Common use of Johtopäätökset Clause in Contracts

Johtopäätökset. Suorahankinta tehtiin perustellusti oletuksella, että hankinnan kokonaisarvo pysyy alle 20 000 eurossa. Siinä ei kuitenkaan pysytty, koska kattohintaa ja sopimuksen voimas- saoloaikaa ei ollut sopimuksessa rajattu ja koska lisätilauksia Tekirille tehtiin suoraan ministerin erityisavustajan toimesta kertomatta tilauksista maksuista vastaavalle minis- teriön hallinnolle. Vastaaviin sopimuksiin tulisi jatkossa kirjata kattohinnan lisäksi sel- keämmin mahdollisia jatkotilauksia tekevä taho ja huolehtia siitä, että suunnitelluista lisätilauksista myös informoidaan ministeriön virkamieskuntaa ajoissa. Sopimuksessa oli mainittu Xxxxx Xxxxxxxx ”uuden tehtävän luonne”, kirjaus uusista mi- nisterin tehtävistä olisi selkeyttänyt hankinnan kohdetta. Viestintä- sekä henkilöstö- ja hallintoyksikkö toimivat hankintaprosessissa kuitenkin hankintalain ja valtioneuvoston hankintaohjeen mukaisesti eikä prosessissa ole siltä osin huomautettavaa. Jälkikäteen arvioituna laskujen maksussa kontrollia haittasi se, että lisätilaukset eivät tulleet HEHA:lle tiedoksi. Lisäksi kolmannessa laskussa laskutettiin VM:ää suorit- teesta, joka olisi kuulunut TEM:n maksaa. Lasku ei kuitenkaan koskaan saapunut TEM:iin tarkastettavaksi ja mahdollisia lisäselvityksiä varten. Laskujen asiatarkastuk- sessa olisi tullut kiinnittää huomiota siihen, että laskut vastaavat kaikilta osin sopi- musta ja lasku perustuu yksilöityihin lisätilauksiin. Laskuissa tulee olla myös riittävät selvitykset tehdystä työstä. Sopimuksen valmistelussa ministerin erityisavustaja Xxxx Xxxxxxxxxxxx ohjaus oli vah- vaa. Hän antoi selkeästi ymmärtää toimivansa ministerin antamalla mandaatilla, jota hänellä ei Xxxxx Xxxxxxxx antaman selvityksen mukaan kuitenkaan ollut. Xxxxxxxxxxxx teki myös itse töiden tilaukset, joista kaikista ministeri ei ollut tietoinen. Hän ei myös- kään informoinut ministeriön hallintoa. Erityisavustajan tulee kuitenkin työjärjestyksen mukaan antaa virkamiehille näiden tehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedot. Tekir Oy on laskuttanut töistä, jotka on tehty ennen sopimuksen solmimista. Lisäksi Tekir on laskuttanut valmennustyöstä, josta Xxxxx Xxxxxxx ei ole ollut selvityksensä mukaan tietoinen. Tekir on myös laskuttanut lisätyöstä valmennushankkeina, vaikka sopimuksen mukaan lisätyö olisi pitänyt tehdä tuntityönä. Valmennuksissa 3.9.2019 ja 3.12.2019 on harjoiteltu tilanteita, jotka ovat liittyneet Xxxxx Xxxxxxxx työhön puolueen puheenjohtajana. Sisäisen tarkastuksen näkemyksen mukaan erilaiset simulaatioharjoitukset tukevat kuitenkin myös ministerin työhön liitty- viä esiintymisvalmiuksia. Ministeriön tulee selvittää, mihin toimenpiteisiin Jääskeläisen ja Tekirin suhteen tilauk- siin ja laskutukseen liittyvien epäselvyyksien johdosta tulee ryhtyä.

Johtopäätökset. Suorahankinta tehtiin perustellusti oletuksellaSijaisuus on yleinen määräaikaisen työsopimuksen syy oikeuskäytännössä. Monissa edellisissä oikeustapauksissa on kyseessä ketjusopimustilanne, joissa määräaikaisten työsuhteiden perusteena on sijaisuus. Sijaisuus on työsopimuslain mukainen perusteltu syy tehdä määräaikaisia työsopimuksia, mutta aina työsopimusta ei voida pitää määräaikaisena, vaikka perusteltu syy tavallaan onkin olemassa. Jos perusteena on sijaisuus, edellytetään, että hankinnan kokonaisarvo pysyy alle 20 000 eurossasijaisuus on yksilöity tietyn työntekijän poissaoloon. Siinä Tämä ei kuitenkaan pysyttyyksinomaan johda työsopimuksen muuttumiseen toistaiseksi voimassa olevaksi, koska kattohintaa jos sijaisuus voidaan päätellä muutoin. Korkeimman oikeuden tapauksessa (KKO:1996:105) sijaisuus on ollut hyväksyttävä syy solmia määräaikaisia työsopimuksia, ottaen kuitenkin huomioon sopimusten suuri lukumäärä (yli 90). Työsopimuksilla ei kuitenkaan ole pyritty jatkuvaan työsuhteeseen eikä näin pyritty kiertämään työntekijän irtisanomissuojaa. Korkeimman oikeuden tapauksessa (KKO:1995:13) määräaikaisten työsopimusten solmimisen perusteena on myös ollut työn erityisluonne ja sopimuksen voimas- saoloaikaa alan vakiintunut käytäntö. Mutta oikeuskäytännön mukaan edes työn luonnetta ei voida aina pitää riittävänä perusteena, jos määräaikaisia työsopimuksia on solmittu huomattava määrä. Jos työnantajan työvoiman tarve on pysyvä, määräaikaisia työsopimuksia ei ole perusteltua solmia peräkkäin. Kaikissa työtuomioistuimen tapauksissa peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset on katsottu toistaiseksi voimassa oleviksi sopimuksiksi. Työtuomioistuimen tapauksessa (TT:2003–13) on solmittu kolme määräaikaista työsopimusta. Koska ensimmäinen työsopimus oli solmittu työehtosopimuksen vastaisesti, myös muita sopimuksia ei voitu pitää määräaikaisina, vaikka niiden solmimiseen olisi ollut sopimuksessa rajattu hyväksyttävät syyt. Työsopimus on toisin sanoen toistaiseksi voimassa oleva siitä sopimuksesta lähtien, josta puuttuu perusteltu syy. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia, jos perusteluna syynä on esimerkiksi työn luonne, kuten jokin projekti tai sijaisuus. Tapauksessa TT:2009–34 työntekijän työtehtävät ovat olleet lähes koko työsuhteen ajan yrityksen toiminnan ydinaluetta, eivätkä ne ole liittyneet muun muassa tuotantohuippujen tasaamiseen tai olleet muutoin lyhytkestoisia. Työtä on ollut tarjolla yhdenjaksoisesti pitkän ajan ja koska lisätilauksia Tekirille tehtiin suoraan ministerin erityisavustajan toimesta kertomatta tilauksista maksuista vastaavalle minis- teriön hallinnollemääräaikaisilla sopimuksilla on todennäköisesti pyritty jatkuvaan työsuhteeseen. Vastaaviin sopimuksiin tulisi jatkossa kirjata kattohinnan lisäksi sel- keämmin mahdollisia jatkotilauksia tekevä taho ja huolehtia siitäKaksi työtuomioistuimen tapausta perustuu sijaisuuteen. Toisessa tapauksessa määräaikaisten työsopimusten lukumäärä on ollut melko suuri kohtalaisen pitkän ajanjakson aikana. Työtehtävät ovat myös pysyneet samankaltaisina. Nämä seikat voivat viitata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, mutta yksistään näiden perusteella sopimus ei voi muodostua toistaiseksi voimassa olevaksi. Sijaisuudet on kuitenkin sidottu työntekijöiden eri poissaoloihin, kun taas toisen tapauksen sijaisuuksia ei ole millään tavalla yksilöity. Kummassakin tapauksessa työsopimukset ovat seuranneet välittömästi toisiaan eikä niiden välillä ole ollut sopimuksettomia ajanjaksoja. Työtuomioistuimen perusteluiden mukaan työtä on ollut tarjolla jatkuvasti niin, että suunnitelluista lisätilauksista joku sijaisista olisi voitu palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, minkä osoittavat myös informoidaan ministeriön virkamieskuntaa ajoissasijaisten toistuva tarve ja suuri määrä. Sopimuksessa oli mainittu Xxxxx Xxxxxxxx ”uuden tehtävän luonne”Koska kaikissa työtuomioistuimen tapauksissa on päädytty toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, kirjaus uusista mi- nisterin tehtävistä olisi selkeyttänyt hankinnan kohdetta. Viestintä- sekä henkilöstö- ja hallintoyksikkö toimivat hankintaprosessissa kuitenkin hankintalain ja valtioneuvoston hankintaohjeen mukaisesti eikä prosessissa ole siltä osin huomautettavaa. Jälkikäteen arvioituna laskujen maksussa kontrollia haittasi setuleekin pohtia sitä, että lisätilaukset eivät tulleet HEHA:lle tiedoksi. Lisäksi kolmannessa laskussa laskutettiin VM:ää suorit- teesta, joka olisi kuulunut TEM:n maksaa. Lasku ei kuitenkaan koskaan saapunut TEM:iin tarkastettavaksi ja mahdollisia lisäselvityksiä varten. Laskujen asiatarkastuk- sessa olisi tullut kiinnittää huomiota siihen, että laskut vastaavat kaikilta osin sopi- musta ja lasku perustuu yksilöityihin lisätilauksiin. Laskuissa tulee olla myös riittävät selvitykset tehdystä työstä. Sopimuksen valmistelussa ministerin erityisavustaja Xxxx Xxxxxxxxxxxx ohjaus oli vah- vaa. Hän antoi selkeästi ymmärtää toimivansa ministerin antamalla mandaatilla, jota hänellä ei Xxxxx Xxxxxxxx antaman selvityksen mukaan kuitenkaan ollut. Xxxxxxxxxxxx teki myös itse töiden tilaukset, joista kaikista ministeri ei ollut tietoinen. Hän ei myös- kään informoinut ministeriön hallintoa. Erityisavustajan tulee kuitenkin työjärjestyksen mukaan antaa virkamiehille näiden tehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedot. Tekir Oy on laskuttanut töistä, jotka on tehty ennen sopimuksen solmimista. Lisäksi Tekir on laskuttanut valmennustyöstä, josta Xxxxx Xxxxxxx ei ole ollut selvityksensä mukaan tietoinen. Tekir on myös laskuttanut lisätyöstä valmennushankkeina, vaikka sopimuksen mukaan lisätyö olisi pitänyt tehdä tuntityönä. Valmennuksissa 3.9.2019 ja 3.12.2019 on harjoiteltu tilanteita, jotka ovat liittyneet Xxxxx Xxxxxxxx työhön puolueen puheenjohtajana. Sisäisen tarkastuksen näkemyksen mukaan erilaiset simulaatioharjoitukset tukevat kuitenkin myös ministerin työhön liitty- viä esiintymisvalmiuksia. Ministeriön tulee selvittää, mihin toimenpiteisiin Jääskeläisen ja Tekirin suhteen tilauk- siin ja laskutukseen liittyvien epäselvyyksien johdosta tulee ryhtyäonko työtuomioistuimen tapauksissa turvattu määräaikaisen työntekijän suojaa.

Johtopäätökset. Suorahankinta tehtiin perustellusti oletuksellaOpinnäytetyön tutkimuksen tuloksista selvisi, että hankinnan kokonaisarvo pysyy alle 20 000 eurossarikkeitä tapahtuu alallamme jatkuvasti. Siinä Samat rikkeet toistuvat, yleisimpinä niistä työvuorolistan puutteelli- suus ja antamatta jättäminen, lisätuntien antamatta jättäminen, erilaiset palkka- ja työaikarikkeet sekä työntekijöiden eriarvoinen kohtelu. Xxxxxxxxxxxxx vastauk- sia, löysin 80 vastauksen joukosta ainoastaan kaksi työntekijää, jotka eivät ol- leet kohdanneet ainuttakaan työehtosopimusrikettä työuransa aikana. Näistä molemmat työskentelivät ketjuyrityksen palveluksessa. Työntekijöistä suurin osa ilmoitti tuntevansa työehtosopimuksen hyvin tai kohta- laisesti, ainoastaan kahdeksan koki tuntemuksensa huonoksi. Tämä on mieles- täni hyvä asia, mutta epäilen kuitenkin kohtalaisen tuntemisen riittävyyttä. Vali- tettavasti hotelli- ja ravintola-alalla rikkeet ovat yleisiä, eikä ilman tietoa ole helppoa pitää puoliaan. Uskon, että jos työntekijät tuntisivat työehtosopimuk- sensa paremmin, he uskaltaisivat tarvittaessa puolustaa oikeuksiaan ja siten rikkeet vähenisivät. Eräs vastaajista kommentoi seuraavasti: ”Uskon, että lähes kaikissa työpaikoissa rikotaan työehtosopimusta jonkin verran, eivätkä työnteki- jät aina osaa tai uskalla puuttua asiaan ja vaatia oikeuksiaan.” Alalla törmää myös valitettavan usein ”tämä kuluu tähän alaan” -asenteeseen, eikä omia oikeuksiaan puolustavaa katsota aina hyvällä. Useassa vastauksessa tuli ilmi, etteivät vastaajat tuo työpaikallaan sattuvia rikkeitä esille koska ”sitten ei kuitenkaan pysytty, koska kattohintaa ja sopimuksen voimas- saoloaikaa ei ollut sopimuksessa rajattu ja koska lisätilauksia Tekirille tehtiin suoraan ministerin erityisavustajan toimesta kertomatta tilauksista maksuista vastaavalle minis- teriön hallinnolleole tunteja jatkossakaan”. Vastaaviin sopimuksiin tulisi jatkossa kirjata kattohinnan lisäksi sel- keämmin mahdollisia jatkotilauksia tekevä taho ja huolehtia Olen varma siitä, että suunnitelluista lisätilauksista pelko töiden menettämisestä on monessa paikassa aiheellinen. Eräs vastaajista kuvasi omaa tilannettaan näin: ”Työaikoja sovittaessa on tullut usein ilmi, että jos et sopeudu työantajan osoittamiin työaikoihin (usein myös informoidaan ministeriön virkamieskuntaa ajoissamuutaman tunnin varoitusajalla), tulla töihin, työt loppuvat kuin seinään.” Työsopimuslain 7. Sopimuksessa oli mainittu luvun toisen pykälän mukaan työntekijän turvautuminen oi- keusturvatoimiin ei ole irtisanomisperuste. Mikäli työntekijä epäilee työsuhteen päättymisen johtuneen tästä, voi asian riitauttaa. Työnantajalla on näyttämisvel- vollisuus irtisanomisen perusteista ja korvausvelvollisuus perusteettomasta työ- suhteen päättämisestä voi olla jopa 24 kuukauden palkkaa vastaava summa. (Työsopimuslaki 2011/55.) Suurin osa kyselyyn vastanneista työskenteli osa-aikaisesti, mikä saattaa lisätä tutkimuksessa paljastuneita rikkeitä esimerkiksi lisätuntien antamatta jättämi- sestä. Toisaalta Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxx mukaan lisätuntien antamatta jättäminen on yksi yleisimmistä ja vaikeimmista työehtosopimusrikkeistä. Liitto pyrkii jatkuvasti tekemään työtä sen eteen, että työntekijät saisivat kokoaikatyötä. Hotelli- ja ra- vintola-alalla osa-aikaiset ja ekstran työsopimukset ovat yleisiä, vaikka työnteki- jä pystyisikin tekemään kokoaikaista työtä. Pätkätyöt ja varsinkin ekstrojen epämääräiset sopimukset ovat iso ongelma, Xxxxxxxxxx kuvasi tilannetta osu- vasti näin: ”uuden tehtävän luonne”Eihän se voi olla mikään pysyvä olotila et on tarvittaessa et siinähän on ihminen niinku lyhyes hirres roikkuu kaiken aikaa.” Työvuorolistan antamatta jättäminen tai sen puutteellisuus olivat tutkimuksen mukaan todella yleisiä. Rike on tavallaan pieni, kirjaus uusista mi- nisterin tehtävistä mutta sen vaikutukset työnteki- jän omaan elämään ovat suuret. Korjaaminen sen sijaan olisi selkeyttänyt hankinnan kohdettahelppoa, enkä oikein ymmärrä, mikseivät työnantajat noudata näitä säädöksiä. Viestintä- sekä henkilöstö- Koivuniemi ar- vioi asiaa näin: No kiire varmaan. Välinpitämättömyys ja hallintoyksikkö toimivat hankintaprosessissa kuitenkin hankintalain ja valtioneuvoston hankintaohjeen mukaisesti eikä prosessissa ole siltä osin huomautettavaatietämättömyys siitä, että kaikilla on muutakin elämää. Jälkikäteen arvioituna laskujen maksussa kontrollia haittasi Tietysti se, että lisätilaukset niikun oikeesti, se on pieni asia ja voi tuntua mitättömältä työnantajasta, että joo kyllähän se riittää te viikkoa ennen saatte sen työvuorolistan. Tai päivää en- nen tai samana aamuna. Mutta eihän se hoitopaikkakaan, jonne lapsi viedään, niin odota sitä, että se työvuoro ilmotetaan tai se lap- si vaan tuodaan sinne. Työnantaja ei ehkä aina ajattele tai ymmärrä itselleen pienen asian merkitystä työntekijöille. Vastaavasti työntekijä saattaa katsoa pienempiä rikkeitä läpi sor- mien ja ajatella, että kyllä se tämän kerran järjestyy. Kun pieniin asioihin ei puu- tuta, niistä tulee tapoja. Palkkarikkeitä tapahtuu paljon, varsinkin lisiä ja vapaapäivistä saatavia korva- uksia jätetään maksamatta. Uskon, että palkkarikkeet johtuvat pitkälti tietämät- tömyydestä ja siitä, että työntekijä ei uskalla vaatia palkkaansa. Työntekijälle itselleen voi olla epäselvää, mihin kaikkiin lisiin hän on oikeutettu. Eräs vastaa- jista kommentoi näin: ”Suurimmat rikkeet liittyvät palkanmaksun täsmällisyyteen ja varsinkin lisien maksuun. Kuluvan vuoden aikana olen saanut yhden palkan oikein, muissa on ollut korjattavaa tai edellisten palkkojen oikaisuja.” Jos jotakin korvausta ei ole koskaan tullut, työntekijä saattaa olettaa, ettei se edes kuulu hänelle. Varsinkin ylityöt ovat alalla arkipäivää, kotiin lähdetään sitten kun hommat on tehty. ”Yhdessä työpaikassani ei maksettu palkkaa kuin ravintolan sulkemisaikaan asti, vaikka todellisuudessa tilityksiin, siivouksiin yms. meni aina 1-2 h.” Työntekijöiden tasapuolisuus kohdasta saadut tulokset olivat itselleni pieni yllä- tys. 80 vastanneesta 49 koki, että työvuorot eivät tulleet HEHA:lle tiedoksijakaudu tasapuolisesti työnte- kijöiden kesken. 12 oli havainnut työpaikalla tapahtuvaa syrjintää. Mielestäni tämä on huolestuttavaa. Tasapuolinen kohtelu vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin, työntekijöiden motivaatioon ja sitä kautta työn tulokseen merkittävästi. Lisäksi kolmannessa laskussa laskutettiin VM:ää suorit- teestapuskaradio on alallamme erittäin tehokas, sana epäoikeudenmukaisesta kohte- lusta kiirii nopeasti ja tekee hallaa työpaikan imagolle. Paikallinen sopiminen oli työpaikoilla tutkimuksen mukaan harvinaista, mutta toisaalta 48 vastanneista ei tiennyt, mitä sillä tarkoitetaan. Tämä on sinänsä mielenkiintoista, sillä suurin osa vastanneista työskenteli yksityisellä puolella, jossa paikallisesta sopimisesta olisi valtavasti hyötyä. Esimerkiksi työajan tasoit- tamisjärjestelmä mahdollistaisi työaikaan liittyvän jouston, eli työtä tehtäisiin enemmän silloin, kun sille on tarvetta. Ylityötä ei synny, mikäli työaika tasoite- taan keskimäärin 111 tuntiin kolmiviikkoisjaksoa kohden ja työntekijän palkka pysyy samalla säännöllisenä. Ongelma on, että pienillä yrityksillä ei usein ole luottamusmiestä tai asiantuntevaa työnantajaa, joka voisi sopia paikallisesti työehtosopimusten säädöksien mukaan. Paikallinen sopiminen on suhteellisen uusi asia, joka kehittyy varmasti edelleen. Hyvä puoli on sen tuoma jousto, mut- ta huono puoli on se, että usein sovitaan paikallisesti ”väärin”, eli poiketaan työ- ehtosopimuksen vaatimuksista huonompaan suuntaan tai sovitaan työntekijöi- den toivetta vastaan. Vaikka tutkimukseni onkin suuntaa antava, niin uskon, että työehtosopimusrik- keitä tapahtuu yleisesti paljon. Tutkimustani tukee Xxxxxxxxxxx haastattelu, jossa selvisi, että samat rikkeet toistuvat jatkuvasti. Työnantajien ja työntekijöi- den tietämättömyys on yksi syy, mutta varmasti alalla on myös epärehellisiä työnantajia. Yhtä varmasti on niitäkin yrityksiä, joissa työehtosopimusta nouda- tetaan täysin oikein. Valvonnan lisääminen ja luottamusmiesten toiminnan tu- keminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita toiminnan kehittämisessä parempaan suuntaan. Xxxxxxxxxx kuvasi rikkeiden syitä näin: Että jos tietäisi työehtosopimuksesta tai vähän opiskelisi sitä tai ky- selis luottamusmieheltä, kun sehän se olis se apuväline, joka saa niitä tietoja ja jota koulutetaan. Niin varmaankin luottamusmiehien puutteesta ja työehtosopimuksen tuntemattomuuden puutteesta ja sit siitä ettei vaan yksinkertaisesti osaa eikä ajattele. No, sitten on paljon epärehellisiä yrittäjiä, jotka ei oikeasti haluakkaan noudattaa työehtosopimusta ja menee aina sieltä mistä aita on matalin ja aina säästää jos vaan pystyy pihistämään. Että kyllä niitä epärehellisiä- kin aina vaan on. Tilanteen parantamiseksi tarvittaisiin asennemuutosta sekä työntekijöiden että työnantajien keskuudessa. Koulutus on tärkeää, jotta molemmat osapuolet ovat selvillä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Työntekijöiden tulisi roh- keammin vaatia etujaan. Eräs vastaajista kirjoitti näin: ” - - Ei ne asiat muutu, ellei niille itse tee jotain, esim. vaadi korvauksia vapaapäivänä työskentelystä.” Niin kauan kun yleinen ilmapiiri hotelli- ja ravintola-alalla on rikkeitä hyväksyvä, ei muutosta tapahdu. Onneksi monet yritykset ovat työehtosopimuksen noudat- tamisessa tarkkoja ja muutamat vastaajatkin ilmoittivat olevansa tyytyväisiä sii- hen, miten työsuhdeasioita hoidetaan. Kun oikein toimivia yrityksiä saadaan alalle lisää, tulee työehtosopimuksen nou- dattaminen ja sen tunteminen vahvistamaan asemaansa entisestään. Uskon, että ketjuuntuminen vaikuttaa tässä suhteessa alaan positiivisesti, sillä suurien ketjujen on pitäydyttävä tiukasti laissa kiinni jotta niiden toiminta voi jatkaa kas- vuaan. Koska ketjujen toimipaikat lisääntyvät, alalle tulee yhä enemmän työeh- tosopimusta noudattavia työpaikkoja ja sitä kautta käytännöt vakiintuvat. Toki ketjuihin kuuluvissa yrityksissäkin tapahtuu rikkeitä, mutta uskon, että pääpiir- teittäin ketjuilla on hyvin tarkat yhteiset säännöt, joita noudatetaan. Työsuhdeasioilla on suuri vaikutus työntekijän motivaatioon. Kun työntekijä pys- tyy luottamaan työnantajaansa, hän haluaa vastavuoroisesti toimia yrityksen hyväksi. Virheitä sattuu varmasti kaikissa työpaikoissa, mutta avoin keskustelu ja tunne siitä, että työntekijää kuunnellaan, ovat tärkeitä asioita. Xxxx ei itses- sään tee työpaikasta huonoa, vaan se, miten asia hoidetaan ja kuinka usein samat rikkeet toistuvat. Rikkeet eivät varmasti tule koskaan poistumaan täysin, sillä joukkoon mahtuu aina niitä ihmisiä, jotka yrittävät huijata tilaisuuden tullen. Koulutuksen ja asen- nemuutoksen avulla tilanne kuitenkin voitaisiin saada parantumaan. Alalle kou- luttautuville tulisi teroittaa työehtosopimuksen merkitystä mahdollisimman var- haisessa vaiheessa, jotta työntekijöillä olisi kuulunut TEMkaikki heidän tarvitsemansa tieto heti työelämän alusta alkaen. Lisäksi kouluissa voitaisiin puhua enemmän siitä, ettei omien oikeuksien vaatimisessa ole mitään väärää, eikä hotelli- ja ravintola- ala ole poikkeus siinä, että lakia ja työehtosopimusta pitää noudattaa. Muutoksen pitäisi kuitenkin lähteä työntekijöiden ja työnantajien asenteista. Täl- lä hetkellä alalla tuntuu liikkuvan paljon viidakonlakeja ja kirjoittamattomia sään- töjä siitä, että tietty karuus kuuluu alaan ja jos siihen ei sopeudu, ei ole hyvää työntekijämateriaalia. Välillä tuntuu, etteivät työntekijät itsekään kiinnostu asiois- taan, vaan rikkeet otetaan itsestäänselvyyksinä, joille ei voi tehdä mitään. Muu- tos vaatisi aktiivisuutta kaikilta osapuolilta. Kysymys on koko alan maineesta. LÄHTEET Eräsalo, U. 2011. Käytännönjohtaminen hotelli- ja ravintola-alalla. 2., päivitetty ja korjattu painos. Helsinki: Restamark. Xxxxxxxxx, X. 2005. Suomen työmarkkinamalli. 1.painos. Helsinki: WSOY. Xxxxxxxx, X. 1987. Missä mielessä vanha työväenliike oli poliittinen liike. Teok- sessa Alapuro, R., Liikanen, I., Xxxxx, K. & Xxxxxxx, X. Kansa liikkeessä. Hel- sinki: Kirjayhtymä. Xxxxxxxxxx, N. Palvelualojen ammattiliito PAM Ry:n maksaaHäme-Pirkanmaan alue- päällikkö. Lasku ei kuitenkaan koskaan saapunut TEMHaastattelu 15.3.2011. Xxxxxxx, X. 1981. Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnan- tajain Keskusliitto 1956-82. Jyväskylä: Teollisuuden Kustannus. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry. 2010. Matkailu-, ravintola- ja vapaa- ajan palveluita koskeva työehtosopimus. Työntekijät. Helsinki: Restamark. Xxxxxxx, X. 1969. Työmarkkinasuhteiden murros Suomessa. Tutkimus työnteki- jän pyrkimyksistä osallistua työehtojen määräämiseen 1800-luvulta vuoden 1905 suurlakkoon. Helsinki. Xxxxxxxx, X. 2007. Majoitus- ja ravitsemisalan työsuhdeasiat. 20. korjattu ja laajennettu painos. Xxxxxxxx, X. 2005. Työsuhteen pelisäännöt. 4. uudistettu painos. Helsinki: Ta- lentum. Saaritsa, S. 2011. Mikä varjostaa paikallista sopimista?.PAM 2/2011, 6. SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö. 2009a. Työmarkkinat. Työehto- sopimukset. Luettu 11.4.2011. xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxx/xxxxxxxxxxxx.xxx?xxxx=xx&xxxxxxxx0=0&xx=00000&xx0=0 &sl3=3 SAK Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö. 2009b. Tämä on SAK. SAK:iin tarkastettavaksi ja mahdollisia lisäselvityksiä vartenn his- toria. Laskujen asiatarkastuk- sessa olisi tullut kiinnittää huomiota siihen, että laskut vastaavat kaikilta osin sopi- musta ja lasku perustuu yksilöityihin lisätilauksiinLuettu 13.4.2011. Laskuissa tulee olla myös riittävät selvitykset tehdystä työstäxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxx/xxxxxxxxxxxx.xxx?xxxxxxxx0=0&xx0=0&xxxx=xx&xx=00000 SAK Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö. Sopimuksen valmistelussa ministerin erityisavustaja Xxxx Xxxxxxxxxxxx ohjaus oli vah- vaa2008. Hän antoi selkeästi ymmärtää toimivansa ministerin antamalla mandaatilla, jota hänellä ei Tämä on SAK. Historia ly- hyesti. Luettu 24.02.2011. xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxx/xxxxxxxxxxxx.xxx?xx=xxxxxxxx&xx=00000&xxxxxxxx0=0&xx 2=3&sl3=2&lang=fi Työehtosopimuslaki 7.6.1946/436 Yhteistoimintalaki 30.3.2007/334 LIITTEET Liite 1 Erimielisyysmuistio Liite 2 Kyselylomake Liite 3 Kysymykset Xxxxx Xxxxxxxx antaman selvityksen mukaan kuitenkaan ollut. Xxxxxxxxxxxx teki myös itse töiden tilaukset, joista kaikista ministeri ei ollut tietoinen. Hän ei myös- kään informoinut ministeriön hallintoa. Erityisavustajan tulee kuitenkin työjärjestyksen mukaan antaa virkamiehille näiden tehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedot. Tekir Oy on laskuttanut töistä, jotka on tehty ennen sopimuksen solmimista. Lisäksi Tekir on laskuttanut valmennustyöstä, josta Xxxxx Xxxxxxx ei ole ollut selvityksensä mukaan tietoinen. Tekir on myös laskuttanut lisätyöstä valmennushankkeina, vaikka sopimuksen mukaan lisätyö olisi pitänyt tehdä tuntityönä. Valmennuksissa 3.9.2019 ja 3.12.2019 on harjoiteltu tilanteita, jotka ovat liittyneet Xxxxx Xxxxxxxx työhön puolueen puheenjohtajana. Sisäisen tarkastuksen näkemyksen mukaan erilaiset simulaatioharjoitukset tukevat kuitenkin myös ministerin työhön liitty- viä esiintymisvalmiuksia. Ministeriön tulee selvittää, mihin toimenpiteisiin Jääskeläisen ja Tekirin suhteen tilauk- siin ja laskutukseen liittyvien epäselvyyksien johdosta tulee ryhtyäXxxxxxxxxxxxx Liite 4 Tutkimustulokset Muistio / / käydyistä työehtosopimuksen tulkintaa/ työsuhteesta johtuvaa riitaa koskevista neuvotteluista.

Johtopäätökset. Suorahankinta tehtiin perustellusti oletuksellaMitkä asiat edistävät ja estävät tiimisopimuksen käyttöä tai ovat kulmakiviä tiimisopimuksen käytössä? Miten tiimisopimus toimii varhaiskasvatustiimin työvälineenä perustehtävän to- teuttamisessa päiväkodissa? On todella tärkeää, että hankinnan kokonaisarvo pysyy alle 20 000 eurossatiimi tekee uuden toimintakauden alussa tiimisopimuksen ja sopii siinä kaikki oleelliset asiat tiiminä toimimisen ja perustehtävän hoitamisen kannalta. Siinä ei kuitenkaan pysyttyTiimi- sopimuksessa eletään todeksi varhaiskasvatuksen valtakunnallisia ja paikallisia linjauksia. Tiimillä on vahva merkitys ja sen on todettu monissa tutkimuksissa olevan vahvasti yhtey- dessä lapsen hyvinvointiin. (Palvelupäällikkö 30.10.2015) Tiimi tarvitsee sopimuksen, johon kaikki voivat sitoutua. Tiimisopimus on työsuunnitelma, jota ilman on hankala tehdä työtä ja olla tiimi. Todellinen tiimi tarvitsee yhteisen päämäärän, arvomaailman ja pelisäännöt, jotta se voi tiimiytyä ja toteuttaa yhdessä perustehtäväänsä. Tällainen tiimin kehittymissuunni- telma on Koivukosken ja Palomäenkin (2009, 15) näkemysten mukaan tarpeellinen. Esimies on avainasemassa tiimisopimusprosessissa siinä merkityksessä, että hän mahdol- listaa tiimin toiminnan toimintayksikössään. Tiimivastaava on myös keskeinen toimija, koska kattohintaa hän on pedagoginen vastuuhenkilö tiimissä ja sopimuksen voimas- saoloaikaa ei ollut sopimuksessa rajattu vastaa tiimisopimuksen tekemisestä. Tiimillä tulee olla mahdollisuus kokoontua, jotta se voi tehdä tiimisopimusta ja koska lisätilauksia Tekirille tehtiin suoraan ministerin erityisavustajan toimesta kertomatta tilauksista maksuista vastaavalle minis- teriön hallinnollekehittyä. Vastaaviin sopimuksiin tulisi jatkossa kirjata kattohinnan lisäksi sel- keämmin mahdollisia jatkotilauksia tekevä taho (Palvelupäällikkö 30.10.2015) Xxxxxxxx (2002, 19) ja huolehtia siitäXxxxxxxxxxx (2012, että suunnitelluista lisätilauksista myös informoidaan ministeriön virkamieskuntaa ajoissa. Sopimuksessa oli mainittu Xxxxx Xxxxxxxx ”uuden tehtävän luonne”, kirjaus uusista mi- nisterin tehtävistä olisi selkeyttänyt hankinnan kohdetta. Viestintä- sekä henkilöstö- ja hallintoyksikkö toimivat hankintaprosessissa kuitenkin hankintalain ja valtioneuvoston hankintaohjeen mukaisesti eikä prosessissa ole siltä osin huomautettavaa. Jälkikäteen arvioituna laskujen maksussa kontrollia haittasi se, että lisätilaukset eivät tulleet HEHA:lle tiedoksi. Lisäksi kolmannessa laskussa laskutettiin VM:ää suorit- teesta, joka olisi kuulunut TEM:n maksaa. Lasku ei kuitenkaan koskaan saapunut TEM:iin tarkastettavaksi ja mahdollisia lisäselvityksiä varten. Laskujen asiatarkastuk- sessa olisi tullut kiinnittää 34) ovat kiinnittä- neet huomiota siihen, että laskut vastaavat kaikilta osin sopi- musta tiimin työskentelyprosessia täytyy tarkastella. Tiimityössä tulee löytää ne yhteiset, jaetut merkitykset yhteistoiminnalle (Isoherranen 2012, 147). Xxxxxxxxxxxx tarvitaan lapsen hyvinvoinnin ja lasku perustuu yksilöityihin lisätilauksiinvanhempien kanssa tehtävän yhteistyön ta- kia. Laskuissa Tiimisopimus on toiminnan ohjauksen asiakirja ja laadun varmistamisen työkalu. Tiimit saavat olla erilaisia ja tiimisopimuksissa näkyy palvelun rikkaus. Kun tiimisopimus tehdään hyvin, niin se helpottaa arkityötä kiireenkin keskellä. Xxxxxxxxx tehtävä on luoda rakenteita, yhtenäisiä työkaluja ja luoda näin kentälle turvallisuuden tunnetta. (Palvelupäällikkö 30.10.2015) Päiväkodissa tehdään niin sanottua aamuvuoroa, välivuoroa tai iltavuoroa. Lapsiryhmän työntekijät aloittavat työpäivän porrastetusti ja resurssia kohdennetaan aikaan, jolloin on eniten lapsia paikalla. Työvuoroihin liittyvien tehtävien sopiminen selkeytti yhdessä ryh- mässä tiimin toimintaa. Kun tiimisopimus oli tehty hyvin, se helpotti tiimin toimintaa myös poikkeustilanteissa. Esimerkiksi jos sijainen tuli ryhmään töihin. Poikkeustilanteita on hyvä ennakoida ja niihin varautuminen luo lapsiryhmän toiminnalle laatua ja jatkuvuutta. Xxxxxxxxxxxx oli nostanut esille tärkeitä keskustelun aiheita. Keskustelun ja sopimuksen kautta tiimin toiminta vahvistui ja se on arvokas asia pedagogisesta näkökulmasta. Xxxxxxxx tulee työstettäviä asioita lapsilta, perheiltä, työyhteisöltä ja jokainen työntekijä tuo tiimiin oman sisäisen maailmansa, kuten Xxxxxxx ja Xxxxxxxxxx (2009, 77) kirjoittavat. Yhteiset keskustelut ovat tärkeitä, koska niiden myötä motivaatio, sitoutuminen ja tiimin synergia sy- venevät (Xxxxxxxx 2009, 232). Prosesseihin perustuva sopiminen ja kirjaaminen joustavoitti- vat kasvatustiimin toimintaa. Lapset saavat parempaa kasvatusta ja hoitoa, kun kaikki ai- kuiset toimivat johdonmukaisesti (Xxxxxxx ja Xxxxxxxxxx 2009, 76). Tiimisopimus todella vai- kutti kasvattajien toimintaan, koska he huomasivat ajattelevansa sitä viikoittain. Tiimisopi- mus piti yllä tai tuki reflektiivistä työotetta. Tiimisopimuksella sovittavat asiat voi sopia muullakin tavalla. Hyvin kokenut tiimi työsken- telee tiiminä ja toteuttaa perustehtävää vahvan työkokemuksen tukemana ja silloin tiimiso- pimuksella ei ole niin suurta vaikutusta työvälineenä. Mikäli tiimi on vähemmän kokenut, tiimin jäsenillä on eriäviä näkemyksiä tai ei ole vielä tehnyt työtä yhdessä, tiimisopimus saa isomman osan. Joka tapauksessa tiimisopimus on hyvä tuki uuden tiimin aloittaessa toi- mintaa toimintakauden alussa. Se herättää keskustelua niistä tärkeimmistä asioista, joita varhaiskasvatustiimin täytyy keskustella ja sopia työskennelläkseen yhdessa tiiminä. Tiimit saavat Kuopiossa etuoikeutetun luvan pohtia, kuinka työssään päivittäin ja viikoittain toimivat. Tiimisopimus on hieno mahdollisuus ja työkalu, jonka taustalla ovat yksilöllisyys, perheiden ja työntekijöiden kunnioittaminen. Koska lapsiaines ja vanhemmat ovat erilaisia, niin silloin sama malli ei käy kaikille. (Palvelupäällikkö 30.10.2015) Omahoitajuuden määrittely oli lähtenyt elämään arjessa omahoitajan ja perheen välisen vuorovaikutuksen vahvistumisena. Tiimisopimus oli vaikuttanut välillisesti omahoitajuuden kehittymiseen. Pedagogiikan kehittämisen näkökulmasta tämä on arvokas asia. Kun joku koordinoi lapsen asioita, ne tulevat paremmin hoidetuiksi kuin jos vastuu jakautuisi useam- malle työntekijälle. Tiimisopimus on hyvä perehdyttämisen apuväline. Kun tiimisopimus tehdään hyvin, se hel- pottaa myöhemmin tiimin toimintaa tavallisesta poikkeavissa tilanteissa. Silloin kun uusi työntekijä tulee ryhmään lyhyeen tai pidempään työsuhteeseen, tiimi on haasteellisen tilan- teen edessä. Yleensä toiminnan ollessa käynnissä perehdyttämiseen ei voi käyttää paljoa aikaa. Hyvin tehty tiimisopimus helpottaa tiimin toimintaa tällaisessa tilanteessa. Aika on kulmakivi tiimisopimuksen käytössä. Mikäli aikaa järjestyisi enemmän, voisi arvi- ointi ja päivittäminen toteutua vielä paremmin. Miten ajan järjestymiseen voisi vielä kiinnit- tää huomiota? Nämä kysymykset puhuttivat tiimiläisiä. Työn hektisyys tuntui vievän aikaa tiimisopimukselta. Miten tiimejä voisi vielä tukea ja ohjata ajan käytössä? Miten aikaa voisi järjestää arjen keskelle? Tämä nousi tuloksista kehittämisen haasteena. Tiimisopimus voi olla laadun tasaamisen ja yhtenäisyyden työväline kaikille tiimeille. Kuo- pion kaupunki on iso toimija, jonka varhaiskasvatuspalvelut ovat myös isot. Maaseutukuntia on hiljattain liittynyt yhteen Kuopion kanssa ja tällaisessa siirtymävaiheessa tiimisopimuk- sella on varmasti tilausta. Koko Kuopioon tavoitellaan tasalaatuista varhaiskasvatusta ja se on haaste, että kaikki kuopiolaiset lapset saisivat yhtä hyvää palvelua. (Palvelupäällikkö 30.10.2015) Tiimeissä eletään muutoksen vaihetta tiimisopimuskäytännöissä. Vielä on mahdollista käyt- tää kolmea erilaista asiakirjaa, mutta tavoite on siirtyä yhtenäiseen käytäntöön viimeistään vuoden 2016 tai 2017 alussa. Tiimit pohtivat vielä jaottelua siitä, mitkä asiat kuuluvat tiimi- sopimukseen ja mitkä ryhmävasuun? Tähän kaivataan vielä hieman selkeytystä tai vakiin- nuttamista, niin tilanne vakiintuu tiimien näkökulmasta. Kehittämisen näkökulmasta tulisi olla yksi yhtenäinen käytäntö, että olisi vain yksi tiimisopimusasiakirja. Kehittämishaas- teena aineistosta nousi myös huomion kiinnittäminen tiimin ja tiimityön kehittämiseen. Mi- ten tiimityöhön voisi kiinnittää vielä enemmän huomiota ja tukea tiimejä tiimiytymisessä? Seurantatutkimuksen tiimisopimuksesta voisi tehdä esimerkiksi vuonna 2017. Miten nämä asiat ovat muuttuneet? Miten asiakirjat ovat vakiintuneet? Ryhmävasun tutkiminen voisi olla myös riittävät selvitykset tehdystä työstämielenkiintoista. Sopimuksen valmistelussa ministerin erityisavustaja Xxxx Xxxxxxxxxxxx ohjaus oli vah- vaa. Hän antoi selkeästi ymmärtää toimivansa ministerin antamalla mandaatilla, jota hänellä ei Xxxxx Xxxxxxxx antaman selvityksen mukaan kuitenkaan ollut. Xxxxxxxxxxxx teki myös itse töiden tilaukset, joista kaikista ministeri ei ollut tietoinen. Hän ei myös- kään informoinut ministeriön hallintoa. Erityisavustajan tulee kuitenkin työjärjestyksen mukaan antaa virkamiehille näiden tehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedot. Tekir Oy on laskuttanut töistä, jotka on tehty ennen sopimuksen solmimista. Lisäksi Tekir on laskuttanut valmennustyöstä, josta Xxxxx Xxxxxxx ei ole ollut selvityksensä mukaan tietoinen. Tekir on myös laskuttanut lisätyöstä valmennushankkeina, vaikka sopimuksen mukaan lisätyö olisi pitänyt tehdä tuntityönä. Valmennuksissa 3.9.2019 ja 3.12.2019 on harjoiteltu tilanteita, jotka ovat liittyneet Xxxxx Xxxxxxxx työhön puolueen puheenjohtajana. Sisäisen tarkastuksen näkemyksen mukaan erilaiset simulaatioharjoitukset tukevat kuitenkin myös ministerin työhön liitty- viä esiintymisvalmiuksia. Ministeriön tulee selvittää, mihin toimenpiteisiin Jääskeläisen ja Tekirin suhteen tilauk- siin ja laskutukseen liittyvien epäselvyyksien johdosta tulee ryhtyä.Miten se toimii työvälineenä?

Johtopäätökset. Suorahankinta tehtiin perustellusti oletuksellaTässä opinnäytetyössä haastatellut palvelujärjestelmän edustajat toivat esille, että hankinnan kokonaisarvo pysyy alle 20 000 eurossayhteistyö ei toiminut heidän välillään. Siinä ei kuitenkaan pysytty, koska kattohintaa ja sopimuksen voimas- saoloaikaa Toiminta ei ollut sopimuksessa rajattu koordinoitua, suunnitelmal- lista ja koska lisätilauksia Tekirille tehtiin suoraan ministerin erityisavustajan toimesta kertomatta tilauksista maksuista vastaavalle minis- teriön hallinnolletavoitteellista. Vastaaviin sopimuksiin tulisi Asiakkaiden osallisuuden huomioiminen jäi vähäiseksi. Kaik- ki haastatellut olivat kokeneet oppisopimuskoulutuksen kehitysvammaisille henki- löille sopivana, kun valikoitumiseen kiinnitetään jatkossa kirjata kattohinnan lisäksi sel- keämmin mahdollisia jatkotilauksia tekevä taho enemmän huomioita ja huolehtia siitätoimintaan saadaan keskeisesti mukaan kehitysvammahuollon asiantuntemus. Kehittämisideoina haastatellut esittivät, että suunnitelluista lisätilauksista myös informoidaan ministeriön virkamieskuntaa ajoissajatkossa teoriakoulutuksen ja työpai- kan ohjaamisesta tulisi vastata erityisammattiopistot. Sopimuksessa oli mainittu Xxxxx Xxxxxxxx ”uuden tehtävän luonne”Erityisammattiopistojen ja työhönvalmentajien osaamisen hyödyntäminen nähtiin välttämättömänä jatkossa. Kehitysvammahuollossa toimivat työhönvalmentajat tulisi tulevaisuudessa ottaa mukaan kehitysvammaisten oppilaiden tueksi jo koulutuksen aikana. Työhönval- mentajien osaamisen hyödyntäminen, kirjaus uusista mi- nisterin tehtävistä olisi selkeyttänyt hankinnan kohdettaerityisesti koulutuksen loppuvaiheessa, nähtiin kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukemiseksi tärkeänä. Viestintä- sekä henkilöstö- Hankkeen kautta ei alueelle syntynyt uutta toiminta- tai yhteistyömallia, mutta ko- kemuksia voidaan hyödyntää muissa oppisopimusryhmissä, joita on alkanut Poh- jois-Suomen alueella. Kokemuksia on hyödynnetty ja hallintoyksikkö toimivat hankintaprosessissa kuitenkin hankintalain mukana olleet ovat kertoneet hankkeesta työministeriötä myöten ja valtioneuvoston hankintaohjeen mukaisesti eikä prosessissa ole siltä osin huomautettavaaerityisesti kehitysvammaisten etujärjestöt ovat seuranneet hanketta mielenkiinnolla. Jälkikäteen arvioituna laskujen maksussa kontrollia haittasi seSWOT- analyysitaulukkoon (TAULUKKO 1.) olen kerännyt haastateltavien arvioita oppisopimuskoulutuksesta. Paikallaan olisi, että lisätilaukset eivät tulleet HEHA:lle tiedoksitoimijat kokoontuisivat vielä yh- dessä keskustelemaan yhteisesti oppisopimuskoulutushankkeen kulusta. Lisäksi kolmannessa laskussa laskutettiin VM:ää suorit- teestaTAULUKKO 1. Swot-analyysi vastaajien arvioista Vahvuudet • Palkka • Päivärytmi • Työterveyshuollon palvelut • Arvostus Heikkoudet • Todellinen työllistyminen • Tiedon puute • Vaikea soveltaa etuihin • Vähän tietoa Mahdollisuudet • Väylä työllistyä • Vammaiset osaksi työyhteisöjä • Näkyvyys • Poistaa ennakkoluuloja Uhkat • Asenteet • Työllisyystilanne kokonaisuu- dessaan • Asiakkaiden valinta ei onnistu Oppisopimuskoulutuksella on mahdollisuuksia tarjota osalle kehitysvammaisista henkilöistä mielekäs väylä työelämään. Sen sopivuus pitäisi lähteä työpaikan tar- peista käsin, joka olisi kuulunut TEM:n maksaaeikä niinkään kehitysvammaisesta henkilöstä käsin. Lasku Ensin pitäisi et- siä ne työpaikat, joissa on oikeaa työtä tarjolla ja työtä, jonka tekeminen ei kuitenkaan koskaan saapunut TEM:iin tarkastettavaksi vaadi laajaa tiedollista koulutusta ja mahdollisia lisäselvityksiä vartensen soveltamista. Laskujen asiatarkastuk- sessa olisi tullut kiinnittää huomiota siihenKehitysvammaisista löytyy tällai- siin avustaviin, että laskut vastaavat kaikilta osin sopi- musta ja lasku perustuu yksilöityihin lisätilauksiin. Laskuissa tulee olla myös riittävät selvitykset tehdystä työstä. Sopimuksen valmistelussa ministerin erityisavustaja Xxxx Xxxxxxxxxxxx ohjaus oli vah- vaa. Hän antoi selkeästi ymmärtää toimivansa ministerin antamalla mandaatilla, jota hänellä ei Xxxxx Xxxxxxxx antaman selvityksen mukaan kuitenkaan ollut. Xxxxxxxxxxxx teki myös itse töiden tilauksetmutta tärkeisiin töihin soveltuvia henkilöitä, joista kaikista ministeri ei ollut tietoinen. Hän ei myös- kään informoinut ministeriön hallintoa. Erityisavustajan tulee kuitenkin työjärjestyksen mukaan antaa virkamiehille näiden tehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedot. Tekir Oy on laskuttanut töistä, jotka on tehty ennen sopimuksen solmimista. Lisäksi Tekir on laskuttanut valmennustyöstä, josta Xxxxx Xxxxxxx ei ole ollut selvityksensä mukaan tietoinen. Tekir on myös laskuttanut lisätyöstä valmennushankkeina, vaikka sopimuksen mukaan lisätyö olisi pitänyt tehdä tuntityönä. Valmennuksissa 3.9.2019 voidaan kouluttaa sitoutuneita ja 3.12.2019 on harjoiteltu tilanteita, jotka ovat liittyneet Xxxxx Xxxxxxxx työhön puolueen puheenjohtajana. Sisäisen tarkastuksen näkemyksen mukaan erilaiset simulaatioharjoitukset tukevat kuitenkin myös ministerin työhön liitty- viä esiintymisvalmiuksia. Ministeriön tulee selvittää, mihin toimenpiteisiin Jääskeläisen ja Tekirin suhteen tilauk- siin ja laskutukseen liittyvien epäselvyyksien johdosta tulee ryhtyämotivoituneita työntekijöitä.

Johtopäätökset. Suorahankinta tehtiin perustellusti oletuksellaTilanteessa, että hankinnan kokonaisarvo pysyy alle 20 000 eurossa. Siinä ei kuitenkaan pysyttyjossa suomalainen yritys on tehnyt kansainvälisen kauppasopimuksen tavarasta, koska kattohintaa ja sopimuksen voimas- saoloaikaa ei ollut sopimuksessa rajattu ja koska lisätilauksia Tekirille tehtiin suoraan ministerin erityisavustajan toimesta kertomatta tilauksista maksuista vastaavalle minis- teriön hallinnolle. Vastaaviin sopimuksiin tulisi jatkossa kirjata kattohinnan lisäksi sel- keämmin mahdollisia jatkotilauksia tekevä taho ja huolehtia he- rää kysymys siitä, että suunnitelluista lisätilauksista myös informoidaan ministeriön virkamieskuntaa ajoissamitä lakia ja mahdollista yleissopimusta kauppasopimukseen sovelletaan. Sopimuksessa oli mainittu Xxxxx Xxxxxxxx ”uuden tehtävän luonne”, kirjaus uusista mi- nisterin tehtävistä olisi selkeyttänyt hankinnan kohdetta. Viestintä- sekä henkilöstö- ja hallintoyksikkö toimivat hankintaprosessissa kuitenkin hankintalain ja valtioneuvoston hankintaohjeen mukaisesti eikä prosessissa ole siltä osin huomautettavaa. Jälkikäteen arvioituna laskujen maksussa kontrollia haittasi se, että lisätilaukset eivät tulleet HEHA:lle tiedoksi. Lisäksi kolmannessa laskussa laskutettiin VM:ää suorit- teesta, joka olisi kuulunut TEM:n maksaa. Lasku ei kuitenkaan koskaan saapunut TEM:iin tarkastettavaksi ja mahdollisia lisäselvityksiä varten. Laskujen asiatarkastuk- sessa olisi tullut kiinnittää huomiota siihen, että laskut vastaavat kaikilta osin sopi- musta ja lasku perustuu yksilöityihin lisätilauksiin. Laskuissa tulee olla myös riittävät selvitykset tehdystä työstä. Sopimuksen valmistelussa ministerin erityisavustaja Xxxx Xxxxxxxxxxxx ohjaus oli vah- vaa. Hän antoi selkeästi ymmärtää toimivansa ministerin antamalla mandaatilla, jota hänellä ei Xxxxx Xxxxxxxx antaman selvityksen mukaan kuitenkaan ollut. Xxxxxxxxxxxx teki myös itse töiden tilaukset, joista kaikista ministeri ei ollut tietoinen. Hän ei myös- kään informoinut ministeriön hallintoa. Erityisavustajan tulee kuitenkin työjärjestyksen mukaan antaa virkamiehille näiden tehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedot. Tekir Oy on laskuttanut töistä, jotka Jos on tehty ennen sopimuksen solmimistapätevä prorogaatiosopimus eli sopimus Suomen toimimisesta oikeuspaikkana, muo- dostuu lex forin Suomen lainsäädännöstä. Lisäksi Tekir on laskuttanut valmennustyöstäSuomen sääntely mukaan tulee ratkaistavaksi, josta Xxxxx Xxxxxxx mikä laki soveltuu kauppasopimukseen eli mikä laki toimii lex causeana. Sääntelyiden välisen hierarkian mukaisesti vastaa lainvalinnasta ensisijaisesti IrtKKL. Siltä osin kuin IrtKKL ei ole ollut selvityksensä mukaan tietoinentule sovellettavaksi, eli esimerkiksi rekisteröityjen alusten osalta, ratkaistaan lain- valinta Rooman I -asetuksen mukaan. Tekir on myös laskuttanut lisätyöstä valmennushankkeinaJos lex causeaksi valikoituu KauppaL, vaikka sopimuksen mukaan lisätyö olisi pitänyt tehdä tuntityönäsoveltuu kansainvä- liseen tavaran kauppasopimukseen CISG-konventio sovellusalansa puitteissa. Valmennuksissa 3.9.2019 ja 3.12.2019 on harjoiteltu tilanteitaKysymykset, jotka ovat liittyneet Xxxxx Xxxxxxxx työhön puolueen puheenjohtajanaCISG-konvention sovellusalan ulkopuolisia, ratkaistaan Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan eli tässä tapauksessa kaupan osalta KauppaL:n ja mm. Sisäisen tarkastuksen näkemyksen pätevyysseikkojen osalta OikTL:n mukaan. Jotta päästään selvyyteen siitä, mikä sääntely ratkaisee sopimuksesta nousseen aineellisen riita- asian, on lainvalinnasta potentiaalisesti vastaamassa sekä IrtKKL että Rooman I -asetus. Samalla tiedetään, ettei IrtKKL:n taustalla ollut Haagin vuoden 1955 yleissopimus ollut ratifiointien mää- ränsä puolesta menestys. Rooman I -asetus sen sijaan on asetuksena sellaisenaan täydellisesti velvoittava EU-maissa. IrtKKL oikeastaan siis paikkaa sääntelyssä aukkoa, jonka Rooma I -asetus paikkaisi muutoin. Lisäksi Rooma I -asetuksen sovellusala on laajempi kuin IrtKKL:n. Näiden ha- vaintojen valossa on todettava, että IrtKKL:n olemassaolo vain monimutkaistaa lainvalintatilan- teita. Lainvalintatilanteet olisivat yksinkertaisempia ja sopimukseen sovellettavan lain määräy- tyminen ennakoitavampaa, jos IrtKKL kumottaisiin. Siinä, missä Haagin vuoden 1955 yleissopimus on kansainvälisesti epäonnistunut harmonisoin- tiyritys, on CISG- konventio menestyksekäs. Konventio on niin laajalti ympäri maailman ratifi- oitu, että voidaan todella puhua kansainvälisestä kauppalaista. Riippumatta siitä, minkä valtion laki tulee sopimukseen sovellettavaksi, on todennäköistä, että CISG-konventio tulee sopimuk- seen sovellettavaksi kyseisen maan lainsäädännön perusteella. Ennakoitavuutta ajatellen kannattavinta Suomalaisen yrityksen kannalta olisi tehdä nimellinen lakiviite KauppaL:iin ja nimellisesti sopia CISG-konvention soveltamisesta. Joissain tilanteissa voi olla mielekästä soveltaa CISG-konventiota vain osittain, mutta silloin tulee huomioida, että Suomen kansallinen lainsäädäntö määrittelee, onko sellainen sopimusehto pätevä. Jos yritys ei onnistu neuvottelemaan Suomen lakia ja CISG-konventiota sopimukseen sovellettaviksi, on seuraavaksi kannattavin vaihtoehto tehdä lakiviite toisen sopimuskumppanin maahan ja sopia CISG-konvention soveltamisesta kyseisen maan tekemien varaumien mukaisesti. Tämä poikkeaa parhaasta vaihtoehdosta siinä, että sopimuskumppanin liikepaikan kansallinen lainsäädäntö sääntelee CISGin aukkokohtia. Kauppasopimukseen sovellettava säännökset ovat tämän myötä osittain suomalaiselle vieraan oikeusnormiston piiristä ja sen myötä heikommin ennakoitavissa. Kuten ex officio -opista ja OK 17:4 voidaan päätellä, ei lakipykälien tiedostaminen vielä luo ennakoitavuutta. Sen taatakseen tulee tuntea säännösten takana olevat merkitykset ja niiden ympärillä olevaa oikeusnormistoa. Olennaista on, että lakiviite on pätevä. Suomen lain toimiessa lex forina, määrittelee lakiviitteen pätevyyden IrtKKL ja tilanteessa, jossa se ei sovellu määrittelee pätevyyden Rooma I -asetus. IrtKKL ei anna suoraa vastausta lakiviitteen pätevyydelle, vaan se tulee ratkaista sovellettavan lain mukaan. IrtKKL pitää silti lakiviitettä lähtökohtana. Rooma I -asetuksen osalta voidaan todeta, että jos sopimuksessa on nimellinen lakiviite KauppaL:iin ja nimellisesti sovittu CISG- konvention soveltamisesta sen sovellusalalla, on lakiviite asetuksen mukaan erilaiset simulaatioharjoitukset tukevat kuitenkin myös ministerin työhön liitty- viä esiintymisvalmiuksiapätevä. Ministeriön tulee selvittää, mihin toimenpiteisiin Jääskeläisen Suomalaisen yrityksen kannattaa siis tehdä nimellinen lakiviite KauppaL:iin ja Tekirin suhteen tilauk- siin ja laskutukseen liittyvien epäselvyyksien johdosta tulee ryhtyänimellisesti sopia CISG-konvention soveltamisesta.

Johtopäätökset. Suorahankinta tehtiin perustellusti oletuksellaOma mielipiteeni on, että hankinnan kokonaisarvo pysyy alle 20 000 eurossasopimuspalokuntatoimintaa pitäisi ehdottomasti helpottaa työttö- myysetuuksien aikana. Siinä ei kuitenkaan pysyttyMyös muiden etuuksien esimerkiksi vanhempainvapaan aikana suo- ritettua palokuntatoimintaa tulisi helpottaa. Vanhempainvapaahan rajoittaa tällä hetkellä jopa enemmän kuin työttömyysetuuden aikainen työskentely, koska kattohintaa tällöin ei saa työsken- nellä laisinkaan tai siitä rokotetaan välittömästi tuen määrässä. Pelastustoimessa työskentelyn voisi vapauttaa mielestäni kokonaan työtuntien ja sopimuksen voimas- saoloaikaa ei ollut sopimuksessa rajattu tulojen tarkkailusta, mikä vaikuttaa työttömyyskorvauksen määrään tai suojaosuutta pitäisi korottaa tuntuvasti, minkä lisäksi sitten byrokraattinen työttömyysetuuskäsittelyn viive pitäisi saada poistettua tai huomattavalla tavalla pienennettyä. Viivettä voitaisiin saada kuriin esimer- kiksi, jos tehdyt työtunnit otettaisiin huomioon vasta seuraavassa tarkastelujaksossa ja koska lisätilauksia Tekirille tehtiin suoraan ministerin erityisavustajan toimesta kertomatta tilauksista maksuista vastaavalle minis- teriön hallinnolleetuus maksettaisiin alkuun täysimääräisenä. Vastaaviin sopimuksiin tulisi jatkossa kirjata kattohinnan lisäksi sel- keämmin mahdollisia jatkotilauksia tekevä taho Tehdyistä työtunneista johtuva ylimääräinen etuus voitaisiin sitten vähentää seuraavasta tuesta tai ylimääräinen maksettu osuus voitaisiin periä takaisin. Myös osittainen maksumenetelmä voisi olla vaihtoehto, jossa esimerkiksi makset- taisiin puolet täysimääräisestä summasta ja huolehtia siitäloput korvauksen määrästä, kun tehdyt työt on selvitetty etuuden maksajalle. Tämäkin helpottaisi jo korvauksen saajaan tuskaa, jolla menot kuitenkin pysyvät, vaikka tulot vähenevätkin. Sopimuspalokunnasta saatavat tulot eivät kuitenkaan ole suuret, ne eivät riitä yksistään sii- hen, että suunnitelluista lisätilauksista myös informoidaan ministeriön virkamieskuntaa ajoissasitä olisi kannattavaa tehdä pelkästään. Sopimuksessa oli mainittu Xxxxx Xxxxxxxx ”uuden tehtävän luonne”Hälytysluontoisuudenkin vuoksi työmäärä on satunnaista. Työttömyysetuuden päälle se on kuitenkin mukava lisä, kirjaus uusista mi- nisterin tehtävistä olisi selkeyttänyt hankinnan kohdettajoka varmasti kas- vattaa motivaatiota ja aktiivisuutta palokuntatoimintaa kohtaan. Viestintä- sekä henkilöstö- Pelkkä suojaosuuden koro- tuskin saattaisi herättää kiinnostusta ulkopuolisissa palokuntatoimintaa kohtaan, koska sen avulla työttömänä olevat henkilöt voisivat hankkia pientä lisätienestiä. Tätä voisikin käyttää yhtenä houkuttimena, kun rekrytoidaan uusia henkilöitä palokuntaan. Suojaosan korotuk- sesta huolimatta mitään osallistujavyöryä saadaan tuskin aikaiseksi palokuntatoimintaa koh- taan. Sopimuspalokunnat kuitenkin hoitavat pinta-alallisesti suurimman osan Suomen maa-alasta ja hallintoyksikkö toimivat hankintaprosessissa osallistuvat noin puoleen pelastustoimen tehtävistä. Maaseutujen väki ikääntyy ja vähe- nee, uutta henkilöstöä ei ole sen vuoksi helppoa rekrytoida. Sopimuspalokuntalaiset, varsin- kin kaikki hälytystoiminnassa mukana olevat, ovat käyneet koulutuksen ja hankkineet päte- vyyden, että voivat osallistua pelastustoimintaan. Tämän lisäksi sopimuspalokuntalaisten täytyy ylläpitää osaamistasoaan ja heidän täytyy suorittaa vuosittaiset testit ja tietty määrä harjoitteita, että pätevyys säilyy. Näiden taitojen ja pätevyyksien ylläpitämistä ei pitäisi ra- joittaa rokottamalla työttömyysetuutta. Lisäksi on hölmöä, jos työttömäksi jäänyttä sopimus- palokuntalaista ei voida hyödyntää täysipainoisesti, kun häneltä kuitenkin hankintalain löytyy tarvittavaa osallistumishalua ja valtioneuvoston hankintaohjeen mukaisesti eikä prosessissa ole siltä osin huomautettavaaosaamista, mitä pelastustoimi takuulla tarvitsee. Jälkikäteen arvioituna laskujen maksussa kontrollia haittasi Sopimuspalokuntajärjestelmä on halpa toteutustapa pelastustoimelle. Ensinnäkin sopimus- palokuntalaisten saama korvaus on paljon pienempi kuin vakituisella henkilökunnalla. Li- säksi hälytysluontoisen työnluonteen vuoksi sopimuspalokuntalaiset kutsutaan töihin vain tarpeen vaatiessa. Tämän lisäksi pelastuslaitokset tarjoavat sopimuspalokuntalaisilleen kou- lutusta osaamisen ja taidon ylläpitämiseksi. Lisäksi päivystyksen ajalta maksettava korvaus on vain osa sopimuspalokuntalaisen täydestä tuntipalkasta, jonka hän saa, kun osallistuu muun muassa hälytystehtäviin tai koulutuksiin. Tästäkin syystä sopimuspalokuntalaiset ovat tärkeä osa pelastustoimelle, ettei koko Suomen kattavaa aluetta tarvitse peittää ainoastaan ympärivuorokautisessa valmiudessa olevalla ammattipalokunnalla, koska se koituisi erittäin kalliiksi systeemiksi. Tämän kustannustehokkuudenkin takia sopimuspalokuntalaisten toi- mintaa pitäisi ehdottomasti tukea kaikilla mahdollisilla tavoilla, osallistumisaktiivisuutta ei pitäisi ainakaan missään nimessä rajoittaa tai haitata esimerkiksi tällä työttömyyskorvaus asialla. Yksi tärkeimmistä syistä työttömyysetuuden aikaisen työskentelyn helpottamiseksi pelas- tustoimessa lienee se, että lisätilaukset eivät tulleet HEHA:lle tiedoksisiinä vaiheessa, kun onnettomuus sattuu, sopimuspalokuntalaisen ei tarvitsisi murehtia taloudellisen näkökulman kannalta, onko toimintaan osallistuminen järkevää. Lisäksi kolmannessa laskussa laskutettiin VM:ää suorit- teestaKun työttömänä oleva sopimuspalokuntalainen voi vapaasti osallistua palokunta- toimintaan, siitä on varmasti hyötyä sekä itse sopimuspalokuntalaiselle että yhteiskunnalle- kin. Sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta muun muassa taloudellinen tilanne mahdolli- sesti piristyy. Yhteiskunnallisesti auttavassa toiminnassa mukana olemisesta voi tulla teki- jälleen olo, että hänellä ja hänen tekemisellään on oikeasti merkitystä. Tämä sekä tähän li- sättynä se, että palokuntatoiminta on porukassa olemista ja tekemistä, voi vähentää syrjäy- tymisriskiä. Yhteiskunnan näkökulmasta henkilöstöresursseja saadaan parannettua ja henki- löstön ammattitaitoa ylläpidettyä. Hälytystehtäville saadaan mukaan lisää henkilöstöä, joka mahdollistaa tai parantaa tehtävistä suoriutumista. Varsinkin siinä tapauksessa, jos asemalla on muutenkin henkilöstöpulaa, työttömänä oleva henkilö saattaa mielellään turvata varautu- mistilannetta päivystämällä, jolloin varmistetaan tehtäville osallistuminen. Kärjistetyssä kuvitteellisessa tilanteessa yhden tai useamman työttömän henkilön jääminen pois hälytystehtävältä voi käydä yhteiskunnalle monin kerroin kalliimmaksi, jos tehtävälle ei saada asemalta riittävää henkilöstöresurssia. Tällöin saattaa joutua lisähälyttämään tehtä- välle seuraavan lähimmän pelastusyksikön, jolle ei muutoin olisi kuulunut TEM:n maksaaollut tarvetta, mutta henki- löstöpuutteesta johtuvista syistä tämä on välttämätöntä. Lasku Lähin yksikkö saattaa tulla toisen kunnan alueelta ja matkaa voi olla esimerkiksi viisikymmentä kilometriä. Tämä lisähälytetty yksikkö taas on pois sen oman alueen resursseista, tällä alueella ei kuitenkaan koskaan saapunut TEM:iin tarkastettavaksi välttämättä ole tarjolla muita pelastustoimen resursseja, mikäli siellä sattuu jokin päällekkäinen onnettomuus sa- maan aikaan, kun se on hoitamassa tehtävää naapurikunnassa. Tällainen resurssien liikuttelu ei ole halpaa, ja mahdollisia lisäselvityksiä vartensamalla varautumistaso toisaalla heikkenee. Laskujen asiatarkastuk- sessa Tämä kaikki on täysin mahdol- lista, mikäli työttömyysetuutta saava sopimuspalokuntalainen näkee oman taloudellisen ti- lanteen kannalta osallistumisen tehtävälle kannattamattomana itselleen. Mikäli tällaista asiaa ei sopimuspalokuntalaisen tarvitsisi murehtia, olisi tullut kiinnittää huomiota siihenhän edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa voinut osallistua tehtävälle, jolloin lisähälytykselle ei olisi tarvetta. Tällaisessa tilanteessa tarvitsisi maksaa ainoastaan yhden tai muutaman sopimuspalokunta- laisen palkka sen sijaan, että laskut vastaavat kaikilta osin sopi- musta lisähälytyksestä aiheutuu useampia palkkakuluja, polttoaineku- luja ja lasku perustuu yksilöityihin lisätilauksiinniin edelleen. Laskuissa tulee Taloudellisen näkökulman lisäksi täytyy vielä ottaa toki huomioon lisähälytyksestä aiheu- tuva viive, jolla voi olla myös riittävät selvitykset tehdystä työstämonenlaisia vaikutuksia. Sopimuksen valmistelussa ministerin erityisavustaja Xxxx Xxxxxxxxxxxx ohjaus oli vah- vaaPahimmassa tapauksessa joku voi menettää henkensä tai kyseessä voi olla esimerkiksi kerrostaloasunnon ylimmässä kerrok- sessa oleva putkivuoto, joka pitkittyessään voi aiheuttaa laajamittaiset materiaali- ja omai- suusvahingot. Hän antoi selkeästi ymmärtää toimivansa ministerin antamalla mandaatilla, jota hänellä ei Xxxxx Xxxxxxxx antaman selvityksen mukaan kuitenkaan ollut. Xxxxxxxxxxxx teki myös itse töiden tilaukset, joista kaikista ministeri ei ollut tietoinen. Hän ei myös- kään informoinut ministeriön hallintoa. Erityisavustajan tulee kuitenkin työjärjestyksen mukaan antaa virkamiehille näiden tehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedot. Tekir Oy on laskuttanut töistä, jotka on tehty ennen sopimuksen solmimista. Lisäksi Tekir on laskuttanut valmennustyöstäTätäkin tilannetta vielä lisää kärjistämällä voi esimerkiksi täysin samanlainen vahinko sattua yhtä aikaa kunnassa, josta Xxxxx Xxxxxxx lisähälytysyksikkö on tullut, jolloin jälleen avun saamisessa tulee viivettä, kun paikalle hälytetään se seuraava lähin yksikkö seuraavasta kun- nasta, joka voi tälläkin kertaa tulla viidenkymmenen kilometrin päästä. Onko tällainen yksittäisen työttömyysetuutta saavan sopimuspalokuntalaisen toiminta sitten itsekästä, mikäli hänellä olisi muutoin kyky ja mahdollisuus osallistua hälytystehtävälle, mutta taloudellisen kannattamattomuuden ja tehtävään osallistumisesta koituvan ylimääräi- sen lisäselvityksen tekemisen vuoksi se ei välttämättä ole ollut selvityksensä kaiken sen arvoista henkilökohtai- sella tasolla? Sitä paitsi eihän tämä yksittäinen sopimuspalokuntalainen välttämättä tiedä tai ymmärrä edes, minkälaiset seuraamukset siitä koituukaan, kun hän jättää osallistumasta teh- tävälle. Nykyjärjestelmä kuitenkin mahdollistaa, osittain jopa kannustaa tähän, kun se jättää tällaiset vaihtoehdot työttömyysetuutta saavalle sopimuspalokuntalaiselle. Vanhempainvapaalla olevalle henkilölle ei periaatteessa edes jätetä arkena vaihtoehtoa osal- listua ainakaan taloudellisesta näkökulmasta katsottuna lyhytkestoisille tehtäville, koska työskentely vanhempainvapaalla rokottaa vielä ankarammin kuin työttömyysetuus. Van- hempainvapaan aikana pienikin työskentely tiputtaa vuositulojen mukaan tietoinenlasketun vanhem- painpäivärahan vähimmäispäivärahalle, jolloin esimerkiksi 30 000 euron vuosituloilla päi- värahan määrä tipahtaa 70 eurosta 28,94 euroon. Tekir Tällöin parinkin tunnin hälytystehtävä jää taloudellisesti selvästi tappiolliseksi, jos karkeasti arvioiden saatava tuntipalkka sopimuspa- lokuntatehtävistä on myös laskuttanut lisätyöstä valmennushankkeina, vaikka sopimuksen mukaan lisätyö olisi pitänyt tehdä tuntityönä10–15 euroa. Valmennuksissa 3.9.2019 ja 3.12.2019 on harjoiteltu tilanteita, jotka ovat liittyneet Xxxxx Xxxxxxxx työhön puolueen puheenjohtajana. Sisäisen tarkastuksen näkemyksen mukaan erilaiset simulaatioharjoitukset tukevat kuitenkin myös ministerin työhön liitty- viä esiintymisvalmiuksia. Ministeriön tulee selvittää, mihin toimenpiteisiin Jääskeläisen ja Tekirin suhteen tilauk- siin ja laskutukseen liittyvien epäselvyyksien johdosta tulee ryhtyä(Vanhempainraha 2020; Vanhempainpäivärahojen määrä 2020.)