Common use of Sopimuksen tausta ja tarkoitus Clause in Contracts

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalue. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät kuntalain (410/2015) 8 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain 51 §:n mukaisesti. Vastuukuntana toimii Turun kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. tuottamistavasta, 4. tuottamisen valvonnasta ja

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Tämän yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on sopia laissa työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä lain 12 § ja 13 § tarkoittamilla tavoilla. Julkisilla työvoimapalveluilla turvataan osaavan työvoiman saatavuutta ja työtä hakevien mahdollisuuksia saada työtä sekä edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä, yritysten toimintaedellytyksiä ja työelämän laatua. Laissa tarkoitettuina julkisina työvoimapalveluina järjestetään: 1) työnvälityspalveluja; 2) tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja; 3) valmennusta; 4) työvoimakoulutusta; 5) muutosturvakoulutusta. Julkisiin työvoimapalveluihin kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät asiantuntija-arvioinnit, em. lain mukaiset kokeilut, työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset. Julkisten työvoimapalveluiden järjestäminen perustuu elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden tarpeisiin ja muutosten ennakointiin sekä asiakkaiden palvelutarpeeseen. Palvelut on suunniteltava ja toteuttava sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin asiakkaiden palvelutarve edellyttää. Julkisia työvoimapalveluja tarjotaan asiakkaiden omatoimisesti käytettävinä palveluina ja henkilökohtaisena palveluna. Asiakkaan asiointitapa sekä yhteydenpito työvoimaviranomaisen ja asiakkaan välillä määräytyvät työvoimapalveluiden järjestämisestä säädetyn lain ja arvioidun palvelutarpeen perusteella. Vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja sekä muille työnantajille tarjottavista julkista työvoimapalveluista siirretään siirtyy valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025. Järjestämisvastuu käsittää Kuntalain (410/2015) 8 § mukaista järjestämistä. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestäkuntalain tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa. Sopimuksen osapuolet Sopijakunnat muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoimintayhteisen työllisyysalueen. Työllisyysalueesta käytetään virallista nimitystä Pohjois- ja Itä-alueen, josta jäljempänä käytetään nimitystä Lapin työllisyysalue. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut Muissa asiayhteyksissä myös lyhenteen ja niihin liittyvät tehtävät kuntalain (410/2015) 8 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain 51 §:n mukaisestiviestinnälliset nimet ovat mahdollisia. Kunnat perustavat tätä tehtävää varten yhteisen toimielimen. Sodankylän kunta toimii työllisyysalueen vastuukuntana. Vastuukuntana toimii Turun kaupunkiSodankylä vastaa yhteistoiminnan hallinnosta, palveluiden järjestämistä, tuottamisesta ja organisoinnista. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. tuottamistavasta, 4. tuottamisen valvonnasta jaMuut sopijakunnat siirtävät järjestämisvastuunsa yhteiselle toimielimelle.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa annetun lain (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestämukaisesti 1.1.2025. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen Järjestämisvastuun saaminen edellyttää kunnan työvoiman määrän olevan vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alueenalue (työllisyysalue) yhdessä jon- kin toisen tai useamman muun kunnan kanssa siten, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalueettä työllisyysalueen kuntien yhteenlaskettu työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut tulee muodostaa maantieteelli- sesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Työllisyysalueeseen kuuluvien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvät tehtävät liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain (410/2015) 8 tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa. Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi. Muodostettavalla työllisyysalueella tarjotaan lähipalveluita uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Tämä sopimus on kuntalain 52 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain mukainen sopimus kuntien yhteisestä toimielimestä ja se koskee työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädettyjen työvoimapalveluiden järjestä- misvastuuta. Tähän jäljempänä tarkemmin määriteltyyn yhteistoimintamalliin ja -sopimukseen si- toutuvat kunnat muodostavat edellä mainitun lain mukaisen yhteistoiminta-alueen eli Kalajoki, Yli- vieska ja Nivala -työllisyysalueen. Kuntalain 51 §:n mukaisesti. Vastuukuntana mukaisena vastuukuntana toimii Turun Ylivieskan kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuuttatoimii lain edellyttä- mänä työvoimaviranomaisena. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta Järjestämisvastuussa oleva vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 2. momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1. toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. tarpeen, tar- peen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. , tuottamistavasta, 4. , tuottamisen valvonnasta jaja viran- omaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Sen estämättä, mitä kuntalain 8 §:n 2. momentin 5 kohdassa säädetään, järjestämisvastuussa oleva kunta voi sopia laissa tarkoitetun työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämi- sestä noudattaen mitä kuntalain 54 §:ssä säädetään sopimuksesta viranomaistehtävän hoita- miseksi.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin Tämä sopimus on kuntalain 52 §:n mukainen sopimus kuntien vastuulle 1.1.2025yhteisestä toimielimestä. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen Sopimuksen tarkoituksena on sopia sopijakunnille kuuluvasta työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa annetun lain (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestämukaisesta työvoimapalveluiden järjestämistehtävien hoitamisesta lain 12 §:n tarkoittamalla tavalla. Lisäksi sopimuksella sovitaan tiettyjen kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) mukaisista kunnille annettujen tehtävien hoitamisesta lukuun ottamatta Valkeakosken kaupunkia, joka järjestää kotolain mukaiset tehtävät kokonaan itse. Sopimuksella sovitaan niistä ehdoista, joiden mukaisesti sopijapuolet antavat työvoimapalveluiden järjestämisvastuuseen kuuluvat tehtävät Tampereen kaupungin järjestettäväksi. Sopijakunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen (työllisyysalueen) ja alueen kuntien yhteisenä toimielimenä toimii Tampereen kaupungin elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaosto. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalue. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät mukaisia tehtäviä hoitaessaan Tampereen kaupunki toimii kuntalain (410/2015) 8 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain 51 §:n mukaisestimukaisena vastuukuntana, joka järjestää palvelut ja lähipalvelut työllisyysalueen kuntiin. Vastuukuntana toimii Turun kaupunkiTehtävien hoitamisessa on kysymys kuntalain mukaisesta lakisääteisestä yhteistoiminnasta, jossa tehtävien järjestämisvastuu siirretään Tampereen kaupungin elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaostolle. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavastiValkeakosken kaupunki on määrätty osallistumaan tähän yhteistoimintaan valtioneuvoston päätöksellä (VN/17693/2023 22.2.2024). Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niinSopimus poikkeaa Valkeakosken kaupungin osalta siten, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksiValkeakosken kaupungin henkilöstö ei siirry vastuukunnan palvelukseen eikä yhteinen toimielin järjestä Valkeakosken kaupungin puolesta niitä kotolain mukaisia tehtäviä, jotka eivät kuulu lain nojalla työvoimaviranomaisen vastattavaksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettavaMainitusta johtuen kohdassa 9. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätettytodettu kustannustenjaon periaatteet poikkeavat kohdassa 9. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun mainituin tavoin Valkeakosken kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. tuottamistavasta, 4. tuottamisen valvonnasta jaosalta.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa annetun lain (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestämukaisesti 1.1.2025. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen Järjestämisvastuun saaminen edellyttää kunnan työvoiman määrän olevan vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alueenalue (työllisyysalue) yhdessä jon- kin toisen tai useamman muun kunnan kanssa siten, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalueettä työllisyysalueen kuntien yhteenlaskettu työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut tulee muodostaa maantieteelli- sesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Työllisyysalueeseen kuuluvien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvät tehtävät liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain (410/2015) 8 tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa. Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi. Muodostettavalla työllisyysalueella tarjotaan lähipalveluita uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Kuntien, jotka muodostavat työllisyysalueen, on toimitettava viimeistään 31.10.2023 työ- ja elin- keinoministeriölle ilmoitus siitä, mitä järjestämisvastuusta sovitaan työllisyysalueen kuntien kes- ken. Ilmoitukseen tulee sisällyttää kuntien sopimus yhteisestä toimielimestä (tämä sopimus), työ- voimapalveluiden järjestämissuunnitelma sekä erillinen ilmoitus, jos ei halua vastaanottaa toimiti- loja. Tämä sopimus on kuntalain 52 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain mukainen sopimus kuntien yhteisestä toimielimestä ja se koskee työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädettyjen työvoimapalveluiden järjestä- misvastuuta. Tähän jäljempänä tarkemmin määriteltyyn yhteistoimintamalliin ja -sopimukseen si- toutuvat kunnat muodostavat edellä mainitun lain mukaisen yhteistoiminta-alueen eli Raahe, Kala- joki, Ylivieska ja Nivala -työllisyysalueen. Kuntalain 51 §:n mukaisesti. Vastuukuntana mukaisena vastuukuntana toimii Turun Raahen kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuuttatoimii lain edellyttämänä työvoimaviranomaisena. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta Järjestämisvastuussa oleva vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin 2. momen- tin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1. toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. , tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. , tuottamistavasta, 4. , tuottamisen valvonnasta jaja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Sen estämättä, mitä kuntalain 8 §:n 2. momentin 5 kohdassa säädetään, järjestämisvastuussa oleva kunta voi sopia laissa tarkoitetun työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämi- sestä noudattaen mitä kuntalain 54 §:ssä säädetään sopimuksesta viranomaistehtävän hoita- miseksi.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille Kumppanuussopimus liittyy Kasvo-pilotin tavoitteeseen monitoimijaisen verkoston tarjoamien palveluiden kehit- tämiseen asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Kumppanuussopimuksella työ- ja yrityksille elinkeinohallinnon palvelut, sen hankkimat ostopalvelut, Kelan, sosiaali- ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin terveydenhuollon sekä kuntien vastuulle 1.1.2025työllisyydenhoidon palvelut sidotaan yhteen laadukkaaksi kokonaisuudeksi. Työvoimapalveluiden järjestäminen Kumppanuussopimus ei korvaa nykyisiä työllistymistä edistävien monialais- ten palveluiden sopimuksia eli ns. TYP sopimuksia. Kumppanuussopimuksen tavoitteena on tehostaa ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävänyhtenäistää eteläsavolaisten työnhakijoiden palvelua ja pro- sessia sekä täsmentää eri toimijoiden roolit. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestäPalvelun tehostuminen näkyy varhaisempana ja parempana asiakkaan kokonaistilanteen arvioimisena ja suurempana aktivointiasteena kohderyhmässä sekä siirtyminä avoimille työ- markkinoille, oikeiden palveluiden piiriin tai osallisuutena kumppaneiden palveluissa. Palvelua tuottavien organi- saatioiden yhteistyö ja toiminnan vaikuttavuus kehittyvät. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoimintakautta varmistutaan siitä, että eteläsavolai- set työttömät, joilla on vaikeuksia työllistymisessä, saavat tarvitsemansa palvelut sekä henkilökohtaisen tuen mo- nialaiselta ja -toimijaiselta verkostolta asiantuntevasti, laadukkaasti ja oikea-alueenaikaisesti. Osapuolet myötävaikutta- vat osaltaan tämän sopimuksen tavoitteiden toteutumisessa. Osapuolet pyrkivät toimimaan hyvässä yhteistyössä Kasvo-pilotin toteuttamiseksi. Etelä-Savon Kasvo-pilotissa kohderyhmänä ovat työttömät henkilöt, josta jäljempänä joiden työnsaanti on vaikeutunut eri syistä tai heillä on työttömyyden pitkittymisen riski. Syinä voivat olla puutteellinen ja/tai vanhentunut koulutus, muuttu- nut työmarkkinatilanne, vajaakuntoisuus, terveydelliset esteet tai sosiaaliset syyt. Lisäksi asiakkailla voi olla työhal- linnon palveluiden lisäksi tarve sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Kelan palveluihin. Kohderyhmän asiakkaat tun- nistetaan työnhakija-asiakkaan palvelutarvearviossa yksilöllisesti, asiakastietojärjestelmästä (URA) tai kumppani tunnistaa asiakkaan omassa palvelussaan. TE-toimisto vastaa Etelä-Savon TE-hallinnon muiden asiakkaiden palve- lusta. Kuvassa asiakkaan polku Kasvo-pilottiin, kumppanuussopimuksen palvelujen piiriin. Kohderyhmää ovat myös pilotin toimijat. Tavoitteena on, että pilotti mahdollistaa asiantuntijoiden ja organisaati- oiden yhteiskehittämisen, erilaiset koulutukset sekä työkalut tukemaan uusia toimintamalleja. Yhteiskehittämises- sä käytetään nimitystä työllisyysaluetarpeen mukaan eri asiantuntijoita sekä ostopalveluja. Työllisyysalueen Etelä-Savossa maakunnassa on työttömien määrä ollut viime vuosina laskeva. Samaan aikaan työnantajat kokevat rekrytointiongelmia. Etelä-Savossa oli työttömänä helmikuun 2019 lopussa 6 878 henkilöä, eli noin 800 vähemmän kuin vuotta aiemmin, lisäksi aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli 3 507 henkilöä. Talous- ja työllisyysti- lanteen parantuessa korostuu vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakija-asiakkaiden määrä ja monialai- nen palvelutarve kaikissa TE-toimiston palveluissa. Kasvo-pilotin kohderyhmän asiakkaita on Etelä-Savon työnhaki- joista n. 60%. Tavoitteena on saada pilotin monialaisiin palveluihin n. 2000 henkilöasiakasta kahden vuoden aika- na. Tulevaisuuden ennakointitiedon mukaan osaavan työvoiman saatavuus voi muodostua haasteeksi elinkeinoelä- män kehittymiselle. Etelä-Savon kaikkien alueiden väestönkehitys herättää huolta työvoiman riittävyyden sekä aluetalouden ja aluekehityksen näkökulmista. Hyvästä työmarkkinatilanteesta huolimatta osalla työnhakijoista on suuria haasteita työllistymisessä. Etelä-Savon työttömistä työnhakijoista noin puolella on olemassa erilaisia haas- teita työ- ja toimintakyvyssä tai osaamisessa, jotka vaikuttavat negatiivisesti heidän työllistymiseensä joko hidasta- en tai estäen työllistymistä. Nykyisen työllistymistä edistävien monialaisten palveluiden eli TYP-lainsäädännön puitteissa monialaisia palveluita tarvitsevat asiakkaat ohjautuvat ko. palveluiden piiriin myöhään, jolloin työllistymistä haittaavat tekijät ovat kasau- tuneet tai muuttuneet vaikeammiksi. Nykyisen eri toimijoiden tuottamien palveluiden kokonaisuus on hyvin pirs- taleinen ja vaikeasti hallittava. Palvelut eivät kohtaa asiakkaiden palvelutarpeita ja palveluihin pääseminen voi olla hidasta. Monialaisessa palvelujärjestelmässä on myös päällekkäisiä palveluita ja toimijoiden roolit ovat osin epä- selvät. Usein asiakkaalla on myös palveluihin sitouttamattomuutta, jota nykyinen palvelujärjestelmä ei kokonaan pysty poistamaan. Vaikeassa työmarkkina-asemassa oleviin asiakkaisiin kohdistetut yksittäiset palvelut eivät yksi- nään riitä auttamaan heitä työmarkkinoille pääsemisessä, vaan asiakkaat tarvitsevat muiden palveluiden samanai- kaista tukea, muita auttavia palveluita sekä neuvoa palveluissa asiointiin. TE-toimisto on nykyisellään maakunnassa usein ainoa taho, joka kokoaa asiakkaan tarvitsemia palveluita yhteen, vaikka asiakkaalla ei olisi ensisijaisesti työllistymistä edistävien palveluiden tarve. Terveydenhuollon palveluja tuot- tavat Etelä-Savossa kuntayhtymät, kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut itse sekä yksityiset toimijat kunnasta riippuen. Osalla Etelä-Savon kun- nista on omaa työllisyydenhoitoa ja niihin liittyvät tehtävät kuntalain (410/2015) 8 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain 51 §:n mukaisestiosalla ei, lisäksi näiden palvelujen sisältö vaihtelee suuresti kunnasta riippuen erilaisesta pajatoiminnasta palveluohjaukseen. Vastuukuntana Etelä-Savossa toimii Turun kaupunkineljä erillistä työllistämistä edistävää monia- laista yhteispalvelua eli TYPiä sijoittuneina kunnissa eri palvelualueiden alle. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavastiTämä palveluiden, alueiden ja palvelu- tuottajien moninaisuus näyttäytyy asiakkaille pirstaleisena ja haasteellisena toimia. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä Palveluverkon suunnittelulla huolehditaan palveluiden saatavuudesta ja yhteistyöstä saavutettavuudesta. Palveluverkko sisältää sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksinfyysiset toimipisteet että sähköiset palvelut. Turun työllisyysalue on kaksikielinenEtelä-Savon palveluverkko valmistellaan kaikki maakunnan palvelut huomioiden. Sen hallinnon Pilotin palvelut muotoutuvat yhteisen tavoitteenasettelun ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- suunnittelun kautta. Jokainen organisaatio tuo toimintaan oman asiantuntemuksensa ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjaltapalvelunsa kohderyhmälle. Osa palveluista ostetaan palveluntuotta- jilta. Palvelukokonaisuutta kehitetään kohderyhmän palvelutarpeiden mukaisesti koko pilotin ajan. Mikäli Xxxx julkisten työvoima- ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessayrityspalveluista on sisällöllisesti merkittävästi muuttunut voimaan tullessaan tä- män sopimuksen allekirjoitushetken tilanteesta, sitoutuvat sopimusosapuolet tarkastelemaan tätä sopimusta so- veltuvilta osilta uudelleen. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön tarkoituksena on sopia kumppanuuden toteuttamisen ehdoista sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen vastuiden ja muiden toimenpiteiden 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. tuottamistavasta, 4. tuottamisen valvonnasta jaoikeuksien jakau- tumisesta sopijapuolten kesken.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Tämän yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on sopia laissa työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä lain 12 § ja 13 § tarkoittamilla tavoilla. Julkisilla työvoimapalveluilla turvataan osaavan työvoiman saatavuutta ja työtä hakevien mahdollisuuksia saada työtä sekä edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä, yritysten toimintaedellytyksiä ja työelämän laatua. Laissa tarkoitettuina julkisina työvoimapalveluina järjestetään: 1) työnvälityspalveluja; 2) tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja; 3) valmennusta; 4) työvoimakoulutusta; 5) muutosturvakoulutusta. Julkisiin työvoimapalveluihin kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät asiantuntija-arvioinnit, em. lain mukaiset kokeilut, työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset. Julkisten työvoimapalveluiden järjestäminen perustuu elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden tarpeisiin ja muutosten ennakointiin sekä asiakkaiden palvelutarpeeseen. Palvelut on suunniteltava ja toteuttava sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin asiakkaiden palvelutarve edellyttää. Julkisia työvoimapalveluja tarjotaan asiakkaiden omatoimisesti käytettävinä palveluina ja henkilökohtaisena palveluna. Asiakkaan asiointitapa sekä yhteydenpito työvoimaviranomaisen ja asiakkaan välillä määräytyvät työvoimapalveluiden järjestämisestä säädetyn lain ja arvioidun palvelutarpeen perusteella. Vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja sekä muille työnantajille tarjottavista julkista työvoimapalveluista siirretään siirtyy valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025. Järjestämisvastuu käsittää Kuntalain (410/2015) 8 § mukaista järjestämistä. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestäkuntalain tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa. Sopimuksen osapuolet Sopijakunnat muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoimintayhteisen työllisyysalueen. Työllisyysalueesta käytetään virallista nimitystä Tunturi-alueen, josta jäljempänä käytetään nimitystä Lapin ja Pellon työllisyysalue. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut Muissa asiayhteyksissä myös lyhenteen ja niihin liittyvät tehtävät kuntalain (410/2015) 8 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain 51 §:n mukaisestiviestinnälliset nimet ovat mahdollisia. Kunnat perustavat tätä tehtävää varten yhteisen toimielimen. Kittilän kunta toimii työllisyysalueen vastuukuntana. Vastuukuntana toimii Turun kaupunkiKittilä vastaa yhteistoiminnan hallinnosta, palveluiden järjestämistä, tuottamisesta ja organisoinnista. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavastiMuut sopijakunnat siirtävät järjestämisvastuunsa yhteiselle toimielimelle. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta Xxxxxxxxx voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta päättää työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan siirtämisestä muille sopijakunnille tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. tuottamistavasta, 4. tuottamisen valvonnasta jamukaisesti.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa annetun lain (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestämukaisesti 1.1.2025. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen Järjestämisvastuun saaminen edellyttää kunnan työvoiman määrän olevan vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alueenalue (työllisyysalue) yhdessä jonkin toisen tai useamman muun kunnan kanssa siten, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalueettä työllisyysalueen kuntien yhteenlaskettu työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut tulee muodostaa maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Työllisyysalueeseen kuuluvien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvät tehtävät liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain (410/2015) 8 tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa. Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi. Muodostettavalla työllisyysalueella tarjotaan lähipalveluita uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Tämä sopimus on kuntalain 52 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain mukainen sopimus kuntien yhteisestä toimielimestä ja se koskee työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädettyjen työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta. Tähän jäljempänä tarkemmin määriteltyyn yhteistoimintamalliin ja - sopimukseen sitoutuvat kunnat muodostavat edellä mainitun lain mukaisen yhteistoiminta-alueen eli Kalajoki, Ylivieska ja Nivala -työllisyysalueen. Kuntalain 51 §:n mukaisesti. Vastuukuntana mukaisena vastuukuntana toimii Turun Ylivieskan kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuuttatoimii lain edellyttämänä työvoimaviranomaisena. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta Järjestämisvastuussa oleva vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 2. momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1. toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. , tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. , tuottamistavasta, 4. , tuottamisen valvonnasta jaja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Sen estämättä, mitä kuntalain 8 §:n 2. momentin 5 kohdassa säädetään, järjestämisvastuussa oleva kunta voi sopia laissa tarkoitetun työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä noudattaen mitä kuntalain 54 §:ssä säädetään sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamiseksi.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa annetun lain (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestämukaisesti 1.1.2025. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen Järjestämisvastuun saaminen edellyttää kunnan työvoiman määrän olevan vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alueenalue (työllisyysalue) yhdessä jon- kin toisen tai useamman muun kunnan kanssa siten, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalueettä työllisyysalueen kuntien yhteenlaskettu työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut tulee muodostaa maantieteelli- sesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Työllisyysalueeseen kuuluvien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvät tehtävät liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain (410/2015) 8 tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa. Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi. Muodostettavalla työllisyysalueella tarjotaan lähipalveluita uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Kuntien, jotka muodostavat työllisyysalueen, on toimitettava viimeistään 31.10.2023 työ- ja elin- keinoministeriölle ilmoitus siitä, mitä järjestämisvastuusta sovitaan työllisyysalueen kuntien kes- ken. Ilmoitukseen tulee sisällyttää kuntien sopimus yhteisestä toimielimestä (tämä sopimus), työ- voimapalveluiden järjestämissuunnitelma sekä erillinen ilmoitus, jos ei halua vastaanottaa toimiti- loja. Tämä sopimus on kuntalain 52 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain mukainen sopimus kuntien yhteisestä toimielimestä ja se koskee työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädettyjen työvoimapalveluiden järjestä- misvastuuta. Tähän jäljempänä tarkemmin määriteltyyn yhteistoimintamalliin ja -sopimukseen si- toutuvat kunnat muodostavat edellä mainitun lain mukaisen yhteistoiminta-alueen eli Raahe, Kala- joki, Ylivieska ja Nivala -työllisyysalueen. Kuntalain 51 §:n mukaisesti. Vastuukuntana mukaisena vastuukuntana toimii Turun Raahen Ylivieskan kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuuttatoimii lain edel- lyttämänä työvoimaviranomaisena. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta Järjestämisvastuussa oleva vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. tuottamistavasta, 4. tuottamisen valvonnasta jan

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia niistä ehdoista, joilla luovuttajan apuvälinepalveluja siirtyy HUSin tuottamaksi jäljempänä määritellystä luovutuspäivästä lukien. Luovutettava toiminta muodostuu luovuttajan apuvälinepalveluista ja yrityksille toimintaan kuuluvasta omaisuudesta ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025varoista tässä sopimuksessa ja sopimusliitteissä määritellyssä laajuudessa (jatkossa ”palvelutoiminta”). Työvoimapalveluiden järjestäminen Sopijapuolten tarkoituksena on, että HUS voi jatkaa palvelutoiminnan harjoittamista ilman katkoksia luovutuspäivästä lukien. Palvelutoiminnan taloudellisen merkityksen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella laajuuden kuvaamiseksi tämän sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalue. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät kuntalain (410/2015) 8 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain 51 §:n mukaisesti. Vastuukuntana toimii Turun kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue liitteenä on kaksikielinen. Sen hallinnon luovuttajan laatimat palvelutoiminnan talouden ja toiminnan järjestämisessä tunnusluvut. Luovutuksensaaja tuottaa jatkossa palvelutoiminnan avulla apuvälinepalvelut luovuttajalle, joten sopijapuolet laativat erillisen yhteistoimintasopimuksen, jossa sovitaan yhteistoiminnan muodoista ja jatkamisesta liikkeenluovutuksen jälkeen sekä viestinnässä varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja sopijapuolten vastuulle kuuluvien palveluiden tarjoaminen. Liikkeenluovutussopimuksella sovitaan siirtyvää palvelutoimintaa eli luovuttajan erityisosaamista vaativien apuvälinepalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen, liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineiden ja yhteislainattavien apuvälineiden hankintaa, huoltoa, korjausta, pesua, kuljetusta ja logistiikkapalveluja koskevien tehtävien hoitamisesta sopijapuolten kesken. Tämä sopimus on otettava huomioon suomen- osa laajempaa apuvälinepalvelujen kokonaisuutta, jossa HUS vastaa laajemmin luovuttajan apuvälinepalveluista, joista tehdään erilliset sopimukset. Esimerkkinä laajennettavista palveluista ovat HUS Apuvälinekeskukseen keskitettävä maksusitoumuspalvelu, hoidollisten apuvälineiden hankinta, huolto, korjaus, pesu, kuljetus ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudetlogistiikkapalvelut. Palvelut HUSissa Apuvälinekeskus vastaa keskitetysti apuvälineiden elinkaa- ren hallinnasta. Hyvinkään sairaalan Apuvälineyksikkö on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli kuulunut Apuvälinekeskuksen keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. tuottamistavasta, 4. tuottamisen valvonnasta japiiriin 1.4.2014 alkaen.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille 3.1 HUS on julkista erikoissairaanhoitoa harjoittava kuntayhtymä, jonka jäseninä on 24 kuntaa. HUS omistaa Orton Oy:n. Omistajuuden tarkoituksena on mahdollistaa HUSin toimitilojen, laitteiden ja yrityksille henkilökapasiteetin täysimittainen käyttö mahdollistamalla niiden hyödyntämisen HUSin toimintojen ulkopuolisella ajalla. Tarkoitus on myös mahdollistaa HUSin sopimuksen kannalta relevanteissa tehtävissä toimivalle henkilöstölle lisäansaintamahdollisuuksia. 3.2 Orton on osakeyhtiö, joka tarjoaa korkealaatuista erikoissairaanhoitoa asiakkailleen. Yhtiö vuokraa tarvitsemiaan hoitotiloja ja -laitteita HUSilta. Yhtiö tuottaa sairaanhoitopalveluja joko yhtiön omalla henkilöstöllä tai ostopalveluna HUSilta. Lisäksi yhtiö voi tarjota riskienhallintapalveluita HUSille EU/ETA-alueen ulkopuolisten, erikseen sovittavien potilaiden osalta sen varmistamiseksi, ettei HUSille tule luottotappioita julkisena toimijana näiden potilaiden hoidosta. 3.3 Tämän sopimuksen tarkoituksena on tehostaa HUSin sairaaloiden vapaana olevan tila- ja laitekapasiteetin käyttöä ja edistää HUSin houkuttelevuutta työnantajana tarjoamalla sen henkilöstölle mahdollisuuksia lisäansioihin ja erikoisosaamisen lisäkehittämiseen. Tavoitteena on myös se, että HUS voisi saada yhtiöstä tuloja omaan toimintaansa ja siten tukea julkisen terveydenhuollon toimivuutta. Tämän sopimuksen tarkoituksena on myös edistää Ortonin tarkoituksen toteutumista yhtiönä sekä turvata sen nykyisen palveluvalikoiman jatkuvuutta. 3.4 Sopimus ei perusta Xxxxxxxxx yksinoikeutta käyttää HUSin kapasiteettia tai tuottaa palveluja HUSille. HUS voi lisäksi halutessaan tuottaa palveluja tai antaa kapasiteettiaan käyttöön myös muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalue. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät kuntalain (410/2015) 8 §toimijoille. 3.5 Sopijapuolet ovat tätä sopimusta laatiessaan huomioineet EU:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain 51 §:n mukaisestivaltiontukisäännöt ja kilpailuneutraliteettivaatimukset. Vastuukuntana toimii Turun kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat Sopijapuolet ovat kaikilta osin pyrkineet tätä sopimusta laatiessaan siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännönsopimus on säännösten mukainen. Selvyyden vuoksi todetaan, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimuksetettä HUS ei ole kilpailuttamisvelvollinen toimitilojensa ja/tai henkilökuntansa ostotoiminnan harjoittamisesta. Vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteidenHUSin tulee kuitenkin huolehtia siitä, että se tarjoaa näitä palveluja markkinahintaan, silloin kun kyse on toiminnasta, jota harjoitetaan kilpailuilla markkinoilla eli kun kyseessä on EU- valtiontukisääntöjen tarkoittama taloudellinen toiminta. 13.6 Tämä sopimus korvaa voimaan tullessaan aikaisemmat sopijapuolten väliset voimassa olevat sopimukset samasta aiheesta. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. tuottamistavasta, 4. tuottamisen valvonnasta jaPäättyvät sopimukset on sovittu tarkemmin jäljempänä tässä sopimuksessa.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille Tällä sopimuksella sovitaan Xxxxxxxx perusterveydenhuollon maksusitoumuksella luovutettavien lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden palveluprosessin hoitamisesta yhdessä, johon HUS ja yrityksille Keusote ovat ilmaisseet halukkuutensa. Yhteistyön tarkoituksena on hyödyntää sopijapuolten asiantuntemusta ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025resursseja tehokkaalla tavalla. Työvoimapalveluiden järjestäminen Tavoitteena on myös mahdollistaa yhtenäisiä palvelukäytäntöjä HUS-alueella ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset siten edistää yhdenvertaisuutta apuvälinekäytänteissä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on 24 kunnan muodostama kuntayhtymä, jonka tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja. Keski-Uudenmaan sote - kuntayhtymä (Keusote) vastaa alueensa jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuotannosta. Keusoten jäsenkuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Nämä jäsenkunnat ovat myös HUSin jäsenkuntia. HUS-kuntayhtymän perussopimuksen 3. kohdan mukaan lakisääteisten tehtäviensä lisäksi HUS-kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntiensa puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävänkuntayhtymän hoidettavaksi, jonka lisäksi kuntayhtymä voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestäLisäksi todetaan, että Xxxxxxx on em. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoimintakuuden jäsenkuntansa omistama hankintalain 15 §:ssä tarkoitettu sidosyksikkö, ja HUS-alueen, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysaluekuntayhtymä on vastaavalla tavalla Keusoten kunkin jäsenkunnan sidosyksikkö. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät kuntalain (410/2015) 8 Hankintalain 15 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain 51 6 momentin perusteella kyseistä lakia ei sovelleta tilanteisiin, joissa sidosyksikkö, joka on hankintayksikkö, tekee hankinnan saman hankintayksikön määräysvallassa olevalta toiselta sidosyksiköltä. Näin ollen sopijapuolten välillä voidaan tehdä ns. sidosyksikköhankintoja. Sopijapuolet voivat tehdä myös hankintalain 16 §:n mukaista ns. horisontaalista yhteistyötä. Horisontaalista yhteistyötä voidaan tehdä kuntien tai kuntayhtymien välillä kuntalain perusteella. Yhteistyö katsotaan horisontaaliseksi, mikäli seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: 1) järjestelyn tulee olla aitoa yhteistyötä ja hinnan pitää olla omakustannusperusteinen, 2) tehtävien on oltava yhteiset tai toisiaan täydentävät sekä 3) tehtävä voi olla lakisääteinen tai vapaaehtoinen. Tämä sopimus on osapuolten välistä lakisääteistä yhteistyötä, joka perustuu terveydenhuoltolakiin ja kuntalakiin, ja jonka tarkoituksena on varmistaa osapuolten vastuulle kuuluvien palveluiden tarjoaminen. Sopijapuolet hoitavat yhteistyön piirissä olevia tehtäviä itse tai hyödyntäen alihankintaa, kuitenkin siten, ettei kellekään yksityiselle taholle muodostu etuoikeuksia. Yhteistyön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa vaan hinnoittelu on omakustannusperusteista. Yhteistyöllä ei ole kaupallista luonnetta, vaan yhteistyön toteuttamista ohjaavat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat eivätkä osapuolet harjoita toimintaansa markkinoilla. Edellä mainituilla perusteilla sopimus ei ole luonteeltaan hankintaa koskeva sopimus eikä sopimus myöskään vääristä kilpailua. Tämä sopimus perustuu seuraaviin sopijapuolten päätöksiin: Keusote tekee sopimuksesta päätöksen 28.9.2021, jonka mukaan apuvälineiden maksusitoumustoiminta siirtyisi HUSin Apuvälinekeskuksen vastattavaksi 1.1.2022 alkaen. HUS hyväksyy tällä sopimuksella Keusoten apuvälineiden maksusitoumustoiminnan siirtämisen HUSille ko. päätöksessä päätetyn mukaisesti. Vastuukuntana toimii Turun kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niinSelvyyden vuoksi todettakoon, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihentämän sopimuksen edellytyksenä on, että sen toiminta tämän Keusoten jäsenkunnat ovat sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen voimassaoloajan myös HUSin jäsenkuntia ja muiden toimenpiteiden 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. tuottamistavasta, 4. tuottamisen valvonnasta jaettä Keusote hyödyntää HUS Apuvälinekeskuksen tuottamia palveluja vain edellä kuvattuun tarkoitukseen.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa annetun lain (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestämukaisesti 1.1.2025. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueenJärjestämisvastuun saaminen edellyttää kunnan työvoiman määrän olevan vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, josta jäljempänä käytetään nimitystä sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta- alue (työllisyysalue) yhdessä jonkin toisen tai useamman muun kunnan kanssa siten, että työllisyysalueen kuntien yhteenlaskettu työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut tulee muodostaa maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Työllisyysalueeseen kuuluvien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvät tehtävät liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain (410/2015) 8 tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa. Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi. Muodostettavalla työllisyysalueella tarjotaan lähipalveluita uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Kuntien, jotka muodostavat työllisyysalueen, on toimitettava viimeistään 31.10.2023 työ- ja elinkeinoministeriölle ilmoitus siitä, mitä järjestämisvastuusta sovitaan työllisyysalueen kuntien kesken. Ilmoitukseen tulee sisällyttää kuntien sopimus yhteisestä toimielimestä (tämä sopimus), työvoimapalveluiden järjestämissuunnitelma ja erillinen ilmoitus, jos ei halua vastaanottaa toimitiloja. Läntisen Pirkanmaan oma työllisyysalue mahdollistaa oman alueen ja paikallisten työllisyys-, elinkeino- ja koulutuspalvelujen muodostaman ekosysteemin hyödyntämisen, lähipalvelujen tuottamisen ja demokraattisen päätöksenteon. Tämä sopimus on kuntalain 52 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain mukainen sopimus kuntien yhteisestä toimielimestä ja se koskee työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädettyjen työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta. Tähän jäljempänä tarkemmin määriteltyyn yhteistoimintamalliin ja -sopimukseen sitoutuvat kunnat muodostavat edellä mainitun lain mukaisen yhteistoiminta-alueen eli Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen. Kuntalain 51 §:n mukaisesti. Vastuukuntana mukaisena vastuukuntana toimii Turun Sastamalan kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuuttatoimii lain edellyttämänä työvoimaviranomaisena. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta Järjestämisvastuussa oleva vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1. toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. , tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. , tuottamistavasta, 4. , tuottamisen valvonnasta jaja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Sen estämättä, mitä kuntalain 8 §:n 2 momentin 5 kohdassa säädetään, järjestämisvastuussa oleva kunta voi sopia laissa tarkoitetun työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä noudattaen mitä kuntalain 54 §:ssä säädetään sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamiseksi (työvoimapalvelujen järjestämisestä annettu laki, 13 §).

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille Tällä sopimuksella sovitaan hankintayhteistyöstä osapuolten välillä. Yhteistyön tavoitteena on tukipalveluiden tuottaminen molemmille osapuolille tarkoituksenmukaisella tavalla synergia- etuja hyödyntäen. Osapuolet sopivat palvelujen tilaamisesta ja yrityksille tuottamisesta sekä osapuolten oikeuksista ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025velvollisuuksista tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Työvoimapalveluiden järjestäminen Tämän sopimuksen myötä voidaan kehittää osapuolia hyödyttäviä yhteistoiminnassa tuotetta- via palveluja tarpeen mukaan. Helsingin ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on 24 kunnan muodostama kuntayhtymä, jonka tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämis- vastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote) vastaa alueensa jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuo- tannosta. Jäsenkuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Keusoten jäsenkunnat ovat myös HUSin jäsenkuntia. HUS-kuntayhtymän perussopimuksen 3. kohdan mukaan lakisääteisten tehtäviensä lisäksi HUS-kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntiensa puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävänkuntayhtymän hoidettavaksi, jonka li- säksi kuntayhtymä voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa Sopijapuolten välinen yhteistyö on ensisijaisesti julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopi- muksista annetun lain (380/20231397/2016, jäljempänä hankintalaki) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalue. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät kuntalain (410/2015) 8 21 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain 51 mukaista yhteishankintaa (ns. hankintarengasmalli). Edellä mainittu tarkoittaa tämän sopimuksen mukaisessa toimin- nassa pääsääntöisesti sitä, että HUS Logistiikan hankintapalvelut kilpailuttavat hankintasopi- mukset Keusoten puolesta. Lisäksi voidaan todeta, että Xxxxxxx on em. kuuden jäsenkuntansa omistama hankintalain 15 §:ssä tarkoitettu sidosyksikkö, ja HUS-kuntayhtymä on vastaavalla tavalla Keusoten kunkin jäsenkunnan sidosyksikkö. Hankintalain 15 §:n mukaisesti6 momentin perusteella kyseistä lakia ei sovel- leta tilanteisiin, joissa sidosyksikkö, joka on hankintayksikkö, tekee hankinnan saman hankin- tayksikön määräysvallassa olevalta toiselta sidosyksiköltä. Vastuukuntana toimii Turun kaupunkiNäin ollen sopijapuolten välillä voi- daan tehdä ns. Lainsäädännön muuttuessa sidosyksikköhankintoja. Sopijapuolet voivat tehdä myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 hankintalain 16 §:ssä (29.6.2021/644)n mukaista ns. Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-horisontaalista yhteistyötä. Horisontaalista yhteistyötä voidaan tehdä kuntien tai kuntayhtymien välillä kuntalain perus- teella. Kuntalain 50 §:n 1 momentin mukaan, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta vastaa jos kunta sopii kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen kun- nalle laissa säädetyn tehtävän järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhty- mälle, siirtämiseen ei sovelleta hankintalakia. Yhteistyö katsotaan horisontaaliseksi, mikäli seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: 1) järjestelyn pitää olla aitoa yhteistyötä ja muiden toimenpiteiden 1hinnan pitää olla omakustannusperusteinen, 2) tehtävien on oltava yhteiset tai toisiaan täydentävät sekä 3) tehtävä voi olla lakisääteinen tai vapaaehtoinen. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2Tämä sopimus on osapuolten välistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on varmistaa osapuolten vastuulle kuuluvien palveluiden tarjoaminen. tarpeenYhteistyöllä ei ole kaupallista luonnetta, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3vaan yhteistyön toteuttamista ohjaavat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat eivätkä osa- puolet harjoita toimintaansa markkinoilla. tuottamistavasta, 4. tuottamisen valvonnasta jaEdellä mainituilla perusteilla sopimus ei ole luon- teeltaan hankintaa koskeva sopimus eikä sopimus myöskään vääristä kilpailua.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille Sopimuksen allekirjoitushetkellä HUS on sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Sosiaali- ja yrityksille tervey- denhuoltoa ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsää- dännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) mukaan HUS-kuntayhtymän sitoumukset siirtyvät HUS-yhtymälle ilman eri selvitystä 1.1.2023. Työvoimapalveluiden järjestäminen HUS-yhtymä on Helsingin kaupungin ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävänUudenmaan hyvinvointialueiden perustama ja hyvin- vointialuelaissa (611/2021) tarkoitettu hyvinvointiyhtymä, joka järjestää Uusimaalain (615/2021) mukaan yhdessä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon Uudellamaalla sekä hoitaa muita laissa sille määrättyjä tehtäviä. HUS-yhtymä ja jäsenorganisaatio kuuluvat molemmat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö- alueista annetun valtioneuvoston asetuksen (91/2022) mukaan Etelä-Suomen yhteistyöaluee- seen. Laissa hyvinvointialueista (611/2021) säädetään hyvinvointialueiden yhteistoiminnasta. HUS-yhtymän perussopimuksessa on määrätty HUS-yhtymän tehtävät. Perussopimuksen mukaan HUS voi tarjota tehtäviinsä liittyviä tai niitä tukevia palveluja sekä jäsenorganisaati- oilleen että myös muille. Muille kuin HUSin jäsenorganisaatioilleen tarjotuista palveluista saa- tavan korvauksen tulee kattaa täysimääräisesti niistä aiheutuvat kustannukset, eikä palvelui- den tarjoaminen saa vaarantaa HUS-yhtymän järjestämisvastuun toteuttamista tai sen jäse- norganisaatioille tarjottavien palvelujen toteuttamista. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa sopimuksella HUS ja Jäsenorganisaatio haluavat sopia yhteistoiminnasta, jonka tavoit- teena on: - varmistaa sekä perustason että korkean erityistason diagnostiset palvelut, myös päivys- tykselliset diagnostiset palvelut - suunnitella yhteistyössä tarkoituksen mukainen palveluverkosto, jolla turvataan tutki- musten oikea-aikainen saatavuus ja saavutettavuus (380/2023ml. lähipalvelut) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen- turvata katkeamaton tutkimusten tiedonkulku, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalue. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut säilyttäminen sekä jakaminen peruster- veydenhuollon ja niihin liittyvät tehtävät kuntalain (410/2015) 8 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain 51 §:n mukaisesti. Vastuukuntana toimii Turun kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä erikoissairaanhoidon kesken - varmistaa yhteistyössä tutkimusten tarkoituksenmukainen ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon vaikuttava kohdentami- nen - varmistaa kustannustehokas ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- laadukas diagnostinen toiminta - tehostaa sopijapuolten toimintaa ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen henkilö- ja muiden toimenpiteiden 1voimavarojen käyttöä Sopijapuolet hoitavat yhteistoiminnan piirissä olevia tehtäviä itse tai hyödyntäen alihankintaa, kuitenkin siten, ettei kenellekään yksityiselle taholle muodostu etuoikeuksia. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2Yhteistoiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. tarpeenYhteistoiminnalla ei ole kaupallista luonnetta, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3vaan yhteis- toiminnan toteuttamista ohjaavat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat eivätkä sopi- japuolet harjoita toimintaansa markkinoilla. tuottamistavasta, 4Sopimus ei ole luonteeltaan hankintaa koskeva sopimus eikä sopimus myöskään vääristä kilpailua edellä todetuista syistä. tuottamisen valvonnasta jaTämä sopimus perustuu seuraaviin sopijapuolten päätöksiin: toimielin aluehallitus, päätös- päivä.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa annetun lain (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestämukaisesti 1.1.2025. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen Järjestämisvastuun saaminen edellyttää kunnan työvoiman määrän olevan vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alueenalue (työllisyysalue) yhdessä jonkin toisen tai useamman muun kunnan kanssa siten, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalueettä työllisyysalueen kuntien yhteenlaskettu työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut tulee muodostaa maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Työllisyysalueeseen kuuluvien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvät tehtävät liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain (410/2015) 8 tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa. Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi. Muodostettavalla työllisyysalueella tarjotaan lähipalveluita uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Kuntien, jotka muodostavat työllisyysalueen, on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle ilmoitus siitä, mitä järjestämisvastuusta sovitaan työllisyysalueen kuntien kesken. Ilmoitukseen tulee sisällyttää kuntien sopimus yhteisestä toimielimestä (tämä sopimus), työvoimapalveluiden järjestämissuunnitelma sekä erillinen ilmoitus, jos ei halua vastaanottaa toimitiloja. Tämä sopimus on kuntalain 52 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain mukainen sopimus kuntien yhteisestä toimielimestä ja se koskee työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädettyjen työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta. Tähän jäljempänä tarkemmin määriteltyyn yhteistoimintamalliin ja sopimukseen sitoutuvat kunnat muodostavat edellä mainitun lain mukaisen yhteistoiminta-alueen eli Raahen työllisyysalueen. Kuntalain 51 §:n mukaisesti. Vastuukuntana mukaisena vastuukuntana toimii Turun Raahen kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuuttatoimii lain edellyttämänä työvoimaviranomaisena. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta Järjestämisvastuussa oleva vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1. toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. , tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. , tuottamistavasta, 4. , tuottamisen valvonnasta jaja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Sen estämättä, mitä kuntalain 8 §:n 2 momentin 5 kohdassa säädetään, järjestämisvastuussa oleva kunta voi sopia laissa tarkoitetun työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä noudattaen mitä kuntalain 54 §:ssä säädetään sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamiseksi.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille Pyhäjoen kunta on 25.9.2015 tehnyt periaatepäätöksen Pyhäjokitalon hankesuunnittelun käynnistämiseksi. Kunnan kehittämisen myötä on ilmennyt selkeä tarve parantaa kunnan palvelutarjontaa ja yrityksille kehitys tullee lisäämään kysyntää myös majoitus-, ravintola- ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025kokoustiloille. Työvoimapalveluiden järjestäminen Pyhäjokitalosta on tarkoitus tulla vetovoimainen käyntikohde, jossa yksityiset ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävänjulkisen tahon toimijat tarjoavat yhteistyössä monipuolisia ja laadukkaita kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluja, sekä kokous- ja majoituspalveluja kustannustehokkaasti kuntalaisille, matkailijoille ja vierailijoille. Tarkoituksena on, että Pyhäjokitalo-hanke sisältää kaksi erillistä investointihanketta, joiden toiminnot yhdistetään yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, Pyhäjokitaloksi jäljempänä tässä Sopimuksessa kuvatulla tavalla. Pyhäjoen kunta, olemassa olevan tai perustettavan yhtiön kautta toimii ns. palveluosan rakennuttajana, vastaten palveluosan suunnitteluun liittyvistä kustannuksista ja Yritys Oy perustettavan yhtiön/olemassa olevan lukuun toimii ns. matkailuosan rakennuttajana, vastaten matkailuosan suunnitteluun liittyvistä kustannuksista. Lisäksi Fennovoima on ilmoittanut, että sillä on halukkuutta sijoittaa ns. vierailukeskus ja paikallistoimisto Pyhäjoelle. Tarkoituksena on, että vierailukeskuksessa pidetään yllä pysyviä näyttelyitä ydinvoimasta ja vierailukeskus palvelee läheisen ydinvoimalan tarpeita kokous- ja esittelytilana. Tarkoituksena on, että Xxxxxxxxxxx vierailukeskus sijoitetaan Pyhäjokitaloon, ns. palveluosaan ja että Fennovoima vuokraa tilat vierailukeskusta ja paikallistoimistoa varten. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa Sopimuksella on tarkoitus sopia Osapuolten keskinäisistä tehtävistä sekä toimimisesta Pyhäjokitalo –hankkeen (380/2023jäljempänä ”Hanke”) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalue. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät kuntalain (410/2015) 8 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain 51 §:n mukaisesti. Vastuukuntana toimii Turun kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. tuottamistavasta, 4. tuottamisen valvonnasta jayhteisen tavoitteen toteuttamiseksi.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille Osapuolet ovat sitoutuneet tähän Sopimukseen ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025sen ehtoihin. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa Yhtiö hoitaa osakkaidensa työterveyshuoltolain (380/20231383/2001) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalue. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät kuntalain (410/2015) 8 12 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain 51 ja 14 §:n mukaisestimukaisia työterveyshuollon tehtäviä osakkaidensa omistamana inhouse-yhtiönä. Vastuukuntana toimii Turun kaupunki. Lainsäädännön muuttuessa myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavasti. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 §:ssä Keski-Pohjan- maan hyvinvointialue toteuttaa terveydenhuoltolain (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta vastaa kuntalain 8 1326/2010) 18 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen mukaisen työter- veyshuoltopalveluiden järjestämisvastuunsa Yhtiön kautta. Työterveyshuollon palvelut järjestetään Yhtiön tytäryhtiön Työplus Oy:n toimintana. Osapuolten tarkoituksena on tässä Sopimuksessa sopia tarkemmin Yhtiön hallinnosta ja muiden toimenpiteiden 1päätöksenteosta, Yhtiössä olevien osakkeiden ja mahdollisten myöhempien osakkei- den (jäljempänä "Osakkeet") omistuksesta ja luovutuksesta, Osakkaiden rahoitusvas- tuusta sekä Osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista toisiinsa nähden. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2Osapuolten tarkoituksena on hallinnoida ja kehittää Yhtiön liiketoimintaa siten, että Yhti- öllä säilyy keskeinen asema Osakkailleen Yhtiön toimialan mukaisessa toiminnassa tu- levaisuudessa. tarpeenOsakkaat tiedostavat, määrän että heidän toimintansa Yhtiön Osakkaina ja laadun määrittelemisestä, 3sitoutumisensa toi- mimaan Yhtiössä on tärkeää Osapuolten asettamien yhteisten tavoitteiden saavutta- miseksi. tuottamistavasta, 4Osapuolet ovat julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisia hankintayk- siköitä. tuottamisen valvonnasta jaYhtiö toimii julkisten hankintojen oikeusohjeiden mukaisena sidosyksikkönä sii- hen määräysvaltaa käyttäville hankintayksiköille. Myös Yhtiö toimii julkisista hankin- noista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (ns. hankintalaki) mukaisena julkisoi- keudellisena laitoksena, jonka hankintoihin sovelletaan hankintalakia. Yhtiön yhtenä keskeisenä tarkoituksena on toimia omistajiensa käyttämänä yhteishankintayksikkönä. Yhtiön sidosyksikköaseman säilyminen on Yhtiön toiminta-ajatuksen toteutumisen kes- keinen edellytys. Osapuolet vakuuttavat, etteivät ole tehneet tai tee tämän Sopimuksen voimassa ollessa Sopimuksen vastaisesti muita sopimuksia tai sitoumuksia, joissa sovitaan Yhtiön toimin- nasta, Yhtiön Osakkeiden omistuksesta tai muista asioista, joista sovitaan tässä Sopi- muksessa, tai jotka haittaavat tämän Sopimuksen tavoitteiden toteuttamista. Osapuolet ovat huolellisesti arvioineet tämän Sopimuksen heille tuomat oikeudet ja vel- vollisuudet sekä sopimusjärjestelyyn liittyvät riskit ja mahdollisuudet.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Vastuu työnhakijoille Sosiaali- ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirretään valtiolta pääosin kuntien vastuulle 1.1.2025. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävän. Tällä yhteistoimintasopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat työvoimapalvelujen terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa annetun lain (380/2023612/2021, jäljempänä järjestä- mislaki) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä. Sopimuksen osapuolet muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen, josta jäljempänä käytetään nimitystä työllisyysalue. Työllisyysalueen kunnat järjestävät järjestämislain mukaiset työvoimapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät kuntalain (410/2015) 8 35 §:n tarkoittamana yhteistoimintana niin sanotulla vastuukuntamallilla kuntalain mukaan hyvinvointialueiden järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alu- eellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten on Suomessa viisi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöaluetta. Valtioneuvoston sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueista annetun asetuksen (91/2022) mukaan sopijapuolet kuuluvat kaikki Etelä-Suomen yhteistyöalueeseen (jäljem- pänä yhteistyöalue). Järjestämislain 36 §:ssä säädetään, että samaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö- alueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden (sekä Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä Etelä- Suomen yhteistyöalueella) on tehtävä yhteistyösopimus valtuustokausittain. Yhteistyöso- pimuksen tarkoituksena on varmistaa yhteistyöalueeseen kuuluvien osapuolten työnjako, yhteistyö ja yhteensovittaminen siltä osin kuin se on tarpeellista niiden lakisääteisten teh- tävien toteutumisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden turvaa- miseksi. Sopimuksen on edistettävä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikutta- vuutta, tuottavuutta, laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta, tarpeenmukaisuutta, yhden- vertaista saatavuutta, kielellisiä oikeuksia sekä palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta. Sopimuksessa on lisäksi varmistettava, että yhteistyösopimuksen perusteella sosiaali- ja terveydenhuoltoa antavassa toimintayksikössä on tehtävän hoitamiseksi riittävät taloudel- liset- ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Yhteistyösopimuksessa on sovittava, ottaen huomioon mitä niistä on järjestämislaissa ja toisaalla säädetty, työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta 1) väestön palvelutarpeen arvioinnissa ja ennakoinnissa sekä sosiaali- ja terveyden- huollon järjestämisen seurannassa ja arvioinnissa; 2) sosiaalipäivystyksessä ja terveydenhuollon päivystyksessä; 3) ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisessä ja ensihoidon sovittamisessa yhteen muun toiminnan kanssa; 4) lääkinnällisten tukipalvelujen ja muiden tukipalvelujen järjestämisessä ja tuotta- misessa; 5) erikoissairaanhoidon henkilöstön ja osaamisen varmistamisessa erikoisaloittain palvelujen tarkoituksenmukaisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi; 6) sellaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, jotka harvoin tarvittavina tai erityisen vaativina edellyttävät toistettavuutta tai laaja-alaista erityisosaamista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi tai merkittäviä investointeja laitteistoihin, välineisin tai toimitiloi- hin; 7) koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toteuttamisessa sekä yli- opistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen koordinaatio-, ohjaus- ja neu- vontatehtävistä näissä toiminnoissa; 8) sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmien käyttöönoton, käytön ja käytöstä pois- tamisen alueellisten periaatteiden määrittelyssä niitä koskevat valtakunnalliset lin- jaukset huomioon ottaen; 9) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen kehittämi- sessä, asiakas- ja potilastietojen käytössä sekä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain mukaisissa velvoitteissa niitä koskevat valtakunnalliset linjaukset huomioon ottaen; 10) häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa sekä järjestämislain 51 §:n mukaisesti2 momentissa tarkoitetun valmiuskeskuksen toiminnan järjestämisestä; 11) vaikutuksiltaan laajakantoisia ja taloudellisesti merkittäviä investointeja ja inves- tointia vastaavia sopimuksia koskien siltä osin kuin se on tarpeellista kohdissa 1– 10 tarkoitettujen asioiden kannalta. Vastuukuntana toimii Turun kaupunkiLisäksi yhteistyösopimuksessa on sovittava edellä mainittuihin vastuisiin liittyvästä hyvin- vointialueiden välisestä kustannusten jaosta siltä osin kuin siitä ei säädetä järjestämislain 57 §:ssä. Lainsäädännön muuttuessa Sopimuksessa voidaan sopia myös yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät muuttuvat vastaavastimuusta työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä ja tuottamisessa. Muista kuin lakisääteisistä palveluista, tehtävistä ja yhteistyöstä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin. Turun työllisyysalue on kaksikielinen. Sen hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä Yhteistyösopimusta laadittaessa on otettava huomioon suomen- sosiaali- ja ruotsinkielisten asukkaiden terveydenhuollon valta- kunnalliset tavoitteet, väestön palvelutarpeet sekä väestön hyvinvoinnin ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudetterveyden seu- rantatiedot. Palvelut Sopimus on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään kielilain 29 myös yhteensovitettava järjestämislain 39 §:ssä tarkoitetun kak- sikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen kanssa. Lisäksi Xxxxxxxxxxxxxxx asetus hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja val- mistelusta (29.6.2021/644). Turun työllisyysalueen tavoitteena on tarjota henkilö-, yritys- ja työnantaja-asiakkaille kattavat ja kustannusvaikuttavat palvelut asiakkaiden kielelliset ja muut tarpeet huomioiden. Työllisyysalueen palvelut tähtäävät osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Työvoimapalveluja uudistetaan tavalla, joka parantaa niiden saatavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palveluja tarjoava toimipisteverkko laajenee vuoden 2023 tilanteesta nykyisten TE-palveluiden ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilun toimipisteiden pohjalta. Osa palveluista ja tehtävistä keskitetään vastuukunnalle. Jäsenkunta voi halutessaan tarjota palveluja sen itse tuottamina viranomaistehtävinä. Palveluja tuottavilla jäsenkunnilla voi olla rooli keskitettyjen palvelujen toteutuksessa. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat siihen, että sen toiminta tämän 309/2023) määrittelee tarkemmin sopimuksen osapuolena täyttää lainsäädännön, osaltaan sovellettavan Turun kaupungin säännöstön sekä viranomaismääräysten vaatimukset. Vastuukunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta, 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, 3. tuottamistavasta, 4. tuottamisen valvonnasta jasisältöä.