Muuttopalvelualan työehtosopimus

Sopimuksen määräykset ovat voimassa siihen asti, kunnes uusi sopimus on tullut voi- maan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toi- mesta on todettu päättyneiksi.

3. Palkkaratkaisu Palkantarkistukset 2023

Palkkoja korotetaan 1.5.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,5 %.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 3,5 %.

Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.5.2023 lukien 3,5 %.

Palkantarkistukset vuonna 2024

Palkkoja korotetaan 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,5 %.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 2,5 %.

Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.3.2024 lukien 2,5 %.

Palkkojen korotusajankohdasta johtuva yhden prosentin kustannusvaikutus

Sopimus ei sisällä kertaerää, mutta kertaerää vastaava yhden prosentin palkkoja korot- tava kustannusvaikutus on huomioitu palkankorotusten ajankohtien aikaistamisilla.

4. Perhevapaatyöryhmä

Työehtosopimusosapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää 29.2.2024 mennessä työehtosopimuksen perhevapaita koskevan määräyksen toimi- vuutta ottamalla huomioon 1.8.2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen tavoitteet. Mahdolliset muutokset työehtosopimukseen tehdään kustannusneutraalisti.

Palvelualojen työnantajat Palta ry Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxx Xxxxxxxx

MUUTTOPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Voimassaoloaika

Sopimuskausi on 2.5.2023 - 28.2.2025.

2 § Soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan muuttopalvelualan yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin.

Muuttopalvelualalla tarkoitetaan irtaimen omaisuuden tilaamista, kuljettamista, siirtämistä, näihin liittyvää pakkaamista, purkamista, asennusta, kalustejärjes- telyjä sekä näitä tukevaa suunnittelua, neuvontaa ja vastaavaa toimintaa.

3 § Sopimuksen osana noudatettavat yleiset sopimukset

Tämän sopimuksen osana sovelletaan voimassa olevaa TT-SAK yleissopi- musta (sopimus liitteenä).

4 § Työsopimus ja työnjohto

Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät sekä johtaa työtä. Työsopimus tehdään kirjallisena.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä säännöllisen työajan määrä.

Koeaika on enintään työsopimuslain mukainen. Määräaikaisessa työsuh- teessa koeaika voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta.

Uudelle työntekijälle ilmoitetaan luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työ- suojeluasiamies.

5 § Irtisanominen

Irtisanominen toimitetaan kirjallisesti. Mikäli erikseen töihin kutsuttava ei ole tehnyt työtä kolmen kuukauden aikana työntekijän työsuhde päättyy irtisano- misaikaa noudattamatta. Työsuhteen päättymisestä on ilmoitettava työnteki- jälle kirjallisesti.

6 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisa- nomisaikoja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä:

Työsuhteen kestoaika	Irtisanomisaika
enintään 1 vuosi	14 päivää
yli 1 v, enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 v, enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 v, enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seu- raavia irtisanomisaikoja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä:

Työsuhteen kestoaika	Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

Korvaukset irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä sekä korvauksen kuit- taamisesta määräytyy työsopimuslain mukaan.

Päättäessä työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työnantajalle ai- heuttamansa vahingon. Korvaus on enintään kahden viikon palkka.

7 § Työaika

1. Jaksotyö

Jaksotyössä työaika on:

• kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia/112,5 tuntia

• kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia/75 tuntia

Jaksotyössä voidaan käyttää kahden tai kolmen viikon jaksoja sekä koko- että osa-aikatyöntekijöillä.

Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka säännöllinen työaika on vähemmän kuin keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. Osa-aikatyöntekijöiden

työsopimuksesta tulee ilmetä vähimmäistyöajan määrä kolmiviikkois- tai kak- siviikkoisjaksossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työnte- kijälle säädetään työsopimuslaissa. Menettelytavoista lisätyön tar- joamiseksi osa-aikaiselle työntekijälle sovitaan tarvittaessa pää- luottamusmiehen ja työnantajan kesken.

2. Keskimääräisenä järjestetty jaksotyö

Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten keskimääräi- senä, että se tasoittuu työntekijän säännölliseen työaikaan enintään 6 viikon pituisen tasoittumisjakson aikana. Tällainen työajan järjestäminen on merkit- tävä työvuorolistaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Tasoittumisjakso voi olla esim. 2 x 2 viikkoa, 3 x 2 viikkoa tai 2 x 3 viikkoa.

Mikäli käytössä on työehtosopimuksessa tarkoitettu työaikapankki, voi tasoit- tumisjakson pituus olla enintään 12 viikkoa.

Keskimääräisenä järjestetyssä jaksotyössä voi säännöllinen työaika olla:

• kolmen viikon ajanjaksossa enintään 128 tuntia

• kahden viikon ajanjaksossa enintään 85 tuntia

Esimerkki:

Käytettäessä 120 t / 3 viikkoa: Kahden toisiaan seuraavan jakson säännöllinen työaika on enintään 240 tuntia, jolloin yhden jakson säännöllisen työajan enimmäismäärä on 128 tuntia (esim. jakso 1 työaika 112 tuntia ja jakso 2 työaika 128 tuntia).

3. Työvuoron pituus

Työvuoron pituus on vähintään 5 ja enintään 12 tuntia. Alle 5 tunnin työvuo- roista voidaan sopia työntekijän kanssa, pituus kuitenkin vähintään 3 tuntia. Pysyvistä poikkeuksista sovitaan pääluottamusmiehen kanssa (28 §).

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuoron poikkeava pituus on pyrittävä sopimaan ennen työvuo- ron alkua.

4. Ylityön määritelmä

Ylityötä on tämän pykälän 1. kohdan työaikajärjestelmässä työ, joka kaksiviik- koisjaksossa ylittää 80 tuntia tai kolmiviikkoisjaksossa ylittää 120 tuntia.

Ylityötä on tämän pykälän 2. kohdan tarkoittamassa keskimääräisenä järjeste- tyssä jaksotyössä:

• kolmen viikon ajanjaksossa 128 tuntia ylittävä työ

• kahden viikon ajanjaksossa 85 tuntia ylittävä työ

Kokoaikaisella tasoittumisjaksossa työvuorolistan mukaisen säännöllisen työ- ajan ylittävä työaika kaksiviikkoisjaksossa tai kolmiviikkoisjaksossa korvataan kuten jaksoylityö, mikäli kyse ei ole lisätyöstä.

5. Ylityön korvaaminen

Ylityöstä kaksiviikkoisjaksoa kohden maksetaan kahdeltatoista ensimmäiseltä tunnilta ja kolmiviikkoisjaksoa kohden kahdeksaltatoista ensimmäiseltä tun- nilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa.

6. Lisätyö

Lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä säännöllisen työajan enimmäismäärää (kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia).

7. Ylityökorvauksen vaihtaminen palkalliseen vapaa-aikaan

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa pyritään antamaan täysinä työpäivinä.

8. Työssäolon veroinen aika ylityötä laskettaessa

Työssäolon veroisena aikana pidetään työehtosopimuksen 18 §:n (sairaus- poissaolo) ja 22 §:n (vuosiloma) aikaa.

8 § Lepoajat Päivittäiset lepoajat

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla

olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätön, annetaan työntekijälle vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Tällöin lepoaika ei ole työaikaa. Jos työntekijällä ei ole mahdol- lisuutta poistua työpaikalta, on työntekijällä oikeus aterioida työaikana.

Työntekijällä on lisäksi työajan ollessa vähintään 4 ja enintään 8 tuntia oikeus yhteen virkistystaukoon ja työajan ollessa yli 8 ja enintään 10 tuntia kahteen virkistystaukoon työn kannalta sopivana ajankohtana. Jos työaika ylittää 10 tuntia, on työntekijällä halutessaan oikeus pitää ylimääräinen virkistystauko.

Lepoaikaa tai virkistystaukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun.

Vuorokausilepo

Työvuorojen väliin tulee jäädä vähintään 10 tunnin lepoaika. Paikallisesti voi- daan sopia toisin työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Muutoin kor- vaus menetetystä lepoajasta on vähintään 50 %:lla korotettu palkka.

Viikoittainen vapaa-aika

Työntekijälle on annettava yhdenjaksoinen 30 tunnin viikoittainen vapaa-aika kerran 7 päivän aikana. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viik- kolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Paikallisesti voidaan sopia toisin työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken (28 §). Muutoin korvataan menetetty vapaa-aika työaikalain 28 §:n mukaisesti lyhentämällä säännöllistä työaikaa vastaavasti tai maksamalla 100 %:lla koro- tettua tuntipalkkaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi liitot pitävät tärkeänä, että työvuoroja suunniteltaessa työntekijöille pyritään antamaan sään- nöllisin välein vapaaksi pitkä viikonloppu perjantaista klo 18.00:sta maanantaihin klo 6.00 asti.

9 § Työvuoroluettelo ja tasoittumisjakso Laadinta

Työvuoroluettelo on laadittava vähintään yhdeksi viikoksi, mutta pyritään laa-

timaan koko jaksoksi (kaksi, kolme, neljä tai kuusi viikkoa), ja annettava työn- tekijälle viimeistään viikkoa ennen ajanjakson alkamista.

Milloin edellä tarkoitetun työvuoroluettelon laatiminen työn laatuun nähden on erittäin vaikeaa, voidaan siitä poiketa paikallisesti sopien pääluottamusmiehen kanssa.

Tasoittumisjakson pituus on maksimissaan 6 viikkoa.

Tasoittumisjakson pituus on enintään 12 viikkoa, mikäli käytössä on työehto- sopimuksessa tarkoitettu työaikapankki.

10 § Työviikko

Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

11 § Varallaolo

Varallaolosta on sovittava kirjallisesti.

Soveltamisohje:

• Varallaolo ei ole työaikaa eikä päivystystä.

• Varallaoloon liittyviin työtehtäviin ei sovelleta

− vähimmäistyöaikaa koskevia määräyksiä, xxxxx xxxxxxxx toi- sin sovita

− lepoaikoja koskevia määräyksiä

• Varallaolosta sovittaessa pitäisi sopia työhön saapumisaika kut- susta

12 § Vuosivapaajärjestelmä ja arkipyhävapaat Vuosivapaan piirissä olevat

Vuosivapaa koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 120

tuntia kolmeviikkoisjaksossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enin- tään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.

Vuosivapaajärjestelmä toteutetaan lyhentämällä työntekijän vuotuista työaikaa seuraavasti.

Vuosivapaan määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työ- aikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Vapaan kertyminen

Vuosivapaata kertyy kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraa- vasti:

vähint. 90 h	8 h eli	1 päivä
180 h	16 h eli	2 päivää
270 h	24 h eli	3 päivää
360 h	32 h eli	4 päivää
447 h	40 h eli	5 päivää
537 h	48 h eli	6 päivää
627 h	56 h eli	7 päivää
717 h	64 h eli	8 päivää
807 h	72 h eli	9 päivää
893 h	80 h eli	10 päivää
983 h	88 h eli	11 päivää
1073 h	96 h eli	12 päivää
1163 h	104 h eli	13 päivää
1253 h	112 h eli	14 päivää
1340 h	120 h eli	15 päivää
1430 h	128 h eli	16 päivää
1520 h	136 h eli	17 päivää
1610 h	144 h eli	18 päivää
1696 h	152 h eli	19 päivää

Työssäolon veroinen aika

Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan.

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä vuosilomalain 7

§:n 2 momentin, tai tämän työehtosopimuksen 23 §:n mukaan. Samoin rinnas- tetaan säännöllisiin työtunteihin työnantajan osittainkin kustantama koulutus- aika siltä osin, kun työnantaja korvaa ansionmenetyksen.

Vapaan antaminen

Edellä mainitun perusteella kertyneet vuosivapaat annetaan kokonaisina päi- vinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Vuosivapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai vuosivapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työn- tekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta vuosivapaapäivän antamista- vasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tuntia.

Vuosivapaan sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään vuosiva- paan tuntimäärällä.

Ansaitut ja pitämättömät vuosivapaat voidaan sopia korvattavaksi rahana kes- kituntiansion mukaan.

Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus vähintään viiden päivän mittaisesta vapaasta on annettava työnteki- jälle 2 viikkoa ennen vapaan antamista. Yksittäiset vapaapäivät ilmoitetaan työvuoroluettelossa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan vuosivapaan ajalta palkka voimassa olevan keskitun- tiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu vuosivapaa on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen vapaa- päivien lukumäärän perusteella sen hetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

Vuosivapaan ulkopuolella olevat

Jos säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 112,5 tuntia / kolme viikkoa, työntekijään ei sovelleta vuosivapaata koskevia määräyksiä. Tällöin arkipyhä- määräykset ovat seuraavat;

Kirkolliset juhlapyhät, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä ja joulu- aatto lyhentävät vuotuista työaikaa enintään 7,5 tuntia. Osa-aikatyöntekijöillä työaika lyhenee työajan suhteessa.

Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen ar- kipyhää ja että työntekijä on ollut työssä arkipyhäviikolla.

Vapaan antamisessa noudatetaan muuten tämän pykälän määräyksiä sovel- tuvin osin.

13 § Palkkamääräykset

Palkkausjärjestelmä liitteenä.

14 § Palkanmaksu ja todistukset

Tuntipalkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa ja kuukausipalkka kerran kuukaudessa, ellei toisin paikallisesti ole sovittu.

Lopputili maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä. Työntekijälle on pyynnöstä annettava työtodistus työsuhteen päättyessä.

Työntekijälle on pyynnöstä annettava palkkatodistus työsuhteen päätyttyä. Palkkatodistus on annettava kohtuullisessa ajassa pyynnön esittämisestä.

15 § Keskituntiansio (KTA)

KTA saadaan jakamalla työntekijälle vuosineljänneksen aikana tehdyltä työ- ajalta maksettu palkka hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta vastaavien työtuntien lukumäärällä, ellei paikalli- sesti pääluottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu.

Milloin työntekijä vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 80 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa vaan se lasketaan edelliseltä vuosineljännekseltä. Jos kyseisen vuosineljänneksen aikana palk- koja tarkistetaan, on se huomioitava keskituntiansiossa.

Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskituntiansiota ei 2 momentin perusteella lasketa, maksetaan 1 momenttiin perustuva palkka tai korvaus perustuntipalkan mukaan.

16 § Kuukausipalkan ja päiväpalkan jakaja

Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 161. Päiväpalkka saa- daan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

17 § Matkustaminen

Matkakorvaukset maksetaan ensisijaisesti yrityksessä noudatettavan matkus- tusohjesäännön mukaisesti. Muutoin noudatetaan matkakustannusten kor- vausten ja maksuperusteiden osalta verohallituksen ohjeita.

18 § Sairausajan palkka

Maksuperuste

Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa sairaudesta tai tapaturmasta johtu- vasta työkyvyttömyydestä, josta on esitetty työnantajan hyväksymä selvitys. Palkkaa maksetaan jäljempänä mainitun ajanjakson työpäiviltä:

Työsuhde jatkunut yhtäjaksoisesti ennen työkyvyttömyyttä:	Ajanjakso
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta	28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta	35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta	42 päivää
yli 10 vuotta	56 päivää

Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään 28 päivän palkalliseen jaksoon poissaolon johtuessa sellaisesta työtapaturmasta, jonka vakuutusyhtiö on katsonut olevan korvattavuuden piirissä.

Hyväksyttävä selvitys

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärintodistuksella. Sairausepide- mian aikana tai tilanteessa, jossa lääkärin vastaanottoaikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityksenä pitää enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairauspoissaolon osalta työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamaa todistusta.

Hyväksyttävästä selvityksestä voidaan paikallisesti sopia toisin (28 §).

Palkan epääminen

Palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Palkkaa ei myöskään makseta, jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtu- vista syistä makseta. Jos päiväraha maksetaan normaalia pienempänä, työn- antajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä. Työnantajan on ennen palkan epäämistä annettava työntekijälle mahdollisuus korjata laiminlyöntinsä.

Työnantajan vastuu

Jos työntekijälle ei makseta päivärahaa työnantajasta johtuvasta syystä, on työntekijällä oikeus saada palkkaa siltä ajalta, jolta etuus olisi pitänyt maksaa. Maksettuun palkkaan sovelletaan mitä tässä pykälässä on säädetty

vähennyksistä. Työntekijän on ennen palkanmaksuvaatimusta annettava työn- antajalle mahdollisuus korjata laiminlyöntinsä.

Vähennykset

Työnantaja on oikeutettu nostamaan, perimään takasin tai vähentämään sai- rausajan palkasta työntekijän samasta työkyvyttömyydestä samalta ajanjak- solta saaman päivärahan tai vastaavan työnantajan kannattamalta sairausva- kuutuskassalta, tai tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikenne- vakuutuslain perusteella työntekijän saaman korvauksen, kuitenkin enintään maksamansa määrän.

Ilmoittaminen

Sairastumisesta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja toimitettava pyydet- täessä hyväksyttävä selvitys työkyvyttömyydestä ilman aiheetonta viivytystä.

Pöytäkirjanmerkintä:

Liitot kiinnittävät huomiota yrityksissä jo nyt käytössä olevista työ- kyvyttömyyden omailmoitusmenettelyistä saatuihin positiivisiin ko- kemuksiin. Liitot kannustavat yrityksiä ja niiden henkilöstöä kehittä- mään näitä menettelyjä työpaikkojen omista lähtökodista.

Saman sairauden uusiutuminen

Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairasajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen sairasajan palkan ajanjaksoon, vaan sairasajan palkka maksetaan yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjaksolta.

Korvaava työ

Työntekijälle voidaan osoittaa korvaavaa työtä, joka ei haittaa työntekijän ter- vehtymistä. Korvaava työ edellyttää työntekijän suostumusta. Työntekijällä on oikeus keskeyttää korvaava työ. Korvaavan työn muista ehdoista sovitaan pai- kallisesti työntekijän kanssa.

19 § Lääkärintarkastus Pakollinen lääkärintarkastus

Työntekijän palkkaa ei vähennetä, jos hän käy työhönsä liittyvässä työnanta-

xxx, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tar- kastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Tällaiseen tar- kastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastukseen matkustami- sesta korvataan suoranaiset kustannukset.

Muut lääkärintarkastukset

Työntekijälle suoritetaan ansionmenetyksen korvaus sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on äkillinen, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavilla työ- ajan ulkopuolella.

Ansionmenetys korvataan myös, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysy- mys on:

• Erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi

• Työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suoritta- masta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

• Korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutki- muksesta

• Sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä ole- vasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tar- kastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuk- sista

• Hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työ- kyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kii- reellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.

• Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaeh- käisemiseen liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulon- noista 1339/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulonta- tutkimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.

Soveltamisohje:

Ansionmenetys korvataan seulontatutkimuksen ja siihen liittyvän välttämättömän matkustusajan osalta. Seulontatutkimukset teh- dään ensisijaisesti työajan ulkopuolella.

20 § Lapsen sairastuminen

Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen taikka muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkilli- sesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 18 §:n mu- kaan, jos:

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi

• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään 4 kalenteripäivää

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta saman selvityksen, joka vaadi- taan työntekijän omasta sairaudesta.

Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa ta- loudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksin asuvalle yksinhuoltajalle on, että

• molemmat lapsen kanssa vakituisesti asuvat henkilöt ovat ansiotyössä eikä toisella ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoi- toa tai itse hoitaa lasta tai

• toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suoritta- misen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Yksinhuoltajaksi rinnastetaan myös henkilö, joka ilman avioeropäätöstä on py- syvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan.

Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain yksi henkilö kerrallaan. Muuten noudatetaan 18 §:n määräyksiä.

21 § Palkallinen äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka äitiysvapaan ajalta 3 kuu- kauden ja isyysvapaan ajalta 6 arkipäivän ajanjaksolta.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

• työntekijällä on oikeus äitiys- tai isyyspäivärahaan ja hän noudattaa sen nostamista koskevia määräyksiä

• työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kk äitiys- tai isyysvapaan alkaessa ja työntekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itsel- leen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työnteki- jällä olisi oikeus palkallisen äitiysvapaan tai isyysvapaan aikana.

Jos työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen, hänelle maksetaan edellä mai- nituin edellytyksin säännöllisen työajan palkka 3 kuukaudelta. Palkan maksa- misen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.

Soveltamisohje:

Perhevapaiden jatkuessa yhdenjaksoisesti, maksetaan palkkaa 3 kuukauden äitiysvapaan ajalta vain kerran.

22 § Vuosilomamääräykset ja kokonaisvuosilomapalkka

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Kokonaisvuosilomapalkka

Tässä sopimuksessa kokonaisvuosilomapalkalla tarkoitetaan lomapalkan, lo- makorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta.

Kokonaisvuosilomapalkan määrä on 18 % lomanmääräytymisvuonna työssä- olon ja työssäolon veroiselta ajalta maksetusta tai maksettavaksi eräänty- neestä palkasta lukuun ottamatta yli- ja hätätyöstä maksettua korvausta.

Kokonaisvuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista.

Mikäli loma on jaettu osiin, maksetaan kutakin lomaosuutta vastaava määrä ennen loman alkamista. Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lop- putilin yhteydessä siihen mennessä ansaittu kokonaisvuosilomapalkka koko- naisuudessaan.

Kokonaisvuosilomapalkan maksuajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toi- sin.

Erikseen töihin kutsuttavalle työntekijälle, kokonaisvuosilomapalkka makse- taan kuten vuosilomalain mukainen vuosilomakorvaus. Kokonaisvuosiloma- palkan suuruus on 9 %. Kun työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden lomanmääräytymisvuoden, on kokonaisvuosilomapalkan suuruus 11,5

%. Maksu suoritetaan aina palkanmaksun yhteydessä, jollei paikallisesti ole toisin sovittu.

Työssäolon veroinen aika

Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan, lukuun ottamatta tämän työehtosopimuksen tarkoittamaa kokonais- vuosilomapalkkaa.

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä vuosilomalain 7

Kokonaisvuosilomapalkka perhevapaan ajalta

Perhevapaiden ajalta työntekijälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukai- sesti.

Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien kokonaisvuosilomapalkka määräy- tyy seuraavasti:

Jokaiselta perhevapaan aikana kertyneelle lomapäivälle kokoaikainen työnte- kijä saa lomarahaa 12 kertaa keskituntiansionsa.

Osa-aikaiselle maksetaan kokonaisvuosilomapalkka työajan suhteessa.

Jos täydessä lomamääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perheva- paapäiviä, maksetaan työntekijälle perhevapaan perusteella kertyneestä ko- konaisvuosilomapalkasta suhteellinen osuus.

23 § Muut poissaolot

Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaapäivään silloin, kun alla mainitut päi- vät muutoin olisivat työpäiviä, seuraavasti:

Hautauspäivä

Työntekijä saa palkallista vapaata lähiomaisensa hautauspäivänä. Xxxxxxxx- xxx ovat puoliso, vanhemmat, iso- ja xxxxxxxxxxxxx, lapsi, sisar ja veli.

Lyhyt tilapäinen loma

Palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä työntekijän perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen, lähiomaisen kuoleman taikka yhteiskunnallisen luot- tamustehtävän takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa, jonka pituudesta on paikallisesti sovittava.

Kutsuntapäivä

Palkka maksetaan varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensim- mäisen kerran osallistuvalle sekä kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintar- kastukseen osallistuvalle työntekijälle. Tässä tarkoitettuun lääkärintarkastuk- seen osallistuvalle maksetaan palkka siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän sel- vityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännölli- senä työaikanaan.

Reservin kertausharjoitukset

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulute- taan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

Merkkipäivät

Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivät sekä vihkimispäivä ja parisuhteen rekiste- röimispäivä

Kunnalliset luottamustehtävät

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan työntekijän palkkaa vähennetään kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa palkkansa. Erotus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Työntekijän oikeus palkattomaan vapaaseen

Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja valtuuston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa työntekijälle oikeuden osal- listua, ellei osallistumiselle ole erityistä tuotannollista estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esi- tettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

24 § Koulutus

Koskee toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevia työntekijöitä, joille on määritelty vähimmäistyöaika.

Työnantaja maksaa lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudistamisesta ai- heutuvista kustannuksista edellyttäen, että työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työ- suhteessaan.

Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa päte- vyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset sekä ammattipä- tevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajo- korttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkinnästä aiheutuvat kustannukset sel- laiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.

Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettajakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritet- tavien uusimisten kustannukset sellaiselle autonkuljettajalle, joka tarvitsee asi- anomaisessa työsuhteessaan kuljettajakorttia.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, to- distusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudes- saan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai

merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaa- maan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösar- von lopputilistä.

25 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa työntekijälle ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjestöjen vä- lillä sovitulla tavalla.

26 § Työasu

Työnantaja järjestää tarvittaessa työntekijöille työasun.

Työnantaja huoltaa järjestämänsä työasun, ellei paikallisesti sovita toisin.

27 § Työsuojelu Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työsuojeluvaltuutetulle annetaan tehtävien hoitamiseksi tarpeellista vapau- tusta työstä keskusjärjestösopimuksen mukaisesti. Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön kerroin on 0,200, kuitenkin vähintään 4 tuntia kuukaudessa.

Esimerkki;

Työntekijämäärä x 0,2 = tuntia / kuukaudessa.

Matkakorvaus maksetaan työehtosopimuksen mukaan.

Korvaukset

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan sama korvaus kuin pääluottamusmiehelle.

28 § Paikallinen sopiminen

• Sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai pääluottamusmies, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

• Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

• Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

• Toistaiseksi voimassa olevan tai vähintään 9 kuukautta voimassa olleen määräaikaisen sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta.

• Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

• Sopimus on osa työehtosopimusta.

• Paikallista sopimusta ei voida solmia työsopimuksella.

29 § Järjestäytymisvapaus

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

30 § Ay-jäsenmaksujen pidättäminen

Työntekijän valtuuttama työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liiton pankkitilille. Työn- tekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä määrästä.

31 § Erimielisyyksien sovittelu Neuvottelujärjestys

Yrityskohtainen neuvottelu

Työsuhteeseen liittyvistä erimielisyyksistä on neuvoteltava ensin työnantajan ja työntekijän kesken. Työntekijällä on oikeus käyttää avustajanaan luottamus- miestä.

Järjestöneuvottelut

Jos yrityksessä ei ole päästy asiassa sovintoon ja erimielisyys koskee työeh- tosopimusta, voi erimielisyysasian osapuoli siirtää asian Palvelualojen ammat- tiliitto PAM ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hoidettavaksi.

Työtuomioistuin

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomiois- tuimen ratkaistavaksi.

32 § Työrauha

Työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimet ovat työehtosopimuksen voimassa ollessa kiellettyjä.

33 § Luottamusmiehet Luottamusmiehen valinta

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa pääluottamusmiestä tai

luottamusmiestä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työnantajan työntekijä ja Palvelu- alojen ammattiliiton jäsen.

Palvelualojen ammattiliittoon kuuluva ammattiosasto valitsee pääluottamus- miehen tai luottamusmiehen.

Luottamusmiesvaalin saa pitää työpaikalla. Vaali ei saa häiritä työntekoa. Vaa- lista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta aikaisemmin. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toi- mittamiseen.

Valitut luottamusmiehet on valintakokouksen kirjallisesti ilmoitettava työnanta- jalle. Varapääluottamusmiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pää- luottamusmiehen sijaisena.

Vapautus työstä

Luottamusmiestehtäviä varten annetaan pääluottamusmiehelle vapaata työstä ja maksetaan korvausta kuukausittain 1.5.2023 lukien.

Työntekijän lkm.	Vapaa tuntia / vko	Korvaus €/kk
1 - 29	tarpeen mukaan	28
30 - 99	8 – 16	82
100 - 499	16 – 24	164
500 -	kokonaan	217

Vapautus ja korvaus 1.3.2024 lukien on

Työntekijän lkm.	Vapaa tuntia / vko	Korvaus €/kk
1 - 29	tarpeen mukaan	29
30 - 99	8 – 16	84
100 - 499	16 – 24	168
500 -	kokonaan	222

Muille kuin pääluottamusmiehelle annetaan tarvittaessa työstä vapautusta an- siotasoa menettämättä.

Jos henkilöstön edustaja suorittaa työajan ulkopuolella työnantajan kanssa so- vittua tehtävää, neuvottelua tai muuta yhteistoimintaan liittyvää asiaa, makse- taan siihen käytetystä ajasta ylityökorvausta tai sovitaan muunlaisesta kor- vauksesta.

Vapaan määrittäminen

Työntekijämäärä todetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

Jos työntekijämäärässä tapahtuu tämän jälkeen olennaisia muutoksia, tode- taan muutoksen vaikutukset työnantajan tai pääluottamusmiehen sitä pyytä- essä. Vapaan määrää noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

Matkustaminen

Pääluottamusmiestehtävien edellyttämästä matkustamisesta toiselle paikka- kunnalle sovitaan työnantajan kanssa. Matkakustannukset korvataan työehto- sopimuksen mukaisesti.

Tiedot erimielisyystapauksissa

Luottamusmiehelle annetaan kaikki palkasta tai muusta työsuhteeseen liitty- västä asiasta syntyneen epäselvyyden tai erimielisyyden selvittämiseksi tarvit- tavat tiedot.

Liittojen välinen neuvottelu

Luottamushenkilön työsuhteen päättämisen perusteet käydään läpi liittojen vä- lisissä neuvotteluissa ennen työsuhteen päättämisen toteuttamista.

34 § Sopimuksen irtisanominen

Työehtosopimuksen sopimuskausi on 2.5.2023 - 28.2.2025.

Sopimus jatkuu 28.2.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu

Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankum- man osapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

Helsingissä 2.5.2023

Palvelualan työnantajat PALTA ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

LIITE 1 Työaikapankki

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työaikojen joustavaa käyttämistä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatar- peiden huomioon ottamista. Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön yrityksissä, joissa on käytössä työaikajärjestelmä 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa.

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnan- tajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti (28 §).

Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin:

• Mitä yrityksen toimipaikkoja / kohteita sopimus koskee.

• Keitä sopimus koskee. Sopimus voi koskea vain kokoaikaisia (120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa) ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita

• Työnantaja ja pääluottamusmies sopivat, mitä aika- tai palkkaeriä työaika- pankkiin voidaan siirtää. Työnantaja ja työntekijä voivat sen perusteella kir- jallisesti sopia työaikapankkiin siirrettävistä eristä.

• Työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat

• Säännöllisen työajan enimmäismäärä on 128 tuntia kolmessa viikossa. Työajan tasoittumisjakson pituus on enintään 12 viikkoa.

• Työaikapankin saldon ylläpitämisestä (saldon näkyvyys)

Työaikapankkiin ei voi siirtää vuosilomaa, säästövapaata eikä ilta-, lauantai- tai perävaunulisiä. Sunnuntaityöstä maksettava korotusosa voidaan sopia siir- rettäväksi työaikapankkiin.

Työaikapankkivapaan ajankohta ja määrä sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken. Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.

Työaikapankin säästämisrajat voidaan sopia vapaasti. Lainaamisraja on mak- simissaan 40 tuntia.

Työaikapankkiin kertyvät vapaat on annettava vapaana työsuhteen aikana. Mi- käli työsuhteen päättyessä työntekijällä on pitämättömiä vapaita, korvataan ne rahana. Etukäteen pidetyt vapaat vähennetään lopputilistä.

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisanomisajaksi, irtisanomis- hetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.

Annettavat vapaat luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta, ylityötä ja muita työsuhteen etuisuuksia laskettaessa.

Palkkaperuste, jonka perusteella aikaa (tunteja) säästetään tai lainataan, on aikapalkka (peruspalkka). KTA:n ja peruspalkan erotus sekä olosuhdelisät maksetaan sen palkanmaksukauden yhteydessä, jolloin palkkaerät on an- saittu.

Työntekijän suostuessa keskeyttämään vapaansa työnantajan kutsusta työai- kapankkivapaan aikana, työaikapankkivapaa siirtyy saldoihin.

Sairausajan sattuessa samalle ajankohdalle kuin aiemmin sovittu vapaa, kat- sotaan vapaa pidetyksi. Sairausajan seitsemän kalenteripäivää ylittävä osuus siirtyy saldoihin edellyttäen, että työkyvyttömyydestä on ilmoitettu työnantajalle viipymättä.

Työnantajan irtisanoessa työsuhteen henkilöstä johtuvasta syystä vapaa voi- daan määrätä pidettäväksi irtisanomisaikana.

Irtisanomismenettely

Työaikapankki- sekä työaikasopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita (28 §). Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisano- misajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti sovita toisin (28 §).

LIITE 2 Palkkausjärjestelmä

Palkkausryhmittely, peruspalkat ja lisät

Henkilön pääasiallinen tehtävä määrittää vaativuustason. Tehtäväkuvan ol- lessa monipuolinen ja sijoittuessa ”välimaastoon”, valitaan ylempi vaativuus- ryhmä.

Harjoittelija, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta voidaan maksaa 90 % sen vaativuustason palkasta mihin hänen tehtävänsä kuuluu, kuitenkin enintään 4 kuukautta tai 500 tuntia.

Siirtyessä vaativampaan tehtävään joka edellyttää harjaantumisaikaa, voidaan maksaa 95 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kuitenkin enintään 2 kuukautta.

Vaativuustaso A

Tehtävä muodostuu avustavista tehtävistä.

Tarvittavat tiedot ja taidot ovat opittavissa lyhytaikaisella opastuksella. Työ suoritetaan työmääräysten ja työrutiinien mukaisesti.

Valvonta perustuu suorittamisen seurantaan.

Vaativuustaso B

Tehtävä on alan tyypillinen ammattitehtävä.

Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hallintaa, joka pe- rustuu työssä hankittuun kokemukseen.

Vaativuustaso C

Tehtävät ovat itsenäisiä, asiantuntija- tai vaativia ammattitehtäviä. Tehtävään sisältyy vastuu osa-alueesta tai -toiminnosta.

Mikäli tehtävä edellyttää ammattipätevyystutkintoa tai ammatillisten tietojen ja taitojen vankkaa hallintaa, joka perustuu työssä hankittuun laajaan kokemuk- seen.

Vaativuustaso D (sopimuspalkkaiset)

Tehtävä edellyttää työnjohdollista vastuuta

Palkka on henkilökohtainen sopimuspalkka ja ylittää C-tason.

Peruspalkat 1.5.2023 alkaen

	perus	yli 5 vuotta	yli 10 vuotta
A	11,52 €	11,85 €	12,21 €
B	13,24 €	13,63 €	14,03 €
C	15,19 €	15,66 €	16,10 €
D	sop. mukaan	+ 3 %	+ 6 %

Peruspalkat 1.3.2024 alkaen

	perus	yli 5 vuotta	yli 10 vuotta
A	11,81 €	12,15 €	12,52 €
B	13,57 €	13,97 €	14,38 €
C	15,57 €	16,05 €	16,50 €
D	sop. mukaan	+ 3 %	+ 6 %

Ilta-, yö-, lauantai- ja perävaunulisä

Lisät lasketaan henkilökohtaisesta palkasta. Iltalisä maksetaan klo 18 – 22 väliseltä ajalta. Yölisä maksetaan klo 22 – 06 väliseltä ajalta.

Iltalisä	15 %
Yölisä	20 %
Lauantailisä	10 %
Perävaunulisä	10 %

Lauantailisä maksetaan klo 00.00 - 24.00 väliseltä ajalta. Perävaunulisää maksetaan siltä ajalta, kun perävaunua on kuljetettu.

Yrityksessä voi olla käytössä oma palkkausjärjestelmä, joka täyttää tämän työ- ehtosopimuksen palkkausta koskevat vähimmäisehdot. Ennen järjestelmän käyttöönottoa on siitä annettava tarvittavat tiedot pääluottamusmiehelle. Palk- kausjärjestelmän toimivuutta ja toteutumista on tarkasteltava, mikäli toinen osapuoli asiaa vaatii, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

LIITE 3 TT-SAK yleissopimus

1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Kes- kusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuu- dessa sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksente- ossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perus- taa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valinta- oikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja ter- veys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmää- räyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työeh- tosopimusten syntymiseen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tul- kinnasta.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan val- takunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mah- dollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen- liittojen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoite- taan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyri- tyksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen or- ganisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta ko- koa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoi- minnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian so- veltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdol- lisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuu- delle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuo- tantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluontei- sessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustetta- vissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustet- tava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yh- teistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisäl- tyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteis- toimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitel- mista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuo- lisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityk- sen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kyt- ketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työ- hönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedo- tukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuol- toon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työter- veyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut peri- aatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai

muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtä- vänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen teks- tistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työ- osaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoi- tetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekis- teröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamus- mies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoi- taa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovi- taan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön vali- taan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimi- alueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luot- tamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava ti- laisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja va- raa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edusta- jana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista kos- kevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yri- tyksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoi- minnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhtee- seen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle an- nettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimie- hensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yk- sikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, nou- datetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käyn- nistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää

työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työ- suojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojelu- valtuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopi- musten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työ- suojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidet- tavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan

3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituk- senmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteis- toimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luotta- musmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamie- hen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun il- moitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖ- SUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan va- pautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työ- suojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopi- muksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toi- minnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöi- sesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmene- tyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtais- ten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia nel- jän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilös- tön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa teh- tävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoi- mikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jä- sen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa

ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hä- nen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovi- taan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

4.2 Asema

Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen nou- dattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituk- senmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työ- paikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksen- mukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättö- mät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuo- jeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. väli- neitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoi- taessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähem- piarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitai- toaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, jär- jestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulu- tuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toi- xxxxxxxx kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus

(Muutos. Voimaan 1.6.2001)

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuk- sesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäi- syytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluot- tamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen koh- dassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikau- den päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pää- luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

(Muutos. Voimaan 1.6.2001)

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päät- tyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimus- lain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työn- tekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai kä- sitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työso- pimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyk- siä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaeli- melle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen va- littavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden al- kua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmie- henä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

(Muutos. Voimaan 1.6.2001)

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tä- män sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työso- pimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä te- kijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukau- den palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta mää- räytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuoje- luvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttä- män ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 LUKU

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oi- keus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palk- katiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen al- kamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloin- kin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käy- tettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamus- miehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toi- mivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoi- masta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuoli- sesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kii- reellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottami- nen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuu- tetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityk- sen taloudellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityk- sen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, an- netaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätös- tiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henki- löstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitys- näkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tun- nuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpai- kalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edus- tajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettu- jen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnanta- jan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tie- tojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomai- selle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 LUKU

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekis- teröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuone- kunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työ- ajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päät- tymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonan- nossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mai- nitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen ko- kousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansion- menetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korva- taan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautu- mista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurs- sien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtoso- pimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteis- toimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmu- kaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tar- peelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurs- sille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä eri- koiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on mää- rätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen

luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallis- tumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jä- senliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikal- lista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulu- tustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen kat- keamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huo- miota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamus- miehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurs- sista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osal- listumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä ni- menomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukai- sesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai eri- tyisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työ- suojeluvaltuutetulle -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työ- suojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kor- vauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään

kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitok- sissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työnteki- jää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kulta- kin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi kes- kusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen mak- samaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 LUKU

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muo- dossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jol- loin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuo- lella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen so- pimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliura- koinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jol- loin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), te- kevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

8.2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vä- hentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työ- hönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asi- assa on työsopimus.

8.3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaami- seen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, eri- koisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toi- mittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluotta- musmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

9 LUKU

SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopi- muksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu- tetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava keskusliitoille.

Helsingissä 4. kesäkuuta 1997

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO

Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Xxxxxxxxxxxxxxx 00 X

00530 Helsinki

PL 54, 00531 Helsinki

Puh. 000 000 000

xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Muuttopalvelualan työehtosopimus

Document Metadata