Common use of Toimintaympäristön muutostekijät Clause in Contracts

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- OKM:n kulttuuripoliittisessa strategiassa 2025 toimintaympäristön muutoksia kuvataan mm. seuraavasti: Eriarvoistumiskehityksen vuoksi Kulttuuriin vähän osallistuvien osallistaminen sekä taide- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030kulttuuriharrastamisen ja -osallistumisen kustannusten kurissa pitäminen pysyvät tärkeinä tavoitteina. Alueellisen Tasa-arvoisen kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi joudutaan etsimään uusia tapoja ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidenrakenteita järjestää, rakenteiden levittää ja rahoituksen uudistamistarahoittaa palveluja, myös hallinnonalarajojen yli. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuneisuus tulee entistä tärkeämmäksi, koska se kehittää paitsi luovuutta myös tukee hyvinvointia, oppimista ja osaamista. Taide- ja kulttuurikasvatusta ja -opetusta antavat toimijat, muut lasten ja nuorten kulttuuriharras- tamista edistävät toimijat sekä taiteen ja kulttuurin tekijät kehittävät uusia yhteistyön muotoja. Digitalisaatiokehitys jatkuu voimakkaana. (...) Digitaaliset palvelut voivat olla tärkeä lisäkeino turvattaessa alueellisia kulttuuripalveluja ja ihmisten osalli- suutta ja osallistumista. Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan korvaa esitysten ja yleisöjen välistä elävää vuorovaikutusta, joten syntyy tarvetta kehittää myös kiertuetoimintaa, yhteistyötä eri alueilla sijaitsevien taide- ja kulttuurilaitosten ja ryhmien kesken sekä muita elävää vuorovaikutusta turvaavia palvelumuo- toja. Tarve ottaa huomioon kieli- ja kulttuurivähemmistöt, vammaiset ja muut erityisryhmät tulee koskemaan myös digitaalisia palveluja ja toimintoja. Mahdollinen valtionosuusjärjestelmän uudistus on suurin orkesterin rahoitukseen vaikuttava ulkoinen muutostekijä lähivuosina. Orkesterin toiminnan suunnitte- lussa huomioidaan lainvalmistelun mukaisia painotuksia ja pyritään varmistamaan asema pitkäaikaisimman rahoituskategorian toimijana. Merkittävin paikallisen toimintaympäristön muutostekijä on Turun konserttitalon peruskorjaus tai uuden konserttitalon rakentaminen. Nykyinen valtakunnallisista museoistakonserttitalo on toiminnallisuuden kannalta välttämätöntä korjata, val- takunnallisista erikoismuseoista mikäli se toimii TFO:n kotisalina vastaisuudessakin. Vuoden 2019 aikana päätettäneen korjaamisen ja uudis- rakentamisvaihtoehdon välillä. Orkesterin toiminnalle mahdollinen useita vuosia kestävä väistöaika olisi hyvin haasteellinen, sillä harjoitus-, roudaus- ja konser- tointitarpeet täyttäviä tiloja on kaupungissa tarjolla vähän. Mikäli uudisrakentamisvaihtoehtoon päädytään, on konserttitalo kuitenkin paras vaihtoehto toiminnan jatkamiselle uuden talon valmistumiseen asti. Nykyisen konserttitalon osalta on tällöin valmistauduttava taloteknisiin korjauksiin. 2019 saatava päätös remontti-/uudisrakennusvaihtoehdon toteutumisesta ohjaa toiminnan ja ohjelmiston sekä maakunta- niihin liittyvän viestinnän suunnittelua. Nykyiseen taloon sekä mahdolliseen Konserttitalon peruskorjauksen aikaiseen väistötilaan liittyvät haasteet vaikeuttavat tilapäisesti orkesterin rekrytointeja ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla vierailijakiinnityksiä. Orkesterit kilpailevat parhaista soittajista, solisteista ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavatkapellimestareista globaalisti, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvotparhaiden voimien houkuttelemisessa konsertti- salilla on merkittävä vaikutus. Digitaalisuudella Uuden konserttitalon tarveselvitys on lisääntyvä merkitys museotoiminnalletässä suhteessa positiivinen signaali kaupungin sitoutumisesta orkesterin kehittämiseen. Se Orkesterin taiteellisen työskentelyn kehittäminen vakituisia sopimuksia tarkastelemalla tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamistaajankohtaiseksi vuoden 2019 aikana. Lisätään tähän taulukko Palvelualuetta koskevat tunnusluvut, sisäisten prosessien jotka kuvaavat palvelujen tarvetta (tarpeen muutosta) 2019 ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötämahdollisesti eteenpäin (väestön muutokset yms.)

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Varsinais-Suomessa on käynnissä positiivinen rakennemuutos, jonka myötä teollisuuden työpaikat ovat voimakkaassa kasvussa. Tämä asettaa haasteita koko seutukunnalle mm. asuntojen, koulutuksen, palvelujen ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030liikenteen suhteen. Alueellisen Turun kaupunki haluaa olla mukana tässä kasvussa aktiivisena toimi- jana. Kasvulla on vaikutuksia maankäytön suunnitteluun, palveluverkkoon, liikkumiseen, rakennuttamiseen, ylläpitoon ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidenvalvontaan. Tähän kaupungin kasvuun on varauduttava riittävin resurssein. Rakennetulla ympäristöllä on huomattava vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Rakennetulla ympäristöllä on myös suuri painoarvo kestä- vän kehityksen edistämisessä koko yhteiskunnan tasolla. Kaupungin ja lähialueen neuvottelemat sopimukset valtiovallan kanssa linjaavat kaupunkiseudun kehitystavoitteet. Näitä sopimuksia ovat mm. kasvusopi- mus, rakenteiden kasvukäytäväsopimus ja rahoituksen uudistamistaMAL-sopimus. Nykyinen valtakunnallisista museoistaSopimusten tavoitteet ohjaavat myös Kaupunkiympäristötoimialan toimintaa. Toimintaympäristössä voimakkaasti vaikuttavia trendejä ovat: • Väestön ikääntyminen ja sen myötä yksinasumisen lisääntyminen ja väestön keskittyminen kasvualueille. • Ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisääminen. • Kiertotalous, val- takunnallisista erikoismuseoista jossa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoillakierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. • Smart city –ajattelu, joka tarkoittaa mm. kaupungin infrastruktuurin tehostamista teknologialla. Digitaaliset palvelut ovat keskeinen osa tätä ajattelua. Näiden trendien huomioiminen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpää. Turun kaupungin museoille tavoitteena on tulla täysin hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä. Tavoitetta kohti edetään ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Välitavoitteita on tarpeen asettaa vuoteen 2029. Hiilineutraaliin Turkuun päästään mm. kestävää energiajärjestelmää ja kestävää liikkumis- järjestelmää kehittämällä. Tavoitteita on asetettu myös kiinteistökannan energian käytölle, jota tukemaan on luotu energiajohtamisen toimenpideohjelma. Sote- ja maakuntauudistusten on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020, mikä vaikuttaa mm. tilojen käyttöön. Uudistuksiin liittyen on ollut vahva valtionosuustuki esillä ympäristö- terveydenhuollon tai jonkin sen osa-alueen (VOS)esim. elintarvikevalvonta, vuositasolla noin 2,85 miljoonaaeläinlääkintähuolto) siirtäminen maakunnalle. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Aiemmin suunnitelmissa olleesta ra- kennusvalvonnan seudullistamisesta sen sijaan on luovuttu. Lainsäädännön uudistuksia on tulossa edelleen. Normien purkaminen kohdistunee ainakin maankäyttö- ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen rakennuslakiin sekä ympäristönsuojelulakiin. Liikennekaaren kokonaisuudistuksella puolestaan voi olla merkittäviäkin vaikutuksia joukkoliikenteen järjestämiseen. Tieliikennelain uudistus puolestaan tuo mahdollisesti kunnille lisävelvoitteita. Kiinteistömuodostamislakia uudistetaan lisäämällä mahdollisuus kolmiulotteiseen kiinteistömuodostamiseen. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Asukasluku (31.12.) ja väestönkasvu edellisestä vuodesta 182.072 1.847 183.824 +1.752 185.908 +2.084 187.604 +1.696 +2.500 +2.500 +2.500 Työpaikkojen määrä 95.201 -1.611 93.943 -1.255 +1.400 +1.400 +1.400 +1.400 +1.400 Infrapalvelujen ylläpidettävä pinta-ala, ha 3.757 3.867 3.944 3.878 3.916 3.955 3.995 Väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat kh 22.5.2017 § 219 Yleiskaavan 2029 tarkistettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan vuonna 2029 Turussa on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä 220 000 asukasta ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä115 000 työpaikkaa.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- OKM:n kulttuuripoliittisessa strategiassa 2025 toimintaympäristön muutoksia kuvataan mm. seuraavasti: ”Eriarvoistumiskehityksen vuoksi Kulttuuriin vähän osallistuvien osallistaminen sekä taide- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030kulttuuriharrastamisen ja -osallistumisen kustannusten kurissa pitäminen pysyvät tärkeinä tavoit- teina. Alueellisen Tasa-arvoisen kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi joudutaan etsimään uusia tapoja ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidenrakenteita järjestää, rakenteiden levittää ja rahoituksen uudistamistarahoittaa palveluja, myös hallinnonalarajojen yli. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuneisuus tulee entistä tärkeämmäksi, koska se kehittää paitsi luovuutta myös tukee hyvinvointia, oppimista ja osaamista. Taide- ja kulttuurikasvatusta ja - opetusta antavat toimijat, muut lasten ja nuorten kulttuuriharrastamista edistävät toimijat sekä taiteen ja kulttuurin tekijät kehittävät uusia yhteistyön muotoja.” Digitalisaatiokehitys jatkuu voimakkaana. (...) Digitaaliset palvelut voivat olla tärkeä lisäkeino turvattaessa alueellisia kulttuuripalveluja ja ihmisten osallisuutta ja osallistumista. Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan korvaa esitysten ja yleisöjen välistä elävää vuorovaikutusta, joten syntyy tarvetta kehittää myös kiertuetoimintaa, yhteistyötä eri alueilla sijaitsevien taide- ja kult- tuurilaitosten ja ryhmien kesken sekä muita elävää vuorovaikutusta turvaavia palvelumuotoja. Tarve ottaa huomioon kieli- ja kulttuurivähemmistöt, vammaiset ja muut erityisryhmät tulee koskemaan myös digitaalisia palveluja ja toimintoja. Mahdollinen valtionosuusjärjestelmän uudistus on suurin orkesterin rahoitukseen vaikuttava ulkoinen muutostekijä lähivuosina. Orkesterin toiminnan suunnittelussa huomioidaan lainvalmiste- lun mukaisia painotuksia ja pyritään varmistamaan asema pitkäaikaisimman rahoituskategorian toimijana ja orkesterimusiikin alueellisena keskuksena. Hallitusohjelmassa on kirjattu mm. seuraavat orkesteria koskevat toimenpiteet kulttuurin saavutettavuudesta ja toimintaedellytyksistä: ”Toteutetaan taiteen toimintaedellytysten parantamiseksi esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistus. Uudistus koskee kaikkia esittävän taiteen toimijoita. Turvataan kulttuurin toimintaedellytykset huolehtimalla valtionosuuksien tasosta, toiminta-avustuksista ja kansallisten laitosten määrärahoista. Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen perusopetusta ja nostetaan lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustuksia.” Merkittävin paikallisen toimintaympäristön muutostekijä on Turun uuden musiikkitalon rakentaminen. Nykyinen valtakunnallisista museoistakonserttitalo on toiminnallisuuden kannalta välttämätöntä korjata, val- takunnallisista erikoismuseoista mikäli se toimii TFO:n kotisalina vastaisuudessakin. Mikäli uudisrakentamisesta päätetään, on konserttitalo kuitenkin paras vaihtoehto toiminnan jatkamiselle uuden talon valmistumiseen asti. Nykyisen konserttitalon osalta on tällöin valmistauduttava taloteknisiin korjauksiin ja tiettyihin taka- ja yleisötilojen kunnostuksiin. 2020 saatava päätös uudisrakennusvaihtoehdon toteutumisesta ohjaa toiminnan ja ohjelmiston sekä maakunta- niihin liittyvän viestinnän suunnittelua. Nykyiseen taloon liittyvät haasteet vaikeuttavat tilapäisesti orkesterin rekrytointeja ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla vierailijakiinnityksiä. Orkesterit kilpailevat parhaista soittajista, solisteista ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavatkapellimestareista globaa- listi, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvotparhaiden voimien houkuttelemisessa konserttisalilla on merkittävä vaikutus. Digitaalisuudella Päätös musiikin olosuhteesta on lisääntyvä merkitys museotoiminnalleedellytys myös ylikapellimestarikiinnityksen eteenpäin saattamiseksi. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamistaUusi musiikkitalo ja toiminnan jatkaminen Konserttitalossa sen valmistumiseen asti on ylikapellimestarirekrytoinnin kannalta paras vaihtoehto. Orkesterin taiteellista työskentelyä kehitetään vakanssijärjestelyillä, sisäisten prosessien joiden myötä uudistetaan myös toimintaohje. Orkesterin hallinnollista työtä kehitetään ottamalla vuoden 2020 alusta käyttöön kansainvälinen OPAS-järjestelmä (Orchestra Planning and Administration System). Lisätään tähän taulukko Palvelualuetta koskevat tunnusluvut, jotka kuvaavat palvelujen tarvetta (tarpeen muutosta) 2019 ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötämahdollisesti eteenpäin (väestön muutokset yms.)

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Covid-19-epidemia ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030sen seurannaisvaikutuset aiheuttavat orkesterin toiminnalle suuria epävarmuustekijöitä vuonna 2021. Alueellisen Toiminnan tärkeimmät haasteet epidemian ollessa käynnissä tulevat turvallisen toimintaympäristön varmistamisesta sekä henkilöstölle että yleisölle. Epidemian aiheuttama tilapäinen yleisökato vaatii voimakkaita toimenpiteitä orkesterin vakioyleisön luotta- muksen saavuttamisessa, jotta kävijämääriä saadaan palautettua kohti normaalimpaa tilannetta. Osa iäkkäämmästä konserttiyleisöstä tulee suurella todennäköisyydellä jättäytymään pois toiminnasta, joten myös uusasiakashankintaan panostetaan voimakkaasti heti tilanteen normalisoiduttua. Mahdolliset viranomaismääräyksistä johtuvat toimintarajoitukset tulevat vaikutta- maan suoraan kävijämääriin ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidensitä kautta myös toimintatuottoihin. Toimintaa pidetään yllä sopeuttamalla sitä mahdolliset viranomaismääräykset täyttäviksi. Merkittävin paikallisen toimintaympäristön muutostekijä on Turun uuden konserttitalon rakentaminen. Orkesteri osallistuu allianssi-menettelyllä Itsenäisyyden-aukiolle rakennettavan talon suunnitteluprosessiin tiiviisti, rakenteiden jotta voidaan varmistaa, että uudisrakennus palvelee parhaalla mahdollisella tavalla akustisen orkesterimusiikin esittämistä ja rahoituksen uudistamistamusiikkikentän kehittämistä Turussa seuraavan 100 vuoden ajan. Nykyinen valtakunnallisista museoistaNykyiseen taloon liittyvät haasteet vaikeuttavat tilapäisesti orkesterin rekrytointeja ja vierailijakiinnityksiä. Orkesterit kilpailevat parhaista soittajista, val- takunnallisista erikoismuseoista solisteista ja kapellimestareista globaa- listi, ja parhaiden voimien houkuttelemisessa konserttisalilla on merkittävä vaikutus. OKM:n kulttuuripoliittisessa strategiassa 2025 toimintaympäristön muutoksia kuvataan mm. seuraavasti: ”Eriarvoistumiskehityksen vuoksi Kulttuuriin vähän osallistuvien osallistaminen sekä maakunta- taide- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla kulttuuriharrastamisen ja -osallistumisen kustannusten kurissa pitäminen pysyvät tärkeinä tavoit- teina. Tasa-arvoisen kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi joudutaan etsimään uusia tapoja ja rakenteita järjestää, levittää ja rahoittaa palveluja, myös hallinnonalarajojen yli. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuneisuus tulee entistä tärkeämmäksi, koska se kehittää paitsi luovuutta myös tukee hyvinvointia, oppimista ja osaamista. Taide- ja kulttuurikasvatusta ja - opetusta antavat toimijat, muut lasten ja nuorten kulttuuriharrastamista edistävät toimijat sekä valtakunnal- lisilla taiteen ja alueellisilla vastuumuseoillakulttuurin tekijät kehittävät uusia yhteistyön muotoja.” Digitalisaatiokehitys jatkuu voimakkaana. Turun kaupungin museoille (...) Digitaaliset palvelut voivat olla tärkeä lisäkeino turvattaessa alueellisia kulttuuripalveluja ja ihmisten osallisuutta ja osallistumista. Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan korvaa esitysten ja yleisöjen välistä elävää vuorovaikutusta, joten syntyy tarvetta kehittää myös kiertuetoimintaa, yhteistyötä eri alueilla sijaitsevien taide- ja kult- tuurilaitosten ja ryhmien kesken sekä muita elävää vuorovaikutusta turvaavia palvelumuotoja. Tarve ottaa huomioon kieli- ja kulttuurivähemmistöt, vammaiset ja muut erityisryhmät tulee koskemaan myös digitaalisia palveluja ja toimintoja. Covid-19-epidemian vaikutusten lisäksi mahdollinen valtionosuusjärjestelmän uudistus on ollut vahva valtionosuustuki suurin orkesterin rahoitukseen vaikuttava ulkoinen muutostekijä lähivuosina. Orkesterin toiminnan suunnittelussa huomioidaan lainvalmistelun mukaisia painotuksia ja pyritään varmistamaan asema pitkäaikaisimman rahoituskategorian toimijana ja orkesterimusiikin alueellisena keskuksena. Hallitusohjelmassa on kirjattu mm. seuraavat orkesteria koskevat toimenpiteet kulttuurin saavutettavuudesta ja toimintaedellytyksistä: ”Toteutetaan taiteen toimintaedellytysten parantamiseksi esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistus. Uudistus koskee kaikkia esittävän taiteen toimijoita. Turvataan kulttuurin toimintaedellytykset huolehtimalla valtionosuuksien tasosta, toiminta-avustuksista ja kansallisten laitosten määrärahoista. Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen perusopetusta ja nostetaan lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustuksia.” Orkesterin uusi intendentti Xxxxx Xxxxxxxxxxx aloittaa työssään lokakuussa 2020 ja lähtee osaltaan viemään eteenpäin orkesterin kehittämistä ja strategista suunnittelua kohti uutta konserttitaloa. Nykyisen konserttitalon toiminta on siirtymävaiheesta huolimatta turvattava riittävillä henkilöresursseilla ja ylläpitämällä talon palvelutarjontaa normaalilla ta- solla. Vuoden 2021 alusta orkesterin taiteellisena johtajana aloittaa pianisti, kapellimestari ja säveltäjä Xxxx Xxxxxxxx, joka on jo heti valintansa jälkeen ottanut keväällä 2020 vahvan otteen orkesterin taiteellisesta suunnittelutyöstä. Yhteistyö Xxxxxxxx kanssa näkyy orkesterin ohjelmistovalinnoissa heti tammikuusta 2021 lähtien. Yhteistyösopimus Xxxxxxxx kanssa on kolmivuotinen ja siihen sisältyy kaksi optiovuotta. Vuonna 2021 uudeistetaan orkesterin toimintaohje, mikä osaltaan selkiyttää orkesterin toimintaa. Orkesterin hallinnollista työtä kehitetään ottamalla vuoden 2021 aikana käyttöön kansainvälinen OPAS Management -järjestelmä (VOSOrchestra Planning and Administration System), vuositasolla noin 2,85 miljoonaamikä virtaviivaistaa konserttituotannon prosesseja ja vähentää tuotantoprosessien haavoittuvuutta. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Vuonna 2021 orkesteri osallistuu kansainväliseen Saavutettavat orkesterit -hankkeeseen, jossa suomalaiset ja tulevien muutoksien vaikutus brittiläiset orkesterin kehittävät yhteistyössä saavu- tettavia palveluita ja toimintaa niille ikäihmisille, jotka eivät pääse orkesterien luo. Hankkeen tavoitteena on edistää aktiivista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä etsiä mahdollisuuksia tuoda orkesterita myös digitaalisten apuvälineiden kautta kotihoidossa ja ympärituorokautisessa hoidossa olevien ikääntyneiden luokse. Kulttuurilautakunnan painopisteet: Eriarvoistumisen poistaminen - kaikkien yhteinen Turku 🡪TFO vastaa tarpeeseen laajan yleisökasvatustyönsä sekä matalan kynnyksen toimintaperiaatteen kautta, mm. jalkautumiset, vapaapääsylliset suurtuo- tannot, kohderyhmätyö ja hinnoittelu. Sisäisen ja ulkoisen yhteistyön vahvistaminen 🡪TFO tuottaa tapahtumia yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden sekä kolmannen sektorin ja oppilaistosten kanssa. Vetovoimainen Kulttuuri–Turku 🡪TFO on Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen musiikkikulttuurin huippuyksikkö. Digitaaliset palvelut - moderni ja historiallinen Turku. 🡪Verkkokonserttien määrää pyritään lisäämään, ja niiden esittämistä mm. seniorityössä edistetään. Verkkokonserttitoiminnan kehittäminen on vielä epäselväavainase- massa mahdollisten epidemiarajoitusten jatkuessa toimintavuodelle 2021 Lautakunnan toimintaperiaatteina ovat kriittinen ja rohkea oman toiminnan tarkastelu sekä työntekijöiden hyvinvointi. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu🡪TFO jatkaa henkilöstön kehittämishanketta, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin tuetaan mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteinaorkesterin sisäisiä johtamistaitoja. VapaaTähän sisältyy myös toimintaohjeen päivittäminen. Hallin- nossa työn organisointia kehitetään OPAS-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamistajärjestelmän käyttöönoton kautta, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttäjolloin koko tuotantoprosessi on kaikkien asianosaisten nähtävissä ajantasaisena. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötäTämä vähentää pieneen tuotantohenkilöstöön liittyvää riskiä.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030Valtionvarainministeriön talousarvioesityksen mukaan museoiden valtionosuudet tulevat kasvamaan yhteensä 48 335 000 euroon vuonna 2021. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamistaValtionosuuden positiivista kehitystä varjostaa lähivuosina Xxxxxxxxxxx alenevat tuotto-odotukset kulttuurin rahoitukseen. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoillaMuseoiden valtionosuudesta puolet rahoitetaan veikkausvoittorahoista. Turun kaupungin museoille museokeskuksesta tuli vuoden 2020 alusta voimaan tulleen uuden museolain myötä alueellinen vastuumuseo, joka vastaa alueellisen museotoiminnan edistämisestä, kulttuuriym- päristötehtävästä sekä alueellisesta taidemuseotehtävästä Varsinais-Suomessa. Alueellinen taidemuseotehtävä tuli museokeskukselle uutena ja kulttuuriympäristötehtävä nyt ensim- mäistä kertaa lakiin kirjattuna tehtävänä. Alueellisiin tehtäviin kohdistuvista henkilötyövuosista maksetaan korotettua valtionosuutta (85 % henkilötyövuoden yksikköhinnasta). Alueellisten tehtävien laajentumisen ja niiden valtionosuuden tehtäväperusteisuuden myötä alueellisen työn merkitys museokeskuksessa kasvaa ja vastuu alueellisesta kulttuuriperintötyöstä maa- kunnassa vahvistuu. Koronaepidemia mullisti myös museopalvelut. Epidemian ja sen aiheuttamien rajoituksien tuomat muutokset tulevat vaikuttamaan museoalalla pitkään ja laaja-alaisesti. Digitaalisuuden merkitys oli jo aiemmin kasvanut museoalalla, mutta epidemian vaikutuksesta museopalveluissa tapahtui suoranainen digiloikka. Jatkossa digitaalisia palveluita kehitettäessä voidaan hyödyntää epidemian aikana saatuja kokemuksia. Digitaaliset palvelut tulevat olemaan yhä merkittävämpi osa museoidenkin palveluvalikoimasta. Niitä tarjotaan entistä useampien kanavien kautta, ne ovat muodoltaan yhä monimuotoisempia ja asiakkaat osaavat niitä vaatia. Tämä tarkoittaa, että aineistoja tulee myös digitoida ja että niiden pitkäaikaissäilytys turva- taan. Digitaalisten palvelujen kehittäminen ja tuottaminen edellyttää museoilta lisäresursseja ja osaamisen kehittämistä. Koronaepidemia pakotti etätöihin. Etätöiden osuus työajasta on ollut vahva valtionosuustuki (VOS)museoalallakin jatkossa suurempi kuin ennen poikkeusaikaa. Epidemian myötä on museoissa asiakkaiden kohtaamista jouduttu järjestelemään uusilla tavoilla, vuositasolla noin 2,85 miljoonaajotta lähipalvelut voitaisiin tarjota turvallisesti. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Epidemia ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on sen tuomat rajoitukset näyttävät vaikuttavan vielä epäselväpitkään museokäynteihin ja asiakkai- den kohtaamiseen yleensä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä Tämä edellyttää erityisesti museokeskuksen asiakaspalvelulta ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä pedagogiselta toiminnalta valmiutta uusiin toimintatapoihin ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta nopeisiinkin muutoksiin. Poik- keusaika johti museon toimipisteiden sulkemiseen yleisöltä ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaanmerkittäviin tulonmenetyksiin. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassaKoronaepidemian kehitys vaikuttaa ratkaisevasti myös museon omatoimisiin tuottoihin jat- kossa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteinaAinakin ulkomaisten matkailijoiden määrä pysynee vähäisenä jonkin aikaa. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää yhteisten painopisteiden mukaisesti museo mahdollistaa omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen hyödyntämistä osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista. Kunnallisena toimijana museon tekemän kulttuurihyvintointityön tulee vahvistaa paikallista identiteettiä, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan Tämä tehtävä tukee myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötävaltionvarainministeriön talousarvioesityksen tavoitetta lisätä kulttuurin osallisuutta ja kaventaa eri väestöryhmien eroja osallistumisessa.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Hallituksen kirjaukset oppivelvollisiuusiän nostosta vaikuttavat talousarvioon aikaisintaan 2022. Uuden TAITO-kampuksen hankesuunnittelu käynnistyi syyskuussa 2019. Ruiskadun muutostyöt käynnistyivät lokakuussa 2019 ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030Kellonsoittajankadun muutto Ruiskadulle on suunniteltu tapahtuvan kesällä 2020. Alueellisen Tämä aiheuttaa vuokrakulujen kasvua. Järjestämisluvan mukaiseen opiskeljavuosimäärään 5089 haettiin ministeriöltä marraskuussa 300 opiskelijatyövuoden lisäystä. Pääpaino lisäykselle oli tulevan työllisyyspalvelukokeilun vaikutukset ammatillisen koulutuksen tarpeisiin sekä hallituksen mahdolliset pätökset hoitajamitoituksen nostamiseen. Xxxxxxxxx on saada tietyille työvoimapula aloille riittävästi koulutettavia. Koulutusten kysyntään vaikuttaa alueen työvoimatarve ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden tilanteet voivat nopeastikin muuttua ja rahoituksen uudistamistatämä vaikuttaa erityisesti oppisopimus- ja työvoimakoulutuksissa. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- Varsinais-Suomi elää positiivisen rakennemuutoksen aikaa ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla erityisesti teknisten alojen osaajista on kova puute. Kansainvälistyminen ja alueellisilla vastuumuseoillamaahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen on ammatillisen koulutuksen haaste ja myös mahdol- lisuus. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki Kilpailulainsäädäntö estää kunnallisen toimijan myytävien palveluiden toteuttamisen. Ammatillisessa koulutuksessa tämä koskee mm. ELY:n ostamia kasvupalve- luita (VOSkotouttamiskoulutus ja yritysten kehittämiskoulutus), vuositasolla noin 2,85 miljoonaakoulutusvientiä sekä muita 100%:sti myytäviä koulutuspalveluita. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Näiden toteuttaminen on jatkossa mah- dollista uuden perustetun TAITO koulutus oy - yhtiön kautta. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on muuttunut vuoden 2018 alusta siten, että järjestämisluvassa taataan koulutuksen järjestäjälle vähimmäisopiskelijavuosien määrä. Vuosittain opetus- ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen kulttuuriministeriöltä haetaan syksyisin seuraavan vuoden tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä, joka sitten tulee olemaan ko. vuoden rahoituksen yksi perusta. Vuoden 2022 rahoituksesta 50% tulee opiskelijavuosista, 35% tutkinnon ja tutkinnon osien osaamispisteiden määrään perustuen ja 15% jatkosijoittumisen ja palautteiden perusteella, tähän siirrytään asteittain. Lisäksi käytössä on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin eri kertoimia mm. datan avaamisena opiskelijan aikaisemmasta koulutuksesta ja digitaalisina joukkoistamisprojekteinatyömarkki- natilanteesta riippuen. Vapaa-aikatoimialan kohde- Em. mittarit arvioidaan talousarviovuodesta kaksi vuotta aikaisemmista tuloksista. Näiden rahoitusten lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoi- tukseen sisältyy strategiarahoitusosuus, joka on koulutuksenjärjestäjän haettavissa vuosittain. Käytettävissä olevan rahoituksen kokonaismäärä päätetään vuosittain valtion talousarviossa. OKM julkaisi v. 2019 uuden ammatillisen koulutuksen laatustrategian. Uusi lainsäädäntö edellyttää koulutuksenjärjestäjiltä toimivaa laadunhallintajärjestelmää ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamistalaadunhallintaa kaikilla tasoilla. Uudistetun lainsäädännön ja toimintaympäristön muutoksen myötä laadunhallinnan merkitys korostuu, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä kun koulutuksenjärjestäjien toimivaltaa koulutusten suuntaamisessa ja edistää hyvinvointia ja terveyttäkoulutuksen järjestämisessä on lisätty. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (karvi) suorittaa kansallisen ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arvioinnin v. 2021. Kaupunginvaltuuston 11.11.2019 päätöksen mukaisesti palvelualueelle kohdistuu vuonna 2020 muutostoimenpiteitä, jotka on erikseen kirjattu toimialan vuoden 2020 strategiseen sopimukseen. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Opiskelijavuodet, 4986, suorite- päätök- sessä 5089, suorite- päätök- sessä 5089, tar- kentuu suorite- päätök- sessä joista oppisopimukset 0000 0000 0000 1119 1400 1400 joista vos työvoimakoulutukset 64 240 240 Vetovoimaisuus: yhteisvalinnassa ensisi- jaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin 1,19 1,04 1,1 1,0 1,1 1,1

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Hallituksen kirjaukset oppivelvollisiuusiän nostosta vaikuttavat talousarvioon aikaisintaan 2022. Uuden TAITO-kampuksen hankesuunnittelu käynnistyi syyskuussa 2019. Ruiskadun muutostyöt käynnistyivät lokakuussa 2019 ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030Kellonsoittajankadun muutto Ruiskadulle tapahtui kesällä 2020. Alueellisen Tämä aiheuttaa vuokrakulujen kasvua. Järjestämisluvan opiskeljavuosimäärä on 5089. Mahdollinen lisäystarve tulee arvioida, kun työllisyyskokeilu alkaa 2021. Koulutusten kysyntään vaikuttaa alueen työvoimatarve ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidentilanteet voivat nopeastikin muuttua ja tämä vaikuttaa erityisesti oppisopimus- ja työvoimakoulutuksissa. Varsinais-Suomi eli positiivisen rakenne- muutoksen aikaa ennen korona epidemian globaaleja vaikutuksia. Tällä hetkellä tulevaisuuden vaikutusten arviointi on haastavaa, rakenteiden mutta Turun alueen hyvä lähtö- tilanne auttaa mahdollisesta taantumasta selviämiseen. Kansainvälistyminen ja rahoituksen uudistamistamaahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja työelämään siirtymisen nopeutta- minen on ammatillisen koulutuksen haaste ja myös mahdollisuus. Nykyinen valtakunnallisista museoistaKilpailulainsäädäntö estää kunnallisen toimijan myytävien palveluiden toteuttamisen. Ammatillisessa koulutuksessa tämä koskee mm. ELY:n ostamia kasvupalve- luita (kotouttamiskoulutus ja yritysten kehittämiskoulutus), val- takunnallisista erikoismuseoista koulutusvientiä sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoillamuita 100%:sti myytäviä koulutuspalveluita. Näiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista uuden perustetun TAITO koulutus oy - yhtiön kautta. Turun kaupungin museoille ammatti-instiutuutti on ollut vahva valtionosuustuki keskeinen yhteistyökumppani Taito-koulutus oy:n kanssa ja osal- taan varmistaa kotouttamiskoulutuksen opiskelijoiden sijoittumisen jatko-opintoihin ja työelämään. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on muuttunut vuoden 2018 alusta siten, että järjestämisluvassa taataan koulutuksen järjestäjälle vähimmäisopiskelijavuosien määrä. Vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöltä haetaan syksyisin seuraavan vuoden tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä, joka sitten tulee olemaan ko. vuoden rahoituksen yksi perusta. Vuoden 2022 rahoituksesta 50% tulee opiskelijavuosista, 35% tutkinnon ja tutkinnon osien osaamispisteiden määrään perus- tuen ja 15% jatkosijoittumisen ja palautteiden perusteella, tähän siirrytään asteittain. Lisäksi käytössä on eri kertoimia mm. opiskelijan aikaisemmasta koulutuk- sesta ja työmarkkinatilanteesta riippuen. Em. mittarit arvioidaan talousarviovuodesta kaksi vuotta aikaisemmista tuloksista. Näiden rahoitusten lisäksi ammatilli- sen koulutuksen rahoitukseen sisältyy strategiarahoitusosuus (VOSosa valtionosuudesta kohdennetaan tähän valtionavustuksena), vuositasolla noin 2,85 miljoonaajoka on koulutuksenjärjestäjän haettavissa vuosittain. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Käytettävissä olevan rahoituksen kokonaismäärä päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Tällä hetkellä ei ole vielä tietoa siitä, miten opetus- ja tulevien muutoksien vaikutus kulttuuriministeriö tulee mahdollisesti muuttamaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän eri elementtien osuuksia. Saattaa olla, että %-osuu- det jäädytetään vuoden 2020 tasolle. Ammatillisen koulutuksen rahoitukseen on nykyisen hallituksen toimesta kohdennettu merkittäviä lisärahoituksia, joiden käyttöönotto alkoi vuonna 2020 ja vaikut- taa täysimääräisesti 2021. Nämä rahoitukset tulevat olemaan vuosittain valtiontalousarvioissa päätettäviä ja erikseen haettavia lisärahoituksia. Vuonna 2020 on haettu merkittävää lisäpanostusta opettajien ja ohjaajien lisäämiseen sekä strategiarahoitusta opetuksen ja ohjauksen laadun, oppimisympäristöjen ja tieto-osaa- misen kehittämiseen. OKM myönsi Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen kaupungille 25.6.2020 strategiarahoitusta valtionavustuksena yhteensä 635 000 € sekä 9.6.2020 opettajien ja ohjaajien lisäämiseen 2 532 278 € valtionosuutena. OKM julkaisi v. 2019 uuden ammatillisen koulutuksen laatustrategian. Uusi lainsäädäntö edellyttää koulutuksenjärjestäjiltä toimivaa laadunhallintajärjestelmää ja laadunhallintaa kaikilla tasoilla. Uudistetun lainsäädännön ja toimintaympäristön muutoksen myötä laadunhallinnan merkitys korostuu, kun koulutuksenjärjestäjien toimivaltaa koulutusten suuntaamisessa ja koulutuksen järjestämisessä on vielä epäselvälisätty. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötäKansallinen koulutuksen arviointikeskus (karvi) suorittaa kansallisen ammatilli- sen koulutuksen laatujärjestelmien arvioinnin v. 2021.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa ohjelmaluonnoksessa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät menestysteki- jät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista valta- kunnallisista museoista, val- takunnallisista valtakunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla kan- sallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla valtakunnallisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän järjestelmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista Maakuntauudistuksen mahdolliset vaikutukset liittyvät kulttuuriympäristötyön alueelliseen toteuttamiseen ovat vielä avoinna, mutta tulevat selkiytymään vuoden 2017 ja 2018 aikana. Museokävijöiden odotukset museokäyntiin liittyen ovat voimakkaasti muuttuneet viimeisten vuosien aikana. Museoista etsitään yhä enemmän elämyksellisyyttä elämyk- sellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassaajantoi- mintaan. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja Museotoimipaik- koja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia muuttunutta toimintaympäristöä ja tätä työtä jatketaan pitää jatkaa tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita myös asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen vuorovaikutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintanalaajeneminen museotoimipaikkojen seinien ulkopuolelle. Museolaiset bloggaavat Museon sisältöjen hyödyntä- minen kohde- ja somettavataluetyössä vastaa omalta osaltaan myös asuinalueiden eriytymisen haasteisiin, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvotedistää hyvin- vointia ja terveyttä. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen toimintapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Kirjaston käyttö oli alkuvuodesta 2020 hyvässä kasvussa niin käyntimäärien kuin lainauslukujen suhteen, mutta hyvä kehitys pysähtyi koronapandemiasta johtuneeseen kirjastojen sulkemi- seen. Koronapandemian aiheuttaman poikkeustilan aikana asiakkaat käyttivät aiempaa enemmän kirjaston e-aineistoja ja kulttuuriministeriön maaliskuussa digitaalisia palveluita sekä osallistuivat kirjaston järjestämiin virtuaalisiin tapahtumiin. Jo aiemmin on havaittu, että asiakkaiden valmius palveluiden omatoimiseen käyttöön on lisääntynyt ja siitä saatiin nyt lisänäyttöä. Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käytön selkeyttäminen on jatkossa entistä tärkeämpää. Poikkeustilanteen aikana myös henkilökunnan digitaidot vahvistuivat ja pystyttiin tarjoamaan mm. uudenlaisia virtuaalisia tapahtumia ja panostettiin someviestintään. E-aineistojen kokoelmaa on kasvatettu viime vuosina, mutta kasvaneeseen kysyntään ei ole kyetty vastaamaan. Todennäköisesti kasvusuuntaus tulee jatkumaan, mutta samanaikaisesti kustantajien tarjonta kirjastoille on heikentynyt. Hallitusohjelmaan liittyen meneillään on valtakunnallinen hanke e-aineistojen saatavuuden parantamiseksi, hankkeen aikana pilotoidaan erilaisia toimintatapoja e-aineistojen tarjonnassa. Vuonna 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030voimaantulleen kirjastolain toteuttamisessa on viime vuosina painotettu yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämistä ja lukutaidon vahvistamista. Alueellisen Kirjastolla on hyvä ja valtakunnallisen museotoiminnan luotettava asema suomalaisessa yhteiskunnassa, joten kirjastolla on oma roolinsa demokratian, sananvapauden ja rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun vahvistajana. Uudessa hallitusohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi kulttuuri- ja kirjastopalvelut on huomioitu. Kirjastojen osalta esitetään vastuidenmainitaan, rakenteiden että tavoitteena on huolehtia kirjastojen saavutettavuu- desta, kirjastoautoista ja rahoituksen uudistamistakokoelmien monimuotoisuudesta. Nykyinen valtakunnallisista museoistaMyös tulevaisuusinvestoinneissa on kaavailtu lisärahoitusta näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Lukutaito muodostaa pohjan aktiiviselle toimimiselle yhteiskunnassa. Lukemisen edistäminen on kirjaston keskeisin tehtävä, val- takunnallisista erikoismuseoista jota on syytä jatkuvasti pyrkiä parantamaan sekä maakunta- kehittämään uusia toimintamalleja. Lukutaidon vahvistaminen tukee myös kaupungin tavoitteita syrjäytymisen ehkäisyssä. PISA-2018 -tulokset osoittavat, että suomalaisnuorten lukutaidon osaaminen on edelleen hyvää, mutta lukutaidon osaamistulokset ovat laskussa. Xxxxxx varhaiset kielelliset taidot sekä motivaatio ennustavat lapsen hyvää lukutaitoa, myöhemmin myös opiskelume- nestystä ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoillaammatillista kehitystä. Turun kaupungin museoille Kansainvälisen aikuistutkimuksen PIAAC:n mukaan Suomessa on noin 370 000 työikäistä ihmistä, joilla on erittäin huono lukutaito. Kirjasto on ollut vahva valtionosuustuki (VOS)mukana Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa, vuositasolla noin 2,85 miljoonaajossa tavoitteena on ollut löytää uusia mielenkiintolähtöisiä menetelmiä lukemisen edistämiseen. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Lähellä olevan palvelun käyttö on ollut aiempaa suositumpaa viime vuosien aikana, mutta aiheuttaako koronaviruspandemia tilojen ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä aineistojen käyttöön pysyviä muutoksia, tätä tulee seurata ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan analysoida tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osaltaTurku on monikulttuurinen kaupunki ja se näkyy myös kirjaston toiminnassa. Jaettu asiantuntijuusAineistojen ja tapahtumien tulee olla kulttuurisesti monimuotoisia ja huomioida eri väestöryhmät. Samoin väestön ikääntyminen tulee näkymään ikääntyneille suunnattujen palveluiden kysynnän kasvuna. Vuonna 2020 saatiin uusi kirjastotila Aunelaan ja kirjasto on auki myös omatoimisesti. Suunnitteluvaiheessa ovat Runosmäen (2023), siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen Skanssin, Lausteen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessäPansion alueen tilaratkaisut. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien Kaikissa kohteissa tulee miettiä palveluiden toimintakonseptin periaatteita ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötärakentaa toimivaa yhteistyötä niin muiden palvelualueiden kuin alueen muiden toimijoiden kanssa.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Vuonna 2017 voimaantulleen kirjastolain toteuttaminen on mielenkiintoinen ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030antoisa tehtävä kirjastolle. Alueellisen Erityisesti yhteiskunnallisen ja valtakunnallisen museotoiminnan kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen vaatii lisätoimenpiteitä ja tähän yritetään panostaa perustoiminnassa. Uudessa hallitusohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi kulttuuri- ja kirjastopalvelut on huomioitu. Kirjastojen osalta esitetään vastuidenmainitaan, rakenteiden että tavoitteena on huolehtia kirjastojen saavutettavuudesta, kirjastoautoista ja rahoituksen uudistamistakokoelmien monimuotoisuudesta. Nykyinen valtakunnallisista museoistaMyös tulevaisuusinvestoinneissa on kaavailtu lisärahoitusta näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Lukutaito muodostaa pohjan aktiiviselle toimimiselle yhteiskunnassa. Lukemisen edistäminen on kirjaston keskeisin tehtävä, val- takunnallisista erikoismuseoista jota on syytä jatkuvasti pyrkiä parantamaan ja kehittämään uusia toimintamalleja. Kirjallisuuden lainaus kasvoi hieman vuonna 2018, lastenkirjallisuuden lainaus kasvoi peräti 4%. Lähellä olevan palvelun käyttö on entistä suositumpaa. Vuonna 2019 tehty 1 htvn:n resurssisiirto pääkirjastosta lähikirjastoihin sekä maakunta- lähikirjastojen toimintakonseptin kehittäminen olivat toimivia ratkaisuja, jotka viittoittavat myös tulevaa kehittämistoimintaa. Omatoimikirjastot ovat alueen nuorten kannalta houkuttelevia kokoontumistiloja. Rakenteilla on uusi kirjastotila Aunelaan ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla lisäksi suunnitteluvaiheessa ovat Runosmäen, Lausteen ja alueellisilla vastuumuseoillaPansion alueen tilaratkaisut. Turun kaupungin museoille Kaikissa kohteissa tulee miettiä toimintakonseptin periaatteita ja rakentaa toimivaa yhteistyötä niin muiden palvelualueiden kuin alueen muiden toimijoiden kanssa. E-aineistojen kokoelmaa on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina kasvatettu viime vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvotkäyttö lisääntyi e-kirjojen osalta peräti 68% vuonna 2018. Digitaalisuudella Todennäköisesti kasvusuuntaus tulee jatkumaan. Musiikkiaineiston osalta asiakkaat ovat siirtyneet entistä enemnmän kuluttamaan musiikkia kaupallisten palveluiden kautta, mikä näkyy musiikkiäänitteiden lainauksen laskuna. Vähennys oli 12% viime vuonna. Asiakkaiden valmius palveluiden omatoimiseen käyttöön vaikuttaa lisääntyneen ja uusien digitaalisten palveluiden kehittämiselle on lisääntyvä merkitys museotoiminnalletarvetta, ylipäätään digitaaliseen asiakaspalveluun kohdistuvat odotukset ovat muuttuneet ja palvelun tulee olla helppokäyttöinen ja käyttöä rikastuttava. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan Samalla myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötätarvitaan yhä tehokkaampaa henkilökunnan osaamisen kehittämistä vastaamaan asiakkaiden digituen tarpeisiin.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Muutosvoi- mat Ilmiö Tunnusluku Lisätään tähän taulukko: Palvelualuetta kos- kevat tunnusluvut, jotka kuvaavat palvelujen tarvetta (muutosta) 2018 ja kulttuuriministeriön maaliskuussa mahdollisesti eteenpäin (väestön muutokset yms.) Poliittiset Maakuntalaki ja toimeenpanolaki Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan nuorisopalvelujen palvelutuotantoon sekä rooliin kunta- organisaatiossa. Haasteita todennäköisesti aiheuttavat vielä määrittelemättömät yhteistyökäy- tännöt maakunnan vastuulla olevien ja kuntien vastuulla olevien palveluiden välillä. Tämän het- kisten suunnitelmien mukaisesti kunnan vastuulle jäävät osaaminen ja sivistys, ennaltaehkäi- sevä terveys ja hyvinvointi, liikunta ja kulttuuri, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka sekä maankäyttö. Vanupo - valtakunnallinen nuorisotyön ja –politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jolla hallitus määrittelee nuoriso- poliittiset tavoitteensa hallituskauden ajaksi sekä myös ohjaa kuntien nuorisopolitiikan tavoit- teita ja suuntaviivoja sekä valtion nuorisotyölle myöntämää rahoitusta. Vuosien 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030– 2019 ohjelman tavoitteita ovat: Jokaiselle mieluinen harrastus Työllisyyttä lisätään, eriarvoisuutta vähennetään Osallistumista ja kuulluksi tulemista parannetaan Vahvistetaan mielenterveyttä Tukea itsenäiseen asumiseen ei tunnuslukua Ekonomiset Ulkopuolisen rahoituksen hakukriteerien tiukkeneminen Ulkopuolisen rahoituksen määrä niukkenee ja hakukriteerit siksi myös tiukkenevat. Alueellisen Tämä edel- lyttää yhteistyön tiivistämistä yhteistyö-kumppaneiden kanssa sekä toiminnan ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidenpalvelujen jat- kuvaa uudistumista vastamaan tiukkenevia kriteereitä. Kehitystyötä pitää tehdä palveluverkkoa ja palvelutarjontaa arvioiden, rakenteiden toimintaympäristöt ja rahoituksen uudistamistanuorten tarpeet huomioiden. Nykyinen valtakunnallisista museoistaTyöelämän rakennemuutos ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on uudistaa koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi sekä tehdä ammatillisen koulu- tuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen, val- takunnallisista erikoismuseoista tehokkaampi kokonaisuus. Toimenpiteinä ovat mm: nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan ei tunnuslukua (OKM:n nuorisotyölle jaka- man rahan määrä?) Alle 25 –vuotiaiden työttömien määrä 2226 (7/2013) 2095 (1/2015) 2013 (1/2016) 1873 (1/2017) parannetaan työttömien koulutuksen, omaehtoisen koulutuksen sekä maakunta- kotouttamiskoulutuksen työelämävastaavuutta pohjataan opiskelu osaamisperusteisuuteen ei läsnäoloon luodaan koulutussopimusmalli, joka mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppi- misen edistämiseen ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppi- misympäristöjä Nuorisopalveluissa vuoden 2018 voimaantuleva uudistus tarkoittaa, että työntekijöiden tulee hallita uudet koulutusjärjestelmät ja ohjeistukset, jotta voivat ohjata nuoria opiskelemaan nuorten työpaja Fendarin palveluissa pitää vahvasti huomioida opinnollistaminen, siihen liittyvä osaamisen tunnistamisjärjestelmä sekä valtakunnal- lisilla vanha yhteistyö alueen 2. asteen oppilaitosten kanssa Työelämän rakenteellinen ja alueellisilla vastuumuseoillasisällöllinen muutos tarkoittaa, että tulevaisuuden työurat tulevat olemaan monimuotoisia. Turun kaupungin museoille Ne rakentuvat erilaisista tehtävistä, ammateista ja työpaikoista.Kai- kissa tehtävissä keskiössä tulevat olemaan itsetuntemus ja kyky tehdä töitä yhdessä muiden kanssa. Oman osaamisen jatkuvasta uudistamisesta tulee työllistymisen edellytys ja uutta osaamista kerrytään tulevaisuudessa entistä enemmän työn ulkopuolella harrastuksissa ja va- paa-ajalla. Työelämän muutoksen myötä Nuorisopalveluilla on ollut vahva valtionosuustuki mahdollisuus korostaa rooliaan nuorten työelämävalmiuksien vahvistajana, nonformaalin oppimisen tarjoajana sekä oppimistulosten näkyväksi tekijänä. Teknologiset Digitalisaatio Yhteiskunnan teknologisoituminen ja nopeasti muuttuvat digitaaliset mediakulttuurit haastavat nuorisotyötä uudistumaan. Erilaisia digitaalisia mediavälineitä ja verkkoa hyödynnetään entistä monipuolisemmin osana nuorisotyötä. Digitaalinen teknologia tarjoaa uusia kanavia nuorten tavoittamiseen ja kohtaamiseen, mutta myös mahdollisuuksia nuorten osallistumisen, kansalai- suuden, sosiaalisen vahvistamisen tai itseilmaisun tukemiseen. Digitalisoituva toimintaympä- ristö avaa mahdollisuuden päivittää nuorisotyön käytäntöjä, joissa tekemällä oppimisella ja yh- teisöllisillä toimintamalleilla on keskeinen rooli, tämän hetken näkyvin ilmiö on e-sport toimin- nan erittäinen nopea kasvu Sosiaaliset (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaakulttuuriset ja demografiset) Eriarvoistuminen Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut ja perheet eriarvoistuvat. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Myös asuinalueiden välinen jako ns. huono-osaisiin ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen hyväosaisiin alueisiin jatkuu. Nuorisopalveluiden tehtävänä on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun mahdollistaa monipuolista vapaa-ajantoimintaanajantoimintaa, tiloja, palveluja ja elämyksiä myös niille nuorille, joilla ei ole muutoin harrastusmahdollisuuksia. Laadukkaat museot Eri alueiden tarpeet on huomioitava. Alueiden eriarvoistuminen: Työttömät suurin/pienin (pienalue) (Pienalueet, joissa työvoiman määrä yli 100) 2013: Varissuo 32,4 % / Papinsaari 2,1 % 2014: Varissuo 34,7 % /Papinsaari 4,9 % 2015: Lopulliset tiedot saadaan syksyllä 2017 2016: Pansio It.36,6 %* /Toijainen4,0* %*=en- nakkotieto Nuorten toimintaympäristöjen monipuolistuminen Nuoret harrastavat, kokoontuvat ja vapaakäyttävät kaupunkitilaa luovasti. Nuorisopalvelujen toiminta- resurssit taas ovat sidottu pääosin nykyi-aikapalvelut siin nuorisotiloihin, mikä vaikeuttaa turkulaisten nuor- ten palvelemisen tasapuolisesti. Liikkuvan ja pop-up muotoisen toiminnan kysyntä kasvaa jat- kuvasti Osattomuus Osattomuus yhteiskunnasta ja vaikuttamismahdollisuuksien puute altistavat prosessille, joka voi äärimmillään johtaa ääri-ilmiöihin, kuten syrjäytymiseen, syrjintään, yksinäisyyteen, mielen- terveysongelmiin, rasismiin ja jopa radikalisoitumiseen. Osattomuus ja sen tunne osaltaan myös vähentää sosiaalista liikkuvuutta ja vahvistaa sosioekonomisia rajoitteita, mikä edistää eriarvoisuutta ja hankaloittaa esimerkiksi harrastusten aloittamisen ja ystävyyssuhteiden luo- mista. Nuorisotyössä on panostettava monikulttuurisuus-, yhdenvertaisuus-, osallisuus- ja suvaitse- vaisuuskasvatukseen. Tavoitteena on saada nuoret tuntemaan, että he ovat kasvukeskuksien kilpailuetuyhteiskunnan jä- seniä, jolla jotka voivat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja että kaikki ovat yhdenver-taisia. Nuori- sotyö on merkitys asuin- paikan valinnassatässä avainasemassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.Alueiden eriarvoistuminen: Muunkielisten osuus suurin/pienin (pienalue) (yli 100 asukkaan pienalueet) 2013: Varissuo 41,4 %/ Kurjenmäki länsi 0 % 2014: Varissuo 42,3 %/ Kurjenmäki länsi 0 % 2015: Varissuo 43,9 %/ Maanpää 0 % 2016: Varissuo 46,2 %/Maanpää 0 %

Toimintaympäristön muutostekijät. Kaikkien toimialojen uudistunut hallinto tukee uutta kaupungin perustehtävää 2019 alkaen. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluprosessien tarkastelu yhdessä hyvinvointitoimialan kanssa soten siirtyessä suunnitelman mukaan maakuntahallintoon vuonna 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa digiloikan toteuttaminen aloitettiin 2017, toiminta vakiintuu 2019 syksystä alkaen ja hallinto tukee toimintaa kehittymään tuottamalla henkilöstölle koutusta ja muuta tukea palvelualueiden tarpeita vastaavaksi. . Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnointi siirrettiin kokonaisuudessaan sekä hyvinvointitoimialalta että perusopetuksen palvelualueelta yhteisiin palveluihin vuoden 2018 alussa. Muutos koskee lähinnä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Sivistystoimiala tuottaa jatkossa kyseisten lasten loma-aikojen toiminnan, mutta laskuttaa palvelusta hyvinvointitoimialaa. Iltapäivätoiminnan kysyntä on kasvanut. Lisäksi lähikouluperiaate lisää pienluokilla käyvien lasten määrää lähikouluissa, mikä vaikuttaa myös iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssitarpeen lisääntymiseen. Varhaiskasvatuksen osalta palvelujen kysyntä jatkaa kasvua. Palvelukapasiteetin laajeneminen on lähinnä tapahtunut viimeisten vuosien aikana yksityisten palveluntuottajien toimesta, koska kaupungin rakennushankkeet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa ja joitakin kunnallisia yksikköjä on jouduttu sulkemaan. Syksystä 2018 lähtien oman toiminnan kapasiteetin lisäys toteutuu valmistuvien yksiköiden ja rakennusvaiheessa olevien yksiköiden myötä. Varhaiskasvatuksen asiakasmakuissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muutokset vaikuttavat lapsikohtaisen palvelusetelin arvoon, mikä lisää merkittävästi menoja, jos palveluseteli halutaan pitää todellisena vaihtoehtona perheille. Vaihtoehto olisi, että muutoksia ei toteuteta ja asiakasmaksut muuttuvat huomattavasti suuremmiksi verrattuna kaupungin oman tuotannon asiakasmaksuihin. Asiakasmaksujen muutokset, kuten 5 –vuotiaiden osa-aikainen maksuttomuus, lisää mahdollisesti palvelujen kysyntää. Uusi varhaiskasvatuslaki on tullut voimaan 1.9.2018. Laki vaikuttaa henkilöstön kelpoisuuksiin. Laissa on määrätty siirtymäajasta, on todennäköistä, että muutos lisää palveluntuottajien henkilöstökustannuksia ja näin ollen se tulee vaikuttamaan palvelusetelin arvoon. Lisäksi varhaiskasvatukseen tullaan perustamaan valtakunnallinen tietovaranto, johon myös kaikki yksityiset tuottajat ovat velvollisia tuottamaan tietoa. Palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrä 13.4. tilanteessa 4396 0000 0000 0000 0000 Palvelussuhteiden määrä 13.4. tilanteessa 4647 4631 4698 4680 4485 Perusyksiköiden lukumäärä 140 134 130 131 131 Kohdistettujen työpaikkahakemusten määrä 4548 4921 4293 4691 4516 (tammi-heinä) Avointen työpaikkahakemusten määrä 4493 4789 4042 4772 1558 (tammi-heinä) Tilinpäätöksen/talousarvion netto (1 000 €)*) 279 142 279 829 289 332 288 240 296 529 302 205 306 738 312 566 320 068 *) 2014 – 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen tilinpäätös, 2018 talousarvio, 2019 – 2022 käyttötalouden suunnitteluluvut 0-6 – vuotiaiden määrä (vuoden lopussa)* 11 957 12 074 12 065 11 930 11 875 11 840 11 867 11 852 11 907 Palveluseteli, päiväkodit 1 272 1 494 1 891 2 280 2 360 2 450 2 550 2 600 2 650 Palvelusetelit avoin toiminta 29 26 23 0 0 0 0 0 0 Kotihoidon tuki 2 155 2 207 2 104 1 840 1 800 1 750 1 700 1 700 1 700 Yksityisen hoidon tuki yhteensä 518 484 417 341 350 350 350 350 350 Hankittu esiopetus 154 153 193 208 220 220 190 200 200 7-8 -vuotiaat 3 198 3 233 3 166 3 127 3 114 3 168 3 223 Perusopetuksen aamu- ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden iltapäivätoiminta / kaupungin oma tuotanto 000 000 000 825 1 040 1 030 1 030 1 050 1 060 Perusopetuksen aamu- ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun iltapäivätoiminta / avustettu toiminta 996 993 1 034 1 153 1 270 1 270 1 260 1 280 1 290 * Luvut ovat kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.tietopankista

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Kirjaston käyttö oli alkuvuodesta 2020 hyvässä kasvussa niin käyntimäärien kuin lainauslukujen suhteen, mutta hyvä kehitys pysähtyi koronapandemiasta johtuneeseen kirjastojen sulkemi- seen. Koronapandemian aiheuttaman poikkeustilan aikana asiakkaat käyttivät aiempaa enemmän kirjaston e-aineistoja ja kulttuuriministeriön maaliskuussa digitaalisia palveluita sekä osallistuivat kirjaston järjestämiin virtuaalisiin tapahtumiin. Jo aiemmin on havaittu, että asiakkaiden valmius palveluiden omatoimiseen käyttöön on lisääntynyt ja siitä saatiin nyt lisänäyttöä. Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käytön selkeyttäminen on jatkossa entistä tärkeämpää. Poikkeustilanteen aikana myös henkilökunnan digitaidot vahvistuivat ja pystyttiin tarjoamaan mm. uudenlaisia virtuaalisia tapahtumia ja panostettiin someviestintään. E-aineistojen kokoelmaa on kasvatettu viime vuosina, mutta kasvaneeseen kysyntään ei ole kyetty vastaamaan. Todennäköisesti kasvusuuntaus tulee jatkumaan, mutta samanaikaisesti kustantajien tarjonta kirjastoille on heikentynyt. Hallitusohjelmaan liittyen meneillään on valtakunnallinen hanke e-aineistojen saatavuuden parantamiseksi, hankkeen aikana pilotoidaan erilaisia toimintatapoja e-aineistojen tarjonnassa. Vuonna 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030voimaantulleen kirjastolain toteuttamisessa on viime vuosina painotettu yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämistä ja lukutaidon vahvistamista. Alueellisen Kirjastolla on hyvä ja valtakunnallisen museotoiminnan luotettava asema suomalaisessa yhteiskunnassa, joten kirjastolla on oma roolinsa demokratian, sananvapauden ja rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun vahvistajana. Uudessa hallitusohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi kulttuuri- ja kirjastopalvelut on huomioitu. Kirjastojen osalta esitetään vastuidenmainitaan, rakenteiden että tavoitteena on huolehtia kirjastojen saavutettavuu- desta, kirjastoautoista ja rahoituksen uudistamistakokoelmien monimuotoisuudesta. Nykyinen valtakunnallisista museoistaMyös tulevaisuusinvestoinneissa on kaavailtu lisärahoitusta näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Lukutaito muodostaa pohjan aktiiviselle toimimiselle yhteiskunnassa. Lukemisen edistäminen on kirjaston keskeisin tehtävä, val- takunnallisista erikoismuseoista jota on syytä jatkuvasti pyrkiä parantamaan sekä maakunta- kehittämään uusia toimintamalleja. Lukutaidon vahvistaminen tukee myös kaupungin tavoitteita syrjäytymisen ehkäisyssä. PISA-2018 -tulokset osoittavat, että suomalaisnuorten lukutaidon osaaminen on edelleen hyvää, mutta lukutaidon osaamistulokset ovat laskussa. Xxxxxx varhaiset kielelliset taidot sekä motivaatio ennustavat lapsen hyvää lukutaitoa, myöhemmin myös opiskelume- nestystä ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoillaammatillista kehitystä. Turun kaupungin museoille Kansainvälisen aikuistutkimuksen PIAAC:n mukaan Suomessa on noin 370 000 työikäistä ihmistä, joilla on erittäin huono lukutaito. Kirjasto on ollut vahva valtionosuustuki (VOS)mukana Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa, vuositasolla noin 2,85 miljoonaajossa tavoitteena on ollut löytää uusia mielenkiintolähtöisiä menetelmiä lukemisen edistämiseen. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Lähellä olevan palvelun käyttö on ollut aiempaa suositumpaa viime vuosien aikana, mutta aiheuttaako koronaviruspandemia tilojen ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä aineistojen käyttöön pysyviä muutoksia, tätä tulee seurata ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan analysoida tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osaltaTurku on monikulttuurinen kaupunki ja se näkyy myös kirjaston toiminnassa. Jaettu asiantuntijuusAineistojen ja tapahtumien tulee olla kulttuurisesti monimuotoisia ja huomioida eri väestöryhmät. Samoin väestön ikääntyminen tulee näkymään ikääntyneille suunnattujen palveluiden kysynnän kasvuna. Vuonna 2020 saatiin uusi kirjastotila Aunelaan ja kirjasto on auki myös omatoimisesti. Suunnitteluvaiheessa ovat Runosmäen (2023), siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen Lausteen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessäPansion alueen tilaratkaisut. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien Kaikissa kohteissa tulee miettiä palveluiden toimintakonseptin periaatteita ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötärakentaa toimivaa yhteistyötä niin muiden palvelualueiden kuin alueen muiden toimijoiden kanssa.

Toimintaympäristön muutostekijät. Kaikkien toimialojen uudistunut hallinto tukee uutta kaupungin perustehtävää 2019 alkaen. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluprosessien tarkastelu yhdessä hyvinvointitoimialan kanssa soten siirtyessä suunnitelman mukaan maakuntahallintoon vuonna 2021 Asia ei etene edellä kerrotulla aikataululla. Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030digiloikan toteuttaminen aloitettiin 2017, toiminta vakiintuu 2019 syksystä alkaen ja hallinto tukee toimintaa kehittymään tuottamalla henkilöstölle koutusta ja muuta tukea palvelualueiden tarpeita vastaavaks Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnointi siirrettiin kokonaisuudessaan sekä hyvinvointitoimialalta että perusopetuksen palvelualueelta yhteisiin palveluihin vuoden 2018 alussa. Alueellisen Muutos koskee lähinnä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten aamu- ja valtakunnallisen museotoiminnan iltapäivätoimintaa. Sivistystoimiala tuottaa jatkossa kyseisten lasten loma-aikojen toiminnan, mutta laskuttaa palvelusta hyvinvointitoimialaa. Iltapäivätoiminnan kysyntä on kasvanut. Lisäksi lähikouluperiaate lisää pienluokilla käyvien lasten määrää lähikouluissa, mikä vaikuttaa myös iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssitarpeen lisääntymiseen. Varhaiskasvatuksen osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina palvelujen kysyntä ei jatka yhtä voimakasta kasvua kuin edellisinä vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osaltaLähtökohtana palvelusetelitoiminnan osalta on se, että pidetään toiminnan laajuus vuoden 2018 tasossa. Jaettu asiantuntijuusPalvelukapasiteetin laajeneminen on lähinnä tapahtunut viimeisten vuosien aikana yksityisten palveluntuottajien toimesta, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen koska kaupungin rakennushankkeet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa ja tiedon saatavuus joitakin kunnallisia yksikköjä on jouduttu sulkemaan. Syksystä 2018 lähtien oman toiminnan kapasiteetin lisäys toteutuu valmistuvien yksiköiden ja rakennusvaiheessa olevien yksiköiden myötä. Varhaiskasvatuksen asiakasmakuissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muutokset vaikuttavat lapsikohtaisen palvelusetelin arvoon, mikä lisää merkittävästi menoja, jos palveluseteli halutaan pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessätodellisena vaihtoehtona perheille. Samaan muutoskehitykseen liittyvät Vaihtoehto olisi, että muutoksia ei toteuteta ja asiakasmaksut muuttuvat huomattavasti suuremmiksi verrattuna kaupungin oman tuotannon asiakasmaksuihin. Uusi varhaiskasvatuslaki on tullut voimaan 1.9.2018. Laki vaikuttaa henkilöstön kelpoisuuksiin. Laissa on määrätty siirtymäajasta, on todennäköistä, että muutos lisää palveluntuottajien henkilöstökustannuksia ja näin ollen se tulee vaikuttamaan palvelusetelin arvoon siirtymäajan kuluessa. Lisäksi varhaiskasvatukseen tullaan perustamaan valtakunnallinen tietovaranto, johon myös saavutettavuudenkaikki yksityiset tuottajat ovat velvollisia tuottamaan tietoa. Palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrä 13.4. tilanteessa 4396 4409 4387 4405 4322 4445 Palvelussuhteiden määrä 13.4. tilanteessa 4647 4631 4698 4680 4485 4628 Perusyksiköiden lukumäärä 140 134 130 131 131 131 Kohdistettujen työpaikkahakemusten määrä 4548 4921 4293 4691 4516 (tammi-heinä) 3689 (tammi-kesä) Avointen työpaikkahakemusten määrä 4493 4789 4042 4772 1558 (tammi-heinä) 1729 (tammi-kesä) Tilinpäätöksen/talousarvion netto (1 000 €)*) 279 142 279 829 289 332 288 240 298 228 308 188 316 627 319 825 323 119 0-6 – vuotiaiden määrä (vuoden lopussa)* 11 957 12 074 12 065 11 930 11 875 11 840 11 867 11 852 11 907 Palveluseteli, osallisuuden mahdollisuuksien päiväkodit 1 272 1 494 1 891 2 280 2 380 2 380 2 500 2 500 2 550 Palvelusetelit avoin toiminta 29 26 23 0 0 0 0 0 0 Kotihoidon tuki 2 155 2 207 2 104 1 840 1 800 1 750 1 700 1 700 1 700 Yksityisen hoidon tuki yhteensä 518 484 417 341 350 330 330 330 330 Hankittu esiopetus 154 153 193 208 220 220 190 200 200 7-8 -vuotiaat 3 198 3 233 3 166 3 127 3 114 3 168 3 223 Perusopetuksen aamu- ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat iltapäivätoiminta / kaupungin oma tuotanto 000 000 000 825 1 040 1 030 1 030 1 050 1 060 Perusopetuksen aamu- ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.iltapäivätoiminta / xxxxxxxxx xxxxxxxx 000 000 1 034 1 153 1 270 1 270 1 260 1 280 1 290 * Luvut ovat kaupungin tietopankista

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Vuonna 2017 voimaantulleen kirjastolain toteuttaminen on mielenkiintoinen ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030antoisa tehtävä kirjastolle. Alueellisen Erityisesti yhteiskunnallisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavatkulttuurisen vuoropuhelun edistäminen vaatii lisätoimenpiteitä, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvottähän yritetään panostaa perustoiminnassa. Digitaalisuudella Uudessa hallitusohjelmassa Osallistava ja osaava Suomi kulttuuri- ja kirjastopalvelut on lisääntyvä merkitys museotoiminnallehuomioitu. Se Kirjastojen osalta mainitaan, että tavoitteena on huolehtia kirjastojen saavutettavuudesta, kirjastoautoista ja kokoelmien monimuotoisuudesta. Myös tulevaisuusinvestoinneissa on kaavailtu lisärahoitusta näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Lukutaito muodostaa pohjan aktiiviselle toimimiselle yhteiskunnassa. Lukemisen edistäminen on kirjaston keskeisin tehtävä, jota on syytä jatkuvasti pyrkiä parantamaan ja kehittämään uusia toimintamalleja. Kirjallisuuden lainaus kasvoi hieman vuonna 2018, lastenkirjallisuuden lainaus kasvoi peräti 4%. Lähellä olevan palvelun käyttö on entistä suositumpaa. Vuonna 2019 tehty 1 htvn:n resurssisiirto pääkirjastosta lähikirjastoihin sekä lähikirjastojen toimintakonseptin kehittäminen olivat toimivia ratkaisuja, jotka viittoittavat myös tulevaa kehittämistoimintaa. Omatoimikirjastot ovat alueen nuorten kannalta houkuttelevia kokoontumistiloja. Rakenteilla on uusi kirjastotila Aunelaan ja lisäksi suunnitteluvaiheessa ovat Runosmäen, Lausteen ja Pansion alueen tilaratkaisut. Kaikissa kohteissa tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien miettiä toimintakonseptin periaatteita ja palveluiden digitalisointiarakentaa toimivaa yhteistyötä niin muiden palvelualueiden kuin alueen muiden toimijoiden kanssa. E-aineistojen kokoelmaa on kasvatettu viime vuosina, ja näkymään ulospäin mmkäyttö lisääntyi e-kirjojen osalta peräti 68% vuonna 2018. datan avaamisena Todennäköisesti kasvusuuntaus tulee jatkumaan. Musiikkiaineiston osalta asiakkaat ovat siirtyneet entistä enemnmän kuluttamaan musiikkia kaupallisten palveluiden kautta, mikä näkyy musiikkiäänitteiden lainauksen laskuna. Vähennys oli 12% viime vuonna. Asiakkaiden valmius palveluiden omatoimiseen käyttöön vaikuttaa lisääntyneen ja digitaalisina joukkoistamisprojekteinauusien digitaalisten palveluiden kehittämiselle on tarvetta, ylipäätään digitaaliseen asiakaspalveluun kohdistuvat odotukset ovat muuttuneet ja palvelun tulee olla helppokäyttöinen ja käyttöä rikastuttava. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan Samalla myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötätarvitaan yhä tehokkaampaa henkilökunnan osaamisen kehittämistä vastaamaan asiakkaiden digituen tarpeisiin.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Haasteina sivistystoimialan palveluja järjestettäessä ovat kaupunginosien eriarvoistuminen, väestörakenteen muutos sekä taloudellisten resurssien riittävyys ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030kohdentaminen. Alueellisen Merkittävimmät uudisrakennushankkeet ovat sopimuskaudella ruotsinkielinen Braheskolan, Syvälahden koulu ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidenpäiväkoti. Varhaiskasvatuksen palveluiden kysynnän odotetaan kasvavan ja siihen vaikuttaa lasten määrän lisääntymisen lisäksi myös palveluun osallistumisaste, rakenteiden jonka on todettu olevan nousussa myös valtakunnallisella tasolla. Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat lainsäädäntö ja rahoituksen uudistamistavaltakunnallinen ohjeistus sekä kuntien omat ohjausasiakirjat. Nykyinen valtakunnallisista museoistaLainsäädännön uudistaminen on käynnissä. Lainsäädäntö, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- kaupungin omat tavoitteet ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla palvelujen kysynnän kasvu antavat reunaehdot varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämiselle ja alueellisilla vastuumuseoillakehittämiselle. Turun kaupungin museoille päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma on ollut vahva valtionosuustuki (VOS)otettu käyttöön syksyllä 2013. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma uudistetaan siten, vuositasolla noin 2,85 miljoonaaettä uusien opetussuunnitelmien on oltava kunnissa käytössä elokuussa 2016. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Perusopetuksessa oppilasmäärien väheneminen on pysähtynyt, oppilasmäärät ovat kääntymässä kasvuun erityisesti alakouluissa. Kehittämisen pinopisteenä oppilaan tuen uudistus ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen laadunhallintajärjestelmän kehittäminen. Perusopetuksen lainsäädäntöön on vielä epäselväesitetty muutosta koskien opetusta ja oppilashuoltoa. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä Muutoksilla edistettäisiin koulujen työrauhaa ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää lisättäisiin oppilaiden hyvinvointia ja terveyttäosallistumismahdollisuuksia. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee Oppilas- ja opiskelijahuollossa siirrettäisiin painopiste ennaltaehkäisyyn. Nuorisotakuu edellyttää, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteisvalinnassa perusasteen päättäneet ja lisäopetuksen, valmistavan koulutuksen tai kansanopiston opinnot suorittaneet sekä ilman toisen asteen tutkintoa olevat saavat lisäpisteitä toisen asteen opiskelijavalinnoissa ensi vuoden yhteisvalinnassa ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan aikuiskoulutukseen. Lukiokoulutuksessa siirrytään vuodesta 2016 alkaen vaiheittain sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Oppilashuoltolaki toteutuessaan edellyttää lisäpanostuksia kuraattori- ja psykologipalveluihin niin lukioissa kuin nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Lukioiden tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistustyö on käynnissä. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksenjärjestäjien on otettava käyttöön laadun varmennusjärjestelmä vuoteen 2015 mennessä. Xxxxxxx on myönnetty yhdessä muiden varsinaissuomalaisten koulutuksen järjestäjien kanssa Taitaja 2015 kilpailujen järjestämisoikeudet. Aikuiskoulutuksen osalta merkittävä muutos tulee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötäkilpailuneutraliteettiin liittyvä muutos, joka siirtymäajan jälkeen 2016 kieltää kuntia tai kuntayhtymiä osallistumista maksullisista koulutuksista käytäviin kilpailutuksiin muun muassa työvoimapoliittisten koulutusten osalta.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Valtioneuvosto antoi lokakuussa 2018 Suomen ensimmäisen liikuntapoliittisen selonteon, jonka päämääränä on tuoda esille liikunnan yhä laajempi ja monipuolisempi merkitys yhteiskunnassamme. Se luo pohjaa 2020-luvun liikuntapolitiikalle kattaen linjaukset muun muassa liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikka- rakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta. Huomionarvoista: • Aikuisväestöstä vain joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkumattomuus lisää sairaspoissaoloja ja työssä jaksamisen ongelmia. Liikkumatto- muus on vakava kansanterveydellinen haaste. • Liikkumisen vahva polarisoituminen sekä fyysisen kokonaisaktiivisuuden vähentyminen yhteiskunnassa ja merkittävästi myös lasten ja nuorten keskuudessa. • Kuntien liikuntapaikkarakentaminen, kävely- ja pyörätieverkostot ja muut arkiliikkumiseen kannustavat infrapalvelut sekä luontoliikunnan kohteet ovat välttämä- tön osa kunnan koko väestön terveysliikunnan edistämistä. • Matalan kynnyksen esteettömät ja saavutettavat ohjauspalvelut sekä liikuntaneuvonta edistävät osaltaan liikkumisaktiivisuutta. Liikuntapaikkojen ja harrastus- mahdollisuuksien tulee olla kaikkien saatavilla toimintakyvystä, sosiaalisesta taustasta tai varallisuudesta riippumatta. • Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tulee olla pitkäaikainen strateginen valinta ja painopiste, jos tahdotaan vaikuttavuutta ja tuloksia ihmisen elinkaaressa. • Liikunta on tärkeä tekijä ikääntyvän väestön toimintakyvyn säilyttämisessä. Ikääntyneiden liikuntapalveluissa korostuu ohjatun liikunnan laatu, saatavuus ja esteettömyys. Liikuntaa tulisi olla mukana sekä kotipalveluissa että laitospalveluissa, mutta erityisesti tulisi kiinnittää huomiota toimintakyvyltään tai terveydel- tään heikentyneisiin iäkkäisiin, jotka asuvat kotonaan ilman säännöllisiä palveluja. • Koko väestöstä arviolta 15–20 prosentilla fyysinen, kognitiivinen, sosiaalinen tai psyykkinen toimintakyky on alentunut. Näiden seurauksena yhä useampi tar- vitsee erityispalveluita, -ohjausta tai -hinnoittelua ym, jotka tulee huomioida palveluita suunniteltaessa. Selonteossa tuodaan myös hyvin esiin, kuinka liikunnan edistäminen ja laajentaminen vaatii myös tulevaisuudessa sen, että kunnat rakentavat, peruskorjaavat ja ylläpitävät laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia monipuolisia liikuntapaikkoja. Sekä omatoimisen että ohjatun liikunnan edistäminen ei onnistu ilman liikkumiseen tarkoitet- tuja olosuhteita. Yhdeksi 2020-luvun liikuntapolitiikan painotukseksi on nostettu liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaolosuhteiden tukeminen. Valtion Liikuntapaikkara- kentamisen avustushakemuksia tulee noin kolminkertainen määrä siihen verrattuna, kuinka monelle hankkeelle tukea voidaan myöntää nykyisestä 30 miljoonan euron budjetista. Selonteossa arvioidaan, että liikuntapaikkarakentamisen lisätuen tarve olisi 10–15 miljoonaa euroa vuodessa, minkä lisäksi 2020-luvun alussa tarvittaisiin noin 20 miljoonan euron suuruinen kertaluontoinen lisäpanostus liikuntapaikkarakentamisen tukemiseen. Xxxxx Xxxxxxx hallituksen vuoden 2019 hallitusohjelmassa liikuntaa koskeviksi tavoitteiksi on asetettu: • liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nouseminen kaikissa ryhmissä: mm. Liikkuva Suomi -ohjelman rakentaminen ja Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen eri elämänvaiheisiin • ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytysten paraneminen: liikuntapaikkarakentamisen tukeminen, korjausvelan pienentäminen, energiatehokkuuden parantaminen, lähiliikuntapaikkojen, ulkoilureitistöjen sekä puistojen ja viheralueiden lisääminen ja perusparantaminen • seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytysten paraneminen: tasa-arvon ja yhdenvertaisuustyön vahvistaminen, vammaisurheilun ja ikääntyneiden liikkumisen edistäminen, seuratuen nostaminen, huippu-urheilun rahoituksen lisääminen, lisäresurssien kohdentaminen urheiluakatemioihin ja valmennuskeskuksiin • lasten ja nuorten liikunnan edistäminen: mieluisen harrastuksen takaaminen jokaiselle lapselle koulupäivän yhteyteen Helmikuussa 2020 Suomeen rantautunut koronaviruspandemia on heikentänyt merkittävästi julkista taloutta vähentämällä verotuloja sekä kasvattamalla työttömyys- menoja ja muita julkisia menoja. Koronakriisillä on suuri vaikutus valtiontalouden lisäksi kuntien talouteen, joka oli vaikeassa tilanteessa jo ennen pandemiaa. Eduskunta hyväksyi 24.4.20 toisen lisätalousarvion, jossa myönnettiin yhteensä 19,6 miljoonaa euroa käytettäväksi liikunnan koulutuskeskuksille sekä liikunta- ja urheiluseuroille koronaviruspandemiasta aiheutuneiden kustannusten, ammattilais- ja kilpasarjojen tulonmenetysten alijäämän kattamiseksi sekä peruuntuneiden urheilutapahtumien kustannuksiin. Toisaalta valtiovarainministeriön vuoden 2021 talousarvioehdotuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030liikuntatoimelle kohdistettuihin määrärahoihin esi- tetään historiallisen suurta n. 40 miljoonan euron eli 27 % laskua. Alueellisen Tämä johtuu pääosin koronaviruskriisin aiheuttamasta veikkausvoittovarojen arvioitua suuremmasta laskusta. Valtion liikuntatoimen määrärahojen yli neljänneksen suuruisella leikkauksella olisi merkittävät vaikutukset suomalaiseen liikuntaan ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidenurheiluun. Leikkaus kohdentuisi todennäköisesti kaikkiin valtion liikuntatoimen rahoittamiin osa-alueisiin, rakenteiden mutta erityisesti suurimpiin menoluokkiin eli liikuntapaikkarakentamiseen ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötäkansa- laistoimintaan.

Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- Haasteina sivistystoimialan palveluja järjestettäessä ovat kaupunginosien eriarvoistuminen, väestörakenteen muutos sekä talo u- dellisten resurssien riittävyys ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030kohdentaminen. Alueellisen Merkittävimmät uudisrakennushankkeet ovat sopimuskaudella Syvälahden koulun ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuidenpäiväkodin kokonaisuus. Varhaiskasvatuksen palveluiden kysynnän odotetaan edelleen kasvavan ja siihen vaikuttaa lasten määrän lisääntymisen lisäksi myös palveluun osallistumisaste, rakenteiden jonka on todettu olevan nousussa myös valtakunnallisella tasolla. Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat lainsäädäntö ja rahoituksen uudistamistavaltakunnallinen ohjeistus sekä kuntien omat ohjausasiakirjat. Nykyinen valtakunnallisista museoistaPäiv ähoi- tolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on käynnissä. Lainsäädäntöön (ns. budjettilakina) on lisäksi valmisteilla muutoksia, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- jotka saattava vaikuttaa merkittävästi päivähoidon kysyntään. Subjektiivista päivähoito-oikeutta ollaan rajaamassa. Päivähoidon maksu- perusteita muutettaneen hoitoaikaperusteiseksi perustuen ennalta varattuihin tunteihin. Lisäksi kotihoidon tukeen on tulossa muu- toksia siten, että kotihoidon tukeen on tullut ns. joustava hoitoraha ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla kotihoidon tukea ollaan kohdentamassa molemmille van- hemmille. Lainsäädäntö, kaupungin omat tavoitteet ja alueellisilla vastuumuseoillapalvelujen kysynnän kasvu antavat reunaehdot varhaiskasvatuksen palvelu- jen järjestämiselle ja kehittämiselle. Turun kaupungin museoille päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma on ollut vahva valtionosuustuki otettu käyttöön syksyllä 2013. Lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäluvat tulevat haettavaksi vuoden 2015 aikana. Kau- pungin tulee ratkaista, järjestetäänkö koulutus sivistystoimialan (VOS)peruskaupungin) vai jonkun muun mallin (säätiö, vuositasolla noin 2,85 miljoonaaOY) kautta. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa Esi- ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen perusopetuksen opetussuunnitelma uudistetaan siten, että uusien opetussuunnitelmien on vielä epäselväoltava kunnissa käytössä elo- kuussa 2016. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä Perusopetuksessa oppilasmäärien väheneminen on pysähtynyt ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä oppilasmäärät ovat kääntymässä kasvuun erityisesti alakouluis- sa. Lainsäädäntöön on päätetty muutoksesta koskien opetusta ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta oppilas- ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaanopiskelijahuoltoa. Laadukkaat museot Muutoksilla edistetään koulujen työ- rauhaa ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää lisätään oppilaiden hyvinvointia ja terveyttäosallistumismahdollisuuksia. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee Oppilas- ja opiskelijahuollossa siirretään painopiste en- naltaehkäisyyn. Laki edellyttää riittävän tasoisia psykologi- ja kuraattoripalveluja kaikille kouluille, mikä merkitsee tarvetta lisätä ko. henkilöstöä. Oppilaitoksen sijaintikunnan on järjestettävä ko. palvelut. Nuorisotakuu edellyttää, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteisvalinnassa perusasteen päättäneet ja lisäopetuksen, valmistavan koulutuksen tai kansanopiston opinnot suorittaneet sekä ilman toisen asteen tutkintoa olevat saavat lisäpisteitä toisen asteen opiskelijavalinnoissa ensi vuoden yhteisvalinnassa ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan aikuiskoulutukseen. Lukiokoulutuksessa siirrytään vuodesta 2016 alkaen vaiheittain sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Lukioiden tuntijaon ja opetussuun- nitelman uudistustyö on käynnissä, mutta ei etene tällä hetkellä alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksenjärjestäjien on otettava käyttöön laadun varmennusjärjestelmä vuoteen 2015 mennessä. 1.8.2015 astuvat voimaan määräykset, joilla ammatillisten koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistetaan siirtymällä osaamisperustei- suuteen. Tässä yhteydessä opintoviikot korvataan osaamisperusteisilla osaamispisteillä. Tämä vaikuttaa koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelmaan, hopseihin, opettajan työn suunnitteluun ja sitä kautta opetuksen järjestämiseen. Samassa yhteydessä tul e- vat voimaan uudet valmistavan koulutuksen perusteet sekä itsenäiseen elämään ja työhön valmentavan koulutuksen perusteet, joiden myötä erilaiset nykyiset valmistavat koulutukset yhdistetään. Nämä uudistukset vaativat koko ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön uudelleen kouluttamista. Xxxxxxx on myönnetty yhdessä muiden varsinaissuomalaisten koulutuksen järjestäjien kanssa Taitaja 2015 kilpailujen järjestämis- oikeudet. Aikuiskoulutuksen osalta merkittävä muutos tulee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötäkilpailuneutraliteettiin liittyvä muutos, joka kieltää kuntia tai kuntayhty- miä osallistumista maksullisista koulutuksista käytäviin kilpailutuksiin. Muutos tulee voimaan 2015 alusta ja työvoimapoliittisten koulutusten osalta vasta vuonna 2017.