapaluurahan ennakkoa tapauksissa, joissa maksaminen normaalina palkanmaksupäivänä siirtyisi pidemmälle kuin 5 työpäivän päähän vuosilomalta paluusta. Ennakon määrä voi olla enintään puolet lomaltapaluu- rahan määrästä.

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Samoin mene- tellään maksettaessa lomakorvausta vuosilomalain 26 §:n mukaisesti.

Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun maanpuolustusvelvolli- suutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttä- mällä tavalla.

Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palatessa maksettavan lomaltapa- luurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä loma- korvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lo- maltapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauk- sen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloma-aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan. Myöskään työnantajan kon- kurssin takia työntekijä ei menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

Paikallisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan maksamisesta toisin kuitenkin niin, et- tä se maksetaan viimeistään lomaltapaluun jälkeisen ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.

Yrityksessä voidaan sopia lomaltapaluuraha tai osa siitä korvattavaksi palkallisena työssäolon veroisena vastaavana vapaana.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä: Työsuhteen päättyessä suoritetaan työnte- kijälle 50 %:lla korotettu lomakorvaus, ei kuitenkaan tapauksissa, joissa työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä itsestään johtuvasta syystä tai työntekijä päättää työsuhteensa lain tai työehtosopimuksen vastaisesti itse.

12 § SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ ‌

Työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvausta henkilökohtaisen aikapalkan mukaan sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden ajanjakson työpäiviltä seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Ajanjakso

1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää

10 vuotta tai kauemmin 56 kalenteripäivää

Työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajanjaksolta maksetaan täysi palkka, vaikka työsuhde olisi kestänyt alle kuukauden.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden ja ettei työkyvyttömyyttä ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, kevytmielisellä elämällä, tai työkyvyttömyys ei ole aiheutunut muualla tehdystä ansiotyöstä, eikä sai- rautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa. Työnantaja on oikeutettu nosta- maan työntekijälle tulevan sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan vastaavalta ajan- jaksolta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä mihin hänellä lain mukaan olisi ol- lut oikeus, on työantajalla oikeus vähentää sairaus- tai synnytysloman palkasta se päi- väraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

Työkyvyttömyyden alkamispäivä tai mikäli työkyvyttömyys on alkanut kesken työpäivän sitä seuraava työpäivä, on palkaton, mikäli työsuhde ei ole kestänyt yhtä vuotta tai ky- seessä ei ole työtapaturma. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu sairas- tumispäivän jälkeen vähintään 6 työpäivää, maksaa työnantaja palkan työkyvyttömyy- den alusta alkaen.

Työkyvyttömäksi tultuaan työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajal- leen siitä sekä sen arvioidun keston.

Työnantajan vaatiessa on työntekijän esitettävä työterveyslääkärin tai muun työnanta- jan hyväksymän lääkärin antama todistus sairaudestaan.

Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajan palkkaa, ei työnte- kijä ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajan palkan ajanjaksoon.

Jos työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysloman ajalta palkka 56 päivän ajanjaksolta. Työnantaja on oikeutettu nostamaan vastaavalta ajanjaksolta työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan tulevan päivärahan.

Lakisääteinen lääkärintarkastus

Työntekijä voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työnantajan, lain tai vi- ranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastukseen matkustaminen korvataan kuten työmatkat.

Muut lääkärintarkastukset

Työntekijän palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintar- kastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on akuutti, eikä vastaanottoaikaa ole koh- tuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella.

Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos kysymys on:

• erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi

• työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suorittamasta tarkas- tuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

• korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta

• sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta ter- veyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista

• hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttö- myyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärin todistuksella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia tämän työehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti pääluottamusmiehen kanssa paikallisten yrityskohtaisten tarpeiden mukaisesti.

Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyt- tänyt 10 vuotta, (TSL 4:6) sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän työeh- tosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissa- olosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta on lääkärin todistus ja että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamisesta koskevien määräysten mukai- nen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus lapsen isälle tai äidille, mikäli toisella puolisolla ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistu- misesta johtuvan, toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyö- hön.

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka il- man erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoituksen vuoksi.

Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päivää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaadi- taan em. huoltovelvollisen omasta sairaudesta. Palkalliset poissaolopäivät lapsen sai- rastumisen johdosta rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairasvakuutuslain 23d §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sanotussa laissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukä- teen työnantajan kanssa.

13 § TYÖTURVALLISUUS ‌

Työnantajan tulee järjestää työt siten, että työssä noudatetaan kulloinkin voimassa ole- vaa työturvallisuuslakia, lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteissuojelutoi- minnasta ja näiden nojalla annettuja asetuksia ja määräyksiä ja SFS 6002 sähkötyö- turvallisuusstandardia ohjeita.

14 § TYÖVÄLINEET ‌

Työnantaja on velvollinen pitämään korvauksetta käytettävissä kunkin työn edellyttä- mät kunnolliset, ajanmukaiset ja turvalliset työvälineet.

Paikallisesti voidaan sopia kirjallisesti työntekijän omien työkalujen käytöstä maksetta- vasta korvauksesta.

Suojavaatetus

Työsuhteessa olevalle työntekijälle annetaan omaksi tai käyttöön suojapukuja ja turva- jalkineet. Suojapukuja annetaan keskimäärin kaksi ja turvajalkineita yhdet vuodessa, elleivät olosuhteet tai käyttötarve muuta edellytä. Yrityksessä voidaan sopia muusta vastaavasta menettelystä sekä työvaatehuollosta.

Suojavaatetuksen järjestämisessä tulee lisäksi ottaa huomioon:

• omilla vahvuuksilla olevat suojalasit olosuhteiden niin vaatiessa

• työvaatetuksen paloturvallisuus

• kylmät sääolosuhteet, jolloin annetaan käyttöön tai omaksi asianmukainen lämpö- haalari tai vastaava sekä muut työvaatetukselle asetettavat erityisvaatimukset.

15 § SOSIAALITILAT ‌

Työturvallisuuslain (738/ 2002) 48 § huomioiden.

16 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN ‌

Jos jostakin työehtosopimukseen liittyvästä asiasta syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.

Ellei sovintoon päästä, neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pääluot- tamusmies tai luottamusmies.

Jos yksimielisyyteen ei päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toi- mesta allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi.

Erimielisyyden aiheuttaneesta asiasta on kummankin osapuolen laadittava muistio, jossa osapuolien tulee esittää kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syistä.

Edellä mainitut muistiot on viivytyksettä lähetettävä allekirjoittaneille liitoille ja paikallisil- le osapuolille on annettava muistiosta omat kappaleensa.

Jos liitot eivät pääse sovintoon neuvotteluissaan, asia voidaan jommankumman liiton toimesta siirtää tuomioistuimessa ratkaistavaksi.

17 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN ‌

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, ammattiliitoille tu- levat ammattiyhdistysjäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liittojen mää- räämille tileille.

Pidättäminen suoritetaan siten kuin Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 13.1.1969 allekirjoitetussa pöytäkirjassa on erikseen sovittu.

Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todis- tus pidätetystä summasta. Mikäli työntekijä ei työsuhteen päättyessä tee jäsenmaksun perintäsopimuksen peruutusilmoitusta on työnantajan huomautettava hänelle tästä.

18 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA ‌

1. Kunnallisista tehtävistä aiheutuneen ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmene- tyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyk- sen korvauksen ja -palkkion kanssa saa täydet palkkaedut. Samoin edellä olevan mu- kaisesti työntekijän toimiessa valtiollisten- tai kunnallisvaalien vaalilautakunnissa. Kor- vaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta korvauksesta ja palkkiosta.

2. Henkilökohtaisten merkkipäivien viettäminen palkallisina vapaapäivinä

Työntekijälle, joka on yrityksen palveluksessa, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

3. Kutsunnasta aiheutuneen ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja maksaa työsuhteessa olevalle työntekijälle varusmiespalveluksen edellyt- tämän kutsunnan johdosta aiheutuneen ansionmenetyksen. Xxxxxxxxxx liittyvään erilli- seen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa säännöllisenä työaikanaan.

4. Reserviharjoitusajan palkka

Työnantaja maksaa työsuhteessa olevalle työntekijälle reservinharjoitusajalta palkkaa siten, että naimisissa oleva tai muuten huoltovelvollinen saa valtion maksaman reservi- läispalkan kanssa täydet palkkaedut ja ei-huoltovelvollinen 2/3 niistä. Määräystä sovel- letaan myös niihin, jotka reserviläisinä on kutsuttu väestönsuojelukoulutukseen. Työn- antajalla ei ole oikeutta vähentää reservinharjoitusajalta maksettavaa palkkaa lauan- taina ja sunnuntaina maksettavan valtion reserviläispalkan osalta.

5. Omaisten kuolemantapaukset

Työnantaja antaa työsuhteessa olevalle työntekijälle oikeuden palkalliseen vapaapäi- vään sellaisissa tapauksissa, joissa on kysymys työntekijäin vanhempien, puolison tai lasten kuolemantapauksesta.

Vastaava oikeus palkalliseen vapaapäivään annetaan hänelle myös niissä tapauksis- sa, joissa työntekijä joutuu henkilökohtaisesti suorittamaan veljensä, sisarensa tai aviopuolisonsa vanhempien kuolemantapauksesta johtuvat toimenpiteet.

6. Korvausten määrä ja korvausten saajat

1 ja 4 kohdissa mainitut korvaukset määritetään henkilökohtaisen aikapalkan mukaan. 1-5 kohdissa mainitut etuudet koskevat vakinaisessa työsuhteessa olevien työntekijöi- den lisäksi sellaisia tilapäisessä työsuhteessa olevia työntekijöitä, jotka ovat olleet välit- tömästi ennen ao. päiviä tai tapahtumia työsuhteessa vähintään kuuden päivän ajan.

19 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu. Vakuutusehdot ovat saatavissa va- kuutusyhtiöstä ja työnantajalta.

20 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 31.3.2020 saakka allekirjoituspöytäkirjassa maini- tuin edellytyksin jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen mää- räykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvot- telut muuten ovat päättyneet.

Helsingissä 25.6.2018 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Sähköalojen ammattiliitto ry

LIITE 2 YLEISSOPIMUS ‌

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Sopijapuolet pyrkivät edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa työpaikoilla. Sopijapuolet pyrkivät näihin tavoitteisiin yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä kos- kee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia am- mattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työs- sään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten si- sällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvol- lisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työn- tekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohta- na sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamises- ta.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnan- sovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mu- kaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaiste- lun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan tähän työehtosopimukseen 1 §:n mukaisesti sidotuissa jä- senyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tähän työehto- sopimukseen sidottujen jäsenyritysten toimintaorganisaatioon liittyviä pysyväisluontei- sia toimipaikkoja (pää- tai haaratoimistoja) jossa työntekijä on työhön otettu.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuu- toksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/07) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (44/06) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukai- sesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuot- tavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisäänty- miseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvot- telukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän koh- teen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yrityk- seen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstö- ryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimin- taelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikun- nat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvonta- lain, työterveyshuoltolain (1383/2001) ja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta an- netun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laa- juudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa- arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työ- kyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työter- veyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan pe- riaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitel- maan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laa- dittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäälli- kön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Ammattiosastoon kuuluvat työntekijät valitsevat pääluottamusmiehen, hänen varamie- hensä ja luottamusmiehet sekä tarvittaessa luottamusmiehen varamiehet. Ammatti- osastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa allekirjoittaneiden ammattiliittojen rekisteröi- tyjä alayhdistyksiä.

Mikäli yritykseen esitetään valittavaksi tälle työehtosopimusalalle enemmän kuin yksi pääluottamusmies, on valinnasta sovittava työnantajan kanssa.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuute- tun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Paikallisesti voidaan sopia pääluottamusmiehen toimialueeksi pääsääntöä laajempi toimialue.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikal- lisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Poikkeustapauksessa voidaan myös työmaata (varsinaista työn tekemispaikkaa), sopia pidettävän työosastona, kun se sijaitsee toisella paikkakunnalla ja työmaalla on vähin- tään 20 yrityksen työntekijää. Osastoa vastaavaan yksikköön luottamusmiestä valitta- essa tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia

ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suo- ritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaa- liajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille ti- laisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työ- ehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymi- seen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehit- tämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liitty- vien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytä- vä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöi- den oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun val- vonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti. Paikallisesti sopien voidaan muodostaa tarkoituksenmukaisempi toimialue maantieteellisten etäi- syyksien, tehtävien hoidon yms. perusteella.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojelu- valtuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lain- säädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuo- jelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuo- jeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työ- suojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työ- suojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työ- paikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmu- kaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laa- tu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muus- ta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpai- kassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellises- sä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työnteki- jöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaa- van ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun tai pääluottamusmiehen sijaisena on työsuojeluvaltuutetun tai pääluottamusmiehen ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELU- ASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjeste- tään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimin- taan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henki- löstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luontee- seen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistu- viksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aika- na. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa va- pautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Kun työehtosopimuksen 4 §:n tarkoittamia paikallisia sopimusneuvotteluja käydään sellaisissa yrityksissä, joissa luottamusmiehelle ei ole määritelty säännöllistä luotta- musmiesvapaata tässä luvussa olevan taulukon mukaisesti, annetaan luottamusmie- helle pyynnöstä mahdollisuus yrityksessä työaikana valmistautua ja perehtyä paikalli- sen neuvottelun kohteena olevaan asiaan.

Mikäli toimipiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärä on vähintään 5, annetaan pää- luottamusmiehelle tai varapääluottamusmiehelle hänen hoitaessaan pääluottamusmie- hen tehtäviä yleensä edellä tarkoitettua vapaata vuosittain seuraavasti:

Matkustusaikaa työnantajan kanssa sovittuihin kohteisiin ei lueta perusajankäyttöön.

Luottamusmiehen ajankäyttö

Keskilukumäärä tarkistetaan kalenterivuoden alussa. Mikäli henkilöstön lukumäärä muuttuu merkittävästi vuoden aikana, voidaan tarkistus tehdä esimerkiksi neljännes- vuosittain.

Yrityksen työntekijäin lukumäärän ollessa:

Työntekijöitä	tunti/vuosi
5 - 9	52
10 - 14	80
15 - 19	110
20 - 29	150
30 - 39	200
40 - 79	260
80 -139	340
140 -199	430
200 -279	520
280 -339	630
340 -	sovitaan erikseen

Vapaa-ajan lisätarve määräytyy siitä, kuinka paljon pääluottamusmiehen on osallistut- tava urakkamittauksiin ja -selvityksiin.

Luottamusmiehen ajankäyttö tulee järjestää siten, että se jakaantuu riittävän tasaisesti eri viikoille vuoden aikana. Luottamusmiehen tulee esittää ajankäyttösuunnitelmansa työnantajan hyväksyttäväksi.

Omalta työmaalta poistumiseen on saatava työnantajan lupa. Edellä mainittu lupa on kiireellisissä tapauksissa aina annettava, kun asia koskee esiintynyttä erimielisyyttä tai työselkkausta. Xxxxxx luottamusmies ei työselkkaustapauksissa yrityksistään huolimatta tavoita työnantajaa tai hänen edustajaansa on hänellä oikeus poistua työmaaltaan es- tääkseen työselkkauksen. Muissa tapauksissa on sovittava paikallisesti ajasta, milloin pääluottamusmies voi irrottautua työstään.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskeminen

Huolto- ja kunnossapitopalvelualalle työsuojeluvaltuutetun perusajankäyttö määräytyy toimialaluokan 2 mukaan, jossa kerroin on 0,291.

Huolto- ja kunnossapitopalvelualan h = työntekijöiden lukumäärä x 0,291, pyöristetään lähimpään täyteen tuntiin. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän pe- rättäisen viikon aikana.

Keskusliittojen sopiessa mahdollisesta uudesta perusajankäyttöjärjestelmästä liitot tar- kastelevat asiaa uudelleen.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä ote- taan sovittavalla tavalla lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksen määrästä so- vittaessa.

Työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaus

Työntekijöiden määrä	Korvaus 1.6.2018 alkaen € / kk
4 - 15 työntekijää	55,86
16 - 35 ”	67,02
36 - 55 ”	78,19
56 - 79 ”	89,37
80 - 95 ”	100,54
96 - 139 ”	111,70
140 - 159 ”	134,06
160 - 200 ”	156,38
yli 200 ”	sovitaan erikseen

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edus- taja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kans- sa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnan- tajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkor- vauksesta. Työnantaja korvaa sovittujen tehtävien hoitamisesta aiheutuvien matkojen osalta työehtosopimuksen mukaisesti ruoka- ja päivärahat, matkakustannukset sekä mahdollisen matka-ajan korvauksen.

Ansionmenetys korvataan henkilökohtaisen palkan mukaan.

Pääluottamusmiehen erilliskorvaus

Erilliskorvausta maksetaan yrityksen pääluottamusmiehelle hänen edustamiensa työn- tekijöiden määrän perusteella (työsuhteessa olevat). Mahdollinen korvausperusteen tarkistus suoritetaan ”Luottamusmiehen ajankäyttö” kohdan periaatteiden mukaisesti.

Pääluottamusmiehellä tarkoitetaan yrityksen tai toimipaikan luottamusmiestä, mutta ei toimipaikan jollekin osastolle valittua osastoluottamusmiestä.

Edustettavien työntekijöiden määrä	Korvaus 1.6.2018 alkaen € / kk
5 - 9 työntekijää	55,86
10 - 50 ”	67,02
51 - 100 ”	89,37
101 - 149 ”	111,70
150 - 199 ”	134,06
200 - 249 ”	156,38
250 - 399 ”	178,73
400 - 450 ”	201,07
yli 450 ”	sovitaan erikseen

Erilliskorvausta maksetaan työviikkotarkastelun perusteella.

Korvaus maksetaan työviikolta, jonka aikana erilliskorvaukseen oikeutettu pääluotta- musmies on ollut työssä.

Erilliskorvausta ei makseta, jos pääluottamusmies on ollut poissa työstä koko tarkaste- lujakson. Poissaolon syyllä ei ole tarkastelussa merkitystä.

Erilliskorvaus maksetaan kuitenkin tarkastelujaksolta, jonka aikana pääluottamusmie- hen työstä poissaolo johtuu osallistumisesta koulutussopimuksen mukaiseen tai työn- antajan järjestämään koulutukseen.

Maksettaessa erilliskorvausta yhdeltä viikolta esim. työstä poissaolon vuoksi, puolite- taan kahden viikon tilijaksolta määräytyvä korvaus.

Erilliskorvausta ei makseta pääluottamusmiehelle ja tämän varamiehelle samalta ajan- jaksolta. Jos pääluottamusmiehen työstä poissaolo päättyy kesken tarkastelujakson, maksetaan erilliskorvausta tältä työviikolta pääluottamusmiehelle.

Varaluottamusmiehelle maksetaan korvaus, kun varaluottamusmies on ryhtynyt hoita- maan pääluottamusmiestehtävää yleissopimuksen 3. luvun 3.3-kohdan mukaisesti.

Edellä mainitut korvaukset ovat työssäolon ajalta maksettua palkkaa, mutta sitä ei las- keta vuosilomakeskituntiansiota kerryttävään palkkasummaan.

4.2 Pääluottamusmiehen asema Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edusta- jat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai ko- konaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmu- kaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä, kuten yrityksessä yleisesti käy- tössä olevia atk-laitteita ja niihin liittyvä ohjelmia sekä internet-yhteyksiä (sähköposti). Tällöin voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko (vähintään 5 työntekijää), pääluot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus jne. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatis- saan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmie- heksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamus- tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen am- mattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen an- sionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tu- lee vastata yritys- tai toimipaikkakohtaista ansiokehitystä.

Mikäli luottamusmiehen työsuhde on edellyttänyt työskentelyä sekä aika- että urakka- työssä, jatkuu hänen työsuhteensa tässä suhteessa ennallaan eikä edellä mainitusta syystä johtuvia ansiovaihteluita katsota palkkauksessa tapahtuviksi huononnuksiksi.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystä verrataan työhönottopai- kan palkkatilaston saman palkkaryhmän säännöllisen työajan keskituntiansion kehityk- seen puolivuosittain ja mikäli jälkeenjääneisyyttä havaitaan, on ryhdyttävä paikallisesti palkantarkistus- ja oikaisutoimenpiteisiin.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimi- alueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työ- suojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinni- tetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtunei- siin työmenetelmien muutoksiin.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuo- jeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammatti- aan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopi- muslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnanta- ja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työso- pimuslain (55/2001) 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perus- teella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samal- la toistuvasti ja olennaisesti jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä ja varoituksista huoli- matta jatkanut laiminlyöntiä.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaes- sa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Ehdokassuoja

Edellä olevaa työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluotta- musmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettami- sesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutet- tuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikai- sintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojelu- valtuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtä- vänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopi- muksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n (55/2001) perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edelly- tykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat ole- massa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimi- henkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on edellä mainittu korvaus työsuojeluvaltuute- tun osalta vähintään neljän (4) ja enintään kahdenkymmenen neljän (24) kuukauden palkka.

4.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuute- tun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mu- kaisesti toimivat sijaisina.

5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtä- viensä hoitoa varten saada EK:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt teh- tävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei an- neta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluot- tamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus kirjallisesti saada tieto toimi- alueensa työntekijöiden nimistä, palkkaryhmistä tai vastaavista sekä työsuhteen alka- misajankohdista, ellei paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan heille aina pyydettä- essä. Uusista työntekijöistä edellä mainitut tiedot ja työmaaosoite annetaan viikon ku- luessa työsuhteen alkamisesta.

Luottamusmiehelle annetaan palkkausjärjestelmästä tiedot yritys- tai toimipaikkakoh- taisesti työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, peruspalkan ja henkilökohtaisen palkanosan (PP + HPO) suuruuden palkkaryhmäkohtaisesta jakautumisesta keskimää- rin. Urakkatyökohteesta luottamusmiehellä on oikeus saada urakanjakoselvitys pyydet- täessä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voi- massa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olo- suhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin.

Tiedot työkannasta ja ulkopuolisesta työvoimasta

Pääluottamusmiehelle on pyydettäessä annettava tieto yrityksen työkannasta sopi- muspaperien allekirjoittamisen jälkeen.

Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/1996) mu- kaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen työsuojeluvaltuutetulla on lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelu- toimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen ta- loudellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen talou- dellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yh- teistoimintalain (344/2007) 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuun- nitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimin- tayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet se- kä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaises- ti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tie- toja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia kos- kee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaes- saan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapito- velvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoit- taa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvite- tään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 LUKU HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJES- TÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ul- kopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkina- kysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työn- antajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys henkilökohtaisen ai- kapalkan mukaan.

Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulu- tustilaisuuteen ilmoittautumista.

Koulutusta annettaessa on koulutukseen halukkaista asentajista valittava työnantajan kannalta tarkoituksenmukaisimmat työntekijät. Koulutusta haluaville työntekijöille vara- taan vuorollaan mahdollisuus osallistua hänen tehtäviensä kannalta tarkoituksenmu- kaisimpaan koulutukseen.

Mikäli koulutustilaisuudet järjestetään joko osittain tai kokonaan työajan ulkopuolella, maksetaan työajan ulkopuoliselta koulutusajalta henkilökohtainen aikapalkka.

Ts. ylityökorvauksia ei koulutusajalta makseta. Näissä tapauksissa koulutusajaksi las- ketaan ainoastaan koulutukseen tai luennoille osallistumiseen käytetty aika ei esim. matka-aikoja, yhteisiä illanviettoja tai muuta vastaavaa.

Vaikka työajan ulkopuolella tapahtuvasta koulutuksen korvauksesta on sovittu, se ei saa johtaa siihen, että yritykset järjestävät koulutusta yksinomaan työajan ulkopuolella.

Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan järjestämään ammattiinsa liittyvään koulutuk- seen, katsotaan tähän säännöllisenä työaikana käytetty aika työaikaan rinnastettavaksi ajaksi laskettaessa sekä viikoittaista että vuorokautista ylityötä.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmal- la tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomi- oonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Kou- lutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysy- mykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, et- tä niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimen- piteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan jär- jestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumis- ta.

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä ta- pauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin al- kua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suota- vaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallis- tumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumi- sen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorit- taa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja joka sisältyy työehtosopimuksen osapuolten vuosittain yhteisesti hy- väksymien kurssien luetteloon jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluval- tuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamus- tehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulu- tustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työn- tekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellai- selta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen jär- jestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi työehtosopimuksen osapuol- ten välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudes- ta.

7.5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukau- den rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vä- henemistä.

8 LUKU ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan alihankintaa ja työvoiman vuokrausta.

Alihankinnasta on kyse, kun tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toi- sella sopijapuolella on mitään tekemistä itse työsuorituksen kanssa.

Työvoiman vuokrauksesta on kyse, kun työvoimaa vuokraavan liikkeen toimittamat vuokramiehet tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Ulkopuolisen työvoiman käytön osalta sopijapuolet toteavat, että ulkopuolisen työvoi- man käyttöä ei ole syytä estää, silloin kun se yrityksen toiminnan ja hoitamisen kannal- ta on perusteltua.

Huolto- ja kunnossapitoyritysten solmimiin alihankintaa tai työvoiman vuokrausta kos- keviin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoimaa vuokraava yri- tys sitoutuu soveltamaan ko. työvoimaan huolto- ja kunnossapitoalan työehtosopimuk- sen 1 § tarkoitetuissa töissä tämän työehtosopimuksen määräyksiä, ellei alihankkijan järjestäytymisestä tai lainsäädännöstä muuta johdu.

Xxxxxxxxxxx tulee pyrkiä järjestämään siten, ettei yrityksen vakinaista työvoimaa jouduta vähentämään. Jos näin kuitenkin joudutaan menettelemään, yrityksen tulee sijoittaa ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista kehotettava alihank- kijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan kyseiset alihankintatyöhön sopivat työn- tekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireelli- syyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yritysten normaalissa työssä sen vakinaisten työnteki- jöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmie- helle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

Yrityksen pääluottamusmiehelle on selvitettävä ulkopuolisen työvoiman käyttöön liitty- vät kysymykset siten, kuin tämän sopimuksen 5. luvussa on mainittu ja kuten yhteis- toiminta yrityksissä -lain 9 §:ssä edellytetään.

Työnantajan ja työntekijän väliselle työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jon- ka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yritysten keskeinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

9 LUKU VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kahden (2) kuukauden irtisanomisajalla. Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxx Xxxxxxx

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO ry

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

LIITE 3

KOMENNUSMIESTEN MAJOITUSTASO ‌

Liitot ovat sopineet työnantajan järjestämän komennusmiesten majoituksen tasosta seuraavasti:

Komennuspaikkakunnalla olevan majoituksen tulee vastata yleistä kohtuulliseksi kat- sottavaa majoitusliikkeiden tasoa tai työmaalla yleisesti käytettävää tasoa. Asumistilaa kutakin majoitettavaa kohti on 10 m3 ja samaan huoneeseen sijoitetaan enintään kaksi henkilöä.

Majoitushuoneiston tulee olla lukittava. Sen tulee olla kalustettu työpöydällä ja tarpeel- lisilla istuimilla ja siinä tulee olla riittävä valaistus lukemiseen ja oleskeluun. Majoitusti- lassa tai sen läheisyydessä tulee olla riittävät peseytymistilat, siinä tulee olla lämpimäl- lä vedellä pesumahdollisuus ja tarvittavat pyyhkeet sekä WC.

Useamman kuin kahden henkilön majoitustilassa tai sen läheisyydessä tulee olla yh- teinen oleskelutila, jota ei saa pysyvästi käyttää yöpymiseen. Sen tulee olla varustettu tavanomaisella oleskelua varten tarkoitetulla kalustolla.

Työnantaja huolehtii majoitustilan siivouksesta vähintään kerran viikossa. Liinavaat- teet, lakanat ja pyyhkeet vaihdetaan kerran viikossa.

Edellä mainituista ohjeista voidaan perustelluista syistä poiketa lyhytaikaisen komen- nuksen yhteydessä.

Tämän kiertokirjeen teksti on liittojen pysyvä tulkinta majoituksen tasosta.

LIITE 4 TUNTIPALKKALIITE ‌

1. Liite koskee huolto- ja kunnossapitotyöehtosopimuksessa menettelyä, kun tuntipalkan käytöstä on sovittu työehtosopimuksen kohdan 7 § 7.2 mukaisesti.

2. Työntekijälle määritetään työehtosopimuksen 7 §:n mukainen henkilökohtainen palkka- ryhmä ja sen mukainen tuntipalkka.

Vähimmäistuntipalkat

	1.6.2018 € / kk	1.3.2019 €/kk
Pr 1	8,25	8,39
Pr 2	9,68	9,84
Pr 3	11,82	12,02
Pr 4	15,06	15,32
Pr 5	15,72	15,99
Pr 6	16,43	16,71
Pr 7	16,97	17,26
Pr 8	17,98	18,29

Pöytäkirjamerkintä:

Niissä PALTA ry:n jäsenyrityksissä, jotka ovat tähän sopimukseen sidottuja 1.6.2010.

• palkkataulukossa on vain alin palkka, ellei paikallisesti ole toisin sovittu

Palkkaryhmien mukaiset muut vähimmäispalkat sovitaan yrityksessä edellä mainitussa työryhmässä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tämän työehtosopimuksen käyt- töönoton jälkeen ja ellei sopimukseen päästä, allekirjoittaneet liitot avustavat tapaus- kohtaisesti sopimukseen pääsemiseksi. Mikäli liitot eivät kolmen kuukauden kuluessa pääse yksimielisyyteen asiassa, voidaan se saattaa ratkaistavaksi liittojen tapauskoh- taisesti sopimalla tavalla välimies- tai sitä vastaavassa menettelyssä.

3. Työehtosopimuksen muutostilanne

Työntekijän entisestä henkilökohtaisesta aikapalkasta vähennetään hänen uuden palkka- ryhmänsä mukainen yllä olevan taulukon mukainen vähimmäistuntipalkka.

Tätä erotusta verrataan hänelle määritettyyn uuteen henkilökohtaiseen palkanosaan. Mi- käli erotus on suurempi, ylimenevää osuutta nimitetään henkilökohtaiseksi lisäosaksi. Ero- tuksen ollessa pienempi, työntekijän henkilökohtaiseksi palkanosaksi muodostuu tämä uusi henkilökohtainen palkanosa.

4. Henkilökohtainen aikapalkka

Henkilökohtainen aikapalkka muodostuu palkkaryhmän mukaisesta tuntipalkasta, henkilö- kohtaisesta palkanosasta ja ammattitutkintolisästä sekä henkilökohtaisesta lisäosasta.

5. 6 § Työaika

12. Arkipyhäkorvauksena ja itsenäisyyspäivältä (sivu 16) maksetaan työntekijän henkilö- kohtainen aikapalkka.

17.4 korvaus työajanlyhennyspäiviltä (sivu 17) maksetaan työntekijän henkilökohtaista ai- kapalkkaa.

6. 7 § Työpalkat

7.6.1. Ammattitutkintolisä

Työntekijälle maksetaan hänen oman tehtäväalueensa suoritetusta

	1.6.2018 € / h	1.3.2019 €/h
Ammattitutkintolisä	0,49	0,50
Erikoisammattitutkintolisä	0,91	0,93

7.6.2. Vastuulisä

	1.6.2018 € / h	1.3.2019 € / h
Palkkaryhmässä 3 vähintään	0,25	0,25
Palkkaryhmässä 4 vähintään	0,29	0,29
Palkkaryhmässä 5 vähintään	0,41	0,42
Palkkaryhmässä 6 vähintään	0,57	0,58
Palkkaryhmässä 7 vähintään	0,91	0,93
Palkkaryhmässä 8	sovitaan erikseen	sovitaan erikseen

7.7 Keskituntiansio

Keskituntiansiona käytetään vastuulisän ja olosuhdelisän sisältävää henkilökoh- taista aikapalkkaa korotettuna 8,8 %:lla.

7. 8 § Matkakustannukset

4. Matka-ajan korvaus

4.1 Matka-ajalta työajan ulkopuolella suoritetaan perustuntipalkan mukainen korvaus

8. 10 § Palkanmaksupäivä

Palkanmaksupäivä on perjantai, ellei yrityksessä ole muusta sovittu ja palkanmaksu- kausi on kaksi (2) viikkoa

Palkanlaskenta-aika on pääsääntöisesti 5 työpäivää mutta enintään 10 työpäivää.

9. 11 § Vuosilomapalkka

Työntekijän vuosilomapalkka maksetaan työehtosopimuksen 11§:n ja oheisen taulukon mukaisesti.

1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskitunti- ansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijäl- le maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mu- kaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Tulos-, tuotanto-, tms. palkkiot otetaan huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa, ellei paikallisesti toisin sovita.

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdas- sa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäivien lukumäärä

kerroin

Lomapäivien lukumäärä

kerroin

16,0

23,5

31,0

37,8

44,5

51,1

57,6

64,8

72,0

79,2

86,4

94,0

101,6

108,8

116,0

123,6

131,2

138,8

146,4

154,4

162,4

170,0

177,6

185,2

192,8

200,0

207,2

214,8

222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lo- mapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

10. 18 § Erinäisiä korvauksia

Kohtien 1-5 mukaisina korvauksina maksetaan henkilökohtainen aikapalkka.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs, PL 62

00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Sähköalojen ammattiliitto ry

Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, PL 747

33101 Tampere

Puhelin 03 252 0111 xxx.xxxxxxxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

Huolto- ja kunnossapitoalan TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata