Common use of Johtopäätökset Clause in Contracts

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustana. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta ei voida solmia ja solmittu sopi- mus on tällöin mitätön. Sopimusta ei siis voi solmia tai se on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelman, että työsuhteen osapuolet eivät ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestä. Xxxx ehto on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteita, tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttä. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi siitä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti on kilpaileva yritys. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaan. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaan, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestä. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet ja se, onko ehto ollut riittävän tarkka. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa olla, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystä. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli sen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- musta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihen, että mistä sopimuksessa on kyse ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on se, että sopimusta noudattaisi aiheettomasti. Sopimuk- sella on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseen, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeää, että olisi etukä- teen varmistuttu siitä, että sopimus on validi, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksi. Kun sopimusehto on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinen. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajan. Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaan, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritys, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseen. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksia. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suutta, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioida.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustanaUsein ammattiopistossa kohtaamme erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden vanhempia, jot- ka ehdottavat oppisopimuskoulutusta lapselleen, jolla on paljon haasteita ammatillisen kun- toutuksen ja opintojen etenemisen suhteen. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta ei voida solmia Vanhempien ja solmittu sopi- mus on tällöin mitätön. Sopimusta ei siis voi solmia tai se on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelmanopiskelijoiden ensisijainen käsitys oppisopimuskoulutuksesta on, että työsuhteen osapuolet eivät ammattitutkinto saavutetaan pelkästään työtä tekemällä työelämässä. Käsitys onkin osittain totta, mutta ei anna todellista kuvaa oppisopimuskou- lutuksen vaatimuksista sekä opinnoissa menestymisessä. Tuetun oppisopimuskoulutuksen syntyminen on kuitenkin nykyään mahdollistanut monen erityistä tukea tarvitsevan henkilön oppisopimuskoulutukseen pääsemisen ja sitä kautta myös työllistymisen. Kun puhutaan eri- tyistä tukea tarvitsevista opiskelijoista, ei voi kuitenkaan muodostaa yhtä homogeenistä kä- sitystä opiskelija-aineksesta, päinvastoin; jokainen on oma yksilönsä omine erityistarpeineen, rajoitteineen ja motivaatioineen. Näin ollen oppisopimuskoulutus tai laajennettu työssäoppi- minen ei ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestäautuaaksi tekevä ratkaisu oppimisen haasteiden ratkaisemiseksi. Xxxx ehto Onnistuessaan oppisopimuskoulutus erityistä tukea tarvitsevan henkilön kohdalla vaatii mo- nen osatekijän summan; monialainen toimiva verkostoyhteistyö (jossa kaikilla on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteitayhteinen ta- voite päämäärän saavuttamiseksi), aika- ja rahalliset resurssit, oikea ajoitus, realismi ja ennen kaikkea työtehtävien ja työntekijän onnistunut kohtaaminen luovat edellytykset. Silloin, kun lähdetään ns. tyhjästä liikkeelle, prosessi saattaa olla pitkä ja resursseja vievää, mutta onnis- tuessaan se antaa osatyökykyiselle henkilölle tasavertaisuuden tunteen ja yhteiskunta hyötyy työllistymisestä taloudellisesti. Koska oppisopimuskoulutuksen solmiminen on haasteellista erityistä tukea tarvitsevan hen- kilön kohdalla, on ollut tarkoituksenmukaista kehittää koulutusmuotoa eri hankkeissa, joiden kautta on pystytty panostamaan koulutusmuodon käytännön toteutukseen. Kuitenkin, jos ajatellaan, että ammatillisten erityisoppilaitosten tavanomaiseen toimintaan tulisi lisäksi vel- vollisuus hankkia oppisopimuspaikkoja niitä haluaville opiskelijoille, ajatus tuntuu mahdotto- malta johtuen aikaresursseista, haasteellisesta kohderyhmästä ja työelämän vaatimuksista. Sen sijaan, jos opiskelija on omatoimisesti luonut oppisopimuskoulutukseen mahdollistavan tilanteen, esim. työssäoppimispaikallaan, tulisi ammattiopistolla olla valmius toteuttaa loput opinnoista oppisopimuksella, esim. 2+1- mallilla, tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttätäsmäkouluttaa osatutkinnoilla työelä- män tarpeita varten. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi siitä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti on kilpaileva yritys. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaan. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaan, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestä. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet ja se, onko ehto ollut riittävän tarkka. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitäToisin sanoen, jos kilpailukieltosopimuksen ehto hyvä oppisopimuspaikka löytyy vaivattomasti oikealle henkilölle ja kaikki osapuolet kokevat hyötyä, oppisopimuskoulutus on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa olla, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystä. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli sen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- musta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihen, että mistä sopimuksessa on kyse ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on se, että sopimusta noudattaisi aiheettomasti. Sopimuk- sella on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseen, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeää, että olisi etukä- teen varmistuttu siitä, että sopimus on validi, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksi. Kun sopimusehto on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisestavarteenotettava vaih- toehto. Kuten aikaisemminkin olen maininnutaiemmin todettiin, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinenerityisopiskelijat ovat eritasoisia; vaikka henkilöllä olisi erityisopis- kelijan status, hänellä voi silti olla valmiudet suorittaa oppisopimuskoulutus. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajan. Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaanOppisopimus- koulutus soveltuu parhaiten henkilölle, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yrityspystyy itse hankkimaan oppisopimuspaikan ja on 110-prosenttisesti motivoitunut, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takiaitseohjautuva ja oma-aloitteinen sekä omaa oppimisen taidot ja arjenhallinnan ja hänestä on aidosti hyötyä työpaikalla. Oppisopimusopinnoissa tuen tarjoa- minen sopivassa määrin on tapa varmistaa opintojen mutkaton sujuminen, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseen. Löytyisikö käytännössä sellaistaammattilaiseksi kasvaminen, ei kilpailevaa yritystä yhteistyön lujittuminen ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksia. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suutta, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidatyöllistymisen edesauttaminen.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustanaOikeuskäytännössä on siis annettu merkitystä lain hengen tulkitsemiseen eikä niinkään lain kirjaimeen takertumiseen. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta ei voida solmia ja solmittu sopi- mus on tällöin mitätön. Sopimusta ei siis voi solmia tai se on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelmanMitä voidaan todeta lopuksi? Voidaan huomata, että työsuhteen osapuolet eivät myyjän tietoisuudella virheestä tai virheen mahdollisuudesta on suuri merkitys. Voidaan katsoa, että myyjän tietoisuus virheestä tekee osaltaan reklamaation merkityksen pienemmäksi, sillä virheilmoituksen pakottavaksi säätäminen on tehty nimenomaan suojaamaan myyjän oikeuksia. Myyjän on saatava tietoonsa virhe, jotta hän voisi ryhtyä ajoissa virhettä korjaaviin toimenpiteisiin. Mikäli myyjä on tietoinen virheestä jo etukäteen, ei reklamaatiolla ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestäsamanlaista heikentävää vaikutusta myyjän oikeussuojaan. Xxxx ehto on otettu mukaan työsopimukseen Toisaalta ajan kuluminen kaupasta ilman lain mukaisia päteviä perusteita, tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttä. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi virheilmoitusta voisi antaa myyjälle oikeutetun käsityksen siitä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti ostaja ei pidä jotakin puutetta virheenä eikä aio esittää vaatimuksia sen johdosta. Ajan kuluminen saattaisi myös viedä myyjältä mahdollisuuden vastatodisteluun. Myyjän tietoisuudella virheestä on kilpaileva yritysmyös ajallinen ulottuvuus. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaanOleellista on tällöin se, milloin myyjä sai tiedon suorituksensa virheestä. So- pimukseen sitoutunut työntekijä Esimerkiksi tilanteessa, jossa myyjä on jo kauppaa tehdessään ollut tietoinen tavaran vakavasta virheestä ja jättänyt tästä kertomatta ostajalle, voitaisiin tuskin ostajan myöhäistenkin vaatimusten hylkäämistä perustella myyjän oikeussuojalla. Tällaisessa tilanteessa myyjä on jo lähellä kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä, jolloin virheilmoituksen tekemiselle ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaanaseteta lähtökohtaisesti aikarajaa. 95 Voidaan siis todeta yleisesti, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestätilanteessa, jossa myyjä on tietoinen virheestä, reklamaation asiallisella suorittamisella ei olisi välttämättä hänelle niin suurta merkitystä kuin silloin, kun virhe on tullut täytenä yllätyksenä. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet ja se, onko ehto ollut riittävän tarkka. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa ollaKoko kuluttajansuojalaki perustuu siihen, että osapuolet eivät ostaja ja myyjä ovat lähtökohtaisesti eri asemassa eivätkä näin ollen ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystätasavertaisia sopimuskumppaneita. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli senTämän vuoksi kuluttajaa on heikompana tarve suojata. Tämä johtaa siihen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä eimyyjän oletetaan olevan elinkeinonharjoittajana ammattitaitoinen, kun hän myy kulutushyödykkeitä 95 KSL 5:16§ yksityisille. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitäVaikka hän ei olisi tietoinen jostakin seikasta, milloin on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla niinvoidaan katsoa, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteitahänen olisi tullut olla tietoinen siitä. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimattaElinkeinonharjoittajalla on näin ollen informaatiotaakka, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiinjoka nostaa korvausvelvollisuuden riskiä. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän Kuluttajalla on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- musta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksisamanlainen riski, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse on erityisen ammattitaitoinen ostamiensa tavaroiden osalta. Asiantuntemuksella on vaikutusta myös muissa sopimussuhteissa. Ostajan omalla asiantuntemuksella katsotaan olevan merkitystä erityisesti silloin, kun arvioidaan sitä, mitä ostajan olisi pitänyt huomata tai miten hän on reagoinut myyjän antamiin tietoihin kiinteistöstä tai asunnosta. Hallituksen esityksessä laiksi maakaaresta todettiinkin, että ostajan omaama asiantuntemus otetaan huomioon arvioinnissa siitä, milloin ostaja on menetellyt huolellisesti. Edellä todetusta ja oikeuskäytännön perusteella voidaan päätellä, että tietoisuuden synnyttämä vastuu on merkittävä. Tutkimuksessa nousi esille monet oikeusperiaatteet, kuten lojaliteetti- ja tiedonantovelvollisuudet. Vastapuolen edut on siis otettava kohtuullisessa määrin huomioon. Muun muassa kuluttajasuhteessa elinkeinonharjoittajalta vaaditaan kuluttajan etujen huomioon ottamista tämän kanssa toimiessaan. Tämä johtaa siihen, että mistä sopimuksessa elinkeinonharjoittajan on kyse vältettävä merkittävien ostopäätökseen vaikuttavien tietojen pimittämistä tai väärien tietojen antamista tavaran johdosta. KSL:n pakottava lainsäädäntö suojaa kuluttajaa tällaisessa tilanteessa ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioidenantaa hänelle mahdollisuuden vedota virheeseen kyseisessä tilanteessa. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseenMitä voidaan sanoa kohtuullisen ajan pituudesta, jolloin riskinä on sejonka sisällä reklamaatio täytyisi suorittaa? Oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden pohjalta voitiin todeta, että sopimusta noudattaisi aiheettomastireklamaatioaika vaihtelee runsaasti sopimussuhteen ja sopimuksen kohteen tai tavaran laadun mukaan. Sopimuk- sella Jo yksittäisen sopimussuhteen sisällä kohtuulliseksi katsottava aika saattaa vaihdella merkittävästi. Erityistä asiantuntemusta vaativien hyödykkeiden osalta kohtuullinen aika saattaa olla melko pitkäkin, kun taas sellaisten tuotteiden kohdalla, joita käytetään usein ja joissa virheen huomaaminen on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseensiten lähtökohtaisesti helpompaa, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintojakohtuullisen ajan käsite on verraten lyhyt. Siten on tärkeääXxxxx Xxxxxx totesi kirjassaan ”Virhe: erityisesti kuluttajankaupassa ja asuntokaupassa”, että olisi etukä- teen varmistuttu kohtuullinen reklamaatioaika elintarvikkeilla ja vastaavilla helposti pilaantuvilla tuotteilla saattaisi olla niinkin lyhyt kuin muutama tunti tai päivä. Mielenkiintoiseksi tämän väitteen tekee KSL:n 5:16§ säännös siitä, että sopimus ostajalla on validiaina oikeus tehdä virheilmoitus kahden kuukauden sisällä siitä, eikä sitä ole solmittu kun hän huomasi virheen. Kahden kuukauden passiivisuus ennen reklamaation suorittamista esimerkiksi vain varmuuden vuoksipilaantuneen leivoksen johdosta on pelkkänä ajatuksena absurdi, mutta osoittaa selvästi, millaisia tulkintaongelmia syntyy, kun kirjoitettu laki on ristiriidassa lain hengen noudattamisen kanssa. Kun sopimusehto on selväTämän johdosta ostajan kannattaa aina huolehtia virheilmoituksen tekemisestä ajoissa, vaikka varsinaisia prosessuaalisia vaateita ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejäheti esitettäisikään, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinen. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajan. Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaan, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritys, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseen. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksia. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suutta, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidavoidakseen varmasti säilyttää oikeutensa virheeseen.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustanaTilanteessa, jossa suomalainen yritys on tehnyt kansainvälisen kauppasopimuksen tavarasta, he- rää kysymys siitä, mitä lakia ja mahdollista yleissopimusta kauppasopimukseen sovelletaan. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta Jos on tehty pätevä prorogaatiosopimus eli sopimus Suomen toimimisesta oikeuspaikkana, muo- dostuu lex forin Suomen lainsäädännöstä. Suomen sääntely mukaan tulee ratkaistavaksi, mikä laki soveltuu kauppasopimukseen eli mikä laki toimii lex causeana. Sääntelyiden välisen hierarkian mukaisesti vastaa lainvalinnasta ensisijaisesti IrtKKL. Siltä osin kuin IrtKKL ei voida solmia tule sovellettavaksi, eli esimerkiksi rekisteröityjen alusten osalta, ratkaistaan lain- valinta Rooman I -asetuksen mukaan. Jos lex causeaksi valikoituu KauppaL, soveltuu kansainvä- liseen tavaran kauppasopimukseen CISG-konventio sovellusalansa puitteissa. Kysymykset, jotka ovat CISG-konvention sovellusalan ulkopuolisia, ratkaistaan Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan eli tässä tapauksessa kaupan osalta KauppaL:n ja solmittu sopi- mus mm. pätevyysseikkojen osalta OikTL:n mukaan. Jotta päästään selvyyteen siitä, mikä sääntely ratkaisee sopimuksesta nousseen aineellisen riita- asian, on tällöin mitätönlainvalinnasta potentiaalisesti vastaamassa sekä IrtKKL että Rooman I -asetus. Sopimusta ei Samalla tiedetään, ettei IrtKKL:n taustalla ollut Haagin vuoden 1955 yleissopimus ollut ratifiointien mää- ränsä puolesta menestys. Rooman I -asetus sen sijaan on asetuksena sellaisenaan täydellisesti velvoittava EU-maissa. IrtKKL oikeastaan siis voi solmia tai se paikkaa sääntelyssä aukkoa, jonka Rooma I -asetus paikkaisi muutoin. Lisäksi Rooma I -asetuksen sovellusala on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelmanlaajempi kuin IrtKKL:n. Näiden ha- vaintojen valossa on todettava, että työsuhteen osapuolet eivät ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestäIrtKKL:n olemassaolo vain monimutkaistaa lainvalintatilan- teita. Xxxx ehto Lainvalintatilanteet olisivat yksinkertaisempia ja sopimukseen sovellettavan lain määräy- tyminen ennakoitavampaa, jos IrtKKL kumottaisiin. Siinä, missä Haagin vuoden 1955 yleissopimus on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteitakansainvälisesti epäonnistunut harmonisoin- tiyritys, tai sitten sinänsä validi on CISG- konventio menestyksekäs. Konventio on niin laajalti ympäri maailman ratifi- oitu, että voidaan todella puhua kansainvälisestä kauppalaista. Riippumatta siitä, minkä valtion laki tulee sopimukseen sovellettavaksi, on todennäköistä, että CISG-konventio tulee sopimuk- seen sovellettavaksi kyseisen maan lainsäädännön perusteella. Ennakoitavuutta ajatellen kannattavinta Suomalaisen yrityksen kannalta olisi tehdä nimellinen lakiviite KauppaL:iin ja nimellisesti sopia CISG-konvention soveltamisesta. Joissain tilanteissa voi olla mielekästä soveltaa CISG-konventiota vain osittain, mutta silloin tulee huomioida, että Suomen kansallinen lainsäädäntö määrittelee, onko sellainen sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttäpätevä. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossayritys ei onnistu neuvottelemaan Suomen lakia ja CISG-konventiota sopimukseen sovellettaviksi, olisi se molempien osapuolten etu on seuraavaksi kannattavin vaihtoehto tehdä lakiviite toisen sopimuskumppanin maahan ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltäsopia CISG-konvention soveltamisesta kyseisen maan tekemien varaumien mukaisesti. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi siitäTämä poikkeaa parhaasta vaihtoehdosta siinä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti on kilpaileva yrityssopimuskumppanin liikepaikan kansallinen lainsäädäntö sääntelee CISGin aukkokohtia. Siten kyseinen seikka Kauppasopimukseen sovellettava säännökset ovat tämän myötä osittain suomalaiselle vieraan oikeusnormiston piiristä ja sen myötä heikommin ennakoitavissa. Kuten ex officio -opista ja OK 17:4 voidaan päätellä, ei lakipykälien tiedostaminen vielä luo ennakoitavuutta. Sen taatakseen tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaantuntea säännösten takana olevat merkitykset ja niiden ympärillä olevaa oikeusnormistoa. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaanOlennaista on, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestälakiviite on pätevä. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet Suomen lain toimiessa lex forina, määrittelee lakiviitteen pätevyyden IrtKKL ja setilanteessa, onko ehto ollut riittävän tarkkajossa se ei sovellu määrittelee pätevyyden Rooma I -asetus. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitäIrtKKL ei anna suoraa vastausta lakiviitteen pätevyydelle, jos kilpailukieltosopimuksen ehto on ollut epätarkkavaan se tulee ratkaista sovellettavan lain mukaan. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etuIrtKKL pitää silti lakiviitettä lähtökohtana. Saattaa ollaRooma I -asetuksen osalta voidaan todeta, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystä. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli senjos sopimuksessa on nimellinen lakiviite KauppaL:iin ja nimellisesti sovittu CISG- konvention soveltamisesta sen sovellusalalla, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi lakiviite asetuksen mukaan pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- musta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihen, että mistä sopimuksessa on kyse Suomalaisen yrityksen kannattaa siis tehdä nimellinen lakiviite KauppaL:iin ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on se, että sopimusta noudattaisi aiheettomasti. Sopimuk- sella on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseen, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeää, että olisi etukä- teen varmistuttu siitä, että sopimus on validi, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksi. Kun sopimusehto on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinen. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajan. Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaan, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritys, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseen. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksia. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suutta, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidanimellisesti sopia CISG-konvention soveltamisesta.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustana. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta ei voida solmia ja solmittu sopi- mus on tällöin mitätön. Sopimusta ei siis voi solmia tai se on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelmanOpinnäytetyön tutkimuksen tuloksista selvisi, että työsuhteen osapuolet rikkeitä tapahtuu alallamme jatkuvasti. Samat rikkeet toistuvat, yleisimpinä niistä työvuorolistan puutteelli- suus ja antamatta jättäminen, lisätuntien antamatta jättäminen, erilaiset palkka- ja työaikarikkeet sekä työntekijöiden eriarvoinen kohtelu. Xxxxxxxxxxxxx vastauk- sia, löysin 80 vastauksen joukosta ainoastaan kaksi työntekijää, jotka eivät ol- leet kohdanneet ainuttakaan työehtosopimusrikettä työuransa aikana. Näistä molemmat työskentelivät ketjuyrityksen palveluksessa. Työntekijöistä suurin osa ilmoitti tuntevansa työehtosopimuksen hyvin tai kohta- laisesti, ainoastaan kahdeksan koki tuntemuksensa huonoksi. Tämä on mieles- täni hyvä asia, mutta epäilen kuitenkin kohtalaisen tuntemisen riittävyyttä. Vali- tettavasti hotelli- ja ravintola-alalla rikkeet ovat yleisiä, eikä ilman tietoa ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestähelppoa pitää puoliaan. Xxxx ehto on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteitaUskon, että jos työntekijät tuntisivat työehtosopimuk- sensa paremmin, he uskaltaisivat tarvittaessa puolustaa oikeuksiaan ja siten rikkeet vähenisivät. Eräs vastaajista kommentoi seuraavasti: ”Uskon, että lähes kaikissa työpaikoissa rikotaan työehtosopimusta jonkin verran, eivätkä työnteki- jät aina osaa tai uskalla puuttua asiaan ja vaatia oikeuksiaan.” Alalla törmää myös valitettavan usein ”tämä kuluu tähän alaan” -asenteeseen, eikä omia oikeuksiaan puolustavaa katsota aina hyvällä. Useassa vastauksessa tuli ilmi, etteivät vastaajat tuo työpaikallaan sattuvia rikkeitä esille koska ”sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttäei ole tunteja jatkossakaan”. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi Olen varma siitä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti pelko töiden menettämisestä on kilpaileva yritysmonessa paikassa aiheellinen. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaanEräs vastaajista kuvasi omaa tilannettaan näin: ”Työaikoja sovittaessa on tullut usein ilmi, että jos et sopeudu työantajan osoittamiin työaikoihin (usein myös muutaman tunnin varoitusajalla), tulla töihin, työt loppuvat kuin seinään.” Työsopimuslain 7. So- pimukseen sitoutunut luvun toisen pykälän mukaan työntekijän turvautuminen oi- keusturvatoimiin ei ole irtisanomisperuste. Mikäli työntekijä ei periaatteessa epäilee työsuhteen päättymisen johtuneen tästä, voi asian riitauttaa. Työnantajalla on näyttämisvel- vollisuus irtisanomisen perusteista ja korvausvelvollisuus perusteettomasta työ- suhteen päättämisestä voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaanjopa 24 kuukauden palkkaa vastaava summa. (Työsopimuslaki 2011/55.) Suurin osa kyselyyn vastanneista työskenteli osa-aikaisesti, mikä saattaa lisätä tutkimuksessa paljastuneita rikkeitä esimerkiksi lisätuntien antamatta jättämi- sestä. Toisaalta Xxxxx Xxxxxxxxxxx mukaan lisätuntien antamatta jättäminen on yksi yleisimmistä ja vaikeimmista työehtosopimusrikkeistä. Liitto pyrkii jatkuvasti tekemään työtä sen eteen, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestätyöntekijät saisivat kokoaikatyötä. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet Hotelli- ja ra- vintola-alalla osa-aikaiset ja ekstran työsopimukset ovat yleisiä, vaikka työnteki- jä pystyisikin tekemään kokoaikaista työtä. Pätkätyöt ja varsinkin ekstrojen epämääräiset sopimukset ovat iso ongelma, Xxxxxxxxxx kuvasi tilannetta osu- vasti näin: ”Eihän se voi olla mikään pysyvä olotila et on tarvittaessa et siinähän on ihminen niinku lyhyes hirres roikkuu kaiken aikaa.” Työvuorolistan antamatta jättäminen tai sen puutteellisuus olivat tutkimuksen mukaan todella yleisiä. Rike on tavallaan pieni, mutta sen vaikutukset työnteki- jän omaan elämään ovat suuret. Korjaaminen sen sijaan olisi helppoa, enkä oikein ymmärrä, mikseivät työnantajat noudata näitä säädöksiä. Koivuniemi ar- vioi asiaa näin: No kiire varmaan. Välinpitämättömyys ja tietämättömyys siitä, että kaikilla on muutakin elämää. Tietysti se, onko ehto ollut riittävän tarkka. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä että niikun oikeesti, se on pieni asia ja voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa ollatuntua mitättömältä työnantajasta, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystäjoo kyllähän se riittää te viikkoa ennen saatte sen työvuorolistan. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli senTai päivää en- nen tai samana aamuna. Mutta eihän se hoitopaikkakaan, jonne lapsi viedään, niin odota sitä, että mitä pidetään kilpailevana toimintana se työvuoro ilmotetaan tai se lap- si vaan tuodaan sinne. Työnantaja ei ehkä aina ajattele tai ymmärrä itselleen pienen asian merkitystä työntekijöille. Vastaavasti työntekijä saattaa katsoa pienempiä rikkeitä läpi sor- mien ja mitä eiajatella, että kyllä se tämän kerran järjestyy. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitäKun pieniin asioihin ei puu- tuta, milloin on kyseessä kielletty kilpailutekoniistä tulee tapoja. Voi myös olla niinPalkkarikkeitä tapahtuu paljon, varsinkin lisiä ja vapaapäivistä saatavia korva- uksia jätetään maksamatta. Uskon, että palkkarikkeet johtuvat pitkälti tietämät- tömyydestä ja siitä, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- musta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaanuskalla vaatia palkkaansa. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksivoi olla epäselvää, jos mihin kaikkiin lisiin hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihenon oikeutettu. Eräs vastaa- jista kommentoi näin: ”Suurimmat rikkeet liittyvät palkanmaksun täsmällisyyteen ja varsinkin lisien maksuun. Kuluvan vuoden aikana olen saanut yhden palkan oikein, muissa on ollut korjattavaa tai edellisten palkkojen oikaisuja.” Jos jotakin korvausta ei ole koskaan tullut, työntekijä saattaa olettaa, ettei se edes kuulu hänelle. Varsinkin ylityöt ovat alalla arkipäivää, kotiin lähdetään sitten kun hommat on tehty. ”Yhdessä työpaikassani ei maksettu palkkaa kuin ravintolan sulkemisaikaan asti, vaikka todellisuudessa tilityksiin, siivouksiin yms. meni aina 1-2 h.” Työntekijöiden tasapuolisuus kohdasta saadut tulokset olivat itselleni pieni yllä- tys. 80 vastanneesta 49 koki, että mistä sopimuksessa työvuorot eivät jakaudu tasapuolisesti työnte- kijöiden kesken. 12 oli havainnut työpaikalla tapahtuvaa syrjintää. Mielestäni tämä on kyse huolestuttavaa. Tasapuolinen kohtelu vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin, työntekijöiden motivaatioon ja onko sitä kautta työn tulokseen merkittävästi. Lisäksi puskaradio on alallamme erittäin tehokas, sana epäoikeudenmukaisesta kohte- lusta kiirii nopeasti ja tekee hallaa työpaikan imagolle. Paikallinen sopiminen oli työpaikoilla tutkimuksen mukaan harvinaista, mutta toisaalta 48 vastanneista ei tiennyt, mitä sillä tarkoitetaan. Tämä on sinänsä mielenkiintoista, sillä suurin osa vastanneista työskenteli yksityisellä puolella, jossa paikallisesta sopimisesta olisi valtavasti hyötyä. Esimerkiksi työajan tasoit- tamisjärjestelmä mahdollistaisi työaikaan liittyvän jouston, eli työtä tehtäisiin enemmän silloin, kun sille perusteet työ- tehtävät huomioidenon tarvetta. Tällöin työntekijä Ylityötä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseensynny, jolloin riskinä mikäli työaika tasoite- taan keskimäärin 111 tuntiin kolmiviikkoisjaksoa kohden ja työntekijän palkka pysyy samalla säännöllisenä. Ongelma on, että pienillä yrityksillä ei usein ole luottamusmiestä tai asiantuntevaa työnantajaa, joka voisi sopia paikallisesti työehtosopimusten säädöksien mukaan. Paikallinen sopiminen on suhteellisen uusi asia, joka kehittyy varmasti edelleen. Hyvä puoli on sen tuoma jousto, mut- ta huono puoli on se, että sopimusta noudattaisi aiheettomastiusein sovitaan paikallisesti ”väärin”, eli poiketaan työ- ehtosopimuksen vaatimuksista huonompaan suuntaan tai sovitaan työntekijöi- den toivetta vastaan. Sopimuk- sella Vaikka tutkimukseni onkin suuntaa antava, niin uskon, että työehtosopimusrik- keitä tapahtuu yleisesti paljon. Tutkimustani tukee Xxxxxxxxxxx haastattelu, jossa selvisi, että samat rikkeet toistuvat jatkuvasti. Työnantajien ja työntekijöi- den tietämättömyys on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseenyksi syy, jolloin mutta varmasti alalla on myös epärehellisiä työnantajia. Yhtä varmasti on niitäkin yrityksiä, joissa työehtosopimusta nouda- tetaan täysin oikein. Valvonnan lisääminen ja luottamusmiesten toiminnan tu- keminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita toiminnan kehittämisessä parempaan suuntaan. Xxxxxxxxxx kuvasi rikkeiden syitä näin: Että jos tietäisi työehtosopimuksesta tai vähän opiskelisi sitä tai ky- selis luottamusmieheltä, kun sehän se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintojaolis se apuväline, joka saa niitä tietoja ja jota koulutetaan. Siten Niin varmaankin luottamusmiehien puutteesta ja työehtosopimuksen tuntemattomuuden puutteesta ja sit siitä ettei vaan yksinkertaisesti osaa eikä ajattele. No, sitten on paljon epärehellisiä yrittäjiä, jotka ei oikeasti haluakkaan noudattaa työehtosopimusta ja menee aina sieltä mistä aita on matalin ja aina säästää jos vaan pystyy pihistämään. Että kyllä niitä epärehellisiä- kin aina vaan on. Tilanteen parantamiseksi tarvittaisiin asennemuutosta sekä työntekijöiden että työnantajien keskuudessa. Koulutus on tärkeää, jotta molemmat osapuolet ovat selvillä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Työntekijöiden tulisi roh- keammin vaatia etujaan. Eräs vastaajista kirjoitti näin: ” - - Ei ne asiat muutu, ellei niille itse tee jotain, esim. vaadi korvauksia vapaapäivänä työskentelystä.” Niin kauan kun yleinen ilmapiiri hotelli- ja ravintola-alalla on rikkeitä hyväksyvä, ei muutosta tapahdu. Onneksi monet yritykset ovat työehtosopimuksen noudat- tamisessa tarkkoja ja muutamat vastaajatkin ilmoittivat olevansa tyytyväisiä sii- hen, miten työsuhdeasioita hoidetaan. Kun oikein toimivia yrityksiä saadaan alalle lisää, tulee työehtosopimuksen nou- dattaminen ja sen tunteminen vahvistamaan asemaansa entisestään. Uskon, että olisi etukä- teen varmistuttu ketjuuntuminen vaikuttaa tässä suhteessa alaan positiivisesti, sillä suurien ketjujen on pitäydyttävä tiukasti laissa kiinni jotta niiden toiminta voi jatkaa kas- vuaan. Koska ketjujen toimipaikat lisääntyvät, alalle tulee yhä enemmän työeh- tosopimusta noudattavia työpaikkoja ja sitä kautta käytännöt vakiintuvat. Toki ketjuihin kuuluvissa yrityksissäkin tapahtuu rikkeitä, mutta uskon, että pääpiir- teittäin ketjuilla on hyvin tarkat yhteiset säännöt, joita noudatetaan. Työsuhdeasioilla on suuri vaikutus työntekijän motivaatioon. Kun työntekijä pys- tyy luottamaan työnantajaansa, hän haluaa vastavuoroisesti toimia yrityksen hyväksi. Virheitä sattuu varmasti kaikissa työpaikoissa, mutta avoin keskustelu ja tunne siitä, että sopimus on validityöntekijää kuunnellaan, ovat tärkeitä asioita. Xxxx ei itses- sään tee työpaikasta huonoa, vaan se, miten asia hoidetaan ja kuinka usein samat rikkeet toistuvat. Rikkeet eivät varmasti tule koskaan poistumaan täysin, sillä joukkoon mahtuu aina niitä ihmisiä, jotka yrittävät huijata tilaisuuden tullen. Koulutuksen ja asen- nemuutoksen avulla tilanne kuitenkin voitaisiin saada parantumaan. Alalle kou- luttautuville tulisi teroittaa työehtosopimuksen merkitystä mahdollisimman var- haisessa vaiheessa, jotta työntekijöillä olisi kaikki heidän tarvitsemansa tieto heti työelämän alusta alkaen. Lisäksi kouluissa voitaisiin puhua enemmän siitä, ettei omien oikeuksien vaatimisessa ole mitään väärää, eikä sitä hotelli- ja ravintola- ala ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksipoikkeus siinä, että lakia ja työehtosopimusta pitää noudattaa. Kun sopimusehto on selväMuutoksen pitäisi kuitenkin lähteä työntekijöiden ja työnantajien asenteista. Täl- lä hetkellä alalla tuntuu liikkuvan paljon viidakonlakeja ja kirjoittamattomia sään- töjä siitä, että tietty karuus kuuluu alaan ja jos siihen ei sopeudu, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejäole hyvää työntekijämateriaalia. Välillä tuntuu, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymiselläetteivät työntekijät itsekään kiinnostu asiois- taan, vaan rikkeet otetaan itsestäänselvyyksinä, joille ei voi tehdä mitään. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseenMuu- tos vaatisi aktiivisuutta kaikilta osapuolilta. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisestaKysymys on koko alan maineesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnutLÄHTEET Eräsalo, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinenU. 2011. Sopimuksen rikkomisesta Käytännönjohtaminen hotelli- ja ravintola-alalla. 2., päivitetty ja korjattu painos. Helsinki: Restamark. Xxxxxxxxx, X. 2005. Suomen työmarkkinamalli. 1.painos. Helsinki: WSOY. Xxxxxxxx, X. 1987. Missä mielessä vanha työväenliike oli poliittinen liike. Teok- sessa Alapuro, R., Liikanen, I., Xxxxx, K. & Xxxxxxx, X. Kansa liikkeessä. Hel- sinki: Kirjayhtymä. Xxxxxxxxxx, N. Palvelualojen ammattiliito PAM Ry:n Häme-Pirkanmaan alue- päällikkö. Haastattelu 15.3.2011. Xxxxxxx, X. 1981. Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnan- tajain Keskusliitto 1956-82. Jyväskylä: Teollisuuden Kustannus. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry. 2010. Matkailu-, ravintola- ja vapaa- ajan palveluita koskeva työehtosopimus. Työntekijät. Helsinki: Restamark. Xxxxxxx, X. 1969. Työmarkkinasuhteiden murros Suomessa. Tutkimus työnteki- jän pyrkimyksistä osallistua työehtojen määräämiseen 1800-luvulta vuoden 1905 suurlakkoon. Helsinki. Xxxxxxxx, X. 2007. Majoitus- ja ravitsemisalan työsuhdeasiat. 20. korjattu ja laajennettu painos. Xxxxxxxx, X. 2005. Työsuhteen pelisäännöt. 4. uudistettu painos. Helsinki: Ta- lentum. Saaritsa, S. 2011. Mikä varjostaa paikallista sopimista?.PAM 2/2011, 6. SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö. 2009a. Työmarkkinat. Työehto- sopimukset. Luettu 11.4.2011. xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxx/xxxxxxxxxxxx.xxx?xxxx=xx&xxxxxxxx0=0&xx=00000&xx0=0 &sl3=3 SAK Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö. 2009b. Tämä on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajanSAK. Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaan, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritys, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseenSAK:n his- toria. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä ja työpaikkaa, joka Luettu 13.4.2011. xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxx/xxxxxxxxxxxx.xxx?xxxxxxxx0=0&xx0=0&xxxx=xx&xx=00000 SAK Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö. 2008. Tämä on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioidenSAK. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksiaHistoria ly- hyesti. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoinLuettu 24.02.2011. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suutta, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidaxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxx/xxxxxxxxxxxx.xxx?xx=xxxxxxxx&xx=00000&xxxxxxxx0=0&xx 2=3&sl3=2&lang=fi Työehtosopimuslaki 7.6.1946/436 Yhteistoimintalaki 30.3.2007/334 LIITTEET Liite 1 Erimielisyysmuistio Liite 2 Kyselylomake Liite 3 Kysymykset Xxxxx Xxxxxxxxxxxxx Liite 4 Tutkimustulokset Muistio / / käydyistä työehtosopimuksen tulkintaa/ työsuhteesta johtuvaa riitaa koskevista neuvotteluista.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi Sijaisuus on yleinen määräaikaisen työsopimuksen syy oikeuskäytännössä. Monissa edellisissä oikeustapauksissa on kyseessä ketjusopimustilanne, joissa määräaikaisten työsuhteiden perusteena on sijaisuus. Sijaisuus on työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustana. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta mukainen perusteltu syy tehdä määräaikaisia työsopimuksia, mutta aina työsopimusta ei voida solmia ja solmittu sopi- mus pitää määräaikaisena, vaikka perusteltu syy tavallaan onkin olemassa. Jos perusteena on tällöin mitätön. Sopimusta ei siis voi solmia tai se on pätemätönsijaisuus, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelmanedellytetään, että työsuhteen osapuolet eivät sijaisuus on yksilöity tietyn työntekijän poissaoloon. Tämä ei kuitenkaan yksinomaan johda työsopimuksen muuttumiseen toistaiseksi voimassa olevaksi, jos sijaisuus voidaan päätellä muutoin. Korkeimman oikeuden tapauksessa (KKO:1996:105) sijaisuus on ollut hyväksyttävä syy solmia määräaikaisia työsopimuksia, ottaen kuitenkin huomioon sopimusten suuri lukumäärä (yli 90). Työsopimuksilla ei kuitenkaan ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestäpyritty jatkuvaan työsuhteeseen eikä näin pyritty kiertämään työntekijän irtisanomissuojaa. Xxxx ehto Korkeimman oikeuden tapauksessa (KKO:1995:13) määräaikaisten työsopimusten solmimisen perusteena on otettu myös ollut työn erityisluonne ja alan vakiintunut käytäntö. Mutta oikeuskäytännön mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteitaedes työn luonnetta ei voida aina pitää riittävänä perusteena, tai sitten sinänsä validi sopimusehto jos määräaikaisia työsopimuksia on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttäsolmittu huomattava määrä. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossatyönantajan työvoiman tarve on pysyvä, määräaikaisia työsopimuksia ei ole perusteltua solmia peräkkäin. Kaikissa työtuomioistuimen tapauksissa peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset on katsottu toistaiseksi voimassa oleviksi sopimuksiksi. Työtuomioistuimen tapauksessa (TT:2003–13) on solmittu kolme määräaikaista työsopimusta. Koska ensimmäinen työsopimus oli solmittu työehtosopimuksen vastaisesti, myös muita sopimuksia ei voitu pitää määräaikaisina, vaikka niiden solmimiseen olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltäollut hyväksyttävät syyt. Tutkimuksen tarkoituksena Työsopimus on toisin sanoen toistaiseksi voimassa oleva siitä sopimuksesta lähtien, josta puuttuu perusteltu syy. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia, jos perusteluna syynä on esimerkiksi työn luonne, kuten jokin projekti tai sijaisuus. Tapauksessa TT:2009–34 työntekijän työtehtävät ovat olleet lähes koko työsuhteen ajan yrityksen toiminnan ydinaluetta, eivätkä ne ole liittyneet muun muassa tuotantohuippujen tasaamiseen tai olleet muutoin lyhytkestoisia. Työtä on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessatarjolla yhdenjaksoisesti pitkän ajan ja määräaikaisilla sopimuksilla on todennäköisesti pyritty jatkuvaan työsuhteeseen. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- siaKaksi työtuomioistuimen tapausta perustuu sijaisuuteen. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi siitä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti on kilpaileva yritys. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaan. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaan, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestä. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet ja se, onko ehto ollut riittävän tarkka. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto Toisessa tapauksessa määräaikaisten työsopimusten lukumäärä on ollut epätarkkamelko suuri kohtalaisen pitkän ajanjakson aikana. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etuTyötehtävät ovat myös pysyneet samankaltaisina. Saattaa ollaNämä seikat voivat viitata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, että osapuolet eivät mutta yksistään näiden perusteella sopimus ei voi muodostua toistaiseksi voimassa olevaksi. Sijaisuudet on kuitenkin sidottu työntekijöiden eri poissaoloihin, kun taas toisen tapauksen sijaisuuksia ei ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystämillään tavalla yksilöity. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli sen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä eiKummassakin tapauksessa työsopimukset ovat seuranneet välittömästi toisiaan eikä niiden välillä ole ollut sopimuksettomia ajanjaksoja. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin Työtuomioistuimen perusteluiden mukaan työtä on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla ollut tarjolla jatkuvasti niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa joku sijaisista olisi voitu palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, minkä osoittavat myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- musta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka sijaisten toistuva tarve ja suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihen, että mistä sopimuksessa on kyse ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on se, että sopimusta noudattaisi aiheettomasti. Sopimuk- sella on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseen, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeää, että olisi etukä- teen varmistuttu siitä, että sopimus on validi, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksi. Kun sopimusehto on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinen. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajan. Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaan, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritys, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseen. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksia. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisestamäärä. Koska kilpailukieltosopimuksesta kaikissa työtuomioistuimen tapauksissa on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suuttapäädytty toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamiatuleekin pohtia sitä, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidaonko työtuomioistuimen tapauksissa turvattu määräaikaisen työntekijän suojaa.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo Tutkielmassa tutkittiin sopimuskumppanin henkilön ja etenkin sopimuksen perustanasisäisen osapuoliasetelman vaikutusta sopimuksen lopputulokseen liikesopimussuhteissa. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta ei voida solmia ja solmittu sopi- mus on tällöin mitätönIlmiötä tutkittiin sopimuksissa ilmenneiden riitaisuuksien avulla, jotka ovat tilanteita, joissa osapuoliasetelman vaikutus sopimukseen aktualisoituu. Sopimusta ei siis Osapuoliasetelma voi solmia tai se on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelmanaiheuttaa riskin sopimuksen lopputuloksen muuttumisesta ei-ennakoiduksi siinä tapauksessa, että työsuhteen osapuolet eivät ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestäriitaisuuksia sopimussuhteessa ilmenee. Xxxx ehto on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteitaTutkielmassa sivuttiin myös sitä, tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttäkuinka tältä riskiltä voidaan pyrkiä suojautumaan. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi siitäTutkielmassa todettiin, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti on kilpaileva yrityssopimuskumppanin henkilö voi käytännössä vaikuttaa sopimukseen ja sopimussuhteeseen joko teknisesti suoraan sopimuksen sitovuuteen liittyen tai tulkinnallisesti sopimuksen osapuoliasetelman kautta. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaan. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaanLisäksi tutkielmassa todettiin, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestämikäli lainsäädännössä on jo koskettu osapuoliasetelmaan tehden säädöksiä heikomman hyväksi, se ei lain määräysten ulkopuolella enää saa merkitystä. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet Tällöin laki jo määrittää osapuoliasetelmasta johtuvat vähimmäisvaatimukset. Suoraan sopimuksen sitovuuteen liittyen sopimuskumppanin koko voi nousta merkitykselliseksi edustus- ja toimivaltakysymysten kautta. Toisaalta todelliseen mahdollisuuteen peräytyä sopimuksesta vielä esimerkiksi tarjouskilpailun voittamisen jälkeen, ja siten sopimuksen käytännön sitovuuteen, voi vaikuttaa myös esimerkiksi se, onko ehto ollut riittävän tarkkasopimuskumppani julkisen sektorin taho vai yksityinen liikeyritys. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä Lisäksi sitovuuden osalta sopimuskumppanin toimiala voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa olla, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystä. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli sen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- mustanousta merkitykselliseksi kauppatavan sitovuuden kautta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta osapuoliasetelman vaikutus sopimuksessa taas nousee esille tilanteissa, jotka vaativat sopimuksen tulkintaa. Tällainen tilanne aktualisoituu riitaisuuksia ilmetessä. Ajatuksena osapuoliasetelma linkittyy heikomman suojaan. Osapuoliasetelman merkityksen korostuminen sopimussuhteessa on seurausta sopimuskäsityksen muutoksesta ja sopimusoikeudellisten teorioiden painottumisen siirtymisestä kohti yhä sosiaalisempia muotoja. Tämän seurauksena muun muassa sopimusosapuolten todellisten henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitys pelkkien perinteisten sopimuksen juridisten roolien sijaan on kasvanut sopimusoikeudessa. Osapuolten todellisten henkilökohtaisten ominaisuuksien huomioiminen pakottaa huomioimaan myös sopimusosapuolten välillä vallitsevan voimasuhteen ja mahdollisen tiedollisen ja taidollisen, kokoon liittyvän tai sopimussakkoamarkkinavoimasta aiheutuvan heikommuuden. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessaOsapuoliasetelmassa on kyse tietynlaisesta osapuolten ominaisuuksien ja sopimusoikeudellisten periaatteiden muodostamasta vuorovaikutteisesta vyyhdestä. Sopimuskäsityksen muutos on tuonut perinteisen pistekäsityksen rinnalle sopimuksiin myös joustavampia piirteitä. Tämä joustavuus korostaa sopimusperiaatteiden roolia sopimussuhteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misestasillä periaatteet usein ohjaavat sopimuksen täydentymistä. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaanSopimusperiaatteet taas ovat tiiviissä yhteydessä sopimusosapuolten henkilöiden ominaisuuksien kanssa. Tietyt osapuolten ominaisuudet voivat herkentää tiettyjen sopimusperiaatteiden ilmenemistä, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansamikä taas vastavuoroisesti korostaa kyseisen ominaisuuden merkitystä sopimussuhteessa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaanosapuolen ominaisuudet voivat vaikuttaa myös toisiinsa, esimerkiksi koon voidaan joskus katsoa korostavan asiantuntemattomuutta. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksiKorkeimman oikeuden ratkaisuista voidaan nähdä osapuoliasetelman myös todellisuudessa vaikuttavan riitatilanteissa sopimuksen tulkintaan. Osapuoliasetelman huomioimiseen kuitenkin näyttää lähtökohtaisesti vaikuttavan osapuolten sopimussuhteen ja erityisesti sopimusneuvottelujen aikana tekemät toimet. Osapuoliasetelma ei esimerkiksi saanut merkitystä tapauksessa, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse jossa pienyrittäjä riitautti välimieslausekkeen suuren ketjun kanssa. Ketjun sopimusneuvottelujen aikaiset toimet, kuten avun ja riittävän ajan antaminen sopimukseen tutustumiseen, tekivät osapuoliasetelmasta merkityksettömän tapauksessa. Tapaus viittaa siihen, että mistä sopimuksessa on kyse ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioidensamalla tavoin sopimusneuvottelujen aikaisella toiminnalla voidaan myös tietoisesti pyrkiä suojautumaan osapuoliasetelman vaikutukselta sopimussuhteessa, kuten esimerkiksi kyseisessä tapauksessa juuri toimialan asiantuntemuksen aiheuttamalta tiedollisen epätasapainon riskiltä . Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on Varmistamalla se, että sopimusta noudattaisi aiheettomastioman toimialansa ulkopuolelle sopimuksen tekevä sopimuskumppani on ymmärtänyt sopimuksen kannalta oleelliset seikat, ja toimimalla näin korostetun huolellisesti ja lojaalisti, voidaan välttyä sopimuskumppanin tiedollisesta heikommuudesta johtuvasta riskistä, joka voi johtaa ääritapauksessa korvausvelvollisuuteen. Sopimuk- sella on Varmistaminen kannattanee hoitaa todennetusti selvittämällä dokumenttien ja teknisten seikkojen käytännön merkitys ennen sopimuksen täytäntöönpanon aloittamista. Sopimuskumppanin kotimaalla ei näyttäisi olevan osapuoliasetelman kannalta suurta merkitystä. Kulttuurierojen vaikutusta ei lähtökohtaisesti tulisi huomioida lainkaan osapuoliasetelmaan vaikuttavana tekijänä. Lisäksi myöskään sopimuskielen ja osapuolten äidinkielen vaikutusta osapuolten voimasuhteen kannalta ei tulisi pääsääntöisesti huomioida. Sopimuskumppanin kotimaa voi kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseenvaikuttaa sopimussuhteeseen teknisenä seikkana koon ja kauppatavan tavoin muun muassa lainsäädännön ja kohdevaltion poliittisten olosuhteiden kautta. Kuten jo aiemmin mainittiin, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeäätutkielmassa todettiin, että olisi etukä- teen varmistuttu siitäjulkisen sektorin tahon kanssa tehdyistä sopimuksista voi todellisuudessa olla vaikeampi päästä eroon verrattuna yksityisen sektorin tahon kanssa tehtyyn sopimuksen, että sopimus on validisillä julkista puolta sääntelevien lakien vuoksi oikeushenkilöiden harkinnanvarainen neuvottelumahdollisuus voi olla. Näin sopimuksen sitovuuden voidaan nähdä olevan tiukempi julkisen sektorin tahon kanssa tehdyssä sopimuksessa. Julkisen sektorin tahon vaikutusta sopimuksen osapuoliasetelmaan muulla tavoin ei sen sijaan tutkielmassa tarkasteltu. Jatkotutkimusten kannalta varsin kiinnostavaa voisi kuitenkin olla tutkia laajemmin myös sitä, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksivaikuttaako julkisen sektorin luonne myös jollain muilla tavoin sopimuksen osapuoliasetelmaan. Kun sopimusehto on selväLÄHDELUETTELO Xxxxxx, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejäXxxxx (1988). Laintulkinnan teoria. Helsinki: Xxxxxx Xxxxxxxxxx Osakeyhtiö. 315 s. ISBN 951-0-15493-8. Xxxxxx, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinenXxxx (2003). Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa dynaamisuus: talousoikeudellinen rakennetutkimus sopimuksen täydentymisestä ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraantäydentymisen ohjaamisesta. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja: Yksityisoikeuden julkaisusarja A:107. 350 s. ISBN 951-29-2480-3. Xxxxxx, joskin rajallisen ajanXxxx (2007). Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaanSadan vuoden kaksinaisuus. Sopimuskäsityksen avautumisen arviointia. Teoksessa Maaliskuun 25 päivän rahasto 100 vuotta 25.3.2007. Xxxxxxxxxxx, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritysXxx, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takiatoim. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja: Sarjassa juhlajulkaisut A:18. 228 s. ISBN 978-951-29-3190-3. Xxxxxx, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseenXxxx (2010). Löytyisikö käytännössä sellaistaYhteistoimintasopimuksen tulkinnan välineet. Oikeustieto 6/2010: s. 4-8 Xxxxxxxxx, ei kilpailevaa yritystä Xxxxxx (2008). Yleisten sopimusehtojen sitovuus kauppatapana – oikeudellinen epävarmuus. Oikeustieto 1/2008: s. 10-14. Helsingin yliopiston avoin yliopisto (2013). Perusasioita oikeustieteestä: Tutkimuksen eri tasojen teoreettinen aines [online]. Helsinki: Helsingin yliopisto [siteerattu 30.1.2013]. Saatavana World Wide Webistä: <URL:xxxx://xxx.xxxxx.xxxxxxxx.xx/kurssit /oikjohd/materiaali/osa1.html> Xxxxx, Xxxx (1997a). Sopimusoikeus I. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. 396 s. ISBN 951-640-965-2. Xxxxx, Xxxx (1997b). Sopimusoikeus II. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. 436 s. ISBN 951-640-972-5. Xxxxx, Xxxx (1998). Sopimus ja työpaikkaadelikti. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. 396 s. ISBN 952-14-0072-2. Xxxxx, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioidenXxxx (2003). SeSopimusoikeus I. Helsinki: Talentum Media Oy. 684 s. ISBN 952-14-0530-9. Xxxxx, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihinXxxx (2005). Sopimusoikeus III. Helsinki: Talentum Media Oy. 404s. ISBN 952-14-0690-9. Xxxxx, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksiaXxxx (2006). Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoinSopimusoikeuden yleiset opit ja kilpailuoikeus. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta Lakimies 7- 8/2006: s. 1134-1157. Xxxxxxxxxx, Xxxxxx (2009). Law and Socail Norms in Contractual Relationships. Helsinki Law Review 2009: s. 49-67. Xxxxx, Xxxx (2004). Muuttuvat olosuhteet ja sen merkitystä tarkemminsopimuksen sitovuus. Lakimies 7-8/2004: s.1449-1463. Xxxxx, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisestiXxxxx (2006). Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessaKaupallisten riitojen sovittelu. Helsinki: Xxxxx Xxxxx Oy. ISBN 951-37-4715-8. Xxxxxxxxxx, jos työsuhde on vasta alkamassaXxxxx (2006). Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloinUusi kilpailuoikeus. Helsinki: WSOYpro. 527 s. ISBN 951- 0-31265-7. Kurkela, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikanaMatti (2010). Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisestaGlobalisoitunut sopimuskäytäntö ja sopimusoikeudelliset periaatteet. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suuttaHelsinki: Edita Publishing Oy. 284 s. ISBN 951-37-4013-7. Xxxxxxxx, on tiedon löytyminen Xxxxxx (1995). Heikomman suojattomuudesta. Teoksessa Xxxxxxxxx suojasta: yksityisoikeudellisia kirjoituksia. Xxxxxxxxxxx, Xxx, toim. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja: Sarjassa muut kokoomateokset B: 297 s. ISBN 951-29-0411-X. Xxxxxxxx, Xxxxxx (2006). Kansainvälisen kaupan liikesopimus ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaaremburssi. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaamminHelsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioida403 s. ISBN 951-855-261-4.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustanaToimeksiantajani POAS:in laatimat vuokrasopimukset ovat hyvin laadittuja. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta Erityi- sesti vuokrasopimuksissa mainittu POAS:in asukasopas on mielestäni selkeä ja se täy- dentää vuokrasopimuksia hyvin. Erillinen opas on todella hyvä lisä vuokralaisia aja- tellen ja näen sen hyvänä asiakaspalveluna. Omien kokemuksieni mukaan vuokrasopimuspohjat useimmiten ovatkin selkeitä sil- loin, kun vuokranantajana toimii yritys tai yhdistys. Yksityisten henkilöiden solmi- missa vuokrasopimuksissa epäselviä ehtoja tulee vastaan sen sijaan säännöllisesti. Lä- hes poikkeuksetta näistä kysytään silloin, kun erimielisyyttä vuokranantajan ja vuok- ralaisen välille on ehtinyt jo syntyä ja osapuolet tulkitsevat asiaa eri tavalla. Huoneenvuokralaki asettaa tiettyjä rajoituksia vuokraustoiminnalle ja tarjoaa turvaa erityisesti vuokralaiselle, mitä pidän hyvänä asiana. Laki tarjoaa samalla myös va- pauksia vuokranantajille. Riitatilanteissa avun saaminen voi kuitenkin olla hidasta ja ongelmien ratkaiseminen voi tulla kalliiksi. Kuluttajariitalautakunnassa ja käräjäoi- keudessa huoneenvuokra-asian käsittelyyn voi mennä kuukausia. Ongelmiin puuttu- minen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa onkin sekä vuokranantajan että vuokra- laisen etu. Tämän työn tarkoitus oli selvittää yleisiä vuokrasopimuksiin kirjattuja ehtoja, tarkas- tella niiden tulkintaa huoneenvuokralain kautta ja tutkia sopimusten tiimoilta käytyjä oikeustapauksia. Työn oli tarkoitus vastata kysymyksiin siitä, miten asuinhuoneistojen vuokrasopimusehtoja tulkitaan, miten ne tulisi laatia, jotta tulkinnanvaraa ei voida solmia olisi ja solmittu sopi- mus on tällöin mitätönmiten mahdollisiin tulevaisuuden muutoksiin voisi varautua. Sopimusta Asettamani kysymykset ennen työn aloittamista olivat melko laajoja ja voivat tarjota useampiakin vastauksia, mikä tuli ilmi työtä tehdessä. Sain kuitenkin vastaukset hake- miini kysymyksiin niiden sopimusehtojen puitteissa, joita käsittelin työssä. Kaikkia poikkeustilanteita työssä ei siis voi solmia tai se on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täytykuitenkaan ollut mahdollista käsitellä. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelmanTyön tarkoituksena oli selventää joidenkin ehtojen merkitystä siten, että työsuhteen osapuolet eivät ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestävuokranantajat voivat niitä käyt- täessään ymmärtää mitä ehto tosiasiassa tarkoittaa ja miten se kannattaisi muotoilla sopimukseen, mikäli sitä haluaa käyttää. Xxxx ehto Kuten sanottu, aivan yhtä tärkeää on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteitamyös ymmärtää, tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvämillainen merkitys sillä on, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttämikäli vuokrasopimukseen ei laita jotakin tiet- tyä ehtoa. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu Näiden esille tuomisessa työssä koen onnistuneeni kohtuullisen hyvin ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi siitätoivon, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti työ on kilpaileva yrityslukijalle helppolukuinen. Siten kyseinen seikka Edellä mainittujen syiden vuoksi en laati- nut työtä tehdessä vuokrasopimuspohjaa, jonka tarkoitus olisi olla mahdollisimman selkeä. Erilaisia vuokrasopimuspohjia on jo tarjolla lukuisia, mutta niissä olevien eh- tojen merkitykset tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaanvuokranantajan itse ymmärtää. So- pimukseen sitoutunut työntekijä Luonnollisesti työssä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaanollut mahdollista käsitellä kaikkia vuokrasopimuksissa olevia ehtoja. Työn rajaaminen valittuihin ehtoihin jättää tilaa jatkotutkimukselle. Vuokraso- pimuksiin usein lisätyt ehdot jälleenvuokraamisesta tai alivuokraamisesta jäivät esi- merkiksi kokonaan käsittelemättä, vaikka niitä tovin aikaa harkitsinkin. Näistä eh- doista säädetään huoneenvuokralaissa, mutta muun muassa Airbnb:n suosio sekä kan- sainvälistyneet markkinat ovat jo aiheuttaneet kysymyksiä sen suhteen, milloin sovel- letaan huoneenvuokralakia, mikä katsotaan jälleenvuokraamiseksi ja millaisia oikeuk- sia vuokralaisilla on huoneistoa ali- tai jälleenvuokrata. Kyseisistä ehdoista voisi kir- joittaa kokonaan oman työnsä. Vaikka laki ja oikeuskäytäntö tarjoavat monia vastauksia vuokrasuhteessa eteen tule- viin kysymyksiin, on hyvä muistaa, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestäennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan mo- nia mahdollisia riitatilanteita välttää. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet Tuomioistuinten antamat ratkaisut ovat arvok- kaita ja setarjoavat hyvää tietoa vuokrasuhteen osapuolille, onko ehto ollut riittävän tarkka. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto mutta riitely on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa olla, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystä. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli sen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- musta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihen, että mistä sopimuksessa on kyse ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on se, että sopimusta noudattaisi aiheettomasti. Sopimuk- sella on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseen, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeää, että olisi etukä- teen varmistuttu siitä, että sopimus on validi, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksi. Kun sopimusehto on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinen. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajan. Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaan, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritys, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseen. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksia. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suutta, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidavähintäänkin aikaa vievää.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustana. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta ei voida solmia ja solmittu sopi- mus on tällöin mitätön. Sopimusta ei siis voi solmia tai se on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelmanSuorahankinta tehtiin perustellusti oletuksella, että työsuhteen osapuolet eivät ole olleet täysin perillä hankinnan kokonaisarvo pysyy alle 20 000 eurossa. Siinä ei kuitenkaan pysytty, koska kattohintaa ja sopimuksen merkityksestävoimas- saoloaikaa ei ollut sopimuksessa rajattu ja koska lisätilauksia Tekirille tehtiin suoraan ministerin erityisavustajan toimesta kertomatta tilauksista maksuista vastaavalle minis- teriön hallinnolle. Xxxx ehto on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteita, tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttä. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu Vastaaviin sopimuksiin tulisi jatkossa kirjata kattohinnan lisäksi sel- keämmin mahdollisia jatkotilauksia tekevä taho ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi huolehtia siitä, että suunnitelluista lisätilauksista myös informoidaan ministeriön virkamieskuntaa ajoissa. Sopimuksessa oli mainittu Xxxxx Xxxxxxxx ”uuden tehtävän luonne”, kirjaus uusista mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti on kilpaileva yritysnisterin tehtävistä olisi selkeyttänyt hankinnan kohdetta. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaanViestintä- sekä henkilöstö- ja hallintoyksikkö toimivat hankintaprosessissa kuitenkin hankintalain ja valtioneuvoston hankintaohjeen mukaisesti eikä prosessissa ole siltä osin huomautettavaa. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaanJälkikäteen arvioituna laskujen maksussa kontrollia haittasi se, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestälisätilaukset eivät tulleet HEHA:lle tiedoksi. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet ja seLisäksi kolmannessa laskussa laskutettiin VM:ää suorit- teesta, onko ehto ollut riittävän tarkkajoka olisi kuulunut TEM:n maksaa. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa olla, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystä. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli sen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa Lasku ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- mustakoskaan saapunut TEM:iin tarkastettavaksi ja mahdollisia lisäselvityksiä varten. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen Laskujen asiatarkastuk- sessa olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse tullut kiinnittää huomiota siihen, että mistä sopimuksessa laskut vastaavat kaikilta osin sopi- musta ja lasku perustuu yksilöityihin lisätilauksiin. Laskuissa tulee olla myös riittävät selvitykset tehdystä työstä. Sopimuksen valmistelussa ministerin erityisavustaja Xxxx Xxxxxxxxxxxx ohjaus oli vah- vaa. Hän antoi selkeästi ymmärtää toimivansa ministerin antamalla mandaatilla, jota hänellä ei Xxxxx Xxxxxxxx antaman selvityksen mukaan kuitenkaan ollut. Xxxxxxxxxxxx teki myös itse töiden tilaukset, joista kaikista ministeri ei ollut tietoinen. Hän ei myös- kään informoinut ministeriön hallintoa. Erityisavustajan tulee kuitenkin työjärjestyksen mukaan antaa virkamiehille näiden tehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedot. Tekir Oy on kyse ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on se, että sopimusta noudattaisi aiheettomasti. Sopimuk- sella on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseen, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeää, että olisi etukä- teen varmistuttu siitä, että sopimus on validi, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksi. Kun sopimusehto on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejälaskuttanut töistä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymiselläon tehty ennen sopimuksen solmimista. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnutLisäksi Tekir on laskuttanut valmennustyöstä, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle josta Xxxxx Xxxxxxx ei ole vähäinenollut selvityksensä mukaan tietoinen. Sopimuksen rikkomisesta Tekir on seurauksensa myös laskuttanut lisätyöstä valmennushankkeina, vaikka sopimuksen mukaan lisätyö olisi pitänyt tehdä tuntityönä. Valmennuksissa 3.9.2019 ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan3.12.2019 on harjoiteltu tilanteita, joskin rajallisen ajanjotka ovat liittyneet Xxxxx Xxxxxxxx työhön puolueen puheenjohtajana. Rajoitusaikana työntekijän voi olla Sisäisen tarkastuksen näkemyksen mukaan erilaiset simulaatioharjoitukset tukevat kuitenkin myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaanministerin työhön liitty- viä esiintymisvalmiuksia. Ministeriön tulee selvittää, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritys, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseen. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä mihin toimenpiteisiin Jääskeläisen ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksia. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta Tekirin suhteen tilauk- siin ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suutta, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta laskutukseen liittyvien epäselvyyksien johdosta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidaryhtyä.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia psykologista sopimusta teoreettisista lähtö- kohdista. Tarkoituksena oli selvittää, mitä psykologinen sopimus organisaation ja työn- tekijän välisen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla määrittelijänä tarkoittaa ja mistä sopimus muodostuu. Sopimuk- sen muodostamisen tarkasteluun läheisesti liittyen haluttiin selvittää sopimusta heiken- täviä ja vahvistavia tekijöitä. Näistä tekijöistä erityishuomiota pyrittiin kiinnittämään psykologisen sopimuksen loukkauksiin ja rikkomisiin sekä niistä aiheutuvien sopimusta haastavien tilanteiden ratkaisukeinoihin. Sen lisäksi, että tutkimuksen tavoitteena oli määritellä käsite psykologinen sopimus ja avata psykologisen sopimuksen toimintaperiaatteita, tutkimuksessa pyrittiin myös kar- toittamaan, mikä yhteys psykologisella sopimuksella on työntekijän ja organisaation väliseen sitoutumiseen ja työntekijän motivaatioon. Sitoutumisen ja motivaation tutki- misella syvennettiin käsitystä psykologisen sopimuksen merkityksestä henkilöstöjohta- misessa. Perimmäisenä tutkimustavoitteena kaikkien näiden tutkimuskysymysten taus- talla oli selvittää, miksi psykologisia sopimuksia solmitaan ja mikä niiden merkitys on työntekijän ja organisaation kannalta. Tässä tutkielmassa olen etsinyt tutkimuskirjallisuuden ja tutkimusartikkelien avulla vas- tauksia tutkimusongelmiini. Löytämiäni tietoja yhdistelemällä ja analysoimalla olen muodostanut käsityksen psykologisen sopimuksen perusideasta, sen toimimisesta ja sii- hen vaikuttavista seikoista. Käytettyäni tutkimusartikkeleita, joissa psykologista sopi- musta lähestytään mitä erilaisimmista näkökulmista, olen saanut tutkielmaani monipuo- lisuutta ja syvää ulottuvuutta. Peilatessani tutkimuskirjallisuuden avulla laatimaani teoriapohjaa tutkimusartikkeleissa esiteltyihin kokemuksiin ja tutkimustuloksiin psykologisesta sopimuksesta huomasin, etteivät artikkelien johtopäätökset aina olleet samat kuin teoriakirjallisuuden perusteella olisi voinut olettaa. Suurimmaksi osaksi tutkimusartikkelit vahvistivat kirjallisuuteen pohjautuvaa teoriaa, mutta löysin myös ristiriitoja teorian ja artikkelien tulosten välillä. Ristiriidat olivat pääasiassa selitettävissä tutkimuskohteen yksipuolisuudella tai tutki- muksen suppeahkolla toteutuksella. Ristiriitojen vähäisyydestä huolimatta ne rikastutti- vat tutkimustani ohjaamalla kyseenalaistamiseen suoraviivaisten päätelmien sijaan. Tutkimuskirjallisuuden mukaan psykologinen sopimus muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustanaosapuolten toisiinsa kohdistamista olettamuksista, odotuksista ja velvoitteista organisaation ja työntekijän välisessä suhteessa. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta Psykologinen sopimus on kirjoittamaton, joten sen konkreettinen todentaminen ja siihen vetoaminen ei voida solmia ja solmittu sopi- mus on tällöin mitätönole mahdollista. Sopimusta ei siis voi solmia tai Käytännössä se on pätemätönkuitenkin si- tova ja sopimuksen osapuolet pyrkivät toimimaan sopimuksensa mukaisesti. Psykologi- sen sopimuksen muodostuminen alkaa heti rekrytointivaiheen alussa. Molemmat osa- puolet kohdistavat alusta lähtien toisiinsa odotuksia, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täytyjotka vahvistuvat ja selkenevät työntekijän ja organisaation välisen suhteen jatkuessa. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelmanPsykologisen sopimus jakautuu neljään alalajiin: relationaalisiin, transaktionaalisiin, transitionaalisiin ja hybridisopimuksiin. Tutkielmassani käyttämät tutkimusartikkelit keskittyivät lähinnä kahden ensiksi mainitun käsittelyyn. Näistä alalajeista relationaali- nen sopimus on pitkäaikaisesti sitouttava ja täten sen katsotaan olevan vahva psykologi- nen sopimus. Nykyisessä työelämässä pitkäaikaiset työsopimukset eivät kuitenkaan ole enää kovin yleisiä, joten relationaalisten sopimusten solmiminen ei ole aina mahdollista. Tutkimusartikkelien perusteella on pääteltävissä, että työsuhteen nopeasti muuttuvissa ja vaihtuvis- sa työsuhteissa psykologisen sopimuksen alalajeista transaktionaalinen sopimus vastaa työelämän asettamiin haasteisiin perinteisesti hyvänä pidettyä relationaalista sopimusta paremmin. Toimiva transaktionaalinen sopimus sitouttaa työntekijää, mutta sitoutumi- sen oletusarvona ei ole pitkäkestoisuus. Tämä on merkittävä vahvuus, kun työsuhteet ovat yhä enenevässä määrin lyhytkestoisia ja projektiluonteisia. Kun psykologinen sopimus toimii odotusten mukaisesti, se motivoi työntekijää työsken- telemään tehokkaasti. Motivoitumisen myötä sekä työntekijä että organisaatio sitoutuvat toisiinsa, mikä vahvistaa osapuolten keskinäistä luottamusta ja näin edelleen motivoi hyvään työsuoritukseen. Psykologisen sopimuksen ollessa loukkaamaton kyseinen so- pimus, motivaatio ja sitoutuminen nivoutuvat yhteen ja tehostavat organisaation toimin- taa. Psykologisen sopimuksen merkitys organisaation kannalta onkin ennen kaikkea sii- nä, että sen kautta organisaation tehokkuus yleensä vahvistuu. Tutkimusartikkelit osoit- tavat, että on myös tilanteita, joissa organisaation tehokkuus ei vahvistu psykologisen sopimuksen myötä, mutta pääsääntönä voidaan pitää, että psykologisella sopimuksella ja organisaation tehokkuudella on positiivinen yhteys. Ollakseen toimiva ja ajantasainen, psykologinen sopimus tarvitsee ylläpitoa ja uudistu- mista. Ylläpidon tärkeimpiä asioita on toimiminen sopimukseen sisältyvien odotusten ja velvoitteiden mukaisesti. Psykologinen sopimus ikään kuin vahvistaa itse itseään, kun sitä noudatetaan. Esimerkiksi työnantaja voi edellyttää työntekijältä vahvaa sitoutumista ja paneutumista työtehtäviin. Vastavuoroisesti työntekijä voi odottaa organisaationsa mahdollistavan ammattitaidon ylläpidon järjestämällä koulutuksia. Kun työntekijä sitten työskentelee organisaation odotusten mukaisesti, mahdollistetaan hänelle mahdollisuus kouluttautua. Kouluttautumisen myötä työntekijä motivoituu ja sitoutuu aiempaa vah- vemmin työhönsä. Näin psykologinen sopimus toimii itse itsensä ylläpitäjänä ja vahvis- tajana, kunhan sopimuksen osapuolet toimivat tai ainakin pyrkivät toimimaan edellytys- ten mukaisesti. Uudistuminen on edellytys psykologisen sopimuksen jatkuvuudelle ja ajantasaisuudelle. Sopimuksen uudistuminen tapahtuu sopimusosapuolten uudistaessa toisiinsa kohdista- mia velvoitteita ja hyväksyessä itseensä kohdistuvat uudet edellytykset. Psykologisen sopimuksen uudistamisprosessi voi olla hyvin haastava. Psykologinen sopimus ei ole kirjallinen, eikä yleensä edes tiedostettu sopimus, joten sen päivittäminenkään ei aina ole kovin tarkoituksellista. Samoin kuin psykologinen sopimus syntyy osapuolten väli- sessä kanssakäymisessä hyvin vähäisin sopimusneuvotteluin, myös sopimuksen uudis- taminen tapahtuu usein ikään kuin muuttuviin tilanteisiin ja olosuhteisiin sopeutumisen myötä. Psykologinen sopimus ei aina toimi niin kuin sen pitäisi toimia. Kun osapuolet eivät ole olleet täysin perillä täytä heihin kohdistettuja velvollisuuksia, psykologinen sopimus ei tule täytetyksi vaan sitä loukataan ja ehkä jopa rikotaan. Tutkimuksissa psykologisen sopimuksen merkityksestäloukkauk- sia ja rikkomisia on käsitelty lähinnä työntekijän kokemien epäkohtien näkökulmasta. Xxxx ehto on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteitaTutkimuksissa ei juuri käsitellä sitä, miten työntekijä loukkaa sopimustaan. Näin ollen psykologisen sopimuksen voi päätellä olevan velvoittavampi organisaatiota kuin työn- tekijää kohtaan tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselväainakin se haavoittuu helpommin organisaation laiminlyönneistä kuin työntekijän. Toisaalta, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttä. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu aihetta voisi tutkia lisää ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessalaiminlyöntien vaikutuksia psykologiseen sopimukseen. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- siaLoukkaukset ja rikkomiset heikentävät psykologista sopimusta. Tärkeimpänä Erityisen suuri psykolo- gisen sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikanaloukkaus voi johtaa sopimuksen rikkomiseen ja mahdollisesti myös koko sopimuksen purkautumiseen. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi siitäVarsinkin sukupuoleen perustuva syrjintä koetaan usein niin vakavana, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti on kilpaileva yritysse johtaa sopimuksen purkautumiseen. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaanNaisten urakehitystä haittaavat lasikatot ja perhetilannetta koskevat painostukset nousivat tutkimusartikke- leissa esiin sellaisina loukkauksina, jotka helposti tulkittiin myös sopimuksen rikkomi- siksi ja johtivat usein sopimuksen purkautumiseen. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaan, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestä. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet ja se, onko ehto ollut riittävän tarkka. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa olla, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystä. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli sen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla Purkautuminen tapahtui näissä tapa- uksissa niin, että loukkauksen kokenut naispuolinen työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteitajätti työnsä organisaati- ossa. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiinOrganisaation ja työntekijän välistä suhdetta määrittelevän psykologisen sopimuksen käsitteen tiedostaminen ja ymmärtäminen on tärkeää sekä esimiesasemassa työskentele- ville että henkilöstöhallinnon alalla työskenteleville. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi päteväUsein juuri esimiehet ja henkilös- töhallinnossa työskentelevät henkilöt edustavat työntekijälle organisaatiota psykologi- sen sopimuksen osapuolena. Tämähän Näin ollen kyseisissä tehtävissä toimivien on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- musta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen hyvä tietää, kun sopimusta solmitaanmiten psykologinen sopimus syntyy, miten siihen voidaan vaikuttaa ja ennen kaikkea, miten toimiva psykologinen sopimus hyödyttää organisaatiota. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa Erityisesti esimiehillä on sovittu sopimussakostaratkaiseva merkitys psykologisen sopimuksen hyödyntämisen lisäksi siinä, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihen, että mistä sopimuksessa on kyse miten sopi- muksen loukkaus- ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on se, että sopimusta noudattaisi aiheettomasti. Sopimuk- sella on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseen, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeää, että olisi etukä- teen varmistuttu siitärikkomistilanteet voidaan hoitaa niin, että sopimus ei purkaudu. Psykologisen sopimuksen vahvuus organisaation kannalta on validi, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksimotivoituneiden ja sitou- tuneiden työntekijöiden kautta saavutettu organisaation tehokkuuden lisääntyminen. Kun sopimusehto Työntekijän kannalta psykologinen sopimus on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinen. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajan. Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaan, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritys, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takiamerkityksellinen siinä, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseenvoi luottaa työnantajaansa sekä odottaa tämän tukevan työntekijän työuraa ja siihen liit- tyviä asioita, kuten kouluttautumista. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. SeVahva psykologinen sopimus luo työntekijälle turvallisuuden tunnetta myös sen vuoksi, että työntekijä se ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksiatule loukatuksi esimerkiksi työnteki- jän perhetilanteen vuoksi. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde Psykologinen sopimus on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle siis parhaimmillaan sekä organisaa- tion että työntekijän kannalta saattaakin positiivinen, työsuhdetta vahvistava tekijä. Psykologisen sopimuksen aihepiiristä olisi hyödyllistä tehdä jatkotutkimusta. Empiiri- nen tutkimus suomalaisessa julkisen sektorin organisaatiossa olisi ajankohtainen ja merkityksellinen tutkimus henkilöstöjohtamisen alalla. Erityisnäkökulmana tutkimuk- sessa voisi olla silloinpsykologisen sopimuksen toiminta ja sopimuksen ylläpito muutostilan- teissa. Esimerkiksi aluehallinnon uudistusprojektit tarjoaisivat lukuisia mahdollisia kohdeorganisaatioita. Tutkimuksessa tulisi huomioida sekä työntekijöiden näkemykset että esimiesten näkemykset organisaation näkökulmana. Näin voitaisiin tarkastella so- pimusosapuolten näkemysten yhtäläisyyksiä ja eroja. Olisi perusteltua tutkia, jos miten psykologinen sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suutta, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidatoimii suomalaisessa julkisyhteisössä.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustanaOma mielipiteeni on, että sopimuspalokuntatoimintaa pitäisi ehdottomasti helpottaa työttö- myysetuuksien aikana. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta Myös muiden etuuksien esimerkiksi vanhempainvapaan aikana suo- ritettua palokuntatoimintaa tulisi helpottaa. Vanhempainvapaahan rajoittaa tällä hetkellä jopa enemmän kuin työttömyysetuuden aikainen työskentely, koska tällöin ei saa työsken- nellä laisinkaan tai siitä rokotetaan välittömästi tuen määrässä. Pelastustoimessa työskentelyn voisi vapauttaa mielestäni kokonaan työtuntien ja tulojen tarkkailusta, mikä vaikuttaa työttömyyskorvauksen määrään tai suojaosuutta pitäisi korottaa tuntuvasti, minkä lisäksi sitten byrokraattinen työttömyysetuuskäsittelyn viive pitäisi saada poistettua tai huomattavalla tavalla pienennettyä. Viivettä voitaisiin saada kuriin esimer- kiksi, jos tehdyt työtunnit otettaisiin huomioon vasta seuraavassa tarkastelujaksossa ja etuus maksettaisiin alkuun täysimääräisenä. Tehdyistä työtunneista johtuva ylimääräinen etuus voitaisiin sitten vähentää seuraavasta tuesta tai ylimääräinen maksettu osuus voitaisiin periä takaisin. Myös osittainen maksumenetelmä voisi olla vaihtoehto, jossa esimerkiksi makset- taisiin puolet täysimääräisestä summasta ja loput korvauksen määrästä, kun tehdyt työt on selvitetty etuuden maksajalle. Tämäkin helpottaisi jo korvauksen saajaan tuskaa, jolla menot kuitenkin pysyvät, vaikka tulot vähenevätkin. Sopimuspalokunnasta saatavat tulot eivät kuitenkaan ole suuret, ne eivät riitä yksistään sii- hen, että sitä olisi kannattavaa tehdä pelkästään. Hälytysluontoisuudenkin vuoksi työmäärä on satunnaista. Työttömyysetuuden päälle se on kuitenkin mukava lisä, joka varmasti kas- vattaa motivaatiota ja aktiivisuutta palokuntatoimintaa kohtaan. Pelkkä suojaosuuden koro- tuskin saattaisi herättää kiinnostusta ulkopuolisissa palokuntatoimintaa kohtaan, koska sen avulla työttömänä olevat henkilöt voisivat hankkia pientä lisätienestiä. Tätä voisikin käyttää yhtenä houkuttimena, kun rekrytoidaan uusia henkilöitä palokuntaan. Suojaosan korotuk- sesta huolimatta mitään osallistujavyöryä saadaan tuskin aikaiseksi palokuntatoimintaa koh- taan. Sopimuspalokunnat kuitenkin hoitavat pinta-alallisesti suurimman osan Suomen maa-alasta ja osallistuvat noin puoleen pelastustoimen tehtävistä. Maaseutujen väki ikääntyy ja vähe- nee, uutta henkilöstöä ei ole sen vuoksi helppoa rekrytoida. Sopimuspalokuntalaiset, varsin- kin kaikki hälytystoiminnassa mukana olevat, ovat käyneet koulutuksen ja hankkineet päte- vyyden, että voivat osallistua pelastustoimintaan. Tämän lisäksi sopimuspalokuntalaisten täytyy ylläpitää osaamistasoaan ja heidän täytyy suorittaa vuosittaiset testit ja tietty määrä harjoitteita, että pätevyys säilyy. Näiden taitojen ja pätevyyksien ylläpitämistä ei pitäisi ra- joittaa rokottamalla työttömyysetuutta. Lisäksi on hölmöä, jos työttömäksi jäänyttä sopimus- palokuntalaista ei voida solmia hyödyntää täysipainoisesti, kun häneltä kuitenkin löytyy tarvittavaa osallistumishalua ja solmittu sopi- mus osaamista, mitä pelastustoimi takuulla tarvitsee. Sopimuspalokuntajärjestelmä on tällöin mitätönhalpa toteutustapa pelastustoimelle. Sopimusta ei siis voi solmia Ensinnäkin sopimus- palokuntalaisten saama korvaus on paljon pienempi kuin vakituisella henkilökunnalla. Li- säksi hälytysluontoisen työnluonteen vuoksi sopimuspalokuntalaiset kutsutaan töihin vain tarpeen vaatiessa. Tämän lisäksi pelastuslaitokset tarjoavat sopimuspalokuntalaisilleen kou- lutusta osaamisen ja taidon ylläpitämiseksi. Lisäksi päivystyksen ajalta maksettava korvaus on vain osa sopimuspalokuntalaisen täydestä tuntipalkasta, jonka hän saa, kun osallistuu muun muassa hälytystehtäviin tai se on pätemätönkoulutuksiin. Tästäkin syystä sopimuspalokuntalaiset ovat tärkeä osa pelastustoimelle, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelman, että työsuhteen osapuolet eivät ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestä. Xxxx ehto on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteita, tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttä. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi siitä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti on kilpaileva yritys. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaan. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaan, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestä. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet ja se, onko ehto ollut riittävän tarkka. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa olla, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystä. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli sen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenäettei koko Suomen kattavaa aluetta tarvitse peittää ainoastaan ympärivuorokautisessa valmiudessa olevalla ammattipalokunnalla, koska mis- sään tilanteissa se koituisi erittäin kalliiksi systeemiksi. Tämän kustannustehokkuudenkin takia sopimuspalokuntalaisten toi- mintaa pitäisi ehdottomasti tukea kaikilla mahdollisilla tavoilla, osallistumisaktiivisuutta ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- mustapitäisi ainakaan missään nimessä rajoittaa tai haitata esimerkiksi tällä työttömyyskorvaus asialla. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihen, että mistä sopimuksessa on kyse ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on Yksi tärkeimmistä syistä työttömyysetuuden aikaisen työskentelyn helpottamiseksi pelas- tustoimessa lienee se, että sopimusta noudattaisi aiheettomastisiinä vaiheessa, kun onnettomuus sattuu, sopimuspalokuntalaisen ei tarvitsisi murehtia taloudellisen näkökulman kannalta, onko toimintaan osallistuminen järkevää. Sopimuk- sella Kun työttömänä oleva sopimuspalokuntalainen voi vapaasti osallistua palokunta- toimintaan, siitä on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseenvarmasti hyötyä sekä itse sopimuspalokuntalaiselle että yhteiskunnalle- kin. Sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta muun muassa taloudellinen tilanne mahdolli- sesti piristyy. Yhteiskunnallisesti auttavassa toiminnassa mukana olemisesta voi tulla teki- jälleen olo, että hänellä ja hänen tekemisellään on oikeasti merkitystä. Tämä sekä tähän li- sättynä se, että palokuntatoiminta on porukassa olemista ja tekemistä, voi vähentää syrjäy- tymisriskiä. Yhteiskunnan näkökulmasta henkilöstöresursseja saadaan parannettua ja henki- löstön ammattitaitoa ylläpidettyä. Hälytystehtäville saadaan mukaan lisää henkilöstöä, joka mahdollistaa tai parantaa tehtävistä suoriutumista. Varsinkin siinä tapauksessa, jos asemalla on muutenkin henkilöstöpulaa, työttömänä oleva henkilö saattaa mielellään turvata varautu- mistilannetta päivystämällä, jolloin varmistetaan tehtäville osallistuminen. Kärjistetyssä kuvitteellisessa tilanteessa yhden tai useamman työttömän henkilön jääminen pois hälytystehtävältä voi käydä yhteiskunnalle monin kerroin kalliimmaksi, jos tehtävälle ei saada asemalta riittävää henkilöstöresurssia. Tällöin saattaa joutua lisähälyttämään tehtä- välle seuraavan lähimmän pelastusyksikön, jolle ei muutoin olisi ollut tarvetta, mutta henki- löstöpuutteesta johtuvista syistä tämä on välttämätöntä. Lähin yksikkö saattaa tulla toisen kunnan alueelta ja matkaa voi olla esimerkiksi viisikymmentä kilometriä. Tämä lisähälytetty yksikkö taas on pois sen oman alueen resursseista, tällä alueella ei välttämättä ole tarjolla muita pelastustoimen resursseja, mikäli siellä sattuu jokin päällekkäinen onnettomuus sa- maan aikaan, kun se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintojaon hoitamassa tehtävää naapurikunnassa. Siten Tällainen resurssien liikuttelu ei ole halpaa, ja samalla varautumistaso toisaalla heikkenee. Tämä kaikki on tärkeäätäysin mahdol- lista, mikäli työttömyysetuutta saava sopimuspalokuntalainen näkee oman taloudellisen ti- lanteen kannalta osallistumisen tehtävälle kannattamattomana itselleen. Mikäli tällaista asiaa ei sopimuspalokuntalaisen tarvitsisi murehtia, olisi hän edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa voinut osallistua tehtävälle, jolloin lisähälytykselle ei olisi tarvetta. Tällaisessa tilanteessa tarvitsisi maksaa ainoastaan yhden tai muutaman sopimuspalokunta- laisen palkka sen sijaan, että olisi etukä- teen varmistuttu siitälisähälytyksestä aiheutuu useampia palkkakuluja, että sopimus on validipolttoaineku- luja ja niin edelleen. Taloudellisen näkökulman lisäksi täytyy vielä ottaa toki huomioon lisähälytyksestä aiheu- tuva viive, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksi. Kun sopimusehto on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinen. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajan. Rajoitusaikana työntekijän jolla voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaanmonenlaisia vaikutuksia. Pahimmassa tapauksessa joku voi menettää henkensä tai kyseessä voi olla esimerkiksi kerrostaloasunnon ylimmässä kerrok- sessa oleva putkivuoto, joka pitkittyessään voi aiheuttaa laajamittaiset materiaali- ja omai- suusvahingot. Tätäkin tilannetta vielä lisää kärjistämällä voi esimerkiksi täysin samanlainen vahinko sattua yhtä aikaa kunnassa, josta lisähälytysyksikkö on tullut, jolloin jälleen avun saamisessa tulee viivettä, kun paikalle hälytetään se seuraava lähin yksikkö seuraavasta kun- nasta, joka voi tälläkin kertaa tulla viidenkymmenen kilometrin päästä. Onko tällainen yksittäisen työttömyysetuutta saavan sopimuspalokuntalaisen toiminta sitten itsekästä, mikäli hänellä olisi muutoin kyky ja mahdollisuus osallistua hälytystehtävälle, mutta taloudellisen kannattamattomuuden ja tehtävään osallistumisesta koituvan ylimääräi- sen lisäselvityksen tekemisen vuoksi se ei välttämättä ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yrityskaiken sen arvoista henkilökohtai- sella tasolla? Sitä paitsi eihän tämä yksittäinen sopimuspalokuntalainen välttämättä tiedä tai ymmärrä edes, minkälaiset seuraamukset siitä koituukaan, kun hän jättää osallistumasta teh- tävälle. Nykyjärjestelmä kuitenkin mahdollistaa, osittain jopa kannustaa tähän, kun se jättää tällaiset vaihtoehdot työttömyysetuutta saavalle sopimuspalokuntalaiselle. Vanhempainvapaalla olevalle henkilölle ei periaatteessa edes jätetä arkena vaihtoehtoa osal- listua ainakaan taloudellisesta näkökulmasta katsottuna lyhytkestoisille tehtäville, koska työskentely vanhempainvapaalla rokottaa vielä ankarammin kuin työttömyysetuus. Van- hempainvapaan aikana pienikin työskentely tiputtaa vuositulojen mukaan lasketun vanhem- painpäivärahan vähimmäispäivärahalle, jolloin esimerkiksi 30 000 euron vuosituloilla päi- värahan määrä tipahtaa 70 eurosta 28,94 euroon. Tällöin parinkin tunnin hälytystehtävä jää taloudellisesti selvästi tappiolliseksi, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseenkarkeasti arvioiden saatava tuntipalkka sopimuspa- lokuntatehtävistä on 10–15 euroa. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksia. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suutta, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioida(Vanhempainraha 2020; Vanhempainpäivärahojen määrä 2020.)

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustanaMaatilaosakeyhtiöt, sekä perheomisteiset että yrittäjäkumppaneiden yhdessä omistamat, ovat yleistyneet viime vuosina. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta ei voida solmia Osakeyhtiömuoto on osoittautunut varteenotettavaksi maatalouden harjoittamisen toimintamuodoksi muun muassa verotuksen puolesta. Vaikka lukumääräisesti maatilaosakeyhtiöitä on vielä vähän, niin niiden merkitys tuotantomäärillä mitattuna on huomattavasti isompi (Rinta‐Kiikka ja solmittu sopi- mus muut, 2013, s. 67). Maatilaosakeyhtiöiden yleistyessä myös tietoisuus osakassopimuksen roolista ja merkityksestä on tällöin mitätönlisääntynyt. Sopimusta ei siis voi solmia Osakassopimuksen olemassaolon tarpeellisuuden tunnistaminen ja tiedostaminen on toivottavaa, koska osakassopimuksen laatiminen jo itsessään ennaltaehkäisee mahdollisia erimielisyyksiä ja väärinkäytöksiä. Osakeyhtiön osakkeenomistajan oikeudellista asemaa ja keskinäisiä suhteita määrittävät toisaalta osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys, toisaalta osakkeenomistajien keskenään laatima osakassopimus (Pönkä, 2008, s. 85). Lainsäädäntö antaa raamit, jonka sisällä osakkaat voivat keskenään sopia tarpeellisiksi katsomistaan asioista sopimusvapauden puitteissa. Vaikka osakassopimuksen laatiminen on vapaaehtoista ja muotovapaata eikä sitä erikseen säännellä laissa, niin pätevän ja sitovan osakassopimuksen aikaansaaminen edellyttää sopimusoikeudellisen ja yhtiöoikeudellisen sääntelykentän syvällistä tuntemusta. Yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen on muodostettava yhteensopiva kokonaisuus, eikä niissä saa olla ristiriitaisuuksia tai se päällekkäisyyksiä. Tämän tutkielman tavoitteena oli vastata kysymykseen, mistä seikoista maatilaosakeyhtiön osakassopimuksessa voidaan pätevästi ja sitovasti sopia? Tutkielmalla etsittiin myös vastausta kysymyksiin, miten maataloutta harjoittavan osakeyhtiön erityispiirteet vaikuttavat osakassopimuksen sisältöön, ja miltä osin maatilaosakeyhtiön osakassopimus eroaa tyypillisestä pienyhtiön osakassopimuksesta. Tyypillisistä pienyhtiöiden osakassopimuksista voidaan tunnistaa tiettyjä keskeisiä tavoitteita, joita ovat osakkeenomistajien taloudellisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, osakeyhtiön hallintoon sekä osakkeiden vaihdannansääntelyyn liittyvät tavoitteet (Pönkä 2008, s. 89). Nämä samat keskeiset tavoiteet on pätemätöntunnistettavissa myös maatilaosakeyhtiöiden osakassopimuksiin soveltuviksi. Toimialana maatalous on pääomavaltaista, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täytyja toiminnalle asetetaan, varsinkin perheyhtiöissä, pitkäjänteisiä yli sukupolvien kantavia tavoitteita. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelman, että työsuhteen osapuolet eivät ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestä. Xxxx ehto on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteita, tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttä. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen Yhteisyritysten tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessausein ensisijaisesti osakkaiden omien maatilojen toiminnan tukeminen. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä Omistajatahdon selvittämiseksi voidaan kysyä, miksi osakkaat ovat lähteneet mukaan yhtiöön, mitä osakkaat ovat valmiita panostamaan yhtiöön, mitä he odottavat saavansa yhtiöstä ja miten he haluavat käyttää valtaa yhtiössä. Omistajatahdon tuleekin olla osakassopimuksen laadinnassa ’punainen lanka’. Maatalouden pääomavaltaisuudesta johtuen maatilaosakeyhtiöiden osakassopimuksissa tulee aina sopia rahoituksen järjestämisestä. Käytännössä maatilaosakeyhtiön osakkaalla on aina taloudellisia velvollisuuksia esimerkiksi pääomalainojen muodossa, ja näistä tulee sopia osakassopimuksessa riittävän tarkasti. Maatilaosakeyhtiöiden osakkaat sitoutuvat yhtiöön pääomapanoksen lisäksi usein myös työpanoksellaan, sekä antamalla yhtiön käyttöön sen tarvitsemia tuotantoresursseja, muun muassa koneita ja peltoa. Nämä tuotantoresurssit voivat olla monenlai- siayhtiön toiminnan kannalta kriittisiä, joten näistä osakkaitten ja yhtiön välisistä tuotannontekijäsopimuksista on syytä sopia osakassopimuksessa hyvinkin tarkkaan. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikanaYhteistyön sujuvuuden varmistamiseksi myös varojen jaosta ja palkanmaksun perusteista on yleensä tarpeen sopia. Työntekijällä Maatilaosakeyhtiön osakassopimusta laadittaessa on syytä ottaa huomioon osakeyhtiölain päätöksentekoa ja eri toimielinten toimivallan jakoa koskevat pakottavat määräykset, ja miettiä, miten yhtiön päätöksenteko toimii osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kyseessä olevan maatilaosakeyhtiön omistuspohjalla. Osakassopimustasolla voidaan pakottavan sääntelyn sallimissa rajoissa tehdä tarvittavat tarkennukset päätöksentekomenettelyä koskevilla lausekkeilla. Maatilaosakeyhtiön osakkaat muodostavat tyypillisesti yhtiön hallituksen, ja käyttävät äänivaltaansa myös yhtiökokouksessa. Joku osakkaista saattaa toimia lisäksi yhtiön toimitusjohtajana. Hallinnon järjestämisestä ja päätöksenteosta eri elimissä on syytä sopia tarkkaan, koska muuten vaarana saattaa olla toimivaltarajojen hämärtyminen. Hallinto saattaa myös helposti jäädä vain yhden osakkaan harteille, jos työnjaosta ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessäsovittu. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samanaMaatilaosakeyhtiöt vaihtavat omistajaa yleisimmin sukupolvenvaihdosluovutuksena, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseeneikä osakkeilla juurikaan käydä kauppaa vapailla markkinoilla (Vuori & Xxxxxx, 2017, s. 37). Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi siitäOsakassopimustasolla onkin syytä sopia, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti on kilpaileva yritysmillä ehdoilla sukupolvenvaihdoskaupat sallitaan. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaanPerheomisteisten ja yrittäjäkumppanien yhteisyritysten tavoitteet voivat olla näiltä osin hyvinkin erilaiset. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa Osakassopimuksen sitovuus pitää varmistaa erilaisissa siirtotilanteissa. Tietyistä seikoista sopiminen voi olla maatilaosakeyhtiöissä erittäin hankalaa. Maatilaosakeyhtiöstä irrottautuminen ja siitä etukäteen sopiminen voi osoittautua erittäin haastavaksi. Maatilaosakeyhtiön osakkaat ovat saattaneet yhtiötä perustettaessa tuoda yhtiöön pääoma‐, kone‐ ja peltoresursseja oman työpanoksensa lisäksi. Osakkaitten tuomat resurssit saattavat olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaanvälttämättömiä koko yhtiön toiminnalle, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestäeikä niitä voida irrottaa yhtiöstä. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet Juridisesti pätevien ja sekäytännön elämässä toimivien irrottautumislausekkeiden muotoileminen voi olla joissain tapauksissa jopa mahdotonta. Maatilaosakeyhtiöt eroavat monessa mielessä muista pienosakeyhtiöistä. Maatilaosakeyhtiöiden osakassopimuksessa tulee ottaa huomioon niiden erityispiirteet, onko ehto ollut riittävän tarkkaja tästä johtuen valmiit pienyhtiöiden osakassopimusmallit eivät sellaisenaan sovellu maatilaosakeyhtiöille. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitäValmiissa mallipohjissa on jopa kohtia, jotka ovat tarpeettomia tai joiden sisällyttäminen maatilaosakeyhtiön osakassopimukseen saattaisi aiheuttaa turhia sopimusrikkomuksia. Osakassopimuksen laatijalla tulee olla riittävä toimialatuntemus kyetäkseen laatimaan käytännössä toimivan ja osakkaiden erilaisia tarpeita palvelevan osakassopimuksen. Lisäksi laatijan on tunnettava maataloutta koskettava verolainsäädäntö sekä maatalouden erityislainsäädäntö. Osakassopimuksen tarve on ilmeinen ainakin useamman osakkaan omistamissa maatilaosakeyhtiöissä. Myös perheyhtiöihin pätee sama sääntö; osakassopimus kannattaa laatia aina, kun osakkaita on enemmän kuin yksi (Hannula & Xxxx, 2007, s. 61). Kaikkien osakkaiden on syytä olla osakassopimuksen osapuolina, koska yhteisistä pelisäännöistä ei ole mielekästä sopia, jos kilpailukieltosopimuksen ehto on ollut epätarkkakaikki eivät sitoudu niitä noudattamaan. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etuOsakassopimus unohdetaan pöytälaatikkoon usein silloin, kun yhtiöllä menee hyvin ja sen osakkaat pysyvät sopusoinnussa toistensa kanssa. Saattaa ollaOsakassopimusta ei ole kuitenkaan tarkoitettu pöytälaatikkoon pölyttymään, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon vaan sitä tulisi aika ajoin tarkistaa ja päivittää. Tämä tutkielma antaa juridisen pohjan käytännön merki- tystäelämässä laadittaville maatilaosakeyhtiöiden osakassopimuksille. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli senVaikka tutkielmassa ei anneta valmiita mallilausekkeita osakassopimuksen pohjaksi, että mitä pidetään kilpailevana toimintana niin se antaa vastauksen siihen, mistä seikoista maatilaosakeyhtiön osakassopimuksessa voidaan lainsäädännön puitteissa pätevästi ja sitovasti sopia, ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- musta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihen, että mistä sopimuksessa on kyse ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on se, että sopimusta noudattaisi aiheettomasti. Sopimuk- sella on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseen, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeää, että olisi etukä- teen varmistuttu siitä, että sopimus on validi, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksi. Kun sopimusehto on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinen. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajan. Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaan, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritys, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseen. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksia. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suutta, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidaottaa huomioon laadittaessa osakassopimus maatilaosakeyhtiölle.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi Tutkimuskysymyksenä oli, miten työlainsäädäntö ohjaa täyttämään epäsäännöllisiä työvoima- tarpeita ketjusopimuksilla ja vaihtelevalla työaikaehdolla sekä minkälainen suoja työntekijällä tällöin on. Ketjusopimukset ja vaihteleva työaikaehto vastaavat samaan epäsäännölliseen työ- voimatarpeeseen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin näitä kahta työvoiman käyttötapaa yhdessä ja selvitettiin tilanteesta muodostuvaa kokonaisuutta. Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet ovat ensisijaisia määräaikaisiin työsuhteisiin nähden. Määräaikaisia työsopimuksia saadaan käyttää vain perustellusta syystä. Sitä vastoin kiinteään työaikaan ei työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustanaesitöiden mukaan liity samanlaista ensisijaisuutta suhteessa vaih- televaan työaikaan. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta Työnantajalla on työaikaehdon osalta oikeus valita teetettävän työn kan- nalta perusteltu työvoiman käyttötapa, vaikkakin vaihtelevan työajan sopimusten käyttämistä on rajoitettu lainsäädännöllä tietyissä tapauksissa. Suomalaisen lainsäätäjän tarkoituksena on vähentää määräaikaisten työsuhteiden käyttämistä. Euroopan unionin komission mukaan työ- markkinoiden muuttuessa joustavammiksi tulisi olla mahdollista siirtyä pysyvämpiin työsuh- teisiin. Näistä syistä lainsäädännön tulisi ohjata työvoiman käyttötapoja toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Ketjusopimuksia ei saa työsopimuslain 1:3:n mukaan tehdä työnantajan aloitteesta, mikäli työn- antajan työvoimatarve on pysyvä. Vaihtelevan työaikaehdon käyttämistä alettiin säännellä vuonna 2018. Vaihtelevasta työaikaehdosta ei saa työsopimuslain 1:11:n mukaan työnantajan aloitteesta sopia, mikäli sopimuksella katettava työnantajan työvoimatarve on kiinteä. Tämän lisäksi vaihtelevan työaikaehdon vähimmäistyöaikaa ei saa työnantajan aloitteesta sopia pie- nemmäksi kuin työnantajan työvoimatarve edellyttää. Tässä tutkimuksessa on ensinnäkin osoitettu, että vaihtelevan työaikaehdon työvoimatarpeen arvioinnissa voidaan laajasti hyödyntää analogisesti ketjusopimusten työvoimatarpeen arvioin- tikriteereitä. Vaihtelevasta työaikaehdosta ei ole vielä oikeuskäytäntöä. Sitä vastoin ketjusopi- muksista on kertynyt runsaasti oikeuskäytäntöä. Ketjusopimuskiellon mukaista työvoimatarvetta arvioidaan objektiivisella kokonaisarvioin- nilla, jossa voidaan ottaa huomioon muun muassa asiakaskunnan ja sen toimeksiantojen vakiin- tuneisuutta ja työvoimatarpeeseen vaikuttavia uhkia. Sillä ei ole arvioinnissa merkitystä, mitä tarkoitusta varten työsopimukset on solmittu. Nämä tekijät vaikuttavat suoraan työvoimatar- peeseen, ja niitä voidaan soveltaa analogisesti vaihtelevan työaikaehdon työvoimatarpeen arvioinnissa. Työnantajan itse asettamalla pätevyysvaatimuksella ei voida solmia kiertää ketjusopi- muksia eikä myöskään vaihtelevaa työaikaa koskevaa lainsäädäntöä. Vuokratyössä työvoima- tarvetta arvioidaan ketjusopimuksissa ja solmittu sopi- mus vaihtelevassa työaikaehdossa samalla tavalla: lähtö- kohtaisesti arviointi tehdään vuokrausyrityksen työvoimatarpeen kannalta, mutta huomioon voidaan ottaa tapauskohtaisesti myös käyttäjäyrityksen olosuhteita. Sitä vastoin ketjusopimuksiin liittyvistä erityiskysymyksistä ei voida lähtökohtaisesti tehdä analogisia tulkintoja vaihtelevan työaikaehdon työvoimatarpeen arviointiin. Tällaisia kysymyk- siä on tällöin mitätönesimerkiksi työsopimusten lukumäärä, niiden kattama ajanjakso, lain asettama pätevyys- vaatimus tai toiminnan perustuminen ostopalvelusopimuksiin. Sopimusta Vuoden 2010 työsopimuslain muutoksen jälkeen toiminnan perustuminen ostopalvelusopimuksiin ei siis voi solmia tai se on pätemätönsellaisenaan oikeuta ketjusopimuksia. Työvoimatarpeen laajuuden arviointi asettaa suurimmat rajoitukset analogiselle soveltamiselle. Ketjusopimuksien työvoimatarpeessa arvioidaan sitä, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täytyvoisiko työnantaja välttää määräaikaisia työsopimuksia esimerkiksi sijoittamalla työntekijän toiseen yksikköön mahdollisesti jopa koh- tuullisen koulutuksen jälkeen. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelman, että työsuhteen osapuolet eivät ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestä. Xxxx ehto on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteita, tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttä. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi Tämä johtuu siitä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet ovat ensisijaisia määräaikaisiin työsuhteisiin nähden. Sitä vastoin kiinteällä työaikaehdolla ei ole samanlaista ensisijaisuutta vaihtelevaan työaikaehtoon nähden. Tästä syystä vaihtelevan työaikaehdon työvoimatarpeen arvioinnissa ei voida samalla tavalla arvioida työnantajan mah- dollisuuksia välttää vaihtelevaa työaikaehtoa. Tämä tulkinta vahvistaa toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden ensisijaisuutta määräaikaisiin työsuhteisiin nähden. Tällöin työnantajan on kilpaileva yrityshelpompi tehdä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus vaihtelevalla työaikaehdolla kuin määräaikaisia työsopimuksia. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaan. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaanToisekseen tässä tutkimuksessa on osoitettu, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestäepäsäännöllisissä työvoimatarpeissa työvoi- man käyttötavat saattavat siirtyä toistaiseksi voimassa olevista vaihtelevan työaikaehdon työ- sopimuksista lyhyisiin ketjusopimuksiin. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet ja se, onko ehto ollut riittävän tarkka. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa olla, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystä. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli sen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- musta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihen, että mistä sopimuksessa on kyse ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on se, että sopimusta noudattaisi aiheettomasti. Sopimuk- sella on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseen, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeää, että olisi etukä- teen varmistuttu Työvoiman käyttötapojen muutos johtuu siitä, että sopimus vaihtelevan työajan sääntelyllä on validiparannettu monelta osin työntekijän asemaa. Kuitenkin sa- malla työnantajan velvollisuuksia sekä riskejä on lisätty, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksi. Kun sopimusehto on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinen. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajan. Rajoitusaikana työntekijän voi jolloin lyhyet ketjusopimukset voivat olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaan, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritys, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseen. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksia. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suutta, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidatyönantajan näkökulmasta houkuttelevampi vaihtoehto.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustanaVapaakauppa nykyisellään perustuu hyvin pitkälti säätelyyn ja sopimuksiin. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta ei voida solmia Vapaakauppa on paljon keskusteltu aihe. Monet ovat joko sen puolesta tai sitä vastaan ja solmittu sopi- mus aiheessa on tällöin mitätönpaljon ristiriitoja. Sopimusta ei siis voi solmia tai se on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelmanVapaakaupan käsitteeseen liittyy ristiriitaa siinä mielessä, että työsuhteen osapuolet eivät ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestävapaakaupan hyödyt ja haitat jakautuvat varsin epätasaisesti, mikä takaa sen, että eri paikoissa ja asemissa olevat ihmiset näkevät asian todella eri tavalla. Xxxx ehto Käsite on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteita, tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttähyvin poliittisesti latautunut ja yleinen keskustelu ja uutisointi saattaa muokata asiaan perehtymättömän ihmisen kuvaa aiheesta suuresti. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä Taloustieteilijöiden keskuudessa kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi vallitsee konsensus siitä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti on kilpaileva yritysvapaakaupan hyödyt voittavat sen aiheuttamat mahdolliset haittavaikutukset. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaanVapaakauppasopimuksissa käsitellään monia merkittäviä kysymyksiä, niiden päätökset ylettyvät ympäristönsuojelusta kuluttajanoikeuksiin. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaanNe muokkaavat myös yhteiskunnan rakenteita luomalla uusia päätöksentekoelimiä. Aineistosta huomataan, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestäsuhtautuminen vapaakauppaan ja sen käsitteeseen vaihtelee laidasta laitaan. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet Käsite on ristiriitainen ja setiukasti suhteessa kontekstiinsa eli ei ole löydettävissä yhtä näkemystä ja selitystä. Käsitteen ympäriltä löytyy aineiston perusteella poliittista kamppailua, onko ehto eri merkityksiä eri konteksteissa. Vapaakauppa(sopimus) on hyvin poliittinen ja oikeudellinen käsite, vaikka perinteisessä mielessä kuuluu taloustieteiden käsitteistöön. Vapaakaupan poliittisuutta TTIP-sopimuksessa edustaa esimerkiksi investointisuoja, IDSD- menettely ja sääntöjen harmonisointi. GATT-sopimus pohjautui melko yksinkertaisille tavoitteille suhteellisen edun teoriaa mukaillen syrjimättömyyttä vaalien. Kauppakumppaneita tuli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kohdella tasapuolisesti. Tässä kohtaa täytyy huomioida, että kauppajärjestelmässä on aina ollut riittävän tarkkapuutteita ja ei olla ikinä oltu täydellisessä ideaalitilanteessa. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitäSelvä muutos on kuitenkin havaittavissa. Multilateraalisuudesta on poikettu heti alusta alkaen erilaisten kauppasopimusten myötä. Poikkeuksia sääntöihin on tullut vapaakaupan alkuaikoihin verrattuna huomattavasti enemmän. Kauppa on muutenkin monipuolistunut ja muuttanut muotoaan, vapaakauppa sen mukana. Olisi jopa kummallista, jos kilpailukieltosopimuksen ehto käsite olisi pysynyt täysin samanlaisena. WTO:n ja GATT:n perustamisen ajoista on ollut epätarkkakulunut jo monia vuosikymmeniä, joten muutos on väistämätöntä. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etuVapaakauppasopimusten etuja on liioiteltu ja riskejä vähätelty. Saattaa ollaVapaakauppasopimuksilla tavoitellaan vapaamman kaupan lisäksi poliittista valtaa ja muita poliittisia tarkoitusperiä. Globaali kauppa on voimakkaasti politisoitunut ja kauppa on vahvasti mukana politiikassa ja päätöksenteossa, ellei jopa ohjaa sitä. Vapaakauppasopimusten säännöksillä pyritään luomaan jopa uusia päätöksentekoelimiä ja perinteistä demokratiaa syrjäytetään tietyiltä osin. Xxxxxxx sanoa, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystävapaakauppasopimuksen käsittelevät todella monia muitakin osa-alueita kuin puhtaasti kaupanalaa. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli senUusien suurien vapaakauppasopimusten myötä koko maailmankauppa on murroksessa, vaikka TTIP-neuvottelut ovat jäissä niin monia vastaavanlaisia tai muita suuria sopimuksia on todennäköisesti tulossa. Monet vapaakauppasopimuksiin kuuluvat lausekkeet aiheuttaisivat myös ennalta-arvaamattomia vaikutuksia, joidenkin sääntöjen vaikutusta on mahdotonta ennustaa ja myös tämän takia aiheesta käytävä keskustelu ja mielipiteet ovat niin ristiriitaisia. Käsite on liikkeessä. Kontekstista riippuen vapaus vapaakaupassa vaihtelee. Onko kyse kaupanvapauttamisesta vai vapaudesta reguloida ja luoda uudenlaisia järjestelmiä? Vapaakaupan käsite on muovautunut ajansaatossa ja jatkaa muovautumistaan. Vapaakauppa on liikkuva käsite. Globalisaatiossa, jonka sivutuote vapaakauppa on, on kyse sekä poliittisesta että mitä pidetään kilpailevana toimintana taloudellisesta yhdentymisestä. Kaupan sääntelyn painopiste on siirtynyt ylikansallisiin elimiin ja mitä eipois valtioiden rajoilta. Työntekijän Vapaakauppaa muovaa voimakkaasti myös poliittinen ilmapiiri. Poliittiset ja taloudelliset muutokset muovaavat myös vapaakauppaa ja sen käsitettä. Vapaakauppaa ei voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenäenää pohjata entisaikojen tapaan perinteisiin vapaakauppateorioihin, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- mustamaailman kaupan tilanne ja toiminta on muuttunut niin oleellisesti. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoaKäsite itsessään on myös tämän myötä muuttunut oleellisesti. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misestaSääntelystä on tullut vapaakaupalle melkein ominainen piirre ja sääntely hallitsee vapaakauppakeskustelua. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaanVapaus kaupassa on siirtynyt kaupankäynnistä vapauteen säännellä. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihen, että mistä sopimuksessa on kyse Aineistossa sanaa free käytettiin melko vähän vapaakaupan kohdalla ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on se, että sopimusta noudattaisi aiheettomasti. Sopimuk- sella on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseen, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeää, että olisi etukä- teen varmistuttu siitä, että sopimus on validi, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksi. Kun sopimusehto on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejävapaakauppasopimuksista aineistossa käytettiin käsitteitä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinen. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajan. Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaan, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritys, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseen. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksia. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suutta, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidasisällä sanaa vapaa.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustanaOpinnäytetyön tavoitteena oli selvittää oppisopimuskoulutuksen järjestäjän viran- omaistehtäviä ja sitä miten lainsäädäntö ohjaa sitä. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta Tehdyn työn perusteella voidaan nähdä, että oppisopimuskoulutusta voidaan syystä pitää tarkimmin säädeltynä koulu- tuksenjärjestämismuotona. Sen viranomaistehtävät ovat sekä hallinnollisesti että oi- keudellisesti vaativimpia koulutuksenjärjestäjän tehtäviä. Oppisopimuskoulutus on erityinen ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Se poikkeaa monin osin muusta ammatillisesta koulutuksesta. Tämä näkyy erityisesti oppisopimuskoulutuksen järjestäjän viranomaistehtävissä. Ne ovat moninaiset ja laa- jat. Viranomaistehtäviin vaikuttava lainsäädäntö on myös moninainen. Lainsäädän- nön laajuutta ja vaikusta eivät ymmärrä aina edes koulutusalan ihmiset, jotka ovat olleet mukana oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisen koulutuksen toteuttajina. Tärkeää on muistaa oppisopimuskoulutuksen perusideologia: oppiminen tapahtuu pääasiassa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Oppisopimuskoulutus ei voida solmia ole oppilaitoslähtöistä vaan aina ensi sijassa työpaikkalähtöistä koulutusta. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän ei ole tunnettava vain ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö vaan myös lukuisat muut lait kuten työsuhteeseen liittyvät lait, hallinto- laki sekä mahdollisesti hankintalaki. Tähän osaamiseen on lisättävä lukuisat eri työ- ehtosopimukset, jotka on huomioitava tehtäessä oppisopimusta. Lainsäädännön lisäksi haasteen antaa se, että oppisopimuskoulutuksessa on tunnetta- va jollakin tasolla n. 350 eri ammatillisen tutkinnon perusteet. Luonnollisesti kukaan ei pysty tuntemaan täysin tätä kaikkea, mutta oppisopimustoimijan on tunnettava hy- vin näyttötutkintojärjestelmä ja solmittu sopi- mus on tällöin mitätön. Sopimusta ei siis voi solmia tai se on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täytyhenkilökohtaistaminen. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelmanyhteydessä se, että työsuhteen osapuolet eivät op- pisopimus olisi osa ammatillisen koulutuksen järjestäjän toimintaa, voi tarjota laa- jempaa osaamista eri tutkinnoista. Oppisopimuskoulutuksen erityispiirteiden tulisi vaikuttaa Sataedun tulevan oppiso- pimustoimiston organisointiin. Oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyy eri- tyistä osaamista ja tietoa, jotka on hallittava. Siksi oppisopimustoimistolla tulisi mie- lestäni olla itsenäinen asema, jotta viranomaistehtävän hoitaminen korostuisi. Oppi- sopimustoimistolla tulisi olla autonomiaa, jotta se voi huolehtia koulutuksen järjestä- jän vastuusta. Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen ei ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestäoppilaitoslähtöistä toi- mintaa vaan enemmän koulutuksen järjestäjälle kuuluvaa hallinnollista toimintaa, jonka piirissä on sekä työpaikalla annettava koulutus että tietopuolinen koulutus op- pilaitoksissa. Xxxx ehto Tarvittava osaaminen tulee uuteen oppisopimustoimistoon Satakunnan oppisopimus- keskuksesta siirtyvien henkilöiden kautta. Tuota osaamista on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteitavaalittava ja kehitettä- vä siten, tai sitten sinänsä validi sopimusehto että kiinnitetään huomiota henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Henkilös- töllä on epäselväoltava uuden työnantajan palveluksessa edelleen mahdollisuus osallistua it- sensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Tämä mahdollisuus pitää olla jokaisella työntekijällä. Tärkeää on myös verkostoitua muiden oppisopimuskoulutuksen järjes- täjien kanssa. Samassa yhteydessä tehtävän vertaisarvioinnin avulla on mahdollista löytää kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä. Näin oppisopimuskoulutuksen järjes- tämiseen liittyvä erikoisosaaminen säilyy ja kehittyy. Siirtyvän henkilökunnan osaa- mista on järkevää hyödyntää myös koulutuksen järjestäjän muun henkilökunnan osaamisen lisäämisessä. Oppisopimuskoulutusprosessin hallinta ja viranomaistehtävistä huolehtiminen on vaativaa. Tämän tulisi näkyä myös oppisopimustoimiston resursoinnissa. Henkilös- töä on oltava riittävästi, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttäjotta viranomaistehtävät tehdään huolella. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi Riittävällä resur- soinnilla voidaan huolehtia siitä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti oppisopimuskoulutusta toteutetaan laadukkaasti niin työpaikoilla kuin tietopuolisissa opinnoissa. Oppisopimuskoulutusta on kilpaileva yrityspyrittävä kehittämään ja uudistumaan ja tämä kaikki edellyttää henkilöresursseja. Siten kyseinen seikka Uuden oppisopimustoimiston toimintaa organisoidessa on huomioitava yhtenäinen toimintatapa. Viranomaistehtävää pitää olla toteutettu samalla tavalla riippumatta henkilöstä, joka sitä hoitaa. Oppisopimustoimistolla tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa olla yhteinen linja toimies- saan asiakkaiden kanssa. Siksi uuden oppisopimustoimiston on viisasta laatia yhtei- nen ohjeistus viranomaistehtävästä. Yhteiset toimintatavat nousevat tärkeäksi myös alueellisesti, kun työpaikkaa vaihdetaanvuoden 2013 alussa maakunnassa on kaksi oppisopimuskoulutuk- sen järjestäjää. So- pimukseen sitoutunut työntekijä Tämän vuoksi on tarpeellista luoda yhteiset ohjeistukset, jotta viran- omaistehtävää hoidetaan maakunnassa samalla tavalla. Näin asiakkaita ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaanaseteta eriarvoiseen asemaan ja viranomaistoiminta näyttäytyy samanlaisena. Toivottavaa olisi se, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestäsaadaan rakennettua yhteisiä toimintatapoja laajemmallakin alueella, toivottavasti myös valtakunnallisesti. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet Mielestäni oppisopimuskoulutuksen järjestäjän viranomaistehtävä ei ole selkeästi määritelty nykyisessä lainsäädännössä ja ohjeistuksessa. Puhuttaessa viranomaisteh- tävästä mielestäni sen laillinen perusta pitää olla todella selkeästi ja aukottomasti osoitettavissa. Erityisesti uuden koulutuksen järjestäjän ja uuden työntekijän on to- della haastavaa löytää kaikki tieto oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyvästä. Toiminnan alkaessa on pitkä ja kuluttava matka hankkia tieto näistä asioista. Laatu- raportti, johon on viitattu useampaan kertaan tässä opinnäytteessä, on hyvä ja oike- aan ohjaava raportti, mutta mielestäni tarvitaan vielä lisää ohjausta. Siksi mielestäni on hyvä, että olisi olemassa yhteinen valtakunnallinen oppisopimus- koulutuksen järjestämiseen liittyvä tietopankki. Kyseessä voisi olla sähköinen tieto- pankki, josta löytyy kaikki oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyvä aineisto: tarkka määritelmä viranomaistehtävistä sekä niiden pohjalla olevasta lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta, uusimmat voimassa olevat määräykset ja suositukset. Tätä yhteistä tietopankkia päivitettäisiin säännöllisesti. Oppisopimuskoulutuksen sisältyessä lakeihin ammatillisesta koulutuksesta ja amma- tillisesta aikuiskoulutuksesta, sen asema on vahvistunut. Oppisopimuskoulutus on nyt samanarvoinen ja vaihtoehtoinen ammatillisen koulutuksen muoto. Tämä on erit- täin hyvä asia. Samalla kuitenkin on uhkana se, onko ehto ollut riittävän tarkkaettä oppisopimuskoulutuksen erityis- piirteet eivät nouse esille. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä Mikäli sen erityispiirteitä ei selkeästi ole nähtävissä, voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa olla, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystä. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli sen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla helposti käydä niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteitasitä pidetään vain rahoitusmuotona eikä koulutusmuotona. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- musta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihen, että mistä sopimuksessa on kyse ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on Tästä näkökulmasta se, että sopimusta noudattaisi aiheettomastioppisopimuskoulutuksella olisi oma lainsäädäntö, olisi parempi asia. Sopimuk- sella on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseen, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeää, että olisi etukä- teen varmistuttu siitä, että sopimus on validi, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksi. Kun sopimusehto on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle ei ole vähäinen. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajan. Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaan, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritys, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseen. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksia. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suuttaOlipa lainsäädäntö millainen tahansa, on tiedon löytyminen oppisopimuskoulutuksen järjestäjän muis- tettava aina perustehtävänsä. Oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella opiskelijaa ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidatyönantajaa hankkimaan tarvittavaa ammatillista osaamista.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustanaKuten johdannossa selvitettiin, julkisten hankintasopimusten muutosmahdollisuudet ovat olleet kansallisella tasolla viime vuosina puhuttanut aihe. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta ei voida solmia Erilaisten globaalien poikkeustilanteiden vuoksi markkinat ovat olleet hyvin epävakaita ja solmittu sopi- mus aiheuttaneet muutos- ja sopeutuspaineita voi- massa oleviin sopimuksiin. Ilmiö on tällöin mitätön. Sopimusta ei siis voi solmia tai se on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelmankuitenkin ollut tapetilla myös sen vuoksi, että työsuhteen osapuolet eivät toimittajat ovat joutuneet huomaamaan, ettei sopimusten muuttaminen ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestä. Xxxx ehto on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteitaollutkaan helppoa, tai sitten sinänsä validi sopimusehto edes mahdol- lista. Tästä johdettiin tutkielman päätutkimuskysymys: millaiset sopimusmuutokset ovat mahdollisia hankintasopimuksilla. Jo päätutkimuskysymys on epäselvärakentunut siten, että se vihjaa, etteivät julkiset hankintasopimukset ole aivan samanlaisia, kuin tavanomaiset sopimukset. Tästä johdettiin ala- tutkimusongelman: kuinka julkiset hankintasopimukset eroavat tavanomaisista sopimuksista. Johdantoluvun jälkeen luotiin katsaus julkisten hankintojen yleiseen luonteeseen ja niiden lain- säädännölliseen perustaan työn toisessa luvussa. Tällä pyrittiin kertomaan lukijalle se, mitä julki- set hankinnat varsinaisesti ovat, miksi niitä säädellään, kuinka niitä säädellään ja ketä sääntely koskee. Kolmannessa luvussa syvennyttiin julkisen hankintasopimuksen olemukseen; siihen mitä julkinen hankintasopimus on, mitkä ovat sen erityispiirteet, kuinka se rakentuu ja miten se eroaa tavanomaisista sopimuksista. Neljännessä luvussa pureuduttiin varsinaiseen aiheeseen, eli jul- kisten hankintasopimusten muuttamiseen. Luvussa käsiteltiin sääntelyn nykytila, seikat, jotka ovat johtaneet sääntelyn voimaan tulemiseen sekä tapauksia, jotka vaikuttivat merkittävästi sääntelyn syntymiseen. Vastaaminen tutkielman tutkimusongelmiin voidaan aloittaa alatutkimusongelmasta: kuinka jul- kiset hankintasopimukset eroavat tavanomaisista sopimuksista. Kuten tutkielmassa todettiin, pe- rinteisessä sopimusoikeudessa sopimusvapaus on keskeinen periaate, josta julkisilla hankintaso- pimuksilla on kuitenkin poikettu merkittävällä tavalla. Sopimusvapauden elementtejä on kaven- nettu merkittävällä tavalla, että varmistuttaisiin hankintoja koskevien oikeusperiaatteiden, eli ta- sapuolisen kohtelun vaatimuksen, syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden toteutumi- sesta. Julkisen hankintasopimuksen syntyä ohjaa pääasiassa valittu hankintamenettely ja siihen liittyvät seikat, joten sopimusvapaus toteutuu lähinnä tarjouspyyntöä laatiessa, joka on käytännössä ai- noa kohta, jolloin myös sen tulkinnasta hankintayksiköllä on suhteellisen vapaat kädet päättää siitä, mitä he ovat hank- kimassa, sekä hankittavaan kohteeseen liittyvistä ehdoista. Tarjoajien on tarjouksessaan sitou- duttava hankintayksikön esittämiin ehtoihin eikä ehdoista neuvotella, ellei kyseessä ole neuvot- telumenettely. On huomionarvoista, että vaikka hankintayksikkö voi tulla erimielisyyttä. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossatässä kohtaa kohtuullisen vapaasti määri- tellä, olisi mitä se molempien osapuolten etu haluaa ostaa, hankintayksikkö ei kuitenkaan voi vaatia tarjouksia esimerkiksi ha- luamistaan tuotemerkeistä, vaan tarjouskilpailuun on sallittava käytännössä kaikki vertailukelpoi- set tuotteet ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena tavaramerkit.130 Esimerkinomaisesti, mikäli halutaan ostaa tablettitietokoneita, hankintayksikkö ei voi lähtökohtaisesti vaatia esimerkiksi Applen iPadeja, vaan tarjouskilpailussa on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samanamääriteltävä vaatimustasot esimerkiksi tablettitietokoneen suorituskyvyn, näyttökoon ja tal- lennustilan avulla, jolloin hankintayksikön on hyväksyttävä kaikki sellaiset tarjoukset, jotka täyttä- vät tällaiset edellä mainitut vaatimukset tuotemerkkiin katsomatta. Hankintayksikkö ei myöskään voi vaikuttaa varsinaisesti siihen, kenet se sopimuskumppanikseen valitsee. Tarjouskilpailussa on hyväksyttävä kaikki sellaiset tarjoajat, joiden tarjous on tarjous- pyynnön mukainen ja kun tarjoajat täyttävät tarjouspyynnöllä esitetyt soveltuvuusvaatimukset. Tarjoajille voi sinänsä asettaa erilaisia soveltuvuusvaatimuksia, esimerkiksi kokemusvaatimuksia, mikäli niillä on merkitystä hankinnan kannalta. Tarjouskilpailun tuloksista hankintayksikön on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Hankintasopimus on lopulta hankintailmoituksen, tarjouspyynnön ja voittaneen tarjouksen yh- teenlaskettu summa. Hankintalaki myös vaatii, että hankintasopimukset on tehtävä kirjallisessa muodossa, erillisenä asiakirjana ja se tulee voimaan vasta, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. 130 Ks. hankintalaki 71 § ja esim. MAO:H236/2022. Vastataksemme päätutkimusongelmaan: Millaiset sopimusmuutokset ovat mahdollisia julkisilla hankintasopimuksilla, käsittelimme hankintalain 136 §:aa, joka ohjaa sopimusmuutoksia hyvin täsmällisesti. Artikla kuitenkin koskee vain EU kynnysarvot ylittäviä hankintoja sekä liitteen E mu- kaisia kansallisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja. Kuten todettu, liitteen E mukaisilla hankin- noilla ei kuitenkaan ole EU kynnysarvoja. Tämä kansallinen sääntely pohjaa merkittävällä tavalla EU hankintadirektiiviin sekä EU tuomiois- tuimen oikeustapauksiin ja käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseennäiden EU tapausten voidaan katsoa ohjaavan hankinta- sopimusten muutosmahdollisuuksia voimakkaimmin. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi Muutoksia koskevan sääntelyn lähtee kui- tenkin ennemminkin siitä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti se määrittelee laajasti, mikä on kilpaileva yrityskiellettyä. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaan. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaanKuten edellä todettu, kielletty sopimusmuutos on sellainen muutos, joka on olennainen ja olennainen muutos on sel- lainen, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestämikäli muutos olisi kuulunut alkuperäisen hankinnan ehtoihin, joku muukin, kuin vain alkuperäiset tarjoajat olisi voinut tai halunnut osallistua tarjouskilpailuun. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet Tämä on sinänsä erittäin tulkinnanvarainen seikka siitä näkökulmasta, että asiaan voi vaikuttaa hyvin pienikin ja seepäolennaiselta tuntuva seikka. Tarjoajakohtaisesti tämä on subjektiivista. Lisäksi tulee arvioida, olisiko hankintamenettelyn lopputulema voinut olla erilainen, mikäli muutettava sopimus olisi ollut osa alkuperäistä hankintamenettelyä muutettavassa muodossaan. Olennainen muutos tu- lee kyseeseen, mikäli esimerkiksi saatujen tarjousten paremmuusjärjestys muuttuisi. Olennais- ten muutosten kielto sekä olennaisuuden arviointi perustuukin siihen näkemykseen, että mikäli sopimuksen ehtoja voitaisiin muuttaa vapaasti, kilpailuttaminen menettelynä menettäisi merki- tyksensä. Tilanteessa, jossa kaikki osapuolet ovat tietoisia muutosvapaudesta, tarjoajilla ei olisi mitään intressejä jättää sisällöllisesti oikeita ja täsmällisiä tarjouksia ja he olisivat suorastaan pa- kotettuja jättämään alihintaisia, näennäisesti kilpailukykyisiä tarjouksia pärjätäkseen kilpailu- asetelmassa. Vastaavasti hankintayksiköillä ei olisi intressejä suunnitella hankintaa riittävällä ta- solla etukäteen, sillä sopimuskokonaisuutta muutettaisiin aina lennosta ja tarpeen vaatiessa. Muutoksia arvioitaessa tuleekin kiinnittää huomiota EU:n perussopimuksen mukaisiin tavoittei- siin ja vaatimuksiin, muun muassa tasapuolisen kohtelun ja avoimuuden vaatimuksiin ja kes- keistä on arvioida, onko ehto muutoksen sopimisen tarkoituksena muuttaa sopimuskokonaisuuden keskeisiä ehtoja sillä tavalla, että se mahdollisesti syrjisi muita tarjoajia, tai siten, että muutos vai- kuttaisi tarjoajakentän kilpailuolosuhteisiin. Muutoksen luonnetta puntaroidessa tulee myös kiin- nittää huomiota sopimuskauden pituuteen ja siihen, onko kaikilla tarjoajilla ollut riittävän tarkkatosiasiallinen mahdollisuus ennakoida sopimuskaudella mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki Mahdollisia muutoksia ovat käytännössä sellaiset muutokset, jotka ovat olleet tiedossa hankinta- menettelyn aikana ja ne ovat olleet osa hankinta-asiakirjojen ja sopimuksen ehtoja, mutta sillä edellytyksellä, etteivät ne muuta hankintaa olennaisesti toisenlaiseksi. Ammatillisesta näkökul- mastani olen kuitenkin aina pohtinut tätä muutosmahdollisuutta siitä näkökulmasta, että voi- daanko todella puhua kategorisesti sopimuksen muuttamisesta, mikäli sovelletaan jotain ehtoa, joka sopimukseen on alun perinkin kuulunut. Esimerkiksi, muutetaanko sopimusta, mikäli sopi- musta jatketaan optiokaudelle perussopimuskauden jälkeen? Hankintalain näkökulmasta ky- seessä on muutos. Sallittuja muutoksia ovat myös hyötyä lisätilaukset tapauksissa, kun alkuperäisen toimittajan on tarpeen toimittaa lisätöitä, -palveluita tai tavarantoimituksia ja sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole mahdollista perustellusta syystä. Muutokset ovat myös mahdollisia sellaisten poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa, joihin huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut varautua, eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Muutos voidaan myös tehdä, mikäli sopimus- kumppani vaihtuu sellaisen ehdon perusteella, joka on ollut alkuperäisessä hankintasopimuk- sessa tai, kun sopimuskumppanin asema siirtyy rakennejärjestelyjen, yritysostojen yms. hankin- talaissa hyväksytyksi katsottujen rakennemuutosten vuoksi toiselle toimijalle, eikä muutoksesta aiheudu muita olennaisia muutoksia. Sallittuna muutoksen katsotaan myös sellainen muutos, joka on arvoltansa vähäinen ja alittaa liitteessä E tarkoitettuja palveluja koskevissa hankinnoissa kansalliset kynnysarvot tai muissa hankinnoissa EU-kynnysarvot, eikä se vaikuta sopimuksen yleiseen luonteeseen. Muutoksen arvo tulee olla pienempi kuin 10 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta tai 15 prosenttia alkuperäisen rakennusurakan arvosta. Ammatillisen kokemukseni perusteella voin kuitenkin todeta, että valtaosa tarjoajista ja sopimus- kumppaneista ei ole millään tavalla vihkiytynyt hankintalain sisältöön ja harmillisen harvoin edes itse allekirjoittamansa sopimuksen asiasisältöön. Toimittajakenttä ei lähtökohtaisesti ole tietoi- nen siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto miten tarkasti muutoksista säädetään ja lähtöolettama viestinnässä on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa ollaollut, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystähei- dän näkemyksensä mukaan kaikesta voitaisiin neuvotella. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli sen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin Nähdäkseni pohtimisen arvoista on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- musta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietää, kun sopimusta solmitaan. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessa. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansa. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihen, että mistä sopimuksessa on kyse ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on se, että sopimusta noudattaisi aiheettomasti. Sopimuk- sella on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseen, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeääajaudutaanko tiukalla muutossääntelyllä sii- hen, että olisi etukä- teen varmistuttu siitäkun hyvin tarpeellinenkin muutos voidaan katsoa olennaiseksi, joka tarkoittaa hankin- takokonaisuuden uudelleenkilpailuttamista, aikataulun vuoksi voi kuitenkin tulla suorahankinta kyseeseen. Monet hankinnat ovat käytännössä sellaisia, ettei hankittavan palvelun tai tuotteiden toimitusta yksinkertaisesti voi lopettaa kesken kaiken olennaisen muutoksen tultua esille. Toki tällaisissa tapauksissa suorahankinta on usein perusteltavissakin. Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa muutokset ovat kansallisen oikeuskäytännön pe- rusteella mahdollisia huomattavasti laajemmin, joskin esimerkiksi Suomen kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikkö (JHNY) vetoaa tässäkin tutkielmassa käsiteltyyn Belgacom -tapauk- seen, jossa EU tuomioistuimen mukaan EU oikeuden periaatteet ulottuisivat sellaisiin kansallisen kynnysarvon ylittäviin hankintoihin, joissa on rajat ylittävä intressi.131 Tapausta on myös kritisoitu siinä kontekstissa, että sopimus on validiEU tuomioistuin ei samassa yhteydessä antanut lainkaan ohjeistusta sen suhteen, eikä kuinka tätä rajat ylittävää intressiä tulisi kansallisesti soveltaa.132 Onkin siten ilmeisen tulkinnanvaraista, mikä katsotaan aidoksi ja riittäväksi rajat ylittäväksi intressiksi, hankinnan ja sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksikoskevan muutoksen tulee mitä ilmeisimmin olla merkittävä kansainvälisellä tasolla. Kun sopimusehto on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisesta. Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle Tyhjentävän vastauksen löytäminen ei ole vähäinenollut mahdollista, vaan seikka on kansallisten hankin- tojen osalta vielä rahtusen tulkinnanvarainen. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa Kallistun omassa tulkinnassani markkinaoikeuden tulkintakannan puolelle, JHNY:n kannan sijaan. Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa noudatellaan sopimuksessa olevia ehtoja ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajantoimitaan niiden puitteissa. Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaan, joka Mikäli muutosten edelly- tyksistä ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yrityskirjallisesti sovittu, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseen. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä tulee hankintayksikön tarkastella tilannetta tarkasti yhteistyössä sopimuskumppanin kanssa ja työpaikkaa, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioiden. Se, että työntekijä ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksia. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoin. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisesta. Koska kilpailukieltosopimuksesta on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suutta, on tiedon löytyminen ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidapyrkiä molempia tyydyttävään ratkaisuun.

Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustana. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta ei voida solmia ja solmittu sopi- mus on tällöin mitätön. Sopimusta ei siis voi solmia tai se on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelman, että työsuhteen osapuolet eivät ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestä. Xxxx ehto on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteita, tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttä. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessaselvittää, millainen kansainvälisen kaupan jakelusopimus on, kun myytävä tuote on luvanvarainen ampumatarvike. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samanaMitä erityispiirteitä tuote aiheuttaa perinteiselle jakelusopimukselle? Ampumatarvikkeen valmistaminen, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi siitämyyminen, kuljettaminen ja hallussapito ovat säänneltyä sekä kansallisella lainsäädännöllä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti EU:n taholta. Lisäksi ampumateollisuudella on kilpaileva yritysomia kattojärjestöjä, jotka ovat yhteisesti laatineet standardeja, ohjeistuksia ja velvoitteita valmistajille, jotta tuotteet ovat turvallisia käyttää. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaanTuotteen erityispiirteet tuovat jakelusopimukseen vaatimuksia erilaisista luvista, pakkausmerkinnöistä sekä ohjeistuksista tuotteen turvallista käyttöä koskien, mutta myös EU:n ja Yhdysvaltain pakotteet ovat tuoneet lisävaatimuksia sopimukseen. So- pimukseen sitoutunut työntekijä Vientivalvonta on erittäin keskeisessä roolissa. Luvanvaraisen tuotteen myynti tarvitsee sekä myyjältä että ostajalta viranomaisen myöntämän asealan elinkeinoluvan. Luvanvaraisen ampumatarvikkeen siirtämiseen Suomesta toiseen EU-maahan tai vienti EU:n ulkopuoliseen maahan vaati viranomaisen myöntämän siirto- tai vientiluvan. Myynti ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaanole sallittua, jos lupaviranomainen ei myönnä tuotteelle vienti- tai siirtolupaa. Jos jakelijan toiminta on maassa, johon on epävarmaa saada vientilupia, toimittajan kannattaa tarkkaan harkita, laaditaanko osapuolten välille toistaiseksi voimassa olevaa jakelusopimusta vai onko järkevämpi laatia sopimus kertaluontoisesti, olettamalla, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestävientivalvontaa koskevat luvat myönnetään. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet Sopimuksen näkökulmasta lupiin liittyvät ehdot on saatava osaksi sopimusta. Pitkään alalla olleet yritykset ovat hyvin valveutuneita ja seheillä on osaaminen riittävällä tasolla, onko ehto ollut riittävän tarkka. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto mutta uusien toimijoiden kanssa on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa ollavarmistettava jakelusopimuksen lisäksi, että osapuolet he osaavat toimia lakien ja säädöksien edellyttämällä tavalla. Jakelusopimuksen sopijakumppanin valinta on tärkeä prosessi ja huolellisesti tehtynä sillä voidaan pienentää merkittävästi sopimusriskiä, kun kauppakumppani tunnetaan riittävän hyvin ja maariski on arvoitu riittävän huolella. Samalla voidaan todeta, että liiketoiminta luotettavan kauppakumppanin kanssa pienentää merkittävästi riskiä, jotta tuotteet eivät päädy vääriin käsiin tai ettei niitä myydä edelleen taholle, jolle ei vientilupaa myönnettäisi. Myyjällä on vastuu myynnistä ja kauppakumppanien valinnasta ja tänä päivänä tuo vastuu on merkittävästi kasvanut, kun Venäjän hyökkäyssota on nostanut ampumatarvikkeiden kysynnän aikaisempaa korkeammalle tasolle. Kilpailulain ja EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen näkökulmasta kilpailua ei saa rajoittaa vaan jakelijoiden tulee saada päättää itsenäisesti kenelle he myyvät. Sopimusalue on kuitenkin määriteltävä luvanvaraisen ampumatarvikkeen jakelusopimukseen, koska vientilupien näkökulmasta jakelija antaa toimittajan vientilupaa varten loppukäyttäjävarmenteen, jossa jakelija sitoutuu viemästä tuotetta edelleen kolmanteen maahan ilman Suomen viranomaisen ennakkohyväksyntää. Tältä osin voisi tulla tilanne eteen, jossa Suomen lupaviranomainen ei myöntäisikään edelleen vientilupaa maahan, johon kohdistuu esimerkiksi turvallisuusriskejä tai ihmisoikeusloukkauksia. Näin ollen jakelija ei voi itsenäisesti päättää kenelle he myyvät ostamansa patruunat. EU-maiden välillä kaupankäynti on siviilikäyttöön tarkoitettujen ampumatarvikkeiden osalta vielä toistaiseksi vapaampaan ja edelleen myynti EU-maasta toiseen EU-maahan on riippuvainen kansallisen lupaviranomaisen lupapäätöksestä. Mielenkiintoista on seurata, mitä tuleva hallituksen esitys siviilikäyttöön tarkoitettujen ampumatarvikkeiden ja niihin rinnastettavien välineiden viennin luvanvaraisuus tulee sisältämään ja millaisia vaikutuksia muutoksilla on tulevaisuudessa. Melko todennäköistä on, että niiden ampumatarvikkeiden, jotka vielä toistaiseksi eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystäluvanvaraisia, muutetaan luvanvaraisiksi. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli senToimituslausekkeiden valinta ja kuljetuksiin liittyvät velvoitteet ja vastuut ovat sopimuksessa erittäin merkittävässä roolissa. Tämä johtuu osittain tarvittavista kauttakulkua koskevista luvista, jotka yleensä kuljetuksen tilaajan on järjestettävä. Hyvin todennäköisesti toimittajalla on laajempi kokemus kuljetuksiin liittyvistä vaatimuksista ja parempi tieto, mitä kauttakulkuun tarvittavia lupia kulloinkin tarvitaan. Huomioitavaa on, että mitä pidetään kilpailevana toimintana tuotetta ei saa laskea liikkeelle, ennen kuin kaikki vaadittavat luvat on selvitetty ja mitä eimyönnetty. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa sitä, milloin Liikkuvaa lähetystä on kyseessä kielletty kilpailuteko. Voi myös olla niin, että työntekijä noudattaa kilpailukieltosopimusta vaikka sille ei ole edes perusteita. Työntekijä saattaa myös jättää pätevän kilpailukieltosopimuksen tarkoituksella huomioimatta, ajatellen hyötyjen voittavan haitat, jos mahdolliseen sopimusrik- komukseen vedottaisiin. Voi olla että työantajakaan ei ole ehtoa/sopimusta laati- essaan täysin tietoinen sopimukseen vaadittavista perusteista, jotta sopimus olisi pätevä. Tämähän on kuitenkin tärkein seikka selvittää ensimmäisenä, koska mis- sään tilanteissa ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista solmia epäpätevää sopi- musta. Sopimuksen rikkomisesta työntekijälle koituu maksettavaksi entiselle työnantajal- le joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Vahingonkorvausta maksetaan sii- nä tilanteessa, jos kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakon maksa- misesta. Vahingonkorvaus määräytyy tuottamuksen mukaan, jolloin lopullista korvaussummaa ei siten voi etukäteen tietäävaikea pysäyttää ja vielä vaikeampi varastoida, kun sopimusta solmitaankyseessä on vaaralliseksi aineeksi luokiteltu tuote (1. Jos kilpai- lukieltosopimuksessa luokan räjähde). Varastointi kesken kuljetuksen on sovittu sopimussakosta, kallista ja kuljetuksesta vastuussa olevalle osapuolelle saattaa syntyä yllättäviä kustannuksia. Toki yllätyksiltä ei voida välttyä ja esimerkiksi lentolähetysten osalta lennon kapteenilla on työntekijä tällöin etukäteen tietoinen sopimussakon määrästä mahdollisessa sopimuksen rikkomistilanteessaaina mahdollisuus kieltäytyä ottamasta vaarallista ainetta kuljetettavaksi kyseiselle lennolle. Sekä sopimussakon että vahingonkorvauksen maksimisummat Sopimusosapuolien on lailla määritelty, jolloin korvaustilanteessa työntekijän maksettavaksi tuleva korvaussumma ei voi olla kuinka suuri tahansaarvioitava riskit ja pyrkiä sopimuskirjauksin suojautumaan ylimääräisiltä kustannuksilta. Lisäksi pätevän kilpailukieltosopimuksen osalta oikeu- dessa usein kohtuullisestaan maksettavaksi jäävää korvaussummaa työntekijän kokonaistilanteen mukaan. Työntekijälle itselleen olisi hyödyksi, jos hän ennen sopimuksen allekirjoittamista perehtyisi itse siihen, että mistä sopimuksessa Kansainvälistä kauppaa harjoittaessa lain valinnalla on kyse ja onko sille perusteet työ- tehtävät huomioiden. Tällöin työntekijä ei sitoutuisi turhaan epäpätevään sopi- mukseen, jolloin riskinä on se, että sopimusta noudattaisi aiheettomasti. Sopimuk- sella on kuitenkin merkityksellinen käytännön vaikutus työllistymiseen, jolloin se väistämättä ohjaa myös ammatillisia valintoja. Siten on tärkeää, että olisi etukä- teen varmistuttu siitä, että sopimus on validi, eikä sitä ole solmittu esimerkiksi vain varmuuden vuoksi. Kun sopimusehto on selvä, ei myöskään synny turhia oi- keudenkäyntejä, jotka olisi ehkä voitu välttää ehtoon perehtymisellä. Työntekijällä ei myöskään ole nimenomaista velvollisuutta sitoutua kilpailukieltosopimukseen. Työnantaja ei siten voi irtisanoa työsopimusta työntekijän kieltäydyttyä kilpailu- kieltosopimuksen solmimisestaiso merkitys. Kuten aikaisemminkin olen maininnuton todettu, kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle on erittäin tärkeää tuntea laki, jota sopimuksessa sovelletaan. Periaatteessa tämä koskettaa ihan mitä tahansa sopimusta, ei ole vähäinenpelkästään jakelusopimuksia. Sopimuksen rikkomisesta on seurauksensa ja vastaavasti sopimukseen sitoutuessaan se vaikuttaa työntekijän ammattiuraan, joskin rajallisen ajan. Rajoitusaikana työntekijän voi olla myös jokseenkin hanka- laa mennä vain väliaikaisesti töihin työpaikkaan, joka ei ole kilpailukieltosopi- musta rikkova yritys, jos työura ei kyseisessä yrityksessä kuitenkaan jatkuisi pit- kään esimerkiksi sen takia, että työntekijä haluaa töihin nimenomaan kilpailevaan yritykseen. Löytyisikö käytännössä sellaista, ei kilpailevaa yritystä ja työpaikkaaosapuolet voivat valita lain, joka on ammatillisesti tarkoituksenmukainen työntekijän aikaisempi työura huo- mioidenjommankumman osapuolen kotimaan laki tai he voivat valita kolmannen maan lain sopimukseen sovellettavaksi laiksi. SeMerkityksellistä on, että työntekijä valittu laki on sellainen, josta osapuolet saavat tietoa ja he ymmärtävät mitä lain valinta merkitsee sopimuksen tulkinnan kannalta. Yhtä tärkeää kuin lain valinta, on sopia riitojen ratkaisumenetelmästä ja - paikasta. Todettakoon, että varsin usein liike-elämän sopimuksiin valitaan välitysmenettely, koska se on nopea vaihtoehto saada ratkaisu riita-asiaan. Toinen välitysmenettelyä koskeva etu on salassapito, koska välitysmenettely ei saa mennä rajoitusaikana kilpailevaan yritykseen töihinole julkinen oikeudenkäynti. Pakotteet ovat muuttaneet kansainvälisen kaupan toimintaympäristöä ja niillä on ollut vaikutus luvanvaraisen ampumatarvikkeen myyntiin, rajaa merkittävässä määrin työntekijän toimintamahdollisuuksiakuljetuksiin ja yhteistyökumppanin valintaan. Kilpailukieltopimuk- seen sitoutumista tuleekin harkita tarkoinMyyjän on oltava valveilla ja seurattava pakotteiden alati muuttuvaa sääntelyä. Ehkä työntekijät eivät useinkaan edes ajattele sopimusta Koska lisääntynyt ampumatarvikkeiden kysyntä on tuonut alalle uusia yrittäjiä, voidaan todeta julkisuudessa olleiden lehtitietojen pohjalta, että aivan kaikilla yrittäjillä ei ole ollut rehelliset aikeet. Sopimuskumppanin taustojen tarkistaminen, omistussuhteiden sekä pakotteiden selvitykset ovat entistä tärkeämmässä roolissa, ennen kuin sopimusneuvotteluja voidaan käynnistää. Selvitystyössä voi kulua aikaa ja sen merkitystä tarkemmin, varsinkin jos kilpailukieltosopi- mus solmitaan työsopimuksen kanssa samanaikaisesti. Tällöin voidaan kokea hankalaksikin kilpailukieltosopimuksen kyseenalaistaminen siinä vaiheessa, jos työsuhde on vasta alkamassa. Parempi tilanne kilpailukieltosopimuksen kriittiselle tarkastelulle työntekijän kannalta saattaakin olla silloin, jos sopimus solmitaan myöhemmin työsuhteen aikana. Tällöin toisinaan voi olla helpompaa esimerkiksi kieltäytyä kilpailukieltosopimuksen solmimisestahaastavaa saada tarvittavia tietoja. Koska kilpailukieltosopimuksesta Huolellisesti tehty selvitystyöllä voidaan pienentää riskejä merkittäväksi. Pakotteiden rikkominen on olemassa kohtuullisen paljon oikeuskirjalli- suuttarikosasia. Rangaistuksen lisäksi mainehaitta voi koitua yrityksen liiketoiminnalle merkittäväksi riskiksi, mikäli yhteistyökumppanit lopettavat yhteistyön pakotteiden rikkomisen seurauksena. Kaikkia sopimusehdotuksia ei kannata hyväksyä ja huonoa sopimusta ei pidä allekirjoittaa. Jakelusopimus laaditaan tukemaan liiketoimintaa ja hyvin laadittu sopimus tukee sekä toimittajan ja jakelijan liiketoimintaa. Kun toimitaan kansainvälisessä ympäristössä, mukaan tulevat erilaiset tavat toimia, erilaiset kulttuurit ja kieli. Sopimus luo perustan mille tahansa liiketoiminnalle, jossa osapuolet ovat sopineet oikeuksista ja velvoitteista, mutta pyrkimyksenä on tiedon löytyminen myös ennakoida ja kokoaminen ollut siltä osin vaivattomampaa. Kor- keimman oikeuden ennakkopäätöksiä kilpailukieltosopimukseen liittyen on ole- massa vasta muutamia, hovioikeuden ratkaisuja on runsaammin. Tutkimuksesta tulee mielestäni hyvin esille työsuhteisen kilpailukieltosopimuksen oikeudellinen merkitys työntekijälle, niin teorian kuin siihen poimittujen oikeustapaustenkin pe- rusteella. Opinnäytetyö avaa kilpailukieltosopimuksen kannalta ne keskeisimmät hallita riskejä ja tärkeimmät seikat, joita sopimuksen suhteen tulisi huomioidamuita epävarmuustekijöitä.