Contract
METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUS |
1.5.2008 - 31.5.2010 |
Maaseudun Työnantajaliitto |
Metsähallitus |
Metsäteollisuus ry |
Yksityismetsätalouden Työnantajat |
Puu- ja erityisalojen liitto |
ALKUSANAT
Metsäalan työehtosopimus on solmittu 12.11.2007. Tähän vihkoon on koottu työehdot, jotka ovat voimassa 1.5.2008 alkaen.
Aikaisemmin erillisenä vihkona julkaistu metsäalan palkkauksen koulutusaineisto on tämän julkaisun liitteenä.
Sopimuskauden muutokset 1.5.2008–31.5.2010 esitetään vahvennettuna.
SISÄLLYSLUETTELO
METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUS 4
1 § Sopimuksen soveltamisala 4
2 § Työsopimuksen solmiminen ja päättäminen 4
3 § Työaika 7
4 § Palkkamääräykset 10
4.1 Palkkaperusteet 10
4.2 Työsuoritus 11
4.3 Työmäärän toteaminen 11
4.4 Vaativuusryhmittely 12
4.5 Palkat 13
4.6 Palkkaustavat 14
4.7 Moottori- ja raivaussahakorvaus 15
4.8 Työnteon estyminen työnantajasta johtuvasta syystä 15
5 § Palkan maksaminen 15
6 § Korvaukset ja lisät 16
6.1 Olosuhde- ja muut lisät 16
6.2 Kulkemiskorvaus 17
6.3 Ansiontasaus suorituspalkkatyössä 19
6.4 Arkipyhäkorvaus 20
6.5 Säähaitan korvaus 20
6.6 Metsäalan luottamustehtävät 21
6.7 Merkkipäivät 21
6.8 Kutsunta, reservin harjoitukset, väestönsuojelukoulutus 21
6.9 Yhteydenpito 22
7 § Tapaturma- ja sairaustapaukset 22
8 § Ryhmähenkivakuutus 26
9 § Vuosiloma 26
10 § Turvavarusteet 28
11 § Taukovarustus 29
12 § Erimielisyyksien käsittely ja neuvottelujärjestys 29
13 § Työrauha 30
14 § Paikalliset sopimukset 30
15 § Sopijaosapuolten edustajat 30
16 § Sopimukseen yhtyminen 30
17 § Voimassaolo ja irtisanominen 31
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 32
1 § Soveltamisala 32
2 § Luottamusmies 32
3 § Luottamusmiehen valinta 32
4 § Luottamusmiehen työsuhde 33
5 § Luottamusmiehen tehtävät 34
6 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot 34
7 § Luottamustehtävien hoitaminen 35
8 § Ansionmenetyksen ja kustannusten korvaus 35
9 § Luottamusmiehen koulutus 36
10 § Erimielisyyksien käsittely ja neuvottelujärjestys 36
11 § Työvälineet, atk-yhteydet, toimistotila 36
12 § Voimassaolo ja irtisanominen 37
SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA 38
1 § Soveltamisala 38
2 § Työpaikkakäsite 38
3 § Yhteistoimintaelimet 38
4 § Metsäalan turvallisuustyön työalatoimikunta 39
5 § Paikalliset yhteistoimintaelimet 40
6 § Yhteistoimintatehtävät 41
7 § Työkykyä ylläpitävä toiminta 41
8 § Työsuojelupäällikkö 42
9 § Työsuojeluvaltuutettu 43
10 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 43
11 § Asiakirjojen säilytys 44
12 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 44
13 § Työsuojeluvaltuutetun siirtäminen 45
14 § Varavaltuutettu 46
15 § Asiantuntija 46
16 § Työsuojeluvaltuutetun ansionmenetys ja matkakorvaukset 46
17 § Työsuojelutoimikunnan jäsenen korvaukset ja palkkiot 47
18 § Koulutus 48
19 § Säädöskokoelmat 48
20 § Voimassaolo ja irtisanominen 49
METSÄALAN KOULUTUSSOPIMUS 50
1 § Koulutusryhmä ja sen tehtävät 50
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 51
3 § Yhteinen koulutus 51
4 § Ammatillisten järjestöjen antama koulutus (ay-koulutus) 52
4.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 52
4.2 Korvaukset 53
5 § Sosiaaliset edut 53
6 § Ansionmenetys 53
7 § Erimielisyyksien käsittely 54
8 § Voimassaolo ja irtisanominen 54
LIITE: METSÄALAN PALKKAUKSEN KOULUTUSAINEISTO 55
1 PALKKA JA SIIHEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ 55
1.1 Yleistä palkkauksesta 55
1.2 Palkkaperusteet 56
1.3 Urakkahinnoittelu 58
2 ESIMERKKEJÄ PALKKAUSTAVOISTA 59
2.1 Suora urakkapalkka 59
2.2 Tuotospalkka 59
3 HAKKUU 60
3.1 Työvaikeustekijät 60
3.2 Hakkuun työmenetelmät ja yksikköpalkkojen laskenta 62
3.3 Runkotaksa puutavaralajeittain 66
3.4 Taksalaskelman tarkistus 70
3.5 Tuotosluvut 71
4 ISTUTUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT JA PALKAN MÄÄRITYS 73
4.1 Työvaikeustekijät 73
4.2 Urakkahinnoittelu 75
4.3 Ajanmenekkiluvut 77
5 TAIMIKON HOIDON TYÖVAIKEUSTEKIJÄT, NIIDEN MITTAUS JA LASKENTA
.............................................................................................................................. 78
5.1 Suorituspalkat 78
5.2 Raivaussahatyön tuotospalkkaus 84
METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUS
1 §
Sopimuksen soveltamisala
1 Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Maaseudun Työnantajaliiton, Metsäteollisuus ry:n, Yksityismetsätalouden Työnantajien jäsenten ja Metsähallituksen palveluksessa puutavaran valmistuksessa, metsänhoito- ja metsänparannustöissä, muissa metsätöissä, uittotöissä sekä näihin liittyvissä töissä työskentelevien työntekijäin työsuhteisiin.
2 Sopijapuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.
3 Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan sopijaosapuolten välistä liitteenä olevaa:
1 luottamusmiessopimusta
2 sopimusta työsuojeluyhteistoiminnasta
3 koulutussopimusta
2 §
Työsopimuksen solmiminen ja päättäminen Työsopimuksen solmiminen
1 Työnantajalla on oikeus ottaa työhön ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
Työnantajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa lähinnä hänen työmaalla olevaa edustajaansa.
2 Työsopimus tehdään suullisesti tai kirjallisesti joko määräajaksi, määrättyä työtä varten tai toistaiseksi jatkumaan tarkoitetuksi. Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.
Työsopimuksen päättäminen
3 Työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa, mikäli työsopimus on tehty määräajaksi tai jos työntekijä on otettu suorittamaan määrätty työ, mistä hänelle on ilmoitettu työhön otettaessa.
4 Toistaiseksi jatkumaan tarkoitetun työsopimuksen irtisanomisajat ovat: Työnantajan irtisanoessa:
Työsuhde jatkunut
enintään 1 vuosi 14 päivää
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
yli 12 vuotta 6 kuukautta
Työntekijän irtisanoessa:
Työsuhde jatkunut
enintään 5 vuotta 14 päivää
yli 5 vuotta 1 kuukausi
Lomauttaminen
5 Työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjen perusteiden täyttyessä työnantajalla on oikeus kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa työntekijä siten että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.
6 Työsuhteen kestäessä työnantaja ja työntekijä voivat sopia määrä- aikaisesta lomauttamisesta, mikäli se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.
Lomautuksesta ja irtisanomisesta ilmoittaminen
7 Milloin lomautuksen perusteena on taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuva työn väheneminen, on työnantajan, xxxxxxxxxxx välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa, saatettava asia luottamusmiehen tietoon. Mikäli lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, työnantajan on ilmoitettava tästä myös työvoimaviranomaisille, paitsi jos hänellä on muun lain kuin työsopimuslain perusteella vastaava velvollisuus.
8 Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi lomautuksen syy, alkamisaika sekä lomautuksen kesto tai arvioitu kesto.
9 Milloin irtisanomisen perusteena on taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuva työn väheneminen, on työnantajan irtisanomisen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa meneteltävä ilmoittamisen suhteen 7. kohdassa mainitulla tavalla.
Työvoiman vähentämisjärjestys
10 Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava
sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä, että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan, työntekijän työllistämismahdollisuuksiin hänen luontaisella työalueellaan ja hänen huoltovelvollisuutensa määrään.
Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
11 Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.
Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa.
Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
12 Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.
Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan
työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin. Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
3 § Työaika
1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvissa töissä työaika järjestetään siten kuin se töiden järjestelyn kannalta on tarkoituksenmukaista. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
2 Säännöllinen työaika
Jos on sovittu työskentelystä niin, että vuorokautinen työaika ylittää 8 tuntia vuorokaudessa maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylittävältä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäessä 40 tuntia, maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä vaihdettavaksi osin tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana, huomioiden ylityön korotusosan vaikutuksen vapaa-ajan pituuteen.
3 Jaksotyö
Työaika voidaan paikallisesti sopia keskimääräiseksi siten, että työaika enintään 52 viikon jaksona tasoittuu keskimäärin
40 tunniksi viikossa. Mikäli työaika tasoittumisjaksoa käytettäessä ei jakson aikana tasoitu keskimäärin 40 tunniksi viikossa, maksetaan ylittäviltä tunneilta 50 %:lla korotettu palkka.
Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää, kertyy työntekijälle yksi kahdeksan tunnin mittainen lisävapaa tehtyä 40 säännöllisen työajan ylittävää työtuntia kohden, mikäli paikallisesti ei ole sovittu lisävapaan kertymisjärjestelmästä.
Lisävapaalta maksetaan työntekijälle työssäoloa vastaava palkka. Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat että lisävapaata ei pidetä vapaapäivinä, maksetaan näinä päivinä tehdystä työstä normaali palkka ja lisävapaata vastaava korvaus.
Työajan tasoittaminen jaksotyössä
Ellei paikallisesti muusta sovita, tasoitetaan työaika työnantajan ilmoittamana ajankohtana keskimäärin 40 viikkotuntiin yhdenjaksoisena tasoittamisvapaana joka muodostetaan kertyneestä jaksotyöajasta ja lisävapaasta. Jaksoon voidaan yhdistää myös muita työehtosopimuksen tai paikallisen sopimuksen perusteella kertyneitä palkallisia vapaita.
4 Muut työaikamääräykset
Työntekijä tekee työaikailmoituksen työnantajalle erikseen sovittavalla tavalla. Toteutunut työaika kirjataan vähintään 1/4 tunnin tarkkuudella. Toteutuneeksi työajaksi lasketaan aika, jona työntekijä on työnantajan käytettävissä työn tekemispaikalla.
Aikapalkkaisessa työssä voidaan sopia, että työmatkat sisältyvät työaikaan. Hakkuutyössä työmatkat sisältyvät työaikaan palkkaustavasta riippumatta.
5 Työn tekemisestä sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vappuna tai itsenäisyyspäivänä, maksetaan palkkoihin 100 %:n korotus jos työn tekeminen perustuu työnantajan määräykseen.
6 Tarvittaessa työnantaja voi määrätä työajan ja työhöntulojärjestyksen tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.
7 Lepo- ja virkistystauoista voidaan sopia paikallisesti. Kun vuorokautinen yhdenjaksoinen työaika on 6 tuntia pidempi, on työntekijälle annettava mahdollisuus vähintään puoli tuntia kestävään lepoaikaan, jota ei lueta työaikaan.
Työnantajan järjestäessä työajan keskimääräiseksi tulee työntekijälle antaa vähintään 11 tunnin yhdenjaksoinen lepo
vuorokautta kohti ja vähintään 24 tunnin yhdenjaksoinen lepo viikkoa kohti, ellei paikallisesti toisin sovita.
Työajan lyhentäminen
8 Metsäalan työntekijöiden työaikaa lyhennetään vuoden 1984 ja 1986 tulopoliittisten sopimusten perusteella seuraavasti, ellei ole sovittu muusta työajan lyhentämismenettelystä:
vähintään | 17 työpäivää | 1 | vapaapäivä |
" | 34 " | 2 | vapaapäivää |
" | 51 " | 3 | " |
" | 68 " | 4 | " |
" | 85 " | 5 | " |
" | 102 " | 6 | " |
" | 120 " | 7 | " |
" | 138 " | 8 | " |
" | 156 " | 9 | " |
" | 174 " | 10 | " |
" | 192 " | 11 | " |
" | 210 " | 12.5 | " |
Metsähallituksen työntekijöille kertyy vapaata kalenterivuoden aikana tehdyistä työpäivistä seuraavasti:
vähintään | 21 työpäivää | 1 | vapaapäivä |
” | 42 " | 2 | vapaapäivää |
” | 63 " | 3 | ” |
” | 84 " | 4 | ” |
” | 105 " | 5 | ” |
” | 126 " | 6 | ” |
” | 147 " | 7 | ” |
” | 168" | 8 | ” |
” | 189 " | 9 | ” |
” | 210 " | 10,5 | ” |
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät, kunnes edellä mainitun kohdan vuotuisen työajan lyhennyksen määrä ylittää nämä vapaa-aikajärjestelyt.
Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki säännölliset työpäivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan on palkanmaksuvelvollinen, sekä ne poissaolopäivät, jotka aiheutuvat kunnallisista luottamustehtävistä tai osallistumisesta Puu- ja erityisalojen liiton liittovaltuuston tai liittohallituksen kokouksiin tai alan työehtosopimusneuvotteluihin ja työehtosopimusneuvottelukunnan asettamien yhteisten työryhmien kokouksiin.
Vapaapäivät annetaan työntekijälle yhdessä tai useammassa erässä työnantajan ilmoittamana ajankohtana. Vapaan antamisesta työnantajan
on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa aikaisemmin. Vapaapäivät pyritään antamaan kertymisvuoden aikana, kuitenkin viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 15. päivään mennessä.
Pidetyltä vapaapäivältä maksettava korvaus lasketaan jakamalla kahden edellisen palkanmaksukauden ansio ko. palkanmaksukausiin sisältyvien työpäivien lukumäärällä, ellei laskentatavasta paikallisesti ole toisin sovittu. Suoritettu korvaus on vuosilomakorvaukseen oikeuttavaa palkkaa.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei makseta erillistä työajan lyhentämiskorvausta.
Työsuhteen päättyessä kertyneistä ja pitämättömistä vapaapäivistä maksetaan työntekijälle niitä vastaava korvaus.
Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijälle on annettu vapaapäiviä enemmän kuin kertymä edellyttää, voi työnantaja vähentää niiden palkkaa vastaavan summan lopputilityksestä.
Pidetyt työajanlyhennyspäivät ovat tehtyjen työpäivien veroisia vuosiloman pituutta määrättäessä.
4 § Palkkamääräykset
4.1
Palkkaperusteet
Metsätöiden palkkauksen perusteena ovat työn vaativuus, työntekijän pätevyys työssään ja työsuoritus.
Työn vaativuus
Työn vaativuudella tarkoitetaan työn tekijälleen asettamia vaatimuksia. Työnvaativuusryhmittelyllä määritetään töiden erilaiset vaativuudet ja asetetaan työt vaativuusjärjestykseen. Vaativuusryhmittely koskee työtä, ei työntekijää.
Työntekijän pätevyys työssään
Työntekijän pätevyydellä tarkoitetaan hänen taitoansa suoriutua tekemistään töistä.
Työntekijän pätevyyden määrittäminen tehdään järjestelmällisesti työpaikoilla ottaen huomioon esim. työnantajan toiminnan tavoitteet, töiden järjestelyt ja paikalliset olosuhteet. Järjestelmän runko muodostuu kolmesta tekijästä, työtulos, ammatinhallinta ja huolellisuus.
Työntekijän pätevyyden määritystapa ja määrittämisohjeet sovitaan paikallisesti. Määrityksen tekee työnantaja ja työntekijällä on oikeus
saada selvitys määrittelyn perusteista ja niistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet hänen pätevyydenmääritystulokseensa.
Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen aikapalkkauksessa
Pätevyyden määrittelyn avulla arvioidaan työntekijän pätevyys tekemissään töissä, minkä perusteella määritetään työntekijän henkilökohtainen palkanosa.
Henkilökohtaisen palkanosan osuus määritetään kun siihen on edellytykset, kuitenkin viimeistään 3 kuukauden työssäolon jälkeen. Henkilökohtainen palkanosa tarkistetaan, kun työntekijän pääasiassa tekemät työt muuttuvat tai pätevyystekijät sitä edellyttävät, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
4.2
Työsuoritus
Hakkuu-, istutus- ja taimikonhoitotöiden urakoiden määräytymisperusteena käytetään sopijaosapuolten käyttämiä tuotos- tai ajanmenekkilukuja ja laskentakaavoja.
Paikallisesti sopien voidaan käyttää muitakin luotettavalla tavalla, esim. työntutkimuksella, selvitettyjä tuotos- tai ajanmenekkilukuja ja laskentakaavoja tai sopia muutoin urakan perusteista.
Suorat urakat on hinnoiteltava niin, että työntekijän työskennellessä normaalilla urakkatyövauhdilla hänen palkkansa on 20 % hinnoitteluperusteena olevaa palkkaa suurempi ja kasvaa työsuorituksen kasvaessa suoritusosuuden suhteessa.
Suorat urakat hinnoitellaan vaativuusryhmä 1 tai 2 mukaisella rahakertoimella sen mukaisesti mihin vaativuusryhmään tehtävä työ kuuluu.
Muut suorituspalkat hinnoitellaan vaativuusryhmän 2 mukaisella rahakertoimella
Työmenetelmien tai välineiden muuttuessa muutetaan palkkauksen perusteet vastaamaan uutta tilannetta.
4.3
Työmäärän toteaminen
Työmittausmenetelminä käytetään yleiseen käyttöön tai kokeilukäyttöön hyväksyttyjä mittausmenetelmiä. Paikallisesti voidaan sopijaosapuolten suostumuksella sopia uusia mittausmenetelmiä kokeilukäyttöön.
4.4
Vaativuusryhmittely
Vaativuus- ryhmä | Kuvaus |
1 | Lyhyttä opastusta ja normaalia vastuuta vaativat metsätyöt. Harjoittelijat, työharjoittelu- ja oppisopimusoppilaat sekä työntekijät, joilla ei ole riittäviä valmiuksia täysin itsenäiseen työhön. Työnjohto osoittaa tämän vaativuusryhmän työt työn tekemispaikalla. |
2 | Normaalia ammattitaitoa ja vastuuta vaativat metsätyöt, johon sisältyy työsuoritukseen liittyvää tiedon keruuta ja laadun seurantaa. Esimerkkejä vaativuusryhmän töistä: – Istutustyö – Taimikonhoitotyö ja -raivaustyö – Hakkuutyö ja muu moottorisahatyö – Pystykarsinta – Kulotus ja siihen liittyvä työ – Johtolinjojen raivaustyö – Muu metsähoidon perustyö |
3 | Normaalia ammattitaitoa vaativammat metsätyöt, jotka vaikuttavat muiden työntekijöiden ja alihankkijoiden työsuorituksiin sisältäen työsuorituksiin liittyvää tiedon keruuta ja laadun seurantaa. Esimerkkejä vaativuusryhmän töistä: – Erilliset suunnittelutehtävät – Erilliset mittaustehtävät – Erillinen laadun seuranta ja kontrollointi – Vaaralliset työt, kuten myrskytuhoalueiden työt ja hakkuutyöt varottavien sähkölinjojen tai asumusten läheisyydessä |
4 | Normaalia ammattitaitoa vaativammat metsätyöt, jotka sisältävät muiden työntekijöiden ja/tai alihankkijoiden ohjaukseen liittyviä töitä, ja jotka vaikuttavat myös muiden työntekijöiden, alihankkijoiden tai asiakkaiden työsuorituksiin sisältäen mm. vaativaa tiedonkeruutyötä ja niiden tallentamista tietojärjestelmiin, työryhmien tai vastaavien ohjausta sekä itsenäistä työnopastusta tai koulutusta. Esimerkkejä vaativuusryhmän töistä: – Erilliset vaativat suunnittelutehtävät, kuten metsänhoidon ja korjuukohteiden maastosuunnittelu |
– Työryhmän vetäminen, toteutuksen ohjaus
– Työmaiden työketjujen suunnittelu
– Koulutus ja opastustehtäviä, mm. työntekijät, yrittäjät, metsänomistajat, oppilaitokset ym.
– Erityisen vaaralliset ja vastuulliset työt, kuten myrskytuhojen korjuu sähkölinjoilta
Työntekijän palkan työkohtainen osuus määritellään vuosittain sen mukaan mitä töitä työntekijän vuosityöhön sisältyy. Alle vuoden työsuhteissa määritys tehdään työsuhteen keston ajalta.
Määritysjärjestelmästä ja sen käytöstä sovitaan paikallisesti.
Työntekijän tehdessä tilapäisesti vaativampaa työtä, maksetaan hänelle työn keston ajalta palkka sen vaativuusryhmän perusteella johon työ kuuluu tai korvataan hänelle työn vaativuuden nousu muulla, paikallisesti sovitulla tavalla.
Käytössä olevat urakka- ja muut suorituspalkkahinnoittelut tarkistetaan vastaamaan palkkoihin sekä moottori- ja raivaussahakustannuksiin tehtyjä muutoksia palkankorotusten ja kustannusmuutosten voimaantuloajankohtina.
Tarvittaessa tuntipalkat muunnetaan päiväpalkoiksi kertomalla tuntipalkka luvulla 8.
4.5
Palkat
Työkohtaiset palkat 1.5.2008 - 30.4.2009 ovat:
Vaativuus- ryhmä | Palkka €/tunti |
1 | 8,16 |
2 | 9,10 |
3 | 9,78 |
4 | 10,52 |
Työkohtaiset palkat 1.5.2009 - 31.5.2010 ovat:
Vaativuus- ryhmä | Palkka €/tunti |
1 | 8,56 |
2 | 9,53 |
3 | 10,25 |
4 | 11,01 |
Henkilökohtainen aikapalkka
Henkilökohtaiset aikapalkat määräytyvät työntekijän vaativuusryhmän palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Henkilökohtainen palkanosa on 2 – 20 % vaativuusryhmän mukaisesta palkasta.
Alalle tulevan työntekijän työkyvystä ja ammattitaidosta riippuen aikapalkka voidaan työnantajan ja työntekijän välisellä työsopimuksella sopia työkohtaista palkkaa pienemmäksi, kuitenkin siten, että palkka on vähintään 80 % työntekijän pääasiallisesti tekemän työn työkohtaisesta palkasta enintään 3 kuukauden ajan työsuhteen alkamisesta.
Mikäli työntekijä suorittaa ammatti- tai erityisammattitutkinnon, maksetaan hänelle tästä kertakorvauksena 250 €
ammattitutkinnosta ja 350 € erikoisammattitutkinnosta, ellei työntekijä saa muutoin työnantajan järjestämää ammattitutkintokorvausta vähintään em. suuruisena.
Mikäli työpaikalla ei ole sovittu työntekijän pätevyyden määritystapaa ja määrittämisohjeita työehtosopimuksen mukaisesti, maksetaan henkilökohtainen palkanosa vähintään 11 % suuruisena.
Kuukausipalkkauksessa kerrotaan henkilökohtainen aikapalkka luvulla 172.
Kuukausipalkalla työskenneltäessä laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien säännöllisten työpäivien määrällä.
4.6
Palkkaustavat
Palkkaustavan valinnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että käytetään aina tehtävään työhön parhaiten soveltuvaa palkkaustapaa. Palkkaustavan valinnassa otetaan huomioon mm. työmäärän määrittämistarkkuuden vaikutus palkkaan sekä työn tuottavuuden, palkkahallinnon ja työn kehittämismahdollisuuksien muodostaman kokonaisuuden kannalta parhaan vaihtoehdon käyttö.
Mikäli työskentelyolosuhteet työmaalla ovat sellaiset, ettei urakkapalkkauksen käytölle ole edellytyksiä, voidaan työ teettää henkilökohtaisella aikapalkalla, urakkatyön keskiansiolla tai muulla tämän kohdan mukaisella palkkaustavalla, mikäli niitä on työnantajalla käytössä.
Palkkaustapoina voidaan käyttää mm. aikapalkkaa (päivä-, tunti- tai kuukausipalkkaa), suoraa urakkapalkkaa tai tuotospalkkaa.
Paikallisesti sopien voidaan kehittää ja käyttöönottaa erilaisia laatuun, määrään tai johonkin muuhun tuotannolliseen tekijään perustuvia palkkaustapoja.
4.7
Moottori- ja raivaussahakorvaus
Kun työ tehdään työntekijän moottori- tai raivaussahalla käyttäen työntekijän hankkimia poltto- ja voiteluaineita maksetaan seuraavan taulukon mukainen prosenttikorvaus työkohtaisen palkan perusteella määräytyvästä urakkapalkasta ja tuotospalkkauksessa henkilökohtaisesta aikapalkasta ja sen lisäksi maksetusta tuotospalkasta.
Sellaisessa työssä, missä moottori- tai raivaussahan käyttö on satunnaista ja aikapalkkatyössä, maksetaan työvälinekorvauksena seuraavan taulukon mukainen käyttötuntikorvaus. Aikapalkkaisessa työssä voidaan työvälinekorvaus laskea paikallisesti sopien edellä mainittujen prosenttikorvausten mukaisesti henkilökohtaisesta aikapalkasta mainitun käyttötuntikorvauksen sijasta.
Taulukko: Työvälinekorvaukset.
Sopimusjakso/ teräketjuöljyn tyyppi | Osuus työkohtaisesta palkasta (vaativuusryhmä 2) % | Käyttötunti- korvaus €/käyttötunti |
1.5.2008 - 30.4.2009 | ||
mineraaliöljy | 30,0 | 4,85 |
bioöljy | 32,8 | 5,30 |
1.5.2009 - 31.5.2010 | ||
mineraaliöljy | 28,6 | 4,85 |
bioöljy | 31,3 | 5,30 |
4.8
Työnteon estyminen työnantajasta johtuvasta syystä
Jos työntekijä työsuhteen alettua on työpäivän alkaessa ollut työnantajan käytettävissä työpaikalla tai muussa sovitussa paikassa voimatta kuitenkaan työnantajasta johtuvasta syystä ryhtyä työhön, maksetaan hänelle esteen kestoajalta henkilökohtaista aikapalkkaa kuitenkin enintään 6 päivältä. Samansuuruista korvausta maksetaan jäljellä olevasta työpäivän osasta, jos työ työnantajasta riippuvasta syystä keskeytyy.
5 §
Palkan maksaminen
Palkka maksetaan työsuhteen kestäessä joka toinen viikko, paitsi kuukausipalkkauksessa kerran kuukaudessa, jolloin palkka on
nostettavissa työntekijän osoittamassa rahalaitoksessa sovittuna päivänä.
Ellei toisin sovita, palkka maksetaan työsuhteen kestäessä joka toinen viikko, jolloin palkka on nostettavissa työntekijän osoittamasta rahalaitoksesta sovittuna päivänä.
Palkka on maksettava viivytyksettä, kuitenkin viimeistään 3 viikon kuluttua työntekijän ilmoitettua työn valmistumisesta.
Palkka voidaan maksaa edellä mainitun käytännön sijasta paikallisesti sopien kahden viikon palkanmaksukausittain arvioidun työmäärän tai työtuloksen perusteella. Arvioon ja työmäärän toteamiseen perustuvien palkkojen erotus maksetaan tai peritään enintään neljän kuukauden jaksoittain.
Huomautukset palkanmaksuperustetta, palkan laskemista ja rahamäärää vastaan on tehtävä välittömästi, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa palkanmaksutositteen saamisesta.
Palkanmaksun viivästyessä maksupäivästä, maksetaan tilittämättä olevalta palkan osalta korkolain mukainen viivästyskorko.
Palkanmaksun viivästyessä työsuhteen päättyessä työnantajasta johtuvasta syystä, suorituspalkan osalta yli kolme viikkoa työn valmistumisesta ja aikapalkan osalta yli viikon, työntekijällä on oikeus saada henkilökohtainen aikapalkkansa enintään kuudelta päivältä.
6 §
Korvaukset ja lisät
6.1
Olosuhde- ja muut lisät
Kun metsätöiden työskentelyolosuhteissa esiintyy normaaleista työolosuhteista poikkeavaa haittaa tai hankaluutta, maksetaan niistä erillinen palkanlisä. Lisän suuruudesta sovitaan paikallisesti. Tällaisia poikkeavia työolosuhteita ovat esimerkiksi kasvinsuojelu- ja torjunta- aineiden levitys, kulotus ja jälkivartiointi sekä sellaisten taimien istutus, jotka on käsitelty torjunta-aineilla saman päivän aikana.
Sellaisille uittotyöntekijöille, jotka joutuvat työskentelemään likaisissa, työvaatteita ja –käsineitä kuluttavissa töissä esim. nippukuormien teko rasvaisilla, ruosteisilla ja piikkisillä vaijereilla sekä nippulangan oikaisussa eikä työnantaja varaa heidän käytettäväkseen asianmukaisia työvaatteita ja –käsineitä maksetaan likaisen työn lisänä 5 – 15 % työkohtaisiin palkkoihin.
Uittotöissä maksetaan 20.9. – 8.5. välisenä aikana mainitut päivät mukaan luettuina lisäys, joka vastaa 15 % työkohtaisiin palkkoihin. Sanottua lisäystä ei kuitenkaan makseta maalla työskenteleville työntekijöille, joiden työ ei edellytä kosketusta vedenpinnan kanssa.
Varsinaiset sepät, puusepät ja kirvesmiehet, jotka jatkuvassa työsuhteessa käyttävät omia työkalujaan, saavat siitä neljännesvuosittain korvauksen, joka vastaa 25 työtunnin henkilökohtaista aikapalkkaa.
Vuorotyö ja yötyö
Vuorotyössä työskentelevän ja yötyötä klo 22.00 – 6.00 välisenä aikana tekevän työntekijän palkkaa korotetaan sopimusjakson aikana seuraavan taulukon mukaisesti.
Työnantajan tulee ilmoittaa etukäteen työntekijöille työvuorojen kellonajat sekä muut vuorotyöhön liittyvät järjestelyt ja muutoksista viimeistään työntekijän edellisen työvuoron päättyessä.
Taulukko: Vuorotyössä ja yötyössä tuntipalkkaan tehtävät korotukset.
1.5.2008 €/tunti | 1.5.2009 €/tunti | |
Toinen vuoro | 0,83 | 0,86 |
Kolmas vuoro | 1,47 | 1,53 |
Yötyö (klo 22.00-06.00) | 1,44 | 1,50 |
6.2
Kulkemiskorvaus
Kilometrikorvaukset
Jos työmatkalle ei voida järjestää työaikoihin eikä -matkoihin soveltuvia muita liikenneyhteyksiä, voi työntekijä sovittuaan siitä työnantajan kanssa kulkea työmatkat hallinnassaan olevalla henkilöautolla ja kuljettaa sille vahvistetun henkilöluvun rajoissa muitakin työntekijöitä, kuitenkin enintään kolmea.
Kilometrikorvaukset ja muut matkakustannusten korvaukset tarkistetaan sopimuksen voimassa ollessa vastaamaan kulloinkin voimassa olevia Verohallituksen vahvistamia korvauksia.
Korvaukset maksetaan autolla, mopedilla, moottoripyörällä, moottorikelkalla ja moottoriveneellä suoritetuista matkoista. Traktori rinnastetaan kilometrikorvausten osalta autoon.
Lisäkorvaus maksetaan kevytperävaunun, asuntovaunun tai taukotuvan hinaamisesta.
Jos työntekijä, sovittuaan siitä työnantajan kanssa, käyttää omistamaansa kevytperävaunua, taukotupaa tai asuntovaunua, on käytöstä sovittava korvaus erikseen edellä mainitun kilometrikorvauksen lisäksi.
Työmatkaan käytetyn ajan korvaukset
Kun päivittäinen työmatka ylittää autolla tai moottoripyörällä 55 km, maksetaan työmatkaan käytetyn ajan korvauksena seuraavan taulukon mukainen kilometrikorvaus.
Taulukko: Työmatkaan käytetyn ajan korvaus, kuljettaessa autolla tai moottoripyörällä.
Päivittäin kuljettu matka yhteensä | 1.5.2008 €/km | 1.5.2009 €/km |
55 - 80 km | 0,04 | 0,04 |
yli 80 km | 0,07 | 0,07 |
Kun työmatka suoritetaan osittain tai kokonaan moottoriveneellä tai moottorikelkalla, tämä matka kerrotaan luvulla neljä (4). Näin saatu laskennallinen matka lisätään autolla tai moottoripyörällä kuljettuun matkaan laskettaessa maksettavaa työmatkaan käytetyn ajan korvausta.
Kun työntekijä kuljettaa omaan työmatkaansa liittyen työnantajan autolla muita työntekijöitä, maksetaan hänelle korvauksena ajotunnilta henkilökohtainen aikapalkka.
Kun työntekijä kulkee päivittäisen työmatkan yhteydessä vähintään 2 km jalan, soutaen, hiihtäen tai polkupyörällä, maksetaan korvausta alkavalta kilometriltä seuraavan taulukon mukaan.
Taulukko: Korvaukset kulkemisesta jalan, soutaen, hiihtäen ja polkupyörällä.
1.5.2008 €/km | 1.5.2009 €/km | |
Jalan, soutaen, hiihtäen | 1,32 | 1,37 |
Polkupyörällä | 0,45 | 0,46 |
Matkat mitataan lyhintä tarkoituksenmukaista reittiä käyttäen lähtöpaikasta työmaan (=palstan) lähimpään laitaan ja takaisin.
Aikapalkkatyössä voidaan työmatkaan käytetty aika sisällyttää työaikaan.
Työmatkan estyminen
Jos työmatka työnantajan järjestäessä kuljetuksen sään aiheuttaman esteen takia tai työnantajasta riippuvasta syystä muutoin viivästyy tai keskeytyy, maksetaan työntekijälle esteen kestoajalta henkilökohtainen aikapalkka kuitenkin enintään 3 päivältä. Työntekijän on ilmoitettava esteestä välittömästi työnantajalle.
Kustannuskorvaus yöpymistapauksissa 1.5.2008 lähtien
Jos työntekijä työnantajan määräyksestä tai sovittuaan siitä työnantajan kanssa työskentelee niin kaukana vakinaisesta asuinpaikastaan, ettei hänellä ole tilaisuutta yöpyä varsinaisessa asunnossaan, korvataan hänelle ylläpitokorvauksena 17,00 €/yöpymisvuorokausi.
Asianmukaiseksi majoitukseksi katsotaan työmaa-asunto, jossa on vähintään lämpö, valaistus, vesi, makuusija vuodevaatteineen, mahdollisuus ruoan valmistukseen tai se on kohtuullisen matkan päästä saatavana, sekä peseytymismahdollisuus.
Kotona käynnin korvaus 1.1.2008 lähtien
Työnantajan järjestämästä asunnosta käsin työskenteleville työntekijöille työnantaja kustantaa kotona käynnin kerran viikossa saunomismahdollisuuden järjestämiseksi. Kotona käynti korvataan yleisten kulkuneuvojen mukaisesti kuitenkin niin, että työnantajan korvattava kustannusosuus on enintään 54,88 €/kerta.
Venäjän pöytäkirjan korvaukset
(pöytäkirja 12.1.1998, tämä kohta koskee vain Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksiä)
Venäjän alueella suoritettavan metsätöitä koskevan pöytäkirjan korvaukset ovat 1.1.2008 lähtien:
- pöytäkirjan kohdat 2 ja 4 ruokaraha 8,89 €/tpv
- pöytäkirjan kohta 3 ylläpitokorvaus 27,23 €/tpv
- pöytäkirjan kohta 4 ylläpitokorvaus 23,50 €/tpv
Korvauksesta sopiminen ja ajopäiväkirja
Kulkemiskorvauksista on paikallisesti sovittava edellä esitettyjä korvausperusteita noudattaen ennen korvauksen aiheuttavan tilanteen alkamista.
Kulkemiskorvauksen saadakseen työntekijän on työnantajan sitä vaatiessa pidettävä työnantajan hyväksymän kaavan mukaista ajopäiväkirjaa.
6.3
Ansiontasaus suorituspalkkatyössä
Työntekijälle, joka on saanut pääasiallisen toimeentulonsa kahdeksan vuoden aikana metsäalan töissä Suomessa tai jossain muussa Euroopan maassa vuoden 1962 jälkeen ja jonka ikä on vähintään 40 vuotta, maksetaan suorituspalkkaisissa töissä ansiontasausta eläkkeen perustana olevan palkan suoritusosasta seuraavasti:
Työntekijän ikä, vuotta | Palkan lisä-% |
40 - 41 | 2 |
42 - 44 | 5 |
45 - 49 | 10 |
50 - 54 | 15 |
55 - 59 | 20 |
60 + | 25 |
Työntekijä on velvollinen toimittamaan työnantajalle ansiontasausjärjestelmän soveltamista edellyttävät perustiedot. Mahdollinen palkanlisä maksetaan taannehtivasti enintään 6 kuukauden ajalta. Ansiontasaus maksetaan työntekijälle kunkin palkanmaksun yhteydessä.
6.4
Arkipyhäkorvaus
Arkipyhäkorvauksena maksetaan työntekijälle, kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään kaksi kuukautta ennen loppiaista, vapunpäivää, helatorstaita ja tapaninpäivää näiltä päiviltä työntekijän henkilökohtainen aikapalkka. Arkipyhäkorvaus maksetaan vain, jos ko. pyhä muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä.
Uittotyöntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään neljä viikkoa ennen vapunpäivää tai juhannuspäivää maksetaan ko. päivältä arkipyhäkorvauksena henkilökohtainen aikapalkka. Uittotyöntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään neljä viikkoa ennen loppiaista tai helatorstaita, maksetaan mainitun päivän osuessa päiväksi, joka muuten olisi ollut työntekijän työpäivä, tältä päivältä arkipyhäkorvauksena henkilökohtainen aikapalkka.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei makseta erillistä arkipyhäkorvausta.
Arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan palkan lisäksi sunnuntaityökorotus sekä arkipyhäkorvaus.
6.5
Säähaitan korvaus
Suorituspalkkaisessa työssä työntekijälle maksetaan säähaitan aiheuttaman ansionmenetyksen korvauksena tammi-, helmi-, maalis-, marras- ja joulukuun palkanmaksun yhteydessä työntekijän henkilökohtainen aikapalkka yhdeltä päivältä, kun työntekijän työsuhde on jatkunut ennen edellä mainitun maksukuukauden 15. päivää vähintään kolme kuukautta ja työntekijä on tehnyt tänä aikana suorituspalkkaista työtä vähintään 28 päivän aikana.
Lämpötilan laskiessa niin alas, ettei kohtuudella voida vaatia työskentelyä ulkona, voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia paikallisesti työajan lyhennyspäivien käytöstä ilman ennakkoilmoitusaikaa tai sopia välittömästä lomauttamisesta, jolloin noudatetaan työministeriön antamia ohjeita ja suosituksia.
6.6
Metsäalan luottamustehtävät
Työntekijälle, joka hoitaa metsäalan luottamustehtäviä maksetaan ansionmenetyksen korvauksena henkilökohtainen aikapalkka vähennettynä ko. henkilön luottamustehtävän hoidosta mahdollisesti muualta saama korvaus, lukuun ottamatta kokouspalkkiota.
Luottamustehtäviksi katsotaan:
- metsäoppilaitoksen neuvottelukunnan, metsäkeskuksen johtokunnan,
- kunnan metsälautakunnan
- katselmustoimikunnan ja
- alueellisen metsäsertifiointitoimikunnan tai -seurantaryhmän
- alueellisen metsäneuvoston
- Opetushallituksen asettaman tutkintotoimikunnan
jäsenyys. Korvaus suoritetaan myös varajäsenelle, joka varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä osallistuu luottamustehtävien hoitoon.
6.7
Merkkipäivät
Työntekijälle myönnetään vapaapäivä hänen omana hääpäivänään, lähiomaisen hautajaispäivänä sekä työntekijän täyttäessä 50 tai 60 vuotta, milloin em. päivät sattuvat hänen työpäiväkseen, jolloin korvauksena maksetaan työntekijän henkilökohtainen aikapalkka.
Lähiomaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia.
6.8
Kutsunta, reservin harjoitukset, väestönsuojelukoulutus
Kutsunta, reservin harjoitukset, väestönsuojelukoulutus
Ensimmäisen kerran varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan tai valintatilaisuuteen ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle työnantaja maksaa ensimmäiseltä päivältä henkilökohtaisen aikapalkan. Reservin harjoitusten ja väestösuojelukoulutuksen ajalta työnantaja maksaa työntekijälle henkilökohtaista aikapalkkaa.
Työnantaja voi vähentää edellä mainituista palkoista valtion maksaman korvauksen, siten että työntekijä saa valtion maksaman korvauksen kanssa henkilökohtaisen aikapalkan.
6.9
Yhteydenpito
Työnantaja korvaa työntekijälle oman puhelimen käytöstä työhön liittyvissä asioissa puhelimen hankinta- ja käyttökuluja paikallisesti sovittavalla tavalla.
Mikäli työnantajan ja työntekijän välillä on sovittu työntekijän omistamien tietoteknisten laitteiden käytöstä työnantajan ja työntekijän väliseen yhteydenpitoon tai muihin työtehtäviin, maksetaan työntekijälle tästä aiheutuneet kulut mukaan luettuna liittymästä aiheutuneet kulut paikallisesti sovittavalla tavalla. Näihin tehtäviin käytetty aika luetaan työaikaan.
7 §
Tapaturma- ja sairaustapaukset Ensiapu
1 Tapaturma- ja sairaustapauksista on niin pian kuin se on mahdollista tehtävä ilmoitus työnantajalle. Työssä sattuneesta tapaturmasta suoritetaan korvaus voimassa olevan lain mukaan. Jos työntekijä työaikana sairastuu, työnantaja huolehtii ensiavusta sekä tarvittaessa järjestää sairaan kuljetuksen kotiin tai lääkärin hoitoon. Tällaisen ensiavun ja kuljetuksen kustantaa työnantaja. Milloin kuljetus joudutaan järjestämään työnantajan voimatta todeta sen tarpeellisuutta, tulee työntekijän työnantajan sitä vaatiessa kuljetuskorvauksen saadakseen esittää asianmukainen lääkärintodistus sairaudestaan. Tällaisen lääkärintodistuksen hankinnasta aiheutuvat lääkärinkulut suorittaa työnantaja.
Sairausajan palkka
2 Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, sairausajan palkan toisen sairauspäivän alusta, joka työssä ollessa olisi ollut työntekijän työpäivä alla olevan asetelman mukaisiin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä
Työsuhteen kesto Ajanjakson pituus
vähintään | 1 kuukausi | 28 kalenteripäivää |
" | 3 vuotta | 35 " |
" | 7 " | 44 " |
" | 10 " | 56 " |
Kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon mutta alle kuukauden maksaa työnantaja 50 % sairausajan palkasta, kuitenkin enintään niiltä työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Karenssipäiviltä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.
Toistuvasti peräkkäisinä uittokausina saman työnantajan palveluksessa edellisen uittokauden päättyessä ollut työntekijä rinnastetaan seuraavan uittokauden alkaessa sairaus- ja tapaturma-ajan palkanmaksussa vähintään yhden kuukauden työsuhteessa olleeseen työntekijään.
Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen tämän kohdan mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjaksolta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan paikallistoimiston tekemän ratkaisun perusteella.
Sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sairauspäivän alusta, joka työssä ollessa olisi ollut työntekijän työpäivä kun
– työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai
– työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen sairauden alkamista tai
– työkyvyttömyys jatkuu vähintään kuusi arkipäivää.
3 Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia korvausta ansion menetyksestä sairausvakuutuslain, tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta. Jos palkka on jo maksettu, työnantajalla on oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.
Työnantaja maksaa työntekijälle hänelle kuuluvan täyden sairausajan palkan ja perii sitten itselleen työntekijän antaman valtakirjan nojalla tälle edellä mainituin perustein mahdollisesti tulevat muut korvaukset.
Jos sairausvakuutuslain (SVL) päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
4 Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut taudin tahallisesti tai aiheuttanut sen rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla tuottamuksella.
5 Työsuhde katsotaan jatkuvaksi myös siinä tapauksessa että työntekijä välittömästi siirtyy saman työnantajan palveluksessa ollessaan muusta työstä metsätyöhön.
6 Sairausajan palkkana maksetaan työntekijälle hänen keskiansionsa mukainen palkka laskettuna sairautta edeltäneeltä kahdelta palkanmaksukaudelta, ellei laskentatavasta paikallisesti ole toisin sovittu.
6 §:n 6.4 kohdan tarkoittamana arkipyhänä sairaana olevalle työntekijälle sairausajan palkka maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan suuruisena.
Äitiysvapaa
7 Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkkaa 30 päivän pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimuslain 4. luvun 1. §:n nojalla tulevan äitiysvapaan alkamispäivästä alkaen. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 3 vuotta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkkaa 42 päivän pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n nojalla tulevan äitiysvapaan alkamispäivästä alkaen. Tätä sääntöä sovelletaan myös silloin, kun työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen.
Lääkärintarkastukset
Lakisääteiset lääkärintarkastukset
8 Työterveydenhuoltolain (1383/2001) 12 §:n 1 momentin 2. kohdan sekä siitä annetun valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 10 §:n mukaisiin terveystarkastuksiin sekä niistä johtuviin lääkärin määräämiin, työssä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä johtuviin lisätarkastuksiin työaikana osallistuvalle työntekijälle maksetaan menetetyltä työajalta ansionmenetys kohdassa 6 esitetyn sairausajan palkan laskentatavan mukaisesti.
Työhöntulotarkastuksen tapahtuessa ennen työsuhteen alkamista suoritetaan ansionmenetyskorvaus alimman työkohtaisen palkan mukaan.
Tarkastuksiin osallistumisesta aiheutuvat matka- ja muut välittömät kustannukset maksaa työnantaja.
Muut lääkärintarkastukset
9 Tarkastuksiin työaikana osallistuvalle työntekijälle maksetaan menetetyltä työajalta ansionmenetys kohdassa 6 esitetyn sairausajan palkan laskentatavan mukaisesti alla mainituissa tapauksissa edellyttäen, että
– kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen,
– muissa kuin em. tapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei kohtuullisen
ajan (esimerkiksi viikon) kuluessa ole saatavissa työajan ulkopuolella,
– työntekijä ilmoittaa lääkäriin menostaan työnantajalle etukäteen tai niin pian kuin se on mahdollista.
Uusi tai uusiutuva sairaus
– Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.
– Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.
– Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi.
Aikaisemmin todettu sairaus
– Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
– Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
– Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoislääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen hankkimiseksi.
Laboratorio- ja röntgentutkimukset Ansionmenetys korvataan
– Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Kyseiset tutkimukset korvataan vain, jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä ajankohtana siten, ettei työntekijällä ole mahdollisuutta päästä tutkimukseen työajan ulkopuolella.
Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata
– mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa,
– palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta,
– milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta.
Alle 10-vuotiaan lapsen hoito
10 Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus hänen huollettavanaan olevan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta, kuitenkin enintään kolmelta päivältä. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan sekä, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu toisella paikkakunnalla rinnastetaan ansiotyöhön. Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle lapsen huoltajalle.
Edellä sanottua sovelletaan adoptiovanhempiin, eri taloudessa asuvaan huoltajaan sekä rekisteröidyssä parisuhteessa eläviin.
Vaikeasti sairaan lapsen hoito
11 Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston päätöksen 1315/89 (VNp sairausvakuutuslain 23 d §:n 2 momentissa tarkoitetuista vaikeista sairauksista ja vammoista) 1 §:n mukainen vaikea vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 23 d §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
8 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan metsäalan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen (TT-SAK) välillä sovittu.
9 § Vuosiloma
Työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy vuosilomalain mukaan.
Lomapalkka
Työntekijän vuosilomapalkan päiväpalkkana käytetään hänen vuosilomalain mukaan laskettua keskimääräistä päiväpalkkaansa. Paikallisesti voidaan sopia käytettäväksi myös edellisen kalenterivuoden keskipäiväansiota lisättynä mahdollisilla palkankorotuksilla.
Vuosilomapalkan suuruus on päiväpalkka kerrottuna lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
Lomapäivien lukumäärä | Kerroin |
2 | 1,8 |
3 | 2,7 |
4 | 3,6 |
5 | 4,5 |
6 | 5,4 |
7 | 6,3 |
8 | 7,2 |
9 | 8,1 |
10 | 9,0 |
11 | 9,9 |
12 | 10,8 |
13 | 11,8 |
14 | 12,7 |
15 | 13,6 |
16 | 14,5 |
17 | 15,5 |
18 | 16,4 |
19 | 17,4 |
20 | 18,3 |
21 | 19,3 |
22 | 20,3 |
23 | 21,3 |
24 | 22,2 |
25 | 23,2 |
26 | 24,1 |
27 | 25,0 |
28 | 25,9 |
29 | 26,9 |
30 | 27,8 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 0,9 lomapäivää kohden. Uittotyöntekijän vuosilomapalkan ja lomarahan määräytymiseen vaikuttava työsuhteen kestoaika lasketaan summaamalla saman työnantajan palveluksessa peräkkäisinä työkausina tehdyn työn työaika kuukausina. Kun kuukausien summa on vähintään 12 kk, on uittotyöntekijä oikeutettu yhden vuoden työsuhteen keston edellyttämään vuosilomapalkkaan ja lomarahaan.
Lomaraha
Lomarahana maksetaan lomapalkan tai työsuhteen päättyessä maksettavan lomakorvauksen maksamisen yhteydessä 50 % työntekijän vuosilomapalkasta.
Lomakorvaus
Työntekijälle, joka on sopimuksen mukaan ollut työssä niin lyhyen ajan tai harvoina päivinä, että hänelle ei ole kertynyt vuosilomalain mukaan
lomapäiviä maksetaan lomakorvauksena 13,5 % palkoista. Korvauksesta on 2/3 lomapalkkaa ja 1/3 lomarahaa.
Työntekijälle, joka työsopimuksen mukaan on työssä enintään kaksi kuukautta, voidaan vuosilomapalkka maksaa edellisessä kappaleessa mainitun prosentuaalisen lomakorvauksen suuruisena palkan maksamisen yhteydessä
Vuosiloman jakaminen
Lomakausi on 2.5 - 30.9. Paikallisesti voidaan sopia, että lomakausi on 1.1. - 31.12. Tällöin on kuitenkin annettava kesälomaa vähintään 12 arkipäivää yhdenjaksoisena lomana 2.5 - 30.9 välisenä aikana.
Mikäli paikallisesti ei ole sovittu lomakaudesta, työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia vuosiloman tai lomanosan siirtämisestä lomakauden (2.5. – 30.9.) ulkopuolelle noudattaen vuosiloman jakamisesta annettuja määräyksiä.
Lomakauden ulkopuolelle siirretystä vuosilomasta kertyy lisälomapäiviä paikallisten sopimusten mukaisesti.
10 § Turvavarusteet
Työnantaja hankkii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän käyttöön seuraavat turvavarusteet:
- moottorisahatöissä CE-hyväksytty metsuripuku 1-2 kpl
- raivaussahatöitä tekevälle työntekijälle raivaus- sahatyöntekijän housut ja metsuripusero 1 kpl
- moottori- ja raivaussahatöissä CE-hyväksytty kypäräpaketti sisältäen kypärän, kuulosuojaimet,
silmäsuojan, alusmyssyn ja niskasuojan 1 kpl
- moottorisahatöissä CE-hyväksytyt metsurin
turvajalkineet: kumi- ja nahkajalkineet 1+1 pr
- muissa töissä muut paikallisesti sovittavat
työhön soveltuvat suojajalkineet 1 pr
- sadeviitta ja sadeasu 1 kpl
- suojakäsineet 3 pr
- välipuku 1 kpl
- hakkuutöissä konkeloliina 1 kpl
Määräaikaiseen työsuhteeseen raivaus- tai moottorisahalla tehtäviin töihin tulevan työntekijän käyttöön työnantaja hankkii tarvittavat em. luettelon mukaiset turva- ja suojavarusteet.
Mikäli jokin em. varuste tulee käyttökelvottomaksi tavanomaisessa käytössä korvaa työnantaja vaurioituneen varusteen uudella vastaavalla varusteella tai korjauttaa sen.
Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineita käsiteltäessä ja levitettäessä työnantaja hankkii työntekijän käyttöön työsuojelumääräysten mukaiset henkilönsuojaimet.
Työnantaja varaa työntekijän käyttöön lumikengät ja/tai suksivarusteet niitä työssään tarvitseville metsätyöntekijöille.
Paikallisesti sopien voidaan ottaa käyttöön muitakin tarkoituksenmukaisia tehtävien töiden edellyttämiä turva- ja suojavarusteita. Tällaiset varusteet ovat vaihtoehtoisia edellä mainituille varusteille.
Uittotöissä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien työntekijöiden käyttöön työnantaja hankkii sadeasun tai sadeviitan joka kolmas vuosi sekä mikäli työolosuhteet niin edellyttävät turvajalkineet joka toinen vuosi ja välipuvun joka viides vuosi edellyttäen, ettei työntekijän käytössä ole mainittuja työnantajan hankkimia varusteita ja ettei hän kuulu muutoin turvavarusteiden jakelun piiriin.
11 § Taukovarustus
Työnantaja hankkii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän käyttöön taukotakin.
Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän käyttöön työnantaja hankkii taukotakin sää- tai työmaaolosuhteiden sitä edellyttäessä.
Mikäli taukotakki tulee tavanomaisessa käytössä käyttökelvottomaksi korvaa työnantaja käyttökelvottoman takin uudella tai korjauttaa sen.
Tämän pykälän määräykset vastaavat Valtioneuvoston asetuksen puunkorjuutyön turvallisuudesta säädöksiä taukovarustuksesta.
12 §
Erimielisyyksien käsittely ja neuvottelujärjestys
Mikäli työntekijällä on muistutettavaa työehtosopimuksen tai siihen liittyvien muiden sopimusten tulkintaa tai soveltamista vastaan, tulee hänen viipymättä ilmoittaa siitä työnantajalle. Erimielisyydet on pyrittävä selvittämään paikallisesti työntekijän ja työnantajan kesken.
Ellei työnantajan ja työntekijän välisissä neuvotteluissa aikaansaada ratkaisua, siirretään erimielisyys luottamusmiehen ja työnantajan käsiteltäväksi.
Ellei paikallisneuvotteluissa saavuteta yksimielisyyttä, siirtyy asia sopijaosapuolten selvitettäväksi.
Tätä varten tulee paikallistason neuvotteluista laatia kirjallinen muistio, josta ilmenee erimielisyyden aihe, osapuolten näkemykset ja vaatimukset sekä näiden perustelut.
Osapuolilla on oikeus käyttää sopijaosapuolten edustajia avustajinaan neuvotteluissa edellyttäen, että asiasta on jo aikaisemmin neuvoteltu asianomaisten kesken ja liittojen edustajien tai edustajan osallistumisesta neuvotteluun sovitaan ennakolta.
Jomman kumman sopijaosapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetusta erimielisyydestä, on ne aloitettava ja saatettava loppuun tarpeetonta viivytystä välttäen.
Siinä tapauksessa, etteivät sopijaosapuolet ole voineet sopia erimielisyydestä, voidaan se saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
13 § Työrauha
Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun, joukkoirtisanomiseen
ja -sanoutumiseen tai muuhun näihin verrattavaan työn kulkua estävään toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi tai lisäyksen saamiseksi siihen, on sen voimassaoloaikana kielletty.
14 §
Paikalliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen mahdollistamat paikalliset sopimukset suositellaan tehtäväksi kirjallisina, mikäli niiden luonne ja laajuus sitä edellyttävät.
15 §
Sopijaosapuolten edustajat
Sopijaosapuolten edustajilla on oikeus käydä työmailla valvoakseen tämän sopimuksen toteutumista sovittuaan käynnistä työnantajan kanssa.
16 §
Sopimukseen yhtyminen
Työnantaja tai työnantajayhdistys, joka tämän sopimuksen voimassa ollessa tahtoo yhtyä siihen, ilmoittakoon siitä kirjallisesti Metsäteollisuus ry:lle ja Puu- ja erityisalojen liitolle.
Sopimukseen yhtyminen edellyttää osapuolten antamaa suostumusta.
Sopimukseen yhtyneeseen työnantajaan tai työnantajayhdistykseen ja sen palveluksessa oleviin työntekijöihin noudatetaan sopimuksen määräyksiä yhtymisilmoituksen allekirjoittamispäivämäärästä lukien.
17 §
Voimassaolo ja irtisanominen
Tämä sopimus tulee voimaan 12.11.2007 ja on voimassa 31.5.2010 saakka, josta päivästä sopimus jatkuu edelleen vuoden kerrallaan, jollei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen voimassaoloajan päättymistä ole jommalta kummalta puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Jos tämä sopimus kokonaisuudessaan tai joiltakin osiltaan irtisanotaan, on irtisanovan puolen esitettävä vastapuolelle täydellinen muutosehdotus viimeistään sopimuksen voimassaolon päättyessä tai ensimmäisessä uutta sopimusta koskevassa neuvottelussa silloin, kun neuvottelut uudesta sopimuksesta aloitetaan aikaisemmin.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän sopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.
Tämän sopimuksen alaan kuuluvien liitesopimusten voimassaoloon ja irtisanomiseen nähden on voimassa, mitä niissä on erikseen määrätty.
Helsingissä 12. marraskuuta 2007
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO
Xxxxx Xxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxx
METSÄHALLITUS
Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
METSÄTEOLLISUUS RY
Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx
YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT
Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx
PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO
Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan osana metsäalan työehtosopimusta.
2 § Luottamusmies
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä kullekin paikallisesti sovittavalle työnantajan toiminta-alueelle. Paikallisesti sopien luottamusmiesten tehtävät on mahdollista järjestellä toisinkin. Jos luottamusmiehen vaali antaa siihen mahdollisuuden, työsuojeluvaltuutettu voi toimia myös luottamusmiehenä.
3 §
Luottamusmiehen valinta
1 Luottamusmies ja hänen varamiehensä valitaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan vaaleilla työsuojeluvaltuutetun vaalitavan mukaisesti tai muuten paikallisesti sovittavalla tavalla.
Vaalioikeus (äänioikeus) on kaksi viikkoa ennen vaalitapahtumaa metsäalan työehtosopimuksen mukaisissa työsuhteissa olevilla toiminta- alueen työntekijöillä.
Vaalikelpoisia (ehdokaskelpoisia) ovat työntekijät, jotka ovat toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantajaan ja ovat Puu- ja erityisalojen liiton ammattiosaston jäseniä.
2 Vaalien toteutuksesta vastaa työntekijöiden paikallisesti sopima työnantajalle ilmoittama vaalitoimikunta. Vaalin tuloksesta vaalitoimikunta ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle, työntekijöille sekä Puu- ja erityisalojen liitolle.
Luottamusmiehen tulee ilmoittaa työnantajalle, milloin hänen estyneenä ollessa tehtäviä hoitaa valittu varaluottamusmies.
4 Työnantajan toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka yksikön luovutuksen, sulautumisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan sitä vastaavan toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.
4 §
Luottamusmiehen työsuhde
1 Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
2 Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.
3 Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Tällä ei tarkoiteta muutoksia normaalin vuosityörytmin puitteissa. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
4 Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata hänen edustamiensa työntekijöiden ansiokehitystä.
5 Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla (taloudelliset ja tuotannolliset perusteet, saneerausmenettely ja työnantajan konkurssi) vain, jos luottamusmiehen työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella (työntekijän henkilöön liittyvä peruste) vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies edustaa, antaa siihen suostumuksensa.
Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
Tämän kohdan irtisanomista ja työsuhteen purkamista koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen seuraavasti:
soveltamisaika työntekijämäärä, jota luottamusmies
on edustanut
4 kk enintään 20
6 " vähintään 21
6 Luottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos
luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä on oikeus tämän työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksen mukaiseen jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
7 Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.
5 §
Luottamusmiehen tehtävät
1 Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista ja paikallista sopimista koskevissa asioissa.
2 Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
3 Jos syntyy epäselvyyttä ja erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
6 §
Luottamusmiehelle annettavat tiedot
Luottamusmiehellä on oikeus paikallisesti erikseen sovittavalla tavalla saada neljännesvuosittain työnantajalta edustamiaan työntekijöitä koskevia seuraavia tietoja:
– työsuhteessa olevien työntekijäin nimet ja osoitteet
– uusien työntekijöiden palvelukseentuloaika
– tiedot saavutetusta ansiotasosta aikapalkka- ja urakkatöissä. Kuutta työntekijää pienempien työntekijäryhmien ansiotasotietojen luovuttamiseen työnantajalla ei ole velvollisuutta kuin ko. työntekijäin suostumuksella.
– tiedot mahdollisista metsätöihin liittyvistä kokeiluista.
Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
Luottamusmiehellä on velvollisuus pitää saamansa tiedot luottamuksellisina.
7 §
Luottamustehtävien hoitaminen
Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti tai säännöllisesti toistuen vapautusta työstään. Vapautuksen määrästä ja sen ajankohdasta sovitaan paikallisesti.
Arvioitaessa vapaa-ajan tarvetta on huomioitava mm.
– työntekijöiden määrä joita luottamusmies edustaa
– luottamusmiehen toimialueen laajuus
– käytössä olevat palkkausmuodot ja työmenetelmät
– työntekijöiden työtehtävissä tapahtuvat esimerkiksi vuodenajoista johtuvat muutokset
– uudet tai muuttuneet sopimusmääräykset tai työmenetelmien muutokset
– mahdolliset muut luottamusmiehen työstä vapautuksen määrään vaikuttavat tekijät.
Mikäli luottamusmies on valittu myös työsuojeluvaltuutetuksi, tämä otetaan huomioon luottamusmiehen ajankäytössä paikallisesti sovittavalla tavalla.
Mikäli luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamusmiestehtävät sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa luottamusmiehelle vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.
8 §
Ansionmenetyksen ja kustannusten korvaus
1 Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää toimiessaan työaikana luottamusmiestehtävissä tai muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Luottamusmiestehtäviä ovat myös ne neuvottelut, jotka luottamusmies käy toimipiirinsä muiden työntekijöiden kanssa. Myös niistä tulee luottamusmiehen sopia etukäteen työnantajan kanssa. Samoin korvataan se ansionmenetys, joka aiheutuu osallistumisesta työsuojelutarkastajan työpaikalla suorittamaan tarkastukseen. Ansionmenetyksen korvausta määriteltäessä käytetään perusteena ko. luottamusmiehen kahden edellisen tilikauden keskimääräistä päivä- tai tuntiansiota.
2 Matkakustannusten korvaus
Työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtävien hoidon yhteydessä tehdyistä matkoista suoritetaan luottamusmiehelle korvausta metsäalan työehtosopimuksen 6 §:n kulkemiskorvausten mukaisesti.
3 Kustannuskorvaus työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä Työnantaja maksaa luottamusmiehille työajan ulkopuolella suoritettavista luottamusmiestehtävistä aiheutuneista kustannuksista korvausta 65,00
€/kk sopimuskauden ajan (alkaen 1.5.2008).
Kustannuskorvaus maksetaan luottamusmiehelle myös:
– vuosiloman aikana
– sairasloman tai lomautuksen aikana, mikäli luottamusmies hoitaa tuolloin luottamusmiestehtäviä.
Kustannuskorvausta ei lomautus-, sairasloma tai muun vastaavan pitkäaikaisen esteen tapauksissa makseta, mikäli lomautus perustuu työnantajan määräykseen ja kestää koko kalenterikuukauden tai mikäli luottamusmies on sairaslomalla tai edellä mainitun pitkäaikaisen esteen vuoksi poissa töistä eikä voi tällöin hoitaa luottamusmiestehtäviä.
Kustannuskorvaus maksetaan vain luottamusmiehelle tai hänen sijaisenaan toimivalle varaluottamusmiehelle.
Luottamusmiehelle tämä korvaus suoritetaan verottomana, mikäli aiheutuneet kustannukset perustuvat kustannuskorvauslomakkeella velottaviin eriteltyihin kustannuksiin. Muussa tapauksessa korvaus on palkanluontoista tuloa ja siitä suoritetaan ennakonpidätys.
9 §
Luottamusmiehen koulutus
Luottamusmiehen koulutuksessa on voimassa, mitä siitä on metsäalan koulutussopimuksessa sanottu.
10 §
Erimielisyyksien käsittely ja neuvottelujärjestys
Erimielisyyksien käsittelyssä ja neuvottelujärjestyksessä noudatetaan metsäalan työehtosopimuksen määräyksiä.
11 §
Työvälineet, atk-yhteydet, toimistotila
Luottamusmiehen asiakirjojen säilyttämiseen työnantaja järjestää tarvittaessa tarpeellista tilaa. Luottamusmiesasioissa luottamusmies voi käyttää työaikana työnantajan puhelinta, tavanomaisia toimistovälineitä
ja mahdollisuuksien mukaan yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevia atk-laitteita, niihin liittyviä toimisto-ohjelmia sekä internet yhteyttä (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
12 §
Voimassaolo ja irtisanominen
Tämä sopimus liittyy 12.11.2007 allekirjoitettuun metsäalan työehtosopimukseen ja on voimassa 31.5.2010 saakka ja on sen voimassaoloon ja irtisanomiseen nähden soveltuvin osin noudatettava metsäalan työehtosopimuksen 17 §:n määräyksiä.
Helsingissä 12. marraskuuta 2007
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO
Xxxxx Xxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxx METSÄHALLITUS
Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxx METSÄTEOLLISUUS RY
Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx
YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT
Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO
Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA
Turvallisuuden edistämiseksi työpaikoilla, työsuojelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaamiseksi ja työnantajien sekä työntekijöiden yhteistyön edistämiseksi työsuojelussa sopijapuolet ovat tehneet tämän työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen.
1 § Soveltamisala
Sopimusta sovelletaan kaikkiin niihin metsäalan töihin, jotka mainitaan metsäalan työehtosopimuksen 1 §:ssä. Sopimukseen sidottuja ovat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry ja Yksityismetsätalouden Työnantajat, jonka osalta sopimuksen soveltamisalasta on sovittu erillisellä pöytäkirjalla, kukin erikseen toiselta puolen sekä Puu- ja erityisalojen liitto toiselta puolen.
2 § Työpaikkakäsite
Työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaisella työpaikalla tarkoitetaan metsä- ja uittotöissä saman työnantajan valvonnassa olevaa yhden tai useamman työkohteen muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta, jota johtaa työnantajan organisaation puitteissa ratkaisu- ja toimeenpanovallan omaava virka- tai toimihenkilö.
Tämän määritelmän mukaisia työpaikkoja metsä- ja uittotöissä ovat esimerkiksi hoito- ja hankinta-alueet, piiriesimiespiirit, metsänhoitoyhdistyksen toiminta-alueet tai vastaavat. Mikäli edellä mainittujen esimerkkien mukaista käytäntöä ei voida soveltaa jonkin työnantajan organisaatioon, on työpaikkakäsitteestä sovittava asianomaisen yrityksen ja Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikunnan kesken.
3 § Yhteistoimintaelimet
Työsuojelun yhteistoimintaelimiä ovat:
– Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikunta
– paikallisesti sovittu yhteistoimintaelin tai työsuojelutoimikunta
– työsuojelupäällikkö
– työsuojeluvaltuutetut
– työsuojeluvaravaltuutetut
– asiantuntijat
4 §
Metsäalan turvallisuustyön työalatoimikunta
Metsäalan valtakunnallisena yhteistoimintaelimenä toimii Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikunta, jonka kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Kokoonpano ja jäsenten nimeäminen
Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikuntaan kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä, joista kolme edustaa työnantajia, kolme työntekijöitä ja kaksi toimihenkilöitä. Varsinaisten jäsenten lisäksi kullakin osapuolella on yksi varajäsen.
Kukin osapuoli nimeää edustajansa Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikuntaan.
Työalatoimikuntaan voidaan ottaa jäseniksi ja asiantuntijoiksi allekirjoittaneiden sopimusosapuolten suostumuksella metsäalaan liittyviä järjestöjä tai vastaavia siten, että em. jäsenten suhteelliset osuudet säilyvät.
Tehtävät
Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikunnan tehtäviin kuuluvat: Metsäalan työsuojelun yleinen kehittäminen ja tehostaminen.
Työsuojelullisen yhteistoiminnan kehittäminen työpaikoilla.
Työsuojelun yhteistoiminnassa olevien henkilöiden ohjaaminen, koulutus ja informointi.
Yhteydenpito työsuojelussa toimiviin organisaatioihin:
– työsuojeluviranomaiset
– työturvallisuuskeskus
– metsäalan työsuojelun parissa työskentelevät laitokset ja henkilöt
– metsäalan keskusjärjestöt ja kenttäorganisaatiot
– muut kysymykseen tulevat organisaatiot.
Metsäalan työsuojelullisten erikoiskysymysten selvittely:
– metsäergonomia
– metsäalan työsuojeluasioissa mahdollisesti syntyvien erimielisyyksien käsittely ja selvittäminen, mikäli ne eivät kuulu jonkin toisen organisaation tehtäviin.
Muut tehtävät, jotka osapuolten taholta annetaan Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikunnalle.
5 §
Paikalliset yhteistoimintaelimet
Työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelun työpaikassa on työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu sekä tälle valitut kaksi varavaltuutettua.
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus, työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet.
Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta työpaikalle, missä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työsuojelutoimikunnat ovat joko neljä- (4) tai kuusi- (6) jäsenisiä.
Työsuojelutoimikunnan jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa, neljännes toimihenkilöitä ja puolet työntekijöitä. Mikäli työpaikalla on toimihenkilöitä enemmän kuin työntekijöitä, puolet edustaa toimihenkilöitä ja neljännes työntekijöitä.
Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä sovitaan kunkin työnantajan osalta erikseen ottaen huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä mitä siitä on työsuojelun valvontalaissa sanottu.
Työsuojelutoimikunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta.
Työsuojeluvaltuutetun, -varavaltuutetun ja mahdollisen työsuojelutoimikunnan vaaleissa noudatetaan Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikunnan vaaliohjeita.
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan työsuojeluorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
6 § Yhteistoimintatehtävät
Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee yhteistoimintamuodosta riippumatta ottaen huomioon työsuojelun työpaikan koko, toiminnan laatu ja muut olosuhteet
– laatia vuosittain toimintasuunnitelma ottaen huomioon yrityksen työsuojelua koskeva suunnittelu kehittämisesityksineen,
– käsitellä työolosuhteiden tilaa ja kehitystä ja tehdä kehittämisesityksiä,
– käsitellä työolosuhteita koskevien työsuojelututkimusten tarvetta, toteuttamista ja seurantaa,
– käsitellä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä,
– käsitellä työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia ja seurata sen toimeenpanoa,
– käsitellä työpaikan työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia, antaa niistä lausuntoja ja seurata niiden toteutumista,
– käsitellä ja tehdä esityksiä työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi,
– käsitellä työterveyshuollon toimeenpanoa ja tehdä esityksiä sen kehittämiseksi,
– käsitellä työsuojelua koskevan tiedotuksen järjestämistä työpaikalla,
– käsitellä muut työsuojelun kannalta tarpeelliset asiat.
7 §
Työkykyä ylläpitävä toiminta
Työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostaminen työpaikoilla edellyttää työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon yhteistyötä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa esitetään työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet.
Tämä takaa toiminnan oikea-aikaisen aloittamisen ja tehokkaan toteutumisen.
Tässä tarkoituksessa työsuojelutoimikunnan tehtävänä on:
– osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan
– edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista,
– seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja
– tarvittaessa laatia ohjeita työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.
Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävä on:
– osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja yksilöllistä toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa sekä osallistua suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.
8 § Työsuojelupäällikkö
Työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävän perehtynyt työpaikan työsuojelukysymyksiin.
Työsuojelupäällikölle tulee tehtäviensä hoitamista varten järjestää riittävät toimintaedellytykset.
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella
Työsuojelun yhteistoimintaelimiä ovat:
– perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin,
– järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa,
– perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan suunnitelmiin ja olosuhteisiin, seurata niiden kehitystä ja ryhtyä tarpeen vaatiessa toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteellisuuden poistamiseksi,
– hankkia tarvittavaa työsuojelutietoa ja -materiaalia, tehdä tarvittaessa aloitteita työpaikan sisäisen tarkastustoiminnan järjestämiseksi sekä järjestää tarpeellinen tiedonkulku työntekijöiden, linja-organisaation ja työterveyshuollon välille.
9 § Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutettu tulee valita työpaikalla, jossa työntekijämäärä on vähintään 10. Työntekijämäärän ollessa 10 - 20 voi työsuojeluvaltuutettu yhdessä työsuojelupäällikön kanssa toimia työpaikan paikallisena yhteistoimintaelimenä tai työsuojelutoimikuntana.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat.
Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisen takia.
Työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata hänen edustamiensa työntekijöiden ansiokehitystä.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö ao. henkilön ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, työsuojeluvaltuutetun toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneeseen työmenetelmien muutoksiin.
10 §
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö
1 Työsuojelun valvontalaki edellyttää, että työsuojeluvaltuutettu on vapautettava säännöllisestä työstään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen.
2 Edellä olevan perusteella työsuojeluvaltuutetulle annettava vapaa-aika on kalenterikuukausittain seuraava:
Työntekijäin luku- Vapaa-aika
määrä työpaikalla työpäivä/kk
10 - 30 | 1 |
31 - 50 | 2 |
51 - 100 | 3 |
101 - 150 | 5 |
151 - 200 | 6 |
201 - 300 | 8 |
301 - 400 | 10 |
401 + | 12 |
3 Työsuojeluvaltuutetun päivittäinen työaika hänen hoitaessaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviä on 8 tuntia, mihin ei lueta matkoihin käytettyä aikaa.
4 Työsuojeluvaltuutetun vapaa-ajan laskentaperusteena oleva työpaikan työntekijäin lukumäärä todetaan työsuojelutoimikunnassa kutakin vuosineljännestä varten erikseen käytettävänä olevien tietojen ja laskelmien perusteella. Tällainen toteaminen suoritetaan kunkin vuosineljänneksen keskimmäisen kuukauden aikana pidettävässä kokouksessa. Vuosineljänneksen aikana ennen tätä toteamista mahdollisesti sattuneet poikkeamat vapaa-ajan pituudessa tasataan saman vuosineljänneksen jälkiosalla.
5 Vapautuksen ajankohdasta on sovittava asianomaisen työnjohdon kanssa, ellei vapautus ole välttämätöntä työpaikalla sattuneen poikkeuksellisen tapahtuman, kuten esimerkiksi työtapaturman sattumisen vuoksi. Vapautusta annettaessa on otettava huomioon työnjärjestelyyn liittyvät tekijät.
6 Työsuojeluvaltuutetun tulee pitää tehtäviensä suorittamisesta kirjaa, johon on merkittävä tehtävien suorittamisen päivämäärä, tehtävien laatu ja niihin käytetty aika. Tehtävien ja suoritettujen toimenpiteiden laatu voidaan ilmaista yksilöidyin, tässä sopimuksessa sekä työsuojelun valvontalaissa ja asetuksessa työsuojeluvaltuutetun tehtävistä käytetyin nimikkein. Kirjan sisältö on esitettävä nähtäväksi työsuojelutoimikunnassa toimikunnan tai sen jäsenen pyynnöstä. Salassapitovelvoitteen osalta noudatetaan työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen määräyksiä.
11 §
Asiakirjojen säilytys
Työsuojeluvaltuutetun asiakirjojen säilyttämiseen työnantaja järjestää tarvittaessa tarpeellista tilaa. Työsuojeluasioissa työsuojeluvaltuutettu voi käyttää myös työnantajan puhelinta työaikana. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
12 §
Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei työsuojeluvaltuutetun toimipiirin hänen edustamansa kaikki työntekijät ole lomautettuina tai irtisanottuina. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti
ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt tahallisesti tai huolimattomuudesta työvelvoitteensa täyttämättä.
Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa työsuojeluvaltuutettua ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
Tämän pykälän irtisanomista ja työsuhteen purkamista koskevia määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettu-ehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Tämän pykälän irtisanomista ja työsuhteen purkamista koskevia määräyksiä on sovellettava työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä päättymisen jälkeen seuraavasti:
soveltamisaika työntekijämäärä, jota työsuojeluvaltuutettu on edustanut
4 kk | enintään | 20 |
6 kk | vähintään | 21 |
Työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän työehtosopimuksen työsuojelusopimuksen mukaiseen jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin työpaikalla säännöllisesti työskentelevien määrä on 20 tai vähemmän, on tämä korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.
13 §
Työsuojeluvaltuutetun siirtäminen
Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tullessaan. Tällä ei tarkoiteta muutoksia normaalin vuosityörytmin puitteissa.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
14 § Varavaltuutettu
Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee antaa työnantajalle ilmoitus estymisestään ja varavaltuutetun tehtävään ryhtymisestä.
Varavaltuutettu saa vapautusta säännöllisestä työstään sellaiseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee 1 momentissa tarkoitettujen työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten.
Muilta osin varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaessaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.
15 § Asiantuntija
Työsuojelutoimikuntaan voidaan kutsua myös tämän sopimuksen piiriin kuulumattomia työnantajaan urakka- tai työsuhteessa olevia asiantuntijajäseniä sekä muitakin työsuojeluasiantuntijoita, jotka toimivat asiantuntijoina edustamaansa alaa koskevissa työsuojelukysymyksissä.
16 §
Työsuojeluvaltuutetun ansionmenetys ja matkakorvaukset
1 Työsuojeluvaltuutetun palkkaus
Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle hänen tehtäviensä hoitamiseen edellä 10 §:n 2. kohdassa käytetyiltä päiviltä korvauksen ansionmenetyksestä.
2 Työsuojeluvaltuutetun matkakorvaukset
Työsuojeluvaltuutetun matkakorvauksiin nähden noudatetaan, mitä sopijapuolten välillä on metsäalan työehtosopimuksen 6 §:n kulkemiskorvausten suhteen sovittu.
Mikäli työsuojeluvaltuutettu joutuu työajan ulkopuolella käyttämään matkoihin työmaalle ja takaisin tai työmaalta toiselle yli 3 tuntia päivässä, annetaan hänelle kuukausittain tehtäviensä hoitamista varten lisäaikaa, joka vastaa edellisen kuukauden aikana tarvittuja em. matka-ajan ylityksiä.
Työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö sopivat etukäteen työsuojeluvaltuutetun tarkastusmatkasuunnitelmasta.
Pitkien edestakaisten matkojen välttämiseksi ja työsuojelutoiminnan tehostamiseksi voi työsuojeluvaltuutettu, sovittuaan siitä etukäteen työsuojelupäällikön kanssa, yöpyä tarkastusmatkalla. Tällöin työnantaja järjestää ja kustantaa majoituksen.
Työsuojeluvaltuutetun yöpyessä tarkastusmatkalla paikkakuntansa ulkopuolella, maksetaan hänelle ylläpitokorvauksena 19,16 €/vrk ajalla 1.1.2008 alkaen.
Työsuojelutoiminta ei saa aiheuttaa työsuojeluvaltuutetulle ylimääräisiä kustannuksia. Mainittujen kustannusten korvaamiseksi suoritetaan työsuojeluvaltuutetulle sellaiselta tarkastusmatkalta, johon ei sisälly yöpymistä ja joka kestää yli 8 tuntia 8,00 €/pv ajalla 1.1.2008 alkaen.
3 Kustannuskorvaus työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä
Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle työajan ulkopuolella suoritettavista työsuojeluvaltuutetun tehtävistä aiheutuneista kustannuksista korvausta 50,00 €/kk sopimuskauden ajan (alkaen 1.5.2008).
Kustannuskorvaus maksetaan työsuojeluvaltuutetulle myös:
- vuosiloman aikana
- sairasloman tai lomautuksen aikana, mikäli työsuojeluvaltuutettu hoitaa tuolloin valtuutetun tehtäviä.
Kustannuskorvausta ei lomautus-, sairasloma tai muun vastaavan pitkäaikaisen esteen tapauksissa makseta, mikäli lomautus perustuu työnantajan määräykseen ja kestää koko kalenterikuukauden tai mikäli työsuojeluvaltuutettu on sairaslomalla tai edellä mainitun pitkäaikaisen esteen vuoksi poissa töistä eikä voi tällöin hoitaa valtuutetun tehtäviä.
Kustannuskorvaus maksetaan vain työsuojeluvaltuutetulle tai hänen sijaisenaan toimivalle varavaltuutetulle.
Työsuojeluvaltuutetulle tämä korvaus suoritetaan verottomana, mikäli aiheutuneet kustannukset perustuvat kustannuskorvauslomakkeella velottaviin eriteltyihin kustannuksiin. Muussa tapauksessa korvaus on palkanluontoista tuloa ja siitä suoritetaan ennakonpidätys.
17 §
Työsuojelutoimikunnan jäsenen korvaukset ja palkkiot
1 Työsuojelutoimikunnan jäsenen ansionmenetyksen korvaus
Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan jäsenen sekä sen sihteerin tehtävien hoitamisesta työaikana johtuvan ansion menetyksen.
2 Työsuojelutoimikunnan jäsenen palkkio työajan ulkopuolella
Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan kokouspalkkiot noudattaen valtion komiteoiden palkkioperusteita.
Sopimushetkellä mainitut kokouspalkkiot ovat seuraavat: Kokous pidetään työajan ulkopuolella ja kestää yli kolme tuntia:
– puheenjohtaja 77,37 €
– jäsen 45,41 €
Kokous pidetään työajan ulkopuolella ja kestää yli tunnin:
– puheenjohtaja 50,46 €
– jäsen 30,27 € Kokous kestää alle tunnin työajan ulkopuolella:
– puheenjohtaja 18,50 €
– jäsen 11,77 €
Työsuojelutoimikunnan sihteerille maksetaan saman suuruinen kokouspalkkio kuin toimikunnan jäsenille.
Mikäli työsuojelutoimikunnalle on valittu sihteeri, maksetaan hänelle korvauksena kokouksen sihteerin tehtävistä lisäksi palkkio, joka on toimikunnan jäsenelle työajan ulkopuolella alle tunnin kestäneestä kokouksesta suoritettavan kokouspalkkion suuruinen.
3 Työsuojelutoimikunnan jäsenen matkakorvaus
Jos työsuojelutoimikunnan jäsen toimikunnan kokoukseen osallistumista varten joutuu käyttämään omaa kulkuneuvoaan, noudatetaan hänelle suoritettaviin korvauksiin nähden soveltuvin osin, mitä sopijapuolten välillä metsäalan työehtosopimuksen 6 §:n kulkemiskorvaus -kohdassa on määrätty.
18 § Koulutus
Koulutuksesta aiheutuvat matkakustannukset ja ansionmenetyksen korvaa työnantaja sen mukaisesti mitä sopijapuolten kesken on koulutussopimuksessa sovittu.
19 § Säädöskokoelmat
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamista varten sekä työsuojelutoimikunnan käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
20 §
Voimassaolo ja irtisanominen
Tämä sopimus tulee voimaan 16.2.2005 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin.
Helsingissä 30. tammikuuta 2005
METSÄHALLITUS
Xxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
METSÄTEOLLISUUS RY
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT
Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO
Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
METSÄALAN KOULUTUSSOPIMUS
JOHDANTO
Yhteiskunnan kehittyminen, elinkeinorakenteen muuttuminen, työllisyyden ylläpitäminen ja tuottavuuden lisääminen sekä osallistumisjärjestelmien kehittäminen edellyttävät jatkuvaa, kaikkiin henkilöryhmiin kohdistuvaa suunnitelmallista koulutustoimintaa. Vapaa- ajan lisääntyessä on henkilökunnalla entistä paremmat edellytykset suunnata koulutustaan omien harrastustensa ja monipuolisen ammattitaidon kehittämisen suuntaan. Aikuiskoulutuksella tulee olemaan kasvava merkitys ammattitaidon ylläpitämisessä ja sen kehittämisessä. Koulutuksella on myös keskeinen merkitys työpaikan ja työmarkkinaosapuolten yhteistyön kehittämisen kannalta.
1 §
Koulutusryhmä ja sen tehtävät
Tämän sopimuksen toimeenpanoa ja sopijapuolten sopimaa koulutusta varten asetetaan koulutusryhmä, johon kumpikin sopijapuoli nimeää vähintään kaksi ja enintään kolme edustajaa.
Koulutusryhmän tehtävänä on:
– vahvistaa vuosittain 3 ja 4 §:n tarkoittamat kurssit ja tehdä niistä luettelo
– vahvistaa vuosittain 4 §:n tarkoittaman ruokailukustannusten korvauksen suuruus
– tehdä esityksiä sopijapuolille työelämään liittyvän koulutuksen järjestämisestä ja valmistaa sopijapuolten päätöksellä tällaisen koulutuksen ohjelma
– pitää vuositilastoa 3 ja 4 §:n kursseista
– ylläpitää metsäalan työehtosopimuksen opetusaineistoa ja tehdä siihen tarvittavat muutokset
– hyväksyä ja tarkastaa sopijapuolten yhteisesti sopimat hakkuutöiden hinnoittelun työvaikeusluokitusradat
– suorittaa muut sopijapuolten sille antamat tehtävät
Kursseja koskevia päätöksiä tehdessään koulutusryhmän tulee kiinnittää huomiota siihen, mitkä kursseista on toteutettavissa sopijapuolten välisenä yhteiskoulutuksena.
2 §
Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus
1 Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys.
2 Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
3 Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.
4 Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan
– asuin- ja koulutuspaikan välisiä matkakustannuksia halvinta matkustustapaa käyttäen
– kurssimaksuja sekä kustannuksia sellaisesta opetusmateriaalista, joka kurssiohjelmassa edellytetään hankittavaksi
– internaattikurssien täysihoitomaksua
5 Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka- ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta.
Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.
3 §
Yhteinen koulutus
1 Sopijapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.
2 Yhteistä koulutusta on
Työsuojelun yhteistoimintaelimiä ovat:
– työsuojeluun liittyvä koulutus
– työsuhdeasioihin liittyvä koulutus
– muu työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteisesti sopima koulutus
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä koskevaan koulutukseen.
3 Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.
4 Koulutukseen osallistuvalle yhteistoimintaelimen jäsenelle ja sopimusten edellyttämälle työntekijäin edustajalle suoritetaan korvaus kuten 2 §:ssä on määrätty.
5 Koulutukseen osallistumisoikeudesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Varsinainen koulutukseen osallistuminen sovitaan ennakkoon työnantajan kanssa.
4 §
Ammatillisten järjestöjen antama koulutus (ay-koulutus)
Ammatillisilla järjestöillä tarkoitetaan tässä sopimuksessa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöä (SAK) ja Puu- ja erityisalojen liittoa (PL).
4.1
Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
1 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja Puu- ja erityisalojen liiton järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota myös työpaikan kokoon.
Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle tai ao. työntekijälle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
2 Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.
3 Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia koulutussopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.
4 Milloin työntekijä edellä olevassa järjestyksessä on osallistunut SAK:n ns. kolmen kuukauden kurssille, ei hänen työsuhteensa kurssin vuoksi katkea.
4.2
Korvaukset
1 SAK:n tai PL:n järjestämän tämän pykälän yllä olevissa kappaleissa tarkoitetun koulutuksen osalta, jonka koulutusryhmä on hyväksynyt ja jonka SAK tai PL järjestää omissa opistoissaan tai erityisestä syystä muualla, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle ja työsuojelutoimikunnan jäsenelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä. Ko. korvaus maksetaan luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta sekä edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.
2 Edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta työnantaja on velvollinen maksamaan korvauksen ansionmenetyksestä myös ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 metsäalan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.
3 Luottamusmiehille ja ammattiosaston puheenjohtajalle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan SAK:n opistoissa järjestettävälle kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 metsäalan työntekijää, ja puheenjohtajan osalta, jos hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.
4 Lisäksi maksetaan 4.2 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille kultakin kurssipäivältä kurssista aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen (TT-SAK) välillä sovittu ateriakorvaus. Tätä korvausta ei kuitenkaan makseta pitemmältä ajalta kuin ansionmenetystä suoritetaan.
5 Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
6 Kaikkien em. korvausten suorittamisen edellytyksenä on, että kyseinen henkilö kurssin päätyttyä palaa entiseen työpaikkaansa.
5 §
Sosiaaliset edut
Osallistuminen 4 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutus-tilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
6 § Ansionmenetys
1 Ansionmenetyksellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa sitä ansiota, jonka työntekijä koulutustilaisuuteen osallistuessaan menettää säännöllisen tai säännölliseksi katsottavan työaikansa osalta. Ansionmenetyksen
laskentaperusteena käytetään metsäalan työehtosopimuksen sairausajan palkan laskennan perusteita ja laskentatapaa.
2 Ansionmenetyksestä voi työnantaja vähentää sen osan, jonka työntekijä mahdollisesti saa korvauksena koulutusajalta muualta, ei kuitenkaan ko. työntekijän ammattiliitoltaan tai omalta ammattiosastoltaan mahdollisesti saamaa avustusta.
7 §
Erimielisyyksien käsittely
Erimielisyyksien käsittelyssä noudatetaan metsäalan työehtosopimuksen mukaista neuvottelumenettelyä.
8 §
Voimassaolo ja irtisanominen
Tämä sopimus tulee voimaan 10.12.1993 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin.
Helsingissä 10. joulukuuta 1993 METSÄHALLITUS
Xxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxx METSÄTEOLLISUUS RY
Xxxxx Xxxxx
YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxx PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO
Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
LIITE: METSÄALAN PALKKAUKSEN KOULUTUSAINEISTO
Metsäalan palkkauksen koulutusaineisto on tarkoitettu metsätyön palkkauksen paikallisen sopimisen ja hoitamisen tueksi.
Koulutusaineiston laatimisesta ja ylläpidosta vastaa metsäalan työehtosopijapuolten yhteinen työryhmä.
Koulutusaineistossa käytetyt työkohtaiset palkat ja korvaukset sekä viittaukset neuvottelujärjestelmään perustuvat voimassaolevaan Metsäalan työehtosopimukseen ja sen palkkamääräyksiin.
Metsätöiden palkkaukselle on tunnusomaista yhteys ja soveltuvuus työsuoritukseen. Tämän takia palkkausta on syytä ylläpitää ja kehittää työn sisällön muutoksia vastaavasti. Samalla pidetään huolta palkkauksen kannustavuudesta ja luotettavuudesta.
1 PALKKA JA SIIHEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
1.1 Yleistä palkkauksesta
Xxxxxx on korvaus tehdystä työstä. Vaativammasta työstä ja hyvästä työsuorituksesta on saatava parempi palkka kuin vaatimattomammasta työstä ja työsuorituksesta. Palkan on muodostuttava kahdesta osasta, työn vaativuudesta ja työsuorituksesta, mihin vaikuttaa työn tekijän pätevyys.
Palkkapolitiikka
Työnantaja asettaa palkkapolitiikassaan palkkaustavoitteet. Siihen vaikuttavat työnantajan toiminnalle ominaiset palkkausta ohjaavat asiat, kuten työn sisältö, johtamistavat, henkilöstön rakenne, seurantamenetelmät, liiketoiminnan luonne jne.
Palkkaustekniikka
Palkkaustekniikan avulla toteutetaan palkkapoliittisia tavoitteita. Palkkaustekniikoilla tarkoitetaan palkkaperusteita, palkkaustapoja ja palkan maksatusjärjestelmiä.
Palkkaustavat
Palkkaustavaksi pyritään valitsemaan aina tehtävään työhön parhaiten soveltuva palkkaustapa. Palkkaustavan valinnassa otetaan huomioon työmäärän määrittämistarkkuuden vaikutus palkkaan sekä työn kannustavuuden ja tuottavuuden, palkkahallinnon ja työn kehittämismahdollisuuksien muodostaman kokonaisuuden kannalta parhaan vaihtoehdon käyttö.
Työkohtainen palkka
Työkohtainen palkka perustuu ainoastaan työn vaativuuteen. Kaikissa palkkaustavoissa työkohtainen palkka on tärkeä peruste.
Henkilökohtainen aikapalkka
Aikapalkka koostuu työtehtävien vaativuusryhmän työkohtaisesta palkasta ja työntekijän henkilökohtaisesta palkanosasta. Aikapalkka maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella.
Urakkapalkat
Suorassa urakassa palkka perustuu työmäärään. Rahakertoimena käytetään tehtävän työn työkohtaista palkkaa. Palkan määrä vaihtelee suorassa suhteessa tehtyyn työhön. Osaurakassa aikapalkkaosuus perustuu työhön käytettyyn aikaan ja urakkapalkkaosuus tehtyyn työmäärään. Aikapalkka- ja urakkaosuuden rahakerroin on työkohtainen palkka. Urakkaosuuden palkka vaihtelee sen suhteessa tehtyyn työmäärään.
Tuotospalkka
Tuotospalkassa maksetaan henkilökohtaisen aikapalkka työhön käytetyn ajan perusteella. Sen lisäksi maksetaan tuotososuus, kun työn toteutunut tuotos ylittää tavoitetuotoksen. Tuotososuuden määrään vaikuttava toteutuneen ja tavoitetuotoksen suhteen jakoprosentti sovitaan paikallisesti. Tuotososuus lasketaan työntekijän henkilökohtaisen palkan perusteella.
1.2 Palkkaperusteet
Metsätöiden palkkauksen perusteena ovat työn vaativuus, työntekijän pätevyys työssään ja työsuoritus.
Työn vaativuus ja työkohtainen palkka
Työn vaativuudella tarkoitetaan työn tekijälleen asettamia vaatimuksia. Työnvaativuusryhmittely osoittaa työtehtävien vaativuusjärjestyksen.
Vaativuusryhmittely koskee työntekijän tekemiä työtehtäviä, ei työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia. Ryhmittelyyn vaikuttavat työn vaatima oppimisaika, työn edellyttämä vastuu ja työtehtävistä aiheutuva kuormitus.
Vaativuusryhmittely
Vaativuusryhmän perusteella määritetään työntekijän työtehtävien työkohtainen palkka.
Vaativuusryhmä 1
Lyhyttä opastusta ja normaalia vastuuta vaativat metsätyöt. Harjoittelijat, työharjoittelu- ja oppisopimusoppilaat sekä työntekijät, joilla ei ole riittäviä valmiuksia täysin itsenäiseen työhön. Työnjohto osoittaa tämän vaativuusryhmän työt työn tekemispaikalla.
Vaativuusryhmä 2
Normaalia ammattitaitoa ja vastuuta vaativat metsätyöt, johon sisältyy työsuoritukseen liittyvää tiedon keruuta ja laadun seurantaa.
Esimerkkejä vaativuusryhmän töistä:
– Istutustyö
– Taimikonhoito ja -raivaustyö
– Hakkuutyö ja muu moottorisahatyö
– Pystykarsinta
– Kulotus ja siihen liittyvä työ
– Johtolinjojen raivaustyö
– Muu metsänhoidon perustyö
Vaativuusryhmä 3
Vaativuusryhmä 2:n töitä vaativammat metsätyöt, jotka vaikuttavat muiden työntekijöiden tai alihankkijoiden työsuorituksiin. Työt sisältävät myös työsuorituksiin liittyvää tiedon keruuta ja laadun seurantaa.
Esimerkkejä vaativuusryhmän töistä:
– Erilliset suunnittelutehtävät
– Erilliset mittaustehtävät
– Erillinen laadun seuranta ja valvonta
– Vaaralliset työt, kuten myrskytuhoalueiden työt ja hakkuutyöt varottavien sähkölinjojen tai asumusten läheisyydessä
Vaativuusryhmä 4
Vaativuusryhmä 3:n töitä vaativammat metsätyöt, jotka sisältävät muiden työntekijöiden ja/tai alihankkijoiden ohjaukseen liittyviä töitä, ja jotka vaikuttavat myös muiden työntekijöiden ja alihankkijoiden työsuorituksiin tai asiakassuhteisiin. Työt sisältävät myös vaativaa tiedonkeruutyötä ja tietojen tallentamista tietojärjestelmiin, työryhmien tai vastaavien ohjausta sekä itsenäistä työnopastusta tai koulutusta.
Esimerkkejä vaativuusryhmän töistä:
– Erilliset vaativat suunnittelutehtävät, kuten metsänhoidon ja korjuukohteiden suunnittelua
– Työryhmän vetäminen, toteutuksen ohjaus
– Työmaiden työketjujen suunnittelu
– Koulutus ja opastustehtävät kohteina, mm. työntekijät, yrittäjät, metsänomistajat, oppilaitokset .
– Erityisen vaaralliset ja vastuulliset työt, kuten myrskytuhojen korjuu sähkölinjoilta
Työntekijän työkohtaisen palkan perusteena oleva vaativuusryhmä määritellään vuosittain työntekijän pääasiallisten työtehtävien vaativuuden ja niihin käytettävän työajan perusteella punniten.
Määrittelyssä käytetään ohjeena edellä olevia esimerkkejä eri vaativuusryhmien töistä.
Alle vuoden työsuhteissa määritys tehdään työsuhteen keston ajalta.
Työntekijän tehdessä tilapäisesti vaativampaa työtä, maksetaan hänelle työn keston ajalta palkka sen vaativuusryhmän perusteella johon tämä
työ kuuluu tai hänelle korvataan tilapäinen työn vaativuuden nousu muulla, paikallisesti sovitulla tavalla.
Vaativuusryhmittelystä vastaa työnantaja ja sitä koskevat mahdolliset erimielisyydet käsitellään metsäalan työehtosopimuksen 12 §:n mukaisesti.
Työntekijän pätevyys työssään ja henkilökohtainen palkanosa
Työntekijän pätevyydellä tarkoitetaan hänen taitoaan suoriutua tekemistään töistä. Työntekijän pätevyyden määrittelytapa riippuu esim. työnantajan toiminnan tavoitteista ja laajuudesta, töiden järjestelyistä ja paikallisista olosuhteista. Pätevyys määritellään yleensä työtuloksen, ammatinhallinnan ja huolellisuuden perusteella.
Työntekijän pätevyyden määritystapa ja määrittämisohjeet sovitaan paikallisesti. Määrityksen tekee työnantaja ja työntekijällä on oikeus saada selvitys määrittelyn perusteista ja niistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet hänen tulokseensa.
Työntekijän henkilökohtainen palkanosa perustuu pätevyyden määritykseen ja se tehdään, kun siihen on edellytykset, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden työssäolon jälkeen. Henkilökohtainen palkanosa tarkistetaan, kun työntekijän työtehtävät muuttuvat tai pätevyystekijät sitä edellyttävät, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Henkilökohtainen palkanosa on vähintään 2 % työkohtaisesta palkasta. Jos määritystapaa ja ohjeita ei ole paikallisesti sovittu, henkilökohtaisen palkanosan suhteen menetellään työehtosopimuksen asianomaisen kohdan mukaisesti.
Työtulos
Työntekijän aikaansaamaa määrällistä työtulosta verrataan työssä saavutettuihin normaaleihin työtuloksiin.
Ammatinhallinta
Ammatinhallinta tarkoittaa työntekijän taitoa suoriutua joustavasti töissä esiintyvistä työskentelytapaan ja työmenetelmiin liittyvistä valintatilanteista. Ammatinhallintaa arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän työkokemus, kyky tuloksellisten työtapojen ja menetelmien omaksumiseen ja kehittämiseen.
Huolellisuus
Huolellisuuteen kuuluu työtehtävien täsmällinen suorittaminen, hyvä työn laatu sekä työ- ja turvallisuusohjeiden noudattaminen.
1.3 Urakkahinnoittelu
Urakalla tarkoitetaan palkkaustapaa, jossa tietystä työmäärästä maksetaan sovittu rahamäärä. Tämä saadaan jakamalla suorassa urakassa työn työkohtainen palkka ja osaurakassa urakkaosuuden mukainen osa siitä työn tuotoksella.
2 ESIMERKKEJÄ PALKKAUSTAVOISTA
2.1 Suora urakkapalkka
Rahakerroin, moottori- ja raivaussahatyöt:
rahakerroin = työkohtainen palkka + m-sahaosuus | €/tunti |
esim. työkohtainen palkka, vaativuusryhmä 2 | 9,10 |
m-sahaosuus = 30,0 % | 2,73 |
rahakerroin yhteensä | 11,83 |
Rahakerroin, muut työt:
rahakerroin = työkohtainen palkka | €/tunti |
esim. työkohtainen palkka, vaativuusryhmä 2 | 9,10 |
rahakerroin | 9,10 |
Yksikköpalkat
Yksikköpalkat lasketaan jakamalla rahakerroin työn tuotosluvulla tai kertomalla ajanmenekkiluvulla.
Hakkuun, istutuksen ja taimikonhoitotöiden yksikköpalkat perustuvat sopijapuolten käyttämiin tuotoslukuihin. Yksikköpalkkamallit ovat jäljempänä. Yksikköpalkkojen perusteena olevat tuotosluvut voidaan selvittää tarvittaessa paikallisesti työntutkimukseen perustuen.
Urakkayksikköpalkat ovat työkohtaisia.
2.2 Tuotospalkka
Tuotospalkkauksessa työntekijälle maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella henkilökohtainen aikapalkka. Se perustuu työntekijän työtehtävien vaativuusryhmän työkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta osuudesta.
Kun työtulos ylittää arvioidun tavoitetuotoksen, niin aikapalkkaan lisätään tuotososuus. Tuotososuutta varten lasketaan ensin tuotosprosentti kertomalla toteutuneen ja tavoitetuotoksen suhde paikallisesti sovittavalla jakoprosentilla, joka voi olla 30 – 75 %. Tuotososuus lasketaan kertomalla henkilökohtainen aikapalkka tuotosprosentilla. Jos tuotosprosentti on nolla tai sitä pienempi, työntekijälle maksetaan henkilökohtainen aikapalkka.
Kun työntekijä käyttää omistamaansa moottori- tai raivaussahaa, niin työvälinekorvaus lasketaan työehtosopimuksen työvälinekorvausprosentilla henkilökohtaisen aikapalkan ja tuotososuuden summasta. Mahdollinen ansiontasaus lasketaan tuotososuudesta.
Tavoitetuotokset ja tavoitetuotoksen arviointiohjeet ovat perkaus- harvennuksen urakkapalkkataulukkojen ja tuotoslukujen yhteydessä luvussa 5.2.
3 HAKKUU
3.1 Työvaikeustekijät
Järeys, dm3/sahatukki- tai kuituosa
Järeän puutavaran m3-määrä jaetaan sahatukkiosien ja kuitupuun m3- määrä kuituosien lukumäärällä.
Atk-laskennassa työntekijä voi lukea runkolajeittain rungot ja atk laskea puutavaralajiosien lukumäärän.
Järeys lasketaan ja otetaan huomioon dm3:n tarkkuudella.
Oksaisuus
Määritetään puuston pääasiallista työmäärää edustavan karsintavaikeuden perusteella.
Karsintavaikeus | Elävän latvuksen osuus, % puun pituudesta | |||
Etelä-Suomi | Pohjois-Suomi | |||
mä, le | kuusi | mä, le | kuusi | |
Normaalia helpompi | - 30 | - 50 | - 50 | - 70 |
Normaali | 31 - 50 | 51 - 70 | 51 - 70 | 71 - 90 |
Normaalia vaikeampi | 51 + | 71 + | 71 + | 91 + |
Elävän latvuksen osuuden lisäksi otetaan huomioon oksien määrä ja laatu. Samalla latvuksen osuudella lyhyen puuston karsintavaikeus on normaalipituista puustoa helpompaa ja vastaavasti pitemmällä puustolla vaikeampaa. Puuston pituuden raja-arvot ovat seuraavissa kuvissa.
ETELÄ-SUOMI: PUUSTON PITUUS
Normaalin ja normaalia lyhyemmän puuston raja-arvot
25,0
Normaali
20,0
Normaalia lyhyempi
15,0
10,0
5,0
0,0
7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43
RINNANKORKEUSLÄPIMITTA, CM
POHJOIS-SUOMI: PUUSTON PITUUS
Normaalin, normaalia pitemmän ja lyhyemmän puuston raja-arvot
25,0
Normaalia pitempi
20,0
Normaali
15,0
Normaalia lyhyempi
10,0
5,0
0,0
7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43
RINNANKORKEUSLÄPIMITTA, CM
PUUN PITUUS, M
PUUN PITUUS, M
Maasto
Normaali | maasto voi haitata jossain määrin työskentelyä |
Normaalia vaikeampi | maasto vaikeuttaa työskentelyä selvästi enemmän |
Erittäin vaikea | maasto vaikeuttaa työskentelyä paljon |
Maastotekijät: kaltevuus, kivisyys, aluskasvillisuus tai upottavuus. Yhteisvaikutus otetaan huomioon.
Kausiluokka
Kausiluokka määritetään hakkuuajan keskimääräisen lumen vahvuuden perusteella.
Luokka | K1 | K2 | K3 | K4 | K5 | K6 | K7 | K8 |
Xxxx, cm | 00-00 | 00-00 | 00-00 | 00-00 | 00-00 | 000-000 | 000-000 | 000+ |
Poistettavan puuston tiheys, m3/ha
Tiheyden ollessa päätehakkuussa alle 40 m3/ha ja harvennushakkuilla alle 20 m3/ha, taksoihin tehdään alitiheyskorotus.
Hakkuutapa: Ensiharvennus Muu harvennus Päätehakkuu
Harvennushakkuissa taksoihin sisältyy poistettavien puiden valinta ja ensiharvennuksessa lisäksi kaato- ja karsintahaitan vaikutus. Jos siemen-/suojuspuuasentoon hakkuuseen sisältyy työntekijän suorittama jäävien puiden valinta, korotetaan jäävää puustoa vastaavan puutavaralajin yksikköpalkkaa kertoimella 1,08. Jos ylipuiden poistohakkuussa on varottava kasvatettavaa puustoa, käytetään muun harvennuksen taksaa. Jos ylispuiden poiston yhteydessä joudutaan varomaan taimikkoa/nuorta metsää, käytetään muun harvennuksen taksaa.
Muut työvaikeustekijät
Otetaan huomioon siinä suhteessa kuin niiden arvioidaan vaikuttavan työsuoritukseen.
Työvaikeustekijöiden määritys
Työntekijä määrittää hakkuukaistoittain. Työnjohto seuraa ja ohjaa luokituksia.
3.2 Hakkuun työmenetelmät ja yksikköpalkkojen laskenta
Hakkuun tuotoslukuja vastaavien työmenetelmien yksityiskohtainen sisältö on Metsätehon metsätyön ja palkkauksen kehittämistutkimuksen loppuraportin mukainen.
Tavaralajihakkuu
Järeä puu
Työmenetelmä 1:
Suunnattu kaato, moottorisahakarsinta, määräpituinen katkonta, siirtyminen, runkojen luku, harvennushakkuissa lisäksi poistettavien puiden valinta, sahatukin laadun huomioonottaminen ja pölkyn päihin tehtävät merkinnät. Sahatukin laatu perustuu ns. Järvi-Suomen laatuvaatimusten mukaisiin laatuihin ja mittoihin.
Työmenetelmä 2:
Muut työvaiheet kuten edellä. Tavanomaisten sahatukin mitta- ja laatutekijöiden lisäksi otetaan huomioon lisäläpimittoja tai lisäpituusmittoja.
Työmenetelmä 3:
Muut työvaiheet kuten edellä. Tavanomaisten sahatukin mitta- ja laatutekijöiden lisäksi otetaan huomioon sekä lisäläpimittoja että lisäpituusmittoja.
Kuitupuu
Työmenetelmä 1:
Suunnattu kaato, moottorisahakarsinta, silmävarainen katkonta, ohjepituus 3,6+ m, kasaus palstalle, siirtyminen, runkojen luku, harvennushakkuissa poistettavien puiden valinta.
Työmenetelmä 2:
Suunnattu kaato, moottorisahakarsinta, silmävarainen katkonta, ohjepituus -3,5 m, kasaus vyöhykkeelle, siirtyminen, runkojen luku, harvennushakkuissa poistettavien puiden valinta.
tai
Suunnattu kaato, moottorisahakarsinta, määräpituinen katkonta, ohjepituus 3,6+ m, kasaus vyöhykkeelle, siirtyminen, runkojen luku, harvennushakkuissa poistettavien puiden valinta.
Työmenetelmä 3:
Suunnattu kaato, moottorisahakarsinta, silmävarainen katkonta, ohjepituus -3,5 m, kasaus palstalle, siirtyminen, runkojen luku, harvennushakkuissa poistettavien puiden valinta.
Työmenetelmä 4:
Suunnattu kaato, moottorisahakarsinta, määräpituinen katkonta, ohjepituus -3,5 m, kasaus vyöhykkeelle, siirtyminen, runkojen luku, erikoispuulaadut, harvennushakkuissa poistettavien puiden valinta.
Kokopuuhakkuu
Työmenetelmä 5:
Siirtelykaato, puiden katkaisu, latvaosan siirtäminen ja runkojen luku, harvennushakkuissa poistettavien puiden valinta.
Työmenetelmä 6: Kuten edellä, koskien d 1,3 7-9 cm puiden kokopuuna hakkuuta ainespuun hakkuun yhteydessä.
Hakkuun lisätyöt
Työmittaus: 2-vaiheinen metsurimittaus, 1-vaiheinen metsurimittaus, pinomittaus, kehämittaus, tukin mittaus ja tietojen kirjaus palstalla
Ajourien suunnittelu ja raivaus: Ajourien suunnittelu harvennushakkuilla, ajourien raivaus tarvittaessa.
Kuitupuun ja tukkien liputus: Kasojen ja/tai tukkien varustaminen lajeittain merkkikepeillä ja nauhoilla.
Suorintakasaus, rasiinkaato ja rasipuiden valmistus: Otetaan huomioon kertoimilla
Muut työt ja työvaikeustekijät
Muut työt ja muut luokittamattomat työvaikeustekijät otetaan huomioon siinä suhteessa kuin niiden arvioidaan vaikuttavan palkkauksen perustana olevan työmenetelmän ajanmenekkiin.
Esim. Pinnanmyötäinen karsinta: ao. puutavaralajin yksikköpalkka kerrotaan luvulla: mänty 1,11 kuusi 1,14 lehtipuu 1,08.
Järeän puutavaran silmävarainen katkonta: taksakertoimet mänty ja lehtipuu 0,94 ja kuusi 0,95.
Työmittaan sisältymättömän vikaisuuden ja ns. koepalojen sahauksen huomioonottaminen: 25 x vikaisten runkojen kpl-määrä / kokonaisrun- koluku = taksan korotus, %. Jos ajanmenekin lisäys vikaista runkoa kohti arvioidaan poikkeavan 25 %:sta, käytetään laskentakaavassa kertoimen 25 sijasta paikallisesti arvioitua ajanmenekin lisäyksen %-lukua.
Lisätöiden ja työvaikeustekijöiden laskenta
Työmenetelmän yksikköpalkka kerrotaan lisätöiden ja työvaikeustekijöiden korotuskertoimien tulolla.
Aluejako
Hakkuun yksikköpalkkojen laskentaperusteena olevat tuotosluvut on laadittu erikseen Etelä- ja Pohjois-Suomea varten (kts. seuraava kuva).
Pohjois-Suomen tuotoslukuja käytetään sahatukkien tilavuuslukujen Pohjois-Suomen alueella.
Hakkuupalkkojen aluejako
Pohjois- Suomi
Etelä- Suomi
3.3 Runkotaksa puutavaralajeittain
Metsäpalkkauksen kehittäminen ESIMERKKI VAATIVUUSRYHMÄ 2 MUKAAN
Koulutusaineisto 2008 RUNKOTAKSA PUUTAVARALAJEITTAIN 1.5.2008-30.4.2009
14
Suora urakka | Urakkaosuus | 100 % | Kiinteä osuus | 0% | |||||||
Työkohtainen palkka | 9,10 | €/tunti | M-sahaosuus 30,0% | 2,73 | €/tunti | ||||||
Vaativuusryhmä | 2 | Kokonaispalkka | 11,83 | €/tunti | Kiinteä kokon.palkka | 0,00 | €/tunti | ||||
JÄREÄT RUNGONOSAT | JÄREÄN OSAN JÄREYS | ENSIHARVENNUS | MUU HARVENNUS | PÄÄTEHAKKUU | |||||||
Mät | Kut | Let | Mät | Kut | Let | Mät | Kut | Let | |||
TYÖMENETELMÄ | dm3/r | J-lk | €/m3 | €/m3 | €/m3 | ||||||
1 Sahatukki, määräp. katkonta, norm.laatu ja mitat | ... 200 201... 300 301... 500 501…700 701… | 1 2 3 4 5 | 5,87 4,60 3,78 3,38 3,29 | 6,85 5,31 4,45 4,16 4,02 | 5,95 4,74 4,08 3,92 3,89 | 5,87 4,60 3,78 3,38 3,29 | 6,85 5,31 4,45 4,16 4,02 | 5,95 4,74 4,08 3,92 3,89 | 5,52 4,32 3,55 3,18 3,10 | 6,44 4,99 4,19 3,91 3,78 | 5,59 4,45 3,83 3,68 3,66 |
2 Sahatukki, määräp. katkonta, norm. vaativampi laatu ja lisälpm- tai lisäpit.mittoja | ... 200 201... 300 301... 500 501…700 701… | 1 2 3 4 5 | 6,09 4,78 3,92 3,51 3,42 | 7,04 5,46 4,58 4,28 4,13 | 6,14 4,90 4,22 4,06 4,02 | 6,09 4,78 3,92 3,51 3,42 | 7,04 5,46 4,58 4,28 4,13 | 6,14 4,90 4,22 4,06 4,02 | 5,73 4,49 3,68 3,30 3,21 | 6,62 5,13 4,31 4,02 3,89 | 5,78 4,60 3,97 3,81 3,78 |
3 Sat+xxxx.puu määräp. katkonta, norm. vaativampi laatu sekä lisälpm- että lisäpit.mittoja | ... 200 201... 300 301... 500 501…700 701… | 1 2 3 4 5 | 6,23 4,94 4,06 3,62 3,55 | 7,21 5,65 4,73 4,39 4,27 | 6,31 5,08 4,37 4,16 4,15 | 6,23 4,94 4,06 3,62 3,55 | 7,21 5,65 4,73 4,39 4,27 | 6,31 5,08 4,37 4,16 4,15 | 5,86 4,64 3,81 3,40 3,33 | 6,77 5,31 4,45 4,12 4,01 | 5,93 4,78 4,11 3,91 3,90 |
ETELÄ - JA ITÄ - SUOMI
TYÖVAIKEUSKERTOIMET
Kausikorotus | Tavaralajihakk. | Siirt. kaato | ||
järeä | kuitu | |||
Lumi,cm | Kausi | Kertoimet | ||
15- 24 | 1 | 1,08 | 1,08 | 1,27 |
25- 44 | 2 | 1,12 | 1,13 | 1,45 |
45- 64 | 3 | 1,23 | 1,25 | 2,20 |
65- 84 | 4 | 1,35 | 1,45 | |
85- 99 | 5 | 1,52 | 1,63 | |
100-109 | 6 | 1,69 | 1,84 | |
110-119 | 7 | 1,86 | 2,05 | |
120+ | 8 | 2,03 | 2,28 | |
Pääpuuston oksaisuus | Mä+le | Ku |
Kerroin | ||
Norm. helpompi=1 | 0,93 | 0,88 |
Norm. vaikeampi=2 | 1,07 | 1,12 |
Maastovaikeus | Kerroin |
Norm. vaikeampi=2 | 1,05 |
Erittäin vaikea=3 | 1,1 |
15
LISÄTYÖT:
Metsurin suorittama työmittaus ja pinomittaus varastolla | ||||
Mittaustapa | Koodi | Järeä | Xxxxx | |
mä,le | ku | |||
Kerroin | ||||
Tukkien kpl-mittaus | 1 | 1,08 | - | - |
2-vaih.metsurimitt. kuitu | 2 | - | 1,04 | 1,04 |
Pinomittaus, kuitu | 3 | - | 1,04 | 1,04 |
Kehämittaus, kuitu | 4 | - | 1,12 | 1,11 |
2-v.mets.mitt. järeä+kuitu | 5 | 1,08 | 1,04 | 1,04 |
Tukkien kpl-mitt+pinom. | 6 | 1,08 | 1,04 | 1,04 |
Tukkien kpl-mitt+kehäm. | 7 | 1,08 | 1,12 | 1,11 |
Hakkuutapa | ||||
1.harv | Muu h. | Pääteh. | ||
Kerroin | ||||
Kokopuun 2-v.mets.mitt. | 2 | 1,13 | 1,15 | 1,20 |
Kasojen ja tukkien liputus | ||||
Liputettava laji ja koodi | Järeä | Kuitu | Ajourien suunnittelu ja | |
Xxxxxxx | xxxxxxx | Xxxx. | ||
Tukit =1 | 1,06 | suunnittelu=1 | 1,05 | |
Kuitu=2 | - | 1,06 | raivaus=2 | 1,05 |
Tukit+kuitu=3 | 1,06 | 1,06 | suunn+raiv =3 | 1,1 |
KUITURUNGOT JA SAT. KUITUOSAT | RUNGON JA SAT. LATVAN JÄREYS | ENSIHARVENNUS | MUU HARVENNUS | PÄÄTEHAKKUU | |||||||
Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | |||
TYÖMENETELMÄ | dm3/r | J-lk | €/m3 | €/m3 | €/m3 | ||||||
1 Kuitu 3,6+ m, | .... 50 | 1 | 12,44 | 15,73 | 12,28 | 11,73 | 14,56 | 11,58 | 10,91 | 13,54 | 10,77 |
silmävar. katkonta, | 51....100 | 2 | 10,13 | 12,47 | 9,42 | 9,56 | 11,54 | 8,89 | 8,89 | 10,74 | 8,26 |
kasaus palstalle | 101....150 | 3 | 8,53 | 10,35 | 7,89 | 8,04 | 9,58 | 7,45 | 7,48 | 8,91 | 6,93 |
151....200 | 4 | 7,65 | 9,26 | 7,04 | 7,22 | 8,58 | 6,64 | 6,71 | 7,98 | 6,18 | |
201.... | 5 | 6,76 | 8,29 | 6,37 | 6,38 | 7,67 | 6,00 | 5,93 | 7,14 | 5,58 | |
2 Kuitu -3,5 m, | .... 50 | 1 | 13,25 | 16,55 | 13,10 | 12,50 | 15,32 | 12,36 | 11,62 | 14,25 | 11,49 |
silmävar. katkonta, | 51....100 | 2 | 11,11 | 13,44 | 10,38 | 10,48 | 12,45 | 9,80 | 9,74 | 11,57 | 9,11 |
vyöhykekasaus tai | 101....150 | 3 | 9,58 | 11,40 | 8,95 | 9,04 | 10,56 | 8,44 | 8,41 | 9,82 | 7,85 |
Kuitu 3,6+m,määrä- | 151....200 | 4 | 8,80 | 10,45 | 8,20 | 8,30 | 9,67 | 7,73 | 7,72 | 8,99 | 7,19 |
pituinen katkonta | 201.... | 5 | 8,01 | 9,57 | 7,62 | 7,56 | 8,86 | 7,19 | 7,03 | 8,24 | 6,68 |
3 Kuitu -3,5 m, | .... 50 | 1 | 12,72 | 16,08 | 12,56 | 12,00 | 14,89 | 11,85 | 11,16 | 13,85 | 11,02 |
silmävar. katkonta, | 51....100 | 2 | 10,36 | 12,74 | 9,64 | 9,77 | 11,80 | 9,09 | 9,09 | 10,97 | 8,46 |
kasaus palstalle | 101....150 | 3 | 8,72 | 10,57 | 8,08 | 8,22 | 9,79 | 7,62 | 7,65 | 9,11 | 7,09 |
151....200 | 4 | 7,82 | 9,48 | 7,19 | 7,38 | 8,78 | 6,79 | 6,86 | 8,16 | 6,31 | |
201.... | 5 | 6,90 | 8,48 | 6,50 | 6,51 | 7,85 | 6,14 | 6,06 | 7,30 | 5,71 | |
4 Kuitu -3,5 m, | .... 50 | 1 | 15,13 | 18,48 | 14,99 | 14,27 | 17,11 | 14,14 | 13,27 | 15,92 | 13,15 |
mp.katk. ja vyöh.kas. | 51....100 | 2 | 12,61 | 14,99 | 11,89 | 11,89 | 13,88 | 11,22 | 11,06 | 12,91 | 10,43 |
tai sv.katk. ja ajour. | 101....150 | 3 | 10,64 | 12,52 | 10,02 | 10,04 | 11,59 | 9,45 | 9,34 | 10,78 | 8,79 |
vart.kas. 30 m auv. tai | 151....200 | 4 | 9,60 | 11,28 | 9,01 | 9,06 | 10,44 | 8,50 | 8,43 | 9,71 | 7,90 |
xxxxxxxxx xxxxxxxxxx | 201.... | 5 | 8,56 | 10,15 | 8,18 | 8,07 | 9,40 | 7,72 | 7,51 | 8,74 | 7,18 |
Suorintakasauksessa kuituosien taksat kerrotaan luvulla 0,93 Kun metsuri valitsee päätehakkuussa jäävät puut, jäävän puutavaralajin taksa kerrotaan luvulla 1,08
Jos ylispuiden poistossa on varottava taimistoa tai nuorta metsää, käytetään muu harvennus-taksaa
TAKSALASKELMAN TARKISTUS
Tukkikoepuumäärän muutoksen vaikutus taksaan:
KOKOPUUT | RUNGON JÄREYS | ENSIHARVENNUS | MUU HARVENNUS | PÄÄTEHAKKUU | |||||||
Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | |||
TYÖMENETELMÄ | dm3/r | J-lk | €/m3 | €/m3 | €/m3 | ||||||
5 | .... 50 | 1 | 8,84 | 10,02 | 7,87 | 7,37 | 8,35 | 6,56 | 5,16 | 5,84 | 4,59 |
Siirtelykaato | 51....100 | 2 | 5,87 | 6,44 | 5,15 | 4,89 | 5,37 | 4,29 | 3,42 | 3,76 | 3,01 |
101....150 | 3 | 4,19 | 4,61 | 3,71 | 3,49 | 3,84 | 3,09 | 2,44 | 2,69 | 2,17 | |
151....200 | 4 | 3,76 | 4,12 | 3,36 | 3,14 | 3,43 | 2,80 | 2,20 | 2,40 | 1,96 | |
201.... | 5 | 3,31 | 3,58 | 2,96 | 2,76 | 2,98 | 2,47 | 1,93 | 2,09 | 1,73 | |
6 Osa-aines- | .... 50 | 1 | 8,84 | 10,02 | 7,87 | 7,37 | 8,35 | 6,56 | 5,16 | 5,84 | 4,59 |
puun siirtelykaato | 51....100 | 2 | 5,87 | 6,44 | 5,15 | 4,89 | 5,37 | 4,29 | 3,42 | 3,76 | 3,01 |
Rasipuiden hakkuu: kertoimella kerrotaan työmen. 1:n taksa | Työ- men. koodi | Puutavaralaji | |
Järeä | Kuitu | ||
Kerroin | |||
Rasiinkaato | 7 | 0,25 | 0,20 |
Kaadettujen valmistus | 8 | 0,80 | 0,85 |
Alitiheyden vaikutus, kerroin (muu työvaikeus) | ||||
Tiheys m3/ha | Päätehakkuu | Harvennushakkuut | ||
K0-K3 | K4+ | K0-K3 | K4+ | |
20-39 | 1,04 | 1,04 | ||
10-19 | 1,08 | 1,14 | 1,04 | 1,10 |
- 9 | 1,15 | 1,25 | 1,11 | 1,20 |
1-VAIHEINEN METSURIMITTAUS, TUKKIKOEPUITA 25 % | 1-VAIHEISEN METS.MITTAUKSEN KOEPUUKORJAUS | |||||||||||
Mittalaite ja mittauskoodi | 1-harv | Muu harv | Päätehakk. | 1-harv | Muu harv | Päätehakk. | ||||||
Tukki | Kuitu | Tukki | Kuitu | Tukki | Kuitu | Tukki | Kuitu | Tukki | Kuitu | Tukki | Kuitu | |
€/m3 | Muutoskerroin | |||||||||||
Masser25= 8 | 0,85 | 0,74 | 0,85 | 0,45 | 0,78 | 0,29 | 0,015 | 0,003 | 0,015 | 0,003 | 0,010 | 0,010 |
Masser35= 9 | 0,60 | 0,74 | 0,60 | 0,45 | 0,40 | 0,29 | 0,022 | 0,003 | 0,022 | 0,003 | 0,019 | 0,010 |
Taksan korjauskerroin= 1+((tukkikoepuu-% - 25 %)x
muutoskerroin)
Työnantaja | Työmaa | Lohko | H-tapa | Kausi | Oksais. | Maasto | Mittaus | Ajoura | Liputus | Muu tv. |
Työntekijä | Lohkon hakkuu alkoi | Tuntia | Palkkaustapa | Tukkikoepuu-% | ||||||
Kertoimet taksan laskemiseksi dm3:n tarkkuudella
X-xxxx | X-xxxx | |||||||
Laji* * | Laji* * | |||||||
Puutavaralaji | Mäsat | Kusat | Lesat | Mäk | Kuk | Lek | ||
Työmenetelmä | ||||||||
Puutavaralajien määrät, m3 | ||||||||
Runkoluku | ||||||||
Sahatukki- ja kuituosia, kpl =1000*m3:dm3/r-osa | ||||||||
Järeys, dm3/rungon osa puulajeittain * | ||||||||
Järeysluokan keskijäreys, dm3/rungon osa | ||||||||
Erotus=Järeys - luokan keskijäreys | ||||||||
Järeysluokan taksa | ||||||||
Järeysluokan korjauskerroin | ||||||||
Korjaus=erotus x kerr. x järeysluokan taksa | ||||||||
Tarkka taksa= luokan taksa+-korjaus | ||||||||
1-vaiheinen metsurimittaus | ||||||||
Työvaik. ja lisätyökerr. | ||||||||
Taksa yht.=(tarkka taksa +1-vaih.mets.mitt.)x kerr. | ||||||||
Yhteensä, € | ||||||||
Tukit
Järeys- luokka | Järeys luokan keskikokoa | Keski- koko, dm3 | |
pienempi | suurempi | ||
1 | 0,0045 | -0,0023 | 150 |
2 | 0,0032 | -0,0010 | 250 |
3 | 0,0012 | -0,0007 | 400 |
4 | 0,0006 | -0,0001 | 600 |
5 | 0,0000 | 0,0000 | 800 |
* Puulajeittain: sahatukit=(sat.m3+sat.erikp.m3):sat.rungot, kuitu=(kuitu m3+erik.kuitu m3):(sat.rungot+kuiturungot)
* *Erik.laji 1=mänty, laji 2=kuusi, laji 3=lehtipuu (koivu); 5=kuiva kuusi
Kuitu Siirtelykaato
Järeys- luokka | Järeys luokan keskikokoa | Järeys luokan keskikokoa | Keski- koko, dm3 | ||
pienempi | suurempi | pienempi | suurempi | ||
1 | 0,0167 | -0,0067 | 0,0000 | -0,0200 | 40 |
2 | 0,0067 | -0,0033 | 0,0080 | -0,0100 | 75 |
3 | 0,0023 | -0,0041 | 0,0100 | 0,0000 | 125 |
4 | 0,0008 | -0,0028 | 0,0000 | -0,0050 | 175 |
5 | 0,0013 | -0,0007 | -0,0006 | -0,0029 | 250 |
Puutavaralajeittain | Yhteensä | |||||||||||||||||
Mäsat | Kusat | Lesat | Mäk | Kuk | Lek | Muusat | Muukuitu | |||||||||||
m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | € | €/m3 |
Metsäpalkkauksen kehittäminen ESIMERKKI VAATIVUUSRYHMÄ 2 MUKAAN
Koulutusaineisto 2008 RUNKOTAKSA PUUTAVARALAJEITTAIN 1.5.2008-30.4.2009
16
Suora urakka | Urakkaosuus | 100 % | Kiinteä osuus | 0% | |||||||
Työkohtainen palkka | 9,10 | €/tunti | M-sahaosuus 30,0% | 2,73 | €/tunti | ||||||
Vaativuusryhmä | 2 | Kokonaispalkka | 11,83 | €/tunti | Kiinteä kokon.palkka | 0,00 | €/tunti | ||||
JÄREÄT RUNGONOSAT | JÄREÄN OSAN JÄREYS | ENSIHARVENNUS | MUU HARVENNUS | PÄÄTEHAKKUU | |||||||
Mät | Kut | Let | Mät | Kut | Let | Mät | Kut | Let | |||
TYÖMENETELMÄ | dm3/r | J-lk | €/m3 | €/m3 | €/m3 | ||||||
1 Sahatukki, määräp. katkonta, norm.laatu ja mitat | ... 200 201... 300 301... 500 501…700 701… | 1 2 3 4 5 | 5,94 4,64 3,80 3,40 3,31 | 7,16 5,61 4,68 4,29 4,11 | 6,49 5,17 4,53 4,46 4,41 | 5,94 4,64 3,80 3,40 3,31 | 7,16 5,61 4,68 4,29 4,11 | 6,49 5,17 4,53 4,46 4,41 | 5,58 4,36 3,57 3,19 3,11 | 6,73 5,28 4,40 4,03 3,86 | 6,10 4,86 4,25 4,20 4,15 |
2 Sahatukki, määräp. katkonta, norm. vaativampi laatu ja lisälpm- tai lisäpit.mittoja | ... 200 201... 300 301... 500 501…700 701… | 1 2 3 4 5 | 6,16 4,81 3,94 3,52 3,44 | 7,37 5,78 4,82 4,41 4,22 | 6,70 5,34 4,67 4,60 4,56 | 6,16 4,81 3,94 3,52 3,44 | 7,37 5,78 4,82 4,41 4,22 | 6,70 5,34 4,67 4,60 4,56 | 5,79 4,52 3,70 3,31 3,23 | 6,93 5,43 4,53 4,15 3,97 | 6,30 5,02 4,39 4,33 4,28 |
3 Sat+xxxx.puu määräp. katkonta, norm. vaativampi laatu sekä lisälpm- että lisäpit.mittoja | ... 200 201... 300 301... 500 501…700 701… | 1 2 3 4 5 | 6,30 4,98 4,08 3,64 3,56 | 7,52 5,95 4,97 4,53 4,36 | 6,85 5,51 4,81 4,69 4,66 | 6,30 4,98 4,08 3,64 3,56 | 7,52 5,95 4,97 4,53 4,36 | 6,85 5,51 4,81 4,69 4,66 | 5,92 4,68 3,84 3,42 3,35 | 7,07 5,60 4,67 4,25 4,10 | 6,44 5,18 4,52 4,41 4,38 |
POHJOIS-SUOMI
TYÖVAIKEUSKERTOIMET
Kausikorotus | Tavaralajihakk. | Siirt. kaato | ||
järeä | kuitu | |||
Lumi,cm | Kausi | Kertoimet | ||
15- 24 | 1 | 1,08 | 1,08 | 1,27 |
25- 44 | 2 | 1,12 | 1,13 | 1,45 |
45- 64 | 3 | 1,23 | 1,25 | 2,20 |
65- 84 | 4 | 1,35 | 1,45 | |
85- 99 | 5 | 1,52 | 1,63 | |
100-109 | 6 | 1,69 | 1,84 | |
110-119 | 7 | 1,86 | 2,05 | |
120+ | 8 | 2,03 | 2,28 | |
Pääpuuston oksaisuus | Mä+le | Ku |
Kerroin | ||
Norm. helpompi=1 | 0,93 | 0,88 |
Norm. vaikeampi=2 | 1,07 | 1,12 |
Maastovaikeus | Kerroin |
Norm. vaikeampi=2 | 1,05 |
Erittäin vaikea=3 | 1,1 |
17
LISÄTYÖT:
Metsurin suorittama työmittaus ja pinomittaus varastolla | ||||
Mittaustapa | Koodi | Järeä | Xxxxx | |
mä,le | ku | |||
Kerroin | ||||
Tukkien kpl-mittaus | 1 | 1,08 | - | - |
2-vaih.metsurimitt. kuitu | 2 | - | 1,04 | 1,04 |
Pinomittaus, kuitu | 3 | - | 1,04 | 1,04 |
Kehämittaus, kuitu | 4 | - | 1,12 | 1,11 |
2-v.mets.mitt. järeä+kuitu | 5 | 1,08 | 1,04 | 1,04 |
Tukkien kpl-mitt+pinom. | 6 | 1,08 | 1,04 | 1,04 |
Tukkien kpl-mitt+kehäm. | 7 | 1,08 | 1,12 | 1,11 |
Hakkuutapa | ||||
1.harv | Muu h. | Pääteh. | ||
Kerroin | ||||
Kokopuun 2-v.mets.mitt. | 2 | 1,13 | 1,15 | 1,20 |
Kasojen ja tukkien liputus | ||||
Liputettava laji ja koodi | Järeä | Kuitu | Ajourien suunnittelu ja | |
Xxxxxxx | xxxxxxx | Xxxx. | ||
Tukit =1 | 1,06 | suunnittelu=1 | 1,05 | |
Kuitu=2 | - | 1,06 | raivaus=2 | 1,05 |
Tukit+kuitu=3 | 1,06 | 1,06 | suunn+raiv =3 | 1,1 |
KUITURUNGOT JA SAT. KUITUOSAT | RUNGON JA SAT. LATVAN JÄREYS | ENSIHARVENNUS | MUU HARVENNUS | PÄÄTEHAKKUU | |||||||
Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | |||
TYÖMENETELMÄ | dm3/r | J-lk | €/m3 | €/m3 | €/m3 | ||||||
1 Kuitu 3,6+ m, | .... 50 | 1 | 12,42 | 16,64 | 13,02 | 11,72 | 15,41 | 12,28 | 10,90 | 14,33 | 11,42 |
silmävar. katkonta, | 51....100 | 2 | 10,11 | 13,12 | 9,93 | 9,53 | 12,14 | 9,36 | 8,87 | 11,29 | 8,71 |
kasaus palstalle | 101....150 | 3 | 8,57 | 10,63 | 8,39 | 8,08 | 9,85 | 7,92 | 7,52 | 9,16 | 7,36 |
151....200 | 4 | 7,63 | 9,66 | 7,57 | 7,20 | 8,95 | 7,15 | 6,70 | 8,32 | 6,65 | |
201.... | 5 | 6,74 | 8,74 | 6,93 | 6,36 | 8,10 | 6,54 | 5,91 | 7,53 | 6,08 | |
2 Kuitu -3,5 m, | .... 50 | 1 | 13,21 | 17,45 | 13,82 | 12,47 | 16,16 | 13,03 | 11,59 | 15,03 | 12,12 |
silmävar. katkonta, | 51....100 | 2 | 11,05 | 14,09 | 10,87 | 10,43 | 13,05 | 10,25 | 9,70 | 12,14 | 9,53 |
vyöhykekasaus tai | 101....150 | 3 | 9,60 | 11,69 | 9,43 | 9,06 | 10,82 | 8,89 | 8,43 | 10,07 | 8,27 |
Kuitu 3,6+m,määrä- | 151....200 | 4 | 8,79 | 10,82 | 8,71 | 8,30 | 10,02 | 8,22 | 7,71 | 9,32 | 7,64 |
pituinen katkonta | 201.... | 5 | 8,00 | 10,00 | 8,16 | 7,55 | 9,25 | 7,70 | 7,02 | 8,61 | 7,16 |
3 Kuitu -3,5 m, | .... 50 | 1 | 12,69 | 17,02 | 13,30 | 11,98 | 15,76 | 12,55 | 11,14 | 14,66 | 11,67 |
silmävar. katkonta, | 51....100 | 2 | 10,33 | 13,42 | 10,15 | 9,74 | 12,43 | 9,57 | 9,06 | 11,56 | 8,90 |
kasaus palstalle | 101....150 | 3 | 8,75 | 10,88 | 8,58 | 8,26 | 10,08 | 8,09 | 7,68 | 9,37 | 7,53 |
151....200 | 4 | 7,81 | 9,88 | 7,75 | 7,37 | 9,15 | 7,31 | 6,85 | 8,51 | 6,80 | |
201.... | 5 | 6,90 | 8,94 | 7,09 | 6,51 | 8,28 | 6,69 | 6,05 | 7,70 | 6,22 | |
4 Kuitu -3,5 m, | .... 50 | 1 | 14,75 | 19,02 | 15,36 | 13,92 | 17,61 | 14,49 | 12,94 | 16,38 | 13,48 |
mp.katk. ja vyöh.kas. | 51....100 | 2 | 12,25 | 15,32 | 12,07 | 11,56 | 14,19 | 11,39 | 10,75 | 13,19 | 10,59 |
tai sv.katk. ja ajour. | 101....150 | 3 | 10,49 | 12,60 | 10,32 | 9,90 | 11,67 | 9,74 | 9,20 | 10,85 | 9,06 |
vart.kas. 30 m auv. tai | 151....200 | 4 | 9,49 | 11,51 | 9,39 | 8,95 | 10,66 | 8,86 | 8,32 | 9,91 | 8,24 |
xxxxxxxxx xxxxxxxxxx | 201.... | 5 | 8,48 | 10,48 | 8,63 | 8,00 | 9,70 | 8,14 | 7,44 | 9,02 | 7,57 |
Suorintakasauksessa kuituosien taksat kerrotaan luvulla 0,93 Kun metsuri valitsee päätehakkuussa jäävät puut, jäävän puutavaralajin taksa kerrotaan luvulla 1,08
Jos ylispuiden poistossa on varottava taimistoa tai nuorta metsää, käytetään muu harvennus-taksaa
TAKSALASKELMAN TARKISTUS
Tukkikoepuumäärän muutoksen vaikutus taksaan:
KOKOPUUT | RUNGON JÄREYS | ENSIHARVENNUS | MUU HARVENNUS | PÄÄTEHAKKUU | |||||||
Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | |||
TYÖMENETELMÄ | dm3/r | J-lk | €/m3 | €/m3 | €/m3 | ||||||
5 | .... 50 | 1 | 8,84 | 10,02 | 7,87 | 7,37 | 8,35 | 6,56 | 5,16 | 5,84 | 4,59 |
Siirtelykaato | 51....100 | 2 | 5,87 | 6,44 | 5,15 | 4,89 | 5,37 | 4,29 | 3,42 | 3,76 | 3,01 |
101....150 | 3 | 4,19 | 4,61 | 3,71 | 3,49 | 3,84 | 3,09 | 2,44 | 2,69 | 2,17 | |
151....200 | 4 | 3,76 | 4,12 | 3,36 | 3,14 | 3,43 | 2,80 | 2,20 | 2,40 | 1,96 | |
201.... | 5 | 3,31 | 3,58 | 2,96 | 2,76 | 2,98 | 2,47 | 1,93 | 2,09 | 1,73 | |
6 Osa-aines- | .... 50 | 1 | 8,84 | 10,02 | 7,87 | 7,37 | 8,35 | 6,56 | 5,16 | 5,84 | 4,59 |
puun siirtelykaato | 51....100 | 2 | 5,87 | 6,44 | 5,15 | 4,89 | 5,37 | 4,29 | 3,42 | 3,76 | 3,01 |
Rasipuiden hakkuu: kertoimella kerrotaan työmen. 1:n taksa | Työ- men. koodi | Puutavaralaji | |
Järeä | Kuitu | ||
Kerroin | |||
Rasiinkaato | 7 | 0,25 | 0,20 |
Kaadettujen valmistus | 8 | 0,80 | 0,85 |
Alitiheyden vaikutus, kerroin (muu työvaikeus) | ||||
Tiheys m3/ha | Päätehakkuu | Harvennushakkuut | ||
K0-K3 | K4+ | K0-K3 | K4+ | |
20-39 | 1,04 | 1,04 | ||
10-19 | 1,08 | 1,14 | 1,04 | 1,10 |
- 9 | 1,15 | 1,25 | 1,11 | 1,20 |
1-VAIHEINEN METSURIMITTAUS, TUKKIKOEPUITA 25 % | 1-VAIHEISEN METS.MITTAUKSEN KOEPUUKORJAUS | |||||||||||
Mittalaite ja mittauskoodi | 1-harv | Muu harv | Päätehakk. | 1-harv | Muu harv | Päätehakk. | ||||||
Tukki | Kuitu | Tukki | Kuitu | Tukki | Kuitu | Tukki | Kuitu | Tukki | Kuitu | Tukki | Kuitu | |
€/m3 | Muutoskerroin | |||||||||||
Masser25= 8 | 0,85 | 0,74 | 0,85 | 0,45 | 0,78 | 0,29 | 0,015 | 0,003 | 0,015 | 0,003 | 0,010 | 0,010 |
Masser35= 9 | 0,60 | 0,74 | 0,60 | 0,45 | 0,40 | 0,29 | 0,022 | 0,003 | 0,022 | 0,003 | 0,019 | 0,010 |
Taksan korjauskerroin= 1+((tukkikoepuu-% - 25 %)x
muutoskerroin)
Työnantaja | Työmaa | Lohko | H-tapa | Kausi | Oksais. | Maasto | Mittaus | Ajoura | Liputus | Muu tv. |
Työntekijä | Lohkon hakkuu alkoi | Tuntia | Palkkaustapa | Tukkikoepuu-% | ||||||
Kertoimet taksan laskemiseksi dm3:n tarkkuudella
X-xxxx | X-xxxx | |||||||
Laji* * | Laji* * | |||||||
Puutavaralaji | Mäsat | Kusat | Lesat | Mäk | Kuk | Lek | ||
Työmenetelmä | ||||||||
Puutavaralajien määrät, m3 | ||||||||
Runkoluku | ||||||||
Sahatukki- ja kuituosia, kpl =1000*m3:dm3/r-osa | ||||||||
Järeys, dm3/rungon osa puulajeittain * | ||||||||
Järeysluokan keskijäreys, dm3/rungon osa | ||||||||
Erotus=Järeys - luokan keskijäreys | ||||||||
Järeysluokan taksa | ||||||||
Järeysluokan korjauskerroin | ||||||||
Korjaus=erotus x kerr. x järeysluokan taksa | ||||||||
Tarkka taksa= luokan taksa+-korjaus | ||||||||
1-vaiheinen metsurimittaus | ||||||||
Työvaik. ja lisätyökerr. | ||||||||
Taksa yht.=(tarkka taksa +1-vaih.mets.mitt.)x kerr. | ||||||||
Yhteensä, € | ||||||||
Tukit
Järeys- luokka | Järeys luokan keskikokoa | Keski- koko, dm3 | |
pienempi | suurempi | ||
1 | 0,0045 | -0,0023 | 150 |
2 | 0,0032 | -0,0010 | 250 |
3 | 0,0012 | -0,0007 | 400 |
4 | 0,0006 | -0,0001 | 600 |
5 | 0,0000 | 0,0000 | 800 |
* Puulajeittain: sahatukit=(sat.m3+sat.erikp.m3):sat.rungot, kuitu=(kuitu m3+erik.kuitu m3):(sat.rungot+kuiturungot)
* *Erik.laji 1=mänty, laji 2=kuusi, laji 3=lehtipuu (koivu); 5=kuiva kuusi
Kuitu Siirtelykaato
Järeys- luokka | Järeys luokan keskikokoa | Järeys luokan keskikokoa | Keski- koko, dm3 | ||
pienempi | suurempi | pienempi | suurempi | ||
1 | 0,0167 | -0,0067 | 0,0000 | -0,0200 | 40 |
2 | 0,0067 | -0,0033 | 0,0080 | -0,0100 | 75 |
3 | 0,0023 | -0,0041 | 0,0100 | 0,0000 | 125 |
4 | 0,0008 | -0,0028 | 0,0000 | -0,0050 | 175 |
5 | 0,0013 | -0,0007 | -0,0006 | -0,0029 | 250 |
Puutavaralajeittain | Yhteensä | |||||||||||||||||
Mäsat | Kusat | Lesat | Mäk | Kuk | Lek | Muusat | Muukuitu | |||||||||||
m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | € | €/m3 |
3.4 Taksalaskelman tarkistus
ETELÄ - JA ITÄ - SUOMI
Vaativuusryhmä 2
TAKSALASKELMAN TARKISTUS
* Puulajeittain: sahatukit=(sat.m3+sat.erikp.m3):sat.rungot, kuitu=(kuitu m3+erik.kuitu m3):(sat.rungot+kuiturungot)
* *Erik.laji 1=mänty, laji 2=kuusi, laji 3=lehtipuu (koivu); 5=kuiva kuusi
Kertoimet taksan laskemiseksi dm3:n tarkkuudella
Työnantaja | Työmaa | Lohko | H-tapa | Kausi | Oksais. | Maasto | Mittaus | Ajoura | Liputus | Muu tv. |
Metsä Oy | 123123 | 1 | 2 | 0 | 0 | 0 | 6 | 1 | 0 | |
Työntekijä | Lohkon hakkuu alkoi | Tuntia | Palkkaustapa | Tukkikoepuu-% | ||||||
Xxxxx Xxxxx | 2.5.2008 | 32,0 | Suora urakka | |||||||
X-xxxx | X-xxxx | |||||||
Laji* * | Laji* * | |||||||
Puutavaralaji | Mäsat | Kusat | Lesat | Mäk | Kuk | Lek | 2 | |
Työmenetelmä | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | |
Puutavaralajien määrät, m3 | 2,4 | 18,14 | 0,8 | 0,98 | 31,97 | 2,49 | 9,65 | |
Runkoluku | 5 | 72 | 1 | 8 | 372 | 29 | - - | - - |
Sahatukki- ja kuituosia, kpl =1000*m3:dm3/r-osa | 5 | 47 | 1 | 13 | 444 | 30 | 25 | 0 |
Järeys, dm3/rungon osa puulajeittain * | 480 | 386 | 800 | 75 | 72 | 83 | 386 | 0 |
Järeysluokan keskijäreys, dm3/rungon osa | 400 | 400 | 800 | 75 | 75 | 75 | 400 | 0 |
Erotus=Luokan keskijäreys - järeys | 80 | -14 | 0 | 0 | -3 | 8 | -14 | 0 |
Järeysluokan taksa | 3,78 | 4,45 | 3,89 | 9,56 | 11,54 | 8,89 | 4,58 | 0,00 |
Järeysluokan korjauskerroin | -0,0007 | 0,0012 | 0,0000 | 0,0000 | 0,0067 | -0,0033 | 0,0012 | 0,0000 |
Korjaus=erotus x kerr. x järeysluokan taksa | -0,21 | 0,07 | 0,00 | 0,00 | 0,23 | -0,23 | 0,08 | 0,00 |
Tarkka taksa= luokan taksa+-korjaus | 3,57 | 4,52 | 3,89 | 9,56 | 11,77 | 8,66 | 4,66 | 0,00 |
1-vaiheinen metsurimittaus | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
Työvaik. ja lisätyökerr. | 1,13 | 1,13 | 1,13 | 1,09 | 1,09 | 1,09 | 1,13 | 0,00 |
Taksa yht.=(tarkka taksa +1-vaih.mets.mitt.)x kerr. | 4,03 | 5,11 | 4,40 | 10,42 | 12,83 | 9,44 | 5,27 | 0,00 |
Yhteensä, € | 9,67 | 92,71 | 3,52 | 10,21 | 410,18 | 23,51 | 50,86 | 0,00 |
Tukit
Järeys- luokka | Järeys luokan keskikokoa | Keski- koko, dm3 | |
pienempi | suurempi | ||
1 | 0,0045 | -0,0023 | 150 |
2 | 0,0032 | -0,0010 | 250 |
3 | 0,0012 | -0,0007 | 400 |
4 | 0,0006 | -0,0001 | 600 |
5 | 0,0000 | 0,0000 | 800 |
Kuitu Siirtelykaato
Järeys- luokka | Järeys luokan keskikokoa | Järeys luokan keskikokoa | Keski- koko, dm3 | ||
pienempi | suurempi | pienempi | suurempi | ||
1 | 0,0167 | -0,0067 | 0,0000 | -0,0200 | 40 |
2 | 0,0067 | -0,0033 | 0,0080 | -0,0100 | 75 |
3 | 0,0023 | -0,0041 | 0,0100 | 0,0000 | 125 |
4 | 0,0008 | -0,0028 | 0,0000 | -0,0050 | 175 |
5 | 0,0013 | -0,0007 | -0,0006 | -0,0029 | 250 |
Puutavaralajeittain | Yhteensä | |||||||||||||||||
Mäsat | Kusat | Lesat | Mäk | Kuk | Lek | Mäter | Kuker | |||||||||||
m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | €/m3 | m3 | € | €/m3 |
2,40 | 4,03 | 18,14 | 5,11 | 0,80 | 4,40 | 0,98 | 10,42 | 31,97 | 12,83 | 2,49 | 9,44 | 9,65 | 5,27 | 0,00 | 0,00 | 66,4 | 600,65 | 9,04 |
3.5 Tuotosluvut
Metsäpalkkauksen kehittäminen
Koulutusaineisto 2008 PUUTAVARALAJIKOHTAISET TUOTOSLUVUT, perustyövaiheet
ETELÄ - JA ITÄ - SUOMI
JÄREÄT RUNGONOSAT | JÄREÄN OSAN JÄREYS | ENSIHARVENNUS | MUU HARVENNUS | PÄÄTEHAKKUU | |||||||
Mät | Kut | Let | Mät | Kut | Let | Mät | Kut | Let | |||
TYÖMENETELMÄ | dm3/r | J-lk | m3/tunti | m3/tunti | m3/tunti | ||||||
1 Sahatukki, | ... 200 | 1 | 2,0156 | 1,7269 | 1,9894 | 2,0156 | 1,7269 | 1,9894 | 2,1450 | 1,8375 | 2,1169 |
määräp. katkonta, | 201... 300 | 2 | 2,5719 | 2,2281 | 2,4969 | 2,5719 | 2,2281 | 2,4969 | 2,7375 | 2,3719 | 2,6563 |
norm.laatu ja mitat | 301... 500 | 3 | 3,1350 | 2,6550 | 2,9000 | 3,1350 | 2,6550 | 2,9000 | 3,3350 | 2,8250 | 3,0850 |
501…700 | 4 | 3,5925 | 2,9475 | 3,0375 | 3,5925 | 2,9475 | 3,0375 | 3,8250 | 3,1350 | 3,2325 | |
701… | 5 | 3,5900 | 2,9400 | 3,0400 | 3,5900 | 2,9400 | 3,0400 | 3,8200 | 3,1300 | 3,2300 | |
2 Sahatukki, | ... 200 | 1 | 1,9406 | 1,6800 | 1,9256 | 1,9406 | 1,6800 | 1,9256 | 2,0663 | 1,7869 | 2,0494 |
määräp. katkonta, | 201... 300 | 2 | 2,4781 | 2,1656 | 2,4156 | 2,4781 | 2,1656 | 2,4156 | 2,6344 | 2,3031 | 2,5719 |
norm. vaativampi | 301... 500 | 3 | 3,0200 | 2,5800 | 2,8050 | 3,0200 | 2,5800 | 2,8050 | 3,2100 | 2,7450 | 2,9850 |
laatu ja lisälpm- tai | 501…700 | 4 | 3,4575 | 2,8650 | 2,9400 | 3,4575 | 2,8650 | 2,9400 | 3,6825 | 3,0450 | 3,1275 |
lisäpit.mittoja | 701… | 5 | 3,4600 | 2,8600 | 2,9400 | 3,4600 | 2,8600 | 2,9400 | 3,6800 | 3,0400 | 3,1300 |
3 Sat+xxxx.puu | ... 200 | 1 | 1,8994 | 1,6425 | 1,8750 | 1,8994 | 1,6425 | 1,8750 | 2,0213 | 1,7475 | 1,9950 |
määräp. katkonta, | 201... 300 | 2 | 2,3938 | 2,0969 | 2,3281 | 2,3938 | 2,0969 | 2,3281 | 2,5469 | 2,2281 | 2,4781 |
norm. vaativampi | 301... 500 | 3 | 2,9150 | 2,5000 | 2,7050 | 2,9150 | 2,5000 | 2,7050 | 3,1000 | 2,6600 | 2,8800 |
laatu sekä lisälpm- | 501…700 | 4 | 3,3375 | 2,7675 | 2,8575 | 3,3375 | 2,7675 | 2,8575 | 3,5475 | 2,9475 | 3,0375 |
että lisäpit.mittoja | 701… | 5 | 3,3400 | 2,7700 | 2,8500 | 3,3400 | 2,7700 | 2,8500 | 3,5500 | 2,9500 | 3,0400 |
KUITURUNGOT JA SAT. KUITUOSAT | RUNGON JA SAT. LATVAN JÄREYS | ENSIHARVENNUS | MUU HARVENNUS | PÄÄTEHAKKUU | |||||||
Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | |||
TYÖMENETELMÄ | dm3/r | J-lk | m3/tunti | m3/tunti | m3/tunti | ||||||
1 Kuitu 3,6+ m, | .... 50 | 1 | 0,9510 | 0,7520 | 0,9630 | 1,0085 | 0,8125 | 1,0210 | 1,0840 | 0,8730 | 1,0980 |
silmävar. katkonta, | 51....100 | 2 | 1,1672 | 0,9488 | 1,2553 | 1,2375 | 1,0247 | 1,3313 | 1,3303 | 1,1016 | 1,4306 |
kasaus palstalle | 101....150 | 3 | 1,3875 | 1,1438 | 1,4984 | 1,4703 | 1,2344 | 1,5891 | 1,5813 | 1,3266 | 1,7078 |
151....200 | 4 | 1,5466 | 1,2775 | 1,6800 | 1,6384 | 1,3803 | 1,7806 | 1,7631 | 1,4831 | 1,9141 | |
201.... | 5 | 1,7500 | 1,4281 | 1,8563 | 1,8563 | 1,5406 | 1,9688 | 1,9938 | 1,6563 | 2,1188 | |
2 Kuitu -3,5 m, | .... 50 | 1 | 0,8925 | 0,7150 | 0,9025 | 0,9465 | 0,7720 | 0,9570 | 1,0175 | 0,8300 | 1,0290 |
silmävar. katkonta, | 51....100 | 2 | 1,0650 | 0,8803 | 1,1391 | 1,1288 | 0,9506 | 1,2075 | 1,2141 | 1,0219 | 1,2984 |
vyöhykekasaus | 101....150 | 3 | 1,2344 | 1,0375 | 1,3219 | 1,3078 | 1,1203 | 1,4016 | 1,4063 | 1,2047 | 1,5063 |
Kuitu 3,6+m,määrä- | 151....200 | 4 | 1,3431 | 1,1331 | 1,4438 | 1,4241 | 1,2228 | 1,5291 | 1,5313 | 1,3147 | 1,6450 |
pituinen katkonta | 201.... | 5 | 1,4750 | 1,2375 | 1,5531 | 1,5656 | 1,3344 | 1,6469 | 1,6813 | 1,4344 | 1,7688 |
3 Kuitu -3,5 m, | .... 50 | 1 | 0,9300 | 0,7360 | 0,9415 | 0,9860 | 0,7945 | 0,9985 | 1,0600 | 0,8540 | 1,0735 |
silmävar. katkonta, | 51....100 | 2 | 1,1409 | 0,9281 | 1,2272 | 1,2103 | 1,0031 | 1,3013 | 1,3013 | 1,0781 | 1,3988 |
kasaus palstalle | 101....150 | 3 | 1,3563 | 1,1188 | 1,4641 | 1,4391 | 1,2078 | 1,5516 | 1,5469 | 1,2984 | 1,6688 |
151....200 | 4 | 1,5116 | 1,2491 | 1,6428 | 1,6034 | 1,3475 | 1,7434 | 1,7238 | 1,4481 | 1,8747 | |
201.... | 5 | 1,7125 | 1,3938 | 1,8188 | 1,8156 | 1,5063 | 1,9281 | 1,9531 | 1,6188 | 2,0719 | |
4 Kuitu -3,5 m, | .... 50 | 1 | 0,7815 | 0,6400 | 0,7885 | 0,8290 | 0,6915 | 0,8365 | 0,8910 | 0,7430 | 0,8990 |
määräpituinen | 51....100 | 2 | 0,9384 | 0,7894 | 0,9947 | 0,9947 | 0,8522 | 1,0547 | 1,0697 | 0,9159 | 1,1334 |
katkonta | 101....150 | 3 | 1,1109 | 0,9453 | 1,1797 | 1,1781 | 1,0203 | 1,2516 | 1,2672 | 1,0969 | 1,3453 |
Erikoispuu | 151....200 | 4 | 1,2316 | 1,0500 | 1,3125 | 1,3059 | 1,1331 | 1,3934 | 1,4044 | 1,2184 | 1,4963 |
201.... | 5 | 1,3813 | 1,1656 | 1,4469 | 1,4656 | 1,2594 | 1,5344 | 1,5750 | 1,3531 | 1,6469 | |
KOKOPUUT | RUNGON JÄREYS | ENSIHARVENNUS | MUU HARVENNUS | PÄÄTEHAKKUU | |||||||
Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | |||
TYÖMENETELMÄ | dm3/r | J-lk | m3/tunti | m3/tunti | m3/tunti | ||||||
5 | .... 50 | 1 | 1,3380 | 1,1805 | 1,5030 | 1,6060 | 1,4175 | 1,8040 | 2,2955 | 2,0255 | 2,5780 |
Siirtelykaato | 51....100 | 2 | 2,0166 | 1,8366 | 2,2950 | 2,4206 | 2,2050 | 2,7553 | 3,4584 | 3,1509 | 3,9375 |
101....150 | 3 | 2,8250 | 2,5641 | 3,1844 | 3,3906 | 3,0781 | 3,8234 | 4,8453 | 4,4000 | 5,4625 | |
151....200 | 4 | 3,1413 | 2,8722 | 3,5219 | 3,7713 | 3,4475 | 4,2263 | 5,3900 | 4,9263 | 6,0397 | |
201.... | 5 | 3,5750 | 3,3063 | 3,9906 | 4,2906 | 3,9688 | 4,7906 | 6,1313 | 5,6719 | 6,8469 | |
6 Osa-aines- | .... 50 | 1 | 1,3380 | 1,1805 | 1,5030 | 1,6060 | 1,4175 | 1,8040 | 2,2955 | 2,0255 | 2,5780 |
puun siirtelykaato | 51....100 | 2 | 2,0166 | 1,8366 | 2,2950 | 2,4206 | 2,2050 | 2,7553 | 3,4584 | 3,1509 | 3,9375 |
Metsäpalkkauksen kehittäminen
Koulutusaineisto 2008 PUUTAVARALAJIKOHTAISET TUOTOSLUVUT, perustyövaiheet
POHJOIS - SUOMI
JÄREÄT RUNGONOSAT | JÄREÄN OSAN JÄREYS | ENSIHARVENNUS | MUU HARVENNUS | PÄÄTEHAKKUU | |||||||
Mät | Kut | Let | Mät | Kut | Let | Mät | Kut | Let | |||
TYÖMENETELMÄ | dm3/r | J-lk | m3/tunti | m3/tunti | m3/tunti | ||||||
1 Sahatukki, | ... 200 | 1 | 1,9931 | 1,6519 | 1,8225 | 1,9931 | 1,6519 | 1,8225 | 2,1206 | 1,7569 | 1,9388 |
määräp. katkonta, | 201... 300 | 2 | 2,5500 | 2,1063 | 2,2875 | 2,5500 | 2,1063 | 2,2875 | 2,7156 | 2,2406 | 2,4344 |
norm.laatu ja mitat | 301... 500 | 3 | 3,1150 | 2,5250 | 2,6150 | 3,1150 | 2,5250 | 2,6150 | 3,3150 | 2,6850 | 2,7800 |
501…700 | 4 | 3,5700 | 2,8800 | 2,6850 | 3,5700 | 2,8800 | 2,6850 | 3,8025 | 3,0675 | 2,8500 | |
701… | 5 | 3,5700 | 2,8800 | 2,6800 | 3,5700 | 2,8800 | 2,6800 | 3,8000 | 3,0700 | 2,8500 | |
2 Sahatukki, | ... 200 | 1 | 1,9200 | 1,6050 | 1,7663 | 1,9200 | 1,6050 | 1,7663 | 2,0438 | 1,7081 | 1,8788 |
määräp. katkonta, | 201... 300 | 2 | 2,4563 | 2,0469 | 2,2156 | 2,4563 | 2,0469 | 2,2156 | 2,6156 | 2,1781 | 2,3563 |
norm. vaativampi | 301... 500 | 3 | 3,0050 | 2,4550 | 2,5350 | 3,0050 | 2,4550 | 2,5350 | 3,1950 | 2,6100 | 2,6950 |
laatu ja lisälpm- tai | 501…700 | 4 | 3,4425 | 2,7975 | 2,5950 | 3,4425 | 2,7975 | 2,9400 | 3,6600 | 2,9775 | 2,7600 |
lisäpit.mittoja | 701… | 5 | 3,4400 | 2,8000 | 2,6000 | 3,4400 | 2,8000 | 2,6000 | 3,6600 | 2,9800 | 2,7600 |
3 Sat+xxxx.puu | ... 200 | 1 | 1,8788 | 1,5731 | 1,7269 | 1,8788 | 1,5731 | 1,7269 | 1,9988 | 1,6725 | 1,8375 |
määräp. katkonta, | 201... 300 | 2 | 2,3750 | 1,9875 | 2,1469 | 2,3750 | 1,9875 | 2,1469 | 2,5281 | 2,1125 | 2,2844 |
norm. vaativampi | 301... 500 | 3 | 2,9000 | 2,3800 | 2,7050 | 2,9000 | 2,3800 | 2,4600 | 3,0850 | 2,5350 | 2,6150 |
laatu sekä lisälpm- | 501…700 | 4 | 3,3225 | 2,7150 | 2,5350 | 3,3225 | 2,7150 | 2,5350 | 3,5325 | 2,8875 | 2,7000 |
että lisäpit.mittoja | 701… | 5 | 3,3200 | 2,7100 | 2,5400 | 3,3200 | 2,7100 | 2,5400 | 3,5300 | 2,8900 | 2,7000 |
KUITURUNGOT JA SAT. KUITUOSAT | RUNGON JA SAT LATVAN JÄREYS | ENSIHARVENNUS | MUU HARVENNUS | PÄÄTEHAKKUU | |||||||
Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | |||
TYÖMENETELMÄ | dm3/r | J-lk | m3/tunti | m3/tunti | m3/tunti | ||||||
1 Kuitu 3,6+ m | .... 50 | 1 | 0,9520 | 0,7110 | 0,9085 | 1,0095 | 0,7680 | 0,9635 | 1,0855 | 0,8255 | 1,0355 |
silmävar. katkonta, | 51....100 | 2 | 1,1700 | 0,9019 | 1,1916 | 1,2413 | 0,9741 | 1,2628 | 1,3341 | 1,0472 | 1,3575 |
kasaus palstalle | 101....150 | 3 | 1,3797 | 1,1125 | 1,4094 | 1,4641 | 1,2016 | 1,4938 | 1,5734 | 1,2922 | 1,6063 |
151....200 | 4 | 1,5488 | 1,2250 | 1,5619 | 1,6428 | 1,3234 | 1,6559 | 1,7653 | 1,4219 | 1,7806 | |
201.... | 5 | 1,7531 | 1,3531 | 1,7063 | 1,8594 | 1,4625 | 1,8094 | 2,0000 | 1,5719 | 1,9469 | |
2 Kuitu -3,5 m | .... 50 | 1 | 0,8950 | 0,6780 | 0,8560 | 0,9490 | 0,7320 | 0,9075 | 1,0200 | 0,7870 | 0,9755 |
silmävar. katkonta, | 51....100 | 2 | 1,0697 | 0,8391 | 1,0884 | 1,1344 | 0,9066 | 1,1541 | 1,2197 | 0,9741 | 1,2403 |
vyöhykekasaus | 101....150 | 3 | 1,2313 | 1,0125 | 1,2547 | 1,3063 | 1,0938 | 1,3297 | 1,4031 | 1,1750 | 1,4297 |
Kuitu 3,6+m,määrä | 151....200 | 4 | 1,3453 | 1,0938 | 1,3563 | 1,4263 | 1,1813 | 1,4394 | 1,5334 | 1,2688 | 1,5466 |
pituinen katkonta | 201.... | 5 | 1,4781 | 1,1844 | 1,4500 | 1,5688 | 1,2781 | 1,5375 | 1,6844 | 1,3750 | 1,6500 |
3 Kuitu -3,5 m | .... 50 | 1 | 0,9315 | 0,6950 | 0,8890 | 0,9880 | 0,7505 | 0,9425 | 1,0620 | 0,8070 | 1,0135 |
silmävar. katkonta, | 51....100 | 2 | 1,1447 | 0,8813 | 1,1653 | 1,2141 | 0,9525 | 1,2356 | 1,3050 | 1,0238 | 1,3284 |
kasaus palstalle | 101....150 | 3 | 1,3516 | 1,0875 | 1,3781 | 1,4328 | 1,1734 | 1,4625 | 1,5406 | 1,2625 | 1,5719 |
151....200 | 4 | 1,5138 | 1,1966 | 1,5269 | 1,6056 | 1,2928 | 1,6188 | 1,7259 | 1,3891 | 1,7391 | |
201.... | 5 | 1,7125 | 1,3219 | 1,6688 | 1,8188 | 1,4281 | 1,7688 | 1,9531 | 1,5344 | 1,9031 | |
4 Kuitu -3,5 m | .... 50 | 1 | 0,8015 | 0,6220 | 0,7700 | 0,8500 | 0,6715 | 0,8165 | 0,9140 | 0,7220 | 0,8775 |
määräpituinen | 51....100 | 2 | 0,9647 | 0,7725 | 0,9797 | 1,0238 | 0,8344 | 1,0388 | 1,0997 | 0,8963 | 1,1166 |
katkonta | 101....150 | 3 | 1,1266 | 0,9391 | 1,1453 | 1,1953 | 1,0141 | 1,2141 | 1,2844 | 1,0891 | 1,3063 |
Erikoispuu | 151....200 | 4 | 1,2469 | 1,0281 | 1,2600 | 1,3213 | 1,1091 | 1,3344 | 1,4219 | 1,1922 | 1,4350 |
201.... | 5 | 1,3938 | 1,1281 | 1,3688 | 1,4781 | 1,2188 | 1,4531 | 1,5875 | 1,3125 | 1,5625 | |
KOKOPUUT | RUNGON JÄREYS | ENSIHARVENNUS | MUU HARVENNUS | PÄÄTEHAKKUU | |||||||
Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | Mäk | Kuk | Lek | |||
TYÖMENETELMÄ | dm3/r | J-lk | m3/tunti | m3/tunti | m3/tunti | ||||||
5 | .... 50 | 1 | 1,3380 | 1,1805 | 1,5030 | 1,6060 | 1,4175 | 1,8040 | 2,2955 | 2,0255 | 2,5780 |
Siirtelykaato | 51....100 | 2 | 2,0166 | 1,8366 | 2,2950 | 2,4206 | 2,2050 | 2,7553 | 3,4584 | 3,1509 | 3,9375 |
101....150 | 3 | 2,8250 | 2,5641 | 3,1844 | 3,3906 | 3,0781 | 3,8234 | 4,8453 | 4,4000 | 5,4625 | |
151....200 | 4 | 3,1413 | 2,8722 | 3,5219 | 3,7713 | 3,4475 | 4,2263 | 5,3900 | 4,9263 | 6,0397 | |
201.... | 5 | 3,5750 | 3,3063 | 3,9906 | 4,2906 | 3,9688 | 4,7906 | 6,1313 | 5,6719 | 6,8469 | |
6 Osa-aines- | .... 50 | 1 | 1,3380 | 1,1805 | 1,5030 | 1,6060 | 1,4175 | 1,8040 | 2,2955 | 2,0255 | 2,5780 |
puun siirtelykaato | 51....100 | 2 | 2,0166 | 1,8366 | 2,2950 | 2,4206 | 2,2050 | 2,7553 | 3,4584 | 3,1509 | 3,9375 |
4 ISTUTUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT JA PALKAN MÄÄRITYS
4.1 Työvaikeustekijät
Taimilaji
Paakkutaimet, tarvittavan putken läpimitan perusteella Paakkutaimet kennokuokalla
Paljasjuuritaimet kourukuokalla taimen kokoluokan perusteella
Jos taimilajiluettelosta ei löydy istutettavaa taimilajia, käytetään lähinnä vastaavan kokoluokan taimilajin taksaa
Maaperä
Maaperästä johtuvan haitan määrittelyssä otetaan huomioon maalaji ja sen tiiviys sekä maaperän kivisyys ja juurakkoisuus.
Luokka | Maalaji | Osumia esteeseen/ istutuskohdan tiiviys Xxxxxx % istutuskohdista tai mättäistä |
MP 1 | Lajittuneet hieta- ja hiekkamaat, vähäkiviset moreeni- ja turvemaat | Harvoin Enintään 30% |
MP 2 | Lajittuneet hiesu- ja savimaat. Moreeni- ja turvemaat | Usein 31-70% |
MP 3 | Kiviset ja/tai juurakkoiset moreeni- ja turve-maat sekä tiiviit savimaat | Lähes aina Vähintään 71 % |
Muokkausjälki
Muokkausjäljestä johtuvan haitan määrittelyssä otetaan huomioon muokkausjäljessä olevien istutuskelpoisten kohtien osuus kaikista tarvittavista istutuskohdista.
Luokka | Laatu | Istutuskelpoisia kohtia |
MJ1 | Tavallinen | 81-100 % |
MJ2 | Heikko | enintään 80 % |
Tiivistettäviä istutuskohtia, % istutuskohdista
Alle 10 % 11-50 % 51 %+
Hakkuutähteiden poisto, % istutuskohdista
Alle 5 % 5-30 % 31 %+
Täydennyslaikutus, % istutuskohdista
Alle 5 % 5-30 % 31 %+
Viljelytiheyskorjaus
Viljelytiheyden mukaan, erikseen äestetyillä ja mätästetyillä viljelyaloilla.
Taimien noutomatka, noudettava määrä ja taimien asettelutarve
noutomatkat: 50 m, 51-150 m, 151-250 m
noudettavat määrät: 100 kpl, 150 kpl, 200 kpl asettelutarve: Ei asettelua, asettelu taimiastiaan
Maastoluokat
Maastosta johtuvan haitan määrittelyssä otetaan huomioon maaston kaltevuuden, kivisyyden, juurakkoisuuden, upottavuuden tai muokkauksen aiheuttaman kulkuvaikeuden vaikutus liikkumiseen istutuksessa ja taimien noudossa.
1 Normaali maasto, ei sanottavasti haittaa liikkumista
2 Maasto haittaa selvästi liikkumista
3 Maasto haittaa paljon liikkumista
Likaisen työn lisä
Sovelletaan istutusvuonna kulotetuilla käsittelyaloilla.
Muut työt ja työvaikeustekijät
Muut työt ja luokittamattomat työvaikeustekijät otetaan huomioon siinä suhteessa kuin niiden arvioidaan vaikuttavan työsuoritukseen.
Työvaikeustekijöiden ja palkan määritys
Työntekijä arvioi työvaikeustekijät työnsä aikana. Työnjohtaja ja työntekijä voivat myös sopia suorituspalkan ennen työn aloittamista.
4.2 Urakkahinnoittelu
METSÄPALKKAUKSEN | ISTUTUSTYÖN URAKKAHINNOITTELU | 20.2.2008/jö |
KEHITTÄMINEN | Työkohtaiset palkat | |
Koulutusaineisto 2008 | Vaativuusryhmä 1 | Metsän tes 1.5.2008-30.4.2009 |
ISTUTTAMINEN | ||||||||
Maaperä --> | MP1 | MP2 | MP3 | |||||
Muokkausjälki --> | MJ1 | MJ2 | MJ1 | MJ2 | MJ1 | MJ2 | ||
Istutusväline | Taimilaji | Taksa n:o | senttiä/taimi | |||||
Putki,50 mm Putki,60 mm Putki,70 mm | Paakku Paakku Paakku | 1 2 3 | 4,19 4,56 4,86 | 4,40 4,78 5,11 | 4,47 4,91 5,47 | 4,91 5,40 6,02 | 4,86 5,23 6,18 | 5,59 6,01 7,10 |
Kennokuokka | Paakku | 4 | 5,78 | 6,07 | 6,41 | 7,05 | 7,46 | 8,58 |
Kourukuokka | MÄ 1*, ha- vupaakku | 5 | 6,88 | 7,23 | 7,28 | 8,01 | 7,71 | 8,86 |
Kourukuokka | MÄ2 | 6 | 7,55 | 7,93 | 8,14 | 8,95 | 8,81 | 10,13 |
Ko-paakku | ||||||||
Kourukuokka | MÄ3, KU 1 | 7 | 8,17 | 8,57 | 9,05 | 9,96 | 9,85 | 11,33 |
Kourukuokka | MÄ4, KU 2 | 8 | 9,30 | 9,76 | 10,32 | 11,35 | 11,62 | 13,37 |
Kourukuokka | KU3 | 9 | 10,37 | 10,89 | 11,81 | 12,99 | 13,09 | 15,05 |
Kourukuokka | KU4 | 10 | 11,62 | 12,20 | 13,29 | 14,62 | 14,99 | 17,23 |
MAASTOLISÄ | |
Maasto- luokka | Kerroin |
1 | 1,00 |
2 | 1,05 |
3 | 1,10 |
Kertoimella kerrotaan istuttamisen ja taimien noudon yksikköpalkat
LIK.TYÖNLISÄ | |
Kerroin | 1,10 |
Kertoimella kerrotaan istuttamisen yksikköpalkka
TÄYDENNYS- LAIKUTUS | Laikut.kohtia,% | |
6 -- 30 | 31+ | |
Laikun koko | senttiä/taimi | |
30 x 30 cm | 0,61 | 1,16 |
MUOKKAAMATTOMAN LAIKUTUS | ||
Laikun koko | senttiä/taimi | |
30 x 30 cm | 5,23 | |
TAIMIEN NOUTO | Taimia/ nouto- kerta | Noutomatka, m | ||
-- 50 | 51-150 | 151- 250 | ||
senttiä/taimi | ||||
1 | 100 | 0,24 | 0,83 | 1,71 |
Taimia ei ase- | 150 | 0,18 | 0,58 | 1,16 |
tella k-astiaan | 200 | 0,12 | 0,43 | 0,76 |
2 | 50 | 0,95 | 1,99 | 3,55 |
Taimet ase- | 100 | 0,70 | 1,16 | 1,84 |
tellaan kanto- | 150 | 0,52 | 0,76 | 1,22 |
astiaan | 200 | 0,37 | 0,58 | 1,10 |
* juurileikattu MÄ 2 luetaan taimilajiin MÄ 1. Ylivuotiset juurileikkaamattomat taimet luetaan ao puulajin mukaan MÄ4 tai KU4 taimilajiin. Jos luettelosta ei löydy istutettavaa taimilajia, käytetään lähinnä vastaavan kokoluokan taimilajin taksaa.
PALTEEN | Tiivistett. kohtia,% | |
TIIVISTYS | 11--50 | 51 + |
senttiä/taimi | ||
0,24 | 0,64 | |
VILJELYTIHEYSKORJAUS - istuttamisen yks.palkkaan | ||
Viljelytiheys kpl/ha | Korjauskerroin | |
Äestys* | Mätästys** | |
2251 + | 0,98 | 1,00 |
1751 - 2250 | 1,00 | 1,00 |
1251 - 1750 | 1,04 | 1,00 |
751 - 1250 | 1,13 | 1,02 |
- 750 | 1,23 | 1,07 |
HAKKUU- TÄHTEIDEN POISTO | Käsitelt. kohtia, % | |
6--30 | 31 + | |
senttiä/taimi | ||
Muokattu | 0,67 | 1,22 |
Muokkaamato | 2,09 | 3,79 |
Taksan laskentajärjestys: Istuttaminen x maastokorotus x vilj.tih.korj. x lik.työn lisä +nouto x maastokorotus+tiivistys+hakkuutähteiden poisto + laikutus
ISTUTUKSEN YKSIKKÖPALKKALASKELMA:
*Ajolinjaväli keskim. 4,5 m
** Mättäiden lukum./ha
Kenttiin, joissa on varjostettu otsikko, ei syötetä. Ohjelma laskee luvut. | Suora urakka ja muut työt | ||||||||||
Työnantaja | Työmaa | Lohko | p-ala,ha | tuntia | taimia | € | €/taimi | €/ha | €/tunti | ||
Työntekijä | S-aika | Vaat.- ryhmä | Työkoht. €/tunti | Ans. tas.% * | H-pätev lisä, %* | Osaurakan osuus, | %-osaurakka ja muut työt | ||||
% | |||||||||||
1 | 8,16 | Palkkion osuus, | %-palkkiopalkka ja muut työt | ||||||||
*Ans.tas.-% ei merkitä, jos ans.tas. lasketaan palkan maksatuksessa | % | ||||||||||
**H-pätevyys-% merkitään vain aika- ja palkkiopalkassa
Yksikköpalkan laskenta suoran urakan mukaan: ( täytetään myös osaurakkaa ja palkkiopalkkaa laskettaessa)
Taksa, n:o | Maaperä- luokka | Muokk. jälkilk.* | Palt. tiiv.% | Hakk. täht. % | Maasto luokka | Täyd. laik. % | Taimien asett. | Taim/ kerta | Nouto- matka,m | Lik.työn lisä,% | Vilj.tih. kpl/ha | Taimia kpl | senttiä/ taimi | € |
* Muokkausjälkiluokka 0= muokkaamaton; MJ1 äestys=1, mätästys=11; MJ2 äestys=2, mätästys = 22
Muut työt | Palkkaperuste | € | Työntekijä | Työnjohtaja | Pvm |
Maaperä ja muokkausjälki:
Maaperäluokk | Maalaji | Osumia esteeseen/istutuskohdan tiiviys | Muok- kaus- jälki | Laatu | Ist.kelp. kohtia |
MP 1 | Lajittuneet hieta- ja hiekkamaat, vähäkiviset moreeni- ja turvemaat | Harvoin, enintään 30 % | |||
MP 2 | Lajittuneet hiesu- ja savimaat. Moreeni- ja turvemaat | Usein, 31-70% | MJ 1 | Taval- linen | 81- 100 % |
MP 3 | Kiviset ja/tai juurakkoiset moreeni- ja ja turvemaat sekä tiiviit savimaat | Lähes aina, vähintään 71 % | MJ 2 | Heikko | enint. 80% |
Maasto: M 1: Normaali maasto, ei sanottavasti haittaa liikkumista M 2 Maasto haittaa selvästi liikkumista
M 3 Maasto haittaa paljon liikkumista
METSÄPALKKAUKSEN | ISTUTUSTYÖN URAKKAHINNOITTELU | 20.2.2008/jö |
KEHITTÄMINEN | Työkohtaiset palkat | |
Koulutusaineisto 2008 | Vaativuusryhmä 2 | Metsän tes 1.5.2008-30.4.2009 |
ISTUTTAMINEN | ||||||||
Maaperä --> | MP1 | MP2 | MP3 | |||||
Muokkausjälki --> | MJ1 | MJ2 | MJ1 | MJ2 | MJ1 | MJ2 | ||
Istutusväline | Taimilaji | Taksa n:o | senttiä/taimi | |||||
Putki,50 mm Putki,60 mm Putki,70 mm | Paakku Paakku Paakku | 1 2 3 | 4,67 5,08 5,42 | 4,91 5,34 5,69 | 4,98 5,47 6,11 | 5,48 6,02 6,72 | 5,42 5,83 6,89 | 6,24 6,71 7,92 |
Kennokuokka | Paakku | 4 | 6,45 | 6,77 | 7,15 | 7,86 | 8,32 | 9,57 |
Kourukuokka | MÄ 1*, ha- vupaakku | 5 | 7,67 | 8,06 | 8,12 | 8,93 | 8,60 | 9,88 |
Kourukuokka | MÄ2 Ko-paakku | 6 | 8,42 | 8,85 | 9,07 | 9,98 | 9,82 | 11,30 |
Kourukuokka | MÄ3, KU 1 | 7 | 9,11 | 9,56 | 10,10 | 11,11 | 10,98 | 12,63 |
Kourukuokka | MÄ4, KU 2 | 8 | 10,37 | 10,89 | 11,51 | 12,66 | 12,96 | 14,91 |
Kourukuokka | KU3 | 9 | 11,56 | 12,14 | 13,17 | 14,48 | 14,60 | 16,79 |
Kourukuokka | KU4 | 10 | 12,96 | 13,61 | 14,82 | 16,30 | 16,71 | 19,22 |
MAASTOLISÄ | |
Maasto- luokka | Kerroin |
1 | 1,00 |
2 | 1,05 |
3 | 1,10 |
Kertoimella kerrotaan istuttamisen ja taimien noudon yksikköpalkat
LIK.TYÖNLISÄ | |
Kerroin | 1,10 |
Kertoimella kerrotaan istuttamisen yksikköpalkka
TÄYDENNYS- LAIKUTUS | Laikut.kohtia,% | |
6 -- 30 | 31+ | |
Laikun koko | senttiä/taimi | |
30 x 30 cm | 0,68 | 1,30 |
MUOKKAAMATTOMAN LAIKUTUS | ||
Laikun koko | senttiä/taimi | |
30 x 30 cm | 5,83 | |
TAIMIEN NOUTO | Taimia/ nouto- kerta | Noutomatka, m | ||
-- 50 | 51-150 | 151- 250 | ||
senttiä/taimi | ||||
1 | 100 | 0,27 | 0,92 | 1,91 |
Taimia ei ase- | 150 | 0,20 | 0,65 | 1,30 |
tella k-astiaan | 200 | 0,14 | 0,48 | 0,85 |
2 | 50 | 1,06 | 2,22 | 3,96 |
Taimet ase- | 100 | 0,78 | 1,30 | 2,05 |
tellaan kanto- | 150 | 0,58 | 0,85 | 1,36 |
astiaan | 200 | 0,41 | 0,65 | 1,23 |
* juurileikattu MÄ 2 luetaan taimilajiin MÄ 1. Ylivuotiset juurileikkaamattomat taimet luetaan ao puulajin mukaan MÄ4 tai KU4 taimilajiin. Jos luettelosta ei löydy istutettavaa taimilajia, käytetään lähinnä vastaavan kokoluokan taimilajin taksaa.
PALTEEN | Tiivistett. kohtia,% | |
TIIVISTYS | 11--50 | 51 + |
senttiä/taimi | ||
0,27 | 0,72 | |
VILJELYTIHEYSKORJAUS - istuttamisen yks.palkkaan | ||
Viljelytiheys kpl/ha | Korjauskerroin | |
Äestys* | Mätästys** | |
2251 + | 0,98 | 1,00 |
1751 - 2250 | 1,00 | 1,00 |
1251 - 1750 | 1,04 | 1,00 |
751 - 1250 | 1,13 | 1,02 |
- 750 | 1,23 | 1,07 |
HAKKUU- TÄHTEIDEN POISTO | Käsitelt. kohtia, % | |
6--30 | 31 + | |
senttiä/taimi | ||
Muokattu | 0,75 | 1,36 |
Muokkaamato | 2,33 | 4,23 |
Taksan laskentajärjestys: Istuttaminen x maastokorotus x vilj.tih.korj. x lik.työn lisä +nouto x maastokorotus+tiivistys+hakkuutähteiden poisto + laikutus
ISTUTUKSEN YKSIKKÖPALKKALASKELMA:
*Ajolinjaväli keskim. 4,5 m
** Mättäiden lukum./ha
Kenttiin, joissa on varjostettu otsikko, ei syötetä. Ohjelma laskee luvut. | Suora urakka ja muut työt | ||||||||||
Työnantaja | Työmaa | Lohko | p-ala,ha | tuntia | taimia | € | €/taimi | €/ha | €/tunti | ||
Työntekijä | S-aika | Vaat.- ryhmä | Työkoht. €/tunti | Ans. tas.% * | H-pätev. lisä, %** | Osaurakan osuus, | %-osaurakka ja muut työt | ||||
% | |||||||||||
2 | 9,10 | Palkkion osuus, | %-palkkiopalkka ja muut työt | ||||||||
*Ans.tas.-% ei merkitä, jos ans.tas. lasketaan palkan maksatuksessa | % | ||||||||||
**H-pätevyys-% merkitään vain aika- ja palkkiopalkassa
Yksikköpalkan laskenta suoran urakan mukaan: ( täytetään myös osaurakkaa ja palkkiopalkkaa laskettaessa)
Taksa, n:o | Maaperä- luokka | Muokk. jälkilk.* | Palt. tiiv.% | Hakk. täht. % | Maasto- luokka | Täyd. laik. % | Taimien asett. | Taim/ kerta | Nouto- matka,m | Lik.työn lisä,% | Vilj.tih. kpl/ha | Taimia kpl | senttiä/ taimi | € |
* Muokkausjälkiluokka 0= muokkaamaton; MJ1 äestys=1, mätästys=11; MJ2 äestys=2, mätästys = 22
Muut työt | Palkkaperuste | € | Työntekijä | Työnjohtaja | Pvm |
Maaperä ja muokkausjälki:
Maaperäluokk | Maalaji | Osumia esteeseen/istutuskohdan tiiviys | Muok- kaus- jälki | Laatu | Ist.kelp. kohtia |
MP 1 | Lajittuneet hieta- ja hiekkamaat, vähäkiviset moreeni- ja turvemaat | Harvoin, enintään 30 % | |||
MP 2 | Lajittuneet hiesu- ja savimaat. Moreeni- ja turvemaat | Usein, 31-70% | MJ 1 | Taval- linen | 81- 100 % |
MP 3 | Kiviset ja/tai juurakkoiset moreeni- ja ja turvemaat sekä tiiviit savimaat | Lähes aina, vähintään 71 % | MJ 2 | Heikko | enint. 80% |
Maasto: | M 1: | Normaali maasto, ei sanottavasti haittaa liikkumista |
M 2 | Maasto haittaa selvästi liikkumista | |
M 3 | Maasto haittaa paljon liikkumista |
4.3 Ajanmenekkiluvut
METSÄPALKKAUKSEN
KEHITTÄMINEN ISTUTUSTYÖN AJANMENEKKILUVUT
Koulutusaineisto 2008
ISTUTTAMINEN | ||||||||
Maaperä --> | MP1 | MP2 | MP3 | |||||
Muokkausjälki --> | MJ1 | MJ2 | MJ1 | MJ2 | MJ1 | MJ2 | ||
Istutusväline | Taimilaji | Taksa n:o | tuntia/1000 taimea | |||||
Putki,50 mm Putki,60 mm Putki,70 mm | Paakku Paakku Paakku | 1 2 3 | 5,135 5,585 5,960 | 5,392 5,864 6,257 | 5,472 6,016 6,709 | 6,019 6,617 7,380 | 5,960 6,409 7,571 | 6,853 7,371 8,707 |
Kennokuokka | Paakku | 4 | 7,084 | 7,438 | 7,852 | 8,638 | 9,145 | 10,517 |
Kourukuokka | MÄ 1*, ha- vupaakku | 5 | 8,433 | 8,855 | 8,921 | 9,813 | 9,445 | 10,862 |
Kourukuokka Kourukuokka | MÄ 2 Ko-paakku | 6 | 9,258 | 9,721 | 9,970 | 10,967 | 10,795 | 12,414 |
Kourukuokka | MÄ3, KU 1 | 7 | 10,007 | 10,508 | 11,094 | 12,204 | 12,069 | 13,879 |
Kourukuokka | MÄ4, KU 2 | 8 | 11,394 | 11,964 | 12,650 | 13,915 | 14,243 | 16,379 |
Kourukuokka | KU3 | 9 | 12,706 | 13,341 | 14,468 | 15,915 | 16,042 | 18,448 |
Kourukuokka | KU4 | 10 | 14,243 | 14,955 | 16,286 | 17,914 | 18,366 | 21,121 |
* juurileikattu MÄ 2 luetaan taimilajiin MÄ 1. Ylivuotiset juurileikkaamattomat taimet luetaan ao puulajin mukaan MÄ4 tai KU4 taimilajiin.
PALTEEN TIIVISTYS | Tiivistett. kohtia,% | |
11--50 | 51 + | |
tuntia/1000 taimea | ||
0,300 | 0,787 | |
TAIMIEN NOUTO | Taimia/ nouto- kerta | Noutomatka, m | ||
-- 50 | 51-150 | 151-- 250 | ||
tuntia/1000 taimea | ||||
1 | 100 | 0,300 | 1,012 | 2,099 |
Taimia ei ase- | 150 | 0,225 | 0,712 | 1,424 |
tella k-astiaan | 200 | 0,150 | 0,525 | 0,937 |
2 | 50 | 1,162 | 2,436 | 4,348 |
Taimet ase- | 100 | 0,862 | 1,424 | 2,249 |
tellaan kanto- | 150 | 0,637 | 0,937 | 1,499 |
astiaan | 200 | 0,450 | 0,712 | 1,349 |
HAKKUU- TÄHTEIDEN | Käsitelt. kohtia, % | |
6--30 | 31 + | |
POISTO tuntia/1000 taimea | ||
Muokattu | 0,825 | 1,499 |
Muokkaamaton | 2,556 | 4,648 |
Jos luettelosta ei löydy istutettavaa taimilajia, käytetään lähinnä vastaavan kokoluokan taimilajin taksaa.
TÄYDENNYS- LAIKUTUS | Laikut.kohtia,% | |
6 -- 30 | 31+ | |
Laikun koko | tuntia/1000 taimea | |
30 x 30 cm | 0,750 | 1,424 |
MUOKKAAMATTOMAN LAIKUTUS | ||
Laikun koko | tuntia/1000 taimea | |
30 x 30 cm | 6,409 | |
5 TAIMIKON HOIDON TYÖVAIKEUSTEKIJÄT, NIIDEN MITTAUS JA LASKENTA
5.1 Suorituspalkat
Poistumatyyppi
1 Mäntyvaltainen, männyn osuus yli 70 %, kuiva kangas ei maasto- vaikeutta
2 Sekapuusto
3 Kuusivaltainen, kuusen osuus yli 70 %
Poistuman tiheys, kpl/ha
Mitataan koealoilta, koealan koko 10 m2, säde = 1,78 m. Harveikoilla (alle 5000 kpl/ha) 20 m2 koeala, säde = 2,52 m
Poistuman kantoläpimitta, cm/puu
Mitataan koealan keskipistettä lähinnä olevan viiden poistettavan puun keskiarvona.
Maastoluokat
1 Normaali, maasto voi haitata jossain määrin työskentelyä
2 Normaalia vaikeampi, maasto vaikeuttaa työskentelyä selvästi enemmän.
3 Erittäin vaikea, maasto vaikeuttaa työskentelyä paljon.
Maastotekijät: kaltevuus, kivisyys, aluskasvillisuus, upottavuus, muokkausjälki
Kausiluokka
Kausiluokka määritetään käsittelyaikaisen keskimääräisen lumen vahvuuden perusteella.
Luokka | K1 | K2 | K3 | K4 |
Lumen vahvuus, cm | 00-00 | 00-00 | 45+ | 45+ ja upottaa lumikengillä yli 20 cm |
Uudistusalan raivaus
Perkaus-harvennuksen sekapuuston taksa kerrotaan luvulla 0,70.
Muut työt ja työvaikeustekijät
Muut työt ja luokittamattomat työvaikeustekijät otetaan huomioon siinä suhteessa kuin niiden arvioidaan vaikuttavan työsuoritukseen.
Työvaikeustekijöiden mittaus ja laskenta
1 Jatkuva mittaus
Otetaan koko työkaudelle työntekijöittäin edustava koealanäyte. Käsittelyaloilta mitataan koealoja oheisen taulukon mukainen määrä. Koealamittaus on tarkoituksenmukaista suorittaa työn jälkeen erityisesti epätasaisilla tai ns. reikäperkauskohteilla.
2 Sovittu koealanäyte
Erityisesti pienillä työmäärillä käsittelyalan suorituspalkka sovitaan ennen työn aloittamista työnjohdon tai työntekijän ja työnjohdon yhdessä mittaaman sovitun koealanäytteen avulla. Poistettavien puiden tiheys ja kantoläpimitta voidaan selvittää työntekijän toimesta jäävän puuston tiheyden seurantakoealoilta esimerkiksi raivaussahan tankkausten yhteydessä. Koealoilta luetaan poistetut puut ja määritetään keskimääräinen kantoläpimitta koealan keskipistettä lähinnä olevan viiden poistetun puun kannon perusteella.
Koealojen laskenta
Kullekin koealalle lasketaan yksikköpalkka, euroa/ha. Käsittelyalan yksikköpalkka on koealojen keskiarvo.
Pinta-alan mittaus
Pinta-ala mitataan koealojen mittauksen yhteydessä työnjohdon ohjeiden mukaan tai otetaan esim. kuviorekisteristä, kun käsittelyalan rajaus vastaa kuviota.
Laskenta funktiolla
Perkaus-harvennuksen taksa voidaan laskea myös portaattomalla funktiolla. Funktiolaskentapohja on saatavissa työehtosopijapuolilta.
Taimikon perkaus-harvennuksen koealamäärät
Työkausi pv/työntekijä | ||||||
Lohkon p-ala | 60 | 40 | 20 | 10 | 5 | 3 |
Koealoja/lohko | ||||||
<1 | 2 | 3 | 4 | 7 | 12 | 20 |
1 - 2 | 3 | 5 | 8 | 13 | 21 | 35 |
2 - 4 | 3 | 5 | 9 | 14 | 24 | 40 |
4 - 6 | 4 | 6 | 10 | 17 | 28 | 47 |
6 - 8 | 4 | 6 | 11 | 18 | 29 | 49 |
8 -10 | 4 | 6 | 11 | 18 | 29 | 49 |
10+ | 5 | 8 | 13 | 21 | 36 | 60 |
Työkausi pv/työntekijä | ||||||
Lohkon p-ala | 60 | 40 | 20 | 10 | 5 | 3 |
Koealaväli, m | ||||||
<1 | 60 | 40 | 30 | 30 | 20 | 16 |
1 - 2 | 70 | 60 | 40 | 30 | 30 | 21 |
2 - 4 | 100 | 80 | 60 | 50 | 40 | 28 |
4 - 6 | 120 | 90 | 70 | 50 | 40 | 33 |
6 - 8 | 140 | 110 | 80 | 60 | 50 | 38 |
8 -10 | 150 | 120 | 90 | 70 | 60 | 43 |
10+ | 180 | 140 | 110 | 80 | 60 | 50 |
METSÄPALKKAUKSEN | TAIMIKON PERKAUS-HARVENNUS | 20.2.2008/jö |
KEHITTÄMINEN | Työkohtaisen palkan taso: | |
Koulutusaineisto 2008 | Vaativuusryhmä 1 Metsän tes 1.5.2008-30.4.2009 |
Työkohteen poistettavien puiden keskim. kantoläpimitta saa olla enintään 6 cm tällä hinnoittelulla.
Yksittäisellä koealalla kantoläpimitta saa olla suurempi kunhan työkohteen keskim. kantoläpimitta ei ylitä 6 cm. Poistumatyyppin 2 taulukot on laskettu luokkakeskiarvojen mukaan funktiolla. Luokan 6,6 + ka.= 7,05 cm Ohjeita taulukon alla.
Koealan poistuma kpl/ha | Poistumatyyppi:Havu-lehti sekapuusto=2 | ||||||
Koealan kantoläpimitta, cm | |||||||
0.5-1.5 | 1.6-2.5 | 2.6-3.5 | 3.6-4.5 | 4.6-5.5 | 5.6-6.5 | 6.6+ | |
€/ha | |||||||
- 1000 | 23,93 | 26,73 | 29,74 | 33,60 | 39,19 | 44,47 | 49,75 |
1001 - 1500 | 28,65 | 32,76 | 37,40 | 44,73 | 60,61 | 77,73 | 94,85 |
1501 - 3000 | 33,40 | 39,39 | 46,26 | 58,06 | 85,74 | 115,65 | 145,56 |
3001 - 5000 | 40,82 | 50,45 | 61,56 | 81,70 | 131,16 | 184,75 | 238,33 |
5001 - 7000 | 48,53 | 62,58 | 78,87 | 109,01 | 184,99 | 267,82 | 350,65 |
7001 - 10000 | 57,49 | 77,29 | 100,33 | 143,46 | 254,45 | 376,53 | 498,61 |
10001 - 14000 | 69,20 | 97,28 | 130,16 | 192,06 | 354,79 | 535,73 | 716,68 |
14001 - 18000 | 81,78 | 119,54 | 164,02 | 248,02 | 472,83 | 725,43 | |
18001 - 22000 | 93,76 | 141,32 | 197,70 | 304,30 | 593,72 | ||
22001 - 28000 | 108,08 | 168,05 | 239,59 | 375,01 | 748,05 | ||
28001 - 34000 | 124,54 | 199,55 | 289,63 | 460,31 | Työntekijälle suorit Lohkon Työkausi | ||
34001 - 40000 | 140,38 | 230,53 | 339,46 | 545,98 | |||
40001 - 50000 | 160,74 | 271,19 | 405,64 | 660,72 | |||
50001 - 60000 | 185,21 | 321,18 | 488,00 | 804,79 | |||
60001 - 70000 | 208,81 | 370,41 | 570,04 | ||||
70001 - 80000 | 231,71 | 419,00 | 651,82 | ||||
80001 - 90000 | 254,01 | 467,05 | 733,35 | ||||
90001 - | 275,80 | 514,63 | 814,68 | ||||
Muiden poistumatyyppien kertoimet Puhdas männikkö (poistumatyyppi 1): 0,8 x havu-lehtipuuston taksa
Puhdas kuusikko (poistumatyyppi 3): 1,2 x havu-lehti sekapuuston taksa Uud.alan raivaus (poistumatyyppi=4): 0,7 x havu-lehtipuuston taksa
p-ala, ha | pv/työntekijä | ||||
-3 | 4-5 | 6-9 | 10-19 | 20 + | |
€/ha | |||||
<1 | 31,58 | 20,53 | 12,73 | 9,35 | 6,25 |
1 - 2 | 19,98 | 12,58 | 9,26 | 6,20 | 3,92 |
2 - 4 | 12,44 | 7,92 | 5,39 | 3,83 | 2,62 |
4 - 6 | 9,44 | 6,54 | 4,56 | 3,03 | 2,45 |
6 - 8 | 7,54 | 5,07 | 3,64 | 2,50 | 1,94 |
8 -10 | 6,22 | 4,08 | 3,00 | 2,42 | 1,67 |
10+ | 4,93 | 3,56 | 2,82 | 1,89 | 1,35 |
ettava mittauskorvaus
Maastokorotus Kausikorotus
Xxxxxxxx | Xxxx. | Kausilk | Lunta | Kerr. |
M 2 | 1,07 | K 1 | 15-24 cm | 1,07 |
M 3 | 1,18 | K 2 | 25-45 cm | 1,12 |
PERKAUS-HARVENNUKSEN PALKKALASKELMA:
Työnantaja: | Työntekijän nimi | Xxxx.xxxxxx | Työmaa:nimi ja n:o | Lohko | P-tyyppi |
2 |
Ansion tasaus tiedoksi %
Koealan juokseva numero 1… | Poistuma kpl/ha | Kanto- lpm, cm | Koeala, | Ansion- tas-% | Vaat. ryhmä | R-sahan osuus | R-saha tt:n=1 | Työkoht. €/tunti | Henk. pätev.% | R-saha €/tunti | Yht. €/tunti |
€/ha | |||||||||||
1 | 30,0% | 1 | 8,16 | 2,45 | 10,61 | ||||||
Jäävät, kpl/ha, lehtip-% | Min.lpm ja pituus | P-ala,ha | Maasto | Kausilk | |||||||
Muu työvaik. | Tuntia | Suunn.työkausi, | Suoritus- osa, % | Osaur. | Palkkio | ||||||
% | päivää | ||||||||||
Muut työt | Peruste | € | |||||||||
Suora urakka, keskim. €/ha+ muu työvaik. % | |||||||||||
Työnt. mittaa Kyllä=1, ei=0 | €/ha | ||||||||||
Kiinteä osa, €/tunti | |||||||||||
Suoritusosa, €/ha | |||||||||||
Työpalkka yhteensä, € | |||||||||||
Yhteensä, €/ha | |||||||||||
Yhteensä €/tunti | |||||||||||
Työntekijän osuus, €; (70 % kokonaispalkasta) | |||||||||||
Työvälineosuus, € (30 %) kokonaispalkasta | |||||||||||
Ansiontasaus, € | |||||||||||
Yhteensä, € | |||||||||||
Työntekijä | Työnjohtaja | Pvm | |||||||||
Keskimäärin x maastokerr.x kausikerr. | |||||||||||
Jos ansiontasaus lasketaan maksatuksen yhteydessä, Ansion tas-% kenttä jää tyhjäksi ja % merkitään tiedoksi kohtaan.
METSÄPALKKAUKSEN | TAIMIKON PERKAUS-HARVENNUS | 20.2.2008/jö |
KEHITTÄMINEN | Työkohtaisen palkan taso: | |
Koulutusaineisto 2008 | Vaativuusryhmä 2 Metsän tes 1.5.2008-30.4.2009 |
Työkohteen poistettavien puiden keskim. kantoläpimitta saa olla enintään 6 cm tällä hinnoittelulla.
Yksittäisellä koealalla kantoläpimitta saa olla suurempi kunhan työkohteen keskim. kantoläpimitta ei ylitä 6 cm. Poistumatyyppin 2 taulukot on laskettu luokkakeskiarvojen mukaan funktiolla. Luokan 6,6 + ka.= 7,05 cm Ohjeita taulukon alla.
Koealan poistuma kpl/ha | Poistumatyyppi:Havu-lehti sekapuusto=2 | ||||||
Koealan kantoläpimitta, cm | |||||||
0.5-1.5 | 1.6-2.5 | 2.6-3.5 | 3.6-4.5 | 4.6-5.5 | 5.6-6.5 | 6.6+ | |
€/ha | |||||||
- 1000 | 26,68 | 29,80 | 33,16 | 37,46 | 43,69 | 49,58 | 55,47 |
1001 - 1500 | 31,95 | 36,52 | 41,70 | 49,88 | 67,58 | 86,67 | 105,75 |
1501 - 3000 | 37,24 | 43,92 | 51,58 | 64,74 | 95,60 | 128,95 | 162,30 |
3001 - 5000 | 45,51 | 56,25 | 68,64 | 91,09 | 146,25 | 205,99 | 265,74 |
5001 - 7000 | 54,11 | 69,78 | 87,94 | 121,55 | 206,26 | 298,62 | 390,97 |
7001 - 10000 | 64,10 | 86,17 | 111,87 | 159,95 | 283,71 | 419,83 | 555,94 |
10001 - 14000 | 77,16 | 108,47 | 145,13 | 214,15 | 395,58 | 597,34 | 799,09 |
14001 - 18000 | 91,19 | 133,28 | 182,88 | 276,53 | 527,20 | 808,85 | |
18001 - 22000 | 104,54 | 157,57 | 220,43 | 339,29 | 661,99 | ||
22001 - 28000 | 120,50 | 187,38 | 267,14 | 418,14 | 834,06 | ||
28001 - 34000 | 138,86 | 222,49 | 322,94 | 513,24 | Työntekijälle suorit Lohkon Työkausi | ||
34001 - 40000 | 156,52 | 257,03 | 378,50 | 608,76 | |||
40001 - 50000 | 179,22 | 302,37 | 452,28 | 736,69 | |||
50001 - 60000 | 206,50 | 358,11 | 544,12 | 897,33 | |||
60001 - 70000 | 232,82 | 413,00 | 635,59 | ||||
70001 - 80000 | 258,35 | 467,18 | 726,76 | ||||
80001 - 90000 | 283,22 | 520,76 | 817,68 | ||||
90001 - | 307,52 | 573,80 | 908,36 | ||||
Muiden poistumatyyppien kertoimet Puhdas männikkö (poistumatyyppi 1): 0,8 x havu-lehtipuuston taksa
Puhdas kuusikko (poistumatyyppi 3): 1,2 x havu-lehti sekapuuston taksa Uud.alan raivaus (poistumatyyppi=4): 0,7 x havu-lehtipuuston taksa
p-ala, ha | pv/työntekijä | ||||
-3 | 4-5 | 6-9 | 10-19 | 20 + | |
€/ha | |||||
<1 | 31,58 | 20,53 | 12,73 | 9,35 | 6,25 |
1 - 2 | 19,98 | 12,58 | 9,26 | 6,20 | 3,92 |
2 - 4 | 12,44 | 7,92 | 5,39 | 3,83 | 2,62 |
4 - 6 | 9,44 | 6,54 | 4,56 | 3,03 | 2,45 |
6 - 8 | 7,54 | 5,07 | 3,64 | 2,50 | 1,94 |
8 -10 | 6,22 | 4,08 | 3,00 | 2,42 | 1,67 |
10+ | 4,93 | 3,56 | 2,82 | 1,89 | 1,35 |
ettava mittauskorvaus
Maastokorotus Kausikorotus
Xxxxxxxx | Xxxx. | Kausilk | Lunta | Kerr. |
M 2 | 1,07 | K 1 | 15-24 cm | 1,07 |
M 3 | 1,18 | K 2 | 25-45 cm | 1,12 |
PERKAUS-HARVENNUKSEN PALKKALASKELMA:
Työnantaja: | Työntekijän nimi | Xxxx.xxxxxx | Työmaa:nimi ja n:o | Lohko | P-tyyppi |
2 |
Ansion tasaus tiedoksi %
Koealan juokseva numero 1… | Poistuma kpl/ha | Kanto- lpm, cm | Koeala, | Ansion- tas-% | Vaat. ryhmä | R-sahan osuus | R-saha tt:n=1 | Työkoht. €/tunti | Henk. pätev.% | R-saha €/tunti | Yht. €/tunti |
€/ha | |||||||||||
2 | 30,0% | 1 | 9,10 | 2,73 | 11,83 | ||||||
Jäävät, kpl/ha, lehtip-% | Min.lpm ja pituus | P-ala,ha | Maasto | Kausilk | |||||||
Muu työvaik. | Tuntia | Suunn.työkausi, | Suoritus- osa, % | Osaur. | Palkkio | ||||||
% | päivää | ||||||||||
Muut työt | Peruste | € | |||||||||
Suora urakka, keskim. €/ha+ muu työvaik. % | |||||||||||
Työnt. mittaa Kyllä=1, ei=0 | €/ha | ||||||||||
Kiinteä osa, €/tunti | |||||||||||
Suoritusosa, €/ha | |||||||||||
Työpalkka yhteensä, € | |||||||||||
Yhteensä, €/ha | |||||||||||
Yhteensä €/tunti | |||||||||||
Työntekijän osuus, €; (70 % kokonaispalkasta) | |||||||||||
Työvälineosuus, € (30 %) kokonaispalkasta | |||||||||||
Ansiontasaus, € | |||||||||||
Yhteensä, € | |||||||||||
Työntekijä | Työnjohtaja | Pvm | |||||||||
Keskimäärin x maastokerr.x kausikerr. | |||||||||||
Jos ansiontasaus lasketaan maksatuksen yhteydessä, Ansion tas-% kenttä jää tyhjäksi ja % merkitään tiedoksi kohtaan.
METSÄPALKKAUKSEN
KEHITTÄMINEN TAIMIKON PERKAUS-HARVENNUKSEN TUOTOSLUVUT
Koealan poistuma kpl/ha | Poistumatyyppi:Havu-lehti sekapuusto=2 | |||||||
Koealan kantoläpimitta, cm | ||||||||
0.5-1.5 | 1.6-2.5 | 2.6-3.5 | 3.6-4.5 | 4.6-5.5 | 5.6-6.5 | 6.6+ | ||
tuotos, ha/tunti | ||||||||
- 1000 | 0,4434 | 0,3969 | 0,3567 | 0,3158 | 0,2708 | 0,2386 | 0,2133 | |
1001 | - 1500 | 0,3703 | 0,3239 | 0,2837 | 0,2372 | 0,1750 | 0,1365 | 0,1119 |
1501 | - 3000 | 0,3176 | 0,2694 | 0,2294 | 0,1827 | 0,1237 | 0,0917 | 0,0729 |
3001 | - 5000 | 0,2599 | 0,2103 | 0,1724 | 0,1299 | 0,0809 | 0,0574 | 0,0445 |
5001 | - 7000 | 0,2186 | 0,1695 | 0,1345 | 0,0973 | 0,0574 | 0,0396 | 0,0303 |
7001 | - 10000 | 0,1846 | 0,1373 | 0,1057 | 0,0740 | 0,0417 | 0,0282 | 0,0213 |
10001 - 14000 | 0,1533 | 0,1091 | 0,0815 | 0,0552 | 0,0299 | 0,0198 | 0,0148 | |
14001 - 18000 | 0,1297 | 0,0888 | 0,0647 | 0,0428 | 0,0224 | 0,0146 | ||
18001 - 22000 | 0,1132 | 0,0751 | 0,0537 | 0,0349 | 0,0179 | |||
22001 - 28000 | 0,0982 | 0,0631 | 0,0443 | 0,0283 | 0,0142 | |||
28001 - 34000 | 0,0852 | 0,0532 | 0,0366 | 0,0230 | Muiden poistumat Puhdas männikkö 1,25 x havu-lehtip | |||
34001 - 40000 | 0,0756 | 0,0460 | 0,0313 | 0,0194 | ||||
40001 - 50000 | 0,0660 | 0,0391 | 0,0262 | 0,0161 | ||||
50001 - 60000 | 0,0573 | 0,0330 | 0,0217 | 0,0132 | ||||
60001 - 70000 | 0,0508 | 0,0286 | 0,0186 | |||||
70001 - 80000 | 0,0458 | 0,0253 | 0,0163 | |||||
80001 - 90000 | 0,0418 | 0,0227 | 0,0145 | |||||
90001 - | 0,0385 | 0,0206 | 0,0130 | |||||
Koulutusaineisto 2008
yyppien kertoimet (poistumatyyppi 1): uuston tuotos
Puhdas kuusikko (poistumatyyppi 3): 0,83 x havu-lehti sekapuuston tuotos Uudistusalan raivaus (poistumatyyppi=4): 1,43 x havu-lehtipuuston tuotos
5.2 Raivaussahatyön tuotospalkkaus
Tavoitetuotoksen arviointi
Työntekijä arvioi työvaikeuden tavoitetuotosta varten raivaussahatyön yhteydessä esimerkiksi jäävän puuston seurannan yhteydessä.
Työvaikeus on poistuman tiheyden ja kantoläpimitan yhteisvaikutus. Arviointeja tehdään tuotoslukujen käytön takia käytetyn työajan suhteessa. Kätevimmin tämä toteutuu ottamalla havainnot esim. tietyin raivaussahan tankkausvälein.
Havaintoja otetaan alle kolmen hehtaarin käsittelyaloilla 2 - 3 kpl päivässä (joka 2. tankkaus), 3 - 6 hehtaarin aloilla 2 kpl päivässä ( joka 3.
tankkaus), 6 - 10 hehtaarin aloilla 1 kpl päivässä ( päivän 3. tankkauksen yhteydessä ja yli 10 hehtaarin aloilla 1 arviointi joka toinen päivä (joka 2. päivä joka 3. tankkauksen yhteydessä). Havaintokohdat merkitään tarvittaessa yhteistä arvioinnin seurantaa varten.
Perkaus-harvennuksen työvaikeusluokat ja tavoitetuotosluvut
Työmaan työvaikeus | Poistuma kpl/ha | kantolpm, cm | Perk-harv tavoitetuo- tos, ha/tunti |
harveikko=1 | - 5000 | -4,0 | 0,2250 |
helppo=2 | 5001-10000 | -2,5 | 0,1563 |
normaali=3 | -10000 | 2,6-4,0 | |
10001-35000 | -2,5 | 0,0838 | |
vaikea=4 | -10000 | 4,1+ | |
10001-35000 | 2,6-4,0 | ||
35000+ | -2,5 | 0,0400 | |
erittäin | 10001-35000 | 4,1+ | |
vaikea=5 | 35000+ | 2,6-4,0 | 0,0250 |
Uudistusalan raivauksen tavoitetuotos saadaan kertomalla perkaus- harvennuksen tavoitetuotos kertoimella 1,43.
Työkohteen tavoitetuotos saadaan kertomalla yllä olevan taulukon työvaikeusluokkien tavoitetuotos kuhunkin luokkaan osuvien havaintojen lukumäärällä ja jakamalla tulojen summa havaintojen kokonaismäärällä.
Muiden työvaikeustekijöiden vaikutus otetaan huomioon siinä suhteessa kuin niiden arvioidaan vaikuttavan työn tuotokseen. Esimerkiksi maastoluokan 2 vaikutus tuotokseen saadaan kertoimella 0,93 ja maastoluokan 3 vaikutus kertoimella 0,84. Muita työvaikeustekijöitä voivat olla muun muassa vaikeasti kaadettava ojanvarsipuusto tai ylisuurten puiden käsittely.
Tuotospalkan laskentaperiaate on selostettu kohdassa 2.2. Tuotospalkan laskentamalli ja –lomake esitetään seuraavissa taulukoissa. Laskentapohja on saatavissa Excel-taulukkolaskentana sopijapuolilta.
Toteutunut tuotos
Toteutunut tuotos lasketaan jakamalla käsitelty pinta-ala siihen käytetyllä työajalla. Pinta-alan mittaus tehdään kohdan 5.1 mukaisesti. Työaika kirjataan päivittäin ¼ tunnin tarkkuudella.
Tavoitetuotoksen arvioinnin seuranta
Tavoitetuotoksen arvioinnin tasoa voidaan seurata esimerkiksi vertaamalla aika ajoin palkkalaskennasta saatuja työntekijäkohtaisia hehtaarikustannuksia ja palkkaan vaikuttavia tuotosprosentteja keskenään.
Jos hehtaarikustannuksilla ja tuotosprosenteilla ei näytä olevan keskinäistä riippuvuutta, arviointi on puolueettomasti suoritettu. Jos hehtaarikustannukset osoittavat nousevaa suuntaa, niin kyseessä saattaa olla työvaikeuden yliarviointi ja jos ne osoittavat laskevaa suuntaa, niin kyseessä saattaa olla työvaikeuden aliarviointi. Sekä yli- että aliarviointitapauksissa on syytä käydä asianomaisen työntekijän kanssa tarkkuuttamassa arviointia toteutuneilta kohteilta tai sitä varten laaditulla mallikohteella.
Tavoitetuotoksen arviointia voidaan seurata myös järjestelmällisten taimikonhoidon laatumittausten yhteydessä. Laatumittausohjeet ja siihen liittyvä laskentaohjelma on saatavissa työehtosopijapuolilta.
METSÄPALKKAUKSEN RAIVAUSSAHATYÖN TUOTOSPALKKAUSHINNOITTELU
KEHITTÄMINEN Työkohtaiset palkat: X.Xxx/20.2.2008
Koulutusaineisto 2008 Vaativuusryhmä 2 Metsän tes 1.5.2008 - 30.4.2009
Arviointikoealat otetaan työajan käytön suhteessa, ks. ohje taulukon alapuolella
Työvaikeuden arviointi
Työmaan työvaikeus | Poistuma kpl/ha | kantolpm, cm | Perk-harv tavoitetuo- tos, ha/tunti |
harveikko=1 | - 5000 | -4,0 | 0,2250 |
helppo=2 | 5001-10000 | -2,5 | 0,1563 |
normaali=3 | -10000 | 2,6-4,0 | |
10001-35000 | -2,5 | 0,0838 | |
vaikea=4 | -10000 | 4,1+ | |
10001-35000 | 2,6-4,0 | ||
35000+ | -2,5 | 0,0400 | |
erittäin | 10001-35000 | 4,1+ | |
vaikea=5 | 35000+ | 2,6-4,0 | 0,0250 |
Uudistusalan raivauksen tavoitetuotos: | |||
1,43 | kertaa perkausharvennuksen tuotos | ||
Työohje | |||
Jäävät, kpl/ha | Lehtip. % | Poist.minimipuu | |
lpm, cm | pit., m | ||
Jäävän puuston koealan säde, m
Oletus | Oma arvo | Käytetään |
3,99 | 3,99 |
Yksi jäävä puu vastaa
200 puuta hehtaarille
Maaston vaikutus tuotokseen
Maastolk | Kerroin |
1 | 1,00 |
2 | 0,93 |
3 | 0,84 |
Muut työvaikeustekijät ja lisätyöt otetaan huomioon siinä suhteessä kuin niiden arvioidaan vaikuttavan työtulokseen.
Vaikutus ilmoitetaan prosentteina kohdassa "Muu työvaikeus %"
Raivaussahatyön tuotospalkkalaskelma (varjostettu otsikkoisiin kenttiin ei syötetä): Perkaus-harvennus=1, Uudistusalan raivaus=2
Tulospalkkio-osuus, %
Työnantaja: | Työntekijä: nimi ja n:o | S-vuosi | Ansion- tas-% | Vaativuus- ryhmä | R-saha työntekijän=1 | |||
Työmaa: nimi ja n:o | Lohko | |||||||
Henk.koht. lisä, % | Työkohtaine palkka, €/tunt | H-kohtainen palkka, €/tunti | R-sahan osuus | |||||
Jäävän puuston ja työvaikeuden arviointihavainnot | ||||||||
Koealan juok- seva n:o | Jäävät puut kpl | Työvaikeus- luokka | Jäävät puut kpl/ha | Tavoitetuo- tos, ha/tunti | ||||
Maasto- luokka | Muu työvai- keus, % | Pinta-ala, ha (0,01 ha tarkk) | Työtunnit, (0,25 tunnin tarkk) | |||||
Tuotos ha/tunti | Tuotospalk- kio, % | Aikapalkka € | Tuotos- palkkio, € | |||||
Ans.tasaus € | Työväline- korvaus, € | Palkka, yhteensä, € | Työnt.osuus yhteensä, € | |||||
Päiväansio, €/tpv | Kustannus, €/ha | |||||||
Yhteensä | Työnt. osuus | Työv.osuus | ||||||
Yhteensä | ||||||||
Ero ohjeeseen , kpl/ha | ||||||||
Työntekijä | Työnjohtaja | Pvm |
METSÄPALKKAUKSEN RAIVAUSSAHATYÖN TUOTOSPALKKAUSHINNOITTELU
KEHITTÄMINEN Työkohtaiset palkat: X.Xxx/20.2.2008
Koulutusaineisto 2008 Vaativuusryhmä 2 Metsän tes 1.5.2008 - 30.4.2009
Arviointikoealat otetaan työajan käytön suhteessa, ks. ohje taulukon alapuolella
Työvaikeuden arviointi
Työmaan työvaikeus | Poistuma kpl/ha | kantolpm, cm | Perk-harv tavoitetuo- tos, ha/tunti |
harveikko=1 | - 5000 | -4,0 | 0,2250 |
helppo=2 | 5001-10000 | -2,5 | 0,1563 |
normaali=3 | -10000 | 2,6-4,0 | |
10001-35000 | -2,5 | 0,0838 | |
vaikea=4 | -10000 | 4,1+ | |
10001-35000 | 2,6-4,0 | ||
35000+ | -2,5 | 0,0400 | |
erittäin | 10001-35000 | 4,1+ | |
vaikea=5 | 35000+ | 2,6-4,0 | 0,0250 |
Uudistusalan raivauksen tavoitetuotos: | |||
1,43 | kertaa perkausharvennuksen tuotos | ||
Työohje | |||
Jäävät, kpl/ha | Lehtip. % | Poist.minimipuu | |
lpm, cm | pit., m | ||
1800 | 15 % | 0,5 | 0,5 |
Jäävän puuston koealan säde, m
Oletus | Oma arvo | Käytetään |
3,99 | 3,99 |
Yksi jäävä puu vastaa
200 puuta hehtaarille
Maaston vaikutus tuotokseen
Maastolk | Kerroin |
1 | 1,00 |
2 | 0,93 |
3 | 0,84 |
Muut työvaikeustekijät ja lisätyöt otetaan huomioon siinä suhteessä kuin niiden arvioidaan vaikuttavan työtulokseen.
Vaikutus ilmoitetaan prosentteina kohdassa "Muu työvaikeus %"
50 %
1
Raivaussahatyön tuotospalkkalaskelma (varjostettu otsikkoisiin kenttiin ei syötetä): Perkaus-harvennus=1, Uudistusalan raivaus=2
Tuotospalkkio-osuus, %
Työnantaja: | Työntekijä: nimi ja n:o | S-vuosi | Ansion- tas-% | Vaativuus- ryhmä | R-saha työntekijän=1 | |||
Työmaa: nimi ja n:o | Lohko | 2 | 1 | |||||
Henk.koht. lisä, % | Työkohtaine palkka, €/tunt | H-kohtainen palkka, €/tunti | R-sahan osuus | |||||
Jäävän puuston ja työvaikeuden arviointihavainnot | ||||||||
Koealan juok- seva n:o | Jäävät puut kpl | Työvaikeus- luokka | Jäävät puut kpl/ha | Tavoitetuo- tos, ha/tunti | 15 | 9,10 | 10,47 | 30,0% |
Maasto- luokka | Muu työvai- keus, % | Pinta-ala, ha (0,01 ha tarkk) | Työtunnit, (0,25 tunnin tarkk) | |||||
1 | 8 | 3 | 1600 | 0,070 | ||||
2 | 9 | 2 | 1800 | 0,131 | 2 | 10 % | 11,00 | 120,0 |
3 | 7 | 5 | 1400 | 0,021 | Tuotos ha/tunti | Tuotospalk- kio, % | Aikapalkka € | Tuotos- palkkio, € |
4 | 10 | 3 | 2000 | 0,070 | ||||
5 | 12 | 4 | 2401 | 0,033 | 0,092 | 9,7 % | 1255,80 | 121,81 |
6 | 6 | 4 | 1200 | 0,033 | Ans.tasaus € | Työväline- korvaus, € | Palkka, yhteensä, € | Työnt.osuus yhteensä, € |
7 | 10 | 1 | 2000 | 0,188 | ||||
8 | 9 | 3 | 1800 | 0,070 | 0,00 | 413,28 | 1790,90 | 1377,61 |
Päiväansio, €/tpv | Kustannus, €/ha | |||||||
Yhteensä | Työnt. osuus | Työv.osuus | ||||||
Yhteensä | 1775 | 0,077 | 14,92 | 11,48 | 3,44 | 162,81 | ||
Ero ohjeeseen , alittaa ohjeen kpl/ha | -25 | |||||||
Työntekijä | Työnjohtaja | Pvm |