työehtosopimus


työehtosopimus

Työterveyslaitoksen



työehtosopimus

Työterveyslaitoksen



Sisällys


I Yleiset määräykset 6

1 § Sopimuksen ulottuvuus 6

2 § Keskusjärjestösopimukset 6

3 § Sopimuksen liitteet 6

II Työsuhde 7

4 § Työn johtaminen ja jakaminen 7

5 § Työsopimus ja koeaika 7

6 § Työsuhteen päättyminen 7

III Työaika 9

7 § Työaika 9

IV Palkkaus 14

8 § Palkkausjärjestelmä 14

9 § Palkan osittaminen 18

10 § Muut lisät 18

11 § Palkan maksaminen 18

V Poissaolot 19

12 § Sairauspoissaolo 19

13 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 20

14 § Lääkärintarkastukset 21

15 § Perhevapaat 22

VI Vuosiloma 23

16 § Vuosiloma 23

17 § Vuosilomapalkka ja lomaraha 24

VII Matkat 26

18 § Matkakustannukset, päivärahat sekä työmatkakorvaus 26

VIII Henkilöstön edustajat 27

19 § Työsuojelu 27

20 § Luottamusmiestoiminta 28

21 § Henkilöstön edustajien koulutus 33

22 § Henkilöstön edustajien työsuhdeturva 33

23 § Neuvottelujärjestys 36

IX Muut määräykset 37

24 § Ryhmähenkivakuutus 37

25 § Kokoontuminen työpaikoilla 37

26 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut 37

27 § Työasut ja -välineet 38

28 § Voimassaolevat etuudet 38

29 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 38

30 § Työrauhavelvoite 38

31 § Sopimuksen voimassaolo 38

Liite 1. Vaativuusarviointikäsikirja 40

Liite 2. Henkilökohtaisen palkanosan arviointi 48

Liite 3. Koulutussopimus 52

Liite 4. Koulutuspalkkioiden maksaminen 56

Liite 5. Allekirjoituspöytäkirja 2020 58

Työterveyslaitoksen työehtosopimus 1.4.2020–31.3.2022


I Yleiset määräykset

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tätä sopimusta noudatetaan Hyvinvointiala HALI ry:n jäsenenä olevan Työ- terveyslaitoksen palveluksessa oleviin työntekijöihin.


Tämä sopimus ei kuitenkaan koske:

• ylintä johtoa ja osaamiskeskusten johtajia

• työnantajan edustajia (mukaan lukien salkkujohtajia), jotka päättävät alaisten- sa palkasta ja työehdoista

• henkilöitä, joiden päätehtävä on edustaa työnantajaa tämän työehtosopimuk- sen soveltamisessa

• oppilaitosten edellyttämää harjoittelua tai opinnäytettä suorittamaan tulleita työntekijöitä.


2 § Keskusjärjestösopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välistä yh- teistoimintasopimusta ja hyvityssakkojen suuruutta koskevaa pöytäkirjaa sii- nä muodossa kuin ne olivat voimassa ennen 15.2.2017 sekä suositusta työky- kyä ylläpitävästä toiminnasta ja päihdesuositusta. Jos mainittuihin suosituksiin tehdään sopimuskauden aikana keskusjärjestöjen välillä muutoksia, noudate- taan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimukseen.


3 § Sopimuksen liitteet

• Liite 1. Vaativuusarviointikäsikirja

• Liite 2. Henkilökohtaisen palkanosan arviointi

• Liite 3. Koulutussopimus

• Liite 4. Koulutuspalkkioiden maksaminen

• Liite 5. Allekirjoituspöytäkirja 2020

II Työsuhde

4 § Työn johtaminen ja jakaminen

Työnantajalla on työnjohto-oikeus sekä oikeus palkata työsuhteeseen ja päät- tää työsuhde.


Laitoksen esimiesten ja muun henkilöstön koulutuksessa ja sisäisessä ohjauk- sessa kiinnitetään huomiota työtehtävien mitoitukseen sekä siihen, että ne voi- daan yleensä hoitaa säännöllisenä työaikana. Lisäksi kiinnitetään huomiota työntekijöiden tasapuoliseen kuormitukseen, työsuojelulainsäädännön vaati- muksiin sekä työehtosopimuksen määräyksiin.


5 § Työsopimus ja koeaika

Työsopimus tehdään kirjallisena.


Työsuhteen alussa voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin pur- kaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin työsuhde päättyy sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.


Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein


6 § Työsuhteen päättyminen

Työsuhteen päättämiseen noudatetaan työsopimuslain säännöksiä. Työnanta- jan irtisanoessa irtisanomisaika on:


Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä Irtisanomisaika

Enintään vuoden 14 päivää

Yli vuoden – enintään 4 vuotta 1 kuukausi

Yli 4 vuotta – enintään 8 vuotta 2 kuukautta

Yli 8 vuotta – enintään 12 vuotta 4 kuukautta

Yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän irtisanoutuessa irtisanomisaika on:


Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä Irtisanomisaika

Enintään 5 vuotta 14 päivää

Yli 5 vuotta 1 kuukausi


Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomispäivää seuraavana päivänä.


Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy järjestysnumerol- taan samana päivänä, kun irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden vii- meisenä päivänä.


Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä eroaa irtisa- nomisaikaa noudattamatta, hän on vaadittaessa velvollinen suorittamaan työn- antajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.


Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä jättää työnsä ennen sovi- tun työkauden päättymistä, työnantaja on oikeutettu vaatimaan korvausta ai- heutetusta vahingosta.

III Työaika

7 § Työaika

Työaikaan noudatetaan työaikalain säännöksiä, ellei tästä työehtosopimukses- ta muuta johdu.


1. Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 21 minuuttia vuorokaudessa ja enin- tään 36 tuntia 45 minuuttia viikossa. 1.1.2021 alkaen säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.


Mikäli työnantajan ja työntekijän välillä erikseen sovitaan, taikka jos on kysy- mys yötyötä tekevistä, voidaan säännöllinen työaika määritellä siten, että viik- kotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään enintään kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Tällöin ei säännöllinen työaika saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.


Mikäli työaika järjestetään edellisen kappaleen mukaisesti, taikka päivittäisen säännöllisen työajan aloittamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on vähintään viikkoa etukäteen laadittava työvuorolista, josta työntekijän työ ja va- paa-ajat käyvät ilmi.


Lääkäritehtävissä säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 30 minuuttia vuo- rokaudessa ja enintään 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. 1.1.2021 alkaen säännöllinen työaika on 7 tun- tia 24 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia viikossa, ellei työnantajan ja työn- tekijän välillä muuta sovita. Säännölliseen työaikaan sisältyy enintään 15 - 20 minuutin pituinen ruokatauko työn ohessa.


Liukuvaa työaikaa sovelletaan niihin työntekijöihin, joihin se toiminnan kannalta on mahdollista. Liukuman kertymä tasoittuu kerran vuodessa 60 tuntiin. Vuo- rokautinen liukuma saa olla enintään 5 tuntia. Liukuva työaika sijoittuu päivä- työssä välille klo 6–21. Kertyneitä saldovapaita on mahdollista pitää esimiehen kanssa sovittaessa kerrallaan viisi peräkkäistä työpäivää.


Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.

2. Arkipyhät

Seuraavat pyhä- ja juhlapäivät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät asianomaisen vii- kon tai työjakson säännöllistä työaikaa:


• pitkäperjantai

• toinen pääsiäispäivä

• juhannusaatto

• helatorstai


Seuraavat pyhä- ja juhlapäivät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa ainoastaan silloin, kun ne sattuvat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi:


• uudenvuodenpäivä

• vapunpäivä

• itsenäisyyspäivä

• jouluaatto

• joulupäivä

• tapaninpäivä

• loppiainen


Mikäli edellä mainittuja päiviä ei voida antaa vapaana, on kyseinen vapaa an- nettava saman viikon tai jakson muuna päivänä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita.


Muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva arkipyhä lyhen- tää osa-aikaisen työntekijän säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen työajan verran.


3. Työviikko

Työviikko järjestetään 5-päiväiseksi. Ellei työnantajan ja työntekijän välillä muu- ta sovita, vapaapäivä annetaan lauantaiksi ja sunnuntaiksi.


Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan kuitenkin sopia lakisääteisen viikoit- taisen vapaa-ajan lisäksi tulevan toisen vapaapäivän antamisesta muuna päi- vänä enintään kolmen viikon aikana.


4. Päivittäinen lepoaika

Päivittäinen lepoaika on puoli tuntia. Mikäli työntekijä saa esteettömästi pois- tua työpaikalta lepoaikana, ei tätä aikaa lueta työaikaan.

Työntekijällä on oikeus 15 minuutin pituiseen virkistystaukoon töiden sallima- na aikana iltapäivällä.


5. Työvuorolista

Työvuorolistaa laadittaessa tulee välttää epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työ- vuoroja. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työnte- kijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.


Työvuorolistojen laadinnassa otetaan huomioon työn luonne ja työntekijän olo- suhteet. Työvuorojen sijoittelun osalta on otettava huomioon, että työ on jär- jestettävä niin, että työntekijä saa tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten.


6. Ilta ja yötyö

Iltatyötä on työ, jota tehdään työnantajan määräyksestä klo 18–22.00 välisenä aikana työssä, joita työn luonteen vuoksi tehdään työnantajan määräyksestä klo 18.00–22.00 välisenä aikana. Iltatyökorvaus on 15 % yksinkertaisesta tun- tipalkasta.


Yötyötä on työ, jota tehdään työnantajan määräyksestä klo 22.00–07.00 väli- senä aikana töissä, joita työn luonteen vuoksi tehdään klo 22.00 jälkeen työn- antajan määräyksestä. Yötyökorvaus on 35 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.


Työntekijän valitessa itse työn aloittamis- ja lopettamisajankohdan, ei työnteki- jälle synny oikeutta työehtosopimuksen ilta- ja yötyökorvauksiin.


7. Sunnuntaityö

Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, va- punpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä.


Työaikalainsäädännön piirissä oleville työntekijöille maksetaan sunnuntaityös- tä muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinker- tainen tuntipalkka.


Sunnuntaityökorvaus voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan, jos työnantaja ja työntekijä siitä sopivat.

8. Lisätyö

Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään työntekijän suostumuksella säännöllisen työajan ja pisimmän lain mukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisä- työ korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla tai niin sovittaessa vastaavan pitui- sella vapaalla.


9. Työehtosopimuksen ylittävä työaika

Työnantaja ja työntekijä voivat 1.1.2021 alkaen sopia TES:n ylittävästä työajas- ta siten, että enintään 16 tuntia vuodessa voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia tehtäväksi ja korvattavaksi kuten lisätyö yksinkertaisella tuntipal- kalla. Tämä lisätyö voidaan toteuttaa osittaisina tai kokonaisina päivinä työeh- tosopimuksen 7 §:n 3. kappaleen estämättä. Lisätyö voidaan sijoittaa myös lauantaille, mutta ei sunnuntaille tai arkipyhäpäiville. Lisätyöstä ei makseta lau- antai- tai iltalisiä.


10. Ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään työntekijän suostumuksella sään- nöllisen lain mukaisen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdel- ta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.


Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enimmäis- tuntimäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.


Ylityöstä maksettava palkka voidaan vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaa-ai- kaan säännöllisenä työaikana, jos siitä sovitaan työnantajan ja työntekijän vä- lillä. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.


Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle heti säännöllisen työajan päätyttyä, jos se on laitoksen toiminnan kannalta mahdollista, 15 minuutin pituinen kahvi- tauko, joka luetaan työaikaan. Lisäksi annetaan vähintään neljän tunnin välein ruokatauko. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, ruokailutauko luetaan työaikaan.

11. Varallaolo ja hälytysluonteinen työ

Työntekijälle maksetaan korvausta vapaamuotoisesta varallaolosta, jos työnte- kijä on puhelimella tai muulla sovitulla tavalla tavoitettavissa ja velvollinen saa- pumaan työpaikalle sovitussa ajassa kutsun saatuaan. Korvaus siihen sisälty- vine vähäisine töineen on 1.2.2003 lukien 20 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.


Jos työntekijä kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, makse- taan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan työn- tekijälle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, mikäli työ päättyy aamulla ennen klo 06.00 eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään.


Hälytysluonteisesta työstä maksetaan työntekijälle työajalta, kuitenkin vähin- tään yhdeltä tunnilta, palkka mahdollisine ylityökorvauksineen, paitsi milloin kutsu työhön annetaan hänelle klo 18.00–06.00 välisenä aikana, jolloin heti, kuitenkin enintään aamulla klo 06.00 saakka, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

IV Palkkaus

8 § Palkkausjärjestelmä

Palkkausjärjestelmän tavoite on edistää oikeudenmukaisiksi koettavia laitok- sen sisäisiä palkkasuhteita sekä lisätä palkkauksen kannustavuutta ja siten pa- rantaa laitoksen kilpailukykyä.


Laitoksen sisäinen TES-työryhmä kehittää palkkausjärjestelmää tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen tehtävänä on lisäksi selvittää mahdollisuudet kehittää nykyistä palkkiojärjestelmää. Työryhmän jäsen voi käyttää kokouksissa pysy- vää tai tilapäistä laitoksen palveluksessa olevaa asiantuntijaa. Työryhmällä on oikeus saada käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot tietosuojalainsäädäntö ja salassapitovelvollisuus huomioon ottaen.


Palkkausjärjestelmä koostuu työn vaativuuden mukaisesta palkasta ja henkilö- kohtaisesta palkanosasta.


1. Työn vaativuuden mukainen palkka

Työn vaativuuden mukainen vähimmäispalkka kustakin toimesta määräytyy vaativuuskäsikirjan (liite 1) ja siihen perustuvien palkkaryhmien mukaan. Vaati- vuuskäsikirja on tämän työehtosopimuksen osa.


Uuden työntekijän vähimmäispalkka määräytyy työn vaativuustasoon perustu- van palkkaryhmän mukaan. Hänen palkkansa henkilökohtaisen osan arviointi tulee suorittaa kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta, ellei ole kysymys enintään vuoden määräaikaisesta työsuhteesta. Henkilökohtaista osaa maksetaan työsuhteen alusta tai arviointia seuraavan kuukauden alusta lukien noudattaen vastaavia periaatteita kuin muidenkin työntekijöiden osalta.


Työntekijän työn vaativuuden mukaisen palkkaryhmän alentamisen tehtävien muuttuessa tulee perustua sopimukseen tai työsopimuslain edellytyksiin.


Palkkausjärjestelmän piirissä olevan täyttä työaikaa tekevän työntekijän hen- kilökohtainen kokonaispalkka on 1.8.2020 alkaen vähintään 1 636,21 euroa ja 1.7.2021 1 654,21 euroa.


Pääkaupunkiseudulla työntekijöiden palkkaryhmäpalkat ovat kolme prosenttia suuremmat johtuen alueen yleisesti korkeammasta kustannus- ja palkkatasosta.

Kunkin vaativuustason mukainen palkkaryhmäpalkka on täyttä työaikaa teke- vällä 1.8.2020 seuraava:


Pisteet

Palkkaryhmä

Palkka

Palkka pääkaupunki- seutulisällä

0–43

1

1 561,49

1 608,33

44–65

2

1 697,38

1 748,31

66–86

3

1 834,49

1 889,52

87–108

4

1 982,44

2 041,91

109–130

5

2 141,19

2 205,42

131–151

6

2 311,96

2 381,31

152–173

7

2 495,95

2 570,83

174–195

8

2 683,56

2 764,07

196–216

9

2 885,62

2 972,18

217–238

10

3 104,51

3 197,66

239–260

11

3 340,25

3 440,45

261–282

12

3 596,41

3 704,30

283–303

13

3 874,22

3 990,45

304–325

14

4 175,12

4 300,38

326–347

15

4 501,04

4 636,07

348–368

16

4 859,44

5 005,22

369–390

17

5 246,59

5 403,98

391–

18

5 664,60

5 834,54

Kunkin vaativuustason mukainen palkkaryhmäpalkka on täyttä työaikaa teke- vällä 1.7.2021 seuraava:


Pisteet

Palkkaryhmä

Palkka

Palkka pääkaupunki- seutulisällä

0–43

1

1 578,67

1 626,02

44–65

2

1 716,05

1 767,54

66–86

3

1 854,67

1 910,30

87–108

4

2 004,25

2 064,37

109–130

5

2 164,74

2 229,68

131–151

6

2 337,39

2 407,50

152–173

7

2 523,41

2 599,11

174–195

8

2 713,08

2 794,47

196–216

9

2 917,36

3 004,87

217–238

10

3 138,66

3 232,83

239–260

11

3 376,99

3 478,29

261–282

12

3 635,97

3 745,05

283–303

13

3 916,84

4 034,34

304–325

14

4 221,05

4 347,68

326–347

15

4 550,55

4 687,07

348–368

16

4 912,89

5 060,28

369–390

17

5 304,30

5 463,42

391–

18

5 726,91

5 898,72


Kuntouttavassa tai kokeilevassa työharjoittelussa olevan sekä tilapäisen vuo- siloma-apulaisen kuukausipalkka on 1.8.2020 alkaen vähintään 1095,18 euroa ja 1.7.2021 alkaen 1 107,23 euroa.


Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa olevat lääkärit jäävät tämän työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän ulkopuolelle. Heidän vähimmäis- palkkansa on 1.8.2020 alkaen 3 823,94 euroa ja 1.7.2021 alkaen 3 866,0 eu- roa. Pääkaupunkiseudulla vähimmäispalkat ovat kolme prosenttia suuremmat.


Osa-aikaisen työntekijän vähimmäispalkka lasketaan täyden työajan ja sovitun lyhyemmän työajan suhteessa.


Muutokset tehtävänkuvassa

Jos työntekijän päätehtävät muuttuvat ja muutos kestää vähintään kaksi

kuukautta, määritellään hänen palkkansa uuden tehtävänkuvan mukaisen vaa- tivuustason mukaan muutoksen toteutumisesta lähtien. Muutos voi olla tois- taiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Muutoin työntekijän tehtävänkuvat tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.


Mikäli muutos edellyttää vaativuusryhmän tarkistusta, se suoritetaan viipymättä.


Aloitteen vaativuusryhmän tarkistuksesta voi tehdä työnantajan edustaja, työn- tekijä tai luottamusmies.


2. Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa toteutetaan tämän työehtosopimuksen osana ole- van arviointikäsikirjan (liite 2) perusteella.


Henkilökohtaisen palkanosan määräytymiskriteereitä painotetaan työn ja teh- tävän vaatimusten mukaisesti.


Henkilökohtainen palkanosa voi olla enintään 50 prosenttia tehtävän vaativuu- den mukaan määräytyvästä palkasta.


Työntekijälle voidaan maksaa palkkaa työvoimakilpailullisista syistä yli tämän sopimuksen tarkoittaman. Tätä seurataan työnantajan edustajan ja luottamus- miehen välillä.


3. Neuvottelujärjestys

Jos työnantajan ja työntekijän välillä syntyy erimielisyys tämän sopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän soveltamisesta hänen palkkaansa, asiasta voidaan pyytää lausunto laitoksen sisäiseltä TES-työryhmältä. Jos erimieli- syys tämän sopimuksen soveltamisesta tämänkin jälkeen jatkuu, työntekijä voi saattaa asian työehtosopimusosapuolina olevien allekirjoittajajärjestöjen rat- kaistavaksi työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmää noudattaen.


Luottamusmiehen oikeudesta saada palkkatietoja on sovittu sopimuksen 20

§:ssä.


Työehtosopimusosapuolten mielestä palkkausjärjestelmää sovellettaessa eri- mielisyyden sovinnollinen ratkaiseminen on koko järjestelmänkin kannalta eri- tyisen tärkeätä.

9 § Palkan osittaminen

Laskettaessa päiväpalkkaa käytetään jakajana kuukauteen sisältyvien säännöl- listen työpäivien lukumäärää.


Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 150.


Osa-aikaisen työntekijän tuntipalkka lasketaan vastaavasti työajan suhteessa.


10 § Muut lisät

Koulutuspalkkioista on sovittu allekirjoituspöytäkirjan liitteen 4 mukaisesti.


Kirjoituspalkkiot ja niitä vastaavat tai vastaavanlaiset palkkiot säilytetään muut- tumattomina.


Lääkäreille maksettavien lausuntopalkkioiden perusteet noudattavat entisen käytännön mukaan lääkintöhallituksen yleiskirjeen N:o 1673 ohjeita, sairausva- kuutuksen kulloinkin voimassa olevia palautustaksoja koskevia ohjeita ja Tapa- turmalaitosten Liiton ja Lääkäriliiton sopimusta. Lääkärien vapaamuotoisesta päivystyksestä maksetaan 1.4.2018 alkaen 67,09 euroa arkipäivältä.


11 § Palkan maksaminen

Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille laitoksessa noudatet- tavina palkanmaksupäivinä. Palkka on erääntymispäivänä työntekijän nostet- tavissa.


Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettui- na, pidetään edellistä pankkipäivää erääntymispäivänä.


Työsuhteen päättyessä palkka erääntyy viimeistään toisena työsuhteen päätty- mistä seuraavana laitoksen palkanmaksupäivänä.


Tähän työehtosopimukseen perustuvat säännölliseltä työajalta maksettavat tuntikohtaiset lisät sunnuntaityökorvauksia lukuun ottamatta otetaan huo- mioon palkallisten poissaoloaikojen palkkaa laskettaessa.

V Poissaolot

12 § Sairauspoissaolo

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellaisesta sai- rastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön.


Alle seitsemän päivän sairauspoissaolosta ei lähtökohtaisesti vaadita lääkä- rintodistusta, mutta työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä työkyvyt- tömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärinto- distuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.


Jos työntekijä kahden viikon kuluttua työsuhteen alkamisesta estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyt- tään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, maksaa työnantaja hänelle työ- suhteen jatkuessa palkkaa työsuhteen keskeytymättömän keston perusteella.


Sairausajan palkka maksetaan työkyvyttömyysajalta seuraavasti:


Työsuhteen pituus Sairausajan palkanmaksujakso

vähintään 2 viikkoa, mutta alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

3–5 vuotta 35 kalenteripäivää

5–10 vuotta 42 kalenteripäivää

yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää


Sairausajan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta maksettavat lisät siten, kuin vuosilomista on tämän työehtosopimuksen 17 §:n 1. kappa- leessa määrätty.


Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut tapaturma, työnte- kijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti on sairausajan palkan- maksujakso 90 kalenteripäivää.


Jos sama sairaus uusiutuu 15 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.


Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee sairaus-

päivärahan itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viivytyksettä. Sama periaate koskee muitakin laki- määräisiä päivärahoja.


13 § Lyhyt tilapäinen poissaolo


1. Lapsen sairastuminen

Työntekijälle annetaan tilapäistä hoitovapaata


• vammaisen lapsen äkillisen sairaustapauksen johdosta enintään kolmeksi työ- päiväksi ja

• alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairaustapauksen johdosta enintään neljäksi työpäiväksi.


Tilapäisen hoitovapaan kolmelta työpäivältä maksetaan palkka, joka määräytyy sairausajan palkkausta koskevien määräysten mukaan. Palkallisuuden edelly- tyksenä on kuitenkin, että


• molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai että työntekijä on yksinhuoltaja tai että työntekijän puolisolla on tosiasiallinen este osallistua sairaan lapsen hoi- toon ja

• lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairau- desta vaaditaan.


2. Muut lyhyet tilapäiset poissaolot

Seuraavat työpäiviksi sattuvat päivät ovat palkallisia vapaapäiviä:


• työntekijän 50- ja 60-vuotispäivät

• työntekijän vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröintipäivä

• työntekijän perheen piirissä sattuva äkillinen sairaustapaus tai lähiomaisen kuolema ja hautajaiset

• työntekijän asunnon muuttopäivä (yksi työpäivä kalenterivuotta kohden, jos asunnon muutto tapahtuu hänen työpäivänään).

Poissaolon pituus on yksi työpäivä. Tämä ei vähennä työntekijän palkkaa.


Työntekijän perheen piirissä sattuva äkillinen sairaustapaus tai lähiomaisen kuolema ja hautajaiset eivät vähennä työntekijän palkkaa ja vuosilomaa.


Perheen piirissä olevana ja lähiomaisena pidetään myös pysyvästi samassa ta-

loudessa asuvaa avopuolisoa ja rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa.


Työntekijälle, joka osallistuu jäsenenä allekirjoittajajärjestön, sen keskusjärjes- tön ja sen jäsenyhdistyksen vuosi- ja liittokokoukseen, edustajiston ja valtuus- ton kokoukseen ja hallituksen työehtosopimusasioita käsittelevään kokouk- seen, maksetaan normaali palkka.


Kunnanvaltuuston ja -hallituksen tai lainmukaisen vaalilautakunnan jäsenelle maksetaan mahdollinen palkan ja hänelle näistä tehtävistä maksetun ansion- menetyksen korvauksen erotus.


Asevelvolliset, reserviläiset ja vapaaehtoiset asepalvelukset

Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavan työntekijän osallistuminen valin- tatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.


Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus-kurssille tai väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä.


Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle naispuoliselle työntekijälle anne- taan palkatonta vapautta asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen perustuvia etuisuuksia.


14 § Lääkärintarkastukset

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Edellytyksenä kuitenkin on, että tarkastukset ja tutki- mukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuk- sia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.


a) Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset


Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuk- sessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työky- vyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:


• sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tarpeen hakeutua lääkärin- tarkastukseen

• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisa- lan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lää- kärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämä hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys


b) Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset


Työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa.


c) Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja tutkimukset


Työntekijä käy lainsäädännön edellyttämissä pakollisissa terveystarkastuksissa.


15 § Perhevapaat

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.


Työntekijälle maksetaan palkkaa äitiysvapaan alusta lukien 72 arkipäivältä edel- lyttäen, että hänen työsuhteensa on kestänyt välittömästi ennen äitiysvapaan al- kua yhdenjaksoisesti vähintään 3 kuukautta. Lisäksi työntekijän on toimitettava työnantajalle viimeistään 70 päivää ennen laskettua synnytystä kunnallisen äitiys- neuvolan tai lääkärin antaman todistuksen raskauden kestoajasta.


Työntekijän uusi äitiysvapaa on peruste keskeyttää hoitovapaa. Työntekijällä on tällöin oikeus palkanmaksuun uuden äitiysvapaan alusta lukien edellä kerrotuin edellytyksin.


Työntekijän adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen maksetaan hänelle palkkaa van- hempainvapaan alusta lukien 72 arkipäivältä edellyttäen, että työntekijällä on oi- keus vanhempainrahaan, joka maksetaan palkallisen jakson ajalta työnantajalle.


Isyysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa kuudelta en- simmäiseltä arkipäivältä. Isyysvapaan palkanmaksun edellytykset ovat samat kuin tässä pykälässä on todettu äitiysvapaan palkanmaksun edellytyksistä.

VI Vuosiloma

16 § Vuosiloma

Vuosilomaedut määräytyvät vuosilomalain mukaisesti, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.


Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa seuraavasti:


a) 2 arkipäivää kultakin lomanmääräytymisvuoden kuukaudelta


b) 2,5 arkipäivää kultakin lomanmääräytymisvuoden kuukaudelta, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään vuoden


c) 3 arkipäivää kultakin lomanmääräytymisvuoden kuukaudelta, jos hänellä lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä on laitoksen palvelusta vähintään neljä vuotta


d) c)-kohdan lisäksi 3 arkipäivää lomanmääräytymisvuodelta, jos hänellä lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä on laitoksen palvelusta vähintään kymmenen vuotta ja vähintään kuusi kuukautta palvelua laitoksessa loman- määräytymisvuoden aikana. Nämä kolme lisälomapäivää ja c)-kohdan mukai- set 30 lomapäivää ylittävät lomapäivät voidaan vaihtaa rahaksi, jos siitä loman- määräytymisvuoden osalta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.


Pöytäkirjamerkintä: Jos työntekijä on 31.3.2008 mennessä saavuttanut 30.9.2007 saakka voimassa olleen työehtosopimuksen 16 §:n c)- tai d)-koh- dan mukaisen lomaoikeuden, säilyy saavutettu loma-oikeus edelleen aiem- man määräyksen mukaisena. Jos työntekijä on 31.3.2008 mennessä saa- vuttanut 30.9.2007 saakka voimassa olleen työehtosopimuksen 16 §:n c)-kohdan mukaisen lomaoikeuden, pidetään hänen palvelusaikanaan laitok- sessa vähintään 4 vuotta.


Jos työntekijä on 31.3.1994 mennessä saavuttanut viisitoista vuosisidonnai- seen lisään oikeuttavaa vuotta, hänellä on d)-kohdassa mainitun vuosiloman sijaan oikeus saada lomanmääräytymisvuodelta lisälomaa 9 arkipäivää ja jos on kysymys b)-kohdan mukaisesta lomaoikeudesta, lisälomaa kolme arkipäi- vää lomanmääräytymisvuodelta.


Mikäli työntekijälle annetaan palkatonta vapaata työstä sellaiselle kurssille

osallistumista tai muita opintoja varten, joista on olennaista hyötyä hänen työ- tehtävissään, nämä päivät lasketaan työpäivien veroisiksi vuosilomaa lasket- taessa, kuitenkin enintään kolme kuukautta lomanmääräytymisvuoden aikana.


Laitoksen palvelukseksi lasketaan:

• päätoiminen työskentely, jossa viikoittainen työaika on vähintään keskimäärin 20 tuntia viikossa;

• työskentely alle 20 tuntia viikossa tehdyn työajan ja täyden työajan suhteessa;

• palkallinen poissaolo tai palkaton poissaolo, mikäli samalta ajalta työntekijälle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista päivä , äitiys , erityisäitiys-, isyys tai vanhempainrahaa;

• opintovapaalaissa tarkoitettu opintovapaa, kuitenkin enintään 30 päivää loman- määräytymisvuodelta mikäli työntekijä on välittömästi palannut laitoksen pal- velukseen;

• Työterveyslaitoksen myöntämä palkaton poissaoloaika opiskelua varten, mi- käli opiskelusta on olennaista hyötyä laitokselle kuitenkin enintään 3 kuukau- teen asti.


Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työnte- kijän vanhempainvapaan ajaksi.


17 § Vuosilomapalkka ja lomaraha

Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada sopimuksen mukainen palk- kansa. Tällöin otetaan huomioon säännölliseltä työajalta työehtosopimuksen mukaan laskettavat lisät. Lomapalkka maksetaan laitoksen normaalina palkan- maksupäivänä, ellei työntekijä pyydä viimeistään kuukautta ennen loman alkua lomapalkan maksamista vuosilomalain mukaisesti.


Silloin, kun kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka muuttuvat loman- määräytymisvuoden aikana, lasketaan työntekijän vuosilomapalkka ja vuosilo- makorvaus prosenttimääräisenä. Jos kuukausipalkkaiselle työntekijälle on kertynyt lomapäiviä enemmän kuin 30, korotetaan hänelle maksettavaa loma- korvausta 11,5 %:n lisäksi kutakin lomapäivää kohden 0,38 %. Yli 6 päivää pi- dempien lomajaksojen vuosilomapalkka pyritään maksamaan vuosiloman yh- teydessä.


Työntekijälle maksetaan lomarahaa työehtosopimuksen 16 §:n mukaan mää- räytyneiltä vuosilomapäiviltä. Sen suuruus on 50 % kunkin vuosilomapäivän palkasta. Vuosilomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 11 § 4.

kappaleen mukaisine lisineen luvulla 25. Lomarahaan oikeuttaviksi ei lasketa 16 §:n 2. kappaleen d)-kohdan ja sen pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettuja lisä- lomapäiviä. Lomaraha maksetaan kesäkuussa ja lasketaan toukokuun palkas- ta, ellei toukokuun palkkataso poikkea olennaisesti vuosilomapalkan tasosta.


Työntekijälle, jonka työsuhde päättyy tai joka lähtee suorittamaan asevelvolli- suutta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta, maksetaan lomaraha niiltä vuo- silomapäiviltä, joilta hän ei ole saanut siihen mennessä lomarahaa. Xxxxxxxx maksetaan tällöin työsuhteen päättyessä tai palvelukseen astumisajankohtana.


Xxxxxxxxx ei makseta työntekijälle, joka on välittömästi loman päätyttyä ol- lut poissa työstä ilman pätevää syytä, jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisaikaa noudattamatta. Loma- rahaa ei myöskään makseta, jos työnantaja päättää työsuhteen muusta työnte- kijästä johtuvasta syystä kuin sairaudesta johtuen. Lomaraha maksetaan kui- tenkin, mikäli työsuhteen päättäminen katsotaan lain vastaiseksi.


Lomaraha voidaan vaihtaa vapaaksi, jos siitä lomanmääräytymisvuoden osalta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä 30.4. mennessä. Vapaa annetaan ke- sä- tai talvilomakaudella, ellei toisin sovita. Vapaan antamisessa noudatetaan vuosilomalain periaatteita ja vapaa rinnastetaan työssäoloon loman ansainnas- sa. Työsuhteen päättyessä tai työntekijän tultua lomautetuksi pitämätön vapaa korvataan vastaavana rahakorvauksena. Työsuhteen muuttuessa osa-aikaisek- si työntekijällä on pyynnöstä oikeus saada pitämätön vapaa rahakorvauksena. Lomarahavapaapäivien määrää laskettaessa päivien lukumäärä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

VII Matkat

18 § Matkakustannukset, päivärahat sekä työmatkakorvaus

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta noudatetaan valtion matkustussääntöä. Ulkomaanmatkojen osalta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin.


Pääkaupunkiseudulla sijaitsevien Työterveyslaitoksen eri toimipisteiden välisil- tä, työtehtäviin kuuluvilta matkoilta ei työntekijällä ole oikeutta päivärahoihin ei- kä ateriakorvauksiin.


Jos työnantaja lähettää työntekijän koulutussopimuksessa (liite 3) tarkoitet- tuun ammatilliseen koulutukseen, suorittaa työnantaja koulutuksen ajalta päi- värahan ja koulutuksen aiheuttamat tarpeelliset kustannukset lukuun ottamat- ta aterioita. Päiväraha koulutuksen ajalta maksetaan samoin edellytyksin kuin työmatkalta valtion matkustussäännössä määritellyllä tavalla.


Matkan kustannuksista on haettava korvausta laitoksen sisäisten ohjeiden mu- kaisella matkalaskulla, joka on jätettävä työnantajalle kahden kuukauden ku- luessa matkan päättymisestä. Pätevästä syystä matkalasku voidaan tehdä myöhemminkin, kuitenkin siten, että matkalasku on jätettävä työnantajalle kah- den viikon kuluessa esteen poistumisesta. Ellei laskua ole tehty em. määrä- ajoissa, oikeus korvaukseen ja työntekijälle mahdollisesti maksettuun ennak- koon menetetään.


Työhygieenisten palveluiden yhteydessä asiakkaan luokse tehtäviltä työmat- koilla maksetaan matka-ajankorvausta siten, että työhön ja työmatkaan yhteen- sä käytetyltä yhdeksän tuntia ylittävältä matka-ajalta maksetaan yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työhön ja matkaan käytetty aika laskutetaan työn tilaajalta laitoksen laskutusta koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti.

VIII Henkilöstön edustajat

19 § Työsuojelu

Työsuojelun valvonnasta annetussa laissa (44/2006) on määräyksiä työsuoje- luvaltuutetusta, varavaltuutetusta sekä päätyösuojeluvaltuutetusta. Työsuojelu- valtuutettua koskevat määräykset koskevat myös tämän sopimuksen tarkoitta- maa päätyösuojeluvaltuutettua, ellei asiayhteydestä muuta ilmene.


Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävissä tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset tehtävään liittyvät työvälineet ja asian- mukainen työtila, asiakirjojen käsittely- ja säilytystilat sekä lait, asetukset, muut työsuojelumääräykset ja ohjeet.


1. Työsuojeluvaltuutetun valitseminen

Työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutettuja työsuojelun val- vontalain ja asetusten mukaisesti. Työntekijät voivat valita keskuudestaan pää- työsuojeluvaltuutetun, jonka toiminta-alueena on koko laitos.


2. Työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetuista palkoista laadittuun luetteloon. Tietoja annet- taessa on otettava huomioon tietosuojalainsäädännön vaatimukset.


3. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja korvaus

Työsuojeluvaltuutetun oikeus käyttää työaikaa tehtäviensä suorittamiseksi määräytyy työsuojelun valvontalain mukaisesti.


Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korvaus- ta työpaikan työntekijöiden säännöllisen lukumäärän perusteella seuraavasti 1.1.2021 lähtien:


Tehtävä

Työntekijöiden määrä

€/kk

Työsuojeluvaltuutettu

20–100

30

Työsuojeluvaltuutettu

101 tai enemmän

59

Päätyösuojeluvaltuutettu

-

141

Työsuojeluvaltuutetun matkustaessa työsuojelun valvontalain edellyttämien ja työnantajan kanssa sovittujen yhteistoimintatehtävien johdosta maksetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.


20 § Luottamusmiestoiminta

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää osapuolten kesken sol- mittujen sopimusten noudattamista, työnantajan ja henkilöstön välillä mahdol- lisesti syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työnantajan ja henkilöstön välillä esiintyvien muiden kysymysten käsittelyä ja ratkaisemista.


Laitoksen palveluksessa olevat työehtosopimuksen osapuolena olevaan alle- kirjoittajajärjestöön tai sen yhdistyksiin järjestäytyneet työntekijät valitsevat luottamusmiehet. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, työehtosopimukseen sidottujen allekirjoit- tajajärjestöjen valitsemaa pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä. Pääluotta- musmiehellä tarkoitetaan työehtosopimukseen sidotun allekirjoittajajärjestön luottamusmiestä, jonka toiminta-alueena on koko laitos.


Luottamusmiehen tulee olla laitoksen työntekijä, joka työskentelee ao. työehto- sopimuksen soveltamisalalla ja on tämän työehtosopimukseen sidotun allekir- joittajajärjestön tai sen jäsenyhdistyksen jäsen.


Työnantaja huolehtii siitä, että luottamusmiehellä on käytettävissä tämän teh- tävän hoitamista varten tarpeelliset tehtävään liittyvät työvälineet ja asianmu- kainen työtila, asiakirjojen käsittely- ja säilytystilat sekä lait, asetukset, muut työsuojelumääräykset ja ohjeet.


1. Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehto- sopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtoso- pimuksen soveltamista koskevissa asioissa.


Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön sovel- tamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suh- teisiin ja laitoksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.


Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia laitoksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä

välittää tietoja ja ilmoituksia työnantajan, työehtosopimukseen sidottujen jär- jestöjen ja henkilöstön välillä.


Pääluottamusmies edustaa henkilöstöryhmäänsä silloin, kun käydään työehto- sopimusneuvotteluita tai muita koko laitoksen henkilökuntaa koskevia asioita, ellei työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöt muuta ilmoita.


2. Luottamusmiehen valitseminen ja ilmoittaminen

Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäy- tyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestämi- nen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaali- paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmie- het. Vaalien valmistautumiseen, vaalitoimitukseen ja tuloslaskentaan kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.


Valitusta pääluottamusmiehestä ja luottamusmiehestä on ilmoitettava pääjoh- tajalle kirjallisesti seuraavat tiedot ennen toimeen ryhtymistä:


• edustettavien lukumäärä,

• toimikausi,

• toiminta-alue tai muulla perusteella määräytyvä edustettavien jakaantuminen luottamusmiesten kesken sekä

• eroaminen tai erottaminen ennen toimikauden päättymistä.


Pääluottamusmiehiä voidaan valita yksi kuhunkin työehtosopimukseen sidot- tuun allekirjoittajajärjestöön. Pääluottamusmiehien lisäksi sopimuksen tarkoit- tamia luottamusmiehiä voidaan allekirjoittajajärjestöissä valita seuraavasti:


• Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (Työterveyslaitoksen aka- teemiset ry) / enintään kaksi;

• Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry / enintään yksi;

• Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry / enintään yksi;

• Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry (Tehy, SuPer, ERTO) / enin- tään yksi;


Näitä valintaperiaatteita noudatetaan ensimmäisen kerran 1.1.2021.


Tuolloin luottamusmiestehtävästä luopuvan luottamusmiehen työsuhdeturva säilyy alkuperäisen luottamusmieskauden loppuun asti.

Luottamusmies toimii pääluottamusmiehen ollessa estyneenä pääluottamus- miehen sijaisena. Luottamusmiehellä on tuona aikana pääluottamusmiehen oi- keudet ja velvollisuudet. Ilmoitus sijaisuuden hoitamisesta tehdään pääjohtajalle.


Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta pyydettäessä kirjallisena tie- to siitä, kuka toimii työnantajan edustajana hänen edustamansa henkilöstöryh- män osalta. Mikäli yksittäistapauksessa on epäselvää, kuka toimii työnantajan edustajana, päättää asiasta pääjohtaja.


Muutostilanteet

Laitoksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajen- tuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin ver- rattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamus- miesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan laitoksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.


3. Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tieto- suojalainsäädännön vaatimukset.


Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, luottamusmiehelle annetaan kaikki erimielisyy- den kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.


Asianomaisella pääluottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat laitoksen työntekijöitä koskevat tiedot. Tarpeen vaatiessa voidaan tietoja antamisesta sopia myös muuna ajankohtana.


Kerran vuodessa

• työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella irtisanottujen ja lomautettujen työnte- kijöiden määrät sekä heidän työsuhteidensa kestot,

• työssä olleiden kokoaikaisten, osa-aikaisten ja määräaikaisten työntekijöiden lukumäärä vuodessa osaamiskeskuksittain ja yksiköittäin. Määräaikaisina työntekijöinä pidetään myös vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kut- suttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.


Kaksi kertaa vuodessa

• työntekijän suku- ja etunimet, nimike, osaamiskeskus, yksikkö, työskentelypaik-

kakunta sekä palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu,

• uusista työntekijöistä ilmoitetaan lisäksi palvelukseen tuloaika. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika sekä määräaikai- suuden peruste.


Pääluottamusmiehellä on oikeus saada palkkausjärjestelmän seurantaa varten puolivuosittain sekä tarvittaessa työehtosopimusneuvotteluja varten tiedot työ- ehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden yleisestä kokonaisansiotasos- ta ja sen muutoksista.


Puolivuosittain

• laitoksen keskipalkka tarkasteluhetkellä, sen minimi, maksimi, mediaani sekä

1. ja 9. desiili.

• keskimääräisen vaativuuspalkan, takuuosan, henkilökohtaisen palkanosan ja työmarkkinalisän määrät sekä työmarkkinalisää saavien määrä.


Edellä mainitut tiedot annetaan erikseen laitostasolla, sukupuolittain, toimipai- koittain, nimikkeittäin ja nimikeryhmittäin. Tunnuslukuja ei anneta, jos ryhmäs- sä on vähemmän kuin kuusi henkilöä. Nimikkeiden ryhmittelystä nimikeryhmiin sovitaan erikseen.


Lisäksi luottamusmiehillä on työehtosopimuksen mukaisesti oikeus saada henkilöiden vaativuuden luokittelu vaativuusluokittain sekä tehtävänkuvaukset tarvittaessa. Palkkioiden ja muiden lisien tilastointi käsitellään talon sisäises- sä TES-ryhmässä.


Mikäli laitoksessa on tämän pykälän kohdan 2 perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan järjestöjen kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.


Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadit- tuun luetteloon.


Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot ulkopuolisen työvoiman käytöstä yhteistoimintalain mukaisesti.


Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamis- ta varten saamansa tiedot luottamuksellisina.


4. Luottamusmiehen ajankäyttö ja korvaus

Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luottamusmiestehtä- vien hoitamista varten. Riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon edustetta- vien työntekijöiden määrä, laitoksen yhteistoimintajärjestelmä, yhteistoiminnan laajuus sekä laitoksen toiminnan henkilöstön asemaan aiheuttamat muutokset.


Luottamusmiehen työtehtävät on järjesteltävä siten, että luottamustehtävien hoitaminen on mahdollista.


Mikäli luottamusmiehelle ei voida varata riittävästi vapautusta työstä luotta- musmiestehtävien hoitamista varten esimerkiksi asiakaspalvelutehtävien hoi- tamisen vuoksi, työnantajan tulee järjestää luottamusmiesten työtehtävät siten, että hän voi pitää enintään 2 tunnin päivystysajan viikossa luottamusmiesteh- tävien hoitamista varten.


Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon laitoksen toiminnalli- set edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.


Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana jo- ko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.


Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta suoritetuista luotta- musmiestehtävistä hänen työpaikkansa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti 1.1.2021 lähtien:


Työntekijöiden määrä €/kk

5–100

30

101–200

59

201–300

83

301–

112

Pääluottamusmiehille maksetaan em. korvausta kuitenkin seuraavasti 1.1.2021 lähtien:


Työntekijöiden määrä €/kk


alle 200

141

201–300

201

301–

260


Luottamusmiehen hoitaessa pääluottamusmiehen tehtäviä vähintään yhden kuukauden ajanjakson, maksetaan pääluottamusmieskorvaus hänelle.


Jos tehtäviä on työnantajan kanssa sovittu suoritettavaksi luottamusmiehen säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta lisä- tai ylityökorvaus tai työnantajan kanssa sovittu muu korvaus.


Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustan- nusten korvausta laitoksessa sovellettavan järjestelmän mukaisesti.


21 § Henkilöstön edustajien koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu erillisessä koulutussopimuksessa (lii- te 3).


Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon yllä- pitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työn- antaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä rat- kaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.


22 § Henkilöstön edustajien työsuhdeturva

Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät lukuun ottamatta tähän kirjattuja määräyksiä. He ovat velvollisia noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työn- johdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.


Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuudet kehittyä ja edetä

ammatissaan eivät saa heikentyä luottamusmiestehtävän tai työsuojeluvaltuu- tetun tehtävän takia.


Luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei saa tä- tä tehtävää hoitaessaan tai sen vuoksi siirtää alempi palkkaiseen työhön, kuin missä hän oli tehtävään valituksi tullessaan. Henkilöä ei saa myöskään siirtää vähemmän vaativaan työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän tai työsuojeluval- tuutetun tehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.


Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsi- nainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon laitoksen tai sen toimintayksikön olo- suhteet ja henkilön ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa henkilön ansion alentumista.


Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata laitoksessa tapahtuvaa ansiokehitystä.


Irtisanomisperusteet ja yksilösuoja

Työnantaja saa irtisanoa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmie- hen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luotta- musmies tai työsuojeluvaltuutettu edustaa, antaa siihen suostumuksensa.


Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopi- muksen työsopimuslain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa sää- detyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työ päättyy kokonaan eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työ- hön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.


Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhdetta ei saa purkaa työnte- kovelvoitteen laiminlyönnin johdosta ennen kuin hänelle on varoituksella annet- tu mahdollisuus korjata menettelynsä. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuu- tetun työsuhdetta ei saa purkaa myöskään sairaudesta johtuvan syyn johdosta noudattamatta irtisanomisajan pituista ilmoitusaikaa.


Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita ar- vioitaessa luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettu ei saa asettaa huonom- paan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Ehdokassuoja

Edellä 22 §:ssä olevia määräyksiä on sovellettava myös asianmukaisesti ehdol- le asetettuun pääluottamusmiesehdokkaaseen, josta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle.


Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen pääluottamusmiehen toimikauden alkua. Ehdokassuoja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.


Ehdokassuojaa sovelletaan myös työsuojeluvaltuutettuun.


Jälkisuoja

Kyseisiä määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toiminee- seen työntekijään yhdeksän kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen. Liikkeenluovutustapauksessa pääluottamusmiehen jälki- suoja-aika on vähintään kuusi kuukautta laskettuna liikkeenluovutuspäivästä.


Jälkisuojaa sovelletaan myös työsuojeluvaltuutettuun.


Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään 1 kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luot- tamusmiehelle annetusta työsuhteen päättämisilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös työntekijäjärjestölle.


Xxxxxxx työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. Korva- usta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oi- keuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syy- nä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.


Luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli sopimusten tarkoitta- man luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle tai työsuojeluval- tuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nos-

tetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.


23 § Neuvottelujärjestys

Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.


Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet ratkaistaan työ- ehtosopimuksen 24 §:ssä sovitulla tavalla.


Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luotta- musmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimi- valtansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.


Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja allekirjoittajajärjestöjen neuvottelut li- säksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen pe- ruste on riitautettu.

IX Muut määräykset

24 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja hankkii työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten, kun siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.


25 § Kokoontuminen työpaikoilla

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan allekirjoittajajärjestön rekiste- röidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysy- myksistä seuraavin edellytyksin:


• Kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

• Työnantaja osoittaa asianmukaisen neuvotteluhuoneen.

• Järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä. Järjestön luotta- mushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osa- puolena olevan allekirjoittajajärjestön ja sen alayhdistyksen sekä asianomais- ten keskusjärjestöjen edustajia.


Työntekijäliittojen ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle tai vastaavalle.


26 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut

Mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja perii liiton jäsen- maksut työntekijän palkasta.


Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille an- nettujen ohjeiden mukaisesti.

27 § Työasut ja -välineet

Työnantaja hankkii ja huoltaa työn edellyttämät suojavaatteet ja suojavälineet.


28 § Voimassaolevat etuudet

Tämä työehtosopimus ei koske työnantajan ja työntekijän väliseen sopimuk- seen perustuvia etuisuuksia, joista on erikseen sovittu.


29 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimieli- syyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamusmie- hen välillä. Neuvottelut on aloitettava kohtuullisessa ajassa siitä, kun jompi- kumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.


Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia.


Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alis- taa asian tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien allekirjoittajajärjestö- jen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosi- seikat ja molempien osapuolten kanta.


Ellei sopijapuolten välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voi- daan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.


30 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kiellettyjä.


31 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.4.2020 alkaen 31.3.2022 saakka, jolloin irtisano- minen on suoritettava vähintään kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosa- puolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 14. päivänä toukokuuta 2020 Hyvinvointiala HALI ry

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sosiaali- ja terveyslalan neuvottelujärjestö Sote ry

Liite 1. Vaativuusarviointikäsikirja

Vaativuusarviointikäsikirja 10.2.2003

Työterveyslaitos


Vaativuustekijä 1. Tehtävän luonne

Tämän tekijän avulla arvioidaan työtehtävien monipuolisuutta ja/tai syvällisyyt- tä, itsenäisyyttä, ratkaisujen vaikeusastetta ja niissä tarvittavaa asiantuntijuut- ta. Arvioitavan koulutus ei vaikuta arviointiin. Tämän vaativuuskäsikirjan tar- koittamaksi asiantuntijatehtäväksi katsotaan ne tehtävät, joissa painottuvat uuden tiedon, menetelmien ja työtapojen kehittäminen ja välittäminen sisäisille tai ulkoisille asiakkaille.

1. Samankaltaiset tehtävät, helpot ratkaisut ja niiden toteutus 11

Työt ovat keskenään samankaltaisia ja toistuvia ja ne voidaan hoitaa lyhyellä perehdyttämisellä. Ratkaisuja varten on olemassa selvät toimintamallit.

1,5. 16

2. Vaihtelevat tehtävät, valinnaiset ratkaisut ja niiden tulkinta 22

Tehtävään sisältyy useita selvästi toisistaan eroavia töitä. Ratkaisut ovat sa- mankaltaisia ja ratkaisuvaihtoehtoja on useita. Ohjeistuksen soveltaminen vaa- tii valintaa useasta eri vaihtoehdosta.

2,5. 33

3. Vaihtelevat tehtävät, uusien ratkaisujen kehittäminen ja niiden laajempi tulkinta 43

Tehtävään sisältyy useita selvästi toisistaan erottuvia tehtäväkokonaisuuksia tai se edellyttää syvällistä erityisosaamista, mutta tehtävää ei kuitenkaan voi- da katsoa asiantuntijatehtäväksi. Ongelmat ovat vaihtelevia, mutta tunnettuja ja yksilöitävissä. Ratkaisut vaativat asioiden perusteiden selvittämistä, mutta aikaisempia ratkaisuja voidaan käyttää apuna.

3,5. 54

4. Asiantuntijatehtävät 65

Jonkin osaamisalueen asiantuntijatehtävät, myös laitoksen sisäisessä toimin- nassa. Ratkaisut vaativat asioiden perusteiden selvittämistä ja edellyttävät teo-

reettista selvittämistä.

Aikaisempia ratkaisumalleja on olemassa.

Ratkaisuilla pyritään kehittämään uusia mahdollisuuksia. Lähinnä yksikkötasoi- set tavoitteet ohjaavat työntekijää.

4,5. 81

5. Vaativat asiantuntijatehtävät 97

Monipuolista osaamista ja/tai syvällisen tietämystä edellyttävät asiantuntija- tehtävät.

Valmiita toimintamalleja ei usein löydy.

Ongelmien analysointi, viimeisimmän tiedon etsiminen ja soveltaminen käytän- töön sekä kehitystyö ovat tarpeen ratkaisujen löytämiseksi. Ongelmien ratkai- seminen edellyttää syvällistä teoreettista selvittämistä.

Ratkaisuille on merkittävä vaikutus tai ne kehittävät laaja-alaisia mahdollisuuk- sia. Lähinnä yksikkötasoiset tavoitteet ohjaavat tehtävänhallintaa.

5,5 114

6. Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 130

Erittäin laajaa osaamista ja/tai syvällistä tietämystä edellyttävät asiantuntija- tehtävät tai erittäin syvällisen tietämyksen tarvitseva osaaminen. Ratkaisuun pääseminen edellyttää merkittävässä määrin analysointia ja selvitystyötä. Rat- kaisut edellyttävät näkemystä toiminta-alueen kehittymisestä tulevaisuudessa.


Vaativuustekijä 2. Työn vastuullisuus

Tällä vaativuustekijällä kuvataan tehtävän erilaisia vastuukysymyksiä. Vastuu voi koskea esimerkiksi toiminnan laatua, toiminnan kehittämistä, tutkimustyö- tä, asiakkaiden kanssa työskentelyä ja lääketieteellisiä päätöksiä. Vastuu voi- daan kohdistaa myös työryhmän kaikille työntekijöille (ja asiantuntijoille).


1. Vastuu ohjeiden noudattamisesta 11

Vastuu oman työn laadusta.

Työt tehdään selvien ja yksityiskohtaisten ohjeiden edellyttämällä tavalla.

1,5. 17

2. Vastuu omista työtehtävistä 23

Vastuu oman työn laadusta ja aikataulutuksesta.

Tehtävät suoritetaan vakiintuneen käytännön, säännösten ja annettujen ohjei- den mukaisesti.

2,5. 28

3. Vastuu oman työn sisällöstä 34

Tehtävässä vastataan käytännössä oman työn sisällöstä ja päätetään aikatau- lusta. Vastuu omasta kehittymisestä ja oman toiminnan, työmenetelmien, työ- tapojen tai palvelutuotteen kehittymisestä.

Vastuu asiakasyhteyksistä.

3,5. 45

4. Vastuu oman työn kehittämisestä 56

Tehtävässä päätetään ja vastataan tehtäväkokonaisuuksien sisällöllisistä rat- kaisuista ja tuloksista. Lääketieteellinen ja työpsykologinen vastuu normaalis- sa potilassuhteessa.

Vastuu oman asiantuntija-alansa kehittämisestä tutkimuksessa ja tuote- sekä menetelmäkehityksessä. Vastuu asiakasyhteyksistä ja niiden edelleen kehittä- misestä.

4,5. 67

5. Vastuu oman toiminta-alueen kehittämisestä 79

Tehtävässä osallistutaan Työterveyslaitoksen toimintaperiaatteiden ja tavoit- teiden määrittelyyn yksikön puitteissa.

Kansallinen tai kansainvälinen vastuu oman alansa tutkimus-, kehitys- ja vas- taavissa hankkeissa (mm. työryhmien puheenjohtajuus).

Vastuu oman alansa ammattitautidiagnostiikassa.

5,5. 90

6. Vastuu yhteisten toiminta-alueiden kehittämisestä 101

Tehtävässä osallistutaan Työterveyslaitoksen toimintaperiaatteiden ja tavoit- teiden määrittelyyn yksikön puitteissa.

Laaja-alainen kansallinen tai kansainvälinen (esim. lääketieteellinen tai muu) vastuu oman alansa tutkimus-, kehitys- ja vastaavissa hankkeissa.

Vaikuttaa edellisten lisäksi myös yksikkötasolla Työterveyslaitoksen toiminta- periaatteisiin ja eettisiin linjauksiin.


Vaativuustekijä 3. Vuorovaikutus ja ihmissuhdetaidot

Tällä vaativuustekijällä kuvataan vuorovaikutusta ja työssä tarvittavia ihmis- suhdetaitoja.


Näitä tulee arvioidaan syvyyden ja toistuvuuden mukaan.


Vuorovaikutuksella tarkoitetaan työhön kuuluvan vuorovaikutuksen luonnetta, eli minkälaisia ja tasoisia kontakteja tehtävä edellyttää. Ihmissuhdetaidoilla

tarkoitetaan asioiden käsittelyä esimerkiksi potilaisiin, asiakkaisiin tai työyhtei- söön liittyvissä ristiriitatilanteissa.

1. Tavanomainen vuorovaikutus 4

Tehtävä sisältää tavanomaista yhteistyötä, yhteydenottoja ja selvitystöitä.

1,5. 6

2. Ammatillinen, tavanomaisia ihmissuhdetaitoja vaativa vuorovaikutus 8

Tehtävä sisältää ammatillisen tason yhteyksiä sidosryhmiin, kuten tiedonhan- kintaa, neuvontaa, opastusta ja asiakaskontakteja.

2,5. 12

3. Tavanomaista enemmän vuorovaikutusta tai ihmissuhdetaitoja vaativa tehtävä 16

Tehtävässä tarvitaan neuvottelu ja esiintymistaitoa esimerkiksi oltaessa yhtey- dessä sidosryhmiin tai

Työ vaatii erityisiä ihmissuhdetaitoja tai kykyä asettua toisen ihmisen ase- maan.

3,5. 20

4. Vaativaa vuorovaikuttamista tai paljon ihmissuhdetaitoja vaativa tehtävä 24

Tehtävässä tarvitaan hyvää neuvottelu ja esiintymistaitoa vaativissa tilanteissa esimerkiksi oltaessa yhteydessä sidosryhmiin tai

Tehtävä edellyttää ammatilliseen osaamiseen perustuvaa työotetta asiakkai- den ja sidosryhmien kanssa toimittaessa.

Ongelmatilanteiden hoitaminen ja ratkaiseminen. Vaikutus toisiin osapuoliin korostuu.

4,5. 28

5. Erittäin vaativaa vuorovaikuttamista tai runsaasti ihmissuhdetaitoja vaativa tehtävä 32

Tehtävässä tarvitaan hyvää neuvottelu ja esiintymistaitoa hyvin vaativissa tilan- teissa esimerkiksi oltaessa yhteydessä sidosryhmiin tai

Tehtävässä työskennellään esimerkiksi yksilö- ja työyhteisöä ja työyhteisöjen kehittämistä koskevissa erittäin vaativissa tilanteissa.

Vt. 4 Työskentely-ympäristön tunteminen ja siihen vaikuttaminen

Tällä vaativuustekijällä arvioidaan tehtävän:


• vaikuttavuutta laitoksessa

• vaikuttavuutta suomalaiseen työelämään

• vaikuttavuutta kansainvälisiin kumppaneihin ja toimintaan.

Vaativuustasoilla kukin tekijä on riittävä, mutta ei välttämätön edellytys tasolle pääsemiseksi.


Lähityöympäristöllä tarkoitetaan esim. toimistoa, työryhmää, laboratoriota jne. Lähityöympäristö voi olla myös useita yksiköitä. Toimintaympäristö on yhteis- työtä usean lähityöympäristön välillä. Nämä voivat sijaita useissa eri yksiköis- sä, mutta tekevät samanlaista toistuvaa työtä. Toiminta-alueella tarkoitetaan useiden toimintojen välisiä yhteyksiä esim. eri tiimit, työryhmät, laboratoriot eri yksiköissä ja niiden vertaileva tiedonsiirto ja yhteistyö.

1. Oman tehtävän tunteminen 2

Toimiminen lähityöyhteisössä. Vaikuttaminen omaan työyhteisöön.

1,5. 3

2. Oman toimintaympäristön tunteminen 4

Vaikuttaminen toimintaympäristössä. Yhteydet ja yhteistyö työntekijän toimin- taympäristössä toimiviin yksiköihin.

2,5. 6

3. Toiminta-alueen tuntemus ja yhteydet 8

Ammatilliset yhteydet ja vaikuttaminen muihin samalla toiminta-alueella toimi- viin yksiköihin tai muut vastaavan tasoiset yhteydet.

Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin (esim. konferenssit).

3,5. 10

4. Asiantuntijatasoiset yhteydet 12

Selkeät tietotaitoa vaativat yhteydet ja vaikuttaminen joko laitoksen sisällä tai ulkopuolella.

Kansainvälisen kokouksen esitelmät.

Kansallisten tai kansainvälisten laajojen kokousten/seminaarien asiantuntija- vastuu.

4,5. 14

5. Merkittävät asiantuntijatasoiset yhteydet 16

Vaikuttaminen ja runsaat, aktiiviset yhteydet laitoksen sisällä ja/tai yrityksiin, asiakkaisiin, viranomaisiin, tutkimuslaitoksiin, työterveyshuoltoihin taikka mui- hin vastaaviin tahoihin.

Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen standardisointityöhön tai menetel- mänkehittelytyöhön (esim. yhteisen suosituksen tekeminen).

Kansallisten tai kansainvälisten laajojen kokousten/seminaarien sisällöllinen vastuu.

Asiantuntijana toimiminen kansainvälisissä tai kotimaisessa laaja-alaisissa ti- laisuuksissa (Kutsuttu asiantuntija/puheenjohtaja)

Suomalaisen työelämän tuntemus ja siihen vaikuttaminen.

5,5. 18

6. Erittäin merkittävät yhteydet 20

Ministeriöiden, virastojen ja muiden valtakunnallisten sidosryhmien toimintaan osallistuminen ja vaikuttaminen. Ministeriön tai lainsäädäntötyössä asiantun- tijana toimiminen kansallisella tai EU-tasolla. Laajojen kansainvälisten projek- tien asiantuntija.

Vaikuttaminen koko laitoksen tasolla toimintaan, jolla on huomattavaa merki- tystä joko laitokselle tai suomalaisen työelämän kannalta.


Vaativuustekijä 5. Teoreettinen osaaminen

Tämän tekijän avulla arvioidaan tehtävän edellyttämää koulutusta. On tärkeää erottaa toisistaan työntekijän olemassa oleva koulutus- ja kokemustausta sekä tehtävässä käytettävä koulutustaso. Jos työntekijällä on korkeampi koulutus- taso kuin tehtävässä käytetään, ei tehtävää arvioida korkeamman koulutusta- son mukaan.


Jos tehtävässä selkeästi hyödynnetään henkilön hankkimaa korkeampaa teo- reettista lisäpätevyyttä, korotetaan arviota ½ pisteellä.


1. Tehtävään soveltuva koulutus ja kokemus 8

1,5. 16

2. Keskiasteen koulutus (yo sekä ammatilliset tutkinnot) 24

2,5. 28

3. Alimman korkea-asteen koulutus (opistotutkinnot) 32

3,5. 40

4. Alempi korkeakoulututkinto 48

(kk- ja amk- tutkinnot esim. insinööri)

4,5. 52

5. Ylempi korkeakoulututkinto 56

5,5. 64

6. Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeiset tutkinnot 72

(esim. lisensiaatti paitsi erikoislääkäri)

6,5. 80

7. Tohtori- ja erikoislääkäritutkinnot 88

7,5. 92

8. Dosentin pätevyys 96


Vaativuustekijä 6 Esimiestyö

Tällä vaativuustekijällä kuvataan esimiestyötä.


Esimiestyö voi olla myös projektin, tiimin tai ryhmän vetämistä virallisen hallin- nollisen esimiestyön sijaan.


Jos esimiestyö on vain osa-aikaista, arvioidaan tehtävän vaativuus esimiestyön osalta kyseisen luokan ja edellisen luokan puoliväliin.


Arviossa tulee ottaa huomioon johdettavien määrä ja esimiesvastuun laajuus.


Esimiehen vakituisena sijaisena toimiminen arvioidaan yleensä ½-tasoa ylem- mälle.


1. Ei esimiesvastuuta 0

1,5. 2

2. Työnjohdolliset tehtävät 4

Päivittäinen toistuvien töiden johtaminen

2,5. 6

3. Toiminnalliset esimiestehtävät 8

Selkeä toiminnallinen tehtävä projektin, tiimin tai ryhmän vetäjänä.

3,5. 12

4. Esimiestehtävät 20

Selkeät esimiestehtävät pienen ryhmän tai yksikön vastaavana vetäjänä tai vaativan tutkimus- tai kehityshankkeen vetäjänä.

4,5. 28

5. Johtamistehtävät 32

Selkeät esimiestehtävät ison ryhmän, laboratorion tai vastaavan yksikön pääl- likkönä, tai laaja-alaisen ja vaativan monia henkilöitä kattavan tutkimus- tai ke- hityshankkeen vetäjänä.

Liite 2. Henkilökohtaisen palkanosan arviointi

Henkilökohtaisen palkanosan arviointi 1.6.2015


Käsikirja on tukena arvioitaessa työntekijän henkilökohtaista palkanosaa. Työterveyslaitos 2015

Soveltamisohje: Henkilökohtainen palkanosa määräytyy tämän liitteen koh- tien A–D mukaisesti tavoitteiden saavuttamisen ja tuloksellisuuden, työn laa- dun, osaamisen ja ammattitaidon, työyhteisön kehittämisen sekä työmarkki- nakilpailutilanteen perusteella.


Työterveyslaitoksen palkkausjärjestelmän piirissä olevan työntekijän palkan henkilökohtainen palkanosa voi olla enintään 50 prosenttia tehtävän vaativuu- den mukaan määräytyvästä palkasta. Tätä suurempi ylitys katsotaan työnanta- jan päättämäksi työehtosopimuksen ylittäväksi palkanosaksi.


Työntekijän tulee voida ennakoida palkan henkilökohtaisen palkanosan muu- toksia ja vaikuttaa toiminnallaan sen pysyvyyteen. Työntekijän kohtien A–D mukaisessa suoriutumisessa tapahtuneet muutokset voivat myös vähentää henkilökohtaista palkanosaa. Suoriutumisessa tapahtuneen muutoksen tulee olla selvä. Henkilökohtainen palkanosa voi laskea aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua siitä, kun työnantaja on ilmoittanut harkitsevansa perustellusta syys- tä henkilökohtaisen palkanosan vähentämistä. Jos suoriutumistason muutos on edelleen 6 kuukauden jälkeen selvä, voi henkilökohtainen palkanosa laskea enintään 10 prosenttia. Henkilökohtainen palkanosa voi kunakin vuonna laskea enintään 10 prosenttia. Hyväksyttävät poissaolot eivät voi johtaa henkilökoh- taisen palkanosan vähentämiseen. Satunnaiset tai yksittäiset tapahtumat eivät voi johtaa henkilökohtaisen palkanosan vähentämiseen.


1.6.2015 työsuhteessa olleelle työntekijälle taataan, että henkilökohtainen osa ei 10 vuoteen em. päivämäärästä laskettuna laske edellä olevassa kappalees- sa kuvatulla tavalla enempää, kuin nykyisen henkilökohtaisen palkanosan ja työmarkkinalisän verran, ottaen huomioon siihen tulleet yleiskorotukset. Toisin sanoen takuuosat taataan 10 vuoden ajan.


Vaativuuspalkan noustessa henkilökohtainen palkanosa voi säilyä ennallaan tai pienentyä enintään puolella sillä määrästä, jolla vaativuuspalkka nousee.

Työntekijän siirtyessä uuteen tehtävään työnantaja määrittelee uudelleen hen- kilökohtaisen palkanosan määrän. Muutoin henkilökohtainen palkanosa voi vä- hentyä, milloin tähän on olemassa työoikeudellisesti hyväksyttävä peruste.


A Tavoitteiden saavuttaminen ja tuloksellisuus

Mitataan tuloksellisuutta ja tavoitteiden toteutumista vertaamalla saavutuksia ja aiemmin asetettuja tavoitteita.


Tehtäviä voi jäädä suorittamatta tai tavoitteita toteutumatta työntekijästä joh- tumattoman esteen taikka hyväksyttävän poissaolon (sairaus ym.) vuoksi tai tehtävät tai tavoitteet voivat vaihtua toisiksi.


Mikäli yksittäisen työntekijän tavoitteita on vaikea mitata, tavoitteiden saavut- tamisena pidetään myös yksikön tai ryhmän (esim. tuoteperhe, tutkimushanke) tavoitteiden täyttymistä.


Arvio:

• Tehtävien suorittamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa on kehittämisen tarvetta

• Tehtävät on suoritettu sovitun mukaisesti. Tavoitteet ovat toteutuneet.

• Tehtävät on suoritettu sovitun mukaisesti. Tavoitteet ovat toteutuneet. Toimin- ta on ollut tehokasta.


Jos työntekijästä ja/tai esimiehestä vuoden aikana tuntuu, että tavoitteet eivät toteudu, niin heidän tulee keskustella tavoitteiden muuttamisesta.


B Työn laatu

Laadun arviointi sovitetaan kunkin tehtävän vaatimusten mukaisesti.


Laatua määritettäessä on käytössä esimerkiksi seuraavia toimintaan liittyviä kriteerejä:


Noudattaa hyväksyttyjä toimintatapoja ja arvoja


Toimii tasapuolisesti ja pyrkii oikeudenmukaisiin ratkaisuihin Paneutuu asioihin perusteellisesti ja hoitaa ne määräajassa valmiiksi

Xxxxxx oma-aloitteisesti ja vastuullisesti, työskentelytapa on rationaalinen.


Arvio:

• Työn laatu on riittävä.

• Työn laatu on hyvää.

• Työn laatu on erinomaista.


Tavoitteiden saavuttaminen ja tuloksellisuus sekä työn laatu muodostavat ko- konaisuuden, joka on arvioitava yhdessä. Määrä ei siis voi korvata laatua tai päinvastoin.


C Osaamisen sekä oman työn ja ammattitaidon kehittäminen

Tarkastelukohteena voi olla työntekijän ammattitaito sinänsä tai sen kehittämi- seen suunnatut ponnistukset ja saavutukset (onko työntekijä paneutunut oman työnsä ja ammattitaitonsa kehittämiseen)


Arvioidaan kiinnostusta ja kykyä monitaitoisuuden kehittämiseen. Monitaitoi- suudella tarkoitetaan omaan ammattiin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja, joita voidaan käyttää oman työn kehittämiseen.


Arvioinnissa on kaksi näkökulmaa:


1) Osaaminen, joka on hankittu työkokemuksen kautta Työterveyslaitoksessa tai aikaisemmissa työsuhteissa


Arvio:

• Osaaminen on riittävä.

• Osaaminen on hyvää.

• Osaaminen on erinomaista.


2) Oman työn ja ammattitaidon kehittäminen


Arvio:

• Ammattitaidon kehittäminen ja monitaitoisuus on riittävä.

• Ammattitaidon kehittäminen ja monitaitoisuus on hyvää.

• Ammattitaidon kehittäminen ja monitaitoisuus on erinomaista.

D Oman työyhteisön toiminnan kehittäminen ja tukeminen

Arvioinnissa on kaksi näkökulmaa:


1) Oman työyhteisön toiminnan kehittäminen ja kehittyminen


2) Työyhteisön toiminnan tukeminen.


Yhteistyötä arvioidaan toiminnassa esimiehenä, työntekijänä ja työyhteisön jä- senenä. Huomioon on otettava, että joihinkin tehtäviin kehittäminen kuuluu teh- tävän osana.


Arvion kohteena eivät ole työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet, vaan hä- nen toimintansa ja sen vaikutukset.


Arvion kohteena on työntekijän halu ja kyky toimia työyhteisön jäsenenä ja edesauttaa myös muiden jäsenten onnistumista työssä ja ottaa toiminnassa huomioon kokonaishyvän.


Arvioinnissa otetaan huomioon myös, kuinka oma-aloitteisesti tai aktiivisesti työntekijä osallistuu työyhteisön toiminnan kehittämiseen.


Arvio:

• Kehittämisen tarvetta, ei paneudu oman toimintansa tai työyhteisön toiminnan kehittämiseen

• Kehittämistoimet vastaavat hyvin tehtävän vaatimustasoa

• Kehittämistoimet vastaavat pääosin tehtävän vaatimustasoa

Liite 3. Koulutussopimus

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan sään- nöllisen työajan ansiomenetys ja päiväraha sekä koulutuksen aiheuttamat tar- peelliset kustannukset lukuun ottamatta aterioita. Jos koulutus tapahtuu työ- ajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset lukuun ottamatta aterioita. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, on- ko kysymyksessä tässä kappaleessa kuvattu koulutus.


Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaisesti työnantaja huo- mioi pidempiaikaisten määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuuden osallis- tua täydennyskoulutukseen.


Työnantaja voi 1.1.2021 alkaen velvoittaa työntekijän osallistumaan vuosit- tain 8 tunnin verran ammatilliseen täydennyskoulutukseen yli TES:n mukaisen enimmäistyöajan. Koulutus korvataan kuten lisätyö yksinkertaisella tuntipal- kalla. Koulutustilaisuus voidaan toteuttaa osittaisena työpäivänä tai enintään yhtenä lauantaina työehtosopimuksen 7 §:n 3. kappaleen estämättä. Koulu- tustilaisuutta ei voida sijoittaa sunnuntaille, arkipyhäpäiville tai arkipyhäviikon lauantaille. Koulutuksen ajalta ei makseta lauantai- tai iltalisiä. Työntekijällä on mahdollisuus kieltäytyä asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä joh- tuen koulutuksesta. Kieltäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle viipymättä esteen ilmaannuttua.


Yhteinen koulutus

Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan työpaikan osapuolille yhteisesti annettua koulutusta yhteistoiminnasta ja sen kohdealueista.


Yhteistoimintasopimusten edellyttämän koulutuksen järjestävät:


• työmarkkinoiden keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti;

• yhteistoimintasopimusten edellyttämät keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliitto- jen yhteistoimintaelimet, kuten Työturvallisuuskeskus tai sen työalatoimikun- nat;

• työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti, mikäli työpaikan ko- ko sen sallii. Tämä on tarkoituksenmukaisin tapa, koska siten paikalliset olo- suhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.


Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tar- peelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurs- sille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsenet, päätyösuojeluvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työ- suojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu ja sellainen työ- suojeluasiamies, jonka tehtävänä on jokin erikoisala.


Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai, ellei sellais- ta ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken.


Koulutukseen osallistuville yhteistoimintaelimen jäsenille ja sopimusten edel- lyttämille työntekijöiden edustajille maksetaan korvaus kuten Ammatillisen jat- ko-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kohdassa on määrätty.


Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjes- telmiä koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.


Ammattiyhdistyskoulutus


A. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Allekirjoittajajärjestön tai sen jäsenyhdistyksen osoittamalle edustajalle an- netaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua enintään kuukauden kes- tävälle koulutussopimuksen mukaiselle työmarkkinakurssille, mikäli kurssil- le osallistuminen ei aiheuta Työterveyslaitoksen toiminnalle tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.


Mikäli ammattiyhdistyskurssista on tuntuvaa haittaa Työterveyslaitoksen toi- minnalle, niin työnantaja voi siirtää vapaata enintään 6 kuukaudella tai milloin kysymys on harvemmin kuin 6 kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, niin enintään siihen saakka, kun seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.


Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain.

Jos kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kol- me viikkoa ennen kurssin alkua. Jos on kysymys pitemmästä kurssista, ilmoi- tus on annettava vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.


Ammattiyhdistysliikkeen työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.


B. Korvaukset

Pääluottamusmies, luottamusmies, päätyösuojeluvaltuutettu, työsuojeluval- tuutettu, varavaltuutettu, työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluasiamies ja työntekijöiden valitsema yt-menettelyyn tai henkilöstön edustajana Työterveys- laitoksen hallintoon osallistuva muukin kuin edellä mainittu edustaja, saavat osallistua koulutussopimuksen mukaisille ammattiyhdistyskursseille ilman, että heidän säännöllisen työajan ansionsa vähenee. Luottamusmiehen osal- ta ansionmenetys korvataan enintään yhden kuukauden ajalta ja muiden osal- ta enintään kahden viikon ajalta. Ansionmenetyksen korvaamisen edellytykse- nä on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin Työterveyslaitoksessa.


Sovittiin, että ammattiosaston tai vastaavan paikallisyhdistyksen puheen- johtajalla on oikeus osallistua ay-koulutukseen samoilla ehdoilla kuin luotta- musmies edellyttäen, että he työskentelevät yksikössä, jossa on vähintään 50 asianomaisen alan työntekijää ja että asianomaisessa ammattiosastossa tai vastaavassa on vähintään 50 jäsentä.


Luottamusmiehille ja edellä tarkoitetulle puheenjohtajalle korvataan vastaavas- ti heidän osallistuessaan ammattiyhdistysopiston järjestämälle kolmen kuu- kauden kurssille ansionmenetys yhden kuukauden osalta, edellyttäen, että ky- seinen henkilö kurssin päätyttyä palaa entiseen työpaikkaansa.


C. Ammattiyhdistyskoulutuksen laajuus

Sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeää kaksi edustajaa.


Koulutustyöryhmä hyväksyy edellä Yhteinen koulutus kappaleessa tarkoitettu- jen korvausten piiriin kuuluvien kurssien määrät kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.


Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata ope- tusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mahdollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.


Sosiaaliset edut

Osallistuminen koulutussopimuksen mukaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen ei vähennä vuosiloma-, eläke- tai näihin verrattavia etuuksia.


Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa Työterveyslaitoksen työehtosopimuksen osana. Hyvinvointiala HALI ry

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry Sosiaali- ja terveyslalan neuvottelujärjestö Sote ry

Liite 4. Koulutuspalkkioiden maksaminen

Koulutuspalkkioita maksetaan tilanteissa, jossa työsuhteessa oleva työnteki- jä pitää omasta asiantuntija-alueestaan työajallaan koulutuksen, joka on joko


• Työterveyslaitoksen henkilöstölle suunnattua koulutusta (vahvistetun henkilös- tökoulutusohjelman mukaisesti) tai

• asiakkaille suunnattua nk. 400-toimintamuodon mukaista koulutusta.


Uudessa järjestelmässä kukin työntekijä kuuluu jompaankumpaan alla olevista ryhmistä:

Ryhmä A: Päätoimiset kouluttajat, joilla koulutus on olennainen osa työteh- täviä eli koulutustapahtumia on paljon tai säännöllisesti. Koulutusvastuu huomioidaan tehtävänkuvassa ja palkkauksessa. Henkilö saa korvauksen kouluttamisesta osana kokonaispalkkaa, eikä henkilölle makseta erillisiä kou- lutuspalkkioita.


Ryhmä B: Satunnaiset kouluttajat hakevat koulutukseen liittyviä palkkioita to- teutuneen perusteella kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Palkkioiden hakemi- sessa käytetään koulutustilaisuuksien luokittelua kolmeen tasoon:


• Lyhyt asiantuntijaluento tai oma osuus osa laajempaa tilaisuutta (kesto max 1 tunti); 30 eur

• Asiantuntijaluento (alle 4 tuntia); 60 eur

• Tilauskoulutus eli koulutuspäivä (yli 4 tuntia); 120 eur

Jos samassa tilaisuudessa on samanaikaisesti useita kouluttajia, maksetaan koulutuspalkkio vain yhdelle kouluttajalle kerrallaan.


Ryhmään A kuuluvat ne nykyiset työntekijät, jotka ovat saaneet koulutuspalk- kioita keskimäärin 50 euroa kuukaudessa tarkastelujaksolla 02/2014-12/2014 sekä ne työntekijät, joiden tehtäviin kuuluu merkittävässä määrin koulutusta ja joiden työsopimuksessa on sovittu heidän kuuluvan ryhmään A. Ryhmässä A määritellään jokaiselle henkilölle kiinteä palkanosa, joka niillä työntekijöil- lä, jotka ovat olleet ao. tarkastelujaksolla töissä, perustuu em. tarkastelujak- solla toteutuneisiin tai arvioitaviin koulutusmääriin. Kiinteän palkanosan suu- ruus määräytyy ajanjaksolla 02/2014-12/2014 toteutuneiden keskimääräisten kuukausittaisten koulutuskorvausten summan perusteella, kuitenkin siten, että siinä huomioidaan koulutusten määrissä mahdollisesti tapahtunut muutos ja

muut asiaan vaikuttavat seikat.


Lähiesimies seuraa ryhmään A kuuluvien henkilöiden koulutusmääriä vuosita- solla ja koulutusmäärien oleellisesti muuttuessa. Seurannan perusteella henki- lön em. kiinteän palkanosan suuruutta voidaan muuttaa tai hänet voidaan siir- tää ryhmään B.


Ryhmään B kuuluvat muut työntekijät.


Kustannusvaikutus

Arvioidaan, että muutoksella ei ole merkittävää kustannusvaikutusta.


Voimaantulo

Uusi käytäntö tulee voimaan työehtosopimuskauden vaihtuessa 1.6.2015. Käy- tännön oltua voimassa 12 kuukautta muutoksen vaikutuksia arvioidaan yhteises- ti laitoksen palkkausjärjestelmätyöryhmässä. Mahdolliset esiin tulleet ongelmat käsitellään ryhmässä ja ellei niihin voida osoittaa ratkaisuja asia saatetaan järjes- töjen väliseen neuvotteluun tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi.

Liite 5. Allekirjoituspöytäkirja 2020

Allekirjoittaneet ovat sopineet työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavaa:


1. Sopimuksen voimassaolo

Tämän neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja päättyy 31.3.2022.


2. Palkat

Työntekijöiden 31.7.2020 voimassa olevia henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.8.2020 lukien 1,3 %:ia.


Työntekijöiden 30.6.2021 voimassa olevia henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.7.2021 lukien 1,1 %


Lisäksi toteutetaan 0,8 %:n suuruinen paikallinen erä. Työnantaja keskustelee paikallisen erän kohdentamisesta pääluottamusmiesten kanssa ja kertoo pää- luottamusmiehille tehdyistä päätöksistä. Työnantaja päättää paikallisen erän kohdentamisen ottaen huomioon palkkausepäkohdat, kuoppakorotukset ja työ- voiman saatavuuteen liittyvät tekijät.


Paikallisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen piirissä olevien työnte- kijöiden toukokuun 2021 säännöllisen työajan palkkasummasta. Tässä palk- kasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei ylitöitä ja vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntai- korotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta kuten vuosi- tai sairaslomalta makse- tut palkat otetaan huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Xxxxxxxxxx ei oteta huomioon.


3. Tekstimuutokset

1 § Sopimuksen ulottuvuus


1. Tätä sopimusta noudatetaan Hyvinvointiala HALI ry:n jäsenenä olevan Työ- terveyslaitoksen palveluksessa oleviin työntekijöihin.

Tämä sopimus ei kuitenkaan koske:


• ylintä johtoa ja osaamiskeskusten johtajia

• työnantajan edustajia (mukaan lukien salkkujohtajia), jotka päättävät alaisten- sa palkasta ja työehdoista

• henkilöitä, joiden päätehtävä on edustaa työnantajaa tämän työehtosopimuk- sen soveltamisessa

• oppilaitosten edellyttämää harjoittelua tai opinnäytettä suorittamaan tulleita työntekijöitä.

Poistetaan 5 § 2. kohta: Laitoksen palveluksessa 30.4.2003 olleen työntekijän henkilökohtaista kuukausipalkkaa ei voida tämän järjestelmän käyttöönoton vuoksi alentaa.


5 § 13. kohta: Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa olevat lääkärit jäävät tämän työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän ulkopuolelle. Heidän vähimmäispalkkansa on 1.8.2020 alkaen 3 823,94 euroa ja 1.7.2021 alkaen 3 866,0 euroa. Pääkaupunkiseudulla vähimmäispalkat ovat kolme prosenttia suu- remmat.


5 § 23. kohta: Työhygieenisten palveluiden yhteydessä asiakkaan luokse tehtä- viltä työmatkoilla maksetaan matka-ajankorvausta siten, että työhön ja työmat- kaan yhteensä käytetyltä yhdeksän tuntia ylittävältä matka-ajalta maksetaan yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Korvauksen maksamisen edelly- tyksenä on, että työhön ja matkaan käytetty aika laskutetaan työn tilaajalta lai- toksen laskutusta koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti.


1.1.2021 lukien:


6 §:n 1. kohta: Säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 15 minuuttia vuoro- kaudessa ja enintään 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.


1.1.2021 lukien:


6 §:n 4. kohta: Lääkäritehtävissä säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 24 minuuttia vuorokaudessa ja enintään 37 tuntia viikossa, ellei 2. kappaleen mukaisesti työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. Säännölliseen työ- aikaan sisältyy enintään 15–20 minuutin pituinen ruokatauko työn ohessa.


Poistetaan 6 §:n 8. kohdan viimeinen lause: Työvuorojen sijoittelun osalta on otettava huomioon, että työ on järjestettävä niin, että työntekijä saa tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten.

1.6.2020 lukien:


6 § 9. kohta: Xxxxxxxx työaikaa sovelletaan niihin työntekijöihin, joihin se toi- minnan kannalta on mahdollista. Liukuman kertymä tasoittuu kerran vuodessa 60 tuntiin. Vuorokautinen liukuma saa olla enintään 5 tuntia. Xxxxxxx työaika si- joittuu päivätyössä välille klo 6–21. Kertyneitä saldovapaita on mahdollista pi- tää esimiehen kanssa sovittaessa kerrallaan viisi peräkkäistä työpäivää.


Uusi 6 §:n 10. kohta: Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää kes- kimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.


Poistetaan 9 § 5. kohta: Lain tarkoittamaa ylityötä saadaan teettää työntekijän suostumuksella enintään 250 tuntia kalenterivuodessa ilman työaikalain 19 §:n välitarkastusta. Muutoin ylitöiden enimmäismäärät määräytyvät lain mukaan.


Poistetaan 12 § 2. kohta: Xxxxxxxxx lisäksi suoritetaan päivystäjälle kiinteistössä suoritettavista tarkistustehtävistä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.


15 § 5. kohta: 2. kappaleen d) -kohdan mukaiset lisälomapäivät ja c) -kohdan mukaiset 30 lomapäivää ylittävät lomapäivät voidaan vaihtaa rahaksi, jos sii- tä lomanmääräytymisvuoden osalta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.


Poistetaan 15 § 2. kohdan pöytäkirjamerkinnät


16 § 3. kohta: Työntekijälle maksetaan lomarahaa työehtosopimuksen 15 §:n mukaan määräytyneiltä vuosilomapäiviltä. Sen suuruus on 50 % kunkin vuosilo- mapäivän palkasta. Vuosilomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalk- ka 5 §:n 22. kappaleen mukaisine lisineen luvulla 25. Lomarahaan oikeuttaviksi ei lasketa 15 §:n 2. kappaleen d)-kohdan ja sen pöytäkirjamerkinnässä tarkoi- tettuja eikä 4. kappaleessa tarkoitettuja lomapäiviä. Lomaraha maksetaan ke- säkuussa ja lasketaan toukokuun palkasta, ellei toukokuun palkkataso poikkea olennaisesti vuosilomapalkan tasosta.


17 § 7. kohta: Alle seitsemän päivän sairauspoissaolosta ei lähtökohtaisesti vaadita lääkärintodistusta, mutta työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitet- tävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työn- antaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.


20 § 3. kohta: Työntekijä saa yhden työpäivän vapautuksen työstä kalenteri- vuotta kohden, jos asunnon muutto tapahtuu hänen työpäivänään.

Henkilöstön edustajia Työterveyslaitoksessa koskeva sopimus:


2 § 3. kohta: Tämän sopimuksen tarkoittamia pääluottamusmiehiä voidaan va- lita yksi kuhunkin työehtosopimukseen sidottuun yhdistykseen. Pääluottamus- miesten lisäksi sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä voidaan yhdistyksis- sä valita seuraavasti:


• Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (Työterveyslaitoksen aka- teemiset ry) /enintään kaksi;

• Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry / enintään yksi;

• Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry / enintään yksi.

• Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry (Tehy, SuPer, ERTO)/ enin- tään yksi;


Näitä valintaperiaatteita noudatetaan ensimmäisen kerran 1.1.2021. 1.1.2021 luottamusmiestehtävästä luopuvan luottamusmiehen työsuhdeturva säilyy al- kuperäisen luottamusmieskauden loppuun asti.


2 §:n 4. kohta: Luottamusmies toimii pääluottamusmiehen ollessa estyneenä pääluottamusmiehen sijaisena. Luottamusmiehellä on tuona aikana pääluotta- musmiehen oikeudet ja velvollisuudet.


10 §:n 2. kohta: Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta suo- ritetuista luottamusmiestehtävistä hänen työpaikkansa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti 1.1.2021 lähtien:


Työntekijöiden määrä €/kk

5–100 30

101–200 59

201–300 83

301– 112


Luottamusmiessopimuksen 2 §:n 1. kohdan 2. kappaleen tarkoittamille pää- luottamusmiehille maksetaan em. korvausta kuitenkin seuraavasti 1.1.2021 lähtien:


Työntekijöiden määrä €/kk

Alle 200 141

201–300 201

301– 260

10 §:n 5. kohta: Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoita- misesta korvausta työpaikan työntekijöiden säännöllisen lukumäärän perus- teella seuraavasti 1.1.2021 lähtien:


Työntekijöiden määrä €/kk

20–100 30

101 tai enemmän 59

Päätyösuojeluvaltuutettu 141 €/kk


Uusi koulutussopimuksen 1 §:n 3 kohta 1.1.2021 lukien:


Ammatillinen täydennyskoulutus:Työnantaja voi velvoittaa työntekijän osal- listumaan vuosittain 8 tunnin verran ammatilliseen täydennyskoulutukseen yli TES:n mukaisen enimmäistyöajan. Koulutus korvataan kuten lisätyö yksin- kertaisella tuntipalkalla. Koulutustilaisuus voidaan toteuttaa osittaisena työ- päivänä tai enintään yhtenä lauantaina työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdan es- tämättä. Koulutustilaisuutta ei voida sijoittaa sunnuntaille, arkipyhäpäiville tai arkipyhäviikon lauantaille. Koulutuksen ajalta ei makseta lauantai- tai iltalisiä. Työntekijällä on mahdollisuus kieltäytyä asiallisista ja painavista henkilökohtai- sista syistä johtuen koulutuksesta. Kieltäytymisestä on ilmoitettava työnanta- jalle viipymättä esteen ilmaannuttua.


TES:n ylittävä työaika 1.1.2021 lukien:Työnantaja ja työntekijä voivat sopia TES:n ylittävästä työajasta siten, että enintään 16 tuntia vuodessa voidaan työnantajan ja työntekijä välillä sopia tehtäväksi ja korvattavaksi kuten lisätyö yksinkertaisella tuntipalkalla. Tämä lisätyö voidaan toteuttaa osittaisina tai ko- konaisina päivinä työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdan estämättä. Lisätyö voi- daan sijoittaa myös lauantaille, mutta ei sunnuntaille tai arkipyhäpäiville. Lisä- työstä ei makseta lauantai- tai iltalisiä.


4. Työryhmät

Työryhmässä valmistellut selkiyttämismuutokset työehtosopimukseen. Helsingissä 14. päivänä toukokuuta 2020

Hyvinvointiala HALI ry

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sosiaali- ja terveyslalan neuvottelujärjestö Sote ry

Jälkipainos kielletään

Document Metadata

Filed: July 1st, 2020