Common use of Työntekijän sairastuminen Clause in Contracts

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman ta- paturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tapa- turmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Vaihtelevan työajan työsopimuksessa työntekijän työaika ja työajan perus- teella maksettava palkka vaihtelevat työnantajan tarjoaman työn määrän mukaisesti. Tällaisessa työsuhteessa sairausajan palkka maksetaan vah- vistetun työvuoroluettelon mukaisesti tai jos olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. Työ- vuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta sairausajan palkka määräytyy työntekijän toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Se lasketaan sellaisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi 6 kk tai edellinen lomanmääräy- tymisvuosi), joka osoittaa sen keskimääräisen työajan, jota hän sairauspois- saolonsa aikana olisi tehnyt. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 1: Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua mai- nittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin kui- tenkin enintään kahdelta viikolta. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 2: Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissakaran- teenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta ero- tusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten määräys- ten mukaisesti. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 3: Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen mukai- nen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) A. Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta ajan- jaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan päivä- palkan ja sai- rausvakuutuslain sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty selvitet- ty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) B. Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta sairausvakuutustoimis- tolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä ylit- täessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:‌‌‌ Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää vä- hentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden työkyvyt- tömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta kor- vausta lain tai työn- antajan työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltasairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajaltatyön- antajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista maini- tuista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa maksa- mansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus lääkärinto- distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää Työnantaja voi perustellus- ta syystä nimetä käytettävän lääkärin, ja tällöin työnantaja suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen lääkärin- todistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella. SOVELTAMISOHJE: Perustellulla syyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työn- antajalla on työntekijän sairauslomatilanteeseen liittyvän poikkeavan toimin- nan, normaalista poikkeavan sairausloma- tai poissaolohistorian tai työnte- kijän toimittamaan lääkärintodistukseen liittyvän perustellun epäilyksen tai muun vastaavan perustellun syyn kaltainen tilanne selvityttää sairausloman asianmukaisuus nimetyllä lääkärillä. Nimeämisen täytyy liittyä konkreettisiin ti- lanteisiin, eikä työnantajan nimeämän lääkärin käyttöä voi edellyttää esimer- kiksi kollektiivisesti koko henkilöstöltä.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman ta- paturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tapa- turmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Vaihtelevan työajan työsopimuksessa työntekijän työaika ja työajan perus- teella maksettava palkka vaihtelevat työnantajan tarjoaman työn määrän mukaisesti. Tällaisessa työsuhteessa sairausajan palkka maksetaan vah- vistetun työvuoroluettelon mukaisesti tai jos olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. Työ- vuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta sairausajan palkka määräytyy työntekijän toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Se lasketaan sellaisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi 6 kk tai edellinen lomanmääräy- tymisvuosi), joka osoittaa sen keskimääräisen työajan, jota hän sairauspois- saolonsa aikana olisi tehnyt. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 1: Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua mai- nittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin kui- tenkin enintään kahdelta viikolta. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 2: Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissakaran- teenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta ero- tusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten määräys- ten mukaisesti. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 3: Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen mukai- nen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) A. Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta ajan- jaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan päivä- palkan ja sai- rausvakuutuslain sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty selvitet- ty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) B. Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta sairausvakuutustoimis- tolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä ylit- täessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ: Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää vä- hentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.suorittamatta.‌ 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden työkyvyt- tömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta kor- vausta lain tai työn- antajan työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltasairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajaltatyön- antajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista maini- tuista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa maksa- mansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus lääkärinto- distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää Työnantaja voi perustellus- ta syystä nimetä käytettävän lääkärin, ja tällöin työnantaja suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen lääkärin- todistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella. SOVELTAMISOHJE: Perustellulla syyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työn- antajalla on työntekijän sairauslomatilanteeseen liittyvän poikkeavan toimin- nan, normaalista poikkeavan sairausloma- tai poissaolohistorian tai työnte- kijän toimittamaan lääkärintodistukseen liittyvän perustellun epäilyksen tai muun vastaavan perustellun syyn kaltainen tilanne selvityttää sairausloman asianmukaisuus nimetyllä lääkärillä. Nimeämisen täytyy liittyä konkreettisiin ti- lanteisiin, eikä työnantajan nimeämän lääkärin käyttöä voi edellyttää esimer- kiksi kollektiivisesti koko henkilöstöltä.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä törkeäl- lä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan täysi palkkansa seuraavastiseu- raavasti: • 28 kalenteripäivältä- enintään 7 kalenteripäivää, mikäli yhtäjaksoinen kun työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta30 kalen- teripäivää - enintään 14 kalenteripäivää, • 35 kalenteripäivältäkun työsuhde kestänyt vähintään 30 ka- lenteripäivää, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta90 kalenteripäivää - enintään 28 kalenteripäivää, • 42 kalenteripäivältäkun työsuhde kestänyt vähintään 90 ka- len teripäivää, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 kolme vuotta - enintään 35 kalenteripäivää, kun työsuhde kestänyt vähintään kol- me vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta 2. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissakaranteenita- pauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon pois- saolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten kos- kevien mää räysten mukaisesti. 3. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 24. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta Sairausajan palkka maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttääaina, että työnantajalle kun työntekijä on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrälääkärinto- distuksen mukaan työkyvytön työsopimuksen mukaiseen työhönsä. b) 5. Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta sairausvakuutustoi- mistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan Päivära- han ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 36. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään it- sestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, vähäisempä- nä kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla työn- antajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain sairausvakuutus- lain mukaisena päivärahana suorittamatta. 47. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman kustantaman- vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltasairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla työnan- tajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä työnte- kijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 58. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 69. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus lää- kärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja työnan- taja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, työnantaja suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen lääkärin- todis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan työter- veyshoi- tajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudellahuoli- mattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan täysi palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä- enintään 7 kalenteripäivää, mikäli yhtäjaksoinen kun työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta30 kalenteri- päivää - enintään 14 kalenteripäivää, • 35 kalenteripäivältäkun työsuhde kestänyt vähintään 30 kalen- teripäivää, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta90 kalenteripäivää - enintään 28 kalenteripäivää, • 42 kalenteripäivältäkun työsuhde kestänyt vähintään 90 kalen- teripäivää, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 kolme vuotta - enintään 35 kalenteripäivää, kun työsuhde kestänyt vähintään kolme vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta 2. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissakaranteenitapauksis- sa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mää- räysten mukaisesti. 3. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken kes- ken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 24. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta Sairausajan palkka maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttääaina, että työnantajalle kun työntekijä on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrälääkärintodistuk- sen mukaan työkyvytön työsopimuksen mukaiseen työhönsä. b) 5. Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee ha- kee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 36. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään itses- tään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus oi- keus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 47. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman 16 vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltasairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua kan- natusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 58. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 69. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus lääkä- rintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, työnantaja suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan työterveyshoi- tajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajalta sovittujen tuntien mukaista henkilökohtaista tunti- palkkaa, jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden sairas- tumisen tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän estynyt tekemästä työtä ja työn- tekijä ei ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa työkyvyt- tömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudellatuottamuksella. 2. Työntekijän on viipymättä ilmoitet- tava poissaolosta ja, hänellä jos mahdol- lista, sen kestosta. Työntekijän on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa vaadittaessa esitettävä työky- vyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. 3. Sairausajan palkka maksetaan seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen - Jos työntekijän työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta1 kuukauden, • 35 kalenteripäivältä50 % sovittujen tuntien mukaisesta henkilökohtaisesta tuntipalkasta sairastumispäivältä ja 9 seuraa- valta arkipäivältä - Jos työntekijän työsuhde on kes- tänyt vähintään 1 kuukauden, mikäli yhtäjaksoinen sairastumispäivältä ja 9 seuraa- valta kalenteripäivältä sovittujen tuntien mukainen henkilökohtai- nen tuntipalkka - Jos työntekijä työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta ja työntekijä on ollut Vialla työs- sä keskimäärin yli 40 tuntia/kk sairastumista edeltävän kolmen kuukauden aikana: • Sairastumispäivältä ja 6 seuraavalta kalenteripäivältä sovittujen tuntien mukaan. • Tämän jälkeen kolmen viikon ajalta viimeistä päättynyttä palkkakautta edeltävän 3 vuotta mutta alle 5 vuottakuu- kauden keskimääräisen työ- ajan mukaan. Keskimääräinen työaika päivää kohden laske- taan käyttäen jakajana todel- lisia työpäiviä. Sairausajan palkka maksetaan henkilö- kohtaisen perustuntipalkan mukaan niiltä päiviltä, • 42 kalenteripäivältäkun työntekijä on etukäteen ilmoit- tanut olevansa käytettävissä (kalenteri auki), mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka.aina vähintään sovituilta tunneilta 24. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka joko siten, että työnantaja maksaa palkan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen tai siten, että työnantaja maksaa palkan sairausvakuutuslain ka- renssipäiviltä ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan jälkeisiltä päiviltä työnantaja maksaa päivä- palkan ja sai- rausvakuutuslain sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määräpäivä- rahan erotuksen. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 35. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa tarkoitta- maa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuinlakisääteistä pie- nempänä, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamattavähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksa- matta jääneellä määrällä. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos Työnantaja on velvollinen mak- samaan työntekijälle sairausajal- ta palkkaa. Edellytyksenä on, ettei työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkatuottamuksella. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka Työntekijän on viipymättä ilmoi- tettava poissaolosta ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6arvi- oidusta kestosta. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään työky- vyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. 3. Työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan kunkin työky- vyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen keston perusteella seuraavasti: - työsuhde kestänyt alle 1 kuukauden, 50 % palkasta sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäivältä - työsuhde kestänyt vähintään kuukauden, mutta alle 3 vuotta, täysi palkka neljän viikon ajalta - työsuhde kestänyt vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, täysi palkka viiden viikon ajalta - työsuhde kestänyt vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, täysi palkka kuuden viikon ajalta - työsuhde kestänyt vähintään 10 vuotta, täysi palkka kahdeksan viikon ajalta. 4. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärintuntipalkkaisen työnteki- jän säännöllisen työajan pituus vaihtelee, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannuksetmaksetaan sairausajan palkka sairastumista edeltävän kolmen kuukauden keskimääräi- sen säännöllisen työajan ansion mukaan. 5. Työntekijällä Työnantajan maksaessa työnteki- jälle sairausajan palkan, on työn- antajalla oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellahakea itselleen työntekijälle vastaavalta ajalta kuuluva sairausvakuutuslain mu- kainen sairausvakuutuskorvaus.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Vaihtelevan työajan työsopimuksessa työntekijän työaika ja työajan perusteella maksettava palkka vaihtelevat työnantajan tarjoaman työn määrän mukaisesti. Tällaisessa työsuhteessa sairausajan palkka maksetaan vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti tai jos olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä perusteella. Se lasketaan sellaisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi 6 kk tai edellinen lomanmääräytymisvuosi), joka osoittaa sen keskimääräisen työajan, jota hän sairauspoissaolonsa aikana olisi tehnyt. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden työntekijää kohtaa koeajan jälkeen sairastuminen tai tapaturman vuoksi työkyvytön tapaturma, joka estää häntä tekemästä työtä eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tahal- lisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen jos työsuhde on kestänyt jatkunut alle kuukauden, sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä 50 % palkasta • jos työsuhde on jatkunut kuukauden mutta alle 3 vuotta, neljän viikon • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen pituiselta ajanjaksolta • jos työsuhde on kestänyt yli yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, viiden viikon pituiselta ajanjaksolta • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen jos työsuhde on kestänyt yli yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon pituiselta ajanjaksolta • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen jos työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti jatkunut yli 10 vuotta, kahdeksan viikon pituiselta ajanjaksolta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessaSairausajan palkka suoritetaan tällaisessa tapauksessa neljä viikkoa ylittävältä osalta enintään kerran kalenterivuoden aikana. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaaPöytäkirjamerkintä: Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella työntekijälle, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella jo- ka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien koske- vien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa jom- paakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain saira- usvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan erotus- osan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan saatu- aan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta joh- tuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää vähen- tää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan ko- konaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden työkyvyttö- myyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltasairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapa- turmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen liikennevakuutuslain taikka rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain perusteella. Jos sairausajan palkka palk- ka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän käy- tettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat ai- heutuvat kustannukset. Työntekijällä Enintään 3 kalenteripäivää kestävän sairaus-tapauksen osalta selvitys voidaan kuitenkin esittää terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että • kysymyksessä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan epidemialuontoinen sairaus ja • työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituk- sen tai muun pakottavan syyn vuoksi. Soveltamisohje: Suositellaan, että paikallisesti sovittaisiin tarvittavista täsmentävistä ohjeis- ta sairauspoissaolojen johdosta. 7. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mah- dollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työky- vyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellatodistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työn- antaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkan- maksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

Työntekijän sairastuminen. 1Mikäli tästä sopimuksesta ei muuta johdu, työntekijän oikeus sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaisesti. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, ja joka asianmukaisesti hyväksytyllä lääkärintodistuksella on osoittanut olevansa kykenemätön suorittamaan työtään todetun sairauden tai tapaturman tapa‑ turman vuoksi työkyvytön eikä hän saada sairausloman aikana täysi palkkansa 90 kalenteri- päivän ajalta kalenterivuoden aikana. Mikäli työsuhde ei ole välittömästi ennen sairauslomaa keskeytymättä jatkunut vähintään yhtä kuukautta, on hänellä oikeus saman kalenteri‑ vuoden aikana saada hänelle myönnetyn sairausloman aikana sairaus‑ ajan palkkana täysi palkka 14 kalenteripäivän ajalta. Oikeutta sairausajan palkkaan ei ole, jos työntekijä on aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa työ‑ kyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman sairauspoissaolon alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan Jos työntekijä työnantajan työssä sattuneen tapaturman tai työstä ai‑ heutuneen sairauden tahi ammattitaudin johdosta on tullut kykenemät‑ tömäksi suorittamaan työtään, on hänellä edellisen lisäksi oikeus saada sairauden kestäessä enintään 245 kalenteripäivän ajalta täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttääedellyttäen, että työnantajalle vakuutusyhtiö maksaa korvausta ansionmenetyksestä. Työnantajalla, joka maksaa työntekijälle edellä tässä pykälässä tarkoi‑ tetun palkan sairauden ajalta, on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvityksetoikeus saada työntekijän sijasta tälle samalta ajalta tuleva lakimääräinen päiväraha. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta olemas‑ ta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän työn‑ tekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa suo‑ rittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellakus‑ tannukset.

Työntekijän sairastuminen. 1Mikäli tästä sopimuksesta ei muuta johdu, työntekijän oikeus sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaisesti. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, ja joka asianmukaisesti hyväksytyllä lääkärintodistuksella on osoittanut olevansa kykenemätön suorittamaan työtään to‑ detun sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän saada sairausloman aikana täysi palkkansa 90 kalenteri‑ päivän ajalta kalenterivuoden aikana. Mikäli työsuhde ei ole välittömästi ennen sairauslomaa keskeytymättä jatkunut vähintään yhtä kuukautta, on hänellä oikeus saman kalenterivuoden aikana saada hänelle myönnetyn sairauslo‑ man aikana sairausajan palkkana täysi palkka 14 kalenteripäivän ajalta. Oikeutta sairausajan palkkaan ei ole, jos työntekijä on aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman sairauspoissaolon alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän työ‑ päivän mukainen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan Jos työntekijä työnantajan työssä sattuneen tapaturman tai työstä aiheutuneen sairauden tahi ammattitaudin johdosta on tullut kykenemättömäksi suorittamaan työtään, on hänellä edellisen lisäksi oikeus saada sairauden kestäessä enintään 245 kalenteripäivän ajalta täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttääedellyt‑ täen, että työnantajalle vakuutusyhtiö maksaa korvausta ansionmenetyksestä. Työnantajalla, joka maksaa työntekijälle edellä tässä pykälässä tarkoitetun palkan sairauden ajalta, on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvityksetoikeus saada työntekijän sijasta tälle samalta ajalta tuleva lakimääräinen päiväraha. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä velvollinen viipy‑ mättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa Vaadittaes‑ sa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja työn‑ antaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellaSuositus: Mikäli työntekijälle voidaan järjestää sairausloman aikana hänen ammattitaitoaan vas‑ taavaa korvaavaa työtä, jota hän voi tehdä toipumistaan vaarantamatta, työnantaja ja työnteki‑ jät sopivat tällaisesta työnantajan tarjoamasta korvaavasta työstä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut aiheut- tanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa poissaolotapaukses- sa työnantajaltaan täysi palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä- enintään 7 kalenteripäivää, mikäli yhtäjaksoinen kun työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta30 kalenteri- päivää, • 35 kalenteripäivältä- enintään 14 kalenteripäivää, mikäli yhtäjaksoinen kun työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta vähintään 30 ka- lenteripäivää, mutta alle 5 vuotta90 kalenteripäivää - enintään 28 kalenteripäivää, • 42 kalenteripäivältäkun työsuhde kestänyt vähintään 90 ka- lenteripäivää, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 kolme vuotta - enintään 35 kalenteripäivää, kun työsuhde kestänyt vähintään kolme vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta 2. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. 3. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 24. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta Sairausajan palkka maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttääaina, että työnantajalle kun työntekijä on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrälääkärintodistuksen mukaan työkyvytön työsopimuksen mukaiseen työhönsä. b) 5. Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan saatu- aan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 36. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää vä- hentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamattasuo- rittamatta. 47. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden työkyvyt- tömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan korva- usta työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltasairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista korvauk- sista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määränmää- rän. 58. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 69. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän käy- tettävän lääkärin, työnantaja suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat ai- heutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla xxxx- xxxxx todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden työntekijää kohtaa koeajan jälkeen sairastuminen tai tapaturman vuoksi työkyvytön tapaturma, joka es- tää häntä tekemästä työtä eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tapatur-maa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa kunkin työkyvyttömyys- tapauksen yhteydessä seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen jos työsuhde on kestänyt jatkunut alle kuukauden, sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä 50 % palkasta • jos työsuhde on jatkunut kuukauden mutta alle 3 vuotta, neljän viikon • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen pituiselta ajanjaksolta • jos työsuhde on kestänyt yli yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, viiden viikon pituiselta ajanjaksolta • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen jos työsuhde on kestänyt yli yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon pituiselta ajanjaksolta • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen jos työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti jatkunut yli 10 vuotta, kahdeksan viikon pituiselta ajanjaksolta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessaSairausajan palkka suoritetaan tällaisessa tapauksessa neljä viikkoa ylittävältä osalta enintään kerran kalenterivuoden aikana. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaaPöytäkirjamerkintä: Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella työntekijälle, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella jo- ka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien koske- vien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa jom- paakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain saira- usvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan erotus- osan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan saatu- aan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta joh- tuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää vähen- tää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan ko- konaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden työkyvyttö- myyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltasairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapa- turmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen liikennevakuutuslain taikka rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain perusteella. Jos sairausajan palkka palk- ka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän. . • 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus lääkärin- todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä Enintään 3 kalenteripäivää kestä- vän sairaus-tapauksen osalta selvitys voidaan kuitenkin esittää terveyden- hoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että • kysymyksessä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan epidemialuontoinen sairaus ja • työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituk- sen tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellamuun pakottavan syyn vuoksi. Soveltamisohje: Suositellaan, että paikallisesti sovittaisiin tarvittavista täsmentävistä ohjeis- ta sairauspoissaolojen johdosta.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää Työntekijän on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ilmoitettava työnantajan edustajalle viipymättä sairastumisestaan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä edellyttämä selvitys. Xxxxxxxxx on oltava luonteeltaan sellainen, ettei työntekijä ole sairauden johdosta kykenevä tekemään työtään. Lähtökohtana pidetään sitä, että poissaoloon oikeuttavia sairauksia ovat sellaiset sairaudet, joiden perusteella työntekijällä olisi oikeus saada sairauspäivärahaa. Mikäli työntekijä ei ole aiheuttanut sairastumista tai tapaturmaa tahallisesti taikka törkeällä huolimattomuudellaan, työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärinon velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajan palkkaa seuraavasti: Jos työsuhde on työkyvyttömyyden alkaessa kestänyt -Enintään 5 vuotta, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannuksetsairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä. Työntekijällä -Yli viisi vuotta, enintään 10 vuotta, sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta neljältätoista (14) arkipäivältä -Yli kymmenen vuotta, sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta kahdeltakymmeneltä (20) arkipäivältä Yllä mainituilta 9, 14 ja 20 arkipäivän ajanjaksoilta työntekijä on oikeutettu saamaan palkkansa niiltä päiviltä, jotka olisivat olleet hänen työpäiviään. Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan loppuu mainitun ajanjakson (9, 14 tai 20 arkipäivää) kuluttua, riippumatta siitä onko työntekijä ollut työkyvytön yhtäjaksoisesti vai pätkittäin, jos poissaolot johtuvat yhdestä ja samasta sairaudesta. Jos kuitenkin työkyvyttömyys alkaa saman sairauden perusteella uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta työntekijälle viimeksi maksettiin (KELA:n) sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa, työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan saada sairausajan palkka yhdeltä arkipäivältä. KELA:n sairauspäiväraha tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellaosasairauspäiväraha maksetaan tällöin työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraavasta arkipäivästä alkaen. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain perusteella, työnantajan osaksi tai kokonaan kustantaman vakuutuksen perusteella tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausvakuutuskassasta.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajalta palkkaa, jos työnte- kijä on sairastumisen tai tapatur- man vuoksi estynyt tekemästä työtä ja työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ei ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa aiheutta- nut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä tuottamuksella. 2. Työntekijän on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa viipymättä ilmoi- tettava poissaolosta ja jos mah- dollista sen kestosta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työky- vyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. 3. Sairausajan palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen - työsuhde on kestänyt alle 1 kk:n, 50 % palkasta sairastumispäiväl- tä ja 9 seuraavalta arkipäivältä - työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, mutta alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen täysi palkka neljän viikon ajalta - työsuhde on kestänyt yli vähintään 3 vuotta vuotta, mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen täysi palkka viiden viikon ajalta - työsuhde on kestänyt yli vähintään 5 vuotta vuotta, mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen täysi palkka kuuden viikon ajalta - työsuhde on kestänyt yli vähintään 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkakahdeksan viikon ajalta. 24. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka joko siten, että työnantaja maksaa palkan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen tai siten, että työnantaja maksaa palkan sairausvakuutuslain ka- renssipäiviltä ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan jälkeisiltä päiviltä työnantaja maksaa päi- väpalkan ja sai- rausvakuutuslain sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määräpäivära- han erotuksen. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 35. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa tarkoitta- maa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuinlakisääteistä pie- nempänä, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeusvähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksa- matta jääneellä määrällä 1. Työntekijän äitiys-, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain isyys- ja van- hempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamattaperusteella. 42. Sairausajan palkasta vähennetään seTyönantaja maksaa työnteki- jälle äitiysvapaan ajalta palkan kolmelta kuukaudelta. Palkan- maksun edellytyksenä on, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajaltaettä työsuhde on jatkunut yhtäjak- soisesti yhdeksän kuukautta välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista. 3. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla Työnantajalla on oikeus nostaa korvaus saada työntekijälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen äi- tiysraha tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määränisyysraha tai makset- tua palkkaa vastaava osa niistä. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle sairaus- ajalta palkkaa. Edellytyksenä on, ettei työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä tuottamuksella. 2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta. Vaaditta- essa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärin- todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. 3. Työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhtey- dessä työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa keston perusteella seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen - Jos työsuhde on kestänyt alle 1 kuukauden, 50 % palkasta sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäivältä. - Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, mutta alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen täysi palkka neljän viikon ajalta. - Jos työsuhde on kestänyt yli vähintään 3 vuotta vuotta, mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen täysi palkka viiden viikon ajalta. - Jos työsuhde on kestänyt yli vähintään 5 vuotta vuotta, mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen täysi palkka kuuden viikon ajalta. - Jos työsuhde on kestänyt yli vähintään 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa, täysi palkka kahdeksan viikon ajalta. 4. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaatuntipalkkaisen työn- tekijän säännöllisen työajan pituus vaihtelee, maksetaan hänelle täysi sairausajan palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkasairastumista edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan. 25. Työnantaja voi toteuttaa Työnantajan maksaessa työn- tekijälle sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeuspalkan, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamattahakea itselleen työntekijälle vastaavalta ajalta kuuluva sairausvakuutus- lain mukainen sairausvakuutus- korvaus. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajalta sovittujen tuntien mukaista henkilökohtaista tunti- palkkaa, jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden sairas- tumisen tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän estynyt tekemästä työtä ja työn- tekijä ei ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa työkyvyt- tömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudellatuottamuksella. 2. Työntekijän on viipymättä ilmoi- tettava poissaolosta ja, hänellä jos mahdollista, sen kestosta. Työn- tekijällä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa olla sairaus- lomalla kolme päivää omalla ilmoituksella. Tämän jälkeen työntekijän on esitettävä työky- vyttömyydestä lääkärintodistus. Lääkärintodistus tulee toimittaa työnantajalle viikon kuluessa sen kirjoittamispäivästä. 3. Sairausajan palkka maksetaan seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä- xxx xxxxxxxx on kestänyt alle 1 kuukauden, mikäli yhtäjaksoinen 50% palkasta sairastumispäivältä ja 9 seuraa- valta arkipäivältä sovituilta työtunneilta. - jos työsuhde on kestänyt vähin- tään 1 kuukauden, sairastumis- päivältä ja 9 seuraavalta arki- päivältä sovituilta työtunneilta. - jos työsuhde on kestänyt vähintään 1 kuukauden ja tulkki on ollut VIPAROlla työssä keski- määrin yli 40 tuntia kuukaudessa, neljän viikon ajalta kolmen edel- tävän kuukauden keskimääräisen ansion mukaan. Jos työsuhde tämän kohdan mukaisessa tilan- teessa on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaakuu- kautta, maksetaan hänelle täysi sairausajan palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkatyösuhteen kestoajan keskimääräisen ansion mukaan. 24. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan sairaus- ajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka joko siten, että työnantaja maksaa palkan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuslain karenssipäiviltä ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta jälkei- siltä päiviltä työnantaja maksaa päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain sairausvakuutus- lain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määräerotuksen. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 35. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa tar- koittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään työn- tekijästä johtuvasta syystä makseta makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuinlakisääteistä pienempää, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamattavähe- nee työnantajan palkanmaksu- velvollisuus maksamatta jääneellä määrällä. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudellahuoli- mattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan täysi palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä- enintään 7 kalenteripäivää, mikäli yhtäjaksoinen kun työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta30 kalenteri- päivää - enintään 14 kalenteripäivää, • 35 kalenteripäivältäkun työsuhde kestänyt vähintään 30 kalen- teripäivää, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta90 kalenteripäivää - enintään 28 kalenteripäivää, • 42 kalenteripäivältäkun työsuhde kestänyt vähintään 90 kalen- teripäivää, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 kolme vuotta - enintään 35 kalenteripäivää, kun työsuhde kestänyt vähintään kolme vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta 2. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissakaranteenitapauksis- sa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mää- räysten mukaisesti. 3. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken kes- ken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 24. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta Sairausajan palkka maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttääaina, että työnantajalle kun työntekijä on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrälääkärintodistuk- sen mukaan työkyvytön työsopimuksen mukaiseen työhönsä. b) 5. Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee ha- kee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 36. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään itses- tään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus oi- keus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 47. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman 16 vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltasairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua kan- natusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 58. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 69. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus lääkä- rintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, työnantaja suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan työterveyshoi- tajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. (ks. lisäksi liite 4 soveltamisohje) 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä törkeäl- lä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan täysi palkkansa seuraavastiseu- raavasti: • 28 kalenteripäivältä– enintään 7 kalenteripäivää, mikäli yhtäjaksoinen kun työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta30 ka- lenteripäivää – enintään 14 kalenteripäivää, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen kun työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta vähintään 30 kalenteripäivää, mutta alle 5 vuotta90 kalenteripäivää – enintään 28 kalenteripäivää, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen kun työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta vähintään 90 kalenteripäivää, mutta alle 10 vuottakolme vuotta – enintään 35 kalenteripäivää, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen kun työsuhde on kestänyt yli 10 vähintään kolme vuotta, mutta alle viisi vuotta – enintään 42 kalenteripäivää, kun työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta 2. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa kalenteripäivän ku- luessa työhön paluusta las- ketaan lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi Saman sairauden uusiutuessa yli 7 ka- lenteripäivän kuluttua töihin palaamisesta sairausajan palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikoltamakse- taan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus. 3. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissakaranteenita- pauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon pois- saolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien kos- kevien määräysten mukaisesti. 4. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 25. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta Sairausajan palkka maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttääaina, että työnantajalle kun työntekijä on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrälääkärinto- distuksen mukaan työkyvytön työsopimuksen mukaiseen työhönsä. b) 6. Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta sairausvakuutustoi- mistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan Päivära- han ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 37. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään it- sestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, vähäisempä- nä kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla työn- antajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain sairausvakuutus- lain mukaisena päivärahana suorittamatta. 48. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman kustantaman- vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltasairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla työnan- tajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä työnte- kijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 59. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 610. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus lää- kärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja työnan- taja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, työnantaja suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen lääkärin- todistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan työter- veyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajalta sovittujen tuntien mukaista henkilökohtaista tuntipalkkaa, jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden sairastumisen tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän estynyt tekemästä työtä ja työntekijä ei ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudellatuottamuksella. 2. Työntekijän on viipymättä ilmoi- tettava poissaolosta ja, hänellä jos mah- dollista, sen kestosta. Työnteki- jällä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa olla sairauslomalla kolme päivää omalla ilmoituksel- la. Tämän jälkeen työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus. Lääkärintodis- tus tulee toimittaa työnantajalle viikon kuluessa sen kirjoittamis- päivästä. 3. Sairausajan palkka maksetaan seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä- xxx xxxxxxxx on kestänyt alle 1 kuukauden, mikäli yhtäjaksoinen 50% palkasta sairastumispäivältä ja 9 seu- raavalta arkipäivältä sovituilta työtunneilta. - jos työsuhde on kestänyt vähin- tään 1 kuukauden, sairastumis- päivältä ja 9 seuraavalta arkipäi- vältä sovituilta työtunneilta. - jos työsuhde on kestänyt vähin- tään 1 kuukauden ja tulkki on ol- lut VIPAROlla työssä keskimäärin yli 40 tuntia kuukaudessa, neljän viikon ajalta kolmen edeltävän kuukauden keskimääräisen ansi- on mukaan. Jos työsuhde tämän kohdan mukaisessa tilanteessa on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaakuukautta, maksetaan hänelle täysi sairausajan palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkatyösuhteen kestoajan keskimää- räisen ansion mukaan. 24. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka joko siten, että työnantaja maksaa palkan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuslain karenssipäi- viltä ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta jälkeisiltä päiviltä työnantaja maksaa päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella sairausvakuutuslain perus- teella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määräerotuksen. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 35. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa tarkoitta- maa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuinlakisääteistä pienempää, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamattavähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksa- matta jääneellä määrällä. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos Työnantaja on velvollinen mak- samaan työntekijälle sairausajal- ta palkkaa. Edellytyksenä on, ettei työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkatuottamuksella. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka Työntekijän on viipymättä ilmoi- tettava poissaolosta ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6arvi- oidusta kestosta. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään työky- vyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. 3. Työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan kunkin työky- vyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen keston perusteella seuraavasti: – Jos työsuhde on kestänyt alle 1 kuukauden, 50 % palkasta sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäivältä. – Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, mutta alle 3 vuotta, täysi palkka neljän viikon ajalta. – Jos työsuhde on kestänyt vähin- tään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, täysi palkka viiden viikon ajalta. – Jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, täysi palkka kuuden viikon ajalta. – Jos työsuhde on kestänyt vähintään 10 vuotta, täysi palkka kahdeksan viikon ajalta. 4. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärintuntipalkkaisen työnteki- jän säännöllisen työajan pituus vaihtelee, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannuksetmaksetaan sairausajan palkka sairastumista edeltävän kolmen kuukauden keskimääräi- sen säännöllisen työajan ansion mukaan. 5. Työntekijällä Työnantajan maksaessa työnteki- jälle sairausajan palkan, on työn- antajalla oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellahakea itselleen työntekijälle vastaavalta ajalta kuuluva sairausvakuutuslain mu- kainen sairausvakuutuskorvaus. 6. Työntekijä saa säännöllisenä työ- aikana käydä välttämättömissä lääkärintarkastuksissa ja -tutki- muksissa sekä äkillisen hammas- sairauden sattuessa hammaslää- kärin vastaanotolla menettämättä palkkaansa tältä ajalta.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut ai- heuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudellahuolimattomuudel- la, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa työnantajalta palkkaa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli vähintään kuukausi 21 työpäivää vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli vuotta 26 työpäivää vähintään 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli vuotta 31 työpäivää vähintään 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka.vuotta 41 työpäivää 2. Työnantaja voi toteuttaa Tuntityöntekijän sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta palkka määritellään kunkin kalenterivuoden osalta edellisen kalenterivuoden ansiosta. Työsuhteen kestettyä alle vuoden lasketaan sairausajan palkka koko työsuhteen aikana kertyneen ansion pohjalta. Sairaus- ajan palkka maksetaan täysi keskipäiväpalkkana. Ensisijaisesti palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotusmaksetaan työtuntiluetteloon merkityiltä tunneil- ta. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määräTyötuntiluettelon päättymisen jälkeen palkkaa maksetaan keski- päiväpalkkana. b) 3. Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta sairausva- kuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 34. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta joh- tuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuinvähäisempänä, kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää vä- hentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamattasuorit- tamatta. 45. Sairausajan palkasta vähennetään sevähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden työkyvyttömyy- den takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltasai- rausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapatur- mavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajain kokonaan tai osaksi kus- tantaman muun vakuutuksen taikka liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan sai- rausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ta- kaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määränmäärä. 56. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä velvollinen ensi tilassa ilmoittamaan tästä työnantajalle siitä sekä siitä, milloin esteen arvioidaan arvi- oidaan päättyvän. 67. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus lääkärin, sairaan- hoitajan tai muu terveydenhoitajan antama, työnantajan hyväksymä selvitystodistus. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärinosoittaa tietyn selvitysmenettelyn, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta sen hankkimi- sesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan Epidemian aikana lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellasairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairaslomatodistuksen enintään 3 päiväksi, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu, tai kun työterveyshuollon tai julkisen terveyden- huollon lääkäripalveluja ei ole saatavilla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri. Työnantaja voi hyväksyä satunnaisten ja enintään kolmen päivän kestoisten työkyvyttömyyksien selvittämisen työntekijän työnantajan edustajalle tekemällä ilmoituksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden työntekijää kohtaa sairastuminen tai tapaturman vuoksi työkyvytön tapaturma, joka estää häntä te- kemästä työtä eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tahal- lisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa kunkin työkyvyttömyystapauk- sen yhteydessä seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen − jos työsuhde on kestänyt jatkunut alle kuukauden, sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä 50 % palkasta − jos työsuhde on jatkunut kuukauden mutta alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen neljän vii- kon pituiselta ajanjaksolta − jos työsuhde on kestänyt yli yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen viiden viikon pituiselta ajanjaksolta − jos työsuhde on kestänyt yli yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta vuotta, mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen kuuden viikon pituiselta ajanjaksolta − jos työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti jatkunut yli 10 vuotta, kahdeksan viikon pituiselta ajanjaksolta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessaSairausajan palkka suoritetaan tällai- sessa tapauksessa neljä viikkoa ylittävältä osalta enintään kerran kalenterivuoden aikana. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. TyöntekijälleKeskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella työn- tekijälle, joka tartuntatautilain perusteella terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissakaranteenita- pauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon pois- saolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen työ- ehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisestimu- kaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkaJos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudel- leen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen sairausajan palkan jaksoon, vaan sairausajan palkkaa makse- taan yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjaksolta. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa yrityskohtai- sesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta ajanjak- solta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta sairausvakuutus- toimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään itses- tään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän työnte- kijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain sairausvakuu- tuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden työky- vyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnanta- jalta, taikka tapaturmavakuutuslain tai työn- antajan työntekijäin eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella liikennevakuutus- lain taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajaltarikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus kor- vaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa maksa- mansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus lääkärinto- distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä Enintään 3 kalenteripäivää kes- tävän sairaustapauksen osalta selvitys voidaan kuitenkin esittää tervey- denhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että − kysymyksessä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan epidemialuontoinen sairaus ja − työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireel- lisyysluokituksen tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellamuun pakottavan syyn vuoksi. Suositellaan, että paikallisesti sovittaisiin tarvittavista täsmentä- vistä ohjeista sairauspoissaolojen johdosta. 7. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työn- antajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoi- tajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnan- tajalle viipymättä. Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työter- veyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut ai- heuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa työnantajalta palkkaa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli vähintään kuukausi 21 työpäivää vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli vuotta 26 työpäivää vähintään 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli vuotta 31 työpäivää vähintään 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 vuotta 41 työpäivää Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaapalaamisesta, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen lasketaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkapalkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso. 2. Työnantaja voi toteuttaa Tuntityöntekijän sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta palkka määritellään kunkin kalenterivuoden osalta edellisen kalenterivuoden ansiosta. Työsuhteen kestettyä alle vuoden lasketaan sairausajan palkka koko työsuhteen aikana kertyneen ansion pohjalta. Sairausajan palkka maksetaan täysi keskipäiväpalkkana. Ensisijaisesti palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotusmaksetaan työtuntiluetteloon merkityiltä tunneil- ta. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määräTyötuntiluettelon päättymisen jälkeen palkkaa maksetaan keski- päiväpalkkana. b) 3. Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta sairausvakuu- tustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 34. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta johtu- vasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuinvähäisempänä, kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sai- rausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan koko- naan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 45. Sairausajan palkasta vähennetään sevähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltaavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuu- tuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajain kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen taikka liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla työnan- tajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä työntekijältä, ei kuitenkaan kui- tenkaan enempää kuin maksamansa määränmäärä. 56. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä velvollinen ensi tilassa ilmoittamaan tästä työnantajalle siitä sekä siitä, milloin esteen arvioidaan arvioi- daan päättyvän. 67. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus lääkärin, sairaanhoi- tajan tai muu terveydenhoitajan antama, työnantajan hyväksymä selvitystodistus. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärintyön- antaja osoittaa tietyn selvitysmenettelyn, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen sen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan Epidemian aikana lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellasairaanhoitaja voi an- taa tutkimuksensa perusteella sairaslomatodistuksen enintään 3 päiväksi, kun lää- käriin pääsy vaikeutuu, tai kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lää- käripalveluja ei ole saatavilla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri. Työnantaja voi hyväksyä satunnaisten ja enintään kolmen päivän kestoisten työ- kyvyttömyyksien selvittämisen työntekijän työnantajan edustajalle tekemällä ilmoi- tuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos Työnantaja on velvollinen maksamaan työn- tekijälle sairausajalta palkkaa. Edellytyksenä on, ettei työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa työkyvyttö- myyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkatuottamuksel- la. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissa- olosta ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotussen arvioidusta kestosta. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa Vaadittaes- sa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään työkyvyttömyy- destä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. 3. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärinTyönantaja maksaa työntekijälle normaa- lin palkan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen keston perusteella seuraavasti: • Jos työsuhde on kestänyt alle 1 kuukauden, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset50 % palkasta sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäivältä. Työntekijällä • Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukau- den, mutta alle 3 vuotta, täysi palkka neljän viikon ajalta. • Jos työsuhde on kestänyt vähintään 3 vuot- ta, mutta alle 5 vuotta, täysi palkka viiden viikon ajalta. • Jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, täysi palkka kuuden vii- kon ajalta. • Jos työsuhde on kestänyt vähintään 10 vuot- ta, täysi palkka kahdeksan viikon ajalta. 4. Tunti- ja provisiopalkkaiselle työntekijälle sairausajan palkka maksetaan sairastumista edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan. Tarkoitus on, että palkka vastaa työntekijän tavanomaista keskiansiota. 5. Työnantajan maksaessa työntekijälle sairaus- ajan palkan, on työnantajalla oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellahakea itselleen työntekijälle vastaavalta ajalta kuu- luva sairausvakuutuslain mukainen sairausva- kuutuskorvaus.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden työntekijää kohtaa koeajan jälkeen sairastuminen tai tapaturman vuoksi työkyvytön tapaturma, joka estää häntä tekemästä työtä eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tahal- lisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen jos työsuhde on kestänyt jatkunut alle kuukauden, sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä 50 % palkasta • jos työsuhde on jatkunut kuukauden mutta alle 3 vuotta, neljän viikon • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen pituiselta ajanjaksolta • jos työsuhde on kestänyt yli yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, viiden viikon pituiselta ajanjaksolta • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen jos työsuhde on kestänyt yli yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon pituiselta ajanjaksolta • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen jos työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti jatkunut yli 10 vuotta, kahdeksan viikon pituiselta ajanjaksolta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessaSairausajan palkka suoritetaan tällaisessa tapauksessa neljä viikkoa ylittävältä osalta enintään kerran kalenterivuoden aikana. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaaPöytäkirjamerkintä: Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella työntekijälle, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella jo- ka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien koske- vien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa jom- paakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain saira- usvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan erotus- osan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan saatu- aan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta joh- tuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää vähen- tää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan ko- konaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden työkyvyttö- myyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltasairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapa- turmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen liikennevakuutuslain taikka rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain perusteella. Jos sairausajan palkka palk- ka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän käy- tettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat ai- heutuvat kustannukset. Työntekijällä Enintään 3 kalenteripäivää kestävän sairaus-tapauksen osalta selvitys voidaan kuitenkin esittää terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että • kysymyksessä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan epidemialuontoinen sairaus ja • työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituk- sen tai muun pakottavan syyn vuoksi. Soveltamisohje: Suositellaan, että paikallisesti sovittaisiin tarvittavista täsmentävistä ohjeis- ta sairauspoissaolojen johdosta. 7. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mah- dollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työky- vyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellatodistusta. Menettely xxxxxx enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.‌‌ Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työn- antaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkan- maksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajalta palkkaa, jos työnte- kijä on sairastumisen tai tapatur- man vuoksi estynyt tekemästä työtä ja työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ei ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa aiheutta- nut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä tuottamuksella. 2. Työntekijän on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa viipymättä ilmoi- tettava poissaolosta ja jos mah- dollista sen kestosta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työky- vyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. 3. Sairausajan palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen - työsuhde on kestänyt alle 1 kk:n, 50 % palkasta sairastumispäiväl- tä ja 9 seuraavalta arkipäivältä - työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, mutta alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen täysi palkka neljän viikon ajalta - työsuhde on kestänyt yli vähintään 3 vuotta vuotta, mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen täysi palkka viiden viikon ajalta - työsuhde on kestänyt yli vähintään 5 vuotta vuotta, mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen täysi palkka kuuden viikon ajalta - työsuhde on kestänyt yli vähintään 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkakahdeksan viikon ajalta. 24. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka joko siten, että työnantaja maksaa palkan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen tai siten, että työnantaja maksaa palkan sairausvakuutuslain ka- renssipäiviltä ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan jälkeisiltä päiviltä työnantaja maksaa päi- väpalkan ja sai- rausvakuutuslain sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määräpäivära- han erotuksen. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 35. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa tarkoitta- maa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuinlakisääteistä pie- nempänä, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamattavähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksa- matta jääneellä määrällä. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. Työntekijällä on oikeus saada sai- rauslomaa, jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään. 1. Jos Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajalta sovittujen tuntien mukaista henkilökohtaista tuntipalkkaa, jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden sairastumisen tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän estynyt tekemästä työtä ja työntekijä ei ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkatuottamuksella. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka Työntekijän on viipymättä ilmoi- tettava poissaolosta ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotusjos mah- dollista sen kestosta. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle Työntekijän on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestään työky- vyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. 3. Mikäli Sairausajan palkka maksetaan seuraavasti: - jos työsuhde on kestänyt alle 1 kk:n, 50 % sovittujen työtuntien palkasta sairas- tumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä - jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden sairas- tumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä sovittujen työ- tuntien mukaan - jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja tulkki on ollut Viittoen Oy:llä työssä keskimäärin yli 40 tuntia kuukaudessa sairastu- mista edeltävän kolmen kuu- kauden aikana, neljän viikon ajalta kolmen edeltävän kuu- kauden keskimääräisen ansi- on mukaan, kuitenkin vähin- tään sovituilta työtunneilta. 4. Työnantaja toteuttaa sairausajan palkan maksamisen joko siten, että työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärinmaksaa palkan työntekijälle ja hakee itse saira- usvakuutuskorvauksen tai siten, suorittaa että työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannuksetmaksaa palkan sairausvakuutuslain karenssipäi- viltä ja tämän jälkeisiltä päiviltä työnantaja maksaa päiväpalkan sekä sairausvakuutuslain perus- teella suoritettavan päivärahan erotuksen. 5. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan Jos sairausvakuutuslain tarkoitta- maa päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta, tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellajos se maksetaan lakisääteistä pienempänä, vähenee työnanta- jan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut ai-heut- tanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä hä- nellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa työnantajalta palkkaa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli vähintään kuukausi 21 työpäivää vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli vuotta 26 työpäivää vähintään 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli vuotta 31 työpäivää vähintään 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 vuotta 41 työpäivää Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaapalaamisesta, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkalasketaan sai- rausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso. 2. Työnantaja voi toteuttaa Tuntityöntekijän sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta palkka määritellään kunkin kalenterivuoden osalta edellisen kalenterivuoden ansiosta. Työsuhteen kestettyä alle vuoden lasketaan sairausajan palkka koko työsuhteen aikana kertyneen ansion pohjalta. Sairausajan palkka maksetaan täysi keskipäiväpalkkana. Ensisijaisesti palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotusmaksetaan työtuntiluetteloon merkityiltä tunneilta. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määräTyötuntiluettelon päättymisen jälkeen palkkaa maksetaan keskipäivä- palkkana. b) 3. Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jolloin jol- loin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta sairausvakuutus- toimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 34. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta johtu- vasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuinvähäisempänä, kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sai- rausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan koko- naan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 45. Sairausajan palkasta vähennetään sevähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltasairausavus- tuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajain kokonaan tai osaksi kustantaman muun va- kuutuksen taikka liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu mak- settu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määränmäärä. 56. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ensi tilassa ilmoittamaan tästä työnantajalle siitä sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 67. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus lääkärin, sairaanhoi- tajan tai muu terveydenhoitajan antama, työnantajan hyväksymä selvitystodistus. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärintyönan- taja osoittaa tietyn selvitysmenettelyn, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen sen hankkimisesta aiheutuvat ai- heutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan Epidemian aikana lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellasairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairaslomatodistuksen enintään 3 päiväksi, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu, tai kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lääkäripal- veluja ei ole saatavilla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri. Työnantaja voi hyväksyä satunnaisten ja enintään kolmen päivän kestoisten työky- vyttömyyksien selvittämisen työntekijän työnantajan edustajalle tekemällä ilmoituk- sella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman ta- paturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tapa- turmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan pa- luusta lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessalasket- taessa. Vaihtelevan työajan työsopimuksessa työntekijän työaika ja työajan perus- teella maksettava palkka vaihtelevat työnantajan tarjoaman työn määrän mukaisesti. Tällaisessa työsuhteessa sairausajan palkka maksetaan vah- vistetun työvuoroluettelon mukaisesti tai jos olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. Työ- vuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta sairausajan palkka määräytyy työntekijän toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Se lasketaan sellaisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi 6 kk tai edellinen lomanmää- räytymisvuosi), joka osoittaa sen keskimääräisen työajan, jota hän sairaus- poissaolonsa aikana olisi tehnyt. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään enin- tään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissakaranteenitapa- uksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon poissa- olon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen työehto- sopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen mukai- nen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta ajanjak- solta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan täysi palkkansa seuraavasti: • − 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • . − 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • . − 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa90 kalenteripäivää, maksetaan makse‑ taan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikoltasairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdek‑ sältä arkipäivältä. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 kalenteripäivän kulues‑ sa työhön paluusta lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jak‑ son pituutta laskettaessa. Saman sairauden uusiutuessa yli 7 kalen‑ teripäivän kuluttua töihin palaamisesta sairausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus. Työntekijälle, joka voimassa olevan tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa palk‑ kaa tai palkan ja sairauspäivärahan tai muun lakisääteisen päivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten määräys‑ ten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken kes‑ ken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan Työnantajalla, joka maksaa työntekijälle edellä tässä pykälässä tar‑ koitetun palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttääsairauden ajalta, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvityksetoikeus saada työntekijän sijas‑ ta tälle samalta ajalta tuleva lakimääräinen päiväraha. Päivärahan ylittäessä ylit‑ täessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys, milloin sairaus jatkuu enemmän kuin kaksi päivää. Mikäli työnantaja työnanta‑ ja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen lääkärin‑ todistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan työter‑ veyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajalta sovittujen tuntien mukaista henkilökohtaista tunti- palkkaa, jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden sairas- tumisen tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän estynyt tekemästä työtä ja työn- tekijä ei ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa työkyvyt- tömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudellatuottamuksella. 2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja, hänellä jos mahdollista, sen kestosta. Työntekijän on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys. 3. Sairausajan palkka maksetaan seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen - Jos työntekijän työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta1 kuukauden, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen 50 % sovittujen tuntien mukaisesta henkilökohtaisesta tuntipalkasta sairastumispäivältä ja 9 seuraa- valta arkipäivältä - Jos työntekijän työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuottavähintään 1 kuukau- den, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta kalenteripäivältä sovittujen tuntien mukainen henkilökohtainen tuntipalkka - Jos työntekijä työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta ja työntekijä on ollut Vialla työs- sä keskimäärin yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta40 tuntia/kk sairastumista edeltävän kolmen kuukauden aikana: • Sairastumispäivältä ja 6 seuraavalta kalenteripäivältä sovittujen tuntien mukaan. • Tämän jälkeen kolmen viikon ajalta viimeistä päättynyttä palkkakautta edeltävän 3 kuu- kauden keskimääräisen työ- ajan mukaan. Keskimääräinen työaika päivää kohden laske- taan käyttäen jakajana todel- lisia työpäiviä. Sairausajan palkka maksetaan henkilö- kohtaisen perustuntipalkan mukaan niiltä päiviltä, • 56 kalenteripäivältäkun työntekijä on etukäteen ilmoit- tanut olevansa käytettävissä (kalenteri auki), mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuitenkin aina vähintään sovituilta tunneilta Mikäli sama sairaus uusiutuu 3 työpäivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaapa- laamisesta, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijällelasketaan sairausajan palkanmaksujakso, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkakuin kyseessä olisi yksi poissaolojakso. 24. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka joko siten, että työnantaja maksaa palkan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen tai siten, että työnantaja maksaa palkan sairausvakuutuslain karenssipäiviltä ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan jälkei- siltä päiviltä työnantaja maksaa päivä-palkan ja sai- rausvakuutuslain sairausvakuutus- lain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määräerotuksen. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 35. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa tarkoitta- maa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuinlakisääteistä pie- nempänä, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamattavähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksa- matta jääneellä määrällä. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Vaihtelevan työajan työsopimuksessa työntekijän työaika ja työajan perusteella maksettava palkka vaihtelevat työnantajan tarjoaman työn määrän mukaisesti. Tällaisessa työsuhteessa sairausajan palkka maksetaan vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti tai jos olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta mut- ta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta mut- ta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty mää- rätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan sai- rauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten määräys- ten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan makse- taan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttääedel- lyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan päi- värahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä tärkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa poissaolotapaukses‑ sa työnantajaltaan täysi palkkansa seuraavasti: • − 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • . − 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • . − 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa90 kalenteripäivää, maksetaan makse‑ taan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikoltasairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdek‑ sältä arkipäivältä. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 kalenteripäivän kulues‑ sa työhön paluusta lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jak‑ son pituutta laskettaessa. Saman sairauden uusiutuessa yli 7 kalen‑ teripäivän kuluttua töihin palaamisesta sairausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus. Työntekijälle, joka voimassa olevan tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa palk‑ kaa tai palkan ja sairauspäivärahan tai muun lakisääteisen päivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten määräys‑ ten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken kes‑ ken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajalta palk- kaa. Edellytyksenä on, ettei työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkatuottamuksella. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b. 3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairaus- vakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 6arvioidusta kestosta. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. 3. Työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan kunkin työkyvyttö- myystapauksen yhteydessä työsuhteen keston perusteella seuraavasti: – Jos työsuhde on kestänyt alle 1 kuukauden, 50 % palkasta sairastumis- päivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäivältä. – Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, mutta alle 3 vuotta, täysi palkka neljän viikon ajalta. – Jos työsuhde on kestänyt vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, täysi palkka viiden viikon ajalta. – Jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, täysi palkka kuuden viikon ajalta. – Jos työsuhde on kestänyt vähintään 10 vuotta, täysi palkka kahdeksan viikon ajalta. 4. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärintuntipalkkaisen työntekijän säännöllisen työajan pituus vaih- telee, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannuksetmaksetaan sairausajan palkka sairastumista edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan. 5. Työntekijällä Työnantajan maksaessa työntekijälle sairausajan palkan, on työn- antajalla oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksellahakea itselleen työntekijälle vastaavalta ajalta kuuluva sairausvakuutuslain mukainen sairausvakuutuskorvaus.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudellahuo- limattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin kussa- kin poissaolotapauksessa työnantajaltaan täysi palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältäenintään 7 kalenteripäivää, mikäli yhtäjaksoinen kun työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta30 kalenteri- päivää, • 35 kalenteripäivältäenintään 14 kalenteripäivää, mikäli yhtäjaksoinen kun työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta vähintään 30 kalenteripäivää, mutta alle 5 vuotta90 kalenteripäivää enintään 28 kalenteri- päivää, • 42 kalenteripäivältäkun työsuhde kestänyt vähintään 90 kalenteripäivää, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 kolme vuotta enintään 35 kalenteripäivää, kun työsuhde kestänyt vähin- tään kolme vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enintään kahdelta viikolta 2. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissakaranteenitapauk- sissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mää- räysten mukaisesti. 3. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka. 24. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta Sairausajan palkka maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttääaina, että työnantajalle kun työntekijä on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrälääkärintodis- tuksen mukaan työkyvytön työsopimuksen mukaiseen työhönsä. b) 5. Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta sairausvakuutustoi- mistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 36. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, vähäisem- pänä kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän työnte- kijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain sairausvakuu- tuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 47. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa ver- rattavaa korvausta lain tai työn- antajan työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassaltasairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua kan- natusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 58. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. 69. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus lääkä- rintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, työnantaja suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan työterveyshoi- tajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

Työntekijän sairastuminen. 1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden sairastumisen tai tapaturman vuoksi työkyvytön on estynyt tekemästä työsopimuk- sensa mukaista työtä eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä törke- ällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen työsuhteensa jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan työnantajal- taan palkkansa seuraavasti: • 28 kalenteripäivältä: 1) Työntekijälle, mikäli yhtäjaksoinen jonka työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja joka on koeajalla tai alle 3 vuotta, • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta, • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta, • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta las- ketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa. Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaaneljän kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa, maksetaan palkka enin- tään sairausvakuutuslain tarkoittaman karenssiajan pituiselta ajalta kunkin työkyvyt- tömyystapauksen yhteydessä. 2) Työntekijälle, joka koeajan jälkeen estyy työtä tekemästä sairauden tai tapaturman vuoksi, suorittaa työnantaja hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin työsuhteen jatkuessa palkkaa enintään kahdelta viikoltakuu- kauden ajanjaksolta. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden al- kua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään viisi (ns5) vuotta, suorittaa työnantaja työsuh- teen jatkuessa palkkaa enintään kolmen kuukauden ajanjaksolta. 3) Sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden uusiutuessa ei työntekijäl- lä ole 12 peräkkäisen kuukauden aikana oikeutta palkkaan yhteensä pidemmältä ajalta kuin edellä on mainittu. karanteenitapauksissa( Kalenterivuoden vaihtuminen ei katkaise em.12 kuu- kauden juoksevaa laskentaa.) Työntekijällä on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan kuitenkin em. palkanmaksuaikojen täyttyessäkin oikeus jokaisen työ- kyvyttömyysjakson aikana saada palkka vähintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta. Karenssiajat ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisestiniiltä maksettu palkka lasketaan mukaan määritettäessä 12 peräkkäisen kuukauden aikana palkkaan oikeuttavien em. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkkapalkanmaksuaikojen yh- teenlaskettuja määriä. 2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaa- kumpaa jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen: a1) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta jälkeisiltä työpäiviltä ainoastaan päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain sairausvakuu- tuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen suorittami- nen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun mak- setun päivärahan määrä. b2) Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jol- loin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutus- toimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. 3. Työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta maksetaan sairausajan palkkaa siten, että työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain ta- paturmavakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta tapaturmavakuutusyhtiöltä saatuaan työntekijältä työn- tekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.. 34. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain sairausvakuu- tuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 45. Sairausajan palkasta vähennetään sevähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työn- antajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairaus- vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajaltaperusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä työnte- kijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. 56. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen velvolli- nen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitäsekä, mikäli mahdollista, siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän. 67. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.