Common use of Toimintaympäristön muutostekijät Clause in Contracts

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- OKM:n kulttuuripoliittisessa strategiassa 2025 toimintaympäristön muutoksia kuvataan mm. seuraavasti: Eriarvoistumiskehityksen vuoksi Kulttuuriin vähän osallistuvien osallistaminen sekä taide- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030kulttuuriharrastamisen ja -osallistumisen kustannusten kurissa pitäminen pysyvät tärkeinä tavoitteina. Alueellisen Tasa-arvoisen kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi joudutaan etsimään uusia tapoja ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidenrakenteita järjestää, rakenteiden levittää ja rahoituksen uudistamistarahoittaa palveluja, myös hallinnonalarajojen yli. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuneisuus tulee entistä tärkeämmäksi, koska se kehittää paitsi luovuutta myös tukee hyvinvointia, oppimista ja osaamista. Taide- ja kulttuurikasvatusta ja -opetusta antavat toimijat, muut lasten ja nuorten kulttuuriharras- tamista edistävät toimijat sekä taiteen ja kulttuurin tekijät kehittävät uusia yhteistyön muotoja. Digitalisaatiokehitys jatkuu voimakkaana. (...) Digitaaliset palvelut voivat olla tärkeä lisäkeino turvattaessa alueellisia kulttuuripalveluja ja ihmisten osalli- suutta ja osallistumista. Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan korvaa esitysten ja yleisöjen välistä elävää vuorovaikutusta, joten syntyy tarvetta kehittää myös kiertuetoimintaa, yhteistyötä eri alueilla sijaitsevien taide- ja kulttuurilaitosten ja ryhmien kesken sekä muita elävää vuorovaikutusta turvaavia palvelumuo- toja. Tarve ottaa huomioon kieli- ja kulttuurivähemmistöt, vammaiset ja muut erityisryhmät tulee koskemaan myös digitaalisia palveluja ja toimintoja. Mahdollinen valtionosuusjärjestelmän uudistus on suurin orkesterin rahoitukseen vaikuttava ulkoinen muutostekijä lähivuosina. Orkesterin toiminnan suunnitte- lussa huomioidaan lainvalmistelun mukaisia painotuksia ja pyritään varmistamaan asema pitkäaikaisimman rahoituskategorian toimijana. Merkittävin paikallisen toimintaympäristön muutostekijä on Turun konserttitalon peruskorjaus tai uuden konserttitalon rakentaminen. Nykyinen valtakunnallisista museoistakonserttitalo on toiminnallisuuden kannalta välttämätöntä korjata, val- takunnallisista erikoismuseoista mikäli se toimii TFO:n kotisalina vastaisuudessakin. Vuoden 2019 aikana päätettäneen korjaamisen ja uudis- rakentamisvaihtoehdon välillä. Orkesterin toiminnalle mahdollinen useita vuosia kestävä väistöaika olisi hyvin haasteellinen, sillä harjoitus-, roudaus- ja konser- tointitarpeet täyttäviä tiloja on kaupungissa tarjolla vähän. Mikäli uudisrakentamisvaihtoehtoon päädytään, on konserttitalo kuitenkin paras vaihtoehto toiminnan jatkamiselle uuden talon valmistumiseen asti. Nykyisen konserttitalon osalta on tällöin valmistauduttava taloteknisiin korjauksiin. 2019 saatava päätös remontti-/uudisrakennusvaihtoehdon toteutumisesta ohjaa toiminnan ja ohjelmiston sekä maakunta- niihin liittyvän viestinnän suunnittelua. Nykyiseen taloon sekä mahdolliseen Konserttitalon peruskorjauksen aikaiseen väistötilaan liittyvät haasteet vaikeuttavat tilapäisesti orkesterin rekrytointeja ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla vierailijakiinnityksiä. Orkesterit kilpailevat parhaista soittajista, solisteista ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavatkapellimestareista globaalisti, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvotparhaiden voimien houkuttelemisessa konsertti- salilla on merkittävä vaikutus. Digitaalisuudella Uuden konserttitalon tarveselvitys on lisääntyvä merkitys museotoiminnalletässä suhteessa positiivinen signaali kaupungin sitoutumisesta orkesterin kehittämiseen. Se Orkesterin taiteellisen työskentelyn kehittäminen vakituisia sopimuksia tarkastelemalla tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamistaajankohtaiseksi vuoden 2019 aikana. Lisätään tähän taulukko Palvelualuetta koskevat tunnusluvut, sisäisten prosessien jotka kuvaavat palvelujen tarvetta (tarpeen muutosta) 2019 ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötämahdollisesti eteenpäin (väestön muutokset yms.)

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Covid-19-epidemia ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030sen seurannaisvaikutuset aiheuttavat orkesterin toiminnalle suuria epävarmuustekijöitä vuonna 2021. Alueellisen Toiminnan tärkeimmät haasteet epidemian ollessa käynnissä tulevat turvallisen toimintaympäristön varmistamisesta sekä henkilöstölle että yleisölle. Epidemian aiheuttama tilapäinen yleisökato vaatii voimakkaita toimenpiteitä orkesterin vakioyleisön luotta- muksen saavuttamisessa, jotta kävijämääriä saadaan palautettua kohti normaalimpaa tilannetta. Osa iäkkäämmästä konserttiyleisöstä tulee suurella todennäköisyydellä jättäytymään pois toiminnasta, joten myös uusasiakashankintaan panostetaan voimakkaasti heti tilanteen normalisoiduttua. Mahdolliset viranomaismääräyksistä johtuvat toimintarajoitukset tulevat vaikutta- maan suoraan kävijämääriin ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidensitä kautta myös toimintatuottoihin. Toimintaa pidetään yllä sopeuttamalla sitä mahdolliset viranomaismääräykset täyttäviksi. Merkittävin paikallisen toimintaympäristön muutostekijä on Turun uuden konserttitalon rakentaminen. Orkesteri osallistuu allianssi-menettelyllä Itsenäisyyden-aukiolle rakennettavan talon suunnitteluprosessiin tiiviisti, rakenteiden jotta voidaan varmistaa, että uudisrakennus palvelee parhaalla mahdollisella tavalla akustisen orkesterimusiikin esittämistä ja rahoituksen uudistamistamusiikkikentän kehittämistä Turussa seuraavan 100 vuoden ajan. Nykyinen valtakunnallisista museoistaNykyiseen taloon liittyvät haasteet vaikeuttavat tilapäisesti orkesterin rekrytointeja ja vierailijakiinnityksiä. Orkesterit kilpailevat parhaista soittajista, val- takunnallisista erikoismuseoista solisteista ja kapellimestareista globaa- listi, ja parhaiden voimien houkuttelemisessa konserttisalilla on merkittävä vaikutus. OKM:n kulttuuripoliittisessa strategiassa 2025 toimintaympäristön muutoksia kuvataan mm. seuraavasti: ”Eriarvoistumiskehityksen vuoksi Kulttuuriin vähän osallistuvien osallistaminen sekä maakunta- taide- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla kulttuuriharrastamisen ja -osallistumisen kustannusten kurissa pitäminen pysyvät tärkeinä tavoit- teina. Tasa-arvoisen kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi joudutaan etsimään uusia tapoja ja rakenteita järjestää, levittää ja rahoittaa palveluja, myös hallinnonalarajojen yli. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuneisuus tulee entistä tärkeämmäksi, koska se kehittää paitsi luovuutta myös tukee hyvinvointia, oppimista ja osaamista. Taide- ja kulttuurikasvatusta ja - opetusta antavat toimijat, muut lasten ja nuorten kulttuuriharrastamista edistävät toimijat sekä valtakunnal- lisilla taiteen ja alueellisilla vastuumuseoillakulttuurin tekijät kehittävät uusia yhteistyön muotoja.” Digitalisaatiokehitys jatkuu voimakkaana. Turun kaupungin museoille (...) Digitaaliset palvelut voivat olla tärkeä lisäkeino turvattaessa alueellisia kulttuuripalveluja ja ihmisten osallisuutta ja osallistumista. Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan korvaa esitysten ja yleisöjen välistä elävää vuorovaikutusta, joten syntyy tarvetta kehittää myös kiertuetoimintaa, yhteistyötä eri alueilla sijaitsevien taide- ja kult- tuurilaitosten ja ryhmien kesken sekä muita elävää vuorovaikutusta turvaavia palvelumuotoja. Tarve ottaa huomioon kieli- ja kulttuurivähemmistöt, vammaiset ja muut erityisryhmät tulee koskemaan myös digitaalisia palveluja ja toimintoja. Covid-19-epidemian vaikutusten lisäksi mahdollinen valtionosuusjärjestelmän uudistus on ollut vahva valtionosuustuki suurin orkesterin rahoitukseen vaikuttava ulkoinen muutostekijä lähivuosina. Orkesterin toiminnan suunnittelussa huomioidaan lainvalmistelun mukaisia painotuksia ja pyritään varmistamaan asema pitkäaikaisimman rahoituskategorian toimijana ja orkesterimusiikin alueellisena keskuksena. Hallitusohjelmassa on kirjattu mm. seuraavat orkesteria koskevat toimenpiteet kulttuurin saavutettavuudesta ja toimintaedellytyksistä: ”Toteutetaan taiteen toimintaedellytysten parantamiseksi esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistus. Uudistus koskee kaikkia esittävän taiteen toimijoita. Turvataan kulttuurin toimintaedellytykset huolehtimalla valtionosuuksien tasosta, toiminta-avustuksista ja kansallisten laitosten määrärahoista. Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen perusopetusta ja nostetaan lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustuksia.” Orkesterin uusi intendentti Xxxxx Xxxxxxxxxxx aloittaa työssään lokakuussa 2020 ja lähtee osaltaan viemään eteenpäin orkesterin kehittämistä ja strategista suunnittelua kohti uutta konserttitaloa. Nykyisen konserttitalon toiminta on siirtymävaiheesta huolimatta turvattava riittävillä henkilöresursseilla ja ylläpitämällä talon palvelutarjontaa normaalilla ta- solla. Vuoden 2021 alusta orkesterin taiteellisena johtajana aloittaa pianisti, kapellimestari ja säveltäjä Xxxx Xxxxxxxx, joka on jo heti valintansa jälkeen ottanut keväällä 2020 vahvan otteen orkesterin taiteellisesta suunnittelutyöstä. Yhteistyö Xxxxxxxx kanssa näkyy orkesterin ohjelmistovalinnoissa heti tammikuusta 2021 lähtien. Yhteistyösopimus Xxxxxxxx kanssa on kolmivuotinen ja siihen sisältyy kaksi optiovuotta. Vuonna 2021 uudeistetaan orkesterin toimintaohje, mikä osaltaan selkiyttää orkesterin toimintaa. Orkesterin hallinnollista työtä kehitetään ottamalla vuoden 2021 aikana käyttöön kansainvälinen OPAS Management -järjestelmä (VOSOrchestra Planning and Administration System), vuositasolla noin 2,85 miljoonaamikä virtaviivaistaa konserttituotannon prosesseja ja vähentää tuotantoprosessien haavoittuvuutta. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Vuonna 2021 orkesteri osallistuu kansainväliseen Saavutettavat orkesterit -hankkeeseen, jossa suomalaiset ja tulevien muutoksien vaikutus brittiläiset orkesterin kehittävät yhteistyössä saavu- tettavia palveluita ja toimintaa niille ikäihmisille, jotka eivät pääse orkesterien luo. Hankkeen tavoitteena on edistää aktiivista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä etsiä mahdollisuuksia tuoda orkesterita myös digitaalisten apuvälineiden kautta kotihoidossa ja ympärituorokautisessa hoidossa olevien ikääntyneiden luokse. Kulttuurilautakunnan painopisteet: Eriarvoistumisen poistaminen - kaikkien yhteinen Turku 🡪TFO vastaa tarpeeseen laajan yleisökasvatustyönsä sekä matalan kynnyksen toimintaperiaatteen kautta, mm. jalkautumiset, vapaapääsylliset suurtuo- tannot, kohderyhmätyö ja hinnoittelu. Sisäisen ja ulkoisen yhteistyön vahvistaminen 🡪TFO tuottaa tapahtumia yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden sekä kolmannen sektorin ja oppilaistosten kanssa. Vetovoimainen Kulttuuri–Turku 🡪TFO on Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen musiikkikulttuurin huippuyksikkö. Digitaaliset palvelut - moderni ja historiallinen Turku. 🡪Verkkokonserttien määrää pyritään lisäämään, ja niiden esittämistä mm. seniorityössä edistetään. Verkkokonserttitoiminnan kehittäminen on vielä epäselväavainase- massa mahdollisten epidemiarajoitusten jatkuessa toimintavuodelle 2021 Lautakunnan toimintaperiaatteina ovat kriittinen ja rohkea oman toiminnan tarkastelu sekä työntekijöiden hyvinvointi. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu🡪TFO jatkaa henkilöstön kehittämishanketta, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin tuetaan mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteinaorkesterin sisäisiä johtamistaitoja. VapaaTähän sisältyy myös toimintaohjeen päivittäminen. Hallin- nossa työn organisointia kehitetään OPAS-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamistajärjestelmän käyttöönoton kautta, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttäjolloin koko tuotantoprosessi on kaikkien asianosaisten nähtävissä ajantasaisena. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötäTämä vähentää pieneen tuotantohenkilöstöön liittyvää riskiä.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa ohjelmaluonnoksessa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät menestysteki- jät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista valta- kunnallisista museoista, val- takunnallisista valtakunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla kan- sallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla valtakunnallisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän järjestelmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista Maakuntauudistuksen mahdolliset vaikutukset liittyvät kulttuuriympäristötyön alueelliseen toteuttamiseen ovat vielä avoinna, mutta tulevat selkiytymään vuoden 2017 ja 2018 aikana. Museokävijöiden odotukset museokäyntiin liittyen ovat voimakkaasti muuttuneet viimeisten vuosien aikana. Museoista etsitään yhä enemmän elämyksellisyyttä elämyk- sellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassaajantoi- mintaan. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja Museotoimipaik- koja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia muuttunutta toimintaympäristöä ja tätä työtä jatketaan pitää jatkaa tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita myös asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen vuorovaikutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintanalaajeneminen museotoimipaikkojen seinien ulkopuolelle. Museolaiset bloggaavat Museon sisältöjen hyödyntä- minen kohde- ja somettavataluetyössä vastaa omalta osaltaan myös asuinalueiden eriytymisen haasteisiin, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvotedistää hyvin- vointia ja terveyttä. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen toimintapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Hallituksen kirjaukset oppivelvollisiuusiän nostosta vaikuttavat talousarvioon aikaisintaan 2022. Uuden TAITO-kampuksen hankesuunnittelu käynnistyi syyskuussa 2019. Ruiskadun muutostyöt käynnistyivät lokakuussa 2019 ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030Kellonsoittajankadun muutto Ruiskadulle tapahtui kesällä 2020. Alueellisen Tämä aiheuttaa vuokrakulujen kasvua. Järjestämisluvan opiskeljavuosimäärä on 5089. Mahdollinen lisäystarve tulee arvioida, kun työllisyyskokeilu alkaa 2021. Koulutusten kysyntään vaikuttaa alueen työvoimatarve ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidentilanteet voivat nopeastikin muuttua ja tämä vaikuttaa erityisesti oppisopimus- ja työvoimakoulutuksissa. Varsinais-Suomi eli positiivisen rakenne- muutoksen aikaa ennen korona epidemian globaaleja vaikutuksia. Tällä hetkellä tulevaisuuden vaikutusten arviointi on haastavaa, rakenteiden mutta Turun alueen hyvä lähtö- tilanne auttaa mahdollisesta taantumasta selviämiseen. Kansainvälistyminen ja rahoituksen uudistamistamaahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja työelämään siirtymisen nopeutta- minen on ammatillisen koulutuksen haaste ja myös mahdollisuus. Nykyinen valtakunnallisista museoistaKilpailulainsäädäntö estää kunnallisen toimijan myytävien palveluiden toteuttamisen. Ammatillisessa koulutuksessa tämä koskee mm. ELY:n ostamia kasvupalve- luita (kotouttamiskoulutus ja yritysten kehittämiskoulutus), val- takunnallisista erikoismuseoista koulutusvientiä sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoillamuita 100%:sti myytäviä koulutuspalveluita. Näiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista uuden perustetun TAITO koulutus oy - yhtiön kautta. Turun kaupungin museoille ammatti-instiutuutti on ollut vahva valtionosuustuki keskeinen yhteistyökumppani Taito-koulutus oy:n kanssa ja osal- taan varmistaa kotouttamiskoulutuksen opiskelijoiden sijoittumisen jatko-opintoihin ja työelämään. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on muuttunut vuoden 2018 alusta siten, että järjestämisluvassa taataan koulutuksen järjestäjälle vähimmäisopiskelijavuosien määrä. Vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöltä haetaan syksyisin seuraavan vuoden tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä, joka sitten tulee olemaan ko. vuoden rahoituksen yksi perusta. Vuoden 2022 rahoituksesta 50% tulee opiskelijavuosista, 35% tutkinnon ja tutkinnon osien osaamispisteiden määrään perus- tuen ja 15% jatkosijoittumisen ja palautteiden perusteella, tähän siirrytään asteittain. Lisäksi käytössä on eri kertoimia mm. opiskelijan aikaisemmasta koulutuk- sesta ja työmarkkinatilanteesta riippuen. Em. mittarit arvioidaan talousarviovuodesta kaksi vuotta aikaisemmista tuloksista. Näiden rahoitusten lisäksi ammatilli- sen koulutuksen rahoitukseen sisältyy strategiarahoitusosuus (VOSosa valtionosuudesta kohdennetaan tähän valtionavustuksena), vuositasolla noin 2,85 miljoonaajoka on koulutuksenjärjestäjän haettavissa vuosittain. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Käytettävissä olevan rahoituksen kokonaismäärä päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Tällä hetkellä ei ole vielä tietoa siitä, miten opetus- ja tulevien muutoksien vaikutus kulttuuriministeriö tulee mahdollisesti muuttamaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän eri elementtien osuuksia. Saattaa olla, että %-osuu- det jäädytetään vuoden 2020 tasolle. Ammatillisen koulutuksen rahoitukseen on nykyisen hallituksen toimesta kohdennettu merkittäviä lisärahoituksia, joiden käyttöönotto alkoi vuonna 2020 ja vaikut- taa täysimääräisesti 2021. Nämä rahoitukset tulevat olemaan vuosittain valtiontalousarvioissa päätettäviä ja erikseen haettavia lisärahoituksia. Vuonna 2020 on haettu merkittävää lisäpanostusta opettajien ja ohjaajien lisäämiseen sekä strategiarahoitusta opetuksen ja ohjauksen laadun, oppimisympäristöjen ja tieto-osaa- misen kehittämiseen. OKM myönsi Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen kaupungille 25.6.2020 strategiarahoitusta valtionavustuksena yhteensä 635 000 € sekä 9.6.2020 opettajien ja ohjaajien lisäämiseen 2 532 278 € valtionosuutena. OKM julkaisi v. 2019 uuden ammatillisen koulutuksen laatustrategian. Uusi lainsäädäntö edellyttää koulutuksenjärjestäjiltä toimivaa laadunhallintajärjestelmää ja laadunhallintaa kaikilla tasoilla. Uudistetun lainsäädännön ja toimintaympäristön muutoksen myötä laadunhallinnan merkitys korostuu, kun koulutuksenjärjestäjien toimivaltaa koulutusten suuntaamisessa ja koulutuksen järjestämisessä on vielä epäselvälisätty. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötäKansallinen koulutuksen arviointikeskus (karvi) suorittaa kansallisen ammatilli- sen koulutuksen laatujärjestelmien arvioinnin v. 2021.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- OKM:n kulttuuripoliittisessa strategiassa 2025 toimintaympäristön muutoksia kuvataan mm. seuraavasti: ”Eriarvoistumiskehityksen vuoksi Kulttuuriin vähän osallistuvien osallistaminen sekä taide- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030kulttuuriharrastamisen ja -osallistumisen kustannusten kurissa pitäminen pysyvät tärkeinä tavoit- teina. Alueellisen Tasa-arvoisen kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi joudutaan etsimään uusia tapoja ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidenrakenteita järjestää, rakenteiden levittää ja rahoituksen uudistamistarahoittaa palveluja, myös hallinnonalarajojen yli. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuneisuus tulee entistä tärkeämmäksi, koska se kehittää paitsi luovuutta myös tukee hyvinvointia, oppimista ja osaamista. Taide- ja kulttuurikasvatusta ja - opetusta antavat toimijat, muut lasten ja nuorten kulttuuriharrastamista edistävät toimijat sekä taiteen ja kulttuurin tekijät kehittävät uusia yhteistyön muotoja.” Digitalisaatiokehitys jatkuu voimakkaana. (...) Digitaaliset palvelut voivat olla tärkeä lisäkeino turvattaessa alueellisia kulttuuripalveluja ja ihmisten osallisuutta ja osallistumista. Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan korvaa esitysten ja yleisöjen välistä elävää vuorovaikutusta, joten syntyy tarvetta kehittää myös kiertuetoimintaa, yhteistyötä eri alueilla sijaitsevien taide- ja kult- tuurilaitosten ja ryhmien kesken sekä muita elävää vuorovaikutusta turvaavia palvelumuotoja. Tarve ottaa huomioon kieli- ja kulttuurivähemmistöt, vammaiset ja muut erityisryhmät tulee koskemaan myös digitaalisia palveluja ja toimintoja. Mahdollinen valtionosuusjärjestelmän uudistus on suurin orkesterin rahoitukseen vaikuttava ulkoinen muutostekijä lähivuosina. Orkesterin toiminnan suunnittelussa huomioidaan lainvalmiste- lun mukaisia painotuksia ja pyritään varmistamaan asema pitkäaikaisimman rahoituskategorian toimijana ja orkesterimusiikin alueellisena keskuksena. Hallitusohjelmassa on kirjattu mm. seuraavat orkesteria koskevat toimenpiteet kulttuurin saavutettavuudesta ja toimintaedellytyksistä: ”Toteutetaan taiteen toimintaedellytysten parantamiseksi esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistus. Uudistus koskee kaikkia esittävän taiteen toimijoita. Turvataan kulttuurin toimintaedellytykset huolehtimalla valtionosuuksien tasosta, toiminta-avustuksista ja kansallisten laitosten määrärahoista. Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen perusopetusta ja nostetaan lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustuksia.” Merkittävin paikallisen toimintaympäristön muutostekijä on Turun uuden musiikkitalon rakentaminen. Nykyinen valtakunnallisista museoistakonserttitalo on toiminnallisuuden kannalta välttämätöntä korjata, val- takunnallisista erikoismuseoista mikäli se toimii TFO:n kotisalina vastaisuudessakin. Mikäli uudisrakentamisesta päätetään, on konserttitalo kuitenkin paras vaihtoehto toiminnan jatkamiselle uuden talon valmistumiseen asti. Nykyisen konserttitalon osalta on tällöin valmistauduttava taloteknisiin korjauksiin ja tiettyihin taka- ja yleisötilojen kunnostuksiin. 2020 saatava päätös uudisrakennusvaihtoehdon toteutumisesta ohjaa toiminnan ja ohjelmiston sekä maakunta- niihin liittyvän viestinnän suunnittelua. Nykyiseen taloon liittyvät haasteet vaikeuttavat tilapäisesti orkesterin rekrytointeja ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla vierailijakiinnityksiä. Orkesterit kilpailevat parhaista soittajista, solisteista ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavatkapellimestareista globaa- listi, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvotparhaiden voimien houkuttelemisessa konserttisalilla on merkittävä vaikutus. Digitaalisuudella Päätös musiikin olosuhteesta on lisääntyvä merkitys museotoiminnalleedellytys myös ylikapellimestarikiinnityksen eteenpäin saattamiseksi. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamistaUusi musiikkitalo ja toiminnan jatkaminen Konserttitalossa sen valmistumiseen asti on ylikapellimestarirekrytoinnin kannalta paras vaihtoehto. Orkesterin taiteellista työskentelyä kehitetään vakanssijärjestelyillä, sisäisten prosessien joiden myötä uudistetaan myös toimintaohje. Orkesterin hallinnollista työtä kehitetään ottamalla vuoden 2020 alusta käyttöön kansainvälinen OPAS-järjestelmä (Orchestra Planning and Administration System). Lisätään tähän taulukko Palvelualuetta koskevat tunnusluvut, jotka kuvaavat palvelujen tarvetta (tarpeen muutosta) 2019 ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötämahdollisesti eteenpäin (väestön muutokset yms.)

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Varsinais-Suomessa on käynnissä positiivinen rakennemuutos, jonka myötä teollisuuden työpaikat ovat voimakkaassa kasvussa. Tämä asettaa haasteita koko seutukunnalle mm. asuntojen, koulutuksen, palvelujen ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030liikenteen suhteen. Alueellisen Turun kaupunki haluaa olla mukana tässä kasvussa aktiivisena toimi- jana. Kasvulla on vaikutuksia maankäytön suunnitteluun, palveluverkkoon, liikkumiseen, rakennuttamiseen, ylläpitoon ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidenvalvontaan. Tähän kaupungin kasvuun on varauduttava riittävin resurssein. Rakennetulla ympäristöllä on huomattava vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Rakennetulla ympäristöllä on myös suuri painoarvo kestä- vän kehityksen edistämisessä koko yhteiskunnan tasolla. Kaupungin ja lähialueen neuvottelemat sopimukset valtiovallan kanssa linjaavat kaupunkiseudun kehitystavoitteet. Näitä sopimuksia ovat mm. kasvusopi- mus, rakenteiden kasvukäytäväsopimus ja rahoituksen uudistamistaMAL-sopimus. Nykyinen valtakunnallisista museoistaSopimusten tavoitteet ohjaavat myös Kaupunkiympäristötoimialan toimintaa. Toimintaympäristössä voimakkaasti vaikuttavia trendejä ovat: • Väestön ikääntyminen ja sen myötä yksinasumisen lisääntyminen ja väestön keskittyminen kasvualueille. • Ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisääminen. • Kiertotalous, val- takunnallisista erikoismuseoista jossa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoillakierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. • Smart city –ajattelu, joka tarkoittaa mm. kaupungin infrastruktuurin tehostamista teknologialla. Digitaaliset palvelut ovat keskeinen osa tätä ajattelua. Näiden trendien huomioiminen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpää. Turun kaupungin museoille tavoitteena on tulla täysin hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä. Tavoitetta kohti edetään ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Välitavoitteita on tarpeen asettaa vuoteen 2029. Hiilineutraaliin Turkuun päästään mm. kestävää energiajärjestelmää ja kestävää liikkumis- järjestelmää kehittämällä. Tavoitteita on asetettu myös kiinteistökannan energian käytölle, jota tukemaan on luotu energiajohtamisen toimenpideohjelma. Sote- ja maakuntauudistusten on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020, mikä vaikuttaa mm. tilojen käyttöön. Uudistuksiin liittyen on ollut vahva valtionosuustuki esillä ympäristö- terveydenhuollon tai jonkin sen osa-alueen (VOS)esim. elintarvikevalvonta, vuositasolla noin 2,85 miljoonaaeläinlääkintähuolto) siirtäminen maakunnalle. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Aiemmin suunnitelmissa olleesta ra- kennusvalvonnan seudullistamisesta sen sijaan on luovuttu. Lainsäädännön uudistuksia on tulossa edelleen. Normien purkaminen kohdistunee ainakin maankäyttö- ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen rakennuslakiin sekä ympäristönsuojelulakiin. Liikennekaaren kokonaisuudistuksella puolestaan voi olla merkittäviäkin vaikutuksia joukkoliikenteen järjestämiseen. Tieliikennelain uudistus puolestaan tuo mahdollisesti kunnille lisävelvoitteita. Kiinteistömuodostamislakia uudistetaan lisäämällä mahdollisuus kolmiulotteiseen kiinteistömuodostamiseen. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Asukasluku (31.12.) ja väestönkasvu edellisestä vuodesta 182.072 1.847 183.824 +1.752 185.908 +2.084 187.604 +1.696 +2.500 +2.500 +2.500 Työpaikkojen määrä 95.201 -1.611 93.943 -1.255 +1.400 +1.400 +1.400 +1.400 +1.400 Infrapalvelujen ylläpidettävä pinta-ala, ha 3.757 3.867 3.944 3.878 3.916 3.955 3.995 Väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat kh 22.5.2017 § 219 Yleiskaavan 2029 tarkistettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan vuonna 2029 Turussa on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä 220 000 asukasta ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä115 000 työpaikkaa.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Vuonna 2017 voimaantulleen kirjastolain toteuttaminen on mielenkiintoinen ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030antoisa tehtävä kirjastolle. Alueellisen Erityisesti yhteiskunnallisen ja valtakunnallisen museotoiminnan kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen vaatii lisätoimenpiteitä ja tähän yritetään panostaa perustoiminnassa. Uudessa hallitusohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi kulttuuri- ja kirjastopalvelut on huomioitu. Kirjastojen osalta esitetään vastuidenmainitaan, rakenteiden että tavoitteena on huolehtia kirjastojen saavutettavuudesta, kirjastoautoista ja rahoituksen uudistamistakokoelmien monimuotoisuudesta. Nykyinen valtakunnallisista museoistaMyös tulevaisuusinvestoinneissa on kaavailtu lisärahoitusta näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Lukutaito muodostaa pohjan aktiiviselle toimimiselle yhteiskunnassa. Lukemisen edistäminen on kirjaston keskeisin tehtävä, val- takunnallisista erikoismuseoista jota on syytä jatkuvasti pyrkiä parantamaan ja kehittämään uusia toimintamalleja. Kirjallisuuden lainaus kasvoi hieman vuonna 2018, lastenkirjallisuuden lainaus kasvoi peräti 4%. Lähellä olevan palvelun käyttö on entistä suositumpaa. Vuonna 2019 tehty 1 htvn:n resurssisiirto pääkirjastosta lähikirjastoihin sekä maakunta- lähikirjastojen toimintakonseptin kehittäminen olivat toimivia ratkaisuja, jotka viittoittavat myös tulevaa kehittämistoimintaa. Omatoimikirjastot ovat alueen nuorten kannalta houkuttelevia kokoontumistiloja. Rakenteilla on uusi kirjastotila Aunelaan ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla lisäksi suunnitteluvaiheessa ovat Runosmäen, Lausteen ja alueellisilla vastuumuseoillaPansion alueen tilaratkaisut. Turun kaupungin museoille Kaikissa kohteissa tulee miettiä toimintakonseptin periaatteita ja rakentaa toimivaa yhteistyötä niin muiden palvelualueiden kuin alueen muiden toimijoiden kanssa. E-aineistojen kokoelmaa on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina kasvatettu viime vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvotkäyttö lisääntyi e-kirjojen osalta peräti 68% vuonna 2018. Digitaalisuudella Todennäköisesti kasvusuuntaus tulee jatkumaan. Musiikkiaineiston osalta asiakkaat ovat siirtyneet entistä enemnmän kuluttamaan musiikkia kaupallisten palveluiden kautta, mikä näkyy musiikkiäänitteiden lainauksen laskuna. Vähennys oli 12% viime vuonna. Asiakkaiden valmius palveluiden omatoimiseen käyttöön vaikuttaa lisääntyneen ja uusien digitaalisten palveluiden kehittämiselle on lisääntyvä merkitys museotoiminnalletarvetta, ylipäätään digitaaliseen asiakaspalveluun kohdistuvat odotukset ovat muuttuneet ja palvelun tulee olla helppokäyttöinen ja käyttöä rikastuttava. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan Samalla myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötätarvitaan yhä tehokkaampaa henkilökunnan osaamisen kehittämistä vastaamaan asiakkaiden digituen tarpeisiin.

Toimintaympäristön muutostekijät. Kaikkien toimialojen uudistunut hallinto tukee uutta kaupungin perustehtävää 2019 alkaen. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluprosessien tarkastelu yhdessä hyvinvointitoimialan kanssa soten siirtyessä suunnitelman mukaan maakuntahallintoon vuonna 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa digiloikan toteuttaminen aloitettiin 2017, toiminta vakiintuu 2019 syksystä alkaen ja hallinto tukee toimintaa kehittymään tuottamalla henkilöstölle koutusta ja muuta tukea palvelualueiden tarpeita vastaavaksi. . Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnointi siirrettiin kokonaisuudessaan sekä hyvinvointitoimialalta että perusopetuksen palvelualueelta yhteisiin palveluihin vuoden 2018 alussa. Muutos koskee lähinnä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Sivistystoimiala tuottaa jatkossa kyseisten lasten loma-aikojen toiminnan, mutta laskuttaa palvelusta hyvinvointitoimialaa. Iltapäivätoiminnan kysyntä on kasvanut. Lisäksi lähikouluperiaate lisää pienluokilla käyvien lasten määrää lähikouluissa, mikä vaikuttaa myös iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssitarpeen lisääntymiseen. Varhaiskasvatuksen osalta palvelujen kysyntä jatkaa kasvua. Palvelukapasiteetin laajeneminen on lähinnä tapahtunut viimeisten vuosien aikana yksityisten palveluntuottajien toimesta, koska kaupungin rakennushankkeet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa ja joitakin kunnallisia yksikköjä on jouduttu sulkemaan. Syksystä 2018 lähtien oman toiminnan kapasiteetin lisäys toteutuu valmistuvien yksiköiden ja rakennusvaiheessa olevien yksiköiden myötä. Varhaiskasvatuksen asiakasmakuissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muutokset vaikuttavat lapsikohtaisen palvelusetelin arvoon, mikä lisää merkittävästi menoja, jos palveluseteli halutaan pitää todellisena vaihtoehtona perheille. Vaihtoehto olisi, että muutoksia ei toteuteta ja asiakasmaksut muuttuvat huomattavasti suuremmiksi verrattuna kaupungin oman tuotannon asiakasmaksuihin. Asiakasmaksujen muutokset, kuten 5 –vuotiaiden osa-aikainen maksuttomuus, lisää mahdollisesti palvelujen kysyntää. Uusi varhaiskasvatuslaki on tullut voimaan 1.9.2018. Laki vaikuttaa henkilöstön kelpoisuuksiin. Laissa on määrätty siirtymäajasta, on todennäköistä, että muutos lisää palveluntuottajien henkilöstökustannuksia ja näin ollen se tulee vaikuttamaan palvelusetelin arvoon. Lisäksi varhaiskasvatukseen tullaan perustamaan valtakunnallinen tietovaranto, johon myös kaikki yksityiset tuottajat ovat velvollisia tuottamaan tietoa. Palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrä 13.4. tilanteessa 4396 0000 0000 0000 0000 Palvelussuhteiden määrä 13.4. tilanteessa 4647 4631 4698 4680 4485 Perusyksiköiden lukumäärä 140 134 130 131 131 Kohdistettujen työpaikkahakemusten määrä 4548 4921 4293 4691 4516 (tammi-heinä) Avointen työpaikkahakemusten määrä 4493 4789 4042 4772 1558 (tammi-heinä) Tilinpäätöksen/talousarvion netto (1 000 €)*) 279 142 279 829 289 332 288 240 296 529 302 205 306 738 312 566 320 068 *) 2014 – 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen tilinpäätös, 2018 talousarvio, 2019 – 2022 käyttötalouden suunnitteluluvut 0-6 – vuotiaiden määrä (vuoden lopussa)* 11 957 12 074 12 065 11 930 11 875 11 840 11 867 11 852 11 907 Palveluseteli, päiväkodit 1 272 1 494 1 891 2 280 2 360 2 450 2 550 2 600 2 650 Palvelusetelit avoin toiminta 29 26 23 0 0 0 0 0 0 Kotihoidon tuki 2 155 2 207 2 104 1 840 1 800 1 750 1 700 1 700 1 700 Yksityisen hoidon tuki yhteensä 518 484 417 341 350 350 350 350 350 Hankittu esiopetus 154 153 193 208 220 220 190 200 200 7-8 -vuotiaat 3 198 3 233 3 166 3 127 3 114 3 168 3 223 Perusopetuksen aamu- ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden iltapäivätoiminta / kaupungin oma tuotanto 000 000 000 825 1 040 1 030 1 030 1 050 1 060 Perusopetuksen aamu- ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun iltapäivätoiminta / avustettu toiminta 996 993 1 034 1 153 1 270 1 270 1 260 1 280 1 290 * Luvut ovat kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.tietopankista

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Vuonna 2017 voimaantulleen kirjastolain toteuttaminen on mielenkiintoinen ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030antoisa tehtävä kirjastolle. Alueellisen Erityisesti yhteiskunnallisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavatkulttuurisen vuoropuhelun edistäminen vaatii lisätoimenpiteitä, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvottähän yritetään panostaa perustoiminnassa. Digitaalisuudella Uudessa hallitusohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi kulttuuri- ja kirjastopalvelut on lisääntyvä merkitys museotoiminnallehuomioitu. Se Kirjastojen osalta mainitaan, että tavoitteena on huolehtia kirjastojen saavutettavuudesta, kirjastoautoista ja kokoelmien monimuotoisuudesta. Myös tulevaisuusinvestoinneissa on kaavailtu lisärahoitusta näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Lukutaito muodostaa pohjan aktiiviselle toimimiselle yhteiskunnassa. Lukemisen edistäminen on kirjaston keskeisin tehtävä, jota on syytä jatkuvasti pyrkiä parantamaan ja kehittämään uusia toimintamalleja. Kirjallisuuden lainaus kasvoi hieman vuonna 2018, lastenkirjallisuuden lainaus kasvoi peräti 4%. Lähellä olevan palvelun käyttö on entistä suositumpaa. Vuonna 2019 tehty 1 htvn:n resurssisiirto pääkirjastosta lähikirjastoihin sekä lähikirjastojen toimintakonseptin kehittäminen olivat toimivia ratkaisuja, jotka viittoittavat myös tulevaa kehittämistoimintaa. Omatoimikirjastot ovat alueen nuorten kannalta houkuttelevia kokoontumistiloja. Rakenteilla on uusi kirjastotila Aunelaan ja lisäksi suunnitteluvaiheessa ovat Runosmäen, Lausteen ja Pansion alueen tilaratkaisut. Kaikissa kohteissa tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien miettiä toimintakonseptin periaatteita ja palveluiden digitalisointiarakentaa toimivaa yhteistyötä niin muiden palvelualueiden kuin alueen muiden toimijoiden kanssa. E-aineistojen kokoelmaa on kasvatettu viime vuosina, ja näkymään ulospäin mmkäyttö lisääntyi e-kirjojen osalta peräti 68% vuonna 2018. datan avaamisena Todennäköisesti kasvusuuntaus tulee jatkumaan. Musiikkiaineiston osalta asiakkaat ovat siirtyneet entistä enemnmän kuluttamaan musiikkia kaupallisten palveluiden kautta, mikä näkyy musiikkiäänitteiden lainauksen laskuna. Vähennys oli 12% viime vuonna. Asiakkaiden valmius palveluiden omatoimiseen käyttöön vaikuttaa lisääntyneen ja digitaalisina joukkoistamisprojekteinauusien digitaalisten palveluiden kehittämiselle on tarvetta, ylipäätään digitaaliseen asiakaspalveluun kohdistuvat odotukset ovat muuttuneet ja palvelun tulee olla helppokäyttöinen ja käyttöä rikastuttava. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan Samalla myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötätarvitaan yhä tehokkaampaa henkilökunnan osaamisen kehittämistä vastaamaan asiakkaiden digituen tarpeisiin.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Perusopetusta rahoitetaan kaupungin omin varoin ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030valtionosuuksilla. Alueellisen Peruspalvelujen valtionosuuk- sien leikkaaminen, erillisavustusten väheneminen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidentoisen asteen yksikköhintojen aleneminen ovat heikentäneet Turun kaupungin taloudellista tilan- netta. Valtionosuudet ovat kuitenkin kääntyneet nousuun vuoden 2020 aikana. Talouden tasapaino- tus edellyttää myös sivistystoimialalla toimintojen sopeuttamista. Taloudellisten resurssien riittävyy- den ja kohdentamisen lisäksi haasteina sivistystoi- mialan palveluja järjestettäessä ovat kaupungin- osien eriarvoistuminen ja väestörakenteen muutos. Kaupungin asukasluku on kasvanut noin 1500 asukkaalla vuodessa. Tämä lisää myös sivistystoi- mialan palveluiden kysyntää. Työllisyyden heikentyminen ja etätyön lisääntymi- nen saattavat vähentää varhaiskasvatuksen kysyn- tää. Toisaalta näyttää siltä, rakenteiden että ruotsinkielisen var- haiskasvatuksen kysyntä olisi kasvussa. Oppilaitoksia ja rahoituksen uudistamistapäiväkoteja peruskorjataan laajasti. Nykyinen valtakunnallisista museoistaPeruskorjauksilla ja niiden mahdollisilla väistörat- kaisuilla on merkittävä kustannuksia nostava vaiku- tus toimialalle. Lukuvuoden 2020-21 aikana poik- keuksellisen moni koulu tai päiväkoti joutuu toimi- maan väistötiloissa. Toimivien tilojen puute ja jat- kuva korjaustarve vaikuttaa koko toimialalla, val- takunnallisista erikoismuseoista var- haiskasvatuksesta toiselle asteelle. Puutteelliset tilat vaikeuttavat sujuvan arjen ja osittain myös onnistuneen opetuksen toteuttamista. Turku jatkaa kokeilua 5–vuotiaiden lasten osittain maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kokeilu on alkanut elokuussa 2018. Perusopetuksessa oppilasmäärät kasvavat edel- leen. Oppilasmäärän kasvun arvioidaan käytettä- vissä olevan tiedon mukaan olevan noin 200. Heti 2020-luvun alussa opiskelijamäärä kasvaa myös nuorisoasteen koulutuksessa. Ammatillisen koulu- tuksen kysyntään vaikuttaa työttömyyden kasvu ja Turun kaupungin työllisyyden kuntakokeiluun osal- listuminen. Sivistystoimiala ja erityisesti ammatillinen koulutus tekee tiivistä koulutus- ja oppimisympäristöyhteis- työtä alueen yritysten kanssa. Kyseistä koulutusta varten osoitettu rahoitus on osoitettava sivistystoi- mialalle. Erityisesti tarvetta alueella on tekniikan alan osaa- jista, ja yhtenä pitkän tähtäimen toimenpiteenä on käynnissä STEAM Turku –konsepti, jonka tavoit- teena lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta matema- tiikan ja luonnontieteiden oppimiseen. STEAM Tur- ku toteutetaan kaikilla toimialan palvelualueilla. Kansainvälisyys otetaan aikaisempaa voimak- kaammin huomioon koko toimialalla: varhaiskasva- tuksen kielirikasteisuutta lisätään, kansainvälisen koulun laajentaminen käynnistetään, A1-kielen (englanti, saksa, ranska, venäjä, ruotsi) opetus aloitetaan jo perusopetuksen ensimmäisellä luokal- la ja englanninkielisen ammatillisen koulutuksen aloittaminen selvitetään. Myös muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on edel- leen kasvussa. Lukuvuoden 2020-21 aikana keskeinen toimialan toimintaan vaikuttava asia on kansainvälinen koro- nakriisi. Tämä pakottaa toimialan etsimään uusia toimintatapoja ja laajentamaan etäopetusta. Kriisin aikana ja muutenkin panostetaan erityisesti tuen tarpeessa olevien auttamiseen. Etäopetuksen laajentaminen vaatii edelleenkin uusia investointeja tiloihin, laitteisiin ja opettajien koulutuksiin. Tavoitteena on, että koronakriisin aikaiset toimintamalleja toteutetaan myös jatkossa- kin. Hallitusohjelmassa on monia sivistystoimialaa kos- kevia tavoitteita. Keskeisin niistä on oppivelvolli- suusiän korottaminen ja maksuttomuuden laajen- taminen ovat toteutumassa 1.8.2021. Tämä lisää sivistystoimialan vastuita ja velvollisuuksia. - suomenkielisten 0-6 –vuotiaiden määrä (31.12.) * 9 290 9 101 8 892 8 614 8 358 8 022 7 771 7 658 7 566 - ruotsinkielisten 0-6 –vuotiaiden määrä (31.12.) * 765 778 739 736 718 744 745 755 791 - muunkielisten 0-6 -vuotiaiden määrä (31.12.) * 2 010 2 162 2 268 2 352 2 364 2 272 2 146 1 993 1 856 - ruotsinkielisten 7-15 –vuotiaiden määrä (31.12.) * 873 863 918 947 954 979 1 002 1 014 983 - muunkielisten 7-15 -vuotiaiden määrä (31.12.) * 2 098 2 162 2 273 2 431 2 588 2 768 2 891 3 001 3 083 - muunkielisten 16-18 -vuotiaiden määrä (31.12.) * 000 000 000 761 785 817 878 915 975 Seutukunnan vieraskielisten 16-18 -vuotiaiden määrä (31.12.) ** 880 921 904 941 - - - - - *Lähde: Turun kaupungin väestöennusteet 2020 – 2051 koko väestölle, ruotsinkieliselle väestölle ja muunkieliselle väestölle (15.5.20). Määrät suomenkieliselle väestölle on saatu vähentä- mällä koko väestön määristä ruotsinkielisten ja muunkielisten määrät. xxxx://xxxxxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxx/Xxxxxx%00xxxxxxxxxxx/x%X0%X0xxx%X0%X0xxxxxxx_0000?xx:xxxxx=xxxx **Lähde: Turun seudun kuntien väestön ennakkotiedot (Tilastokeskus) xxxx://xxxxxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxx/Xxxxxx%00xxxxxxxxxxx/x%X0%X0xxx%X0%X0xxxxxxx?xx:xxxxx=xxxx. 2018- 2019 määrät on poimittu linkistä, ja vuosien 2016 -2017 määrä on saatu tietopyyntönä Strategia ja kehittäminen -yksiköltä. Kaupunkistrategian Hyvinvointi ja aktiivisuus - ohjelma koostuu kolmesta pääteemasta: - Terve ja hyvinvoiva turkulainen - Osaava ja oppiva turkulainen - Aktiivinen turkulainen Kaikki nämä teemat koskevat Turun sivistystoimia- laa ja se sitoutuu omassa kehittämisessään ja stra- tegisessa toiminnan suunnittelussaan kaikkiin näi- hin pääteemoihin. Palvelualueet ottavat myös omissa operatiivisissa sopimuksissaan ja toimin- tansa suunnittelussa huomioon nämä teemat. Vah- vimmin toiminnassa painottuu Osaava ja oppiva turkulainen –teema, mutta toimialaa koskettaa myös osa Terve- ja hyvinvoiva turkulainen – sekä maakunta- Aktiivinen turkulainen –teemojen linjauksista. Osaava ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla oppiva turkulainen –teeman linjaukset - henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisel- la ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla - Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyö- dyntämällä uuden teknologian tarjoamia mah- dollisuuksia ja alueellista yhteistyötä - vieraskielisen väestön suomen ja ruotsin kielen taidon kehittymistä ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta tuetaan riittävällä koulutustarjonnalla ja muilla palveluilla - kansainvälisyyden edellytykset turvataan tuke- malla asukkaiden ja henkilöstön valmiuksia toi- mia kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa - lasten ja perheiden hyvinvointia tuetaan laaduk- kaalla varhaiskasvatuksella - kasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa uu- distetaan sivistystoimialan toimipisteverkkoja tii- vistämällä - nuorten koulutuspolut turvataan ja nuorisotyöt- tömyyttä vähennetään - tulevaisuuden osaamispääoma turvataan järjes- tämällä jatkossakin korkeatasoista yleissivistä- vää ja ammatillista koulutusta terveellisissä ti- loissa Terve ja hyvinvoiva turkulainen –teeman alatavoit- teen mukaisesti päiväkodeissa ja kouluissa puutu- taan aktiivisesti yksinäisyyteen ja liikkumattomuu- teen sekä valtakunnal- lisilla ehkäistään eriarvoistumista. Keskeistä on myös henkilöstön hyvinvoinnista ja alueellisilla vastuumuseoillajaksamisesta huolehtiminen. Aktiivinen turkulainen –teema näkyy lasten ja nuorten osallisuuden tukemisessa sekä kannustamisessa liikunta- ja kulttuuripalveluiden käyttämiseen. Kaupunkistrategian Kilpailukyky ja kestävä kasvu – ohjelman tavoitteiden mukaisesti sivistystoimiala tukee Turun kilpailukykyä tuottamalla laadukasta ja alueen elinkeinoelämää tarvitsemaa osaamista. Oman henkilöstön pedagogista osaamista, tieto- ja viestintätekniikan valmiuksia sekä työelämäyhteyk- siä vahvistetaan kaikilla palvelualueilla ja henkilös- töä tuetaan omaehtoiseen oman osaamisensa kartuttamiseen. Samalla kehitetään oppimisympä- ristöjä ottamalla huomioon opetuksen ja varhais- kasvatuksen digitalisaation mukana tuomat uudis- tukset sekä opetussuunnitelmista nousevat toimin- takulttuurin muutokset ja kehittämistarpeet. Lisäksi kehittämisyhteistyötä tehdään tiiviisti eri sidosryh- mien kanssa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kan- sainvälisesti. Kaikilla palvelualuilla tavoitteena on tarjota vieras- kielisille oppijoille riittävästi oikeanlaisia suomen ja ruotsin kielen opintomahdollisuuksia, mikä osaltaan tukee maahanmuuttajien kotoututumista suomalai- seen yhteiskuntaan. Opetuksen tueksi kehitetään erilaisia ohjaus- ja tukipalveluita, jotta oppiminen ja kotoutuminen mahdollistuvat. Sivistystoimiala vahvistaa niin lasten ja nuorten kuin myös oman henkilöstönsä kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta tarjoamalla omissa oppilaitok- sissaan mahdollisimman laajan kielivalikoiman, lisäämällä kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta sekä tukemalla koulujen globaalikasva- tusta. Yksinäisyyden vähentäminen, kiusaamisen ehkäi- seminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden lisää- minen ovat keskiössä kaikilla palvelualueilla. Koska varhaiskasvatus ja koulu eivät yksin pysty vastaa- maan kaikkiin lasten, nuorten ja heidän perheiden- sä tuen tarpeisiin, yhteistyötä hyvinvointitoimialan sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivis- tetään entisestään. Samalla hyödynnetään eri tie- tovarastoista saatavaa tietoa. Palveluita on lähdet- ty kehittämään Turussa alueellisesti, mikä mahdol- listaa eri toimijoiden, mukaan lukien järjestöjen, osaamisen ja resurssien täysivaltaisemman hyö- dyntämisen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoin- nin edistämisessä. Kotien kanssa tehtävä yhteistyö on osa perustyötä sekä varhaiskasvatuksessa että kaikilla kouluasteil- la ja sitä edistetään kaikin mahdollisin keinoin. Perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja luki- oiden palveluverkko on toimiva. Varhaiskasvatuk- sen palveluverkko on muotoutunut aikanaan ilman kokonaissuunnitelmaa ja se vaatii tarkastelua. Huolta aiheuttaa rakennusten ja tilojen huonokun- toisuus. Toimivien tilojen puute ja jatkuva korjaus- tarve vaikuttaa koko toimialalla varhaiskasvatuk- sesta toiselle asteelle vaikeuttaen sujuvan arjen ja osittain myös onnistuneen opetuksen toteuttamista. Turun kaupungin museoille kaupunki käynnisti laaja-alaisen ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan osaamisen kehittämisen visiotyön osana Turun elinkeino-, koulutus- ja elin- voimapolitiikkaa. Työllä on ollut vahva valtionosuustuki haluttu luoda kokonais- valtainen ja pitkälle katsova visio, joka on jo ole- massa olevien kaupunkikehityshankkeiden kaltai- nen sekä kattaa lisäksi koko koulutuspolun perus- asteelta korkea-asteelle saakka. Osaamisen visio- työ valmistui vuoden 2020 aikana ja sen tulos tulee ohjaamaan koulutuksen kehittämistä seuraavien vuosien aikana. Turku on maailmanlaajuisesti ilmastopolitiikan edel- läkävijä. Kestävän ilmaston ja energian toiminta- suunnitelma (VOS)kv 11.6.2018 § 142) ohjaa kaupunki- konsernin toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja varautumiseksi. Sivistystoimiala toteuttaa omas- sa toiminnassaan ilmastosuunnitelman tavoitteita ja luo valmiuksia kestävään elämäntapaan ja vähähii- liseen talouteen. Nämä tavoitteet tullaan entistä enemmän ottamaan huomioon opetuksessa ja erilaisten oppimisympäristöjen käytössä sekä uu- sien rakennusten suunnittelussa ja vanhojen kor- jauksissa. Lisäksi sivistystoimiala on sitoutunut Agenda 2030 toteuttamiseen ja yhteiskuntasito- mukseen 2050. Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityk- sessä ei ole voitu varautua toimintoihin, vuositasolla noin 2,85 miljoonaajoiden osal- ta puuttuvat valtion päätökset ja joiden rahoittami- seen on saatavissa valtionosuuksia. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Tällä sopi- muksella kaupunginvaltuuston on sitouduttava ta- lousarviovarauksiin, joiden toteutuminen edellyttää lisätalousarviota ja tulevien muutoksien vaikutus muulla tavoin huomioon otta- mista, jos valtio tekee näiden rahoittamiseksi posi- tiiviset päätökset. Kuntavaalien jälkeen Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen kaupunki aloittaa uu- den strategiatyön, mutta sen toteuttamistapa on vielä epäselväavoin. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuuttaPormestarimallissa on yleensä laadittu niin sanottu pormestariohjelma, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla jossa lähivuosien tavoitteet on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötämääritelty.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Varsinais-Suomessa on käynnissä positiivinen rakennemuutos, jonka myötä teollisuuden työpaikat ovat voimakkaassa kasvussa. Tämä asettaa haasteita koko seutukunnalle mm. asuntojen, koulutuksen, palvelujen ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030liikenteen suhteen. Alueellisen Turun kaupunki haluaa olla mukana tässä kasvussa aktiivisena toimi- jana. Kasvulla on vaikutuksia maankäytön suunnitteluun, palveluverkkoon, liikkumiseen, rakennuttamiseen, ylläpitoon ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidenvalvontaan. Tähän kaupungin kasvuun on varauduttava riittävin resurssein. Rakennetulla ympäristöllä on huomattava vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Rakennetulla ympäristöllä on myös suuri painoarvo kestä- vän kehityksen edistämisessä koko yhteiskunnan tasolla. Kaupungin ja lähialueen neuvottelemat sopimukset valtiovallan kanssa linjaavat kaupunkiseudun kehitystavoitteet. Näitä sopimuksia ovat mm. kasvusopi- mus, rakenteiden kasvukäytäväsopimus ja rahoituksen uudistamistaMAL-sopimus. Nykyinen valtakunnallisista museoistaSopimusten tavoitteet ohjaavat myös Kaupunkiympäristötoimialan toimintaa. Toimintaympäristössä voimakkaasti vaikuttavia trendejä ovat: • Väestön ikääntyminen ja sen myötä yksinasumisen lisääntyminen ja väestön keskittyminen kasvualueille. • Ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisääminen. • Kiertotalous, val- takunnallisista erikoismuseoista jossa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoillakierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. • Smart city –ajattelu, joka tarkoittaa mm. kaupungin infrastruktuurin tehostamista teknologialla. Digitaaliset palvelut ovat keskeinen osa tätä ajattelua. Näiden trendien huomioiminen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpää. Turun kaupungin museoille tavoitteena on tulla täysin hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä. Tavoitetta kohti edetään ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Välitavoitteita on tarpeen asettaa vuoteen 2029. Hiilineutraaliin Turkuun päästään mm. kestävää energiajärjestelmää ja kestävää liikkumis- järjestelmää kehittämällä. Tavoitteita on asetettu myös kiinteistökannan energian käytölle, jota tukemaan on luotu energiajohtamisen toimenpideohjelma. Sote- ja maakuntauudistusten on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020, mikä vaikuttaa mm. tilojen käyttöön. Uudistuksiin liittyen on ollut vahva valtionosuustuki esillä ympäristö- terveydenhuollon tai jonkin sen osa-alueen (VOS)esim. elintarvikevalvonta, vuositasolla noin 2,85 miljoonaaeläinlääkintähuolto) siirtäminen maakunnalle. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Aiemmin suunnitelmissa olleesta ra- kennusvalvonnan seudullistamisesta sen sijaan on luovuttu. Lainsäädännön uudistuksia on tulossa edelleen. Normien purkaminen kohdistunee ainakin maankäyttö- ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvärakennuslakiin sekä ympäristönsuojelulakiin. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä Liikennekaaren kokonaisuudistuksella puolestaan voi olla merkittäviäkin vaikutuksia joukkoliikenteen järjestämiseen. Tieliikennelain uudistus puolestaan tuo mahdollisesti kunnille lisävelvoitteita. Kiinteistömuodostamislakia uudistetaan lisäämällä mahdollisuus kolmiulotteiseen kiinteistömuodostamiseen. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Asukasluku (31.12.) ja tarinallisuuttaväestönkasvu edellisestä vuodesta 182.072 1.847 183.824 +1.752 185.908 +2.084 187.604 +1.696 189.669 +2.065 +2.500 +2.500 Työpaikkojen määrä 95.201 -1.611 93.943 -1.258 95.421 +1.478 +1.400 +1.400 +1.400 +1.400 Infrapalvelujen ylläpidettävä pinta-ala, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.ha 3.757 3.867 3.944 3.878 3.916 3.955 3.995

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Kirjaston käyttö oli alkuvuodesta 2020 hyvässä kasvussa niin käyntimäärien kuin lainauslukujen suhteen, mutta hyvä kehitys pysähtyi koronapandemiasta johtuneeseen kirjastojen sulkemi- seen. Koronapandemian aiheuttaman poikkeustilan aikana asiakkaat käyttivät aiempaa enemmän kirjaston e-aineistoja ja kulttuuriministeriön maaliskuussa digitaalisia palveluita sekä osallistuivat kirjaston järjestämiin virtuaalisiin tapahtumiin. Jo aiemmin on havaittu, että asiakkaiden valmius palveluiden omatoimiseen käyttöön on lisääntynyt ja siitä saatiin nyt lisänäyttöä. Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käytön selkeyttäminen on jatkossa entistä tärkeämpää. Poikkeustilanteen aikana myös henkilökunnan digitaidot vahvistuivat ja pystyttiin tarjoamaan mm. uudenlaisia virtuaalisia tapahtumia ja panostettiin someviestintään. E-aineistojen kokoelmaa on kasvatettu viime vuosina, mutta kasvaneeseen kysyntään ei ole kyetty vastaamaan. Todennäköisesti kasvusuuntaus tulee jatkumaan, mutta samanaikaisesti kustantajien tarjonta kirjastoille on heikentynyt. Hallitusohjelmaan liittyen meneillään on valtakunnallinen hanke e-aineistojen saatavuuden parantamiseksi, hankkeen aikana pilotoidaan erilaisia toimintatapoja e-aineistojen tarjonnassa. Vuonna 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030voimaantulleen kirjastolain toteuttamisessa on viime vuosina painotettu yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämistä ja lukutaidon vahvistamista. Alueellisen Kirjastolla on hyvä ja valtakunnallisen museotoiminnan luotettava asema suomalaisessa yhteiskunnassa, joten kirjastolla on oma roolinsa demokratian, sananvapauden ja rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun vahvistajana. Uudessa hallitusohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi kulttuuri- ja kirjastopalvelut on huomioitu. Kirjastojen osalta esitetään vastuidenmainitaan, rakenteiden että tavoitteena on huolehtia kirjastojen saavutettavuu- desta, kirjastoautoista ja rahoituksen uudistamistakokoelmien monimuotoisuudesta. Nykyinen valtakunnallisista museoistaMyös tulevaisuusinvestoinneissa on kaavailtu lisärahoitusta näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Lukutaito muodostaa pohjan aktiiviselle toimimiselle yhteiskunnassa. Lukemisen edistäminen on kirjaston keskeisin tehtävä, val- takunnallisista erikoismuseoista jota on syytä jatkuvasti pyrkiä parantamaan sekä maakunta- kehittämään uusia toimintamalleja. Lukutaidon vahvistaminen tukee myös kaupungin tavoitteita syrjäytymisen ehkäisyssä. PISA-2018 -tulokset osoittavat, että suomalaisnuorten lukutaidon osaaminen on edelleen hyvää, mutta lukutaidon osaamistulokset ovat laskussa. Xxxxxx varhaiset kielelliset taidot sekä motivaatio ennustavat lapsen hyvää lukutaitoa, myöhemmin myös opiskelume- nestystä ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoillaammatillista kehitystä. Turun kaupungin museoille Kansainvälisen aikuistutkimuksen PIAAC:n mukaan Suomessa on noin 370 000 työikäistä ihmistä, joilla on erittäin huono lukutaito. Kirjasto on ollut vahva valtionosuustuki (VOS)mukana Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa, vuositasolla noin 2,85 miljoonaajossa tavoitteena on ollut löytää uusia mielenkiintolähtöisiä menetelmiä lukemisen edistämiseen. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Lähellä olevan palvelun käyttö on ollut aiempaa suositumpaa viime vuosien aikana, mutta aiheuttaako koronaviruspandemia tilojen ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä aineistojen käyttöön pysyviä muutoksia, tätä tulee seurata ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan analysoida tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osaltaTurku on monikulttuurinen kaupunki ja se näkyy myös kirjaston toiminnassa. Jaettu asiantuntijuusAineistojen ja tapahtumien tulee olla kulttuurisesti monimuotoisia ja huomioida eri väestöryhmät. Samoin väestön ikääntyminen tulee näkymään ikääntyneille suunnattujen palveluiden kysynnän kasvuna. Vuonna 2020 saatiin uusi kirjastotila Aunelaan ja kirjasto on auki myös omatoimisesti. Suunnitteluvaiheessa ovat Runosmäen (2023), siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen Lausteen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessäPansion alueen tilaratkaisut. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien Kaikissa kohteissa tulee miettiä palveluiden toimintakonseptin periaatteita ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötärakentaa toimivaa yhteistyötä niin muiden palvelualueiden kuin alueen muiden toimijoiden kanssa.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Kirjaston käyttö oli alkuvuodesta 2020 hyvässä kasvussa niin käyntimäärien kuin lainauslukujen suhteen, mutta hyvä kehitys pysähtyi koronapandemiasta johtuneeseen kirjastojen sulkemi- seen. Koronapandemian aiheuttaman poikkeustilan aikana asiakkaat käyttivät aiempaa enemmän kirjaston e-aineistoja ja kulttuuriministeriön maaliskuussa digitaalisia palveluita sekä osallistuivat kirjaston järjestämiin virtuaalisiin tapahtumiin. Jo aiemmin on havaittu, että asiakkaiden valmius palveluiden omatoimiseen käyttöön on lisääntynyt ja siitä saatiin nyt lisänäyttöä. Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käytön selkeyttäminen on jatkossa entistä tärkeämpää. Poikkeustilanteen aikana myös henkilökunnan digitaidot vahvistuivat ja pystyttiin tarjoamaan mm. uudenlaisia virtuaalisia tapahtumia ja panostettiin someviestintään. E-aineistojen kokoelmaa on kasvatettu viime vuosina, mutta kasvaneeseen kysyntään ei ole kyetty vastaamaan. Todennäköisesti kasvusuuntaus tulee jatkumaan, mutta samanaikaisesti kustantajien tarjonta kirjastoille on heikentynyt. Hallitusohjelmaan liittyen meneillään on valtakunnallinen hanke e-aineistojen saatavuuden parantamiseksi, hankkeen aikana pilotoidaan erilaisia toimintatapoja e-aineistojen tarjonnassa. Vuonna 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030voimaantulleen kirjastolain toteuttamisessa on viime vuosina painotettu yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämistä ja lukutaidon vahvistamista. Alueellisen Kirjastolla on hyvä ja valtakunnallisen museotoiminnan luotettava asema suomalaisessa yhteiskunnassa, joten kirjastolla on oma roolinsa demokratian, sananvapauden ja rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun vahvistajana. Uudessa hallitusohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi kulttuuri- ja kirjastopalvelut on huomioitu. Kirjastojen osalta esitetään vastuidenmainitaan, rakenteiden että tavoitteena on huolehtia kirjastojen saavutettavuu- desta, kirjastoautoista ja rahoituksen uudistamistakokoelmien monimuotoisuudesta. Nykyinen valtakunnallisista museoistaMyös tulevaisuusinvestoinneissa on kaavailtu lisärahoitusta näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Lukutaito muodostaa pohjan aktiiviselle toimimiselle yhteiskunnassa. Lukemisen edistäminen on kirjaston keskeisin tehtävä, val- takunnallisista erikoismuseoista jota on syytä jatkuvasti pyrkiä parantamaan sekä maakunta- kehittämään uusia toimintamalleja. Lukutaidon vahvistaminen tukee myös kaupungin tavoitteita syrjäytymisen ehkäisyssä. PISA-2018 -tulokset osoittavat, että suomalaisnuorten lukutaidon osaaminen on edelleen hyvää, mutta lukutaidon osaamistulokset ovat laskussa. Xxxxxx varhaiset kielelliset taidot sekä motivaatio ennustavat lapsen hyvää lukutaitoa, myöhemmin myös opiskelume- nestystä ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoillaammatillista kehitystä. Turun kaupungin museoille Kansainvälisen aikuistutkimuksen PIAAC:n mukaan Suomessa on noin 370 000 työikäistä ihmistä, joilla on erittäin huono lukutaito. Kirjasto on ollut vahva valtionosuustuki (VOS)mukana Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa, vuositasolla noin 2,85 miljoonaajossa tavoitteena on ollut löytää uusia mielenkiintolähtöisiä menetelmiä lukemisen edistämiseen. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Lähellä olevan palvelun käyttö on ollut aiempaa suositumpaa viime vuosien aikana, mutta aiheuttaako koronaviruspandemia tilojen ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä aineistojen käyttöön pysyviä muutoksia, tätä tulee seurata ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan analysoida tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osaltaTurku on monikulttuurinen kaupunki ja se näkyy myös kirjaston toiminnassa. Jaettu asiantuntijuusAineistojen ja tapahtumien tulee olla kulttuurisesti monimuotoisia ja huomioida eri väestöryhmät. Samoin väestön ikääntyminen tulee näkymään ikääntyneille suunnattujen palveluiden kysynnän kasvuna. Vuonna 2020 saatiin uusi kirjastotila Aunelaan ja kirjasto on auki myös omatoimisesti. Suunnitteluvaiheessa ovat Runosmäen (2023), siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen Skanssin, Lausteen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessäPansion alueen tilaratkaisut. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien Kaikissa kohteissa tulee miettiä palveluiden toimintakonseptin periaatteita ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötärakentaa toimivaa yhteistyötä niin muiden palvelualueiden kuin alueen muiden toimijoiden kanssa.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Varsinais-Suomessa on käynnissä positiivinen rakennemuutos, jonka myötä teollisuuden työpaikat ovat voimakkaassa kasvussa. Tämä asettaa haasteita koko seutukunnalle mm. asuntojen, koulutuksen, palvelujen ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030liikenteen suhteen. Alueellisen Turun kaupunki haluaa olla mukana tässä kasvussa aktiivisena toimi- jana. Kasvulla on vaikutuksia maankäytön suunnitteluun, palveluverkkoon, liikkumiseen, rakennuttamiseen, ylläpitoon ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidenvalvontaan. Tähän kaupungin kasvuun on varauduttava riittävin resurssein. Rakennetulla ympäristöllä on huomattava vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Rakennetulla ympäristöllä on myös suuri painoarvo kestä- vän kehityksen edistämisessä koko yhteiskunnan tasolla. Kaupungin ja lähialueen neuvottelemat sopimukset valtiovallan kanssa linjaavat kaupunkiseudun kehitystavoitteet. Näitä sopimuksia ovat mm. kasvusopi- mus, rakenteiden kasvukäytäväsopimus ja rahoituksen uudistamistaMAL-sopimus. Nykyinen valtakunnallisista museoistaSopimusten tavoitteet ohjaavat myös Kaupunkiympäristötoimialan toimintaa. Toimintaympäristössä voimakkaasti vaikuttavia trendejä ovat: • Väestön ikääntyminen ja sen myötä yksinasumisen lisääntyminen ja väestön keskittyminen kasvualueille. • Ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisääminen. • Kiertotalous, val- takunnallisista erikoismuseoista jossa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoillakierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. • Smart city –ajattelu, joka tarkoittaa mm. kaupungin infrastruktuurin tehostamista teknologialla. Digitaaliset palvelut ovat keskeinen osa tätä ajattelua. Näiden trendien huomioiminen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpää. Turun kaupungin museoille tavoitteena on tulla täysin hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä. Tavoitetta kohti edetään ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Välitavoitteita on tarpeen asettaa vuoteen 2029. Hiilineutraaliin Turkuun päästään mm. kestävää energiajärjestelmää ja kestävää liikkumis- järjestelmää kehittämällä. Tavoitteita on asetettu myös kiinteistökannan energian käytölle, jota tukemaan on luotu energiajohtamisen toimenpideohjelma. Sote- ja maakuntauudistusten on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020, mikä vaikuttaa mm. tilojen käyttöön. Uudistuksiin liittyen on ollut vahva valtionosuustuki esillä ympäristö- terveydenhuollon tai jonkin sen osa-alueen (VOS)esim. elintarvikevalvonta, vuositasolla noin 2,85 miljoonaaeläinlääkintähuolto) siirtäminen maakunnalle. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Aiemmin suunnitelmissa olleesta ra- kennusvalvonnan seudullistamisesta sen sijaan on luovuttu. Lainsäädännön uudistuksia on tulossa edelleen. Normien purkaminen kohdistunee ainakin maankäyttö- ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen rakennuslakiin sekä ympäristönsuojelulakiin. Liikennekaaren kokonaisuudistuksella puolestaan voi olla merkittäviäkin vaikutuksia joukkoliikenteen järjestämiseen. Tieliikennelain uudistus puolestaan tuo mahdollisesti kunnille lisävelvoitteita. Kiinteistömuodostamislakia uudistetaan lisäämällä mahdollisuus kolmiulotteiseen kiinteistömuodostamiseen. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnuslu- vut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Asukasluku (31.12.) ja väestönkasvu edellisestä vuodesta 182.072 1.847 183.824 +1.752 185.908 +2.084 187.604 +1.696 189.669 +2.065 191.664 (ennakkotieto) +1.995 +2.500 Työpaikkojen määrä 95.201 -1.611 93.943 -1.258 95.421 +1.478 97.273 +1.852 +1.400 +1.400 +1.400 Infrapalvelujen ylläpidettävä pinta-ala, ha 3.757 3.867 3.944 3.878 3.916 3.955 3.995 Väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat kh 22.5.2017 § 219 Yleiskaavan 2029 tarkistettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan vuonna 2029 Turussa on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä 220 000 asukasta ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä115 000 työpaikkaa.