TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Allekirjoittaneet rautatiealan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osapuolet ovat tä- nään 13.3.2023 allekirjoittaneet seuraavat muutokset työehtosopimukseen:

1. Sopimuskausi

Tämä sopimus korvaa osapuolten kesken ajalle 1.3.2022 – 28.2.2023 sovitun työeh- tosopimuksen. Sopimus on voimassa 9 3.2023 – 31.3.2025.

2. Palkankorotus

2.1 Kertaerä vuonna 2023

Kertaerän suuruus on 500 euroa ja se maksetaan huhtikuun 2023 palkanmaksun yh- teydessä.

Kertaerä maksetaan vain niille toimihenkilöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.10.2022 ja on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä. Ker- taerä maksetaan myös, jos toimihenkilö on lomautettuna, sairaana tai perhevapaalla.

Osa-aikaiselle toimihenkilölle kertaerän määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

Kertaerää ei makseta, jos toimihenkilö on itse irtisanoutunut ennen kertaerän mak- suajankohtaa.

Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun muassa vuosilo- mapalkkaa, -lisää, lomarahaa, ylityökorvausta tai keskitunti/päiväansiota lasketta- essa.

2.2 Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2023

Toimihenkilön palkka ja taulukkopalkat

Toimihenkilön palkkaa ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 3,5 prosentin suuruisella yleiskoro- tuksella.

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien 3,5 prosentilla.

Korotettavia lisiä ovat: luottamusmiespalkkio, pääluottamusmiespalkkio, työsuojelu- valtuutetun palkkio, työsuojelun erityisvaltuutetun ja varavaltuutetun palkkio.

Vuosi 2024

Toimihenkilön palkka ja taulukkopalkat

Toimihenkilön palkkaa ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.7.2024 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,5 prosentin suuruisella yleiskoro- tuksella.

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.7.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien 2,5 prosentilla.

Korotettavia lisiä ovat: luottamusmiespalkkio, pääluottamusmiespalkkio, työsuojelu- valtuutetun palkkio, työsuojelun erityisvaltuutetun ja varavaltuutetun palkkio.

3. Rakenteelliset muutokset

Muutetaan 23 § 1 momentti kuulumaan seuraavasti:

23 § Varallaolo

1. Varallaoloon ja siitä maksettavaan korvaukseen noudatetaan työaikalain 4 §:ää. Ennen kuin varallaoloa ryhdytään käyttämään työnantaja määrittää varalla- olosta maksettavan korvauksen ja muut ehdot. Työnantaja kuulee luottamus- miestä varallaolokorvauksen määräytymisestä ennen asiasta päättämistä.

Muutetaan 27 § 1 momentti kuulumaan seuraavasti:

27 § Palkanmaksu

1. Palkka maksetaan palkanmaksukuukauden 15. tai viimeisenä päivänä toimihen- kilön ilmoittamaan rahalaitokseen. Jos palkanmaksupäivä on arkilauantai tai py- häpäivä, palkka maksetaan näitä päiviä edeltävänä arkipäivänä. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä.

Jos toimihenkilöön noudatettua palkanmaksuajankohtaa muutetaan, tulee siitä ilmoittaa toimihenkilölle vähintään 6 kuukautta ennen muutosta.

IRTISANOMISSUOJAA JA LOMAUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Muutetaan 3 §:n 1 ja 2 momentit kuulumaan seuraavasti:

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä		Irtisanomis- aika
1.	enintään 4 vuotta	1 kuukausi
2.	yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
3.	yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
4.	yli 12 vuotta	6 kuukautta

Toimihenkilön noudatettava irtisanomisaika on 1 kuukausi.

Irtisanomisajoista voidaan sopia paikallisesti toisin työehtosopimuksen 38 §:n mukai- sella paikallisella sopimuksella.

Muutetaan 14 § 1 momentti kuulumaan seuraavasti:

14 § Lomauttaminen

Toimihenkilön lomauttamisessa on noudatettava vähintään 5 arkipäivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautusilmoitusajasta voidaan sopia paikallisesti toisin työehtosopimuksen 38 §:n mukaisella paikallisella sopimuk- sella.

TERVEYDENHUOLTOA JA SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYK- SET

Muutetaan 13 § kuulumaan seuraavasti:

Raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 13 §

Toimihenkilöllä on oikeus saada vapaaksi sairausvakuutuslaissa tarkoitetut raskaus-

, erityisraskaus- ja vanhempainrahakaudet.

Toimihenkilöllä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1 §:n mukai- seen raskausrahaan, maksetaan palkka raskausvapaalta yhteensä enintään 40 yh- denjaksoiselta arkipäivältä.

Toimihenkilöllä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 §:n 1–3 mo- mentin tai 9 luvun 9 §:n nojalla vanhempainrahaan, maksetaan palkka vanhempain- vapaalta 32 ensimmäiseltä vanhempainrahapäivältä. Palkka lasketaan edellä 12

§:ssä määritellyn keskipäiväansion mukaan. Tämän ylittävältä ajalta myönnettävä vanhempainvapaa on palkatonta.

Palkan maksamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö on ollut ennen raskausva- paan ja vanhempainvapaan alkua työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään kuusi kuukautta

Siirtymämääräys:

Tämän kohdan määräyksiä noudatetaan 1. tammikuuta 2024 lukien niihin toimihen- kilöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa sopimuksen voimaantulon jälkeen.

Muihin toimihenkilöihin noudatetaan työsuhteessa 28.2.2023 voimassa olleita (31.12.2023 saakka voimassa olevia) työehtosopimuksen raskaus- ja vanhempain- vapaan määräyksiä.

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA VR-YHTYMÄSSÄ

Lisätään 6 § uusi 2 momentti seuraavasti:

6 § Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat

Vuoropuhelu

Yhteistoimintalain (1333/2021) 2 luvun (Vuoropuhelu yrityksen tai yhteisön toiminnan ja työyhteisön kehittämiseksi) säännöksistä voidaan sopia paikallisesti toisin työehto- sopimuksen 38 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella. Paikallisesti ei kuitenkaan voida sopia siitä, että vuoropuhelua ei käydä lainkaan.

4. Liite 1 ja 2

Tehdään työehtosopimukseen perhevapaauudistuksesta johtuvat terminologiset muutokset liite 1:n mukaisesti.

Tehdään Matkakustannusten korvaamista koskevat määräykset -liitteeseen liitteen 2 mukaiset muutokset.

5. Työryhmäkirjaukset

5.1 Työehtosopimuksen selkeyttämistyöryhmän työn jatkaminen

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 30.5.2012 sovittu työryhmä 2) jatkaa työtään 31.12.2024 saakka tai niin kauan, kun se katsotaan tarpeelliseksi. RTTL ry ja RLEA ry ilmoittavat työryhmän jäsenet Palta ry:lle 30.6.2023 mennessä. Palta ry kut- suu työryhmän koolle viimeistään 30.9.2023.

Työehtosopimuksen osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimus- kauden aikana laatia selkeyttävät muutokset työehtosopimuksen teksteihin siten, että työehtosopimus on paremmin rautatiealalla yleisesti sovellettavissa, työehtosopimuk- seen mahdollisimman vähän kirjataan muuta kuin lainsäädännöstä poikkeavia tai sitä täydentäviä määräyksiä, määräykset jäsennellään vakiintuneiden työoikeudellisten asia-aiheiden perusteella, määräysten tekstiasua selkeytetään ja että mahdollisuuk- sien mukaan otetaan huomioon alan muiden työehtosopimusten sisältö.

Työryhmän yksimielinen esitys hyväksytään uudeksi työehtosopimustekstiksi. Työ- ryhmän asiana ei ole muuttaa työehtosopimusten asiallista sisältöä. Työryhmä voi kuitenkin yksimielisesti esittää työehtosopimuksen osapuolten hyväksyttäväksi muu- toksia työehtosopimukseen.

6. Allekirjoitukset

Helsingissä, maaliskuun 13. päivänä 2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

RAIDELIIKENTEEN TEKNISTEN JA TOIMIHENKILÖIDEN LIITTO RY (RTTL)

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

RAIDELIIKENTEEN ESIHENKILÖT JA ASIANTUNTIJAT RY (RLEA)

Xxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx

I YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala ‌

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan rautatie- ja raidealan työn- antajien toimihenkilötehtäviin, jotka tyypillisesti edellyttävät teknisen alan, am- mattikorkea- tai korkeakoulututkinnon. Ammattitaito tehtävien hoitamiseen voi- daan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta.

2. Tätä työehtosopimusta sovelletaan palkkaliitteiden mukaan maksettavaa palk- kaa koskevia määräyksiä lukuun ottamatta soveltuvin osin myös edellä tarkoi- tettuja tehtäviä suorittaviin harjoittelijoihin.

2 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Työnantajalla on työsopimuslain mukaan oikeus johtaa ja valvoa työtä.

2. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työsuhteen alkua. Työhön ottamisesta on välittömästi ilmoitettava asianomaiselle luottamusmiehelle, jolla on oikeus tarkistaa kirjalliset työsopimukset.

3. Sopimuksesta tulee ilmetä, onko se tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi taikka on pidettävä määräajaksi tehtynä myös silloin, kun on sovittu määrätystä työstä tai työsuhteen kestämisaika muu- toin käy ilmi sopimuksen tarkoituksesta. Milloin työsopimus on tarkoitettu ole- maan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi, on siinä sa- malla ilmoitettava työkauden pituus joko kalenteriajan mukaan ilmaistuna tai jol- lakin muulla olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Niin ikään sopimuksesta tulee il- metä, minä päivänä toimihenkilön on aloitettava työnsä. Sopimuksesta tulee li- säksi ilmetä toimihenkilön tehtävän, työajan, työpaikan, työpaikkakunnan ja mahdollisen työpiirin ohella hänen henkilökohtaisen palkkansa suuruus sekä palkkauksen perustana oleva tehtävän vaativuustaso.

4. Työhön ottamisessa ja työsuhteessa noudatetaan ehdotonta puolueettomuutta niin, ettei ketään perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan syntype- rän, uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

5. Toimihenkilön työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja toi- mihenkilön työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavaksi ja toimihenkilö sopimuk- sen mukaisesti ryhtyy työhön.

3 § Toimihenkilön yleiset velvollisuudet ‌

1. Toimihenkilön tulee suorittaa työnsä ahkerasti ja huolellisesti sekä välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työtoverinsa turvallisuuden vaa- ranalaiseksi tai turmella työnantajan omaisuutta.

2. Toimihenkilö sitoutuu olemaan sivullisille ilmaisematta, mitä hän työnantajaltaan tai työssään muutoin on salassa pidettävänä saanut tietoonsa.

3. Toimihenkilö ei saa ilman työnantajan suostumusta pitää sellaista sivutointa tai harjoittaa sellaista ammattia, elinkeinoa tai liikettä, josta on haittaa työsuhteen ehtojen täyttämiselle.

4. Toimihenkilö ei saa ryhtyä sellaisiin liikeyrityksiin, jotka ovat hankkijoina, urakoit- sijoina tai muutoin liikesuhteissa työnantajayritykseen siten, että toimihenkilö työsuhteensa perusteella voi hankkia itselleen välittömästi tai välillisesti talou- dellista hyötyä.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen ‌

1. Lomauttamisen sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisen osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen liitteenä olevia määräyksiä irtisa- nomissuojasta ja lomautuksesta.

2. Irtisanomisaikaa ei noudateta silloin, kun toimihenkilö on otettu työhön määrä- ajaksi tai suorittamaan määrätty työ. Jos työsopimuksen päättymisen ajankohta on vain työnantajan tiedossa, hänen on ilmoitettava työntekijälle työsopimuksen päättymisestä viipymättä päättymisajankohdan tultua hänen tietoonsa.

3. Sen estämättä, mitä edellä 1 ja 2 momenteissa on määrätty, osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan määrätä erityiseksi enintään kuusi kuukautta kestä- väksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus voidaan ilman irtisanomisaikaa molem- min puolin purkaa. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai per- hevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuu- kaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä ka- lenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentä- misestä ennen koeajan päättymistä.

4. Sovitusta työkaudesta ja irtisanomisajasta huolimatta voidaan työsopimus pur- kaa heti työsopimuslain 8 luvussa mainituista syistä. Jos toimihenkilö on ollut työstä poissa vähintään viikon eikä sinä aikana ole ilmoittanut pätevää estettä, on työnantajalla oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena. Jos ilmoittamista on kohdannut pätevä este, peruuntuu purkaminen.

5. Työnantajan puolesta tapahtuvan irtisanomisen, lomauttamisen tai työsuhteen purkamisen suorittaa työhönottaja ilmoittaen samalla irtisanomisen, lomauttami- sen tai työsuhteen purkamisen syyn. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti ja on siitä ilmoitettava asianomaiselle luottamusmiehelle.

6. Työsopimuslain 7 luvun 13 §:n mukaisen irtisanotun työntekijän työllistymistä edistävän valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vähintään vastattava irti- sanotun työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanomiseen johtaneen yhteistoimintaneuvottelun tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota siitä riippuen, kumpi on suurempi. Valmennuksen tai koulutuksen arvosta voidaan sopia pai- kallisesti toisin.

II TYÖAIKA ‌

5 § Säännöllinen työaika ‌

a) Työaikalain 5 §:n alaiset työt (muu kuin toimistotyö)

1. Säännöllinen työaika vuorokaudessa on neljänä päivänä viikossa 8 tuntia ja yh- tenä päivänä 6 tuntia 20 minuuttia. Säännöllinen työaika viikossa on 38 tuntia 20 minuuttia.

2. Säännöllinen työaika sijoittuu, ellei paikallisesti toisin sovita:

− päivätyössä kello 7-16

− kaksivuorotyössä päivävuorossa kello 7-15 ja iltavuorossa kello 15-23

− kolmivuorotyössä yövuorossa kello 23-7, päivävuorossa 7-15 ja iltavuo- rossa 15-23 välille.

3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se keskimäärin on 38 tuntia 20 minuuttia viikossa (keskimääräinen viikkotyöaika):

− päivätyössä, kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä enin- tään 26 viikon pituisena ajanjaksona, sekä

− keskeytymättömässä kaksivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjak- sona

edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun kes- kimäärään. Ennen kuin keskimääräinen työaika saadaan ottaa käyttöön, siitä on ilmoitettava toimihenkilölle ja työtuntijärjestelmä asetettava hänen nähtäväk- seen vähintään 7 päivää aikaisemmin.

4. Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tila- päisesti pidentää 10 tuntiin edellyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 20 mi- nuuttiin viikossa. Tällaisesta työaikajärjestelystä on sovittava paikallisesti vii- meistään 10 päivää ennen sitä työpäivää, jona keskimääräistä työaikaa ensi kerran sovelletaan

5. Milloin viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty tai viikoittaisesta ja vuo- rokautisesta säännöllisestä työajasta on sovittu edellä 3 - 4 momentissa tarkoi- tetulla tavalla, säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikojen tulee käydä ilmi laaditusta työtuntijärjestelmästä tai, milloin sellaisen laatiminen ei ole tarpeen, tehdystä sopimuksesta.

Viikonlopputyövuorot

6. Työaikalain 5 §:n mukaisessa työaikamuodossa voidaan paikallisesti sopien ot- taa käyttöön viikonlopputyövuorot niillä edellytyksillä kuin jäljempänä on todettu. Tällaisessa työaikamuodossa säännöllinen vuorokautinen työvuoro voi olla enintään 12 tuntia.

Viikonlopputyövuorossa tehdään kaksi enintään 12 tunnin työvuoroa, jonka jäl- keen seuraava viikko (ma-pe) on palkallista vapaata.

Jos toimihenkilö viikonlopputyövuoron lisäksi kutsutaan seuraavalla viikolla työ- hön, maksetaan hänelle viikolla tehdystä työstä 8 ensimmäiseltä työtunnilta yk- sinkertainen tuntipalkka, 8 seuraavalta tunnilta 50 %:lla korotettu ja sen jälkeen 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Viikonlopputyövuorot tulee sijoittaa perjantain klo 18.00 ja sunnuntain klo 24.00 väliselle ajalle, ellei paikallisesti sovita viikonlopputyövuoron päättymisestä vii- meistään klo 07.00 maanantaina.

Samat toimihenkilöt voivat olla viikonlopputyövuorossa kolmena peräkkäisenä viikonloppuna, ellei paikallisesti toisin sovita. Työtuntijärjestelmästä on käytävä ilmi työajan alkamis- ja päättymisajat. Ennen viikonlopputyövuorojen alkamista on toimihenkilölle annettava vähintään 8 tunnin yhtämittainen lepoaika.

Tässä sopimuksessa tarkoitetussa viikonlopputyössä lauantaina klo 0.00 -

18.00 välisenä aikana tehdyt tunnit muutetaan yksinkertaisiksi työtunneiksi puo- litoistakertaisina sekä maksetaan lauantaityökorvaus klo 06.00 - 18.00 väliseltä ajalta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Sunnuntaina tehdyt työtunnit muutetaan yksinkertaisiksi työtunneiksi kaksinker- taisina myös lauantaina klo 18.00 jälkeen suoritetun työn osalta.

Ilta- ja yötyölisät sekä muut ns. olosuhdelisät maksetaan tämän työehtosopi- muksen mukaisesti. Koska kyseessä ei ole varsinainen vuorotyö, maksetaan em. ilta- ja yötyölisät 22 §:n 2 kohdan mukaan.

Lauantaista maksetut korotetut työtunnit eivät ole lain mukaisia ylityötunteja.

Sairausajan palkka maksetaan tämän työehtosopimuksen mukaan. Jos sairas- tuu vapaan viikon aikana, ei työpalkkaa ja sairausajan palkkaa makseta pääl- lekkäin. Xxxxxx toimihenkilö sairastuu viikonlopputyövuoron aikana, hän on oi- keutettu vapaaseen kuten työssä olleet.

Mikäli toimihenkilö ei voi sairausloman johdosta olla ko. työssä a) lauantaina tai

b) sunnuntaina, maksetaan a)-tapauksessa kahdelle päivälle ja b)-tapauksessa kolmelle päivälle sairauslomalisä.

Laskettaessa työajan tasausvapaapäivien määrää rinnastetaan viikonlopputyö- vuorot 40 tunnin työviikkoon.

Laskettaessa työssäolopäivien määrää lomanmääräytymiskuukautta kohden viikonlopputyövuoro vastaa viittä työssäolopäivää.

Viikonlopputyövuoroissa annetaan tilaisuus ruokailuun työaikana kaksi kertaa sekä mahdollisuus työnlomassa nauttia kolme kertaa kahvia tai virvokkeita.

7. Työviikko alkaa maanantaina klo 7.00, ellei paikallisesti sovita sen alkamisesta aikaisintaan sunnuntaina klo 21.00. Työvuorokausi alkaa kello 7.00, ellei paikal- lisesti muuta sovita.

8. Xxxxxxxx työajan soveltamisessa noudatetaan erikseen sovittavia periaatteita.

Muuta

9. Näistä 5 § a:n työaikamääräyksistä on mahdollista pääluottamusmiehen kanssa sopia toisin.

b) Työt, joissa työaika määräytyy toimistotyöajan mukaan

1. Säännöllinen vuorokautinen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia ja viikoittainen työ- aika 37 tuntia 30 minuuttia.

2. Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa kello 7.00, ellei paikallisesti muuta sovita.

3. Liukuvasta työajasta voidaan sopia paikallisesti työnantajan edustajan ja pää- luottamusmiehen välillä.

c) Työaikapankki

Määritelmä ja soveltamisala

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä toimihenkilöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista. Työai- kapankki perustuu Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Julkisten ja hy- vinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät Toimi- henkilöt YTN ry:n väliseen 11.11.2011 allekirjoitettuun työaikapankkisuosituk- seen.

Työaikapankkijärjestelmä ei muuta voimassa olevia työaika- ja tasoittumisjärjes- telmiä, kuten liukuvaa työaikaa. Näitä järjestelmiä käytetään itsenäisesti työai- kapankkijärjestelmän ohella.

Työaikapankki koskee Rautatiealan toimihenkilötyöehtosopimuksen soveltamis- alaan kuuluvia toimihenkilöitä. Yrityskohtaisesti voidaan erikseen sopia työaika- pankkiin perustuvia poikkeusjärjestelyjä, työehtosopimusosapuolten hyväksy- mällä erillisellä sopimuksella.

Työaikapankkiin liittyminen

Toimihenkilö liittyy työaikapankkiin ilmoittamalla siitä kirjallisesti esimiehelleen. Työnantaja ylläpitää työaikapankkikirjanpitoa pankkiin liittyneistä henkilöistä ja heidän työaikapankkisaldoistaan.

Toimihenkilön irtautuminen työaikapankkijärjestelmästä tai sen muuttaminen hänen osaltaan

Toimihenkilö voi irtautua järjestelmän soveltamispiiristä 1 kk ilmoitusaikaa nou- dattaen. Tällöin on myös sovittava siitä, että säästetyt tai lainatut tunnit nollataan työaikajärjestelyin 4 kk kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit korvataan vastaavana rahasuorituksena.

Työaikapankin saldo voidaan nollata myös rahana työsuhteen päättymisen yh- teydessä, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä työsuhteen päättymi- seen mennessä.

Jos yksittäisen toimihenkilön työtehtävissä tai palkkausperusteissa tapahtuu olennainen ja pysyvä muutos, työaikapankkijärjestely voidaan hänen osaltaan purkaa.

Työaikapankin osatekijät

Työnantaja hyväksyy osatekijän siirron työaikapankkiin. Siirrosta on sovittava aina etukäteen.

Yhtenä työaikapankin merkittävänä osatekijänä on säännöllinen työaika:

− Työaika, joka on tehty työehtosopimuksen tavanomaista säännöllistä työ- aikaa pidentäen. Neuvotteluosapuolet ovat sopineet siitä, että säännölli- sen työajan enimmäismääriä voidaan muuttaa työehtosopimusten mää- räysten sitä rajoittamatta.

Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää myös seuraavia eriä:

− Ylityö tai lisätyö. Työaikapankkiin voidaan siirtää työajalta suoritettava pe- rusosa ja korotusosuus tai vain jompikumpi näistä.

− Korotusosuus siirretään pankkiin ylityökorotusprosentin mukaisena.

Työaikapankin enimmäismäärät

Työaikapankin säästösaldon enimmäismäärä on 180 tuntia ja lainasaldon enim- mäismäärä on 40 tuntia

Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suori- tettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan ylityökorvauksen perusteena olevan rahapalkan mukaisesti.

Palkan maksuajankohta pankkivapaan ajalta

Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena palkanmak- supäivänä. Työaikapankin saldo erääntyy kokonaisuudessaan maksettavaksi viimeistään työsuhteen päättyessä lopputilin yhteydessä tai työaikapankkia kos- kevan sopimuksen päättyessä, jollei maksuajankohdasta tai tavasta ole toisin sovittu.

Luontoisedut ja henkilökuntaedut pankkivapaan ajalta

Luontoisedut ovat osa toimihenkilön palkkaa ja ne ovat pankkivapaan aikana työntekijän käytettävissä.

Henkilökuntaetuudet ovat toimihenkilön käytettävissä pankkivapaata pidettä- essä.

Vapaiden pitäminen

Työaikapankkikertymät annetaan pääsääntöisesti vapaana. Pankkivapaiden pi- tämisen ajankohdasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken. Mikäli ajan- kohdasta ei päästä sopimukseen työnantajan ja toimihenkilön kesken,

sovelletaan edellä mainittuja menettelytapoja, joita noudattaen järjestelmän so- veltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa.

Pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikertymät voidaan poikkeuk- sellisesti nollata tai korvata myös rahana, mikäli työtehtävät tai palkkaperusteet olennaisesti muuttuvat.

Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa

Pankkivapaa-ajaksi luetaan toimihenkilön työvuoroluettelon mukaiset työtunnit tai -päivät. Tuntitiliä käytettäessä pankin saldoa vähentäviksi tunneiksi luetaan ne tunnit, jotka muutoin olisivat olleet säännölliseen työaikaan laskettavia tun- teja.

Jos henkilö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työkyvy- tön tai muusta syystä estynyt työnteosta noudatetaan ns. aika-prioriteettiperiaa- tetta.

Työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoikeutta lasket- taessa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Laskelma työaikapankin saldosta

Toimihenkilölle annetaan määräajoin tarkoituksenmukaisella tavalla laskelma työaikapankin saldosta sekä aina toimihenkilön sitä pyytäessä.

6 § Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien TAL 6 §:n alaisten toimihenkilöiden työaikajärjestelyt ‌

1. Säännöllinen työaika on keskimäärin 36 tuntia viikossa.

2. Työajan tasoittuminen em. tuntimäärään tulee tapahtua enintään vuoden pitui- sena ajanjaksona.

3. Työajan tasoittuminen toteutetaan siten, että tasausvapaat merkitään suoraan työtuntijärjestelmään. Ajantasausvapaat tulisi sijoittaa muiden vapaapäivien yh- teyteen.

4. Ajantasausvapaat on selvästi erotettava muista työehtosopimuksessa määrä- tyistä vapaapäivistä. Ajantasausvapaapäiville maksetaan vuosilomalisän suu- ruinen korvaus.

5. Myös arkipyhät lyhentävät työaikaa (tasaavat vuosityöaikaa) edellyttäen, että niinä päivinä ei työskennellä ja ne sattuvat muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Työaikaa tasaavia päiviä ovat siten ajantasausvapaapäivät ja ar- kipyhät.

6. Mikäli toimihenkilö työtuntijärjestelmän mukaisesti joutuu työskentelemään 8 §:n tarkoittamina arkipyhäviikkoina maksetaan näinä viikkoina lisätyökorvaus 16 §:n mukaisesti. Arkipyhänä työskenneltäessä maksetaan myös sunnuntaityökor- vaus 17 §:n mukaisesti (tässä tarkoitettuja arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto, muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen).

7. Mikäli toimihenkilö työtuntijärjestelmän mukaisesti joutuu työskentelemään 8 §:n tarkoittamina arkipyhäviikkoina, maksetaan näinä viikkoina ylityökorvaus 15 §:n mukaisesti. (Tässä tarkoitettuja päiviä ovat muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä).

8. Henkilön siirtyessä keskeytymättömään kolmivuorotyöhön on hän oikeutettu tästä aiheutuvaan ajantasausvapaaseen, kun työskentely on kestänyt kolme viikkoa. Mikäli työskentely kestää lyhyemmän ajan eikä kokonaista ajantasaus- vapaapäivää kerry, niin korvauksena kertyneille ajantasaustunneille maksetaan yksinkertainen tuntipalkka. Korvauksen laskentaperusteena käytetään 28 mi- nuuttia (8 h:n) työvuoroa kohti.

9. Xxxxxx toimihenkilö joutuu työskentelemään ajantasausvapaapäivinään, hänelle annetaan vastaava vapaa-aika myöhemmin. Ellei vapaata voida antaa, makse- taan tehdyiltä työtunneilta yksinkertainen tuntipalkka.

10. Tässä tarkoitetut ajantasausvapaapäivät ovat 14 §:n mukaisesti työssäolon ve- roista aikaa ylityökorvauksia laskettaessa.

11. Sairauslomaan sisältyvät työtuntijärjestelmään merkityt ajantasausvapaapäivät kuluvat sairausloman aikana.

7 § Keskeytyvää kolmivuorotyötä tekevien TAL 6 §:n alaisten toimihenkilöiden työaikajärjestelyt ‌

1. Keskeytyvää kolmivuorotyötä tekevän työsuhteisen työaika on keskimäärin 38 tuntia viikossa.

2. Työajan tasoittaminen tapahtuu antamalla vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 30 minuuttiin vii- kossa.

3. Työajan tasoittaminen toteutetaan siten, että toimihenkilölle järjestetään va- paaksi ensisijaisesti kokonaisia vapaapäiviä tai yhdenjaksoisia työvuoroja.

4. Vapaata annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana viimeistään seuraa- van vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Ajantasausvapaat merkitään työ- tuntijärjestelmään, jonka nähtävänä pitämisessä noudatetaan ao. työehtosopi- muksessa sovittua menettelyä. Mikäli vapaata ei voida järjestää tai mikäli toimi- henkilön kanssa niin sovitaan, maksetaan vastaavilta tunneilta 25 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

5. Säännölliseksi työajaksi lasketaan myös ne työtuntijärjestelmän mukaiset tunnit, joilta maksetaan sairausajan palkkaa.

6. Lähtökohta työajan tasoittamiselle on, että ansiotasoa ei alenneta. Tämän vuoksi ansion menetys korvataan seuraavasti: Kuukausipalkkaiselle toimihenki- lölle maksetaan ajantasausvapaapäiviltä vuosilomalisän suuruinen korvaus.

7. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ei anneta ajantasausvapaita. Sama koskee toimihenkilöitä, jotka siirtyvät muusta työaikamuodosta keskeytyvään kolmivuorotyöhön. Ajantasausvapaita kuitenkin annetaan myös ensimmäisen kolmen kuukauden aikaisilta työvuoroilta, mikäli työsuhde jatkuu yli 3 kuukautta.

8. Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä toi- mihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaitun, mutta pitämättä jääneen vapaa-ajan korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla 25 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

9. Jos toimihenkilö joutuu työhön ajantasausvapaapäivinään, annetaan hänelle vastaava vapaa-aika myöhemmin tai ellei sitä voida antaa tai mikäli toimihenki- lön kanssa niin sovitaan, maksetaan tehdyiltä työtunneilta yksinkertainen tunti- palkka.

10. Lisä- ja ylityökorvauksiin oikeuttavilta tunneilta ei anneta vapaa-aikahyvitystä.

8 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt ‌

1. Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen viikon työaikaa: juhannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.

2. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiai- nen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat vapaapäiviä, milloin se tehtävien luonne ja töiden järjestely huomioon ottaen on mahdollista. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista antaa vapaapäiviksi, on vastaava kokonainen vapaapäivä tai vastaava vapaa-aika pyrittävä anta- maan jonakin muuna päivänä saman viikon kuluessa.

3. Ellei vapaata ole voitu antaa, maksetaan muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä viikolla ylityökorvausta siten kuin 15 §:ssä määrätään ja muun edel- lisessä momentissa mainitun päivän sisältävällä viikolla lisätyökorvausta siten kuin 16 §:ssä määrätään.

9 § Työajaksi laskettava aika ‌

1. Työajaksi lasketaan työntekoon käytetyn ajan lisäksi aika, joka kuluu kulkemi- seen ja kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.

2. Kunnallisiin luottamustehtäviin osallistumiseen on toimihenkilölle mahdollisuuk- sien mukaan varattava tilaisuus.

10 § Työtuntijärjestelmä ‌

1. Luottamusmiehelle on ennen työtuntijärjestelmän suunniteltua voimaantuloa va- rattava tilaisuus tutustua työtuntijärjestelmäehdotukseen vähintään 10 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen.

11 § Työvuorot ‌

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.

2. Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaa- timukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mah- dollisimman yhdenjaksoiseksi.

12 § Lepoajat ‌

Viikkolepo

1. Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, toimihenki- lölle on annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika. Va- paa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ai- kana.

Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

2. Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 3 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

3. Viikkolevon antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa

1) milloin säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia;

2) työaikalain 19 §:ssä mainitussa hätätyössä,

3) milloin työn teknillinen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista, sekä

4) milloin toimihenkilö tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa ai- kana laitoksessa suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

4. Edellä 3 momentin 4) kohdan perusteella saamatta jäänyt viikkolepo korvataan toimihenkilön suostumuksella peruspalkan suuruisena rahakorvauksena tai an- netaan vastaava vapaa-aika viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja toimihenki- lön kesken. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seuraavan tilin- maksun yhteydessä.

Päivittäinen lepoaika

5. Päivätöissä pidetään 1 tunnin pituinen ruokailuaika työajan puolivälissä. Paikal- lisesti sopien ruokailuaika voidaan kuitenkin lyhentää puoleksi tunniksi siten, että toimihenkilö saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

6. Kaksivuorotyössä pidetään joko puolen tunnin pituinen ruokailuaika tai anne- taan tilaisuus ruokailuun työaikana.

7. Kolmivuorotyössä annetaan toimihenkilölle tilaisuus ruokailuun työaikana.

Vuorokausilepo

8. Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyk- sessä ole työaikalain 39 §:ssä tai 34 § 5 momentissa tarkoitettu tai varallaoloai- kana tehty työ.

9. Edellä mainitusta poiketen vuorokausilepo voi vuorotyössä olla vähintään 8 tun- tia toimihenkilön työvuoron muuttuessa ko. työssä.

10. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantajan edustaja ja luottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä toimi- henkilön suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitse- män tuntia.

13 § Toinen viikoittainen vapaapäivä ‌

1. Pääsääntönä pidetään sitä, että edellä 12 §:ssä määrätyn viikkolevon lisäksi toi- mihenkilölle annetaan kalenteriviikkoa kohden yksi vapaapäivä ja että toimihen- kilöllä tällöin on viikon aikana kaksi perättäistä vapaapäivää ja vapaapäivät ovat mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, sen tulee, mikäli mahdollista, olla lauantai.

14 § Ylityö ‌

1. Toimihenkilön työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tun- tia viikossa 6 kuukauden ajanjakson aikana.

2. Työstä, joka päivittäin tehdään säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi, mak- setaan säännöllisen vuorokautisen työajan ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

3. Työstä, joka viikoittain tehdään säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi, makse- taan säännöllisen viikoittaisen työajan ylittäviltä kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka siitä riippumatta ovatko ne viikoittaisia vai vuorokautisia ylitöitä.

4. Ylityöhön jäämisestä sovitaan toimihenkilön kanssa, mikäli mahdollista jo edel- lisenä päivänä.

5. Ylityötä teetettäessä annetaan toimihenkilölle heti säännöllisen työajan päätyt- tyä 15 minuutin pituinen kahvitauko, joka luetaan työaikaan, sekä sopivin, vä- hintään 4 tunnin väliajoin, tilaisuus ruokailuun. Jos toimihenkilöllä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, ruokailuaika luetaan työaikaan.

6. Jos toimihenkilö on ollut poissa työstä vuosiloman, sairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroisena viikoittaista tai työjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena aikana pidetään tällöin vahvistetun työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa.

7. Edellä mainituissa 2 - 3 kohdissa todetuista ylitöistä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan toimihenkilön säännöllisenä

työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan samalla tavalla kuin ylityöstä maksettava rahakorvaus.

Vapaa-aika on annettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa ylityön teke- misestä, ellei toisin sovita. Työnantajan ja toimihenkilön on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos vapaan ajankohdasta ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei toimihenkilö tässä vaiheessa vaadi korvauksen suo- rittamista rahassa.

8. Kun toimihenkilölle ilmoitetaan hänen työaikanaan, että hän joutuu tule-maan aikaisintaan 2 tunnin kuluttua työn päättymisestä työhön, joka ei liity seuraavaan työvuoroon, maksetaan tästä toimihenkilölle yhden tunnin palkkaa vastaava kor- vaus.

15 § Ylityökorvaukset arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyissä ‌

1. Viikolla, johon sisältyy muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä maksetaan ylityökorvauk- sena

1) toimistotyössä viikoittaisen säännöllisen työajan 30 tuntia ylittäviltä 15,5 ensimmäiseltä ja

2) muussa työaikalain 5 §:n mukaisessa työssä viikoittaisen säännöllisen työ- ajan 30 tuntia 20 minuuttia ylittäviltä 16 ensimmäiseltä työtunnilta 50 %:lla korotettu perustuntipalkka. Viikon seuraavilta työtunneilta maksetaan 100

%:lla korotettu perustuntipalkka riippumatta siitä, ylittävätkö ne säännölli- sen vuorokautisen työajan vai eivät.

16 § Lisätyökorvaus ‌

1. Lisätyöllä tarkoitetaan viikoittaisen säännönmukaisen työajan tai arkipyhäviikko- jen viikoittaisten työaikojen lisäksi tehtyä työtä, joka ei ole ylityötä.

2. Arkipyhäviikolla, johon sisältyy yksi 8 §:ssä tarkoitettu päivä, maksetaan lisä- työkorvauksena perustuntipalkka jokaiselta tunnilta, joka ylittää toimistotyössä 30 tuntia viikossa ja muussa työaikalain 5 §:n mukaisessa työssä 30 tuntia 20 minuuttia viikossa.

3. Milloin viikko sisältää useampia 2. kohdassa mainittuja päiviä, lisätyökorvauk- sen perusteena olevaa tuntimäärää alennetaan toimistotyössä 7 tuntia 30 mi- nuuttia ja muussa työaikalain 5 §:n mukaisissa töissä 8 tuntia kutakin tällaista päivää kohti.

4. Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta maksetaan ylityökorvausta.

5. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan lasket- taessa lisätyökorvausta.

6. Tässä pykälässä tarkoitetuilla korvausjärjestelyillä ei muuteta ylityökorvauksen laskentaperusteita.

7. Lisätyöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan toimihenkilön säännöllisenä työaikana samoja periaatteita noudattaen, kuin edellä ylityökorvauksen osalta on todettu. Lisätyötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan samalla tavalla kuin lisätyöstä maksettava rahakorvaus.

17 § Sunnuntaityö ‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä tehdystä työstä maksetaan kuukausipalkkauksen lisäksi perustuntipalkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti korvataan lauantaina ja aattopäivänä kello 18 - 24 välisenä aikana tehty työ kuten sunnuntaityö.

18 § Aattopäivänlisä ‌

1. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä suoritetaan kello 00.00 - 18.00 väliseltä ajalta aattopäivänlisänä perustuntipalkkaa vastaava lisä tehdyltä työtunnilta. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus aattopäivänlisällä korottamattomasta palkasta.

19 § Lauantaityökorvaus ‌

1. Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina klo 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisen työajan työvuoron työstä maksetaan lauantaityökorvauk- sena tunnilta 25 prosenttia perustuntipalkasta.

20 § Hätätyö ‌

1. Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 19 §:ssä edellytetyin perustein ja siitä maksetaan lain mukaan korotettu palkka.

2. Xxxxxxx työnantajan on tehtävä työaikalain 19 §:ssä määrätty ilmoitus asianomai- selle työsuojeluviranomaiselle, on vastaava ilmoitus annettava myös asianomai- selle työsuojeluvaltuutetulle ja pääluottamusmiehelle.

21 § Hälytysluonteinen työ ‌

1. Jos toimihenkilö on kutsuttu työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, hä- nelle maksetaan tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kulu- valta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus ilman korotuksia ja lisiä. Sama korvaus suoritetaan toimihenkilölle hälytysluonteisen työn päätyttyä pe- seytymiseen yms. kuluvalta ajalta, ellei toimihenkilö välittömästi jatka varsinaista työtään.

2. Hälytysluonteisesta työstä maksetaan toimihenkilölle työajalta, kuitenkin vähin- tään yhdeltä tunnilta, palkka mahdollisine ylityökorvauksineen, paitsi milloin toi- mihenkilö on saapunut työhön työpaikalta poistumisen ja aamulla klo 6 välisenä aikana, jolloin heti, kuitenkin enintään aamulla kello 7 saakka, maksetaan 100

%:lla korotettu palkka.

22 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö ‌

1. Kaksi- tai kolmivuorotyöstä maksetaan toimihenkilölle vuorotyölisää jokaiselta ilta- ja yövuorossa tehdyltä työtunnilta.

2. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, mutta jota teh- dään

− kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana, maksetaan iltatyölisää ja työstä, jota tehdään

− kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana, yötyölisää.

3. Vuorotyö- sekä ilta- ja yötyölisät ovat prosentteina asianomaisen yksinkertai- sesta tuntipalkasta:

iltatyö yötyö

15 % 30 %

4. Jos kuitenkin viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, pidetään tällaisena jatkoaikana suoritettua työtä yötyölisää laskettaessa yötyön veroisena ensimmäiseen vähintään 2 tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.

5. Jos vuorotyö tai ilta- ja yötyö tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, niistä suori- tettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka.

23 § Varallaolo ‌

24 § Muut työaikaa koskevat määräykset ‌

1. Toimihenkilön on työajan alkaessa oltava työnjohdon määräämässä työsopi- muksella sovitussa paikassa valmiina työskentelyyn.

2. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kontrolli- kelloa tai muita sitä vastaavia laitteita. Järjestelyn tulee kuitenkin olla sellainen, ettei siitä aiheudu toimihenkilölle turhaa ajanhukkaa.

3. Tässä luvussa sovituista aikamääristä voidaan työaikojen pituuksia muuttamatta paikallisesti sopien poiketa.

4. [Muiden kuin toimistotyöaikaa noudattavien] Toimihenkilöiden säännönmukaisia työajan alkamis- ja päättymisaikoja saadaan työajan pituutta muuttamatta esi- miehen määräyksen perusteella saman vuorokauden puitteissa tilapäisesti siir- tää, jos liikenteen ylläpito tai muut erityiset syyt sitä vaativat. Tällaisista siirroista ilmoitetaan toimihenkilöille mikäli mahdollista edellisenä päivänä.

5. Edellytyksenä tämän sopimuksen mukaisesta lisä-, yli-, sunnuntai-, aattopäivän- ja hätätyöstä, hälytysluonteisesta työstä sekä ilta- ja yötyöstä maksettavaan kor- vaukseen samoin kuin varallaoloajalta maksettavaan palkkaan on, että asian- omainen esimies on antanut toimihenkilölle määräyksen tällaisen työn suoritta- misesta tai varallaolosta. Mikäli esimies ei ennen hälytysluonteisen työn suorit- tamista ole voinut tällaista määräystä antaa, käy määräyksestä esimiehen jäl- keenpäin antama työn suorituksen hyväksyminen.

6. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160.

7. Mikäli työajasta ei tässä luvussa ole toisin määrätty tahi lain ja tämän työehto- sopimuksen rajoissa toisin sovittu tahi määrätty, työajan suhteen noudatetaan, mitä työaikalaissa on säädetty.

24 a § Säännöllisen työajan lisääminen ‌

1. Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työ- aikaa enintään 16 tuntia. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhäpäiville. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tunti- palkka. Työnantaja käy luottamusmiehen kanssa läpi tämän määräyksen toteut- tamisen menettelytavat.

25 § Osa-aikatyön määräykset Yleistä ‌

1. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä tilanteita, joissa kokoaika- työssä oleva siirtyy osa-aikatyöhön (osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyys- eläkkeelle tai osa-aikalisälle siirtyminen).

On siis huomattava, etteivät nämä ohjeet sovellu esim. vuosilomien osalta muusta kuin em. syystä normaalia lyhyempää keskimääräistä työaikaa noudat- taviin (osittaisen hoitovapaan vuoksi lyhyempää työaikaa tekevät sekä ne, joi- den kanssa jo alun perin on tehty sopimus lyhyemmästä työajasta).

2. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät yleisen työlainsäädännön, sovellettavan työehtosopimuksen ja tehdyn työsopimuksen mukaisesti. Poikkeuksena on lo- marahan, vuosilomalisän ja palvelusvuosilisän maksamisesta osa-aika- ja osa- työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttäessä, joiden osalta todetaan:

"Toimihenkilön jäädessä osa-aikaeläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle, maksetaan lomaraha ja vuosilomalisä eläkkeen alkamisaikaan saakka ansaittu- jen perusteiden mukaan.

Lomaraha, vuosilomalisä ja palvelusvuosilisä maksetaan ennen ko. eläkkeelle siirtymistä viimeisen palkanmaksun yhteydessä kuten palvelussuhteen päätty- essä."

Vuosilomalisän maksaminen tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla liittyy ainoas- taan tilanteisiin, joissa työaika ja vastaavasti palkkaus muuttuvat vasta

lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista 30 §:n 6. kohdan 7. momentin mukaisesti.

Palkkaus

3. Palkkaus määräytyy osa-aikatyön suhteellisesta osuudesta kokoaikatyöstä (%- osuus).

Loman ansainta

4. Riippumatta siitä, mikä on tässä tarkoitetun osa-aikatyön peruste, on loman an- saintaa koskevia määräyksiä tarkasteltava siitä lähtökohdasta, että osa-aika- työtä tekevällä on palvelussuhde voimassa jatkuvasti. Osa-aikatyöntekijä an- saitsee lomaa myös niiltä kuukausilta, joiden aikana hänelle tulee työssäolopäi- viä tai työssäolon veroisia päiviä kuukauden aikana osa-aikatyöstä johtuen alle 14 päivää (tarkoittaa sitä, että henkilö voi olla vaikkapa täyden kuukauden "eläk- keellä" olematta päivääkään työssä, mutta ansaitsee lomaa myös tällaiselta kuukaudelta, mikä johtaa siihen, että hän ansaitsee lomaa yhtä paljon kuin ko- koaikaisenakin ansaitsisi) edellyttäen, että lomasäännösten mukaiset edellytyk- set muuten täyttyvät.

Vuosiloman pitäminen

5. Osa-aikaisen vuosiloma määrätään pääsääntöisesti täysinä kalenteriviikkoina kuten täyttä työaikaa tekevillekin. Jos osa-aikatyötä tehdään työaikajärjestelyjen mukaisesti säännöllisesti viitenä päivänä viikossa (työskennellään esim. 4 tuntia ma-pe), kuluu lomapäiviä kyseisen kalenteriviikon arkipäivien lukumäärän mu- kaisesti. Tällöin voidaan myös niin sanottua irtopäivien laskentasääntöä noudat- taa normaalisti.

Mikäli osa-aikatyö on järjestetty muulla tavoin kuin säännöllisenä päivittäisenä työnä viitenä päivänä viikossa, ei edellä mainittua vuosilomapäivien laskenta- sääntöä voi soveltaa. Mikäli henkilö tällöin on lomalla kaikki tasoitusjaksoon si- sältyvät työpäivät, lasketaan lomapäivien lukumäärä tasoitusjakson arkipäivien mukaisesti, koska lomaa on ansaittukin koko palvelussuhteen kestoajalta työai- kajärjestelyistä riippumatta.

Tasoitusjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, joka sisältää työssäoloajan ja sitä seu- raavan "eläkkeellä olo" ajan. Xxx jos on sovittu tehtäväksi työtä esim. 2 viikkoa ja sitä seuraavat 2 viikkoa eläkkeellä on tasoitusjakso näiden yhteenlaskettu aika 4 viikkoa. Jos on sovittu työskenneltäväksi 3 päivää viikossa ja oltavaksi 2 päi- vää eläkkeellä (ma-ke työssä ja to-pe eläkkeellä) on tasoitusjakso yksi viikko.

Toteuttamismalli vuosilomien pitämisessä

6. Kun osa-aikatyö ei aina ole järjestetty siten, että töissä ja "eläkkeellä" oltaisiin yhtä pitkät ajanjaksot eli 50%/50% tai siten, että tasoitusjakso olisi 1 kalenteri- viikko, jolla työskenneltäisiin kolmena päivänä ja kahtena oltaisiin eläkkeellä (työ 60% ja eläke 40%), on yhtenä vaihtoehtona muuttaa pidettävien lomapäivien määrä valmiiksi samassa suhteessa kuin työaika ja eläkeaika suhtautuvat. Eli, jos työ ja eläke suhtautuvat 50/50 % puolitettaisiin lomaoikeus 36 + 9 päivää, jolloin lomaa olisi pidettävissä 18 + 5 päivää (vastaavasti 60/40 % laskettaisiin

lomaoikeus 60 %:n mukaan täydestä lomaoikeudesta eli se olisi 22 + 5) ja ne kuluttaisivat lomaa vain tasoitusjakson työssäolopäivien osalta normaalien vuo- silomasääntöjen mukaisesti. Xxx otettaessa lomaksi koko työssäoloviikko (5 ar- kipäivää) kuluttaa lomaa myös ko. viikon lauantai. Tällöin myös vajaina kalente- riviikkoina tai yksittäisinä päivinä otetut lomat olisivat "irtopäivälaskennan" pii- rissä, jolloin aivan normaalisti viittä irtopäivää kohden laskettaisiin yksi lauantai lomapäiväksi.

Näissä tapauksissa voidaan koko perusloman osuus pitää lomakautena ilman, että oikeus pidennyspäiviin menisi.

Sovitun työajan ylittäminen

7. Osa-aikatyössä tulee välttää sovitun työajan ylittämistä. Jos kuitenkin joudutaan työskentelemään yli sovitun työajan, tulee menetellä siten, että annetaan vapaa jonain sopivana ajankohtana työssäoloaikana.

III PALKKAUS ‌

26 § Palkkaperusteet ‌

1. Toimihenkilöiden palkat määräytyvät tähän työehtosopimukseen kuvatun palk- kausjärjestelmän mukaisesti.

2. Xxxxxxx toimihenkilö tilapäisesti on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin tässä työehtoso- pimuksessa tarkoitettua työtä. Mikäli tilapäinen työ on alemmin palkattua, ei toi- mihenkilön palkkaa alenneta ennen kuin hänen työsopimuksensa on henkilö- kohtaista irtisanomisaikaa noudattaen uusittu. Mikäli tilapäinen työ on korkeam- min palkattua ja toimihenkilöllä on siihen vaadittava ammattitaito, hänelle mak- setaan työn kestoajasta ja sen luonteesta riippuen tilapäistä työtä vastaava kor- keampi palkka siltä ajalta, jona hän työtä suorittaa. Kuitenkin edellytetään, että sijaisuus tai työ on kestänyt vähintään viikon.

3. Palkkausjärjestelmässä toimihenkilön palkka muodostuu kahdesta osasta eli:

1) tehtävän vaativuuden mukaisesta osasta ja

2) henkilökohtaisesta osasta,

joiden lisäksi yhtenä palkkauksen osana tulee olemaan ns. järjestelmälisä, jolla taataan, että kenenkään henkilökohtainen palkka ei alene järjestelmän käyt- töönottovaiheessa.

Tietyissä vaativissa tehtävissä toimihenkilön palkka määräytyy henkilökohtai- sena palkkana siten kuin palkkausjärjestelmässä lähemmin todetaan.

Sellaisista tehtävistä, joita ei ole voitu sisällyttää tehtävänkuvaukseen, voidaan maksaa erikoislisää palkkausjärjestelmässä mainitulla tavalla.

4. Tuntipalkka lasketaan siten kuin siitä on edellä 24 §:n 6 momentissa määrätty.

27 § Palkanmaksu ‌

Jos toimihenkilöön noudatettua palkanmaksuajankohtaa muutetaan, tulee siitä ilmoittaa toimihenkilölle vähintään 6 kuukautta ennen muutosta.

2. Työsuhteen päättyessä varsinainen palkka on maksettava mikäli mahdollista vii- meisenä työpäivänä sekä muut korvaukset ilman aiheetonta viivytystä.

3. Toimihenkilön palkanmaksun yhteydessä annettavan palkkaerittelyn tulee olla riittävän yksityiskohtainen siten, että siitä käy ilmi, miten palkka on muodostunut.

IV ERINÄISET KORVAUKSET ‌

28 § Matkakustannusten korvaus ‌

1. Toimihenkilön matkakustannusten korvaamisen suhteen noudatetaan liitteenä olevia sopimusmääräyksiä matkakustannusten korvaamisesta.

29 § Muut korvaukset ‌

1. Työnantaja korvaa jäljempänä tässä kohdassa edellytetyin tavoin kunnallisval- tuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalle toimihenkilölle sen työansion mene- tyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä, että valtuuston tai hallituksen kokous pide- tään hänen työaikanaan. Niin ikään työnantaja korvaa toimihenkilölle, joka toimii valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakun- nan tai -toimikunnan jäsenenä, sen työansion menetyksen, mikä hänelle aiheu- tuu siitä, että lautakunnan tai toimikunnan kokous tai vaalitoimitus pidetään hä- nen työaikanaan. Työansion menetys korvataan työnantajan toimesta edellä tässä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kuitenkin vain siltä osin, kuin kunnan maksama ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa toimihenkilön ansi- onmenetyksen määrän. Erotus suoritetaan toimihenkilölle, sen jälkeen kun hän on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

2. Toimihenkilölle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi, toimihenkilön osal- listuessa allekirjoittajajärjestöjen tai niitä edustavien ylempien järjestöjen ylim- pien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, liittoko- kous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet.

3a. Työnantaja maksaa asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle toimihenkilölle kut- suntapäivän korvauksena yhden työpäivän säännöllisen työajan palkkaa vas- taavan määrän. Xxxxxx toimihenkilö kutsuntapäivänä on myös työssä, makse- taan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.

3b. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä, säännöllisen työajan palkkaa vastaava määrä.

4. Toimihenkilölle voidaan myöntää hänen 50- ja 60-vuotispäivä palkalliseksi va- paapäiväksi, milloin merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan toimi- henkilölle sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lap- sen hoidon järjestämiseksi ja hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäi- sestä poissaolosta työstä, kuitenkin enintään kolmelta päivältä. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin. Yksin- huoltajaksi katsotaan tällöin myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin har- joitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

6. Toimihenkilölle voidaan myöntää muun perheen jäsenen kuin alle 10-vuotiaan lapsen sairastumispäiväksi palkallinen vapautus työstä.

7. Toimihenkilölle voidaan niin ikään myöntää vastaava vapautus työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta sekä omana hääpäivänään. Läheisellä omaisella tarkoitetaan toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, toimihenkilön vanhem- pia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä toimihenkilön veljiä ja sisaria sekä rekisteröidyn parisuhteen toista osapuolta ja samassa taloudessa asuvaa avo- puolisoa, jonka kanssa henkilöllä on yhteisesti huollettavia lapsia.

8. Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on 5 - 7 kohdissa tarkoitetuissa ta- pauksissa, että se asianomaisen toimihenkilön tehtävän luonne huomioon ot- taen kussakin tapauksessa on mahdollista.

9. Edellä tarkoitetut korvaukset suoritetaan toimihenkilölle hänen palkkaansa vä- hentämättä. Toimihenkilö on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen kor- vattavaa vapaa-aikaa koskevan pyyntönsä perusteista. Vapaa-ajan järjestä- mistä koskeva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun toimihenkilöllä on riittävä tieto pyynnön perusteesta.

10. Jos toimihenkilö tilapäisesti työnantajan toimeksiannosta joutuu matkustamaan vähintään 5 km:n päähän varsinaisen työpaikkansa ulkopuolelle ja viipyy tällä matkalla vähintään 2 tuntia ja on tämän takia estynyt ruokailemasta vakinai- sessa ruokapaikassaan tai työnantajan tukemassa sopimusruokapaikassa var- sinaisella ruokailuajalla, maksetaan hänelle, ellei hän ole oikeutettu päivärahaan tai ateriakorvaukseen ruokarahaa 8,55 euroa. Jos toimihenkilö edellä tässä koh- dassa edellytetyissä olosuhteissa joutuu työskentelemään vähintään 3 tuntia yli normaalin työajan, maksetaan hänelle tästä aiheutuvien kustannusten

korvauksena 8,55 euroa päivältä, ellei hän ole oikeutettu päivärahaan tai ate- riakorvaukseen.

11. Sen lisäksi, mitä muualla tässä sopimuksessa on määrätty, toimihenkilölle mak- setaan tämän sopimuksen palkkaliitteissä määritellyt korvaukset, milloin hän täyttää niiden saamisen ehtona olevat edellytykset.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ‌

30 § Vuosiloma ‌

1. Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen alaisiin työntekijöihin sovelletaan vuosilomalakia (162/2005), jollei jäljempänä tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.

2. Määritelmät

Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 4 §:ssä säädetään,

1) lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päät- tyy;

2) lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso;

3) talvilomanpidennys on tämän pykälän 12 kohdan mukaan määräytyvä, lo- makauden ulkopuolella pidettävän loman pidennysosa;

4) varsinainen vuosiloma on vuosilomalain 5 §:ssä tarkoitettu loman osa il- man talvilomapidennystä;

5) säästövapaa on lomavuoden varsinaisesta vuosilomasta myöhemmin pi- dettäväksi siirretty loman osa.

3. Vuosiloman pituus

Työntekijä saa vuosilomaa vuosilomalain 5 § 1 momentin mukaisesti kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hän on lo- mavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi saman työnantajan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai mikäli hänellä on päättyvältä loman- määräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta. Jos työ- suhde on jatkunut tätä lyhyemmän ajan, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Mikäli työntekijän työsuhde on alkanut ennen 1.7.1995, on hänellä oikeus saada vuosilomaa kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen lomakauden alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelus- aikaa vähintään viisitoista vuotta.

Jos työntekijä ennen lomavuoden päättymistä saavuttaa edellä 2 momentissa mainitun pidempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, saa hän aikaisemmin pi- tämästään lomasta huolimatta saman lomavuoden aikana tästä johtuvan loman pidennyksen. Pitämättä jäänyttä loman pidennystä tai sen osaa ei voida siirtää

seuraavaan lomavuoteen eikä asianomaisella myöskään ole oikeutta saada siitä korvausta.

4. Työssäolon veroinen aika

Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 7 §:ssä säädetään, työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestä- essä on estynyt tekemästä työtä

1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapautuk- sen johdosta. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosi- lomalain 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää lomanmää- räytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alusta lukien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päivinä siihen mää- rään asti, että vuosilomalain määräys toteutuu;

2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia tai määrättynä maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen tai vapautettuna työstä palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin;

3) työnantajan järjestämiin tai sen muutoin osoittamiin oppikursseihin osallis- tumisen takia, mikäli kyseiseltä ajalta on maksettu palkkaa;

4) palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuksen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;

5) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusrahaa tai toimeentuloturvaa.

5. Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika

Vuosilomaan oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan VR-yhtiöissä palveltu aika sekä niille toimihenkilöille, joiden palvelusaika on alkanut ennen 1.7.1995, myös muu päätoiminen valtion tai siihen rinnastettava palvelus sekä työssäolopäivien veroisina pidettävät työstä poissaolopäivät (4. kohta).

Vuosilomaan oikeuttavaa aikaa ovat myös muut kuin 4. kohdassa mainitut työn keskeytysajat, jos kyseessä olevalta ajalta on maksettu palkkaa.

6. Työntekijän vuosilomapalkka ja vuosilomalisä

Työntekijällä on oikeus saada säännönmukainen palkkansa myös vuosiloman ajalta. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä, eikä työntekijällä ole oikeutta saada vuosilomapalkkaustaan ennen loman tai sen osan alkamista.

Jos työntekijä ei ole vuosilomalla koko palkanmaksukautta, lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.

Vuosilomapalkan suuruus määräytyy loman alkamishetken palkkauksen mukai- sesti. Vuosiloman ajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi työntekijälle vuosilo- malisä, joka on kutakin vuosilomapäivää ja 12 kohdan mukaista

talvilomapidennyspäivää kohden 1/300 edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.

Vuosilomalisä maksetaan lomavuonna kesä-heinäkuun aikana sekä mahdollis- ten talvilomapidennyspäivien osalta loka-marraskuun aikana. Työsuhteen päät- tyessä vuosilomalisä maksetaan ”lopputilin” maksamisen yhteydessä.

Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymis- vuoden aikana, vuosilomapalkka on tämän kohdan 1. ja 2. momentista poiketen 9 prosenttia, taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräyty- misvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia työntekijälle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksetta- vaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Erillistä tässä työehtosopimuk- sessa tarkoitettua vuosilomalisää ei tällöin makseta.

Jos työntekijällä on 5 momentin tilanteessa oikeus työehtosopimuksen perus- teella yli 30 päivän vuosilomaan tai talviloman pidennyspäiviin, vuosilomapalkka määräytyy lomapäivien lukumäärän mukaan prosenttiosuutena seuraavasti:

lomapäivien lukumäärä	prosentti
30	11,5
31	11,8
32	12,1
33	12,4
34	12,7
35	13
36	13,3
37	13,6
38	13,9
39	14,2
40	14,5
41	14,8
42	15,1
43	15,4
44	15,7
45	16

Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut vasta lomanmääräy- tymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, vuosilomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perus- teella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

7. Lomakorvaus

Lomakorvaus määräytyy vuosilomalain 17 §:n mukaisesti. Lomakorvauksena maksetaan lisäksi vuosilomalisä. Prosenttiperusteisena laskettavan lomakor- vauksen lisäksi ei makseta erillistä vuosilomalisää.

8. Vuosiloman antaminen ja jakaminen

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 20 ja 21 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man antamisessa, mitä tässä kohdassa on sovittu.

Varsinainen vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana, joka on ke- säkuun 1. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika.

Vuosilomat tulisi mahdollisuuksien mukaan suunnitella ja työt järjestellä siten, että puolet varsinaisesta vuosilomasta voitaisiin pitää kaikkien osalta lomakau- den aikana.

Xxxxxxx kuitenkin työtehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat, voidaan varsinai- nen vuosiloma antaa muunakin kuin 2 momentissa mainittuna aikana saman lomavuoden kuluessa tai siirtää se työntekijän suostumuksella annettavaksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1. päivää.

Loma voidaan sijoittaa myös lomavuoden tammikuun 1. päivän ja huhtikuun 1. päivän väliselle ajalle. Tällöin ei työntekijälle kuitenkaan anneta pitempää lomaa, kuin mitä hän on loman alkamishetkeen mennessä ansainnut.

Vahvistetun työvuoroluettelon perusteella tulevia, jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosilomaan sisällytetä.

Työntekijälle, joka säännöllisesti noudattaa viisipäiväistä työviikkoa siten, että lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta mää- rätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi va- paa arkilauantai lomapäiväksi.

9. Työntekijöiden kuuleminen ja vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen

Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaan. Ennen suunnitelman vahvistamista on työntekijälle tai tämän edustajalle varattava tilai- suus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Asianomaisen pyynnöstä tai työnantajan päätöksellä, milloin siihen on olemassa painavat syyt, voidaan vah- vistetusta suunnitelmasta poiketa.

Loman ajankohta on saatettava asianomaisen tietoon vähintään kaksi viikkoa ennen vuosiloman alkamista.

10. Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.

Loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä 1. momentin mukaisesti myös, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaan vuoksi työstä vapautettuna.

Työntekijällä on pyynnöstään oikeus vuosiloman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapauutusta erityisraskaus-, raskaus- tai van- hempainvapaata varten.

Työntekijällä ei pääsääntöisesti ole oikeutta siirtää talvilomanpidennyspäiviä. Jos työntekijän työkyvyttömyys kuitenkin alkaa vähintään kahta viikkoa ennen talvilomapidennystä tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, johon talviloma- pidennyspäivät sisältyvät, ja jatkuu talvilomapidennyspäivien aikana, talviloma- pidennyspäivät on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankoh- taan.

Työntekijällä on lisäksi pyynnöstä oikeus talvilomapidennyspäivien siirtämiseen, jos tiedetään, että hän on talvilomapidennyspäivien aikana sairauden tai tapa- turman vaatiman leikkaus- tai muun vastaavan hoidon takia työkyvytön ja jos hän ilmoittaa työkyvyttömyydestä kirjallisella luotettavalla selvityksellä vähintään kahta viikkoa ennen talvilomapidennyspäivien tai sen yhdenjaksoisen lomajak- son alkua, johon talvilomapidennyspäivät kuuluvat.

Työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään pyytäessään siirtoa.

11. Vuosiloman säästäminen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jäl- keen säästövapaana.

Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan varsinaisesta vuosilomasta 18 päi- vää ylittävä osa.

Työntekijällä, jonka työsuhde on alkanut ennen 1.7.1995, voi sopia säästettä- väksi varsinaisesta vuosilomasta 24 päivää ylittävän osan.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun työnantaja varaa työntekijälle tilai- suuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Säästövapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankoh- tina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta on vastaavasti voi- massa, mitä 10 ja 6 kohdassa todetaan. Työsuhteen päättyessä pitämättä jää- neestä säästövapaasta on maksettava korvaus sen mukaan kuin 7 kohdassa on sovittu.

Työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta. Korvaus määräytyy samoin kuin vuosilo- makorvaus.

12. Talvilomanpidennys

Milloin muuhun kuin säästövapaaseen kuuluvasta vuosilomasta osa pidetään muuna kuin lomakautena, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että pidennys voi olla enintään kolme arkipäivää. Työntekijällä, jonka työsuhde on alkanut 1.7.1995 jälkeen, mutta ennen 1.1.1998, voi pidennys olla enintään kuusi arkipäivää.

Mikäli edellä olevan 3. kohdan 2 momentin mukaan määräytyvästä vuosilo- masta pidetään enintään 34 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma yhdek- sällä arkipäivällä pidennettynä sellaiselle työntekijälle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijälle, jolla mainitun koh- dan mukaan ei ole oikeutta vuosilomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuu- kaudelta, mutta kuitenkin vähintään seitsemältä lomanmääräytymiskuukau- delta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pidennettynä, jos vuosilomasta pi- detään enintään kolme neljäsosaa lomakautena.

Milloin on kysymys 3. kohdan 3 momentin mukaan myönnetystä lomasta, sa- moin kuin jos työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa lomakauden jälkeen, ei työntekijällä xxx xxxxxxxx loman pidennykseen.

Jos loman pidennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, an- netaan päivän osa täytenä lomapäivänä.

Saamatta jääneestä talviloman pidennyksestä ei ole oikeutta saada lomakor- vausta.

13. Lomaraha ja sen määräytyminen

Työntekijälle, lukuun ottamatta jäljempänä 9 momentissa tarkoitettuja tapauksia, maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lo- manmääräytymisvuonna. Lomapäiviksi ei kuitenkaan lasketa talvilomapiden- nyksestä johtuvia päiviä.

Xxxxxxxx määräytyy sen tehtäväkohtaisen palkan mukaan, jossa asianomai- nen on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana ke- säkuussa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä tämän kohdan 7 ja 8 momen- tissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirty- mähetken tehtävän palkan mukaan.

Työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % päiväpalkasta, joka saadaan jakamalla kesäkuun kuukausipalkka luvulla 25 ja saatuun osamäärään lisätään vuosilomaan laskettavien lisäpalkkojen kolmassadas osa.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 7 ja 8 momentissa tarkoite- tuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan palkanmaksun tai ”lopputilin” maksamisen yhteydessä.

Jos työntekijä saavuttaa ennen lomavuoden loppua oikeuden edellä 3. kohdan 3 momentissa tarkoitettuun pidempään lomaan, hänellä on oikeus lomarahaan myös tältä osin.

Lomaraha voidaan erikseen sovittaessa vaihtaa vapaaksi.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaa- valta osalta, jotka työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen men- nessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan tai siirtyy suomalai- sen valvontajoukon tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palveluk- seen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellai- sessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyh- teistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jonka hän on ansainnut siirtymähetkeen men- nessä ja joilta hän ei ole saanut xxxxxxxxx.

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle maksetaan lomakorvaus prosenttikor- vauksena paitsi 30 §:n 6) kohdan 5. ja 6. momentin tilanteissa.

Lomarahaa ei makseta talvilomapidennysten osalta.

14. Paikallinen sopiminen

Vuosilomapäivien laskentasäännöstä (arkilauantai-laskenta) voidaan paikalli- sesti sopia toisin.

31 § Vuosiloma 1.7.1995 jälkeen alkaneissa työsuhteissa ‌

1. Työsopimussuhteessa oleva toimihenkilö, jonka työsuhde on alkanut 1.7.1995 tai sen jälkeen saa 1.4.1998 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta ja sen jälkei- siltä lomanmääräytymisvuosilta vuosilomaa 2,5 arkipäivää täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta ja enintään 6 arkipäivää talvilomapidennystä.

2. Työsuhteessa oleva toimihenkilö, jonka työsuhde on alkanut 1.1.1998 tai sen jälkeen saa 1.4.1998 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta ja sen jälkeisiltä lo- manmääräytymisvuosilta vuosilomaa 2.5 arkipäivää täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta (edellytyksenä välitöntä palvelusta vähintään yksi vuosi) ja enintään 3 arkipäivää talvilomapidennystä.

32 § Terveydenhuolto ja sairausajan palkka ‌

1. Toimihenkilön terveydenhuollon ja sairausajan palkan suhteen noudatetaan liit- teenä olevia terveydenhuoltoa sekä sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä.

2. Toimihenkilö on velvollinen osallistumaan terveydentilavaatimusten soveltamis- ohjeiden (TEVs) tarkoittamiin terveydentilan seurantatarkastuksiin ja korvataan hänelle tästä aiheutuneet ansionmenetys ja matkakustannukset.

3. Työnantaja korvaa toimihenkilölle ansionmenetyksen lakisääteiseen työtervey- denhuoltoon liittyvissä hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa

terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa ja säteilylaissa tar- koitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveyden- hoitolain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman laitoksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaadi- taan.

4. Toimihenkilölle, joka lähetetään 3 kohdassa mainituissa lainkohdissa tarkoitet- tuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Matkakustannusten korvaus ja päiväraha makse- taan matkakustannusten korvaamisesta kulloinkin voimassa olevissa määräyk- sissä tarkoitetuin edellytyksin ja tavoin.

5. Lapsen vaikean sairauden ym. johdosta annettavaan kuntoutukseen ja hoitoon osallistuvalle lapsen vanhemmalle myönnettävästä palkattomasta vapaasta noudatetaan lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavustuksesta vanhemmille annet- tua valtioneuvoston päätöstä (47/88; muut. 88/89).

33 § Henkilöstöliput ‌

1. VR-Yhtymässä henkilöstölippuihin nähden noudatetaan mitä VR-yhtiöiden hen- kilökunnan matkustamisesta junassa on säännelty.

34 § Työsuojelu ‌

1. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työsuojeluun liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä tarkoin noudatetaan.

2. Toimihenkilöiden tulee noudattaa työnantajan tässä tarkoituksessa antamia oh- jeita sekä käyttää mainittujen säännösten edellyttämiä työnantajan heidän käyt- töönsä asettamia suojavälineitä.

3. Konepajojen ja korjauspajojen välittömässä työnjohdossa ja likaisissa tarkastus- tehtävissä toimiville annetaan suojatakki tai suojapuku työnantajan lähemmin määrättävissä tapauksissa.

4. Työturvallisuuslain edellyttämän suojavaatetuksen lisäksi varataan toimihenki- lölle tarpeen mukaan työn suorituksen ajaksi käytettäväksi erittäin likaisissa töissä erityinen suojavaatetus sekä työnjohto- ja tarkastustyössä ulkona sade- vaatetus.

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET ‌

35 § Muuttokustannusten korvaaminen ‌

1. Nämä määräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suoritettavaa korvausta.

Muuttokustannukset korvataan toimihenkilölle, joka yrityksen tai sen osan siirtä- misen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikka- kunnalle.

2. Muuttokustannuksina korvataan:

1) toimihenkilön ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomatkalta matkakustannusten korvaamisesta sovittujen määräysten mukaisesti,

2) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,

3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kus- tannuksista,

4) toimihenkilölle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liitty- vää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.

3. Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kus- tannuksista.

Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1513,69 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kolme tai enem- män 2186,44 euroa.

Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vä- hintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muutto- rahasta.

4. Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuk- sen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5. Lasku näissä määräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuk- sista.

6. Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korvausta siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

36 § Koulutus- ja kehittämistilaisuudet ‌

1. Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuu- den ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.

2. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuk- sen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan yksinkertainen tuntipalkka. Kou- lutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Kou- lutusta tai kehittämistilaisuutta ei voi osoittaa arkipyhäpäiville.

37 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Työnantaja pidättää toimihenkilön palkasta allekirjoittajayhdistyksen alayhdis- tyksen jäsenmaksut palkanmaksukausittain, edellyttäen, että toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, ja tilittää ne alayhdistyksen osoittamalle pankkiti- lille. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä vero- tusta varten todistus pidätetystä summasta.

38 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Työehtosopimusmääräyksissä tai niihin liittyvissä soveltamisohjeissa valtuutet- tujen asioiden osalta paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan edustajan ja pääluottamusmie- hen tai luottamusmiehen välillä. Edellä mainittujen luottamusmiesten kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita heidän on katsottava edustavan.

2. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

3. Sopimus on solmittava kirjallisena ja tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

4. Yhteistoiminnan osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen liitteenä olevaa yhteistoimintasopimusta.

38 a § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa ‌

1. Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilan- teeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toi- mintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

2. Sama mahdollisuus tehdä tilanteen vaatimia muutoksia sopimusratkaisun sisäl- töön on paikallisilla yritystason osapuolilla. Poikkeuksellisten taloudellisten olo- suhteiden vallitessa voidaan myös paikallisesti sopia poikkeuksia työehtosopi- muksen sisältöön.

VII TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN ‌

39 § Luottamusmiehet ‌

1. Raideliikenteen Teknisten ja Toimihenkilöiden Liitto RTTL ry:llä ja VR Akava ry:llä on oikeus asettaa ao. toimihenkilöistä luottamusmiehiä tämän työehtoso- pimuksen noudattamisen valvomista varten. Luottamusmiesten sekä heidän va- ramiestensä lukumäärän ja toimialueiden osalta noudatetaan mitä osapuolten välillä erikseen on sovittu.

2. Luottamusmiesten määrästä sovitaan RTTL:n, VR Akavan ja ao. työnantajan kesken. Tämän työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden joukosta saadaan valita vähintään yksi luottamusmies työnantajaa kohti. Luottamusmies voi pienen työnantajan kyseessä ollen olla RTTL:n ja VR Akavan yhdessä valit- sema.

3. Edellä tarkoitetun luottamusmiehen tulee, sen lisäksi mitä 1 ja 2 momenteissa on määrätty, olla perehtynyt asianomaisissa töissä vallitseviin olosuhteisiin.

Luottamusmiespalkkiot

4. Erillisen luottamusmiespalkkion suuruus on 1.6.2023 alkaen 160 euroa ja pää- luottamusmiehelle 355 euroa, 1.7.2024 alkaen luottamusmiespalkkio on 164 eu- roa ja pääluottamusmiehelle 364 euroa, mikäli pääluottamusmies ei ole päätoi- minen.

5. Työsuojelun erityisvaltuutetun ja varavaltuutetun palkkio on 1.6.2023 alkaen 118 euroa ja työsuojeluvaltuutetun palkkio on 64 euroa, 1.7.2024 alkaen 121 euroa ja työsuojeluvaltuutetun palkkio on 66 euroa. Työsuojeluvaltuutetun palkkiota ja luottamusmiespalkkiota ei makseta samalle henkilölle.

6. Xxxxxxx luottamusmiehen varamies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen no- jalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen tehtäviään vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta luottamusmiehen sijasta hänen varamiehelleen.

Ansionmenetyksen korvaaminen

7. Xxxxxxx pääluottamusmies tai muu luottamusmies, jonka toimialue sitä edellyttää, työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä luottamusmiesteh- täviinsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtäviä varten, matkustaa työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle, suoritetaan hänelle matkakustannusten kor- vausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin hänen varsinaisessa työssään.

8. Päätoimisen pääluottamusmiehen palkka määräytyy erikseen osapuolten sopi- malla tavalla.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

9. Luottamusmiehelle tulee antaa käyttöön voimassa oleva työehtosopimus siihen liittyvine pöytäkirjoineen sekä muut yleisiä työehtoja koskevat sopimukset ja

määräykset soveltamisohjeineen ja muut tarpeelliset erityismääräykset ja oh- jeet.

40 § Asiamiehet ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehillä on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen työpaikan työnjohdolle. Asiamiesten ni- met on kirjallisesti ilmoitettava asianomaiselle yritykselle.

2. Asiamiehillä on oikeus saada työpaikan työnjohdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

41 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Xxxxxxxx toimihenkilön tulee häntä itseään koskevassa työasiassa ensin kään- tyä esimiehensä puoleen.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ehkä syntyvät erimielisyydet pyri- tään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensi sijassa asianomaisen esimie- hen ja paikallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla.

3. Jos yksimielisyyteen ei tällöin päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa työehtosopimusosapuolten kesken selvitettäväksi. Jommankumman so- pimuspuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

4. Siinä tapauksessa, etteivät sopimusosapuolet ole voineet sopia syntyneistä eri- mielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen tai, ellei asia kuulu sen toimivaltaan, välimiesten ratkaistavaksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa nou- datetaan, mitä laki välimiesmenettelyssä määrää.

42 § Työnseisausten estäminen ‌

1. Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä boikottiin tai muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän so- pimuksen tai sen liitteiden muuttamista.

VIII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN ‌

43 § Voimassaolo ja irtisanominen ‌

1. Tämän sopimuksen voimassaolo alkaa 9.3.2023 ja päättyy 31.3.2025. Sopimuk- sen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommalta- kummalta puolelta irtisanota vähintään kuutta viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

44 § Allekirjoitusmerkinnät ‌

1. Tätä sopimusta on laadittu kolme samansanaista kappaletta, joista kukin sopi- muspuoli saa yhden.

Helsingissä 13. päivänä maaliskuuta 2023 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

RAIDELIIKENTEEN TEKNISTEN JA TOIMIHENKILÖIDEN LIITTO RTTL RY VR AKAVA RY

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

PALKKAPERUSTEET

1. Tehtäväkohtainen palkanosuus

Tehtävän vaativuutta perusteena pitäen jaetaan työtehtävät palkkaryhmiin. Teh- tävien vaativuuksien arviointi perustuu VR:n teknisten tehtävien vaativuusarvi- ointijärjestelmään (VR-Columbus).

Tehtävien palkkaryhmiin sijoittelussa otetaan huomioon em. järjestelmän mu- kaisesti tehtävän

a) vastuualue, jossa tarkastellaan vastuualueen laajuutta ja tehtävässä esiin- tyvien ongelmien ratkaisua,

b) vaikutus, jossa tarkastellaan tehtävässä esiintyvää vuorovaikutusta ja vai- kutusmahdollisuutta sekä

c) pätevyys, jossa arvioidaan tehtävän asianmukaisen hoitamisen kannalta suositeltavaa koulutusta ja kokemusta.

Tehtävien vaativuuden arvioinnissa tulee kuulla ao. luottamusmiestä.

Tehtävien vaativuustasot tarkistetaan yleensä kerran vuodessa ja tuolloin teh- dään tarvittavat korjaukset ja sen lisäksi tehtävät arvioidaan myös silloin, kun tehtävät muuttuvat siinä määrin, että tehtävän vaativuustaso saattaa muuttua.

Tehtävät sijoitetaan tehtyjen arviointien perusteella arviointijärjestelmän mukai- siin tasoihin, joille jokaiselle on jäljempänä määritelty tehtäväkohtainen ohje- palkka, joka on samalla palkkaryhmäkohtainen ohjepalkka.

Tehtäväkohtaiset ohjekuukausipalkat:

Palkkaryhmä		1.6.2023	1.7.2024
	PR	lukien	lukien
Pr 15	015	2 463,78	2 525,37
Pr 16	016	2 533,94	2 597,29
Pr 17	017	2 621,21	2 686,74
Pr 18	018	2 677,71	2 744,65
Pr 19	019	2 789,73	2 859,47
Pr 20	020	2 905,79	2 978,43
Pr 21	021	3 025,59	3 101,23
Pr 22	022	3 151,22	3 230,00
Pr 23	023	3 329,05	3 412,28
Pr 24	024	3 552,07	3 640,87
Pr 25	025	3 839,32	3 935,30
Pr 26	026	4 126,53	4 229,69

Vaativuusryhmittelyn edellyttämät tasomuutokset ratkaistaan yhtiön toimitusjoh- tajan tai hänen valtuuttamansa toimesta.

2. Henkilökohtainen palkanosuus Henkilökohtainen palkanosuus määritellään:

a) toiminnan tuloksellisuuden ja laadun,

b) hyödynnettävissä olevien tietojen ja taitojen sekä

c) luontaisten ominaisuuksien perusteella, siten kuin siitä on erikseen sovittu.

Henkilökohtainen palkanosuus on korkeintaan 35 % tehtäväkohtaisesta palkan osuudesta ja se lisätään toimihenkilölle määritettyyn tehtäväkohtaiseen/palkka- ryhmäkohtaiseen ohjekuukausipalkkaan.

Henkilökohtaisen palkanosuuden pohjana olevan arvioinnin tekee esimies ja tämä arviointi tehdään uudelleen vuosittain (voi tapahtua kehityskeskustelun yh- teydessä) ja myös silloin, kun tehtävän vaativuustaso muuttuu.

Henkilöarvioinnin tulokset osatekijöineen tulee henkilön pyytäessä kertoa tälle ja samoin perustelut.

3. Erikoislisä

Erikoislisän maksuperusteet:

Erikoislisän maksamisen pääperiaate on, että tehtäessä tilapäisesti omaa teh- tävää vaativampaa tehtävää, maksetaan tehdyltä ajalta oman ja tehdyn tehtä- vän välinen työkohtaisten ohjepalkkojen erotus.

Mikäli henkilökohtainen palkka on jo suurempi kuin tilapäisen tehtävän mukai- nen tehtäväkohtainen ohjepalkka (henkilölle maksetaan järjestelmälisää), ei eril- listä lisää makseta (pääsääntö).

Sijaisuudet:

Mikäli sijaisen henkilökohtainen % on korkeintaan yhtä suuri kuin tehtävän vaki- naisella hoitajalla, maksetaan erikoislisä tehtäväkohtaisten ohjepalkkojen ero- tuksen suuruisena

Mikäli sijaisen palkka nousisi henkilökohtaisen %:n ansiosta korkeammaksi kuin tehtävän vakituisen hoitajan, maksetaan erikoislisä korkeintaan sen suuruisena, ettei sijaisen palkka ylitä vakituisen palkkaa.

Esimiessijaisuudet:

Mikäli sijaisen henkilökohtainen palkka olisi jo suurempi kuin tehtävän vakituisen hoitajan, maksetaan esimiessijaisuuksien hoitamisen osalta edellisestä kappa- leesta poiketen aina kuitenkin vähintään yhden vaativuustason erotus omasta tehtävästä laskettuna

Mikäli sijainen tekee palkkausjärjestelmän piiriin kuulumattoman esimiehen teh- tävää, maksetaan hänelle vähintään yhden vaativuustason erotus omasta

tehtävästä xxxxxxxxxx ja enintään hänen ja esimiehen maksettujen palkkojen erotus. Esimies määrittelee kulloinkin maksettavan sijaisuuslisän suuruuden.

Oto-lisä:

Toimihenkilön hoitaessa määräyksestä oman toimensa ohella toisen henkilön tehtäviä tosiasiallisesti ja vastuun ottaen, voidaan hänelle maksaa sijaisuuskor- vausta työmäärän lisääntymisen suhteessa, enintään kuitenkin 10 % peruspal- kasta silloin, kun sijaisuus kestää vähintään viikon.

Erikois- ja xxx-xxxxx ei makseta samanaikaisesti samasta perusteesta. Paikallisesti voidaan sopia myös muusta erikoislisästä.

4. Sopimuspalkkaus

1. Toimihenkilön palkka määritellään henkilökohtaisena palkkana tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen mukaan huomioiden myös mahdollisten lisäopintojen suorittamisen vaikutus henkilökohtaiseen käytet- tävyyteen ja suoriutumiseen.

2. Tehtävien muuttuessa vaativammiksi tai vastuullisemmiksi selvitetään muu- tosten vaikutus palkkaan vertailemalla samantyyppisten tehtävien palkkoja.

3. Edellä mainitun selvityksen lisäksi tulee kuitenkin vähintään kerran vuo- dessa käydä läpi henkilökohtainen palkkaus esim. kehityskeskustelun yh- teydessä. Tällöin voidaan huomioida myös mahdollisten lisäopintojen suo- rittamisen vaikutukset henkilökohtaiseen suoriutumiseen.

4. Mahdolliset palkankorotukset tehdään tehtävien muuttuessa muuttumisesta lähtien ja vuosittaisen tarkastelun pohjalta selvitystä seuraavan kuukauden alusta lukien.

5. Edellä mainittua sovelletaan vaativuudeltaan palkkaryhmän 26 ylittäviin teh- täviin sekä erikseen sovittuihin toimihenkilöihin.

5. Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja ylläpito

Palkkausjärjestelmään siirtymisen osalta on sovittu, ettei kenenkään henkilö- kohtainen palkka alene uuteen järjestelmään siirryttäessä, mistä aiheutuu, että uudessa järjestelmässä henkilökohtainen kokonaispalkka muodostuu paitsi teh- tävän vaativuuden ja henkilökohtaisen osan lisäksi mahdollisesta henkilökohtai- sesta järjestelmälisästä niin kauan, kuin siirtymähetken "vanha palkka" on kor- keampi kuin puhtaasti uuden järjestelmän mukaan määräytyvä palkka.

Tehtävien vaativuustason muuttuessa vaativammaksi tai henkilökohtaisen osuuden noustessa, tarkistetaan toimihenkilön palkkausta viipymättä heti arvi- oinnin jälkeen ja korotettu palkka maksetaan viimeistään toteamista seuraavan toisen palkan maksun yhteydessä.

Tehtävän vaativuustason noustessa ei kenenkään henkilökohtainen kokonais- palkka saa alentua.

Mikäli toimihenkilön hoitaman tehtävän vaativuusryhmä ryhmittelymuutosten ta- kia laskee toimihenkilöstä riippumattomista syistä, pyritään työtehtävää kehittä- mään sisällöllisesti siten, että toimihenkilön entinen kokonaispalkka säilyy.

Henkilökohtaisen palkanosuuden vaihteluväli vuosittaisessa tarkastelussa voi olla prosenttiosuutta suurennettaessa enintään 10 %-yksikköä ja pienennettä- essä enintään 5 %-yksikköä.

Mikäli henkilökohtainen työssä suoriutuminen on alentunut niin e/a-keskuste- lussa pyritään löytämään syy alentumaan.

Uuden, vasta taloon otetun henkilön henkilökohtainen palkanosuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

Ennen henkilökohtaisen palkanosuuden määritystä toimihenkilön palkka on ar- vioidun tehtävän mukainen ohjepalkka.

Mikäli tehtävien vaativuusryhmien perusteista tai tehtävien sijoittumisesta eri vaativuusryhmiin syntyy erimielisyyksiä, tulee asia alistaa yhtiön toimitusjohta- jan/osaston johtajan tai hänen valtuuttamansa johdolla ratkaistavaksi normaalin neuvottelujärjestelmän mukaisesti.

IRTISANOMISSUOJAA JA LOMAUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan osapuolten välisen teknisen tutkinnon suorittaneita toimi- henkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana.

Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toi- mihenkilöä.

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanou- tumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautetta- essa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske:

1) merimieslaissa (423/78),

2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisa- nomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1) Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

2) Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.

3) Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.

4) Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopi- muslain 7:3 – 4 §:n perusteella.

5) Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, sa- neerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitel- lään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 4 §:n pe- rusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet ir- tisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4

– 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henki- löön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa anta- mien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy–käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettele- malla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisa- nomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvi- oitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudes- saan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkami- nen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esi- tyksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä		Irtisanomisaika
1.	enintään 4 vuotta	1 kuukausi
2.	yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
3.	yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
4.	yli 12 vuotta	6 kuukautta

Toimihenkilön noudatettava irtisanomisaika on 1 kuukausi.

Irtisanomisajoista voidaan sopia paikallisesti toisin työehtosopimuksen 38 §:n mu- kaisella paikallisella sopimuksella.

Soveltamisohje

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, raskaus- ja van- hempainvapaa sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työ- suhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisa- nomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuh- teen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädän- nössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiin- tuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määrä- aikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudat- taen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnu- meroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyk- settä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisano- minen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhä- päiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi ar- kilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannol- lisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työ- sopimus.

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työn- antajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, nou- dattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden ra- joituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

Soveltamisohje

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuo- len laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehto- sopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopi- musmääräyksiä tai -käytäntöä.

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edus- tajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voi- daan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vas- taanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaa- miseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi ai- kaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työ- sopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapah- tuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

8 § Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen pe- ruste on tullut työnantajan tietoon.

9 § Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamus- miestä tai työtoveria.

10 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnan- taja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomio- istuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

11 § Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta an- netun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaista- vaksi.

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle kor- vausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopi- musta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimus- lain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työt- tömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pää-sääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivä- rahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on kor- vauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vä- hennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

III LOMAUTUS

14 § Lomauttaminen

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomautta- misesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alka- misesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asun- toedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.

Soveltamisohje

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopi- muksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

15 § Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteutta- mistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työn- tekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen

antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vas- taava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

16 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoi- tusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvi- oitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työn- tekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työso- pimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkan- maksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen an- tamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta ta- pauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta mak- saa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koske- vassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhe- vapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituk- sen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lo- mautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuk- sen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuh- teen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippu- matta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomau- tuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja

saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vä- hintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päät- tymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn joh- dosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvolli- suus samojen periaatteiden mukaisesti.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lo- mautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo- mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomau- tusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomau- tuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomau- tusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta anta- matta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuk- sesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamis- ajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jat- kua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työnteki- jän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alka- mista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn

työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoi- tusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennet- tyyn työaikaan siirtymiseen.

Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä nou- datettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjes- töjen välisen sopimuksen määräykset.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomaute- tulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toi- sin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työn- antajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisa- nomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoi- tuksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruut- tamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnanta- jalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on vel- vollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopi- muslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kui- tenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmak- suvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vah- vistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Työvoiman vähentämisjärjestyksestä voidaan sopia yrityskohtaisesti samanaikaisesti yt-neuvottelujen kanssa.

Sovittaessa irtisanomisjärjestyksestä on kiinnitettävä huomiota mm. tässä momen- tissa todettuihin seikkoihin. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatet- tava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toimin- nalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettä- neitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kesto- aikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Tässä tarkoitettu yrityskohtainen sopimus ei ole tämän työehtosopimuksen osa. Yri- tyskohtaisen sopimuksen tulkintaa ja noudattamista koskevissa riidoissa noudatetaan 2 vuoden kanneaikaa työsuhteen päättymisestä lukien.

Soveltamisohje

Osapuolten välisessä yleissopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopi- muksen 17 §:n määräykseen nähden.

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmie- helle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitet- tava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

19 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai sanee- rausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistossa edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukau- den kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päätty- miseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Soveltamisohje

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoi- matoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla.

Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perus- teella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työnteki- jöitä työnhakijoina.

Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttö- minä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7

§:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa.

Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomai- seen tapaan työhönosoitukset.

20 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtoso- pimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista so- pimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen ote- taan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan kor- vauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

21 § Voimaantulomääräys

Tämä sopimus tulee voimaan 16.2.2005 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukau- den irtisanomisajalla.

Helsingissä, tammikuun 18 päivänä 2005

LIIKENNE- JA ERITYISALOJEN TYÖNANTAJAT RY

PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY / RAUTATIEALAN TEKNISTEN LIITTO RTL RY

VR Akava ry liittyy tässä tarkoitettuja irtisanomissuojaa ja lomauttamista kos- kevien määräysten allekirjoittajiin toukokuun 30. päivänä 2012

MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

1 § Soveltamisala ja korvausten toissijaisuus

Tätä sopimusta sovelletaan toimihenkilöiden kotimaassa ja ulkomailla tehtyjen mat- kojen matkakustannusten korvaamiseen, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.

Toimihenkilölle, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustannusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, ei suoriteta matka- kustannusten korvauksia matkamääräyksen antaneen työnantajan varoista.

Tämän liitteen myöhemmillä viittauksilla verohallinnon päätökseen tarkoitetaan kysei- sen vuoden verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

2 § Matkakustannukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut matkan johdosta.

Toimihenkilölle maksetaan matkasta näiden sopimusmääräysten mukaisesti matka- kustannusten korvauksena matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ate- riakorvausta, majoittumis- tai hotellikorvausta, yömatkarahaa ja auto- ja junaliiken- teessä matkarahaa sekä oppikurssien ajalta kurssipäivärahaa. Lisäksi maksetaan eräitä erilliskorvauksia.

3 § Matkan käsite

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen matka, jonka toimihenkilö esimiehen määräyksestä tekee työtehtävien hoitamista varten työ- paikan ulkopuolelle.

Tässä sopimuksessa tarkoitettuna matkana ei pidetä matkaa asianomaisen asun- nolta tai sitä vastaavalta paikalta (jäljempänä asunto) työpaikalle ja takaisin.

Matkakustannusten korvausten perusteena olevalla työpaikalla tarkoitetaan tulovero- lain mukaista asianomaisen varsinaista työpaikkaa.

4 § Matkavuorokausi sekä matkan alkaminen ja päättyminen

Matkavuorokausi on matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymi- sestä alkava 24 tuntia kestävä ajanjakso. Se alkaa, kun henkilö lähtee työpaikastaan tai asunnostaan ja päättyy, kun hän palaa työpaikkaansa tai asuntoonsa.

Matkan ei kuitenkaan ole katsottava vielä päättyneen, kun asianomainen palaa työ- paikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmää- räysten saamista tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista työtehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa matkaansa.

5 § Matkan tekotapa

Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huomioon ottaen matkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtävien

tarkoituksenmukaisen suorittamisen on mahdollista. Matkan kokonaiskustannuksia arvosteltaessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, päi- väraha ja majoittumis- tai hotellikorvaus, työntekijän mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matkakustannusten korvaukset, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdolli- sesti saavutettu ajan säästö.

Matkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos matka olisi tehty 1 momentissa tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.

6 § Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Toimihenkilön omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä matkasta suorite- taan matkustamiskustannusten korvausta verohallinnon kalenterivuosittaisen päätök- sen mukaan (xxx.xxxx.xx), ellei jäljempänä toisin todeta.

Autolla

Kunkin 1.1. alkavan kalenterivuoden mittaisen ajokilometrien laskentakauden 5000 ensimmäiseltä kilometriltä maksetaan verohallinnon päätöksen mukainen korvaus, ja seuraavilta kilometreiltä maksetaan 11 prosenttia alhaisempi korvaus.

Milloin ulkomaanmatkalla oleva on matkan tarkoituksesta tai erityisistä syistä johtuen oikeutettu käyttämään matkalla omaa autoa, suoritetaan korvaus tämän pykälän mu- kaisesti.

7 § Muut matkustamiskustannusten korvaukset

Asianomaiselle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljettamisesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkus- tamiseen kuuluvista maksuista.

Lentokentällä, rautatieasemalla ja hotellimajoituksen yhteydessä perittävä auton sei- sontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päi- vältä kutakin matkaa kohti.

Taksilla, tilaus- tai vuokra-ajoneuvolla tai muulla tavalla suoritetusta matkasta korva- taan maksettu kustannus, jos sen käyttö on perusteltua ottaen huomioon 5 §:n edel- lytykset.

8 § Eräät ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset

Ulkomaan työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tosit- teiden mukaisesti seuraavat kulut:

1) lentokenttävero,

2) passi- ja viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,

3) taksin käyttö matkalla lentoasemalle tai lentoasemalta, milloin se on ilmeisen välttämätöntä, taloudellista tai olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaista,

4) matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 1500 euron vakuutusmää- rästä

5) välttämättömät matkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja teleko- piokulut asiallisin perusteluin,

6) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

7) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

9 § Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus

Päivärahaa voidaan suorittaa, kun matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle toimi- henkilön asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mu- kaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työpaikkaan.

10 § Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat

Osapäiväraha suoritetaan, kun matka on kestänyt

1) yli 8 tuntia; tai

2) yli 6 tuntia, jos enemmän kuin 3 tuntia matkasta on tapahtunut kello 16.00 - 7.00 välisenä aikana.

Kokopäiväraha suoritetaan, kun matka on kestänyt yli 12 tuntia.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli 12 tunnilla se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

11 § Päivärahojen suuruus

10 §:n mukaisten osa- ja kokopäivärahojen suuruudet määräytyvät kulloinkin voi- massa olevan verohallituksen niitä koskevan päätöksen mukaisesti.

12 § Päiväraha ulkomaanmatkoilla

Toimihenkilöllä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on vii- meksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuo- rokauden yli kahdella tunnilla; on asianomaisella oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kahdellatoista tunnilla, hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivära- hasta. Edellä tarkoitetun (35 %:n tai 65 %:n mukaisesti korvatun) täyden matkavuo- rokauden päätyttyä kotimaassa määräytyvät sen jälkeen alkavilta matkavuorokausilta päivärahat kotimaan korvausten mukaisesti.

Jos matkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti. Jos matka on kuitenkin kestänyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on työtehtävien hoidon tai muun pätevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, on asianomaisella oikeus kyseistä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan.

Toimihenkilöllä, jonka työpaikka on ulkomailla, on 2 ja 3 momenteista poiketen oikeus saada sellaisesta matkasta, joka kestää kahdeksasta tunnista viiteentoista tuntiin tahi jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli kahdella ja enintään viidellätoista tunnilla, tältä osin ulkomaan päiväraha, joka on 50 % näiden sopimusmääräysten liitteessä sovitusta päivärahasta, jota maksetaan siinä maassa tai alueella, jossa matka on tehty tai jonne se päättyy. Jos matka kestää yli viisitoista tuntia tai jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli viidellä- toista tunnilla, suoritetaan ulkomaan päiväraha kokonaan.

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha koti- maan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.

Päivärahan suuruudet matkavuorokaudelta kutakin maata tai aluetta varten määräy- tyvät verohallinnon kalenterivuosittaisen päätöksen mukaan.

13 § Maksuttomien aterioiden vaikutus päivärahoihin

Xxxxxxx toimihenkilö on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ollut mah- dollisuus saada maksuton tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältynyt muoni- tus, maksetaan päiväraha tai osapäiväraha kyseiseltä matkavuorokaudelta 50 %:lla alennettuna.

Kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan alentamisen edellytyksenä on se, että asianomainen on syönyt tai hänellä olisi ollut mahdollisuus syödä kaksi ateriaa. Osapäivärahan alentamisen edellytyksenä on vastaavasti yhden aterian saaminen.

14 § Ateriakorvaus

Milloin kotimaassa tehdystä matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta toimi- henkilö on aterioinut omalla kustannuksellaan tavanomaisen ruokailupaikkansa ulko- puolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työpaikastaan tai asunnostaan ja matka on kestänyt yli 6 tuntia, maksetaan hänelle ateriakorvausta yksi neljäsosa kokopäivä- rahan määrästä.

15 § Majoittumis- ja hotellikorvaus

Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän majoitus- liikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti. Xxxxxxx majoittumismak- suun sisältyy aterioita, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.

Ulkomaanmatkoilla hotellikorvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdolliset verot ja maakohtaisen käytännön mukaisesti perittävät kiinteät palvelusrahat.

Xxxxxxx työnantaja järjestää majoituksen, sitä on käytettävä, jos se täyttää kohtuulliset vaatimukset. Jos toimihenkilö ei käytä työnantajan tarjoamaa majoitusta, korvausta

maksetaan vain se määrä, minkä työnantaja olisi perinyt majoituksesta järjestämäs- sään majoituspaikassa.

Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että asianomainen on ollut majoittumis- paikkakunnalla klo 21.00 - 07.00 välisenä aikana vähintään neljä tuntia tai on ollut matkalla tai työtehtäviä hoitamassa muualla kuin kotipaikkakunnallaan sanottuna ai- kana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.

Milloin paikallisista olosuhteista johtuvat erityiset syyt sitä edellyttävät, voidaan ulko- mailla edellä mainituista kellonajoista riippumatta maksaa korvaus hotellihuoneen käytöstä myös muuna aikana, kuitenkin enintään puolet hotellihuoneen vuorokausi- hinnasta.

16 § Yömatkaraha

Yömatkarahaa maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty yli kaksitoista tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00 - 7.00 välisenä aikana ja jonka aikana asianomaisella olisi ollut oikeus majoittua työnantajan kustannuksella, mutta hän ei ole tehnyt niin.

Yömatkarahan suuruus määräytyy verohallinnon kalenterivuosittaisen päätöksen mu- kaan.

Yömatkarahaa ei makseta, jos asianomaiselle suoritetaan majoittumis- tai hotellikor- vausta tai hän saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hyttipaikasta taikka matka tapahtuu työnantajan käytettävänä olevalla laivalla tai junassa, jossa matkus- tajalla on tilaisuus asua tai milloin asianomaisella ei muutoin ole työnantajan järjestä- män maksuttoman majoituksen johdosta yöpymiskustannuksia.

17 § Oppikurssilaisille suoritettavat korvaukset

Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan työpaikan ulkopuolella pidettäville työnantajan järjestämille tai sen muutoin osoittamille oppikursseille määrättyä työntekijää, suori- tetaan matkakustannusten korvausta matkoista kursseille ja takaisin 5-7, 9-13 ja 15

§:ien mukaisesti.

Enintään 21 vuorokautta kestävältä oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) suoritetaan kurs- siajalta päivärahaa tai ateriakorvausta sekä majoittumis- tai hotellikorvausta tai yö- matkarahaa 5, 9-16 §:ien mukaisesti.

Yli 21 päivää kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) suoritetaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 9 ja 10 §:ssä on päivärahan saa- misen osalta ja 14 §:ssä ateriakorvauksen saamisen osalta sanottu kurssipäivärahaa seuraavasti:

a) 1 - 21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ateriakor- vauksen suuruinen,

b) 22-28 päiviltä suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 70 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä ja

c) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurs- siajalta, suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 55 % koko- tai osapäi- värahan tai ateriakorvauksen määrästä.

Milloin oppikursseille osallistuvalle on järjestetty mahdollisuus maksuttomaan ruokai- luun, vähennetään kurssipäivärahasta 50 %. Jos työnantaja on järjestänyt myös mak- suttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, vähennetään kurssipäivä- rahasta lisäksi 25 %. Kasarmi-, leiri- tai muissa vastaavissa olosuhteissa järjestetystä maksuttomasta majoituksesta ei sanottua 25 %:n vähennystä kuitenkaan suoriteta.

Niiltä päiviltä, joilta oppikurssilainen on oikeutettu kurssipäivärahaan, ei suoriteta ma- joittumiskorvausta eikä yömatkarahaa.

Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pidetään osia eri kursseina.

Ulkomailla pidettävän oppikurssin ajalta maksettavia päivärahoja alennetaan edellä mainittuja periaatteita noudattaen, ellei asianomaisen suostumuksella ole määrätty maksettavaksi alempia päivärahoja.

18 § Matka-ajan palkka

Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

Jos vieraalla paikkakunnalla tehty säännöllinen työaika, työaikaan kuulumaton 30 mi- nuutin lepoaika sekä matkustamiseen käytetty aika yhteensä ylittävät 12 tuntia, mak- setaan arkipäivänä kotimaassa suoritettujen matkojen osalta matka-ajan palkkaa edellä mainitun 12 tunnin ylittävältä osalta kuitenkin enintään 2 täydeltä matkaan käy- tetyltä tunnilta matkavuorokautta kohti. Ensimmäiseltä täydeltä tunnilta maksetaan 40

% tuntipalkasta ja toiselta täydeltä tunnilta 50 % tuntipalkasta.

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan tai muun vastaavan järjes- telyn tai milloin matka suuntautuu ulkomaille, matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta korvausta.

Matka-aikaan ei lueta työajan ja matkustamisen väliin jäävää odotusaikaa.

Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna toimihenkilön työtuntijärjestelmän edellyttä- mänä vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomai- sen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Xxxxxxx toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittami- sesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

19 § Ennakko

Toimihenkilöllä on oikeus tarvittaessa saada ennakkoa matkaa varten. Alle 24 tuntia kestävältä matkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suorittamatta.

20 § Matkalasku ja tositteet

Matkan kustannuksista on haettava korvausta kirjallisella matkalaskulla, joka on toi- mitettava työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menete- tään.

Erityisestä syystä voi työnantaja määrätä, että korvausta on haettava edellä mainittua lyhyemmänkin ajan kuluessa.

Työnantaja voi hakemuksesta myöntää luvan korvauksen maksamiseen, vaikka kor- vausta ei ole haettu määräajassa.

Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite niistä on ollut saatavilla.

21 § Matkaraha

Matkarahaan sovelletaan 31.10.1993 voimassa olleita määräyksiä sopimuskauden ajan.

22 § Paikallinen sopiminen matkakustannusten korvauksista

Yrityksen tekemällä työehtosopimuksella voidaan tämän liitteen määräyksistä sopia toisin.

TERVEYDENHUOLTOA JA SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Yleisiä säännöksiä

1 §

Työntekijällä tarkoitetaan näissä määräyksissä työ- tai oppisopimussuhteessa VR:ään olevaa toimihenkilöä ja työntekijää.

2 §

Työntekijällä on, sen mukaan kuin jäljempänä määrätään, oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa:

1) sairauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta lääkäriltä tai poik- keustapauksessa muulta lääkäriltä;

2) eräissä tapauksissa korvausta sairaanhoidosta johtuvista välttämättömistä mat- kakustannuksista; sekä

3) sairauspoissaolon sekä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta.

Työntekijällä ei kuitenkaan sen estämättä mitä edellä on määrätty, ole oikeutta 1 mo- mentissa mainittuihin etuuksiin sinä aikana, jolta hänelle suoritetaan työkyvyttömyys- eläkettä, eikä lomautuksen tai palkattoman loman aikana, ellei siltä ajalta ole suori- tettu sairausvakuutuslain mukaista raskaus- tai vanhempainrahaa.

3 §

Sairaanhoidon kustannuksista suoritetaan korvausta vain siltä osin, minkä suoritettu tutkimus tai annettu hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, työntekijän terveyden- tilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut hänelle maksamaan.

Lääkärinhoito

4 §

Työnantaja suorittaa lääkärin työntekijälle antamasta hoidosta aiheutuneet kustan- nukset. Näihin luetaan myös lääkärin suorittama mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen tutkimus sekä lääkärin määräämä fysikaali- nen liikuntahoito ja siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely sekä erikoislääkärin mää- räämä muu fysikaalinen hoito edellyttäen, että hoitoa vaativa sairaus on kuulunut hoi- don määränneen lääkärin erikoisalaan. Fysikaalinen hoito korvataan kuitenkin vain, mikäli hoidon on antanut lääkintävoimistelija tai hoito on annettu fysikaalista hoitoa antamaan hyväksytyssä lääketieteellisessä laboratoriossa.

Mitä edellä on määrätty, koskee myös äkillisen hammassairauden vaatimaa en- siavunluontoista hoitoa. Hoidolla tarkoitetaan särkevän hampaan poistoa taikka sen hammasytimen kuolettamista, märkivän hampaan tai märkäpesäkkeen avausta ja äs- ken katkenneen hampaan vaatimaa ensiapua.

Matkakustannukset

5 §

Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle vapaan matkan tai maksamaan hänelle korvauksen matkasta lääkärille tai sairaalaan ja takaisin tahi korvaamaan lää- kärin matkakustannukset potilaan luokse seuraavissa tapauksissa:

1) vaikean taudinkohtauksen sattuessa, milloin työntekijän tila matkaa vaatii; ja

2) työnantajan antaman työmääräyksen perusteella työssä vieraalla paikkakun- nalla varsinaisen työ- tai asuinpaikkakuntansa ulkopuolella olevalle työntekijälle.

Milloin työntekijä ollessaan työssä asuinpaikkakuntansa ulkopuolella kuolee, suorite- taan ruumiin kuljettaminen asuinpaikkakunnalle työnantajan kustannuksella.

Palkkaus sairausloman ajalta

6 §

Työntekijälle maksetaan todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen sairausloman ajalta jäljempänä 12 §:ssä määritellyllä ta- valla keskipäiväansion mukaan laskettua palkkaa työsuhteen kestoajasta riippuen seuraavasti:

1) kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, 28 päi- vän ajanjaksolta (sairausajan palkkaa ei makseta ensimmäiseltä sairauspäi- vältä, jos työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti alle kuusi kuukautta);

2) kun työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta, 35 päivän ajanjaksolta;

3) kun työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, 42 päivän ajanjaksolta;

4) kun työsuhde on kestänyt vähintään kymmenen vuotta, 56 päivän ajanjaksolta. Työsuhteen kestoaikaan luettavista palveluksista määrätään 10 §:ssä.

7 §

Jos työntekijä työtapaturman, ammattitaudin tai työtehtäviensä johdosta häntä koh- danneen väkivallan vuoksi on tullut kykenemättömäksi suorittamaan työtään, makse- taan hänelle työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen sairausloman ajalta jäljempänä 12 §:ssä määritetyllä tavalla keskipäiväansion mukaan laskettua palkkaa 90 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, yhteensä kuitenkin enintään yhden vuoden ajalta.

Mikäli tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaista tapaturmakorvausta ei edellä 1 mo- mentissa tarkoitetussa tapauksessa myönnetä täysimääräisenä, maksetaan työnte- kijälle sairausajan palkka 6 §:n 1 momentin 1 - 4 kohdan mukaisesti.

8 §

Näissä määräyksissä tarkoitetaan työtapaturmalla ja ammattitaudilla samaa kuin ta- paturmavakuutuslaissa tarkoitetuilla työtapaturmilla ja ammattitaudilla.

9 §

Sairauslomat katsotaan yhdenjaksoiseksi sairauslomaksi, jollei työntekijä niiden vä- lillä ole ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jollei sai- rauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaustapauksista taikka eri tapaturma-, ammat- titauti- tai väkivaltatapauksista.

10 §

Työsuhteen kestoajaksi lasketaan 6 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa koko se aika, jonka työntekijä on ollut valtion palveluksessa tai sotatilan aikana sotapalveluksessa, taikka asevelvollisuuslain nojalla 18 vuotta täytettyään on suorittanut asevelvollisuut- taan tahi ollut palveluksessa Yhdistyneiden Kansakuntien käyttöön asetetussa suo- malaisessa valvontajoukossa. Aikaisemmin tapahtuneen palveluksen hyväksi luke- misen edellytyksenä tulee olla 6 §:n 1 momentin 2 - 4 kohdissa tarkoitetuissa tapauk- sissa vähintään kuusi kuukautta jatkunut työsuhde välittömästi ennen sairastumista.

Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, ei työsuhteen kestoajaksi kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saanut työkyvyttömyyseläkettä tai ollut lomautettuna tahi palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista ras- kaus- tai vanhempainrahaa.

11 §

Työntekijä on hakiessaan sairauslomaa todistettava sairautensa valtion työntekijöitä varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella tai sairausvakuutuslain (364/63) mukaisen päivärahan hakemista varten vahvistetun kaavan mukaisella lää- kärintodistuksella, terveyskeskuksen terveydenhoitajan antamalla todistuksella taikka viraston tai laitoksen osoittaman terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla to- distuksella. Jos sairaus kestää enintään kolme vuorokautta, työntekijä voi todistaa sairautensa myös muulla sairausloman myöntävän viranomaisen hyväksymällä luo- tettavalla tavalla. Jos sairaus kuitenkin kestää yli viisi vuorokautta, on se todistettava edellä mainitun mukaisella lääkärintodistuksella.

12 §

Kuukausipalkalla työskentelevälle työntekijälle suoritetaan sairausajan palkkaa sai- rauslomaan sisältyviltä päiviltä ja muulle kuin kuukausipalkalla työskentelevälle työn- tekijälle sairauslomaan sisältyviltä työpäiviltä.

Kuukausipalkalla työskentelevän työntekijän keskipäiväansiona pidetään sairausajan palkkaa laskettaessa määrää, joka saadaan, kun kuukausiansio ylityökorvauksia lu- kuun ottamatta, jaetaan kolmellakymmenellä.

Muun kuin kuukausipalkalla työskentelevän työntekijän keskipäiväansiona pidetään sairausajan palkkaa laskettaessa määrää, joka saadaan, kun sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden alkamista lähinnä edeltäneeltä kalenterikuukaudelta tai, milloin pal- kanmaksukausi ei ole kalenterikuukausi, sairautta lähinnä edeltäneeltä kuukauden pituiselta palkanmaksukaudelta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, ylityökorvauksia lukuun ottamatta, jaetaan niiden päivien lukumäärällä, jonka työntekijä sen kuukauden aikana on ollut työssä.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 13 §

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, eri- tyisäitiys,- isyys- ja vanhempainrahakaudet.

Lapsen äidille maksetaan edellä 12 §:ssä määritellyllä tavalla keskipäiväansion mu- kaan laskettua palkkaa äitiysloman alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Palkan saamisen edellytyksenä on, että hän on ollut valtion palveluksessa välittö- mästi ennen loman alkamista vähintään kuusi kuukautta.

Raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 13 §

Toimihenkilöllä on oikeus saada vapaaksi sairausvakuutuslaissa tarkoitetut ras- kaus-, erityisraskaus- ja vanhempainrahakaudet.

Toimihenkilöllä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1 §:n mukai- seen raskausrahaan, maksetaan palkka raskausvapaalta yhteensä enintään 40 yh- denjaksoiselta arkipäivältä.

§:ssä määritellyn keskipäiväansion mukaan. Tämän ylittävältä ajalta myönnettävä vanhempainvapaa on palkatonta.

Palkan maksamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö on ollut ennen raskausva- paan ja vanhempainvapaan alkua työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään kuusi kuukautta

Siirtymämääräys:

Muihin toimihenkilöihin noudatetaan työsuhteessa 28.2.2023 voimassa olleita (31.12.2023 saakka voimassa olevia) työehtosopimuksen raskaus- ja vanhempain- vapaan määräyksiä.

14 §

Raskaus- ja vanhempainvapaan lisäksi työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen, tila- päiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen siten kuin siitä säädetään työ- sopimuslaissa.

15 §

Jos työntekijä edellä 13 §:ssä tarkoitetun loman jälkeen todistetusta sairaudesta joh- tuvan työkyvyttömyyden vuoksi on estynyt ryhtymästä työhönsä, maksetaan hänelle sen vuoksi myönnetyn sairausloman ajalta palkkaa edellä mainitussa pykälässä tar- koitetun loman päättymistä seuraavasta päivästä lukien 6 §:n säännösten mukaisesti.

Erinäiset säännökset 16 §

Jos työntekijä on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salan- nut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden määräysten mukaisen etuuden saami- seen tai suuruuteen, taikka jos hän itse tai toisen avulla on tarkoituksellisesti aiheut- tanut sairauden, tahi hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikut- tanut sairauden syntymiseen, voidaan hänelle näiden määräysten mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.

Mitä 1 momentissa on määrätty, sovelletaan vastaavasti, jos työntekijä on tahallaan estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut lääkärin mää- räämään tutkimukseen tai hoitoon hengenvaaralliseksi katsottavaa tutkimus- tai hoi- totoimenpidettä lukuun ottamatta taikka jos hän ei ole päästänyt luokseen työnantajan lähettämää lääkäriä tai sairaanhoitajaa tahi muuta tämän valtuuttamaa henkilöä.

17 §

Työntekijä, jolle suoritetaan näiden määräysten mukaisesti palkka sairauspoissaolon tai raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyk- siä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle suoritettavan päivärahan tai raskaus- ja vanhempainrahan hakemista varten.

Jos työntekijä laiminlyö 1 momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden noudat- tamisen, voidaan hänelle suorittaa sairauspoissaolon tai raskaus- ja vanhempainva- paan ajalta palkkaa vähennettynä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan tai ras- kaus- ja vanhempainrahan määrällä.

18 §

Työntekijällä ei ole oikeutta saada sairauspoissaolon tai raskaus- ja vanhempainva- paan ajalta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai raskaus- ja vanhempainra- haa enempää kuin sen määrän, millä päiväraha tai raskaus- ja vanhempainraha ylit- tää hänen saamansa palkan tai muun korvauksen. Se osa päivärahasta tai raskaus- ja vanhempainrahasta, mitä ei ole maksettava työntekijälle, suoritetaan työnantajalle.

19 §

Työnantajan on jokaisessa työpaikassa, jossa näitä määräyksiä sovelletaan, pidet- tävä määräykset sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä.

TYÖNTEKIJÄIN RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen osalta noudatetaan keskusjärjestöjen tekemää sopimusta. Voimassaolevat ryhmähenkivakuutusehdot ja korvaussummat ovat saa- tavilla Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolin internetosoitteessa http://www.trhv.fi.

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA VR-YHTYMÄSSÄ

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (30.3.2007/334) nojalla VR-Yhtymä Oy ja toisaalta VR Akava ry, Rautatieläisten Liitto ry, Rautatievirkamiesliitto ry, Veturimies- ten liitto ry sekä Rautatiealan Teknisten Liitto RTL ry (ent. VR Teknilliset VRT ry) ovat tehneet seuraavan sopimuksen.

Sopimuksen soveltamisala ja sisältö

1 §

Tämä sopimus on yhteistoimintaa yrityksissä koskevassa laissa (30.3.2007/334) tar- koitettu sopimus.

Sopimus sisältää määräyksiä yhteistoiminnasta, rationalisoinnissa ja kehittämisessä noudatettavista menettelytavoista sekä sisäisen tiedotustoiminnan järjestämisestä.

2 §

VR-Yhtymä Oy:n ja VR Track Oy:n, jäljempänä VR:n, ja niiden henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa noudatetaan yritysten yhteistoimintalain, jäljempänä YTL, mukai- sia menettelytapoja niiltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu.

Asioissa, joista neuvotellaan tai jotka sovitaan työehtosopimuslain mukaisessa me- nettelyssä, noudatetaan tämän sopimuksen mukaisten menettelytapojen sijasta sitä, mitä näiden asioiden käsittelystä on erikseen säädetty, määrätty tai sovittu.

Yhteistoiminnan tarkoitus ja tavoitteet

3 §

Yhteistoiminnan tarkoitus on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus sen työhön ja työoloihin vaikuttavaan, VR:n tai sen osan toimintaa koskevaan päätöksentekoon. VR:n tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja palvelukyvyn parantamisen tärkeä edelly- tys on, että sen henkilöstö käyttää yhteistoiminnassa asiantuntemustaan osallistu- malla päätöksenteon valmisteluun.

Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää VR:n henkilöstöpolitiikan yleisten pää- määrien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. VR:n kehittämis- työ, johon henkilöstö yhteistoiminnassa osallistuu, parantaa VR:n edellytyksiä tarjota pysyviä palvelussuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä.

Yhteistoiminnan edistäminen

4 §

VR:n tulee järjestäessään organisaatiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista toi- mia siten, että järjestelyt edistävät myös henkilöstön ja esimiesten sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa ja tuloksellista työskentelyä sekä antavat henkilöstöön

kuuluville mahdollisuuden vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön sekä saada tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista.

Yhteistoiminnan osapuolet ja yhteistoimintaelimet

5 §

Yhteistoiminnan osapuolia ovat VR ja sen henkilöstö.

Henkilöstöedustajien tai henkilöstöryhmän kokous on yhteistoimintaelin, jonka tehtä- vänä on edistää eri henkilöstöryhmien keskinäistä yhteistoimintaa sekä valmistele- vasti käsitellä yhteistoiminta-asioita.

Yhteistoiminta tulee toteuttaa siten, että se varmistaa YTL:n edellyttämien yhteistoi- minta-asioiden sekä tässä sopimuksessa sovittujen asioiden asianmukaisen käsitte- lyn organisaation kaikilla tasoilla, jota varten on huomioitava, että

− yksittäistä henkilöä koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään ensisijaisesti esi- miehen ja ao. henkilön kesken ja jommankumman sitä vaatiessa myös luotta- musmiehen kanssa

− yhtä henkilöstöryhmää koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. henkilöstö- ryhmää edustavan luottamusmiehen kesken

− useampia henkilöstöryhmiä koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. henki- löstöryhmiä edustavien luottamusmiesten kesken

Ylimpänä yhteistoimintaelimenä VR-Yhtymässä toimii VR:n yhteistoimintakokous, jonka kokoonpano on seuraava:

Työnantajaa edustavat VR-Yhtymä Oy:n ja VR Track Oy:n toimitusjohtajat ja VR-Yh- tymä Oy:n hallintojohtaja sekä ne johtajat, joiden osaston asioita yhteistoimintako- kouksessa käsitellään.

Henkilöstöä edustavat kunkin allekirjoittajajärjestön puheenjohtaja tai muu henkilös- töjärjestön nimeämä edustaja sekä lisäksi yksi muu Rautatieläisten Liitto ry:n ni- meämä edustaja.

VR-Yhtymä Oy:ssä ja VR Track Oy:ssä yhteistoiminta järjestetään siten, että yhteis- toimintaa harjoitetaan kaikilla organisaatiotasoilla, joita ovat:

− yhtiötaso

− yhtiöiden osasto- ja yksikkötaso

− yhtiöiden aluetaso

− yhtiöiden aluetasojen välinen yhteistyö

− yhtiöiden aluetasojen yksikkötaso

− työpaikkataso

Lisäksi voidaan perustaa tiettyä asiakokonaisuutta käsitteleviä tai pysyväisluonteisia neuvottelukuntia (liitteenä luettelo pysyväisluonteisista neuvottelukunnista).

Yhtiötason, yhtiöiden osastotason, pysyväisluonteisten neuvottelukuntien ja alueelli- sen yhteistyön yt-elimien kokoonpanon periaatteet määritellään VR:n yhteistoiminta- kokouksessa ja näistä periaatteista laaditaan tämän sopimuksen allekirjoittaja- osapuolten hyväksymä pöytäkirja.

Yhteistoiminta-asioiden käsittelyä toteutetaan myös vakiintuneessa johtoryhmätyös- kentelyssä (tarkoittaa myös vakiintuneita kuukausi-, viikko- ym. nimillä kulkevia ko- kouksia) organisaatiotasosta riippumatta.

Henkilöstön edustajina yhteistoimintaelimissä toimivat tämän sopimuksen allekirjoit- tajajärjestöjen nimeämät luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut tai muut henkilöstön edustajat.

VR:n yhteistoimintaelimissä henkilöstöä voi edustaa myös sellainen erikseen nimetty VR:n henkilöstöjärjestön palveluksessa oleva edustaja, joka ei ole VR:ään työsuh- teessa.

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat

6 §

Yritysten yhteistoimintalaissa mainittujen asioiden lisäksi yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat seuraavat asiat:

1. Ne yritysten yhteistoimintalain 6 §:n 1 - 4 kohtien tarkoittamat vaikutukset, joita on ulkopuolisten yritysten käyttämisellä VR:n tehtävien suorittamiseen.

2. Tehtävään nimeämisen yhteydessä annettavat luottamusmiesten lausunnot yh- tiökohtaisesti erikseen sovittavien pelisääntöjen mukaisesti.

3. Henkilöstöjärjestöjen jäsenkunnalleen järjestämää yhteistyökoulutusta koskevat suunnitelmat siltä osin, kuin ne koskevat VR:n henkilöstön osallistumista mainit- tuun koulutukseen.

4. Toiminta- ja taloussuunnitelman lisäksi muut VR:n toimintaa, taloutta ja henki- löstöä koskevat lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmat, esitykset ja lausunnot.

Vuoropuhelu

Yhteistoimintalain (1333/2021) 2 luvun (Vuoropuhelu yrityksen tai yhteisön toiminnan ja työyhteisön kehittämiseksi) säännöksistä voidaan sopia paikallisesti toisin työeh- tosopimuksen 38 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella. Paikallisesti ei kuitenkaan voida sopia siitä, että vuoropuhelua ei käydä lainkaan.

Yhteistoimintamenettely

7 §

Ennen kuin työnantaja ratkaisee YTL:ssa tai tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetun asian, asiasta on neuvoteltava siten kuin siitä YTL:ssa tai tässä sopimuksessa mää- ritellään.

Neuvottelumenettely aloitetaan asian sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asi- aan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.

Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään yhdessä valmisteilla olevan toimenpiteen pe- rusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Menettelyn tarkoituksena on lisätä osapuolten tietoja sekä yhteneviä käsityksiä asiasta ja edistää yhteisymmärrykseen pääsyä.

Jollei yhteistoimintamenettelyssä toisin sovita, on lain 8 luvussa tarkoitetussa asiassa tehtävä kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvottelun alka- mista. Esityksessä on oltava tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tulee käsiteltä- väksi.

Henkilöstön edustajan pyytäessä neuvotteluja lain 4 ja 6 luvuissa tarkoitetussa asi- assa, työnantajan on annettava neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä, miksi yh- teistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeellisena.

Henkilöstön edustajilla on oikeus tehdä aloitteita ja esityksiä yhteistoimintamenettelyä varten yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvissa asioissa. Jos työnantaja katsoo, ettei asia kuulu yhteistoimintamenettelyn piiriin, siitä on ilmoitettava perusteluineen asian- omaiselle henkilöstön edustajalle.

8 §

Mikäli yhteistoimintamenettelyn kohteena olevan asian laajuus tai vaikeaselkoisuus sitä edellyttävät, henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla VR:llä työs- kentelevää asiantuntijaa. Jos VR käyttää ulkopuolista asiantuntijaa sellaisessa tehtä- vässä, joka kuuluu YTL:n tai tämän sopimuksen mukaan yhteistoiminnan asiapiiriin, myös henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla kyseistä asiantuntijaa.

9 §

Mikäli yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluneessa asiassa tapahtuu olennainen muutos, on asiassa toteutettava uusi yhteistoimintamenettely.

Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen

10 §

Yhteistoimintamenettelyssä todetaan, milloin menettely on päättynyt.

Mikäli yhteistoimintalain 8 luvun mukaan neuvoteltava asia johtaa yhden tai useam- man henkilön

− osa-aikaistamiseen

− lomauttamiseen tai

− irtisanomiseen

työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan ennen kuin asiasta on päästy yksimielisyyteen tai neuvottelujen alkamisesta on kulunut vähintään 14 päi- vää.

Mikäli em. toimenpide ilmeisesti johtaa vähintään kymmenen henkilön

− osa-aikaistamiseen

− irtisanomiseen tai

− lomauttamiseen yli 90 päiväksi

eikä asiasta päästä yksimielisyyteen, ei työnantajan katsota täyttäneen neuvottelu- velvoitettaan ennen kuin kuusi viikkoa on kulunut neuvottelujen alkamisesta.

Neuvotteluajan laskenta 10 a §

Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä talou- dellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (334/07) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on nou- datettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuk- sin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia ja työehtosopimuksen yhteistoimintaa koskevia määräyksiä täydentäviä ja niillä korvataan lain ja työehtosopimuksen vastaavat kohdat.

Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisa- nomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työn- antajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 45 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 51 §:n neuvotte- luvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä sekä niitä vastaavista työehtosopi- muksen määräyksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoiminta- laissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukä- teen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 51 §:n ja työehtoso- pimuksen mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.

Neuvottelutuloksen kirjaaminen 11 §

Järjestäytyneessä yhteistoimintakokouksessa työnantaja huolehtii siitä, että neuvot- telun tulos tai osapuolten kannanotot kirjataan pöytäkirjaan tai neuvottelumuistioon, joka tarkistetaan osapuolten kesken.

Työnantajan on lisäksi pyynnöstä huolehdittava siitä, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja yhteistoimintalain 54 §:n mukaisesti.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö

12 §

VR:n tulee tiedottaa suunnitellusta, VR:n ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta sopimuksesta niille henkilöstön edustajille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työ- tehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suun- niteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika.

Mikäli henkilöstön edustaja saatuaan tällaisen ilmoituksen viimeistään ilmoitusta seu- raavana toisena työpäivänä sitä vaatii, on asia käsiteltävä yhteistoimintamenette- lyssä. Tälle menettelylle on varattu viikon pituinen määräaika. Tänä aikana työnantaja ei saa tehdä käsittelyn kohteena olevaa sopimusta.

Edellä tarkoitettua käsittelyä ei henkilöstön edustaja kuitenkaan voi vaatia silloin, kun tarkoituksena on ulkopuolisella työvoimalla teettää työtä, jota VR:n henkilöstö ei va- kiintuneen käytännön mukaan suorita tai milloin kysymyksessä on sellainen lyhytai- kainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen VR:n omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista.

Periaatteena on, ettei ulkopuolisen työvoiman käyttö saa johtaa oman henkilökunnan työtehtävien vähenemiseen tai loppumiseen.

Työryhmien asettaminen 13 §

Mikäli VR:lle asetetaan työryhmä tai vastaava tilapäinen taikka pysyvä toimielin, joka toimeksiantonsa mukaan käsittelee yhteistoimintalain tai tämän sopimuksen perus- teella yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvaa asiaa, työryhmän kokoonpano ja toi- meksianto tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä.

Työryhmässä tulee olla henkilöstön edustus, mikäli se asetetaan toteuttamaan ratio- nalisointi- tai kehittämishanketta, joka saattaa aiheuttaa olennaisia muutoksia henki- löstön työtehtäviin, työmenetelmiin tai tehtävien järjestelyyn. Henkilöstön, jota hanke koskee, tulee olla työryhmässä tasapuolisesti edustettuna.

Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä myös muissa kuin 1 momentin tarkoittamissa tapauksissa, mikäli työnantaja katsoo, että työryhmään on tarpeen määrätä yksi tai useampi henkilöstön edustaja.

Yhteistoimintamenettelyssä tulee käsitellä, miltä osin henkilöstön edustus tämän py- kälän tarkoittamassa työryhmässä korvaa yhteistoimintalain taikka tämän sopimuk- sen mukaista yhteistoimintaa.

Työyksikkökokoukset 14 §

Työyksikössä järjestetään sisäisen tiedonkulun ja keskustelun edistämiseksi työyksi- kön kokouksia, milloin se henkilöstön määrä ja työolosuhteet huomioon ottaen on

mahdollista. Työyksikkökokouksissa käsitellään yhteistoimintalain ja tämän sopimuk- sen mukaisia asioita sekä tarpeen mukaan muita työyksikön toimintaa ja siinä työs- kentelyä koskevia asioita.

Tiedottaminen yhteistoimintamenettelyssä 15 §

Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asianomaisille henkilöstöön kuuluville ja heidän edustajilleen asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Nämä tulee antaa sellaisessa vaiheessa ja siinä muodossa, että niihin pereh- tyminen ja edellä 7 §:ssä tarkoitettu asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

Edellä tarkoitetut tiedot annetaan kirjallisina, mikäli se on tarpeen ja mahdollista asian laatu ja laajuus huomioon ottaen. Tiedot on annettava kirjallisesti lisäksi tapauksessa, milloin työnantaja harkitsee vähintään 10 työntekijän irtisanomista.

Luonnokset yhtiöiden talousarvioiksi ja toimintasuunnitelmiksi, ehdotukset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaksi sekä tilinpäätöstiedot annetaan kirjallisina. Lisäksi VR-Yh- tymässä tulee henkilöstölle tai sen edustajille tiedottaa vuosittain yhtiöiden eri tulos- yksiköiden toiminnallisesta tuloksesta ja toiminnan kehitysnäkymistä.

Jos päätös poikkeaa yhteistoimintaa toteutettaessa ennakoidusta päätöksestä, sen sisällöstä ja toteuttamisesta on tiedotettava 1 momentissa mainituille.

Milloin tiedottamisen perusteltuna esteenä ovat VR:n toiminnan vaarantuminen tai muut erittäin painavat syyt, asiasta on tiedotettava viivytyksettä sen jälkeen, kun mai- nittuja esteitä tiedottamiselle ei enää ole.

Sisäinen tiedotustoiminta 16 §

VR:n tulee tiedottaa henkilöstölle VR:n toiminnasta ja sellaisista suunniteltavina ja valmisteltavina olevista asioista, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan tai työoloi- hin sekä näissä asioissa tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä.

17 §

VR:n henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä VR:n toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta 18 §

VR:n ja sen henkilöstön välisen yhteistoiminnan edellytyksenä on, että henkilöstön mahdollisuus keskinäiseen tiedotustoimintaan turvataan. Tämän yhteistoimintasopi- muksen osapuolille tulee antaa mahdollisuus toteuttaa henkilöstön keskinäistä tiedo- tustoimintaa ja yhteydenpitoa VR:llä.

Yhteistoimintaa koskeva koulutus

19 §

Yhteistoiminnan edellytyksenä on, että siitä vastaavilla ja sitä toteuttavilla henkilöillä on riittävät tiedot ja valmiudet. Henkilöstökoulutuksessa tulee ottaa huomioon yhteis- toiminnan edellytysten parantaminen.

Yhteistoimintaan säännöllisesti osallistuvat voivat osallistua sellaiseen koulutukseen, joka on tarpeen erityisesti erilaisten kehittämistoimenpiteiden ja niiden seurausvaiku- tusten arvioimiseksi.

Yhteistoiminta rationalisointi- ja kehittämistyössä 20 §

Rationalisoinnilla ja kehittämisellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa VR:n toiminnan ja organisaation kehittämistä. Käsitteeseen sisältyvät VR:n työjärjestyksien ja ohje- sääntöjen muutokset, toimintatapojen uudistaminen, työvälineiden, työmenetelmien ja työn sisällön kehittäminen sekä näihin liittyvät tutkimukset.

21 §

Mikäli rationalisointi- ja kehittämistoimet aiheuttavat olennaisia muutoksia henkilöstön asemaan, työtehtäviin tai lukumäärään, tulee yhteistoimintamenettelyssä selvittää henkilöstön uudelleenkoulutus- ja uudelleensijoitusmahdollisuudet tehtävien uudel- leen järjestämiseksi ja henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuuden turvaamiseksi.

22 §

Mikäli VR:llä laaditaan määräaikaissuunnitelma kehittämiskohteista ja -toiminnasta, se tulee käsitellä yhteistoimintalain mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä. Määrä- aikaissuunnitelma voi koskea VR:n kaikkia rationalisointi- ja kehittämistoimia taikka se voidaan laatia koskemaan erikseen tiettyjä VR:n toimintoja, organisaatioyksiköitä tai rationalisointikohteita. Määräaikaissuunnitelma voi sisältää seuraavia asioita:

− luettelo rationalisointi- ja kehittämishankkeista ja -kohteista

− selvitys hankkeiden tavoitteista, henkilöstövaikutuksista ja koulutustarpeista

− hankkeiden aikataulu sekä tutkimus- ja menettelytavat

− selvitys ulkopuolisen konsultin käytöstä.

23 §

Tämän sopimuksen mukaisia menettelytapoja noudatetaan VR:n toiminnan kehittä- miseen liittyvissä tutkimuksissa kuten työntutkimuksissa siitä riippumatta, ovatko tut- kimukset yksittäisiä vai osa laajempaa kokonaisuutta.

24 §

VR:n on huolehdittava siitä, että tämän sopimuksen mukaisia menettelytapoja nou- datetaan myös silloin, kun rationalisointi- tai kehittämistoiminnassa käytetään ulko- puolisia asiantuntijoita tai konsulttiyrityksiä. Konsultin käyttämisestä on ilmoitettava yhteistoimintamenettelyn yhteydessä.

25 §

Tämä sopimus on sanottava irti kirjallisesti. Irtisanovan osapuolen on kohtuullisessa ajassa tehtävä pääkohdittain ehdotus uudeksi sopimukseksi.

Neuvottelut uudesta sopimuksesta on aloitettava viimeistään sen jälkeen, kun työn- antaja tai toisaalta ne järjestöt, jotka edustavat vähintään puolta sopimuksen piirissä olevasta järjestäytyneestä henkilöstöstä, on irtisanonut sopimuksen.

Vapautus työstä 26 §

Työnantajan on annettava yritysten yhteistoimintalaissa tarkoitetuille henkilöstön edustajille vapautusta säännönmukaisesta työstä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat lain tai tämän sopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä sekä välittömästi siihen liit- tyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten.

Henkilöstön edustajien palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä niistä on erik- seen säädetty, määrätty tai sovittu.

Erimielisyyksien ratkaiseminen 27 §

Jos tämän sopimuksen soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, niistä tulee neuvotella samassa järjestyksessä kuin VR:llä sovellettavissa työehtosopimuksissa on erimieli- syyksien ratkaisemisesta sovittu.

Työrauhavelvoite 28 §

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaiste- lutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaa- miseksi.

Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, etteivät sen alaiset yhdistykset tai työntekijät, joita sopimus koskee, riko edellisessä momentissa tarkoi- tettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle

kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavoin myötävaikuttaa sellaisiin toimenpitei- siin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Sopimuksen voimassaolo 29 §

Tämä sopimus tulee voimaan sen allekirjoittamisesta lukien ja on voimassa tois- taiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin.

Tällä sopimuksella kumotaan osapuolten välillä yhteistoiminnasta valtion rautateillä 26.5.1989 tehty sopimus.

Helsingissä, syyskuun 27 päivänä 1995

VR-Yhtymä Oy Veturimiesten liitto ry Rautatieläisten Liitto ry VR Teknilliset VRT ry (nyk. RTL ry) Rautatievirkamiesliitto ry VR Akava ry

YLEISSOPIMUS

1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja vel- vollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat läh- tökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erik- seen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakun- nansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työ- taistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuu- toksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaattei- den mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

2. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukai- sesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtä- vien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltami- sen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työs- sään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisäänty- miseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neu- vottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryh- missä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Yhteistoiminnassa on pyrittävä osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät.

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsit- telee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata eril- liset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työter- veyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovit- tavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuoli-sen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa- arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työ- kyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

− yksittäistä henkilöä koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään ensisijaisesti esi- miehen ja ao. henkilön kesken ja jommankumman sitä vaatiessa myös luotta- musmiehen kanssa

− yhtä henkilöstöryhmää koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. henkilöstö- ryhmää edustavan luottamusmiehen kesken

− useampia henkilöstöryhmiä koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. henki- löstöryhmiä edustavien luottamusmiesten kesken.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työter- veyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan yhteydessä seurataan yrityksen palveluk- sessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitä- vää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suun- nitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

3. YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANI-SAATIOT

3.1. Luottamusmiehiä koskevat määräykset Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamusmiestä, tai luottamusmiestä, jonka tämän sopimuksen tarkoittama ammattijärjestö on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuk- sessa tarkoitettuja tehtäviä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä ja perehtynyt toimialu- eensa olosuhteisiin. Mikäli yrityksen henkilöstöryhmää varten on valittu vain yksi luot- tamusmies, on hän tässä sopimuksen tarkoitettu pääluottamusmies.

Valitseminen

Pääluottamusmiesten sekä luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liittyvistä yksityiskohdista sovitaan yrityskohtaisesti. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuu- deltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. yrityksen koko, henkilökunnan ja alayh- distysten jäsenten lukumäärä sekä yrityksessä suoritettavien tehtävien laatu ja laa- juus.

Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työn- tekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa nimetyille henkilöille tilai- suuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja työntekijöiden välisten neu- vottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toi- mii yhdistyksensä ja työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista,

työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liitty- vien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan väli- sissä neuvotteluissa.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuh- teen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2. Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöi- den oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun val- vonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti. Työsuo- jelun yhteistoiminnasta voidaan sopia yrityskohtaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hä- nelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan yrityskohtaisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 neljän- nessä kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huo- mioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen va- litsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmu- kaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan yrityskohtaisesti ottaen huomioon

työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuh- teet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa var- ten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun yrityk- sessä työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 työntekijää. Työsuojeluval- tuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden lukumäärä on yhteensä vähintään 10.

3.3. Ilmoitukset

Työpaikalla toimivan ammattiosaston tai vastaavan on ilmoitettava kirjallisesti työn- antajalle valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen si- jaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmies- tehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä. Vastaavan ilmoi- tuksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena, voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luot- tamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4. LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN, TYÖSUOJELUASIAMIEHEN SEKÄ MUUN HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1. Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oi- keus saada tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulla luottamusmiehellä kuin pääluottamusmiehellä, työsuojeluasiamiehellä sekä muilla yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoi- mintaan osallistuvilla henkilöstön edustajilla on oikeus saada tilapäisesti vapautus työstä.

Järjestettäessä edellä tarkoitettua vapautusta tulee ottaa huomioon muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärä, tuotannon ja toiminnan luonne sekä tehtävien määrä.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistu- viksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä ai- kana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee esimiehen kuitenkin antaa va- pautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtäviin on valittu sama henkilö, tämä otetaan li- säävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikun- nan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, makse- taan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlai- sesta lisäkorvauksesta.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan ansionmenetyksen korvaus toteutetaan siten, että työntekijä saa sen ansion, jonka hän olisi saanut työssä olles- saan.

Mikäli henkilöstön edustaja hänen tehtäviensä laajuuteen nähden kokonaan vapau- tetaan varsinaisista työsuhteeseen kuuluvista tehtävistään, korvataan ansionmenetys edellisessä kappaleessa todetun mukaisesti, taikka palkkaus todetaan kussakin ta- pauksessa erikseen.

Työnantajan toimesta asetettaviin työryhmiin nimetään henkilöstöjärjestöjen ehdotuk- sesta jäseniksi pääasiassa luottamushenkilöitä, mutta mahdollisesti myös muita hen- kilöitä henkilöstön edustajiksi.

4.2. Asema

Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muu henkilöstön edus- taja on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäväänsä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukai- sen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten luottamus- miehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen puhelinta ja tavanomai- sia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Järjestöt toteavat yhteisenä tulkintanaan, että pääluottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun kohdalla tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu yrityk- sessä tai yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityk- sen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve ja ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikalli- sesti

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä amma- tissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun hen- kilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityk- sessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimi- alueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työ- suojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jäl- keen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammat- titaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.

Luottamusmiehellä tulee olla sama mahdollisuus saada ammatissaan pätevöittävää koulutusta ja edetä kuin hänellä olisi muutoinkin.

Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettu liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

4.3. Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa

työtä, tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisa- noa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöi- den enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdol- lista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioita- essa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluotta- musmiesehdokkaaseen, jonka ammattijärjestö on asettanut ja jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtä- vänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän so- pimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2

§:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huo- mioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimi- henkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on edellä mainittu korvaus työsuojeluvaltuu- tetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvaus tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työ- sopimuslain 12 luvun 1.1 §:n mukaisesti.

4.4. Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja varaluottamus- mieheen sekä työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopi- muksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5. TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Kerran vuodessa EK:n toimihenkilötilaston valmistuttua annetaan tämän sopimuksen mukaiselle ammattijärjestölle palkkatilastotietoina kirjallisesti ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisen väliajoin tiedot oman toimialu- eensa tai työpaikkansa työvoimasta sekä työntekijöiden ansiotasosta sekä sen koos- tumuksesta ja kehityksestä. Tämän kohdan soveltamisesta sovitaan tarkemmin yri- tyskohtaisesti. Pääluottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukau- siansiotietoja kuutta henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyysta- pauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tar- peelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialu- eensa työntekijöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä yrityksen toi- mintayksiköstä tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle annettava tieto uusista työntekijöistä.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kul- loinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käyttöä koske- vasta sopimuksesta niille luottamusmiehille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työ- tehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suun- niteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus antaa asiasta lausunto, ellei olosuhteista tai muista seikoista muuta johdu.

Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot hänen toimialueellaan toimivasta ulkopuo- lisesta työvoimasta ja yrityksen tiloissa toimivista alihankkijoista.

Työaikakirjanpito

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työntekijöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.

Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuoje- lutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

1) yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityk- sen taloudellisesta tilasta;

2) vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusraken- teen kehitysnäkymät;

3) vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laa- dussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.

Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tie- doissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilös- tön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukai- sesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työn- antaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon pe- rusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6. HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on myös oikeus jakaa jäsenil- leen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen voi- daan käyttää myös sähköpostia. Sähköpostiviestin ja ilmoitustaulun sisällöstä ja hoi- dosta vastaa ilmoittaja.

7. KOULUTUS

7.1. Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus ta- pahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustan- nukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustan- nuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoi- tomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta.

7.2. Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai tä- män sopimuksen allekirjoittaneet järjestöt tai yrityskohtaisesti työnantaja- ja työnteki- jäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelli- set erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tä- män sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluval- tuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuu- tettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kes- ken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voi- daan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

7.3. Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Työntekijöille annetaan tilaisuus osallistua kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestä- ville kursseille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työ- paikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle ja ao. henki- lölle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumi- sen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suo- rittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4. Korvaukset

Kurssilta, joka on yrityskohtaisesti hyväksytty, työnantaja maksaa pääluottamusmie- helle ja luottamusmiehelle, ja heidän varamiehilleen, työsuojeluvaltuutetulle, erityis- valtuutetulle sekä heidän varamiehilleen, työsuojeluasiamiehelle, työsuojelutoimikun- nan, ja keskustoimikunnan jäsenille ja yhteistoimintaelinten jäsenille heidän tehtä- viensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä enintään kuukauden ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä tarkoitettujen luottamusmiestoi- mintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattijärjestön ja sen jäsenyhdistyk- sen puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sel- laiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus, jonka suu- ruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 45,41 euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta kurs- sirahana maksetaan 22,71 euroa.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuu- desta.

7.5. Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukau- den rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1. Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuori- tukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimite- tään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työ- voimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toi- selle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihan- kinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa ali- hankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työeh- tosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

Työnantajan on mikäli mahdollista ilmoitettava pääluottamusmiehelle käyttämänsä aliurakoitsijan palveluksessa olevien työntekijöiden luottamusmiehen yhteystiedot.

8.2. Alihankinta

Jos alihankinnan vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentä- mään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin, ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, otta- maan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkka- eduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäinen yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työ- sopimus.

8.3. Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireel- lisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimitta- mat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmie- helle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

9. SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus tulee voimaan 17.5.2010 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukau- den irtisanomisajalla.

Yritykset ja allekirjoittanut ammattijärjestö voivat sopia toisin tämän sopimuksen mää- räyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä

Helsingissä, 21. päivänä kesäkuuta 2010

LIIKENNE- JA ERITYISALOJEN TYÖNANTAJAT RY RAUTATIEALAN TEKNISTEN LIITTO RTL RY

VR AKAVA RY

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 www.palta.fi

Raideliikenteen teknisten ja toimihenkilöiden liitto RTTL ry

www.rautatietekniikka.fi

Raideliikenteen esihenkilöt ja asiantuntijat ry (RLEA)

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Document Metadata