Optikoiden työehtosopimus 1.4.2022 – 31.3.2024

2. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaaties- sa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.

3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsopimus ja koeaika

1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti. Työsopimuksessa tulee olla oheisen mallilomakkeen ja sen täyttämisohjeiden mukaiset vähimmäistiedot.

2. Työsopimus on joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.

3. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

4. Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.

Soveltamisohje:

Kohtaa 4 sovelletaan 1.3.2021 tai sen jälkeen alkaneissa työsuhteissa.

5. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

6. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnantajansa palvelukseen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei sii- hen ole erityistä syytä.

5 § Määräaikainen työsopimus ‌‌‌

1. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy työsopimuslain 1:3 §:n mukaan.

2. Sopimuksen päättymisajankohdan on oltava työntekijän tiedossa hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viikkoa ennen, jos mahdollista.

3. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työnanta- jalle aiheuttamansa vahingon.

Korvaus on kahden viikon palkka tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaava määrä.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.

4. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työnantaja korvaa työnteki- jälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12:2 §:n mukaan.

6 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen

Irtisanomisajat

1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

työsuhteen jatkuttua	irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden–enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4–enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8–enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

työsuhteen jatkuttua	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

3. Kohdista 1. ja 2. poiketen voidaan sopia työsopimuksella puolin ja toisin noudatettavaksi yhden (1) kuukauden irtisanomisaika. Myymäläpäällik- kö- asemassa toimivalle työntekijälle voidaan sopia työsuhteen aikana puolin ja toisin noudatettavaksi kahden (2) kuukauden irtisanomisaika. Asiasta on sovittava kirjallisesti.‌‌

Jos työnantajan irtisanomisaika on 1. kohdan nojalla pidempi kuin 3. koh- dan nojalla sovittu yhden tai kahden kuukauden irtisanomisaika, työnan- tajan on noudatettava pidempää irtisanomisaikaa.

Esimerkki 1

Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet työsuhteen alkaessa yhden kuu- kauden irtisanomisajasta. Neljän palvelusvuoden jälkeen työnantajan noudattama irtisanomisaika on kaksi kuukautta, kahdeksan vuoden jälkeen neljä kuukautta ja 12. vuoden jälkeen kuusi kuukautta.

Esimerkki 2

Mikäli työntekijä siirtyy pois myymäläpäällikkötehtävistä, sopimus irtisanomisajasta pysyy voimassa ja määräytyy työnantajan puolelta esimerkin 1 mukaan.

4. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

5. Työsopimus irtisanotaan todistettavasti.

6. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitet- tava työntekijälle viivytyksettä kirjallisesti.

Korvaukset

7. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.

8. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijäl- le noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.

Työsuhteen purkaminen

9. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain mukaan.

Lomauttaminen ‌‌‌‌‌

10. Paikallisesti sopien (2 §:n mukaisesti) työsopimuslain 5 luvun 4 §:n mu- kainen lomautusilmoitusaika voidaan lyhentää 5 päivään.

3. TYÖAIKA

7 § Työaika

Työajasta sopiminen

1. Säännöllinen työaika on enintään keskimäärin 37,5 tuntia viikossa.

2. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta.

Säännöllisen työajan järjestäminen

3. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita (2 §:n mukaisesti).

4. Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:

a. Yhden viikon aikana

Työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37.5 tuntia vii- kossa.

b. Usean viikon jaksossa

Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumissuunnitelman, jonka aika- na viikkotyöaika tasoittuu enintään 37.5 tuntiin.

Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.

Säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

c. Paikallisesti sopien

Paikallisesti sopien (2 §:n mukaisesti) voidaan säännöllinen viikkotyöaika järjestää myös seuraavasti:

Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumissuunnitelman, jonka aika- na viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.

Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa. Säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa.‌‌

Tasoittumissuunnitelma

5. Työnantajan laatimaan työajan tasoittumissuunnitelmaan merkitään:

• tasoittumisjakson pituus,

• kokonaistyöaika sekä

• xxxxxx xxxxxxx- ja päättymispäivä.

Työajan tasoittumissuunnitelma annetaan tiedoksi viimeistään kaksi viik- koa ennen tasoittumisjakson alkamista.

Työvuoroluettelo

6. Työvuorosuunnittelussa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan huomioi- maan työntekijöiden asema ja tarpeet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota tasapuoliseen kohteluun ja työssä jaksamiseen.

Työnantajan laatimaan työvuoroluetteloon merkitään:

• työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen,

• tämän sopimuksen mukaiset ruokatauot sekä

• tasoittumisjakson jäljellä oleva viikkojen ja työtuntien määrä.

Työvuoro on säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen välinen aika ja se sisältää tämän sopimuksen mukaisen ruokatauon. Työvuoro on mer- kittävä työvuoroluetteloon yhdenjaksoisena.

Yhdenjaksoiseen työvuoroon ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää koulutus-, esittely- tai vastaavia tilaisuuksia. Vuorokautinen työaika yhteensä ei saa ylittää 10 tuntia ja tilaisuus tulee järjestää työvuoron yhteyteen, ellei työn- tekijän kanssa toisin sovita.

Yhdenjaksoisuuden vaatimuksesta voidaan poiketa ilman sopimista kor- keintaan kolme kertaa kalenterivuodessa, mikäli siihen on painavat syyt. Tällöin tilaisuuteen osallistuminen tulee järjestää etäyhteyksien avulla, mikäli se on tilaisuuden laatuun nähden tarkoituksenmukaista.

Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen työ- viikon alkamista.

Työvuorosuunnittelussa on noudatettava seuraavia rajoituksia:‌‌‌

• Työvuoroluetteloa laadittaessa vapaapäivien välissä voi olla enintään 8 työpäivää.

° Työpaikkakohtaisesti sopien (2 §:n mukaisesti) vapaapäivien välissä voi olla enintään 10 työpäivää.

• Vähintään 9 tunnin työpäiviä saa olla enintään 4 peräkkäin.

• Alle 4 tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Perusteltu syy tulee käydä työnteki- jän kanssa läpi ennen työvuoroluettelon laatimista

7. Suosituslauseke ns. avaamis- ja sulkemistyöt

Myymälässä on luottamusmiehen tai luottamusmiehen puuttuessa koko henkilöstön kanssa selvitettävä avaamis- ja sulkemistöiden käytännön järjestelyt siten, että avaamis- ja sulkemistyö tulee kirjattua työaikalain edellyttämällä tavalla. Työnantajan tulee toimittaa selvityksen lopputulos koko henkilöstölle kirjallisesti tai sähköisesti tiedoksi.

Vuorokausilepo

8. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokausilevosta toisin (2 §:n mu- kaisesti). Sen tulee kuitenkin olla vähintään 8 tuntia.

Poikkeuksellisessa tilanteessa työntekijän kanssa voidaan kuitenkin edellä mainitusta kertaluontoisesti sopia toisin siten, että vuorokausilevon pi- tuus on vähintään 7 tuntia.

8 § Vapaat

Vapaapäivät

1. Työviikko on keskimäärin 5-päiväinen.

Työntekijällä on työaikalain viikkolepoajan lisäksi yksi työehtosopimuk- seen perustuva vapaapäivä.

Tasoittumissuunnitelman aikana on oltava yhtä monta työehtosopimuk- sen mukaista vapaapäivää kuin tasoittumissuunnitelmassa on viikkoja.

Vapaapäivä voidaan antaa tasoittumissuunnitelman aikana yhdistämäl- lä vapaapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi. Vapaapäiviä ei saa olla viittä enempää peräkkäin ilman työntekijän suostumusta.‌

Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.

Työnantaja ja alle 37.5 tuntia tekevä työntekijä voivat sopia työntekijän halutessa 6-päiväisestä työviikosta.

Vapaapäivien sijoittelu

2. Vapaapäivien antamisessa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan huo- mioimaan työntekijöiden asema ja tarpeet. Lisäksi on kiinnitettävä huo- miota tasapuoliseen kohteluun ja työssä jaksamiseen.

Vapaapäivät sijoitetaan seuraavasti:

2.1. Viikonloppuvapaa

Vapaapäivä pyritään antamaan eri viikonpäivinä kiertävänä vapaana si- ten, että lauantai-, sunnuntai-, maanantaiyhdistelmä toistuu säännön- mukai- sesti.

Työntekijälle tulee antaa seuraavat viikonloppuvapaat:

• Kalenterivuoden aikana annetaan vähintään 11 perjantai–lauantai tai lauantai–sunnuntai vapaapäiväyhdistelmää

° Työnantaja ja työntekijä voivat sopia viikonloppuvapaiden antamisesta muuna arkipäivänä

° Vuosilomalle osuvia vapaita ei lasketa annetuiksi vapaiksi

° Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, annetaan viikonloppuvapaita vastaavassa suhteessa.

Lauantain ollessa työntekijän vapaapäivä pyritään myös sunnuntai anta- maan vapaaksi.

Lomakauden aikana (1.5.–30.9.) pyritään antamaan vähintään 7 vapaata lauantaita. Vuosilomalauantait eivät vähennä kyseisten vapaiden määrää. Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, annetaan vapaat vas- taavassa suhteessa. Paikallisesti voidaan sopia lauantaivapaiden antami- sesta muuna arkipäivänä.

2.2. Aattovapaa ‌

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa sijoitetaan vapaapäivistä kaksi seuraaviin aattoihin:

• pääsiäislauantai

• juhannusaatto

• jouluaatto

• uudenvuodenaatto.

Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaat annetaan, jos työsuhde on alka- nut ennen pääsiäisviikkoa.

Vuosilomalle sijoittuvat aattovapaat lasketaan saaduiksi aattovapaiksi. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.

Työnantaja voi korvata aattovapaat maksamalla kyseisinä päivinä tehdys- tä säännöllisestä työstä 100 %:lla korotettu palkka. Tämän lisäksi työnte- kijän työaikaa lyhennetään 5. kohdan mukaisesti.

Aattovapaa ei koske alle 37.5 tuntia tekevää, ellei toisin sovita.

2.3 Viikkolepo

Viikkolepo saadaan sijoittaa työviikkojen vaihteeseen siten, että yli puolet lepoajasta on sijoitettava sen viikon puolelle, jonka lepoajasta on kysy- mys.

Arkipyhäviikon työajan lyhennys

3. Työaikaa lyhentävät:

• pitkäperjantai

• pääsiäismaanantai

• helatorstai

• juhannuspäivä

Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

• uudenvuodenpäivä

• vapunpäivä

• itsenäisyyspäivä

• jouluaatto

• tapaninpäivä.

4. Vapaapäivä annetaan:

• arkipyhäviikolla

• kahtena edeltävänä viikkona

• kahtena seuraavana viikkona tai

• tasoittumisjärjestelmässä.

5. Kohdan 3. mukainen työajan lyhennys vähentää työpäivien määrää yh- dellä ja työtuntien määrää 7.5:llä.

6. Paikallisesti sopien (2 §:n mukaisesti) voidaan kohdan 3. mukainen työ- ajan lyhennys toteuttaa myös lyhentämällä työaikaa 7,5 tuntia ilman, että työpäivien määrä vähenee.

7. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia (2 §:n mukaisesti) työajan lyhennyk- sen antamisesta rahakorvauksena eli päiväpalkkana (12 §:n 11. kohta).

8. Lauantain ollessa pysyvästi työntekijän vapaapäivä se on vapaa myös:

• uudenvuodenpäivä-,

• pääsiäismaanantai-,

• vapunpäivä-,

• itsenäisyyspäivä-,

• tapaninpäiväviikolla.

9. Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuh- de ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuusi (6) kuukautta.

10. Alle 37,5 tuntia tekevälle annetaan arkipyhäviikon työajan lyhennys:

• rahakorvauksena tehtyjen työtuntien lisäksi

• tai palkallisena vapaana arkipyhäviikolla, kahtena edeltävänä viikkona, kahtena seuraavana viikkona tai tasoittumissuunnitelmassa.

Rahakorvaus tai työajan lyhennys lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä.

9 § Päivittäiset lepoajat ‌‌‌‌‌‌‌

Ruokatauko

1. Säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia työntekijällä on vähintään tunnin ruokatauko.

2. Paikallisesti sopimalla (2 §:n mukaisesti) voidaan ruokatauko:

• lyhentää enintään 30 minuutilla tai

• poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.

3. Xxxxxxxxxx ei ole työaikaa työntekijän saadessa poistua esteettömästi työpaikalta.

4. Xxxxxxxxxxx ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.

Kahvitauko

5. Työpäivän pituuden ollessa:

enintään 6 tuntia	yksi kahvitauko
yli 6 tuntia	kaksi kahvitaukoa.

6. Kahden kahvitauon vaikeuttaessa töiden järjestelyjä annetaan yksi pidem- pi kahvitauko.

10 § Lisä- ja ylityö

Lisätyö

1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

Ylityö

2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

3. Tasoittumissuunnitelmassa ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

Lisä- ja ylityösuostumus

4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.

Vuorokaudessa yli 8 tuntia tai työvuoroluetteloon merkityn 8 tuntia pi- demmän työajan lisäksi tehtävään työhön edellytetään työntekijältä työ- aikalain 17 §:n 1 mom. mukainen suostumus.‌‌‌‌

Korotettu palkka

5. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37.5 tuntia ylittävästä työstä makse- taan 50 %:lla korotettu palkka.

Kokoaikatyöntekijälle maksetaan arkipyhäviikon enimmäistyöajan ylittä- västä työstä 50 %:lla korotettu palkka.

Kokoaikatyöntekijällä arkipyhäviikon enimmäistyöaika on 30 tuntia yhden arkipyhän lyhentäessä työaikaa ja 22.5 tuntia kahden arkipyhän lyhentä- essä työaikaa.

Korotettu palkka tasoittumisjaksossa

6. Tasoittumisjaksossa tehdystä tuntimäärästä

a. vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ

• maksetaan erikseen 50 %:lla korotettu palkka

b. vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat

• viikkojen lukumäärä x 37.5 tuntia, josta vähennetään kokoaikatyön- tekijän arkipyhälyhennysten lukumäärä x 7.5 tuntia

c. maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka.

7. Tasoittumisjakson säännölliseen työaikaan lasketaan mukaan myös sel- laiset tasoittumissuunnitelmassa ilmoitetut tunnit, joiden aikana työnte- kijä on ollut poissa työstä hyväksyttävästä syystä.

Työaikalisät ja lisä- ja ylityö

8. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityö- korvauksia. Työaikalisät maksetaan lisä- ja ylityön ajalta korottamattomina.

Palkan maksaminen tasoittumisjaksossa

9. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalk- ka tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

10. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana pal- kanmaksupäivänä.‌‌‌

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

11. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.

Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson

12. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimääräiseen 37.5 viikkotuntiin maksetaan tämän tun- timäärän ylittäviltä tunneilta

a. korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:

• työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä

• työntekijä irtisanoo työsopimuksen

b. 50 %:lla korotettu palkka jos:

• työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus

• työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.

13. Alle 37,5 tuntia tekevän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumis- jakson ja työajan jäädessä tasoittumatta sovittuun keskimääräiseen viik- kotyöaikaan maksetaan tämän ylittäviltä tunneilta korottamaton sään- nöllisen työajan palkka keskimäärin 37,5 viikkotuntiin saakka. Lisäksi noudatetaan työehtosopimuksen 10 §:n 12. kohdan määräyksiä.

14. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ennen työajan ta- soittumista sovittuun keskimääräiseen viikkotyöaikaan vähennetään te- kemättä jääneet tunnit työntekijän palkasta.

Tuntipalkkajakaja

15. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 160:llä.

Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen ‌‌

16. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 40 §:n mukaan.

11 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.

2. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

3. Sunnuntaityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-aikaan, joka on pidettävä 6 kuukauden kuluessa sunnuntaityön teettämisestä.

4. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa sunnuntaityö- korvausta.

Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 40 §:n mukaan.

4. PALKKAUS ‌‌‌‌‌‌

12 § Palkkaus

Vähimmäispalkka

1. Optikon vähimmäispalkka on

• 1.7.2022 alkaen 2.926 euroa kuukaudessa

Optometristiopiskelija

2. Optometristiopiskelijan palkka on vähintään 65 % vähimmäispalkasta.

Optometristiopiskelijan, jolla on oikeus toimia laillistetun ammattihenki- lön tehtävässä, palkka on vähintään 75 % vähimmäispalkasta.

Lisien osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

Myymäläpäällikkölisä

3. Työnantajan nimeämällä myymäläpäällikköoptikolle maksetaan myymä- läpäällikkölisää 1.7.2022 lukien 162 euroa kuukaudessa.

Henkilökohtainen lisä

4. Työntekijän kanssa käydään viimeistään vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta keskustelu, jossa arvioidaan mm. henkilön työssä suoriutu- mista ja sen vaikutusta palkkaukseen. Tämän jälkeen keskustelu käydään vuosittain. Keskustelun perusteella työnantaja ratkaisee, maksetaanko työntekijälle henkilökohtaista lisää.

Henkilökohtaisen lisän perusteita voivat olla muun muassa:

– erityisen hyvä työn laatu ja erityisen hyvät työtulokset

– erityinen ammatillinen pätevyys tai osaaminen

– erityinen soveltuvuus ja asiakaspalvelutaidot

– työtehtävien hoitamisessa hyödyllinen työhistoria

– työtehtävien hoitamisessa hyödyllinen kielitaito

– erityiset tiedot ja taidot, jotka ovat hyödyllisiä ao. tehtävän hoitamisessa

– erittäin hyvät työyhteisötaidot ja aktiivinen ote työilmapiirin kehittämiseen

– hyvä yhteistyökyky

– tehtävänkuvaan kuulumaton uusien työntekijöiden perehdyttäminen

Lisän suuruus määräytyy työntekijän työssä suoriutumisen perusteella.‌‌‌

Mikäli lisää maksetaan ja yhteisymmärrystä sen määrästä ei saavuteta, työnantaja ratkaisee sen perusteet ja suuruuden.

Mikäli yrityksessä on käytössä muu edellä kuvaillun kaltainen järjes- telmä, jossa työntekijän työssä suoriutumista ja sen vaikutusta hänen henkilökohtaiseen palkkaukseensa arvioidaan työntekijän kanssa yhdessä keskustellen vähintään kerran vuodessa, ei tätä määräystä tarvitse nou- dattaa.

Iltalisä

5. Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan iltalisää 1.7.2022 lukien 4,48 euroa tunnilta. Lisä maksetaan riippumatta myymälän aukiolosta.

Lisä voidaan sopia osaksi kuukausipalkkaa tai vaihdettavaksi vapaaksi.

Aattoiltalisä

6. Myymälän oltua auki kirkollisen juhlapäivän aattona kello 18.00 jälkeen maksetaan kello 18.00–24.00 tehdystä työstä lauantailisän suuruinen aattoiltalisä.

Näitä ovat:

• loppiaisen aatto

• kiirastorstai

• helatorstain aatto

• pyhäinpäivän aatto

• uudenvuoden aatto

Xxxxx ollessa lauantaina lisä määräytyy 6. kohdan mukaan.

Lisä voidaan sopia osaksi kuukausipalkkaa tai vaihdettavaksi vapaaksi.

Lauantailisä

7. Myymälän oltua auki lauantaina kello 13.00 jälkeen maksetaan kello 13.00–24.00 tehdystä työstä lauantailisää 1.7.2022 lukien 5,86 euroa tunnilta.

Aattopäiviltä (paitsi lauantaiaatoilta) lisää ei makseta.

Lisä voidaan sopia osaksi kuukausipalkkaa tai vaihdettavaksi vapaaksi.

Tilapäinen siirto ‌‌‌

8. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli kahdeksi viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukais- ta palkkaa.

Siirron aiheutuessa vuosilomajärjestelyistä ja sen kestäessä yli kuukau- den kalenterivuoden aikana maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa.

Ennen siirtoa työnantaja toteaa sen vaikutuksen palkkaukseen.

Osakuukauden palkka

9. Osakuukauden palkka lasketaan:

• kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13

• vähentämällä kk-palkasta poissaoltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.

Päiväpalkka saadaan jakamalla kk-palkka 21:llä.

Alle 37,5 tuntia tekevät

10. Alle 37,5 tuntia tekevälle voidaan maksaa suhteutettu kuukausipalkka tai tuntipalkka.

11. Työntekijälle voidaan maksaa kuukausipalkka sovitun viikkotyöajan ja 37,5 tunnin suhteessa.

Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka määräytyy

12. xxxxxx mukaan.

12. Vähimmäistuntipalkka lasketaan jakamalla kokoaikatyöntekijän vähimmäispalkka luvulla 160.

13. Palkka maksetaan muun henkilöstön palkanmaksuajan mukaan.

5. POISSAOLOT ‌‌‌‌

13 § Sairastuminen

Palkanmaksun edellytykset

1. Palkka maksetaan jos:

• työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön työsopimuksen mukaiseen työhön ja

• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen tiedossa ole- vasta kestosta. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen pal- kanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.

Työntekijän on pyydettäessä esitettävä viipymättä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä. Lääkärintodis- tus on haettava ensisijaisesti työterveyslääkäriltä tai muulta työnantajan nimeämältä lääkäriltä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi pyytää työntekijää hankkimaan palkanmaksuvelvollisuu- den edellytyksenä uuden lääkärilausunnon nimeämältään lääkäriltä.

Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

Jos epidemiaksi todetun sairauden aikana ei ole saatavilla riittävästi lää- käripalveluksia, työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja voi antaa tutki- muksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään kolmeksi päiväk- si kerrallaan. Todistuksen voi uusia vain sama hoitaja.

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosilo- man tai sen osan aikana, työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä edellisen kappaleen estämättä.

Omailmoitusmenettely ‌‌

3. Alla oleva menettely ei koske yrityksissä ennen 1.3.2021 käyttöön otettuja omailmoitusjärjestelyjä.

Omailmoitusmenettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Yrityksessä voi- daan sopia työpaikkakohtaisesti (2 §:n mukaisesti) sairauspoissaoloja koskevan omailmoitusmenettelyn käyttöönotosta.

Omailmoitusmenettely koskee vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti). Omailmoitusmenettelyä koskevassa sopimuksessa määritellään, kuinka monen kalenteripäivän kestoista poissaoloa menettely koskee. Kesto voi olla esimerkiksi kolme

(3) kalenteripäivää.

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuu- desta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.

Työnantaja voi velvoittaa palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä työn- tekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lu- kien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Perusteltu syy tulee ilmoittaa työntekijälle.

Palkanmaksu

4. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraa- vasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
vähintään kuukausi	sairausvakuutuslain karenssiaika
vähintään 3 kk mutta alle 3 vuotta	4 viikkoa
3 vuotta–alle 5 vuotta	5 viikkoa
5 vuotta–alle 10 vuotta	6 viikkoa
vähintään 10 vuotta	8 viikkoa

Sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat

9 arkipäivää. Työntekijän sairastuessa uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä (ks. kohta 5, sairauden uusiutuminen)

Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Provisiot maksetaan sairausajan palkassa, jos niitä olisi kertynyt työnteki- jälle sairausjakson aikana.

Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee it- selleen sairausvakuutuskorvauksen.

Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei makseta tai se maksetaan normaa- lia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksa- matta jääneellä määrällä.

Paikallisesti voidaan sopia (2 §:n mukaisesti) sairausajan palkan maksa- misesta seuraavaa:

• Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka.

• Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairausva- kuutuspäivärahan erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivära- han suuruudesta.

Työtapaturmasta johtuva sairausajan palkka maksetaan aina suoraan työntekijälle.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja sa- malta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:

• lain perusteella

• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella

• tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.

Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.

Sairauden uusiutuminen ‌‌‌‌‌

5. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:

• Poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.

• Palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.

Karanteeni

6. Työntekijän ollessa poissa työstä tartuntatautilain perusteella hänelle maksetaan palkka tämän pykälän mukaan.

Alle 37,5 tuntia tekevä

7. Alle 37,5 tuntia tekevälle tuntipalkkaiselle palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työtunneilta.

Työvuoroluettelon puuttuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

14 § Tilapäinen poissaolo

Äkillinen sairaus perheessä

1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle makse- taan palkka 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä 14 §:n mukaan jos:

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta

• lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos

• toisella huoltajalla,

• huoltajan avio- tai avopuolisolla tai

• lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, ei ole ansiotyön, työajan, välimatkan, asevelvollisuuden tai

siviilipalvelun suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdolli- suutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys.‌‌‌‌

Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.

Vihkiminen ja merkkipäivä

3. Työntekijän vihkimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.

4. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.

Kuolema ja hautajaiset

5. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lä- hiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.

Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin tarvittavaa aikaa.

Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.

Lähiomaisia ovat mm. puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Poissaolo ei vähennä ansioita.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

6. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen.

Lääkärintarkastukseen noudatetaan 15 §:n määräyksiä.

7. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispalkan erotus.

Yhteiskunnallinen toiminta

8. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hä- nen osallistuessa:

• kunnanvaltuuston ‌‌‌‌‌‌

• kunnanhallituksen

• tai valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai

-toimikunnan työskentelyyn työaikana.

Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetys- kor- vauksesta.

Vaikeasti sairas lapsi

9. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu pal- kattomaan poissaoloon (Vnp 130/85).

Vuosilomaedut

10. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja lukuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitoa.

15 § Lääkärintarkastukset

Palkanmaksun edellytykset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa edel- lyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työ- ajan menetystä välttäen.

Sairauden toteaminen

Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärin tarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.

Välttämätön hammaslääkärikäynti

Välttämättömän hammaslääkärikäynnin ajalta jos:

• hampaasta aiheutuu työkyvyttömyys ennen hammaslääkärikäyntiä ja

• hammaslääkärikäynti on kiireellinen, eli vaatii käynnin samana päivä- nä tai saman työvuoron aikana eikä aikaa ole saatu työajan ulkopuo- lella ja

• hammaslääkärin antama todistus osoittaa hammaslääkärikäynnin kiireellisyyden.

Raskaus ‌‌‌‌

Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketie- teellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.

Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset

Työntekijän käydessä:

• työterveyshuoltolain tarkoittamissa ja yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa

• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa

• tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuk- sissa

• tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työnte- kijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin

Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset ky- seisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.

16 § Lapsen syntymä

Perhevapaat

1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitova- paa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.

2. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 3 kuukau- delta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus, jos:

• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja

• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suu- ruudesta.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysra- haa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähe- nee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Alle 37.5 tuntia tekevälle maksetaan erotus sovitun keskimääräisen viik- kotyöajan mukaan.

Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 ensimmäiseltä isyysvapaapäivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus. Muuten noudatetaan edellä esitettyä.‌‌‌

Muut perhevapaat ovat palkattomia.

Ilmoitusajat

3. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.

Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapaiden käytöstä kummankin vanhemman osalta.

Vapaan ajankohdan muuttaminen

4. Työntekijä voi työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä muuttaa aikaisemmin ilmoittamansa äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan ajankohdan noudattaen 1 kuukauden ilmoitusaikaa.

Työntekijä voi varhentaa äitiysvapaan tai muuttaa synnytyksen yhteydes- sä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan sen ollessa tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveyden tilan vuoksi. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Työntekijän keskeyttäessä vanhempainvapaan tai hoitovapaan työkyvyt- tömyyden takia työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuut- ta työsopimuslain mukaisesti ilmoitetulta vanhempainvapaalta tai hoito- vapaalta.

Työskentely vapaan aikana

5. Vanhempainvapaa ja hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoitamiseen.

Työntekijä voi työskennellä vapaan aikana edellyttäen, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny.

6. VUOSILOMA ‌‌‌‌

17 § Vuosiloma

1. Loma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Loman pituus

2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä:

alle vuoden	2 arkipäivää
vähintään vuoden	2.5 arkipäivää

Työsuhteen kestettyä 31.3. mennessä 15 vuotta annetaan 24 päivää ylit- tävä loman osa 50 %:lla pidennettynä 1.10. alkaen.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on työskennellyt:

• vähintään 14 päivää

• vähintään 35 tuntia.

Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.

Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennel- lessä työsopimuksen mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.

Loman antaminen

3. Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.

Työnantajan on annettava ennen loman määräämistä työntekijälle tai tä- män edustajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.

Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, ju- hannusaattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa.

Loma ja vapaapäivä ‌‌‌‌

4. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus. Vä- hintään 6 päivän loma voi alkaa työntekijän maanantaivapaapäivänä il- man hänen suostumustaan.

Enintään 3 päivän lomaan ei voi sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostumusta.

Vähintään 6 päivän loman päättyessä muuna arkipäivänä kuin lauantaina työntekijällä on myös tällä viikolla lomapäivien lisäksi vähintään yksi va- paapäivä.

Vähintään 6 päivän pituisen vuosiloman

• alkaessa maanantaina on loman alkamista edeltävä sunnuntai vapaapäivä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita;

• päättyessä lauantaina on loman päättymistä seuraava sunnuntai vapaapäivä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Lomapalkan maksaminen

5. Lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.

Lomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen

6. Käytettäessä vuosilomapalkan laskennassa jakajaa se on 25.

Lomapalkka provision osalta lasketaan vuosilomalain mukaan.

Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräy- tymisvuoden aikana ja hän on kuukausipalkkainen lomanmääräytymis- vuoden lopussa (31.3.), lasketaan hänen lomapalkkansa tämän pykälän 8 – 11 kohtien mukaan.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä lasketaan kuten lomapalkka.

Lomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen lisien osalta

7. Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään suuruudeltaan vaihtelevat työ- ehtosopimukseen perustuvat lisät. Tällaisia ovat mm. ilta- ja lauantailisät.

Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään lomanmääräytymisvuoden aika- na maksetuista lisistä:‌

• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle vuoden

• 12.5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.

Alle 37,5 tuntia tekevät

8. Lomapalkka tai -korvaus on jäljempänä esitetystä lomanmääräytymis- vuoden ansiosta:

• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle vuoden

• 12.5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.

9. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansio muodostuu:

• työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätä- ja ylityön ajalta maksettua palkkaa ja

• poissaoloajalta maksetusta palkasta (tes: 15–16 §) ja

• laskennallisesta palkasta

10. Maksettuun palkkaan lisätään laskennallista palkkaa:

• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä loman- määräytymisvuoden aikana (75 työpäivän jaksoon sisältyvät palkal- liset sairauspoissaolot)

• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan. (105 kalenteripäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot)

• äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta

• lomautusajalta enintään 30 työpäivältä kutakin lomautusta kohden

• lomautuksen ajalta yhteensä enintään 42 kalenteripäivältä ansaitta- essa lomaa 35 tunnin säännön mukaan

• tilapäisen hoitovapaan ajalta

• pakottavien perhesyiden ajalta

• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä

• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteri- päivältä ansaittaessa lomaa 35 tunnin säännön mukaan

• sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi

11. Poissaoloajalta maksettava laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mu- kaan tai kuukausipalkkaisella poissaolon alkamishetken kuukausipalkan mukaan.‌‌‌‌

Jos tuntipalkkaisella ei ole sovittu keskimääräistä viikkotyöaikaa, lasken- nallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

12. Jos optikolla ei ole lomapäiviä, lomakorvaus maksetaan viimeistään loma- kauden loppuun (30.9.) mennessä.

18 § Lomaraha

Suuruus

1. Lomaraha on 50 % lakisääteisestä vuosilomapalkasta, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi sen vaihtamisesta vapaaksi työehtosopimuksen vapaak- sivaihtamismääräyksiä noudattaen.

Maksamisedellytykset

2. Lomaraha maksetaan työntekijän:

• aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana

• palatessa työhön heti loman päätyttyä.

Lomaraha maksetaan myös työntekijän:

• oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen xxxxx alkamista tai sen päätyttyä

• ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentis- sa mainitusta syystä.

Edellytysten jäädessä toteutumatta lomaraha voidaan periä takaisin.

Hoitovapaa

3. Hoitovapaalla olevalle maksetaan lomaraha 7. kohdan mukaan. Jos työn- tekijä ei palaa työhön ennakkoilmoituksen tai siihen tehdyn muutoksen mukaisesti hoitovapaan päätyttyä, työnantajalla on oikeus periä maksa- mansa lomaraha takaisin.

Varusmiespalvelus ‌‌‌‌‌

4. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palattua asianmukaisesti työhön.

Xxxxxxxx on 50 % ennen palvelukseen astumista maksetusta lomapal- kasta tai lomakorvauksesta.

Työsuhteen päättyminen loman aikana

5. Työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä loman ai- kana tai loman viimeisenä päivänä maksetaan lomaraha.

Eläkkeelle siirtyminen

6. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siir- tyessä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Maksamisaika

7. Lomaraha voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä ennen loman alkua, ellei toisin sovita (2 §:n mukaisesti).

Puolet kesäloman lomarahasta voidaan maksaa viimeistään joulua edel- tävänä palkanmaksupäivänä, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi myö- hemmästä ajankohdasta. Työsuhteen päättyessä ennen sitä lomaraha maksetaan lopputilissä.

Alle 37,5 tuntia tekevät

8. Lomarahan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ansainnut vuosi- lomapäiviä.

7. MATKAT ‌‌‌‌‌‌

19 § Matkakustannukset

1. Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:

• valtion matkustussäännön mukaan

• verohallituksen päätöksen mukaan

• yrityksen matkustussäännön mukaan.

2. Yrityksen matkustussäännön korvausten euromääräinen taso määräytyy valtion matkustussäännön mukaan ja maksuperusteet (aikarajat) vero- hallituksen päätöksen mukaan.

8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

20 § Erinäiset määräykset

Jäsenmaksun perintä

1. Työntekijän pyynnöstä työnantaja tekee hänen kanssaan perintälomak- keen mukaisen sopimuksen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenmaksun perinnästä.

Kokoontuminen työpaikalla

2. Toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenet, ammattiosastot tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä jos:

• kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista

• työnantaja osoittaa pyydettäessä tarkoituksenmukaisen kokouspaikan

• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.

Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia tai muita asiantuntijoita.

Luottamusmies ‌‌‌‌‌‌‌‌‌

3. Työnantaja ja luottamusmies sopivat luottamusmiesasioiden tiedotta- mistavoista yrityksen työntekijöille.

Ryhmähenkivakuutus

4. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.

Työasut

5. Työnantajan edellyttäessä erityistä työasua työnantaja hankkii ja huoltaa sen.

Työasu on työnantajan omaisuutta.

Paikallisesti voidaan sopia (2 §:n mukaisesti), että optikko huoltaa työ- asunsa korvausta vastaan.

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

21 § Erimielisyydet

Paikalliset neuvottelut

1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan kahtena kappaleena oheinen eri- mielisyysmuistio.

Liittoneuvottelut

2. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.

Neuvottelujen toteutus

3. Paikalliset ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.

Työtuomioistuin

4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

22 § Työrauha ja sopimusrikkomukset ‌‌‌

1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoitus- päivänä voimassaolevan työehtosopimuslain ja keskusjärjestösopimuk- sen mukaan.

10. VOIMASSAOLO

23 § Sopimuksen voimassaolo

1. Sopimus on voimassa 31.3.2024 asti.

2. Vuoden 2023 palkankorotuksista sovitaan 20.1.2023 mennessä. Ellei vuoden 2023 palkankorotuksista löydetä ratkaisua 20.1.2023 mennessä, sopimus on irtisanottavissa päättymään 31.3.2023. Irtisanominen on toi- mitettava viimeistään 28.2.2023.

3. Mikäli sopimusta ei päätetä kohdan 2. mukaisesti, sopimus jatkuu vuo- den kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta en- nen sen päättymistä 31.3.2024.

4. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesi- tykset.

TYÖAIKAPANKKI ‌‌‌

1. Paikallisesti sopien (2 §:n mukaisesti) voidaan tehtyjä työtunteja siirtää työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.

Siirrettävät työtunnit

2. Työnantajan ja työntekijän sopiessa voidaan työaikapankkiin siirtää:

• lisä- ja ylityötunteja

• vapaaksi vaihdettavia työaikalisätunteja

• sunnuntaityön korotustunteja

• tes-vapaapäivänä tehtyjä työtunteja

• arkipyhälyhennyspäivänä tehtyjä työtunteja

• työaikalain mukaisena vapaapäivänä tehtyjä työtunteja

• lomarahan vaihtamisvapaapäivänä tehtyjä työtunteja

3. Työnantajan aloitteesta tehtävät ja korotetulla palkalla maksettavat työ- tunnit siirretään työaikapankkiin vastaavasti korotettuina.

Työntekijän aloitteesta tehtävät tunnit siirretään työaikapankkiin korotta- mattomina.

4. Työnantaja ja työntekijä sopivat siirrettävien työtuntien määrästä.

Työaikapankissa saa kokoaikatyöntekijällä olla enintään 75 tuntia ja alle 37,5 tuntia tekevällä enintään kaksi kertaa työsopimuksessa sovittu viik- kotyöaika.

Vapaan pitäminen

5. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen vapaan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää va- paan antamisajankohdan.

Vapaan antamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa etukäteen.

6. Vapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita.

Vapaa pyritään antamaan muiden vapaapäivien tai vuosiloman yhteydessä.

Vapaa on pidettävä viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuo- den aikana, ellei hyväksyttävän poissaolon takia muuta sovita.‌‌‌

7. Työnantajan tai työntekijän irtisanoessa työaikapankkisopimuksen pide- tään työaikapankkiin siirretyt työtunnit vapaana tämän pykälän mukaan.

Poissaolot ja vuosiloma

8. Työntekijän ollessa työkyvytön ennen vapaan alkamista tai työkyvyttö- myyden alkaessa vapaan aikana noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.

Vapaapäivät kerryttävät vuosilomaa.

Kirjanpito

9. Työaikapankista on kirjattava:

• milloin työ on tehty

• kumman aloitteesta

• montako tuntia tehty ja montako siirretty pankkiin

• vapaan ajankohta ja montako tuntia pankista otetaan

Työsuhteen päättyminen

10. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan peruspalkalla.

LOMARAHAN VAIHTAMINEN VAPAAKSI ‌

Xxxxxxxxx vaihtamisessa vapaaksi noudatetaan seuraavaa:

1. Sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä kirjallisesti.

2. Sopimus on tehtävä ennen vuosiloman tai sen osan alkamista.

3. Sopimus on toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irti- sanomisajalla päättymään 30.4. mennessä.

Irtisanomisajasta voidaan sopia toisin.

4. Vapaapäivien määrä (arkipäiviä) on enintään puolet ansaittujen loma- päivien määrästä.

5. Vapaapäivien pitämisajankohdista sopivat työnantaja ja työntekijä.

6. Vapaapäivät tulee pitää viimeistään 30.4. mennessä.

7. Vapaapäivistä maksetaan lomarahan suuruinen korvaus suhteessa pidet- tävien vapaapäivien määrään, ellei toisin sovita.

Esimerkki:

Työntekijän lomaoikeus on 30 päivää.

Työntekijä vaihtaa lomarahasta vapaaksi 8 päivää. Palkka vapaapäiviltä on 8/15 kertaa lomaraha.

8. Vapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.

9. Muuten noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.

KOULUTUSSOPIMUS ‌‌‌‌‌

1 § Ammattiyhdistyskoulutus

Koulutustyöryhmä

1. Tämän sopimuksen mukaista ammattiyhdistyskoulutusta varten on liitto- jen välinen koulutustyöryhmä.

2. Työryhmä hyväksyy työnantajan tuen piiriin kuuluvat kurssit seuraavasti:

• hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve

• kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan

• tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana

• ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssin tavoit- teista, opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta ja koh- deryhmästä

• hyväksyttyjen kurssien joukossa tulee olla myös viikkoa lyhyempiä ja paikallisia kursseja.

3. Liitot tiedottavat kursseista viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäi- sen kurssin alkua.

4. Työryhmä voi osallistua kurssien opetuksen seurantaan.

Osallistumisoikeus

5. Henkilöstön edustaja voi osallistua työsuhteen katkeamatta koulutus- työryhmän hyväksymälle enintään 2 viikon kurssille, jos se ei aiheuta yri- tykselle tuntuvaa haittaa.

6. Henkilöstön edustaja voi osallistua:

• vuoden aikana yhdelle kurssille

• vuoden aikana useampijaksoisen kurssin kaikille jaksoille kurssin kokonaispituuden ollessa enintään 2 viikkoa

• kolmen vuoden aikana yhdelle samansisältöiselle kurssille

(aika lasketaan edellisen samansisältöisen kurssin päättymisestä).

Ilmoitusvelvollisuus

7. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan kurssille mahdollisimman aikaisin.

Enintään viikon pituisesta kurssista on ilmoitettava vähintään 3 viikkoa ennen sen alkua ja yli viikon pituisesta kurssista vähintään 6 viikkoa en- nen sen alkua.‌‌‌

8. Työnantajan on ilmoitettava henkilöstön edustajalle viimeistään 2 viikkoa ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistuminen aiheuttaisi yrityk- selle tuntuvaa haittaa.

Työsuojelukoulutus

9. Liiton työsuojelukoulutus pyritään antamaan erityisesti työsuojeluvaltuu- tetuille.

Korvaukset

10. Luottamusmies, varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat osal- listua koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman ansiomenetystä.

Työnantaja maksaa pääluottamus- ja luottamusmiehelle kohtuulliset ja tavanomaiset matka- ja majoituskustannukset vuosittain yhteen luotta- mushenkilöiden toimintaedellytyksiä parantavaan koulutukseen, mikäli kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa. Majoituskustannukset sisältävät enintään 3 yötä.

11. Luottamusmiehen ansiomenetys korvataan enintään 2 viikolta ja työsuo- jeluvaltuutetun enintään 1 viikolta edellyttäen, että kurssi liittyy osanotta- jan yhteistyötehtävään yrityksessä.

12. Ansiomenetys korvataan työntekijän peruspalkan mukaan.

Tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Muut edut

13. Osallistuminen tämän pykälän mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuo- siloma-, eläke- tai näihin verrattavia etuuksia.

2 § Yhteinen koulutus ‌‌

1. Yhteistä koulutusta annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti.

2. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa tai muulla paikallisesti sovittavalla tavalla.

3. Yhteistä koulutusta ovat esimerkiksi:

• yhteistoimintasopimuksen edellyttämä yhteinen koulutus

• osallistumisjärjestelmiin liittyvä koulutus

• työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset yritysten tai

• Työturvallisuuskeskuksen järjestämät perus- ja erikoiskurssit

4. Korvaukset määräytyvät 3 §:n mukaan.

3 § Ammatillinen koulutus

1. Optikon täydennyskoulutusvelvollisuus määräytyy terveydenhuollon am- mattihenkilölain 18 §:n mukaan.

Optometrian Eettinen Neuvosto hyväksyy kurssit, jotka täyttävät täyden- nyskoulutukselta vaadittavat edellytykset.

2. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta työaikana tai työnantajan lähettäessä hänet ammatilliseen koulutukseen työnantaja korvaa koulutuskustannukset ja ansiomenetyksen.

3. Säännöllisen työajan ansiomenetys korvataan työntekijän peruspalkan mukaan.

Tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan. Matkakustannukset korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan.

4. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella työntekijälle korvataan sii- tä johtuvat suoranaiset kustannukset.

5. Ennen koulutukseen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tä- män pykälän mukainen koulutus.

Näköä-koulutustapahtuma ‌‌‌

6. Optikko voi osallistua toimialajärjestön järjestämään Näköä-koulutus- ta- pahtumaan, jos:

• osallistuminen ei aiheuta haittaa yrityksen tai toimipaikan toiminnalle

• optikko ei ole osallistunut kyseisenä vuonna työnantajansa järjestä- mään Näköä-koulutustapahtumaa vastaavaan koulutustilaisuuteen. Työnantaja maksaa koulutustilaisuudesta aiheutuvat välittömät kustannukset.

4 § Työhyvinvointikorttikoulutus

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävä koulutus osana työ- hyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat, että työntekijät ja myy- mä- läpäälliköt voivat halutessaan suorittaa työnantajan kustantamana työhy- vinvointikortin työajalla ilman ansionmenetystä.

5 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa osana optikoiden työehtosopimusta sen 23

§:n mukaisesti.

SELVIYTYMISLAUSEKE ‌

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29. helmikuuta 2016 solmimassaan kilpailukykysopimuksessa esittäneet, että työttömyys- ja palkkaturva- lainsäädäntöä tulee työehtosopimuksiin sisällytettävästä selviytymislau- sekkeesta sovittaessa muuttaa siten, että työntekijän työttömyysturvan ja palkkaturvan taso määräytyy lakimuutosten seurauksena mahdollis- ta selviytymissopimusta edeltävän tason mukaan. Tässä määräyksessä tarkoitettu paikallinen sopimus voidaan tehdä vasta sanottujen lainsää- däntömuutosten voimaantulon jälkeen.

1 §

Jos sopimuskauden aikana paikallisesti yhdessä todetaan, että yritys on vakavissa ja poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa, voidaan pai- kallisesti sopia työsuhteen ehtojen määräaikaisesta sopeuttamisesta työvoiman vähentämisen välttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaami- seksi. Syyn pitää olla tilapäinen, työnantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva olosuhteissa tapahtunut muutos. Selviytymissopimuk- sen tekemisen syy ei saa olla toimialan tavanomaisesta kilpailusta aiheu- tuva kysynnän heikkeneminen.

Ennen neuvottelujen aloittamista on mahdollisuuksien mukaan tarkistet- tava muut työehtosopimukseen sisältyvät paikallisen sopimisen mahdol- lisuudet ja vaikutukset yrityksen tilanteelle.

2 §

Selviytymislausekkeesta ja - sopimuksesta neuvotellaan ja sovitaan luot- tamusmiehen kanssa.

Jos työntekijät eivät ole valinneet luottamusmiestä, tämän pöytäkirjan mukaisesta selviytymislausekkeesta ja -sopimuksesta neuvotellaan yh- dessä samanaikaisesti työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden ryhmän kanssa. Sopimuksen voimaantulo edellyttää työ- ehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden ryhmän kes- kuudessaan yksimielistä yhteistä päätöstä.

Sopimuksen voimassa ollessa työnantaja ei saa taloudellisin ja tuotannol- lisin perustein irtisanoa tai osa-aikaistaa työntekijöitä eikä lisätä vuokra- työvoiman käyttöä.

3 §

Työnantajan on osoitettava toteen edellä tarkoitettujen taloudellisten vaikeuksien olemassa olo ja esitettävä luottamusmiehelle / henkilöstölle hyvissä ajoin ennen neuvottelun alkua kaikki tarvittavat tiedot kirjallisesti taloudellisen tilanteen toteamiseksi ja sopimuksen tekemiseksi sekä sel- viy- tymissuunnitelmassa tarkoitettujen toimenpiteiden ja niiden vaiku- tusten arvioimiseksi.

Kaikki sellaiset tiedot, jotka sisältävät liike- ja ammattisalaisuuksia, ei- jul- kisia tietoa yrityksen taloudellisesta asemasta tai jotka yritys on muutoin ilmoittanut luottamuksellisiksi, ovat salassa pidettäviä. Sama koskee lain tai sopimuksen nojalla salassa pidettäviä tietoja.

Luottamusmiehellä / henkilöstöllä on salassapitosäännösten estämättä oikeus konsultoida asiantuntijaa ja pyytää neuvoja asiassa liitolta ja esit- tää perustellusta syystä asiakirjat liiton edustajalle. Liitolla on velvolli- suus käsitellä tietoja luottamuksellisesti ja hävittää tiedot käytön jälkeen. Luottamusmiehellä ja henkilöstöllä on oikeus kokoontua kohtuullisessa ja tarpeellisessa määrin ilman ansionmenetystä käsitelläkseen selviytymis- lausekkeen käyttöönottoa ja siihen liittyviä asioita.

Mikäli luottamusmies on valittu, on tämä kokonaan työstä vapautettu ilman ansionmenetystä tässä tarkoitettuun taloudellisen tilanteen sel- vittämiseen ja toteamiseen sekä sopimuksen neuvottelemiseen kuluvan ajan. Mikäli yrityksessä on varaluottamusmies, hän hoitaa tänä aikana luottamusmiehen tehtäviä luottamusmiehen oikeuksin ja velvollisuuksin.

4 §

Selviytymissuunnitelma

Sopimuksen osaksi tehdään selviytymissuunnitelma. Suunnitelmassa tulee yksilöidä edellä mainittujen työehtojen sopeuttamisen lisäksi muut yrityksessä tehtävät sopeutustoimet. Suunnitelmassa yksilöidään lisäksi aikataulu ja menettelytavat, joilla sopeuttamistoimenpiteiden vaikutus- ten toteutumista arvioidaan. Selviytymissuunnitelmaa laadittaessa tulee tavoitella toimenpiteiden kohdistumista mahdollisimman tasapuolisesti koko henkilöstöön. Mahdollista työehtojen heikennysten kompensaatiota työpaikan taloudellisen tilanteen korjaannuttua on käsiteltävä selviyty- mislausekkeesta neuvoteltaessa.

5 §

Paikallisella sopimuksella voidaan sopia toisin seuraavista työehtosopi- muksen nojalla maksettavista palkaneristä:

- sunnuntaityökorvaus

- iltalisä

- aattoiltalisä

- lauantailisä

- työehtosopimuksen mukaiset korotetut palkanosat

- lomaraha

Työntekijän tehtävään liittyvistä lisistä (myymäläpäällikkölisä ym.) ei voi- da sopia toisin.

Lisäksi sopimuksen osana voidaan sopia toisin työntekijän kanssa henki- lökohtaisesta palkkauksesta siten, ettei työehtosopimuksen vähimmäis- tasoa aliteta.

Työvuoroluettelon julkaisuaikataulusta ja muuttamisen perusteista voi- daan sopia toisin osana selviytymissopimusta.

6 §

Paikallinen sopimus voidaan tehdä siksi määräajaksi, jonka kuluessa yh- teisesti arvioidaan edellytysten selviytymissopimuksen käyttämiseksi olevan voimassa, kuitenkin enintään vuoden määräajaksi. Mikäli sopimus tehdään vuotta lyhemmäksi ajaksi, sopimus voidaan uudistaa, jos sen te- kemisen edellytykset määräajan päättyessä ovat edelleen voimassa. So- pimusten enimmäispituus yhteenlaskettuna ei voi ylittää yhtä (1) vuotta ensimmäisen sopimuksen alkamisajankohdasta laskettuna. Tämän mää- räajan täytyttyä uutta sopimusta ei ole mahdollista tehdä 12 kuukauteen. Sopimus tehdään kirjallisesti.

Paikallisen sopimuksen osapuolet tarkastelevat ja seuraavat sopimuk- sen toteutumista ja vaikutuksia selviytymissuunnitelmassa sovittavalla tavalla. Sopimus tulee päättää ennenaikaisesti, mikäli edellä kuvattuja perusteita sen voimassaolon jatkamiselle ei enää ole olemassa. Sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, mikäli sopi- musolosuhteissa on tapahtunut sellainen olennainen muutos, joka puol- taa sopimuksen päättämistä. Sopimus voidaan tehdä myös ehdollisek- si, yrityksen taloudellisen tilanteen kehityksestä riippuvaiseksi. Sopimus

purkautuu voimaantulosta lukien, mikäli osapuoli syyllistyy olennaiseen sopimusrikkomukseen tai sopimus on saatu aikaan olennaisesti väärin perustein.

Sopimus voi tulla voimaan aikaisintaan seuraavasta palkanmaksukaudes- ta lukien.

7 §

Työntekijällä on selviytymissopimuksen voimassa ollessa oikeus irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa siinä vaiheessa, kun sopeutustoimilla on ollut vaikutusta hänen palkkaansa kuuden (6) kuukauden ajan.

8 §

Tämän pöytäkirjan mukaisella selviytymissopimuksella on samat oikeus- vaikutukset kuin työehtosopimuksella.

9 §

Työnantajan tulee tiedottaa sopimuksen syntymisestä ja sen keskeisestä sisällöstä koko henkilöstölle viipymättä. Liitot seuraavat selviytymislau- sekkeiden käyttöä ja vaikutuksia optisen alan yrityksissä. Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle tarvittavat tiedot viranomaisia varten.

ERIMIELISYYSMUISTIO ‌

Yritys....................................................................................................................................................................

Toimipaikka........................................................................................................................................................

Työnantaja tai työnantajan edustaja ..........................................................................................................

Työntekijä tai työntekijän edustaja .............................................................................................................

Yhteisesti todettu tapahtumien kulku ja erimielisyyden syy

...............................................................................................................................................................................

Työntekijän selvitys ja vaatimukset perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)

...............................................................................................................................................................................

Voidaan käyttää erillistä liitettä.

Työnantajan selvitys ja vastaus perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)

...............................................................................................................................................................................

Voidaan käyttää erillistä liitettä.

Aika ja paikka ...................................................................................................................................................

Työnantaja tai työnantajan edustaja Työntekijä tai työntekijän edustaja

................................................................................. .....................................................................................

Nimen selvennys, puhelinnumero Nimen selvennys, puhelinnumero ja sähköpostiosoite ja sähköpostiosoite

Tätä muistiota on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta. Työnantaja toimittaa toisen Kaupan liittoon ja työntekijä toisen Toimihenkilöliitto ERTO ry:lle..

TYÖSOPIMUS OPTIKOT ‌

1. TYÖSUHTEEN OSAPUOLET	Työnantaja	Liike- tai kotipaikka
	Työntekijä	Henkilötunnus
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alussa on kuukauden koeaika.
	toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Työsuhde kestää toistaiseksi ja sen alkamis- päivämäärä on	määräaikainen työsuhde Määräaikaisen työsuhteen alkamispäivämäärä on ja kesto saakka. Määräaikaisen työsuhteen peruste: tai kunnes seuraavassa yksilöity työtehtävä on suoritettu ja sen arvioitu kesto on saakka.
3. TYÖAIKA	Työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. alle 37,5 tuntia viikossa, jolloin keskimääräinen viikkotyöaika on tuntia. Työntekijä suostuu tekemään lisätyötä laissa säädetyin edellytyksin, jolloin siitä maksetaan lain ja työehtosopimuksen mukainen korvaus. Työntekijä suostuu tekemään tarvittaessa sunnuntaityötä ei suostu tekemään sunnuntaityötä Sunnuntaityöstä maksetaan lain ja työehtosopimuksen mukainen korvaus.
4. TYÖTEHTÄVÄT	Työntekijän työtehtävät (työtehtävien pääasiallinen laatu):
5. PALKKAUS	Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Alallaolovuodet: Palkan määrä kuukaudessa tai tunnissa:
6. VUOSILOMA	Vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja noudatettavan työehtosopimuksen mukaan.
7. IRTISANOMISAIKA	Irtisanomisaika määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen mukaan.
8. TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan työnantajaa sitovaa työehtosopimusta, voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä. Sairausajan palkkaa, vuosilomaa ja työaikaa koskevien määräysten osalta noudatetaan työehtosopimuksen voimassaoloajan päätyttyä ja ennen uuden työehtosopimuksen voimaanastumista päättyneen sopimuksen määräyksiä.
9. MUUT EHDOT
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan työntekijälle ja yksi jää työnantajalle. Xxxxxx Xxxx Työnantajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus Nimen selvennys Nimen selvennys

SELVITYS:

Työsopimuslain 2:4 §:n mukaisesti työnantaja ilmoittaa lisäksi työsuhteen keskeisistä ehdoista seuraavaa:

Työn suorittamispaikka: (Esimerkiksi yrityksen tietty toimipaikka/-paikat tai yrityksen kaikki toimipaikat tai tietty työnsuorittamisalue/-alueet)

Palkanmaksukausi on

Työsuhteen alussa työnantajaa sitova työehtosopimus on

Optikoiden työehtosopimus 1.3.2021¬31.3.2022 51

Muuta:

PAIKALLISEN ERÄN SOVELTAMISOHJE ‌

Mikä on paikallisen erän tavoite?

• Tukea toimivaa ja oikeudenmukaista palkkausta

• Olla selkeä ja läpinäkyvä osa palkkausjärjestelmää

Mihin paikallista erää käytetään?

• Työntekijän palkitseminen hyvästä työsuorituksesta tai osaamisen kehittämisestä

• Yrityksen palkkarakenteen kehittäminen

• Paikallisesti määritellyt perusteet

Mikä on paikallinen erä?

• Paikallisessa erässä jaettavien palkankorotusten suuruudet voivat vaihdella työntekijöiden kesken

• Optikoiden työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön palkoista lasketaan summa, joka voidaan jakaa työntekijöiden kesken

Miten paikallinen erä toteutetaan?

• Työnantaja ja luottamusmies tai henkilöstö neuvottelevat erän toteuttamisesta

• Tavoitteena löytää yhteisymmärrys perusteista ja toimintatavoista

• Viime kädessä työantaja voi päättää erän käytöstä työehtosopimuk- sen määräyksiä noudattaen

Mikä on paikallisen erän vaihtoehto?

• Yleiskorotus

Paikallinen erä

Tämä soveltamisohje koskee työehtosopimuskaudelle 1.4.2022 - 31.3.2024 sovittua paikallista palkankorotuserää.

Erän tarkoitus

Paikallisen erän tarkoitus on tukea toimivaa ja oikeudenmukaista palkkaus- ta. Erän tulee olla selkeä ja läpinäkyvä osa palkkausjärjestelmää. Paikallisen erän tarkoituksena on mm. palkita työntekijää hyvästä työsuorituksesta ja/tai osaamisen merkittävästä kehittämisestä.

Erän jakamisen tarkemmat kriteerit määritellään paikallisesti.

Erän käyttämisen vaihtoehtona on suorittaa kokonaispalkankorotuksen suuruinen yleiskorotus (yleiskorotus + paikallinen erä).

Erän käyttö ja jakoperusteista päättäminen

Paikallisen erän jakamisen kriteereistä neuvotellaan paikallisesti luotta- musmiehen kanssa tai sellaisen puuttuessa työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön kanssa hyvissä ajoin ennen erän jakamista. Neuvot- telut tulee käydä kesäkuun 2022 loppuun mennessä. Tavoitteena on saa- vuttaa yhteisymmärrys erän käyttötarpeista sekä jakokriteereistä.

Työnantaja antaa hyvissä ajoin ennen neuvotteluja luottamusmiehelle ja työehtosopimuksen piirissä olevalle henkilöstölle tarvittavat tiedot suun- nitelluista jakoperusteista. Tietojen kirjallisen antamisen tarkoituksena on, että osapuolet voivat itse ja edustajiensa tukemana arvioida jakope- rusteiden tarkoituksenmukaisuutta kyseisessä yrityksessä. Jos tietoja ei anneta, annetaan paikallinen erä yleiskorotuksena kaikille.

Luottamusmies (tai hänen puuttuessaan henkilöstö) voi tällöin esittää omat näkemyksensä jakoperusteista. Tämän jälkeen osapuolet neuvotte- levat yhden tai useamman kerran erän käytöstä sekä jakoperusteista.

Sopimus paikallisen erän jakamisesta tulee tehdä kirjallisesti. Jos neuvot- teluja ei ole käyty kesäkuun 2022 loppuun mennessä, annetaan paikalli- nen erä yleiskorotuksena kaikille

Mikäli neuvotteluissa ei saavuteta yhteisymmärrystä, osapuolet ilmoitta- vat omat näkemyksensä toisilleen kirjallisesti ja käyvät vielä läpi mahdol-

lisuudet saavuttaa asiassa sopimus. Mikäli työnantaja ei tarjoa mahdolli- suutta eriävien näkemysten kirjalliseen kokoamiseen, annetaan paikallinen erä yleiskorotuksena kaikille.

Mikäli yhteisymmärrystä ei edelleenkään saavuteta, voi työnantaja viime- sijaisesti päättää erän jakamisesta ja sen perusteista.

Työntekijöiden osaaminen ja työssä suoriutuminen voivat olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa. Paikallisen erän jako- kriteereitä voivat olla esimerkiksi:

• Osaamisen kehittäminen ja kouluttautuminen

• Hyvät asiakaspalvelutaidot

• Positiivisen hengen luominen työyhteisössä

• Työskentelytapojen ja toiminnan kehittäminen

Paikallista erää jaettaessa jokaiselle työntekijälle pitää tulla palkankorotus.

Paikalliseen erään ei lasketa mukaan palkkaa siltä osin kuin vähimmäis- palkan korotus johtaa yleiskorotusta suurempaan henkilökohtaisen pal- kan korotukseen.

Esimerkki neuvottelujen kulusta

Työnantaja haluaa käynnistää neuvottelut paikallisen erän käyttämises- tä. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, työnantaja tekee henkilöstöl- leen aloitteen erän käyttämisestä, ja aloittaa neuvottelut henkilökunnan kanssa. Tilanteesta riippuen neuvottelukertoja voi olla yksi tai useampi.

Ennen neuvottelujen alkua työnantaja esittää oman suunnitelmansa erän jakoperusteista. On suositeltavaa, että henkilöstö esittää oman näkemyksensä jakoperusteista jo ennen ensimmäistä neuvotteluker- taa. Neuvotteluissa asioita käsitellään tarkemmin ja myös suunnitel- mat ja niiden perusteet voivat vielä muuttua ja tarkentua.

Osapuolten tulee neuvotella asiasta yhteisymmärryksen saavuttami- seksi. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, osapuolet ilmoittavat omat näkemyksensä toisilleen kirjallisesti ja käyvät vielä läpi mahdolli- suudet saavuttaa asiassa sopimus. Vasta tämä jälkeen työnantaja vii- me kädessä ratkaisee jakoperusteet.

Erän jakamisesta tiedottaminen

Erän jakamiseen liittyvistä toimintatavoista voidaan sopia paikallisesti. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan seuraavaa:

Ennen erän maksamista työnantaja selvittää koko henkilöstölle erän jako- perusteet.

Erän jakamisen jälkeen jako tulee selvittää koko henkilöstölle. Selvitykses- sä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän jakoperusteet, erän kokonaiseuro- määrän, korotuksen saaneiden työntekijöiden lukumäärän ja yksittäisten korotusten euromäärät ja keskiarvon.

Selvitykset voidaan hoitaa kirjallisesti. Selvitysten tulee olla kaikkien työn- tekijöiden saatavilla.

Yksittäiselle työntekijälle selvitetään (suullisesti tai kirjallisesti) erää kos- keva ratkaisu hänen osaltaan.

Jos yrityksessä on alle 7 työehtosopimuksen piirissä olevaa työntekijää, yksittäisten korotusten euromääriä ja keskiarvoa ei kuitenkaan anneta. Jos yrityksessä on alle 4 työehtosopimuksen piirissä olevaa työntekijää, selvityksessä on ilmoitettava vain erän jakoperusteet. Näissä tapauksissa työnantajan on pyydettäessä osoitettava, että koko yrityskohtainen erä on jaettu.

Jos yrityksen toimipisteessä on vähintään 7 työehtosopimuksen piirissä olevaa työntekijää, annetaan yksittäisten korotusten euromäärät anonyy- misti myös toimipisteen osalta.

Selvitys jaosta annetaan kirjallisesti viimeistään 15.8.2022. Mikäli selvi- tystä ei ole annettu, jaetaan erä yleiskorotuksena 1.7.2022 lukien takautu- vasti.

Erän jakaminen

Erän jakaminen työntekijöiden kesken tapahtuu aiemmin määriteltyjen kriteerien mukaisesti.

Erä lisätään henkilökohtaiseen palkkaan.

Erän määrän laskentatapa

Paikallisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden toukokuun 2022 palkoista luontoisetuineen. Paikallisen erän laskennan pohjana on mahdollisimman normaali kuukausi- ja tunti- palkkojen yhteismäärä.

Paikallisen erän laskentapohjana on työehtosopimuksen piirissä olevalle henkilöstölle toukokuussa 2022 maksetut tai maksettavaksi erääntyneet palkat. Palkoilla tarkoitetaan säännölliseltä työajalta maksettuja palkkoja mukaan luettuna kiinteät kuukausittain toistuvat lisät. Laskennassa ovat mukana kaikki työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät työsuhteen kestosta (toistaiseksi voimassa oleva/määräaikainen) tai työajasta (koko- aikainen/ osa-aikainen) riippumatta. Paikalliseen erään ei lasketa mukaan palkkaa siltä osin kuin vähimmäispalkan korotus johtaa yleiskorotusta suurempaa henkilökohtaisen palkan korotukseen.

Mitä palkkasummaan ei lasketa?

• lisä- tai ylityökorvauksia

• ilta- ja lauantailisiä

• aattoiltalisiä

• sunnuntaityökorvauksia

• työsuhteen päättyessä maksettavia lomakorvauksia

• lomarahoja

Vuosi- tai sairausloman, palkallisen äitiys- tai adoptiovapaan ajalta taikka muulta palkalliselta poissaoloajalta maksetut tai maksettavaksi eräänty- neet palkat otetaan huomioon ilman työaikalisien osuutta, paitsi milloin poissaolevalle työntekijälle on palkattu sijainen, jolloin huomioon otetaan joko poissaolijan tai sijaisen palkka. Valintaa poissaolijan ja sijaisen välillä on noudatettava yhdenmukaisesti. Mikäli työntekijän poissaolon sijais- taminen on toteutettu kokonaan tai osittain nostamalla osa-aikaisten työntekijöiden työsopimustunteja (pysyvästi tai määräaikaisesti), otetaan huomioon nämä tuntinostot, mutta ei poissa olevan työntekijän palkkaa.

Palkattomia poissaoloja ei huomioida paikallisen erän laskentapohjassa, paitsi milloin niiden huomioimatta jättäminen johtaa merkittävään vää- ristymään erän laskentapohjassa.

Document Metadata

Table of Contents

Optikoiden työehtosopimus 1.4.2022 – 31.3.2024

Document Metadata