Korvaava työ. Työntekijä ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli työntekijän terveydentila sen mahdollistaa. Tämän jälkeen työntekijä ja hänen esimiehensä sekä tarvittaessa työterveyshuollon asiantun- tija selvittävät onko työntekijälle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vas- taavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan työntekijälle voidaan järjestää koulutusta.
Korvaava työ. Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työn- antajalla voi olla osoittaa työntekijälle ns. korvaavana työnä jotakin muuta kuin hänen ta- vanomaista, vakituista työtään. Korvaavan työn olemukseen kuuluu, että se on luonteel- taan tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän tavanomaista työn te- kemistä tukevaa työtä tai tähän samaan päämäärään tähtäävää koulutusta. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on perustuttava lääketieteellisesti perus- teltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelyta- pasääntöihin ja konsultaatioon ensisijassa työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun lääkärin, ensisijaisesti työterveyslääkärin kanssa. Liitot ovat sopineet yhteisestä korvaavan työn ohjeistuksesta, joka on liittojen kotisivuilla: xxx.xxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx sekä xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
Korvaava työ. Korvaavalla työllä tarkoitetaan työtä, jota toimihenkilö tekee ollessaan tapaturman tai sairau- den vuoksi työkyvytön työsopimuksensa mukaisiin tai vakiintuneisiin työtehtäviinsä. Korvaa- van työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenkilön normaa- leja työtehtäviä vastaavia. Erikseen voidaan sopia korvaavasta työstä muussa tehtävässä tai koulutuksesta. Xxxxxxxx työ on vapaaehtoista ja perustuu työterveyslääkärin arvioon työntekijän työkyvystä sekä työntekijän ja työnantajan väliseen korvaavaa työtä koskevaan sopimukseen. Korvaava työ ei saa vaarantaa toimihenkilön paranemista. Korvaavan työn toteuttamistavat ja niihin liit- tyvät periaatteet tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä ennen niiden käyttöönottoa. Liittojen yhteisessä Korvaava työ kemian aloilla -oppaassa käsitellään korvaavan työn käyttöä yrityksissä. Liitot opastavat ja kouluttavat tarvittaessa yrityksiä korvaavan työn käyttöön.
Korvaava työ. Työntekijän ollessa sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä tavanomaisia työtehtäviään, työnantaja voi tarjota korvaavaa työtä jota henkilö kykenee terveyttään vaarantamatta tekemään. Ennen korvaavan työn aloittamista työnantajan tulee yhteistyössä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa selvittää korvaavan työn soveltuvuus työntekijälle. Korvaavan työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Korvaavan työn sijasta työntekijälle voidaan järjestää ammatillista koulutusta.
Korvaava työ. 1. Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Työn asemasta kyseeseen voi tulla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana. Kor- vaava työ ei saa vaarantaa työntekijän toipumista tai terveyttä ja korvaava työ on tarvitta- essa keskeytettävä. Keskeyttämistarpeen määrittää työterveyslääkäri.
2. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdol- liset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.
3. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettelytapasääntöi- hin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista vara- taan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.
4. Korvaavan työn tai koulutuksen aikana palkka säilyy vähintään työntekijän sen tehtävän mukaisena jonka asemesta hän tekee korvaavaa työtä. Mikäli korvaavana työnä tehtävä työ on paremmin palkattua, maksetaan tämän tehtävän mukainen palkka, mikäli korvaavan työn kesto on kaksi viikkoa tai pidempi. Korvaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysai- kaa. Korvaavan työn ajalta maksetaan henkilökohtaisen sairauslomalisän suuruinen päivä- kohtainen korvaus koko korvaavan työn ajanjaksolta – kuitenkin enintään siltä ajalta, jolta henkilöllä on työehtosopimuksen tai lain mukaan oikeus palkalliseen sairauslomaan. Korvaavan työn jatkuessa, kun oikeus sairauslomalisään on jo päättynyt, työntekijälle mak- setaan korvaavasta työstä hänen tavanomaista palkkaansa ilman sairauslomalisää.
Korvaava työ. Toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemises- tä, mikäli toimihenkilön terveydentila sen mahdollistaa. Tämän jälkeen toimihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät, onko toimihenkilölle mah- dollista osoittaa ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenkilön normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn sijaan toimihenkilölle voidaan järjestää koulutusta.
Korvaava työ. Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapa- turman vuoksi täysin työkyvytön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Työn asemasta kysee- seen voi tulla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana. Korvaavaa työtä koskevat menettelytavat laaditaan ennen niiden käyttöönottoa yhteistyössä pääluotta- xxxxxxxxxxx kanssa. Menettelytapojen tulee noudat- taa seuraavia periaatteita: • Lääketieteellisen perustelun korvaavaan työhön tekee työterveyslääkäri. • Korvaavan työn aikana maksetaan, ellei nimenomaisesti toisin sovita, samaa palkkaa kuin mitä työntekijä saisi tavan- omaisten tehtäviensä suorittamisesta. Mikäli korvaavana työnä tehtävä työ on paremmin palkattua, maksetaan tämän tehtävän mukainen palkka. Koulutuksen tai kouluttajana toimimisen aikana maksetaan palkka sairausajan palkanmaksumääräyksiä noudattaen. Korvaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysaikaa. • Korvaava työ on työntekijän päätökseen perustuva väliaikainen ratkaisu, jonka työntekijä voi tarvittaessa keskeyttää. • Työkyvyttömyyden päättyessä työntekijällä on oikeus palata entiseen työtehtäväänsä.
Korvaava työ. Työntekijälle voidaan osoittaa korvaavaa työtä, joka ei haittaa työntekijän tervehtymistä. Korvaavatyö edellyttää työntekijän suostumusta. Työtekijällä on oikeus keskeyttää korvaava työ. Korvaavan työn muista ehdoista sovitaan paikallisesti työntekijän kanssa.
Korvaava työ. Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vas- taavaa. Aika voidaan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittui- hin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkä- rin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työnte- kijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.
Korvaava työ. Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että estyttyään tilapäisluonteisesti tapaturman tai sairauden vuoksi tekemästä tavallisia töitään henkilö kykenee terveyttään vaaranta- matta tekemään jotakin muuta työtä omalle työnantajalleen tai esimerkiksi saa koulutusta. Tällöin työntekijän ei tarvitse olla sairauslomalla, vaan hän voi työsken- nellä rajoitteittensa puitteissa. Korvaavaan työhön voidaan sisällyttää myös sellaisia ahtaajan töitä, jotka soveltuvat hänen työkyvylleen. Työterveyshuollon asiantunte- musta tarvitaan määrittelemään, millaiseen työhön työntekijä pystyy sairaudesta huolimatta ja terveydentilan vaarantumatta. Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n kanssa on sovittu korvaavan työn teettämiseen seuraavia yleisiä periaatteita:
1. Yritykseen tulee sopia paikallinen kirjallinen menettelytapa korvaavan työn teettämisestä.
2. Pääluottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua on informoitava ennen kolmikanta- neuvotteluja.
3. Korvaavasta työstä sovitaan työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän kanssa kolmikannassa.
4. Tarjotun korvaavan työn tulee olla yleensä täysipäiväistä.
5. työntekijään tulee soveltaa korvaavan työn tekemisen ajalta ahtausalan työehto- sopimusta.
6. Sopimus ei koske vakuutusyhtiön tai Kelan järjestämiä työkokeiluja.
7. Korvaava työ ei vaikuta ns. uuden sairauden ja eri sairauden palkanlaskemis- käytäntöihin. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheutta- xxxxx poissaolosta vaaditaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tulee tämä riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämisek- si. Niin ikään sovelletaan lapsen sairastumistapauksessa ensisijaisesti epidemiatilan- teisiin tarkoitettuja vuoden 1976 keskitetyn ratkaisun sosiaalipakettiin sisältyviä määräyksiä sairaslomatodistuksen antamisesta. Edellytyksenä poissaololle on molempien vanhempien ansiotyössä olo. Lähtökohta- na on, että äidin tai isän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään lapsen hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia,saa huoltaja itse jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksista lapsen huoltajalta vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttä- mättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa ta...