PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2007 – 2010

SISÄLLYSLUETTELO

Aihe Sivu

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2007 - 2010

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 5

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2007 - 2010 14

YLEISTÄ 14

1 § Soveltamisala 14

2 § Järjestäytymisvapaus 14

3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 15

4 § Työrauhavelvoite 15

5 § Työsuhdemääräykset 16

TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 18

6 § Säännöllinen työaika 18

6.1 Yksi- ja kaksivuorotyö 18

6.1.1 Työajan pituus 18

6.1.2 Työajan lyhentäminen 18

6.1.3 Työajan lyhentämiskorvaus 19

6.2 Keskeytyvä kolmivuorotyö 20

6.2.1 Työajan pituus 20

6.2.2 Työajan lyhentämiskorvaus 20

6.3 Keskeytymätön kolmivuorotyö 20

6.4 Yleiset määräykset 21

6.4.1 Työajan lyhentäminen 21

6.4.2 Vuorotyö 22

6.4.3 Viikon vapaapäivät ja arkipyhäviikot 22

6.4.4 Vuorokausilepo 22

6.4.5 Työtuntijärjestelmän muuttaminen 23

6.4.6 Työviikon ja -vuorokauden vaihtuminen 23

6.4.7 Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tauot 23

6.4.8 Työajan tarkkailu 24

6.4.9 Seisokkiajat 24

6.4.10 Aloittamis- ja lopettamistyöt 25

6.5 Joustavat työaikajärjestelyt 25

6.5.1 Keskimääräinen säännöllinen työaika 26

6.5.2 Työaikapankki 26

6.5.3 Ylityön enimmäismäärät 27

PALKKAMÄÄRÄYKSET 27

7 § Palkkaus 27

8 § Työn vaativuus 27

9 § Palkkaryhmän määräytyminen 29

10 § Työkohtaiset aikapalkat 29

11 § Henkilön työsuoritus 31

12 § Suorituspalkat 31

13 § Palkkausta koskevia erityismääräyksiä 32

13.1 Keskituntiansio 32

13.2 Siirtoajan palkka 33

14 § Ylityö- ym. korvaukset 33

14.1 Vuorokautinen ylityö 33

14.2 Viikoittainen ylityö 33

14.3 Eräiden aattopäivien korotettu palkka 34

14.4 Yöylityö 34

14.5 Hälytysluontoinen työ 35

14.6 Työ poikkeuksellisissa olosuhteissa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, vuorotyössä sekä ilta- ja yötyö 35

14.7 Arkipyhäkorvaus 37

14.8 Sunnuntaikorotus arkipyhinä 37

14.9 Viikoittaisen vapaan korvaaminen 38

15 § Palkanmaksu 38

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 39

16 § Työvälinekorvaus 39

17 § Matkatyö 39

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 44

18 § Sairausajan palkka 44

19 § Vuosiloma 47

20 § Ansion menetyksen korvaamisen edellytykset lääkärintarkastuksen ajalta 49

1.1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset 49

1.2 Muut lääkärintarkastukset 50

1.3................................................................................................................. 53

1.4 Laskenta 53

21 § Ryhmähenkivakuutus 54

22 § Erinäiset korvaukset 54

SUHDEMÄÄRÄYKSET 56

23 § Työturvallisuus 56

24 § Luottamusmiehet 57

25 § Työsuojeluvaltuutetun korvaus 59

26 § Kokoontuminen työpaikoilla 59

NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET 60

27 § Erimielisyyksien sovittelu 60

28 § Jatkuva neuvottelumenettely ja paikallinen sopiminen 61

29 § Sopimuksen voimassaolo 62

OPPISOPIMUSLAIN MUKAISEEN OPPISOPIMUSSUHTEESEEN OTETTAVIEN TYÖSUHTEEN EHDOT PUUSEPÄNTEOLLISUUDESSA (LIITE I) 64

SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TYÖHARJOITTELUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA PUUSEPÄNTEOLLISUUDESSA (LIITE II) 66

PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKITUS (LIITE III) 68

TT-SAK YLEISSOPIMUS (LIITE IV) 69

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) (LIITE V) 96

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI (LIITE VI) 120

LOMAPALKKASOPIMUS 2005 (LIITE VII) 123

RYHMÄHENKIVAKUUTUS (LIITE VIII) 127

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2007 - 2010 128

PALKANKOROTUSTEN SOVELTAMISOHJEET(LIITE IX) 128

SAIRAUSAJAN PALKANMAKSUUN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET (LIITE X)

....................................................................................................................... 135

LAPSEN SAIRASTUMISESTA TYÖSSÄKÄYVILLE VANHEMMILLE AIHEUTUVA POISSAOLO (LIITE XI) 138

KESKUSJÄRJESTÖJEN HOITOVAPAAN ANTAMISTA KOSKEVAT OHJEET (LIITE XII)

....................................................................................................................... 141

TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄ (LIITE XIII) 143

MÄÄRÄYKSET PALKANMAKSUSTA KUUKAUSIPALKKANA (LIITE XIV) 145

PALKKAUSJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISEN KOULUTUSAINEISTO 151

ASIASANAHAKEMISTO 152

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2007 - 2010 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Työehtosopimuskausi alkaa 22.10.2007 ja päättyy 31.1.2010.

PALKKOJEN KOROTTAMINEN

Vuosi 2007

Yleiskorotus

Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alus- ta, joka alkaa 22.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 33 senttiä kui- tenkin vähintään 3,4 %.

Työpaikkakohtainen erä

1.12.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korot- tamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,5 % keskimääräisestä kes- kituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä.

Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmu- kaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittä- mistä yrityksissä. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan paikallisesti. Jos erän käytöstä ei päästä yksimielisyyteen, jaetaan puolet siitä prosen- tuaalisena yleiskorotuksena ja puolet jakaa työnan- taja edellä mainittuja periaatteita noudattaen. Luot- tamusmiehen on voitava paikallisesti varmistaa

Vuosi 2008

Vuosi 2009

työnantajan erän jakaminen. Ellei luottamusmiestä ole työpaikalle valittu, työnantaja selvittää henkilös- tölle miten erä on käytetty.

Yleiskorotus

Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alus- ta, joka alkaa 1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,3 %.

Työpaikkakohtainen erä

1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korot- tamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,6 % keskimääräisestä kes- kituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä.

Yleiskorotus

Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alus-

ta, joka alkaa 1.5.2009 tai lähinnä sen jälkeen yleis- korotuksella, jonka suuruus on 22 senttiä, kuitenkin vähintään 2,0 %.

Työpaikkakohtainen erä

1.5.2009 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korot- tamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,6 % keskimääräisestä kes- kituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä.

TYÖKOHTAISET AIKAPALKAT

Työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset työkohtaiset aikapalkat 22.10.2007 lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat:

	PKL I	PKL II
PR 1	756	736
PR 2	797	776
PR 3	842	818
PR 4	892	867
PR 5	957	931
5a16%	1110	1080
5b18%	1129	1099
6	1028	1002
6a16%	1192	1162
6b18%	1213	1182
alle 18v	695	679

Työehtosopimusosapuolet vahvistavat 1.10.2008 voimaanastuvat työkohtaiset aikapalkat ja tiedotta- vat niistä erikseen.

OPPISOPIMUSOPPILAAT

Oppisopimusoppilaiden työsuhteen ehtoja koskevan pöytäkirjan 2.12.1993 voimassaoloa jatketaan so- pimuskauden loppuun. Sopimuksen 2 §:n mukaiset palkat ovat 22.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta ensimmäisen vuo- den osalta 7,08 euroa ja toisen vuoden osalta 7,51 euroa.

1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta mainitut palkat ovat 7,28 euroa ja toisen vuoden osalta 7,73 euroa.

1.5.2009 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta mainitut palkat ovat 7,47 euroa ja toisen vuoden osalta 7,93 euroa.

LISÄT JA SAIRAUSAJAN PALKKA

Työehtosopimuksen 14.6 §:n mukaiset vuorolisät 22.10.2007 lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat (sent- tiä/tunti):

Iltavuorolisä 86 senttiä/tunti

Yövuorolisä 160 senttiä/tunti

Lauantailisä 146 senttiä/tunti

Olosuhdelisä 17 senttiä/tunti

Keskeytymättömän kolmivuorotyön lisä 8 sent- tiä/tunti

Sairausajan palkan laskentaa muutetaan 1.10.2008 lukien siten, että lisät eivät vaikuta sairausajan palk- kaan. Tämä muutos toteutetaan liittojen myöhem- min sopimalla kustannusneutraalilla tavalla korotta- malla lisiä. Kunnes tästä on sovittu, sairausajan pal- kan laskennassa sovelletaan seuraavaa poistuvaa tes-määräystä: Vakituisesti vuorotyössä oleville työntekijöille maksetaan sairausajalta vuorotyölisää sen mukaisena kuin työntekijä olisi sitä saanut työs- sä ollessaan.

MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

Työehtosopimuksen 17 §:n mukaiset matkakustan- nusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana valtion virkaehtosopimuksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

LUOTTAMUSMIEHET

TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. kohdan 7. kap- paleen tarkoittamana korvauksena pääluottamus- miehelle maksetaan korvausta seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin lukumäärä	1.11.2007 lukien €/kk
alle 20	55
21 - 50	63
51 - 100	78
101 - 150	94
151 - 250	115
251 - 350	135
351 - 450	158
451 -	190

TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN

Osapuolet sitoutuvat jatkuvan neuvottelun periaat- teella kehittämään aktiivisesti työehtosopimusta so- pimuskaudella tuottavuutta ja ansioiden kehittymistä edistävään suuntaan.

Liitot ryhtyvät yhteistyössä edistämään sellaisia hy- viä työaikakäytäntöjä, joilla tuetaan yritysten tuotta- vuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllis- ten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

Työaikojen järjestäminen tarpeiden mukaan onnis- tuu parhaiten, kun työajan käyttö suunnitellaan ja to- teutetaan yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön kesken riippumatta siitä, voidaanko työaikajärjestely toimeenpanna työnantajan päätöksin vai edellyttää- kö se paikallista sopimista.

Tämän tavoitteen tueksi liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on mahdollisten muiden osapuolten myöhemmin määrittelemien tehtävien lisäksi:

1) Edistää joustavien työaikakäytäntöjen (esimerkik- si keskimääräinen säännöllinen työaika, työaika- pankki, erilaiset vuosilomajärjestelyt) käyttöönottoa

2) Selvittää mahdollisuuksia kehittää työehtosopi- musta tuottavuutta edistävään suuntaan.

3) Selvittää mahdollisuuksia yhden ylityökäsitteen käyttöönottamiseen paikallisesti sopien.

4) Selvittää, tulisiko työehtosopimuksessa mahdol- listaa työpaikkakohtaiset kokeilut uudentyyppisistä, osapuolten yhteisen edun mukaisista työaikajärjes- telyistä. Paikallisesti sopien näissä kokeiluissa voi- daan poiketa työehtosopimuksen työaikamääräyk- sistä. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaikalain säännöksiä.

5) Osana selvitystyötä työryhmä voi antaa nimetyille työpaikoille pilotointitarkoituksessa oikeuden 3- ja 4- kohdassa mainittuihin työpaikkakohtaisiin kokeilui- hin ja yhden ylityökäsitteen kokeiluun työryhmän määrittämissä rajoissa.

6) Selvittää ja tekee esityksiä henkilöstön osaami- sen, työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja työympä- ristötoiminnan kehittämisen vaikutuksista työn tuot- tavuuden myönteiselle kehitykselle.

7) Selvittää ja tekee esityksiä, jotka edistävät ja tu- kevat erilaisten palkkarakenteiden ja ansioiden ke- hittymistä, esimerkiksi

- ohjeistaa suorituspalkkauksen käyttöönottoa

- yksinkertaistaa ja helpottaa työn vaativuuden mää- rittelyä ja uusien palkkarakenteiden käyttöönottoa

- paikallisen sopimisen tukeminen yhteisellä ohjeis- tuksella ja koulutuksella

- paikkakuntakalleusluokituksesta luopuminen kus- tannusneutraalisti ja yhden taulukon käyttöönoton valmistelu

- selvittää palkkausjärjestelmän uudistamistarpeita

- selvittää palvelusvuosilisäjärjestelmän tarpeelli- suutta ja toimivuutta ja mahdollisuuksia siirtää pal- velusvuosilisät kustannusneutraalisti palkkoihin

Työryhmään nimitetään 3 - 4 jäsentä työnantajapuo- lelta ja 3 - 4 jäsentä palkansaajapuolelta siten, että työryhmässä on sekä liittojen että kentän edustus.

Kehittämis- ja valmistelutyö toteutetaan sopimus- kauden aikana, mutta liitot sitoutuvat 31.12.2008 mennessä päättämään, onko käytettävissä olevien kokemusten ja muun valmistelun perusteella mah- dollista sopia tarvittavista muutoksista voimassaole- vaan työehtosopimukseen.

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET JA KUUKAUSIPALKKAUS

Työehtosopimuksen työaikamääräykset on uudistet- tu ja työajanlyhentämispöytäkirjat on siirretty tekstin osaksi. Lisäksi työehtosopimukseen on lisätty työ- aikapankkiperiaatteet sekä uusi liite kuukausipalk- kamääräyksistä.

Helsingissä 22. lokakuuta 2007

PUUSEPÄNTEOLLISUUS RY

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2007 - 2010 YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Puuse- pänteollisuus ry:n puusepänteollisuutta harjoittavien jäsenyri- tysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan myös puusepän- teollisuuden yhteydessä toimivien huolto-osastojen työnteki- jöiden työsuhteisiin.

Mikäli jokin muutakin kuin puusepänteollisuutta harjoittava työnantaja on ainoastaan puusepänteollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Puusepänteollisuus ry:n jäsen, sovelletaan tätä sopimusta vain mainittuihin tehdaslai- toksen tai osaston työntekijöiden työsuhteisiin. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

2 § Järjestäytymisvapaus

1. Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liit- tymisestään ammatillisiin järjestöihin.

2. Työnantajan edustajan on työhön tulevalle uudelle työntekijäl- le lyhyesti selvitettävä työpaikan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä ilmoitettava ketkä toimivat työntekijöiden pääluotta- musmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna.

3 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia niihin myö- hemmin tehtyine muutoksineen:

1. TT-SAK yleissopimus (4.6.1997) siihen 10.5.2001 tehtyine muutoksineen

2. Irtisanomissuojasopimus soveltamisohjeineen (10.5.2001)

3. Lomapalkkasopimus 2005 (21.3.2005)

Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehto- sopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet niiden liittämisestä tähän sopimukseen.

4 § Työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistys- ten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan sii- tä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpi- teisiin, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhdemääräykset

1. Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa:

14 päivää, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään vuoden;

1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden mutta enintään 4 vuotta;

2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytykset- tä yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta;

4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytykset- tä yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta;

6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytykset- tä yli 12 vuotta.

Irtisanomisaika on työntekijän irtisanoessa 14 päivää. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 vuotta, irtisanomis- aika on 1 kuukausi.

2. Xxxxxxx työntekijä on synnytyksen tai sairauden vuoksi poissa työstä enintään 12 kuukauden ajan ja hän on tästä poissa- olostaan ilmoittanut työnantajalleen, ei hänen työsuhteensa tämän poissaolon vuoksi katsota katkenneen.

Mikäli työntekijän poissaolo kestää vähintään 2 kuukautta, on hänen ilmoitettava töihin paluustaan työnantajalleen vähin- tään 1 viikkoa aikaisemmin.

Työntekijälle on tällöin järjestettävä entisenlaista työtä tai ellei se ole mahdollista maksettava kahden viikon ajalta entinen tuntipalkka. Jollei tuntipalkkaa ole sovittu, maksetaan entisen palkkaryhmän mukainen palkka.

3. Mikäli tuotteiden riittämättömän menekin, raaka- tai tarveai- neiden puutteen, työn säännöllisen kulun häiriintymisen tai

koneiden tai laitteiden korjaus- tai huoltotöiden vuoksi töitä ei voida järjestää työntekijälle säännölliseen tapaan, voidaan säännöllistä työaikaa lyhentää tai työntekijät lomauttaa työ- suhdetta lopettamatta. Työajan lyhentämisestä tai lomautta- misesta on ilmoitettava työntekijöille vähintään kaksi viikkoa ennen niiden voimaantuloa, jonka lisäksi toimenpiteeseen johtaneita syitä on selostettava pääluottamusmiehelle.

H u o m.

Kohtaa sovellettaessa on otettava huomioon työso- pimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin ehdoton sään- nös:

”Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työ- paikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työn- tekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymi- sen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpi- de, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työeh- toihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saa- da palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päiväl- tä.”

4. Työnantajan tulee työntekijän sitä vaatiessa työsuhteen päät- tyessä antaa todistus sen kestoajasta sekä työtehtävien laa- dusta. Lisäksi on, jos sitä pyydetään, todistuksessa mainitta- va syy työsuhteen päättymiseen ja siihen merkittävä arvolau- se työntekijän osoittamasta työtaidosta, ahkeruudesta ja käy- töksestä.

Haettaessa työttömyysturvaa työnantaja antaa työsuhteen päättyessä ja lomautetulle työntekijälle tämän pyynnöstä työt- tömyysturvasäännösten mukaisen palkkatodistuksen.

TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6 §

Säännöllinen työaika

6.1 Yksi- ja kaksivuorotyö

6.1.1 Työajan pituus

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa.

Keskimääräinen työaika on vuonna 2007 36,2 tuntia viikossa, vuonna 2008 36,6 tuntia viikossa, vuonna 2009 36,4 tuntia

viikossa ja 2010 36,6 tuntia viikossa.

Tämä keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen so- pimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu ka- lenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi.

Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan mainittuun määrään kalenterivuoden aikana.

6.1.2 Työajan lyhentäminen

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa sään- nöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, et- tä työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja vuotuista työaikaa muutoin lyhentä- vät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäi- syyspäivä, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Työajan lyhennyksen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään enintään 100 tuntia vuodessa. Työajan lyhen- nyksen määrästä vähennetään muut kuin edellisessä kappa- leessa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Työntekijälle annetaan neljäsosa vuotuisesta työajan lyhen- nyksestä vuosineljännestä kohti edellyttäen, että työntekijä työskentelee asianomaisen vuosineljänneksen mahdollisista työpäivistä yli puolet.

Vapaata annetaan vapaapäivinä tai lyhentämällä työvuoron pituutta. Työvuoron pituuden on oltava kuitenkin vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaan ajankohdasta on työnantajan ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin.

Mikäli vapaata ei ole pidetty kyseisen kalenterivuoden aikana, on se annettava viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Jos vapaata ei ole kalenterivuoden aika- na pidetty, paikallisesti voidaan sopia myös siitä, ettei vapaa- ta pidetä.

Työntekijän siirtyessä pois yksi- tai kaksivuorotyöstä katso- taan hänen saaneen vapaansa ennen siirtymistään, vaikkei vapaata hänelle tosiasiallisesti olisi annettukaan. Sama sään- tö koskee myös työsuhteen päättymistä.

Sairasta työntekijää ei saa määrätä pitämään vapaata, ellei ilmoitusta vapaan antamisesta ole annettu ennen sairastu- mista tai työntekijä ole tervehtynyt ennen vapaan alkamista.

Työstä poissaolevan työntekijän katsotaan kuitenkin saaneen vapaata, vaikkei poissaolevalle ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko tehdas, sen työosasto tai työryhmä johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt edellyttäen, että hän muutoin on ollut siihen oikeutettu.

6.1.3 Työajan lyhentämiskorvaus

Työajan lyhentämiseen oikeutetulle maksetaan työajan ly- hennyskorvausta siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta te- kemältään säännölliseltä tunnilta korvauksen, jonka suuruus on 5,9 % työntekijän työehtosopimuksen 13.1 §:n mukaisesta keskituntiansiosta.

Yrityksissä, joissa ei ole käytössä prosentuaalinen työajan ly- hennyskorvaus, maksetaan helatorstaiviikon palkanmaksun yhteydessä 8 tunnin ylimääräinen palkka.

6.2 Keskeytyvä kolmivuorotyö

6.2.1 Työajan pituus

Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimää- rin 36,6 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjakso- na. Säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika on niiden työntekijöiden osalta, joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan 1708 tuntia vuodessa. Loppiaisen ollessa lauantaina tai sun- nuntaina, on keskimääräinen vuotuinen työaika kuitenkin 1716 tuntia vuodessa.

Työajan lyhennys keskimäärin 36,6 tuntiin viikossa toteute- taan siten, että ennakolta laaditaan työvuorokaavio enintään vuoden ajaksi siten, että se täyttää työehtosopimus-, vuosi- loma- ym. seisokkien jälkeen edellä mainitut työaikaa koske- vat periaatteet.

Mikäli työvuorokaavio laaditaan vuotta lyhyemmäksi ajaksi, saadaan kyseisen ajanjakson säännöllinen työaika kertomalla ajanjaksoon sisältyvien työviikkojen lukumäärä 36,6:lla.

6.2.2 Työajan lyhentämiskorvaus

6.3 Keskeytymätön kolmivuorotyö

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 35 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.

Säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika on niiden työntekijöiden osalta, joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan 1632 tuntia vuodessa. Loppiaisen ollessa lauantaina tai sun- nuntaina, on keskimääräinen vuotuinen työaika kuitenkin 1640 tuntia vuodessa.

Työvuorojärjestelmä laaditaan enintään vuoden ajaksi siten, että se täyttää työehtosopimus-, vuosiloma- ym. seisokkien jälkeen edellä mainitut työaikaa koskevat periaatteet.

Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään sään- nölliseltä tunnilta korvauksen, jonka suuruus on 14,8 % työn- tekijän työehtosopimuksen 13 §:n mukaisesta keskituntiansi- osta. Laskettaessa korvauksen suuruutta, otetaan työehtoso- pimuksen 13 §:stä poiketen huomioon vuoro- ja olosuhde- lisät, mutta ei yli- eikä sunnuntaityökorotuksia ym. niihin ver- rattavia korotuksia ja lisiä. Xxxxxxxxxxx tehdyiltä säännöllisil- tä työvuorokaavion mukaisilta työtunneilta ansaitaan 14,8

%:n korvaus kaksinkertaisena.

6.4 Yleiset määräykset

6.4.1 Työajan lyhentäminen

Työajan lyhentäminen ja siitä maksettavat korvaukset perus- tuvat STK:n ja SAK:n väliseen sopimukseen 15.3.1986.

Työajan lyhentämiskorvaukset koskevat myös työnantajan korvaamaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työ- ajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Työajan lyhentämiskorvausta ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 13 §:n mukaista keskituntiansiota.

Ellei paikallisesti ole sovittu maksuajankohdasta toisin, työ- ajan lyhentämiskorvaus maksetaan palkkakausittain palkan- maksun yhteydessä.

6.4.2 Vuorotyö

Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisen ajanjaksoin muuttua. Työntekijää voi- daan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

6.4.3 Viikon vapaapäivät ja arkipyhäviikot

Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sun- nuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäi- väksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen olla lauantai. Jos toinen vapaapäivä on liikkuva, tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä ja olla mikäli mahdollista lau- antai tai maanantai.

Arkipyhäviikolla on arkipyhä päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä viikon toinen vapaapäivä. Arkipyhäviikolla on ar- kipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännölli- nen työaika 8 tuntia. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto sekä uudenvuoden-, loppiais-, vapun-, helatorstai- ja itsenäi- syyspäiväviikon lauantai sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai ovat kuitenkin vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekni- set syyt muuta vaadi.

Uudenvuoden- ja vapunaattoina on säännöllinen kokonais- työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 12 tuntia ja muissa työaikamuodoissa 8 tuntia. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työaika kaksi- ja kolmivuorotyössä mainittuina aat- toina on 4 tuntia työvuoroa kohti.

6.4.4 Vuorokausilepo

Työaikalain 29 §:ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorokausile- poa tilapäisesti enintään kolmen peräkkäisen vuorokausile- von aikana kerrallaan lyhentää. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeas- ti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.

6.4.5 Työtuntijärjestelmän muuttaminen

Työtuntijärjestelmän pysyväksi tarkoitetusta muutoksesta il- moitetaan hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetusta muutoksesta vähin- tään 2 vuorokautta ennen, ellei kysymyksessä ole hätätyö, korjaustöiden kiireellisyys tai muu siihen verrattava pakollinen syy. Muutos katsotaan tilapäiseksi, kun se on tarkoitettu kes- tämään 2 viikkoa tai sitä lyhyemmän ajan.

6.4.6 Työviikon ja -vuorokauden vaihtuminen

Työviikko alkaa maanantaina. Sekä arki- että pyhävuorokausi samoin kuin itsenäisyyspäivävuorokausi lasketaan klo 6:sta klo 6:een, ellei paikallisesti toisin sovita.

6.4.7 Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tauot

Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeel- liset tauot määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuk- sen rajoissa.

Työaika lasketaan siitä, kun kone käynnistetään tai työ aloite- taan, siihen, kun kone pysäytetään tai työ lopetetaan, kuiten- kin siten, että tarpeelliset aloittamis- ja lopettamistyöt sekä mahdollinen työnjako luetaan työaikaan. Sellaisessa vuoro- työssä, jossa koneen jatkuva käynti on tarpeellinen, tulee työn vuorojen vaihtuessa jatkua keskeytyksettä.

Tauko lasketaan vastaavasti siitä, kun kone pysäytetään tai työ keskeytetään, siihen, kun työntekijä on työpaikallaan val- miina uudelleen aloittamaan työnsä. Työn keskeytymisen välttämiseksi voidaan tauot vuorottaa. Järjestelyissä on huo- mioitava, ettei tauko sijoitu yhtä tuntia lähemmäksi työvuoron alkamista eikä päättymistä.

Työntekijöille myönnetään kaksi kertaa päivässä kymmenen minuutin virkistystauko. Virkistystauko luetaan työaikaan. Vir- kistystauon aikana ei saa poistua tehdasalueelta. Muut tauot eivät ole sallittuja.

Päivätyönä tehtävässä huoltotyössä sijoitetaan tauot tuotan- non vaatimusten mukaisesti työnjohdon kulloinkin määrää- miksi ajankohdiksi. Vuorotyössä määräytyvät huoltotyötä te- kevien tauot työn kulun mukaisesti.

Päivätyössä myönnetään työntekijöille tunnin pituinen lepo- tauko. Työneuvoston luvalla tai paikallisesti sopien voidaan myös päivätyössä noudattaa puolen tunnin pituista lepoaikaa siten, että työntekijät saavat sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Ellei paikallisesti toisin sovita, kaksivuorotyössä myönnetään työntekijöille puolen tunnin lepotauko, jonka aikana he saavat esteettömästi poistua työpaikalta.

Kolmivuorotyössä ei työntekijöillä ole ruokailutaukoa, vaan varataan heille tilaisuus ruokailuun työn aikana. Mikäli työnte- kijä on sidottu työhönsä niin, ettei tämä ole mahdollista, vara- taan hänelle 15 minuutin ruokailutauko.

6.4.8 Työajan tarkkailu

Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun. Jär- jestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille tur- haa ajanhukkaa.

6.4.9 Seisokkiajat

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenteleville työn- tekijöille järjestetään vapautusta työstä uuden vuoden, pääsi- äisen, vapun, helluntain, juhannuksen ja joulun alla seuraa- vasti:

- viisi työvuoroa alkaen uuden vuoden aattona klo 14;

- kaksitoista työvuoroa alkaen pitkäperjantain aamu na klo 6;

- viisi työvuoroa alkaen vapunaattona klo 14;

- kolme vuoroa alkaen helluntaipäivän aamuna klo 6;

- yhdeksän työvuoroa alkaen juhannusaattona klo 6;

- yhdeksän työvuoroa alkaen jouluaattona klo 6;

Paikallisesti voidaan kuitenkin ao. työntekijän kanssa sopia työstä myös edellä mainittuina aikoina.

Työskentelyä ei kuitenkaan keskeytetä höyrykattilahuoneissa, voimalaitoksissa ja niihin verrattavissa osastoissa, joiden keskeytymätön käynti teknisistä syistä on ehdottoman välttä- mätöntä.

6.4.10 Aloittamis- ja lopettamistyöt

. Jotta tuotanto voisi jatkua koko säännöllisen työajan, voidaan välttämättömiin aloittamis- ja lopettamistöihin tarvittavat työn- tekijät, kuten voimakoneenhoitajat, lämmittäjät, rasvaajat, puhdistajat ym. sekä näille tarvittavat aputyöntekijät määrätä aloittamaan työnsä ennen varsinaisen työajan alkamista tai lopettamaan työnsä varsinaisen työajan päättymisen jälkeen.

6.5 Joustavat työaikajärjestelyt

Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työpai- kan koneiden, laitteiden ja muiden voimavarojen hyväksikäyt- töä samoin kuin työntekijöiden työaikaa koskevien toivomus- ten toteutumista.

Työaikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim. vuoden eri aikoina, tuotanto-osastoittain, kone- tai työntekijäryhmit- täin samankin työpaikan eri osastoilla.

Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käytön li- sääminen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoehdot luovat mahdollisuuksia saada työajat sekä tuotannon että työnteki- jöiden tarpeita vastaaviksi.

Paikallisesti voidaan muun muassa sopia:

1 Säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus

2 Työajan tasoittumisjakson pituus

3 Työvuorokauden ja työviikon alkaminen 4 Vuorokautisen työajan lepoaika

5 Työtuntijärjestelmän muuttaminen

6 Virkistystauot

6.5.1 Keskimääräinen säännöllinen työaika

Keskimääräistä säännöllistä työaikaa voidaan työehtosopi- muksen neuvottelujärjestystä noudattaen sopia käytettäväksi yksi- ja kaksivuorotyössä siten, että työaika enintään vuoden aikana tasoittuu työehtosopimuksen mukaisiin vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääriin. Keskimääräistä työ- aikaa käytettäessä laaditaan tasoittumisjaksoksi työtuntijär- jestelmä, jossa on mainittu aika, milloin työ alkaa ja päättyy.

Ellei paikallisesti ole edellisen kohdan mukaisesti sovittu työ- ajan järjestämisestä, voi työnantaja tuotannollisen tilanteen niin edellyttäessä pidentää tilapäisesti vuorokautisen sään- nöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enintään 50 tuntiin. Tällöin työnantajan tulee laatia työaikalain 34 §:n mukainen työajan tasoittumisjärjestelmä, jonka aikana työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa.

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheutta- neen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään.

Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätä- työtä tai siihen rinnastettavaa työtä.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään em. työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kun työaika on lyhy- empi kuin keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

6.5.2 Työaikapankki

Paikallisesti voidaan sopia työaikapankkijärjestelmästä liit- teenä olevien periaatteiden mukaisesti.

6.5.3 Ylityön enimmäismäärät

Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään yk- sinomaan kalenterivuotta.

Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia pai- kallisesti vuoden pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkan- maksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenteri- vuoden vaihtumisen jälkeen.

6.5.4 Yötyö

Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä nou- dattaen tai sopimalla paikallisesti.

PALKKAMÄÄRÄYKSET

7 § Palkkaus

Kuhunkin työhön käytetään parhaiten soveltuvaa palkkausjär- jestelmää.

Palkka määräytyy työn vaativuuden, henkilön työsuorituksen, sekä henkilön ja/tai ryhmän työtulosten perusteella. Töiden vaativuus sekä henkilön työsuoritus arvioidaan työpaikkakoh- taisesti.

Palkkaustapaa valittaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää yrityksen kannattavuuden ja tuottavuuden sekä työntekijöiden ansioiden kehittymistä tukeviin palkkaustapoihin.

Liittojen yhdessä laatimaa koulutusaineistoa voidaan käyttää apuna paikallista palkkausjärjestelmää laadittaessa.

8 §

Työn vaativuus

Työn vaativuuden määrittäminen

Työn vaativuuden eri tekijöiden painotus, mittausjärjestelmä sekä vaativuusryhmien lukumäärä sovitaan työpaikkakohtai- sesti.

Työt asetetaan vaativuusryhmiin neljän vaativuustekijän pe- rusteella:

Työn vaatima osaaminen Työn edellyttämä vastuu Työn aiheuttama kuormitus Työolosuhteet

Myös muita vaativuustekijöitä voidaan sopia käytettäväksi työtehtäviä arvioitaessa.

Työnvaativuusryhmittely

Mikäli paikallisesti ei sovita muusta työn vaativuuden arvioin- tijärjestelmästä, sijoitetaan työt kolmeen vaativuusryhmään seuraavasti.

Vaativuusryhmä 1: lyhyehköä käytännön kokemusta, nor- maalia vastuuta edellyttävät työt.

Vaativuusryhmä 2: normaalia ammattitaitoa, melkoista vas- tuuta edellyttävät työt normaalilla kuormituksella tai tason 1 työ kuormitukseltaan raskaana.

Vaativuusryhmä 3: työ vaatii monipuolista ja hyvää ammatti- taitoa sekä merkittävää vastuuta edellyttävät työt kuormituk- seltaan normaalina tai tason 2 työ kuormitukseltaan raskaa- na.

Työolosuhteet otetaan huomioon yhtenä kuormitustekijänä.

9 §

Palkkaryhmän määräytyminen

10 §

Vaativuusryhmään 1 kuuluvat tehtävät sijoitetaan palkkaryh- miin 1 ja 2, vaativuusryhmään 2 kuuluvat tehtävät palkkaryh- miin 3 ja 4 sekä vaativuusryhmään 3 kuuluvat tehtävät palk- karyhmiin 5 ja 6 kuhunkin vaativuusryhmään kuuluvien tehtä- vien keskinäisellä vertailulla.

Paikallisesti voidaan sopia muusta palkkaryhmärakenteesta.

Työkohtaiset aikapalkat

Vuosi 2007

Työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset työkohtaiset aikapalkat 22.10.2007 lukien: tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat (senttiä/tunti):

	PKL I	PKL II
PR 1	756	736
PR 2	797	776
PR 3	842	818
PR 4	892	867
PR 5	957	931
5a16%	1110	1080
5b18%	1129	1099
6	1028	1002
6a16%	1192	1162
6b18%	1213	1182
alle 18v	695	679

Työehtosopimusosapuolet vahvistavat 1.10.2008 voimaanas- tuvat työkohtaiset aikapalkat ja tiedottavat niistä erikseen.

Mikäli paikallisesti sovitaan palkkaryhmien lukumäärästä toi- sin, tulee alimman vaativuusryhmän palkan olla palkkaryhmä

1 palkan mukainen ja ylimmän sovitun palkan palkkaryhmä 6 palkan mukainen.

Palkkaryhmiin 5 ja 6 kuuluvissa tai vastaaviin paikallisesti so- vittuihin palkkaryhmiin kuuluvissa tehtävissä työskenteleville tuotannon työntekijöille pyritään järjestämään suorituspalkka- tai palkkiotyötä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, maksetaan palkkaryhmään 5 kuuluvalle palkkaryhmän 5a ja palkkaryh- mään 6 kuuluvalle palkkaryhmän 6a mukainen palkka.

Kunnossapito-osastoilla työskenteleville (sähkö- ja metalli- miehet) 5. ja 6. palkkaryhmään kuuluville ammattityöntekijöil- le maksetaan taulukon vähintään 5b tai 6b mukaista palkkaa.

Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysi- ikäinen työntekijä ja hänen omatessaan työn edellyttämän ammattitaidon ja pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä joh- tuvia rajoituksia, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

Suorituspalkkauksen sijasta käytetään kokonaistuntipalkkoja huoltotöissä ja tuotannon ammattitöissä silloin, kun suoritus- palkan käyttö ei ole tarkoituksenmukaista.

Kokonaistuntipalkasta sovittaessa on otettava huomioon työn vaativuus ja työntekijän ammattitaito. Kokonaistuntipalkan on oltava oikeassa suhteessa saman vaativuustason suoritus- palkkatöiden kanssa.

Työn vaativuuden muuttuessa sovitaan uudesta kokonaistun- tipalkasta. Tarkistuksesta neuvotellaan edellä todettujen peri- aatteiden mukaisesti.

Jos kokonaistuntipalkkoja halutaan tarkistaa muulla perus- teella, sovitaan siitä paikallisesti.

Kokonaistuntipalkalla työskentelevän työntekijän tulee suorit- taa työnsä työn laadun edellyttämällä valppaudella ja ahke- ruudella (urakkatyövauhdilla).

11 §

Henkilön työsuoritus

Työntekijän työsuorituksen arvioinnissa tarkastellaan hänen taitoaan suoriutua tekemistään töistä sekä kykyä ja halua ke- hittää osaamistaan.

Työsuorituksen arvioinnin suorittaa työnantaja tai sen edusta- ja. Työnsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelys- tä sovitaan työpaikkakohtaisesti.

Työsuorituksen arviointiperusteena käytetään työntekijän työ- tulosta, ammattitaitoa, monipuolisuutta, työtehtävien osaami- sen kehittämistä ja/tai muuta työpaikalla tärkeäksi katsottua tekijää.

Työntekijän pätevyyden tarkistus suoritetaan vähintään ker- ran vuodessa ellei paikallisesti toisin sovita.

Henkilökohtainen palkanosa on 2-12 % työkohtaisesta pal- kasta, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Xxxx xxxxxxx- tai erikoisammattitutkinto otetaan huomioon palkkauksessa.

Työntekijän henkilökohtainen palkanosa määritellään viimeis- tään 4 kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta tai koe- ajan päätyttyä.

Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa alan ammattitut- kinnon tai erikoisammattitutkinnon, maksetaan tutkinnon suo- rittamisesta seuraavan palkanmaksun yhteydessä ammatti- tutkintopalkkio, jonka suuruus on ammattitutkinnosta 250 eu- roa ja erikoisammattitutkinnosta 350 euroa.

Edellytyksenä palkkion maksamiselle on, että työntekijä on ollut yhtiön palveluksessa tutkinnon aloittamishetkellä.

12 § Suorituspalkat

Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, on tuotannon ja ansioiden kohottamiseksi työntekijöille varattava

13 §

tilaisuus tehdä suorituspalkka- tai palkkiopalkkatyötä. Palkka- perusteen tulee olla kaikille samaa työtä tekeville sama.

Suorituspalkasta sopimisen lähtökohtana on tavoiteansiosta sopiminen. Tavoiteansiosta sovittaessa tulee huomioida työn vaativuus ja työpaikalla muodostunut ansiotaso, kuitenkin si- ten, että tavoiteansiotaso ylittää vähintään 17 %:lla ao. työn työkohtaisen aikapalkan.

Töissä, jotka on tarkoitus urakoida, mutta joissa kokemuksen puutteen tai muun syyn vuoksi ei voida hinnoittelua sopia, voidaan harjaantumisajan työ suorittaa määräajaksi sovitulla tuntipalkalla.

Suorituspalkkatyötä tehtäessä on työn palkkaryhmän mukai- nen työkohtainen aikapalkka taattu.

Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa urakkahinnoittelu ao. työssä lakkaa olemasta voimassa.

Ellei suorituspalkkatyön ehdoista päästä sopimukseen, teh- dään työ tuntityönä ja menetellään työehtosopimuksen neu- vottelujärjestystä koskevien säännösten mukaisesti.

Tulos-, voitto- tai vastaavat palkkiot, jotka maksetaan har- vemmin kuin palkkakausittain ovat työnantajan määräysval- lan piirissä ja eivät ole työehtosopimuksen tarkoittamia suori- tuspalkkoja.

Palkkausta koskevia erityismääräyksiä

13.1 Keskituntiansio

Keskituntiansiolla tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa päättynyttä palkanmaksukautta edeltäneen palkanmaksu- kauden säännölliseltä työajalta saatua keskimääräistä tun- tiansiota ilman vuorotyö- ym. lisiä.

13.2 Siirtoajan palkka

Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkaukseen so- velletaan heidän vakinaista aikapalkkaansa myös tilapäisten siirtojen ajalta, kuitenkin korkeintaan kahden viikon ajalta.

Kun pääasiassa suorituspalkalla työskentelevä työntekijä tila- päisesti siirretään työhön, jota suoritetaan aikatyönä, makse- taan hänelle tuntipalkkaa, joka on vähintään 85 % työntekijän säännölliseltä työajalta saadusta keskimääräisestä tuntiansi- osta ilman vuorotyö- ym. lisiä, kuitenkin vähintään sovitun palkkaryhmän mukainen palkka. Edellä mainittu aikapalkka määritellään kahdesti vuodessa.

14 §

Ylityö- ym. korvaukset

14.1 Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka sekä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

14.2 Viikoittainen ylityö

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäisel- tä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka sekä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Kun viikoittaista ylityötä on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityöt 100 % korotetulla palkalla, ellei kyse ole 14.3 §:n mukaisesta ajasta.

Työ, joka ylittää yksi- ja kaksivuorotyössä lyhennysviikon säännöllisen viikkotyöajan, korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Kolmivuorotyössä ja jatkuvissa työaikamuodoissa katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä asianomaisen viikon säännölli-

seksi työajaksi vahvistetun työmäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevien työn- tekijöiden 6.4.9 §:ssä mainittuina seisokkiaikoina suorittama työ katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi.

Mikäli työntekijällä vuosiloman taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyk- sestä tehdyn matkan, sovitun koulutuksen tai reserviharjoi- tuksen takia ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista korotettu palkka siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Mikäli työntekijä työskentelee uudenvuoden-, loppiais-, va- pun-, helatorstai- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantaina tai jou- lun ja pääsiäisen jälkeisenä lauantaina, maksetaan sanottuna päivänä tehdystä työstä korotettu palkka kuten viikkoylityöstä.

14.3 Eräiden aattopäivien korotettu palkka

Milloin työntekijän ja työnantajan keskinäisellä sopimuksella työskennellään pääsiäislauantaina, juhannus- tai jouluaattoi- na, maksetaan työstä kahdellasadalla (200) prosentilla koro- tettu palkka.

Milloin vapun- ja uudenvuoden aattopäivinä säännöllinen työ- aika on sovittu 4 tunniksi, ylityötä laskettaessa mainitut päivät huomioidaan niin kuin ne olisivat olleet 8-tuntisia.

14.4 Yöylityö

Kello 22 ja 6 välisenä aikana tehdystä ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

14.5 Hälytysluontoinen työ

Xxxxxxx työntekijä kutsutaan hänen poistuttuaan jo työpaikal- taan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulko- puolelta, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalk- ka sekä ylityökorvaus, milloin työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityisenä hälytysrahana kahden tunnin keskitun- tiansiota vastaava korvaus.

14.6 Työ poikkeuksellisissa olosuhteissa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, vuorotyössä sekä ilta- ja yötyö

14.6.1 Poikkeuksellisissa olosuhteissa maksetaan olosuhdelisää, joka on 17 senttiä tunnilta.

H u o m.

Lisiä korotetaan 1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta liittojen myö- hemmin sopimalla määrällä noudattaen allekirjoi- tuspöytäkirjan 5 kohdassa todettua periaatetta

Jatkuvasti poikkeuksellisissa olosuhteissa työskenteleville työntekijöille maksetaan em. lisä vain mikäli olosuhteita ei ole huomioitu tuntipalkkaa tai urakkahinnoittelua määrättäessä.

Lisä suositellaan sisällytettäväksi palkkaperusteisiin ja palk- koihin.

Tilapäisesti poikkeuksellisissa olosuhteissa työskenteleville työntekijöille em. lisä maksetaan erillisenä.

Mikäli työntekijä työskentelee vain osan työajastaan poikke- uksellisissa olosuhteissa maksetaan em. lisä vastaavalta ajal- ta tai huomioidaan se muussa muodossa hänen palkkauk- sessaan.

14.6.2 Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä maksetaan työnteki- jöille erilliskorvauksena 8 senttiä tunnilta.

H u o m.

14.6.3 Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää iltavuorossa 86 senttiä tunnilta ja yövuorossa 160 senttiä tunnilta.

H u o m.

Vuorolisiä korotetaan 1.10.2008 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta liittojen myöhemmin sopimalla määrällä noudattaen allekir- joituspöytäkirjan 5 kohdassa todettua periaatetta

Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mu- kainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään.

14.6.4 Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta jota teh- dään työpaikalla käytännössä olevasta säännöllisestä työ- ajasta poiketen (ilta- ja yötyöt), maksetaan korotusta seuraa- vasti:

- kun työ tehdään klo 16-22 välillä, maksetaan näiltä tunneilta vuorotyön iltavuorolisää vastaava korvaus,

- kun työ tehdään klo 22-6 välillä, maksetaan näiltä tunneilta vuorotyön yövuoron lisää vastaava korvaus.

14.6.5 Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä sekä työaikamuodoissa 3/6, 2/6 ja 1/6 työs- kentelevälle työntekijälle maksetaan kultakin lauantaityövuo- rokauden aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä, jonka suuruus on 146 senttiä.

H u o m.

Tätä lisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 13 §:n mu- kaista keskituntiansiota laskettaessa.

14.7 Arkipyhäkorvaus

Muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattu- valta jouluaatolta, uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkä- perjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helators- tailta ja juhannusaatolta maksetaan työntekijälle arkipyhäkor- vauksena keskituntiansio 8 tunnilta.

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään yhden kuukauden ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työ- tuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös sellaisilta 1. kappaleen mukaisesti määri- tellyiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat

- vuosiloman ajaksi

- ajalle, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa

- 18 §:n 5 kohdassa tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi

- taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lo- mautuksen ajaksi.

Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyttäväs- tä syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.

Jos itsenäisyyspäivä osuu työntekijän työpäiväksi, maksetaan palkka itsenäisyyspäivälain mukaan.

14.8 Sunnuntaikorotus arkipyhinä

Mikäli helatorstaiviikon tai muun arkipyhäviikon työtuntijärjes- telmä päivä- tai kaksivuorotyössä muutetaan palkansaajan

esityksestä siten, että helatorstai tai muu arkipyhä on työpäi- vä ja viikon lauantai on vapaapäivä, helatorstailta tai em. ar- kipyhältä ei makseta sunnuntaityökorotusta.

14.9 Viikoittaisen vapaan korvaaminen

Työskentely työaikalain edellyttämänä viikoittaisena vapaa- aikana korvataan työaikalain 32 §:n mukaisesti.

15 § Palkanmaksu

1. Palkka maksetaan joka toinen viikko tai kahdesti kuukaudes- sa, riippuen siitä mitä paikallisesti on sovittu. Palkkojen las- kemista ja maksamista varten varataan neljän työpäivän aika, joten palkanmaksu tapahtuu viidentenä päivänä viivytyksettä vuorotyöntekijöille heti aamuvuoron ja päivätyöntekijöille heti työn päätyttyä. Jos tilinmaksu osuu sunnuntaiksi, juhlapäi- väksi tai 6 §:ssä mainituksi vapaapäiväksi, maksetaan tili edellisenä arkipäivänä, kuitenkin niin, että mikäli tililaskenta- ajalle sattuu useampia sunnuntai- tai juhlapäiviä, varataan laskentaa varten vähintään neljä arkipäivää.

H u o m.

Liitot suosittavat, että paikallisesti tutkitaan mahdol- lisuuksia kahden viikon palkanmaksujärjestelmään siirtymiseksi.

2. Edellä olevista määräyksistä riippumatta on tehtaissa, joissa palkkojen laskentaan käytetään ATK:ta, sovittava paikallisesti riittävästä ajasta palkkojen laskemista ja maksamista varten.

3. Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen val- tuutuksen, allekirjoittaneen työntekijäliiton jäsenmaksut kuu- kausittain palkasta ja ne tilitetään työntekijäliiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä verotus- ta varten todistus pidätetystä summasta.

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

16 § Työvälinekorvaus

1. Puusepät, kirvesmiehet ja verhoilijat, jotka jatkuvassa työsuh- teessa joutuvat käyttämään omia työvälineitään, saavat siitä palkan lisäksi korvausta neljännesvuosittain seuraavasti:

Kirvesmiehet ja puusepät Verhoilijat 50 euroa 40 euroa

Tilapäisessä työsuhteessa maksetaan työvälinekorvausta työsuhteen päättyessä 2 % asianosaisen ansiosta.

2. Työvälinekorvaukseen oikeutetuilla työntekijöillä tulee olla ammatissa tarvittavat työvälineet, joiden käyttämisestä on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken.

H u o m. 1

Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan sähkökäyttöisten työvälineiden käyttöönotosta, on niistä maksettavasta korvauksesta sovittava todelli- sia kustannuksia vastaavasti.

H u o m. 2

Työnantaja suorittaa työntekijöille työkalujen palo- vakuutusmaksukorvauksena työsuhteen kestoaikaa vastaavan korvauksen työntekijän suorittamasta va- kuutusmaksusta.

17 § Matkatyö

1. Jos työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä työskentele- mään tehtaan piirin ulkopuolella niin kaukana vakituisesta työpaikastaan, ettei hänellä ole tilaisuutta yöpyä kotonaan, korvataan hänelle tästä koituneet kustannukset seuraavasti:

a) Kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joiksi luetaan rautatie- ja laivaliput II luokassa, matkatavaramak- sut sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuu- lippujen hinnat vastaavassa luokassa.

b) Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työnte- kijälle korvauksena hänen palkkaryhmänsä mukais- ta 10 §:ssä mainittua työkohtaista aikapalkkaa koro- tettuna 15 %:lla siltä osin kuin matkustaminen on tapahtunut hänen säännöllisenä työaikanaan tai hä- nen palkkaryhmänsä mukaista 10 §:ssä mainittua työkohtaista aikapalkkaa vastaava korvaus siltä osin kuin matkustaminen on tapahtunut säännöllisen työajan jälkeen, kuitenkin siten, että edellä mainittua korvausta sekä palkkaa säännöllisellä työajalla suo- ritetusta työstä maksetaan yhteensä korkeintaan 16 tunnilta vuorokaudessa. Jos matkustaminen tapah- tuu sunnuntaina tai juhlapäivänä ei edellä mainitulla tavalla maksettavalle korvaukselle tule sunnuntai- työkorotusta. Milloin työntekijälle on järjestetty ma- kuupaikka, ei klo 21-7 väliseltä ajalta mainittua kor- vausta suoriteta.

c) Kultakin matkan alkamisesta laskettavalta vuoro- kaudelta, jonka työntekijä on matkalla tai paikka- kunnalla, jolla työ suoritetaan, maksetaan päivära- haa, joka on suuruudeltaan sama kuin valtion virka- ehtosopimuksen mukaan kulloinkin voimassa oleva kotimaan päiväraha.

H u o m.

Edellä tarkoitetun päivärahan määrä on 1.1.2008 alkaen 32 euroa.

Xxxxxxx työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka, maksetaan hänelle 1/3 päivärahasta.

Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta va- jaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään kolme ja enintään kuusi tuntia, maksetaan 14 euroa.

d) Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suorittamalla joko majoituskustannusten korvaus tai yömatkarahaa seuraavasti:

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdolli- suutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti. Korvaus on 1-5 matkavuo- rokaudelta enintään kaksi kertaa ja sen jälkeisiltä matkavuorokausilta enintään puolitoista kertaa c)- kohdassa mainittu päiväraha.

Yömatkaraha 10 euroa suoritetaan sellaiselta päivä- rahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan suoriteta, milloin työntekijä on perusteettomasti jät- tänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismahdollisuuden.

e) Pyhä- ja juhlapäivinä on työntekijän ollessa työssä vieraalla paikkakunnalla, jossa hänelle kustanne- taan vapaa ylöspito, oikeutettu saamaan, mikäli hän niin haluaa, c)-kohdan mukaisen päivärahan.

f) Milloin työntekijä ennen juhannus- tai joulupäivää on vieraalla paikkakunnalla yhtäjaksoisesti tehnyt työtä kuusi viikkoa, on hän, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mai- nituiksi päiviksi matkustamaan kotiinsa, jolloin työn- antaja korvaa hänelle edellisen mukaisesti maksun matkakustannuksista kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle, sekä matka-ajalta c)-kohdan mukaisen päivärahan ja d)-kohdan mukaisin edellytyksin yö-

matkarahan, mutta ei mahdollisesti menetettyä työ- ansiota.

2. Milloin työ suoritetaan vieraalla paikkakunnalla, josta työnteki- jä voi saapua yöksi kotiinsa korvataan työntekijälle ylimääräi- set matkakustannukset ja jos matkaan ja vieraalla paikka- kunnalla oloon on yhteensä käytetty vähintään 4 tuntia, mak- setaan hänelle ruokarahaa 1/4 sen päivärahan määrästä, jota edellä c)-kohdassa tarkoitetaan.

Sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijä työn takia voi palata kotiinsa vasta niin myöhään, että hän normaalisti olisi aterioi- nut tänä aikana kaksi kertaa (matka kestänyt väh.10 t.) mak- setaan tässä kohdassa mainittu ruokaraha kaksinkertaisena.

Jos työntekijälle annetaan vapaa ruoka, ei ruokarahaa mak- seta.

3. Xxxxxxx työntekijä työnantajan toimeksiannosta joutuu suorit- tamaan työtä ao. toiminimen teollisuuslaitosten ulkopuolella sen kotipaikkakunnalla, suoritetaan hänelle 10 %:n korotus tuntipalkkaan sekä korvataan hänelle ylimääräiset matkakus- tannukset.

H u o m.

Edellä sanottua tuntipalkan korotusta sovelletaan vain, mikäli työntekijä joutuu olemaan kerrotussa työssä yhtäjaksoisesti ainakin 4 tuntia.

4. Milloin työtä tehdaspaikkakunnan ulkopuolella suorittaa paik- kakuntalainen tai muu työntekijä, joka siellä on työhön otettu, ei hän ole oikeutettu tässä sopimuskohdassa määrättyihin etuihin.

5. Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa so- vitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla autolla korvaus valtion työntekijöiden matkakorvauksista an- netussa, kulloinkin voimassa olevassa valtioneuvoston pää-

töksessä olevien määrien mukaisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.

6. Ulkomailla suoritettavan matkatyön palkkaehdoista, palkan- maksutavasta ym. työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on työnantajan ja työntekijän sovittava ennen matkan alkamista liittojen yhteisesti hyväksymien periaatteiden mu- kaisesti, ellei asiasta ole aikaisemmin sovittu.

7. Ulkomaan päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Edellä tarkoitetut päivärahat ovat kokonaiskorvauksia tavan- omaisista kuluista ulkomailla.

Mikäli työntekijä saa ilmaisen asunnon tai ruoan taikka mo- lemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuudeksi tällöin katsotaan 1/4 päivärahasta, ellei paikallises- ti muuta sovita.

Työpaikkaa varten voidaan sopia vahvistettavaksi matkustus- sääntö, jossa työntekijän ulkomaankomennuksen matkakus- tannusten korvaamisesta määrätään toisinkin edellyttäen, et- tä matkustussäännön mukaiset edut ovat kokonaisuutena ot- taen saman tasoiset kuin tämän kohdan mukaiset edut.

Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

Muuten sovelletaan ulkomailla suoritettavan matkatyön osalta tämän työehtosopimuksen määräyksiä, mikäli ne eivät ole ris- tiriidassa ao. maan lainsäädännön kanssa.

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

18 §

Sairausajan palkka

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi esty- nyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana keskituntiansion mukaisen palkan ensimmäisen sellaisen poissaolopäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työ- päivä, enintään 28 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä noudattaen muilta osin tässä pykälässä olevia edellytyksiä ja määräyksiä.

Soveltamisohje:

Työntekijän kyvyttömyys työntekoon todetaan ensi- sijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodis- tuksella. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin ja paikallisesti sopien terveydenhoitajan todistus työ- kyvyttömyydestä riittää sairausajan palkan maksa- miselle, tapauksissa joissa hoidon kiireellisyyden, työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanotto- ajan soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuk- sen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdol- lista. Jos sairauden laatu tai muu vastaava syy es- tää lääkärintodistuksen hankkimisen sairauden al- kaessa, on se hankittava välittömästi esteen poistut- tua.

H u o m.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti alle 6 kuukautta, ei- kä työkyvyttömyys ole aiheutunut työtapaturmasta, sairausajan palkkaa maksetaan vasta toisen sellai- sen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaes- sa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyt- tömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yh- den kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijän keskituntiansion mukai- sesta palkasta niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäi- vän ja sen jälkeisen 9 päivän pituisen ajanjakson si- sällä.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yh- denjaksoisesti vähintään 3 vuotta, on edellä mainittu ajanjak- so 35 päivää.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut vä- hintään 5 vuotta on vastaava ajanjakso 42 päivää.

Jos työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yh- denjaksoisesti vähintään 10 vuotta, on vastaava ajanjakso 56 päivää.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut kuusi arkipäivää, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työvuoron, maksetaan hänelle keskituntiansion mukainen palkka työvuo- ron loppuun.

Sairausajan palkka maksetaan työntekijälle joko siten, että työnantaja saa sairausvakuutuksesta palautuksena itselleen samalta ajalta työntekijälle tulevan päivärahan taikka siten, että työntekijälle maksetaan määrä, joka yhdessä samalta ajalta hänelle maksetun sairausvakuutuslain mukaisen päivä- rahan kanssa nousee 1. kohdan 1. kappaleen mukaisen pal- kan määrään.

H u o m.

Milloin työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyt- tömyydestään ja sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epäselvyyttä, tulisi ensisijaisena menettelytapana pitää sitä, että työnantaja maksaa

työntekijälle sairausajan palkan säännöllisen pal- kanmaksun yhteydessä odottamatta päivärahan tai siihen verrattavan muun korvauksen saamista.

Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

2. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa sa- man työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähen- tää ko. korvausta sairausajan palkasta siltä osin kuin korva- usta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut saira- usajan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palau- tuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työn- tekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se makse- taan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausloman pal- kasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

3. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajal- le sairastumisestaan.

4. Milloin työpaikalla oleva sairausavustuskassa toimii sairaus- vakuutuslain alaisena kassana, voi työnantaja toteuttaa edel- lä oleviin kohtiin perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavat avustukset, jotka työnantaja peittää kassalle suorittamillaan kannatusmaksuilla.

5. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palk- kaa koskeva määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä ti- lapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyk- senä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan pal- kan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin. Korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista

6. Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston päätöksen 1315/89 (VNp sairausvakuutuslain 23 d §:ssä tarkoitetuista vaikeista sairauksista ja vammoista) 1 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuak- seen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun lap- sen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnan- tajan kanssa.

19 § Vuosiloma

1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. Tuotannol- lisen tilanteen niin edellyttäessä 18 lomapäivää ylittävältä osalta kesäloma voidaan paikallisesti sopia pidettäväksi yh- dessä jaksossa 1.4. - 31.12. Edellä mainitulla tavalla sovitta- essa lomanosan siirtämisestä tulee samalla sopia myös siir- rosta aiheutuvasta mahdollisesta korvauksesta. Työntekijän esittäessä loman siirtämistä tai jakamista menetellään vuosi- lomalain mukaisesti.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen kes- kusjärjestöjen välillä 21.3.2005 allekirjoitettua lomapalkkaso- pimusta.

2. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Lomarahasta suoritetaan ennakkona puolet vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä.

Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloit- taa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

Xxxxxxxx suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuh- teen kestäessä on ollut poissa työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 1. tai 2. momentissa mainittujen syiden takia.

H u o m.

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomarahan maksa- miselle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaal- ta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei 4. kappaleessa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön. Paikallisesti voidaan sopia, että lomaraha suoritetaan loman jälkeen ensimmäisen pal- kanmaksun yhteydessä.

Mikäli työntekijä on pois työstä joko välittömästi ennen tai jäl- keen vuosilomansa eikä hänellä ole poissaoloonsa em. syytä, suoritetaan työntekijälle vain puolet loman jälkeen maksetta- vasta lomarahasta.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta noudattaen vastaa- vasti mitä 1-5 kappaleissa on määrätty. Toisessa kappalees- sa mainittu lomarahan ennakko suoritetaan kuitenkin vain pi- simmän loman osan yhteydessä. Enintään kuuden päivän pi-

tuiselta lomajaksolta ennakkoa ei makseta, vaan lomaraha maksetaan kokonaisuudessaan vuosilomapalkan yhteydes- sä.

Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosi- loman aikana siten, että työntekijä työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työnte- kijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan.

Xxxxxxxx maksetaan myös eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle samoin kuin työntekijälle, joka suoritettuaan asevelvollisuu- tensa asianmukaisesti palaa työhön.

Mikäli kesäloma tai osa siitä on työnantajan aloitteesta siirret- ty lomakauden ulkopuolelle ja työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijälle maksetaan loma- raha lopputilin yhteydessä.

3. Yksi- ja kaksivuorotyössä työajanlyhennyspäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi noudattamalla vuosilomalain 7 §:n 1. momentin sisältämää laskentatapaa.

20 §

Ansion menetyksen korvaamisen edellytykset lääkärintarkastuk- sen ajalta

1.1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1.1.1 Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli tämä työsuhteen aikana lähetetään tai määrätään terveystar- kastukseen taikka tutkimuksiin silloin kun nämä perustuvat

- valtioneuvoston asetukseen hyvän työterveyshuol- tokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisäl- löstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden

koulutuksesta (1484/2001) ja hyväksyttyyn työter- veyshuollon toimintasuunnitelmaan

- lakiin nuorista työntekijöistä (998/93)

- säteilylakiin (592/91)

- tartuntatautilakiin (583/86)

1.1.2 Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkas- tuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös kor- vauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutki- mukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

1.1.3 Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, makse- taan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivära- haa.

1.2 Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraa- vat:

1.2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 1.2.21-1.2.25)

1.2.11 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastuk- seen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työn- antajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkä- rinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine mat- ka-aikoineen kesti.

1.2.12 Muussa kuin kohdassa 1.2.11 tarkoitetuissa sairastumis- ja tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vas- taanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työ- ajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys

siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulko- puolella.

1.2.13 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voi- da etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

1.2.14 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen.

1.2.15 Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastus- ta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Xxxxxxxxx ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyt- tämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajal- ta.

1.2.16 Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

1.2.2 Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

1.2.21 Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työnteki- jän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuoro- kauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairaus- ajan palkkamääräyksiä.

1.2.22 Aikaisemmin todettu sairaus

Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työn- tekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoislääkärin tar- kastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen, esim. silmälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemi- seksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkä- rinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

1.2.23 Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän labo- ratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgen- tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkas- tusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta ai- heutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutki- mukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutki- muksen suorittamista tiettynä vuorokauden ajankohtana. Täl- lainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

1.2.24 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edelly- tyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta (työsopimus- lain 4 luvun 8 §), ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työ- ajan ulkopuolella. Edellytyksenä on, että tarkastus tai tutki- mus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tut- kimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.

1.2.25 Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheut- taa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuo- lella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan ham- maslääkärin antamalla todistuksella.

1.3

Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työ- suhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärin- tarkastusta työsuhteen syntymisen tai jatkumisen edellytyk- senä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansi- onmenetys, xxxxx vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ul- kopuolella.

H u o m.

1.4 Laskenta

Ennen työsuhteen alkua suoritetusta lääkärintarkas- tuksesta johtuvaa ansionmenetystä ei korvata. Tar- kastuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan tällaisessa tapauksessa, mikäli tarkastusta edellyt- tänyt työnantaja ottaa ko. henkilön työsuhteeseen.

Edellä kohdissa 1.1-1.3 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy ao. työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yh- teensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan kohdassa

1.1.2 tarkoitetun päivärahan osalta ao. työehtosopimuksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.

1.5

Työnantaja korvaa työtapaturman yhteydessä välittömästi rikkoutuneet silmälasit, hammasproteesit yms. vastaavat.

H u o m.

21 §

Työpaikoilla, joilla toimii työturvallisuustoimikunta, alistetaan 1.5 kohdassa mainittu korvausvelvollisuus sen todettavaksi.

Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

22 §

Erinäiset korvaukset

1. Työnantaja korvaa työntekijälle, joka toimii valtiollisia tai kun- nallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä, sen ansionmenetyksen, mikä hä- nelle aiheutuu siitä, että lautakunnan tai toimikunnan kokous pidetään hänen työaikanaan.

2. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään 9 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä sil- loin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

3. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään 9 kuukautta, on oikeus saada palkallista vapaata työstä lä- heisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään.

H u o m.

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avo- tai aviopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempi- aan, veljiään ja xxxxxxxxx sekä avo- tai aviopuolison

vanhempia. Avopuolisoilla tarkoitetaan samassa ta- loudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa asuvia.

4. Työntekijän osallistuessa ensimmäisen kerran varusmiespal- veluksen edellyttämään kutsuntaan tai valintatilaisuuteen ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen, työnantaja korvaa an- sionmenetyksen niiltä työtunneilta, jotka työntekijä kutsunnan, valintatilaisuuden tai lääkärintarkastuksen tapahtuessa hänen työtuntijärjestelmänsä mukaisena työaikana, on joutunut ole- maan poissa työstä.

5. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa 13.1 §:n mukaisesti siten, että työntekijä saa vähen- nettynä valtion maksamalla reserviläispalkalla täydet palkka- edut.

6. Edellä 1.- 5. kohdissa mainitut korvaukset suoritetaan työeh- tosopimuksen 13.1 §:ssä mainitun keskituntiansion mukai- sesti.

7. Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mu- kaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt. Palvelusvuosilisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto Palvelusvuosilisänä suoritettava

euromäärä lasketaan seuraavasta kaavasta:

10 mutta ei 15 vuotta 1,5 x Lkk x KTA 15 mutta ei 20 vuotta 3 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 4,5 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 6 x Lkk x KTA

jossa Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä

KTA on työehtosopimuksen 13 §:ssä tarkoitettu keskituntiansio

Kuuluuko työntekijä palvelusvuosilisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen palvelusvuosilisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todet- tua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä. Keskituntiansiona käyte- tään sen palkkakauden keskituntiansiota, jota sovellettiin työntekijään 30.11.

Mikäli palvelusvuosilisän soveltamispiiriin kuuluvan työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, suoritetaan työnteki- jälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta lasket- tuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on an- sainnut vuosilomaa, 1/12 osa siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä suoritettiin.

Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen 13 §:n mukaista eikä loma- palkkasopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaista keskituntiansio- ta laskettaessa.

SUHDEMÄÄRÄYKSET

23 § Työturvallisuus

1. Työnantajan on huolehdittava työntekijälle annettavasta työn laadun ja työolosuhteiden edellyttämästä työnopastuksesta. Työntekijät, jotka sijoitetaan ryhmäurakkaan, tulee mahdolli- simman nopeasti ja tehokkaasti opastaa työhönsä.

Työnopastuksen sisällöstä ja toteuttamisesta sovitaan paikal- lisesti

2. Paikallisesti voidaan sopia, että työnantaja hankkii työnteki- jöille työsuojelullisista syistä välttämättömät suojavälineet tai suojavaatetuksen.

3. Työsuojeluvaltuutettujen ja valittujen asiamiesten toimikausi on kaksi vuotta, ellei paikallisesti toisin sovita.

24 § Luottamusmiehet

1. Luottamusmiehiin nähden noudatetaan tämän työehtosopi- muksen ohella 3 §:ssä mainitun yleissopimuksen määräyksiä.

TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. kohdan 7. kap- paleen tarkoittamana korvauksena pääluottamus- miehelle maksetaan korvausta seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin lukumäärä	1.11.2007 lukien €/kk
alle 20	55
21 - 50	63
51 - 100	78
101 - 150	94
151 - 250	115
251 - 350	135
351 - 450	158
451 -	190

3. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pää- luottamusmiehelle TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. koh- dan edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin Säännöllisen vapautuksen lukumäärä määrä

20 - 50 4 tuntia viikossa

51 - 100 10 "

101 - 150 16 "

151 - 250 20 "

251 - 350 24 "

351 - 450 28 "

451 - kokonaan vapautettu

H u o m.

Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pi- tuutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työnteki- jäin lukumäärä vuosittain marraskuun 1. päivänä.

Tämän mukaan vahvistetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavan vuoden ajan.

4. Edellä 3. kohdassa tarkoitettuina aikoina sekä TT-SAK yleis- sopimuksen 4. luvun 1. kohdan 8. kappaleessa mainituista syistä menetetty ansio korvataan pääluottamusmiehelle mak- samalla hänelle korvausta, joka vastaa hänen palkkaryhmän- sä mukaista työkohtaista aikapalkkaa korotettuna 40 %:lla. Sama koskee kokonaan työstä vapautettua työsuojeluvaltuu- tettua.

5. Mikäli työpaikan työntekijämäärä ylittää 300 on pääluotta- musmiehelle järjestettävä TT-SAK yleissopimuksen mukai- nen toimitila. Muille pääluottamusmiehille on järjestettävä paikka, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet.

6. Työajan lyhentämistä koskevien sopimusten mukainen lisä maksetaan myös niiltä säännöllisen työajan tunneilta, jotka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluvat heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

7. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oltava yh- täläiset mahdollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla työn- tekijöillä. Työnantajan ja pääluottamusmiehen/työsuojelu- valtuutetun on selvitettävä myös luottamustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen anta- mista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tulee järjes- tää asianmukaiset toimitilat ja toimistovälineet. Tavanomaisiin

25 §

toimistovälineisiin kuuluu yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yri- tyksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojelu- valtuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajan- käytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan TT-SAK yleissopimuksen

4. luvun 1. kohdan tarkoittamana korvauksena kuukausittain 50 prosenttia luottamusmiehelle työehtosopimuksen 24 §:n mukaisesti maksettavan kuukausikorvauksen suuruudesta, kuitenkin siten, että työpaikan työntekijäin lukumäärän ollessa alle 20 korvausta ei suoriteta.

26 §

Kokoontuminen työpaikoilla

1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osa- puolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaaval- la on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alka- mista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysy- myksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työ- paikalla tai työpaikan läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole. on kysymyksestä tarvittaessa neu- voteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämi- seksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiin-

nitettävä siihen, että työturvallisuudesta, työhygieni- asta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä se- kä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilo- jen varauksen tehnyt järjestö tai järjestäjä.

Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouk- sessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokouk- seen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisen keskusjär- jestöjen edustajia.

NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

27 §

Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asi- assa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken.

Paikalliset neuvottelut erimielisyysasiassa on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa neuvotteluesi- tyksen tekemisestä.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi alistaa sen asianomaisten liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laaditta- va asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolien siihen omaksuma kanta.

Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annet- tava kappale kummallekin allekirjoittajalle.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä liitteenä olevassa yleissopimuksessa on sanottu.

Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on säädetty.

Ryhtyminen työnseisaukseen tai muuhun toimenpiteeseen tässä pykälässä tarkoitettujen erimielisyyksien johdosta on kielletty.

2. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päät- tämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman viivytystä il- moitettava työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työnte- kijäliiton tietoon. Liittojen on ilman viivytystä selvitettävä pai- kallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämi- seen liittyvät taustat.

Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsitel- tävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen välisessä neuvot- telussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.

28 §

Jatkuva neuvottelumenettely ja paikallinen sopiminen

1. Sopimuskauden aikana liittojen välillä voidaan käynnistää neuvottelut työehtosopimuksen jonkin osan selventämiseksi tai kehittämiseksi. Mikäli sopimuskauden aikana on tarvetta neuvotella työelämän laadullisista kysymyksistä esim. laaja- alaisen työmarkkinaratkaisun tai merkittävien sopimusalaa koskevien lakimuutosten yhteydessä, osapuolet voivat tehdä tarvittavia esityksiä. Neuvotteluissa sovitut asiat voivat tulla voimaan sopimuskauden aikana.

2. Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaiku- tetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden yl- läpitoon ja kehittämiseen. Samalla syntyy edellytykset työhy- vinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen on ennen kaikkea toiminnan kehittämisen väline.

Kullakin työpaikalla määritetään tavoitteet, joihin yhteistuumin paikallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimin- taympäristössä tavoitteita on arvioitava myös alati uudelleen. Tarpeellisista keinoista sovitaan, kun tavoitteet on selvitetty.

Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhtei- söä. Se edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoro- puhelua työnantajan ja henkilöstön välillä.

Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan sellaisinaan, jos nii- den nähdään parhaiten täyttävän osapuolten tavoitteet.

Useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujär- jestyksen mukaisesti joko luottamusmiehen ja työnantajan kesken tai työnantajan ja työntekijän kesken.

Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työnteki- jöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan ir- tisanoa kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

29 §

Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan, sikäli kuin allekirjoituspöytäkir- jasta ei muuta johdu, 22.10.2007 lukien ja on voimassa 31. päivään tammikuuta 2010 saakka jatkuen senkin jälkeen

vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta en- nen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti ir- tisanottu.

2. Jos sopimus kokonaisuudessaan tai joltakin sen osalta irtisa- notaan, on vastapuolelle annettava, jos mahdollista, täydelli- nen muutosehdotus kirjallisesti. Asianomaiset ovat velvolliset heti irtisanomisen tapahduttua ryhtymään neuvotteluun uu- desta sopimusehdotuksesta.

3. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työ- ehtosopimuksen määräykset voimassa siksi kunnes uusi työ- ehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

Helsingissä lokakuun 22. päivänä 2007 PUUSEPÄNTEOLLISUUS ry

Xxxx Xxxxx

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN LIITTO

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO

Aika 2.2.1995

Paikka Puusepänteollisuuden Liiton toimisto, Helsinki

Läsnä	Xxxxxx Xxxx	Puusepänteollisuuden Liitto ry
	Xxxxxx Xxxxxxxx	Puu- ja erityisalojen liitto
	Xxxxxx Xxxxxxxx	"

OPPISOPIMUSLAIN MUKAISEEN OPPISOPIMUSSUHTEESEEN OTETTAVIEN TYÖSUHTEEN EHDOT PUUSEPÄNTEOLLISUUDES- SA (LIITE I)

1 § Oppisopimussuhteeseen otettavien oppilaiden työsuhteisiin noudatetaan voimassaolevaa puusepänteollisuuden työehto- sopimuksen työehtoja.

2 § Oppisopimussuhteisen palkka työssäoloajalta on 22.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ensimmäisen vuoden osalta 7,08 euroa ja toisen vuoden osalta 7,51 euroa. (muut. 22.10.2007)

H u o m.

1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta mainitut palkat ovat 7,29 euroa ja toisen vuoden osalta 7,73 euroa. (muut.

22.10.2007)

1.5.2009 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta mainitut palkat ovat 7,48 euroa ja toisen vuoden osalta 7,93 euroa. (muut.

22.10.2007)

3 § Ennen oppisopimuksen solmimista yritykseen työsuhteessa olevan tai alan ammattikoulun käyneen työntekijän palkka sovitaan paikallisesti.

4 § Tämä sopimus on voimassa 2.2.1995 allekirjoitetun työehto- sopimuksen voimassaoloajan loppuun saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuu- kautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kir- jallisesti irtisanottu.

Aika ja paikka edellä mainitut PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN LIITTO

Xxxxxx Xxxx

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTY- VÄSTÄ TYÖHARJOITTELUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA PUU- SEPÄNTEOLLISUUDESSA (LIITE II)

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee tutkintotavoitteiseen koulutukseen liit- tyvää työharjoittelua puusepänteollisuudessa

Pöytäkirjamerkintä:

Työssäoppiminen osana toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan siten, että tällainen opiskelija ei ole yritykseen työsopimussuhteessa.

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan myös työssäoppijoihin.

2 §

Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvää työharjoittelua ja työssäop- pimista koskeva yhteistoiminta

Paikallisesti tulee yhteisesti todeta, joko ennen tutkintotavoit- teiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelun tai työssäoppi- misen järjestämistä taikka yhteistoimintalain mukaisen henki- löstö- ja koulutussuunnitelman käsittelyn yhteydessä

- yrityksessä käytössä olevat tutkintotavoitteiseen koulutuk- seen liittyvät työharjoittelu- ja työssäoppimismuodot sekä,

- ettei niillä ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin ja

- ettei kenenkään työsopimusta irtisanota tai työntekijöitä lo- mauteta tämän sopimuksen tarkoittamien henkilöiden vuoksi.

3 §

Henkilöstön työsuhdeturva

Sikäli kun yrityksessä on noudatettu edellä 2 §:ssä todettua menettelytapaa työsopimuslakiin tai irtisanomissuojasopi- mukseen sisältyvät

- työvoiman vähentämistä

- lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai

- takaisinottoa

koskevat säännökset ja määräykset eivät aseta esteitä tutkin- totavoitteiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelu- ja työssä- oppimispaikkojen tarjoamiselle.

Helsingissä 10. päivänä joulukuuta 2000

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN LIITTO ry PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO

PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKITUS (LIITE III)

Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun valtioneuvos- ton asetuksen (1055/2003) mukaisesti kuuluvat seuraavat kunnat I kalleusluokkaan:

Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa Houtskari Iniö

Korppoo Nauvo Hämeenlinna Tampere Joensuu Kuopio Jyväskylä Vaasa Hyrynsalmi Kuhmo Kuivaniemi Kuusamo Oulu Ristijärvi

Kaikki Ahvenanmaan ja Lapin läänin kunnat. Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.

TT-SAK YLEISSOPIMUS (LIITE IV)

1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä työpaikoilla edis- tämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikut- tamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätök- senteossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoi- minnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osal- taan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöi- tä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdis- tysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt

myötävaikuttavat alakohtaisten työehtosopimusten syntymi- seen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausun- non sopimusten tulkinnasta.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutus- tumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vä- hintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainitta- va aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenliittojen jäsenyrityksissä jäljempänä maini- tuin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuo- tantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdos- ta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, nou- datetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuoje- luasiassa annettua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta

2 LUKU

annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuk- sen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaa- tioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittä- miseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielek- kään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuu- den parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen koko- naiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työn- tekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä.

Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua py- syväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkei- den toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työn- antajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämis- kohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryh- mässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työnteki- jät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehi- tettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukun- ta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henki-

löstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti so- pia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsit- telee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata eril- liset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vas- taavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuolto- lain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hy- väkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän so- pimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpoli- tiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edis- tämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työ- suojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveyden- huoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, hen- kilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voi- daan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAA- TIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitse- mia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yk- sikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työnteki- jä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mi- käli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Pai- kallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun teh- täviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osas- toa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tu- lee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä ole- van osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osas- ton työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammatti- osaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiri-

tä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työn- antajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toi- mittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammat- tiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koske- vissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liitty- vissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltami- sesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen sel- vittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esi- miehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saat- taa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luotta- musmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luotta- musmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopi- mukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikal- liseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neu- vottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luot- tamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liitto- jen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipy- mättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuo- jelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutet- tu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteis- toiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimus- ten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikalli- sesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojelu- valtuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperus- teiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappa- leessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikut- tavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työn- tekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnas- ta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovi- taan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojelu- yhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovel- letaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vä- hintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkees- sä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pää- luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuo- jeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luot- tamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammatti- osaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityk- sen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti,

säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muul- le luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojelu- asiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistu- ville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäi- sesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöi- den lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapau- tettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Vält- tämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kui- tenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopi- vana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työ- suojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoil- ta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Va- pautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perät- täisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty sa- malle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko pai- kallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävis- sä.

4.2 Asema

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolel- la, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovi- taan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä kes- kituntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnanta- jaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luot- tamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annet- tu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvol- linen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluval- tuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämi- en tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttä- mättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluot- tamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa

siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. teh- tävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluot- tamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen am- mattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vasta- ta yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojelu- asiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamusteh- tävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhtei- sesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpi- täminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista kou- lutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulu- tusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomio- ta työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus (Lisätty 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava lii- ke tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmie- hellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudel- lisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotan- toyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluotta- musmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti tode- taan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja (Muut. 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimus- lain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimus- lain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyt- tämättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovel- lettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammat- tiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammat-

tiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuo- jeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjalli- sesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaa- valle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin ai- kaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluot- tamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalitulok- sen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toiminee- seen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset (Muut. 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisää- vänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuk- sen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vas- taavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähem- män, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 mo- mentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lo- mautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaises- ti.

4.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmie- heen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun

5 LUKU

he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluot- tamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työnte- kijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkka- tilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansio- tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijä- ryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkka- tiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tie- to toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtai- sesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöis- tä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yri- tyksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestel- miin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistu- vasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamus- miehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen

kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.

Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työ- suojeluvaltuutetulle.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisi- na tehtäviensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamie- hen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuu- luvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perus- tuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yri- tyksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannus- rakenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henki- löstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevis- ta muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin

6 LUKU

tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien sel- vitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikkö- jen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäky- mistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat ylei- set periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilös- töorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen ta- loutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdolli- suuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja talou- dellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tä- män sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapi- tovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot sa- lassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapito- aika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvite- tään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää

7 LUKU

työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkki- na-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työ- paikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliitty- mällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan al- kamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonanto- ja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotus- lehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonan- tojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöi- den käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun si- sällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutusti- laisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keski- tuntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimukses- sa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannuk- set. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen kou- lutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta ope-

tusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja mui- den kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Sään- nöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suorite- ta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestö- jen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jol- loin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuik- si.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteis- työn kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuoje- luvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä eri- koiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovi- taan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymyk- seen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luotta- musmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuo- let suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset

sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallis- tumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutus- tarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seu- raa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä ly- hyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille ti- laisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheut- tamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoi- tetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvit- tämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallis- tumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdolli- simman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähin- tään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutusti- laisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä so- vittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuk- sen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korva- usten laajuus.

7.4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutus- laitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyö- ryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan

luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluval- tuutetulle -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulu- tuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yritykses- sä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jä- sentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansion- menetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjes- töjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran sa- masta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay- koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 LUKU

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäi-

sen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- , jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuo- lella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytän- nössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimite- tään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimit- tamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnan- tajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kut- sutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappa- leessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyö- voimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

8.2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeukselli- sesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoitta- maan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työ- voimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mu- kaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakka- sopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

8.3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työ- huippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka

9 LUKU

laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälinei- den tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa xxxx- xxxxxx yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä sel- vittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työsken- telyyn liittyvät kysymykset.

SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa tois- taiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toi- sin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koske- via sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitetta- va keskusliitoille.

Helsingissä 4. kesäkuuta 1997

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO

Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika	4.6.1997
Paikka	TT
Xxxxx	Xxxxx, Tapani	TT	puheenjohtaja
	Xxxxx, Xxxxx	XX
	Ihalainen, Xxxxx	XXX
	Xxxxxxx-Xxxxx, Xxxxxx	XXX
	Xxxxxxx, Xxxxx	XXX
	Xxxxxxx, Xxxxx	XX	sihteeri

1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkistetaan tässä kokouksessa ja et- tä kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK yleissopimus.

Sopimuksella kumotaan allekirjoituspöytäkirjoineen, muine pöytäkirjoineen ja liitteineen seuraavat sopimukset:

- TT-SAK yleissopimus 15.5.1946.

- TT-SAK luottamusmiessopimus 15.1.1990.

- Sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edis- tämisestä yrityksissä 8.5.1989

- TT-SAK ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimus 11.9.1969

- TT-SAK -STTK sopimus työsuojeluyhteistoiminnas- ta työpaikoilla 10.9.1990 liitteineen.

- TT-SAK koulutussopimus 15.11.1990.

- TT-SAK rationalisointisopimus 15.3.1986

3 Sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsenliitto- ja, jotka eivät viimeistään 15.9.1997 ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

4 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat TT:stä osallistuneet Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx sekä SAK:sta Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx.

5 Merkittiin, että sopimus on lukemisen helpottamiseksi varus- tettu numeroimattomilla sivuotsikoilla, jotka eivät ole sopi- muksen osia.

6 Tämän sopimuksen koulutusasioiden toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin keskusjärjestö nimeää kolme edustajaa. Koulutustyöryhmä on lisäksi yleinen yhteis- työelin keskusjärjestöjen välisissä koulutusasioissa. Koulutus- työryhmälle tulee ennen tiettyä kurssia koskevaa päätöstä antaa selvitys kurssin opetusohjelmasta ja ilmoittaa kurssin ajankohta, järjestämispaikka ja mahdolliset muut koulutustyö- ryhmän pyytämät tiedot. Hyväksymällään kurssilla koulutus- työryhmällä on myös mahdollisuus seurata opetusta. Päätök- siä tehdessään koulutustyöryhmän tulee kiinnittää huomiota siihen, että myös viikkoa lyhyempiä kursseja hyväksytään korvausten piiriin. Keskusjärjestöt tiedottavat koulutustyöryh- män seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit ja ateriakorva- uksen suuruuden viimeistään kaksi kuukautta ennen ensim- mäisen kurssin alkua.

Koulutustyöryhmä voi hyväksyä 7.4 kohdassa tarkoitettuja kursseja korvausten piiriin enintään 38.000 kurssipäivää ka- lenterivuotta kohti.

7 TT ja SAK jatkavat perustamansa pysyvän rationalisointineu- vottelukunnan toimintaa. Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa edistää tuottavuuden ja tuottavuuden seuran- tajärjestelmien kehittämistä sekä laatia tarvittavat tiedotus- ja koulutusohjelmat sekä kerätä ja jakaa alalta saatuja koke- muksia ja tietoutta. Neuvottelukunta on velvollinen ottamaan jomman kumman keskusliiton pyynnöstä käsiteltäväkseen ra- tionalisointia koskevia teknisiä kysymyksiä sekä antamaan niistä lausuntonsa. Kumpikin keskusliitto valitsee neuvottelu- kuntaan kuusi edustajaa ja asettaa neuvottelukunnan käyt- töön yhden sihteerin. Edustajat valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheen- johtajan ja varapuheenjohtajan. Keskusliitot osallistuvat puo- liksi neuvottelukunnan toiminnan rahoittamiseen.

Liitot, jotka ovat yhtyneet tähän sopimukseen, asettavat, joll- eivät toisin sovi, yhteisen toimikunnan, jonka tehtävänä on muun muassa edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä paikallista yhteistyötä rationalisointia koskevissa asioissa.

Asianomaisen liiton pyynnöstä toimikunta ottaa käsiteltäväk- seen rationalisointia koskevan kysymyksen sekä antaa siitä lausuntonsa. Toimikuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, ellei- vät liitot sovi muusta parillisesta jäsenluvusta. Kumpikin liitto valitsee puolet toimikunnan jäsenistä. Jäsenet valitaan kol- meksi vuodeksi kerrallaan. Toimikunta valitsee keskuudes- taan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä keskuudes- taan tai ulkopuolelta sihteerin.

8 Osapuolet toteavat, että työpaikkaruokailun järjestäminen riippuu paikallisista järjestämisedellytyksistä. Näistä ja erilai- sista laatu- ja tasovaatimuksista riippuen työpaikkaruokalois- sa tarjottavien aterioiden hinta saattaa vaihdella. Osapuolet suosittelevat kuitenkin, että työpaikkaruokailun tapahtuessa työnantajan omistamissa tai hallitsemissa tiloissa ruoan hin- taan sisällytetään enintään raaka-aine- ja työvoimakustan- nukset.

9 Liitteenä on Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL, syyskuu 1972) perustuva laskentakaava työsuojeluvaltuute- tun vapautuksen määrittelemiseksi.

Vakuudeksi:

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Tarkistettu:

Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN

Kaava:

työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä x toimialakohtainen kerroin = aika tunteina / 4 viikkoa

Toimialakoh- tainen kerroin	Toimialat
0.305	1	Malmikaivos- ja kaivannaistoiminta; räjähteiden valmistus
0.291	2	Talonrakennustoiminta; kivenhakkuu ja hionta; xxxxxxx xxxxxxxx
0.276	3	Puutavaran ja rakennusmateriaalin valmistus
0.261	4	Muualla mainitsematon kivennäisteosten valmis- tus (esim. vuorivilla); metallien valmistus; teuras- tamot
0.246	5	Metallituotteiden valmistus; laivojen ja veneiden valmistus; kiskoilla kulkevien ajoneuvojen valmis- tus
0.216	6	Puupakkausten ja puuteosten valmistus; lasin ja lasituotteiden valmistus; massan ja paperin val- mistus; maa- ja vesirakennustoiminta
0.208	7	Virvoitusjuomien valmistus; koneiden valmistus; autojen ja lentokoneiden sekä muu kulkuneuvojen valmistus; ei-metallisten kalusteiden valmistus; rakennuskeramiikan, sementin ja laastin valmistus
0.201	8	Muovituotteiden valmistus; teollisuuskemikaalien valmistus; lannoitteiden ja torjunta-aineiden val- mistus; renkaiden valmistus; muu kemiallisten ja kumituotteiden valmistus; maalin, lakan, pesuval- misteiden sekä kosmeettisten aineiden valmistus
0.193	9	Posliinituotteiden ja saviastiain valmistus; lihanja- lostus; öljyjen ja rasvojen valmistus; myllytuottei- den valmistus; juomien (paitsi virvoitusjuomien) valmistus; polku- ja moottoripyörien valmistus; ka- latuotteiden valmistus; sokerin valmistus; muun

Toimialakoh- tainen kerroin	Toimialat
		(kuin 1 kohdan) kaivannaisten talteenotto
0.186	10	Maaöljyn jalostus; sähköteknisten teoll. ja kotita- louskoneiden valmistus; nahan valmistus; tekoai- neiden valmistus
0.179	11	Kasvisten, hedelmien, leipomotuotteiden, suklaan ja makeisten sekä muu elintarvikkeiden valmistus; rehujen valmistus; tieto- ja konttorikoneiden val- mistus
0.171	12	Köysien, sidenarujen ja verkkojen sekä muu teks- tiilitavaran valmistus; paperi- ja kartonkipakkaus- ten ja muiden paperituotteiden valmistus; turkisten muokkaus; laukkujen ja nahkateosten valmistus
0.164	13	Instrumenttien ym. hienomekaanisten tuotteiden valmistus; kultasepänteosten, soitinten, urheiluvä- lineiden ym. valmistus; lääkevalmisteiden tuotan- to; radioiden, televisioiden ja muiden tietoliikenne- välineiden valmistus
0.156	14	Veden puhdistus ja jakelu; mattojen valmistus; tekstiilien kehruu, kudonta ja viimeistely, trikoo- tuotteiden valmistus; tekstiiliompelu; kenkien val- mistus; sähkön, kaasun, kaukolämmön tuotanto ja jakelu, tupakkatuotteiden valmistus
0.150	15	Graafinen tuotanto; vaatteiden valmistus
0.112	16	Konttori- ja toimistotyöt

160 tuntia tai yli oikeuttaa yhteen täysin vapaaseen työsuojeluvaltuu- tettuun.

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) (LIITE V)

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvas- ta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työnteki- jän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työn- tekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. So- pimus ei koske

1. merimieslaissa (423/78),

2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voi- massa olevan työsopimuksen irtisanomista työnteki- jästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen ta- pausten lisäksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimus- lain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella teh- tyjä määräaikaisia työsopimuksia.

3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.

4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisis- ta ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.

5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainit- tuja tapauksia (liikkeen luovutus, sanee- rausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irti- sanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä joh- tuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettely- tapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamäärä- yksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuo- tannollisesta syystä.

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisano- misperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syi- tä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja paina- vana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa ra- joissa antamien määräysten rikkomista, perustee- tonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työs- sä.

Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuh- teen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mu- kaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien vel- vollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vaka- vuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet ko- konaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisa- nomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien

tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkin- nalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään vuoden 14 päivää

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään 5 vuotta 14 päivää

2. yli 5 vuotta 1 kuukausi

Document Metadata

Table of Contents

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2007 – 2010

Document Metadata