Kenkä- ja Nahkateollisuuden
Sisällysluettelo
Kenkä- ja Nahkateollisuuden
Työehtosopimus
1.3.2014-30.11.2016
Sisällys
KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 5
1 § Sopimuksen soveltamisala 5
2 § Keskusjärjestöjen sopimukset 5
3 § Sopimuksen sitovaisuus 6
4 § Työntekijän toimeen xxxx, työnjohto ja järjestäytymisvapaus 6
5 § Irtisanomissuoja, lomauttaminen ja lyhennetty työviikko 6
6 § Työaika 8
7 § Päivittäiset lepoajat 10
8 § Ylityö 10
9 § Aikapalkat 11
10 § Suorituspalkat 14
11 § Keskituntiansion laskeminen 16
12 § Vuorotyö sekä ilta‐ ja yötyö 17
13 § Arkipyhäkorvaus 18
14 § Matkakorvaus ja päiväraha 19
15 § Palkanmaksu 19
16 § Sairausajan palkka 19
17 § Lääkärintarkastukset 24
18 § Perhevapaat 27
19 § Palvelusvuosilisä 32
20 § Vuosiloma 33
21 § Erinäiset korvaukset 35
22 § Työn‐ ja aikatutkimukset 36
23 § Työturvallisuus 37
24 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 37
25 § Teollisuusalojen ammattiliiton hallintoelinten kokoukset 39
26 § Riitaisuuksien ja erimielisyyksien sovittelu 39
27 § Paikallinen sopiminen 40
28 § Erinäisiä määräyksiä 40
29 § Ryhmähenkivakuutus 42
3
Sisällysluettelo Työehtosopimus
30 § Sopimuksen voimassaoloaika 42
KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUKSEN MUKAISESTI KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 43
LIITE 1 53
KENKÄTEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 53
KENKÄALAN NIMIKELUETTELO 54
NAHKATEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 60
NAHKATEOLLISUUDEN TYÖNIMIKELUETTELO 60
TURKISMUOKKAAMOIDEN PALKKARYHMITTELYT 69
TURKISMUOKKAAMOIDEN TYÖNIMIKELUETTELO 70
KÄSILAUKKUALAN NIMIKKEISTÖ 72
MATKALAUKUN NIMIKKEISTÖ 74
LIITE 2 77
NAHKATEOLLISUUDEN OLOSUHDELISÄT 77
LIITE 3 81
TYÖAJAN LYHENTÄMINEN KERTYMÄJÄRJESTELMÄN MUKAAN 81
LIITE 4 85
KESKEYTYMÄTTÖMÄN 3–VUOROTYÖN TYÖAIKA KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUDESSA 85
LIITE 5 87
KESKEYTYVÄN 3–VUOROTYÖN TYÖAIKA 87
LIITE 6 89
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI 89
LIITE 7 TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET - Yleissopimus 91
LIITE 8 TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET - Lomapalkkasopimus 110
LIITE 9 TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET - Irtisanomissuojasopimus 113
TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA 125
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY:N
ja
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY:N
kesken solmittu
KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2014 – 30.11.2016
Tätä sopimusta sovelletaan Kenkä– ja Nahkateollisuus ry:n jäsentehtaitten ja niissä työskentelevien kaikkien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Sopijapuolet suosittavat, että tämän sopimuksen palkkamääräyksiä sovelletaan soveltuvin osin myös kotityöntekijöihin ja että kotityön urakkahinnoittelu perustuu soveltuvin osin tehtaalla tehtyihin työntutkimuksiin. Mikäli työntekijä perustellusti esittää, että urakkahinta on virheellinen tulee hänen ilmoittaa tästä työnantajalle. Tarkistus suoritetaan tehtaalla.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Kotityöntekijälle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä hänen ansaitsemastaan rahapalkasta tämän sopimuksen arkipyhäkorvausta vastaava 3,9 %:n sekä lomakorvausta ja lomaltapaluurahaa vastaava 14 %:n suuruinen erillinen lisä.
Mikäli työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt keskeytyksettä vähintään yhden vuoden, maksetaan lomakorvausta ja lomaltapaluurahaa vastaava 16,5 %:n suuruinen erillinen lisä.
2 § Keskusjärjestöjen sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:
4 5
• Yleissopimus 1997
• Irtisanomissuojasopimus 2001
• Lomapalkkasopimus 2005
Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet niiden liittämisestä tähän työehto- sopimukseen.
Pöytäkirjamerkintä:
Työriitojen sovittelusta annetun lain mukaisesti noudatetaan yleissopimuksesta poiketen kahden viikon lakkovaroitusaikaa.
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
4 § Työntekijän toimeen xxxx, työnjohto ja järjestäytymisvapaus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työnjohdosta ja työnjaosta.
Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat, että yrityksissä, joissa se työpaikan suuruus ja muut olosuhteet huomioon ottaen on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, järjestetään uusille työntekijöille yritystä ja sen työsuhteita koskevia esittelytilaisuuksia, joissa selostetaan yrityksen organisaatiota, työehtosopimusasiain neuvottelujärjestystä, työturvallisuuteen ja sosiaalisiin kysymyksiin sekä työmarkkinajärjestöjen toimintaan kuuluvia ym. työsuhteeseen liittyviä asioita. Myös yrityksen pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tulee näissä tilaisuuksissa antaa mahdollisuus selostaa edellä mainittuja kysymyksiä.
5 § Irtisanomissuoja, lomauttaminen ja lyhennetty työviikko
1. Irtisanomista ja lomautusta koskeviin työsuhteen ehtoihin sovelletaan TT:n ja SAK:n välistä irtisanomissuojasopimusta ja voimassa olevaa lainsäädäntöä irtisanomisen ja lomautuksen perusteista.
Pöytäkirjamerkintä:
Työsuhteen purkamisesta annetaan ennen sen toimeenpanoa tieto pääluottamusmiehelle.
2. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja: Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä, eikä muusta ole sovittu, on
työnantajan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava
Työsuhteen pituus | Irtisanomisaika |
alle vuoden | 14 päivää |
yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
yli 4, mutta enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
yli 8, mutta enintään 12 vuotta | 4 ” |
yli 12 vuotta | 6 ” |
Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava
Työsuhteen pituus | Irtisanomisaika |
alle 5 vuotta yli 10 vuotta | 14 päivää 1 kk |
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli työvoimaa sen supistuneen tarpeen takia joudutaan vähentämään, ilmoittaa työnantaja tästä etukäteen työntekijäin luottamusmiehelle ja noudatetaan tällöin, mikäli mahdollista, sitä sääntöä, että ensiksi joutuvat työstä pois viimeksi tehtaaseen työhön tulleet työntekijät, kuitenkin huomioon ottaen ensisijaisesti ammattitaitoisen työvoimatarpeen.
Sotavammaisille sekä saman työnantajan työssä osatyökyvyttömyyden aiheuttaneen vamman saaneille pyritään mahdollisuuksien mukaan työtä järjestämään.
Jouduttaessa vähentämään tai lomauttamaan työvoimaa, taikka ottamaan käyttöön lyhennetty työviikko, on siitä ilmoitettava myös julkiselle työvoimaviranomaiselle.
3. Milloin työnantaja erittäin painavista syistä kuten tuotteiden riittämättömän menekin, raaka– ja tarveaineiden puutteen, työn säännöllisen kulun häiriintymisen tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi ja ellei muuta työtä voida järjestää, ottaa käytäntöön säännöllistä lyhyemmän viikoittaisen työajan, tai työsuhdetta lopettamatta lomauttaa työntekijöitä, on tällaisesta toimenpiteestä ilmoitettava vähintään kahta viikkoa ennen sen toimeenpanoa.
Pöytäkirjamerkintä:
Ilmoittaessaan edellä 3. kohdassa mainituista toimenpiteistä tulee työnantajan samalla antaa pääluottamusmiehelle selostus niihin johtaneista syistä.
Pääluottamusmiehen niin esittäessä tiedotetaan edellä mainituista toimenpiteistä myös ilmoitustaululla.
6 7
4. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään kahta päivää ennen. Kuitenkin on työntekijällä oikeus tulla työhön viimeistään viikon kuluttua ilmoituksen saamisesta työsuhteen katkeamatta. Tästä tulee hänen mikäli mahdollista, ilmoittaa työnantajalleen ennen työn ilmoitettua alkamispäivää.
5. Milloin työntekijä työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun senkaltaisen työsopimuslain 2 luvun 12§:n
2. momentin tarkoittaman esteen takia ei ole voinut suorittaa työtään, noudatetaan lain määräyksiä.
6. Työntekijän oikeus äitiys–, isyys– ja vanhempain- sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain, sairausvakuutuslain ja –asetuksen mukaisesti.
1. Työaikaan nähden noudatetaan työaikalain ja tämän sopimuksen määräyksiä.
2. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa päivätyössä ja 2-vuorotyössä enintään 16 viikon pituisena ajanjaksona (tai paikallisesti sopien enintään vuoden pituisena ajanjaksona) edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään.
4. Säännöllistä vuorokautista ja viikoittaista työaikaa voidaan paikallisesti sopimalla pidentää. Vuorokautisen työajan enimmäismäärä on 10 tuntia ja viikoittaisen työajan enimmäismäärä on 50 tuntia.
Työajan tulee em. tapauksissa enintään vuoden pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot toteavat yhteisesti, että 12 tunnin pituisia työvuoroja voidaan käyttää sellaisissa töissä, joissa niiden käyttäminen työn laatu sekä työterveys– ja työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuotantoteknisesti perusteltua. Liitot vahvistavat näin tehdyn paikallisen sopimuksen.
5. Työaikalain 3 luvun 7 §:n mukaisessa työssä (jaksotyö) säännöllinen työaika määräytyy lain 3 luvun 7 §:n 1. momentin mukaan.
6. Työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä, tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työvuoroluettelosta.
Tätä kohtaa ei sovelleta edellä 3. kohdan mukaista keskimääräistä viikko- työaikaa käytettäessä eikä myöskään silloin, kun työaika on järjestetty edellä 4. kohdan tarkoittamalla tavalla.
7. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia, lukuun ottamatta pääsiäisen jälkeistä, vapunpäiväviikon, helatorstaiviikon, itsenäisyyspäiväviikon, joulun jälkeistä ja uudenvuodenviikon lauantaita, juhannus– ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan korvaus, kuten viikkoylityöstä on sovittu. Tätä kohtaa ei sovelleta edellä 3. kohdan mukaista keskimääräistä viikkotyöaikaa käytettäessä eikä myöskään silloin, kun työaika on järjestetty edellä 4. kappaleen tarkoittamalla tavalla.
8. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan sitä ennen pääluottamus- miehen kanssa.
9. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kontrollikelloa tai muita sitä vastaavia laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.
10. Työnantaja ei saa pidentää säännöllistä työaikaa antamalla työtä kotona tehtäväksi.
11. Työviikko lasketaan alkavan yksi– ja kaksivuorotyössä maanantaina aamuvuoron alkamisajasta ja kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta.
Pöytäkirjamerkintä:
Liittojen välillä allekirjoitettu työajan lyhentämistä kertymäjärjestelmän mukaan koskeva pöytäkirja on tämän sopimuksen liitteenä (liite 3).
Liittojen välillä on allekirjoitettu työajan lyhentämistä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koskeva pöytäkirja (liite 4).
Samoin on liittojen välillä allekirjoitettu työajan lyhentämistä keskeytyvässä kolmivuorotyössä koskeva pöytäkirja (liite 5).
8 9
Työehtosopimus Työehtosopimus
1. Päivätyössä on työntekijöillä tunnin kestävä lepoaika. Työnantaja ja työntekijä voivat päivätyössä sopia myös vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikana työntekijä saa poistua esteettömästi työpaikalta.
2. Vuorotyössä ei työntekijällä ole lepoaikaa, vaan varataan hänelle tilaisuus ruokailuun työn aikana ja tapahtuu ruokailu suunnilleen työvuoron keskivaiheilla työn suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana. Mikäli työn laatu ja tuotannon järjestely ei sitä estä, voidaan kaksivuorotyössä sopia puolen tunnin lepoajasta, jonka aikana työntekijä saa vapaasti poistua työpaikalta.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Lepoaikaan nähden voidaan noudattaa työpaikan vakiintunutta käytäntöä tai voidaan siitä, milloin erityistä syytä on, erikseen sopia kokonaistyöaikaa kuitenkaan muuttamatta.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Kulloinkin neljä tuntia kestävän työjakson aikana työntekijällä on 10 minuutin pituinen virkistystauko, jonka aikana työntekijän sallitaan nauttia työpaikalle tuomiaan virvokkeita. Järjestely suoritetaan paikallisesti tehdaskohtaiset olosuhteet ja kohtuulliset siisteysnäkökohdat huomioon ottaen.
Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.
Muilta osin noudatetaan työaikalain 29 § säännöksiä.
1. Työntekijää saadaan hänen suostumuksellaan pitää ylityössä lain sallimissa rajoissa. Ylityöstä on ilmoitettava, mikäli mahdollista, viimeistään edellisenä päivänä ennen työajan päättymistä.
2. Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö luetaan kuuluvaksi sen vuorokauden tunteihin, jolloin ylityö alkoi.
3. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan korotettua palkkaa työaikalain mukaan eli mukaan eli kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:n ja sen jälkeisiltä ylityötunneilta 100 %:n korotus.
4. Työehtosopimuksen 6 §:n 4. kohdan tarkoittamassa tapauksessa ylityö- korotus maksetaan tämän kohdan mukaisesti sovitun säännöllisen työajan jälkeisiltä tunneilta.
5. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50
%:lla ja seuraavilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
6. Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan myös sopia annettavaksi vapaa-aikana työaikalain 23 §:n mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli työntekijällä sairauden, vuosiloman tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan takia ei ole työviikon työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityölisää siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa
7. Jos työntekijä työskentelee työviikon aikana eri työaikamuodoissa, katsotaan ylityöksi asianomaisella viikolla eniten noudatetun työvuoroluettelon mukaisen työ-aikamuodon ylittävät tunnit, ellei ole sovittu näiden tuntien vaihtamisesta vapaa-aikaan.
1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin vähimmäistuntipalkat ovat paikkakuntaluokittain ja palkkaryhmittäin sentteinä seuraavat:
Ohjetuntipalkat 1.3.2014 lukien:
Palkkaryhmä | senttiä/tunti |
1. | 841 |
2. | 867 |
3. | 901 |
4. | 928 |
5. | 973 |
10 11
Työehtosopimus Työehtosopimus
Ohjetuntipalkat 1.7.2014 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä | senttiä/tunti |
1. | 851 |
2. | 877 |
3. | 912 |
4. | 939 |
5. | 985 |
Ohjetuntipalkat 1.7.2015 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä | senttiä/tunti |
1. | 856 |
2. | 882 |
3. | 917 |
4. | 945 |
5. | 991 |
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työntekijän suorittaessa aikapalkalla sellaiseen palkkaryhmään kuuluvia kenkä–
/nahka–/laukkualan töitä, jonka palkkaryhmän muita, liitteessä mainittuja ammattivuosia koskevia edellytyksiä hän ei täytä, määräytyy hänen palkkansa lähinnä alemman palkkaryhmän mukaisesti. Kuitenkin, jos tällaista työskentelyä on pidettävä vakinaisluontoisena ja jos työntekijä ammattitaidoltaan ja työteholtaan pystyy asianomaisen työn tai työryhmän normaalisaavutuksiin, jotka todetaan esimerkiksi hänen urakkatyösuoritustensa tai muiden saavutettujen työtulosten nojalla, maksetaan hänelle vastaavan palkkaryhmän palkka.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä ilman omaa syytään siirretään työhön, jonka vähimmäistuntipalkka on hänen siihenastista vähimmäistuntipalkkaansa pienempi, maksetaan hänelle lähinnä seuraavan palkanmaksukauden loppuun entisen vähimmäistuntipalkan mukaisesti muodostunut palkka.
2. Yllä mainitut palkat tarkoittavat rahapalkkoja ilman luontoisetuja. Milloin luontoisetuja on, otetaan niiden raha–arvo huomioon verohallituksen vahvistamaa hinnoittelua noudattaen.
3. Nuorten alle 18-vuotiaiden työntekijäin palkat ovat asianomaisen työssäoloajasta, työkyvystä ja työtaidosta riippuen 85–100 % 2. palkkaryhmän vähimmäistuntipalkasta. Nuorelle työntekijälle, joka omaa sen palkkaryhmän edellyttämän työtaidon ja ammattikokemuksen, jossa hän vakituisesti työskentelee, maksetaan täysin työkykyisten työntekijäin palkkaperusteiden nojalla määräytyvä palkka.
4. Sen mukaan, poikkeavatko työntekijän työtaito, työteho tai kokemus taikka työn hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa enintään 7 % korkeampi palkka kuin asianomaiselle palkkaryhmälle edellä 1. kohdassa mainitun vähimmäistuntipalkkataulukon mukaan on maksettava.
Yksittäistapauksittain voidaan suorittaa korkeampaakin palkkaa.
5. Työntekijälle, joka työn luonteesta johtuen työnantajan nimenomaisesta määräyksestä joutuu suorittamaan työtä pääasiassa aikapalkalla, voidaan suorittaa aikatyössä korkeampaa tuntipalkkaa kuin tämän pykälän 1. ja 4. kohtien mukaan olisi mahdollista. Palkkaa määrättäessä on otettava huomioon työn vaativuus, vastuunalaisuus ja laatu sekä työkoneesta, tuotantolinjan muun työn urakoinnista tai muista syistä johtuvaa keski- määräistä aikatyön suoritustasoa korkeampi työvauhti.
6. Kuukausi- tai viikkopalkalla työskenteleville on edellä mainitut ohjetuntipalkat pidettävä perusteena palkasta sovittaessa.
7. Työntekijät jaetaan eri palkkaryhmiin liitteessä ilmenevällä tavalla.
Pöytäkirjamerkintä:
Aikapalkalla työskentelevän työntekijän joutuessa säännönmukaisesti suorittamaan eri palkkaryhmiin kuuluvia töitä, pidetään palkan perusteena sitä työtä, jota hän pääasiallisesti tekee, kuitenkin huomioon ottaen korottavasti myös hänen osallistumisensa tätä vaativampiin töihin, joihin vaadittavan ammattitaidon hän omaa.
8. Puuseppiin, autonkuljettajiin ja autonapumiehiin nähden noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä, paitsi palkkojen suhteen, joiden osalta noudatetaan asianomaisella pääalalla tämän sopimuskauden aikana voimassa olevia palkkoja. Korjauspajan ammattityöntekijöihin noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä, paitsi palkkojen suhteen, jotka on liittojen välillä erikseen sovittu. Tehtaitten sähkömiesten palkat, korvaukset korjauspajan hälytysluonteisesta työstä ja varallaolosta sekä työskentelystä tehdasalueen ulkopuolella määräytyvät metalliteollisuudessa tänä sopimuskautena voimassa olevien määräysten mukaan.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Sellaisten korjauspajan työntekijäin palkkoja muodostettaessa, jotka eivät täytä asianmukaisia ammattityöntekijävaatimuksia, otetaan kuitenkin huomioon heidän työkokemuksensa ja työtaitonsa korjauspajan töissä.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Työnantaja ja työntekijä ovat siis työriitaisuuksiin nähden sidotut tähän sopimukseen.
12 13
Työehtosopimus Työehtosopimus
Pöytäkirjamerkintä 3:
Työnantaja järjestää työntekijöille työssä tarvittavia varusteita seuraavasti (nahkateollisuudessa):
Nahka– ja kumiesiliinat maksuttomasti työssä käytettäviksi.
Niissä kalkkiosaston töissä, joissa se on tarpeen, kangaskäsineet maksuttomasti työssä käytettäväksi. Työrukkaset (nahka tai kumi) myydään 75 %:n alennuksella vahvistetuista vähittäishinnoista märissä ja likaisissa töissä työskenteleville. Käyttökelvottomiksi kuluneet rukkaset on työntekijäin palautettava uusia ostaessaan. Työkäyttöön sopivia saappaita luovutetaan 1 pari vuodessa märkäpuolen työssä käytettäväksi. Tarvittaessa myy työnantaja tämän lisäksi ko. saappaita märkäpuolen työntekijöille tehtaan omakustannushinnalla.
Kumisaappaita luovutetaan käyttöön loka–, kaivo– tai muissa siihen verrattavissa tilapäistöissä työskenteleville. Siinä tapauksessa, että jollakin työpaikalla on myönnetty suurempia etuisuuksia kuin edellä on sovittu, voidaan entistä käytäntöä edelleen noudattaa. Samoin voidaan erityisistä syistä sopia edellä mainitusta poikkeavasta käytännöstä. Työntekijä on velvollinen huolellisesti hoitamaan käytäntöönsä saamiaan varusesineitä ja tulee hänen korvata työnantajalle tahallisesti tai huolimattomuudellaan aiheuttamansa vahinko.
Kenkä- ja Nahkateollisuus ry:n jäsenyrityksissä maksetaan erittäin raskaissa, märissä ja likaisissa töissä erityistä senttimääräistä olosuhde- ja peseytymislisää seuraavan taulukon mukaan (senttiä/t):
Olosuhdelisät 1.5.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (snt/h):
A1 38 | A2 29 | A3 23 | A4 16 |
B 15 | C 13 | D 11 | E 8 |
Tässä kohdassa mainittua lisää suoritetaan seuraavissa töissä sen suuruisena työtuntia kohti kuin liitteen 2 mukainen taulukko kussakin kirjaimilla A1, A2, A3, A4, B, C, D ja E merkityissä ryhmissä osoittaa.
1. Urakkatyön hinnoittelun perusteena pidetään sitä, että työntekijän urakka–ansio nousee normaalisella urakkatyövauhdilla 20 % tämän sopimuksen 10 §:n 1. momentissa mainittuja vastaavia vähimmäistunti- palkkoja korkeammaksi ja kasvaa työnsuoritusten tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Urakkahinnoittelun perusteena pidetään sen palkkaryhmän vähimmäis- tuntipalkkaa, johon kysymyksessä oleva työ luetaan kuuluvaksi tämän työehtosopimuksen mukaan.
2. Urakkatyöstä on työntekijälle taattu hänen henkilökohtainen tuntipalkkansa.
3. Milloin työ– ja tuotantomenetelmissä, raaka– ja tarveaineissa, koneistuksessa tai muissa näihin verrattavissa, työsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutoksia, suoritetaan uusi urakka- hinnoittelu, pitäen ohjeena edellä 1. kohdan mukaisesti muodostunutta ansiotasoa.
4.
Jos voimassa olevia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan tarkistaa, voidaan se tehdä asianomaisen työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Ellei heidän välillään päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu urakkatyö entisillä perusteilla ja asia siirretään allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi.
Ratkaisua tehdessään tai antaessaan suosituksensa asian järjestämiseksi tulee liittojen huomioon ottaa ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet asian vireilläoloajan pituuteen ja niiden nojalla määrätä uuden urakkahinnoittelun voimaantuloajasta.
5. Sellaisissa töissä, joissa suora urakka ei osoittaudu tarkoituksen- mukaiseksi, voidaan sopia myös palkkamuodoista, joissa palkka määräytyy osittain työhön käytetyn ajan ja osittain työnsuorituksen perusteella. Tällaisissa töissä sovelletaan soveltuvin osin tämän pykälän 2–4 momenttien määräyksiä. Työnsuorituksen vastatessa normaalia urakkatyövauhtia, tulee ansio nousta 20 % sen palkkaryhmän vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi, johon kysymyksessä oleva työ tämän sopimuksen liitteen mukaisesti luetaan.
6. Xxxxxxx työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan muun työn takia, eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää urakalla, maksetaan työntekijälle keskeytyksen ajalta, enintään kuitenkin 10 työpäivältä, hänen keski- tuntiansionsa mukainen palkka. Jos tuntityö jatkuu kauemmin kuin 10 työpäivää, maksetaan sen jälkeiseltä tuntityöajalta aikapalkkaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Edellä 6. kohdassa oleva koskee myös sellaista tapausta, kun urakkatyöntekijä siirretään tekemään aikapalkalla näytetyötä tai vastaavaa tuotteiden kehitystyötä.
7. Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknillisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi tai muuten työnantajasta riippuvasta syystä, maksetaan aikatyöntekijälle odotusajalta henkilökohtaista aikapalkkaa ja urakkatyöntekijälle ohjetuntipalkka 20 %:lla korotettuna.
14 15
Työehtosopimus Työehtosopimus
8. Niille urakkatyöntekijöille, jotka eivät ole työssään saavuttaneet urakan hinnoittelutasoa, maksetaan kuitenkin heidän keskituntiansionsa mukainen palkka.
Pöytäkirjamerkintä:
Työssä tavanomaisesti esiintyvät lyhyet katkot, jotka johtuvat esim. ompelukoneen neulan katkeamisesta, on otettava huomioon urakkahinnoittelussa.
11 § Keskituntiansion laskeminen
1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa siten, kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään.
2. Säännöllisen työajan keskituntiansiota laskettaessa käytetään laskentajaksona edellistä vuosineljännestä.
Uuden työntekijän ollessa kyseessä, tai milloin työntekijä esimerkiksi sairauden vuoksi on vuosineljänneksen aikana ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, käytetään keskituntiansion laskentajaksona vuosineljänneksen asemesta sellaista lähinnä edeltävää tilikautta, jolta keskituntiansio voidaan luotettavasti laskea.
3. Työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansio lasketaan siten, että hänen laskentajakson aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen ylityö– ja sunnuntaityölisiä lukuun ottamatta (kokonaisansio) jaetaan ko. laskentajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
4. Kohdan 2. tarkoittamia vuosineljänneksiin perustuvia keskituntiansioita käytetään seuraavasti:
• helmi–, maalis– ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota,
• touko–, kesä– ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskituntiansiota,
• elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä
• marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.
12 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö
88 senttiä/tunti
163 senttiä/tunti
Vuorolisät 1.3.2014 lukien:
Iltavuoro Yövuoro
89 senttiä/tunti
165 senttiä/tunti
Vuorolisät 1.7.2015 lukien:
Iltavuoro Yövuoro
Pöytäkirjamerkintä:
Tämän pykälän soveltamisesta sovittiin, että
• vuorotyölisä sunnuntaina ja kirkollisina juhlapäivinä suoritetusta vuorotyöstä maksetaan erillisenä lisänä, mutta vastaavine prosenttikorotuksineen
• vuorotyölisä maksetaan urakkatyötä tekeville työntekijöille niin ikään erillisenä lisänä tehtyjen työtuntien perusteella
• sekä kaksivuorotyössä että kolmivuorotyössä katsotaan toinen vuoro iltavuoroksi ja kolmivuorotyössä kolmas vuoro yövuoroksi.
1. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja työntekijä joutuu suorittamaan sitä klo 18–22 välillä, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä 22–6 välillä suoritettu työ yötyöksi. Iltatyössä maksetaan samansuuruinen lisä kuin vuorotyön iltavuorossa. Jos edellä olevan mukaisesti iltatyöksi katsottava työ on alkanut ennen klo 18, maksetaan iltatyölisä klo 16 jälkeen tehdystä työstä.
2. Jäätäessä vuoron päätyttyä ylityöhön, maksetaan ylityöstä vuorotyölisä työntekijän säännöllisen vuoron perusteella.
3. Ns. limittäisessä vuorotyössä maksetaan iltavuorolisää siitä alkaen, kun ensimmäinen vuoro on päättynyt.
4. Limittäisessä vuorotyössä maksetaan iltavuorolisä siitä alkaen, kun ensimmäinen vuoro on päättynyt. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.
16 17
Työehtosopimus Työehtosopimus
Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, 2. pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta, 1. ja 2. joulupäivältä 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan.
Vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä sekä milloin työntekijä ei sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyytensä vuoksi ole oikeutettu itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.
Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina se lyhentää työaikaa ja siitä maksetaan menetettyä ansiota vastaava korvaus tämän pykälän mukaisesti.
1. Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksesta tai muusta niihin verrattavasta syystä.
2. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös vuosiloman, enintään 3 kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ja lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, työehtosopimuksen 19 §:ssä tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon sekä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä sekä myös silloin, kun arkipyhä sattuu työn- tekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä vaiko ei. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin 2. kohdassa mainitusta syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.
Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiseksi lomautuksen ajalta on lisäksi se, ettei työntekijä itsestään riippuvasta syystä jätä käyttämättä hyväkseen hänelle tarjottua mahdollisuutta palata työhön lomautuksen päätyttyä.
3. Työntekijän aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi muutettaessa menetellään siten, että hänen aikatuntipalkkansa kerrotaan luvulla 170. Näin saatua kuukausipalkkaa korotetaan 4,3 %, mikä vastaa erillisesti korvattavien arkipyhien vaikutusta ansioon.
4. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus.
14 § Matkakorvaus ja päiväraha
1. Matkakorvaukset ja päiväraha maksetaan kulloinkin voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen matkaluokka II mukaan.
2. Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus.
Vapaapäivänä tapahtuvalta matkalta maksetaan enintään 8 tunnin matka– ajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei edellä mainittua korvausta suoriteta kello 22.00 – 06.00 välisenä aikana.
Matkaan käytettyä aikaa ei lasketa työajaksi.
Työpalkat maksetaan kerran viikossa, kerran kahdessa viikossa tai, paikallisesti sopien, kaksi kertaa kuukaudessa.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Tilissä saadaan jättää sisään enintään viiden päivän palkka. Jos palkanmaksupäivä sattuu juhlapäiväksi tai muuksi vapaapäiväksi tai kun palkka maksetaan pankin kautta ja pankki on suljettu palkanmaksupäivänä, maksetaan palkka edellisenä arkipäivänä kuitenkin niin, että mikäli tilinlaskenta–ajalle sattuu useampia sunnuntai– tai juhlapäiviä, voidaan laskentaa varten varata neljä työpäivää. Kuitenkin voidaan edellä olevien määräysten estämättä paikallisesti sopia toisinkin riittävän ajan varaamisesta palkan laskemista ja maksamista varten.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työsuhteen päättyessä erääntyvät saatavat maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.
1. Sairausajan palkka maksetaan, jos
– työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksen mukaista työtä
18 19
Työehtosopimus Työehtosopimus
- työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
2. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.
Epidemian aikana, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu tai kun lääkä- rinpalveluksia ei muutoin ole riittävästi saatavilla, työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään kolmeksi vuorokaudeksi kerrallaan.
S o v e l t a m i s o h j e :
Edellä olevan määräyksen mukaan työntekijällä on edelleen oikeus valita lääkärinsä. Näillä säännöksillä ei ole kuitenkaan tarkoitettu aikaansaada sellaista käytäntöä, että työntekijä valitsisi toispaikkakuntalaisen tai sellaisen lääkärin palveluksia, joita hänen ei ole mahdollista saada oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella. On siis toisin sanoen edellytetty, että työntekijä ensisijaisesti käyttää oman työterveyslääkärin palveluja ja näitäkin, mikäli mahdollista oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella.
Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todis- tus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä.
Palkanmaksu
3. Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa seuraavasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä Ajanjakson pituus
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 ”
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 ”
10 vuotta tai kauemmin 56 ”
Palkka maksetaan sairastumisjaksoon sisältyviltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä keskituntiansion mukaan. Palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, työnantaja maksaa sairausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta,
kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.
Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.
4. Työnantaja maksaa palkan myös karenssipäivältä, mikäli
– sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu sairastumispäivän jälkeen vähintään 6 arkipäivää
– työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta.
– Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 12 kk, sairausajanpalkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Sairastuminen kesken työpäivän
5. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän, hänelle maksetaan hänen sinä päivänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
Saman sairauden uusiutuminen
6. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta lasketaan poissaolojaksot yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.
Saman sairauden uusiutuessa yli 30 päivän kuluttua töihin palaamisesta sairausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus eli noudatetaan normaaleja karenssi- ja jaksosäännöksiä.
Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kansaneläkelaitoksen tekemän ratkaisun perusteella.
S o v e l t a m i s o h j e :
Jos työntekijä työstänsä saaman ammattitaudin johdosta joudutaan siirtämään toiseen tehtävään, tulisi siirto, jos hän ei ole oikeutettu osaeläkejärjestelmän mukaiseen eläkkeeseen, mahdollisuuksien mukaan ja kyseisen henkilön työkyvyn sekä toisaalta hänen ammat- titaudista tapaturmavakuutuslain nojalla saamansa korvauksen
20 21
Työehtosopimus Työehtosopimus
huomioonottaen pyrkiä järjestämään siten, ettei hänen ansionsa olennaisesti alene. Tämän saavuttamiseksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota kuntoutukseen ja uudelleenkoulutukseen.
Työntekijän palatessa sairauslomalta hänet on pyrittävä sijoittamaan entiseen tai sitä palkkaukseltaan vastaavaan työhön.
Vähennykset
7. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan tai äitiysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausloman palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt maksamatta.
Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet
a) Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.
Xxxxxxxxx kappaleen mukaisesti taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen perusteet taannehtivuudelle.
b) Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.
Mikäli työnantaja ei ole perustellusta syystä hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti saattaen asia tarvittaessa sairauslomatodistuksia käsitteleviin viranomais– ja asiantuntijaelimiin.
c) Xxxxxxxxx työterveyspalvelujen hyväksikäytön tulee olla ensisijaista
Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla.
Työntekijällä on edelleen oikeus valita lääkärinsä. Sairausajan palkan maksamisen perusteena oleva työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti työterveyslääkärin antamalla todistuksella, ellei työntekijä esitä perusteltua syytä muun lääkärin käyttöön. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi omalääkärijärjestelmän käyttäminen, tarve kääntyä erikoislääkärin puoleen, pitkäaikainen hoitosuhde, työterveysaseman aukioloajat tai pitkä matka työterveyslääkärin vastaanotolle.
d) Sairastuminen epidemian aikana
Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti silloin, kun lääkärin palveluksia ei ole saatavilla siinä määrin, että asia voitaisiin muuten hoitaa.
Edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa tilanteissa sairaus voidaan katsoa todistetuksi myös silloin, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutki- muksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairausloman tarpeen enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama terveyden- hoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärin- hoidon tarpeeseen.
Osapuolet edellyttävät kuitenkin, että työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja ennen sairauslomatodistuksen antamista on yhdessä lääkärin kanssa todennut edellä tarkoitetun tilanteen olemassaolon.
e) Sairauspoissaolojen aiheuttamien ongelmien vähentäminen
Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauksien ja tapa- turmien ennalta ehkäisevään toimintaan. Myös urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeammanasteiset vammat aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkakustannuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoittamisessa. Osapuolten yhteinen etu on saada poissaolot mahdollisimman vähäisiksi.
22 23
Työehtosopimus Työehtosopimus
Liitot seuraavat myöhemmin sovittavalla tavalla sairauspoissaolojen kehittymistä ja selvittävät tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheuttamien tuotannollisten ongelmien selvittämiseksi.
Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työn- tekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen.
Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.
f) Selvä väärinkäyttö voi olla työsopimuksen päättämisperuste
Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen purkamiseen tai irtisanomiseen.
g) Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista
Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.
Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolo- tapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.
Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.
Lakisääteiset lääkärintarkastukset
1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93), ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/86) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat
työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.
Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättö- mistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa–aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista tarveharkintaisen päivärahan määrää.
2. Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
Perusedellytykset (koskevat kaikkia A–E kohtia)
Kysymyksessä on oltava sairastumis– tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.
Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapa- turmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimus- määräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärin- tarkastuksen ajalta.
Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.
24 25
Työehtosopimus Työehtosopimus
Erityisedellytykset
Ansionmenetys korvataan:
a) Uusi tai uusiutuva sairaus
Ansionmenetys korvataan sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.
Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
b) Aikaisemmin todettu sairaus
Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio– ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio– ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta.
Erillisen laboratorio– tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio– tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä
vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.
x) Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.
Synnytystä edeltävän lääketieteellisen tutkimuksen ajalta, mikäli tutkimukset on suoritettava työaikana.
e) Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
3. Edellä kohdissa 1–2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy ao. työehto- sopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan 1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetun päivärahan osalta ao. työehtosopimuksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.
1. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa annetaan lain mukaisesti. Raskaana olevaa työntekijää ei saa pitää sellaisessa työssä, joka saattaa aiheuttaa vaaraa hänelle tai sikiölle.
2. Kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, hänelle maksetaan keskituntiansion mukaista palkkaa äitiysvapaan ajalta 42 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä työsopimuslain 4. luvun 1 §:n mukaisen äitiysvapaan alkamispäivästä lu- kien.
S o v e l t a m i s o h j e :
Jos uusi äitiysvapaa alkaa siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta.
26 27
Työehtosopimus Työehtosopimus
Työntekijä katsotaan palanneeksi työhön, jos työhön paluu on esty- nyt sairausloman tai vuosiloman vuoksi.
Jos perheeseen on adoptoitu alle 7-vuotias lapsi, on jommallakummalla adoptiovanhemmista oikeus 42 päivän pituiseen vanhempainvapaaseen, jolta ajalta työnantaja maksaa palkan työntekijälle niin sanotun äitiysvapaan palkan maksamista koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti ja että työnantajalle maksetaan tältä ajalta Sairausvakuutuslain mukaista vanhempainpäivärahaa.
Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen maksetaan työntekijälle säännöllisen työajan palkka ensimmäiseltä kuudelta (6) isyysvapaapäivältä. Isyysajan palkanmaksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.
Kokonaissuunnitelma
3. Liitot suosittelevat kokonaissuunnitelman laatimista vanhempain- ja hoitovapaan käyttämisestä keskusjärjestöjen yhteisesti laatimalla lomakkeella. Perhevapaiden käyttämisestä on ilmoitettava pääsääntöisesti kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.
S o v e l t a m i s o h j e :
a. Vanhempain- tai hoitovapaan keskeyttäminen
Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempain- tai hoitovapaan ajankohta. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista tai niin pian kuin mahdollista. Työntekijän keskeyttäessä vanhempain- tai hoitovapaan työkyvyttömyyden takia ei työnantajalla ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimuslain mukaisesti ilmoitetun vanhempain- tai hoitovapaan ajalta.
b. Työnteko muualla vanhempain- tai hoitovapaan aikana
Vanhempain- tai hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hoi- tamiseen. Työskentely vapaan aikana on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny. Esimerkiksi iltatyö voi olla mahdollista, jos työ normaalisti on päivätyötä ja lapsen hoito on järjestetty iltaisin.
4. Perhevapaalta palaavalla työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä (työsopimuslaki 4. luku 9 §).
Alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen
Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkillisesti sairastuessa, maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa äidin tai isän kanssa tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukainen korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen että yhteishuoltajuuteen.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huoltovastuullisista.
Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus lapsen äidille tai isälle, mikäli jommallakummalla vanhemmista ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjeste- tyksi tämän momentin mukaisesti. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan samanaikaisesti vain toiselle vanhemmista siten, että palkallinen ajanjakso ei yhteenlaskettuna ylitä jäljempänä soveltamisohjeen 5. kohdassa mainittua poissaolon enimmäispituutta.
S o v e l t a m i s o h j e :
1. Selvitys lapsen sairaudesta
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta vaaditaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän
28 29
Työehtosopimus Työehtosopimus
sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi.
2. Xxxxxxx poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi
Poissaolo on sallittu sopimuksen mukaan sekä lapsen äidille, isälle tai jommankumman kanssa vakituisesti samassa taloudessa asuvalle lasta huoltavalle henkilölle. Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltovelvollisien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, voi jompikumpi huoltovelvollisista jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Työnantajalle ei tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta.
Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.
3. Lapsi sairastuu kesken vanhemman työpäivän
Mikäli sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, tulee työn- tekijälle korvata poissaolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti käyttäen keskituntiansiota. Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairaus- loman ensimmäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehto- sopimuksen karenssiaikaa koskevia määräyksiä.
4. Saman sairauden uusiutuminen
Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuk- siin tai alakohtaisiin käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, maksetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka (keskituntiansio) myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työn- tekijän omankin sairauden osalta.
Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään työntekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.
5. Poissaolon pituus
Sopimuksella mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän pal- kalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän ei korvausta makseta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta maksetaan.
6. Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus työntekijän vuosiloman ansaitsemiseen
Vuosilomalain 3 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei si- sällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. Liitot ovat kui- tenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä työntekijän vuosiloman ansaitse- mista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoitta- miin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
7. Yksinhuoltaja
Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- ja avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.
8. Xxxxxxxx vanhemmat vuorotyössä
Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.
Vaikeasti sairas lapsi
5. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksessä numero 1335/2004 tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
30 31
Työehtosopimus Työehtosopimus
Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.
Palvelusvuosilisä on maksettava kuitenkin viimeistään joulukuun 18. päivään mennessä.
Lisä määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen kesto | Lisänä suoritettava euromäärä lasketaan kaavasta: |
5 mutta ei 10 vuotta | 0,5 x Lkk x KTA |
10 mutta ei 15 vuotta | 1,5 x Lkk x KTA |
15 mutta ei 20 vuotta | 2,5 x Lkk x KTA |
20 mutta ei 25 vuotta | 3,5 x Lkk x KTA |
25 vuotta tai enemmän | 4,5 x Lkk x KTA |
Lkk = edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä
KTA = työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitettu keskituntiansio
Kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.
Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, suoritetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 osa siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä suoritettiin.
3. Käsittely palkkahallinnossa
Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen mukaista eikä lomapalkkasopimuksen 2 § 1. kohdan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.
Milloin yritys jo käyttää omaa palvelusvuosilisäjärjestelmää, on työehtosopimuksen mukainen menettely ja olemassa oleva järjestelmä yhteensovitettava ilman, että palveluaikaan perustuvat etuudet maksetaan kahteen kertaan.
5. Palvelusvuosilisän maksuajankohdasta ja –tavasta voidaan paikallisesti sopien poiketa siitä, mitä edellä tässä pykälässä on sanottu.
6. Osa-aikatyötä tekevän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.
1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.
Vuosilomalain 3 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Vuosiloma annetaan lomakautena, ellei paikallisesti toisin sovita. Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä.
2. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahaa 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa ajalta maksetusta palkasta.
3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.
4. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 3 §:n 5. momentissa mainitun syyn takia.
32 33
Työehtosopimus Työehtosopimus
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomaltapaluurahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.
5. Lomaltapaluurahasta 1/3 suoritetaan ennakkona vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske edellä olevat lomalta- paluurahan saamista koskevat edellytykset lomaltapaluun osalta.
6. Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei edellä 4 kappaleessa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa lomaltapaluusta.
7. Lomaltapaluuraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään ko. kalenterivuoden loppuun mennessä.
Lomaltapaluurahan maksuajankohdat tulee sopia täsmällisesti siten, että erääntymispäivä tai –päivät ovat riidattomat. Lomarahan siirrosta tulee sopia ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. Lomaltapaluurahan siirtosopimus tulee tehdä kirjallisesti. Asiasta tehty paikallinen sopimus tulee toimittaa liittoihin tiedoksi.
Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen lomaltapaluurahan edellä tarkoitetulla tavalla sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen tämän työehtosopimuksen mukaan oikeutettu. Mikäli lomaltapaluurahasta on jo osa maksettu, koskee edellä sanottu lomaltapaluurahan vielä maksamatta olevaa osaa.
8. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin lomanosan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä 1– 6 kohdissa on määrätty. Edellä 5. kohdassa mainittu ennakko maksetaan kuitenkin vain pisimmän lomanosan yhteydessä.
9. Vanhuus–, työkyvyttömyys–, varhennetulle vanhuus– tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
10. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä
työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ– tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla.
11. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.
12. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.
1. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän ansion- menetyksen korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän.
2. Työnantaja maksaa kunnanvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä tahi valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaali- lautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle edellä tarkoitetun toimielimen kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan tai valtion maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa täydet palkkaedut.
Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan tai valtion maksamasta korvauksesta.
3. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään vuoden, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivinään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
Pöytäkirjamerkintä:
Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
5. Työntekijöillä on oikeus saada yksi päivä palkallista vapaata työstä läheisenomaisensa kuoleman johdosta sekä omana vihkimispäivänään.
34 35
Työehtosopimus Työehtosopimus
Pöytäkirjamerkintä:
Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan, ottovanhempiaan, isovanhempiaan sekä veljiään ja xxxxxxxxx sekä aviopuolison vanhempia ja isovanhempia.
1. Sopimuspuolet toteavat, että työpaikoilla järjestettävät työn- ja aikatutkimukset ovat tarpeellisia ja tarkoittavat paitsi työntulosta myös työntekijäin ansioiden paranemista, mutta toteavat samalla, etteivät niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä saa aiheuttaa työn- tekijäin ylirasittumista eivätkä myöskään haitallisesti vaikuttaa heidän normaalisiin palkkatuloihinsa.
2. Työntutkimusten tavoitteena on työmenetelmien kehittämisen lisäksi löytää oikeudenmukainen perusta palkkojen määrittelylle. Työn mittaus on suoritettava määrättyä työmenetelmää ja todellisia olosuhteita vastaavasti, ottamalla huomioon kaikki työaikaan vaikuttavat tekijät.
Tämä edellyttää työntutkimusta suorittavalta henkilökunnalta hyvää tutkimustekniikan hallitsemista ja ammattitaitoa.
3. Työntekijäin ammatillisille luottamusmiehille on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä työn- ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä.
4. TT:n ja SAK:n välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehto- sopimuksen osana.
Pöytäkirjamerkintöjä:
1. Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.
2. Kun on kysymyksessä välittömästi työntekijän työhön kohdistuva työnmittaus, annetaan ennen työntutkimuksen aloittamista hänelle ilmoitus tästä ja sen tarkoituksesta.
3. Rationalisointikonsulttien käyttö edellyttää riittävän varhaista tiedottamista, minkä yhteydessä tulee ilmetä, mitä rationalisointi- ja työntutkimustehtäviä toimeksianto sisältää.
4. Liitot ovat laatineet 30.1.1989 yhteisen muistion video-tekniikan käyttämisestä työntutkimuksessa.
1. Työnantaja huolehtii siitä, että työpaikalla käytettävien kemiallisten aineiden käytöstä ja niiden terveydellisistä vaaroista on työpaikalla selvät ohjeet. Kun on syytä otaksua aineen sisältävän terveydelle vaarallisia aineosia, suorituttaa työnantaja siitä tutkimuksen.
Xxxxxxx käytettävistä aineista haihtuu kaasuja, on huolehdittava riittävästä tuuletuksesta.
2. TT:n ja SAK:n välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
24 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
TT:n ja SAK:n välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehto- sopimuksen osana.
Pääluottamusmiehelle annetaan vapaata viikoittain ja maksetaan korvausta kuukausittain seuraavasti 1.3.2014 lukien:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Vapaa tunteina/vko |
Alle 30 | - |
30 – 50 | 4 |
51 – 100 | 8 |
101 – 150 | 12 |
151 – 200 | 15 |
201 – 400 | 17 |
401 – 600 | 21 |
yli 600 | 25 |
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Korvaus €/kk |
Alle 200 201 – 400 yli 400 | 71 € 74 € 80 € |
36 37
Työehtosopimus Työehtosopimus
Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus 1.7.2014 alkaen:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Korvaus €/kk |
Alle 200 201 – 400 yli 400 | 75 € 78 € 84 € |
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet.
Milloin työpaikan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.
Pääluottamusmiehelle on luottamusmiestehtäville välttämättömän yhteydenpidon hoitamiseksi varattava mahdollisuus puhelimen käyttöön.
Työsuojeluvaltuutetun vapautus työstä määräytyy seuraavasti:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Työsuojeluvaltuutetun vapautus h/vko |
Alle 30 | 1 |
30 – 50 | 2 |
51 – 100 | 4 |
101 – 150 | 6 |
151 – 200 | 8 |
201 – 400 | 12 |
401 – 600 | 16 |
yli 600 | 20 |
Työsuojeluvaltuutetun korvaus määräytyy seuraavasti:
1.3.2014 alkaen:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Korvaus €/kk |
Alle 100 100 tai yli | 61 € 71 € |
1.7.2014 alkaen:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Korvaus €/kk |
Alle 100 100 tai yli | 64 € 75 € |
Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei muutoinkaan ole luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon.
Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättymiseen vaikuttavat seikat.
Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen välisessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.
25 § Teollisuusalojen ammattiliiton hallintoelinten kokoukset
Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n hallitukseen, valtuustoon tai liittokokoukseen, on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien virallisiin kokouksiin.
Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen tarvitsemastaan ajasta.
26 § Riitaisuuksien ja erimielisyyksien sovittelu
1. Jos jossakin tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijäin välillä, on pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin tai työpaikan asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Ellei yksimielisyyteen päästä, on asia siirrettävä liittojen ratkaistavaksi.
38 39
Työehtosopimus Työehtosopimus
2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1. kohdassa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, ja jotka työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluvat työtuomioistuimessa käsiteltäviin tapauksiin, jätetään työtuomio- istuimen ratkaistavaksi sanotun lain säätämässä laajuudessa ja järjestyksessä.
3. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen samoin kuin joukkoirtisanomiseen tai irti- sanoutumiseen tämän sopimuksen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samassa tarkoituksessa on kielletty.
Työehtosopimuksessa erikseen mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Jälkimmäinen menettely tulee kysymykseen silloin, kun sovittava asia koskee koko tuotantolaitosta, työosastoa tai siihen verrattavaa suurempaa työntekijäryhmää.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmies luottamusmiessopimuksen mukaan edustaa ja se on solmittava kirjallisesti, mikäli jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.
Kirjallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.
1. Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Teamliiton jäsenmaksut palkasta. Pidätys tapahtuu palkanmaksu- kausittain, mutta jos palkanmaksukausi on yksi viikko, suoritetaan pidätys kahden viikon väliajoin. Jäsenmaksut tilitetään työntekijäliiton nimeämälle pankkitilille palkanmaksukausittain ja työntekijälle annetaan vuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
2. Muiden kuin teollisuuslaitoksen työsuhteessa olevien henkilöiden tuominen tehdasalueelle ilman kussakin tapauksessa erikseen teollisuuslaitoksen johdolta saatua lupaa on kielletty.
Teamliiton toimitsijoilla on oikeus, ilmoitettuaan siitä ao. tehtaan johdolle, käydä tutustumassa olosuhteisiin tämän pykälän työehtosopimuksen käsittämissä teollisuuslaitoksissa.
3. Teamliiton ja sen paikallisten osastojen sallitaan kiinnittää kokousilmoituksensa ilmoitustaululle tai muuhun työnantajan osoittamaan paikkaan.
4. Teamliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin.
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa noudateltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisen keskusjärjestön edustajia.
5. Mikäli joissakin tämän työehtosopimuksen alaisissa tehtaissa olevien työsääntöjen määräykset ovat ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä kunnes työsäännöt on saatettu tarpeellisilta osiltaan yhdenmukaisiksi tämän työehtosopimuksen kanssa.
6. Työntekijän tulee myös noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia muita määräyksiä ja ohjeita, elleivät ne ole ristiriidassa voimassa olevien lain määräysten, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.
40 41
Työehtosopimus Allekirjoituspöytäkirja
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
30 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa 1.3.2014 – 30.11.2016, jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.
Helsingissä 11. päivänä marraskuuta 2013
Kenkä- ja nahkateollisuus ry TEAM Teollisuusalojen
ammattiliitto ry
Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUKSEN MUKAISESTI KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 11.11.2013
Xxxxxx Xxxxxxxxxx 00, Xxxxxxxx
Läsnä Kenkä- ja nahkateollisuus ry
Xxxx Xxxxxxxxxx
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
Xxxx Xxxxxxxx
Kenkä- ja nahkateollisuus ry ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry saavuttivat 22.10.2013 neuvottelutuloksen kenkä- ja nahkateollisuuden työehtosopimuksen uudistamisesta vuosille 2014–2016 työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013
solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Liitot ovat tänään allekirjoittaneet 22.10.2013 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisen kenkä- ja nahkateollisuuden työehtosopimuksen.
Tämä sopimus on voimassa 1. 3.2014–30.11.2016.
Todettiin, että uusi työehtosopimus korvaa 1.3.2014 lukien osapuolten kesken ajalle 1.2.2012–28.2.2014 allekirjoitetun työehtosopimuksen.
2. Palkantarkistukset ajalle 1. 3.2014–30.6.2015
2.1 Yleiskorotus
Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä korotetaan 1.7.2014 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnilta tai 20 euroa kuukaudessa.
Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan korotuksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
42 43
Allekirjoituspöytäkirja Allekirjoituspöytäkirja
Paikallinen sopiminen palkantarkistuksen ajankohdasta
Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia yleiskorotuksen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin.
Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopimusta tehdä 31.5.2014 mennessä, toteutetaan korotus 1.7.2014 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta.
Mikäli yrityksissä tehdään yleiskorotuksen luonteisia palkankorotuksia työehtosopimuksen palkankorotuksista poikkeavina ajankohtina, voidaan ne sopia otettavaksi huomioon työehtosopimukseen perustuvia yleis- korotuksia toteutettaessa. Tällöin työntekijälle on ilmoitettava, että korotus pitää sisällään yleiskorotuksen.
2.2 Ohjetuntipalkat
Ohjetuntipalkkoja korotetaan 1.7.2014 lukien 10 senttiä/tunti palkkaryhmään 1 suhteet säilyttäen.
Ohjetuntipalkat 1.7.2014 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä senttiä/tunti
1 851
2 877
3 912
4 939
Urakkapalkat
Urakkahinnoittelun yksikköhintoihin korotus lisätään 1.7.2014 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavasti:
Lasketaan käytännössä olevien urakkahinnoittelujen osalta muodostunut urakka-ansio esimerkiksi viimeiseltä normaalilta palkanmaksukaudelta tai, ellei tältä ajalta saada luotettavaa kuvaa keskituntiansiosta, joltakin pidemmältä ajanjaksolta. Keskituntiansiolaskelmaan sisällytetään koko se työntekijäryhmä (osasto tms.), johon kuuluvien työntekijöiden urakka- ansiot muodostuvat pääasiallisesti samojen urakkahintojen nojalla.
Jos tällaisen työntekijäryhmän urakkatyön keskituntiansio yleiskorotuksella korotettuna ei täytä uutta korotettua urakkatyön ohjepalkkaa, on suoritettava urakkahinnoittelujen ylimääräinen korotus siten, että ko. työntekijäryhmän urakkatyön keskituntiansio samalla urakkatyövauhdilla kuin korotusta edeltäneenäkin, korotuksen laskennan pohjana olevana palkanmaksukautena täyttää uuden urakkatyön ohjepalkan.
Muut suorituspalkat (TES 10 § 5. kohta)
Suorituspalkkojen sekä kiinteän että liikkuvan osan yksikköhintoihin lisätään 1.7.2014 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 12 senttiä.
2.5 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 5 % 1.7.2014 lukien koko sopimuskaudelle 1.3.2014–30.11.2016.
Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus 1.7.2014 alkaen:
5 985
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä
Korvaus €/kk
2.3 Kotityöntekijät
Kotityöntekijöiden palkkoja korotetaan 1.7.2014 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,0 %.
2.4 Palkankorotusten toteuttaminen
alle 200 75
201–400 78
yli 400 84
Työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaus on 1.7.2014 alkaen:
Aikapalkat
Käytännössä maksettuun henkilökohtaiseen tuntipalkkaan lisätään 1.7.2014 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 12 senttiä.
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä
Alle 100
100 tai yli
Korvaus €/kk
64 €
75 €
44 45
Vuorotyölisiä korotetaan 1.7.2015 lukien iltavuorossa 1 senttiä ja yövuorossa 2 senttiä.
Vuorolisät 1.7.2015 lukien ovat:
Iltavuoro Yövuoro
89 senttiä/tunti
165 senttiä/tunti
Kotityöntekijöiden palkkoja korotetaan 1.7.2015 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 %.
3.5 Palkankorotusten toteuttaminen
Aikapalkat
Käytännössä maksettuun henkilökohtaiseen tuntipalkkaan lisätään 1.7.2015 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 %.
Urakkapalkat
Urakkahinnoittelun yksikköhintoihin korotus lisätään 1.7.2015 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavasti:
Lasketaan käytännössä olevien urakkahinnoittelujen osalta muodostunut urakka-ansio esimerkiksi viimeiseltä normaalilta palkanmaksukaudelta tai, ellei tältä ajalta saada luotettavaa kuvaa keskituntiansiosta, joltakin pidemmältä ajanjaksolta. Keskituntiansiolaskelmaan sisällytetään koko se työntekijäryhmä (osasto tms.), johon kuuluvien työntekijöiden urakka- ansiot muodostuvat pääasiallisesti samojen urakkahintojen nojalla.
Jos tällaisen työntekijäryhmän urakkatyön keskituntiansio yleiskorotuksella korotettuna ei täytä uutta korotettua urakkatyön ohjepalkkaa, on suoritettava urakkahinnoittelujen ylimääräinen korotus siten, että ko. työntekijäryhmän urakkatyön keskituntiansio samalla
1 | 856 | urakkatyövauhdilla kuin korotusta edeltäneenäkin, korotuksen laskennan | |
2 | 882 | pohjana olevana palkanmaksukautena täyttää uuden urakkatyön | |
3 | 917 | ohjepalkan. | |
4 | 945 | ||
5 | 991 | Muut suorituspalkat (TES 10 § 5. kohta) | |
Suorituspalkkojen sekä kiinteän että liikkuvan osan yksikköhintoihin lisätään 1.7.2015 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 %. | |||
46 | 47 |
Allekirjoituspöytäkirja
3. Palkantarkistukset 1.7.2015–30.6.2016
Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä korotetaan 1.7.2015 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %.
Paikallinen sopiminen palkantarkistuksen ajankohdasta
Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia yleiskorotuksen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin.
Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopimusta tehdä 31.5.2015 mennessä, toteutetaan korotus 1.7.2015 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta.
Mikäli yrityksissä tehdään yleiskorotuksen luonteisia palkankorotuksia työehtosopimuksen palkankorotuksista poikkeavina ajankohtina, voidaan ne sopia otettavaksi huomioon työehtosopimukseen perustuvia yleis- korotuksia toteutettaessa. Tällöin työntekijälle on ilmoitettava, että korotus pitää sisällään yleiskorotuksen.
Ohjetuntipalkkoja korotetaan 1.7.2015 lukien 5 senttiä/tunti palkkaryhmään 1 suhteet säilyttäen.
Ohjetuntipalkat 1.7.2015 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä senttiä/tunti
Allekirjoituspöytäkirja Allekirjoituspöytäkirja
4. Neuvottelut kolmannen vuoden palkantarkistuksista
Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan keskusjärjestöt tarkastelevat kesäkuussa 2015 yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisen uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa ulkopuolista tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat kolmatta vuotta koskevan palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta.
Mikäli edellä mainitussa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, neuvottelevat tämän sopimuksen sopijaosapuolet kolmatta sopimusvuotta koskevan palkantarkastuksen toteutuksesta edellä mainittua selvitystyötä apuna käyttäen ja siten, että ratkaisu yritys- ja toimipaikkakohtaiset erot huomioiden vahvistaa vientisektorin kilpailukykyä ja työllisyyttä. Mikäli palkantarkistuksia koskevissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen 31.10.2015 mennessä, päättyy sopimus 31.12.2015.
Käytettäessä keskituntiansiota työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen on sitä korotettava siten, että siinä tulee huomioon otetuksi yleiskorotus siltä osin kuin tämä ei sisälly keskituntiansioon.
6. Uudet palkkamääräykset ja nykyiset palkat
Työehtosopimuksen palkkataulukoita korotetaan sopimuskaudella sovitulla määrällä. Se merkitsee sitä, että palkkaperusteiden ja käytännön ansioiden erot voivat supistua. Tämän johdosta sopimus ei aiheuta yleiskorotuksia lukuun ottamatta muita muutoksia käytännön palkkoihin siinä tapauksessa, että nämä täyttävät uuden työehtosopimuksen vähimmäismääräykset. Jos taas ansiot yleiskorotuksen jälkeen eivät täytä työehtosopimuksen vähimmäismääräyksiä, on käytännön ansioita korotettava niin, että mainitut määräykset täyttyvät.
Lisätään uusi kappale:
Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa
Jos työntekijä työskentelee työviikon aikana eri työaikamuodoissa, katsotaan ylityöksi asianomaisella viikolla eniten noudatetun työvuoroluettelon mukaisen työaikamuodon ylittävät tunnit, ellei ole sovittu näiden tuntien vaihtamisesta vapaa-aikaan.
Poistetaan pöytäkirjamerkintä 2.
7.3 Perhevapaat (18 §), alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen
Muutetaan ensimmäinen kappale kuulumaan seuraavasti:
Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkillisesti sairastuessa, maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa äidin tai isän kanssa tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukainen korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen että yhteishuoltajuuteen.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huoltovastuullisista.
Muutetaan soveltamisohjeen 2. kohta kuulumaan seuraavasti:
2. Xxxxxxx poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi
Poissaolo on sallittu sopimuksen mukaan sekä lapsen äidille, isälle tai jommankumman kanssa vakituisesti samassa taloudessa asuvalle lasta huoltavalle henkilölle. Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltovelvollisien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi
48 49
Allekirjoituspöytäkirja Allekirjoituspöytäkirja
ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, voi jompikumpi huoltovelvollisista jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Työnantajalle ei tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta.
Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.
7.4 Perhevapaat (18 §), isyysvapaan palkka
Lisätään alaotsikon "Isyysvapaan palkka" ensimmäiseen lauseeseen sana "ensimmäiseltä". Lause kuuluisi siten seuraavasti:
Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen maksetaan työntekijälle säännöllisen työajan palkka ensimmäiseltä kuudelta (6) isyysvapaapäivältä.
Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden aikana siten, että neuvottelevat esiin tulevista sopimusten muutostarpeista toisen osapuolen esityksestä. Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin. Jatkuvalle neuvottelulle laaditaan vuosittain erillinen suunnitelma, jossa suunnitellaan ennalta tavoitteet ja aikataulu.
9. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat
Liitot pitävät tärkeänä, että kehityskeskustelussa tai vastaavassa käydään läpi työntekijän yksilölliset koulutustarpeet.
Tulevaisuuden muutostarpeisiin perustuvan koulutussuunnitelman tekeminen ja sen toteuttaminen edistävät ketteryyttä, innovatiivisuutta, työurien pidentymistä ja työntekijöiden työllistymistä.
Eduskunnan käsittelyssä on syksyllä 2013 lakiesityksiä, jotka liittyvät henkilöstön osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Niiden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Lainsäädännön taustalla on raamisopimuksen tekemisen jälkeen 2011 alkanut keskustelu työntekijöiden kouluttamisesta. Lakiuudistusten johdosta työnantaja saa ylimääräisen verovähennyksen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti tehdyn koulutussuunnitelman toteuttamisesta.
Liittojen välinen työryhmä opastaa ja kouluttaa Kenkä- ja nahkateollisuus ry:n jäsenyritysten henkilöasioista vastaavia, esimiehiä ja luottamushenkilöitä koulutussuunnitelman laatimiseen, joka vastaa tulevaisuudessa työntekijöiden osaamisessa tapahtuvia kehitys- ja muutostarpeita ja samalla oikeuttaa ylimääräiseen verovähennykseen.
Tulos- ja voittopalkkiot ovat yrityskohtaisia palkanlisiä. Niihin sisältyy riski siitä, että niitä ei makseta, jos asetettuja tulos- ja voittotavoitteita ei saavuteta.
Tulospalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi työpaikan tuotannollista toimintaa ilmaisevien tunnuslukujen kehitykseen, taloudelliseen kehitykseen ja asetettujen kehitystavoitteiden saavuttamiseen tai näiden kaikkien tunnuslukujen yhdistelmiin.
Voittopalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi yrityksen käyttö- katteeseen tai sen jälkeiseen kannattavuutta osoittavaan erään.
Yritysjohdon päätettävissä olevien tulos- ja voittopalkkioiden käyttö, määräytymisperusteet ja perusteiden muuttuminen selvitetään työntekijöille ennen niiden käyttöönottoa.
Työehtosopimus on voimassa 30.11.2016 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.
11.2 Irtaantuminen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesta ratkaisusta
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat 25.10.2013, onko työllisyys- ja kasvusopimus saavuttanut riittävän kattavuuden työmarkkinoilla. Jos tällaista kattavuutta ei ole saavutettu ja keskusjärjestöt eivät sitoudu mainitun sopimuksen kohtien 3-5 mukaisiin työelämän kehittämisratkaisuihin, tämä sopimus raukeaa ja menettää merkityksensä, ja sen sijaan sovelletaan ajalle 1.2.2012–28.2.2014 voimassa olevaksi sovittua työehtosopimusta.
50 51
Allekirjoituspöytäkirja Liite 1
Tämän sopimuksen rauetessa osapuolet neuvottelevat tämän sopimuksen pohjalta 1.3.2014 voimaan tulevasta työehtosopimuksesta 28.2.2014 mennessä, elleivät osapuolet sovi muusta ajankohdasta. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, voimassaoleva työehtosopimus raukeaa 28.2.2014.
Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten
KENKÄTEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT
Soveltamisohje
Kenkäalan ammattikouluaika tai ammattikurssiaika otetaan
LIITE 1
välisellä työehtosopimuksella.
Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin.
KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUS RY
Xxxx Xxxxxxxxxx
TEAM TEOLLISUUSLOJEN AMMATTILIITTO RY
Xxxx Xxxxxxxx
kokonaisuudessaan huomioon ammattivuosia laskettaessa. Muiden kenkä- teollisuutta lähellä olevien teollisuusalojen ammattikouluajasta tai –kurssi- ajasta otetaan huomioon puolet, mikäli tällaisen koulun tai kurssin suorittamisesta katsotaan olevan hyötyä kenkäteollisuuden töissä.
Palkkaryhmät (18 vuotta täyttäneet työntekijät)
Palkkaryhmään 1 luetaan seka– ja aputyötä ja yksinkertaista vaihetyötä suorittavat sekä muut heihin verrattavat työntekijät. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahdit sekä siivoustöissä työskentelevät työntekijät.
Palkkaryhmään 2 luetaan kuuluvaksi alempana olevassa nimikeluettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahti, jolle on määrätty myös muita tehtäviä ja vaativuudeltaan tähän palkkaryhmään nimitettyihin töihin verrattavat raskaat sekatyöt sekä tuotanto–osastoilla toimivat siistijät.
Palkkaryhmään 3 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työn- tekijä, joka on työskennellyt vähintään yhden vuoden varsinaisissa kenkäalan töissä.
Palkkaryhmään 4 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työn- tekijä, joka on työskennellyt vähintään 2 vuotta varsinaisissa kenkäalan töissä.
Palkkaryhmään 5 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työn- tekijä, joka on työskennellyt vähintään 3 vuotta varsinaisissa kenkäalan töissä.
52 53
Liite 1
12
13
lyhytommelautomaattityöt
Kuvioiden tikkaus sekä kokoamistyöt (esim. yksinkertaiset kappaleiden yhdistämiset, vetoketjut avotyönä, palkotikkaus, vaativat ohjaintyöt, saumaus erillisenä käännettävän nahka- ja ripsikantin neulominen sekä 4
ympärineulominen) saappaan ompelutyöt (muut kuin 4
2 Nahkavuorien ja niiden osien sekä turkisvuorien leikkaus 3 | 14 | luokassa 5.) | 5 |
3 Päällisosien leikkaus (tekstiili– ja tekoaineet), käsin 3 | Nahka- ja ripsikantin kääntäminen | 4 | |
4 Päällisosien leikkaus (tekstiili– ja tekoaineet), koneella 2 | 15 | Päärmäys | 2 |
5 Kangasvuorien leikkuu käsin sekä villavuorien ja keinoturkiksen leikkuu käsin ja koneella 3 6 Kangasvuorien leikkuu koneella 2 7 Päällisosien ja vuorien halkaisu vannehalkaisukoneella (spalttaus) 2 8 Päällisosien ohennus vanneohennuskoneella matriisia | 16 17 | ▪ Valokenno-ohjattu päärmäys Kärkikovikkeen asetus ja puristaminen Vaativat kokoamistyöt (esim. kaudot, takaleet¸ koristeiltit ja –remmit, vetoketjut pussityönä, kireä piilosaumaus, vaativat venyketyöt, ympärineulominen (muu kuin kohdassa 11 ja 12), päällystykset, näytteiden tikkaus, | 5 |
käyttäen 2 | 18 | saappaan kapin tikkaus, tikkaus kokonaistyönä sekä | 2 |
9 Numerointi ja leimaus 2 | 19 | rajurin työt | 2 |
10 Matriisilävistys ja kuviointi 2 | 20 | Vetoketjun asetus liimaamalla | 3 |
11 Päällis– ja vuoriosien kokoaminen ja töiden lähetys 2 | 21 | Vuoritus liimaamalla ympärineulomista varten, pussityö | 2 |
12 Kirjuri 2 | 22 | Rexxxxxxx, koukutus ja niittaus | 3 |
13 Kirjuri (vaativa, näyttöpäätteellä) 3 | 23 | Puhtaaksi leikkaus koneella | 2 |
14 Maxxxxx xxxxxxxxxx xekä perusmallien teko 4 | 24 | Puhtaaksi leikkaus käsin | 2 |
15 Leikkeen tarkastaja 5 | 25 | Valmiin neuloksen vuorinsyrjän värjäys | 3 |
16 Rajuri 5 | 26 | Saappaan varrenkääntö | 2 |
27 | Saappaan kapitus | 2 | |
1.2. Neulomo | 28 | Saappaan tereen puhtaaksi leikkaus Saxxxxxx xapin puhtaaksi leikkaus | 4 |
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä | 29 | Neulosten välitarkastus ja valmiiden neulosten tarkastus | 2 |
1 Päällisten ohennus 5 | 30 | Liimapinkomista varten suoritettava vuorin karsiminen | 2 |
2 Vuorien ja pikkukappaleiden ohennus 3 | 31 | pinkovarasta | 3 |
3 Polttopäärmäys 2 | 32 | Päällisen ja vuorin laminointi pinkomista varten | 4 |
4 Kuvion piirto, käsin ja koneella 2 | 33 | Lapikkaan varren kääntö | 4 |
5 Koristeiden punominen 2 | 34 | Lapikkaan varren kääntö ilman apulaitetta | 3 |
6 Päällisosien punomalla yhdistäminen 3 | 35 | Päällisen muodonnus, vaativa (esim. kasakkasaapas) | 4 |
7 Koristerei`itys ja harkotus 4 | 36 | Työnjakaja | 5 |
8 Sauman avaus 2 | 37 | Työnjakaja (itsenäinen) | 5 |
9 Välivuorin silitys tai prässäys silitysraudalla 2 | 38 | Mokkasiinin rypytys | 5 |
10 Vuorin kokoaminen liimaamalla 2 11 Vuorin kokoaminen ompelemalla, kangastyöt sekä muut yksinkertaiset ompelutyöt; esim. kantin neulominen | Mokkasiinin palko Mokkasiinin ketjuvirkkaus Läpineulominen | 5 | |
ohjaimella, takavahvikkeen neulominen, tikkaukset | |||
kasetti- tai siihen rinnastettavalla automaattikoneella, | |||
tavallisten ilttien kiinnitys, remmien ja ilttien | |||
ympärineulominen, vetoketjun kiinnitys ohjainta käyttäen | |||
2-neulakoneella tai etukäteen liimattuna sekä 3 | |||
54 | 55 |
Liite 1
KENKÄALAN NIMIKELUETTELO
1.1. Päällisten leikkuu Järj. n:o Työvaihe
1 Päällisosien leikkaus nahasta, käsin tai koneella
Palkkaryhmä
5
III.
Liite 1 Pinkomo, pohjaamo, viimeistely | Liite 1 38 Pohjitus, muut valmisanturat 3 39 Pohjitus, muut 2 | |||
Järj. n:o | Työvaihe Palkkaryhmä | 40 | Anturan syrjäys ja uraus, reunostyö | 4 |
1 | Lestien järjestely 2 | 41 | Anturan syrjäys, muu kuin reunostyö | 3 |
2 | Pinkopohjan kiinitys 2 | 42 | Anturan neulominen | 5 |
3 | Kapitus 4 | 43 | Läpineulominen | 4 |
– levykappi 3 | 44 | Anturan naulaus | 3 | |
4 | Kärkikovikkeen asetus 2 | 45 | Anturan ruuvaus | 3 |
5 | (Neuloksen) kantion muodonnus erikoiskoneella 4 | 46 | Anturan silotus (glettaus) | 2 |
6 | Neuloksen takaa kiinnitys 2 | 47 | Lestin poisto, koneella | 2 |
7 | Kapinkulmien kiinnitys 2 | 48 | Lestin poisto, käsin | 3 |
8 | Yhdistelmäkoneella pinnehtiminen ja etuosan pinkominen 5 | 49 | Lestin poisto käsin, saappaat | 4 |
9 | Vuorin oikominen 4 | 50 | Lestitys, pinkomislestillä, myös mokkasiinin | 3 |
10 | Vuorin pinkominen (welt) 3 | 51 | Kantion naulaus | 2 |
11 | Kärjen ja kantion pinkominen taksikoneella | 52 | Kansion höyläys | 3 |
(ei pinkominen erikoiskoneella) 5 | 53 | Syrjän höyläys | 5 | |
12 | Sivun pinkominen 5 | 54 | Kumianturoiden liianleikkuu | 3 |
13 | Sivun ja kantionpinkominen yhdistelmäkoneella 4 | 55 | Irtopohjan syrjän kursominen tai profiointi erikoiskoneella | 2 |
14 | Kärjen pinkominen erikoiskoneella 4 | 56 | Patinaharjaus sekä viimeistelyharjaus kiinteällä | |
15 | Kantion pinkominen erikoiskoneella 3 | harjausvahalla | 3 | |
16 | Welt–pinkominen 4 | 57 | Päällisen harjaus tai kiilloitus (muu kuin N:ossa 57 mainittu) | 2 |
17 | Puukenkien pinkominen 3 | 58 | Syrjän värjäys käsin | 2 |
– lesti sisällä 4 | 59 | Syrjän kiillotus | 3 | |
18 | Pinkoneulominen 4 | 60 | Lärvin ja koron yhdistäminen, valmisanturatyö | 2 |
19 | Kantionkoputus erikoiskoneella 2 | 61 | Koron sovittaminen käsin | 5 |
20 | Muodonnus, jälkikoputus ja silitys 4 | 62 | Koron sovittaminen koneella | 4 |
21 | Kuumailmapuhallus 2 | 63 | Koron esikiinnitys ja kiinnitys asetuksen yhteydessä | 3 |
22 | Tarkastus pinkomisen jälkeen 3 | 64 | Esikiinnitetyn koron naulaus | 2 |
23 | Tarkastus pinkomisen jälkeen, mikäli työhön | 65 | Lärvityö | 4 |
liittyy käsisuutarintöitä 5 | 66 | Nastilapun naulaus koneella | 2 | |
24 | Reunoksen neulominen 5 | 67 | Nastilapun naulaus koneella kuvioon | 3 |
25 | Reunoksen vasartaminen 2 | 68 | Nastilapun höyläys erikoiskoneella | 2 |
26 | Reunossauman tasaus 4 | 69 | Koron kursominen erikoiskoneella (ei syrjähöylällä) | 3 |
27 | Pikisauman tasaus (kärkikovikkeen ja vuorin | 70 | Koron kursominen erikoiskoneella, naisten korkea | 4 |
leikkaus ja sauman tasaus käsityönä) 4 | 71 | Kumilapun asetus ja naulaus | 2 | |
28 | Reunospään ohennus 2 | 72 | Koron edestä leikkaus (ei irtokoron) | 4 |
29 | Liian poishiertäminen (pinkomavara) 2 | 73 | Koron edestä hiestaus | 2 |
30 | Pinkovaran karhennus (päällisen reunan altaraappaus) 4 | 74 | Koron hiertäminen, muotoava | 4 |
31 | Pinkovaran karhennus automaattikoneella 3 | 75 | Koron hiestaus | 2 |
32 | Puukenkien päällisen syrjän puhtaaksi leikkaus 2 | 76 | Koron kiillotus ja rissan paino | 2 |
33 | Äärröstys (valereunoskenkään) 2 | 77 | Anturan hiestaus | 3 |
34 | Kantion reunostus määrlykoneella 2 | 78 | Anturan maalaus kuvion mukaan | 2 |
35 | Anturan ja päkiän liimaus käsityönä tai koneella 2 | 79 | Anturan kiillotus | 2 |
36 | Koron päällistys 3 | 80 | Pohjan reunan pyältäminen, painaminen ja kiillotus | 2 |
37 | Pohjitus, kuppipohjat 5 | 81 | Lestitys, kalifornia | 3 |
56 | 57 |
Liite 1 Liite 1
82 Välipohjan asetus, kalifornia 3
83 Siulan pinkominen, kalifornia 3
84 Käsisuutarintyö 5
85 Päällisen ja anturan reunan puhdistaminen käsin 2
86 Päällisen puhdistaminen koneella 2
87 Pohjan vuoritus, kokopohja 2
88 Oikominen ja silitys (viimeistely) 2
89 Saappaan varren oikominen (plokaus) 3
90 Saappaan varren poimutus 5
91 Koristeiden kiinnitys 2
92 Vuorin puhtaaksileikkaus, koneella 2
93 Vuorin puhtaaksileikkaus, käsin 3
94 Käsinmaalaus ja paikkaus (viimeistely), myös
kiiltonahan (lakerin) paikkaus 4
95 Ruiskumaalaus, silakkeen veto ja ruiskutus 3
96 Nauhoitus 2
97 Askien leimaus 2
98 Lopputarkastus 5
99 Askitus 2
100 Pohjitus, vulko 4
101 Mokkasiinin esimuodonnus 4
IV. Meistämö (pohjien, korkojen, jäykkeiden ym. valm.)
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Anturoiden meistäminen nahasta 5
2 Pinko– ja välipohjien sekä kappien meistäminen nahasta 4
3 Korkolappujen meistäminen nahasta 2
4 Kumin ja levytavaran meistäminen 3
5 Kapin ohennus käsin 3
6 Pinkopohjien, anturoiden, kappien ja
lenkkikappaleiden viisto–ohennus 2
7 Pohjausmateriaalin taso– ja muottiohennus 2
8 Tekstiilikovikkeiden ohennus "Fortunalla" 2
9 Kaarrekappaleen ja jousen kiinnitys 2
10 Pohjien ja korkojen muodontaminen ja puristaminen 2
11 Reunospinkopohjan uurtaus 4
12 Reunospinkopohjan liimaritsaus 3
13 Viilteen nostaminen 2
14 Reunospinkopohjan kangastaminen 2
15 Väli– ja pinkopohjan kanttaus ja päällistäminen 2
16 Karhennus 2
Kuppipohjan karhennus 3
17 Anturan liimaus käsin ja koneella 2
18 Planet leikkaus 3
19 Koron hiertäminen, muotoava 4
20 Nahkakoron rakentaminen, myös kuitunahkakorko 3
21 Irtokoron edustan leikkaus 2
22 Nastilapun naulaus koneella 2
23 Nastilapun naulaus koneella kuvioon 3
24 Nastilapun höyläys, erikoiskone 3
25 Irtokoron hiestaus 3
26 Muovikoron värjäys 2
27 Koron kiillotus 2
28 Koron päällistys 3
29 Lärvin ja koron yhdistäminen, valmisanturatyö 2
30 Irtopohjan syrjän kursoaminen tai profiointi erikoiskoneella 2
31 Liimareunoksen kiinnitys valmispohjaan 3
32 Pohjien lajittelu 2
33 Pakkaaminen 2
34 Koron kouruaminen 2
35 Reunoshihnan värjäys ja liimaus 2
36 PU–pohjakoneen hoitaja 5
37 PU–pohjien värjääjä (suorittaa säädöt) 3
38 PU–puhtaaksileikkaaja 3
V. Varastotyöt
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Varastotyöt 2
2 Trukinkuljettaja 3
3 Vastuullinen päätoiminen kemikalioiden vastaanotto
ja järjestely 4
4 Vastuullinen varastotyö (esim. kortistojen hoito, nahan lajittelu, tilausten toimitukset, raaka–aineiden
vastaanotto ja järjestely) 5
58 59
Liite 1
Vuotavarasto
Järj. n:o
1
2
Työvaihe
Vastaanottotarkastaja, laatulajittelija, vastuullinen
Palkkaryhmä
5
3
Trukin– ja traktorinkuljettajat vuotavarastossa, kalkitus– ja parkitusosastoilla sekä kemikalioiden kuljetus– ja ulkoajot Raakavuotavaraston työt 4
Esim. esilajittelu (ei laatulajittelu), suolan lyönti, lajittelu painoluokkiin ja punnitus, ositusleikkaus (kruponkeeraus)
Kalkitusosasto
Järj. n:o
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Työvaihe Halkaisukoneenhoitaja Halkaisukoneen varahoitaja
– työntekijän toimiessa hoitajana Halkaisukoneen vastaanottaja Kalkitsija, vastuullinen
Liko– ja kalkkikaavinta Kr ja R
Liko– ja kalkkikaavinta (= lammas ja vuohi) Reunojen leikkaus
Kalkittujen nahkojen vastuullinen lajittelija Kalkinpoisto ja peitta
Palkkaryhmä
5
4
5
3
5
5
4
4
4
4
Muut kalkitusosaston työt, jotka rinnastetaan 3 pr:n töihin
3
Esim. apulainen kalkkikaavinnassa, vetäjät niskojen ja laitojen halkaisussa vannekoneella sekä vasikan päiden halkaisu erikoiskoneella, villojen ja karvojen pesu ja linkous, keittimen hoitaja (jätteiden keitto), karvontamaalaus, ositusleikkaus
(= kruponkeeraus).
Parkitusosasto
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Kemikalioiden punnitus, väri– ja viimeistelyaineiden vastuullinen valmistaja 5
2 Parkitun nahan halkaisukoneen hoitaja 5
61
Liite 1
NAHKATEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT
Soveltamisohje
Nahka–alan ammattikouluaika tai ammattikurssiaika otetaan kokonaisuudessaan huomioon ammattivuosia laskettaessa. Muiden nahka- teollisuutta lähellä olevien teollisuusalojen ammattikouluajasta tai –kurssi- ajasta otetaan huomioon puolet, mikäli tällaisen koulun tai kurssin suorittamisesta katsotaan olevan hyötyä nahkateollisuuden töissä.
Palkkaryhmät (18 vuotta täyttäneet työntekijät)
Palkkaryhmään 1 luetaan seka– ja aputyötä ja yksinkertaista vaihetyötä suorittavat sekä muut heihin verrattavat työntekijät. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahdit sekä siivoustöissä työskentelevät työntekijät.
Palkkaryhmään 2 luetaan kuuluvaksi alempana olevassa nimikeluettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä. Lisäksi kuuluvat tähän palkkryhmään portti– ja yövahti, jolle on määrätty myös muita tehtäviä ja vaativuudeltaan tähän palkkaryhmään nimitettyihin töihin verrattavat raskaat sekatyöt sekä tuotanto–osastoilla toimivat siistijät.
Palkkaryhmään 3 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt vähintään yhden vuoden varsinaisissa nahka–alan töissä.
Palkkaryhmään 4 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt vähintään 2 vuotta varsinaisissa nahka–alan töissä.
Palkkaryhmään 5 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työn- tekijä, joka on työskennellyt vähintään 3 vuotta varsinaisissa nahka–alan töissä.
NAHKATEOLLISUUDEN TYÖNIMIKELUETTELO | 3 | Parkitun nahan halkaisukoneen varahoitaja | 4 |
Työkappaleen painoa osoittavat lyhennykset ovat: | 4 | – työntekijän toimiessa hoitajana Ohennus, lammas–, vuohi–, laidat ja niskat sekä | 5 |
vuorinahat, palahaljas ja vastaavat | 4 | ||
K = kevyet, käsittäen –12 kg suolapainoa vastaavat, | 5 | Ohennus, muut kuin kohdassa 4 mainitut | 5 |
Kr = keskiraskaat, 12–18 kg ja | 6 | Oikominen ja rihtaus käsityönä, Kr ja R | 5 |
R = raskaat, +18 kg vuodat tai niiden osat. | 7 | Parkki– ja kromiparkitsija sekä tynnyrivärjääjä, vastuullinen | 5 |
8 | Lasilevykuivaus (silkkaus) lammas, vuohi ja haljas | 3 | |
9 | Lasilevykuivaus (silkkaus) muu kuin kohdassa 8 mainittu | 4 |
60
Liite 1 10 Siirtonosturin kuljettaja 4 11 Vesiprässäys telapuristimella 3 | Liite 1 Viimeistelyosasto ja varasto | ||
12 | Märkähionta, ohennuksen jälkeen 3 | Järj. n:o | Työvaihe Palkkaryhmä |
13 | Koneoikominen 3 | 1 | Myyntilajittelija 5 |
14 | Oikominen koipi– ja niskakoneella 3 | – puolivalmisteiden lajittelija 5 | |
15 | Tyhjiökuivaus | – kinnas– ja vuorihaljaslajittelija 3 | |
a) märkä 4 | 2 | Hionta, vaativa, esim. mokkanahat 5 | |
b) puolikuiva, kuiva ja haljas 3 | 3 | Kengänpäällisnahan pintahionta ennen viimeistelyä 4 | |
16 | Parkitusosaston lajittelija: | 4 | Mustan naudikkaan kiillokkeen veto 4 |
– vuotanahat 5 | 5 | Kiillotus, vaativa, esim. naudikas ja sauroonahat 4 | |
– lammasnahat 4 | 6 | Kiillotus, muu kuin kohdassa 5. mainittu 3 | |
– haljasnahat 3 | 7 | Hionta, muu kuin kohdassa 2 ja 3 mainittu, myös | |
17 | Ylösrasvaus, käsin (ei pikkunahat) 3 | mokkahaljas 3 | |
18 | Parkitun ja värjätyn nahan pukitus 3 | 8 | Haljaksen hionta, ei mokkahaljas 2 |
19 | Muut parkitusosaston työt, jotka rinnastetaan 2 pr:n töihin 2 | 9 | Pölynpoisto automaattikoneella 2 |
Esim. nahkojen poisto ja lasilevyn pesu, liiman | 10 | Mokkanahan harjaus käsin 3 | |
sively lasilevykuivaamossa. | 11 | Puleeraus hiomakoneella 4 | |
12 | Ruiskuvärjäys käsityönä 5 | ||
Muokkausosasto | – apulaiset 2 | ||
13 | Peitevärjäyskoneen hoitaja, vastuullinen 5 | ||
Järj. n:o | Työvaihe Palkkaryhmä | – peitevärjäyskoneen hoitaja syöttöön osallistuva 4 | |
1 | Pehmitys–venytys, naudikas ja vuotanappa 5 | – syöttäjä ja vastaanottaja 3 | |
2 | Pehmitys, muu kuin kohdassa 1 mainittu ja jälkipehmitys | 14 | Värivalukoneen hoitaja (kiiltonahka) 5 |
naudikkaalle 4 | 15 | Pohjanahan mankelointi 3 | |
3 | Pehmitys automaattikoneella 3 | 16 | Pohjustus ja värjäys pöydässä käsityönä ja liukuhihnalla 3 |
4 | Tynnyripehmitys 3 | 17 | Pehmityskorkkaus, käsityönä 2 |
5 | Käsinenahan venytys käsityönä 5 | 18 | Martiointi–silitys, hydraulisella puristimella 3 |
6 | Rasvanpoistolaitoksen hoitaja 5 | 19 | Silitys sähköraudalla, viimeistelyn jälkeen 3 |
8 | Kuviokorkkaus, sagrineeraus, käsityönä 4 | 20 | Mittauskoneen työt 3 |
9 | Pehmitys, pyörässä 3 | 21 | Vaativat varastotyöt 4 |
10 | Syrjän leikkaus 3 | 22 | Varastotyöt 3 |
11 | Silitys käsiraudalla ennen naulausta 3 | 23 | Kumiterävarsien piirtäminen ja leikkaaminen 4 |
12 | Reikkaus 3 | 24 | Verhoilunahan leikkaus kaavojen mukaan 5 |
13 | Kuivaus–henkaus (kattokuljetin, kostutushuone | 25 | Kemikalioiden punnitsija 5 |
ja kuivaamo) R 3 | – apulainen 3 | ||
14 | Muut muokkausosaston työt, jotka rinnastetaan 2 pr:n töihin 2 | 26 | Sävyttäjä, reseptin tekijä 5 |
Esim. naulauksesta poisto (=kolaus) purutyö–kostutus | 27 | Finiflex–kone | |
(= muhaus), pehmityskorkkaus koneella, naulausreikkaus K. | – syöttäjä 4 | ||
– vastaanottaja 4 | |||
28 | Värikuvion painaminen | ||
– syöttäjä 4 | |||
– vastaanottaja 3 | |||
29 | Trukinkuljettaja 3 | ||
30 | Muut viimeistelyosaston työt, jotka rinnastetaan 2 pr:n töihin2 | ||
62 | 63 |
Liite 1 | Liite 1 | ||||
Kappiteokset | 21 | Punominen ja rinnustimen kierto | 2 | ||
Järj. n:o 1 | Työvaihe Meistäminen | Palkkaryhmä 3 | 22 | Rahkeiden valmistustyöt: liimaus, prässäys, leimaus ja pareiksi laitto | 2 |
2 | Viisto–ohennus käsin | 3 | 23 | Hihnan rei'itys, rihlaus, reunan värjäys ja kiillotus | 2 |
3 | Viisto–ohennus koneella | 2 | 24 | Painaminen ja lestaustyö | 2 |
4 | Muotoilu käsin | 3 | 25 | Kangasosien leikkaus koneella | 3 |
5 | Muotoilu koneella | 3 | 26 | Niittaus | 2 |
6 | Ohennus automaattikoneella | 2 | 27 | Hihnojen reunojen pyöristysleikkaus | 2 |
7 | Pakkaus | 2 | 28 | Hihnojen reunojen pyöristysleikkaus ja värjäys koneella | 3 |
29 | Ompelu Randal–koneella | 4 | |||
Kuitunahkatyöt | 30 | Käsinsuihkutus | 3 | ||
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä 1 Jauhatus, kuiva ja märkä 3 | Teknilliset nahkateokset | ||||
2 Massan valmistus | 4 | Järj. n:o | Työvaihe | Palkkaryhmä | |
3 Levyn teko tyhjölaatikkoon | 4 | 1 | Meistaus, tiivisteet, kytkinnahat ym | 2 | |
4 Märkäpuristus | 3 | 2 | Epäkeskopuristus, muovin leikkaus ym | 2 | |
5 Henkaus kuivaukseen | 2 | 3 | Tasaus, pumpunnahka ja pikkutiivisteet | 3 | |
6 Lajittelu | 4 | 4 | Puristus, käsityönä esim. pikkutiivisteet | 3 | |
7 Korkoemmeiden liimaus ja teko | 3 | 5 | Poraus, S–nahat, tiivisteet, pikkerit | 2 | |
Valjas– ja hihnateokset | 6 7 | Koneompelu, välihihnat, lyöntikapat 2 Leikkaus paloista, kiinnikenahat, solkiremmit jne 2 | |||
Järj. n:o 1 | Työvaihe Leikkaus kokonahasta itsenäisesti | Palkkaryhmä 5 | 8 | Liimaus, S–nahat, kitkapyörät, Rolleskinnahat, reunoshihnat, konehihnojen pohjaliimaus | 2 |
2 | Satulaseppä, vaativimpien valjas– ja nahkateosten valmistukseen itsenäisesti pystyvä | 5 | 9 | – Friitala–hihnojen liimaus Tasaus: Gill–box ja frotenahat, lyöntikapat, | 3 |
3 | Rahkeiden ja valjashihnojen luokittelu | 5 | välihihnat S–nahat ja reunosnahat | 2 | |
4 | Tuotteiden tarkastaja, vaativa työ | 4 | 10 | Nitominen: välihihnat, lyöntikapat, S–nahat | 2 |
5 | Valjasosien leikkuu, muu kuin kohdassa 1 mainittu | 3 | 11 | Rasvaus: tiivisteet, niisihihnat, hahtuvahihnat jne | 2 |
6 | Käsinompelu, vaativammat työt | 3 | 12 | Kiilloitus ja viimeistely: konehihnat | 2 |
7 | Käsinompelu, yksinkertaiset vaihetyöt | 3 | 13 | Hihnojen pyöristys | 3 |
8 | Koneompelu, valjasosien | 3 | 14 | Hihnojen veto: pyörö–, kiila–, kierrehihnat ja kengännauhat | 2 |
9 | Länkipatjan täyttö ja tikkaus | 3 | 15 | Suojuspalkeen painaminen | 4 |
10 11 | Silan– ja selustimen tyynyn täyttö Kokoamistyöt valmiista osista | 3 3 | 16 | Leikkaus pyörö– ja suuntoleikkurilla, lyönti–, niisi–, väli–, kone– ja reunoshihnat, lyöntikapat, S–nahat ja isot tiivisteet | 4 |
12 Leimaus– ja painatustyöt | 3 | 17 | Tasaus: V– ja U–tiivisteet | 4 | |
13 Meistäminen | 2 | 18 | Puristus: Korkeapainetiivisteiden ja pikkerien | 4 | |
14 Meistäminen kokonahasta | 4 | 19 | Leikkaus, iso vuota: Tiivisteet ja karstaushousunahat, | ||
15 Tasaus, käsityönä 16 Reunojen ohennus Fortuna–koneella, terotukseen ja | 2 | kampakone–, gill–box–, hahtuvahihna–, kiila–, kierre– ja pyöröhihnanahat | 5 | ||
säätöön pystyvä työntekijä | 3 | 20 | Tasaus: Tiivisteet, muut kuin 3. ja 17. kohdassa mainitut | 4 | |
17 Nahkaosien ohennus, muu kuin yllämainittu | 2 | 21 | Saumaus ja liimaus: Frotenahat, hahtuvahihnanahat, | ||
18 Tamppien nitominen | 2 | konehihnat | 3 | ||
19 Muiden valjasosien nitominen | 3 | 22 | Reunojen ohennus Fortunakoneella | 3 | |
20 Hihnan valmistustyöt, mustaus, rasvaus, veto, liimaus | 23 | Karstahousujen uurtaminen | 5 | ||
ja lakkaus | 2 | 24 | Saumaus ja liimaus: Housu– ja gill–box nahat, muu | ||
64 | 65 |
Liite 1 kuin kohdassa 21. mainittu, sekä nailonhihnan päättäminen 5 | Liite 1 Nahkapuku– ja turkkityö | ||
25 | Muovin poraus talttaporakoneella, pikkerit 3 | Järj. n:o | Työvaihe Palkkaryhmä |
– terän asennukseen pystyvä 4 | 1 | Leikkaus kokonaistyönä nahasta ja turkisnahasta, | |
26 | Muovin jyrsintä jyrsinkoneella, pikkerit, peltisepän- | myös turkiskaulukset 5 | |
vasarat ym. 4 | 2 | Kaavojen ja leikkuurautojen asettelu 5 | |
– terän asennukseen pystyvä 5 | 3 | Päällisosien leikkaus osatyönä 4 | |
27 | Muovin sorvaus, asentajan vasarat, kartiorullat 5 | 4 | Turkisvuorien leikkaus 4 |
5 | Päälliskankaiden leikkaus 4 | ||
Käsine– ja | työkinnasteollisuus | 6 | Värilajittelu 5 |
Järj. n:o | Työvaihe Palkkaryhmä | 7 | Leikattujen osien tarkastus ja välitarkastus 4 |
1 | Leikkaus käsin kokonaistyönä: mokka–, pinta– ja | 8 | Vuorien piirtäminen ja leikkaus 3 |
käsinenahasta 5 | 8 | Pienten nahkaosien, vuorien, liinojen ja vahvikkeiden | |
2 | Leikkaus koneella: mokka–, pinta–, käsine– ja urheilu– | leikkaus 3 | |
mokkanahat sekä myös viimeksi mainitun käsinleikkuu 4 | 10 | Ohentaminen, saumojen reunat 3 | |
3 | Työkinnas– ja käsineen koneleikkaus sekä paloista leikkaus 3 | 11 | Saumojen avaukset ja liimaukset 3 |
4 | Limi– ja vastasauman ompelu 4 | 12 | Viikaus, taskujen ja napinreikien kääntäminen 4 |
5 | Sormenpäiden ompelu ja ympäriompelu 5 | 13 | Nappien, painonappien merkkaus ja kiinnitys 3 |
6 | Käsineen koristeompelu 4 | 14 | Yhdyssaumojen, liimanauhojen, vahvikkeiden, |
7 | Työkintaan ompelu 2 | väliliinojen silitys, kauluksen muotoilu ja vastaava 3 | |
8 | Työkäsineen ompelu (sormikkaan) 3 | 15 | Saumanvarojen keritseminen 3 |
9 | Steppisauman ompelu 5 | 16 | Turkisten venytys 3 |
10 | Leikattujen osien tarkastus ja laskenta 3 | 17 | Puhtaaksi leikkaus 3 |
11 | Vuorinleikkuu ja ompelu 3 | 18 | Vuorisaumojen silitys 2 |
12 | Vuorin ompelu 3 | 19 | Tukikankaiden laitto 3 |
13 | Työkintaan kääntö 2 | 20 | Merkkaus ja numerointi 2 |
14 | Työkäsineen kääntö 3 | 21 | Nappien ja solkien päällystys 2 |
15 | Vuorillisen kintaan ompelu 3 | 22 | Turkispaikkaus 2 |
16 | Vuorillisen käsineen ompelu 4 | 23 | Alku– ja sisäsaumaus sekä housutyö 4 |
17 | Turkisrukkasen ompelu erikoiskoneella 4 | 24 | Päällisosien ompelu 4 |
18 | Soljitus, rengastus, niputus, napitus ja lestitys 2 | 25 | Ympärisaumaus 4 |
19 | Jääkiekkohansikkaan kokoaminen 5 | 26 | Hihan istutus 4 |
20 | Valmiiden tuotteiden tarkastus 5 | 27 | Kuviointitikkaus, koristekuviot ja kantintikkaus 4 |
21 | Käsineen kanttaus 2 | 28 | Turkiskaulusten ompelu 4 |
22 | Käsineen vuoritus 2 | 29 | Napinreikien ompelu erikoiskoneella 3 |
23 | Käsineen silitys (sormikkaan) 3 | 30 | Alikauluksen kiinnitys erikoiskoneella 3 |
24 | Pesäpalloilijan räpylän kokoaminen 4 | 31 | Vuorienompelutyöt 3 |
25 | Turkissormikkaan ompelu 5 | 32 | Muu turkisompelu 3 |
33 | Vahvikkeiden ja vyön kannattimien ompelu ja kiinnitys | ||
erikoiskoneella 3 | |||
34 | Käsiompelu 3 | ||
35 | Nahka–asusteiden korjaus 4 | ||
36 | Käytettyjen nahka–asusteiden korjaus 5 | ||
37 | Erikoishousu– ja haalarityö kokonaistyönä 5 | ||
38 | Mallikappaleen tekijä kokonaistyönä 5 | ||
39 | Pukine kokonaistyönä 5 | ||
66 | 67 |
Liite 1 | |
40 Pukineen valmiiksi prässäys kokonaistyönä | 5 |
41 Pukineen prässäys | 4 |
42 Viimeistelysilitys | 3 |
43 Valmiiden tuotteiden tarkastus 5
44 Imurointi 3
45 Työn opastaja 5
46 Työn jakaja itsenäinen 4
47 Työn jakaja 3
48 Sarjaaja 5
49 Kaavojen piirtäminen, leikkaus ja raudoitus 4
Puhdistuspalvelu
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Hiekkapuhallus 5
2 Pölynpoisto 3
3 Konepesu, vastuullinen 4
4 Vastaanottotarkastus ja lähetys, vastuullinen 4
5 Värikorjaus, suihkutus 5
– pöytätyönä 3
6 Muu korjaus ja puhdistustyö 3
Liite 1
TURKISMUOKKAAMOIDEN PALKKARYHMITTELYT
Soveltamisohje
Turkisalan ammattikouluaika tai ammattikurssiaika otetaan kokonaisuudessaan huomioon ammattivuosia laskettaessa. Muiden turkis- teollisuutta lähellä olevien teollisuusalojen ammattikouluajasta tai –kurssi- ajasta otetaan huomioon puolet, mikäli tällaisen koulun tai kurssin suorittamisesta katsotaan olevan hyötyä turkisteollisuuden töissä.
Palkkaryhmät (18 vuotta täyttäneet työntekijät)
Palkkaryhmään 1 luetaan seka– ja aputyötä ja yksinkertaista vaihetyötä suorittavat sekä muut heihin verrattavat työntekijät. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahdit sekä siivoustöissä työskentelevät työn- tekijät.
Palkkaryhmään 2 luetaan kuuluvaksi alempana olevassa nimikeluettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahti, jolle on määrätty myös muita tehtäviä ja vaativuudeltaan tähän palkkaryhmään nimettyihin töihin verrattavat raskaat sekatyöt sekä tuotanto–osastoilla toimivat siistijät.
Palkkaryhmään 3 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työn- tekijä, joka on työskennellyt vähintään yhden vuoden varsinaisissa turkisalan töissä.
Palkkaryhmään 4 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt vähintään 2 vuotta varsinaisissa turkisalan töissä.
Palkkaryhmään 5 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt vähintään 3 vuotta varsinaisissa turkisalan töissä.
68 69
Liite 1 Liite 1
TURKISMUOKKAAMOIDEN TYÖNIMIKELUETTELO
Vuotavarasto ja muokkaus
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Vuotavarasto, lajittelija vastuullinen 5
2 Työt raakavuotavarastossa 4
3 Ammetyöt, rasvaus ja raakanahan pesu, myös käsinrasvaus 3
4 Värjäys, ammattitaitoinen 5
5 Raakavillan leikkaus (hihnaverkkokoneella)
koneenhoitoon pystyvä työntekijä 4
6 Raakavillan leikkaus, muu kuin kohdassa 4 mainittu
sekä reunojen kerintä käsikoneella 3
7 Kaavinta ja harjakaavinta 4
8 Penkkityö 5
9 Ohennus, kaikkien turkisten, myös arvoturkisten
ohennukseen ja koneenhoitoon pystyvä työntekijä 5
10 Ohennus, muu kuin kohdassa 8 mainittu 3
11 Kypsennys ja parkitus, vastuullinen 5
12 Vesiprässäys 3
13 Harjavalkaisu 4
Jälkikäsittely ja viimeistely
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Rumputyö (purutyö ja kostutus) 3
2 Turkisten pehmitys ja venytys Universal– ja bakkelikoneella 4
3 Turkisten paikkaus 4
4 a) Naulaus 4
b) Reikkaus 3
c) Reikkaus – harjaus 3
5 Kone– ja pyörähionta 4
Syrjäys (reunojen leikkuu) 4
Käsinhionta (mokkahionta) 4
Viimeistelyhionta käsin krominahoilla 5
6 Villan valmiiksileikkaus 4
7 Villan leikkaus, muu kuin kohdassa 6 mainittu 3
8 Villan ja karvan puhdistus, kepitys ja karstaus ym.
vastaavat työt 3
9 Arvoturkisten puhdistus käsin, myös ketun kampaus 4
10 Kiillotus 4
11 Käsin– ja harjavärjäys 3
12 Turkisleikkuukoneiden hoitaja 5
13 Turkisnahkojen laatulajittelu (vastuullinen) 5
14 Nahkojen lukeminen, merkkaus, numerointi, tarkastus
ja pakkaus 2
15 Kemikalioiden, värien ja viimeistelyaineiden valmistaja 5
– apulainen 3
16 Villan pesu ja kuivaus (koneella) 3
18 Ruiskuvärjäys sekä kappojen ja bodien värikorjaus 5
20 Vasikan karvan leikkaus 4
21 Plastisointiliuoksen harjaus 3
22 Työnjakaja (työnsiirtely) 3
70 71
Liite 1 Liite 1
KÄSILAUKKU–, LAUKKU– JA NAHKATEOSTEOLLISUUDEN TYÖNIMIKELUETTELO
1. palkkaryhmä
Käsilaukkuala:
Alkupalkkaa maksetaan laukkualan työhön tottumattomalle työntekijälle enintään 3 kuukauden ajan.
Muu laukkuteosala:
Palkkaryhmään 1 luetaan seka– ja aputyötä suorittavat sekä muut heihin verrattavat työntekijät. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahdit sekä siivoustöissä työskentelevät työntekijät.
2. palkkaryhmä
Käsilaukkuala:
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä. Lisäksi tähän palkkaryhmään kuuluvat seka– ja aputyöt.
Muu laukkuteosala:
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahti, jolle on määrätty myös muita tehtäviä ja vaativuudeltaan tähän palkkaryhmään nimitettyihin töihin verrattavat raskaat sekatyöt sekä tuotanto–osastoilla toimivat siistijät.
Järj. n:o Työvaihe
1 Vuorin kääntö (ostoslaukut)
2 Teippaus, merkkaus, niputus ja laskenta.
3. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä yhden vuoden ajan.
Järj. n:o Työvaihe
1 Vuorin ja muiden tarvikeaineiden leikkaus
2 Ompelu: vuorit, koulu–, ostos– sekä nahkaiset palalaukut, keinoainelaukut, kukkarot, vyöt, remmit, kellonremmit ja pannat
Painatus ja kuumasaumaus
3 Meistäminen: kukkarot, koristeet, remmien päät ja muovilaukut ja nahkaiset palalaukut (myös kokonahasta)
4 Hihnan laikkaus koneella
5 Kehystys: lompakot, kukkarot ja muovilaukut
6 Kehyksien päällystys (muovilaukut)
7 Saumaus ja vuorityö (lompakon)
8 Taivutus– ja kääntötyöt, lukotus, helotus, liimaukset ja osien yhdistäminen (vaativammat muovilaukut sekä yksinkertaiset nahkalaukut)
9 Reunan kääntö, taivutus, viikaus – käsin
10 Reunan hionta ja värjäys
11 Vöiden valmistus
12 Yksinkertaiset niittaus–, rengastus– ja rei'itystyöt
13 Varastotyöt
14 Viimeistely ja lopputarkastus
15 Hihnojen kääntö
17 Vuoritus, konetyö (ostos– ja keinonahkalaukut)
18 Superlonin liimaus, koristeviivaus ja soljitus
4. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä kaksi vuotta.
Järj. n:o Työvaihe
1 Nahkalaukkujen ja –salkkujen kehysten päällystys
2 Muovisten päällisosien leikkaus
3 Nahkaisten päällisosien meistäminen kokonahasta
4 Leikkuu käsin, laukkuhaljas ja –mokka
5 Vaativien nahkalaukkujen ja –salkkujen taivutus– ja kääntötyöt, lukotus ja helotus sekä osien yhdistäminen myös liimaamalla
6 Vaativat niittaus– ja nepitystyöt
7 Ompelu vaihetyönä: rinkkareput, sanomalehtien kantolaukut, lompakot ja yksinkertaiset nahkalaukut
8 Erilaisten nahkateosten, mm. tuppien valmistus, koristevöiden (kokonaistyönä)
9 Vaativat koristeompelut esim. päällystövyöt
10 Viimeistely ja lopputarkastus (nahkalaukut)
72 73
Liite 1 Liite 1
11 Tuotteiden tarkastaja
12 Kylmälaukun kokoaminen
13 Käsinsuihkutus
14 Vaativat varastotyöt
15 Siivoustyö (käsilaukkutehtaissa)
16 Reunan kääntö, taivutus, viikaus – koneella
5. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä kolme vuotta.
Järj.n:o Työvaihe
1 Nahkaisten päällisosien leikkaus käsin (vuota, haljas ja mokka)
2 Ompelu, raskailla erikoiskoneilla sekä vaativat nahkaiset käsilaukut ja salkut
3 Ohennus, terotukseen ja säätöön pystyvä
5 Laukun valmistus kokonaistyönä
6 Mallityöt
8 Satulasepäntyö ja käsinompelu
9 Työnvalvojan työ
10 Varastonhoito, vastuullinen
1. palkkaryhmä
Alkupalkka
Alkupalkkaa maksetaan laukkualan työhön tottumattomalle työntekijälle enintään 3 kuukauden ajan.
2. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä. Lisäksi tähän palkkaryhmään kuuluvat apu– ja sekatyöt.
– Vuorin kääntö konetyönä ja muut yksinkertaiset konetyöt
– Kääntö, muovaus, yksinkertaiset vaihetyöt
3. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä yhden vuoden.
– Muovilaukun ja –kassin niittaus ja yksinkertaiset vaihetyöt
– Meistaus
– Pöytätyöt
– Varastotyö ja pakkaus
– Vuorin leikkuu konetyönä
– Ompelu, kassit yksinkertaiset vaihetyöt
– Niittaus, naulaus ja puklaus (pahvilaukut)
– Tiigelialistaja
– Rei'itys ja rengastus
– Kevyen säilytyslaatikon niittaus
– Siivooja
4. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä kaksi vuotta.
– Ohennus
– Matkalaukun reunan pellitys
– Matkalaukun päällisen taivutustyö
– Matkalaukun osa– ja koristeompelu
– Vuoritus käsityönä
– Kassin kasaus (esim. lento– ja matkakassit)
– Vanhempi varastotyöntekijä
– Teollisuuslaatikon niittaus
– Matkalaukun vuorin ompelu
5. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä kolme vuotta.
– Matkalaukun ateljeetyö
– Matkalaukun kasausompelu
– Ompelu raskailla erikoiskoneilla
– Päällisten leikkuu, nahka, keinonahka– ja pahvi
– Pahvin taivutus raskailla erikoiskoneilla (itsenäisesti työskentelevä)
– Varastonhoito vastuullinen
– Matkalaukun rungon päälleveto
– Matkalaukun niittaus, vaativat nahka– ja keinonahkatyöt (esim. lukotus ja yhdistäminen)
74 75
Liite 1 Liite 2
– ABS muovilaukun kokoaminen
– Tiigelinhoitaja
Jääkiekkovarusteita koskevat nimikkeet todetaan sopijapuolten välillä kirjeellä tämän työehtosopimuksen osaksi sellaisina kuin asiasta on sovittu KHF Sport Oy:n osalta.
NAHKATEOLLISUUDEN OLOSUHDELISÄT
KROMI–, PARKKI– JA VALJASTYÖT
LIITE 2
Vuotavarasto:
1 Työt raakavuotavarastossa – ryhmä A1
Kalkitusosasto:
2 Liko– ja kalkkikaavaus – ryhmä A1
3 Kalkitus – ryhmä A1
4 Kalkkihalkaisu – ryhmä A1
5 Reunojen leikkaus – ryhmä A1
6 Kalkitun nahan lajittelu – ryhmä A1
7 Ositusleikkaus kalkista, myös kalkitun haljaksen – ryhmä A1
8 Karvontamaalaus – ryhmä A1
Parkitusosasto:
9 Kalkinpoisto ja peittaus – ryhmä A2
10 Parkitus – ryhmä A2
11 Parkituksen jälkeinen pukitus – ryhmä A2
12 Kemikalioiden punnitus – ryhmä A2
Värjäysosasto:
13 Tynnyrivärjäys – ryhmä A2
14 Pukitus – ryhmä A2
15 Ositusleikkaus ennen vesiprässäystä – ryhmä A3
16 Vesiprässäys – ryhmä A3
17 Ositusleikkaus vesiprässäyksen jälkeen – ryhmä A4
18 Ohennus – ryhmä E, konevaskaus tukkikoneella yhdellä miehellä – ryhmä D, ohennus vuodat yhdellä miehellä – ryhmä D
19 Ohennus, kuivat nahat – ryhmä A4
20 Kromihalkaisu – ryhmä E
21 Ylösrasvaus, mustatun nahan rihtausrasvaus – ryhmä C
22 Parkkirasvanahan henkaus ylösrasvauksen jälkeen sekä käsinrasvatun krominahan henkaus – ryhmä C
23 Käsin oikominen, vuodat myös tyhjiökuivauksen kaikki vaiheet
– ryhmä A4
24 Rihtaus – ryhmä E
76 77
Liite 2 Liite 2
25 Liimaus (silkkaus): secotermiin – ryhmä C, paitsi lammas, vuohi ja haljas – ryhmä D
Lasilevyyn – ryhmä D, paitsi lammas, vuohi ja haljas – ryhmä E
26 Lasilevyn tai vastaavan pesu – ryhmä E
27 Nahkojen pesu liimauksen jälkeen – ryhmä E
28 Värien ja kemikalioiden punnitus ja liuotus – ryhmä A3
– viimeistelykemikalioiden punnitus ja liuotus – ryhmä A4
29 Pöytävärjäykset, myös liukuhihnalla – ryhmä D, aniliinivärjäys pöydässä ja liukuhihnalla – ryhmä C
30 Reikkaus (ei dynavac–kone) – ryhmä C
31 Silitys sähköraudalla ennen naulausta – ryhmä D
32 Ruiskuvärjäys, käsin – ryhmä A4
33 Mokka– ja huntingnahan harjaus, käsin – ryhmä C. Sama, koneellinen – ryhmä D
34 Mänttisauna – ryhmä A4
35 Hionta – ryhmä D
36 Koneharjaus – ryhmä D
37 Konevuolu – ryhmä D
38 Rasvanahan talkitus – ryhmä E
39 Ruiskuvärjäyskoneen syöttö ja tyhjennys formaliinia käytettässä, ryhmä C. Koneen päivittäinen puhdistus, ryhmä C
40 Ruiskuvärjäyskoneen puhdistus – ryhmä A1
41 Kypsennetyn nahan vaskaus ennen halkaisua – ryhmä D
42 Kuivaus–henkaus – ryhmä B
43 Tynnyripehmennys, kostea – ryhmä E
44 Koneoikominen rasvauksen/värjäyksen jälkeen välittömästi – ryhmä A3
45 Tuotanto–osastolla työskentelevät siivoojat, joiden tehtäviin kuuluu myös WC:n puhdistus – ryhmä A3
46 Värjättyjen vuotanahkojen konepehmitys, pölyävä, ei automaattikoneella – ryhmä E
47 Kostutus:– purutyö – ryhmä B
– kostutushuone – ryhmä D
– kostutuskone, syöttäjä – ryhmä D, ja vastaanottaja
– ryhmä C – ammekostutus – ryhmä D
48 Rasvakeittimien hoito – ryhmä A4
49 Hissinkuljettaja – ryhmä D
Turkisnahkatyöt:
50 Työt raakavuotavarastossa – ryhmä A1
51 a. Ammetyöt (myös sentrifugit), ryhmä A1
b. Vesikarsta, ryhmä A4
52 Pesu – ryhmä A1
53 Kypsennys ammeissa – ryhmä A2
54 Värjäysosaston työt – ryhmä A3
55 Konekaavinta, ei ohennuskaavinta – ryhmä A1
56 Tuotanto–osastoilla työskentelevät siivoojat, joiden tehtäviin kuuluu myös WC:n puhdistus – ryhmä A3
57 Koneiden pölypussien ja kanavien puhdistus – ryhmä A4
58 Purutyöt – ryhmä B
59 Pölyävän puru– ja hiekkarummun purkaminen – ryhmä B
60 Kuivaus aniliinisuolavärien jäljeltä – ryhmä C
61 Plastisointi, plastisoidun nahan kiillotus sekä happoruiskutus – ryhmä C
62 Reunojen kerintä käsikoneella – ryhmä C
63 Käsinrasvaus, muu kuin värjätyn nahan – ryhmä B
64 Märän, värjätyn, rasvatun nahan kuivatus (pingotus ja ripustaminen) – ryhmä A4
65 Penkkikaavinta (märkä) – ryhmä E
66 Hionta sekä kiillotus ja kepitys suoraan hionnasta – ryhmä E
67 Ohennuskaavinta pyörässä – ryhmä E
68 Raakavillan leikkuu – ryhmä E
69 Suojavärjäys (reservointi) – ryhmä E
70 Ruiskukostutus – ryhmä E
71 a) Hirven pehmitys bakkelikoneella – ryhmä C
b) Poron pehmitys bakkelikoneella – ryhmä D
72 Ohennuskaavinta pyörässä ja penkkityö – ryhmä E
73 Jauhorummutus ja jauhovalkki – ryhmä C
74 Rasvaus rummuissa ja valkissa – ryhmä E
75 Karstaus suoraan hionnasta – ryhmä E
76 Villan leikkuu formaliinikäsittelyn jälkeen – ryhmä D
77 Kuivaushuonetyöt, ei kanaali – ryhmä B
78 Ohennuskaavinta ja ohennus: hirvet ja vastaavat – ryhmä B
79 Ohennuskaavinta: hylje, lihaus ja ohennus samanaikaisesti – ryhmä C
80 Turkiksen kemiallinen pesu ja kuivaus (koneella) – ryhmä A3
81 Syrjäys suoraan hionnasta – ryhmä E
82 Venytys syrjäyksen kautta hionnan jälkeen – ryhmä E
83 Hylkeiden venytys ennen lihausta ja ohennusta – ryhmä E, ripustaminen – ryhmä E
Pohjanahkatyöt:
81 Työt koneprässäykseen asti, tämä mukaan luettuna, sekä alkali
happovalkaisu – ryhmä A4, ja siitä rasvauksen jälkeiseen henkaukseen saakka tämä mukaan luettuna – ryhmä B
78 79
Liite 2
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY
Liite 3
82 Hihnan värjäys – ryhmä C
83 Hihnan veto mustauksen jälkeen – ryhmä E
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
LIITE 3
84 Lakkaus – ryhmä E
85 Hihnan rasvaus – ryhmä E
86 Hamusten täyttö – ryhmä E
87 Karvojen ja lumppujen repiminen – ryhmä E
88 Karvojen pesu – ryhmä E
Kuitunahkatyö:
89 Jauhatus, kuiva ja märkä – ryhmä E
90 Massan valmistus – ryhmä A3
91 Levyn teko tyhjölaatikkoon – ryhmä A2
92 Märkäpuristus – ryhmä A4
93 Korkoemmeiden liimaus ja teko – ryhmä A4
Tekniset nahkateokset:
94 Friitala–hihnojen liimaus – ryhmä A4
95 Rasvaus: tiivisteet, niisihihnat, hahtuvahihnat – ryhmä D
Puhdistuspalvelu:
96 Hiekkapuhallus – ryhmä A1
97 Pölynpoisto – ryhmä A1
98 Konepesu, vastuullinen – ryhmä C
99 Vastaanotto tarkastus, vastuullinen – ryhmä D
100 Värinkorjaus – ryhmä A
Viimeistely:
101 Värikuvion painaminen
– syöttäjä – ryhmä D
– vastaanottaja – ryhmä D
TYÖAJAN LYHENTÄMINEN KERTYMÄJÄRJESTELMÄN MUKAAN KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUDESSA
1 Soveltamisala
Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksivuoro– ja kaksivuorotyö.
Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät ja helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.
Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajan lyhennysvapaat työsuhteen alusta lukien.
2 Työajan lyhennyksen toteuttaminen
Työntekijälle kertyy vapaata kohdassa 1 tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
vähintään | 17 työpäivää | 1 vapaa |
" | 34 " | 2 vapaata |
" | 51 " | 3 " |
" | 68 " | 4 " |
" | 85 " | 5 " |
" | 102 " | 6 " |
" | 119 " | 7 " |
" | 136 " | 8 " |
" | 153 " | 9 " |
" | 170 " | 10 " |
" | 187 " | 11 " |
" | 204 " | 12 " |
" | 212 " | 12,5 " |
Täyden työvuoron yli ansaitut vapaat (4 tuntia) annetaan yhdenjaksoisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.
Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, synnytysloma 42 päivän
80 81
Liite 3 Liite 3
ajanjaksolta sekä työnantajan korvattava koulutus– ja matkustusaika säännöllisen työajan osalta.
Niin ikään tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan seuraavista syistä johtuva palkallinen poissaolo:
– kunnallisvaltuuston tai –hallituksen kokous sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai –toimikunnan kokous
– omat 50– ja 60–vuotispäivät
– kutsunta ja siihen liittyvä erillinen lääkärintarkastus
– työssäoloon rinnastettavia ovat ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on lomautettuna, kuitenkin enintään 30 päivää vuodessa.
– sairausajan palkkajakson karenssipäivä (myös alle 10–vuotiaan lapsen sairastumistapauksissa)
– kertausharjoitukset
– omat häät
– läheisen omaisen kuolema
– alle 10–vuotiaan sairaan lapsen hoidon järjestäminen tai hoitaminen
– Teamliiton hallituksen asettaman työehtosopimusjaoston kokouksiin käytetty aika, enintään kuitenkin kolme päivää vuodessa
– liittojen yhdessä asettamien toimikuntien kokouksiin käytetty aika
– lyhennysvapaaseen oikeuttavaa kertymää määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaiden pitämisen vuoksi.
Samoin tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan Teamliiton liittovaltuuston ja/tai –hallituksen kokouksiin käytetty aika säännöllisen työajan osalta.
Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 1 mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosi- lomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.
3 Vapaan antaminen
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaan antamis- tavan ja ajankohdan määrää työnantaja kuitenkin niin, että ajankohdasta ilmoitettaessa noudatetaan kahden viikon ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat, että pääluottamusmiehelle annetaan hänen pyytäessään vuosineljänneksittäin tieto tämän sopimuksen mukaisesta työajan lyhentämisestä ja sen kertymisestä.
Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.
Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.
Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.
Työntekijän kanssa voidaan sopia myös siitä, ettei työajan lyhennys- vapaata pidetä. Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan työntekijälle lyhennyskorvauksen lisäksi yksinkertainen palkka.
4 Ansiotaso
Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan tuntipalkkaisille työntekijöille vapaan ajalta korvaus keskituntiansiota laskuperusteena käyttäen.
Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ansionmenetys kompensoidaan säilyttämällä työntekijän kuukausipalkka ennallaan.
Kuukausipalkan jakajana käytetään lukua 170.
5 Viikkoylityö
Viikkoylityötä laskettaessa lyhentää tämän sopimuksen mukaisesti annettu vapaa ao. viikon säännöllisten työtuntien lukumäärää vapautusta vastaavasti.
6 Työssäolopäivien veroiset päivät
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
82 83
Liite 3 Liite 4
7 Lyhennyksen voimaantulo
Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuskauden loppuun saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen kalenterivuoden loppumista ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY PÖYTÄKIRJA TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
KESKEYTYMÄTTÖMÄN 3–VUOROTYÖN TYÖAIKA KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUDESSA
LIITE 4
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO TEAM RY
1 § Liitot sopivat, että säännöllinen työaika keskeytymättömässä 3– vuorotyössä on keskimäärin 35 tuntia viikossa. Työajan lyhentäminen tapahtuu siirtymällä 5–vuorojärjestelmään tai käyttäen muita vuorojärjestelmiä.
Pöytäkirjamerkintä:
Henkilö tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut keskeytyksettä keskeytymättömässä 3–vuorotyössä aamu–, ilta– ja yövuoron.
2 § Edellä 1 §:ssä tarkoitetussa työssä työajan tulee enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin 35 tuntiin viikossa.
Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.
3 § Työajan lyhenemisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan keskeytymättömässä 3-vuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta pennimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,3 % työntekijän edellisen vuosineljänneksen keskituntiansiosta. Lisää ei oteta huomioon keskituntiansiota laskettaessa. Keskituntiansion laskemisajaksi varataan vuosineljännestä seuraava kuukausi.
Lisän maksaminen koskee myös työnantajan korvattavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.
Ansaittujen lisien maksamisajankohdista voidaan paikallisesti sopia käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan.
Liitot pitävät suositeltavana mahdollisimman tasaisen ansion aikaan- saamista. Tämä voidaan toteuttaa mm. siten, että ansaitut lisät maksetaan pitempien yhtäjaksoisten palkattomien vapaajaksojen ajaksi sattuvina tai lähinnä niitä seuraavina palkanmaksupäivinä.
Tässä pykälässä mainittua lisää ei suoriteta viikko-, puolikuukausi- tai kuukausipalkalla työskenteleville.
84 85
Liite 4 Liite 5
4 § 5-vuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.
Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana,
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY PÖYTÄKIRJA TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
KESKEYTYVÄN 3–VUOROTYÖN TYÖAIKA
LIITE 5
jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.
Kaikissa tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä annetaan se lomanosa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyksiä.
Liitot pitävät kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työtuntijärjestelmään pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
5 § Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaa- päivien lukumäärällä.
6 § Arkipyhäkorvaukset maksetaan työehtosopimuksen mukaisin edellytyksin.
7 § Tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyö- ajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
8 § Siirryttäessä tämän sopimuksen tarkoittamasta työaikamuodosta muuhun työaikamuotoon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa keskituntiansion mukaan.
9 § Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuskauden loppuun saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jompikumpi sopijapuoli ole kirjallisesti irtisanonut viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuksen voimassaolon päättymisajankohtaa.
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO TEAM RY
1 § Liitot sopivat, että säännöllistä työaikaa keskeytyvässä kolmivuorotyössä lyhennetään siten, että se on keskimäärin 36,4 tuntia viikossa. Vuonna 2013 työaika on keskimäärin 36,2 tuntia viikossa, vuonna 2015 36,0 tuntia viikossa.
Pöytäkirjamerkintä:
Henkilö tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut keskeytyvässä 3– vuorotyössä aamu–, ilta– ja yövuoron.
2 § Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 36,4 tuntiin viikossa, vuonna 2013 36,2 tuntiin viikossa, vuonna 2015 36,0 tuntiin viikossa.
Pöytäkirjamerkintä:
Vuosityöaika tässä työaikamuodossa saadaan kertomalla työviikot 36,4:llä, vuonna 2013 36,2:lla, vuonna 2015 36,0:lla.
Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.
Voimassa olevaan työtuntijärjestelmään tehtävästä pysyväisluontoisesta muutoksesta on ilmoitettava työnantajan toimesta viimeistään kahta viikkoa ennen.
3 § Työajan lyhenemisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan keskeytyvässä 3–vuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta pennimääräisen lisän, jonka suuruus on 8,7 %, vuonna 2013 9,1 %, vuonna 2015 9,5 % työntekijän edellisen vuosineljänneksen keskituntiansiosta. Lisää ei oteta huomioon keskituntiansiota laskettaessa. Keskituntiansion laskemisajaksi varataan vuosineljännestä seuraava kuukausi. Lisän maksaminen koskee myös työnantajan korvattavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.
86 87
Liite 5 Liite 6
Ansaittujen lisien maksamisajankohdista voidaan paikallisesti sopia käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan. Mikäli toisin ei ole sovittu, ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain.
Pöytäkirjamerkintä:
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI
LIITE 6
Liitot toteavat, että prosenttikorvauksesta on voitu, ja voidaan edelleen poiketa niissä yrityksissä, joissa tasaamisvapaat on vakiintuneesti korvattu keskituntiansiolla.
4 § Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.
Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaa- päivien lukumäärällä.
5 § Tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
6 § Siirryttäessä tämän sopimuksen tarkoittamasta työaikamuodosta muuhun työaikamuotoon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa keskituntiansion mukaan.
7 § Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuskauden loppuun saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jompikumpi sopijapuoli ole kirjallisesti irtisanonut viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuksen voimassaolon päättymisajankohtaa.
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY
Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.
Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.
Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
88 89
Liite 6 TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus
Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen. Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.
Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
LIITE 7 TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET - Yleissopimus
1 LUKU
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Lähtökohtia
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen
TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työehtosopimusten syntymiseen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.
Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnan- sovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan
90 91
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus
vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenliittojen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
Organisaatio-yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2 LUKU
YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
Kehittämistoiminta
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.
92 93
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus
3 LUKU
YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.1
Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.
Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Tehtävät
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Neuvottelujärjestys
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.
Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
3.2
Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa
94 95
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus
kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.
3.3
Ilmoitukset
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.
4 LUKU
LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1
Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana.
Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.
Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.
4.2
Asema Työsuhde
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
96 97
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus
Toimitilat
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
Liikkeen luovutus
(Muutos. Voimaan 1.6.2001)
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
4.3
Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Yksilösuoja
(Muutos. Voimaan 1.6.2001)
Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole
samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
98 99
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus
Korvaukset
(Muutos. Voimaan 1.6.2001)
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.
Korvaus tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.
4.4
Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
5 LUKU
TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.
Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.
Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.
Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on
oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.
Työaikakirjanpito
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.
Tietojen luottamuksellisuus
Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.
Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
100 101
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus
Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.
Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.
Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.
6 LUKU
HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN
Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.
Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.
7 LUKU KOULUTUS
7.1
Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.
7.2
Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin
102 103
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus
osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.
7.3
Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.
7.4
Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheen- johtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
7.5
Sosiaaliset edut
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
8 LUKU
ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
8.1
Yleistä
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-,työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.
Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.
Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
8.2
Alihankinta
Jos alihankinnan vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.
Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
104 105
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus
8.3
Vuokratyövoima
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.
Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.
9 LUKU
SOPIMUKSEN SITOVUUS
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava keskusliitoille.
Helsingissä 4. kesäkuuta 1997
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
Tapani Kahri Seppo Riski
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
Lauri Ihalainen Kirsti Palanko-Laaka
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 4.6.1997
Paikka TT
Läsnä Kahri, Tapani TT puheenjohtaja Riski, Seppo TT
Ihalainen, Lauri SAK Palanko-Laaka, Kirsti SAK Kopperi, Matti SAK
Hietala, Harri TT sihteeri
1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkistetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.
2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK yleissopimus. Sopimuksella kumotaan allekirjoituspöytäkirjoineen, muine pöytäkirjoineen ja liitteineen seuraavat sopimukset:
• TT-SAK yleissopimus 15.5.1946.
• TT-SAK luottamusmiessopimus 15.1.1990.
• Sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä 8.5.1989
• TT-SAK ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimus 11.9.1969
• TT-SAK -STTK sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 10.9.1990 liitteineen.
• TT-SAK koulutussopimus 15.11.1990.
• TT-SAK rationalisointisopimus 15.3.1986
3 Sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsenliittoja, jotka eivät viimeistään 15.9.1997 ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.
4 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat TT:stä osallistuneet Seppo Riski ja Harri Hietala sekä SAK:sta Matti Kopperi, Raimo Kärkkäinen ja Kirsti Palanko- Laaka.
5 Merkittiin, että sopimus on lukemisen helpottamiseksi varustettu numeroimattomilla sivuotsikoilla, jotka eivät ole sopimuksen osia.
106 107
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Yleissopimus
6 Tämän sopimuksen koulutusasioiden toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin keskusjärjestö nimeää kolme edustajaa. Koulutustyöryhmä on lisäksi yleinen yhteistyöelin keskusjärjestöjen välisissä koulutusasioissa. Koulutustyöryhmälle tulee ennen tiettyä kurssia koskevaa päätöstä antaa selvitys kurssin opetusohjelmasta ja ilmoittaa kurssin ajankohta, järjestämispaikka ja mahdolliset muut koulutustyöryhmän pyytämät tiedot. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on myös mahdollisuus seurata opetusta. Päätöksiä tehdessään koulutustyöryhmän tulee kiinnittää huomiota siihen, että myös viikkoa lyhyempiä kursseja hyväksytään korvausten piiriin. Keskusjärjestöt tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit ja ateriakorvauksen suuruuden viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.
Koulutustyöryhmä voi hyväksyä 7.4 kohdassa tarkoitettuja kursseja korvausten piiriin enintään 38.000 kurssipäivää kalenterivuotta kohti.
7 TT ja SAK jatkavat perustamansa pysyvän rationalisointineuvottelukunnan toimintaa. Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa edistää tuottavuuden ja tuottavuuden seurantajärjestelmien kehittämistä sekä laatia tarvittavat tiedotus- ja koulutusohjelmat sekä kerätä ja jakaa alalta saatuja kokemuksia ja tietoutta. Neuvottelukunta on velvollinen ottamaan jomman kumman keskusliiton pyynnöstä käsiteltäväkseen rationalisointia koskevia teknisiä kysymyksiä sekä antamaan niistä lausuntonsa. Kumpikin keskusliitto valitsee neuvottelukuntaan kuusi edustajaa ja asettaa neuvottelukunnan käyttöön yhden sihteerin. Edustajat valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Keskusliitot osallistuvat puoliksi neuvottelukunnan toiminnan rahoittamiseen.
Liitot, jotka ovat yhtyneet tähän sopimukseen, asettavat, jolleivat toisin sovi, yhteisen toimikunnan, jonka tehtävänä on muun muassa edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä paikallista yhteistyötä rationalisointia koskevissa asioissa. Asianomaisen liiton pyynnöstä toimikunta ottaa käsiteltäväkseen rationalisointia koskevan kysymyksen sekä antaa siitä lausuntonsa. Toimikuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, elleivät liitot sovi muusta parillisesta jäsenluvusta. Kumpikin liitto valitsee puolet toimikunnan jäsenistä. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin.
8 Osapuolet toteavat, että työpaikkaruokailun järjestäminen riippuu paikallisista järjestämisedellytyksistä. Näistä ja erilaisista laatu- ja tasovaatimuksista riippuen työpaikkaruokaloissa tarjottavien aterioiden hinta saattaa vaihdella. Osapuolet suosittelevat
kuitenkin, että työpaikkaruokailun tapahtuessa työnantajan omistamissa tai hallitsemissa tiloissa ruoan hintaan sisällytetään enintään raaka-aine- ja työvoimakustannukset.
9 Liitteenä on Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL, syyskuu 1972) perustuva laskentakaava työsuojeluvaltuutetun vapautuksen määrittelemiseksi.
Vakuudeksi:
Harri Hietala Matti Kopperi
Tarkistettu:
Kahri, Tapani Riski, Seppo
Ihalainen, Lauri Palanko-Laaka, Kirsti
108 109
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Lomapalkkasopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Lomapalkkasopimus
LIITE 8 TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET - Lomapalkkasopimus
LOMAPALKKASOPIMUS 2005
Allekirjoittaneet keskusliitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin, vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin, jos yritys on jäsenenä sellaisessa työnantajaliitossa, joka on ollut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen 31.12.2004. Sopimus ei kuitenkaan koske merimiestä, työntekijää metsä- ja uittotyössä tai lastaus- ja purkaustyössä eikä työntekijää sellaisella alalla, jolla vuosilomapalkkaa ja loman korvausta laskettaessa ja maksettaessa noudatetaan tämän sopimuksen allekirjoitusaikana rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työehtosopimuksia.
Edellä todettu soveltamisalan rajaus ei estä jäsenliittoja siinä tarkoitettujen sopimusalojen osalta ja muita Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja liittymästä tähän sopimukseen.
Yrityksessä, joka liittyy edellä tarkoitetun työnantajaliiton jäseneksi kesken loman- määräytymisvuotta, tulee sopimus voimaan liittymistä seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.
2 §
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
Lomapäivien Kerroin Lukumäärä
2 16,0
3 23,5
4 31,0
5 37,8
6 44,5
7 51,1
8 57,6
9 64,8
10 72,0
11 79,2
Lomapäivien Kerroin lukukäärä
12 86,4
13 94,0
14 101,6
15 108,8
16 116,0
17 123,6
18 131,2
19 138,8
20 146,4
21 154,4
22 162,4
23 170,0
24 177,6
25 185,2
26 192,8
27 200,0
28 207,2
29 214,8
30 222,4
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
3 §
Työssäolon veroinen aika
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
4 § Voimaantulo
Tällä sopimuksella kumotaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n syyskuun 10. päivänä 1990 tekemä lomapalkkasopimus.
Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2005 siten, että sopimusta sovelletaan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen.
110 111
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Lomapalkkasopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Irtisanomissuojasopimus
Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Irtisanominen on tällöin toimitettava viimeistään syyskuun loppuun mennessä.
Tämä sopimus sitoo kaikkia niitä sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja ja SAK:n jäsenliittoja, jotka eivät ennen toukokuun 1. päivää 2005 ole ilmoittaneet sopijapuolina oleville keskusliitoille jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.
Helsingissä 21. maaliskuuta 2005
Vakuudeksi Mikko Nyyssölä Jorma Rusanen ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO
Leif Fagernäs Seppo Riski
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry.
Lauri Ihalainen Lauri Lyly
LIITE 9 TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET - Irtisanomissuojasopimus
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Yleinen soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske
1. merimieslaissa (423/78),
2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.
Soveltamisohje Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:
1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.
2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.
3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.
4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.
5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneeraus- menettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.
Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.
112 113
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Irtisanomissuojasopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Irtisanomissuojasopimus
2 §
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.
Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.
3 § Irtisanomisajat
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään vuoden 14 päivää
2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
5. yli 12 vuotta 6 kuukautta
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään 5 vuotta 14 päivää
2. yli 5 vuotta 1 kuukausi
Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.
2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.
114 115
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Irtisanomissuojasopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Irtisanomissuojasopimus
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä
30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.
4 §
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
Soveltamisohje
Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.
5 §
Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen
perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
6 §
Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7 § Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
8 §
Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
9 §
Työntekijän kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.
Soveltamisohje
Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.
10 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 § Välimiesmenettely
Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.
116 117
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Irtisanomissuojasopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Irtisanomissuojasopimus
12 §
Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.
13 §
Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
Soveltamisohje
Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.
III LOMAUTUS
14 § Lomauttaminen
Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.
Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.
Soveltamisohje
Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.
15 § Ennakkoselvitys
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.
16 § Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.
Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.
Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.
Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista
Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.
Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan
118 119
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Irtisanomissuojasopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Irtisanomissuojasopimus
esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa
Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.
Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.
Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.
Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Esimerkki:
Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.
Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.
Lomautus ja lyhennetty työaika
Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.
Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.
Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräykset.
Työn alkamisesta ilmoittaminen
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.
Muu työ lomautusaikana
Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.
Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
120 121
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Irtisanomissuojasopimus TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Irtisanomissuojasopimus
Asunto lomautusaikana
Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
17 §
Työvoiman vähentämisjärjestys
Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja.
Soveltamisohje
Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 1997 tehdyn TT-SAK yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.
18 §
Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.
19 § Takaisinottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.
Soveltamisohje
Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla
tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhönosoitukset.
20 § Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.
21 § Voimaantulomääräys
Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2001 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jossa SAK:ta ovat edustaneet osastopäällikkö Kirsti Palanko- Laaka ja vastaava lakimies Jorma Rusanen sekä TT:tä varatuomari Hannu Rautiainen ja varatuomari Ismo Äijö.
Helsingissä 10. päivänä toukokuuta 2001 TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
Johannes Koroma Seppo Riski Lasse Laatunen
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
Lauri Ihalainen Kirsti Palanko-Laaka
122 123
TT-SAK YLEISET SOPIMUKSET Irtisanomissuojasopimus Vuosityöaika Kenkä- ja Nahkateollisuudessa
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 10.5.2001
Paikka TT:n toimisto, Eteläranta 10
Läsnä | Johannes Koroma | TT |
Lasse Laatunen | TT | |
Seppo Riski | TT | |
Hannu Rautiainen | TT | |
Lauri Ihalainen | SAK | |
Kirsti Palanko-Laaka | SAK | |
Jorma Rusanen | SAK |
1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.
2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2001.
Todettiin, että allekirjoitetulla irtisanomissuojasopimuksella kumotaan TT:n ja SAK:n välillä 14.6.1991 allekirjoitettu irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen sekä sopimukseen ja sen soveltamisohjeisiin myöhemmin tehdyt muutokset.
3 Todettiin, että sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsenliittoja, jotka eivät viimeistään 28.5.2001 ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.
4 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet TT:stä Hannu Rautiainen ja Ismo Äijö sekä SAK:sta Kirsti Palanko-Laaka ja Jorma Rusanen.
Vakuudeksi | Hannu Rautiainen | Jorma Rusanen |
Tarkastettu | Lauri Ihalainen Kirsti Palanko-Laaka Lasse Laatunen | Johannes Koroma Seppo Riski |
124
TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA KENKÄ‐ JA NAHKATEOLLISUUDESSA 2013‐2016
(8‐tunnin työpäivä)
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 10-vuoden keskiarvo 2015-2024 | |
Työviikot/vuosi | 47,14 | 47,14 | 47,14 | 47,29 | 47,19 |
vuoden päivät yhteensä | 365 | 365 | 365 | 366 | |
lauantait ja sunnuntait | 104 | 104 | 104 | 105 | |
työaikaa lyhentävät arkipyhät (ma‐pe) | 10 | 10 | 9 | 8 | 9 |
vuosiloma (työpäiviä) | 25 | 25 | 25 | 25 | |
työajan lyhennys (päivä ja 2‐vuorotyö) | 12,5 | 12,5 | 12,5 | 12,5 | |
1 ja 2‐vuorotyö | 213,5 | 213,5 | 214,5 | 215,5 | 214,5 |
keskeytyvä 3‐vuorotyö | 213,5 | 213,5 | 212,0 | 213,0 | 212,5 |
Työtunnit yhteensä/vuosi | |||||
1 ja 2‐vuorotyö | 1708 | 1708 | 1716 | 1724 | 1717 |
keskeytyvä 3‐vuorotyö | 1707 | 1707 | 1697 | 1702 | 1699 |
Työtunnit keskimäärin/viikko | |||||
1 ja 2‐vuorotyö | 36,2 | 36,2 | 36,4 | 36,5 | 36,4 |
keskeytyvä 3‐vuorotyö | 36,2 | 36,2 | 36,0 | 36,0 | 36,0 |
Edellä kuvattu laskelma kuvaa tilannetta, jolloin työntekijällä on oikeus ja hän myös kyseisen kalenterivuoden aikana pitää 30 arkipäivän mittaisen vuosiloman.
125