Kaupan työehtosopimus 1.5.2014¬31.1.2017
KAUPAN
TYÖEHTOSOPIMUS JA PALKKALIITE 1.5.2014–31.1.2017
Kaupan työehtosopimus ja palkkaliite 1.5.2014–31.1.2017 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy, 2014
Kaupan työehtosopimus 1.5.2014¬31.1.2017
ja Palkkaliite
Kaupan työehtosopimus 1.5.2014¬31.1.2017 1
1.5.2014¬29.2.2016
KAUPAN TYÖEHTOSOPIMUS S I S Ä L L Y S
AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 11
1. SOVELTAMISALA 18
1 § Sopimuksen ulottuvuus 18
2. TYÖSUHDE 18
2 § Työnjohto 18
3 § Työsopimus ja koeaika 19
4 § Määräaikainen työsopimus 19
5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 20
Irtisanomisaika 20
Korvaukset 21
Työsuhteen purkaminen 22
Lomautus 22
3. TYÖAIKA 23
6 § Työaika 23
Työajasta sopiminen 23
Säännöllisen työajan järjestäminen 23
Tasoittumisjärjestelmä 24
Työvuoroluettelo 24
Työhönsidonnaisuusaika 26
Xxxxxxx työaika 27
Vuorokausilepo 27
Muut työaikajärjestelyt 27
7 § Vapaat 27
Vapaapäivät 27
Vapaapäivien sijoittelu
Viikonloppuvapaa 28
Sunnuntaivapaa 29
Aattovapaa 29
Arkipyhäviikon työajan lyhennys 30
8 § Ruoka- ja kahvitauko 32
Ruokatauko 32
Kahvitauko 33
9 § Lisä- ja ylityö 33
Lisätyö 33
Ylityö 33
Lisä- ja ylityösuostumus 33
Korotettu palkka 33
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa 34
Korotetun palkan maksaminen tasoittumisjaksossa 35
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana 35
Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson 36
Ylityön enimmäismäärät 37
Tuntipalkkajakaja 37
Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen 37
Säännöllinen viikkotyöaika yli 37,5 tuntia 37
10 § Sunnuntaityö 37
4. PALKKAUS 39
11 § Työpalkat 39
Palkan suuruus 39
Palvelusaika 39
Koulutus 40
Työkohtaisuuslisä 40
Tilapäinen siirto 40
Siirto vaativuustasossa 40
Vaativuustasojen ylittävä palkka 40
Kielilisä 40
Osakuukauden palkka 41
Koululaispalkka 42
Taulukkopalkat 42
Alle 37,5 tuntia tekevät 42
12 § Myyjät ja myymälätyöntekijät 43
Harjoitteluaika 43
Vaativuustasot 43
Iltalisä 44
Aattoiltalisä 44
Yölisä 45
Lauantailisä 45
Inventaarilisä lauantaina 45
Vastuulisä 45
Myymälänhoitajan sijaisuuslisä 46
Kylmä- ja pakkashuonelisä 46
Hälytysraha 46
13 § Varastotyöntekijät 47
Harjoitteluaika 47
Iltalisä 47
Yölisä 47
Lauantailisä 47
Olosuhdelisät 48
Pakastevarastolisä 48
Työryhmän vanhin (nokkamies) 48
Hälytysraha 49
14 § Konttorityöntekijät 49
Harjoitteluaika 49
Työaikalisät 49
Vaativuustasot 49
15 § Muut ammattiryhmät 50
Pika- ja noutotukkutyöntekijät 50
Vahtimestarit 50
Lähetit 50
Korjausompelijat 50
Siivoojat 50
5. POISSAOLOT 51
16 § Sairastuminen 51
Palkanmaksun edellytykset 51
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus 51
Palkanmaksu 52
Sairauden uusiutuminen 53
Karanteeni 54
Alle 37,5 tuntia tekevät 54
17 § Tilapäinen poissaolo 55
Äkillinen sairaus perheessä 55
Vihkiminen ja merkkipäivä 56
Kuolema ja hautajaiset 56
Kutsunta ja kertausharjoitukset 56
Yhteiskunnallinen toiminta 57
Vaikeasti sairas lapsi 57
Vuosilomaedut 57
18 § Lääkärintarkastukset 57
Palkanmaksun edellytykset 57
19 § Lapsen syntymä 58
Perhevapaat 58
Ilmoitusajat 59
Vapaan ajankohdan muuttaminen 60
Työskentely vapaan aikana 60
6. VUOSILOMA 61
20 § Vuosiloma 61
Loman pituus 61
Loman antaminen 62
Loma ja vapaapäivä 62
Lisät 63
Lomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen 63
Alle 37,5 tuntia tekevät 64
21 § Lomaraha 66
Maksamisedellytykset 66
Suuruus 67
Maksamisaika 68
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi 68
Hoitovapaa 69
Varusmiespalvelus 69
Työsuhteen päättyminen loman aikana 69
Eläkkeelle siirtyminen 70
Takaisinperintä 70
Alle 37,5 tuntia tekevät 70
7. MATKAT 70
22 § Matkakustannukset 70
Matkakustannukset 70
Yrityksen matkustussääntö 70
Päiväraha 70
Ateriakorvaus 71
8. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN 71
23 § Työpaikkakohtainen sopiminen 71
9. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 72
24 § Erinäiset määräykset 72
Noudatettavat sopimukset 72
Jäsenmaksuperintä 72
Kokoontuminen työpaikalla 72
Luottamusmies 72
Perehdyttäminen 73
Ryhmähenkivakuutus 73
Työasut - myyjät 73
Työasut - varastotyöntekijät 73
Kassavaje 73
10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 74
25 § Erimielisyydet 74
Paikalliset neuvottelut 74
Liittoneuvottelut 74
Neuvottelujen toteutus 74
Työtuomioistuin 74
26 § Työrauha ja sopimusrikkomukset 74
11. VOIMASSAOLO 75
27 § Sopimuksen voimassaolo 75
Merkittävät poikkeamat taloudellisessa kehityksessä 75
HUOLTO- JA LIIKENNEASEMATYÖNTEKIJÄT 78
1 § Ulottuvuus 78
2 § Sunnuntaityö 78
3 § Palkat 78
Harjoitteluaika 78
Palkkaryhmät 79
Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijä 79
Vastaavan hoitajan sijaisuus 79
Huolto- ja liikenneaseman ravintolaesimies 80
Huoltoasentajien vaativuustasot 80
4 § Lisät 80
Kielilisä 81
Hälytysraha 81
5 § Työasut 81
PROVISIOPALKKAISET MYYJÄT 82
1 § Henkilökohtainen provisiopalkka 82
2 § Keskimääräinen päiväpalkka 82
TUKKUMYYJÄT JA OSTAJAT 83
1 § Ulottuvuus 83
2 § Vaativuustasot 83
3 § Muut määräykset 84
KIOSKIMYYJÄT 85
1 § Ulottuvuus 85
2 § Palkat 85
3 § Ilta- ja yölisä 85
Iltalisä 85
Yölisä 85
Ilta- ja yölisät sunnuntaina 85
4 § Työaika 85
5 § Sunnuntaityö 86
SOMISTAJAT 87
1 § Ulottuvuus 87
2 § Työpalkat 87
Palvelusaika 87
Vaativuustasot 87
Erityisen vaativa somistus 87
Työkohtaisuuslisä 88
Kielilisä 88
3 § Työasut 88
ASENTAJAT JA HUOLTOMIEHET 89
1 § Ulottuvuus 89
2 § Ohjeelliset ansioluvut ja vähimmäispalkka 89
Vaativuustasot 89
Vähimmäispalkka 90
3 § Matkakustannukset 90
4 § Lomaraha 91
YÖTYÖ 92
1 § Ulottuvuus 92
2 § Yötyö 92
VÄKIVALLAN UHKA 93
1 § Arviointi 93
2 § Torjunta ja jälkihoito 93
3 § Yksintyöskentely 94
TYÖAJAN LYHENNYS 95
1 § Soveltamisala 95
2 § Lyhennysmallit 95
3 § Lyhennys vapaapäivinä 95
Ansainta 95
Vapaapäivien antaminen 96
Arkipyhäviikon työajan lyhennys 96
Poissaolot ja vuosiloma 96
Työsuhteen päättyminen 96
4 § Lyhennys paikallisesti sopien 97
YKSILÖLLISET TYÖAJAT 98
A. Viikkotyöaika 36 tuntia 15 minuuttia 98
B. Työaikapankki 100
LISÄTYÖN TARJOAMINEN 102
1. Yksilöllinen työaikatarkastelu 102
2. Yrityskohtainen työaikatarkastelu 102
3. Henkilöstöpankki tai muu lisätyön tarjoamiseen liittyvä yrityskohtainen järjestely 103
VARASTOTYÖN SUORITUSPALKKAUS 105
ERIMIELISYYSMUISTIO 106
TYÖSOPIMUSLOMAKE 107
Työsopimuslomakkeen täyttämisohjeita 108
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 111
Johdanto 111
1 § Sopimuksen soveltamisala 111
2 § Luottamusmiehen tehtävät 112
3 § Luottamusmiehen valinta 112
Yleistä 112
Luottamusmiehet 112
Ilmoitukset työnantajalle 114
Muutostilanteet 114
4 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot 114
5 § Työstävapautus ja työskentelypuitteet 115
Työstävapautus 115
Työstävapautusaika ja ajankäyttö 115
Työskentelypuitteet 117
6 § Ansiomenetyksen korvaus 117
Ansiomenetys 117
Matkakustannukset 117
Luottamusmieskorvaus 118
Pääluottamusmiehen ansiokehítys 118
7 § Luottamusmiehen koulutus 119
8 § Työsuhdeturva 119
Syrjintäkielto 119
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 120
Yksilösuoja 120
Ehdokassuoja 120
Jälkisuoja 121
Pääluottamusmies ja liikkeen luovutus 121
Korvaukset 121
9 § Neuvottelujärjestys 121
10 § Sopimuksen voimassaolo 121
YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN SOVELTAMISOHJEET 122
1 § SOVELTAMISALA 122
2 § YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA 122
2.1. Työpaikkakäsite 122
2.2. Työsuojeluyhteistoiminta 122
2.3. Työsuojeluvaltuutettu 122
2.4. Päätyösuojeluvaltuutettu 122
2.5. Työsuhdeturva 123
2.6. Työsuojeluasiamies 124
2.7. Työsuojelutoimikunta 125
2.8. Yksintyöskentely 125
2.9. Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika 125
2.10. Työsuojeluvaltuutetun korvaus 127
3 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS 129
4 § VOIMASSAOLO 129
KOULUTUSSOPIMUS 130
1 § Koulutustyöryhmä 130
2 § Ammattiyhdistyskoulutus 130
Kurssien hyväksyminen 130
Osallistumisoikeus 130
Ilmoitusvelvollisuus 131
Korvaukset 131
Muut edut 131
3 § Yhteinen koulutus 132
4 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 132
5 § Voimassaolo 132
PALKKALIITE 1.5.2014–29.2.2016 133
1. VUOSIPORTAAT 133
2. VAATIVUUSTASOJEN YLEISKUVAUS 133
3. KONTTORITÖIDEN VAATIVUUSTASOT 136
4. PALKKARYHMÄT 138
5. TAULUKKOPALKAT 1.6.2013–31.8.2014 142
6. TAULUKKOPALKAT 1.9.2014–31.8.2015 146
7. TAULUKKOPALKAT 1.9.2015–29.2.2016 150
8. LISÄT 1.5.2014–29.2.2016 154
• Saarinen Design Oy, Helsinki 2014 •
AAKKOSELLINEN HAKEMISTO
A Aattoiltalisä 44, 47, 49, 50, 81
Aattovapaa 29, 30
Adoptiovapaa 58
Ammatillinen koulutus 132
Ammatillinen tutkinto 40
Ammatillinen oppilaitos 42
Arkipyhäviikon työajan lyhennys
- 37,5 tuntia tekevät 30, 31, 34
- alle 37,5 tuntia tekevät 32, 31
- yli 37,5 tuntia tekevät 37, 31, 96
- yksilölliset työajat:
viikkotyöaika 36 t 15 min 98
alle 36,25 tuntia tekevät 99
Asentaja 89–91
Asevelvollisuus 39, 56, 69
Ateriakorvaus 71, 90
E Erimielisyydet, erimielisyysmuistio 74, 106
Esimies, huolto- ja liikenneasema 80
H Hammassairaus 57
Harjoittelijat
- huolto- ja liikenneasematyöntekijät 78
- konttorityöntekijät 49, 42
- myyjät 43, 42
- somistajat 87
- varastotyöntekijät 47, 42
Hautajaiset 56
Henkilöstöpankki 103, 104
Hoitovapaa 58–60, 39, 66, 69
Huoltomies 89–91
Hälytysraha: myymälä, varasto, huoltamo 46–47, 49, 81
Hätätyö 27
I Iltalisä
- huolto- ja liikenneasematyöntekijät 80, 81, 44
- kioskimyyjät 85
- konttorityöntekijät 49, 44
- myyjät ja myymälätyöntekijät 44
- siivoojat (ei huoltoaseman siivooja) 50
- vahtimestarit 50, 44, 47
- varastotyöntekijät 47, 44
Inventaarilisä: myyjät ja myymälätyöntekijät 44
Irtisanominen, -sanoutuminen 20–22
Isyysvapaa 58–60, 39, 66
J Jakaja
- keskimääräinen päiväpalkka (provisio) 82
- kuukausipalkkaisen tuntipalkka 42
- provisiopalkkaisen tuntipalkka 82
- suhteutetun kk-palkan tuntipalkka 42
- työpäivän palkka 41
- vuosiloman päiväpalkka 63
Jäsenmaksuperintä 72
K Kahvitauko 33, 94
Karanteeni 54
Karenssiaika 52
Kassavaje 73
Kertausharjoitukset 56, 57
Kielilisä 40
- huolto- ja liikenneasematyöntekijät 81
- somistajat 88
Kilometrikorvaus, asentajat ja huoltomiehet 90
Kioskimyyjä 85–86, 26, 29
Koeaika 19, 107, 108
Kokoontuminen työpaikalla 72
Korjausompelija 50
Koululaispalkka 42
Koulutus 40
Koulutussopimus 130–132
- ammatillinen koulutus 132
- ammattiyhdistyskoulutus 130, 131
- korvaukset 132
- koulutustyöryhmä 130
- osallistumisoikeus 130, 131
- yhteinen koulutus 132
Kuittaus 19, 21, 22
Kuntien kalleusluokitus 140
Kuolemantapaus 56
Kutsunta 56
Kuukausipalkan jakaja
- tuntipalkka 42
- työpäivän palkka 41
- vuosiloman päiväpalkka 63
Kuukausipalkan suhteutus 42
Kylmähuonelisä: myyjät 46
L Lapsen sairastuminen 55–57
Lauantailisä
- konttorityöntekijät 49, 45
- myyjät ja myymälätyöntekijät 45
- vahtimestarit 50, 44–45, 47
- varastotyöntekijät 47, 45
Lisätyö 33, 102–104
Xxxxxxx työaika 27, 49
Lomapalkka 63
- alle 37,5 tuntia tekevät 64–66
Lomaraha 66–70
- alle 37,5 tuntia tekevät 70
- asentajat ja huoltomiehet 91
Lomautus 22, 120, 124
Luottamustoimet (kunnalliset ja valtiolliset) 57
Luottamusmiessopimus 111–121
- annettavat tiedot 114, 115
- korvaukset 117, 118
- koulutus 119
- työskentelypuitteet 117
- työstävapautus 115–117
- työsuhdeturva 119–121
- valinta 112–114
Lähetti 50
Lääkärintarkastukset 57, 58
M Matkakustannukset 57, 70, 90, 91, 117, 132
Merkkipäivä (50-, 60-vuotta) 56
Myyjäryhmät 43
Myymäläautotyöntekijä 32
Määräaikainen työsopimus 19, 22, 107, 108
N Nokkamies 48, 49
Noutotukkutyöntekijä 50
O Olosuhdelisä: varastotyöntekijät 48
Ostajat 83, 84
P Paikallinen sopiminen
- olosuhdelisät 48
- ruokatauko 32
- sairausajan palkka 53
- xxxxxxxxx xxxxxx, myyjät 73
- työhönsidonnaisuusaika 26
- vuosityöajan lyhennys 95, 97
Pakastevarastolisä: varastotyöntekijät 48
Pakkashuonelisä: myyjät ja myymälätyöntekijät 46
Palvelusaika 39
- somistajat 87
Perehdyttäminen 73
Perhevapaat 58–60
Pikatukkutyöntekijä 50
Poissaolot, tilapäiset 55–57
- hautajaiset 56
- kertausharjoitukset 56
- kuolemantapaus 56
- kutsunta 56
- lapsen sairaus 55–57
- lääkärintarkastukset (kutsunta) 56
- merkkipäivä (50-, 60-vuotta) 56
- perheenjäsenen sairaus 55
- vihkiäiset 56
- yhteiskunnallinen toiminta 57
Provisio 82
Purku 19, 22, 120
Päiväpalkka
- kuukausipalkkaiset 41
- provisiopalkkaiset 82
Päiväraha 70, 58
Pääluottamusmies 112
Päätyösuojeluvaltuutettu 122, 123
Pöytäkirjat
- Asentajat ja huoltomiehet 89–91
- Huolto- ja liikenneasematyöntekijät… 78–81
- Kioskimyyjät… 85–86
- Lisätyön tarjoaminen 104
- Provisiopalkkaiset myyjät… 82
- Somistajat 87–88
- Tukkumyyjät ja ostajat 83–84
- Työajan lyhennys 95–97
- Varastotyön suorituspalkkaus 105
- Väkivallan uhka 93–94
- Yksilölliset työajat… 98–103
- Yötyö 92
R Ravintolatyöntekijä, huolto- ja liikenneasema 79
Ruokatauko 32, 94
Ryhmähenkivakuutus 73
S Sairastuminen 51–55
- alle 10-vuotias lapsi 55, 56
- perheenjäsenet 55
Seulontatutkimukset, mammografia, papakoe 58
Siirto: tilapäinen 40
Siirto: pysyvä 40
Siivooja 50, 78
Sijaisuuslisä 46
Somistaja 87, 88
Suhteutettu kuukausipalkka 42, 24
Sunnuntaityö 37, 38, 78, 86, 107, 109
Sunnuntaivapaa 29
Suorituspalkkaus, varastotyö 105
T Tasoittumisjärjestelmä 24
Tauot
- kahvitauko 33
- myymäläkassa, ylimääräinen tauko 33
- ruokatauko 32
- yksintyöskentely 94
Tukkumyyjä 83, 84
Työaikapankki 100, 101
Työajan lyhennysmallit, vuosityöaika 95
Työasut
- myyjät 73
- huolto- ja liikenneasematyöntekijät 81
- somistajat 88
- varastotyöntekijät 73
Työhönsidonnaisuusaika 26
Työkohtaisuuslisä 40
- somistajat 88
Työnjohto-oikeus 18
Työpaikkakohtainen sopiminen 71
- 10-tuntiset päivät 23, 24
- henkilöstöpankki 102
- konttoritt. arkipyhälyhennys tas.järjestelmässä 30
- konttoritt. vapaapäivien yhd. tas.järjestelmässä 30
- lisätyön tarjoamismallit 104
- lomapalkan maksuajankohta 68
- xxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx 68
- sunnuntaivapaiden lukumäärä 29
- työaikapankin käyttö 100
- viikkotyöaika 36 t 15 min (sis. arkipyhälyh.) 98
- viikonloppuvapaiden lukumäärä 29
- vuorokausilevon pituus 27
Työpalkat 39–42
-alle 37,5 tuntia tekevät 42
Työrauha 74
Työsopimus 19
Työsopimuslomake ja täyttämisohje 107–110
Työvuoroluettelo 24–26
Työturvallisuus: yksintyöskentely 93, 94
V Vahtimestari 50
Vanhempainvapaa 58–60, 39, 66
Vanhentuminen
- lisä- ja ylityökorvaukset 37
- sunnuntaityökorvaukset 38, 37
Vapaapäivä 27–32
- alle 37,5 tuntia tekevät 28
- kioskimyyjät 85
- siivoojat 50
Varallaolo 27
Varusmiespalvelus 39, 56, 69
Vastaava hoitaja 80
Vastuulisä: myyjä 45, 46
Vihkiäiset 56
Viikonloppuvapaa 28, 29
Vuorokausilepo 27
Vuosiloma 61–66
Vuosityöajan lyhennys 95–97
Y Yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeet 122–129
- työsuojeluvaltuutetun korvaukset 127–129
- työpaikkakäsite 122
- työstävapautus 125–127
- työsuhdeturva 123
- työsuojelutoimikunta 125
- työsuojeluvaltuutettu 122
Yksintyöskentely 93, 94
Ylityö 33, 35, 37
Yölisä
- huolto- ja liikenneasematyöntekijät 80, 81, 45
- kioskimyyjät 85
- myyjät ja myymälätyöntekijät 45
- siivoojat (ei huoltoaseman siivooja) 50
- varastotyöntekijät 47
- vahtimestarit 50, 45, 47
Yötyö 27, 92
Ä Äitiysvapaa 58–60, 39, 66
Kaupan liitto Palvelualojen ammattiliitto PAM KAUPAN TYÖEHTOSOPIMUS
1. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on
a. vähittäiskauppa
x. xxxxxxxxxxx
c. agentuuritoiminta
x. xxxxxxxxxxxx
e. huolto- ja liikenneasematoiminta
f. kaupan palvelu- ja tukitoiminta
g. konevuokraus.
2. Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.
2. TYÖSUHDE
2 § Työnjohto
1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.
2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.
3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.
4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3 § Työsopimus ja koeaika
1. Kirjallisessa työsopimuksessa tulee olla mallilomakkeen (s. 107) ja sen täyttöohjeiden mukaiset vähimmäistiedot.
2. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.
3. Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta, ellei työsopimuslain 1:4 §:n pe- rusteella ole muuta sovittu.
4. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.
5. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnantajansa palvelukseen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä.
4 § Määräaikainen työsopimus
1. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy työsopimuslain 1:3 §:n mukaan (ks. s. 108).
2. Sopimuksen päättymisajankohdan on oltava työntekijän tiedossa hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viikkoa ennen, jos mahdollista.
3. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työnantajalle aiheuttamansa vahingon.
Korvaus on 2 viikon palkka tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaava määrä.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
4. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työnantaja korvaa työntekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12:2 §:n mukaan.
5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus
Irtisanomisaika
1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
työsuhteen jatkuttua
irtisanomisaika
enintään vuoden
yli vuoden¬enintään 4 vuotta yli 4¬enintään 8 vuotta
yli 8¬enintään 12 vuotta yli 12 vuotta
14 päivää
1 kuukausi
2 kuukautta
4 kuukautta
6 kuukautta
2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:
työsuhteen jatkuttua
irtisanomisaika
enintään 5 vuotta
yli 5 vuotta
14 päivää
1 kuukausi
3. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavasta päivästä.
Esimerkki 1.
a. Irtisanomisaika 14 vrk
Työsuhde irtisanottiin maanantaina 13.1. Irtisanomisaika alkaa tiistaina 14.1.
Työsuhteen viimeinen päivä on maanantai 27.1.
b. Irtisanomisaika kuukausina
Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy järjestys- numeroltaan samana päivänä, kun irtisanominen on suoritettu.
Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.
Irtisanomisaika 1 kk:
Työsuhde irtisanottiin 1.3. Irtisanomisaika alkaa kulua 2.3. Työsuhteen viimeinen päivä on 1.4.
1.3. <—————— 1 kk —————> 1.4.
irtisanominen työsuhteen viimeinen päivä
Irtisanomisaika 2 kk:
31.12. <————— 2 kk —————> 28.2.
irtisanominen työsuhteen viimeinen päivä
4. Työsopimus irtisanotaan todistettavasti.
5. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava työntekijälle viivytyksettä kirjallisesti.
Korvaukset
6. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
Esimerkki 2.
Työntekijä irtisanoi toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksensa ja lähti välittömästi noudattamatta kuukauden irtisanomisaikaa. Työnte- kijän kuukausipalkka on 1 610 euroa.
Työntekijä on velvollinen maksamaan korvauksena työnantajalle nou- dattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän eli 1 610 euroa. Työnantajalla on oikeus kuitata nettolopputilistä 1/3.
Työntekijällä on palkkasaatavaa työnantajalta 855 euroa ja lomakorva- usta 935 euroa eli yhteensä 1 790 euroa. Ennakonpidätys lopputilistä on 530 euroa.
Nettolopputilistä (1 790 euroa - 530 euroa) 1 260 euroa työnantaja saa kuitata omaa korvaussaatavaa 1/3 eli 420 euroa. Työnantajalle jää vielä korvaussaatavaa työntekijältä 1 190 euroa.
7. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.
Esimerkki 3.
Työnantaja irtisanoi 1.8. työntekijän 3 kuukauden irtisanomisajalla. Työnantaja päätti työntekijän työsuhteen 31.8. yrityksen lopettaessa silloin toimintansa. Irtisanomisajan palkan ja tältä ajalta kertyvän loma- korvauksen työnantaja joutuu maksamaan 1.11. saakka.
Työsuhteen purkaminen
8. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain 8:1 §:n mukaan. Purettaessa työsuhde se päättyy välittömästi.
Lomautus
9. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän ilmoitusajalla.
Määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työ- sopimuslain 5:2 §:n mukaan.
10. Lomautuksen ennakkoselvitys, työntekijän kuuleminen ja lomautus- ilmoitus määräytyvät työsopimuslain 5:3 ja 5:4 §:n mukaan.
11. Lomautettu työntekijä voi irtisanoutua työsopimuslain 5:7 §:n mukaan.
3. TYÖAIKA
6 § Työaika
Työajasta sopiminen
1. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta.
Alle 37,5 tuntia tekevän viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä työ- sopimuksessa sovittua työaikaa pidempi se sovitaan todellista viikkotyöaikaa vastaavaksi.
Säännöllisen työajan järjestäminen
2. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita.
3. Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:
a. Yhden viikon aikana
Työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.
Esimerkki 4. | ||||||||
Työvuorot | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Yht. t |
8 | 7,5 | 6 | 7 | 9 | - | - | 37,5 t | |
Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaan, s. 71) säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
b. Usean viikon jaksossa
Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.
Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.
Säännöllinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.
Käytettäessä tasoittumisjärjestelmää voi 3 viikon jaksossa olla enintään 9 yli 8 tunnin työpäivää.
Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaan, s. 71) säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Tasoittumisjärjestelmä
4. Työnantajan laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmään merkitään:
• tasoittumisjakson pituus,
• kokonaistyöaika sekä
• xxxxxx xxxxxxx- ja päättymispäivä.
Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle, tai jollei sellaista ole valittu, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika.
Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää työnantaja ja luottamusmies selvittävät työaikasuunnittelun lähtökohtia sekä suhteutetun kuukausipalkan käyttömahdollisuuksia.
Työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 9 viikkoa työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista.
Työvuoroluettelo
5. Työnantajan laatimaan työvuoroluetteloon merkitään:
• työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen,
• päivittäiset lepoajat sekä
• tasoittumisjakson jäljellä oleva viikkojen ja työtuntien määrä sekä näistä laskettu keskimääräinen viikkotyöaika.
Työvuoroluetteloa laadittaessa on työntekijälle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä.
Työvuoroluetteloa laadittaessa vältetään epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja.
Alle 4 tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
Työajan sijoittelun ja vapaapäivien tulisi vaihdella työntekijöiden kesken. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työaikalain mukaan.
Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen työviikon alkamista.
Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 9 viikkoa työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen työviikon alkamista.
Esimerkki 5.
10 viikon mittainen työajan tasoittumisjärjestelmä ajalle 25.5.–2.8.2015. Jaksoon sisältyy 1 työaikaa lyhentävä arkipyhä.
Kokoaikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 7,5 tunnilla, joten jakson kokonaistyöaika on 10 × 37,5 t – 7,5 t = 367,5 t.
Alle 37,5 tuntia tekeville maksetaan tehtyjen työtuntien lisäksi arki- pyhäviikon lyhennyskorvaus.
Koska jakson pituus on vähintään 9 viikkoa, tasoittumisjärjestelmä on oltava nähtävillä 3 viikkoa ennen jakson alkua eli viimeistään 3.5.2015.
Työntekijät | Työsopimus- tunnit / viikko | Jakson kokonaistyöaika |
Työntekijä A | 37,5 tuntia / viikko | 367,5 tuntia |
Työntekijä B | 30 tuntia / viikko | 300 tuntia |
Työntekijä C | 20 tuntia / viikko | 200 tuntia |
Esimerkki 6. Työvuorot tasoittumisjärjestelmän ensimmäiselle viikolle • työaika enintään 9 t/vrk ja 48 t/vko • enintään 9 yli 8 työtunnin päivää 3 viikossa • paikallisesti sovittu 30 minuutin ruokatauoista (r) Työvuoroluettelo ajalle 25.5. - 31.5.2015, tiedoksi viimeistään 3.5.2015. | |||||||||
Ma 25.5. | Ti 26.5. | Ke 27.5. | To 28.5. | Pe 29.5. | La 30.5. | Su 31.5. | Yht. | Jäljellä tunteja / viikkoja, keskimäärin t / vko | |
tt A | V | 09 (r) 17.30 | 13 (r) 21 | 12 (r) 21 | 12 (r) 21 | 10 (r) 17.30 | 12 16 | 43,5 t | 324 t / 9 vkoa, keskim. 36 t / vko |
tt B | 13 (r) 21 | 13 (r) 21 | V | V | 9 (r) 17.30 | 10 (r) 18 | 08 (r) 17 | 39 t | 261 t / 9 vkoa, keskim. 29 t / vko |
tt C | 08 (r) 16 | 10 (r) 18 | 9 (r) 17.30 | 08 (r) 17 | V | 08 (r) 16 | V | 38 t | 162 t / 9 vkoa, keskim. 18 t / vko |
Työhönsidonnaisuusaika
6. Työhönsidonnaisuusaika vuorokaudessa on, ellei paikallisesti toisin sovita:
• enintään 9 tuntia säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia tai lyhyempi
• enintään 10 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 8 tuntia
• enintään 11 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 9 tuntia.
Määräys koskee myyjää ja myymälätyöntekijää, huolto- ja liikenneasema- työntekijää sekä kioskimyyjää.
Liukuva työaika
7. Käytettäessä liukuvaa työaikaa säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla enintään 11 tuntia.
Vuorokausilepo
8. Vuorokausilevon tulee olla vähintään 11 tuntia.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokausilevosta toisin (23 §:n mukaan,
s. 71). Sen tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.
Muut työaikajärjestelyt
9. Osapuolet ovat sopineet seuraavista työaikajärjestelyistä: Viikkotyöaika yli 37,5 tuntia (s. 95) Viikkotyöaika 36 tuntia 15 minuuttia (s. 98) Työaikapankki (s. 100)
Henkilöstöpankki (s. 103).
10. Varallaolo ja hätätyö määräytyvät työaikalain mukaan.
11. Yötyö määräytyy yötyöpöytäkirjan (s. 92) ja työaikalain 26 §:n mukaan.
7 § Vapaat
Vapaapäivät
1. Työntekijällä on työaikalain viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi 1 vapaapäivä.
Työviikko on keskimäärin 5-päiväinen.
Konttorityöntekijällä vapaapäivä on kiinteä vapaapäivä ja jos mahdollista lauantai.
Vapaapäivä voidaan antaa tasoittumisjärjestelmän aikana yhdistämällä vapaapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi. Konttorityöntekijän vapaapäivien yhdistäminen edellyttää työpaikkakohtaista sopimista (23 §:n mukaan, s. 71).
Työvuoroluetteloa laadittaessa vapaapäivien välissä voi olla enintään 9 työpäivää.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Esimerkki 7. | |||||||
Työvuoro- | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
luettelo: | T | V | T | T | T | T | V |
Sairausloma | |||||||
Esimerkki 8. | |||||||
Työvuoro- | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
luettelo: | T | T | T | V | T | T | V |
Sairausloma | |||||||
Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) jäi sairausloman sisään ja vapaapäivä katsotaan pidetyksi. Työntekijä palaa töihin torstaina.
Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulkopuolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina.
Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä voivat sopia työntekijän halutessa 6-päiväisestä työviikosta.
Vapaapäivien sijoittelu
2. Vapaapäivät sijoitetaan seuraavasti:
2.1. Viikonloppuvapaa
Työntekijällä on kalenterivuoden aikana vähintään 17 perjantai- lauantai, lauantai-sunnuntai tai sunnuntai-maanantai vapaapäivä- yhdistelmää.
Viikonloppuvapaista vähintään 9 annetaan lauantai-sunnuntai vapaapäiväyhdistelmänä, ellei työntekijä työskentele vain viikonlop- puisin.
Työpaikkakohtaisesti voidaan sopia (23 §:n mukaan, s. 71) viikon- loppuvapaiden antamisesta muina arkipäivinä.
Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, annetaan viikon- loppuvapaita vastaavassa suhteessa.
Vuosilomalle sijoittuvat viikonloppuvapaat lasketaan saaduiksi viikonloppuvapaiksi.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
2.2. Sunnuntaivapaa
Työntekijällä on kalenterivuoden aikana vähintään 22 työstä vapaata sunnuntaita, ellei toisin sovita 23 §:n (s. 71) mukaan. Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, on työstä vapaita sunnuntaita vastaavassa suhteessa.
Työntekijälle annetaan sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä vapaaksi perustellusta perhesyystä hänen ilmoitettuaan siitä ennen työvuo- roluettelon laatimista.
Edellä esitetty ei koske huolto- ja liikenneasematyöntekijöitä eikä kioskimyyjää.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
2.3. Aattovapaa
Vakinaisella työntekijällä on seuraavista aatoista 2 vapaapäiviä:
• pääsiäislauantai
• juhannusaatto
• jouluaatto
• uudenvuodenaatto.
Konttorityöntekijällä vapaapäiviä ovat pääsiäislauantai, juhannus- aatto ja jouluaatto.
Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaat annetaan, jos työsuhde on alkanut ennen pääsiäisviikkoa.
Vuosilomalle sijoittuvat aattovapaat lasketaan saaduiksi aatto- vapaiksi.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Työnantaja voi korvata aattovapaat maksamalla kyseisinä päivinä tehdystä säännöllisestä työstä 100 %:lla korotettu palkka.
Arkipyhäviikon työajan lyhennys
3. Arkipyhäviikon 1 työajan lyhennys vähentää kyseisen viikon tai tasoit- tumisjärjestelmän työpäivien määrää 1:llä ja työtuntien määrää 7,5:llä.
4. Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä:
• arkipyhäviikolla
• 2 edeltävänä viikkona
• 2 seuraavana viikkona tai
• tasoittumisjärjestelmässä.
Konttorityöntekijän työajan lyhennys tasoittumisjärjestelmässä edellyttää työpaikkakohtaista sopimista (23 §:n mukaan, s. 71).
Lauantain ollessa kiinteä vapaapäivä on se vapaa myös arkipyhäviikolla.
Esimerkki 9.
Yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää:
Myyjän keskimääräinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Arkipyhäviikko on viikolla 14. Työajan lyhennys voidaan toteuttaa viikoilla 12–16 lyhentä- mällä valitun viikon työpäivien määrää 1:llä ja viikkotyöaikaa 7,5 tunnilla. Lyhennysviikolla työpäiviä on 4 ja viikkotyöaika on 30 tuntia.
Esimerkki 10.
Yritys käyttää työajan tasoittumisjärjestelmää:
Myyjän keskimääräinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Arkipyhäviikko on 6 viikon tasoittumisjärjestelmän 3. viikolla.
6 viikon tasoittumisjärjestelmä:
Viikko 1
2
3
4
5
6
Työtuntien määrä 225 - 7,5 = 217,5 t
Lyhennys toteutetaan vähentämällä minkä tahansa viikon työpäivien määrää 1:llä ja jakson työtuntien määrää 7,5 tunnilla. Jakson normaali työpäivien määrä on 6 x 5 = 30 työpäivää. Jakson normaali tuntimäärä on 6 x 37,5 tuntia = 225 tuntia. Xxxxxxxx toteutuu teettämällä jaksossa 29 työpäivää ja 217,5 tuntia.
Arkipyhäviikko
5. Työaikaa lyhentävät:
• pitkäperjantai
• pääsiäismaanantai
• helatorstai
• juhannuspäivä.
Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat:
• uudenvuodenpäivä
• loppiainen
• vapunpäivä
• itsenäisyyspäivä
• jouluaatto
• tapaninpäivä.
6. Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden. Työsuhteen kestoa kos- keva ehto ei koske itsenäisyyspäivästä johtuvaa työajan lyhennystä.
Esimerkki 11.
Työsuhde on alkanut 24.11. Työsuhde on kestänyt jouluaattoon men- nessä 1 kuukauden, joten työntekijä saa maanantaista perjantaille sijoittuvalta jouluaatolta arkipyhälyhennyksen.
Lisäksi työntekijä saa maanantaista perjantaihin sijoittuvalta itsenäi- syyspäivältä työajan lyhennyksen.
7. Alle 37,5 tuntia tekevälle annetaan arkipyhäviikon työajan lyhennys:
• rahakorvauksena tehtyjen työtuntien lisäksi lyhennysjakson tilissä tai
• palkallisena vapaana lyhennysjakson aikana.
Rahakorvaus tai työajan lyhennys lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä.
Esimerkki 12.
Työntekijän sovittu keskimääräinen viikkotyöaika on 20 tuntia. Arkipyhäviikon (esim. juhannusviikon) työajan lyhennys (4 tuntia) voidaan antaa kahdella tavalla:
• rahana:
Työntekijä tekee kyseisellä viikolla sovitun 20 tuntia ja saa palkan 24 tunnilta.
tai
• työajan lyhennyksenä:
Työntekijä tekee kyseisellä viikolla 16 tuntia ja saa palkan 20 tunnilta.
8 § Ruoka- ja kahvitauko
Ruokatauko
1. Säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia työntekijällä on vähintään tunnin ruokatauko.
2. Paikallisesti sopimalla voidaan ruokatauko:
• lyhentää enintään 30 minuutilla tai
• poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.
3. Xxxxxxxxxx ei ole työaikaa työntekijän saadessa poistua esteettömästi työpaikalta.
4. Myymäläautotyöntekijän ruokatauko voidaan poistaa, jos hän voi ruokailla työaikana.
5. Xxxxxxxxxxx ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.
Kahvitauko
6. Työpäivän pituuden ollessa:
alle 4 tuntia
4 tuntia – alle 6 tuntia
vähintään 6 tuntia
ei kahvitaukoa 1 kahvitauko
2 kahvitaukoa.
7. Kahden kahvitauon vaikeuttaessa töiden järjestelyjä annetaan 1 pidempi kahvitauko. Jatkuvasti kassalla työskentelevä työntekijä saa tällöin 1 ylimää- räisen tauon, jonka aikana hänellä voidaan teettää muuta työtä.
9 § Lisä- ja ylityö
Lisätyö
1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.
Tehtyä lisätyötä ei voida vähentää jäljellä olevan tasoittumisjakson tunneis- ta.
Ylityö
2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
Lisä- ja ylityösuostumus
4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 18 §:n mukaan.
Vuorokaudessa yli 8 tuntia tai työvuoroluetteloon merkityn 8 tuntia pidem- män työajan lisäksi tehtävään työhön edellytetään työntekijältä työaikalain 18 §:n 1 momentin mukainen suostumus.
Korotettu palkka
5. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37,5 tuntia ylittävästä työstä makse- taan 50 %:lla korotettu palkka.
Kokoaikatyöntekijälle maksetaan arkipyhäviikon enimmäistyöajan ylittävästä työstä 50 %:lla korotettu palkka.
Kokoaikatyöntekijällä arkipyhäviikon enimmäistyöaika on 30 tuntia 1 arki- pyhän lyhentäessä työaikaa ja 22,5 tuntia 2 arkipyhän lyhentäessä työaikaa.
6. Varastotyöntekijälle maksetaan vuorokaudessa 10 tunnin jälkeen
50 %:lla korotettu palkka ja 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.
Varastotyöntekijälle ei makseta ilta- ja yölisiä työajan ylittäessä 12 tuntia vuorokaudessa.
Muuten korotettu palkka maksetaan 5. kohdan mukaan.
7. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityö- korvauksia. Työaikalisät maksetaan lisä- ja ylityön ajalta korottamattomina.
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa
8. Tasoittumisjärjestelmässä tehdystä tuntimäärästä
a. vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta
• maksetaan erikseen 50 %:lla korotettu palkka ja
• varastossa 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.
b. vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat
• viikkojen lukumäärä x 37,5 tuntia, josta vähennetään kokoaika- työntekijän arkipyhälyhennysten lukumäärä x 7,5 tuntia.
c. maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka.
Esimerkki 13.
37,5 tuntia tekevä
Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä, jolloin jakson viikkojen enimmäistyöaika on (12 x 37,5) 450 tuntia. Jaksoon sisältyy 1 arkipyhä.
Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista yli 10 tuntia vuo- rokaudessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään
erikseen 50 %:lla korvattavat yli 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisen jakson viikkojen enimmäistyöaika (12 x 37,5 - 7,5 = 442,5), jolloin 50 %:lla
korvattavia tunteja jää (485 - 442,5) 42,5.
Esimerkki 14.
Alle 37,5 tuntia tekevä
Alle 37,5 tuntia tekevän sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Xxxxxx sovittu tuntimäärä on (12 x 30) 360 tuntia. Jaksoon sisältyy 1 arkipyhä.
Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista yli 10 tuntia vuo- rokaudessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jol- loin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään jakson viikkojen enimmäistyöaika (12 x 37,5) 450 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää 35. Tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajan ja sovitun työajan erotuksesta (450 - 360) 90 tunnista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka. Lisäksi maksetaan arkipyhäviikon lyhennyskorvauksena
6 tunnin palkka.
9. Tasoittumisjakson säännölliseen työaikaan lasketaan mukaan myös sellai- set tasoittumisjärjestelmässä ilmoitetut tunnit, joiden aikana työntekijä on ollut poissa työstä hyväksyttävästä syystä.
Korotetun palkan maksaminen tasoittumisjaksossa
10. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalkka tavanomaisena palkanmaksupäivänä.
11. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä.
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana
12. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 23 §:n mukaan.
Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson
13. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimääräiseen 37,5 viikkotuntiin maksetaan tämän tunti- määrän ylittäviltä tunneilta
a. korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:
• työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä tai
• työntekijä irtisanoo työsopimuksen.
b. 50 %:lla korotettu palkka jos:
• työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus tai
• työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. kohdissa 50 %:lla korotettu palkka. Varastotyöntekijälle maksetaan korvaus
6. xxxxxx (s. 34) mukaan.
Esimerkki 15.
Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjakso, jonka enimmäistyö- aika on (12 x 37,5) 450 tuntia. Työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisista syistä ja se päättyy viikon 8 lopussa.
Työntekijä on tehnyt viikoilla 1–8 yhteensä 336 tuntia, joista 10 tuntia ylittäviä tunteja on 12. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen
50 %:lla korvattavat yli 10 tuntia ylittävät tunnit (336 - 12), jolloin tunteja jää 324. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisten 8 viikon enimmäistyöaika (8 x 37,5) 300 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia
tunteja jää (324 - 300) 24.
14. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaikatyön- tekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle 37,5 tunnin vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.
15. Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän työsopimuksen päätty- essä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimää- räiseen sovittuun viikkotyöaikaan, maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta keskimäärin 37,5 tuntiin asti korottamaton säännöllisen työajan palkka. Lisäksi noudatetaan 13. kohdan määräyksiä.
16. Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän työsopimuksen päätty- essä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä alle sovitun keskimääräisen viikkotyöajan, vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.
Ylityön enimmäismäärät
17. Ylityön enimmäismääriä kalenterivuoden aikana laskettaessa ei nouda- teta työaikalain 19 §:n mukaista 4 kuukauden tarkastelujaksoa (= 138 tuntia 4 kuukaudessa).
Tuntipalkkajakaja
18. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 160:llä
Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen
19. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 38 §:n mukaan, ellei kannetta nosteta:
x. xxxxxxxxxx jatkuessa 2 vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty- misestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt
b. työsuhteen päättyessä 2 vuoden kuluessa siitä kun työsuhde on päättynyt.
Säännöllinen viikkotyöaika yli 37,5 tuntia
20. Säännöllisen viikkotyöajan ollessa keskimäärin 37,5 tuntia pidempi lisä- ja ylityölaskennassa käytetään 37,5 tunnin sijasta tätä tuntimäärää sekä arkipyhälyhennyksenä ja työajan lyhennyspäivänä 7,5 tunnin sijasta 8 tuntia.
10 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos siitä on työsopimuksella sovittu tai työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.
2. Sunnuntaityön teettämisessä noudatetaan tasapuolisuutta ottaen eri-
tyisesti huomioon työntekijän ammattitaito, osaaminen ja soveltuvuus tehtävään.
3. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon perus- palkassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 38 §:n mukaan (ks. 9 § 19. kohta).
4. PALKKAUS
11 § Työpalkat
Palkan suuruus
1. Palkan suuruuteen vaikuttavat:
• työtehtävät
• koulutus
• palvelusvuodet
• lisät
• työntekemispaikkakunta.
Palvelusaika
2. Palvelusaikaan lasketaan:
• samassa tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika kokonaisuudessaan.
• vuosilomalain 7 §:n mukainen työhön rinnastettava aika, esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa (hoitovapaata ja asevelvollisuusaikaa ei lasketa palvelusaikaan).
Esimerkki 16.
Kioskimyyjänä 3 vuotta työskennellyt henkilö palkataan kenkäkauppaan myyjäksi. Myyjänä työskennelty aika otetaan kokonaisuudessaan huo- mioon palvelusaikaa laskettaessa. Kokemusvuosiensa perusteella hän on 3. vuoden myyjä.
3. Kokemus muussa ammatissa otetaan huomioon kohtuullisessa määrin, jos se osittain vastaa työssä vaadittavaa ammattikokemusta. Tämä pyritään toteamaan työsopimusta tehtäessä.
Esimerkki 17.
Xxxxxxx aiemmin työskennellyt henkilö palkataan toiseen yritykseen varastotehtäviin. Tällöin palvelusaikaa laskettaessa menetellään kohdan
3. mukaisesti.
Koulutus
4. Työtehtävään liittyvän ammatillisen tutkinnon suorittanut on heti palkka- taulukon 3. vuoden työntekijä.
Työkohtaisuuslisä
5. Työntekijän tehdessä huomattavassa määrin korkeamman vaativuustason työtä maksetaan hänelle työkohtaisuuslisää.
Lisä maksetaan prosentuaalisena taulukkopalkasta.
Tilapäinen siirto
6. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli 2 viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa.
Ennen siirtoa työnantaja toteaa sen vaikutuksen palkkaukseen.
Siirto vaativuustasossa
7. Tehtävän muuttuessa ja työntekijän siirtyessä ylempään vaativuustasoon määräytyy uusi taulukkopalkka sen vuosiportaan mukaan, joka on entistä taulukkopalkkaa lähinnä korkeampi.
Vaativuustasojen ylittävä palkka
8. Työn ollessa vaativuustasojen yleiskuvauksen palkkaryhmä D:tä vaativam- paa määräytyy työntekijän palkka työsopimuksen mukaan.
Kielilisä
9. Työntekijälle maksetaan kielilisä:
• tavanomaisessa asiakaspalvelussa hänen joutuessa käyttämään lähes päivittäin useampaa kuin 1 kieltä tai
• muussa työtehtävässä työnantajan edellyttäessä hänen käyttävän lähes päivittäin useampaa kuin 1 kieltä.
Kielilisä on 5 % taulukkopalkasta / kieli.
Työnantajan edellyttäessä tavanomaista parempaa kielitaitoa maksetaan 5 prosenttia suurempaa lisää.
Käytettäessä kielitaitoa vain osan vuotta (esim. turistiaika) maksetaan kieli- lisä vain tältä ajalta.
Osakuukauden palkka
10. Osakuukauden palkka lasketaan:
• kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13
• vähentämällä kuukausipalkasta poissaoltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.
Esimerkki 18.
Työssä
Poissaolo
1.–12. välisenä aikana on 8 palkkaan oikeuttavaa päivää. Kuukausipalkka on 1 848 euroa.
Työpäivän palkka: 1 848 euroa : 21 = 88 euroa.
Palkkaa maksetaan (8 × 88 euroa) 704 euroa.
Esimerkki 19.
Työssä
Poissaolo
1.–17. välisenä aikana on 13 palkkaan oikeuttavaa päivää. 18.–30. välisenä aikana on poissaoltuja työpäiviä 9.
Kuukausipalkka on 1 848 euroa.
Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 21:llä, ellei yrityksen käyttä- mästä tietojärjestelmästä johtuen käytetä kuukauden todellisten työpäivien lukumäärää.
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20… |
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 11 12 13 14 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21… 30 |
Työpäivän palkka: 1 848 euroa : 21 = 88 euroa. Poissaoltujen työpäivien palkka: 9 × 88 euroa = 792 euroa. Palkkaa maksetaan (1 848 euroa - 792 euroa) 1 056 euroa.
Koululaispalkka
11. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voidaan maksaa koululaispalkkaa yhteensä enintään 2 kuukaudelta.
Koululaisen palkka on 70 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän
1. vuoden palkasta.
Koululaisen työskenneltyä tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa 2 kuukautta palkka määräytyy harjoittelijan mukaan.
Taulukkopalkat
12. Taulukkopalkat ovat palkkaliitteessä.
Alle 37,5 tuntia tekevät
13. Työntekijälle maksetaan tuntipalkka tai suhteutettu kuukausipalkka.
14. Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka luvulla 160. Palkkataulukot ovat palkkaliitteessä.
15. Työntekijälle voidaan maksaa kuukausipalkka sovitun viikkotyöajan ja 37,5 tunnin suhteessa seuraavan kaavan mukaan:
kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka x sovittu viikkotyöaika 37,5
Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka määräytyy
14. xxxxxx mukaan.
16. Palkka maksetaan muun henkilöstön palkanmaksuajan mukaan.
12 § Myyjät ja myymälätyöntekijät
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Harjoittelijan palkka on 85 % palkkaryhmä B1:n 1. vuoden palkasta. Harjoitteluajan jälkeen maksetaan ao. palkkaryhmän 1. vuoden palkkaa. Vaativuustasot
2. Vaativuustasot ovat Myyjä I ja Myyjä II.
Työntekijä kuuluu siihen vaativuustasoon, jonka mukaista työtä hän tekee pääosan työajastaan.
Työntekijä kuuluu Myyjä I:een, elleivät työtehtävät edellytä hänen kuulumis- taan Myyjä II:een.
Työntekijä kuuluu Myyjä II:een työn ollessa erityisen vaativaa ja edellyttä- essä erityistä koulutusta tai pitkäaikaisella kokemuksella hankittua vaativaa ammattitaitoa.
Työntekijän kuuluminen Myyjä II:een edellyttää lisäksi:
• myyntiartikkeleiden tavanomaista parempaa erikoistuntemusta
• taitoa antaa asiakasohjausta ja -neuvontaa tuotteiden toiminta- periaatteista.
Myyjä II:n mukaisia työtehtäviä ovat muun muassa:
• lihamestarin työt lajitelmiltaan ja myynnin määrältään suurehkoissa elintarvikemyymälöissä ja -osastoissa
• sekä vastaavaa vaativuustasoa edellyttävät myyntitehtävät muissa myymälöissä, kuten esimerkiksi:
- rakennus- ja LVI-tarvikkeiden myyntitehtävät myyjän tehdessä asiakkaan esittämien piirustusten tai ohjeiden perusteella kustannuslaskelmiin perustuvia myyntitarjouksia
- myyntitehtävät, jotka edellyttävät tuotekokonaisuuksien tarjontaa asiakkaan esittämien valmiiden työsuunnitelmien perusteella.
Iltalisä
3. Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä myymälän aukiolosta riippumatta. Lisää ei makseta lauantai-iltana tehdystä työstä.
Iltalisä maksetaan sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäi- vänä (kello 18.00–24.00) yksinkertaisena. Myymälän ollessa auki sunnun- taisin marras- ja joulukuussa kello 18.00 jälkeen maksetaan sunnuntaisin kello 18.00–24.00 tehdystä työstä iltalisä kaksinkertaisena.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle (esim. varasto- ja konttorityön- tekijä):
• hänen työskennellessä säännöllisesti myymälässä tai sen välittömässä läheisyydessä ja
• töiden liittyessä aukiolon johdosta tehtävään myyntityöhön.
Lisä voidaan sopia kiinteäksi kuukausikorvaukseksi työn ollessa myymälän sulkemisen jälkeen tapahtuvaa tavanomaista lopettamistyötä.
Aattoiltalisä
4. Myymälän oltua auki kirkollisen juhlapäivän aattona kello 18.00 jälkeen maksetaan kello 18.00–24.00 tehdystä työstä lauantailisän suuruinen aatto- iltalisä. Näitä ovat:
• loppiaisen aatto
• kiirastorstai
• helatorstain aatto
• juhannusaatto
• pyhäinpäivän aatto
• jouluaatto
• uudenvuoden aatto.
Xxxxx ollessa lauantaina lisä määräytyy 6. kohdan mukaan.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan. Vappu- ja itsenäisyyspäiväaaton lisä määräytyy 3. kohdan mukaan.
Yölisä
5. Kello 00.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä myymälän aukiolosta riippumatta. Lisää ei makseta sunnuntaiyönä, kirkollisen juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivän yönä tehdystä työstä.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan.
Lisä voidaan sopia kiinteäksi kuukausikorvaukseksi työn ollessa myymälän sulkemisen jälkeen tapahtuvaa tavanomaista lopettamistyötä.
Lauantailisä
6. Lauantaina kello 13.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen lauantailisä myymälän aukiolosta riippumatta.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan.
Esimerkki 20.
Työntekijän työaika päättyy lauantaina klo 16.00. Lauantailisä makse- taan kaikilta klo 13.00 jälkeen tehdyiltä työtunneilta siitä riippumatta, ovatko tunnit työvuoroluettelon mukaisia säännöllisiä tunteja, lisä- tai ylityötunteja.
Inventaarilisä lauantaina
7. Lauantaina kello 13.00–24.00 tehdystä inventaarityöstä maksetaan lau- antailisän suuruinen inventaarilisä.
Vastuulisä
8. Työntekijälle maksetaan vastuulisä hänen vastatessaan ja huolehtiessaan:
• osastosta tai tuoteryhmästä
• toisten työntekijöiden ohjauksesta, valvonnasta ja työaika- suunnitelmien tekemisestä
• myynti- ja mainossuunnittelusta ja raportoinnista.
Vastuulisä on vähintään 5 % taulukkopalkasta.
Tehtävien ja vastuiden ollessa lähellä esimiesten tehtäviä lisä maksetaan 5 prosenttia suurempana.
Myymälänhoitajan sijaisuuslisä
9. Sijaisuuslisä maksetaan myymälänhoitajan sijaiselle.
Lisän suuruuteen vaikuttavat:
• työntekijän alallaoloaika
• sijaisuuden kesto
• myymälän koko.
Lisän suuruus on vähintään:
Vakinaisten työntekijöiden määrä (alle 37,5 tekevät työajan suhteessa)
Lisä %
4¬5
6¬10
11¬20
21¬
5
10
15
20
Maksettaessa 11 §:n 6. kohdan mukaista lisää (tilapäinen siirto s. 40) sijai- suuslisää ei makseta.
Kylmä- ja pakkashuonelisä
10. Kylmähuonelisä maksetaan työntekijän työskennellessä pääasiallisesti myymälän kylmähuoneessa.
Lisä on vähintään 5 % taulukkopalkasta.
11. Pakkashuoneessa työskennellyiltä tunneilta maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.
Hälytysraha
12. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tul- lessa hälytyskutsusta työhön säännöllisen työajan ulkopuolella.
Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.
13 § Varastotyöntekijät
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Harjoittelijan palkka on 85 % palkkaryhmä B2:n 1. vuoden palkasta.
Iltalisä
2. Kello 18.00–22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Iltalisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
3. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 3. ja 4. kohtien mukaan (s. 44).
Yölisä
4. Kello 22.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Yölisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
5. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 5. kohdan mukaan (s. 45).
Lauantailisä
6. Lauantaina kello 13.00–22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen lauantailisä.
7. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 6. kohdan mukaan (s. 45).
Olosuhdelisät
8. Lisiä maksetaan seuraavasti:
Raskaat tai likaiset olosuhteet
Lisä maksetaan poikkeuksellisen raskaissa tai likaisissa olosuhteissa tehtäviltä tunneilta.
Lisä on 7–11 % taulukkopalkasta tunnilta.
Muuten vaikeat olosuhteet
Lisä maksetaan myös muuten vaikeissa olosuhteissa tehtäviltä tunneilta.
Tällaista työtä voi olla esimerkiksi:
• työ ulko- tai lämmittämättömässä varastossa talviaikana
• työ tuoretavaravarastossa
• vaarallisten aineiden käsittely
• tai käsin suoritettavien suurten tavaramäärien siirtely.
Lisä on 7–11 % taulukkopalkasta tunnilta.
Lisiä määrättäessä selvitetään, miten suuri osa varastotyöntekijän työstä poikkeaa varastotyön keskimääräisistä olosuhteista sekä mikä osa työstä suoritetaan edellä mainituissa olosuhteissa.
Lisistä sovitaan paikallisesti.
Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Pakastevarastolisä
9. Pakastevarastossa tehdyiltä tunneilta maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.
Pääasiallisesti pakastevarastossa työskentelevälle työntekijälle lisä maksetaan kaikilta tunneilta.
Työryhmän vanhin (nokkamies)
10. Työryhmän vanhin on erikseen nimetty varastotyöntekijä, joka:
• työskentelee pysyvästi varastoesimiehen apuna työnjohtotehtävissä ja
• tekee myös tavanomaista varastotyötä.
Taulukkopalkka on palkkaryhmä B2:n 8. vuoden taulukkopalkka korotettuna vähintään 10 %:lla.
Hälytysraha
11. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön säännöllisen työajan ulkopuolella.
Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.
14 § Konttorityöntekijät
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on kullekin konttorialalle tulevalle 1 vuosi.
Harjoitteluaika edellytetään konttorialalle tultaessa suoritettavaksi ainoas- taan kerran.
Harjoittelijan palkka on 85 % konttorityöntekijän ko. vaativuustason 1. vuo- den palkasta.
Työaikalisät
2. Kello 18.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Iltalisä maksetaan sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itse- näisyyspäivänä (kello 18.00–24.00) kaksinkertaisena.
Lisää ei makseta:
• käytettäessä xxxxxxxx työaikaa tai
• työntekijän päättäessä itse säännöllisen työaikansa ajankohdasta.
Konttorityön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 3.–6. kohtien mukaan (s. 44–45).
Vaativuustasot
3. Vaativuustasot ovat palkkaliitteessä.
15 § Muut ammattiryhmät
1. Tämän pykälän ammattiryhmiin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.
Pika- ja noutotukkutyöntekijät
2. Pika- ja noutotukkutyöntekijän palkka määräytyy 13 §:n mukaan lukuun ottamatta 13 §:n 3., 5. ja 7. kohtia (s. 47).
Vahtimestarit
3. Vahtimestarin palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.
Työajan määräytyessä myymälässä työskentelevän työntekijän työajan pe- rusteella maksetaan ilta-, aattoilta-, yö- ja lauantailisä 12 §:n 3.- 6. kohtien mukaan (s. 44–45).
Työajan määräytyessä muulla perusteella maksetaan ilta-, yö- ja lauantailisä 13 §:n 2., 4. ja 6. kohtien mukaan (s. 47).
Lisät voidaan sopia osaksi kokonaispalkkaa.
Lähetit
4. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Harjoittelijan palkka on 85 % palkkaryhmä A:n 1. vuoden palkasta.
Korjausompelijat
5. Korjausompelijan palkkaryhmä on B1.
Siivoojat
6. Kello 18.00–22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen ilta- lisä. Kello 22.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Ilta- ja yölisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
7. Viikkotyöpäivien määrä voidaan sopia työsopimuksessa.
5. POISSAOLOT
16 § Sairastuminen
Palkanmaksun edellytykset
1. Palkka maksetaan jos:
• työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työsopimuksensa mukaista työtä ja
• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä viipymättä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä.
Lääkärintodistus on haettava ensisijaisesti työterveyslääkäriltä tai muulta työnantajan nimeämältä lääkäriltä.
Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus katsotaan hyväksyttäväksi to- distukseksi enintään 3 kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta jos:
• työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripalvelut kattavaa työterveyshuoltoa,
• työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja työntekijä on toimittanut tästä selvityksen työnantajalle ja
• kyseessä on tavanomainen infektiosairaus (esim. flunssa tai vatsa- tauti).
• Jos kyseessä on epidemiaksi todettu sairaus (esim. influenssa), sama terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja voi tutkimuksensa perusteella antaa tarvittaessa uuden todistuksen enintään 3 kalenteripäiväksi kerrallaan.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, on työnantajalla oikeus vaatia lääkärintodistus työky- vyttömyydestä edellisen kappaleen estämättä.
Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi pyytää työntekijää hankkimaan palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä uuden lääkärinlausunnon nimeämältään lääkäriltä.
Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.
Palkanmaksu
3. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraa- vasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä
Palkallisen jakson pituus
alle kuukausi sairausvakuutuslain xxxxxxxx- ajalta 50 % palkasta
vähintään kuukausi sairausvakuutuslain xxxxxxxx- aika
vähintään 3 kk mutta alle 3 vuotta 4 viikkoa
3 vuotta–alle 5 vuotta 5 viikkoa
5 vuotta–alle 10 vuotta 6 viikkoa
vähintään 10 vuotta 8 viikkoa
Palkallisen jakson pituus on kuitenkin enintään 3 kuukautta työsuhteen kes- tosta riippumatta, jos työntekijä on työkyvytön häntä työssä kohdanneen väkivallan tai vakavan väkivallan uhkatilanteen vuoksi.
Sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Työntekijän sairastuessa uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä (ks. 4. kohta, sairauden uusiutuminen).
Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä (ks. 6. kohta, s. 54, alle 37,5 tuntia tekevät).
Ilta-, yö- ja lauantailisät maksetaan sairausajan palkassa, jos niitä olisi ker- tynyt työntekijälle sairausjakson aikana. Myyjien ja myymälätyöntekijöiden iltalisä marras- ja joulukuun sunnuntailta maksetaan sairausajan palkassa yksinkertaisena.
Varaston lauantailisää (13 §:n 6. kohta, s. 47) ei oteta huomioon sairausajan palkassa.
Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen.
Paikallisesti voidaan sopia sairausajan palkan maksamisesta seuraavaa:
• Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka.
• Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairausvakuutuskorvauksen erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivärahan suuruudesta.
Työtapaturmasta johtuva sairausajan palkka maksetaan työsuhteen keston perusteella määräytyvältä palkalliselta jaksolta suoraan työntekijälle.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä sairauspäivä- rahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka makse- taan:
• lain perusteella
• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella
• tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.
Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.
Sairauden uusiutuminen
4. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:
• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi 1 sairastumisjakso
• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.
Esimerkki 21.
Työntekijän työsuhde on kestänyt vuoden. Työntekijä saa sairastuessaan työsuhteen keston perusteella palkkaa enintään 4 viikolta eli 28 kalen- teripäivältä. Jaksoon sisältyviltä työpäiviltä maksetaan sairausajan palkka.
Sairaus- Sairaus- Sairaus-
poissaolo poissaolo poissaolo
1.4. 13.4.
21.4.
5.5.
16.5.
30.5.
13 pv + 15 pv 1 pv
28 pv
Ensimmäinen sairausjakso 1.4.¬13.4. = 13 kalenteripäivää. Palkka maksetaan 13 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä.
Toinen sairausjakso samasta sairaudesta 21.4.¬16.5. = 26 kalenteripäi- vää. Palkka maksetaan jäljellä oleviin (28 - 13) 15 kalenteripäivään 21.4.¬5.5. sisältyviltä työpäiviltä.
Saman sairauden takia työntekijä jää vielä 30.5. sairauslomalle. Palkka maksetaan tältä jaksolta ainoastaan sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä 30.5. sen ollessa työntekijän työpäivä.
Saman sairauden uusiutuessa yli 30 päivän kuluttua töihin palaamisesta sairausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.
Karanteeni
5. Työntekijän ollessa poissa työstä tartuntatautilain perusteella hänelle maksetaan palkka tämän pykälän mukaan.
Alle 37,5 tuntia tekevät
6. Palkka maksetaan työvuoroluetteloon merkityiltä tunneilta.
Työvuoroluettelon puuttuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.
17 § Tilapäinen poissaolo
Äkillinen sairaus perheessä
1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle, huolta- jan avio- tai avopuolisolle tai huoltajalle, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, maksetaan palkka 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä 16 §:n mukaan.
Palkanmaksun edellytyksenä on, että
• lyhyt poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta ja
• lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys.
Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos
• toisella huoltajalla,
• huoltajan avio- tai avopuolisolla tai
• lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa,
ei ole ansiotyön, työajan, välimatkan, asevelvollisuuden tai siviilipalvelun suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys.
Palkka maksetaan vain 3 kalenteripäivään (Ma–Ke) sisältyviltä työ- päiviltä (Ma–Ti).
Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.
Esimerkki 22. | |||||||
Työvuoro- | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
luettelo: | T | T | V | T | T | T | V |
lapsi sairaana ja työn- tekijä pois töistä | |||||||
Esimerkki 23. | ||||||
Työvuoro- | To | Pe | La | Su | Ma | Ti |
luettelo: | T | T | V | V | T | T |
lapsi sairaana ja työntekijä pois töistä | ||||||
Palkka maksetaan vain 3 kalenteripäivään (Pe–Su) sisältyvältä työ- päivältä (Pe).
Vihkiminen ja merkkipäivä
3. Työntekijän vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
4. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
Kuolema ja hautajaiset
5. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.
Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin jär- jestelyihin tarvittavaa aikaa.
Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyyn- nöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.
Lähiomaisia ovat muun muassa puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.
Poissaolo ei vähennä ansioita.
Kutsunta ja kertausharjoitukset
6. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukseen noudatetaan 18 §:n määräyksiä.
7. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispalkan erotus.
Yhteiskunnallinen toiminta
8. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessa työaikana:
• kunnanvaltuuston
• kunnanhallituksen
• valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn.
Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetyskorvauk- sesta.
Vaikeasti sairas lapsi
9. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu pal- kattomaan poissaoloon (Vnp/85).
Vuosilomaedut
10. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja lukuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitoa.
18 § Lääkärintarkastukset
Palkanmaksun edellytykset
Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (a.–e.) edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työ- ajan menetystä välttäen:
a. Sairauden toteaminen
Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
b. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:
• hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja
• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.
c. Raskaus
Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteelli- sissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
d. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
Työntekijän käydessä:
• työterveyshuoltolain tarkoittamissa ja työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa
- arvioitaessa työntekijän työkykyä työterveyshuoltolain perusteella kolmikantakeskustelussa työntekijällä on mahdollisuus käyttää avustajanaan työsuojeluvaltuutettua
• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa
• tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuksissa
• tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.
Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.
e. Poissaolo muista syistä
Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Vna 1339/2006: mammografia ja papakoe), mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.
19 § Lapsen syntymä
Perhevapaat
1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan:
a. 3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus tai
b. 3 kuukauden palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairaus- vakuutuslain äitiysrahan.
Maksamisen edellytyksenä ovat:
• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja
• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.
Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suu- ruudesta.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Alle 37,5 tuntia tekevälle maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain äitiys- rahan erotus tai 3 kuukauden palkka vapaan alkua edeltävän 9 kuukauden keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle työsopimuksessa sovitun viikkotyöajan maksetaan erotus sovitun viik- kotyöajan mukaan.
Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uudelta äitiysvapaalta, jos työntekijä ei ole palannut työhön edelliseltä perhevapaalta.
Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 ensimmäiseltä isyysvapaapäivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus tai vastaavalta ajanjaksolta palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain isyysrahan. Muuten noudatetaan edellä esitettyä.
Muut perhevapaat ovat palkattomia.
Ilmoitusajat
3. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.
Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin 1 kuukausi.
Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapaiden käytöstä kummankin vanhemman osalta.
Vapaan ajankohdan muuttaminen
4. Työntekijä voi työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä muuttaa aikaisemmin ilmoittamansa äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan ajankohdan noudattaen 1 kuukauden ilmoitusaikaa.
Työntekijä voi varhentaa äitiysvapaan tai muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan sen ollessa tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.
Työntekijän keskeyttäessä vanhempain- tai hoitovapaan työkyvyttömyyden takia työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimus- lain mukaisesti ilmoitetulta vanhempain- tai hoitovapaalta.
Työskentely vapaan aikana
5. Vanhempain- ja hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoitamiseen.
Työntekijä voi työskennellä vapaan aikana edellyttäen, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny.
6. VUOSILOMA
20 § Vuosiloma
1. Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.
Loman pituus
2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä:
• alle vuoden 2 arkipäivää
• vähintään vuoden 2,5 arkipäivää.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työn- tekijä on työskennellyt:
• vähintään 14 päivää
• vähintään 35 tuntia.
Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.
Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennellessä työsopimuksen mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.
Esimerkki 24.
37,5 tuntia tekevän työntekijän toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyi koeaikapurkuun 10 työpäivän (= 75 työtunnin) jälkeen. Työso- pimuksensa mukaan työntekijällä olisi ollut mahdollisuus työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa, mikäli työsuhde olisi jatkunut. Lomaoikeus lasketaan ”14 työpäivän” -ansaintasäännön perusteella.
Työntekijä ei ansaitse vuosilomapäiviä, mutta hänelle maksetaan työ- ehtosopimuksen mukainen prosentuaalinen lomakorvaus.
Esimerkki 25.
37,5 tuntia tekevän määräaikainen työsopimus päättyi sopimuksen mukaan 10 työpäivän (= 75 työtunnin) jälkeen. Työsopimuksensa
mukaan työntekijällä ei olisi ollut mahdollisuutta työskennellä 14 työ- päivänä kuukaudessa työsuhteensa aikana. Lomaoikeus lasketaan ”35 työtunnin”-ansaintasäännön perusteella.
Työntekijä ansaitsi työsuhteensa ajalta 2 lomapäivää, jonka perusteella hänelle maksetaan lomakorvaus.
Esimerkki 26.
Työntekijä työskentelee 8 tuntia päivässä. Työpäiviä on viikossa 3. Työsopimuksensa mukaan työntekijällä ei ole mahdollisuutta työsken- nellä 14 työpäivänä kuukaudessa. Lomaoikeus lasketaan ”35 työtunnin”
-ansaintasäännön perusteella.
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta kuukaudelta, jossa on vä- hintään 35 työtuntia.
Loman antaminen
3. Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.
Työnantajan on annettava ennen xxxxx määräämistä työntekijälle tai tämän edustajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.
Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, juhan- nusaattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa.
Loma ja vapaapäivä
4. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus. Vähintään 6 päivän loma voi alkaa ilman työntekijän suostumusta hänen maanantaivapaapäivänään.
Enintään 3 päivän lomaan ei voi sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostumusta.
Vähintään 6 päivän loman päättyessä muuna arkipäivänä kuin lauantaina työntekijällä on tällä viikolla lomapäivien lisäksi vapaapäivä.
Vähintään 6 päivän pituisen lakisääteisen vuosiloman
• alkaessa maanantaina on loman alkamista edeltävä sunnuntai vapaapäivä
• päättyessä lauantaina on loman päättymistä seuraava sunnuntai vapaapäivä.
Lomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen
5. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei työpaikkakohtai- sesti (23 §:n mukaan, s. 71) sovita sen maksamisesta yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä. Jos yrityksessä on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Enintään 6 päivän lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalina pal- kanmaksupäivänä.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä maksetaan vuosilomalain mukaan.
Lomapalkan laskeminen
6. Vuosilomapalkan jakaja on 25.
Lomapalkka provision osalta lasketaan vuosilomalain mukaan.
Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräyty- misvuoden aikana ja hän on kuukausipalkkainen lomanmääräytymisvuoden lopussa (31.3.), lasketaan hänen lomapalkkansa tämän pykälän 8–11. xxxxxx mukaan.
Lomapalkan laskeminen lisien osalta
7. Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään suuruudeltaan vaihtelevat työehtosopimukseen perustuvat lisät.
Tällaisia ovat mm. ilta-, yö- ja lauantailisät sekä säännölliseltä sunnuntaityöltä maksettu korotus työntekijän annettua työsopimuksessa suostumuksen sunnuntaityöhön tai hänen työskennellessä työsopimuksensa perusteella kaikkina viikonpäivinä.
Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista lisistä:
• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle vuoden
• 12,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.
Alle 37,5 tuntia tekevät
8. Lomapalkka tai -korvaus on sekä tuntipalkkaisella että suhteutettua kuukausipalkkaa saavalla jäljempänä esitetystä lomanmääräytymisvuoden ansiosta:
• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle vuoden
• 12,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.
Esimerkki 27.
Työntekijä on ollut työsuhteessa lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä 8 kuukautta, näistä 5 kuukautena kunakin vähintään 35 tuntia. Lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. koko työssäoloajan ansio ilta- ja lauantailisineen on 6 130 euroa.
Työntekijä on ansainnut vuosilomaa 5 × 2 päivää eli 10 päivää. Loma- palkkaa hän saa 10 % 6 130 eurosta eli 613 euroa. Yhden annettavan lomapäivän palkka saadaan jakamalla lomapalkka lomapäivillä eli
613 euroa : 10 = 61,30 euroa.
Lomarahana maksetaan 50 % 613 eurosta eli 306,50 euroa.
Esimerkki 28.
Myyjä on ollut työsuhteessa lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä yli vuoden. Hän on työskennellyt joka kuukausi vähintään 35 tuntia.
Lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. koko työssäoloajan ansio ilta- ja lauantailisineen on 16 320 euroa. Työssäoloajan palkkaan lisätään
laskennallista palkkaa 9. kohdan mukaisten poissaolojen ajalta, jos työntekijällä olisi niitä ollut lomanmääräytymisvuoden aikana.
Työssäoloajan ansioon ei oteta mukaan maksettuja lomapalkkoja eikä lomarahoja.
Työntekijä on ansainnut vuosilomaa 12 × 2,5 päivää eli 30 päivää. Kerty- neestä lomasta annetaan 24 päivää kesälomana ja 6 päivää talvilomana.
Lomapalkkaa hän saa 12,5 % 16 320 eurosta eli 2 040 euroa.
Yhden annettavan lomapäivän palkka saadaan jakamalla lomapalkka lomapäivillä eli 2 040 euroa : 30 =68 euroa. Kesälomapalkka on
24 × 68 = 1 632 euroa. Talvilomapalkka on 6 × 68 euroa = 408 euroa. Lomaraha on 50 % kesäloma- ja talvilomapalkasta.
9. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansio muodostuu:
• työssäoloajan palkasta lukuunottamatta hätä- ja ylityön ajalta maksettua palkkaa
• poissaoloajalta maksetusta palkasta (17–18 §, s. 55–58) ja
• laskennallisesta palkasta.
10. Maksettuun palkkaan lisätään laskennallista palkkaa:
• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä lomanmääräytymisvuoden aikana (75 työpäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot)
Esimerkki 29.
a. Työntekijän työsuhde on kestänyt 4 vuotta ja hän työskentelee 5 päivänä viikossa. Hänellä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana yksittäisiä palkallisia sairauspoissaoloja yhteensä 40 työpäivää ja lisäksi yhdenjaksoinen 9 viikon sairauspoissaolo, jonka ajalta palkkaa on maksettu 5 viikolta eli 25 työpäivältä.
Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan sairauspoissaolojen ajalta maksettu palkka 65 (40 + 25) työpäivältä sekä lisäksi laskennallista palkkaa 10 päivältä eli palkkaa yhteensä 75 työpäivältä.
b. Työntekijän työsuhde on kestänyt 11 vuotta ja hän työskentelee 5 päivänä viikossa. Hänellä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana yksittäisiä palkallisia sairauspoissaoloja yhteensä 40 työpäivää ja lisäksi yhdenjaksoinen 9 viikon sairauspoissaolo, jonka ajalta palkkaa on maksettu 8 viikolta eli 40 työpäivältä.
Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan sairauspoissaolojen ajalta maksettu palkka 75 (40 + 35) työpäivältä.
• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan (105 kalenteripäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot)
• äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta
• lomautuksen ajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden
• lomautuksen ajalta yhteensä enintään 42 kalenteripäivältä ansaittaessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan
• tilapäisen hoitovapaan ajalta (työsopimuslain 4:6 §)
• pakottavien perhesyiden ajalta (työsopimuslain 4:7 §)
• ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä
• ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa lomaa 35 tunnin säännön mukaan
• sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi
11. Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan tai kuukausipalkkaisella poissaolon alkamishetken kuukausipalkan mukaan.
Jos tuntipalkkaisella ei ole sovittu keskimääräistä viikkotyöaikaa, lasken- nallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.
12. Jos alle 37,5 tuntia tekevällä työntekijällä ei ole lomapäiviä, lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden loppuun (30.9.) mennessä.
21 § Lomaraha
Suuruus
1. Xxxxxxxx on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa vastaavasta lomapalkasta.
Maksamisedellytykset
2. Lomaraha maksetaan työntekijän:
• aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja
• palatessa työhön heti loman päätyttyä.
Lomaraha maksetaan myös työntekijän:
• oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen xxxxx alkamista tai sen päätyttyä.
• ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momen- tissa mainitusta syystä.
Edellytysten jäädessä toteutumatta lomaraha voidaan periä takaisin.
Esimerkki 30.
37,5 tuntia tekevä pitää 24 päivää kesälomaa ja 6 päivää talvilomaa. Työntekijän peruskuukausipalkka on 1 680 euroa ja kuukausikohtaisia lisiä hän saa 5 % eli 84 euroa. Työntekijä on ansainnut lomanmääräy- tymisvuodelta 1.4.–31.3. tuntikohtaisia lisiä (ilta- ja lauantailisiä) 968 euroa. Vuosilomapalkkaan niistä lisätään 12,5 % eli 121 euroa.
Kesälomapalkka on:
(1 680 euroa + 84 euroa) × 24 + (24/30 × 121 euroa) =
25 1 790,24 euroa
Lomaraha kesäloman osalta on 50 % kesälomapalkasta 1 790,24 eurosta eli 895,12 euroa.
Talvilomapalkka on:
(1 680 euroa + 84 euroa) × 6 + (6/30 × 121 euroa) = 447,56 euroa.
25
Lomaraha talviloman osalta on 50 % talvilomapalkasta 447,56 eurosta eli 223,78 euroa.
Lomaraha kesä- ja talviloman osalta on yhteensä 1 118,90 euroa.
Hoitovapaa
3. Hoitovapaalla pidettävän tai hoitovapaaseen päättyvän vuosiloman osalta lomaraha maksetaan työntekijän palattua työhön hoitovapaalta ennakkoil- moituksen tai siihen tehdyn muutoksen mukaisesti.
Varusmiespalvelus
4. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palattua asian- mukaisesti työhön.
Xxxxxxxx on 50 % ennen palvelukseen astumista maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta.
Työsuhteen päättyminen loman aikana
5. Työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä loman aikana tai loman viimeisenä päivänä maksetaan lomaraha.
Esimerkki 31.
Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7.–10.8.
Työntekijä saa lomarahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7.–10.8.) lomapalkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lomarahaa ei makseta.
Eläkkeelle siirtyminen
6. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.
Maksamisaika
7. Lomaraha maksetaan loman alkaessa, ellei työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaan, s. 71) sovita sen maksamisajasta toisin. Jos yrityksessä on luot- tamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Puolet kesäloman lomarahasta voidaan maksaa viimeistään joulua edel- tävänä palkanmaksupäivänä. Työsuhteen päättyessä ennen sitä lomaraha maksetaan lopputilissä.
Esimerkki 32.
Työntekijän lomaraha kesäloman osalta on 895,12 euroa. Se maksetaan loman alkaessa.
Toisena vaihtoehtona on maksaa loman alkaessa puolet lomarahasta eli 447,56 euroa. Toinen osa 447,56 euroa maksetaan viimeistään joulua edeltävän palkanmaksun yhteydessä.
Jos työntekijän työsuhde päättyy esimerkiksi lokakuussa, lomarahan toinen osa maksetaan lopputilin yhteydessä.
Enintään 6 lomapäivän lomaraha voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
8. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti lomarahan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana.
Vapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.
Sairaustapauksissa vapaaseen noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.
Esimerkki 33.
Työntekijän lomaraha on 600 euroa ja tuntipalkka 10 euroa. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet koko lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Työntekijä saa palkallista vapaa-aikaa 60 tuntia.
Esimerkki 34.
Työntekijän lomaraha on 750 euroa ja tuntipalkka 11,59 euroa. Työnte- kijän työsopimustunnit ovat 30 t/viikko. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet, että työntekijä pitää 2 viikkoa lomarahavapaata.
Työntekijän koko lomarahavapaa olisi 64,71 tuntia, josta vähennetään 2 viikon työtunnit (60 t/2viikkoa). Jäljelle jäävät tunnit (4,71 tuntia) maksetaan rahana. Työntekijä saa palkallista vapaa-aikaa 2 viikkoa (30 t/viikko) ja tämän lisäksi hänelle maksetaan lomarahaa 54,59 euroa.
Alle 37,5 tuntia tekevät
9. Lomarahan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ansainnut vuosi- lomapäiviä.
7. MATKAT
22 § Matkakustannukset
Matkakustannukset
1. Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• valtion matkustussäännön mukaan
• verohallituksen päätöksen mukaan
• yrityksen matkustussäännön mukaan.
Yrityksen matkustussääntö
2. Yrityksen matkustussäännössä korvaukset määräytyvät valtion matkus- tussäännön mukaan ja maksuperusteet (aikarajat) verohallituksen päätöksen mukaan.
Päiväraha
3. Noudatettaessa verohallituksen päätöstä tai yrityksen matkustussääntöä päivärahaa ei makseta:
• työntekijän tehdessä työmatkan alueellisesti rajatussa ja usean kunnan alueella toimivassa yrityksessä
• työntekijän osallistuessa yrityksen tai kaupparyhmittymän sisäiseen koulutukseen työnantajan maksaessa kustannukset.
Ateriakorvaus
4. Ateriakorvaus maksetaan:
• työmatkan kestäessä vähintään 6 tuntia ja
• työntekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työpaikkaruokailuun tai kotiruokailuun.
Ateriakorvausta ei makseta:
• työntekijän saadessa koko- tai osapäivärahan tai
• työntekijän työskennellessä yrityksen saman paikkakunnan toisessa toimipaikassa.
Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.
8. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN
23 § Työpaikkakohtainen sopiminen
1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa:
• sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamus- mies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu
• sopimus on tehtävä kirjallisesti
• sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi
• toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta
• yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla
• sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyk- siä.
2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisano- misesta huolimatta jakson loppuun.
9. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
24 § Erinäiset määräykset
Noudatettavat sopimukset
1. Kaupan työehtosopimuksen osana on luottamusmies- ja koulutussopimus. Tämän lisäksi noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjestösopi- muksia ja –suositusta.
• Jäsenmaksuperintäsopimus 3.4.1989
• Sopimus työpaikkaruokailun kehittämisestä 12.2.1976
• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla 12.1.2006
• Yhteistoimintasopimus, Kaupan soveltamisohjeet 1.10.2007
• Yleissopimus LTK-SAK 15.11.1990
Jäsenmaksuperintä
2. Työntekijän pyynnöstä työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne liiton pankkitilille.
Perinnässä noudatetaan voimassa olevaa keskusjärjestösopimusta.
Kokoontuminen työpaikalla
3. Palvelualojen ammattiliiton yhdistykset, ammattiosastot, työhuonekunnat tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyk- sistä jos:
• kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista
• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen kokouspaikan
• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.
Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.
Luottamusmies
4. Työnantaja selvittää uusille työntekijöille yrityksen neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmän.
Työnantaja ja yrityksen luottamusmies sopivat luottamusmiesasioiden tiedottamistavoista yrityksen työntekijöille.
Luottamusmiessopimuksen määräykset ovat tämän työehtosopimuksen sivuilla 111¬121.
PAMin edustajiston ja hallituksen jäsen
5. Palvelualojen ammattiliitto PAMin edustajiston jäsenelle järjestetään mahdollisuus osallistua edustajiston liittokokouksiin ja hallituksen jäsenelle hallituksen kokouksiin.
Perehdyttäminen
6. Henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä, työssä- oppijoita tai harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja ammattitaitoinen. Tällaiselle henkilölle on varattava riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.
Ryhmähenkivakuutus
7. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.
Työasut - myyjät
8. Työnantaja hankkii vakinaiselle myyjälle käyttökelpoisen työasun.
Työnantaja huoltaa omistamansa työasut, ellei paikallisesti korvausta vastaan sovita toisin.
Työasut - varastotyöntekijät
9. Työnantaja hankkii vakinaiselle varastotyöntekijälle suoja- tai työpuvun ja työkäsineet.
Työnantaja omistaa ja huoltaa työasut.
Kassavaje
10. Työnantaja ja työntekijä selvittävät kassavajeen syntymiseen liittyvät tekijät ennen mahdollisen vahingonkorvauksen perimistä.
Asian jäädessä erimieliseksi noudatetaan työehtosopimuksen neuvottelu- järjestystä.
10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA
25 § Erimielisyydet
Paikalliset neuvottelut
1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työn- antajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.
Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan 2 kappaleena erimielisyysmuistio (s. 106).
Liittoneuvottelut
2. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.
Neuvottelujen toteutus
3. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.
Työtuomioistuin
4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.
26 § Työrauha ja sopimusrikkomukset
1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.
2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoitus- päivänä voimassa olevan työehtosopimuslain mukaan.
11. VOIMASSAOLO
27 § Sopimuksen voimassaolo
1. Sopimus on voimassa 31.1.2017 asti.
2. Sopimus jatkuu 31.1.2017 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.
3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesityk- set, muutoin irtisanominen on mitätön.
4. Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopimus- korotuksista viimeistään 15.6.2015, kumpikin osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen 4 kuukauden irtisanomisajalla päättymään 29.2.2016.
PÖYTÄKIRJAT
HUOLTO- JA LIIKENNEASEMATYÖNTEKIJÄT
1 § Ulottuvuus
1. Pöytäkirja koskee kaikkia huolto- ja liikenneasemien työntekijöitä.
2. Työntekijöihin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.
2 § Sunnuntaityö
Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 33 §:n mukaan.
Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon perus- palkassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 38 §:n mukaan (kuten lisä- ja ylityökorvaukset, ks. 9 § 19. kohta, s. 37).
3 § Palkat
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Autonpesijä sekä huolto- ja liikenneaseman siivooja ovat heti 1. vuoden työntekijöitä.
Harjoittelijan palkka on 85 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän
1. vuoden palkasta.
Palkkaryhmät
2. Palkkaryhmät
TES-nimike
Palkkaryhmä
Huolto- ja liikenneasematyöntekijä I Huolto- ja liikenneasematyöntekijä II Huoltoasentaja I
Huoltoasentaja II Huoltoasentaja III
A B1 B2 C1 C2
Palkkaryhmä määräytyy sen mukaan, mitä työtä työntekijä tekee pääosan työajastaan.
Huolto- ja liikenneasematyöntekijä kuuluu palkkaryhmään B1 hänen työs- kennellessä sellaisella huolto- tai liikenneasemalla, jossa on:
• vähintään 2000 artikkelin päivittäistavarakauppa tai
• sellainen kahvila/ravintola, jossa omassa keittiössä valmistetaan lounas- tai vastaavia ruoka-annoksia.
Muuten työntekijä kuuluu palkkaryhmään A, ellei häneen noudateta ravin- tolatyöntekijän määräyksiä.
Työntekijän tehdessä pääosan työajastaan avustavaa työtä hän kuuluu palkkaryhmään A.
Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijä
3. Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka tehtävät liittyvät pääasiallisesti huolto- ja liikenneasemalla toimivan A- tai B-oikeuksin varustetun ravintolan työtehtäviin.
Anniskeltaessa kuitenkin enintään 4,7 tilavuusprosenttisia alkoholijuomia työntekijä kuuluu palkkaryhmään B1.
Vastaavan hoitajan sijaisuus
4. Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijälle, joka työskentelee työn- antajan määräämänä anniskeluravintolan vastaavan hoitajan sijaisena, maksetaan näiltä tunneilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkka.
Työntekijän henkilökohtaisen palkan ollessa jo vähintään palkkaliitteen mu- kainen tuntipalkka ei hänen palkkauksessaan tapahdu muutosta.
Anniskeluravintolalla tarkoitetaan A- ja B-oikeuksin varustettua ravintolaa.
Huolto- ja liikenneaseman ravintolaesimies
5. Huolto- ja liikenneasemalla työskentelevän ravintolaesimiehen sekä alko- holilain edellyttämän ja työnantajan määräämän vastaavan hoitajan palkka määräytyy palkkaliitteen mukaan.
Huoltoasentajien vaativuustasot
6. Huoltoasentajien vaativuustasot ovat töiden pääasiallisuuden perusteella seuraavat:
Huoltoasentaja I: Voitelu-, öljynvaihto- ja alustatyöt, pakoputkiston korjaus- ja rengastyöt sekä auton koriin liittyvät huoltotyöt.
Huoltoasentaja I:n palkkaryhmä on B2.
Huoltoasentaja II: Määräaikais- ja merkkihuoltojen suorittaminen, jarru-, kytkin- ja ohjauslaitetyöt sekä ns. testaukset ja niiden aiheuttamat säätötyöt. Huoltoasentaja II:n palkkaryhmä on C1.
Huoltoasentaja III: Vaativat asennustyöt, esimerkiksi moottorin ja voiman- siirtolaitteiden sekä diesellaitteiden korjaus.
Huoltoasentaja III:n palkkaryhmä on C2.
4 § Lisät
1. Huolto- ja liikenneasema, jossa alle 2000 artikkelin päivittäistavara- kauppa tai jossa ei päivittäistavarakauppaa
• Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukai- nen iltalisä. Lisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkolli- sena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä
• Kello 00.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukai- nen yölisä. Lisä maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
2. Huolto- ja liikenneasema, jossa vähintään 2000 artikkelin päivittäistava- rakauppa ja jonka päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala enintään 400 m²
• Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukai- nen iltalisä. Lisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkolli- sena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
• Kello 00.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukai- nen yölisä. Lisä maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
3. Huolto- ja liikenneasema, jossa yli 400 m² päivittäistavarakauppa.
• Päivittäistavarakaupassa tehdystä työstä lisät maksetaan työehto- sopimuksen 12 §:n mukaan (s. 43).
• Muusta kuin päivittäistavarakaupassa tehdystä työstä lisät makse- taan 1. kohdan mukaan.
Kielilisä
4. Kielilisä maksetaan työntekijän joutuessa käyttämään lähes päivittäin tavanomaisessa asiakaspalvelussa useampaa kuin 1 kieltä.
Kielilisä on 5 % taulukkopalkasta.
Hälytysraha
5. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön säännöllisen työajan ulkopuolella.
Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.
5 § Työasut
1. Työnantaja hankkii työntekijälle työasun.
2. Työnantaja huoltaa omistamansa työasun.
3. Työnantaja hankkii huoltoasentajalle, autonpesijälle ja alustasuojaajalle suojavaatteet ja –jalkineet.
PROVISIOPALKKAISET MYYJÄT
1 § Henkilökohtainen provisiopalkka
Provision osalta noudatetaan seuraavaa:
• Provisio maksetaan täysimääräisenä huolimatta kaupan jälkeen tavarassa ilmenneestä virheestä jos virhe on syntynyt tavaran val- mistuksen tai kuljetuksen aikana eikä se ole ollut tiedossa kauppaa tehtäessä.
• Myyjällä on oikeus työsuhteen päättymisen jälkeen erääntyviin pro- visioihin samojen periaatteiden mukaan kuin työsuhteen jatkuessa.
• Siirrettäessä myyjä työsopimuksen mukaisesta työstä olennaisesti poikkeavaan työhön siirron vaikutus provision kertymään selvitetään.
2 § Keskimääräinen päiväpalkka
1. Keskimääräinen päiväpalkka provision osalta lasketaan 2 kertaa kalenteri- vuodessa 12 edellisen kalenterikuukauden (laskenta-aika) ansion perusteella.
Laskenta-aikana säännölliseltä työajalta maksettu ja maksettavaksi erään- tynyt provisio jaetaan laskenta-ajan todellisilla työpäivillä.
Tuntipalkka lasketaan jakamalla päiväpalkka työpäivän keskimääräisillä tunneilla.
2. Liitot suosittelevat laskenta-ajoiksi 1.4.¬31.3. ja 1.10.¬30.9. välisiä aikoja.
3. Työsuhteen alkaessa kesken kalenterivuotta käytetään laskentaperusteena työsuhteeseen sisältyneiden kalenterikuukausien keskimääräistä ansiota.
Muilta osin noudatetaan 1. kohtaa.
TUKKUMYYJÄT JA OSTAJAT
1 § Ulottuvuus
1. Pöytäkirja koskee tukkukaupan tukkumyyjiä ja myyntityöhön liittyvässä asiakasneuvonnassa työskenteleviä.
2. Pöytäkirja ei koske tukkumyyjää, joka saa osan tai koko palkan provisiona.
2 § Vaativuustasot
1. Vaativuustasoihin sijoittelussa otetaan huomioon mm. seuraavia vaati- vuustekijöitä:
• tehtävän edellyttämä aktiivisuus ja itsenäisyys
• vastuu ja itsenäisen päätöksenteon laajuus
• tehtävän edellyttämä erityisasiantuntemus
• liiketaloudellisten tekijöiden hallinta
• suunnittelutehtävät
• uusien asiakkaiden hankinta
• ohjaus- ja esimiestehtävät.
2. Tukkumyyjien vaativuustasot ovat seuraavat: Tukkumyyjä I
Normaali myyntityö, jolle on tyypillistä:
• myynti ja tarjonta ohjeiden mukaan
• tilausten vastaanotto
• myyntimatkat ohjeiden mukaan
• täydennystilaukset
• vastaavan tasoinen ostotyö ohjeiden mukaan.
Tukkumyyjä I:n palkkaryhmä on D.
Tukkumyyjä II
Vaativa myyntityö, jolle on tyypillistä:
• vastuu tavararyhmän kaikkien artikkeleiden tarjonnasta ja myynnistä
• osallistuminen myös ostotoimintaan
• asiakkaiden ohjaus ja neuvonta
• myynnin edistäminen
• myyntimatkat ohjeiden mukaan
• vastaavan tasoinen ostotyö.
Tukkumyyjä III
Erittäin vaativa myyntityö, jolle on tyypillistä:
• tehtävien itsenäisyys, esimerkiksi vuosisopimusten, asiakkaiden ja tarjousten suhteen
• vaativien markkinointitehtävien itsenäinen suunnittelu, toteutus ja seuranta
• vastaavan tasoinen ostotyö.
Tukkumyyjä II:n ja III:n taulukkopalkat ovat palkkaliitteessä.
3 § Muut määräykset
Muuten noudatetaan työehtosopimuksen ja sen konttorityöntekijöiden työehtomääräyksiä.
KIOSKIMYYJÄT
1 § Ulottuvuus
1. Pöytäkirja koskee kiinteissä tai niihin rinnastettavissa kioskeissa työsken- televiä kioskimyyjiä.
Kioski- ja siihen verrattavalla kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jota harjoitetaan liikehuoneistosta, jossa kioskikaupan vakinainen liiketoimintakäytössä oleva myyntipinta-ala on enintään 100 neliömetriä.
2. Pöytäkirja ei koske ns. katukeittiöiden työntekijöitä.
3. Pöytäkirjan soveltamispiiriin kuuluviin kioskimyyjiin noudatetaan soveltuvin osin työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.
2 § Palkat
1. Kioskimyyjän palkkaryhmä on B1.
3 § Ilta- ja yölisä
Iltalisä
1. Kello 18.00–23.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä.
Yölisä
2. Kello 23.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä.
Ilta- ja yölisät sunnuntaina
3. Ilta- ja yölisät maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä tehdystä työstä.
4 § Työaika
Työsopimuksessa sovitaan viikkotyöpäivien määrä.
5 § Sunnuntaityö
Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 33 §:n mukaan.
Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon perus- palkassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 38 §:n mukaan (kuten lisä- ja ylityökorvaukset, ks. 9 § 19. kohta, s. 37).
SOMISTAJAT
1 § Ulottuvuus
1. Pöytäkirja koskee somistajia ja somistajaharjoittelijoita.
2. Somistajiin ja somistajaharjoittelijoihin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.
2 § Työpalkat
Palvelusaika
1. Palvelusaikaan lasketaan tämän pöytäkirjan tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika.
Palvelusaika tarkoittaa kyseisessä vaativuustasossa työskenneltyä aikaa.
2. Siirto vaativuustasossa määräytyy työehtosopimuksen 11 §:n 7. kohdan mukaan (s. 40).
Vaativuustasot
3. Vaativuustasot ovat Somistaja I ja Somistaja II.
Somistaja kuuluu Somistaja I:een, elleivät työtehtävät edellytä hänen kuu- lumistaan Somistaja II:een.
Somistaja II:een kuuluu somistaja, joka itsenäisesti runko-ohjeen mukaan suunnittelee ja tekee ikkunoiden, myyntipisteiden tai shoppien somistuksia tai hoitaa lehti-ilmoituksia.
Erityisen vaativa somistus
4. Somistajan tehdessä erityisen vaativaa somistusta hänelle maksetaan vähintään Somistaja II:n palkkaa 20 %:lla korotettuna.
Erityisen vaativaa somistusta on esimerkiksi:
• sarjamainosteiden suunnittelu
• vaativien myymälöiden ja tavaratalojen mainonnalliset sisustusratkaisut
• messu- tai näyttelyosastojen suunnittelu
• näytöksien showtekniikan järjestely.
Työkohtaisuuslisä
5. Lisä määräytyy työehtosopimuksen 11 §:n 5. kohdan (s. 40) mukaan.
Lisä voidaan maksaa myös somistajalle, joka:
• on nimetty työryhmän vanhimmaksi
• työskentelee toistuvasti likaisissa, raskaissa tai muuten poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Kielilisä
6. Kielilisä maksetaan somistajan joutuessa käyttämään lähes päivittäin työtehtävissään useampaa kuin 1 kieltä kirjallisesti.
Muuten noudatetaan työehtosopimuksen 11 §:n 9. kohdan määräyksiä (s. 40–41).
3 § Työasut
1. Työnantaja hankkii vakinaiselle somistajalle käyttökelpoisen työasun.
2. Työnantaja omistaa ja huoltaa työasun.
ASENTAJAT JA HUOLTOMIEHET
1 § Ulottuvuus
1. Pöytäkirja koskee asentajia ja huoltomiehiä.
2. Pöytäkirja ei koske huolto- ja liikenneasemien huoltoasentajia eikä kiinteistöhuoltomiehiä.
3. Asentajiin ja huoltomiehiin noudatetaan soveltuvin osin työehto- sopimuksen määräyksiä jäljempänä esitetyin poikkeuksin.
4. Työehtosopimuksen 7 §:n (s. 27) määräyksiä noudatetaan siten kuin on sovittu myyjien ja varastotyöntekijöiden osalta.
5. Työehtosopimuksen 4 luvun määräyksiä ei noudateta lukuun ottamatta osakuukauden palkkaa (s. 41).
2 § Ohjeelliset ansioluvut ja vähimmäispalkka
1. Ohjeelliset ansioluvut sisältävät kuukausipalkan mukaan lukien bonukset, lisät ja luontoisedut.
Vaativuustaso
Ohjeellinen ansioluku
1.
2.
3.
1 750–2 050 euroa
1 900–2 350 euroa
2 150–2 600 euroa
Ohjeelliset ansioluvut eivät ole sitovia vähimmäispalkkoja.
Vaativuustasot
2. Vaativuustasot ovat:
1. taso
• pääosin rutiininomaiset asennus-, kokoonpano- ja kaapelointityöt
• helpohkot laitteiden ja koneiden huolto- ja korjaustyöt
• määräaikaishuolto-, puhdistus-, testaus- ja säätötyöt
2. taso
• rutiininomaista vaativammat, itsenäisesti hoidettavat asennus- ja kokoonpanotyöt
• ohjauksen alaisena hoidettavat vaativat asennus- ja kokoonpano- työt
• itsenäisesti hoidettavat laitteiden ja koneiden huolto- ja korjaus- työt
3. taso
• itsenäisesti hoidettavat vaativat asennus- ja kokoonpanotyöt
• itsenäisesti hoidettavat vaativat laitteiden, koneiden ja järjestelmien asiakaspalvelu-, käyttöönotto- ja ylläpitotyöt.
Kunkin vaativuustason sisällä työsuorituksen, ammattitaidon ja henkilökoh- taisten ominaisuuksien tulisi vaikuttaa palkkauksen suuruuteen, esimerkik- si:
• työsuoritus
määrä, nopeus, laatu ja tulos
• ammattitaito
koulutuksella ja kokemuksella hankitut taidot ja tiedot suhteessa työn vaatimiin taitoihin ja tietoihin,
ammattitaidon käytettävyys ja monipuolisuus, ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen
• henkilökohtaiset ominaisuudet
luotettavuus, täsmällisyys, aloitteellisuus ja työtehtäviin liittyvä kielitaito.
Vähimmäispalkka
3. Asentajan ja huoltomiehen vähimmäispalkat ovat palkkaliitteessä.
3 § Matkakustannukset
1. Kilometri- tai vastaavia korvauksia maksetaan asunnon ja työkohteen väli- seltä matkalta tämän ollessa olennaisesti pitempi kuin asunnon ja varsinaisen työpaikan välinen matka.
2. Sen lisäksi mitä ateriakorvauksesta on sovittu työehtosopimuksessa, ate- riakorvausta ei makseta henkilölle, jos hänellä on oikeus saada ruokailulipuke joko luontoisetuna tai maksamalla siitä verotusarvo.
3. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen 22 §:n (s. 70) määräyksiä.
4 § Lomaraha
1. Lomaraha voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan paikallisesti sopimalla.
2. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen 21 §:n (s. 66) määräyksiä lukuun ottamatta 4. kohtaa.
YÖTYÖ
1 § Ulottuvuus
Pöytäkirja koskee työehtosopimuksen soveltamisalalla tehtävää yötyötä.
2 § Yötyö
1. Työaikalain 26 §:n lisäksi työntekijä voi työskennellä kello 23.00–06.00 välisenä aikana:
• kioskissa
• myymälässä (enintään 400 neliömetrin päivittäistavarakauppa tai aukiolo poikkeusluvalla)
• huolto- ja liikenneasemalla
• siivouksessa.
2. Edellä esitetyn lisäksi työntekijä voi suostuessaan työskennellä kello 23.00–06.00 välisenä aikana työssä:
• lainsäädännön, viranomaisen määräyksen tai liikkeen luovutuksen johdosta tehtävän inventaarion tai tilinpäätöksen suorittamiseksi
• liikkeessä epäillyn väärinkäytöksen selvittämiseksi
• liikkeen suhdetoimintatilaisuudessa
• joka on välttämätöntä myymälän perustamisen tai saneerauksen johdosta
• joka on välttämätöntä varastoon tulleen tavaran nopeaksi jatkotoimittamiseksi
• myymälän hyllyjen täyttämiseksi.
VÄKIVALLAN UHKA
1 § Arviointi
Työnantajan työturvallisuuslain mukainen vaaran arviointi tulee palvelutyö- tehtävissä sisältää myös työpaikkaan kohdistuvan väkivallan uhan arvioinnin, joka päivitetään vähintään kerran kalenterivuodessa.
Arvioinnissa otetaan huomioon mm.:
• työskentely yksin, varsinkin ilta- ja yöaikaan
• työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset
• xxxxx tai arvokkaan omaisuuden käsittely.
Arvioidun vaaran perusteella työnantajan tulee järjestää työ ja työolosuhteet siten, että väkivallan uhkaa voidaan torjua tai vähentää.
2 § Torjunta ja jälkihoito
1. Työsopimusta tehtäessä työntekijälle selvitetään työhön sisältyvä mah- dollinen yksintyöskentely ja sen työturvallisuusriskit.
2. Väkivallan uhkaa tulee torjua mm.:
• laatimalla menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalle
• antamalla työntekijälle riittävä opastus tai koulutus käytössä oleviin turva- ja hälytysjärjestelmiin
• suunnittelemalla työpisteet rakenteellisesti turvallisiksi
• arvioinnissa todetun väkivallan uhan huomioiminen työvoiman mitoituksessa sekä työvuoro- ja työaikasuunnittelussa
• varmistamalla yhteydensaanti poliisiin tai vartiointiliikkeeseen, esimerkiksi puhelimella.
3. Työnantaja selvittää jälkihoitoon liittyvät mahdollisuudet ja järjestelyt.
3 § Yksintyöskentely
Yksintyöskentely on asiakaspalvelutyötä:
• jota myyjä tekee yksin myymälässä, kioskissa, myymälän tai tavara- talon yhdessä kerroksessa tai huolto- ja liikenneasemalla ja
• joissa toiminta on järjestetty siten, että aukioloaikana työskentelee tavallisesti 1 työntekijä kerrallaan.
Työ ja työolosuhteet tulee järjestää siten, että väkivallan uhkaa myös yksin- työskentelyssä voidaan torjua tai vähentää.
Ruoka- ja kahvitaukoja annettaessa työnantajan on huolehdittava, että ne voidaan käytännössä pitää.
TYÖAJAN LYHENNYS
1 § Soveltamisala
1. Vuosityöajan lyhentäminen 116 tunnilla koskee työaikamuotoja, joissa säännöllinen viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia.
2. Lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuvat työaikaa lyhentävät:
• vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaat
• lomat jotka perustuvat yli 2,5 päivän ansaintaan lomanmääräytymiskuukaudessa.
2 § Lyhennysmallit
Työajan lyhennys voidaan toteuttaa kalenterivuosittain:
• lyhentämällä keskimääräinen viikkotyöaika työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti 37,5 tuntiin
• antamalla lyhennys vapaapäivinä
• tai sopimalla paikallisesti muusta lyhennystavasta.
3 § Lyhennys vapaapäivinä
Ansainta
1. Työntekijä ansaitsee lisävapaapäiviä kalenterivuotta kohti seuraavasti:
Työsuhteen kesto
Vapaapäivien lukumäärä
2–4 kuukautta
5–7 kuukautta
8–10 kuukautta
11–12 kuukautta
3 päivää
7 päivää
11 päivää
14 päivää
Edellä oleviin kuukausiin lasketaan vähintään 14 työpäivää sisältävät kuukaudet.
Työpäivien veroisiksi päiviksi lasketaan:
• vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. lain 7 §:n 2. momentin 1., 7. ja 8. kohdan mukaisia päiviä.
• työehtosopimuksen 17 §:n mukaiset päivät (s. 55–57) lukuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitopäiviä.
Vapaapäivien antaminen
2. Vapaapäivät annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.
Vapaapäivät annetaan:
• erikseen tai yhdistämällä yhdeksi tai useammaksi yhdenjaksoiseksi vapaaksi
• yhdistämällä työehtosopimuksen mukaiseen vapaapäivään.
Vapaapäivistä ilmoitetaan työehtosopimuksen 6 §:n 5. kohdan mukaan (s. 24–25).
Arkipyhäviikon työajan lyhennys
3. Keskimääräisen viikkotyöajan ollessa yli 37,5 tuntia vähennetään työpäivien määrää 1:llä ja työtuntien määrää 8:lla.
Poissaolot ja vuosiloma
4. Poissaolot eivät aiheuta muutoksia työvuoroluetteloon merkittyihin lyhennyspäiviin.
Lyhennyspäivät kerryttävät vuosilomaa.
Työsuhteen päättyminen
5. Työsuhteen päättyessä:
• pitämättömät lyhennyspäivät korvataan peruspalkalla
• liikaa annettuja lyhennyspäiviä vastaava palkka vähennetään palkkaennakkona lopputilistä ilman työsopimuslain 2:17 §:n mukaista kuittausrajoitusta.
4 § Lyhennys paikallisesti sopien
Paikallisessa sopimisessa:
• sopimus on tehtävä kirjallisesti
• jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kans- saan
• sopimus voi koskea koko yritystä, yrityksen toimipaikkaa, osastoa tai muuta yksikköä
• sopimus on voimassa kalenterivuoden, ellei toisin sovita.