VARTIOINTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS

15.G.2020 saavutettiin vartiointialan työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka hyväksyttiin neuvotteluosapuolten hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi 18.G.2020.

1. Sopimuskausi

Työehtosopimuksen sopimuskausi on 18.G.2020–31.3.2022.

2. Työryhmä vuosilomapalkan laskentatavan uudistamiseksi

Osapuolet jatkavat 8.11.2018 allekirjoituspöytäkirjassa sovitun vuosilomapalkan laskentatavan uudistamista koskevan työryhmän työtä siten, että työryhmän työ saatetaan päätökseen viimeistään 30.S.2020. Uudistus on edelleen tarkoitus toteuttaa kustannus- neutraalisti ja siten, että uudistuksen jälkeen vuosilomapalkka laske- taan prosenttiperusteisesti.

3. Palkantarkistukset

Palkkoja ja työehtosopimuksen mukaisia vähimmäispalkkoja koro- tetaan 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,1 % suuruisella yleiskorotuksella.

flisiä ei sopimuskaudella koroteta.

4. Työmarkkinajärjestöjen 14.G.201G solmiman kilpailukykysopimuksen päättyminen

Allekirjoituspöytäkirja

Osapuolet toteavat, että kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys on vartiointialan työehtosopimuksessa toteutettu 1S §:n mukaisessa vuosivapaajärjestelmässä. Kilpailukykysopimuksen päättyessä, työajan lyhentäminen toteutetaan lisäämällä vuosi- vapaan määrää siten, että kertyvän vapaan määrä on 1.1.2021 alkaen 13,25 tuntia kalenterikuukaudessa. Samalla muutetaan liitteen 1 a mukainen taulukko vastaamaan vapaan kertymisestä tunteina.

Mikäli kiky-tunnit on tämän sopimuksen voimaan tullessa suun- niteltu vahvistettuun työvuoroluetteloon, ei niistä muodostu koro- tetulla palkalla maksettavaa lisä- tai ylityötä, vaan ne maksetaan yksinkertaisella tuntipalkalla.

5. Työehtosopimuksen tekstimuutokset

9 § Jaksotyö

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työnantaja saa vaihtoehtoisesti noudattaa vuoden 2020 ajan 31.12.201S umpeen menneen työaikalain määräyksiä enimmäistyöajan osalta.

Työaika osa-aikatyössä

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työntekijälle säädetään työsopimuslaissa. Menettelytavoista lisätyön tarjoamiseksi osa-aikaiselle työntekijälle sovitaan tarvittaessa pääluottamusmiehen ja työnantajan kesken. (51 §)

Allekirjoituspöytäkirja

Osa-aikaisen työntekijän vähimmäistyöaika määritellään jomman- kumman osapuolen sitä vaatiessa viimeisten S kolmiviikkoisjakson keskimääräisen tuntimäärän perusteella. Vähimmäistyöaikaa ei kuitenkaan tarvitse määritellä uudelleen, jos toteutunut työaika poikkeaa keskimäärin enintään 8 tunnilla työsopimuksen mukaisesta kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta.

Yötyö

PÖYTÄKIRJAKIRJAMERKINTÄ

Yötyötä voidaan teettää työaikalain (201S/872) mukaan ja määräyksiä noudattaen.

10 § Työvuorolista ja työvuorot

Laadinta

Työvuorolista on laadittava vähintään yhdeksi ajanjaksoksi, joka voi olla kolme tai kuusi viikkoa, ja annettava työntekijälle viimeistään 2 viikkoa ennen ajanjakson alkamista. Työvuoroluettelon antami- sesta voidaan sopia paikallisesti kertaluonteisesti toisin työnantajan ja työntekijän kesken, mutta pysyvistä poikkeuksista sovitaan työn- antajan, luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kesken siten, että se annetaan kuitenkin tiedoksi viimeistään viikkoa ennen työ- viikon alkamista (51 §).

1G § Viikoittainen vapaa-aika

Työntekijälle on annettava yhdenjaksoinen 30 tunnin viikoittainen vapaa-aika kerran viikossa. Viikoittaisesta vapaa-ajasta voidaan sopia paikallisesti kertaluonteisesti toisin työnantajan ja työntekijän kesken, mutta pysyvistä poikkeuksista sovitaan työnantajan, luottamus- miehen tai pääluottamusmiehen kesken (51 §).

Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 30 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia seitsemän päivän ajanjakson aikana.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakau- tuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Allekirjoituspöytäkirja

Viikkolevon aikana työhön käytetty aika (saamatta jäänyt lepoaika) on korvattava työntekijälle mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhentämällä hänen sään- nöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla. Toteutumatta jääneen viikkolevon korvaamisesta voidaan työntekijän suostumuksella sopia toisin maksamalla 100 %:lla korotettu palkka tältä ajalta.

24 § Vaativuustasot ja tehtäväryhmittely

Taso IV, järjestyksenvalvonta erityiskohteessa

Järjestyksenvalvonta Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Helsingin ja Tampereen kaukoliikennerautatieasemilla tai julkisissa kulkuneu- voissa.

41 § Sairausajan palkka

Jos työntekijän työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden ja työn- tekijä on työtehtävissä tapahtuneen työtapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksensa mukaista työtä, maksetaan sairausajan palkkaa heti työsuhteen alusta, mikäli työehtosopimuksen 41 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät. Sairausajan palkkaa maksetaan tällöin kuitenkin enintään 28 päivän ajanjaksolta.

4G § Muut sosiaaliset määräykset

Muutetaan edustajisto valtuustoksi.

48 § Koulutus- ja kehittämistilaisuudet

Allekirjoituspöytäkirja

Muutetaan kaksi ensimmäistä kappaletta seuraavalla tekstillä. Muutos astuu voimaan 1.1.2021.

Työaikana järjestetystä ammatillisesta tai muusta koulutuksesta maksetaan yksinkertainen palkka (aikapalkka).

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle jaksottaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteis- to- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä koulutus- tai muita tilaisuuksia enintään 12 tuntia kalenterivuodessa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa sovi- tun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Aikaa ei lueta säännöl- liseen työaikaan ylityötä laskettaessa. Koulutus- tai kehittämistilai- suuden ajalta maksetaan yksinkertaista tuntipalkkaa.

Koulutus- tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutus- tai kehittämistilaisuuden keston verran. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonai- sena päivänä. Koulutus- tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville, vuosivapaille eikä sunnuntaille.

Koulutus- tai kehittämistilaisuudet pyritään kirjaamaan koulutus- suunnitelmaan.

Liite 11 Irtisanomissuojasopimus 2001 (TT-SAK)

Irtisanomissuojasopimuksen 1S §:n mukainen takaisinottoaika on G kuukautta. Muutos astuu voimaan 1.1.2021.

Palvelualojen työnantajat PAflTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Vartiointialan työehtosopimus

Työehtosopimus

1 § Voimassaoloaika

18.G.2010–31.3.2022

2 § Soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan vartioimisliiketoimintaa harjoit- tavien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteissa. Tehtävät, joihin työehtosopimusta sovelletaan, on kirjattu vaati- vuustasot ja tehtäväryhmittely osioon (24 §). Näiden lisäksi työehto- sopimusta sovelletaan järjestyksenvalvojatoimintaan, kun kyse on järjestyksenvalvojan asettamisesta poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi (flYTP 28 §).

3 § Sopimuksen osana noudatettavat yleiset sopimukset

Yleissopimus (TT-SAK) 4.G.1SS7, muutettu 10.5.2001 tes:n liitteenä flomapalkkasopimus (EK-SAK) 21.3.2005 tes:n liitteenä Irtisanomissuojasopimus (TT-SAK) 10.5.2001 tes:n liitteenä

TYÖSUHDE

Työehtosopimus

4 § Työsopimus ja työnjohto

Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät ja määrää työnjohdosta.

Työsopimus on tehtävä kirjallisesti toisen osapuolen sitä vaatiessa. Työsopimusmalli tes:n liitteenä.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työnantajan velvollisuudesta antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työn- teon keskeisistä ehdoista viitataan työsopimuslain 2 luvun 4 §:ään.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä säännöllisen työajan määrä (ks. tes S §) tai työhönkutsumistapa (esim. erikseen työhön kutsuttava).

Uudelle työntekijälle ilmoitetaan pääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojeluasiamies.

5 § Työhön perehdyttäminen

Uusi työntekijä perehdytetään työpaikan olosuhteisiin ja työtehtäviin. Perehdyttäjän on oltava pätevä ja ennalta määrätty.

G § Varoitus

Työntekijällä, jolle annetaan varoitus, joka voi johtaa työsopimuksen päättämiseen, on oikeus käyttää avustajanaan luottamusmiestä.

7 § Irtisanominen

Työehtosopimus

Irtisanominen toimitetaan kirjallisesti.

8 § Irtisanomisajat

Työnantajan irtisanoessa:

IRTISANOMISAIKA	TYÖSUHTEEN KESTOAIKA
14 päivää	enintään 1 vuosi
1 kuukausi	yLi 1 v, enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yLi 4 v, enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yLi 8 v, enintään 12 vuotta
G kuukautta	yLi 12 vuotta

Työntekijän irtisanoutuessa:

IRTISANOMISAIKA	TYÖSUHTEEN KESTOAIKA
14 päivää	enintään 5 vuotta
1 kuukausi	yLi 5 vuotta

Työvoimareservi

Tilapäistyöntekijän, jolle ei ole sovittu vähimmäistyöaikaa, työ- sopimus päättyy, jos kolmeen jaksoon ei ole tehty työtä, ellei toisin ole sovittu.

TYÖAIKA

Työehtosopimus

9 § Jaksotyö

Kuukausipalkkaisten työntekijöiden säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon jaksossa.

Kahden toisiaan seuraavan jakson säännöllinen työaika on enintään 240 tuntia, jolloin yhden jakson säännöllisen työajan enimmäismäärä on 128 tuntia (esim. jakso 1 työaika 112 tuntia ja jakso 2 työaika 128 tuntia). Tällainen työajan järjestäminen on merkittävä työvuoro- listaan.

Kuukausipalkkainen on myös työntekijä, jonka säännöllinen työ- aika on viimeisten S kolmiviikkoisjakson aikana ollut keskimäärin vähintään 112 h 30 min. Työssäoloon rinnastetaan myös enintään kuukauden aika, jonka työntekijä on ollut pois työstä

· vuosiloman

· arkipyhän

· sairauden tai tapaturman

· lakisääteisen lääkärintarkastuksen

· lapsen sairastumisen tai

· TES 4G §:ssä mainitun syyn vuoksi.

Tuntipalkkainen on osa-aikatyöntekijä, jonka säännöllinen työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 112 h 30 min kolmiviikkoisjaksossa.

Työaika osa-aikatyössä

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä vähimmäis- työajan määrä kolmiviikkoisjaksossa. Tasoittumisjakson käyttöön- ottamisesta voidaan sopia paikallisesti työnantajan ja pääluottamus- miehen kesken. (51 §)

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työehtosopimus

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työnantaja saa vaihtoehtoisesti noudattaa vuoden 2020 ajan 31.12.201S umpeen menneen työaikalain määräyksiä enimmäistyöajan osalta.

Yötyö

PÖYTÄKIRJAKIRJAMERKINTÄ

Yötyötä voidaan teettää työaikalain (201S/872) mukaan ja määräyksiä noudattaen.

Joustava työaikajärjestelmä

Paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopien (51 §) voidaan ottaa käyttöön joustavan työajan malli (liite 1 b).

10 § Työvuorolista ja työvuorot

Laadinta

antajan, luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kesken siten, että se annetaan kuitenkin tiedoksi viimeistään viikkoa ennen työ- viikon alkamista (51 §).

Työehtosopimus

SOVELTAMISOHJE

Työvuorolistat on pyrittävä laatimaan siten, että työvuorot kiertävät sään- nöllisesti esimerkiksi 2, 3, 4, 5 tai G viikon välein ja jakautuvat mahdolli- suuksien mukaan tasapuolisesti saman työpisteen eri työntekijöiden kesken.

Työvuoron pituus

Työvuoron pituus on vähintään 5 ja enintään 12 tuntia, ellei perustel- lusta syystä muuta sovita. (51 §)

Työvuoro ei saa alkaa eikä päättyä kello 24.00 - 0G.00 välisenä aikana. Jos tästä poiketaan, maksetaan ylimääräisenä korvauksena kuten varallaolosta, lähimpään sallittuun alkamis- tai päättymisajankoh- taan. Paikallisesti voidaan sopia toisin. (51 §)

Poikkeavat työvuorot

Poikkeavia, enintään 1G tunnin työvuoroja voidaan käyttää esim.

· kun vuoro vaihtuisi hankalaan vuorokaudenaikaan

· jos työmatka olisi poikkeuksellisen pitkä

· jos vartijoista on tilapäistä puutetta

· jotta vuorojen väliset vapaa-ajat saadaan tarkoituksenmukaisiksi.

Pysyvistä poikkeuksista sovitaan pääluottamusmiehen kanssa. (51 §)

Tilapäiset poikkeukset erityistapauksissa työntekijän suostumuk- sella. Poikkeuksesta ilmoitetaan pääluottamusmiehelle. Työntekijä ei saa perusteettomasti kieltäytyä poikkeavista työvuoroista.

11 § Työviikko

Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei toisin sovita. (51 §)

12 § Piirivartioinnin arvioaika

Työehtosopimus

Piirivartioinnissa ilmoitetaan työntekijälle kussakin kohteessa normaalitapauksessa käytettävä aika.

Uusitut piirit koeajetaan viimeistään työnopastuksen yhteydessä työntekijän tai tämän edustajan kanssa.

13 § Siirtyminen kohteesta toiseen

Siirryttäessä kohteesta toiseen kesken vuoron, on siirtymisaika työaikaa. Matkakustannukset korvataan 40 §:n mukaisesti.

14 § Varallaolo ja puhelinohjeet

Varallaolosta on sovittava. Jos varallaolovelvollisuus on pitkäaikais- ta, on varallaolosta sovittava kirjallisesti. Varallaolosta maksetaan puolet KTA:sta.

SOVELTAMISOHJE

• Varallaolo ei ole työaikaa eikä päivystystä.

• Varallaoloon liittyviin työtehtäviin ei sovelleta

• vähimmäistyöaikaa koskevia määräyksiä, ellei erikseen toisin sovita

• lepoaikoja koskevia määräyksiä eikä

• tes 31 §:n määräyksiä.

• Varallaolosta sovittaessa pitäisi sopia

• työhön saapumisaika kutsusta.

Mikäli kohde- tai vuoroesimiehen toimeen kuuluu luonteenomai- sena osana velvollisuus antaa vapaa-aikana puhelimitse erityisiä toimintaohjeita, tulee tämä ottaa huomioon vartijan palkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan. (51 §)

LEPOAJAT

Työehtosopimus

15 § Vuorokausilepo

Työvuorojen väliin tulee jäädä vähintään 10 tunnin lepoaika. Vuorokausilevosta voidaan sopia paikallisesti kertaluonteisesti toisin työnantajan ja työntekijän kesken, mutta pysyvistä poikkeuk- sista sovitaan työnantajan, luottamusmiehen tai pääluottamus- miehen kesken (51 §). Muutoin korvaus menetetystä lepoajasta on vähintään 50 %:lla korotettu palkka.

1G § Viikoittainen vapaa-aika

Työntekijälle on annettava yhdenjaksoinen 30 tunnin viikoit- tainen vapaa-aika kerran viikossa. Viikoittaisesta vapaa-ajasta voi- daan sopia paikallisesti kertaluonteisesti toisin työnantajan ja työn- tekijän kesken, mutta pysyvistä poikkeuksista sovitaan työnantajan, luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kesken (51 §).

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Viikkolevon aikana työhön käytetty aika (samatta jäänyt lepoai- ka) on korvattava työntekijälle mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla. Toteutumatta jääneen viikkolevon korvaamisesta voidaan työntekijän suostumuksella sopia toisin maksamalla 100 %:lla korotettu palkka tältä ajalta.

VIIKOITTAINEN VAPAA-AIKA SOVELTAMISOHJE

Vapaa viikonloppu on myös vuosiloma tai vuosivapaan yhteyteen järjestetty vapaa viikonloppu, jota ei erikseen merkitä työvuorolistaan.

Työehtosopimus

floman päättyessä lauantaihin, on sunnuntain oltava vapaa, jollei paikal- lisesti toisin sovita (51 §).

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Kahden viikoittaisen vapaan välissä saa olla enintään S työvuoroa, ellei paikallisesti sovita toisin. (51§)

Vähintään neljän (4) viikon välein annetaan vapaaksi pitkä viikon- loppu perjantaista kello 18.00:sta maanantaihin 0G.00:een, ellei paikallisesti sovita yhtä pitkästä perjantaina alkavasta yhdenjaksoi- sesta lepoajasta (51 §). Korvauksena toteutumatta jääneestä pitkästä viikonlopusta maksetaan 50 %:lla korotettua tuntipalkkaa siltä osin, kuin pitkä viikonloppu ei toteudu. Työntekijän pyynnöstä voi- daan pitkästä viikonlopusta sopia kertaluonteisesti toisin. Muutoin voidaan muutoksista sopia toisin työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. (51 §)

SOVELTAMISOHJE

Korvaus määräytyy sen viikonlopun perusteella, joka on suunniteltu työ- vuorolistassa pitkäksi viikonlopuksi. Jos pitkää viikonloppua ei ole suun- niteltu, korvaus määräytyy neljän viikon ajanjakson viimeisen viikonlopun perusteella.

17 § Lepoaika työvuoron aikana

Työehtosopimus

Työvuoron aikana on 20 minuutin virkistystauko, jonka aikana työntekijä saa aterioida työn kannalta sopivana aikana työpaikalta poistumatta. flisäksi virkistystaukoa kertyy 2,5 minuuttia tunnissa työvuoron 8 tuntia ylittävältä osalta. Virkistystauon pidentämisestä ja/tai mahdollisuudesta poistua työpaikalta virkistystauon aikana voidaan sopia paikallisesti kertaluonteisesti toisin työnantajan ja työntekijän kesken, mutta pysyvistä poikkeuksista sovitaan työn- antajan, luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kesken (51 §).

Lepoaika arvokuljetuksessa

Arvokuljettajalle on annettava 30 minuutin palkallinen tauko jokaista 5 tunnin ja 30 minuutin pituista työjaksoa kohden. Tauko ei vähennä työaikaa. Tämän lisäksi kuljettajalle kertyy 8 tuntia ylittävältä osalta 5,5 minuuttia virkistystaukoa tuntia kohden.

18 § Elpymisaika

Piirivartioinnissa kertyy elpymisaikaa 3 minuuttia/työtunti. Elpy- misaika on pidettävä työvuoron aikana. Elpymisaikaa ei tule pitää työvuoron alussa tai lopussa.

19 § Vuosivapaajärjestelmä

Vuosivapaajärjestelmä koskee kuukausipalkkaisia työntekijöitä. Vapaajärjestelmä ei koske osa-aikaisia työntekijöitä.

Vapaata kertyy 11,25 tuntia ja 1.1.2021 alkaen 13,25 tuntia kalenteri- kuukaudessa.

Työsuhteen alkaessa tai työntekijän siirtyessä vuosivapaajärjes- telmän piiriin vapaata alkaa kertyä ensimmäisen täyden kalenteri- kuukauden alusta lukien.

Työehtosopimus

Vapaata ei kerry kalenterikuukaudessa, jos työntekijällä on yksi tai useampi palkaton poissaolopäivä kyseisen ajanjakson aikana. Palkattomalla poissaolopäivällä ei kuitenkaan tarkoiteta karenssi- päivää, eikä niitä päiviä joilta henkilölle maksetaan ansionmenetyk- sen korvausta.

Täysimääräisen vapaan saamisen edellytyksenä on, että työnteki- jällä on enintään 30 päivän pituinen vuosiloma ja että työntekijän vuotuista työaikaa lyhentävät muutoin vain vuosivapaajärjestelmän mukaiset vapaat. flomarahan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen ei vaikuta vapaan määrään. Vapaan määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännölli- sesti toistuvat ylimääräiset vapaatunnit tai -päivät.

Vapaan antaminen

Vapaa annetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Muussa tapauksessa vapaa korvataan KTA:lla. Paikallisesti voidaan sopia (51 §) vapaan antamisesta myöhemminkin, vapaan siirtämises- tä työaikapankkiin taikka vapaan vaihtamisesta KTA:n mukaiseen rahakorvaukseen.

Työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa merkitään työvuo- rolistassa siihen kolmiviikkoisjaksoon, jossa se pidetään. flyhen- nyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhen- nyksen tuntimäärällä. Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti sovita toisin (51 §).

Vapaata voi antaa etukäteen enintään 24 tuntia tai paikallisesti sopimalla (51 §) enintään 3G tuntia.

Sairausajan tai työehtosopimuksen 4G §:ssä tarkoitetun ajan sattuessa samalle ajankohdalle kuin aiemmin ilmoitettu vapaa, katsotaan vapaa pidetyksi.

Vapaita ei saa sijoittaa vuosiloman tai työvuorolistaa laadittaessa tiedossa olleen muun poissaolon ajalle. Vapaa voidaan kuitenkin sijoittaa vuosiloman keskelle sijoittuvan juhannusaaton ajalle.

Työsuhteen päättyessä pitämättömät vapaat korvataan KTA:lla. Etukäteen annetut vapaat saa vähentää lopputilistä.

Työehtosopimus

Korvaus vapaan ajalta

Korvaus vapaalta suoritetaan KTA:lla.

Vaikutus vuosilomaan

Vapaa rinnastetaan työssäoloon vuosiloman ansainnassa.

Paikallisesti voidaan sopia pääluottamusmiehen tai luottamusmie- hen kanssa (51 §), otettavaksi käyttöön TES:n fliite 1 a:n mukainen vuosivapaajärjestelmä.

20 § Osa-aikatyöntekijän arkipyhäkorvaus

Arkipyhiä ovat:

· loppiainen

· toinen pääsiäispäivä

· vapunpäivä

· helatorstai

· juhannusaatto

· itsenäisyyspäivä

· jouluaatto

· toinen joulupäivä

Osa-aikatyöntekijälle maksetaan KTA:lla työvuoron mukaista arki- pyhäkorvausta enintään 8 tunnilta, jos hän on työssä arkipyhänä.

21 § Työaikapankki

Työehtosopimus

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta, kil- pailukykyä ja työaikojen joustavaa käyttämistä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovi- taan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti.

Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin:

1. Mitä yrityksen toimipaikkoja / kohteita sopimus koskee.

2. Keitä sopimus koskee. Sopimus voi koskea vain kuukausi- palkkaisia ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita.

3. Mitä aika-/palkkaeriä työaikapankkiin voidaan siirtää. Työnantaja ja pääluottamusmies sopivat, mitä aika- tai palkkaeriä työaikapankkiin voidaan siirtää. Työnantaja ja työntekijä voivat sen perusteella kirjallisesti sopia työaika- pankkiin siirrettävistä eristä.

4. Työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat.

5. Säännöllisen työajan enimmäismäärä kolmiviikkoisjaksossa

on 128 tuntia. Työajan tasoittumisjakson pituus saa olla enintään 4 kolmiviikkoisjaksoa.

G. Työaikapankin saldon ylläpitämisestä (saldon näkyvyys).

Työaikapankkiin ei voi siirtää vuosilomaa, säästövapaata eikä olo- suhdelisiä (ilta-, yö- ja lauantaityölisät). Sunnuntaityöstä maksettava korotusosa voidaan sopia siirrettäväksi työaikapankkiin.

Työaikapankkivapaan ajankohta ja määrä sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken. Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.

Työaikapankin säästämisrajat voidaan sopia vapaasti. flainaamisraja on maksimissaan 40 tuntia.

Työaikapankkiin kertyvät vapaat on annettava vapaana työsuhteen aikana. Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijällä on pitämättömiä vapaita, korvataan ne rahana. Etukäteen pidetyt vapaat vähennetään lopputilistä.

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisano- misajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.

Työehtosopimus

Annettavat vapaat luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta, ylityötä ja muita työsuhteen etuisuuksia laskettaessa.

Palkkaperuste, jonka perusteella aikaa (tunteja) säästetään tai laina- taan, on aikapalkka (peruspalkka). KTA:n ja peruspalkan erotus sekä olosuhdelisät maksetaan sen palkanmaksukauden yhteydessä, jolloin palkkaerät on ansaittu.

Työntekijän suostuessa keskeyttämään vapaansa työnantajan kutsus- ta työaikapankkivapaan aikana, työaikapankkivapaa siirtyy saldoi- hin ja työnteosta maksetaan vähintään 50 %:lla korotettua palkkaa. Tes 31 §:n mukaista korvausta (Työvuoron pidennys ja hälytystyö) ei tällöin makseta.

Sairausajan tai työehtosopimuksen 4G §:ssä tarkoitetun ajan sattu- essa samalle ajankohdalle kuin aiemmin sovittu vapaa, katsotaan vapaa pidetyksi. Sairausajan seitsemän kalenteripäivää ylittävä osuus siirtyy saldoihin edellyttäen, että työkyvyttömyydestä on ilmoitettu työnantajalle viipymättä.

Irtisanomismenettely

Työaikapankki- sekä työaikasopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita (51 §). Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksami- nen ja takaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti sovita toisin (51 §).

PALKKAUS

Työehtosopimus

22 § Palkkausjärjestelmä

Palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuden luokitteluun. Vaativuustasoja on viisi.

Vaativuuden arviointiin vaikuttaneita vaativuustekijöitä ovat:

· turvallisuusriskit

· suojattavat taloudelliset arvot

· asiakaspalvelun vaatimukset

· tehtävän edellyttämät tiedot ja taidot

· moniammattitaitoisuus

· rasitustekijät.

23 § Tehtäväkohtainen palkka

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy pääasiallisen työn sekä var- tiointitehtävän ohella suoritettavien palvelutehtävien mukaisesti. Työstä maksetaan sen palkkaluokan palkkaa, johon yli puolet tehtä- västä kuuluu.

Jos työstä merkittävä osa on vähintään kaksi vaativuustasoa korke- ampaa työtä kuin työntekijän pääasiallinen työ, on tehtäväkohtai- sessa palkassa otettava huomioon työn kokonaiskuvan mukainen vaativuus.

Jos tehtävässä tapahtuu olennaisia muutoksia, tehtäväluokitus ja henkilökohtainen palkanosa tarkistetaan vastaamaan muutosta.

Siirtotapauksia koskeva soveltamisohje tes:n liitteenä.

24 § Vaativuustasot ja tehtäväryhmittely

TASO I / harjoittelija

Työehtosopimus

Harjoittelijalle, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta alan tarkoittamista tehtävistä voidaan maksaa tämän vaativuustason mukaista palkkaa enintään 4 kuukauden ajan. Henkilölle, jolla on jo kokemusta alan työtehtävistä, voidaan maksaa harjaantumisajan palkkana vähintään S0 % asianomaisesta tehtäväkohtaisesta palkasta, kuitenkin vähin- tään vaativuustaso II mukaista tehtäväkohtaista palkkaa

· vartijalle, jolla on väliaikainen vartijakortti tai

· enintään 4 kuukauden harjaantumisajalta työsuhteen alusta.

Siirryttäessä vaativampaan tehtävään joka edellyttää harjaantu- misaikaa, voidaan maksaa enintään 4 kuukautta S5% harjoiteltavan tehtävän tehtäväkohtaisesta palkasta.

TASO II

Perustehtävä

Tehtävänä on tarkastaminen, kulunvalvonta, aluevalvonta, sulkemi- nen, avaaminen, lukitseminen, sammuttaminen, päällekytkeminen, alkusammutusvälineiden käyttö, lukeminen, kirjaaminen, luovutta- minen, vastaanottaminen ja opastaminen.

Palo- ja tulityövartiointi

Tehtävänä on valvoa, jälkivarmistaa, sammuttaa ja tarkkailla palo- ja tulityöpaikalla työn suorittamisen aikana ja sen suorittamisen jälkeen. Tehtävä edellyttää tulityökorttia.

Henkilötarkastus

Tehtävänä on henkilökuntaan kohdistuva henkilötarkastus tarkoi- tuksena selvittää anastukset.

Henkilöliikenteen valvonta (vahtimestari / aulavahtimestari) Tehtävänä on yritysten sisääntulossa valvoa henkilöliikennettä sisääntulon ja ulosmenon osalta. Tehtävään olennaisena kuuluu opastaminen, puhelinpalvelu ja asiakaspalvelu. Tehtävä saattaa edellyttää kielitaitoa. Tehtävään saattaa kuulua myös hälytys- järjestelmien valvonta.

Myymälä- ja paikallisvartiointi

Työehtosopimus

Tehtävänä on myymälöissä, kaupoissa, liike- ja kauppakeskuksissa, pankin yleisötiloissa ja muissa vastaavissa vartijan asussa näky- mällä ja liikkumalla ennaltaehkäistä anastuksia ja muita vahinkoja. Tehtävään kuuluu mm. opastaminen, asiakaspalvelu, valvonta, hälytysten käsittely, kulunvalvonta, sulkeminen, avaaminen ja tilojen tarkastaminen.

Jos kysymys on järjestyksenpidon luonteisesta tehtävästä liike- tai kauppakeskuksissa, kuuluu tehtävä tasolle III. Yksittäiset vartijan poisto-oikeuden käyttämiset eivät ole järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä.

Myymälätarkkailija

Tehtävänä on myymälöissä, kaupoissa, kauppakeskuksissa ja muis- sa vastaavissa siviilipukuisena suorittaa näkymätöntä valvontaa ja toimeksiantajien taloudellisten vahinkojen rajoittamista suorittamalla ensisijaisesti kiinniottoja.

Piirivartiointi, jossa hälytystehtäviä

Tehtävänä on piirivartioinnissa perustehtävien lisäksi säännölli- sesti suorittaa hälytystehtäviä, ei kuitenkaan pääasiallisena työteh- tävänä.

Jos hälytystehtävät muodostavat pääosan työtehtävistä, kuuluu piiri tasolle IV.

Valvomotehtävä

Tehtävänä on vartiointikohteessa normaalien kulunvalvontateh- tävien lisäksi, valvoa suuren/suurempien ja useampien pienten vartiointikohteiden tapahtumia valvontalaitteistolla (kuvansiirto, flVIS-, rikos-, palohälytykset) 24 tuntia vuorokaudessa. Hälytysten johdosta valvomossa suoritetaan annettujen ohjeiden mukaiset toimenpiteet.

TASO III

Perustehtävää vaativampi tehtävä

Työehtosopimus

Vaativuustekijöitä ovat mm. koulutus, erityislainsäädäntö tai koros- tunut kielitaito ja/tai asiakaspalvelu.

Vastaanottotehtävä

Henkilöliikenteen valvontatehtävän lisäksi tehtävässä korostuu asiakaspalvelu ja/tai kielitaito.

Valvonta- tai vartiointitehtävä erityiskohteissa

Vartiointi- tai valvontatehtävä suurlähetystöissä, valtioneuvoston kansliassa ja sen alaisissa ministeriöissä, ydinvoimaloissa (ydinenergia- laissa tarkoitettu turvahenkilö), julkisissa liikennevälineissä tapahtuva henkilöliikenteen valvonta, metroissa, Helsinki-Vantaan lentokentällä tai vastaava perustehtävää vaativampi valvonta- tai vartiointitehtävä.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Muut erityiskohteet todetaan paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa (51 §). Jos paikallisesti ei päästä yhteisymmärrykseen, ratkaistaan asia liittojen välillä.

Turvatarkastus

Tehtävänä on tavaroiden, matkustajien ja henkilöiden tarkastuksil- la estää turvallisuutta vaarantavan materiaalin vienti tarkastusta edellyttävälle alueelle.

Sammutustehtävä

Tehtävänä on vartiointitehtävän lisäksi osallistua aktiiviseen palo- suojeluun kuten palo- ja pelastuskaluston käsittelyyn, sammutta- miseen ja pelastamiseen muita kuin alkusammutusvälineitä tai vastaavia tavanomaisia pelastusvälineitä käyttäen. Tehtävä edellyttää sammutuspätevyyttä (koulutus + fyysinen kunto).

Järjestyksenvalvonta tai järjestyksenpidon luonteinen vartiointitehtävä

Tehtävänä on rajatuilla alueilla, liike- ja kauppakeskuksissa, sata- missa, terveys- ja sosiaalihuollon toimipisteissä, lentokentillä, ase- milla, taloyhtiöissä tms. valvoa ja ennaltaehkäistä järjestyshäiriöitä, opastaa ja poistaa henkilöitä ja suorittaa erilaisia yleisöpalvelutehtäviä. Edellä mainituissa kohteissa suoritettavat vartiointitehtävät, joissa on järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä.

Vartiointitehtävä vastaanottokeskuksissa

Vartiointitehtävä vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa tai niitä vas- taavissa tiloissa.

Työehtosopimus

Vartiointi, jossa arvokuljetustehtäviä

Tehtävänä on perustehtävien lisäksi säännöllisesti suorittaa arvo- kuljetustehtäviä, ei kuitenkaan pääasiallisena työtehtävänä.

Jos arvokuljetustehtävät muodostavat pääosan työtehtävistä, kuuluu tasolle IV A.

SOVELTAMISOHJE

Asiakkaan tiloissa tai vartiointialueella rahan, kassan tai arvotavaran kuljettaminen / kuljetuksen suojaaminen ei ole arvokuljetustehtävä. Asiakkaan tiloilla tai vartiointialueella voidaan tarkoittaa esimerkiksi yksittäistä myymälää tai toimipistettä.

TASO IV

Erityisen vaativat tehtävät

Tehtävä voi edellyttää erityistä taitoa, kokemusta tai koulutusta taikka perustehtävää vaativampaa tehtävää pidemmän harjaantumisen.

Järjestyksenvalvonta erityiskohteessa

Järjestyksenvalvonta Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Helsingin ja Tampereen kaukoliikennerautatieasemilla tai julkisissa kulkuneu- voissa.

Hälytystehtävä

Tehtävänä on suorittaa rikos-, flVIS-, sosiaalihälytyksien ja avainpal- velun edellyttämät toimenpiteet.

Hälytyskeskus- ja palvelukeskustehtävä

Tehtävänä on päivystää ja käsitellä erilaisia hälytyksiä hälytysjärjes- telmän avulla. Palvelukeskustehtävään kuuluu välittää myös erilaisia palvelupyyntöjä.

Rahan käsittely

Tehtävänä on hoitaa erilaisia rahahuollon tehtäviä kuten käsitellä raha- ja arvotavaraa.

Kohde-esimies/kohdevastaava

Tehtävänä on vartiointitehtävien ohella vastata kohteen päivittäisestä toiminnasta.

Työehtosopimus

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Kohteella tarkoitetaan toiminnallisesti yhtenäistä kokonaisuutta, joka voi perustua yhteen asiakkuuteen taikka sijaintiin.

Kohde voi sijaita myös useassa osoitteessa, jos kyseessä on tiivis toiminnal- linen kokonaisuus, tällöin kohteen määrittely vahvistetaan pääluottamus- miehen kanssa huomioiden tehtävien laajuus ja työntekijämäärä.

Jos pääosalle kohteen työntekijöistä maksetaan IV tai IV A tason mukaista tehtäväkohtaista palkkaa, maksetaan kohde-esimiehelle tason V mukaista tehtäväkohtaista palkkaa.

Turvatarkastus lentokentillä

Tehtävänä on tavaroiden, matkustajien ja henkilöiden tarkastuksella estää turvallisuutta vaarantavan materiaalin vienti tarkastusta edel- lyttävälle alueelle.

TASO IV A

Arvokuljetus

Tehtävänä on kuljettaa raha- ja arvotavaraa, suojata kuljetuksia sekä täyttää, tyhjentää ja ylläpitää raha- ja arvotavaraa sisältäviä laitteita.

Henkilösuojaus

Tehtävänä on suojata henkilön koskemattomuus.

Savu- tai kemikaalisukellustehtävä

Tehtävänä on toimia savu- tai kemikaalisukeltajana. Tehtävä edel- lyttää savusukelluspätevyyttä (koulutus + fyysinen kunto).

TASO V

Vuoroesimies

Tehtävänä on vartiointitehtävien ohella mm. ohjata ja järjestää työvoi- maa ohjeiden mukaan yhdessä tai useammassa kohteessa työryhmän vanhimpana.

25 § Tasopalkat, palvelusaika-, koulutus- ja perehdytyslisä, ampuma-ase

Työehtosopimus

Palvelusajan perusteella tasopalkkaa ja palvelusaikalisää (tunti- palkat suluissa) maksetaan 1.3.2021alkaen seuraavasti:

PÄÄKAUPUNKISEUTU (HELSINKI, ESPOO, VANTAA, KAUNIAINEN)
	PERUS	2 VUOTTA	7 VUOTTA
TASO I	1 731 (10,69)
TASO II	1 811 (11,18)	1 876 (11,58)	1 S45 (12,01)
TASO III	1 908 (11,78)	1 976 (12,20)	2 047 (12,G4)
TASO IV	2 034 (12,56)	2 108 (13,01)	2 181 (13,46)
TASO IVA	2 114 (13,05)	2 191 (13,52)	2 265 (13,98)
TASO V	2 193 (13,54)	2 274 (14,04)	2 352 (14,52)

MUU SUOMI
	PERUS	2 VUOTTA	7 VUOTTA
TASO I	1 673 (10,33)
TASO II	1 752 (10,81)	1 816 (11,21)	1 878 (11,5S)
TASO III	1 845 (11,39)	1 914 (11,81)	1 S77 (12,20)
TASO IV	1 967 (12,14)	2 040 (12,59)	2 111 (13,03)
TASO IVA	2 006 (12,38)	2 081 (12,85)	2 153 (13,29)
TASO V	2 122 (13,10)	2 200 (13,58)	2 277 (14,06)

Palvelusaika

Palvelusajaksi luetaan vähintään kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti tämän työehtosopimuksen tarkoittamissa tehtävissä jatkunut työ- suhde saman työnantajan tai muun vartiointiliikkeen palveluksessa. Aika, joka kerryttää vuosilomaa, kerryttää myös palvelusaikaa.

Palvelusajan huomioon ottaminen muun vartiointiliikkeen työsuh- teen perusteella edellyttää, että työntekijä esittää työnantajan hyväk- symän selvityksen työsuhteesta ja sen kestosta (esim. työtodistus). Tällainen palvelusaika otetaan huomioon selvityksen esittämistä seuraavan palkanmaksukauden alusta.

Palvelusaika muun vartiointiliikkeen palveluksessa otetaan huomi- oon vain 1.2.2007 tai sen jälkeen alkavissa uusissa työsuhteissa.

Koulutuslisä

Työehtosopimus

Työntekijälle maksetaan erillistä koulutuslisää, jonka suuruus on 40 euroa kuukaudelta tai 25 senttiä tunnilta. flisä maksetaan turval- lisuusalan perustutkinnon, vartijan ammattitutkinnon, tekniikan erikoisammattitutkinnon, virastomestarin ammattitutkinnon tai turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon perusteella. Useam- man tutkinnon suorittaminen ei oikeuta useampaan koulutuslisään.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Koulutuslisää maksetaan seuraavan palkkakauden alusta lukien, kun työn- tekijä on esittänyt sitä koskevan tutkintotodistuksen.

Mikäli työnantaja edellyttää muita kuin edellä mainittua tai vaativuusluo- kituksen edellyttämää tutkintoa tai koulutusta, on siitä maksettavasta kor- vauksesta sovittava paikallisesti pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen (51 §) kanssa.

Perehdytyslisä

Perehdyttäjän on oltava ennalta määrätty ja pätevä. Jollei työsopi- muksessa erikseen ole määritelty perehdytyksen kuuluvan osaksi esimiestehtävää, maksetaan perehdyttäjälle 1fl/tunti koko vuoron ajalta, jolloin perehdytystä tehdään. Perehdyttämisen periaatteista ja maksettavasta korvauksesta voidaan sopia paikallisesti toisin työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä (51 §).

Ampuma-ase

Mikäli työnantaja edellyttää ampuma-asetta, on tehtävän vaativuu- desta, korvauksen suuruudesta ja sen määräytymisen perusteista, harjoitteluajasta ja testien suorittamisesta työajalla sovittava paikal- lisesti luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen (51§) kanssa.

2G § Henkilökohtainen palkanosa

Tehtäväkohtaisen palkan ja palvelusaikalisien lisäksi vartijalle voi- daan maksaa henkilökohtaista palkanosaa pätevyyden perusteella. Pätevyystekijöitä ovat työn tuloksellisuus, työteho, yhteistyökyky, itsenäisyys, kielitaito, monipuolisuus, säännöllisyys, valmius erikois- tehtäviin ja muut vastaavat perusteltavissa olevat pätevyystekijät.

MUUT PALKKAMÄÄRÄYKSET

Työehtosopimus

27 § Ilta- ja yötyölisä

	Iltatyölisä	Yötyölisä
kello	18–22	22–0G
	100 senttiä	220 senttiä tunnilta

Ylityönä, sunnuntaina ja erityislauantaina tehdystä ilta- ja yötyöstä maksetaan 2S § ja 30 §:n mukaiset korvaukset.

28 § Lauantaityölisä

Kaikilta lauantaityön tunneilta (00.00–24.00) maksetaan lauantai- työlisää, jonka suuruus on 2 euroa tunnilta.

SOVELTAMISOHJE

flauantaityölisään oikeuttavilta tunneilta maksetaan myös ilta- ja yötyölisää seuraavasti:

klo 00.00–0G.00 ja 22.00–24.00 2,00 + 2,20 = 4,20 fl/t

klo 18.00–22.00 2,00 + 1,00 = 3,00 fl/t.

flauantaityölisää ei makseta tes 30 §:n tarkoittamilta päiviltä, joilta maksetaan määräyksen mukaisesti vähintään 50 %:lla korotettua palkkaa.

29 § Ylityö

Työehtosopimus

Ylityötä on työ, joka kolmiviikkoisjaksossa ylittää 120 tuntia (ks. myös tes 33 § ja tes liite 3). Tasoittumisjaksossa työvuorolistan mukaisen säännöllisen työajan ylittävä työaika kolmiviikkoisjaksossa korvataan kuten jaksoylityö.

ESIMERKKI YLITYÖN LASKENNASTA TASOITTUMISJAKSOSSA

Ensimmäinen kolmiviikkoisjakso 128 tuntia: ylityötä on 128 tuntia ylittävä työaika.

Toinen kolmiviikkoisjakso 112 tuntia: ylityötä on 112 tuntia ylittävä työaika.

Työaikaan rinnastetaan aika, jonka työntekijä on ollut jakson aikana poissa työstä

· vuosiloman

· arkipyhän

· vuosivapaan

· työaikapankkivapaan

· sairauden tai tapaturman

· lakisääteisen lääkärintarkastuksen

· lapsen sairastumisen tai

· tes 4G §:ssä mainitun syyn vuoksi.

Ylityöstä maksetaan kolmiviikkoisjakson

· 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettua tuntipalkkaa ja

· seuraavilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettua tuntipalkkaa.

30 § Sunnuntai- ja erityislauantaikorotus

Työehtosopimus

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäi- vänä, juhannus- ja jouluaattona klo 00.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan 100 %:n sunnuntaikorotus.

Pääsiäislauantaina, itsenäisyyspäivänaattona, vapunaattona ja uudenvuodenaattona klo 00.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan 50 %:n korotus.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Jos itsenäisyyspäivänaatto, vapunaatto tai uudenvuodenaatto sattuu sunnuntaiksi, maksetaan klo 00.00 jälkeen tehdystä työstä yhteensä 150 %:n korotus.

31 § Työvuoron pidennys ja hälytystyö

1. Xxxxxxxxx työvuoron jälkeen mutta ennen pidennettävän työvuoron alkamista sovittu työvuoron pidennys

· pidennys vähintään 20 minuuttia, maksetaan ylimääräinen tunnin palkka, tai

· pidennys yli tunnin, maksetaan ylimääräinen kahden tunnin palkka.

Jos työvuoroa pidennetään samalla kertaa sekä alusta että lopusta, maksetaan ylimääräinen palkka työvuoron yhteenlasketun piden- nyksen perusteella

2. Työvuoron aikana sovittu työvuoron pidennys

· pidennys vähintään 20 minuuttia: maksetaan ylimääräinen tunnin palkka, tai

· pidennys yli tunnin: maksetaan ylimääräinen kahden tunnin palkka.

Arvokuljetus- ja niihin liittyvät esimiestehtävät:

· pidennys yli tunnin, maksetaan ylimääräinen kahden tunnin palkka.

Työehtosopimus

SOVELTAMISOHJE

Työvuoron pidentyessä 20 minuutista yhteen tuntiin ylimääräistä korvausta ei makseta.

Jos työvuoro ylittää sovitun pidennyksen takia 12 tuntia, maksetaan 12 tuntia ylittävältä ajalta korvausta kuten ylityöstä (50 %).

Jos paikallisesti on sovittu (51 §) yli 12 tunnin työvuorosta, maksetaan sovitun työajan ylittävältä ajalta korvausta kuten ylityöstä (50 %).

Tunteja, joista maksetaan korvausta kuten ylityöstä, ei oteta huomi- oon jaksoylityötä laskettaessa. Jos jakson aikana näitä tunteja on yli 18, on korotus tämän ylittäviltä tunneilta 100 %.

3. Hälytystyö

Työntekijälle maksetaan kahden tunnin palkka

· ylimääräisestä työtuntijärjestelmästä poikkeavasta vuorosta, joka alkaa ennen kuin 12 tuntia on kulunut edellisen vuoron päättymisestä tai

· sovittaessa vapaa-aikana tehtävästä ylimääräisestä työvuorosta, josta hänelle ei ole ilmoitettu vähintään 72 tuntia ennen työvuo- ron alkamista.

Hälytystyössä työvuoron pidentämiseen sovelletaan lisäksi tämän pykälän kohtia 1 ja 2.

4. Matkakorvaus hälytystyössä

Työntekijälle maksetaan selvitystä vastaan matkakulujen korvausta yrityksessä noudatettavan ohjeistuksen mukaisesti, jos hänet kutsu- taan työhön sellaisena vuorokauden aikana tai niin kiireellisesti, ettei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa. Yrityksessä noudatetta- van ohjeistuksen tulee olla työntekijöiden nähtävillä.

Työvoimareservi

Hälytyskorvausta ei suoriteta työvoimareserviin kuuluville.

Työehtosopimus

32 § Vapaapäivänä suoritettu työ

Viikoittainen vapaa-aika toteutuu

Vapaapäivänä tehty ylimääräinen työvuoro voidaan korvata vastaa- valla vapaalla vain työntekijän suostumuksella.

33 § Jakson katkeaminen

Työaikalain 22 §:n 3 momentista poikkeavasti jakso ei katkea

· sairaudesta

· vuosilomasta tai

· muusta hyväksyttävästä syystä johtuneen poissaolon vuoksi.

Em. työvuorolistan mukaiset poissaolotunnit lasketaan yhteen työ- tuntien kanssa jaksoylityötä määrättäessä. Vuosilomapäivän pituus on G,7 tuntia. (Soveltamisohje liite 3).

PALKAN LASKENTA

Työehtosopimus

34 § Keskituntiansio (KTA)

KTA saadaan jakamalla työntekijälle kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta maksettu palkka hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Vaihtoehtoisesti voidaan keskituntiansio laskea maksamisajan- kohtaa edeltäneiltä kolmelta kalenterikuukaudelta tai sitä pidemmältä työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken paikallisesti sovitulta ajalta. (51 §)

Alle vuosineljänneksen kestäneessä työsuhteessa lasketaan KTA jakamalla edellisen kuukauden aikana maksettu palkka ilman yli- työkorvauksia tehtyjen työtuntien määrällä.

KTA:n laskennallisen palkan jäädessä alle taulukkopalkan, palkka maksetaan kuitenkin taulukkopalkan mukaisesti.

KTA:lla maksetaan

· sairausajan,

· työajanlyhennysvapaan,

· arkipyhävapaan

· koulutusajan ja

· varallaoloajan palkka.

35 § Perustuntipalkka

Tuntipalkka saadaan jakamalla ao. tason kuukausipalkka 1G2:lla. Sitä käytetään myös ylityö-, sunnuntai- ja erityislauantaikorotusten perustana.

SOVELTAMISOHJE

Perustuntipalkassa otetaan huomioon aikapalkka sisältäen

• tehtäväkohtainen palkka mukaan lukien palvelusaikalisä,

Työehtosopimus

• henkilökohtainen palkanosa sekä

• kohdekohtainen ja tehtäväkohtainen lisä, mikäli niitä maksetaan sopimuksen perusteella kaikilta työtunneilta.

Perustuntipalkassa ei oteta huomioon mm. koulutuslisää, erillisenä lisänä olevaa luottamusmieskorvausta, koirakorvausta jne.

3G § Palkanmaksu

Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa palkanmaksupäivänä. Työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken voidaan paikallises- ti sopia palkan maksamisesta kerran kuukaudessa (51 §). Palkan laskemiselle varataan aikaa enintään 10 päivää.

Ylityökorvausten laskemiselle varataan aikaa enintään 10 päivää jakson päättymisestä. Ylityökorvaukset maksetaan seuraavana palkanmaksupäivänä.

Soveltamisohje tes:n liitteenä.

flopputili on pyrittävä maksamaan välittömästi työsuhteen päät- tyessä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä. flopputilin maksamisen edellytyksenä on, että työn- tekijä on palauttanut työnantajan hänelle luovuttamat varusteet. Jos varusteita ei ole ilman perusteltua syytä palautettu viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä, voidaan palauttamatta jätetyt varusteet kuitata lopputilistä käypään arvoon.

37 § Työtodistus ja palkkatodistus

Työntekijälle on pyynnöstä annettava työtodistus työsuhteen päät- tyessä.

Työntekijälle on pyynnöstä annettava palkkatodistus työsuhteen päätyttyä. Palkkatodistus on annettava kohtuullisessa ajassa pyyn- nön esittämisestä.

ERITYISET KORVAUKSET

Työehtosopimus

38 § Poliisitutkinta ja oikeudenkäynti

Toimeksiantoon liittyvään poliisikuulusteluun, oikeudenkäyntiin tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen käytetty aika luetaan työajaksi. Jos työntekijä joutuu hoitamaan asiaa vapaa-aikanaan, maksetaan hänelle käytetyistä tunneista korvausta kuten ylityöstä.

Työnantaja korvaa asian hoitamisesta työntekijälle aiheutuneet kustannukset (matkakulut ja oikeudenkäynnistä aiheutuneet julkiset maksut) siltä osin kuin niitä ei tuomioistuimen päätöksellä korvata.

Työnantaja huolehtii asian edellyttämästä oikeusavusta. Työntekijällä on oikeus edellä kuvattuihin etuisuuksiin myös silloin, kun tuomiois- tuin toteaa työntekijän syyllistyneen lievään rikokseen, rikkomukseen tai tuottamukseen.

Työnantaja avustaa työntekijää myös rikosvahingoissa annetun lain tai vakuutuksen perusteella suoritettavien korvausten hakemisessa.

39 § Koirakorvaus

Jos työnantaja edellyttää työssä käytettäväksi koiraa, suoritetaan koiran ohjaajalle 10 %:n lisä tasopalkasta koirakorvauksena, mikäli lain yksityisistä turvallisuuspalveluista (2 luku 31 §) edellytykset täyttyvät.

Koe- ja koirakoulutustilaisuuksien palkanmaksun osalta noudatetaan tämän sopimuksen 48 §:n (koulutustilaisuudet) määräyksiä.

Koiran vahingoittuessa tai kuollessa vartiointityössä, työnantaja korvaa omistajalle aiheutuneen vahingon tai kuolemantapauksissa uuden vastaavan koiran hankintahinnan.

40 § Matkustaminen

Matka-ajan palkka

Työehtosopimus

Matka-ajalta, joka ei ole työaikaa, maksetaan normaalituntipalkkaa korkeintaan 8 tunnilta vuorokaudessa. Asiasta voidaan paikallisesti pääluottamusmiehen luvalla sopia toisin (51 §).

Päiväraha

Päivärahan osalta noudatetaan verohallinnon vuosittain vahvistamaa päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

työmatkan kestoaika päiväraha

yli G tuntia osapäiväraha

yli 10 tuntia kokopäiväraha

Työn tekemispaikan on oltava yli 15 kilometrin etäisyydellä sen kunnan rajasta, jolla työntekijän varsinainen työpaikka tai asunto sijaitsee.

Matkan ylittäessä viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla, maksetaan osapäiväraha ja yli G tunnilla kokopäiväraha.

Päiväraha puolitetaan, jos työntekijä matkavuorokauden aikana saa maksuttoman ruoan. Maksuttomalla ruoalla tarkoitetaan kokopäi- värahan osalta kahta ja osapäivärahan osalta yhtä ilmaista ateriaa.

Päiväraha arvokuljettajille, jotka työskentelevät vain arvokuljetustehtävissä

Osapäivärahan ja päivärahan perusteiden täyttyminen edellyttää, että henkilö työskentelee yli G tuntia tai yli 10 tuntia yli 15 km etäisyy- dellä (säteellä) varsinaisesta työpaikastaan eikä hänellä ole mahdolli- suutta ruokailla tavanomaisessa ruokailupaikassaan. Tavanomaisella ruokailupaikalla tarkoitetaan oman työnantajan toimipaikkoja.

Majoittumiskorvaus

Työehtosopimus

Majoittumiskorvaus maksetaan majoitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti. Xxxxxxx majoittumismaksuun sisältyy aamiaisen lisäksi muita aterioita, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.

Ruokaraha

Työmatkan tapahtuessa työajalla ja työskentelyn kestäessä vieraalla paikkakunnalla yli 8 tuntia maksetaan ruokarahaa työntekijälle, jolla ei ole oikeutta päivärahaan, noudattaen verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Kilometrikorvaus

Työntekijän autollaan tekemästä työmatkasta suoritetaan kilomet- rikorvausta noudattaen verohallinnon päätöstä verovapaista matka- kustannusten korvauksista.

Ulkomaanmatka

Ulkomaanmatkan täysihoidosta ja päivärahasta sovitaan erikseen ennen matkan alkamista niin, että se vähintään täyttää valtion II matkustusluokan mukaiset korvaukset.

Ulkomaanmatka arvokuljettajille, jotka työskentelevät vain arvokuljetustehtävissä:

Ulkomaanmatkan matka-ajan palkasta, täysihoidosta ja päivärahasta sovitaan erikseen ennen matkan alkamista (51 §).

SOSIAALISET SÄÄNNÖKSET

Työehtosopimus

41 § Sairausajan palkka

Maksuperuste

Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta työkyvyttömyydestä, josta on esitetty työnantajan hyväk- symä selvitys. Palkkaa maksetaan jäljempänä mainitun ajanjakson työpäiviltä:

TYÖSUHDE JATKUNUT YHTÄJAKSOISESTI ENNEN TYÖKYVYTTÖMYYTTÄ:	AJAN- JAKSO
vähintään 1 kuukauden mutta aLLe 3 vuotta	28 päivää
3 vuotta mutta aLLe 5 vuotta	35 päivää
5 vuotta mutta aLLe 10 vuotta	42 päivää
yLi 10 vuotta	5G päivää

Alle 2 vuoden työsuhteissa on yksi karenssipäivä. Jos oikeus saira- usvakuutuspäivärahaan on alkanut tai jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, palkka maksetaan myös karenssipäivältä.

Jos työntekijän työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden ja työntekijä on työtehtävissä tapahtuneen työtapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksensa mukaista työtä, maksetaan sairausajan palkkaa heti työsuhteen alusta, mikäli työehtosopi- muksen 41 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät. Sairausajan palkkaa maksetaan tällöin kuitenkin enintään 28 päivän ajanjaksolta.

Jos työkyvyttömyys alkaa kesken työvuoron, maksetaan palkkaa työvuoron loppuun.

Sairausajan palkka maksetaan KTA:lla.

Työtapaturma

Työehtosopimus

Jos työntekijä on tullut työtehtäviensä johdosta häntä kohdan- neen väkivallan vuoksi kykenemättömäksi suorittamaan työtään, hänelle maksetaan työkyvyttömyyden aiheuttaman yhdenjaksoisen sairauspoissaolon ajalta palkkaa 3 kuukaudelta työsuhteen kestosta riippumatta.

Hyväksyttävä selvitys

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärintodistuksella. Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairauspoissaolon osalta selvitys voidaan perustellusta syystä esittää työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella.

Työnantajalla ei ole oikeutta pidättäytyä palkanmaksusta, ellei työntekijälle ole ilmoitettu selvityksen riittämättömyydestä kolmen arkipäivän kuluessa selvityksen esittämisestä.

Ilmoitus lyhytkestoisesta sairauspoissaolosta

Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus -menettely. Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttö- myydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyt- tömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

Korvaava työ

Työntekijöille voidaan osoittaa korvaavaa työtä joka ei haittaa työn- tekijän tervehtymistä. Korvaava työ edellyttää työntekijän suostu- musta. Työntekijällä on oikeus keskeyttää korvaava työ. Korvaavan työn muista ehdoista sovitaan paikallisesti työntekijän kanssa (51 §).

Palkan epääminen

Palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Työehtosopimus

Palkkaa ei myöskään makseta, jos päivärahaa ei työntekijästä itses- tään johtuvista syistä makseta. Jos päiväraha maksetaan normaa- lia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä. Työnantajan on ennen palkan epäämistä annettava työntekijälle mahdollisuus korjata laiminlyön- tinsä.

Työnantajan vastuu

Jos työntekijälle ei makseta päivärahaa työnantajasta johtuvas- ta syystä, on työntekijällä oikeus saada palkkaa siltä ajalta, jolta etuus olisi pitänyt maksaa. Maksettuun palkkaan sovelletaan mitä tässä pykälässä on säädetty vähennyksistä. Työntekijän on ennen palkanmaksuvaatimusta annettava työnantajalle mahdollisuus korjata laiminlyöntinsä.

Vähennykset

Työnantaja on oikeutettu nostamaan, perimään takasin tai vähen- tämään sairausajan palkasta työntekijän samasta työkyvyttömyy- destä samalta ajanjaksolta saaman päivärahan tai vastaavan työn- antajan kannattamalta sairausvakuutuskassalta, tai tapaturma- vakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perus- teella työntekijän saaman korvauksen, kuitenkin enintään xxxxx- xxxxx määrän.

Ilmoittaminen

Sairastumisesta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle.

Työvoimareservi

Sairausajan palkanmaksu edellyttää työvuorolistaan merkittyjä työvuoroja.

42 § Lääkärintarkastus

Lakisääteinen lääkärintarkastus

Työehtosopimus

Työntekijälle maksetaan palkkaa, jos hän käy työhönsä liittyvässä työnantajan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveys- tarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutki- mukseen ja jälkitarkastukseen matkustaminen korvataan kuten työmatka.

Muut lääkärintarkastukset

Työntekijälle suoritetaan ansionmenetyksen korvaus sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on äkillinen, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuul- lisen ajan kuluessa saatavilla työajan ulkopuolella.

Ansionmenetys korvataan myös, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysymys on:

· Erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi

· Työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suorittamasta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

· Korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta

· Sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edelly- tyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltä- vistä lääketieteellisistä tutkimuksista

· Hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.

· Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaehkäisemiseen liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 133S/200G, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatutkimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli käynnit eivät ole mahdol- lisia työajan ulkopuolella.

SOVELTAMISOHJE

Työehtosopimus

Ansionmenetys korvataan seulontatutkimuksen ja siihen liittyvän vält- tämättömän matkustusajan osalta. Seulontatutkimukset tehdään ensi- sijaisesti työajan ulkopuolella.

43 § Lapsen sairastuminen

Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen taikka muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 41 §:n mukaan, jos:

· lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi

· hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään 4 kalenteripäivää

· työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta saman selvityksen, joka vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta.

Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksin asuvalle yksinhuoltajalle on, että

· molemmat lapsen kanssa vakituisesti asuvat henkilöt ovat ansiotyössä eikä toisella ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta tai

· toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvol- lisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Yksinhuoltajaksi rinnastetaan myös henkilö, joka ilman avioero- päätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan.

Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain yksi henkilö kerrallaan.

44 § Palkallinen äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka ilman lisiä äitiysvapaan ajalta 3 kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta G päivältä.

Työehtosopimus

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

· työntekijällä on oikeus äitiys- tai isyyspäivärahaan ja hän noudattaa sen nostamista koskevia määräyksiä

· työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään G kk äitiys- tai isyysvapaan alkaessa ja työntekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen äitiysvapaan tai isyysvapaan aikana.

Jos työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen, hänelle maksetaan edellä mainituin edellytyksin säännöllisen työajan palkka ilman lisiä 3 kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.

45 § Vuosilomapalkka ja lomaraha

Lomapalkka ja lomakorvaus

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät lomapalkkasopi- muksen (tes:n liite) ja vuosilomalain mukaan. Paikallisesti työn- antajan ja pääluottamusmiehen välillä voidaan sopia prosentuaalisesta vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskennasta sekä näiden maksuajankohdista (51 §).

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Sovittaessa paikallisesti vuosilomapalkasta tulee lomapalkan vastata kokonaisuutena arvioiden tasoltaan vähintään vuosilomalain 12 §:n mu- kaisesti laskettavan lomapalkan määrää. Sama pätee lomakorvaukseen. Paikallisessa sopimuksessa on selkeästi avattava, mitä eriä otetaan huomioon lomapalkan laskennassa.

Poiketen 51 §:n määräyksistä tällainen paikallinen sopimus on irtisanotta- vissa 3 kk irtisanomisaikaa noudattaen ainoastaan lomanmääräytymis- vuoden loppuun.

Lomaraha

Työehtosopimus

flomaraha on 50 % vuosilomapalkasta. Se maksetaan työntekijälle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

flomaraha maksetaan myös

· jos poissaoloon välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai sen päätyttyä työsuhteen aikana on ollut työnantajan suostumus, hoitovapaa tai vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainittu syy. flomaraha maksetaan vain jos työntekijä palaa työhön hoito- vapaalta työsopimuslain mukaisen ilmoituksen tai siihen perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

· vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle sekä työntekijälle, joka maanpuolustusvelvollisuuden suoritta- misen jälkeen palaa työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttä- vän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämäl- lä tavalla.

· jos työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut työsopimuksen päättymään vuosiloman aikana.

Maksuajankohta

flomaraha maksetaan lomaltapaluupäivän palkanmaksun yhteydes- sä. floman osan päätyttyä maksetaan sitä vastaava osa lomarahasta.

Puolet lomarahasta maksetaan ennakkona pisimmän lomanosan lomarahasta vuosilomapalkan yhteydessä. flomaltapaluun edellytyk- set eivät koske ennakkoa.

flomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi erissä. floma- rahan on oltava kokonaan maksettu ennen seuraavan lomanmää- räytymisvuoden alkua.

flomarahan maksuajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin (51 §).

Asepalveluksen, vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalve- luksen jälkeen työhön palaavalle lomaraha lasketaan siitä lo- makorvauksesta, joka maksettiin palvelukseen astuttaessa. Jos palvelukseen astuttiin välittömästi vuosilomalta, lasketaan loma- raha maksetun lomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.

flomaraha määräytyy palvelukseen astuttaessa voimassa olleen työ- ehtosopimuksen mukaan.

Työehtosopimus

Lomarahan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen (51 §).

30 lomapäivän lomarahan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen tarkoittaa 15 päivän ja 24 lomapäivän lomarahan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen 12 päivän mittaista vapaa-aikaa. Päivät ovat vuosilomalain tarkoittamia arkipäiviä.

Sovittaessa lomarahan vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen tulisi sopia myös vapaan ajankohdasta sekä lomarahan maksamisajan- kohdasta. Vapaan ajalta ei makseta muuta palkkaa. Vapaapäivät ovat työhön rinnastettavia päiviä vuosiloman kertymää laskettaessa

4G § Muut sosiaaliset säännökset

Poissaolot

Työstä poissaolosta tulee ilmoittaa mahdollisimman hyvissä ajoin ennakolta.

Työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle aiheutuneen vahingon, mikäli hän muutoin kuin ylivoimaisesta esteestä laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa.

Peruspalkasta vähennetään poissaoloaikaa vastaava tuntipalkka poissaolon johtuessa muusta syystä kuin sairauden tai tapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyydestä.

Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja valtuuston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa työntekijälle oikeuden osallistua, ellei osallistumiselle ole erityistä tuotannollista estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osal- listumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukai- nen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Lyhyt tilapäinen loma

Työehtosopimus

Palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä työntekijän perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen, lähiomaisen kuoleman taikka yhteiskunnallisen luottamustehtävän takia annettavaa lyhyttä tila- päistä lomaa, jonka pituudesta on paikallisesti sovittava. (51 §)

Hautauspäivä

Työntekijä saa palkallista vapaata lähiomaisensa hautauspäivänä. flähiomaisia ovat puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Merkkipäivät

Työntekijä saa vihkiäispäivänään, parisuhteen rekisteröimispäi- vänään sekä 50- ja G0-vuotispäivänään palkallisen vapaan silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäivälleen.

Kutsunta

Varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle sekä kutsuntaan liittyvään lääkärintarkastuk- seen osallistuvalle työntekijälle korvataan aiheutuva ansionmenetys.

Reservin harjoitukset

Reservin harjoitusten ajalta maksetaan palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös väestönsuojelulain nojalla väestönsuo- jelun erikoistehtäviin koulutettaviin.

Kunnalliset luottamustehtävät

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan työntekijän palkkaa vähennetään kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan me- netystä vastaavasti siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksa- man ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa palkkansa. Erotus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Työvoimareservi

Tes 4G §:n mukaisten korvausten maksaminen edellyttää työvuoro- listaan merkittyjä työvuoroja.

47 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa työntekijöille ryhmähenkivakuutuksen keskus- järjestöjen välillä sovitulla tavalla.

KOULUTUS JA TYÖSUOJELU

Työehtosopimus

48 § Koulutus ja tilaisuudet

Ammatillinen koulutus

Työaikana järjestetystä ammatillisesta koulutuksesta maksetaan täysi palkka. Vapaa-aikana järjestetyltä koulutusajalta maksetaan korvaus KTA:lla tai annetaan vastaava vapaa. Työntekijän osallis- tuessa työnantajan määräyksestä vieraalla paikkakunnalla pidettävil- le perus- ja jatkokursseille korvataan matka-aika tes 40 §:n 1-kohdan mukaisesti. (Voimassa 31.12.2020 saakka)

Osa-aikainen työntekijä on työnantajan määrättävissä työajan ulkopuoliseen palkattomaan koulutukseen tai tilaisuuteen yhdes- sä tai useammassa osassa. Määrättävissä olevan ajan enimmäis- kesto kalenterivuodessa saadaan kertomalla 24 tuntia työntekijän työajan ja hänen työaikamuotonsa kokoaikatyön suhteella. Ajallinen enimmäiskesto määritetään työntekijään tammikuun 1. päivänä noudatettavan työsopimustuntien perusteella. Vapaan ajankohdan ilmoittamisessa tulee noudattaa työvuorolistan (10 §) laadintaa koske- via määräyksiä. Vapaapäivälle määrättävän palkattoman koulutuksen tai tilaisuuden kesto on vähintään G tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita (51 §). (Voimassa 31.12.2020 saakka)

(Voimaan 1.1.2021 alkaen)

Työaikana järjestetystä ammatillisesta tai muusta koulutuksesta maksetaan yksinkertainen palkka (aikapalkka).

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle jaksottaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä koulutus- tai muita tilaisuuksia enintään 12 tuntia kalenterivuodessa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa sovitun sään- nöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Aikaa ei lueta säännölliseen työaikaan ylityötä laskettaessa. Koulutus- tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan yksinkertaista tuntipalkkaa.

Työehtosopimus

Koulutus- tai kehittämistilaisuudet pyritään kirjaamaan koulutus- suunnitelmaan.

fliitot suosittelevat, että paikallisesti selvitetään vuosittain, min- kälainen ammatillinen koulutus on välttämätöntä työntekijän am- mattitaidon ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi. Työnantaja korvaa tässä tarkoitetusta koulutuksesta, jonka antamisesta on sovittu työn- antajan ja työntekijän välillä, aiheutuvat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetyksen TT-SAK yleissopimuksen mukaisesti.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Osapuolet suosittelevat, että jos tehtävä edellyttää erityistä fyysistä kuntoa, tekniikan hallintaa tai ampuma-aseen käyttöä on työnantajan mahdollistet- tava näiden taitojen ylläpito työajalla paikallisesti luottamusmiehen kanssa sovittavalla tavalla.

Ammattitutkintolain mukainen koulutus

Ammattitutkintolain mukaiseen työsuhteiseen koulutukseen nou- datetaan TT-SAK yleissopimusta sekä opintovapaalain säännöksiä. Paikallisesti voidaan sopia toisin työnantajan koulutusajalta maksa- masta ansionmenetyksen ja kustannusten korvauksesta. (51 §)

Uusissa työsuhteissa maksetaan yksityisistä turvallisuuspalvelus- ta annetun lain voimaan tultua lain mukaisen vartijan pakollisen koulutuksen osalta työsuhteen aikaisilta koulutustunneilta 24 §:n tason I mukaista palkkaa.

Työssä oppinen

Työehtosopimus

Työssä oppimiseen ja muuhun koulutukseen liittyvän palkattoman harjoittelun periaatteet käsitellään pääluottamusmiehen tai luotta- musmiehen (51 §) kanssa.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työssä oppiminen tai muu koulutukseen liittyvä palkaton harjoittelu ei voi korvata olemassa olevia työsuhteita.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Kuljettajan koulutus arvokuljetusalalla

Mikäli työnantaja edellyttää kuljettajan ammattipätevyysdirektiivin (2003/5S/EY) mukaisen koulutuksen suorittamista, työnantaja maksaa koulutuksesta aiheutuvat suoranaiset kustannukset.

49 § Vartijan asu

Työnantaja hankkii sisäministeriön määräysten mukaisen vartijan asun. Muut tehtävän edellyttämät asusteet tai varusteet kustantaa työnantaja, koiraa lukuun ottamatta.

Asun on luovutettaessa oltava puhdas ja ehjä. Asun pesut ja korja- ukset kustantaa työnantaja. Asun vaihtaminen pesua tai korjausta varten suoritetaan työaikana, jos se työn kannalta on mahdollista. Asun vaihtamisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvaa työnantaja. Asujen pesusta voidaan pääluottamusmiehen kanssa paikallisesti sopia toisin. (51 §)

50 § Työsuojelu

Työpaikka

Työehtosopimus

Työpaikka on yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 2 § 10. kohdan mukainen toimipaikka. Pääkaupunki- seudun alue (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on yksi työpaikka.

Työsuojeluvaltuutetun vaali

Työsuojeluvaltuutetun vaalin järjestävät työntekijät noudattaen keskusjärjestöjen yleisohjeita työsuojeluvaaleista. Työnantaja toi- mittaa luettelot vaaliajankohtana työsuhteessa olevista työnteki- jöistä. Vaalitoimituksen tiloista on sovittava työnantajan kanssa. Vaalin tulos ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle joka ilmoittaa siitä edelleen Työturvallisuuskeskukselle.

Työsuojelupäällikkö

Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työsuojeluvaltuutetulle annetaan tehtävien hoitamiseksi tarpeel- lista vapautusta työstä keskusjärjestösopimuksen mukaisesti. Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön kerroin on 0,200.

Matkakorvaus maksetaan työehtosopimuksen mukaan.

Korvaukset

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan sama korvaus kuin pääluotta- musmiehelle ja työsuojeluasiamiehelle maksetaan sama korvaus kuin alueluottamusmiehelle (tes 5G §:n taulukko).

Työsuojeluasiamiehet

Työehtosopimus

Työpaikan työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluasia- miehen 2 vuoden toimikaudeksi. Työsuojeluasiamiesten luku- määrästä ja toimialueista sovitaan paikallisesti.

Jos sovitaan useammista työsuojeluasiamiehistä, on sovittava myös työnjaosta tai vahvistettava se työsuojelutoimikunnassa. Tehtävien edellyttämästä työstä vapautuksesta on sovittava työn- johdon kanssa.

Työsuojelutoimikunta

Vartiointiliikkeeseen, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, valitaan työsuojelutoimikunta. Toimikunnassa voi olla enintään 12 jäsentä.

Työturvallisuus

Ilmeisestä työturvallisuusvaarasta työntekijän on välittömästi ilmoitettava työnantajalle, työsuojeluvaltuutetulle, työsuojelu- asiamiehelle ja luottamusmiehelle. Työnantajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi tai, jollei se ole välittömästi mahdollista, erityisiin suojatoimenpiteisiin.

YHTEISTOIMINTA JA TYÖRAUHA

Työehtosopimus

51 § Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttä- vää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huo- mioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

1. Sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu.

2. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

4. Toistaiseksi voimassa olevan tai vähintään S kuukautta voimassa olleen määräaikaisen sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta.

5. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

G. Sopimus on osa työehtosopimusta.

Pääluottamusmiehellä on tiedonsaantioikeus luottamusmiehen tekemään paikalliseen sopimukseen. fluottamusmiehen on pää- luottamusmiehen pyynnöstä toimitettava edellä mainittu sopimus tiedoksi. Mikäli sopimusta ei ole mahdollista saada luottamusmiehel- tä, sen toimittaa työnantaja.

52 § Järjestäytymisvapaus

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

Työehtosopimus

53 § Jäsenmaksujen pidättäminen

Työntekijän valtuuttama työnantaja pidättää Palvelualojen ammat- tiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liiton pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan TT- SAK 13.1.1SGS pöytäkirjan mukaisesti. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä määrästä.

54 § Erimielisyyksien sovittelu

Työehtosopimuksen tulkintaa ja rikkomista koskevissa asiois- sa neuvotellaan ensin työnantajan ja luottamusmiesten välillä sekä sitten liittojen kesken TT-SAK yleissopimuksen mukaisesti. (malli erimielisyysmuistiosta liitteenä)

55 § Työrauha

Ryhtyminen työehtosopimukseen kohdistuvaan työtaisteluun on kielletty.

5G § Luottamusmiehet

Luottamusmiehet

fluottamusmiehiä ovat pääluottamusmies sekä työosaston tai alueen luottamusmies.

fluottamusmiehen tulee olla yrityksen toiminta-alueen työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

Luottamusmiehen valinta

Työehtosopimus

Ammattiosasto valitsee luottamusmiehet. Yritykseen, jonka toiminta- alue on laajempi kuin ammattiosaston, pääluottamusmiehen valitse- vat ao. alueitten ammattiosastot.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Käytännössä Palvelualojen ammattiliiton jäsenet valitsevat pääluottamus- miehen ja alueittain luottamusmiehen.

fluottamusmiesvaalin saa pitää työpaikalla. Vaali ei saa häiritä työn- tekoa. Vaalista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuoro- kautta aikaisemmin. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Valitut luottamusmiehet on valintakokouksen kirjallisesti ilmoitet- tava työnantajalle. Varapääluottamusmiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

Yrityksessä sovitaan toiminta-alueista, joille valitaan luottamusmies ottaen huomioon osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamus- miehen mahdollisuus tavata osaston työntekijät. Asia voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi.

Vapautus työstä

fluottamusmiestehtäviä varten annetaan pääluottamusmiehel- le vapaata työstä kolmiviikkoisjaksossa ja maksetaan korvausta kuukausittain 1.1.201S lukien:

TYÖNTEKIJÄIN LKM.	VAPAA TUNTEINA	KORVAUS/KK
5 – 4S	–	191 euroa
50 – SS	S	108 euroa
100 – 150	21	129 euroa
151 – 250	30	150 euroa
251 – 400	42	170 euroa
401 – 500	72	191 euroa
yLi 500	kokonaan vapautettu	263 euroa

Osaston luottamusmiesten korvaukset

Alue- tai työosaston luottamusmiehille maksetaan 108 euroa kuu- kaudessa luottamusmiestehtävien hoitamisesta.

Työehtosopimus

Vapaan määrittäminen

Työntekijämäärä todetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Jos työntekijämäärässä tapahtuu tämän jälkeen olennaisia muutok- sia, todetaan muutoksen vaikutukset työnantajan tai pääluottamus- miehen sitä pyytäessä. Vapaan määrää noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

Pääluottamusmiehen palkka

Työstä vapautetun pääluottamusmiehen palkka on valituksi tulo- hetken palkka keskimääräisine lisineen. Palkkakehitys turvataan seuraamalla yrityksen yleistä ansionkehitystä. Pääluottamusmies- tehtävän päätyttyä määräytyy palkka suoritettavan työn mukaan.

Toimitila

Pääluottamusmiehelle, jolla on vapautusta työstä vähintään 21 tun- tia kolmiviikkoisjaksossa, järjestetään yleissopimuksen 4.2 kohdan mukainen toimitila.

Matkustaminen

Pääluottamusmiestehtävien edellyttämästä matkustamisesta toiselle paikkakunnalle sovitaan työnantajan kanssa. Matkakustannukset korvataan 40 §:n mukaisesti.

Tilastotiedot

fluottamusmies saa vähintään kerran vuodessa seuraavat palkka- tiedot:

· työntekijöiden keskiansio palkkatasoittain

· työntekijän palkkataso ja tasopalkka.

Alle G työntekijän palkkaryhmästä ei anneta tietoja. Jos työntekijöitä on yhteensä vähintään G, luottamusmiehelle annetaan kaikkien työntekijöiden keskiansio.

Tiedot erimielisyystapauksissa

Työehtosopimus

fluottamusmiehelle annetaan kaikki palkasta tai muusta työsuhtee- seen liittyvästä asiasta syntyneen epäselvyyden tai erimielisyyden selvittämiseksi tarvittavat tiedot.

Liittojen välinen neuvottelu

fluottamushenkilön työsuhteen päättämisen perusteet käydään läpi liittojen välisissä neuvotteluissa ennen työsuhteen päättämisen toteuttamista.

57 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on liitteineen voimassa 18 päivästä kesäkuuta 2020 maaliskuun 31. päivään 2022 ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Helsingissä 18.G.2020

Palvelualojen työnantajat PAflTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Liite 1

Viikkotyöaikasopimus

VIIKKOTYÖAIKA VARTIOINTIALALLA

1. Viikkotyöaikamuodon käyttöönotto

Niissä työsuhteissa, jotka ovat voimassa tämän sopimuksen voimaan tullessa, viikkotyöaikamuodon käyttämisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken työsopimusmuutoksella.

Liitteet

Uusissa työsuhteissa sovellettavasta työaikamuodosta sovitaan työsopimuksella.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työntekijään ei sovelleta samanaikaisesti kahta eri työaikamuotoa. Työaikamuoto ei muutu tilapäisten sijaisuuksien perusteella.

Viikkotyöaikamuodon käyttöön ottamisesta ja sen laajuudesta informoidaan yrityksen pääluottamusmiestä etukäteen kirjallisesti.

2. Työehtosopimusmääräysten soveltaminen viikkotyöaikamuodossa

Siltä osin, kuin tässä sopimuksessa on sovittu toisin kuin vartioin- tialan työehtosopimuksessa, sovelletaan viikkotyöaikamuodon piirissä oleviin tämän sopimuksen määräyksiä.

3. Viikkotyöaika

3.1 Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 7 tuntia 3G minuuttia ja 1.1.2021 alkaen 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa. Vuorokauti- nen säännöllinen työaika (työvuoron pituus) voi olla vähintään 5 ja enintään 10 tuntia. Säännöllinen työaika on enintään 38 tuntia ja 1.1.2021 alkaen 37,5 tuntia viikossa.

Liitteet

Työntekijä, jonka säännöllinen työaika on 38 tuntia ja 1.1.2021 alka- en 37,5 tuntia viikossa, on kuukausipalkkainen. Samoin työntekijä, jonka säännöllinen työaika on viimeisen 2G viikon aikana ollut keskimäärin 38 tuntia ja 1.1.2021 alkaen 37,5 tuntia viikossa, on kuu- kausipalkkainen. Työssäoloon rinnastetaan myös enintään kuukau- den aika, jonka työntekijä on ollut pois työstä

· vuosiloman

· arkipyhän

· sairauden tai tapaturman

· lakisääteisen lääkärintarkastuksen

· lapsen sairastumisen tai

· tes 4G §:ssä mainitun syyn vuoksi.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä keskimää- räinen vähimmäistyöaika viikossa. Työajan toteutumista tarkas- tellaan toisen osapuolen sitä vaatiessa puolivuosittain. Työajan olennainen muutos tulee huomioida keskimääräisessä vähimmäis- työajassa.

Työviikko on keskimäärin enintään viisipäiväinen.

Työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken voidaan työajoista sopia paikallisesti toisin. (51 §)

3.2 Työvuorolista

Laadinta

Työvuorolista on laadittava vähintään kahden viikon ajanjaksoksi ja annettava työntekijälle viimeistään 2 viikkoa ennen sen alkamista.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työvuorolistan muuttamisesta säädetään työaikalain 35 §:n 2 momentissa.

3.3 Ylityö ja lisätyö

Liitteet

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää 10 tuntia kalenterivuo- rokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 %:lla koro- tettua palkkaa. Vuorokautisen ylityön tunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikoittaista ylityötä.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia kalenteriviikossa. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa.

Lisätyö

flisätyötä on työvuorolistaan merkityn säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä vuorokautisen tai viikoittaisen säännölli- sen työajan enimmäismäärää. Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on keskimäärin 7 tuntia 3G minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa ja 1.1.2021 alkaen 7 tuntia 30 minuuttia vuoro- kaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, lisätyöstä maksetaan 50 %:lla koro- tettua palkkaa.

Ylityö- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan

Ylityöstä ja lisätyöstä maksettava palkka voidaan sopia vaih- dettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan sään- nöllisenä työaikana. Vapaa annetaan työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita. Vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden huhti- kuun loppuun mennessä.

4. Viikkotyöaika käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää

4.1 Säännöllinen työaika

Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 38 tuntia ja 1.1.2021 alkaen 37,5 tuntia viikossa enintään 8 viikon tasoittumisjaksossa. Viikoittainen sään- nöllinen työaika voi tällöin olla enintään 50 tuntia. Jos sopimus koskee yhtä useampaa työntekijää, sopimus tehdään työnantajan ja luottamusmiehen kesken. (51 §)

Liitteet

Työntekijä, jonka säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia ja 1.1.2021 alkaen 37,5 tuntia viikossa, on kuukausipalkkainen. Sa- moin työntekijä, jonka säännöllinen työaika on vähintään 2G viikon (otetaan huomioon vain täydet tasoittumisjaksot) aikana ollut kes- kimäärin 38 tuntia ja 1.1.2021 alkaen 37,5 tuntia viikossa, on kuukau- sipalkkainen. Työssäoloon rinnastetaan myös enintään kuukauden aika, jonka työntekijä on ollut pois työstä

· vuosiloman

· arkipyhän

· sairauden tai tapaturman

· lakisääteisen lääkärintarkastuksen

· lapsen sairastumisen tai

· tes 4G §:ssä mainitun syyn vuoksi.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä keskimääräi- nen vähimmäistyöaika viikossa. Työajan toteutumista tarkastel- laan toisen osapuolen sitä vaatiessa puolivuosittain (otetaan huo- mioon vain täydet tasoittumisjaksot). Työajan olennainen muutos tulee huomioida keskimääräisessä vähimmäistyöajassa.

4.2 Työvuorolista

Laadinta

Työvuorolista on laadittava vähintään kahden viikon ajanjaksoksi ja annettava työntekijälle viimeistään 2 viikkoa ennen sen alkamista.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Työvuorolistan muuttamisesta säädetään työaikalain 35 §:n 2 momentissa.

4.3 Työvuorosuunnitelma

Liitteet

Mikäli paikallisesti on sovittu tasoittumisjärjestelmän käytöstä, työnantajan on tehtävä työvuorolistan lisäksi viikkotason suunni- telma siitä, miten viikoittainen työaika tasoittuu tasoittumisjakson aikana (työajan tasoittumisjärjestelmä). Suunnitelma on annettava työntekijälle tiedoksi vähintään kaksi viikkoa ennen tasoittumisjak- son alkamista.

SOVELTAMISOHJE

Viikkotason suunnitelmasta tulee ilmetä vähintään viikoittainen työaika.

4.4 Ylityö ja lisätyö

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää 10 tuntia kalenterivuoro- kaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa. Vuorokautisen ylityön tunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikoittaista ylityötä.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaista ylityötä on työ, joka ei ole lisätyötä ja joka ylittää tasoittumisjärjestelmän mukaisen työajan. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta viikkoa kohden 50 %:lla korotettua palkkaa ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotet- tua palkkaa.

Viikoittaisen työajan ylittäessä 50 tuntia, korvataan ylittävä työaika kuten vuorokautinen ylityö (100 %:lla korotettu palkka). Vuoro- kautisen ylityön tunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikoittaista ylityötä.

Lisätyö

Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on keskimäärin 7 tuntia 3G minuuttia päivässä ja 38 tuntia viikossa ja 1.1.2021 alkaen 7 tun- tia 30 minuuttia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan työ- vuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä 50 %:lla korotettua palkkaa. flisätyötä voi olla enintään 2 tuntia viikkoa kohden. flisätyö ei ole ylityötä.

Liitteet

Ylityö- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan

Ylityöstä ja lisätyöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdet- tavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan säännölli- senä työaikana. Vapaa annetaan työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita. Vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

flaskentaesimerkkejä liitteenä.

5. Lepoaika työvuoron aikana

Jos vuorokautinen työaika on viittä tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätön, anne- taan työntekijälle työvuoron aikana säännöllinen vähintään puoli tuntia ja enintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Tällöin lepoaika ei ole työ- aikaa.

Työntekijällä on lisäksi enintään 8 tunnin työvuoron aikana oikeus yhteen virkistystaukoon ja enintään 10 tunnin työvuoron aikana kahteen virkistystaukoon työn kannalta sopivana ajankohtana. Jos työvuoro ylittää 10 tuntia, on työntekijällä halutessaan oikeus pitää ylimääräinen virkistystauko.

Jos työntekijän työpaikalla olo on työn jatkumisen kannalta vält- tämätöntä, noudatetaan työehtosopimuksen 17 §:n lepoaikaa koskevia määräyksiä.

xxxxxxxxxx ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun.

G. Arkipyhät

Arkipyhiä ovat:

· loppiainen

· toinen pääsiäispäivä

· vapunpäivä

· helatorstai

· itsenäisyyspäivä

· juhannusaatto

· jouluaatto

· toinen joulupäivä.

Liitteet

Arkipyhät lyhentävät työaikaa. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen arkipyhää ja että työntekijä on ollut työssä työvuorolistan mukaisesti molemmin puolin arki- pyhää tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut

· työnantajan luvasta

· sairaudesta

· reservin harjoituksesta

· lomautuksesta

· muusta hyväksyttävästä syystä.

Arkipyhän pituus ja palkka

Arkipyhä lyhentää viikoittaista työaikaa 7 tunnilla 3G minuutilla ja 1.1.2021 alkaen 7 tunnilla 30 minuutilla.

Osa-aikatyössä arkipyhävapaa suhteutetaan 38 tunnin ja 1.1.2021 alkaen 37,5 tunnin viikkotyöaikaan.

Palkka arkipyhältä maksetaan KTA:lla.

Arkipyhävapaan antaminen

Arkipyhävapaa merkitään siihen työvuorolistaan, jonka aikana arki- pyhävapaa pidetään. Siirrettyä vapaata ei merkitä vuosiloman ajalle.

Arkipyhävapaa annetaan lyhentämällä työaikaa viimeistään seuraa- van vuoden huhtikuun loppuun mennessä työnantajan määräämänä aikana.

Arkipyhävapaa annetaan työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita. (51 §)

Liite 1 a

Vuosivapaajärjestelmä

Paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopien (51 §) voidaan ottaa käyttöön joustavan työajan malli ja/tai vuosivapaajärjestelmä seuraavassa esitetyllä tavalla. Paikallinen sopimus on toimitettava tiedoksi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle ja Palvelualojen työn- antajat PAflTA ry:lle.

Liitteet

Työehtosopimusosapuolet arvioivat keskenään paikallisesti sovit- tujen mallien toimivuutta ja työehtosopimusmääräysten kehitys- tarpeita saatujen kokemusten perusteella.

Vuosivapaajärjestelmä

Vuosivapaajärjestelmä korvaa kuukausipalkkaisten työntekijöiden työehtosopimuksen työajanlyhennysvapaata ja arkipyhävapaata koskevat määräykset. Palkallista vapaata kertyy (voimaan 1.1.2021) kalenterivuoden aikana työssäolon ja siihen verrattavalta ajalta seuraavasti:

TEHDYT TYÖTUNNIT	VAPAA TUNTEINA
100	8
200	1G
300	24
400	32
500	40
G00	48
700	56
800	64
900	72
1000	80

TEHDYT TYÖTUNNIT	VAPAA TUNTEINA
1100	88
1200	SG
1300	104
1400	112
1500	120
1G00	128
1700	136
1800	144
1900	152
2000	160 (20 päivää)

Työssäoloon verrattavalla ajalla tarkoitetaan karenssipäivää sekä työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain tai tämän työehto- sopimuksen mukaan velvollinen maksamaan palkan.

Liitteet

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työ- tunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä vuosilomalain 7 §:n 2 momentin, tai tämän työehtosopimuksen 4G §:n mukaan. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen.

Työsuhteen alkaessa ensimmäisen kolmen kuukauden ajalta vapaa- ta kerryttäväksi ajaksi lasketaan puolet tehdystä työajasta tai siihen rinnastettavasta ajasta.

Perusteeton palkaton poissaolo (työvuoro) vähentää oikeutta vapaa- seen G,75 tunnilla ja 1.1.2021 alkaen 8 tunnilla. Muun palkattoman poissaolon vaikutus vapaaseen sovitaan paikallisesti (51 §).

Täysimääräisen vapaan saamisen edellytyksenä on, että työnteki- jällä on enintään 30 päivän pituinen vuosiloma ja että työntekijän vuotuista työaikaa lyhentää muutoin vain vuosivapaajärjestelmän mukaiset vapaat. flomarahan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen ei vaikuta vapaan määrään.

Vapaan antamisen osalta noudatetaan työehtosopimuksen 1S §:n (työajan lyhentäminen) määräyksiä, mikäli paikallisesti ei sovita toisin (51 §) tai vapaata sovita siirrettäväksi työaikapankkiin.

Korvaus vapaalta suoritetaan KTA:lla.

Vapaa rinnastetaan työssäoloon vuosiloman ansainnassa.

Paikallisen sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työehtosopi- muksen 51 §:n määräyksiä.

Liite 1 b

Joustava työaikajärjestelmä

Liitteet

Työehtosopimusosapuolet arvioivat keskenään paikallisesti sovit- tujen mallien toimivuutta ja työehtosopimusmääräysten kehitys- tarpeita saatujen kokemusten perusteella

Joustava työaikajärjestelmä

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osa-aikaisen työsopimuksen muuttamisesta kuukausipalkkaiseksi joustavaksi työajaksi seuraa- vasti:

· peruspalkka on kuukausipalkka

· työvuoroluetteloon merkitään työajaksi vähintään S0 tuntia / kolmen viikon jaksossa tai 180 tuntia / kuuden viikon jaksossa, elleivät osapuolet sovi toisin

· työnantaja voi täydentää jakson työvuorolistaa enintään 120 tuntiin / kolme viikkoa tai 240 tuntiin / kuusi viikkoa

· työntekijä kuuluu työajan lyhennyksen tai vuosivapaan piiriin

· uudet työvuorot on ilmoitettava vähintään 72 tuntia ennen työvuoron alkua.

Työntekijä voi perustellusta syystä (työaikalaki 17.2 §) kieltäytyä ottamasta vastaan em. tavalla ilmoitettuja uusia työvuoroja. Mikäli työvuorolistan työaika on jäänyt vajaaksi työvuorosta kieltäytymi- sestä johtuen, työntekijä menettää 8 tuntia työajanlyhennysvapaa- ta, kuitenkin vain sen kuukauden osalta jolloin kieltäytyminen / kieltäytymiset ovat tapahtuneet.

Työvuorolistaa voidaan täydentää myös vähintään 24 tuntia en- nen työvuoron alkua, jolloin työntekijä voi kieltäytyä työvuorosta menettämättä työajanlyhennysvapaata. Työnantaja ja työnteki- jä voivat kertaluonteisesti sopia työvuorolistan täydentämisestä myös lyhyemmällä ilmoitusajalla.

Työnantaja selvittää pääluottamusmiehelle työvuoron ilmoittamista ja työvuorolistaan tehtäviä merkintöjä koskevat menettelytavat.

Työntekijä voi kieltäytyä tarjotusta työvuorosta menettämättä kuu- kausipalkkaa ja työajan lyhennystä, jos

· työehtosopimuksen lepoaikamääräykset eivät toteudu

· työntekijän kanssa on sovittu vapaasta

Liitteet

· työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen 4G §:n mukaiseen vapaaseen

· työntekijä on poissa vuosiloman, sairauden, lapsen sairauden taikka perhevapaan vuoksi.

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava kieltäytymisestä.

Työntekijän kieltäytyessä uusista työvuoroista, palkka ao. jaksolta maksetaan todellisten tehtyjen tuntien mukaan (sisältäen työaikaan rinnastettavat vapaat).

Joustavan työajan ollessa käytössä työehtosopimuksen 31 §:n

3. kohdan määräystä (hälytystyö) ei noudateta.

Paikallisen sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työehtosopi- muksen 51 §:n määräyksiä. Työnantaja ja työntekijä voivat irtisanoa joustavaa työaikaa koskevan työsopimusmääräyksen vähintään kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jonka jälkeen noudatetaan edeltävää työsopimusta.

Liite 2

Siirtotapauksia koskeva soveltamisohje

Siirrettäessä työntekijöitä tehtävästä toiseen noudatetaan seuraavia peri- aatteita, ellei muuta ole sovittu. Siirrosta ja sen vaikutuksista työsuhteen ehtoihin on työnantajan annettava selvitys työntekijälle.

Työsuhteen ehtojen muuttuminen

Liitteet

Jos työsopimuksessa on sovittu määrätystä työtehtävästä (työkohtees- ta), työnantaja ja työntekijä joko sopivat siirrosta ja siitä aiheutuvista muutoksista työsuhteen ehdoissa tai siirto toteutetaan työsopimuslain mukaisin irtisanomisperustein, jolloin muutokset työsuhteen ehdoissa toteutetaan irtisanomisajan kuluttua.

Siirto työnjohto-oikeuden perusteella

Jos työsopimuksella ei ole sovittu tietystä tehtävästä (työkohteesta), siirto tehtävästä toiseen toteutetaan työnjohto-oikeuden perusteella, jolloin siirto ja siitä johtuva palkan muutos voidaan toteuttaa irtisano- misaikaa noudattamatta.

Palkan muutos voidaan toteuttaa seuraavan kuun alusta lukien. Työ- sopimuksen sisältö selvitetään työntekijän sitä vaatiessa käytettäessä työnjohto-oikeutta siirron perusteena.

Siirto taloudellisista ja tuotannollisista syistä

Tapauksissa, joissa siirto-oikeutta käytetään taloudellisista ja tuotan- nollisista tai niihin verrattavista syistä (TSfl 7 luku 3 §), noudatetaan palkkauksen muutoksissa irtisanomisaikaa, ellei toisin sovita.

Mikäli siirtotapauksissa työntekijälle aiheutuu pysyväisluonteisia olen- naisia muutoksia esimerkiksi palkkaukseen, työaikaan, työhönsidon- naisuuteen tai työmatkaan, neuvotellaan muutoksista yhteistoiminta- lain edellyttämällä tavalla. Olennaisena muutoksena ei ole esimerkiksi pidettävä yhden palkkaluokan muutosta. Siirtotapauksissa pyritään järjestämään palkkauksellisesti samantasoista työtä.

Siirto työntekijän pyynnöstä

Jos työntekijä itse haluaa siirtyä toiseen tehtävään, sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken uudessa tehtävässä noudatettavista ehdoista.

Tilapäiset siirrot

Tilapäisissä siirroissa, kuten esimerkiksi lyhytaikaisissa vuosi- ja sairas- loman sijaisuuksissa, palkkaa ei alenneta.

Liite 3

Soveltamisohje jakson keskeytymisestä

JAKSON KESKEYTYMINEN JA YLITYÖ

Työntekijän työvuorolista on kolmiviikkoisjaksolla:

MA	TI	KE	TO	PE	LA	SU
v	18/0G	18/0G	v	v	G/18	G/18	1. vko
v	v	18/0G	18/0G	v	18/0G	18/0G	2. vko
v	v	18/0G	18/0G	v	v	v	3. vko

Liitteet

8 päivää. Jaksolla on
· sairastunteja	48
· työtunteja	72
· jaksolla tunteja	120	= ei ylityötä
Työntekijä aloittaa vuosilomansa 3. viikolla. Jaksolla on
· vuosilomatunteja	40	(= G lomapäivää á G,7 tuntia)
· työtunteja	SG
· tunteja yhteensä	13G	= 1G tuntia ylityötä

1. Työntekijä sairastuu kesken 120 tunnin jakson ja saa sairaslomaa

· työtunteja	48
· sairastunteja	48
· lomatunteja	34
· tunteja yhteensä on	130	= 10 tuntia ylityötä

3. Työntekijän vuosiloma on sovittu alkamaan jakson viimeisellä viikolla tiistaina. Hän kuitenkin sairastuu toisen viikon alussa ja saa sairaslomaa vuosiloman alkuun asti. Jaksolla on

4. Työntekijän työsuhde alkaa jakson ensimmäisenä lauantaina. Jaksolla on

· työvelvoitetunnit S3 (=1G kalenteripäivää)

· työtunteja SG = 3 tuntia ylityötä

5. Työntekijä on irtisanoutunut. Työsuhde päättyy jakson ensim- mäisen viikon perjantaina. Jaksolla on

· työvelvoitetunnit 33

· työtunteja 24 =10 ”alituntia”

Työnantajalla on oikeus ko. jakson listaa laatiessaan laatia työnteki- jälle työvuoro, joka kattaa kyseiset “alitunnit”.

Liitteet

Sama oikeus on myös niissä tapauksissa, joissa listaan muodostuisi yli- tai alitunteja listoja laadittaessa tiedossa olevan syyn vuoksi (vuosiloma tms.). Mikäli keskeytyvässä jaksossa on sovittu pidettä- väksi jaksovapaata, käsitellään keskeytyksen ulkopuolelle jääneitä jaksovapaatunteja kuten työtunteja, kun jakson ylityötä lasketaan.

VAJAAN KUUKAUDEN PALKKA JA TYÖVELVOITE

Työsuhde kestänyt (kalenteripäivää)	Työsuhteen mukainen kerroin	Työvelvoite tuntia
1	1	7
2	2	13
3	3	20
4	4	27
5	5	33
G	G	40
7	6	40
8	7	47
9	8	53
10	9	60
11	10	67
12	11	73
13	12	80

Työsuhde kestänyt (kalenteripäivää)	Työsuhteen mukainen kerroin	Työvelvoite tuntia
14	12	80
15	13	87
16	14	93
17	15	100
18	16	107
19	17	113
20	18	120
21	18	120
22	19
23	20
24	21
25	22
26	23
27	24
28	24
29	25
30	26
31	26

Liitteet

Esim. Kuukausipalkka 1 G02 euroa, työsuhteen kesto 13 päivää ja työsuhteen mukainen kerroin 12.

1 G02 : 2G x 12 = 73S,38 euroa

Liite 4

Lomapalkkasopimus 2005

Allekirjoittaneet keskusliitot ovat vuosilomalain (1G2/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:

1 § Soveltamisala

Liitteet

Tätä sopimusta sovelletaan Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyri- tysten palveluksessa oleviin, vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin, jos yritys on jäsenenä sellaisessa työnantajaliitos- sa, joka on ollut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen 31.12.2004. Sopimus ei kuitenkaan koske merimiestä, työntekijää metsä- ja uittotyössä tai lastaus- ja purkaustyössä eikä työntekijää sellaisella alalla, jolla vuosilomapalkkaa ja loman korvausta lasket- taessa ja maksettaessa noudatetaan tämän sopimuksen allekirjoi- tusaikana rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työehto- sopimuksia.

Edellä todettu soveltamisalan rajaus ei estä jäsenliittoja siinä tarkoi- tettujen sopimusalojen osalta ja muita Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja liittymästä tähän sopimukseen.

Yrityksessä, joka liittyy edellä tarkoitetun työnantajaliiton jäseneksi kesken lomanmääräytymisvuotta, tulee sopimus voimaan liittymistä seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.

2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskenta- perusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräy- tymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksetta- vaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukai- sesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja G.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

LOMAPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ	KERROIN
2	1G,0
3	23,5
4	31,0
5	37,8
G	44,5
7	51,1
8	57,G
S	G4,8
10	72,0
11	7S,2
12	8G,4
13	S4,0
14	101,G
15	108,8
1G	11G,0
17	123,G
18	131,2
1S	138,8
20	14G,4
21	154,4
22	1G2,4
23	170,0
24	177,G
25	185,2
2G	1S2,8
27	200,0
28	207,2
2S	214,8
30	222,4

Liitteet

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokau- tinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosiloma- palkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskitun- tiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

3 § Työssäolon veroinen aika

Liitteet

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammatti- liittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikun- nan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmu- kainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

4 § Voimaantulo

Tällä sopimuksella kumotaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n syyskuun

10. päivänä 1SS0 tekemä lomapalkkasopimus.

Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2005 siten, että sopimusta sovelletaan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräy- tymisvuoden päättyessä. Irtisanominen on tällöin toimitettava viimeistään syyskuun loppuun mennessä.

Tämä sopimus sitoo kaikkia niitä sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja ja SAK:n jäsenliittoja, jotka eivät ennen toukokuun 1. päivää 2005 ole ilmoittaneet sopija- puolina oleville keskusliitoille jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

Helsingissä 21. maaliskuuta 2005 Vakuudeksi: Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx

EflINKEINOEflÄMÄN KESKUSflIITTO:

fleif Fagernäs, Xxxxx Xxxxx

SUOMEN AMMATTIflIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK:

flauri Ihalainen, flauri flyly

Liite 5

Palkanmaksun soveltamisohje

Alkukuun palkanmaksupäivänä maksetaan:

· edellisen kuukauden loppuosan (1G – viimeinen päivä) peruspalkka (kuukausipalkkaiselle edellisen kuukauden loppukuun palkka ja tuntipalkkaiselle edellisen kuukauden loppuosan toteutuneet tunnit)

· saman ajanjakson ilta- ja yötyölisät, sunnuntaikorvaukset ja muut mahdolliset korvaukset.

Liitteet

Loppukuun palkanmaksupäivänä maksetaan:

· kyseisen kuukauden alkuosan (1 -15 päivä) peruspalkka (kuukausipalkkaiselle puolen kuun palkka ja tuntipalkkaiselle kuukauden alkuosan toteutuneet tunnit)

· saman ajanjakson ilta- ja yötyölisät, sunnuntaikorvaukset ja muut mahdolliset korvaukset.

Liite G

Työsopimus

Työsopimuksen tekijät

Työnantaja Työntekijä HenkiLötunnus Osoite

YLLä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään vartioimisLiikkeen toimiaLaan kuuLuvaa työn‑ antajan osoittamaa työtä yLLä mainituLLe työnantajaLLe tämän johdon ja vaLvonnan aLaisena seuraavin ehdoin:

Liitteet

Työsopimuksen voimassaolo

Työsuhteen aLkamispäivä

Työsuhde on voimassa toistaiseksi

määräajan, arvioitu kestoaika

Määräaikaisuuden peruste

Työnsuorittamispaikka

Työaika ja palkkausmuoto sekä lisä- ja ylityö

kuukausipaLkkainen, 120 h/3 viikossa

tuntipaLkkainen (osa‑aikainen), aLLe 112 h 30 min/3 viikossa

Vähimmäistyöaika tuntia/3 viikossa erikseen työhön kutsuttava tuntipaLkkainen (työvoimareservi)

Lisä‑ ja yLityön teettämisessä ja korvaamisessa noudatetaan Lain ja työehtosopimuksen määräyksiä.

Palkkaus

Työntekijän paLkka työsuhteen aLkaessa määräytyy seuraavasti:

Tasopalkka: Paikkakuntaluokka:

I‑taso A = pääkaupunkiseutu II‑taso B = muu Suomi III‑taso

IV‑taso IV A‑taso V‑taso

HenkiLökohtainen paLkan osa

Perusteet

HenkiLökohtainen paLkka (jos sovittu) Muu paLkka perusteineen

KokonaispaLkka euroa/kk euroa/tunti

Lait, työehtosopimus, muut ohjeet ja määräykset

Työsuhteessa noudatetaan moLemmin puoLin työaika‑, vuosiLoma‑, irtisanomisaika‑, paLkka‑ ja muiden työehtojen osaLta voimassa oLevia Lakeja, vartioimisLiikkeitä koskevaa työehtosopimusta, siLtä osin kuin tässä sopimuksessa ei oLe sovittu työntekijäLLe paremmista ehdoista sekä vartijan ohjeita sekä muita asianmukaisesti annettuja sisäisiä ohjeita ja määräyksiä.

Liitteet

Muut ehdot (esim. koeaika TSL 1 Luku 4 §, Luontoisedut, LomajärjesteLyt, harjoitteLuaika yms.)

Salassapitovelvollisuus

Työntekijä sitoutuu oLemaan iLmaisematta tietoja vartiointikohteen turvaLLisuusjärjesteLyistä, vartiointi toimeksiannon osapuoLten Liike‑ tai ammattisaLaisuutta taikka yksityisen henkiLön henkiLökohtaisista asioista. SaLassapitoveLvoLLisuus ei koske tietojen antamista vaLvontaviranomaiseLLe, syyttäjä‑ tai poLiisi‑ viranomaiseLLe rikoksen seLvittämistä varten eikä viranomaiseLLe, joLLa erikoissäännöksen nojaLLa on oikeus saada näitä tietoja.

Koulutus

Työntekijä sitoutuu osaLListumaan kaikkeen työnantajan osoittamaan ammatiLLiseen kouLutukseen. Perusteeton kouLutuksesta kieLtäytyminen katsotaan työstä kieLtäytymiseksi.

Vartijan peruskurssin vaikutus työsuhteeseen, työsuhteen purku, lopputilin saamisen edellytykset Työntekijän osaLListuessa yksityisistä turvaLLisuuspaLveLuista annetun Lain edeLLyttämäLLe vartijan peruskurssiLLe (G0 tunnin osio), hän sitoutuu kurssin hyväksytysti suoritettuaan oLemaan työnantajan paLveLuksessa vähintään kuukautta (enintään 4 kuukautta) kurssin suorittamisesta Lukien.

MikäLi työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen mainittua aikaa, työnantaja voi periä työntekijäLtä työnantajaLLe kurssista aiheutuneet kustannukset samassa suhteessa kuin neLjän kuukauden ajasta on kuLumatta. Työnantajan suorittamat kustannukset ovat euroa.

MikäLi viranomainen peruuttaa työntekijän vartijaksi hyväksymisen, voi se oLLa peruste työsopimuksen päättämiseLLe.

Työsuhteen päättyessä on aina LopputiLin maksamisen edeLLytyksenä, että työntekijä paLauttaa työnanta‑ jan häneLLe Luovuttamat puvun, varusteet, Laitteet ja toimikortin (tes 3G §).

Päiväys ja allekirjoitus

Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samansanaista kappaLetta, yksi annetaan työntekijäLLe ja yksi jää työn‑ antajaLLe.

Paikka Aika

työnantaja työntekijä

Liite 7

Henkilökohtainen palkanseurantalomake

Osapuolet

Työnantaja Työntekijä

Työaika ja palkkausmuoto

120 h/3 viikossa KuukausipaLkka

Liitteet

aLLe 112 h 30 min/3 viikossa (osa‑aikainen) TuntipaLkka Vähimmäistyöaika tuntia/3 viikossa

erikseen työhön kutsuttava tuntipaLkkainen (työvoimareservi)

Palkkaus

Palkan määräytyminen

TasopaLkka I‑taso II‑taso III‑taso IV‑taso IV A‑taso V‑taso

PaLveLusaikaLisä

Työsuhteen aLkamispäivä 2 vuotta pvm

7 vuotta ” pvm

HenkiLökohtainen paLkan osa Muu Lisä

Perusteet

KokonaispaLkka euroa/kk euroa/tunti ALLekirjoitukset

työnantaja työntekijä

Liite 8

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työn- tekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Liitteet

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoi- mintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selos- tetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunni- telmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoiminta- neuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työn- haun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteis- toimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimin- tamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palve- lujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymis- ohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Liitteet

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisano- tulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoi- tusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta kes- keytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määrä- aikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen kou- lutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työn- tekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloittei- seen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle mer- kittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Liite 9

Erimielisyysmuistio (malli)

Yrityksen nimi

Osoite ja puhelinnumero

Työntekijöiden edustaja

Liitteet

Yhteystiedot

Työnantajan edustaja

Yhteystiedot

Erimielisyysasia

Neuvottelut (aika, paikka, läsnäolijat, yms.)

Työntekijäpuolen kanta

Vaatimus:

Liitteet

Työnantajapuolen kanta

Vaatimus:

Liitteet (pöytäkirjat, todisteet, yms. asiaan liittyvä aineisto)

Erimielisyysmuistioita laaditaan kaksi (2) kappaletta. Työnantajan edustaja toimittaa oman kappaleensa palvelualojen työnantajat paltaan ja työntekijöiden edustaja oman kappaleensa palvelualojen ammattiliittoon.

/ / 20

Työnantajan edustaja Työntekijöiden edustaja

Liite 10

TT-SAK yleissopimus

1 LUKU

Yleisiä määräyksiä

Lähtökohtia

Liitteet

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammatti- liittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjes- töjensä keskuudessa sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteis- kunnallisessa päätöksenteossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaama- ton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuu- tensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäi- sen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdol- lisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työehtosopimusten syntymiseen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimus- ten tulkinnasta.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoi- tetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Liitteet

Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskuslii- ton jäsenliittojen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnan- tajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verratta- van olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimin- taorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuoje- lun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (S54/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU

Yhteistoiminta työpaikalla

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen peri- aatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteutta- miseen.

Liitteet

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden tekno- logian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuk- siaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormi- tuksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuut- ta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seuranta- järjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväis- luonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttami- seksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muo- dostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehit- tämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun

valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa- arvosta annetun lain (G0S/8G) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteutta- minen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

Liitteet

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstö- hallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuun- nitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaa- vaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU

Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Valitseminen

fluottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuk- sen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluotta- musmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimuk- seen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.

Liitteet

fluottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaik- kaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopi- muksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esitykses- tä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuu- deltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamus- miehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osas- ton työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpai- kalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuoro- kautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

fluottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosas- ton edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

fluottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön sovelta- mista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän väli- siin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. fluottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Liitteet

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vai- kuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osas- ton tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimieli- syysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti rat- kaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelu- järjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luotta- musmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupääl- likön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varaval- tuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Liitteet

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työ- suojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. flisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta- asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuo- jeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimi- alueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. flisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikalli- sesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoiminta- muodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden luku- määrä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluotta- musmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimi- sesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuute- tun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjalli- sesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

Liitteet

4 LUKU

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuoje- luvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumää- rään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1S8G voimaan tullei- den toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapau- tuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Liitteet

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neu- vottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin mene- tetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntian- sio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

4.2 Asema

Työsuhde

fluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapau- tusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien

Document Metadata

Table of Contents

VARTIOINTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata