LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN

Aaton työaika	31
Aatto	31,38,39
Aikapalkka	20,22,25,26
Xxxxxxxxxxxx	00
Alihankinta	89
Allekirjoituspöytäkirja	11,91
Ammattiyhdistysjäsenmaksu	59
Arkipyhäkorvaus	54,55
Arkipyhäviikot	31
Xxxxxxxxxxxxxxxx	00
Asevelvollisuuskutsunta	55
Asuntovarallaolo	40
Ateriakorvaus	53
Ay-koulutus	88

ASIAHAKEMISTO A

E

Ehdokassuoja	83
Eläkkeelle siirtyminen	42
Ennakkoselvitys (lomauttaminen)	103
Ensimmäinen joulupäivä	54
Epidemia	44
Erilliset lisät	24,27
Erimielisyyksien sovittelu	59
Erittäin raskas ja erittäin likainen työ	28

H

Hammassairaus	50
Hautauspäivä	56
Helatorstai	31,54
Hälytysluontoinen työ	40,41
Hälytysraha	40
Hätätyö	28,33,93
Hääpäivä	56

I

Ilmoitustaulut	58,86
Iltatyö	27,28
Iltavuorolisä	27,28
Irtisanominen	19,96-101
Irtisanomisaika (työsopimus)	19,98
Irtisanomisaika (paikallinen sopiminen)	59
Irtisanomissuojasopimus (TT – SAK)	18,96
Itsenäisyyspäivä	31,33,55

J

Jaksotyö	30
Jouluaatto	27,31,33,37,39,54
Juhannusaatto	27,31,33,37,39
Juhannuspäivä	53,54
Juhlapäivä	27,31,33,38,53
Jälkisuoja	84
Järjestäytymisvapaus	19

K

Kaksivuorotyö	28,30,32,33
Karenssipäivä	34,43,44
Karenssipäivän poistuminen	44
Kemikaalit	50
Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä	28
Keskeytymätön kolmivuorotyö	28,30,36,37,39
Keskeytyvä kolmivuorotyö	30,35
Keskimääräinen viikkotyöaika	30
Keskituntiansio (Tes)	14,23,24,25,26,29,35,37,39,40,47,54,56
Keskituntiansio (EK – SAK lomapalkka- sopimus)	93,94
Keskusjärjestöjen väliset sopimukset	18
Koeaika	19
Kokopäiväraha	52
Kokoukset	58,86
Komennuspaikkakunta	51,54
Korjauspaja	16,61
Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan (= Tes-ylityö)	39
Kotimatkat (matkatyö)	53
Kotipaikkakunta (matkatyö)	51,54
Koulutus	34,35,37,62,83,87,88
Kuntien kalleusluokitus	12
Kutsunta	55,56
Kuukausikorvaus (pääluottamusmies ja työ- suojeluvaltuutettu)	15,16,56,57
Kuukausipalkka	22

L

Laboratoriotutkimukset	49
Lakisääteiset lääkärintarkastukset	48
Lapsen sairastuminen	34,47,55
Lauantai	27,28,31,38,39,54
Lepoaika	32,33
Liittokokous ja –valtuusto (TEAM Teollisuusalojen ammatti- liitto)	34,94
Lomakausi	42
Lomakorvaus	41,42,93
Lomaltapaluuraha	41,42,43
Lomanmääräytymiskuukausi	29
Lomanmääräytymisvuosi	29,42,93,94
Lomapalkka	29,41,42,93

Lomapalkkasopimus (EK – SAK)	18,93
Lomauttaminen	34,39,55,96,99,102-106
Lomautusilmoitusaika	99,102
Loppiainen	31,54
Luottamusmiehet	45,56,59,78-84
Läheinen omainen	56
Lääkärintarkastukset	48,49

M

Maanantai	32
Majoittumiskustannukset	52
Makuupaikka	51,52
Matka-aika	52
Matkakustannusten korvaaminen	51
Matkatyö	51-54
Matkavuorokausi	52,53
Merkkipäivät	56

N

Neuvottelujärjestys	59,79
Nuoret työntekijät	12,13,14,21

O

Ohjetuntipalkat	12,13,14,20,21,22,24,26,61,62
Olosuhdelisä	12,27,28
Oman auton käyttö (matkatyö)	52
Osapäiväraha	52

P

Paikallinen sopiminen	26,59
Paikkakuntakalleusluokittelu	12
Palkankorotukset	11,15,61
Palkanmaksu	27,29,41
Palkanmaksukausi	11-14,20,21,22,36,37,61,62
Palkkaryhmä	20,26,64-75
Palkkatilasto	84
Palvelusvuosilisä	25,29
Perehdyttäminen	46,51
Pitkäperjantai	54
Päivätyö	30,31,32,33,40
Pääluottamusmies	15,18,33,38,56,57,78-85
Pääsiäinen	31
Pääsiäislauantai	31,39

R

Rahalaitos	27
Raskaus	49
Reservin harjoitukset	39,56
Ruokailutauko	32,33,58,86
Ryhmähenkivakuutus	50
Röntgentutkimukset	49

S

Sairastuminen kesken työpäivän	43
Sairauden uusiutuminen	43,44
Sairaus	34,39,43-47,49,50,55
Sairausajan palkka	34,35,37,43-49
Sairauslomatodistus	44,45,47
Siirto toiseen työhön	25,26,82
Sopimuksen sitovuus (Paikallinen sopiminen)	59
Sopimuksen soveltamisala (Tes)	18
Sopimuksen voimassaolo	11,60,63,90,94,107
Sopimuskappaleet	60
Sunnuntaityö	39
Sunnuntaityökorotus	25,39
Suorituspalkkatyö	20,22,23,24,26
Synnytys	46

T

Tapaturma	43,44,50
Terveydenhoitaja	44
Toinen joulupäivä	54
Toinen pääsiäispäivä	54
Tuotantopalkkiotyö	14,20,24
Tyky-toiminta	78
Työ ulkomailla	54
Työaika	27,28,30-40
Työaikalaki	30,38
Työajan tarkkailu	31
Työajan tasaaminen	33,35,36
Työajan tasaamislisä	25,35,37
Työajan tasoittuminen	30,35,36
Työajan tasoittumisjärjestelmä	30
Työnjohto-oikeus	18,25,76
Työnluokitus	23
Työnopastus	51
Työntutkimus	23
Työrauhavelvoite	60
Työsuhdeturva	83,84
Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen	18,76
Työsuojelu	50,51,78,80
Työsuojeluasiamies	80
Työsuojelupäällikkö	80
Työsuojelutoimikunta	50,80
Työsuojeluvaltuutettu	15,16,56,57,80-85,92
Työsäännöt	19
Työtapaturma	44,106
Työtuntijärjestelmä	30,31,35,36,47,56
Työturvallisuus	50,80
Työviikko	32,39
Työvoiman vähentäminen	96-102,106,107
Työvuorokausi	28,32,52
Työvuoroluettelo	30,31,35,36,39,55,56
Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön	25

U

Ulkopuolinen työvoima	85,89
Urakkatyö	20,22,23,63
Urakkahinnoittelun tarkistus	23
Urakkatyön hinnoittelu	22
Uudenvuodenpäivä	31,33,54
Uusi työntekijä	18,25

V

Vaikeasti sairaan lapsen hoito	47
Vanhempainvapaa	55
Vapaapäivät	31,33-38,40,55
Vapautus työstä (pääluottamusmies)	56,57,81
Vapautus työstä (työsuojeluvaltuutettu)	57,81,92
Vapunpäivä	31,33,54
Varallaolo	40,41
Varapääluottamusmies	80
Viikkolepokorvaus	25,40
Viikoittainen ylityö	35,36,37,38,39
Vuorokautinen ylityö	38,39
Vuorotyö	27,28,30,32,33,35,36,39
Vuorotyölisät	12,13,14,27,28
Vuorovapaa	35,36,37,38
Vuosiloma	33,35,36,37,39,41,42,55,94,100
Vuosilomapalkka	29,41,42,93,94

Y

Yksinhuoltaja	47
Ylityö	25,27,28,35,36,37,38,39,40,93
Yötyö	27,28

Ä

Äitiysvapaa

46,55

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPI- MUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKY- KYSOPIMUKSEN MUKAISESTI ‌

Aika 20.6.2016

Paikka Eteläranta 10, Helsinki

Läsnä Lasikeraaminen teollisuus LT ry

Xxxxx Xxxxxxxx

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx

1. Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Keskusjärjestöt pääsivät 29.2.2016 neuvottelutulokseen sopimuksesta, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Sopimus tukee samalla julkisen talouden sopeuttamista.

Todettiin, että osapuolina olevat liitot ovat 24.5.2016 saavuttaneet työmarkkinakeskusjär- jestöjen edellä mainitun kilpailukykysopimuksen mukaisen neuvottelutuloksen Lasikeraa- misen teollisuuden työehtosopimuksen tekstimuutoksista. Liitot ovat tänään allekirjoitta- neet edellä mainittua alaa koskevan työehtosopimuksen

2. Sopimuskausi

Tämä sopimus on voimassa 1 12.2016–30.11.2017.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.12.2016 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014–30.11.2016 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

3. Sovittavat asiat

Liitot sopivat kilpailukykysopimuksen mukaisesti:

• vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen

• paikallisen sopimisen edistämisestä

• selviytymislausekkeesta työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työeh- tojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen

• luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittämisestä paikallisen sopimisen mah- dollisuuksien lisäämistä vastaavasti

• paikallisen sopimuksen voimaantulosta ilman liittotason hyväksyntää

• mahdollisuudesta ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä

Seuraavana on tiivistelmä sovituista muutoksista. Muutokset kirjataan työehtosopimuksiin näitä käsitteleviin kohtiin.

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen

Sovittu työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamat- ta 1.1.2017 alkaen paikallisesti sovittavalla tavalla. Ellei sopimukseen päästä 31.10.2016 mennessä, käytetään työehtosopimuksen 3.1 kohdassa sovittua mallia.

Paikallisen sopimisen edistäminen

Työmarkkinaosapuolet ovat sopineet paikallisen sopimisen edistämisestä tällä sopimuksel- la seuraavasti:

• vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen ja tähän liittyen mm. arkipyhäkorvausten, lomakor- vausten maksamisesta (3.1)

• työaikapankista ja sinne siirrettävistä eristä (3.1)

• vuorokautisesta lepoajasta (3.1)

• selviytymislausekkeesta toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi (liite 1)

• lomautusilmoitusajasta (2.5)

• luottamusmiehen toimintaedellytysten edistämisestä asioiden ratkaisemiseksi pai- kallisesti (allekirjoituspöytäkirja)

• liittojen yhteisestä koulutuksesta sopimuskauden aikana (allekirjoituspöytäkirja)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdol- lisuuksien lisäämiseksi

• työsuojeluvaltuutetun vapautuksia on lisätty paikallisen sopimisen edistämiseksi, yritysten toimintaedellytysten ja työpaikan kehittämiseksi

• tietojen antaminen paikallista sopimista edistäväksi

• luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua ilman ansionmene- tystä koulutukseen, jonka Lasikeraaminen teollisuus LT ry ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry järjestävät yhdessä paikallisen sopimisen tai työhyvinvoinnin edis- tämiseksi

Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää

Työehtosopimuksista on poistettu kaikki mahdolliset työmarkkinaosapuolten hyväksyntää edellyttävät kirjaukset. Paikalliset sopimukset voidaan tehdä ilman liittojen hyväksyntää.

Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä

Työehtosopimukseen on lisätty mahdollisuus sopia paikallisesti työaikapankista, luettelo sovittavista asioista ja määräykset siitä, miten työaikapankkiin kertyneiden vapaiden pitä- misestä sovitaan.

4. Tekstimuutokset 1.12.2016 alkaen

4.1. Lomautusilmoitusaika

Lisätään 2 lukuun uusi 2.5 kohta:

2.5. Lomauttaminen

Irtisanomissuojasopimuksen 14 §:ssä tarkoitetusta lomauttamisilmoitusajasta voi- daan sopia luottamusmiehen kanssa paikallisesti. Ellei luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu, työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän il- moitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

4.2. Liittojen kannanotto koskien 12 tunnin pituisia työvuoroja Muutetaan 3.1 kohdan 12 tunnin työvuoroja koskeva teksti seuraavasti: Liittojen kannanotto koskien 12 tunnin pituisia työvuoroja

Liittojen yhteisen kannan mukaisesti 12 tunnin pituisia työvuoroja voidaan pai- kallisesti sopien käyttää, milloin se työn laatu sekä työterveys- ja työturvalli- suusseikat huomioon ottaen on tuotantoteknisesti perusteltua.

4.3. Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin työajan lisäyksen toteut- taminen 1.1.2017 alkaen

Lisätään 3.1 kohtaan seuraava teksti:

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin työajan lisäyksen toteuttami- nen 1.1.2017 alkaen

Vuosittaista työaikaa pidennetään paikallisesti sopien 31.10.2016 mennessä keski- määrin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen. Osa- aikaisilla ja määräaikaisilla työajan lisäys tehdään työajan suhteessa. Toteutus sovi- taan paikallisesti käyttäen esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja, joita voidaan myös yhdistellä:

a. Muutetaan keskeytyvissä työaikamuodoissa arkipyhäpäiviä työpäiviksi. Tunti- palkkaiselle maksetaan tehdystä työstä peruspalkan sijasta palkka keskituntiansiolla ja kuukausipalkkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. Näiltä päivil- tä ei makseta sunnuntaityökorotusta eikä työajanlyhennyslisää.

b. Vähennetään päivä- ja kaksivuorotyössä työajanlyhennysvapaita. Tuntipalkkai- selle työstä maksetaan peruspalkan sijasta keskituntiansiolla ja kuukausipalkkaisel- la muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.

c. Vähennetään keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuoroyössä vuorova- paita. Tehdyille työpäiville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työajanlyhen- nyslisiä, lomarahaa tai arkipyhäkorvauksia. Kuukausipalkkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.

d. Muutetaan vapaapäiviä, esimerkiksi lauantaita, säännöllisiksi työpäiviksi. Tehdyil- le työpäiville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työajanlyhennyslisiä, loma- rahaa tai arkipyhäkorvauksia. Kuukausipalkkaisella muutos tehdään kuukausipalk- kaa muuttamatta.

e. Hyödyntämällä yrityksessä käytössä olevaa liukuvaa työaikaa, työaikapankkia, aloittamis- ja lopettamistöitä tai näitä vastaavia työaikajärjestelyjä.

Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että työskennellään laki- sääteisen vuosiloman ylittävän lomapäivän, tasoitusvapaan, työajanlyhennyksen, arkipyhän tai muun vapaapäivän aikana, voidaan paikallisesti sopia, että esimerkiksi sunnuntaityökorotus, arkipyhäkorvaus, lomaraha tai vuoden alussa sovittu palkasta syrjään laitettava summa kohdennetaan näille työpäiville. Kuukausipalkkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.

Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että arkipyhäpäivä on normaali työpäivä, tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan tehdylle työlle peruspal- kan sijasta palkka keskituntiansiolla kyseiseltä päivältä. Jos tällaisen viikon lauantai on työntekijän vahvistetun työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä, lauantaina teh- dystä työstä maksetaan kuten viikkoylityöstä.

Ellei paikallisesti päästä sopimukseen 31.10.2016 mennessä, toteutetaan työajan pidentäminen seuraavalla tavalla:

• tehdään ensimmäiset 24 tuntia ylityötä ilman peruspalkkaa, maksetaan työ- vuoroon liittyvät työehtosopimuksenmukaiset lisät ja ylityön korotusosat

• työnantajan ilmoittaessa tämän ylityön tarpeesta työntekijä voi kieltäytyä tä- män ylityön tekemisestä painavasta henkilökohtaisesta syystä

• ellei ylityötä tehdä, pidätetään palkasta vuoden lopussa tai muuten erikseen sovittuna ajankohtana niin monen tunnin palkka kuin työntekijältä on jäänyt tekemättä 24 tunnin työajan pidennyksen tunteja. Mikäli työsuhde päättyy ennen palkasta pidättämistä, vähennetään tekemättömien tuntien palkka työntekijän lopputilistä.

Pöytäkirjamerkintä:

Osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä työajan lisäys tehdään sovitun ja täy- den työajan suhteessa.

Jos työaikaa ei ole määritelty kiinteästi, tehdään työajan lisäys suhteessa toteutu- neeseen työaikaan. Työnantaja ja työntekijä sopivat tarkasteluajankohdista.

Työajan pidennyksestä vähennetään kaksi tuntia jokaista sellaista täyttä kalenteri- kuukautta kohden, jonka työntekijä on ollut kokonaan tai osittain lomautettuna, työ- kyvytön, perhevapaalla, vuorotteluvapaalla, opintovapaalla tai muutoin lainsäädän- töön tai työehtosopimukseen perustuvasta syystä tai työnantajan luvalla poissa työstä.

4.4. Työaikapankki

Lisätään uusi kohta 3.11 ja muutetaan olemassa olevien kohtien numerointia vas- taavasti:

3.11 Työaikapankki

Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi käyttöön otettava järjestelmä, jossa työntekijälle ja työnantajalle syntyy mahdollisuus tallettaa ja käyttää aikaa järjestelmän käyttöönoton yhteydessä sovittujen sääntöjen mu- kaisesti. Työn ja vapaa-ajan onnistunut yhteensovittaminen lisää työtyytyväi- syyttä, työhön sitoutumista ja tuottavuutta.

Järjestelmän käyttöönotto

Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä. Liitot suosittelevat, että paikalliset osapuolet asettavat tavoitteet muun muassa tuottavuuden, kilpailukyvyn, työturvallisuuden ja työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamiseen työaikapankille.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi:

• liukuvan työajan kertymää

• keskimääräistä säännöllistä päivä- tai viikkotyöaikaa

• työajanlyhennysvapaita tai kolmivuorotyön vapaita

• vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

• vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa sekä jo kertynyttä säästövapaata

• vapaaksi sovittua lomaltapaluurahaa

Järjestelmän käyttöönotossa sovittavat asiat

• keitä sopimus koskee

• miten järjestelmään liitytään ja miten siitä erotaan

• mitä ja millaisin ehdoin vapaita voidaan säästää ja milloin niitä ei voida pi- tää

• vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät

• milloin ja missä tilanteissa vapaita voidaan pitää

• miten rahaperusteiset korvaukset muutetaan vastaavaksi vapaa-ajaksi

• menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennetta- vissa

• miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja

• minkä periaatteiden mukaisesti ja missä tilanteissa, työsuhteen päättymi- sen ohella, vapaa voidaan muuttaa rahaksi

• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken

Järjestelmään siirretyt vapaat

Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhen- tumisajat.

Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Tässä yhteydessä työntekijä ja työnantaja laativat suunnitelman kertyneiden vapaiden antamisajankohdista. Ellei sopimukseen vapaiden antamisajankohdasta päästä, on työntekijällä oikeus käyttää kahden kuukauden ilmoitusajalla enintään 30 % pankin tunneista, ellei ilmoitusajasta sovita paikallisesti toisin. Työnantaja voi siirtää vapaan ajankohtaa painavasta tuotannollisesta syystä kerran kalenteri- vuodessa. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa ennen sovittua työaikapankki- vapaata, voi hän korkeintaan kerran kalenterivuodessa siirtää kolmea päivää tai sitä pidemmän pankkivapaan myöhemmin pidettäväksi.

Liitot ovat yhtä mieltä

• ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tar- peeseen tai tuotannon keskeyttämiseen

• periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Palkanmaksu järjestelmissä

Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitämi- nen ei vähennä vuosilomakertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat maksetaan rahana.

Järjestelmien toimivuuden seuranta

Työnantaja ja henkilöstön edustaja arvioivat järjestelmän toimivuutta säännöl- lisesti sille käyttöönoton yhteydessä asetettujen tavoitteiden perusteella ja työsuojelullisista näkökohdista.

Henkilöstön edustajan kanssa käydään vuosittain läpi yleisyhteenveto pank- kiin kertyneistä ja pidetyistä vapaista.

4.5. Lepoajat työssä

Lisätään kohtaan 3.10 uusi teksti:

Vuorokausilepo

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aika- na vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin keskeytymä- tön lepoaika, jollei kysymyksessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituk- senmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon tasaamisesta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.

Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi katsotaan tarpeel- liseksi, voidaan paikallisesti sopia vuorokausilevon lyhentämisestä siten, että se on vähintään 7 tuntia.

Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuoro- kausilevon aikana kerrallaan työaikalain 29 §:n 2. momentissa tarkoitetuissa ta- pauksissa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia ja työntekijälle on täl- löin annettava lainkohdassa tarkoitetut korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeas- ti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.

4.6 Paikallinen sopiminen

Muokataan kohdan 8.1 kolmatta kappaletta seuraavasti:

Liitot ovat yksimielisiä siitä, että yrityksissä / työpaikoilla voidaan sopia paikallisesti myös muista kuin työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista. Tässä kappa- leessa tarkoitetut paikalliset sopimukset lähetetään liitoille tiedoksi.

4.7 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

Kohta 7.1:

Tehdään uusi työsuojeluvaltuutetun taulukko, jossa käytetään pääluottamusmiehen vapautustaulukkoa siten, että vapautusaika on puolet pääluottamusmiehen vapau- tuksesta. Työsuojeluvaltuutetun vapautus ei tässä yhteydessä vähene. Korvaukset maksetaan nykyisin työsuojeluvaltuutetun korvaustaulukon mukaisesti.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävinä on osaltaan edistää paikallista sopimista, työhyvinvointia ja yritystoiminnan kehittymistä.

5 Jatkuva neuvottelu

Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa, kehittää tuottavuutta ja valmistella sopimuskauden aikana mahdollisia muutoksia työehtosopimukseen.

6 Työhyvinvointi

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhtei- sön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoi- minnalle. Työikäisen väestön väheneminen ja eläkeiän nousu korostavat työurien pi- dentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä.

Työhyvinvointi on työyhteisön ja yksilöiden erilaiset tarpeet tunnistavaa yhteen sovitta- vaa johtamista ja työyhteisötaitojen hallintaa. Perhetilanne, työvuorot, fyysinen kunto ja henkinen jaksaminen vaikuttavat eri-ikäisten yksilöiden ja sitä kautta koko työyhteisön työvireeseen. Työn rakentaminen yksilön vahvuuksien varaan tuottaa koko työyhteisöl- le lisäarvoa.

Sopimuskaudella keskitytään erityisesti yrityskohtaisten työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittävien hankkeiden tukemiseen. Liitot kannustavat ja tukevat työpaikkoja työhyvin- vointihankkeiden toteuttamisessa eri tavoin.

7 Työryhmä eräistä liitesopimuksista

Osapuolet asettavat työryhmän selvittämään työehtosopimuksen liitteenä olevien yleis- sopimuksen ja irtisanomissuojasopimuksen muuttamisen sopijaosapuolten väliseksi sopimukseksi.

8 Matkakustannusten korvaukset

Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet sopi- muskauden aikana määräytyvät verohallituksen niitä koskevien kulloinkin voimassa olevien päätösten mukaisesti.

9 Korjauspajojen ammattityöntekijät

Sopimuskauden aikana neuvotellaan paikallisesti kahdesti vuodessa korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkoista ja tarkistetaan yleisen palkkakehityksen pohjalta kiinnit- täen erityisesti huomiota metallin ansiokehitykseen.

10 Oppisopimusoppilaat

Oppisopimusoppilaiden palkat määräytyvät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti.

Osapuolet asettavat työryhmän selvittämään mahdollisuutta määritellä oppisopimusop- pilaiden palkat tässä työehtosopimuksessa.

11 Joustavien työaikajärjestelmien edistäminen

Osana tuottavuuden parantamiseen tähtäävää toimintaa liitot sitoutuvat edistämään monipuolisten ja joustavien työaikojen sekä työaikapankkien käyttöä yrityksissä.

Tätä tarkoitusta tukemaan osapuolet perustavat sopimuskauden ajaksi työryhmän, joka muun muassa selvittää, kuinka nykyiset työaikamääräykset vastaavat yritysten ja nii- den henkilöstön tarpeita. Samalla selvitetään sanottujen määräysten mahdolliset kehit- tämistarpeet.

12 Työaikamuotojen vaihtelut

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työviikon aikana tapahtuva eri työaikamuotojen vaihtelu ei tosiasiassa saa johtaa ylityön korvaamista koskevien määräysten kiertämiseen.

13 Tutustu työelämään ja tienaa

Lasikeraaminen teollisuus LT ry sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ovat mu- kana keskusjärjestöjen suositukseen perustuvassa ”Tutustu työelämään ja tienaa” - kesäharjoitteluohjelmassa siinä muodossa kuin keskusjärjestöt aikanaan sopivat.

14 Ammattitutkinnot

Liitot suosittelevat, että yrityksissä paikalliset osapuolet selvittävät, kuinka hyväksytysti suoritetut alan ammattitutkinnot on otettu huomioon työntekijän palkkauksessa.

15 Paikallisen sopimisen edistäminen

Liitot edistävät paikallista sopimista järjestämällä yhteistä kolutusta sopimuskauden ai- kana.

Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua ilman ansionmenetys- tä koulutukseen, jonka Lasikeraaminen teollisuus LT ry ja TEAM Teollisuusalojen am- mattiliitto ry järjestävät yhdessä paikallisen sopimisen tai työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteinen näkemys kehittämistarpeista

Pääluottamusmiehen toimikauden alussa työnantaja käsittelee luottamusmiehen kans- sa yhteiset tavoitteet ja koulutustarpeet yrityksen toimintaedellytysten, paikallisen so- pimisen sekä työpaikan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Tietojen antaminen

Palkkatiedot

Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantajan tulee pyytämättä toimittaa pääluottamusmie- helle tämän tehtävien hoitamista varten EK:n tilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt teh- tävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei an- neta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluot- tamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee pyytämättä toimittaa pääluottamusmiehelle seuraavat yhteistoiminta- lain 3 luvun 10 §:n mukaiset tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta:

1) arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun yhtiön tilinpäätös tai tulostiedot välittömästi sen jälkeen, kun ne on annettu julkisuuteen, ja muun yrityksen tilinpäätös viimeistään, kun se on vahvistettu tai, jos tilinpäätöstä ei vahvisteta, kun veroilmoitus on annettava,

2) vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi ainakin yrityksen tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työlli- syyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

Henkilöstöryhmien edustajien pyynnöstä työnantajan on esitettävä 2 kohdassa tarkoite- tusta selvityksestä ilmenevät kehitysnäkymät yrityksen koko henkilöstölle noudattaen yhteistoimintalain 18 §:ssä tarkoitettuja yrityksen sisäisen tiedottamisen periaatteita ja käytäntöjä.

Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähin- tään 20 mutta alle 30, työnantaja voi esittää 2 kohdassa tarkoitetun selvityksen yrityk- sen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa.

Työnantajan on viipymättä tiedotettava henkilöstöryhmien edustajille tai edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa koko henkilöstölle muutokset, jotka poikkeavat olennaisesti 2 kohdassa tarkoitetuissa selvityksissä esitetystä kehityksestä.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vapautus

Vapautuksen määrässä huomioidaan pääluottamusmiehen kanssa toimikauden alussa käsitellyt tavoitteet ja koulutustarpeet yrityksen toimintaedellytysten, paikallisen sopimi- sen sekä työpaikan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Selviytymislauseke

Yrityksen tai sen itsenäisen osan joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin voidaan paikalli- sesti ottaa käyttöön liitteessä 1 esiteltyjä keinoja.

16 Palkkatasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Työehtosopimusosapuolet pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla. Tasa-arvosuunnitteluun sisältyvän, täsmennetyn palkkakartoituksen tavoit- teena on selvittää, onko sukupuolten välillä perusteettomia palkkaeroja ja jos on, miten niitä korjataan. Osapuolet selvittävät 31.12.2016 mennessä, miten tasa- arvosuunnitelmia ja palkkakartoituksia sekä samapalkkaisuutta edistäviä toimia on teh- ty työpaikoilla.

Sopimusosapuolet järjestävät yhdessä koulutusta tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakar- toitusten teossa. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota hyvien käytäntöjen levittämiseen työpaikoille niin, että niiden avulla voidaan kaventaa perusteettomia palkkaeroja ja lisä- tä palkkatietämystä.

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen lisäksi osapuolet pitävät tärkeänä työelä- män yhdenvertaisuuden edistämistä ja yhdenvertaisen kohtelun erityistä huomioimista työpaikoilla. Osapuolet järjestävät tarvittaessa neuvontaa ja koulutusta. Osapuolet pyr- kivät edesauttamaan yhdenvertaisuussuunnitelmien käyttöön ottamista lain mukaisesti viimeistään 1.1.2017.

17 Sopimuksen voimassaolo

17.1 Sopimuskauden päättyminen

Työehtosopimus on voimassa 30.11.2017 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerral- laan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen mää- räykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.

18 Pöytäkirjan tarkastaminen

Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työ- ehtosopimuksella.

Pöytäkirjaa on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin.

LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY

Xxxxx Xxxxxxxx

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx

Liitteet LIITE 1: Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

LIITE 1

SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA

Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaamiseksi:

• Käsitellään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa asiakastarpeet, tilauskanta, yri- tyksen taloudellinen tilanne ja työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

• Käytetään ensisijaisesti työehtosopimuksessa olevia joustavia työaikajärjestelyjä ja muita mahdollisuuksia, esimerkiksi:

o paikallisesti sopien

▪ pidemmät ja lyhemmät työvuorot

▪ työaikapankki

▪ arkipyhän ajankohdan ja siitä maksettavien korvausten siirtäminen

▪ lomarahojen myöhentäminen ja vaihtaminen vapaaseen

o työnantajan päätöksellä

▪ pidemmät ja lyhemmät työviikot

▪ vuorotyöstä päivätyöhön ja päinvastoin

▪ porrastettu työaika

Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuk- siin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan paikallisesti sopia enin- tään vuoden määräajaksi:

a) työajantasaamiskorvauksista

b) lomarahan leikkaamisesta

c) vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

Pöytäkirjamerkintä: Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa, kuten tuotanto- laitosta.

Paikallisesti samassa yhteydessä sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta sopeuttamis- toimien a-c ajalle ja työntekijöiden taloudellisten menetysten kompensoinnista yrityksen taloudellisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tulee laatia kirjallisesti. Sopeuttamistoimien tulee koskea tasapuoli- sesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.

Lisäksi on huomattava, että työehtosopimus mahdollistaa sopimisen lyhyemmäs- tä lomautusprosessista ja lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta.

LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS ‌

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA ‌

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Lasikeraaminen teollisuus LT ry:n jäsenyritysten sekä niiden palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.

1.2 JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS ‌

Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään omiin järjestöihin- sä.

1.3 KESKUSJÄRJESTÖJEN VÄLISET SOPIMUKSET ‌

Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia EK:n ja SAK:n välisiä sopimuksia:

* Yleissopimus 4.6.1997 siihen 10.5.2001 tehtyine muutoksineen

* Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001

* Lomapalkkasopimus 21.3.2005

Tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa edellä mainittuihin keskusjärjestösopimuksiin mahdollisesti tehtäviä muutoksia noudatetaan siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet niiden liittämisestä työehtosopimuksen osaksi.

1.4 SOPIMUKSEN SITOVUUS, TYÖRAUHA JA VALVONTAVELVOLLISUUS ‌

Työehtosopimus sitoo siihen osallisia ja muuten sidottuja yhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten, työnantajien ja työntekijöiden on vältettävä kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen.

Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan, että myös niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelu- toimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

2 LUKU TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN ‌

2.1 TYÖSOPIMUS ‌

Työsopimuksen muodosta ja kestosta sekä koeajasta säädetään työsopimuslaissa. Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimuksen liitteenä on työsopimusmalli, jonka käyttämistä liitot suosittelevat.

2.2 TYÖSÄÄNNÖT ‌

Työntekijä on velvollinen noudattamaan työpaikalle vahvistettuja työsääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän työehtosopimuksen määräysten kanssa.

2.3 PEREHDYTTÄMINEN ‌

Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi työntekijä tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin työsääntöihin.

Uudelle työntekijälle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä työntekijöiden edustajat.

2.4 TYÖNJOHTO-OIKEUS ‌

Työnantajalla on oikeus ottaa työhön ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työnjohtoa, työn järjestelyä ja työn suorittamista koskevissa kysymyksissä työntekijän tu- lee kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2.5. LOMAUTTAMINEN

Irtisanomissuojasopimuksen 14 §:ssä tarkoitetusta lomauttamisilmoitusajasta voidaan sopia luottamusmiehen kanssa paikallisesti. Ellei luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu, työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

2.6 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMISAJAT ‌

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

Enintään vuoden 14 päivää

Yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

Yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

Yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

Yli 12 vuotta 6 kuukautta

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

Enintään 5 vuotta 14 päivää

Yli 5 vuotta 1 kuukausi

Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu toisin sopimisesta irtisanomisaikoja koskien nouda- tetaan siitä huolimatta, että työehtosopimuksen osana noudatettavaa Irtisanomissuojaso- pimusta 2001 (TT – SAK) ei tässä yhteydessä ole muutettu. Muilta osin menetellään kes- kusjärjestösopimuksen mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli on tarkoitus sopia edellä mainittuja lyhyemmistä irtisanomisajoista, liitot suosittele- vat, että sopijapuolet ennalta selvittävät, onko sanotunlaisella sopimuksella työttömyyspäi- värahan maksamiseen liittyviä vaikutuksia.

2.7 TAKAISINOTTAMINEN ‌

Ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu, työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisano- malleen työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tar- vitsee työntekijöitä yhdeksän (9) kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu toisin sopimisesta irtisanotun työntekijän takaisin ottamista koskien, noudatetaan siitä huolimatta, että työehtosopimuksen osana noudatet- tavaa Irtisanomissuojasopimusta 2001 (TT – SAK) ei tässä yhteydessä ole muutettu. Muil- ta osin menetellään keskusjärjestösopimuksen mukaisesti.

3 LUKU TYÖAIKA ‌

3.1 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA Työaikalain noudattaminen ‌‌‌

Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevaa työaikalakia.

Perussääntö ‌

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tun- tia viikossa.

Keskimääräinen viikkotyöaika ‌

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se päivä- ja kaksivuo- rotyössä on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyt- täen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään sen pi- tuiseksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun kes- kimäärään.

Työajan tasoittumisjärjestelmä on saatettava työntekijöiden tietoon vähintään viikkoa en- nen sen käyttöönottoa.

Keskeytyvän sekä keskeytymättömän kolmivuorotyön työajasta on säädetty jäljempänä työehtosopimuksen kohdissa 3.8 ja 3.9.

Vuorokautisen työajan pidentäminen ‌

Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopien pidentää enintään kym- meneen tuntiin viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Työ- ajan tulee tällöin enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua kahdeksaan tuntiin vuo- rokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.

Liittojen kannanotto koskien 12 tunnin pituisia työvuoroja

Liittojen yhteisen kannan mukaisesti 12 tunnin pituisia työvuoroja voidaan paikallisesti sopien käyttää, milloin se työn laatu sekä työterveys- ja työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuotantoteknisesti perusteltua.

Työaikalain 7 §:n mukainen jaksotyö ‌

Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n 1 momentin mukaan.

Tilapäiset muutokset ‌

Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa ja niistä ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille mahdollisimman ajoissa. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään muutoksen toteuttamista edeltävänä päivänä, mikäli kyseessä ei ole hätätyö tai siihen verrattava työ.

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen

Vuosittaista työaikaa pidennetään paikallisesti sopien 31.10.2016 mennessä keskimää- rin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen. Osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työajan lisäys tehdään työajan suhteessa. Toteutus sovitaan paikallisesti käyttäen esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja, joita voidaan myös yhdistellä:

a. Muutetaan keskeytyvissä työaikamuodoissa arkipyhäpäiviä työpäiviksi. Tuntipalkkai- selle maksetaan tehdystä työstä peruspalkan sijasta palkka keskituntiansiolla ja kuukau- sipalkkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. Näiltä päiviltä ei makseta sunnuntaityökorotusta eikä työajanlyhennyslisää.

b. Vähennetään päivä- ja kaksivuorotyössä työajanlyhennysvapaita. Tuntipalkkaiselle työstä maksetaan peruspalkan sijasta keskituntiansiolla ja kuukausipalkkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.

c. Vähennetään keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuoroyössä vuorovapaita. Tehdyille työpäiville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työajanlyhennyslisiä, lomarahaa tai arkipyhäkorvauksia. Kuukausipalkkaisella muutos tehdään kuukausipalk- kaa muuttamatta.

d. Muutetaan vapaapäiviä, esimerkiksi lauantaita, säännöllisiksi työpäiviksi. Tehdyille työpäiville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työajanlyhennyslisiä, lomarahaa tai arkipyhäkorvauksia. Kuukausipalkkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muutta- matta.

e. Hyödyntämällä yrityksessä käytössä olevaa liukuvaa työaikaa, työaikapankkia, aloit- tamis- ja lopettamistöitä tai näitä vastaavia työaikajärjestelyjä.

Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että työskennellään lakisää- teisen vuosiloman ylittävän lomapäivän, tasoitusvapaan, työajanlyhennyksen, arkipyhän tai muun vapaapäivän aikana, voidaan paikallisesti sopia, että esimerkiksi sunnuntaityö- korotus, arkipyhäkorvaus, lomaraha tai vuoden alussa sovittu palkasta syrjään laitettava summa kohdennetaan näille työpäiville. Kuukausipalkkaisella muutos tehdään kuukau- sipalkkaa muuttamatta.

Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että arkipyhäpäivä on nor- maali työpäivä, tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan tehdylle työlle peruspalkan si- jasta palkka keskituntiansiolla kyseiseltä päivältä. Jos tällaisen viikon lauantai on työnte- kijän vahvistetun työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä, lauantaina tehdystä työstä maksetaan, kuten viikkoylityöstä.

Ellei paikallisesti päästä sopimukseen 31.10.2016 mennessä, toteutetaan työajan piden- täminen seuraavalla tavalla:

• tehdään ensimmäiset 24 tuntia ylityötä ilman peruspalkkaa, maksetaan työvuo- roon liittyvät työehtosopimuksen mukaiset lisät ja ylityön korotusosat

• työnantajan ilmoittaessa tämän ylityön tarpeesta työntekijä voi kieltäytyä tämän ylityön tekemisestä painavasta henkilökohtaisesta syystä

• ellei ylityötä tehdä, pidätetään palkasta vuoden lopussa tai muuten erikseen sovit- tuna ajankohtana niin monen tunnin palkka kuin työntekijältä on jäänyt tekemättä

24 tunnin työajan pidennyksen tunteja. Mikäli työsuhde päättyy ennen palkasta pidättämistä, vähennetään tekemättömien tuntien palkka työntekijän lopputilistä.

Pöytäkirjamerkintä:

Osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä työajan lisäys tehdään sovitun ja täyden työ- ajan suhteessa.

Jos työaikaa ei ole määritelty kiinteästi, tehdään työajan lisäys suhteessa toteutuneeseen työaikaan. Työnantaja ja työntekijä sopivat tarkasteluajankohdista.

Työajan pidennyksestä vähennetään kaksi tuntia jokaista sellaista täyttä kalenterikuukaut- ta kohden, jonka työntekijä on ollut kokonaan tai osittain lomautettuna, työkyvytön, perhe- vapaalla, vuorotteluvapaalla, opintovapaalla tai muutoin lainsäädäntöön tai työehtosopi- mukseen perustuvasta syystä tai työnantajan luvalla poissa työstä.

3.2 VAPAAPÄIVÄT ‌

Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin va- paapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen mikäli mah- dollista olla lauantai. Toisen viikoittaisen vapaapäivän ollessa liikkuva tulee sen ilmetä en- nalta laaditusta työvuoroluettelosta.

3.3 ARKIPYHÄVIIKKOJEN TYÖAIKA ‌

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työai- ka kahdeksan (8) tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhannus– ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Samaten on uuden- vuodenpäiväviikon, loppiaisviikon, vapunpäiväviikon, helatorstaiviikon ja itsenäisyyspäivä- viikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai vapaapäivä sellaisessa työssä, jossa lauantai on säännönmukaisesti työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä.

Vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä suoritetaan vastaava työajan lyhennys työvuoro- luetteloon.

3.4 PÄIVITTÄISEN TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN ‌

Säännöllisen työajan alkamisesta ja päättymisestä sekä tarpeellisista väliajoista sovitaan paikallisesti työaikalain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.

Päivätyössä työaika alkaa kello 7.00 ja päättyy kello 16.00, ellei paikallisesti toisin sovita tai ellei työnantaja tuotannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa ole vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen puitteissa muuta työaikaa.

3.5 TYÖAJAN TARKKAILU ‌

Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun kulunvalvontalaitteita tai muita teknisiä välineitä käyttäen. Järjestelystä ei työntekijöille saa aiheutua kohtuutonta ajanhuk- kaa.

3.6 TYÖVIIKON JA TYÖVUOROKAUDEN ALKAMINEN Päivä- ja kaksivuorotyö ‌‌‌

Päivä- ja kaksivuorotyössä työviikko katsotaan alkavaksi maanantaina kello 00.00 työvuo- rokauden tällöin niin ikään vaihtuessa kello 00.00.

Kolmivuorotyö ‌

Kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina yövuoron alkamisajankohtana työvuoro- kauden vastaavasti vaihtuessa samaan kellon aikaan.

Paikallinen sopiminen työviikon ja työvuorokauden alkamisesta ‌

Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työviikko alkaa maanantaina aamuvuoron alkamis- ajankohtana työvuorokauden vaihtumisen silloin noudattaessa samaa kellon aikaa.

3.7 TYÖAIKA PÄIVÄTYÖSSÄ SEKÄ YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ Työajan tasaamisen soveltamisala ‌‌‌

Työajan tasaaminen koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Sellaisia ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi- ja kaksivuo- rotyö. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, ju- hannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajan tasausvapaat työsuhteen alusta lukien.

Työajan tasaamisvapaan kertyminen ‌

Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana edellä tämän pykälän ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraa- vasti:

Vähintään	17	työpäivää	1	vapaa
Vähintään	34	työpäivää	2	vapaata
Vähintään	51	työpäivää	3	vapaata
Vähintään	68	työpäivää	4	vapaata
Vähintään	85	työpäivää	5	vapaata
Vähintään	102	työpäivää	6	vapaata
Vähintään	119	työpäivää	7	vapaata
Vähintään	136	työpäivää	8	vapaata
Vähintään	153	työpäivää	9	vapaata
Vähintään	170	työpäivää	10	vapaata
Vähintään	187	työpäivää	11	vapaata
Vähintään	210	työpäivää	12,5	vapaata

Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät ‌

Tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan vapaan kertymistä laskettaessa

* Päivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaisesti maksaa palkkaa työntekijän sairauden tai äitiysvapaan sekä alle 10-vuotiaan lapsen sairauden ajalta karenssipäi- vä kummassakin sairaustapauksessa mukaan lukien

* Koulutusaika, jolta työnantaja korvaa ansionmenetyksen

* Työehtosopimuksen kohdassa 5.2 tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät

* TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton liittovaltuuston ja/tai –hallituksen kokouksiin säännöllisen työajan osalta käytetty aika

* Enintään 30 työpäiväksi sattuvaa lomautuspäivää vuodessa

Annettavan vapaan sisältyessä edellä mainittuun säännöllisiä työpäiviä kerryttävään ai- kaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi. Tällaiselta vapaapäivältä maksetaan korvaus keski- tuntiansiota laskentaperusteena käyttäen.

Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen ‌

Työajan tasaamisvapaan määrästä vähennetään muut kuin tämän pykälän ensimmäises- sä kappaleessa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perus- tuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Kertyneen vapaan antaminen ‌

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän kesken- toisin sovita. Vapaan ajankohdasta on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa aikaisemmin, ellei paikallisesti toisin sovita.

Vapaan antamistapa ratkaistaan yritystasolla. Vapaata annetaan vähintään työvuoro ker- rallaan tai enintään 6,5 päivän osalta puolina päivinä. Paikallisesti voidaan sopia myös muista vapaan antamistavoista.

Työsuhteen päättymistilanteet ‌

Työntekijän työsuhteen päättyessä hyvitetään kertyneet, mutta siihen mennessä pitämät- tömät vapaat maksamalla niistä korvaus keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.

Vastaavasti työnantaja saa työsuhteen päättyessä pidättää lopputilistä liikaa annettuja va- paita vastaavan palkan määrän.

Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä ‌

Työntekijän kanssa voidaan myös sopia siitä, ettei vapaata pidetä. Tällöin vapaan ajalta maksettavan korvauksen lisäksi työntekijälle maksetaan tehdystä työstä yksinkertainen palkka.

Ansiotaso ‌

Työntekijälle maksetaan vapaan ajalta korvaus työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan ‌

Annettavien vapaiden lyhentäessä työntekijän säännöllistä viikkotyöaikaa maksetaan va- paapäivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä.

Vuosiloman ansaitseminen ‌

Vuosiloman pituutta laskettaessa pidetään tässä pykälässä tarkoitettuja vapaapäiviä työs- säolon veroisina.

3.8 KESKEYTYVÄ KOLMIVUOROTYÖ ‌

Työajan pituus ja työajan tasaaminen ‌

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on kahdeksan (8) tuntia vuorokau- dessa ja keskimäärin 36 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimää- rään. Työtä varten tulee ennalta laatia työvuoroluettelo vähintään tasoittumisjakson pi- tuiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytyvässä kolmivuorotyössä yhdenjaksoisesti aamu-, ilta- ja yövuoron.

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen ‌

Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä an- saitsee jokaiselta keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työ- ajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 10,5 prosenttia työntekijän työehto- sopimuksen kohdan 34 mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työehtosopimuksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Lisää ei sisällytetä työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettuun keskituntiansiolaskel- maan.

Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan palkanmaksukausittain.

Vuosiloman ansaitseminen ‌

Vuosiloman pituutta laskettaessa työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työs- säolon veroisina, kuitenkin vähennettynä päivätyöntekijöiden asianomaiseen kalenterikuu- kauteen sisältyvien tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

Viikoittainen ylityö ‌

Työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen ‌

Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti va- paata tai maksamalla rahassa työehtosopimuksen kohdan 34 mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.

3.9 KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ ‌

Työajan pituus ja työajan tasaaminen ‌

Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on kahdeksan (8) tuntia vuo- rokaudessa ja keskimäärin 34,7 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työtuntijärjestelmä vähintään tasoittumis- jakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään kes- keytymättömässä kolmivuorotyössä yhdenjaksoisesti kymmenen työvuoroa.

Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä satunnaisesti jätetään tekemät- tä yksi vuoro viikossa.

Vuosityöaika ‌

Vuotuisen työajan pituus määräytyy työntekijän vuosilomaoikeuden perusteella siten, että se 24 arkipäivän pituiseen lomaan oikeutetuilla työntekijöillä on 1671 tuntia sekä 30 arki- päivän pituiseen lomaan oikeutetuilla työntekijöillä 1636 tuntia. Työaika tasoittuu sanottui- hin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

Tasolasiteollisuudessa työskentely keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tapahtuu ilman ns. arkipyhäseisokkeja. Sama koskee muun lasikeraamisen teollisuuden sellaisia töitä, joita ei voida keskeyttää.

Muussa lasiteollisuuden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä pidetään vuosittain enin- tään neljä arkipyhäseisokkia, joiden yhteispituus on 24 työvuoroa. Jouluseisokki alkaa jou- luaaton aamuvuorosta ja juhannusseisokki juhannusaaton aamuvuorosta.

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen ‌

Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä an- saitsee jokaiselta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,9 prosenttia työntekijän työeh- tosopimuksen kohdan 4.11 mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työehtosopimuksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajal- ta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Lasiteollisuutta koskien tulee lisäksi ottaa huomioon aiemman sopimuksen mukainen 3,9 prosentin suuruinen erillinen lisä.

Edellä mainittuja lisiä ei sisällytetä työehtosopimuksen kohdan 4.11 tarkoitettuun keskitun- tiansiolaskelmaan.

Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan palkanmaksukausittain.

Vuosiloman antaminen ‌

Työajan tasaamisen tapahtuessa 5-vuorojärjestelmää käyttäen annetaan työntekijälle vuo- xxxxxxx varten 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5 ja 20.9 välisenä aika- na. Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pää- sääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Käytettävästä vuorojärjestelmästä riippumatta annetaan 24 päivää ylittävä loman osa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Viikoittainen ylityö ‌

Työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen ‌

Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä korvataan ansaitut pitämättä jääneet vapaat joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla ra- hassa työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen. Työntekijän puolestaan puheena olevassa tilanteessa saatua liikaa vapaita, voi- daan nämä ylimääräiset vapaat teettää takaisin.

Pöytäkirjamerkintä:

Tilapäisissä siirroissa työntekijä ansaitsee jokaista kymmentä (10) säännöllisen työajan kahdeksan (8) tunnin pituista työvuoroa kohden yhden vapaapäivän. Vapaiden laskenta aloitetaan alusta vuosineljänneksittäin.

3.10 LEPOAJAT Päivätyö ‌‌‌

Säännöllisen työajan ollessa päivätyössä yli kuusi (6) tuntia työntekijällä on tunnin kestävä lepoaika, jolloin hän saa vapaasti poistua työpaikaltaan, mikäli työn tekninen laatu ei aseta estettä. Työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella päivätyön lepoaika voidaan ly- hentää vähintään puoleen tuntiin edellyttäen, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Kaksivuorotyö ‌

Kaksivuorotyössä työntekijällä on puolen tunnin lepoaika, jonka aikana hän saa vapaasti poistua työpaikalta. Vaihtoehtoisesti hänelle varataan tilaisuus työn aikana tapahtuvaan ruokailuun työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työvuoron keskivaiheilla.

Kolmivuorotyö ‌

Kolmivuorotyössä työntekijälle varataan tilaisuus työn aikana tapahtuvaan ruokailuun työn suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana.

Virkistystauot ‌

Työntekijällä on oikeus sekä aamu- että iltapäivällä työnjohdon määräämässä järjestyk- sessä pitää työnsä ääressä 10 minuutin pituinen virkistystauko.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijän ollessa vuorotyön pakkotahtisuuden sitomana estynyt virvokkeiden nauttimi- seen tai ruokailuun joko työn ääressä tai muualla työpaikalla työntekijälle järjestetään päi- vittäin kaksi 15 minuutin pituista taukoa.

Vuorokausilepo

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin keskeytymätön lepo- aika, jollei kysymyksessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon tasaamisesta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitse- män tuntia.

Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi katsotaan tarpeellisek- si, voidaan paikallisesti sopia vuorokausilevon lyhentämisestä siten, että se on vähin- tään 7 tuntia.

Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausi- levon aikana kerrallaan työaikalain 29 §:n 2. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Le- poajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia ja työntekijälle on tällöin annettava lain- kohdassa tarkoitetut korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.

Lepoaika työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa ‌

Työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa työntekijällä on kahdeksan (8) tunnin työskentelyn jälkeen halutessaan oikeus enintään puolen tunnin pituiseen lepoai- kaan.

3.11 TYÖAIKAPANKKI

Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi käyttöön otettava järjestelmä, jossa työntekijälle ja työnantajalle syntyy mahdollisuus tallettaa ja käyttää aikaa järjes- telmän käyttöönoton yhteydessä sovittujen sääntöjen mukaisesti. Työn ja vapaa-ajan onnistunut yhteensovittaminen lisää työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja tuottavuut- ta.

Järjestelmän käyttöönotto

Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.

Liitot suosittelevat, että paikalliset osapuolet asettavat tavoitteet muun muassa tuotta- vuuden, kilpailukyvyn, työturvallisuuden ja työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamiseen työaikapankille.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi:

• liukuvan työajan kertymää

• keskimääräistä säännöllistä päivä- tai viikkotyöaikaa

• työajanlyhennysvapaita tai kolmivuorotyön vapaita

• vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

• vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa sekä jo kertynyttä säästövapaata

• vapaaksi sovittua lomaltapaluurahaa

Järjestelmän käyttöönotossa sovittavat asiat

• keitä sopimus koskee

• miten järjestelmään liitytään ja miten siitä erotaan

• mitä ja millaisin ehdoin vapaita voidaan säästää ja milloin niitä ei voida pitää

• vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät

• milloin ja missä tilanteissa vapaita voidaan pitää

• miten rahaperusteiset korvaukset muutetaan vastaavaksi vapaa-ajaksi

• menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa

• miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja

• minkä periaatteiden mukaisesti ja missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohel- la, vapaa voidaan muuttaa rahaksi

• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken

Järjestelmään siirretyt vapaat

Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.

Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Tässä yhteydes- sä työntekijä ja työnantaja laativat suunnitelman kertyneiden vapaiden antamisajankoh- dista. Ellei sopimukseen vapaiden antamisajankohdasta päästä, on työntekijällä oikeus käyttää kahden kuukauden ilmoitusajalla enintään 30 % pankin tunneista, ellei ilmoitus- ajasta sovita paikallisesti toisin. Työnantaja voi siirtää vapaan ajankohtaa painavasta tuotannollisesta syystä kerran kalenterivuodessa. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa ennen sovittua työaikapankkivapaata, voi hän korkeintaan kerran kalenterivuodessa siir- tää kolmea päivää tai sitä pidemmän pankkivapaan myöhemmin pidettäväksi.

Liitot ovat yhtä mieltä

• ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen

• periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pi- dettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Palkanmaksu järjestelmissä

Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vä- hennä vuosilomakertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat maksetaan rahana.

Järjestelmien toimivuuden seuranta

Työnantaja ja henkilöstön edustaja arvioivat järjestelmän toimivuutta säännöllisesti sille käyttöönoton yhteydessä asetettujen tavoitteiden perusteella ja työsuojelullisista näkö- kohdista.

Henkilöstön edustajan kanssa käydään vuosittain läpi yleisyhteenveto pankkiin kerty- neistä ja pidetyistä vapaista.

3.12 YLITYÖ ‌

Ylityön teettäminen ‌

Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin sekä maksetaan sen ajalta palkka ja ylityökorvaus siten, kuin jäljempänä tässä pykälässä sanotaan.

Ylityön enimmäismäärän tarkastelujakson pituus ‌

Yksilöityjä työtehtäviä koskien voidaan työaikalain 19 §:stä poiketen teknisistä tai työn jär- jestämistä koskevista syistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua koskevat periaatteet huomioon ottaen paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopia siitä, että yli- töiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta.

Vuorokautinen ylityö ‌

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Siten kahdel- ta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla ja sen jälkeisiltä ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Lauantaina sekä juhlapyhän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan heti 100 prosentilla korotettu palkka.

Viikoittainen ylityö ‌

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosen- tilla ja seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan ‌

Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa- ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä ylityöstä maksettavasta koro- tetusta palkasta on sanottu.

Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa.

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan (TES-ylityö)‌

Mikäli työntekijällä jäljempänä luetelluista syistä ei ole työviikon työvuoroluettelon mukaisi- na työpäivinä ollut mahdollisuutta työskennellä koko säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tällöin tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, maksetaan va- paapäivänä tehdystä työstä korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä.

* Työehtosopimuksen kohdassa 3.7 tarkoitettu työajan tasaamisvapaa

* Vuosiloma

* Sairaus

* Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtunut lomautus

* Työnantajan määräyksestä suoritettu matka

* Reservin harjoitus

* Keskusjärjestöjen välisen Yleissopimuksen 7 luvun kohdissa 7.1, 7.2 sekä 7.3 tarkoi- tettu koulutus

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä. Samaa sääntöä noudatetaan arkipyhäviikkojen työvuoroluet- telon ylittävään työhön, mikäli sitä ei korvata vuorokautisena ylityönä. Tämä kappale ei koske keskeytymätöntä vuorotyötä.

Sunnuntaityökorotuksen maksaminen tietyissä erityistapauksissa ‌

Työaikamuodosta riippumatta maksetaan sunnuntaityökorotus niissä arkityövuoroissa, jotka sisältyvät jouluaaton ja juhannusaaton aamuvuorolla alkavaan kolmen vuorokauden jaksoon. Pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorotus jokaisessa työvuorossa.

Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö ‌

Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö luetaan kuuluvaksi sen vuorokauden tunteihin, jolloin ylityö alkoi. Työvuorokauden vaihteen yli jatkuvaan ylityöhön rinnastetaan tilanne, jossa työntekijä omassa työryhmässään pysyen joutuu keskeytyksettä jatkamaan toisen vuorokauden puolella olevassa vuorossa.

Työntekijän joutuessa kesken viikon siirtymään toiseen työryhmään, jossa hänellä teete- tään aiemmin edellytettyä useampia työvuoroja, katsotaan nämä alkuperäisen työvuoro- luettelon ylittävät vuorot viikoittaiseksi ylityöksi.

Ylityökorvauksen laskentaperuste ‌

Ylityökorvauksen laskentaperusteena käytetään työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota, ellei paikallisesti toisin sovita.

3.13 HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ Hälytysluontoisen työn edellytykset ‌‌‌

Mikäli työntekijä työpaikalta poistumisensa jälkeen kutsutaan säännöllisen työaikansa ul- kopuolella tehtävään hälytysluontoiseen työhön, hänelle maksetaan vähintään yhden (1) tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus työn ollessa ylityötä.

Hälytysraha ‌

Edellisessä kappaleessa sanotun lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäi- vänä, mutta ennen kello 21.00, hälytysrahan määrä on työntekijän kahden (2) tunnin keski- tuntiansio.

Jos kutsu hälytystyöhön puolestaan on annettu kello 21.00 ja kello 06.00:n välisenä aika- na, hälytysrahan määrä on työntekijän kolmen (3) tunnin keskituntiansio. Mikäli tässä kap- paleessa tarkoitettu työ samalla on ylityötä, siitä maksetaan heti 100 prosentilla korotettu palkka.

Päivätyötä tekevän työntekijän paluu ylityöhön saman päivän aikana ‌

Mikäli päivätyötä tekevälle työntekijälle hänen kello 16.00 mennessä päättyvällä säännölli- sellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikalta jo poistuttuaan palata samana päivänä kello 21.00 jälkeen alkavaan ylityöhön, hänelle maksetaan ylimääräinen kahden

(2) tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ilman ylityökorotusta. Tehdystä ylityöstä maksetaan palkka sekä ylityökorotus, kuten edellä työehtosopimuksen kohdassa 3.11 on sanottu.

3.14 VARALLAOLO ‌

Asuntovarallaolo:‌

Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta asuntovarallaolo- ajalta puoli keskituntiansion mukaista palkkaa varallaoloaikaa työaikaan lukematta. Varal- laolosta sovittaessa on määriteltävä varallaoloajan pituus.

Vapaamuotoinen varallaolo:‌

Muunlaisesta varallaolosta sovittaessa on samalla sovittava siitä maksettavasta korvauk- sesta ottaen huomioon tällaisen vapaamuotoisen varallaolon työntekijän vapaa-ajan käy- tölle aiheuttamat rajoitukset.

Edellä mainituin tavoin varalla olleen työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta tämän pykälän hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU ‌

4.1 PALKKAUSTAVAT ‌

Työntekijän palkka lasketaan määrätyltä ajanjaksolta (aikapalkka) tai eri tavoin määritellyn työn tuloksen perusteella (urakkapalkka). Lisäksi voidaan käyttää palkkausmuotoja, joissa aikapalkan lisäksi maksetaan tuotannon tai muun tekijän perusteella määräytyvä palkkio.

4.2 AIKAPALKKA ‌

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat määräytyvät työnte- kijän suorittaman työn sekä työehtosopimuksen liitteisiin kirjattujen palkkaryhmittelyjen perusteella.

Ohjetuntipalkat (senttiä/tunti)‌

1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Palkkaryhmä 1	953
Palkkaryhmä 2	979
Palkkaryhmä 3	1021
Palkkaryhmä 4	1080
Palkkaryhmä 5	1147

Vaikeimmissa ja vaativimmissa töissä voidaan tarvittaessa maksaa edellä mainittuja ohje- tuntipalkkoja korkeampaa palkkaa.

Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat (senttiä/tunti)‌

1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Nuorempi puhaltaja	1215
Vanhempi puhaltaja	1261
Puhaltajamestari	1290

Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat (senttiä/tunti)‌

1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Alle 17-vuotiaat 927

17-vuotiaat 931

Edellä mainittuja nuorten työntekijöiden palkkoja sovelletaan alkupalkkoina enintään kol- men (3) kuukauden ajan työhön ottamisesta lukien. Nuoren työntekijän saavutettua tar- peellisen harjaantumisen tarkistetaan hänen tuntipalkkaansa työtaidon ja työtehon kehit- tymistä vastaavasti.

Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin 18 vuotta täyttäneet ja hänen omates- saan kyseisen työn edellyttämän työtaidon ja ammattikokemuksen, määräytyy hänen palk- kansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

Aikatyölisä ‌

Pääasiassa aikapalkalla työskenteleville täysin työkykyisille vähintään kolme (3) kuukautta yhdenjaksoisesti palveluksessa olleille työntekijöille voidaan ohjetuntipalkkojen lisäksi maksaa aikatyölisää.

4.3 SUORITUSPALKKATYÖ Urakkatyön hinnoittelu ‌‌‌

Urakkatyön hinnoittelu perustuu ohjetuntipalkkojen mukaan määräytyviin työkohtaisiin tun- tipalkkoihin. Urakkatyö on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyö- vauhdilla nousee 20 prosenttia edellä sanottua työkohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi ja että ansio ns. suorissa urakoissa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä kasvaa vähin- tään samassa suhteessa.

Urakkahinnoista sopiminen ‌

Urakkahinnoista sovitaan työnantajan ja työntekijän edustajien kesken. Uusien laatujen urakkahinnoittelu suoritetaan ottaen huomioon aikaisemmin vastaavilla laaduilla työsken- neltäessä syntyneet työsaavutukset. Satunnaisesti tehtävien urakkatöiden hinnoista sovi- taan ennen työn alkamista asianomaisen työryhmän tai yksityisen työntekijän kanssa.

Urakkahinnoittelun tarkistus ‌

Urakkahinnan perustuessa voimassa olevaan työntutkimukseen tai suoritettuun hinnoitte- luun ja sen muutoin vastatessa todellisia olosuhteita ja menetelmiä, pidetään urakkahinta ennallaan. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden muuttuessa korjataan urakkahintaa muu- tosta vastaavasti. Mikäli urakkahinnan tarkistuksesta ei päästä yksimielisyyteen, menetel- lään työehtosopimuksen kohdan 8.2 määräyksiä silmällä pitäen seuraavasti:

• Paikallisia neuvotteluja käytäessä on entinen urakkahinta voimassa. Jos paikalliset neuvottelut päättyvät tuloksettomina, urakkatyö tehdään siitä alkaen työnantajan tar- joamalla hinnalla.

• Mikäli liittojenkaan välisissä neuvotteluissa ei ole asiasta päästy yksimielisyyteen kah- den viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin erimielisyys on jätetty liittojen käsiteltäväksi, maksetaan sanotusta urakkatyöstä edelleen työnantajan tarjoama hinta. Se ei kuiten- kaan saa olla pienempi kuin kyseistä urakkatyötä tekevän työntekijän keskituntiansio vähennettynä 15 prosentilla.

• Jos urakkahinnoittelusta päästään liittojen välillä sopimukseen, maksetaan uuden hin- nan ja työnantajan tarjoaman hinnan mahdollinen erotus taannehtivasti siitä alkaen, kun työtä on tehty työnantajan tarjoamalla hinnalla.

• Urakkaerimielisyyttä koskevat neuvottelut aloitetaan ensi tilassa ja ne pyritään saatta- maan päätökseen ilman aiheetonta viivytystä.

Xxxxxxx urakkahinta tämän pykälän ensimmäisen kappaleen määräykset huomioon ottaen muissa tapauksissa havaitaan virheelliseksi tai se johtaa kohtuuttomuuteen, tulee urakka- hintaa niin ikään tarkistaa. Mikäli sanottua urakkatyötä tekevä työntekijä tai työntekijäryh- mä ei hyväksy korjattua urakkahintaa, menetellään erimielisyydestä neuvoteltaessa siten kuin edellä on mainittu.

Palkkatakuu ‌

Urakkatyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.

Urakkatyön aloittamisen viivästyminen ‌

Jos vakituista urakkatyötä tekevä työntekijä hänestä riippumattoman teknisen syyn johdos- ta ei pääse aloittamaan työtään määräaikana tai jos hän urakkatyön kestäessä joutuu odottamaan, maksetaan odotusajalta työkohtainen tuntipalkka. Sanotussa tilanteessa työntekijä on kuitenkin velvollinen tekemään työnjohdon hänelle osoittamaa muuta työtä.

4.4 TYÖN- JA AIKATUTKIMUKSET ‌

Työntutkimuksia ja aikatutkimuksia tehtäessä sekä työnluokitusta käytettäessä noudate- taan liittojen välillä sovittuja menettelytapoja.

Ennen aikatutkimuksen aloittamista siitä ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan tutkimuksen koh- teena olevaa työtä tekevälle työntekijälle.

4.5 PALKKIOPALKAT Tuotantopalkkiojärjestelmän perusta ‌‌‌

Tuotantopalkkiojärjestelmää käytettäessä lähtökohtana on, että työn/tuotannon laatua tai määrää voidaan normaalina pidettävään saavutukseen verrattuna parantaa (laatu- ja mää- räpalkkiot) tai että tulos raaka – tai tarveaineiden kulutusta silmällä pitäen voidaan saavut- taa edullisemmalla tavalla (säästöpalkkiot).

Tuotantopalkkiotyössä maksetaan kiinteänä palkanosana vähintään ohjetuntipalkka.

Tulos- ja voittopalkkiot ‌

Tulos- ja voittopalkkiot ovat yrityskohtaisia palkanlisiä. Niihin sisältyy riski siitä, että niitä ei makseta, jos asetettuja tulos- tai voittotavoitteita ei saavuteta.

Tulospalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi työpaikan tuotannollista toimintaa ilmaiseviin tunnuslukuihin, taloudelliseen kehitykseen, asetettujen tavoitteiden saavuttami- seen tai näiden yhdistelmiin.

Voittopalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi yrityksen käyttökatteeseen tai sen jälkeiseen kannattavuutta osoittavaan erään.

Liitot edellyttävät, että tulos- ja voittopalkkioiden käyttö sekä määräytymisperusteet – kuten myös perusteiden muuttaminen - selvitetään työntekijöille ennen niiden käyttöönottoa.

4.6 ERILLISET LISÄT Vuoro-, ilta- ja yötyölisät Vuorotyölisien määräytyminen ‌‌‌‌‌

Iltavuorolisän määrä on 8,5 prosenttia ja yövuorolisän määrä 14,6 prosenttia laskettuna lasikeraamisen teollisuuden työntekijöiden toisen vuosineljänneksen säännöllisen työajan ansiosta ilman olosuhde- ja vuorotyölisiä sekä ilman (ylityö-) ja sunnuntaityökorotuksia

(= AUP - ansio EK:n palkkatilasto sarake F). Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.

Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä osapuolet neuvottelevat ja sopivat siitä, kuinka vuorotyölisien korotus otetaan huomioon osana työehtosopimuksen kustannusvaikutusta.

Edellisen kappaleen mukaista vuorotyölisien laskentasääntöä ei sovelleta palkankorotus- ten 1.7.2014 yhteydessä.

Vuorotyölisien määrät ‌

Vuorotyölisien määrät 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat:

* iltavuorolisä 120 senttiä tunnilta

* yövuorolisä 209 senttiä tunnilta

Vuorotyölisä ylityössä ‌

Ylityön ajalta vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan sen vuoron mukainen vuorotyö- lisä, jonka aikana ylityö tehdään.

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen ‌

Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajan- jaksoin muuttua. Työntekijää voidaan kuitenkin hänen kanssaan erikseen sopien myös jatkuvasti pitää samassa vuorossa.

Ilta- ja yötyö ‌

Työntekijän säännöllisen työajan sijoittuessa kello 18 ja kello 22 välille työn kuitenkaan olematta vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä, katsotaan sanotulle aikavälille sijoittuva työ ilta- työksi ja maksetaan sanotun aikavälin työtunneilta iltavuorolisän suuruista lisää. Samoin edellytyksin katsotaan kello 22 ja kello 6 välisenä aikana tehtävä työ yötyöksi ja makse- taan tämän aikavälin työtunneilta yövuorolisän suuruista lisää.

Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä ‌

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksivuorotyössä työskenteleväl- le työntekijälle maksetaan kultakin lauantaityövuorokauden aikana tehdyltä säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä. Lisän suuruus 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta on 128 senttiä työehtosopimuksen kohdan 4.6 mukaan määräy- tyviltä tunneilta.

Erittäin raskas ja erittäin likainen työ ‌

Mikäli erittäin raskaissa ja likaisissa töissä sanottuja olosuhteita ei ole otettu huomioon aikapalkassa eikä urakka- tai tuotantopalkkiohinnoittelussa, sovitaan kyseisistä olosuhteis- ta maksettavista lisistä paikallisesti. Lisien määrän tulee olla 6 -10 prosenttia asianomai- sen työn ohjetuntipalkasta.

4.7 PALVELUSVUOSILISÄ ‌

Työntekijälle maksetaan työsuhteen yhdenjaksoisen keston perusteella määräytyvää pal- velusvuosilisää seuraavasti:

Lisän soveltamisperuste ‌

Lisän soveltamisperuste todetaan vuosittain 30. päivänä marraskuuta, jota perustetta nou- datetaan aina seuraavaan tarkastusajankohtaan saakka. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta tarkastellaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä noudattaen.

Palvelusvuosilisän määrä ‌

Palvelusvuosilisän suuruus saadaan kaavasta:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Lisän määrä

5 – 9 vuotta Lkk x 1,5 x KTA

10 – 14 vuotta Lkk x 2,0 x KTA

15 – 19 vuotta Lkk x 4,0 x KTA

20 – 24 vuotta Lkk x 6,0 x KTA

25 vuotta Lkk x 8,0 x KTA

Kaavassa Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä sekä KTA työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettu keskituntiansio.

Palvelusvuosilisän maksuajankohta ‌

Palvelusvuosilisä maksetaan erillisenä lisänä joulukuun ensimmäisen palkanmaksun yh- teydessä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntian- siota eikä vuosilomapalkkaa laskettaessa.

Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua ‌

Palvelusvuosilisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhteen päättyessä ennen lisän vuosittaista maksua todetaan työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneiden lo- maan oikeuttavien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä työsuhteen päättymistä edel- tävän joulukuun alusta laskettuna. Työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä jokaiselta näin lasketulta lomaan oikeuttavalta lomanmääräytymiskuukaudelta 1/12 hänelle palvelus- vuosilisänä viimeksi maksetusta summasta.

Esimerkki: Työntekijän työsuhde päättyy 30. päivänä huhtikuuta kaikkien edeltävän joulu- kuun alusta laskettavien lomanmääräytymiskuukausien ollessa täysiä ja siten lomaan oi- keuttavia. Työntekijälle maksetaan 5/12 edeltävän joulukuun ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä maksetusta palvelusvuosilisästä.

4.8 SIIRTO TOISEEN TYÖHÖN Pääsääntö ‌‌‌

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajal- la on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön. Tällöin työntekijälle maksetaan heti siirron alusta lukien uuden työn mukainen palkka.

Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien ‌

Siirto alempipalkkaiseen aikatyöhön ‌

Jos aikapalkalla tai tuotantopalkkiopalkalla työskentelevä työntekijä siirretään tilapäisesti toiseen alempaan palkkaryhmään kuuluvaan aikapalkkatyöhön, hänelle maksetaan siirron ajalta entinen aikapalkka, kuitenkin enintään kahden työviikon ajalta.

Siirto urakkatyöstä aikatyöhön ‌

Jos normaaliin työsuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä tilapäisesti siirretään aikapalkalla tehtävään toiseen työhön, hänelle maksetaan siirron ajalta vähin- tään hänen entisen työnsä palkkaryhmän ohjetuntipalkka 20 prosentilla korotettuna. Sano- tun suuruista palkkaa maksetaan enintään kahden työviikon ajalta.

Säännönmukaisesti eri töitä tekevä työntekijä ‌

Edellisissä kappaleissa sanottu ei koske säännönmukaisesti eri töitä tekevää työntekijää. Siirto urakkatyöstä urakkatyöhön‌

Jos normaaliin työsuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä siirretään toiseen urakkatyöhön, jossa hän ei aluksi pysty normaaliin urakkasuoritukseen, hänelle maksetaan kahden työviikon ajalta vähintään hänen uuden työnsä palkkaryhmän mukai- nen työkohtainen tuntipalkka 20 prosentilla korotettuna. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia siitä, että työntekijälle maksetaan uuden työn vaatima kohtuullinen harjaantumisaika huo- mioon ottaen asteittaisesti aleneva hyvitys.

Kokeiluluontoinen työ tai opetustyö ‌

Suorituspalkkaluontoisessa työssä olevan työntekijän joutuessa itsestään riippumattomas- ta syystä työnantajan toimeksiannosta tekemään aikapalkalla kokeiluluontoista työtä tai opetustyötä, maksetaan sanotusta työstä työehtosopimuksen kohdassa 34 tarkoitetun keskituntiansion suuruinen palkka.

Työnteon keskeytyminen ‌

Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknisen tai tuotannollisen häiri- ön vuoksi eikä työnantaja voi järjestää keskeytyksen ajaksi toista työtä, maksetaan työnte- kijälle keskeytysajalta työkohtainen tuntipalkka edellyttäen, että työntekijä on ilmoittanut keskeytyksestä työjohtajalleen ja että hän on työhön käytettävissä.

Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä ‌

Palkkauksesta tehtäväsiirtojen yhteydessä voidaan paikallisesti sopia toisinkin, kuin edellä tässä pykälässä on sanottu.

4.9 PALKANMAKSU ‌

Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä ‌

Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan rahalaitosten välityksellä tapahtuvasta palkan- maksusta.

Palkanmaksun ajankohta ‌

Palkat maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa tai kerran kahdessa viikossa, mikäli paikalli- sesti ei toisin sovita. Palkanmaksupäivän sattuessa sunnuntaiksi, kirkolliseksi juhlapäiväk- si, itsenäisyys- tai vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tai arkilauantaiksi maksetaan palkat lähinnä edellisenä pankkipäivänä.

Lopputili ‌

Mikäli paikallisesti ei toisin sovita, myös lopputili maksetaan yrityksen normaalina palkan- maksupäivänä.

4.10 KUUKAUSIPALKKA ‌

Tuntipalkan muuttaminen kuukausipalkaksi ‌

Työntekijän aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi muutettaessa käytetään kertoimena lukua

170. Näin laskettua kuukausipalkkaa korotetaan erillisesti korvattavien arkipyhien vaiku- tukseksi katsottavalla 4,4 prosentilla. Kuukausipalkkaisen henkilökohtainen tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 170.

Kuukausipalkan osittaminen ‌

Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmaksukaudelta, lasketaan hänelle työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisella säännöllisellä työajalla tehdyltä työajal- ta maksettava palkka siten, että palkanmaksukauden palkka jaetaan tähän ajanjaksoon sisältyvien työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten työtuntien lukumäärällä ja saatu tun- tipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta hänellä on oikeus saada palkkaa.

Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä jakajana olevaan säännöllisen työtuntien lukumäärään sisällytetään työajan lyhennysvapaat.

4.11 KESKITUNTIANSIO ‌

Käyttötilanteet ‌

Keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa työehto- sopimuksessa erikseen määrätyissä tilanteissa.

Koska erilliset lisät on jäljempänä määrätyin tavoin otettu huomioon keskituntiansion las- kennassa, niitä ei keskituntiansiota käytettäessä sen lisäksi enää makseta.

Laskenta ‌

Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen työajalta palkkaustavasta riippumatta saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen jaetaan kysei- sen vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä. Keskituntiansiolaskelmaan ei sisällytetä ylityö- eikä sunnuntaityölisiä, kuten ei myöskään viikkolepokorvauksia, palvelus- vuosilisää eikä työajan tasaamisesta maksettavia korvauksia.

Uuden työntekijän keskituntiansio lasketaan käyttäen laskentajaksona vuosineljänneksen asemesta sellaista lähinnä edeltävää tilikautta, jolta keskituntiansio voidaan luotettavasti laskea. Samoin menetellään työntekijän oltua vuosineljänneksen aikana työssä vähem- män kuin 160 tuntia.

Käyttöajanjaksot ‌

Edellä kolmannen kappaleen mukaisesti laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavasti:

* Helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskitun- tiansiota

* Touko-, kesä- ja heinäkuun aikana I vuosineljänneksen keskituntiansiota

* Elo-, syys- ja lokakuun aikana II vuosineljänneksen keskituntiansiota

* Marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota

Tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosinel- jännekselle tilikausi luetaan kuuluvaksi suuremman määrän säännöllisiä työtunteja sisältä- vään jaksoon.

Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista ‌

Keskituntiansion laskentatavasta ja sen käyttöjaksoista voidaan paikallisesti sopien poike- ta siitä, mitä edellä tässä pykälässä on sanottu.

5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET ‌

5.1 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN Matkojen suorittaminen ‌‌‌

Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

Matkan alkaminen ja päättyminen ‌

Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennuspaikkakun- nalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Mikäli työntekijä ei voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kulu- essa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

Komennuspaikkakunta ‌

Komennuspaikkakunnalla tarkoitetaan muuta työskentelypaikkakuntaa kuin työpaikan si- jaintipaikkakuntaa tai työntekijän kotipaikkakuntaa.

Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen ‌

Matkaliput ‌

Työnantaja korvaa kaikki komennuspaikkakunnalle ja sieltä takaisin tai edelleen toiselle komennuspaikkakunnalle tapahtuvasta matkustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakus- tannukset. Tällaisiksi luetaan II-luokan määräiset matkalippujen hinnat, matkatavarakus- tannukset sekä yöllä matkustettaessa edellä mainitun luokan määräiset makuupaikkalippu- jen hinnat.

Oman auton käyttö ‌

Työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä sekä mahdollisesta muiden henkilöiden ynnä tavaran kuljettamisesta sovitaan ennen matkan alkamista. Milloin näin on sovittu, työntekijälle maksettava korvaus on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verova- paaksi vahvistaa.

Matka-ajan korvaus ‌

Työntekijälle maksetaan matka-ajan korvausta enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudes- sa. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimäärän rajoissa tehdyt työtunnit. Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta mää- rältä matkatunteja maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus. Lauantaina, sunnuntai- na tai muuna vapaapäivänä tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan enintään kahdek- salta (8) matkatunnilta keskituntiansion mukainen korvaus. Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään kahdeksalta (8) tunnilta, maksetaan työkohtaisen tuntipalkan suuruinen korvaus.

Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, matka-ajan korvausta ei makseta kello 21 ja kello 7 väliseltä ajalta.

Päivärahat ‌

Kotimaan matkoilta maksetaan päivärahaa kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. (Katso xxx.xxxx.xx).

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyvän ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäi- värahan kysymyksessä ollen kahta sekä osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Määräystä sovellettaessa ilmainen ruoka voi olla muunkin kuin työnantajan järjes- tämä.

Majoittumiskustannusten korvaaminen ‌

Mikäli työntekijälle ei ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työko- mennuksen aikaiset majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.

Yömatkaraha ‌

Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa.

Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyt- tämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismahdollisuuden.

Ateriakorvaus ‌

Työn suorituspaikan sijaitessa yli viiden (5) kilometrin päässä työntekijän vakinaisesta työ- paikasta ja asunnosta työntekijälle maksetaan

* Ylimääräiset matkakustannukset

* Ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivärahasta, mikäli työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla vakinaisella työpaikalla tai kotonaan ja työpaikalla ei anneta ilmaista ruokaa

Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän edellä tarkoitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja työntekijä sen vuoksi voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.

Ateriakorvausta koskevaa määräystä ei sovelleta tapauksiin, joissa työntekijä joutuu liik- kumaan saman yrityksen eri paikkakunnilla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevilla työpai- koilla ruokailumahdollisuuksien ja –olosuhteiden ollessa näillä työpaikoilla vastaavia.

* Matkaan käytetyn ajan korvaamisesta osapuolet sopivat keskenään.

Erityismääräyksiä ‌

Korvaus ruoasta rahana pyhä- ja juhlapäivinä ‌

Työskennellessään vieraalla paikkakunnalla, jossa hänelle kustannetaan vapaa ylöspito, työntekijä on pyhä- ja juhlapäivinä halutessaan oikeutettu saamaan korvauksen ruoasta rahana.

Kotimatkat ‌

Työkomennuksen kestettyä kotimaassa vieraalla paikkakunnalla ennen juhannus- tai jou- lupäivää yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa työntekijä on oikeutettu mainituiksi juh- lapyhiksi matkustamaan kotiinsa, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä. Tällöin työnantaja maksaa hänelle edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti matkan kotipaikkakunnalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkustamisen ajalta kulloin- kin kysymykseen tulevan kotimaan päivärahan. Kotimatkan johdosta mahdollisesti mene- tettyä työaikaa ei sen sijaan korvata.

Rajoitus pykälän soveltamista koskien ‌

Mikäli työtä komennuspaikkakunnalla suorittaa paikkakuntalainen tai muu työntekijä, joka on siellä työhön otettu, ei hän ole oikeutettu tässä pykälässä tarkoitettuihin etuihin.

Työ ulkomailla ‌

Työtehtävien edellyttämän ulkomaanmatkan osalta maksetaan ulkomaanpäivärahaa kul- loinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. (Katso xxx.xxxx.xx).

5.2 MUITA KORVAUKSIA Asevelvollisuuskutsunta ‌‌‌

Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pide- tään.

Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle edellisessä kappa- leessa mainitun korvauksen lisäksi palkka työssäoloajalta.

Reservin harjoitukset ‌

Työnantaja maksaa reservin harjoitukseen osallistuvalle työntekijälle harjoituksen ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palk- kaedut.

Hautaus- ja hääpäivät ‌

Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaaseen omana hääpäivänään ja läheisen omai- sensa hautauspäivänä. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, lapsia, ottolapsia, vanhempia, isovanhempia, veljiä, sisa- ria sekä aviopuolison vanhempia.

Merkkipäivät ‌

Työntekijällä, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen va- paa työstä merkkipäivän sattuessa hänen työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväkseen.

Vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokoukset ‌

Työnantaja maksaa valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilau- takunnan tai –toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle tällaisen lautakunnan tai toimi- kunnan kokouksesta aiheutuvan säännöllisen työajan ansionmenetyksen.

Korvausten laskentaperuste ‌

Tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan käyttäen laskentaperusteena työehtoso- pimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettua keskituntiansiota.

5.3 ARKIPYHÄKORVAUS Korvattavat arkipyhät ‌‌‌

Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena kahdeksan (8) tunnin palkka työehtosopi- muksen kohdan 4.11 keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen:

* Uudenvuodenpäivältä

* Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvalta loppiaiselta

* Pitkäperjantailta

* Toiselta pääsiäispäivältä

* Vapunpäivältä

* Helatorstailta

* Juhannusaatolta

* Jouluaatolta sekä

* Ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset ‌

Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiselle on, että työntekijän työsuhde on yhden- jaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen kyseistä arkipyhää. Lisäksi edel- lytetään, että työntekijä on ollut työvuoroluettelon mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja sitä lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissa- oloon on ollut työnantajan lupa tai se on johtunut muusta hyväksyttävästä syystä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskevat edellytyssäännöt ai- heuttaisivat arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee kuitenkin vain yhtä mainituista arkipyhistä.

Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle ‌

Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös arkipyhiltä, jotka sattuvat

* Vuosiloman ajaksi

* Enintään kolme (3) kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ajaksi

* Työehtosopimuksen kohdassa 6.4 tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkalli- sen poissaolon ajaksi

* Lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajaksi

* Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi (2) viikkoa arkipy- hää ennen kestäneen xxxxxxxxxxx ajaksi.

* Työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä. Jos poissaolo työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhä- nä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta kuiten- kaan makseta.

Itsenäisyyspäivä ‌

Jos työntekijä ei lain perusteella ole oikeutettu itsenäisyyspäivän palkkaan (Laki itsenäi- syyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä; 26.11.1937/388), maksetaan itsenäisyyspäivältä arkipyhäkorvaus tässä pykälässä määrätyin edellytyksin.

Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät ‌

Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle.

6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ‌

6.1 VUOSILOMA ‌

Vuosiloman ja vuosilomapalkan määräytyminen ‌

Työntekijä saa voimassa olevan lain mukaisen vuosiloman. Vuosilomapalkka sekä loma- korvaus määräytyvät keskusjärjestöjen välisen lomapalkkasopimuksen 21.3.2005 mukai- sesti.

Lomaltapaluuraha ‌

Lomaltapaluurahan määrä:‌

Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana 50 prosent- tia hänen vuosilomapalkastaan.

Lomaltapaluurahan maksamisen edellytykset:‌

Saadakseen lomaltapaluurahan työntekijän tulee aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palata työhön välittömästi vuosiloman päätyttyä.

Lomaltapaluuraha maksetaan kuitenkin, mikäli työntekijä työsuhteen kestäessä välittömäs- ti ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:ssä mainitun syyn takia.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellistä kappaletta sovellettaessa työstä poissaolon hoitovapaan vuoksi katsotaan tapah- tuvan työnantajan suostumuksella. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä tällöin kui- tenkin on, että työntekijä palaa työhön työsopimuslain 4 luvun 3 a §:ssä tarkoitetun hoito- vapaan ajankohtaa koskevan alkuperäisen tai perustellusta syystä muutetun ilmoituksen mukaisesti.

Lomaltapaluurahan maksamisen ajankohta:‌

Mikäli paikallisesti ei toisin sovita, lomaltapaluurahasta puolet (1/2) maksetaan ennakkona vuosilomapalkan yhteydessä. Vastaavasti lomaltapaluurahan jälkimmäinen osa makse- taan lomalta paluuta seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Paikallisesti voidaan myös sopia lomaltapaluurahan maksamisesta useammassa erässä kuitenkin niin, että lomaltapaluuraha on kokonaisuudessaan maksettu seuraavan loman- määräytymisvuoden alkuun mennessä. Jos puheena olevassa tapauksessa työntekijän työsuhde päättyy ennen lomaltapaluurahan tultua kokonaisuudessaan maksetuksi, suorite- taan siitä vielä saamatta oleva osa työsuhteen päättyessä edellyttäen, että työntekijällä muutoin tämän työehtosopimuksen mukaan on oikeus lomaltapaluurahaan.

Lomaltapaluuraha työsuhteen päättyessä:‌

Mikäli työnantaja muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään lomakauden aikana, työntekijä ei tämän vuoksi menetä oikeut- taan lomaltapaluurahaan. Vastaavasti samaa sääntöä noudatetaan myös silloin, kun työ- suhde lomakautena päättyy kesken vuosiloman ja työntekijä on sanotusta syystä estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön.

Yllä mainituissa tilanteissa lomaltapaluuraha maksetaan edellisen päättyneen loman- määräytymisvuoden lomakorvauksesta, mutta ei kuluvan, kesken jääneen loman- määräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Lomaltapaluurahan maksaminen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä:‌

Vanhuus– tai työkyvyttömyyseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha siitä vuosilomapal- kasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Täten eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Asevelvollisuus:‌

Työntekijän lähtiessä suorittamaan asevelvollisuuttaan ennen hänelle muutoin työehtoso- pimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan maksamista, hänellä on oikeus saada lo- maltapaluuraha asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen edellyttäen, että hän palvelusajan päätyttyä palaa asianmukaisesti työhön.

Työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan siitä lomakorvauk- sesta, joka työntekijälle maksettiin hänen lähtiessään suorittamaan asevelvollisuuttaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapa- luuraha työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.

Lomaltapaluuraha määräytyy palvelukseen astuttaessa voimassa olleen työehtosopimuk- sen mukaan.

Jaettu vuosiloma:‌

Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin lomanosan päätyttyä sitä vastaava osa lo- maltapaluurahasta edellä sanottuja määräyksiä noudattaen.

Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen:‌

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomaltapaluurahan tai sen osan vaihtamisesta vas- taavaan palkalliseen vapaaseen.

6.2 SAIRAUSAJAN PALKKA ‌

Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto ‌

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä ja jonka työsuhde ennen työky- vyttömyyden alkua on yhdenjaksoisesti jatkunut yhden (1) kuukauden, sairausajan palkka- na täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, jäljempänä määriteltyjen ajanjaksojen työpäiviltä.

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto

ennen työkyvyttömyyden alkua Ajanjakso

Vähintään yksi (1) kuukausi, mutta alle kolme (3) vuotta 28 päivää Kolme (3) vuotta, mutta alle viisi (5) vuotta 35 päivää Viisi (5) vuotta, mutta alle kymmenen (10) vuotta 42 päivää Kymmenen (10) vuotta tai kauemmin 56 päivää

Alle yhden kuukauden kestäneet työsuhteet ‌

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen, kuin työntekijän työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 pro- senttia työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta enintään työkyvyttömyyden alkamis- päivän ja sen jälkeiset yhdeksän (9) arkipäivää käsittävän ajanjakson työvuoroluettelon mukaisilta työpäiviltä. Muilta osin (esimerkiksi karenssipäivä) noudatetaan tämän pykälän määräyksiä. Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, palkallinen aika lyhenee vastaavasti.

Työkyvyttömyyden johtuessa työpaikalla todistettavasti sattuneesta työtapaturmasta sai- rausajan palkka maksetaan täysimääräisenä 28 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä myös työsuhteen kestettyä alle yhden (1) kuukauden.

Sairastuminen kesken työpäivän ‌

Työntekijän sairastuessa kesken työpäivänsä hänelle maksetaan palkka sairastumispäi- vän säännöllisen työajan loppuun ja seuraavaa työpäivää (jos työntekijä olisi työssä) pide- tään karenssipäivänä.

Saman sairauden uusiutuminen ‌

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, käsitellään tapausta yhtenä sairautena. Tällöin sairausajan palkan maksamista jatketaan tämän pykä- län mukaisesti, kuitenkin enintään edellä toisessa kappaleessa tarkoitetun ajanjakson päättymiseen saakka. Saman sairauden uusiutuessa korvausajanjakso voi koostua myös useammasta työkyvyttömyysjaksosta; sairausajan palkkaa maksetaan siinäkin tapaukses- sa enintään edellä mainitun ajanjakson päättymiseen saakka. Ratkaisu sen seikan suh- teen, onko kyseessä sama vaiko eri sairaus, tapahtuu epäselvissä tapauksissa sairausva- kuutuslain tulkintoja noudattaen.

Saman sairauden uusiutuessa ei uuteen työkyvyttömyysjaksoon enää liitetä karenssipäi- vää. Myös ensimmäisen työkyvyttömyysjakson mahdollinen karenssipäivä poistuu siinä tapauksessa, että työkyvyttömyysjaksot yhteen laskettuina ovat ensimmäisen sairastumis- päivän jälkeen jatkuneet vähintään kuusi (6) arkipäivää.

Karenssipäivän poistuminen ‌

Sairausajan palkka maksetaan myös karenssipäivältä seuraavissa tapauksissa:

* Työntekijän työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden

* Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jälkeen vähin- tään kuusi (6) arkipäivää

* Työkyvyttömyyden aiheuduttua työpaikalla todistettavasti sattuneesta työtapaturmas- ta

* Saman sairauden uusiutuessa siten, kuin edellä tässä pykälässä on sanottu

Sairausajan palkan maksamista koskevat menettelytapaohjeet ‌

Työkyvyttömyyden toteaminen ‌

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Edellisen virkkeen mukaisesti taannehtiva lääkärintodistus hyväksy- tään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen perusteet taannehtivuudelle.

Epidemiatilanteet: työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistus ‌

Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärin palveluksia asian hoitamiseksi ei riittävässä määrin ole saatavissa. Tällaisissa tapauksissa sairaus voidaan katsoa todistetuksi, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuk- sensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tarpeen enin- tään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen. Lisäksi työterveyshoitajan tai tervey- denhoitajan on ennen sairauslomatodistuksen antamista täytynyt yhdessä lääkärin kanssa todeta edellä tarkoitettujen tilanteiden olemassaolo.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet ‌

Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, työnantajalla on oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärin- todistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Työnantajan nimeämällä lääkärillä tarkoitetaan ensisijaisesti erikoislääkäriä, mutta yksit- täistapauksissa olosuhteista johtuen kyseeseen voi tulla myös muu lääkäri.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen kohtaan 8.2 kirja- tun neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuus ‌

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin antamalla todistuksel- la, ellei työntekijä esitä perusteltua syytä muun lääkärin käyttöön. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi pitkä matka työterveyslääkärin vastaanotolle, työterveysaseman aukioloajat tai äkillinen pikaista hoitoa vaativa sairaus.

Sairastumisesta tehtävä ilmoitus ‌

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan osoittamalle muulle henkilölle, mikäli mahdollista jo ennen työvuoron alkua. Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten työt poissaolo huomioon ottaen sinä päivänä järjestetään.

Työkyvyttömyydestä ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työn- tekijöiden tietoon.

Jos välittömän ilmoituksen tekeminen tahallisesti laiminlyödään työnantajan sairausajan palkan maksuvelvollisuus alkaa aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

Sairausajan palkan epääminen ‌

Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuotta- muksella.

Sairausajan palkkaetujen väärinkäyttö ‌

Jos sairausajan palkkaetuja tahallisesti käytetään väärin, sairausajan palkkaa ei makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuksen päättämiseen.

Ohjaus määräysten oikeaan soveltamiseen ‌

Työnantajan ja luottamusmiesten yhteisenä pyrkimyksenä tulee olla työntekijöiden ohjaa- minen työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltami- seen. Lisäksi luottamusmiesten on omalta osaltaan pyrittävä ehkäisemään väärinkäytök- siä.

Uusille työntekijöille asiaa koskeva ohjeistus on suositeltavaa antaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamat vammat ‌

Erilaiset esimerkiksi urheilusta johtuvat – etenkin vaikeammanasteiset vammat - aiheutta- vat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkakustannuksia sekä vaikeutta- vat työntekijän työhön sijoittamista.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota kyseisten ongelmien ennalta ehkäisemi- seen ja vähentämiseen.

Sairaudesta johtuvien poissaolojen vähentäminen ja ennalta ehkäisy ‌

Työnantajan ja työntekijöiden yhteisen edun mukaista on sairaudesta johtuvien poissa- olojen määrän saaminen mahdollisimman alhaiseksi. Päämäärän saavuttamiseksi suosi- teltavaa on, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan puheena olevien pois- saolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi. Erityisesti liitot kiinnittävät huomiota sairaudesta johtuvien poissaolojen ennalta ehkäisyyn.

Paikallisesti sopien sairausajan palkan maksaminen voidaan järjestää sitä varten peruste- tun erityisen kassan välityksellä hoidettavaksi.

Äitiysvapaan palkka ‌

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen laskettua synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkkaa 42 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisen äitiysvapaan alkamispäiväs- tä lukien.

Isyysvapaan palkka ‌

Työntekijälle maksetaan kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta säännöllisen työajan palk- ka. Edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on ennen lapsen syntymää yhdenjaksoi- sesti jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta.

Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus.‌

Sairauden tai äitiys- ja isyysvapaan ajalta maksettavasta palkasta vähennetään, mitä työn- tekijä lain tai työsuhteeseen liittyvän tai muutoin työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen perusteella samalta ajanjaksolta päi- vä-, äitiys- tai isyysrahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta, kuten esimerkiksi työ- tai tapaturmaeläkettä. Vähennysoikeutta ei kuitenkaan ole siltä osin, kuin korvausta makse- taan työntekijän itse kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perus- teella.

Työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellises- sä kappaleessa tarkoitetun päivä-, äitiys- tai isyysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan, äitiysvapaan tai isyysvapaan palkkaa, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Jos päivä-, äitiys- tai isyysrahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin työntekijällä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan tai äitiys- ja isyys- vapaan palkasta työntekijän laiminlyönnin johdosta suorittamatta jäänyt päiväraha tai sen osa.

Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste ‌

Xxxxxxxxxxx sekä äitiys- ja isyysvapaan palkka maksetaan työvuorojärjestelmän mukaisilta säännöllisen työajan tunneilta työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettua keskituntian- siota laskentaperusteena käyttäen.

Muu järjestely paikallisesti sopien ‌

Paikallisesti sopien sairausajan palkan maksaminen voidaan järjestää sitä varten peruste- tun erityisen kassan välityksellä hoidettavaksi.

6.3 LÄÄKÄRINTARKASTUKSET Lakisääteiset lääkärintarkastukset ‌‌‌

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hyvän työterveyshuoltokäytännön peri- aatteita, työterveyshuollon sisältöä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toi- mintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuk- sissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaa- valta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (592/1991) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/1986) edellyttämissä tutkimuksis- sa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa ky- seinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös kor- vauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus teh- dään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista tarveharkintaisen päivärahan määrää.

Muut lääkärintarkastukset ‌

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia A -E)‌

Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnanta- jan hyväksymä selvitys (esimerkiksi lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnan- tajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotuksineen ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuulli- sen ajan (esimerkiksi normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajanulkopuolel- la. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanot- toa työajan ulkopuolella.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansi- onmenetyksestä lääkärintarkastuksia koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei makseta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssi- päivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansi- onmenetystä korvata.

Erityisedellytykset ‌

Ansionmenetys korvataan eri tapauksissa seuraavasti:

A. Uusi tai uusiutuva sairaus ‌

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Lääkärin toimenpiteestä johtuneen enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavak- si. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

B. Aikaisemmin todettu sairaus ‌

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyk- sessä on asianomaisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi. Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen asianomaisen erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajal- ta, jossa annetaan määräys apuvälineen - esimerkiksi silmälasien - hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkas- tuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

C. Laboratorio- ja röntgentutkimukset ‌

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuk- sen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä edellä mainittuun laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorit- tamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

D. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset ‌

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärintodis- tuksen tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajal- ta.

E. Äkillinen hammassairaus ‌

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttö- myyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoito- toimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyt- tömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

Korvausten maksuperuste ‌

Tässä pykälässä tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Lakisääteisten lääkärintarkastusten yhteydessä mainitun päivärahan osalta sovelletaan työehtosopimuksen matkakustannus- ten korvausta koskevia määräyksiä.

6.4 LAPSEN SAIRASTUMINEN Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset ‌‌‌

Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkillisesti sairastuessa maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa äidin tai isän kanssa, työehtosopimuksen kohdan 6.2 sairausajan palkkaa kos- kevan säännöksen sisältämiä periaatteita noudattaen korvaus lapsen hoidon järjestä- miseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä, tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että korvaukseen oikeutetut ovat ansiotyössä ja että pois- saolosta annetaan työehtosopimuksen kohdan 6.2 sairausajan palkan maksamista koske- vien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen että yhteishuoltajuuteen.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain yhdelle korvaukseen oikeute- tuista.

Pöytäkirjamerkintä:

Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä yksi, kaksi, kolme tai neljä päivää poissa- oloa pidetään työehtosopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys, kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan äidin tai isän omasta sairaudesta.

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuo- lisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvolli- suuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito ‌

Työntekijällä, jonka lapsella on sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneu- voston asetuksen (1335 / 30.12.2004) 4 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oi- keus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutus- kurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

6.5 RYHMÄHENKIVAKUUTUS ‌

Työnantaja kustantaa työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

6.6 TYÖTURVALLISUUS Yleissääntö ‌‌‌

Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään työntekijöiden turvallisuutta silmällä pitäen kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Suojavaatetus ja suojavarusteet ‌

Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan todeta, että erityisten suojavaatteiden tai varusteiden käytöllä työssä on työturvallisuus- tai terveysolosuhteita työssä olennaisesti parantava vai- kutus, työnantaja hankkii tällaisen suojavaatteen tai varusteen työpaikalle työntekijän käyt- töön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.

Kemialliset aineet ‌

Tuotannolle tärkeitä kemikaaleja käyttöön otettaessa työnantajan on selvitettävä niiden työntekijöiden terveydelle mahdollisesti aiheuttamat vaarat sekä huolehdittava tarpeellisis- ta suojaustoimenpiteistä.

Työnopastus ‌

Työnopastusta kehitettäessä otetaan huomioon työpaikan olosuhteet, tuotannon asettamat vaatimukset, työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet ja ergonomiset tekijät.

Työympäristöasiat ‌

Työturvallisuuslaissa (23.8.2002/738) tarkoitettuun työntekijälle annettavaan opetukseen ja ohjaukseen sekä perehdyttämiseen sisällytetään tarpeelliset yritykseen ja työtehtäviin liit- tyvät ympäristönsuojeluasiat.

Suositus työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi eräissä tapauksissa ‌

Mikäli työpaikalle työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta anne- tun lain (20.1.2006/44) nojalla ei tarvitse perustaa työsuojelutoimikuntaa ja mikäli muista työsuojelun yhteistoimintamuodoista ei ole sovittu, liitot suosittelevat, että työpaikan ympä- ristöasioita, työolosuhteita, työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä työsuojelukoulutusta kos- kevia kysymyksiä käsitellään yhteisesti kulloinkin tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla ta- valla.

7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO ‌

7.1 LUOTTAMUSMIEHET JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUT Pääluottamusmiehen vapautus työstä ja kuukausikorvaus ‌‌‌

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään EK:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan hänelle kuukausittain korvausta seuraavasti:

Vapautus työstä:

Työntekijöiden lukumäärä Vapautus työstä

20 – 50 4 tuntia / viikko

51 – 100 8 tuntia / viikko

101 – 150 14 tuntia / viikko

151 – 250 20 tuntia / viikko

251 – 350 28 tuntia / viikko

351 – 420 32 tuntia / viikko

421 – Kokonaan vapautettu

Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.7.2014 alkaen seuraavat:

Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa / kuukausi

– 20 68

21 – 50 72

51 – 100 77

101 – 150 81

151 – 250 93

251 – 350 105

351 – 420 113

421 – 122

Työsuojeluvaltuutettu ‌

Työsuojeluvaltuutetulle korvataan työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys, minkä lisäksi hänelle maksetaan kuukausittain kor- vausta seuraavasti:

Vapautus työstä:

Työntekijöiden lukumäärä Vapautus työstä

20 – 50 2 tuntia / viikko

51 – 100 4 tuntia / viikko

101 – 150 7 tuntia / viikko

151 – 250 10 tuntia / viikko

251 – 350 14 tuntia / viikko

351 – 420 16 tuntia / viikko

421 – Kokonaan vapautettu

Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.7.2014 alkaen seuraavat:

Työstä vapautuksen määrä tuntia / viikko	Korvaus euroa / kuukausi
Alle 4	48
4	51
8	61
14	72
20	85
28	93
32	101
Kokonaan vapautettu	110

Kummankin taulukon kuukausikorvausten määrät ovat voimassa koko sopimuskauden ajan.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävinä on osaltaan edistää paikallista sopi- mista, työhyvinvointia ja yritystoiminnan kehittymistä.

Paikallinen sopiminen ‌

Pääluottamusmiehen sekä työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen ja kuukausikorvaus- ten määristä voidaan paikallisesti sopia toisin.

Varapääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen ‌

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta. Edellä sanottua ei sovelleta siinä tapauksessa, että varapääluottamusmieheksi valittu työntekijä jo on tehostetun irtisanomissuojan piirissä työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun aseman myötä.

Samaa sääntöä noudatetaan työsuojeluvaltuutetun varamieheen.

TT – SAK Yleissopimus ‌

Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu pääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun vara- miehen irtisanomisesta tai lomauttamisesta noudatetaan siitä huolimatta, että työehtoso- pimuksen osana noudatettavaa TT – SAK Yleissopimusta ei tässä yhteydessä ole muutet- tu. Muilta osin menetellään keskusjärjestösopimuksen mukaisesti.

7.2 AMMATTIOSASTON KOKOUKSET ‌

TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla ole- valla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (en- nen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovit- taessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

Sopiminen työnantajan kanssa ‌

Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa seuraavassa kappaleessa tarkoitetussa paikas- sa on sovittava työnantajan kanssa mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokous- ta.

Kokouspaikka ‌

Työnantaja osoittaa kokouspaikan joko työpaikalta tai sen läheisyydessä olevasta tarkoi- tukseen soveltuvasta tilasta. Ellei tällaista ole, on asiasta tarvittaessa neuvoteltava tarkoi- tuksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitet- tävä mm. työturvallisuutta, työhygieniaa ja paloturvallisuutta koskeviin määräyksiin sekä siihen, että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

Kokouksen järjestäjän vastuu ‌

Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

Ammattiliiton edustajat ‌

Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n ja sen alayhdistyksen, kuten myös asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n toimihenkilöiden vierailut työpaikoilla ‌

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n toimihenkilöillä on oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla työpaikoilla siitä asianomaiselle työnantajan edustajalle ilmoitettuaan.

7.3 AMMATTILIITON HALLINTOELINTEN KOKOUKSET ‌

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n hallitukseen, valtuustoon tai liittokokoukseen vali- tulla työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen kyseisten hallintoelin- ten virallisiin kokouksiin, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä.

Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan työnantajalle niin pian kuin mahdol- lista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

7.4 ILMOITUSTAULUT ‌

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n sekä sen paikallisen ammattiosaston ilmoituksia ja tiedotteita saadaan tehdasalueella kiinnittää vain työnantajan niitä varten osoittamille ilmoitustauluille.

7.5 AY-JÄSENMAKSUN PIDÄTTÄMINEN ‌

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työntekijän palkasta palkanmaksukausittain TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne ammattiliiton osoittamalle pankkitilille. Jäsenmaksujen pidättäminen suoritetaan siten, kuin Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) välillä on erikseen sovittu.

8 LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS ‌

8.1 PAIKALLINEN SOPIMINEN ‌

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toisinkin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden pituista irti- sanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuuden (6) kuukauden pituiseksi.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä niitä työnteki- jöitä, joita luottamusmies EK:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen mukaisesti edustaa, ja se on solmittava kirjallisesti, mikäli jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa, ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehto- sopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.

Liitot ovat yksimielisiä siitä, että yrityksissä / työpaikoilla voidaan sopia paikallisesti myös muista kuin työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista. Tässä kappaleessa tar- koitetut paikalliset sopimukset lähetetään liitoille tiedoksi.

8.2 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN ‌

Paikalliset neuvottelut ‌

Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmenee erimielisyyttä tämän työehtosopimuksen so- veltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, työpaikalla on pyrittävä sovintoon EK:n ja SAK:n väliseen yleissopimukseen kirjattua neuvottelujärjestystä noudattaen. Ellei erimieli- syyttä saada työpaikalla selvitetyksi, asia voidaan jommankumman paikallisen osapuolen niin halutessa siirtää liittojen ratkaistavaksi.

Liittojen väliset neuvottelut ‌

Tähän työehtosopimukseen osallisen liiton esittäessä neuvotteluja edellisessä kappalees- sa tarkoitetussa tilanteessa, neuvottelut on aloitettava niin pian kuin mahdollista ja ne on käytävä kaikkea aiheetonta viivyttelyä välttäen.

Työtuomioistuin ‌

Jos erimielisyyttä ei liittojenkaan välillä pystytä selvittämään, asia voidaan saattaa työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

9 LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

Työehtosopimuksen voimassaolo ‌

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.12.2016 ja on voimassa 30.11.2017 saakka. Tämän jälkeen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanot- tu.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

Sopimuskappaleet ‌

Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuo- lelle.

Helsingissä 20. päivänä kesäkuuta 2016

LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN

AMMATTILIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx

LIITE 1

LIITE 1 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA ‌

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaamiseksi:

• Käsitellään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa asiakastarpeet, tilauskanta, yri- tyksen taloudellinen tilanne ja työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

• Käytetään ensisijaisesti työehtosopimuksessa olevia joustavia työaikajärjestelyjä ja muita mahdollisuuksia, esimerkiksi:

o paikallisesti sopien

▪ pidemmät ja lyhemmät työvuorot

▪ työaikapankki

▪ arkipyhän ajankohdan ja siitä maksettavien korvausten siirtäminen

▪ lomarahojen myöhentäminen ja vaihtaminen vapaaseen

o työnantajan päätöksellä

▪ pidemmät ja lyhemmät työviikot

▪ vuorotyöstä päivätyöhön ja päinvastoin

▪ porrastettu työaika

a) työajantasaamiskorvauksista

b) lomarahan leikkaamisesta

c) vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

Pöytäkirjamerkintä: Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa, kuten tuotanto- laitosta.

Paikallinen sopimus tulee laatia kirjallisesti. Sopeuttamistoimien tulee koskea tasapuoli- sesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.

Lisäksi on huomattava, että työehtosopimus mahdollistaa sopimisen lyhyemmäs- tä lomautusprosessista ja lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta.

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 2

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 2 KORJAUSPAJOJEN AMMATTITYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAMÄÄRÄYKSET ‌

Aika 2. päivänä joulukuuta 2013

Paikka Kulutustavararyhmä ry:n neuvotteluhuone, Helsinki

Läsnä Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx Kulutustavararyhmä ry Xxxxx Xxxxxxx Kulutustavararyhmä ry

Xxxxx Xxxxxxx Kulutustavararyhmä ry Xxxxx Xxxxxxxxxxx Kulutustavararyhmä ry

Xxxx Xxxxxxxx TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Xxxxx Xxxxxxxxxx TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Xxxxx Xxxxxxx TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Xxxxxx Xxxxxxxxxx TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

1 § Palkankorotukset

Tämän pöytäkirjan tarkoittamille työntekijöille yleiskorotukset maksetaan työehtosopimuk- sen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä noudattaen. Samoin menetellään yritys- tai toimi- paikkakohtaisten erien osalta.

2 § Työkohtaiset palkat

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden erikoistyöntekijöiden työkohtaiset palkat ovat seuraavat:

1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (senttiä / tunti)

Työnvaativuusluokka 1 1023

Työnvaativuusluokka 2 1068

Työnvaativuusluokka 3 1241

Työnvaativuusluokka 4 1377

3 § Palkkaryhmien määräytyminen

Töiden vaativuutta perusteena pitäen sijoitetaan työt eri palkkaryhmiin seuraavasti:

Palkka- ryhmä

Määritys

Uudet työntekijät ja työt,

joiden suorittamiseen riittää lyhyehkö kokemus.

Esimerkkejä

Uudet työntekijät, työskentely ammattimiehen

ohjauksessa, erilaiset korjauspajan aputyöt sekä harjoittelutyöt.

2	Ammattityöt, joissa vaaditaan ammattikoulun tai vastaavien ammattitietojen hallintaa.	Tavanomaiset kirvesmiehen tehtävät, nuoremman kone– tai sähköasentajan tehtävät, tavanomaiset laitosmiestehtävät sekä nuoremman viilaajan ja koneistajan tehtävät.
3	Kokemusta vaativat työtehtävät, joissa edellytetään itsenäistä työskentelyä.	Vaativat kirvesmiestehtävät, vaativat sähkö- asennustehtävät, pneumatiikka ja hydrauliikka– alueen uusasennustehtävät, monipuoliset hitsaustehtävät, vaativat laitosmiestehtävät, vaativat koneistus– ja viilaustehtävät.

Vaativat erikoistehtävät.

Laitosmiestehtävät, jotka vaativat vastuunottoa useamman tuotantolinjan käynnistä ja korjauksista. Erittäin vaativat sähköasennustyöt, erittäin vaativat koneistustehtävät, joihin liittyy usein työstökoneiden ohjelmointi ja erittäin vaativat työkaluviilaustehtävät. Tehtävät, jotka vaativat lisäkoulutuksella hankittavaa erityis-

tutkintoa.

4 § Henkilökohtainen palkka

Aikapalkkatyössä maksetaan työntekijälle henkilökohtaista palkkaa, joka muodostuu työ- kohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosuudesta.

Työntekijän työkohtainen palkka määritetään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden vaativuuden perusteella.

Henkilökohtainen osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella, joita ovat esimerkiksi ammatinhallinta, säännöllisyys, huolellisuus ja monipuolisuus.

Täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle ammattityöntekijälle voidaan maksaa työkohtai- sen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.

5 § Urakkatyö

Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknillisesti mahdollista, työntekijälle on varattava tilai- suus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava tämän pöytäkirjan 2 §:n mukaisiin työkohtaisiin palkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka–ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee 20 prosenttia työkohtaista palkkaa suuremmaksi.

6 § Palkkiopalkkatyö

Palkkiopalkkausta voidaan käyttää töissä, joissa työtulos (esimerkiksi tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka–aineen käytön taloudellisuus) riippuu työntekijän työtaidosta, tark- kaavaisuudesta tai muusta vastaavasta tekijästä.

7 § Muut palkkamääräykset

Muilta osin tässä pöytäkirjassa tarkoitettujen työntekijöiden palkkaukseen sovelletaan lasi- keraamisen teollisuuden työehtosopimusta.

8 § Voimaantulo

Tämä pöytäkirja tulee voimaan työehtosopimuksen allekirjoituspäivästä ollen voimassa sen osana.

9 § Pöytäkirjan tarkastaminen ja hyväksyminen

Pöytäkirja katsottiin sopijapuolten allekirjoituksin tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi. KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 3 TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 3 LASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT ‌

Talous– ja valaisinlasiteollisuus

Palkkaryhmä 5 Lasinpuhaltajamestari Lasinpuhaltaja, vanhempi Puristelasin mestari Puristelasin painaja Puristelasin aloittaja

Xxxxxxx–koneen hoitaja, vanhempi Lasinhiojamestari

Lasinhioja, vanhempi Kuparilaikkakaivertaja Upokasuunin sulattaja Puumuotintekijä Uunimuurari, vanhempi

Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 4 Lasinpuhaltaja, nuorempi

Lasinhioja, nuorempi Ensimmäinen postintekijä Xxxxxxxx

Xxxxxxx–koneen hoitaja, nuorempi Vuorouunin hoitaja

Uunimuurari, nuorempi Kirvesmies, nuorempi Korkean nostotrukin kuljettaja

Ammattikoulun käynyt keittäjä, jolla on laitoskeittiökokemusta tai vastaava ammattitaito

Myyjä vanhempi

Palkkaryhmä 3 Trukinkuljettaja Traktorinkuljettaja

Plaanaaja, raskas ja vaativa työ Toinen postintekijä

Hiotun lasin tarkastaja, täysin ammattitaitoinen Syynääjä, vanhempi

Mänki– ja raaka–ainetyöntekijä Kiventekijä

Tasaaja, raskas ja vaativa työ Kuumakatkaisija, täysin ammattitaitoinen Keittäjä

Kotelokoneen käyttäjä Signeeraaja

Hapottaja, täysin ammattitaitoinen Röyslääjä, täysin ammattitaitoinen Kiillottaja, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 2 Kolmas postintekijä Syynääjä

Xxxxxxxx, vanhempi Puristelasin reunanlämmittäjä

Jälkikäsittelyn reunanlämmittäjä Kylmäkatkaisija Kuumakatkaisija

Katkaisija, Biebuyck Merkkaaja Hapottaja Pumppaaja Setittäjä

Muotinpitäjä, raskaat muotit Röyslääjä

Nauhaplaanaaja Reunan lämmittäjä Keräilijä

Tilausten ottaja Sekatyöntekijä Kiillottaja

Myyjä nuorempi

Palkkaryhmä 1 Hiontahiekan seuloja Kantaja

Nostelija Pakkaaja Haposta pesijä Muotin pitäjä Pesijä

Siivooja Etiketin liimaaja

Kotelon lajittelija Sekatyöntekijä, kevyt työ

Ikkunalasiteollisuus

Palkkaryhmä 5 Koneenhoitaja Konemies, vanhempi Leikkaaja, vanhempi

Sekuriittikoneen hoitaja, vanhempi Käsireunahioja, täysin ammattitaitoinen Sulattaja

Uuninmuurari, vanhempi Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen Peilikoneen hoitaja

Palkkaryhmä 4 Alakonemies Yläkonemies Leikkaaja, nuorempi Koneleikkaaja

Lasin taivuttaja

Pintahioja

Sekuriittikoneen hoitaja, nuorempi Lajittelija

Uunin– ja kiviuunin hoitaja Konereunahioja Uuninmuurari, nuorempi Kirvesmies

Poraaja, vanhempi

Palkkaryhmä 3 Mänkimies Savensotkija Pakkaaja Lastaaja Mattaaja Laatikontekijä Kärrääjä Jäälasin tekijä

Poraaja, nuorempi

Palkkaryhmä 2 Sekuriittikoneen hoitajan apulainen

Eristyslasin kittaaja

Eristyslasin kasaaja ja listan katkaisija Kerrostetun lasin tekijä

Raidoittaja, vanhempi Sekatyöntekijä

Palkkaryhmä 1 Tarkastaja Paperoija Lasilevyn pesijä Siivooja

Peilien puhdistaja Xxxxxxx vastaanantaja Peilikoneen syöttäjä Sekatyöntekijä, kevyt työ

Pakkauslasiteollisuus

Palkkaryhmä 5 Automaattikoneen etumies

Automaattikoneen hoitaja, vanhempi Puoliautomaattikoneen aloittaja Puoliautomaattikoneen vetäjä

Tarkastamon laitosmies, täysin ammattitaitoinen Uuninmuurari, vanhempi

Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 4 Automaattikoneen hoitaja, nuorempi

Seoksen tekijä (koneellinen) Sulatusosaston käyttövalvoja Varastokeräilijä

Vuorouunin hoitaja Kompressorin hoitaja Tarkastamon laitosmies

Traktorin– ja trukinkuljettaja Uuninmuurari, nuorempi Kirvesmies

Palkkaryhmä 3 Automaattikoneen apulainen

Tarkastaja, täysin ammattitaitoinen Tarkastuslaboratorion mittaaja Pallittaja

Raaka–ainetyöntekijä Lastaaja Varastomies

Lasinsirujen käsittelijä

Palkkaryhmä 2 Pumppaaja Väripainaja Jätekärrääjä Tarkastaja

Insuluxtiilien jälkikäsittelijä Lasitiilien maalaus Sekatyöntekijä

Palkkaryhmä 1 Lasitiilenliittäjä Pakkaaja Varastotyöntekijä

Siirtäjä automaattikoneella Kotelontekijä

Siivooja Väripainotyöntekijä

Raaka–ainetyöntekijä, kevyt työ Kotelontekijä, koneniittaamalla Sekatyöntekijä, kevyt työ

Lasivillateollisuus

Palkkaryhmä 5 Tel–koneenhoitaja, vanhempi

Tel–koneenhoitaja, nuorempi Kiertomies

Prosessinhoitaja Xxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxx

Palkkaryhmä 4 Hartsinkeittäjä, nuorempi

Traktorin– ja trukinkuljettaja Jälkityöosaston trukinkuljettaja Vaihtomies, Kontio

Emäntä Linjamies

Kiertoveden valvoja

Palkkaryhmä 3 Pakkaaja

Lasivillatyöntekijä, raskas työ Kiertonainen

Lastaaja Mänkimies

Palkkaryhmä 2 Laadunvalvoja Lasivillatyöntekijä, kevyt työ Tarjoilija

Palkkaryhmä 1 Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxx

Muoviteollisuus

Palkkaryhmä 5 Päiväasentaja

Käytönvalvoja, täysin ammattitaitoinen (vanhempi) Vaihtaja

Asentaja Sähkömies

Tehdashuollon laitosmies Filmimuokkaaja Koneenhoitaja (PET)

Palkkaryhmä 4 Koneenhoitaja, täysin ammattitaitoinen (asentaja) Käytönvalvoja (nuorempi)

Varastokeräilijä

Palkkaryhmä 3 Raaka–ainemies Muottihuoltaja Varastomies Laadunvalvoja Skreenintekijä Maalinsekoittaja Koneenhoitaja (pakkaus)

Palkkaryhmä 2 Puhallustyöntekijät, painotyöntekijä

Koneenhoitaja Pakkaaja Kotelontekijä Vuorottaja Painokoneensyöttäjä Jälkityöntekijä Hapettaja

Palkkaryhmä 1 Siivooja

Muovityöntekijä (sekatyö)

Lasikuituteollisuus

Palkkaryhmä 5 Kuidunvetäjä, täysin ammattitaitoinen

Xxxxxxxxxxx hoitaja, täysin ammattitaitoinen Emulsiomies, täysin ammattitaitoinen Käytöntarkkailija, täysin ammattitaitoinen Uuninhoitaja, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 4 Mänkimies, täysin ammattitaitoinen

Kuidunvetäjä

Kuidunkelaaja, täysin ammattitaitoinen Trukinkuljettaja

Mattokoneen syötönvalvoja, täysin ammattitaitoinen Mattokoneen hoitaja

Emulsiomies Käytöntarkkailija

Palkkaryhmä 3 Mänkimies Uuninhoitaja Kuidunkelaaja Kuidunpunnitsija

Mattokoneen syötönvalvoja Mattokoneen pakkaaja

Palkkaryhmä 2 Rovingkelaaja, täysin ammattitaitoinen

Rovingpunnitsija Kuidunkuivaaja

Palkkaryhmä 1 Rovingkelaaja Rovingpakkaaja Siivooja

Lasihuopateollisuus

Palkkaryhmä 5 Lasihuopakoneen etumies, täysin ammattitaitoinen Lasihuopakoneen etumies

Lasihuopakoneen hoitaja, täysin ammattitaitoinen Palkkaryhmä 4 Lasihuopakoneen hoitaja

Palkkaryhmä 3 Massantekijä, täysin ammattitaitoinen

Rullamies, täysin ammattitaitoinen Rullamiehen apul., täysin ammattitaitoinen Varamies, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 2 Massantekijä Rullamies Rullamiehen apulainen Varamies

Palkkaryhmä 1 Siivooja

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 4

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 4 AUTOLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT ‌

Palkkaryhmä 5 Erittäin vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät monipuolista am- mattitaitoa, pitkähköä harjaantumista sekä itsenäistä osaamista.

Tällaisia töitä ovat mm.:

Erittäin vaativa taivutus Xxxxxxxx vaativa käsinleikkaus Erittäin vaativa sabluunanteko Erittäin vaativa muotinteko

Erittäin vaativat karkaisutehtävät Erittäin vaativat laitosmiestehtävät

Palkkaryhmä 4 Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät yli neljän (4) vuoden työs- kentelyä ammatissa.

Tällaisia töitä ovat mm.:

Koneellinen leikkaus

Vaativa taivutus (sekalaissarjauuni, automaattiuuni) Vaativa käsinleikkaus

Lasilähetysten käsittely trukilla Vaativa sabluunanteko Vaativa muotinteko Autoklaavin käyttö Leikkausautomaatin käyttö

Vaativa lasin tarkastus (esim. lasit) Vaativat karkaisutehtävät

Vaativat laitosmiestehtävät

Vaativat silkkipainotyöt (kaavioiden tekijät)

Palkkaryhmä 3 Vaativat vaihetyöt, jotka edellyttävät työmenetelmien tuntemusta ja kahden (2) vuoden kokemusta työn suorittamiseen.

Tällaisia töitä ovat mm.:

Koneellinen leikkaus Taivutus

Laminointi Varastotyöt Lasin tarkastus Pakkaaminen Trukinkuljetus

Linjan järjestelytyöt Karkaisun aputehtävät Laitostyön aputehtävät

Palkkaryhmä 2 Työt, jotka eivät vaadi erikoiskoulutusta ja joihin lyhyehkö harjoit- teluaika antaa riittävän pätevyyden.

Tällaisia töitä ovat mm.:

Raskaat aputyöt Siivous

Laminointi (alle kaksi vuotta ammatissa) Hionta

Vastaanotto Laatikon teko

Karkaisun aputehtävät (alle 2 vuotta ammatissa)

Palkkaryhmä 1 Kevyet aputyöt. Uudet alle kolme (3) kuukautta työssä olleet työn- tekijät. Harjoittelijat.

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 5

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 5 KUVASTINTEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT ‌

Palkkaryhmä 5 Lasinleikkaaja, isot lasit, yli 3 vuotta ammatissaan työskennellyt Lasinhioja, yli 3 vuotta ammatissaan työskennellyt Koneenhoitaja vanhempi

Konehuoltaja, laitosmies Ruiskumaalaaja (pintamaalaus) Ruiskupetsaaja

Palkkaryhmä 4 Lasinleikkaaja, isot lasit, alle kolme (3) vuotta ammatissaan työs- kennellyt

Lasinhioja, alle kolme (3) vuotta ammatissaan työskennellyt Koneenhoitaja nuorempi

Kemikaalisekoittaja

Ruiskumaalaaja (pohja– ja välimaalaus) Ruiskulakkaaja (pohja– ja pintalakkaus)

Petsin sekoittaja, petsaaja (kastaen ammeessa) Pienpeilien ja somistepeilien leikkaaja

Palkkaryhmä 3 Hopeointikoneen syöttäjä ja vastaanottaja

Hionta–automaattikoneen syöttäjä ja vastaanottaja Pesukoneen syöttäjä ja vastaanottaja Vannesahaaja

Konsolin taivuttaja ja prässääjä Xxxxxxxx tekijä (sisä– ja ulkotyö)

Suurten lasien ja erikoistöiden lähetyspakkaajat Trukinkuljettaja

Sekatyöntekijä, raskas työ (sisä– ja ulkotyö) Muovikonetyöntekijä

Lista– ja kehyspeilit (yli 40 cm x 90 cm) kasaus, pesu ja pakkaus Varastointi ja lähetyspakkaaja (valmisvarasto ja lähetys- pakkaamo)

Shannon- ja Kenmore -puukaappien pakkaus lähetyslaatikkoon Silkkipainokoneen syöttäjä ja vastaanottaja

Palkkaryhmä 2 Taustojen lenkittäjä, kovalevytaustat

Alumiinipidikkeiden prässääjä (epäkestopuristimella) Silkkipainaja (käsikäyttöinen laite)

Listojen ja kehyksien paklaaja Maalihioja

Pahvinleikkaaja (käsikäyttöinen laite) Kehyksen kasaaja (puukehys) Kaapin kasaaja ja pakkaaja

Lasin pesijä ja pakkaaja

Sekatyöntekijä, kevyt työ (ulko– ja sisätyö)

Lakkauksen välihioja

Silkkipainettujen lasien kuivausvaunujen tyhjentäjä Xxxxxxxx

Kylpyhuone sekä somistepeilien kraaditus, kasaus, pesu ja pak- kaus

Lista– ja kehyspeilien (alle 40 cm x 90 cm) kasaus, pesu ja pak- kaus

Palkkaryhmä 1 Taustojen lenkittäjä ja nippelöijä (käsikäyttöinen laite), kartonki- tausta

Konsolin kiinnittäjä Taustojen leimaaja Niittauksien teippaaja Tarvikepussin täyttäjä Tarvikepussin kiinnittäjä

Alumiinipidikkeiden taivuttaja (käsikäyttöinen laite)

Listojen, kaapin osien ja kehyksien kuivausvaunujen tyhjentäjä Listojen valitsija

Jalkalangan taivuttaja (käsi– tai paineilmalaite) Pienpeilit ja käsipeilit kraaditus, kasaus, pesu, pakkaus Lasin– ja peilin pesijä

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 6

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 6 ERISTYSLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT ‌

Palkkaryhmä 5 Lasin leikkaaja, vanhempi

Laitosmies, vanhempi Pinnoituslaitteiston hoitaja

Palkkaryhmä 4 Lasin leikkaaja, alle 3 vuotta ammatissaan työskennellyt

Kittaaja

Hartsikoneen käyttäjä

Laitosmies, alle 3 vuotta ammatissaan työskennellyt Laadunvalvoja (edellyttää mittalaitteiden käyttöä ja tuntemusta) Laatikontekijä (sis. pakkausten suunnittelun)

Palkkaryhmä 3 Laatikontekijä Varastotyöntekijä, lastaaja Elementtien ilmaaja Pakkaaja

Pesukoneen syöttäjä ja vastaanottaja Xxxxxxxxx apulainen

Elementtien kasaaja Elementtien puristaja Välilistan butyloija Välilistan asettelija

Palkkaryhmä 2 Elementtinippujen purkaus, elementtien nostelija

Välilistan katkaisu Välilistan juottaja Välilistan kasaaja

Palkkaryhmä 1 Siivooja

Muut tuotannon ulkopuoliset aputyöt

LIITE 7

LIITE 7 TT-SAK YLEISSOPIMUS ‌

1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmis- teluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi- käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdis- tysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työehtosopimusten syntymi- seen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovit- telijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vä- hintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenliittojen jäsen- yrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaa- vaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen joh- dosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yri- tyksissä annettua lakia (334/2007) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelu- yhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/1973), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittä- miseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuotta- vuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymi- seen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja hen- kilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelu- kunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työn- antajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työnteki- jät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöis- tä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoiminta- elimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työter- veyshuoltolain (1383/2001) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsul- tin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään lähei- sesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edis- tämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitä- miseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveys- huollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoi- minta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtä- vänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopi- mukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tu- lee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja katta- vuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lu- kumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osas- ton työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suorite- taan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehto- sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asi- oissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liit- tyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työnte- kijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oi- keus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työ- ehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien teh- tävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuute- tun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Li- säksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuoje- luasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta- asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan pai- kallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kap- paleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojelu- riskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työn- tekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaises- ta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimin- tamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virk- keessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lu- kumäärä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työ- suojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luot- tamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitet- tava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamus- henkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ

TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityk- sen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuvil- le henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstö- ryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Vält- tämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työ- suojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojelu- valtuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menete- tystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtai- sesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

4.2 Asema Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luot- tamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapau- tusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjoh- don määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pää- luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toi- misto- yms. välineitä. Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovä- lineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huo- mioon mm. yrityksen koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laa- juus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikal- lisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojelu- valtuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluotta- musmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialu- eensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojelu- asiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tu- lee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpi- täminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huo- miota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmene- telmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huoli- matta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutet- tava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuu- tetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuk- sesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syis- tä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotan- toyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuu- tetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjes- tää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai koulut- taa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumus- ta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä pur- kautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamus- miesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdok- kaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimi- kauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua to- detuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työ- suojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuk- sen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perus- teiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopi- muksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähem- män, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palk- ka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopi- muslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 LUKU

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtävien- sä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työnte- kijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkkatilaston valmistuttua edellyttä- en, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. An- siotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluotta- musmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöi- den nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei ala- kohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työ- paikalla olevasta työvoimasta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoi- masta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista var- ten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoi- mintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetuk- set ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudel- lisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudelli- sesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustan- nusrakenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteis- toimintalain 3 luvun 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunni- telmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksik- köjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yh- teydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja ta- loudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapi- tovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työnteki- jälle tai henkilöstön edustajalle.

6 LUKU

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjes- tää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulko- puolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyk- siin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kans- sa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henki- löstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedon- antojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hä- nen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suora- naiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan las- kettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyk- sessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoit- tautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä mat- kakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jä- senliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnan- taja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonote- tuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset eri- koiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopi- muksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varaval- tuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulu- tukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymyk- seen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja pai- kallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallis- tumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osa- puolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kurs- seille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheut- tamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyr- kiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estet- tä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Xxxxxxx kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurs- sin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijäl- le korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden kor- vausten laajuus.

7.4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syys- tä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksa- maan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuute- tulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyt- tämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamus- miehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kah- den viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjes- tettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakor- vaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan sa- malle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

Document Metadata

Table of Contents

LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN

Document Metadata