SISÄLLYSLUETTELO

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

ICT-ALAN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN

Xxxx Xxxxxx Xxxxx	3.3.2023 Helsinki ja etäyhteyksin Palvelualojen työnantajat Palta ry	Ammattiliitto Pro ry
	Xxxxx Xxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxx
	Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxx
	Xxxxxx Xxxxxx	Xxxx Xxxxxx
	Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxxx
	Xxxx Xxxxxx	Xxxx Xxxxxxxx
	Xxxxx Xxxxxxxx	Xxxx Xxxxxxx
	Xxxxxx Xxxx	Xxx-Xxxxx Xxxxxxxx
	Xxxx Xxxxxxxx

1 Neuvottelutuloksen saavuttaminen

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Ammattiliitto PRO ry:n välillä saavu- tettiin 1.3.2023 ICT-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen uudista- miseksi neuvottelutulos, joka hyväksyttiin 3.3.2023 mennessä liittojen hallin- noissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi.

2 Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi alkaa 3.3.2023 ja päättyy 31.3.2025. Sopimus jatkuu 31.3.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti vii- meistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Uudesta työeh- tosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvot- telut muuten ovat päättyneet.

3 Palkankorotukset

3.1 Palkkaratkaisu vuosina 2023 ja 2024 3.1.1 Palkkaratkaisu vuonna 2023

Yleiskorotus

Palkkoja korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 3,5 % suuruisella korotuksella.

Kertaerä

Kesäkuun 2023 palkanmaksun yhteydessä maksetaan toimihenkilölle 462 eu- ron kertakorvaus. Kertakorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työnte- kijän yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.3.2023 ja on voimassa kertakorvauksen maksupäivänä.

Kertakorvausta ei makseta, jos toimihenkilö on itse irtisanoutunut ennen kerta- korvauksen maksuajankohtaa.

Osa-aikaiselle toimihenkilölle maksettava summa lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Jos osa-aikaisen toimihenkilön työaika vaihtelee, kertakorvauksen määrä lasketaan 1.2.2023-30.4.2023 toteutuneen työajan ja täyden työajan suhteessa.

Kertakorvaus ei korota toimihenkilölle maksettavaa palkkaa eikä sillä ole vaiku- tusta lisiin eikä luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun korvauksiin. Kerta- korvausta ei oteta huomioon muita palkaneriä maksettaessa, muun muassa vuosilomapalkkaa, ylityökorvausta tai keskituntiansiota laskettaessa.

3.1.2 Palkkaratkaisu vuonna 2024

Palkkoja korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 2,5 % suuruisella korotuksella. Korotuksesta kohdennetaan yleisko- rotuksena 2,0 % ja yrityskohtaisena eränä 0,5 %.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien toi- mihenkilöiden helmikuun 2024 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Yrityskohtainen erä

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannusta- vuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta, parantaa tuottavuutta, edistää työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista ja oikaista mahdollisia vinoumia. Toi- mihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Yrityskohtaisen erän toteuttamisesta neuvotellaan paikallisesti luottamusmie- hen kanssa 31.3.2024 mennessä. Mikäli yrityskohtaisen erän toteuttamisesta ei sovita, päättää työnantaja erän käytöstä edellä mainitun tarkoituksen mukai- sesti.

Työnantaja ilmoittaa 30.9.2024 mennessä luottamusmiehelle yrityskohtaisen erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saaneiden lukumäärän ja keskimääräi- sen korotuksen euromäärän. Edellä mainitut tiedot annetaan koko yrityksen li- säksi käyttäen yrityksen tyypillisesti käyttämää luokittelutapaa. Edellä mainitut tiedot annetaan erikseen myös miesten ja naisten osalta yritystasolla. Tiedot annetaan, jos tarkasteltavassa ryhmässä on vähintään viisi toimihenkilöä.

3.2 Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla

Palkkaratkaisusta voidaan neuvotella ja sopia myös paikallisesti kohdasta 3.1 poiketen.

Palkkaratkaisusta neuvotellaan luottamusmiehen kanssa paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tilanne ja olosuhteet. Vuoden 2023 osalta sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Sopimus tehdään kirjallisesti 30.4.2023 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Vuoden 2024 osalta sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa tai ellei luotta- musmiestä ole valittu, toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan ta- valla. Sopimus tehdään kirjallisesti 31.3.2024 mennessä, ellei käsittelyajan jat- kamisesta sovita.

Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimit- taa luottamusmiehelle tai ellei luottamusmiestä ole valittu, toimihenkilöille tarvit- tavat tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta sekä sen ennakoitavissa ole- vasta kehityksestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkkapolitiikkaa, palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista ja tasa-arvoista palk- kausta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain paikallisesta palkkaratkaisusta sopimisessa.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovitaan palkantarkistusten toteutustapa, ajan- kohta ja suuruus sekä palkkaratkaisusta luottamusmiehelle tai ellei luottamus- miestä ole valittu, toimihenkilöille annettavat tiedot. Paikallisesti ei voida sopia, että palkkoja ei koroteta lainkaan.

Ellei sopimusta paikallisesta palkkaratkaisusta saavuteta, toteutetaan palkan- tarkistukset kohdassa 3.1 sovitulla tavalla.

3.3 Vähimmäispalkat Vähimmäispalkat 1.7.2023 lukien

Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien 3,5 %.

Vähimmäispalkat 1.5.2024 lukien

Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien 2,0 %.

3.4 Euromääräiset lisät

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien 3,5 %.

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien 2,5 %.

Korvaus luottamusmiestehtävien ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitami- sesta

Pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetta- via korvauksia korotetaan 1.7.2023 lukien 7,0 %.

Allekirjoituspöytäkirjamerkinnät:

Vuokratyössä noudatettava työehtosopimus

Työvoiman vuokrauksessa noudatetaan ICT-alan työehtosopimusta. Vuokra- työvoiman käyttöä koskeviin sopimuksiin otetaan ehto noudatettavasta työeh- tosopimuksesta.

Ay-koulutukseen liittyvä ateriakorvaus

Yleissopimuksen III kohdan 3 kohdassa (Ay-koulutus) tarkoitetun ateriakor- vauksen suuruus vuonna 2023 on 28,25 euroa. Ateriakorvauksen määrä tule- valle kalenterivuodelle vahvistetaan aina edeltävän kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tarkistamalla aikaisemman ateriakorvauksen määrää elin- kustannusindeksissä tarkasteluvuotta edeltävästä heinäkuusta tarkasteluvuo- den heinäkuuhun mennessä tapahtuneella muutoksella.

Matkakustannusten korvaukset

Vuosina 2023, 2024 ja 2025 matkakustannusten euromääriä tarkistetaan kul- loinkin voimassa olevan verohallinnon päätöksen mukaisesti.

Työehtosopimuksen soveltamisala

Sopijapuolet toteavat, että sopimuskauden aikana ne eivät ryhdy toimenpitei- siin, joiden tarkoituksena on puuttua työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Yrityskohtainen yhteistyö työehtosopimuksen soveltamisalakysymyksissä

Sopimusosapuolet korostavat tarvetta ylläpitää ja edistää työehtosopimuksen mukaisten palkkausjärjestelmien hyvää soveltamista.

Ellei paikallisesti toisin sovita tai ellei yrityksissä ole jo olemassa olevia käytän- töjä, toimitaan seuraavasti:

• Yhtiössä tarkastellaan yhteistoimintalain mukaisessa vuoropuhelussa hen- kilöstörakenteen kehittymistä.

• Mikäli toimihenkilön tehtävä muuttuu ja samalla toimihenkilön henkilöstö- ryhmä vaihtuu, ja toimihenkilö pyytää luottamusmieheltä, että luottamus- mies keskustelee asiasta työnantajan edustajan kanssa, on työnantajan edustajan käytävä keskustelu luottamusmiehen kanssa. Keskustelussa kiin- nitetään erityistä huomiota siihen, onko tehtävä aidosti toisen työehtosopi- muksen piiriin sijoittuva.

Paikallisen sopimisen edellytysten kehittäminen

Sopimusosapuolet jatkavat yhteistyötä paikallisen sopimisen toimivuuden edis- tämiseksi ja sopimisen edellytysten kehittämiseksi sopimuskauden aikana. So- pimusosapuolten yhteisenä tavoitteena on tukea paikallisen sopimisen avulla ICT-alan yritysten kilpailukykyä, tuottavuutta ja toiminnan joustavuutta työn murroksessa sekä henkilöstön hyvinvointia. Paikallisesti sopien pyritään löytä- mään parhaat mahdolliset yrityskohtaiset ratkaisut.

Sopimusosapuolet korostavat, että paikallisen sopimisen toimivuutta edistävät muun muassa paikallisten neuvotteluosapuolten

• avoin vuoropuhelu

• keskinäinen luottamus

• hyvä valmistautuminen ja valmius perustella omat esitykset

• vaihtoehtoisten etenemistapojen kartoittaminen

• rakentava neuvotteluasenne ja hyvät neuvottelutaidot

• yrityksen liiketoiminnan ymmärtäminen.

Paikallinen sopiminen on yrityksen toiminnan kehittämisen väline. Yrityksessä on hyvä määritellä ne tavoitteet, joihin paikallisella sopimisella pyritään, ja seu- rata sopimisen toimivuutta.

Sopimusosapuolet seuraavat paikallisen sopimisen käytäntöjen kehittymistä/to- teutumisen edistymistä työryhmässä. Sopimusosapuolet järjestävät yhteis- työssä paikallisen sopimisen edellytysten parantamiseen liittyvää koulutusta ja antavat ohjeistusta ja jakavat muilta sopimusaloilta saatuja hyviä kokemuksia alan yrityksille.

ICT-työn tulevaisuus -työryhmä

Sopimuspuolet perustavat työryhmän jatkamaan edellisinä sopimuskausina käytyä vuoropuhelua ICT-alalla tehtävän työn tulevaisuudennäkymistä. Sopi- musosapuolet kannustavat myös yrityksiä jatkamaan työpaikkatason vuoropu- helua tuottavuuden ja kilpailukyvyn sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja osaami- sen

kehittämiseksi.

Sopimuskauden aikana tarkastellaan yhteisesti esimerkiksi seuraavia teemoja:

• digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn vaikutukset toimihenkilötyöhön

• työn murroksesta johtuvat osaamistarpeiden muutokset ja tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen

• työkyvyn ylläpitäminen erityisesti uudessa normaalissa ja työssä jaksa- misen keskeiset tekijät.

Selviytymislauseke

Mikäli yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka saattaisivat johtaa työvoiman vähentämiseen, muuttuneiden olosuhteiden poh- jalta voidaan sopia pääluottamusmiehen kanssa paikallisesti työehtosopimuk- sen määräyksistä poikkeamisesta. Ennen neuvotteluiden aloittamista yrityksen tulee toimittaa pääluottamusmiehelle selvitys yhtiön sen hetkisestä taloudelli- sesta tilanteesta sekä yhtiön toteuttamista talouden tervehdyttämistoimista. Tällä sopimuksella ei voida alittaa työntekijän toimen vaativuuteen perustuvaa palkanosaa/peruspalkkaa ja henkilökohtaista palkanosaa/henkilöosaa. Sopi- mus tehdään enintään vuoden määräajaksi ja se voidaan tarvittaessa uudistaa, jos sopimuksen tekemiseen johtaneet olosuhteet ovat edelleen voimassa.

Muutokset työehtosopimukseen:

Lisätään työehtosopimuksen 17 §:ään ”Muut työaikaa koskevat määräyk- set” uusi 3. kappale:

Lisäksi allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa sopia työsopimuslain 1 luvun 11 §:n mukaisesta vaih- televaa työaikaa koskevasta ehdosta toisin niin, että tarkastelujakso voi olla enintään 24 kuukautta ja/tai että 3.3.2023 voimassa olleiden työsuhteiden osalta ensimmäinen tarkastelu on tehtävä viimeistään 1.8.2024.

Työsopimuslaki ei ole työehtosopimuksen osa.

Muutetaan 22 §:ää seuraavasti:

22 § Raskaus- ja vanhempainvapaa

Toimihenkilölle annetaan raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaaksi aika, johon hänelle sairausvakuutuslain (28/2022) mukaan tulevan raskaus- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan.

Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkka yhteensä 72 arkipäivältä. Palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä ja että toimihenkilö valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon toimihenkilöllä olisi oikeus.

Toimihenkilölle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin mukaisesti vanhempainrahaan, maksetaan palkka vanhempainvapaan 32 ensimmäiseltä arkipäivältä. Palkka maksetaan samoin edellytyksin kuin raskausvapaankin ajalta.

Adoptiovanhemman oikeus palkkaan koskee lasta, joka ei ole täyttänyt seitsemän vuotta. Palkan edellytyksenä oleva työsuhteen yhdenjaksoinen kesto lasketaan adoptiolapsen hoitoonottopäivästä ja perheen sisäisen adoption kyseessä ollessa vanhemmaksi vahvistamispäivästä.

Erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäi- seltä tai osittaiselta hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Tässä kappaleessa tarkoi- tetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen työsuhteeseen otettua si- jaista.

Pöytäkirjamerkintä: Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan 1.6.2023 alkaen niihin toimihenkilöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa 1.6.2023 tai sen jälkeen.

Mikäli toimihenkilöön noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä tai oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen on alkanut ennen 1.6.2023, noudatetaan työsuhteessa

31.5.2023 voimassa olleita työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan määräyksiä.

Jos toimihenkilöön noudatetaan 1.8.2022 jälkeisiä sairausvakuutuslain säännöksiä, vähennetään mahdolliset 31.5.2023 voimassa olleen työehtosopimuksen mukaiset jo pidetyt palkalliset äitiys-, isyys- ja adoptiovapaat 1.6.2023 voimaan tulleen työehtosopimuksen perhevapaamääräysten mukaisista palkallisista vapaista.

Lisätään työehtosopimuksen yleissopimukseen uusi luku IV:

Paikallisesti voidaan sopia toisin yhteistoimintalain 2 luvussa tarkoitetun vuoro- puhelun käytännön toteuttamistavoista ja sisällöstä.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

ICT-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS TOIMIHENKILÖILLE YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin toimihenkilöihin, jotka työsken- televät ICT-alalla (tieto-, tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alat sekä call- ja contactcenterit) sekä televisio- ja radioalalla verkon käyttöön ja ylläpitoon sekä lähetystoimintaan liittyvissä tietoliikennealan toimihenkilötehtävissä lukuun ot- tamatta Yleisradio Oy:tä, Digita Oy:tä ja MTV Oy:tä. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan myös näiden tai vastaavien alojen palveluita ja infrastruktuuria ra- kentavien ja ylläpitävien tai niihin verrattavaa toimintaa harjoittavien jäsenyritys- ten toimihenkilöihin.

2 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 3.3.2023 – 31.3.2025. Sopimus jatkuu 31.3.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuk- sen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

3 § Työsuhteen alkaminen ja lakkaaminen sekä työsuhteen ehtojen muuttaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde työlainsää- dännön mukaisesti sekä määrätä työn johtamisesta. Työsopimus tehdään kirjal- lisesti ennen työn alkamista.

2. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos siitä sovitaan. Jos asiasta ei sovita, työnantaja voi toteuttaa muutoksen, mikäli sille on irtisanomisperuste. Tällöin on noudatettava irtisanomisaikoja.

Toimihenkilö voidaan toimihenkilöasemansa säilyttäen siirtää toiseen tehtä- vään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, työnantajalla on kuitenkin oltava irtisanomisperuste ja noudatettava irtisanomisaikaa.

3. Irtisanomisessa ja lomauttamisessa noudatetaan työsopimuslain ja tämän sopi- muksen liitteenä olevan irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä.

4. Työhön otettaessa työnantaja ilmoittaa toimihenkilölle luottamusmiehen ja työ- suojeluvaltuutetun nimet ja yhteystiedot sekä tiedottaa muista tarpeellisista työ- suhteeseen liittyvistä asioista.

5. Työnantajan tulee huolehtia työsopimuslain mukaisesti siitä, että toimihenkilö voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetel- miä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään toimi- henkilön mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.

6. Työsopimus saa olla määräaikainen ainoastaan työsopimuslain mukaisesta pe- rustellusta syystä. Määräaikaisuuden perusteltu syy tulee ilmoittaa joko kirjalli- sessa työsopimuksessa tai työsopimuslain 2:4 §:n mukaisessa selvityksessä.

4 § Palkkaus

1. Palkkausjärjestelmänä käytetään ICT-alan palkkausjärjestelmää. Tietoalan työ- ehtosopimuksen soveltamisen piirissä olleilla yrityksillä on mahdollisuus käyttää entistä palkkausjärjestelmää. Mikäli yrityksessä on käytössä tai paikallisesti on sovittu erilaisesta tai muun tyyppiseen vaativuusluokitukseen perustuvasta palk- kausjärjestelmästä, on sen kuitenkin vastattava vähintään em. palkkausjärjes- telmien tasoa.

Tuntipalkan laskeminen

2. Työaika- ym. korvauksia laskettaessa käytetään kuukausipalkan (rahapalkka sekä mahdolliset luontoisedut, provisio- ja tuotantopalkkiot ja sijaisuuskorvaus) jakajana lukua 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja lukua 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana säännölliseen työhön keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

Osa-ajan palkka

3. Osa-ajan palkka palkattomista poissaoloista tai vajaasta kuukaudesta lasketaan kuukauden säännöllisten työtuntien suhteessa. Laskettaessa osa-ajan palkkaa, saadaan tunnilta tai päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asi- anomaisen kuukauden säännöllisten työtuntien tai työpäivien lukumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja. Kuukausipal- kan käsite sisältää rahapalkan sekä mahdolliset luontoisedut (verotusarvo, pro- visio- ja tuotantopalkkiot ja sijaisuuskorvauksen).

Kuukausi- ja viikkotyöaika 2023, 2024 ja 2025

Kuukausityöaika 2023	työpäiviä / kk	työaika	työaika 40,0 t / vko
Kuukausityöaika 2023	työpäiviä / kk	37,5 t / vko	työaika 40,0 t / vko
Tammikuu	21	157,5	168
Helmikuu	20	150	160
Maaliskuu	23	172,5	184
Huhtikuu	18	135	144
Toukokuu	21	157,5	168
Kesäkuu	21	157,5	168
Heinäkuu	21	157,5	168
Elokuu	23	172,5	184
Syyskuu	21	157,5	168
Lokakuu	22	165	176
Marraskuu	22	165	176
Joulukuu	18	135	144

Kuukausityöaika 2024	työpäiviä / kk	työaika	työaika 40,0 t / vko
Kuukausityöaika 2024	työpäiviä / kk	37,5 t / vko	työaika 40,0 t / vko
Tammikuu	22	165	176
Helmikuu	21	157,5	168
Maaliskuu	20	150	160
Huhtikuu	21	157,5	168
Toukokuu	21	157,5	168
Kesäkuu	19	142,5	152
Heinäkuu	23	172,5	184
Elokuu	22	165	176
Syyskuu	21	157,5	168
Lokakuu	23	172,5	184
Marraskuu	21	157,5	168
Joulukuu	18	135	144

Kuukausityöaika 2025	työpäiviä / kk	työaika	työaika 40,0 t / vko
Kuukausityöaika 2025	työpäiviä / kk	37,5 t / vko	työaika 40,0 t / vko
Tammikuu	21	157,5	168
Helmikuu	20	150	160
Maaliskuu	21	157,5	168
Huhtikuu	20	150	160
Toukokuu	20	150	160
Kesäkuu	20	150	160
Heinäkuu	23	172,5	184
Elokuu	21	157,5	168
Syyskuu	22	165	176
Lokakuu	23	172,5	184
Marraskuu	20	150	160
Joulukuu	20	150	160

Taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymys ei ole keskeytymättö- mästä kolmivuoro-, jakso- tai näihin rinnastettavasta työstä ja että toinen va- paapäivä on lauantai.

Nuoret, harjoittelijat ja oppisopimusoppilaat

4. Palkkamääräyksiä ei sovelleta nuoriin (15–17 vuotiaisiin) eikä harjoittelijoihin ja suoraan oppisopimussuhteeseen tulleisiin. Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat jossakin oppilaitoksessa ja hankkivat tutkinnon edellyttämää työkokemusta työsuhteessa.

Peruskoululaisten ja lukiolaisten kanssa voidaan tehdä ”Tutustu työelämään ja tienaa” -sopimus.

Yrityksessä takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat irtisanotut toimihenkilöt tai työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevat määräykset ei- vät rajoita työsopimuksen tekemistä alle 18-vuotiaiden tai harjoittelijoiden kanssa.

Tulos- ja voittopalkkiot

5. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tu- lospalkkioilla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuot- tavuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen, ja voittopalkkiolla, joka olennaisilta osiltaan tai kokonaan perustuu taloudelliseen tulokseen kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Käteisen voittopalkkion ja voitonja- koerän osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia Eläketurvakeskuksen oh- jeita.

Tulos- ja voittopalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa toimihenkilön vuosilo- mapalkkaa ja vuosilomakorvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopi- muksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voit- topalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

Provisiopalkka

6. Xxxxxx toimihenkilön työsopimuksessa on sovittu, että palkka muodostuu koko- naan tai osin provisiosta, on palkka ja palkan muodostuminen sekä muut työ- suhteen ehdot, kuten sairauteen, vuosilomaan ja työaikaan sovittava mahdolli- simman täsmällisesti etukäteen. Samoin on myyntitavoitteista ja työtehtävien hoitamiseen liittyvistä kuluista ja korvauksista keskusteltava ja sovittava etukä- teen. Ennen kuin em. palkkaustapa otetaan käyttöön, on sitä koskevat periaat- teet käytävä läpi luottamusmiehen kanssa.

Sairausajan palkassa ja ylityön korotusosassa käytetään palkkaa, johon on li- sätty provisiopalkan osuus keskimääräisenä edeltävän puolen vuoden ajalta, ellei paikallisesti toisin sovita.

Provisiopalkkaiselle toimihenkilölle määritetään vaativuusryhmä palkkausjärjes- telmän mukaisesti. Vaativuusryhmän mukaisen vähimmäispalkan toteutumisen tarkastelujakson pituus on yksi kuukausi, ellei paikallisesti ole luottamusmiehen kanssa sovittu muusta tarkastelujaksosta.

Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkankorotukset toteutetaan pohjapalkkaan määriteltyä vaativuusryhmää seuraavan korkeamman vaativuusryhmän palkan- korotuksen mukaan, ellei provisiopalkkajärjestelmä ole sellainen, että palkanko- rotukset toteutuvat jo muuta kautta tai ellei henkilökohtainen palkka ole suu- rempi, jolloin korotus toteutetaan tästä laskettuna yleiskorotuksena.

Osa-aikaiset tuntipalkkaiset toimihenkilöt

7. Osa-aikaiselle toimihenkilölle on tarkoituksenmukaista määritellä tuntipalkka, jos hän työskentelee työsuhteessa, jossa kuukaudessa tehtyjen työtuntien määrä vaihtelee ennalta arvaamattomasti. Tällöin palkkauksen perusteena käy- tetään palkkausjärjestelmän avulla määriteltyä palkkaryhmää. Tuntipalkka saa- daan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158.

Sairausajan palkka maksetaan keskiansion mukaan laskettuna sairastumista edeltävältä puolen vuoden ajalta.

Osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvaus teh- dyn työajan suhteessa. Tarkastelujaksona käytetään esim. puolen vuoden ajalta tehtyä keskimääräistä viikkotyöaikaa.

Jos yritys tarvitsee työvoimaa sellaisiin töihin, joita osa-aikainen työntekijä pys- tyy tekemään, hänen halukkuutensa työajan lisäämiseen täytyy selvittää työso- pimuslain mukaisesti.

Osa-aikaisen tuntipalkkaisen toimihenkilön työvuoro on yhdenjaksoisesti vähin- tään 4 tuntia vuorokaudessa, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Lisäksi liitot suosittelevat, ettei alle 18 tunnin viikoittaista työaikaa tule työpaikoilla käyttää, elleivät toimihenkilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Erilliset lisät

Tunnelilisä

8. Xxxxxxx toimihenkilö työskentelee maanalaisessa kallio- tai laitesuojassa vähin- tään kuusi tuntia päivässä 12 päivänä kalenterikuukaudessa, maksetaan hä- nelle 1.7.2023 alkaen 117,47 € (1.5.2024 alkaen 120,41 euroa) tai annetaan yksi palkallinen vapaapäivä. Korvausmuoto on valittava vuodeksi kerrallaan.

Mastotyöt

9. Mastossa tehdystä työstä maksetaan erillisenä lisänä yksinkertainen tunti- palkka, kun maston korkeus ylittää 35 m ja puolitoistakertainen tuntipalkka, kun maston korkeus ylittää 90 m. Korvaus maksetaan aina vähintään yhdeltä tun- nilta.

Poikkeuksellinen haitta ja hankaluus

10. Työskentelyolosuhteissa, joissa esiintyy poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, maksetaan haitan perusteella erillistä lisäkorvausta, jonka suuruus on 25 % toi- mihenkilön yksikertaisesta tuntipalkasta.

Töiksi, joissa em. haittaa ja hankaluutta esiintyy, katsotaan mm. asennustyöt, jotka suoritetaan vähintään 2-kerroksisten rakennusten katoilla tai vastaavalla korkeudella ulkoseinällä tai vastaavalla korkeudella kalliosuojien kuilutiloissa sekä maston alla tehtävä avustava työ, kun mastossa työskennellään.

Kielilisä

11. Ellei muuta ole sovittu, maksetaan asiakaspalvelutehtävissä toimivalle toimihen- kilölle kielilisää työnantajan edellyttäessä tai toimihenkilön muutoin joutuessa työssään säännöllisesti käyttämään suullisesti tai kirjallisesti yhtä tai useampaa hallitsemaansa muuta kieltä. Suomen tai ruotsin kielen taidosta ei kielilisää mak- seta. Työnantaja voi edellyttää riittävän kielitaidon osoittamista valitsemallaan tavalla. Lisän suuruus on 1.7.2023 alkaen 19,65 euroa kuukaudessa (1.5.2024 alkaen 20,14 euroa).

Palvelusvuosilisä

12. Toimihenkilölle, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti 12 vuotta, makse- taan erillisenä lisänä 1.7.2023 alkaen 110,42 euroa (1.5.2024 alkaen 113,18 eu- roa) kuukaudessa.

Mikäli vuokratyöntekijä palkataan suoraan käyttäjäyrityksen työntekijäksi sa- maan tehtävään kuin missä hän oli välittömästi ennen kyseiselle käyttäjäyrityk- selle työntekijäksi palkkaamista, kyseiselle käyttäjäyritykselle yhdenjaksoisesti samassa tehtävässä tehty aika luetaan mukaan palvelusvuosilisää oikeuttavaa aikaa laskettavaa.

Soveltamisohje

Tämä määräys koskee vain niitä toimihenkilöitä, joiden työsopimus solmitaan 1.6.2022 jälkeen.

5 § Säännöllinen työaika

Päivä-, kaksivuorotyö

1. Päivä- ja kaksivuorotyössä säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokau- dessa ja 40 tuntia viikossa niissä toimipaikoissa ja töissä, joissa on jatkuvasti noudatettu kyseistä työaikaa. Muutoin työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokau- dessa ja 37,5 tuntia viikossa.

Jaksotyö

2. Jaksotyössä säännöllinen työaika on enintään 120 tuntia kolmen viikon pitui- sessa ajanjaksossa niissä toimipaikoissa ja töissä, joissa on jatkuvasti nouda- tettu edellä mainittua työaikaa. Muutoin jaksotyössä säännöllinen työaika on enintään 112,5 tuntia/3 vk. Jaksotyössä säännöllinen työaika voi paikallisesti so- pien olla enintään 240 tuntia/6vk tai 225 tuntia/6vk.

Työajan järjestäminen paikallisesti sopien

3. Paikallisesti sopien voidaan säännöllinen työaika järjestää siten, että vuorokauti- nen säännöllinen työaika voi olla enintään 12 tuntia. Työajan on tällöin enintään 52 viikon tasoittumisjaksolla tasoituttava toimihenkilön säännölliseen työaikaan.

Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, mak- setaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alit- tavat tunnit peruspalkan mukaan.

Tasoittumisvapaat pidetään työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaami- sesta. Annetut vapaapäivät ovat työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pi- tuutta määrättäessä.

4. Sopimus, jolla on aikoinaan sovittu siirtymisestä 40 tunnin työviikkoon, on irtisa- nottavissa kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Paikallisesti voidaan sopia siirtymisestä 40 tunnin työviikosta 37,5 tunnin työviik- koon tai jaksotyössä siirtymisestä 120 tuntia/3 viikon ajanjaksosta 112,5 tuntia/3 viikon ajanjaksoon tai 240 tuntia/6 viikon ajanjaksosta 225 tuntia/6 viikon ajan- jaksoon ja päinvastoin.

Liukuva työaika

5. Jos yrityksessä sovelletaan liukuvaa työaikaa, säännöllistä työaikaa lyhentävä ja pidentävä liukuma-aika voi olla enintään neljä tuntia ja enimmäiskertymä enin- tään +/- 40 tuntia. Seurantajakson pituus on enintään 12 kuukautta. Työaikalain ja työehtosopimuksen tarkoittamista liukuvan työajan rajoista, enimmäiskerty- mästä ja seurantajakson pituudesta voidaan sopia paikallisesti toisin työnanta- jaliiton jäsenyrityksissä.

Joustavien työaikajärjestelmien mukaisia vapaita ja jäljempänä 20 §:ssä tarkoi- tettuja työajan lyhennysvapaita tai paikallisesti sovittuja vapaa-ajanjaksoja an- netaan työtilanteen niin salliessa ja toimihenkilön niin halutessa useamman työ- vuoron jaksoissa.

Työviikko- ja -vuorokausi

6. Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi vaihtuu kello 00.00, ellei paikalli- sesti muuta sovita.

Keskeytymätön kolmivuorotyö

7. Säännöllinen työaika on enintään vuoden (kalenterivuosi) pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,8 tuntia viikossa. Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan ta- saamisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoit- tuu sanottuun keskimäärään.

Tässä työaikamuodossa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työ- ajan tasaamisjärjestelmän mukaisen työajan, siten kuin työehtosopimuksessa on ylityöstä sovittu. Ylityöstä maksettava palkka saadaan jakamalla kuukausi- palkka luvulla 148.

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuu- kauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumää- rällä.

Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmi- vuorotyössä toimihenkilölle kuukausittain 5,2 %:n suuruinen erillinen lisä, ellei yrityksessä ole käytössä järjestelmää, joka jo ottaa huomioon kompensaation.

Työehtosopimuksen keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä so- velletaan sellaisenaan vuorotyöhön palkattuun työntekijään sekä työntekijään, joka on ollut vuorotyössä yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden. Työnte- kijän tehdessä tilapäisesti vuorotyötä, mikä kestää vähemmän kuin kuukauden, sovelletaan häneen ko. aikana päivätyötä koskevia työaika- ym. määräyksiä.

Tällä sopimuksella ei heikennetä voimassa olevia työsuhteen ehtoja tai paikalli- sia sopimisia.

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevista määräyksistä voidaan luottamus- miehen kanssa sopia paikallisesti toisin.

8. Toimistotyössä työaika alkaa, kun toimihenkilö saapuu työvuoronsa alkaessa työn tekemispaikalle ja päättyy, kun hän poistuu työvuoronsa päättyessä työn tekemispaikalta.

Joustotyö

9. Työnantaja käy luottamusmiehen kanssa läpi työpaikalla noudatettavat jousto- työn käytön yleiset periaatteet, mikäli joustotyö otetaan käyttöön yrityksessä. Joustotyöajassa tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa. Työnantaja toimittaa kerran vuodessa pyynnöstä luottamusmiehelle tiedon joustotyösopimusten lu- kumäärästä. Paikallisesti voidaan sopia tasoittumisjaksosta toisin.

Työajan enimmäismäärä

10. Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 12 kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita.

Työaikamääräyksistä poikkeaminen

11. Tuottavuuden, tehokkuuden tai laadun parantamiseksi tai ammatillisen osaami- sen kehittämiseksi työnantaja voi osoittaa kullekin toimihenkilölle säännöllisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista osaamisen kehittämiseen tähtäävää toimintaa työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa enintään 12 tuntia kalenterivuodessa.

Edellä mainitun osaamisen kehittämiseen tähtäävän toiminnan sijaan työnan- taja ja luottamusmies voivat paikallisesti sopia, että toimihenkilöiden säännöl- listä työaikaa lisätään enintään 16 tuntia kalenterivuodessa. Tätä aikaa voidaan käyttää esimerkiksi työhön ja tuottavuuden, tehokkuuden, laadun ja ammatilli- sen osaamisen kehittämiseksi ja lisäämiseksi sekä henkilöstötilaisuuksiin, työ- hyvinvointiin ja työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Edellä mainituissa tarkoituksissa käytetty aika on luonteeltaan säännöllistä työ- aikaa, jota voidaan teettää työehtosopimuksessa ja työsopimuksissa sovitun säännöllisen työajan lisäksi ja työehtosopimuksen ja työsopimusten estämättä. Tältä ajalta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan mukainen korvaus ja tätä ai- kaa voidaan toteuttaa osissa tai kokonaisina päivinä.

Edellä mainituissa tarkoituksissa käytettävän ajan ajankohdasta on ilmoitettava hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään kolme päivää ennen ottaen huomioon mah- dollisuuksien mukaan myös toimihenkilön henkilökohtaiset tarpeet. Osaamisen kehittämiseen voidaan käyttää myös kokonaisia päiviä, mutta ei kuitenkaan ar- kipyhiä, arkipyhäviikkojen lauantaita tai sunnuntaipäiviä. Osaamisen kehittämi- seen käytettävää aikaa ei voida sijoittaa kesä- tai heinäkuulle. Jos osaamisen kehittämiseen käytetään lauantaipäivää, päivän pituuden tulee olla vähintään kuusi tuntia, jollei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Jos aikaa osoitetaan lau- antaille, tästä on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa etukäteen.

Soveltamisohje

Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka (rahapalkka) jaetaan luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työ- aika on 40 tuntia viikossa.

Osaamisen kehittäminen perustuu yrityksen henkilöstö- ja koulutussuunnitel- maan, jos sellainen on yrityksessä. Osaamisen kehittämisen tarpeista ja luon- teesta keskustellaan toimihenkilön kanssa. Keskustelu voi olla osa yrityksessä säännöllisesti käytäviä keskusteluja.

Paikallisesti voidaan tämän kohdan määräyksistä sopia toisin.

12. Yrityksessä voi olla käytössä työaikapankki tai voidaan ottaa käyttöön esimer- kiksi työaikalain (872/2019) tarkoittama työaikapankki.

Työnantaja voi liiketoiminnallisen tarpeen vuoksi vähintään kolmen päivän ilmoi- tusaikaa noudattaen työsopimuksen ja työehtosopimuksen estämättä määrätä toimihenkilön tekemään työaikapankkiin arkipäivänä tehtävän työajan lisäksi kaksi tuntia ylimääräistä vuorokautista säännöllistä työaikaa, jota voidaan teet- tää enintään kahdeksan tuntia kalenterivuodessa. Toimihenkilön on mahdolli- suus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän sopimusmääräyksen mukaisesta työai- kamuutoksesta asiallisesta ja painavasta henkilökohtaisesta syystä. Pankkiin talletettu aika annetaan vapaana työnantajan ja toimihenkilön sopimana ajan- kohtana tai jos sopimukseen ei päästä, työnantajan määräämänä ajankohtana.

Soveltamisohje

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön kuukausipalkka säilyy ennallaan sekä tunteja tehtäessä että niitä vapaana pidettäessä. Tuntipalk- kainen toimihenkilö ei saa tehdyiltä tunneilta tuntipalkkaa, palkka maksetaan, kun vapaa pidetään.

6 § Viikon vapaapäivät

Viikkoa kohti annetaan kaksi vapaapäivää, jotka pääsääntöisesti ovat lauantai ja sunnuntai. Jos yrityksen toiminta jatkuu myös viikonloppuna, vapaapäivät an- netaan siten, että niitä tulee keskimäärin kaksi viikkoa kohden.

7 § Arkipyhäviikkojen työaika

Arkipäiviksi sattuvat arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto lyhentävät työviikon säännöllistä työaikaa vastaavasti.

Mikäli mainittuina vapaapäivinä joudutaan työskentelemään, vapaapäivän me- nettäminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai kor- vaamalla rahana kuten lisä- ja ylityö. Edellä mainittu ei koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä.

Arkipyhäviikkojen työaika vuosina 2023, 2024 ja 2025

Vuonna 2023
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
14. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15. xxxxxx	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
20. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	3 pv

Vuonna 2024
1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
13. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
14. xxxxxx	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
19. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	2 pv

Vuonna 2025
1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
2. viikko	loppiaisviikko	4 pv
16. viikko	pääsiäisviikko	4 pv
17. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
22. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	2 pv

Jaksotyössä työajan pituus määräytyy em. määräyksiä vastaavien periaatteiden mu- kaan.

8 § Työvuoroluettelo

1. Työpaikalla on oltava työvuoroluettelo, josta tulee ilmetä työvuorojen alkamis- ja päättymisaika, viikoittaiset vapaapäivät sekä päivittäisen lepoajan (ruokailu- tauon) pituus ja ajankohta. Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajalle kuin mahdollista.

Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista ilmoitetaan asianomaiselle toimihenkilölle ja luottamushenkilölle viimeistään kaksi viikkoa ennen muutok- sen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä, muutoksesta tulee neuvotella luottamushenkilön kanssa etukäteen.

Työvuoroluetteloon tulevista tilapäisistä muutoksista ilmoitetaan asianomaiselle toimihenkilölle viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, muutoksesta ilmoitetaan myös luottamushenkilölle.

Paikallisesti sopien edellä mainituista ilmoitusajoista voidaan poiketa. Koko py- kälän määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin luottamusmiehen kanssa.

9 § Päivittäinen lepoaika

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, on päivittäisen lepoajan (ruokailutauon) pituus vähintään puoli tuntia, tai työntekijälle annetaan tilaisuus aterioida työn aikana. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, toimihenki- löllä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdek- san tunnin työskentelyn jälkeen. Virkistystauot sisältyvät työaikaan.

10 § Vuorokausilepo

Vuorokausilevon pituus määräytyy työaikalain mukaan. Työaikalaissa maini- tuista lepoajoista voidaan paikallisesti sopia toisin allekirjoittaneen työnantaja- liiton jäsenyrityksissä.

11 § Viikkolepo ja viikkolepokorvaus

1. Viikkolepoon noudatetaan työaikalain määräyksiä.

2. Toimihenkilölle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisena vapaa-aikanaan työhön, korvataan viikkovapaan aikana työhön käytetty aika lyhentämällä hänen sään- nöllistä työaikaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla vii- meistään kolmen seuraavan kalenterikuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Toimihenkilön suostumuksella voidaan viikkovapaakorvaus antaa myös siten, että hänelle maksetaan mahdollisten lisä-, yli- ja sunnuntai- työlisien lisäksi tehdyiltä työtunneilta yksinkertaisen tuntipalkan suuruista kor- vausta.

3. Jos toimihenkilö ei ole saanut keskeytymätöntä viikoittaista vapaa-aikaansa, katsotaan viikkolepopäiväksi, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä ja työvuoroluettelon mukainen viikon viimeinen va- paapäivä muussa työssä.

4. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitse- män päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

5. Edellä mainituista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin ainoastaan al- lekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenyrityksissä.

12 § Lisätyö

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota toimihenkilön suostumuksella tehdään yli so- vitun työajan, mutta joka kuitenkaan ei ole ylityötä.

Lisätyöstä maksetaan peruspalkka. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin vuorokauti- sen ja viikoittaisen säännöllisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus, kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä tai sovitaan pitämisestä vastaavana vapaana.

13 § Ylityö

1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 pro- sentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seu- raavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

2. Lauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

3. Pääsiäislauantaina, joulu- ja juhannusaattona säännöllisen työajan lisäksi teh- dystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

Joulu- ja juhannusaattona tehdystä työstä maksetaan mahdollisen lisä-, ja yli- työkorvausten lisäksi 100 prosentilla korotettu palkka.

4. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaih- teen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokau- den työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden sään- nöllistä työaikaa laskettaessa.

5. Xxxxxx toimihenkilö ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tun- timäärää sellaisesta syystä, josta työnantaja lain tai työehtosopimuksen perus- teella on velvollinen maksamaan palkan ja hän joutuu tulemaan työvuoroluette- lon mukaisena vapaapäivänään työhön, rinnastetaan aika, jolta työnantaja on ollut velvollinen maksamaan palkan työaikaan.

6. Jaksotyössä työ, joka ylittää tasaamisjärjestelmän mukaisen työajan, korvataan lisä- tai ylityönä työaikalain mukaisesti. Tällöin tarkasteltavana jaksona voidaan käyttää kalenteriviikkoa, ellei yritys toisin päätä.

7. Xxxxxxx aloittamis- ja lopettamistyöstä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus tai annettava vapaa sovittava samalla kun selvitetään muut aloittamis- ja lopettamistyöhön liittyvät yksityiskohdat.

8. Toimihenkilön lähtiessä kotoaan vuorokautiseen ylityöhön, rinnastetaan työpai- kalle menoon tai sieltä paluuseen käytetty aika työaikaan kuuluvaksi.

9. Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona voidaan käyttää kalenterivuotta 31.12.2020 saakka.

13 a § Suurjuhlapyhäkorvaus

Toimihenkilölle maksetaan ns. suurjuhlapyhäkorvausta ensimmäisenä ja toi- sena pääsiäispäivänä, ensimmäisenä ja toisena joulupäivänä sekä juhannus- päivänä suoritetusta työstä kuukausipalkan lisäksi 200 prosentilla korotettu pe- ruspalkka, joka sisältää mahdollisen yli- ja sunnuntaityökorotuksen sekä häly- tysluontoisesta työstä maksettavan prosenttikorotuksen.

14 § Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä tehdystä työstä maksetaan mahdollisten lisä- ja ylityökorvausten lisäksi sunnuntaityökorvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava kor- vaus. Sunnuntai- ja em. juhlapäivien lasketaan alkavan niitä edeltäneinä päi- vinä kello 18.00 ja päättyvän em. sunnuntai- tai juhlapäivinä kello 24.00.

15 § Vuoro-, ilta- ja yötyö

Vuorotyö

1. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää jokaiselta ilta- ja yövuorossa tehdyltä tun- nilta. Vuorotyölisän suuruus on iltavuorossa 15 prosenttia toimihenkilön yksin- kertaisesta tuntipalkasta ja yövuorossa 30 prosenttia toimihenkilön yksinkertai- sesta tuntipalkasta.

2. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukai- nen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuoro- työssä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuoro-, ilta- ja yötyölisä on suo- ritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

Ilta- ja yötyö

3. Työ, joka ei ole vuorotyötä, ylityötä eikä hätätyötä ja jota tehdään kello 18.00–

22.00 välisenä aikana on iltatyötä, josta maksetaan iltavuorolisän suuruinen lisä. Vastaavin edellytyksin on kello 22.00–06.00 välisenä aikana tehty työ yötyötä, josta maksetaan yövuorolisän suuruinen lisä.

4. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, säännöllisen työajan mukaan määräytyvän lisän maksamista jatketaan ylityön ajalta, kuitenkin enintään kello 06.00 saakka.

5. Vuorotyössä tulee vuorojen muuttua enintään neljän viikon ajanjaksoin, ellei pai- kallisesti ole muuta sovittu. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.

Paikallinen sopiminen

6. Tämän pykälän määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin luottamusmiehen kanssa.

16 § Varallaolo, hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet Varallaolo

1. Sidotusta varallaolosta maksetaan 50 prosentin korvaus. Tämä edellyttää, että varallaolijan on oltava lähtövalmiina asunnossaan tai sen välittömässä läheisyy- dessä. Varallaolokorvaus maksetaan vähintään neljältä tunnilta.

2. Vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan 30 prosentin korvaus tuntipalkasta laskien. Tämä edellyttää, että varallaolija saa paikallisesti sovitulla alueella va- paasti valita olin-paikkansa ja hänet tulee tavoittaa kohtuullisessa ajassa ja hä- nen tulee hälytyksen saatuaan olla mahdollisesti mukana olevine tarpeellisine työvälineineen osoitetussa tai ennalta sovitussa kohteessa viimeistään 40 mi- nuutin kuluessa.

Paikallisesti voidaan em. asioista sopia toisin.

Hälytysluontoinen työ, puhelinohjeet ja kotoa tapahtuva viankorjaustoiminta Hälytysluontoinen työ

3. Jos työntekijä kutsutaan hälytyskutsun perusteella hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikaltaan, hä- nelle maksetaan hälytysrahana kahden tunnin palkka. Jos hälytyskutsu anne- taan klo 21.00–06.00, maksetaan hälytysrahana kolmen tunnin palkka.

Varsinaiselta työajalta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka enintään seu- raavan työvuoron alkuun saakka, mihin sisältyy mahdollinen ylityökorvaus.

Puhelinohjeet ja kotoa tapahtuva viankorjaustoiminta

4. Vapaa-aikana kotoa puhelimitse tapahtuvasta viankorjaustoiminnan tarkoituk- senmukaisesta ohjauksesta tai muiden erityisten toimintaohjeiden antamisesta taikka kotoa tapahtuvasta viankorjaustoiminnasta maksetaan vähintään yhden tunnin palkka. Jos viankorjaus ei onnistu etähallinnan avulla ja työntekijä joutuu lähtemään työhön, maksetaan hänelle hälytysluonteisen työn korvaukset. Oh- jaukseen ja viankorjaustoimintaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Korvausta ei suoriteta päällekkäin varallaolokorvauksen kanssa.

5. Varallaolosta, hälytysluontoisesta työstä ja puhelinohjeista voidaan sopia myös paikallisesti tai tehdä ko. tilanteissa maksettavista korvauksista ja menettelyta- voista paikallinen kokonaisratkaisu.

6. Matkustusaika rinnastetaan varallaolossa ja hälytysluontoisessa työssä työai- kaan, ellei paikallisesti muuta sovita.

17 § Muut työaikaa koskevat määräykset

Allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti toimihen- kilön kanssa sopia lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityökorvausten, muiden tässä so- pimuksessa sovittujen työaikaan liittyvien korvausten sekä vuoro-, ilta- ja yö- työstä maksettavien lisien vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen tai korvaami- sesta kiinteänä kuukausikorvauksena.

Lisäksi allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa sopia lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityökorvausten, mui- den tässä sopimuksessa sovittujen työaikaan liittyvien korvausten sekä vuoro-, ilta- ja yötyöstä maksettavien lisien vaihtamisesta vapaaseen tai korvaamisesta rahakorvauksena.

Työsopimuslaki ei ole työehtosopimuksen osa.

18 § Matkustaminen

Yleisiä määräyksiä

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmatkat. Työmatkan alkamis- ja päättymispaikkana käytetään joko toimihenkilön varsi- naista työpaikkaa tai asuntoa, riippuen siitä kummasta matka tehdään.

2. Matkustamisessa noudatetaan verohallituksen kulloinkin voimassa olevia ve- rosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvauksen, yömatkarahan sekä

kilometrikorvauksen osalta. Hotellikorvausten enimmäismäärien osalta nouda- tetaan valtion matkustussäännön määrittelemiä enimmäismääriä.

Kotimaan päiväraha

Xxxxxx	Xxxxxxxxx	2023/€
Kokopäiväraha	Yli 10 tunnin matka	48
Kokopäiväraha	Viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 t	48
Osapäiväraha	Yli 6 tunnin matka	22
Osapäiväraha	Xxxxxxxxx täysi matkavuorokausi ylittyy yli 2 t	22
Ateriakorvaus		12
Kokopäivärahan puoli- kas	Kaksi ilmaista ateriaa	24
Osapäivärahan puoli- kas	Yksi ilmainen ateria	11

Ajokilometrikorvaus (snt/km)

2023/snt
Kilometrikorvaus oman auton käytöstä	53
Korotus lisähenkilöstä tai vastaavasta tavaramäärästä	4
Korotus perävaunusta	9

Mikäli matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittumiskustan- nukset korkeintaan valtion matkustussäännön määrittelemien hotellikorvausten enimmäismäärien mukaisesti. Enimmäismäärät eivät koske tapauksia, joissa työnantajan määräyksestä yövytään kalliimmassa hotellissa.

Päiväraha

3. Päivärahojen maksaminen edellyttää, että työntekopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin päässä joko toimihenkilön varsi- naisesta työpaikasta tai hänen asunnostaan, riippuen siitä kummasta matka teh- dään. Työntekopaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä toimi- henkilön toimipaikasta että asunnosta. Matkan alkamis- ja päättymispaikka sel- vitetään toimihenkilölle ennen matkalle lähtöä.

Ateriakorvaus

4. Ateriakorvausta maksetaan verohallituksen päätöksen mukaisesti. Ateriakor- vausta ei makseta, milloin työntekijällä on mahdollisuus työnantajan järjestä- mään ns. verotusarvon mukaiseen ateriaetuun.

Matkustaminen vapaa-aikana

5. Työnantajan määräyksestä matkustamisesta vapaa-aikana maksetaan perus- palkan mukainen korvaus korkeintaan 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta va- paapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Milloin työnantaja

xxxxxxxxx toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21.00–07.00 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

6. Korvaus matka-ajasta voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

7. Xxxxxxx toimihenkilön työtehtävät ovat sellaisia, että matkustaminen muodostaa olennaisen osan tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustami- seen käytetyltä ajalta makseta.

8. Edellä mainittujen päivärahojen ja ateriakorvauksen maksamisen asemesta voi- daan sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä kor- vauksesta.

9. Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritettavista päivära- hoista sovitaan paikallisesti. Ellei niistä ole sovittu etukäteen, maksetaan kor- vaukset tämän työehtosopimuksen mukaisesti.

10. Komennustöitä koskevista päivärahoista voidaan paikallisesti sopia toisin ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja muut työnantajan suorittamat järjestelyt.

11. Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin matkustussään- nöllä.

19 § Vuosiloma ja lomaraha

Vuosiloma

1. Vuosiloma annetaan lain mukaan.

Vuosiloman pituutta määrättäessä luetaan työsuhteen jatkumisaikaan työsuh- teen kesto ennen työsuhteen keskeytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta, sekä opiskelun kestäessä tehty työ, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.

2. Vuosilomapalkka maksetaan yrityksen säännönmukaisina palkanmaksupäivinä, ellei paikallisesti ole muuta sovittu.

Lomaraha ja säästövapaa

3. Lomarahan määrä on 50 prosenttia summasta, joka saadaan jakamalla kuukau- sipalkka (rahapalkka) luvulla 25 ja kertomalla lomapäivien lukumäärällä. Tunti- palkkaiselle toimihenkilölle lomaraha on 50 prosenttia hänen vuosilomapalkas- taan. Lomaraha maksetaan loman jälkeisenä yrityksen säännönmukaisena pal- kanmaksupäivänä, ellei yrityksen käytännöstä muuta johdu.

Sovittaessa lomaraha voidaan vaihtaa joko kokonaan tai osittain palkalliseksi vapaaksi siten, että vapaapäivien määrä on puolet vapaaksi vaihdettavista lo- marahaa vastaavista vuosilomapäivistä, jolloin 24 lomapäivää vastaavasta lo- marahasta tulee 12 palkallista työpäivää vapaapäiväksi.

Xxxxxxxx maksetaan myös lomakorvauksesta, mikäli työsuhde päättyy tai irti- sanotaan muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä sekä

eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle. Määräaikaisen työsopimuksen päättyessä maksetaan lomakorvauksesta lomaraha.

4. Paikallisesti voidaan säästövapaata koskevista määräyksistä sopia toisin.

5. Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha tai sovittu pitämätön vapaa loppu- tilin yhteydessä.

6. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomakorvausta työsuhteen päättyessä lasket- taessa käytetään päiväpalkan jakajalukuna lukua 25.

7. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakaudeksi (2.5.– 30.9.) osuvaan irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun pitämättömän vuosiloman.

20 § Työajan lyhentäminen

1. Toimihenkilön työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännölli- nen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, tai keskimäärin edellinen. Työajanlyhennysvapaan määrä on 100 tuntia kalenterivuodessa. Va- paan määrää vähentävät lain tai työehtosopimuksen määräykset ylittävät va- paapäivät.

2. Työajan lyhennystä kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona työskennel- leelle toimihenkilölle on kertynyt vähintään 17 työssäolopäivää. Työssäolon ve- roiseksi luetaan päivät, joilta työnantaja maksaa palkkaa tai ansionmenetyksen- korvausta. Lisäksi työssäoloon rinnastetaan arkipyhät sekä aika, jolloin toimi- henkilö osallistuu työehtosopimusneuvotteluihin tai työehtosopimuksessa sovit- tujen työryhmien kokouksiin. Edellä kuvatulta kalenterikuukaudelta kertyy sitä vastaava osuus vuosittaisesta työajan lyhennyksestä.

3. Jos muuta ei sovita, vapaa annetaan kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen työnantajan määräämänä ajankohtana kokonaisina työvuoroina (1 – 12,5) vii- meistään seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli va- paata on tällöin antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Vapaa voidaan paikallisesti sopien antaa myös muuna aikana tai vaihtaa raha- korvaukseen.

4. Mikäli toimihenkilö vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämisestä sel- laisen työkyvyttömyyden perusteella, josta työnantaja on velvollinen maksa- maan ansionmenetyksen, siirtyy vapaa myöhemmin pidettäväksi.

5. Työsuhteen päättyessä maksettava kertynyt pitämätön vapaa lasketaan päätty- miskuukauden osa-ajan palkan mukaan. Korvaus maksetaan ainoastaan täy- siltä työpäiviltä.

21 § Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi

1. Toimihenkilölle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:

yhdenjaksoisen työsuhteen kesto sairastumishetkellä		palkallisen jakson pituus
-	alle kuukausi	viikko
-	vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden
	vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikkoa
-	1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikkoa
-	5 vuotta tai kauemmin	3 kuukautta

2. Palkanmaksu edellyttää, että toimihenkilö valtuuttaa työnantajan nostamaan it- selleen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon toimihenkilöllä olisi oikeus palkallisen työkyvyttömyysjakson aikana, työkyvyttömyyttä ei ole ai- heutettu omalla törkeällä tuottamuksella, eikä sairautta ole tieten salattu työso- pimusta solmittaessa.

3. Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään ja sen arvioitu päättymisajankohta. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan niin vaa- tiessa työterveyslääkärin tai muun työnantajan nimeämän lääkärin antamalla lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla selvityk- sellä.

Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen lääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa siitä johtuvat kustannukset.

Sairausajan palkka maksetaan säännöllisen työajan keskiansion mukaan las- kettuna sairastumista edeltävältä puolen vuoden ajalta.

4. Jos työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kulu- essa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajanpalkkaa, ei toi- mihenkilö ole oikeutettu uuteen sairausajanpalkan ajanjaksoon. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 19 §:n 2-momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

22 § Raskaus- ja vanhempainvapaa

Toimihenkilölle annetaan raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaaksi aika, johon hänelle sairausvakuutuslain (28/2022) mukaan tulevan raskaus- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan.

Erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osittaiselta hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen työsuhteeseen otettua sijaista.

Xxxxxx toimihenkilöön noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä tai oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen on alkanut ennen 1.6.2023, noudatetaan työsuhteessa 31.5.2023 voimassa olleita työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan määräyksiä.

23 § Lääkärintarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liit- tyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

Työnantaja korvaa välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tarkastuksiin tai jälkitarkastuksiin määrätylle toimihenkilölle sekä maksaa myös päivärahan 19

§:n mukaisesti, jos tarkastukset tehdään muulla paikkakunnalla.

Muut lääkärintarkastukset

2. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on äkillinen, eikä vas- taanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella.

Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysymys on:

− erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi,

− työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suoritta- masta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi,

− korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentut- kimuksesta,

− sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä ole- vasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tar- kastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuk- sista,

− hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työ- kyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia myös paikallisesti yrityskohtaisten tarpeiden mukaisesti.

24 § Lyhyt tilapäinen loma

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimi- henkilön palkasta.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, omia isovanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria. Lyhyen tilapäisen loman pi- tuus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Soveltamisohje;

Tyypillinen tapaus on alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastumi- nen, jolloin lyhyeksi tilapäiseksi lomaksi katsotaan enintään neljä päivää.

2. Kunnallisessa luottamustehtävässä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vä- hennetään siten, että hän yhdessä julkisyhteisöltä saamansa ansionmenetys- korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa.

3. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan varusmiespalveluk- sen edellyttämään kutsuntatilaisuuteen tai kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkä- rintarkastukseen.

4. Reservin kertausharjoituksiin osallistuvalle toimihenkilölle maksetaan kertaus- harjoituksen ajalta palkkaa siten, että hän saa valtion maksaman reserviläispal- kan kanssa täydet palkkaedut.

5. Osallisliittojen ja niiden keskusjärjestöjen päättäviin elimiin kuuluville toimihen- kilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin järjestöjen

päättävien elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

6. Toimihenkilölle annetaan vapaata työpäiväksi sattuvaksi 50- ja 60-vuotispäi- väksi palkkaa vähentämättä.

25 § Paikallinen sopiminen

1. Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien edistämistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamukseen perustu- vaa vuoropuhelua työnantajan ja luottamusmiehen sekä muun henkilöstön vä- lillä. Sopimusosapuolet korostavat sellaisten paikallisten toimintamallien löytä- mistä, joilla voidaan edistää sekä työnantajan että henkilöstön etua tasapainoi- sella tavalla. Tällaiset toimintamallit voivat liittyä esimerkiksi paikallisen sopimi- sen tavoitteiden viestimiseen, paikallisista sopimuksista tiedottamiseen ja niiden tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimi- sella luodaan edellytyksiä tuottavuuden, kilpailukyvyn ja alan työpaikkojen tur- vaamiselle sekä työllistämisedellytysten parantamiselle.

2. Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen on mahdollista työnanta- jan ja toimihenkilön kesken tai työnantajan ja luottamushenkilön kesken. Luot- tamushenkilön kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamus- henkilön on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai ole- maan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irti- sanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita. Toimi- henkilön niin halutessa, hänellä on oikeus käyttää avustajana samassa yrityk- sessä työsuhteessa olevaa henkilöä.

3. Sopimus solmitaan kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Yli kaksi viikkoa voimassa oleva sopimus on aina tehtävä kirjallisesti.

4. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jäl- keen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voi- daan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa.

26 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi

Työsuhteeseen liittyvät kysymykset käsitellään ensisijaisesti toimihenkilön ja hänen esimiehensä välillä. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, asia voidaan siirtää luottamusmiehen ja työnantajan edustajan käsiteltäväksi. Ellei asiaa saada rat- kaistua yritystasolla tai mikäli syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen sovelta- misesta, tulkinnasta tai rikkomisesta, asia voidaan siirtää osallisliittojen ratkais- tavaksi. Neuvotteluista laaditaan muistio, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyden kohteena oleva asia sekä osapuolten kannat perusteluineen. Jos liittojen neuvottelut eivät johda tulokseen, työehtosopimuk- sen tulkintaa koskeva asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi tai osapuolet voivat sopia erimielisyyden jättämisestä välimiesoikeuden ratkaista- vaksi.

Erimielisyysneuvottelut on käynnistettävä kahden viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sitä pyytää. Ellei toisin ole sovittu, on paikalliset neuvottelut saatet- tava päätökseen kuukauden kuluessa.

27 § Työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja toimihenkilöitä, jotka ovat tai ovat olleet sopimuksen voimassa- oloaikana näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai toimihenkilöt ryhdy työtaistelutoi- menpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä työnantaja- ja toimihenkilöliitolle vähintään neljä päi- vää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamis- hetki ja laajuus.

28 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän työehtosopimuksen soveltamis- alaan kuuluvia toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten, kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

29 § Jäsenmaksujen periminen

Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, toimi- henkilön palkasta palkanmaksukausittain tämän työehtosopimuksen allekirjoit- taneen liiton jäsenen ammattiliiton jäsenmaksun ja tilittää sen ammattiliiton il- moittamalle pankkitilille.

30 § Suojavaatetus

Toimihenkilölle annetaan käyttöön suojavaatetus, joka estää hänen normaalien työvaatteidensa likaantumisen ja kastumisen. Mastotöissä annetaan erikois- vaatetus ja talvityöolosuhteiden niin vaatiessa lämpöpuku.

31 § Jatkuvan neuvottelun periaate

Sopimusosapuolet voivat tarkastella sopimuskauden aikana sopimuksen toimi- vuutta työaikamääräykset mukaan lukien jatkuvan neuvottelun periaatteen mu- kaisesti ja voivat tehdä tarvittaessa siihen yhdessä sovittuja muutoksia sopi- muksen toimivuuden edistämiseksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

ICT-ALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TOIMIHENKILÖILLE

2023-2025

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TOIMIHENKILÖILLE

Perustan yrityksen palkkapolitiikan hoidolle muodostaa palkkausjärjestelmä. Sen tulee olla rakennettu niin, että henkilöstö kokee oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan. Sen tulee motivoida ja ohjata työkäyttäytymistä oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Palkkausjärjestelmä on yksi järkevän ja joustavan johtamisen ja toiminnan ohjaamisen instrumentti. Menestys riippuu osaltaan siitä, miten sitä käytetään, ylläpidetään ja kehitetään.

Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän lähtökohtana on toimen vaativuuden oi- keudenmukainen ja objektiivinen mittaaminen. Työn vaativuuden arviointi on osa palkkausjärjestelmää ja sillä tuetaan oikeudenmukaisen palkkauksen toteu- tumista. Arviointijärjestelmässä tulee ottaa huomioon se, mihin suuntaan työtä halutaan kehittää, jotta organisaation työprosessit kehittyisivät haluttuun suun- taan.

Vaativuudenluokitus suoritetaan tietoliikennealan toimihenkilöiden omaa vaati- vuusluokitusjärjestelmää käyttäen. Järjestelmässä on kaksi elementtiä, vaati- vuusluokan mukainen palkanosa, joka määräytyy tehtävän vaativuuden mu- kaan sekä henkilökohtainen palkanosa, joka määräytyy tointa hoitavan toimi- henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella.

Paikallisesti voidaan sopia myös muista samantasoisista palkkausjärjestel- mistä.

Tätä palkkausjärjestelmää ei sovelleta ylempiin toimihenkilöihin.

1 Toimen vaativuuteen perustuva palkanosa

Vaativuusluokitusta varten perustetaan työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toimihenkilöiden edustajista (esim. 1+1 tai 2+2). Ylläpidon hoitaa joko em. työ- ryhmä tai paikallisesti sovittaessa luottamusmies ja työnantajan edustaja.

Tehtäväkokonaisuuden arviointi perustuu toimenkuvaukseen. Jotta tehtävien vaativuus voidaan mitata mahdollisimman luotettavasti, tulee toimenkuvien pe- rustua toimen sisältöön siten, että toimen sisältö sekä siihen liittyvät vastuut ja yhteydet käyvät mahdollisimman hyvin ilmi. On tärkeää, että esimies ja toimi- henkilö ovat samaa mieltä toimeen kuuluvista tehtävistä. Palkkausjärjestelmän lopussa on esimerkki toimenkuvauslomakkeesta.

Tehtävän vaativuus arvioidaan neliosaisella mittarilla ja näin toimelle saadaan vaativuuspisteet ja sitä kautta palkkaryhmä. Vaativuusluokitus on tehtävä mah- dollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuh- teen alkamisesta.

Vaativuusluokitus on tehty sopimusalalla työskenteleville toimihenkilöille, joten luokitus on tehtävä siten, että palkkaryhmittely on käytössä niin laaja-alaisena, kuin tehtävien vaativuuserot yrityksessä edellyttävät.

Päätökset työryhmässä tehdään arvioimalla. Mikäli yksimielistä ratkaisua ei työ- ryhmässä toimihenkilötehtävästä synny, erimielisyys käsitellään työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

1.1 Vaativuuspisteet palkkaryhmissä

Palkkaryhmien vaativuuspisterajat:	Pr	Vaativuuspisteet
	1	- 295
	2	300 - 320
	3	325 - 345
	4	350 - 370
	5	375 - 395
	6	400 - 420
	7	425 - 445
	8	450 - 470
	9	475 - 495
	10	500 -

Kullekin palkkaryhmälle on työehtosopimuksessa määritelty vähimmäispalkka.

1.2 Vaativuusluokituksen ylläpito

Henkilön tehtävien muuttuessa tarkistetaan palkkaryhmä viivytyksettä, kuiten- kin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Palkkaryhmä voi muuttua kum- paankin suuntaan. Henkilökohtainen palkka voi laskea vain, jos on olemassa irtisanomisperusteet.

2 Kokemus

Kokemuksen vaikutus vähimmäispalkkaan riippuu siitä, kuinka kauan toimihen- kilö on työskennellyt nykyisen työnantajan palveluksessa toimihenkilönä:

- palkkaryhmäkohtaista vähimmäispalkkaa korotetaan kolmella prosentilla kolmen kokemusvuoden jälkeen

- palkkaryhmäkohtaista vähimmäispalkkaa korotetaan viidellä prosentilla vii- den kokemusvuoden jälkeen.

Mikäli vuokratyöntekijä palkataan suoraan käyttäjäyrityksen työntekijäksi sa- maan tehtävään kuin missä hän oli välittömästi ennen kyseiselle käyttäjäyrityk- selle työntekijäksi palkkaamista, kyseiselle käyttäjäyritykselle yhdenjaksoisesti samassa tehtävässä tehty aika luetaan mukaan vähimmäispalkkaa määriteltä- essä käytettäviä kokemusvuosia laskettaessa.

Soveltamisohje

Tämä määräys koskee vain niitä toimihenkilöitä, joiden työsopimus solmitaan 31.12.2020 jälkeen.

Kokemusvuosien täyttymisestä johtuva vähimmäispalkkojen tarkistus ja siitä mahdollisesti johtuva palkankorotus toteutetaan viimeistään kuukauden kulu- essa kokemusvuosien täyttymisestä.

3 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen

Toimihenkilön palkan suuruuteen vaikuttaa toimen vaativuuden ohella hänen henkilökohtainen pätevyytensä. Henkilökohtaisesta pätevyydestä riippuu vä- himmäispalkan päälle maksettavan palkan osuuden määrä ja sen kehittyminen.

Pätevyydellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimihenkilön ominaisuuksia, joilla on vä- littömästi tai välillisesti merkitystä toimeen kuuluvien tehtävien hoitamiselle. Pä- tevyydenarvioinnin suorittaa työnantaja yrityksessä tärkeiksi valittujen päte- vyystekijöiden perusteella. Henkilön pätevyyttä arvioidaan aina hänen senhet- kiseen tehtäväänsä.

4 Kehityskeskustelu

Osapuolet pitävät tärkeänä, että toimihenkilö ja hänen esimiehensä käyvät vä- hintään kerran vuodessa kehityskeskustelun. Se on tilaisuus, jossa toimihenkilö ja hänen esimiehensä kohtaavat ja keskustelevat kahden kesken esim. työhön, tulevaisuuteen ja koulutukseen liittyvistä asioista. Kehityskeskustelu auttaa pi- tämään kaikille yhteiset tavoitteet selkeämpinä. Onnistuessaan se lisää työtyy- tyväisyyttä ja kumpikin kehityskeskustelun osapuoli saa palautetta työstään.

Kehityskeskustelun tavoitteena on mm:

- arvioida saavutetut tulokset

- käydä läpi toimenkuva ja avaintehtävä pääpiirteissään

- sopia tavoitteet seuraavaksi työskentelyjaksoksi

- keskustella toimintaedellytyksistä

- määritellä henkilökohtaiset kehittämistarpeet ja tehdä henkilökohtainen ke- hittymissuunnitelma

- kehittää esimiehen ja työntekijän yhteistyötä ja

- parantaa yleistä työympäristöä ja työilmapiiriä.

5 Pätevyyden ja suorituksen taso ansiokehityksen ohjaajana

Työyhteisöltä ja sen henkilöstöltä odotetaan tuloksellisuutta. Tuloksiin pyrkivä organisaatio tavoittelee hyvää ja pysyvää työvoimaa, kannustaa ja motivoi sitä kehittymään ja ottamaan vastaan uusia haasteita. Johdonmukainen yrityskoh- tainen palkkapolitiikka on pitkäjänteinen prosessi, joka on osa organisaation

toiminta-ajatuksen, tavoitteiden ja ohjausjärjestelmien kehikkoa ja hyvin toimi- vana tukee työyhteisön tavoitteiden saavuttamista.

Kehityskeskusteluja voidaan käyttää hyväksi erilaiseen palautteen antamiseen sekä palkkapolitiikan apuvälineenä. Kehityskeskusteluissa esimies arvioi toimi- henkilön pätevyystekijöitä objektiivisen mittarin avulla. Tällainen mittari voi olla esim. tämän sopimuksen liitteenä oleva pätevyydenarviointilomake tai vastaava yrityskohtainen versio. Liitot korostavat, että on erittäin tärkeätä ottaa huomioon kehityskeskusteluista saadut tulokset, kun yritys toteuttaa palkkapolitiikkaansa. Palkitsemista ja palkkojen kehittymistä ohjaavina tekijöinä voivat osaamisen ta- son kehittymisen ohella toimia mm. jo ennestään hyvän osaamisen tason säi- lyttäminen.

Yrityksen edustaja käy luottamusmiehen kanssa vuosittain keskustelun, jossa tarkastellaan palkkausjärjestelmän toimivuutta yrityksessä.

6 Sijaisuuskorvaus

Xxxxxxx toimihenkilö hoitaa oman toimensa ohella toisen henkilön tehtäviä tai toimii toisen sijaisena vaativammissa tehtävissä yhdenjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan, maksetaan hänelle sijaisuuskorvausta työmäärän lisäänty- misen tai vaativuuden suhteessa 14–35 prosenttia ellei paikallisesti sovita jotain muuta korvaustapaa. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.

7 Marginaalisääntö

Liitot korostavat esimiesasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toimeen sisälty- vän johtamisen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta, joka tulee ottaa huo- mioon palkkauksessa. Tästä johtuen tulee esimiesasemassa olevien toimihen- kilöiden palkkatason pääsääntöisesti, jos perusteltua syytä muuhun ei ole, ylit- tää alaisina toimivien palkkojen tason käytettäessä vastaavia tai vertailukelpoi- sia palkanmuodostumisperusteita ja huomioon ottaen alaisten ja esimiesten henkilökohtaiset pätevyystekijät.

8 Vähimmäispalkat

Palkalla tarkoitetaan rahapalkkaa ja luontoisetuja. Pääkaupunkiseudulla tarkoi- tetaan Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaista. Vähimmäispalkat ovat seu- raavat:

TES: 291

ICT-alan palkkausjärjestelmä:

Vähimmäispalkka 1.7.2023 lähtien, €
PR	PKL I – II			Pääkaupunkiseutu
	€	Kokemuslisineen		€	Kokemuslisineen
	€	3 %	5 %	€	3 %	5 %
1	1549	1 595	1 626	1656	1 706	1 739
2	1865	1 921	1 958	1994	2 054	2 094
3	2021	2 082	2 122	2161	2 226	2 269
4	2191	2 257	2 301	2343	2 413	2 460
5	2447	2 520	2 569	2614	2 692	2 745
6	2783	2 866	2 922	2975	3 064	3 124
7	3038	3 129	3 190	3245	3 342	3 407
8	3391	3 493	3 561	3619	3 728	3 800
9	3815	3 929	4 006	4074	4 196	4 278
10	4309	4 438	4 524	4601	4 739	4 831

Vähimmäispalkka 1.5.2024 lähtien, €
PR	PKL I – II			Pääkaupunkiseutu
	€	Kokemuslisineen		€	Kokemuslisineen
	€	3 %	5 %	€	3 %	5 %
1	1580	1 627	1 659	1689	1 740	1 773
2	1902	1 959	1 997	2034	2 095	2 136
3	2061	2 123	2 164	2204	2 270	2 314
4	2235	2 302	2 347	2390	2 462	2 510
5	2496	2 571	2 621	2666	2 746	2 799
6	2839	2 924	2 981	3035	3 126	3 187
7	3099	3 192	3 254	3310	3 409	3 476
8	3459	3 563	3 632	3691	3 802	3 876
9	3891	4 008	4 086	4155	4 280	4 363
10	4395	4 527	4 615	4693	4 834	4 928

7 Vaativuusluokitus

1. TOIMEN LUONNE		Pisteet
1.1	VALINTAA VAIHTOEHDOISTA SELKEIDEN OHJEIDEN PERUSTEELLA	145
1.2	RATKAISUJA SAMANKALTAISISSA TILANTEISSA - Työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla - Edellyttää ohjeiden soveltamista	160
1.3	RATKAISUJA JA HARKINTAA UUSISSA TILANTEISSA - Perusteet toiminnon omista tutuista lähteistä - Edellyttää kehittävää, luovaa ohjeiden soveltamista	180
1.4	SUUNNITTELUA, HARKINTAA JA RATKAISUJA - Perusteina useiden toimintojen asiantuntemus ja kokemus - Itsenäisiä ratkaisuja	200
1.5	SUUNNITTELUA, ERITTELYÄ JA VAATIVIA RATKAISUJA - Usealta taholta saadun palautteen perusteella tehdään itsenäisiä erittelyjä ja yhteenvetoja - Laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteena sovellukselle - Ammatillinen tai taloudellinen vastuu ratkaisuista	225
1.6	VAATIVIA KEHITYSTAVOITTEITA, LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN - Oman alueen toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asiantuntijatahon palautteen kanssa	240
2. PÄÄTÖSTEN JA RATKAISUJEN VAIKUTUKSET
2.1	PÄÄASIASSA OMAAN TYÖHÖN TAI SUPPEAN TYÖRYHMÄN TYÖHÖN	20
2.2	PÄÄASIASSA TOIMINNON OSA-ALUEEN TULOKSIIN	35
2.3	SELKEÄSTI KOKO TOIMINNON TULOKSIIN	50
2.4	TOIMINTOALUEEN USEAN TOIMINNON TULOKSIIN	70
2.5	SUURI MERKITYS KOKO TOIMINTOALUEEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISELLE	95
3. TOIMEN ASEMA
3.1	OMA TEHTÄVÄ	20
3.2	OPASTAVA TAI OHJAAVA TEHTÄVÄ TAI ITSENÄINEN TEHTÄVÄALUE, JOLLA ON VAIKU- TUSTA MUUHUN ORGANISAATIOON	30
3.3	ESIMIESTEHTÄVÄ TAI ORGANISOINTI- JA RESURSSIVASTUU, ESIM. PROJEKTIT, TAI MUU ESIMIESTEHTÄVÄÄN RINNASTETTAVA ITSENÄINEN TEHTÄVÄ	40
3.4	ESIMIESTEHTÄVÄ, JOSSA SUURI MÄÄRÄ ALAISIA USEALLA ORGANISAATIOTASOLLA, TAI TÄHÄN RINNASTETTAVA TEHTÄVÄ, JOSSA ORGANISOINTI- JA RESURSSIVASTUU	50
4. VUOROVAIKUTUS
4.1	TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA - Kommunikointia työn lähipiirissä - Tietojen vastaanottoon ja jakeluun liittyviä yhteyksiä	80
4.2	OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIANTUNTIJATASON YHTEYKSIÄ - Omassa toiminnossa - Välitöntä lähipiiriä laajemmat sisäiset ja ulkoiset yhteydet	100
4.3	TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIANTUNTIJATASOLLA - Vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa tai erityisiä ihmissuhdetaitoja - Pääasiassa omassa toiminnossa - Neuvontaa, ohjausta ja omaksumiseen vaikuttamista	115
4.4	MERKITTÄVÄSTI OMA- ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA - Ammatillista erityisosaamista - Yhteyksiä asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin - Mahdollisesti yhteyksiä toisiin maihin	135
4.5	AKTIIVISTA OMA-ALOITTEISTA VAIKUTTAMISTA YRITYSTASON PÄÄTTÄJIIN - Yrityksen hyvä kokonaistuntemus - Tietojen jalostamista yleiskäyttöön	160
	Pisteet yhteensä

Luokitusohjeita:

TOIMEN LUONNE

PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAI- KUTUKSET

Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta

Vaativuus on sitä suurempi

- mitä useammin harkintatilanteita syntyy

- mitä erilaisempia ne ovat

- mitä lyhyempi on harkinta-aika

- mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkai- sujen tekemiseen tarvitaan

- mitä suurpiirteisemmät ja yleisluonteiset ovat ohjeet

- mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute

- mitä enemmän erityisosaamista vaaditaan

- mitä laajempi on tehtävässä hallittava tiedosto

Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen syvyyttä ja laajuutta lisäävät paitsi vaadittava koulutus, myös tehtävässä tarvittava kokemus.

Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan näiden merkittävyyttä ja laajuutta

Vaativuus on sitä suurempi

- mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset

- mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon ja laatuun

- mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työ- suojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset

- mitä enemmän työn luonteeseen kuuluu toistu- vasti ennakoimattomissa tilanteissa tehdä aika- paineesta johtuvia riskinalaisia ratkaisuja ja päätöksiä.

Päätöksentekoon rinnastetaan neuvontaan, suosi- tuksiin tai asiantuntijuuteen perustuva vaikuttaminen.

Päätöksentekoon rinnastetaan aktiivinen vaikuttami- nen ratkaisuihin ja päätöksentekoon.

Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteis- vaikutusta arvioidaan yrityksen toiminnan kannalta.

8 Vaikuttaminen

VUOROVAIKUTUS/JOHTAMINEN JA ASEMA

Vaikuttamisella mitataan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta Vaativuus on sitä suurempi

- mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite

- mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus

- mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko; asiakkaat, muut organisaatiot, vi- ranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät

- mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii

- mitä suurempaa on asiakaspalveluun, myyntiin, henkilöstöhallintoon tai vastaavaan liittyvä itsenäinen vaikuttaminen.

Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja myynnin alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.

Johtamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja sen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta.

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen, joissa asiantuntija-auk- toriteetin perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä.

Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaati- vuutta.

ESIMERKKI

KARKEALUOKITUSESIMERKKI VAATIVUUSLUOKITUKSESTA CALL CENTERIEN ASIAKASPALVELUTEHTÄVISSÄ

1 Vaativuusluokitus

Henkilöt voidaan sijoittaa ilman pisteytystä suoraan palkkaryhmiin vaativuus- luokituksen tasoisen karkealuokitukseen perustuvan jaon avulla. Erimielisyys- tapaukset ratkaistaan palkkausjärjestelmän vaativuusluokituksen perustella.

Pr 1

Palkkaryhmä ykkönen

Koulutusaikaiset tehtävät tai

Työ, jota tehdään yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan, joihin voi perehtyä no- peasti. Vuorovaikutustaitoihin kohdistuva vaatimus on vähäinen.

Pr 2

Tavanomaista helpommat asiakaspalvelutehtävät

Ohjeet ovat selkeitä. Perehdyttämisaika lyhyt.

Työ edellyttää vuorovaikutustaitoja

Pr 3

Tavanomaiset asiakaspalvelutehtävät Edellyttää ohjeiden soveltamista Xxxxxx pidemmän perehdyttämisajan

Työ on vuorovaikutuskeskeistä ja vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja.

Pr 4

Vaativat asiakaspalvelutehtävät

Ohjeet ovat yleisluontoisia.

Tehtävissä vaadittavat tiedot saadaan pitkän perehtymisajan avulla. Työ on vuorovaikutuskeskeistä ja vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja.

Pr 5

Asiantuntija-asiakaspalvelutehtävät

Työ edellyttää useiden toimintojen asiantuntemusta ja kokemusta sekä kykyä tehdä itsenäisiä ratkaisuja

Työ vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja

Esimerkki pätevyydenluokituksessa ja kehityskeskusteluissa käytettävästä lomakkeesta:

SUORITUKSEN JA PÄTEVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN

Nimi Tehtävä

Esimies Osasto

Pvm

Pätevyyttä on arvioitava tehtävän vaatimuksia vastaan. Hyvää pätevyyttä ja hyviä työsuorituksia voi esiintyä kaikilla vaativuustasoilla.

rasti ruutuun

TYÖTAITO	vähäinen	kohtalainen	normaali	hyvä	erinomainen
Työtulos

Monitaitoisuus

Xxxx xxxxxxxxxxxxxxxx

Kehityskyky

Erityisosaaminen

VASTUULLISUUS	vähäinen	kohtalainen	normaali	hyvä	erinomainen
Työn taloudellisuus

Viestintä ja vuorovaikutus

YHTEISTYÖTAITO	vähäinen	kohtalainen	normaali	hyvä	erinomainen
Ihmissuhdetaidot

Joustavuus

Aloitteellisuus

AKTIIVISUUS	vähäinen	kohtalainen	normaali	hyvä	erinomainen
Omatoimisuus

Aloitteellisuus

KOMMENTIT

PALKKAVAAKA- PALKKAUS- JÄRJESTELMÄ

2023-2025

(Entiset Tietoalan työehtosopimuksen piiriin kuuluneet yritykset)

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

TIETOALAN TOIMIHENKILÖPALKKAJÄRJESTELMÄ

TES 50

PL 01

1 § Soveltamisala

Tätä toimihenkilöpalkkajärjestelmää ja sen mukaisia palkkamääräyksiä sovel- letaan Palvelualojen työnantajat Palta ry:n niissä ICT-alan jäsenyrityksissä, jotka työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2.6 kohdan mukaisesti ovat päättäneet soveltaa edelleen Tietoalan toimihenkilöitä koskevaa palkkajärjes- telmää.

2 § Palkkaperusteet

Palkkarakenne

1. Toimihenkilön palkka muodostuu tehtäväosasta eli peruspalkasta, mahdolli- sesta henkilöosasta ja erillisistä lisistä.

Tehtäväosa eli peruspalkka

2. Tehtäväosa eli peruspalkka perustuu tehtävien vaativuuden mukaiseen ryhmit- telyyn. Tehtävien vaativuus arvioidaan yrityksissä yhtenäisen vaativuusluokitus- järjestelmän (Palkkavaaka) mukaisesti käyttäen hyväksi jäljempänä mainittuja kolmea palkkavaaka-taulua ja tunnuslukujen muuntotaulukkoa.

Tehtävien vaativuudet arviointitekijät ovat tehtävän edellyttämä osaamis- ja vuo- rovaikutusympäristö (Taulu 1), tehtävän ohjaus ja päätöksenteko (Taulu 2) ja tehtävän vastuu ja rooli (Taulu 3). Palkkavaaka-taulut ja tunnuslukujen muunto- taulukko löytyvät Paltan internet-sivulta.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaati- vuusryhmiin ja kullakin tehtävien vaativuusryhmällä on oma palkkaryhmänsä.

3. Vaativuuden arviointia varten perustetaan työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toimihenkilöiden edustajista (esim. 1 + 1 tai 2 + 2).

Tehtävien vaativuus määritetään kirjallisten tehtäväkuvausten tai muun riittävän selvityksen perusteella. Tehtäväkuvausten tulee perustua tehtävän todelliseen sisältöön siten, että vaativuuden arviointitekijöinä olevat asiat käyvät kuvauk- sesta mahdollisimman hyvin ilmi.

Vaativuusluokitus on tehtävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Vaativuusryhmään sijoitta- minen käydään läpi toimihenkilön kanssa.

4. Toimihenkilön peruspalkka määräytyy sen vaativuusryhmän perusteella, johon hänen tehtäväkokonaisuutensa kuuluu.

5. Henkilön tehtävien muuttuessa tarkistetaan toimihenkilön palkkaryhmä viivytyk- settä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Palkkaryhmä voi muuttua kumpaankin suuntaan. Henkilökohtainen palkka voi laskea vain, jos on olemassa irtisanomisperusteet.

6. Päätökset luokitteluryhmässä tehdään arvioimalla. Mikäli yksimielistä ratkaisua ei työryhmässä toimihenkilötehtävästä synny, erimielisyys käsitellään työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Vaativuuspisteet	Vaativuusryhmä/palkkaryhmä
100 – 121	B00
122 – 148	C00
149– 181	D00
182 – 221	E00
222 – 269	F00
270 – 329	G00
330 – 401	H00
402 – 490	I00
491 – 598	K00
599 – 730	L00

Henkilöosa

7. Toimihenkilölle voidaan maksaa peruspalkan lisäksi henkilöosaa osaamisen ja työssä suoriutumisen perusteella. Arvioinnin suorittaa työnantaja yrityksen toi- minnan ja tehtävien kannalta tärkeiksi valittujen arviointitekijöiden perusteella normaalien yrityksissä käytävien kehitys- ja tuloskeskustelujen yhteydessä. Ar- viointitekijöitä voivat olla esimerkiksi toiminnan tuloksellisuus ja laatu, ammatti- taito sekä kehityskyky ja aloitteellisuus, sekä esimiesasemassa olevalle toimi- henkilölle myös esimiestaito.

Uudet työntekijät

8. Yrityksen palvelukseen tulevalle uudelle toimihenkilölle voidaan maksaa enin- tään koeajalta palkkaa, joka on vähintään 9/10 asianomaisen vaativuusryhmän mukaisesta peruspalkasta.

3 § Palkkaryhmät ja peruspalkat

Tietoalan palkkausjärjestelmä

Peruspalkka 1.7.2023 alkaen
PR	euroa/kk	euroa/tunti
B00	1 838	11,63
C00	2 037	12,89
D00	2 255	14,27
E00	2 518	15,94
F00	2 845	18,01
G00	3 226	20,42
H00	3 657	23,15
I00	4 149	26,26
K00	4 705	29,78
L00	5 335	33,77

Peruspalkka 1.5.2024 alkaen
PR	euroa/kk	euroa/tunti
B00	1 875	11,87
C00	2 078	13,15
D00	2 300	14,56
E00	2 568	16,25
F00	2 902	18,37
G00	3 291	20,83
H00	3 730	23,61
I00	4 232	26,78
K00	4 799	30,37
L00	5 442	34,44

4 § Erilliset lisät

Sijaisuus- ja oto-lisä

1. Xxxxxxx toimihenkilö määrätään tilapäisesti hoitamaan korkeammin palkattua päällikkötehtävää tai vastaavassa esimiesasemassa olevan toimihenkilön teh- tävää, maksetaan siitä hänelle korkeampi, kuitenkin enintään 20 %:lla korotettu palkka, ajalta, jona hän tätä työtä suorittaa (sijaisuuslisä).

2. Xxxxxxx toimihenkilö määrätään hoitamaan oman toimensa ohella toisen toimi- henkilön tehtävää ja tästä aiheutuu hänelle huomattava työ- ja vastuumäärän lisäys, maksetaan toimihenkilön palkka 15–20 %:lla korotettuna (oto-lisä). Lisä voidaan jakaa kahden henkilön kesken.

3. Kummassakin edellä mainitussa tapauksessa korkeamman palkan maksami- nen edellyttää, että työskentely kestää vähintään viisi työpäivää. Sijaisuus- ja oto-lisää ei makseta vuosilomasijaisuuksien ajalta.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

YLEISSOPIMUS/ICT-ALA

I. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1. Organisaatio- yms. muutokset

Yrityksen toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luo- vutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organi- saatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopi- muksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen irtisanomissuoja säilyy toimikauden loppuun, kuitenkin vähintään 6 kk, jos tehtävä loppuu uudelleenorganisoinnin vuoksi.

2. Ilmoitukset

Valitusta pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta sekä varamiehen toimimisesta sijaisena on ilmoitettava kirjallisesti työnanta- jalle, joka puolestaan ilmoittaa kirjallisesti, ketkä käyvät neuvotteluja luottamus- miehen kanssa.

3. Varamiehet

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan pääluottamusmiehen, luottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun varamies toimii työnantajalle tehdyn kirjallisen ilmoituksen mukaisesti sijaisena.

II. LUOTTAMUSMIEHIÄ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1. Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Luottamusmiesten valitseminen

Xxxxxxxxxxxxxxxx on oikeus valita keskuudestaan yritykseen pääluottamusmies ja hänelle varamies. Muiden luottamusmiesten valinnasta sovitaan paikallisesti.

Ellei paikallisesti muuta sovita, voidaan eri paikkakunnalla sijaitsevaan työpaik- kaan valita luottamusmies, jos siellä työskentelee vähintään 30 toimihenkilöä.

Henkilöstöryhmät voivat sopia, että yritykseen valitaan yhteinen pääluottamus- mies tai luottamusmies.

Luottamusmiehistä sovittaessa on heidän toimialueensa oltava tarkoituksenmu- kainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestyksen mu- kaista asioiden käsittelyä.

Vaalikelpoinen on yrityksessä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva henkilö.

Vaali voidaan järjestää yrityksessä siten, ettei menettely aiheuta haittaa työnte- olle ja että kaikille toimihenkilöille varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua vaaliin. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

3. Työsuojeluvaltuutetun valitseminen

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valitseminen määräytyy lain mu- kaan. Työsuojeluvaltuutetun toimialueesta voidaan sopia.

4. Vapautus työstä

Tehtäviensä hoitamista varten järjestetään pääluottamusmiehelle, luottamus- miehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti tois- tuen tai kokonaan vapautus työstään.

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun palkkaa ei vä- hennetä hänen osallistuessaan Ammattiliitto Pro ry:n järjestämään luottamus- miesseminaariin. Työsuojeluvaltuutettu voi osallistua tähän seminaariin silloin kun seminaarissa käsitellään hänen rooliinsa ja tehtäviinsä liittyviä asioita. Pal- kallinen aika on kaksi työpäivää vuodessa.

5. Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojelu- valtuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen ja osoittaa tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä teh- tävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä, luottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla annetaan alalla tavanomaisena luontoisetuna oleva matka- puhelinetu sekä oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia viestintä- ja toimistovä- lineitä. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle annetaan lisäksi alalla ta- vanomaisena luontoisetuna olevat internet-yhteys ja sähköposti. Käytännön jär- jestelyistä sovitaan paikallisesti.

6. Korvaus luottamusmiestehtävien ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta

Pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle makset- tava korvaus määräytyy hänen edustamiensa toimihenkilöiden lukumäärän pe- rusteella seuraavasti:

Toimihenkilöitä edellisessä	1.7.2023
vuoden vaihteessa:	€/kk
5–9	88
10–24	135
25–50	174
51–100	251
101–200	297
201–400	350
401–600	396
601 –	460

Pääluottamusmies, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnanta- jalle, milloin korvaus maksetaan hänen varamiehelleen.

Xxxxxxx luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on alle viisi ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tästä ylityökorvaus, ellei hänen kans- saan muuta sovita.

7. Palkka- ja siirtosuoja

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuk- sia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamustehtävän hoitami- sen vuoksi. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alem- pipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hä- nelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityk- sessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä. Asia selvitetään työn- antajan ja ao. luottamusmiehen kesken vähintään kerran toimikaudessa.

8. Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän päät- tymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö hä- nen paluunsa entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen mukaista koulutusta.

9. Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa sitä luovutettaessa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä, luottamusmiehellä ja työsuo- jeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen tarkoittamaan jälkisuojaan toimi- kautensa loppuun asti, kuitenkin vähintään 6 kuukautta.

Pääluottamusmies ja luottamusmies siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä vain, jos kaikki hänen edustamansa henkilöt siirtyvät tai siirrosta sovitaan ao. luottamusmiehen kanssa tai hänelle ei voida tarjota luovuttavasta yrityksestä hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

10. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei yrityksen toimintaa hänen edustamiensa toimihenkilöiden osalta keskeytetä kokonaan. Mikäli hänen kanssaan yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7: 10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

11. Yksilösuoja

Pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtu- vasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7: 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Jos pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopi- mus puretaan ja hän riitauttaa purkamisen, työnantajan on maksettava muiden mahdollisten korvausten lisäksi yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mi- käli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkami- sesta.

12. Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmies-, luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka järjestö tai toimihenkilöt ovat asettaneet ja jonka asettamisesta on ilmoitettu kir- jallisesti työnantajalle, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asetta- misesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamus- miehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päät- tyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

13. Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmie- henä, luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenki- löön kuusi kuukautta hänen kyseisen tehtävänsä päättymisen jälkeen.

14. Korvaukset

Jos pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopi- mus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.

15. Pääluottamusmiehelle annettavat tiedot

Tämän sopimuksen mukaisesti pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen teh- täviin kuuluvissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

Pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toimihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamis- ajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on pääluottamusmie- helle ja luottamusmiehelle annettava tieto uusista toimihenkilöistä. Pääluotta- musmiehelle annetaan pyynnöstään enintään kolme kertaa vuodessa selvitys yrityksen määräaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden lukumäärästä.

Pääluottamusmiehelle annetaan hänen toimialueensa toimihenkilöiden sään- nöllisen työajan keskiarvokuukausipalkkatiedot palkkaryhmittäin ja sukupuolit- tain. Tiedot annetaan syyskuun palkoista. Pääluottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja viittä henkilöä pienemmistä ryh- mistä.

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

Pääluottamusmiehelle annetaan pyynnöstä kerran vuodessa tiedot toimihenki- löiden lukumäärästä, joiden ylitöiden määrä ylittää vuositasolla 200 tuntia.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö:

Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan aliurakointia ja vuokratyövoiman käyt- töä.

Jäsenyritykset käyttävät ulkopuolista työvoimaa työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, erikoisammattitaitovaatimusten, erikoisvä- lineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla toimihenki- löillä. Lisäksi jäsenyritykset käyttävät ulkopuolista työvoimaa, jos ei ole talou- dellisia tai yrityksen toiminnan kannalta perusteltuja edellytyksiä suorittaa työtä yrityksen omilla toimihenkilöillä.

Työnantajan harkitessa sopimusta vuokratyövoiman käytöstä, tulee työnanta- jan ilmoittaa asiasta toimihenkilöiden luottamusmiehelle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi vuokrattavien työntekijöiden määrä, heidän työtehtävänsä ja työkoh- teensa, sopimuksen kestoaika sekä ajanjakso tai -jaksot, joina mainittua työvoi- maa käytetään. Lisäksi ilmoituksesta tulee käydä ilmi vuokratyövoiman käytön peruste.

Soveltamisohje:

Jos yritys muuttaa vuokratyön käyttöä siten, että siihen tulee vallitse- vasta käytännöstä olennaisesti poikkeavia muutoksia tai jos vuokra- työyritystä vaihdetaan, muutokset käydään läpi luottamusmiehen kanssa.

Saatuaan edellä tarkoitetun ilmoituksen luottamusmiehellä on oikeus viimeis- tään työnantajan ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä vaatia sopimuksen käsittelemistä yhteistoimintaneuvotteluissa. Yhteistoimintaneuvottelut on käy- tävä viikon kuluessa (7 vrk) vaatimuksen esittämisestä. Työnantaja ei saa yh- teistoimintaneuvottelujen aikana tehdä käsiteltävää sopimusta vuokrattavien työntekijöiden käyttämisestä.

Toimihenkilöiden luottamusmies ei kuitenkaan voi vaatia yhteistoimintaneuvot- teluja, jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yrityksen työntekijöillä ei ole mahdollista.

Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta aliurakoin- nista etukäteen luottamusmiehelle. Poikkeuksena voivat olla lyhytkestoinen ul- kopuolisen työvoiman käyttö, josta voidaan ilmoittaa myös jälkikäteen.

Ulkopuolista työvoimaa käyttävän yrityksen tulee pyydettäessä selvittää luotta- musmiehelle ulkopuolisen työvoiman työskentelyyn liittyvät kysymykset, kuten käytön peruste ja sovellettava työehtosopimus.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö tulee pyrkiä järjestämään siten, ettei yrityksen vakinaista työvoimaa jouduta vähentämään tai lomauttamaan.

Luottamusmiehellä on oikeus vuokratyöntekijän niin halutessa edustaa vuokra- työntekijää tilaajan ja vuokratyöntekijän välisissä suhteissa.

Osapuolet sitoutuvat käsittelemään käyttäjäyritykseen liittyviä vuokratyönteki- jöitä koskevia työehtoriitoja yhdessä tarvittaessa eri osapuolten kanssa tavoit- teenaan sovun saavuttaminen.

16. Kokousten järjestäminen

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työ- paikalla tai muussa työnantajan osoittamassa paikassa kokouksia työajan ulko- puolella työpaikan työsuhdeasioista paikallisesti sovittavilla ehdoilla ja edelly- tyksillä

17. Henkilöstön keskinäinen tiedottaminen

Henkilöstöryhmällä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

III. KOULUTUS

Ammatillinen koulutus

Ellei toisin ole sovittu, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hänet hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoi- hin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Matkakustannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti.

Soveltamisohje:

Ammatillisen koulutuksen lukemista työaikaan arvioidaan työaika- lain perusteella. Työaikalain mukaan koulutukseen osallistumista pidetään työntekovelvoitteen täyttämisenä, jos koulutukseen osal- listuminen on työnantajan määräyksestä pakollista ja koulutus on sellaista, johon osallistuminen on välttämätöntä, jotta työntekijä voisi suoriutua työtehtävistään. Tällaista on esimerkiksi asiantunti- jatehtävissä toimihenkilölle annettava laitespesifinen koulutus (mm. radioverkon tukiasemien, radioverkkokeskusten ylläpitoon ja päivityksiin liittyen taikka laajakaistoihin tai siirtoverkkoihin liittyen) tai asiakaspalvelu- tai vastaavissa tehtävissä työskenteleville an- nettava järjestelmäkoulutus.

18. Yhteinen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti ja se korvataan kuten am- matillinen koulutus.

19. Ay-koulutus

Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä, luottamusmiehillä ja vara- luottamusmiehillä sekä työsuojeluyhteistoiminnassa toimivilla toimihenkilöiden edustajilla, mukaan lukien työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojeluyhteistoi- mintaelimen jäsenet, on oikeus osallistua liittojen välillä vuosittain hyväksyttyi- hin ay-koulutustilaisuuksiin, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toimin- nalle. Ilmoitus osallistumisesta on tehtävä mahdollisimman varhain. Työnantaja ilmoittaa vähintään 10 päivää ennen kurssin alkua esteestä, jonka jälkeen yh- teisesti selvitetään toinen kurssiajankohta.

Muusta luottamusmiehen tarvitsemasta koulutuksesta sovitaan paikallisesti.

Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkan pääluottamusmiehelle, varapää- luottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle enintään kuu- kauden ajalta ja työsuojeluyhteistoiminnassa toimiville toimihenkilöiden edusta- jille enintään 2 viikon ajalta. Lisäksi maksetaan palkallista kurssipäivää kohti liittojen välillä sovittu ateriakorvaus.

Mikäli koulutus tapahtuu pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen vapaapäi- vänä, hänelle korvataan vapaa muuna ajankohtana.

Osallisliiton jäsenyhdistyksen puheenjohtajalle maksetaan palkka edellä olevan mukaisesti edellyttäen, että yrityksessä on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöä ja jäsenyhdistyksessä vähintään 50 jäsentä Lisäksi maksetaan palkallisilta kurssipäiviltä ateriakorvaus.

Työnantaja maksaa korvaukset henkilölle vain kerran samansisältöisestä kou- lutustilaisuudesta.

IV. YHTEISTOIMINTALAIN 2 LUVUSSA TARKOITETTU VUOROPUHELU

Paikallisesti voidaan sopia toisin yhteistoimintalain 2 luvussa tarkoitetun vuoro- puhelun käytännön toteuttamistavoista ja sisällöstä.

V. VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS/ICT-ALA I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisano- mista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä työntekijän irtisanoutumista.

Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanot- taessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Sopimus ei koske merimieslaissa (423/78) ja ammatillisesta koulutuksesta an- netussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita eikä työsopimuslain 7:5 ja 7:7– 8 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnanta- jan konkurssi ja kuolema).

2 § Irtisanomisajat

Jos pidemmästä irtisanomisajasta ei ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden,

2. kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta,

3. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta,

4. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta ja

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jos pidemmästä irtisanomisajasta ei ole sovittu, toimihenkilön on irtisanoes- saan työsopimuksensa noudatettava 14 päivän ja työsuhteen jatkuttua keskey- tyksettä yli 5 vuotta kuukauden pituista irtisanomisaikaa.

3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisai- kaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suoritta- maan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa

vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle mak- settavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvolli- suus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa- vaksi.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:ien mu- kaista asiallista ja painavaa syytä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimus- lain 7:3 – 4 §:ien perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosi- asiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa toi- mihenkilö sopimuksen tässä pykälässä mainituilla perusteilla sel- laisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4-lu- vussa säädettyyn perhevapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai per- hevapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtu- van raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esi- tettävä selvitys raskaudestaan.

6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja työntekijän kuuleminen

Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:1

§:n, 9:2 §:n 1-momentin ja 9:4 - 5 §:ien säännöksiä.

7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 tai 5 §:ssä määriteltyjen irtisanomis- perusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvollinen maksamaan toi- mihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain 12:2 - 3 §:ien mukaisesti.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työso- pimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

IV Työvoiman vähentämisjärjestys

Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisanomisen tai lomaut- tamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia tai saman työnantajan työssä osan työkyvystään me- nettäneitä toimihenkilöitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvol- lisuuden määrään.

8 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menettelytavat

Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvassa irtisanomi- sessa noudatetaan työsopimuslain 9:3–5 §:n säännöksiä.

9 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta takaisinottovelvollisuudesta voidaan poiketa työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- tai päättämistilanteessa ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet toimihenkilön työllistymisen edistämiseksi. Takaisinot- toa koskevan sopimusmahdollisuuden käyttöönotosta on sovittava paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

10 § Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lo- mautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo- mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomau- tusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tila- päistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lo- mautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jat- kua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihen- kilön väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn

alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kes- toaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusil- moituksen antamisen jälkeen, mutta ennen kuin hänelle on ilmoi- tettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheu- tuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa toimihenkilö on velvolli- nen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

11 § Neuvottelujärjestys

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

12 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, osallisliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltä- väksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haasteha- kemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

13 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2-kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työeh- tosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysy- myksessä on työehtosopimukseen perustuvien, mutta sinänsä samojen velvol- lisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopi- muslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

14 § Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisen neuvotteluajan laskeminen

Työnantajan harkitessa yhden tai useamman toimihenkilön lomauttamista enin- tään 90 päiväksi, lasketaan yhteistoimintalain 23 §:n mukainen neuvotteluaika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteistoimintalain 19 §:n mukainen kirjallinen neu- votteluesitys annetaan tiedoksi. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.

V VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

Document Metadata

Table of Contents

Free Standard Templates

SISÄLLYSLUETTELO

Document Metadata