Apteekin työntekijöiden työehtosopimus


Apteekin työntekijöiden työehtosopimus

1.5.2022–30.4.2024



Työehtosopimukseen on merkitty muuttuneet kohdat


Työehtosopimukseen on merkitty sovitut selvennykset, jotka eivät muuta työehtosopimuksen sisältöä


Sisällys

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN 4

2. TYÖSUHDE 5

2 § Työnjohto 5

3 § Työsopimus ja koeaika 5

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 6

3. TYÖAIKA 9

5 § Työaika 9

6 § Ruoka- ja kahvitauko 10

7 § Vapaat 11

8 § Lisä- ja ylityö 15

9 § Sunnuntaityö 18

4. PALKKAUS 19

10 § Palkat 19

11 § Työaikalisät 22

12 § Osa-aikaisen palkka 23

13 § Osakuukauden palkka 24

5. POISSAOLOT 27

14 § Sairastuminen 27

15 § Tilapäinen poissaolo 32

16 § Lääkärintarkastukset 35

17 § Lapsen syntymä 36

6. VUOSILOMA 38

18 § Vuosiloma 38

19 § Lomaraha 44

7. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN 47

20 § Työpaikkakohtainen sopiminen 47

8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 48

21 § Erinäiset määräykset 48

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 52

22 § Erimielisyydet 52

10. NÄHTÄVILLÄPITO JA VOIMASSAOLO 54

23 § Sopimuksen nähtävilläpito 54

24 § Sopimuksen voimassaolo 54

LIITTEET

Työaikapankkipöytäkirja 55

Luottamusmiessopimus 57

Koulutussopimus 64

Allekirjoituspöytäkirja 68

1. Työehtosopimus ja sopimuskausi 68

2. Palkankorotukset 1.8.2022 alkaen 68

3. Palkantarkistukset vuonna 2023 (optiovuosi) 68

4. Lisät 69

5. Luottamusmieskorvaus 69

6. Apteekkierä 69

7. Sovitut tekstimuutokset 69

8. Sovitut työryhmät 69

9. Sopimuksen voimassaolo 70

120-tunnin työaikajärjestelmä (pekkasliite) 71

Apteekkien työntekijöiden palkkaryhmittely 75

Apteekkien työntekijöiden palkat

1.8.2022 lukien 76

Työsopimuslomakkeen täyttöohjeet 77

Työsopimuslomake 79

Perhevapaat 80

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN


Työehtosopimus

1. Sopimusta noudatetaan apteekeissa


· farmanomien

· konttorityöntekijöiden

· lähettien

· lääketeknikoiden

· lääketyöntekijöiden

· teknisten työntekijöiden

· siivoojien

· oppisopimussuhteisten lääketeknikko-oppilaiden

· harjoittelijoiden ja

· muiden apteekin työntekijöiden työsuhteissa.


2. Sopimus sitoo sopijapuolten jäseniä.

2. TYÖSUHDE


2 § Työnjohto

Työehtosopimus

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.

2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.

3. Työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä.

4. Järjestäytymisoikeus on loukkaamaton.


3 § Työsopimus ja koeaika

5. Työsuhteen alussa on tehtävä kirjallinen työsopimus noudattaen työehtosopimuksen liitteenä olevaa mallia.

G. Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa.

7. Koeajan pituus on enintään G kuukautta.

8. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perheva- paan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus työsopimuslain mukaisesti pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttö- myys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle

koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.


Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työ- sopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

S. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomis- aikaa noudattamatta. Työsuhde lakkaa tällöin sen työpäivän päät- tyessä, jonka aikana purkuilmoitus annetaan.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Irtisanomisaika

Työehtosopimus

1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on, ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu:


työsuhteen jatkuttua

irtisanomisaika

enintään 5 vuotta

1 kuukausi

yli 5–enintään 10 vuotta

2 kuukautta

yli 10–enintään 15 vuotta

3 kuukautta

yli 15 vuotta

4 kuukautta


2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on, ellei muusta ole sovittu


työsuhteen jatkuttua

irtisanomisaika

enintään 10 vuotta

14 päivää

yli 10 vuotta

1 kuukausi


3. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

ESIMERKKI 1


a. Irtisanomisaika 14 vrk


Työehtosopimus

Työsuhde irtisanottiin maanantaina 13.1. Irtisanomisaika alkaa kulua tiistaina 14.1.

Työsuhteen viimeinen päivä on maanantai 27.1.


b. Irtisanomisaika kuukausina


Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy järjestysnume- roltaan samana päivänä, kun irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

Irtisanomisaika 2 kk


4.3. <——————— 2 kk ———————> 4.5.

irtisanominen työsuhteen

viimeinen päivä Irtisanomisaika 3 kk

30.11. <—————— 3 kk ———————> 28.2.

irtisanominen työsuhteen

viimeinen päivä (kuukauden

viimeinen päivä)


4. Jos työnantaja asetetaan konkurssiin tai työnantaja on velkasanee- rauksen kohteena, irtisanomisajoissa sovelletaan työsopimuslain säännöksiä (työsopimuslain 7 luvun 7 § ja 8 §).

Määräaikainen työsopimus

5. Määräaikainen työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu.

G. Työnantajan on ilmoitettava hyvissä ajoin työntekijälle sopimuksen päättymisajankohdasta, jos se on vain työnantajan tiedossa.

7. Päättäessään määräaikaisen työsuhteen ennen määräaikaa ilman purkuperustetta työntekijä korvaa työnantajalle kertakorvauksena kahden viikon palkan tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaavan määrän.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukaan.

Työehtosopimus

8. Päättäessään määräaikaisen työsuhteen ennen määräaikaa ilman purkuperustetta työnantaja korvaa työntekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan.

Työsuhteen purkaminen

S. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain mukaan. Purettaessa työsuhde lopputili maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Päättämistoimenpiteet

10. Irtisanominen, irtisanoutuminen ja työsuhteen purkaminen suori- tetaan kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

11. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

Lomautus

12. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain mukaisesti.


Paikallisesti voidaan 20 §:n mukaisesti sopia

· meneillään olevan lomautuksen tilapäisestä keskeyttämisestä ja sen jälkeen lomautuksen jatkamisesta ilman uutta lomautusil- moitusaikaa. Sopimus tehdään kirjallisesti.

· jo ilmoitetun lomautuksen ajankohdan siirtämisestä ilman uutta lomautusilmoitusaikaa. Tätä oikeutta voidaan käyttää kerran jo ilmoitettua lomautusjaksoa kohden. Sopimus tehdään kirjallisesti.

3. TYÖAIKA


Työehtosopimus

5 § Työaika

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 115 tuntia 3 viikossa. Muuta pe- riodia käytettäessä työaika on keskimäärin 38 tuntia 20 minuuttia viikossa.

2. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaan muusta järjes- telmästä, joka toteuttaa työajan vuositasolla. Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ellei toisin sovita.

3. Työviikko alkaa maanantaina, elleivät pätevät syyt toisin edellytä.

4. Vuorokausi alkaa klo 00.

Työajan järjestäminen

5. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä viikkotyö- aikana 2–8 viikon periodissa.


Periodin pituus voi poikkeuksellisesti vaihdella 2–8 viikon puitteissa.


Pysyvästä periodin vaihtelusta tai pidemmän periodin käytöstä so- vitaan 20 §:n mukaisesti työntekijän kanssa.

G. Säännöllinen työaika on enintään S tuntia vuorokaudessa ja 48 tun- tia viikossa.

7. Säännöllinen työaika voidaan työntekijän halutessa sopia 20 §:n mukaisesti enintään 10 tunniksi vuorokaudessa. Sopimusta teh- täessä sovitaan myös viikoittaisten työpäivien enimmäismäärä. Mikäli työpäivien enimmäismäärää ei ole erikseen sovittu, viikos- sa on enintään 4 työpäivää. Työntekijän halutessa luottamusmies osallistuu asiasta sopimiseen työntekijän tukena.

8. Jos työntekijän kanssa on sovittu 20 §:n mukaisesti viikkolevon siir- tämisestä edelliselle tai seuraavalle viikolle, säännöllinen työaika voidaan järjestää enintään 5G tunniksi viikossa.

S. Työajan jakaminen samana työpäivänä kahteen vuoroon, joiden välillä on yli 2 tuntia, edellyttää

· tilapäisiä painavia syitä tai

Työehtosopimus

· työntekijän suostumusta.

10. Alle neljän (4) tunnin työvuoroa ei tule käyttää, ellei perusteltu syy tai työntekijän tarpeet tätä edellytä. Tämä kirjaus ei muuta S. kohtaa.

Työvuoroluettelo

11. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, jossa on työntekijän

· säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen

· ruokailu- ja lepoajat sekä

· vapaapäivät.

flisäksi työvuoroluetteloon on syytä merkitä, mikä osa vuosilomasta on lakisääteistä ja mikä osa tämän ylittävää osaa.


Työvuoroluettelo annetaan kirjallisesti tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen työaikaperiodin alkua. Tämän jälkeen sitä saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

Varallaolo

12. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia työaikalain 4 §:n mukaisesta varallaolosta ja siitä maksettavan korvauksen määrästä. Jos työnte- kijä kutsutaan työhön varallaoloaikana, maksetaan varallaolokorva- uksen lisäksi palkka varsinaiselta työskentelyajalta.


G § Ruoka- ja kahvitauko

Ruokatauko

1. Työaikalain 24 §:stä poiketen on sovittu seuraavaa:

· jos vuorokautinen työaika on vähintään 7 tuntia työntekijälle järjestetään ruokailumahdollisuus työaikana

· ruokailuun tarvittava aika on pääsääntöisesti 20 minuuttia.

Kahvitauko

Työehtosopimus

2. Työntekijälle varataan mahdollisuus kahvitaukoon työn lomassa seuraavasti:


Työpäivän pituus

Kahvitauko

4 tuntia – alle 6 tuntia

10 minuuttia

6 tuntia – alle 7 tuntia

15 minuuttia

7 tuntia – 9 tuntia

10 minuuttia

Mikäli työpäivän kesto on yli S tuntia, työntekijällä oikeus 15 minuutin pituiseen kahvitaukoon.


Kahvitauosta voidaan paikallisesti 20 §:n mukaisesti sopia toisin.


7 § Vapaat

Vuorokausilepo

1. Työntekijälle annetaan jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.

2. Vuorokausilevosta voidaan sopia toisin työntekijän kanssa 20 §:n mukaisesti. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään

7 tuntia.

Viikkolepo

3. Viikkolepo on 35 tuntia työaikalain 27 §:n mukaan.

4. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaisesti viikkolevon siirtämisestä edelliselle tai seuraavalle viikolle. Tällöin perättäisten työpäivien määrä on enintään 10.


Vapaapäivä

Työehtosopimus

5. Työntekijällä on viikkolevon lisäksi yksi vapaapäivä kutakin työ- aikaperiodin työssäoloviikkoa kohti.


Vapaapäivä voidaan antaa

· saman viikon aikana tai

· yhdistämällä työaikaperiodissa kaksi tai useampia vapaapäiviä yhdeksi tai useammaksi yhdenjaksoiseksi vapaaksi tai

· siirtämällä se työpaikkakohtaisella sopimuksella muuhun työaikaperiodiin.


Työaika 115 tuntia 3 viikossa.


1. viikko:

2. viikko:

3. viikko:

T = työpäivä

V = vapaapäivä VV = viikkolepo

ESIMERKKI 2

Vapaapäivä on pyrittävä sijoittamaan viikkolevon yhteyteen.



Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

V

T

T

T

T

T

VV


Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

T

T

VV

T


Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

T

V

V

VV



Työaika keskimäärin 38 tuntia 20 minuuttia viikossa.


Työvuoroluettelo:

Torstaina kyseisellä viikolla arkipyhä.

Sairausloman alta ei vapaapäiviä siirretä myöhempään ajankohtaan. Työvuoroluettelo:

Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulkopuolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina.

T = työpäivä

V = vapaapäivä VV = viikkolepo

ESIMERKKI 3

Sairausloma

Sairausloma

Työehtosopimus

G. Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuorolistaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.



Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

-

V

V

VV


Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

V

T

T

VV


Aatto- ja pyhävapaa

7. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaisesti G-päiväisestä työviikosta.

8. Keskimäärin viitenä päivänä viikossa, toistaiseksi voimassa olevas- sa työsuhteessa työskentelevälle työntekijälle annetaan vapaana juhannusaatto tai jouluaatto.

flisäksi suositellaan, että aattovapaata seuraava päivä on vapaapäivä, jos siitä ei aiheudu erityistä haittaa työvuorosuunnitellulle.

Työehtosopimus

Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaa annetaan, jos työsuhde on alkanut ennen juhannusviikkoa.

Vuosilomalle sijoittuva aattovapaa lasketaan saaduiksi aattovapaiksi.

Arkipyhälyhennys

S. Työaikaa lyhentävät

· pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto

sekä maanantaista perjantaihin sijoittuvat

· uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto tai tapaninpäivä, joulupäivä


Työajan lyhennys annetaan lyhentävän päivän sisältävällä periodilla.


Arkipyhälyhennyksen edellytyksenä on se, että työsuhde on ennen arkipyhää kestänyt vähintään kuukauden.

Kokoaikaiset

10. Työajan lyhennys on 7 tuntia 30 minuuttia lyhennyspäivää kohden.


flyhennys toteutetaan antamalla yhdenjaksoinen vapaa. Jos se ei ole mahdollista, lyhennetään periodin tuntimäärää muulla tavalla.

11. Kokoaikaisen työajan lyhennys voidaan sopia rahakorvauksena arkipyhäkohtaisesti.

Osa-aikaiset

12. Osa-aikaisen työaikaa lyhennetään sillä tuntimäärällä, joka saadaan jakamalla työsopimuksessa sovittu keskimääräinen viikkotyöaika 5:llä.


Periodityöajan vaihdellessa keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan 12 edelliseltä kalenteriviikolta.


Osa-aikaisen työajan lyhennys voidaan sopia rahakorvauksena.

8 § Lisä- ja ylityö

Lisä- ja ylityökorvauksen laskeminen

Työehtosopimus

1. flisä- ja ylityökorvauksia laskettaessa työvuoroluetteloa verrataan työaikaperiodin kunakin päivänä ja viikkona tehtyihin työtunteihin sekä periodin kokonaistunteihin.

2. Lisätyö syntyy ylitettäessä työvuoroluettelon mukainen tunti- määrä mutta ei ylityörajoja. flisätyöstä maksetaan korottamatonta tuntipalkkaa.

3. Vuorokautinen ylityö syntyy tehtäessä yli S-tuntisia päiviä tai yli 10-tuntisia päiviä (20 §). Yli S tuntia / 10 tuntia vuorokaudessa teh- dystä työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Viikkoylityö syntyy viikon työtuntien ylittäessä vielä 48 tuntia tai 5G tuntia (7 §:n 4. kohdan sopimus) saman viikon mahdollisten vuo- rokautisten ylityötuntien vähentämisen jälkeen. Viikkoylityötunnit korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla.

5. Periodiylityö syntyy työaikaperiodin kokonaistuntien ylittäessä vielä periodin enimmäistuntimäärän (viikkojen lukumäärä x 40 tuntia) mahdollisten vuorokautisten ja viikkoylityötuntien vähen- tämisen jälkeen. Periodiylityö korvataan maksamalla 20 ensimmäi- seltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

G. flisä- ja ylityökorvausta laskettaessa työaika pyöristetään lähim- pään neljännestuntiin.

ESIMERKKI 4


1. vko Työvuoroluetteloon merkitty 38 t, tehty 38 t

Työehtosopimus

3. vko

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

yht.

Työvuoro- luettelo

8

8

8

8

7

–

–

39 t = 115 t/3 vko

Tehty

8

8

10

8

7

7

6

54 t = 130 t/3 vko

Lisätyö 0 %

1



4


5

Vuorok. ylityö 50 %

1





1

Vuorok. ylityö 100 %







Vkoylityö 50 %




3

2

5

Periodiylityö 50 %





4

4

Sunnuntaityökorvaus

6

6

Viikkolevon korvaus

6

6

2. vko Työvuoroluetteloon merkitty 38 t, tehty 38 t


Korvaukset:

Lisätyö

120 tunnin ja työvuoroluetteloon merkityn 115 tunnin erotus on lisätyötä, joka korvataan korottamattomalla tuntipalkalla. flisätyötä on tehty 1 tunti keski- viikkona ja 4 tuntia lauantaina.


Vuorokautinen ylityö

Keskiviikkona on tehty yli S tuntinen päivä. Keskiviikon vuorokautinen ylityö- tunti korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla.


Viikkoylityö

Viikossa on tehty 54 tuntia. Tästä vähennetään saman viikon jo korvattu vuorokautinen ylityötunti. Viikkoylityötä on 48 tunnin ylite eli 5 tuntia, jotka korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Viikkoylityötä on tehty 3 tuntia lauan- taina lisätyön jälkeen ja 2 tuntia sunnuntaina.

Periodiylityö

Jaksossa on tehty kaikkiaan 130 tuntia. Tästä vähennetään jo korvattu vuoro- kautinen ylityötunti ja 5 tuntia viikkoylityötä. Jäljelle jää 124 tuntia. 120 tuntia ylittävät 4 tuntia on periodiylityötä ja korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Periodiylityötä on tehty 4 tuntia sunnuntaina viikkoylityön jälkeen.


Sunnuntaityö

Sunnuntaina tehdyiltä G tunnilta maksetaan ylityökorvausten lisäksi sunnun- taityökorotuksena yksinkertainen tuntipalkka. Menetetty viikkolepo on lain mukaan korvattava ensisijaisesti antamalla työntekijälle G tunnin palkallinen vapaa tai sopimalla vastaava rahakorvaus. Työaikaa on lyhennettävä viimeis- tään kolmen kuukauden kuluessa viikkolevon aikana tehdyn työn tekemisestä, elleivät työnantaja ja työntekijä ole muuta sopineet.


Työehtosopimus

Tuntipalkka

7. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka mahdollisine hen- kilökohtaisine lisineen luvulla 1G0.


Osa-aikatyöntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla palvelusvuosia vastaava täyden työajan taulukkopalkka mahdollisine henkilökoh- taisine lisineen luvulla 1G0.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

8. flisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.


Työntekijä on tehnyt 5 tuntia lisätyötä ja 2 tuntia vuorokautista ylityötä. Vapaana annetaan 5 tuntia lisätyöstä ja 2 tuntia 50 %:lla korotettuna eli 3 tuntia. Yhteensä vapaata annetaan 8 tuntia.

ESIMERKKI 5

Työaikapankki

S. Pöytäkirja työaikapankista on työehtosopimuksen liitteenä.

9 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 17§:n ja 20§:n mukaan.

2. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.


Työntekijä on työskennellyt työvuoroluettelon mukaisesti sunnuntaina G tuntia. Sunnuntaityön peruspalkka sisältyy kuukausipalkkaan. Sunnuntaityökorvauk- sena työntekijälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka G tunnilta. Tuntipalkka määräytyy 8 §:n 7. kohdan mukaan.

ESIMERKKI 6


Työehtosopimus

3. Sunnuntaityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaaaikaan työaikalain 21 §:n mukaan.

4. PALKKAUS


Työehtosopimus

10 § Palkat

Palkan määrä

1. Palkan määrään vaikuttavat:

· työtehtävät

· koulutus

· palvelusvuodet

· lisät.

2. Palkkaryhmittely ja palkat ovat sopimuksen liitteenä.

Palkanmaksu

3. Palkat maksetaan ainakin kerran kuukaudessa.


Työaikalisät sekä sunnuntaityökorvaus on maksettava lisiin oi- keuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.


Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymispäivän mukaisen palkanmaksukauden normaalina pal- kanmaksupäivänä.

Työsuhteen purkutilanteessa sovelletaan 4 §:n S kohtaa.

Koululaispalkka

4. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voi- daan maksaa koululaispalkkaa. Koululaispalkka on 70 % II palkka- ryhmän 1. vuoden palkasta.


Koululaisen työskenneltyä tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa 3 kuukautta palkka määräytyy työstä riippuen lähetin tai harjoittelijan palkan mukaan. Työsuhteen ei tarvitse olla yhdenjak- soinen.

Lähetin palkka

5. flähetin palkka on 80 % II palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.

Työehtosopimus

Harjoittelijan palkka

G. Harjoitteluaika teknisellä henkilökunnalla on yksi vuosi, ellei lyhy- emmästä harjoitteluajasta ole sovittu. Työsuhteen ei tarvitse olla yhdenjaksoinen.


Harjoitteluajan kesto lasketaan samalla tavalla kuten palvelusvuodet (10 § 8. kohta).


Harjoittelijan palkka on 85 % II palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.

Lääketeknikko-oppilaan (oppisopimusoppilas) palkka

7. Apteekissa tapahtuvan työnopetuksen ja työharjoittelun ajalta palkka määräytyy seuraavasti:

· palkka on 82 % III palkkaryhmän 1. vuoden palkasta niillä oppi- lailla, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta apteekkialalta.

· palkka on 85 % III palkkaryhmän ao. vuosiportaan palkasta niillä oppilailla, jotka ovat työskennelleet II palkkaryhmän teknisinä työntekijöinä. Näillä oppilailla luetaan palvelusvuosiin II palkka- ryhmässä palveltu aika.

· apteekissa jo työsuhteessa olevalle, jonka työsuhde on kes- tänyt vähintään S kuukautta ennen oppisopimussuhteen alkamista, maksetaan kuitenkin vähintään työaikaan suh- teutettuna samaa palkkaa kuin mitä hänelle maksettiin ennen oppisopimussuhdetta.

Palvelusvuodet

8. Palkkataulukon palvelusvuosiin lasketaan palkkaryhmittäin

· työssäolokuukaudet ilman harjoitteluaikaa

· palkkaan oikeuttava poissaoloaika

· lakisääteinen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa (hoitovapaata ja muuta palkatonta vapaata ei lasketa palvelusvuosiin).

Työehtosopimus

Osa-aikaisen palvelusvuodet kertyvät seuraavasti:


Keskimääräinen viikkotyöaika

Osa-aikaisesta työsuhteesta palvelusvuosiin lasketaan

10–19 tuntia

puolet (1/2)

20–29 tuntia

kaksi kolmasosaa (2/3)

30 tuntia tai enemmän

kaikki


S. flääketyöntekijän ja lääketeknikon palvelusvuosiin lasketaan

· hänen alalla teknisenä työntekijänä palvelemansa aika

· puolet oppisopimusohjelman kestosta tutkinnon tultua hyväk- sytysti suoritetuksi.


Työntekijä on ollut apteekissa harjoitteluajan ja teknisenä 5 vuotta. Sen jälkeen hän on suorittanut 2-vuotisen oppisopimusohjelman ja valmistunut lääketyön- tekijäksi.

Palvelusvuosia laskettaessa teknisenä työskennelty aika 5 vuotta otetaan huo- mioon sellaisenaan ja oppisopimusohjelmasta puolet eli 1 vuosi. Täysiä palve- lusvuosia on kertynyt G. flääketyöntekijän palkka määräytyy III palkkaryhmän

7. vuoden mukaan.

ESIMERKKI 7


10. Palvelusvuosiportaan muuttuessa palkkaus muuttuu seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Työkohtaisuuslisä

11. Työkohtaisuuslisää maksetaan työntekijän tehdessä omaa palkkaryhmäänsä vaativampia tai monipuolisempia tehtäviä. Työkohtaisuuslisä on vähintään 5 %.


Mikäli lisästä sovitaan, on suositeltavaa, että se tehdään kirjallisesti.

Henkilökohtainen lisä

Työehtosopimus

12. Henkilökohtaista lisää suositellaan maksettavaksi työntekijän työ- taidon, työtehon tai kokemuksen poiketessa kyseisen työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta. Poikkeavana työtaitona pidetään muun muassa taitavaa asiakaspalvelua.


Mikäli lisästä sovitaan, on suositeltavaa, että se tehdään kirjallisesti.


Työkohtaisuuslisää ja henkilökohtaista lisää voidaan maksaa saman- aikaisesti.


11 § Työaikalisät

Iltalisä

1. Kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan:

· 1.8.2021 alkaen 3,75 euroa tunnilta.

· 1.8.2022 alkaen 3,83 euroa tunnilta.

Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhla-, vapun- tai itsenäisyyspäi- vänä tehdystä työstä iltalisä maksetaan kaksinkertaisena.

Lauantai- ja aattolisä

2. flauantaina kello 15.00, joulu- ja juhannusaattona kello 12.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan:

· 1.8.2021 alkaen 4,01 euroa tunnilta.

· 1.8.2022 alkaen 4,0S euroa tunnilta.

Yölisä

3. Kello 22.00 ja 08.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan:

· 1.8.2021 alkaen 4,81 euroa tunnilta.

· 1.8.2022 alkaen 4,S1 euroa tunnilta.

Yölisää ei makseta aamulla työvuoroon tuleville.

Korotettu lisä

4. Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhla-, vapun- tai itsenäisyyspäi- vänä tehdystä työstä työaikalisä maksetaan kaksinkertaisena.

Työehtosopimus

Lisien maksaminen

5. flisiä laskettaessa työaika pyöristetään työvuorokohtaisesti lähim- pään neljännestuntiin.

G. Työntekijän kanssa voidaan sopia työaikalisien (ilta-, lauantai-, aatto-, ja yölisät) korvaamisesta erillisenä kiinteänä kuukausikor- vauksena osana kuukausipalkkaa. Korvauksen tulee perustua ar- vioon, joka vastaa toteutuneiden tuntien perusteella maksettavia lisiä. Arviota tarkastellaan tarpeen mukaan vuosittain.

Lisien vaihto vapaa-aikaan

7. Työntekijän kanssa voidaan sopia työaikalisien vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana tai näin syn- tyvien vapaiden siirtämisestä työaikapankkiin. Samalla sovitaan laskutavasta.


Apteekin tämän työehtosopimuksen työntekijöitä koskevasta so- pimuksesta neuvotellaan 20 §:n mukaisesti mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.


12 § Osa-aikaisen palkka

1. Osa-aikaisen peruskuukausipalkka määräytyy sovitun keskimää- räisen viikkotyöajan ja 38 tunnin 20 minuutin suhteessa taulukko- palkasta laskettuna.



Osa-aikaisen työsopimuksessa sovittu työaika on SG tuntia 3 viikossa eli keski- määräinen viikkotyöaika on 32 tuntia. Kokoaikaisen taulukkopalkka on 1.7S3 fl.

Osa-aikaisen peruskuukausipalkka on näin ollen: (32 : 38,33) x 1.7S3 fl = 1.4SG,S0 fl.

ESIMERKKI 8

2. Osa-aikaiselle voidaan maksaa tuntipalkkaa, jos

· asiasta sovitaan tai

· työaika vaihtelee periodista toiseen.

Työehtosopimus

Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikaisen vastaava taulukkopalk- ka luvulla 1G0.

3. Alle 20 tuntia viikossa työskentelevälle siivoojalle voidaan maksaa palkkaliitteen mukaista tuntipalkkaa.


13 § Osakuukauden palkka

1. Maksettaessa työntekijälle palkkaa osalta kuukautta päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

2. Osakuukauden palkka lasketaan:

· kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13

· vähentämällä kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palk- ka, jospalkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.


Työssä

Poissaolo

1.–12. välisenä aikana on 8 palkkaan oikeuttavaa päivää, joista yksi on työai- kaa lyhentävä arkipyhä. Kuukausipalkka on 1.S35 euroa.

Päiväpalkka: 1.S35 fl : 21,5 = S0 fl. Palkkaa maksetaan: S0 fl x 8 = 720 fl.

ESIMERKKI 9

Työaikaa lyhentävät päivät rinnastetaan palkkaan oikeuttaviin päiviin tai poissa oltuihin työpäiviin sen mukaan sisältyvätkö ne palkalliseen vai palkattomaan osaan kuukautta.



1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20...

ESIMERKKI 10


Työssä Poissaolo


1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

...

30


1.–17. välisenä aikana on 13 palkkaan oikeuttavaa päivää. 18.–30. välisenä aikana poissa oltuja työpäiviä on S. Kuukausipalkka on 1.S35 euroa.

Päiväpalkka: 1.S35 fl : 21,5 = S0 fl.

Poissa oltujen työpäivien palkka: S0 fl x S = 810 fl. Palkkaa maksetaan: 1.S35 fl - 810 fl = 1.125 fl.


Loma

Työssä

Kuukausipalkkainen työntekijä on lomalla 1.–14. flomaan sisään jää yksi arkipyhä. flomapalkka lasketaan vuosilomalain 10 §:n 4 perusteella, koska työntekijän työ- aika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. floppukuun työntekijä on normaalisti töissä, palkkaan oikeuttavia työpäiviä tällä ajalla on

13. floppukuun palkka saadaan vähentämällä hänen kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka. floppukuun palkan suuruus saadaan laskemalla loman alle jäävien työpäivien määrä.

ESIMERKKI 11

Työehtosopimus

3. Tätä pykälää sovelletaan osakuukauden palkan laskemiseen myös silloin, jos osalta kuukautta maksetaan vuosilomalain 10 § 4 mo- mentin mukaista lomapalkkaa. Mikäli tällaisessa tilanteessa palk- kaan oikeuttavia työpäiviä on kuitenkin kuukaudessa vähintään 13, poissa olluiksi työpäiviksi lasketaan päivät maanantaista perjantai- hin. floman sisään mahdollisesti jäävä työaikaa lyhentävä arkipyhä rinnastetaan kuitenkin laskennallisesti palkkaan oikeuttavaksi työ- päiväksi, eikä sitä vähennetä kuukausipalkasta.



1

2

3

4

5

...

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

...

28

29

30

Työpäiviksi lasketaan maanantaista perjantaihin olevat päivät ja loman sisällä oleva arkipyhä rinnastetaan työpäiväksi. floman alle jää S poissa oltua työpäivää. Työntekijän kuukausipalkasta vähennetään S työpäivän palkka, ja näin saatu summa on loppukuun työssä olon ajalta maksettava palkka.

Työntekijän päiväpalkka: 1 S35 fl/kk : 21,5 = S0 fl.


Poissa oltujen eli loman alle jäävien työpäivien palkka: S0 fl x S = 810 fl.

Palkkaa maksetaan: 1 S35 fl – 810 fl = 1 125 fl.


4. Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa päiväpalkka saa- daan jakamalla kuukausipalkka vuosilomalain mukaisesti luvulla 25.

Työehtosopimus

5. POISSAOLOT


Työehtosopimus

14 § Sairastuminen

Palkanmaksuedellytykset

1. Palkka maksetaan jos:

· työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja

· työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Ilmoitusvelvollisuus

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen arvioi- dusta kestosta. Sairausajan palkanmaksu alkaa ilmoituksesta.


Apteekissa voidaan paikallisesti 20 §:n mukaisesti sopia oma ilmoi- tus -menettelystä. Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin-, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistusta. Sopimus voi koskea enintään kolme kalenterivuorokautta kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. f lunssa, vatsatauti). Omailmoitus -menettelyssä voidaan ottaa huomioon tilanteita, joissa työnantajan vaatimaa selvitystä ei ole mahdollista saada esimerkiksi viikonloppuisin tai pyhäpäivisin siitä syystä, että terveydenhuoltopalveluja ei ole kohtuulliselta etäisyydeltä saatavissa.

Lääkärintodistus tai muu poissaoloselvitys

3. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestään lää- kärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Vaatimus on esitettävä mahdollisimman varhaisessa työkyvyttömyys- vaiheessa selvityksen saatavuuden ja luotettavuuden vuoksi. Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodis- tuksen hankkimiskustannukset.


Kun lääkäripalvelut sisältyvät työnantajan työterveyshuoltosopimuk- seen ja nämä palvelut ovat ilman kohtuutonta haittaa työntekijän saatavilla, lääkärintodistus on syytä hakea työterveyshuollosta.

Työehtosopimus

Epidemioiden aikana hyväksyttäväksi poissaoloselvitykseksi voidaan katsoa työterveys-, terveyden- tai sairaanhoitajan tutkimuksensa perusteella antama todistus. Sairausloman pituus on tällöin enintään kolme vuorokautta.

Työkykyä vastaava korvaava työ

4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän halutessa työky- kyä vastaavasta korvaavasta työstä silloin,kun työterveyslääkäri arvioi, että työntekijä ei ole täysin työkyvytön, eikä korvaava työ haittaa tai estä työntekijän paranemista tai toipumista sairaudesta tai tapaturmasta.


Korvaava työ tukee varhaista työhön paluuta ja on tärkeä osa toiminta- kyvyn ylläpitämistä ja paranemisen tukemista. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja sen tulee vastata työntekijän työkykyä.


Korvaavaa työtä pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestää siten, että työntekijän tavanomaisia työtehtäviä mukautetaan työkykyä vastaavaksi. Työntekijän ansiot eivät saa korvaavan työn johdosta laskea. Työntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus keskeyttää korvaava työ.


Korvaavaa työtä ei voida käyttää kuume-, f lunssa- ja vatsatauti- tapauksissa.


Tarkemmista pelisäännöistä korvaavan työn käytössä sovitaan yh- dessä henkilöstön kanssa. Korvaavan työn käytöstä ilmoitetaan aina luottamusmiehelle.

Palkanmaksu

Työehtosopimus

5. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:


Työsuhteen kesto sairastumishetkellä

Palkallisen perusjakson pituus

alle kuukausi

sairausvakuutuslain xxxxxxxx- ajalta 50 % palkasta

vähintään kuukausi

sairausvakuutuslain xxxxxxxx- aika eli sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää

vähintään 2 kk mutta alle 3 vuotta

28 kalenterivuorokautta

vähintään 3 mutta alle 5 vuotta

35 kalenterivuorokautta

vähintään 5 vuotta

42 kalenterivuorokautta

Palkallisen jakson pituus on 28 kalenterivuorokautta työsuhteen kes- tosta riippumatta, jos työntekijä on työtehtävissä tapahtuneen työta- paturman vuoksi työkyvytön. Tältä ajalta työntekijälle lain mukaan kuuluva päiväraha maksetaan työnantajalle enintään työnantajan maksamaa palkan määrää vastaavasti.


Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.


Sairausajan palkassa ei makseta työaikalisiä (kuten ilta- tai lauantai- lisiä), sunnuntaityökorvausta eikä lisä- ja ylityökorvauksia.

G. Jos työntekijä keskeyttää oman sairautensa, tai muusta syystä ai- heutuneen työkyvyttömyytensä takia, opintovapaansa tai vuorot- teluvapaansa tai muun näihin rinnastettavan palkattoman vapaan- sa, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vapaa olisi kestänyt.


Mikäli työntekijä palaa keskeytyneen vapaansa jälkeen töihin ja sai- rastuu uudelleen, sairausajan palkka maksetaan normaalisti.

7. Työkyvyttömyyden kestäessä yli palkallisen perusjakson

(28, 35, 42 kalenterivuorokautta), maksetaan työntekijälle saira- usajan palkkaa 28 lisävuorokautta. flisäjakso tulee maksettavaksi

ainoastaan kerran 12 perättäisen kuukauden aikana ja se voi muo- dostua yhdestä tai useammasta osasta.


Työehtosopimus

Mikäli uusi työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin 12 perättäisen kuukauden jakso on päättynyt ja jatkuu edelleen yhdenjaksoisesti jakson päättymisen jälkeen, ei tämän työkyvyttömyyden johdosta suoriteta sairausajan lisäjakson palkkaa.


ESIMERKKI 12 A


Työntekijän työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta. Hän on sairauslomalla 1.3.–17.G. Työsuhteen keston perusteella hänelle maksetaan sairausajan palkkaa 42 + 28 kalenterivuorokauden jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.


Saman työntekijän 5.12.–1G.2. sairauslomasta palkka maksetaan vain 42 kalenterivuorokauden jaksoon sisältyviltä työpäiviltä. flisäjakso 28 kalente- rivuorokautta on jo käytetty kuluneen 12 kuukauden aikana.


ESIMERKKI 12 B


Yli 5 vuotta työsuhteessa olleen työntekijän sairausloma alkaa 1.3. ja päättyy

S.5. Sairausajan palkkaa maksetaan 42 kalenterivuorokauden perusjaksolta ja 28 kalenterivuorokauden lisäjaksolta. Hän sairastuu uudelleen seuraavan vuoden huhtikuun alussa. Sairausloma kestää 1.4.–31.5. Sairausajan palkkaa maksetaan 42 kalenterivuorokauden perusjaksolta eli 1.4.–12.5. flisäjakso ei tule maksettavaksi, koska uusi työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin 12 perättäisen kuukauden jakso on päättynyt (S.5.) vaikka sairausloma jatkuu jakson päättymisen jälkeen.



42+28

42

1.3 9.5


Palkallinen jakso Palkaton jakso

1.4


9.5

12.5 31.5


8. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen tältä ajalta tulevan sairausvakuutuskorvauksen saa- tuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset ja valtuutuksen, jotka työntekijän tulee toimittaa viivytyksettä.

S. Paikallisesti voidaan 20 §:n mukaisesti sopia sairausajan palkan maksamisesta

seuraavaa:

Työehtosopimus

· Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan (sairastumis- päivä ja S seuraavaa arkipäivää) sisältyvältä ajanjaksolta makse- taan täysi palkka.

· Karenssiajan jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan saira- uspäivärahan erotus. Erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo mak- setun päivärahan määrä.

10. Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä sairauspäivärahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus mak- samatta jääneellä määrällä.


Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan

· tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain, liikennevakuu- tuslain, rikosvahinkolain tai sotilasvammalain perusteella tai

· työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuk- sen

perusteella.


Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituis- ta korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Sairauden uusiutuminen

11. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta sairausajan palkka maksetaan seuraavasti:

· poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

· palkka maksetaan kuitenkin vähintään sairausvakuutuslain karenssiajalta. Xxxxxxxx on päivärahaoikeuden alettua jo xxxx- xxxxx jaksolla uusiutumistapauksissa vain sairastumispäivä. Palkka maksetaan sairastumispäivän ollessa työpäivä.

15 § Tilapäinen poissaolo

Äkillinen sairaus perheessä

Työehtosopimus

1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkat- tomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle maksetaan palkka 14 §:n mukaan 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä jos:

· lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja

· työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja sen arvioi- dusta kestosta sekä

· lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys.


T = työpäivä

V = vapaapäivä VV = viikkolepo

S = lapsi sairaana ja työntekijä pois työstä

Palkka maksetaan kolmeen kalenteripäivään (Ti–To) sisältyviltä työpäiviltä (Ti ja To).

ESIMERKKI 13

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan jos toisella huoltajalla ei ole ansiotyön eikä työajan takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse.



Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

V

T

T

T

VV


S

S

S

S




To

Pe

La

Su

Ma

Ti

T

T

V

V

T

T


S

S

S

S





Palkka maksetaan kolmeen kalenteripäivään (Pe–Su) sisältyvältä työpäivältä (Pe).

Työehtosopimus

3. flapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu palkattomaan poissaoloon (VNP S3/1S87).


Poissaolo ei ole työssäolon veroista aikaa vuosiloman ansainnassa.

Vihkiminen ja merkkipäivä

4. Työntekijän vihkimispäivä on palkallinen vapaapäivä, kun se sat- tuu hänen työpäiväkseen.


Poissaolo ei ole työssäolon veroista aikaa vuosiloman ansainnassa.

5. Vähintään vuoden työsuhteessa olleen työntekijän 50- ja G0-vuotis- päivä on palkallinen vapaapäivä. Vuosiloman ajalle sattuvaa merk- kipäivää ei kuitenkaan siirretä myöhempään ajankohtaan.


Poissaolo ei ole työssäolon veroista aikaa vuosiloman ansainnassa.

Kuolema ja hautajaiset

G. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissa- oloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.


flyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin tarvittavaa aikaa.


Hautajaisista aiheutuvalla poissaololla tarkoitetaan hautajaispäivää ja mahdollista uurnanlaskutilaisuutta.


Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.


flähiomaisia ovat lähinnä avio- ja avopuoliso, vanhemmat, iso- ja xxxxxxxxxxxxx, lapsi, sisar ja veli.


Poissaolo ei vähennä ansioita.

Ammattiliiton luottamustehtävät

Työehtosopimus

7. Työntekijälle, joka on nimetty Palvelualojen ammattiliiton edusta- jaksi työehtosopimusneuvotteluihin, järjestetään mahdollisuuksien mukaan tilaisuus niihin osallistumiseen palkattomasti.

Poissaolo ei ole työssäolon veroista aikaa vuosiloman ansainnassa.

8. Työntekijälle, joka on edustajana Palvelualojen ammattiliiton val- tuustossa tai hallituksessa, pyritään järjestämään tilaisuus osallis- tua niiden kokouksiin ansiota vähentämättä.

Yhteiskunnalliset tehtävät

S. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen ero- tus hänen osallistuessa työaikana:

· kunnanvaltuuston tai

· kunnanhallituksen tai

· aluevaltuuston tai

· valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimi- kunnan työskentelyyn.


Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetys- korvauksesta.

Kertausharjoitukset

10. Työntekijälle maksetaan reservin kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispalkan erotus.


Määräystä sovelletaan myös työntekijöihin, jotka siviilipalveluslain nojalla määrätään kertausharjoituksia korvaavaan palveluun.

Poissaolon edellytykset ja vuosilomaedut

11. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan työntekijän on sovittava työnantajan kanssa.

1G § Lääkärintarkastukset

Palkanmaksuedellytykset

Työehtosopimus

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (a.–e.) edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:


a. Sairauden toteaminen


Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella. Jos vastaanotolle pääseminen siirtyisi viikkoja sen johdosta, että työntekijä ei saa vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella, hyväksytään lääkärissäkäynti työaikana.

b. Äkillinen hammassairaus


Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:

· hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja

· hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuo- ron aikana ja

· hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.


c. Raskaus


Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääke- tieteellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.


d. Työterveystarkastukset


Työntekijän käydessä lakisääteisessä ja työterveyshuollon suunnitelmas- sa mainitussa tarkastuksessa tai näissä määrätyssä jälkitarkastuksessa.


Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä edellytysten täyttyessä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.

e. Poissaolo muista syistä


Työehtosopimus

Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Vna 133S/200G: mammografia ja papakoe), mikäli käynnit eivät ole työvuoro- tai vapaapäiväjärjestelyitä taikka työaikapankkivapaita käyttäen mahdollisia työajan ulkopuolella.


17 § Lapsen syntymä

Perhevapaat

1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio-, vanhempainvapaa sekä hoi- to- että osittainen hoitovapaa ja työhön paluu näiltä määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

Ilmoitusajat

2. Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta tulee ilmoittaa kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.


Adoptiovapaasta on ilmoitettava mikäli mahdollista kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Palkanmaksu

3. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan:


a. 3 kuukauden palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausva- kuutuslain äitiysrahan tai


b. 3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus.


Maksamisen edellytyksenä ovat:

· työsuhde on kestänyt vähintään S kuukautta ennen vapaan al- kua ja

· työntekijä palaa vanhempain-, adoptio- tai hoitovapaan jälkeen työhön, ellei työsuhde ole työntekijästä riippumattomasta syystä päättynyt vapaiden aikana ja paluu tästä syystä estyy.


Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruudesta.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienem- pänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Työehtosopimus

4. 3.kohdassa mainituin edellytyksin isyysvapaalle lähtevälle makse- taan G ensimmäiseltä isyysvapaapäiviltä palkan ja sairausvakuu- tuslain isyysrahan erotus tai vastaavalta ajanjaksolta palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain isyysrahan.

Etuudet

5. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys- ja xxxxxx- xxxxxxxxxx, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäolo- ajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoon sidottuja etuuk- sia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

G. VUOSILOMA


Työehtosopimus

18 § Vuosiloma

1. Vuosilomaetuudet määräytyvät työehtosopimuksen mukaan ellei vuosilomalaista

muuta johdu.

Loman pituus

2. flomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti:


Työsuhteen kesto lomanmääräytymis- vuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä

Lomapv / kk

Täysi loma

a. alle 1 v

2 pv

24 pv

b. vähintään 1 v, alle 15 v

2,5 pv

30 pv

c. vähintään 15 v tämän työehto- sopimuksen piirissä

3 pv

36 pv

Kohdassa c. työsuhteen kestoon luetaan nykyisestä työsuhteesta tämän työehtosopimuksen piirissä työskennelty aika, joka oikeuttaa palvelusvuosiin.

Joslomanpituuttalaskettaessalomapäivienluvuksieitulekokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä.


Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi:

· jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää

· jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia. flomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.

flomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työs- kennellessä työsopimuksen mukaan pääsääntöisesti alle 14 päivää kuukaudessa.


Osa-aikainen työntekijä työskentelee viikossa kaksi päivää ja kumpanakin päi- vänä kahdeksan tuntia. Työsopimuksensa mukaan hänellä ei ole mahdollisuutta työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa. flomaoikeus lasketaan 35 työtunnin ansaintasäännön perustella.

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta vähintään 35 työtunnin kuukaudelta.

ESIMERKKI 14


Työehtosopimus

Loman antaminen

3. Työnantajan on annettava ennen loman määräämistä työntekijälle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.


Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mu- kaisesti.


floman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle mikäli mahdollista kuukautta tai kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkamista. Työkyvyttömyyden johdosta siirretyn loman alkamisesta ilmoitetaan mikäli mahdollista kaksi viikkoa tai kuitenkin viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

4. Kuukaudelta 2,5 päivää lomaa ansaitsevalle annetaan 24 lomapäi- vää lomakaudella (2.5.–30.S.) ja muu osa lomasta ennen seuraavan lomakauden alkua (1.10.–30.4.).


Kuukaudelta 3 päivää lomaa ansaitsevalle annetaan kertyneestä lomasta 30 päivää lomakaudella.


Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että kesäloman ja ns. talviloman välinen aika olisi vähintään 2 viikkoa.

5. Työsuhteen päättymisen sekä vanhempain- että hoitovapaalle jää- misen yhteydessä työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös muusta loman antamisajankohdasta vuosilomalain 20 ja 21 §:stä ja edellä määrätystä poiketen.

G. flomapäiviksi ei lomaa annettaessa lueta sunnuntaita, muuta kir- kollista juhla-, vapun-, itsenäisyyspäivää, pääsiäislauantaita, juhan- nus- tai jouluaattoa.

Työehtosopimus

7. flakisääteisen (2,5pv/kk) vuosiloman ylittävä loman osa voidaan sopia korvattavaksi rahassa. Samalla sovitaan laskutavasta.

Loma ja vapaapäivät

8. Vuosiloma ei aiheuta muutoksia työntekijän kiinteään vapaapäiväjärjestelmään.


Ennalta laadittua vapaapäiväsuunnitelmaa noudatetaan myös vuo- siloman alkamis- ja päättymisviikolla.


Jos työntekijällä ei ole kiinteää vapaapäivää (ks. esimerkki 15)

· loman alkaessa tai päättyessä kesken viikkoa ei vajaalla viikolla ole vapaapäivää

T = työpäivä

Vfl = vuosilomapäivä VV = viikkolepo

floman päättyessä kesken viikkoa tiistaina ei päättymisviikolla ole vapaapäivää.

floman alkaessa torstaina ja päättyessä lauantaina, ei vajaalla viikolla ole va- paapäivää.

ESIMERKKI 15

· loman alkaessa ja päättyessä kesken kalenteriviikkoa jommalla kummalla viikolla on vapaapäivä.


Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

VL

VL

VL

VL

VL

VL

-

VL

VL

T

T

T

T

VV


Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

VL

VL

VL

-

VL

VL

VL

VL

VL

VL

VV


Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

VL

VL

VL

-

VL

VL

VL

T

T

V

VV



floman alkaessa kesken viikkoa torstaina ja päättyessä kesken viikkoa keskiviik- kona, vapaapäivä on annettu loman päättymisviikolla. Vaihtoehtona on sijoittaa vapaapäivä loman alkamisviikolle.

Työehtosopimus

Lomapalkka ja lisät

S. flomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25. flomapalkan lisäksi kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan korvausta lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista ilta-, lauantai-, aatto- ja yölisistä sekä kiinteäksi kuukausikorvaukseksi sovituista työaikalisistä:

· S % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden

· 11,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.


Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka


Työntekijän kuukausipalkka on 2.000 fl. Ilta- ja lauantailisiä hänelle on maksettu lomanmääräytymisvuoden aikana G00 fl. Tästä 11,5 % on GS fl, johon sisältyy sekä kesä- että talviloman ajalle maksettavat lisät.

Työntekijällä on oikeus 30 päivän lomaan.

24 päivän kesälomalle lähtiessä maksettava palkka on


(24 x 2.000 fl) / 25 + (24 x GS fl, kesälomaa vastaava osuus lisistä) / 30

= 1.S20 fl + 55,20 fl = 1.S75,20 fl.


floput l isien osuudesta (13,80 fl) maksetaan talviloman yhteydessä. flomarahan suuruus on 50 % 1.S75,20 fl:sta eli S87,G0 fl.

ESIMERKKI 16

ESIMERKKI 17


Osa-aikaisen tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka


Työehtosopimus

Osa-aikainen tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, työskentelee 2–3 päivää viikossa. Hänen vuosilomansa määräytyy sen vuoksi 35 tunnin ansaintasäännön mukaan.

Ensin selvitetään 1.4.–31.3. maksetut työssäoloajan palkat ja vuosilomalain 12 §:n 2. momentin laskennalliset palkat.

Työssäoloajan palkkoja hänelle on lomanmääräytymisvuoden aikana maksettu

11.500 fl ja sairausajan palkkoja 500 fl. Hänellä on oikeus 30 päivän lomaan, koska kaikissa lomanmääräytymisvuoden kuukausissa on vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

flomapalkka on 11,5 % x 12.000 fl = 1.380 fl. Kesälomapalkkana maksetaan 24/30 x 1.380 fl = 1.104 fl ja talvilomapalkkana loput eli 27G fl.

Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3. mennessä alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 pv / kuukaudessa ja lomapalkka määräytyy S %:n mukaan.

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi lasketaan osa-aikatyöntekijöilläkin kaikki vuosilomalain mukaiset arkipäivät (normaalisti G arkipäivää / viikko), vaikka työpäiviä olisi 2–3 päivää viikossa.

flisäksi maksetaan erikseen lomaraha 1S §:n mukaan.


Lomapalkan maksaminen

10. flomapalkka maksetaan ennen loman alkua, elleivät työntekijä ja työnantaja 20 §:n mukaisesti toisin sovi. Apteekin tämän työehto- sopimuksen työntekijöitä koskevasta sopimuksesta neuvotellaan mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.


Enintään kuuden päivän loman palkka saadaan maksaa apteekin normaalina palkkapäivänä.

11. Kuukausipalkkaisen laskennallinen lomapalkka ja työssäolo- ajan palkka tasataan tarvittaessa vastaamaan sovittua palkkaa. Tasauksessa ei huomioida ilta-, lauantai-, aatto- ja yölisiä.

ESIMERKKI 18

Työntekijän kuukausipalkka on 2.000 fl. Hänellä on 24 päivän vuosiloma 1.–28.8. flomalle lähtiessään hän saa lomapalkkana:


(24 x 2.000 fl) / 25 = 1.S20 fl.


Koska työntekijän tulee saada elokuulta sovittu palkkansa vuosilomasta huoli- matta, hänelle maksetaan loppukuun palkkana:

2.000 fl–1.S20 fl = 80 fl.

ESIMERKKI 19

Työntekijän kuukausipalkka on 2.000 fl. Hänellä on 24 päivän vuosiloma 1.G.–1.7. flomalle lähtiessään hän saa lomapalkkana edellisen esimerkin mukaisesti 1.S20 fl.

Koska työntekijän tulee saada sekä kesä- että heinäkuulta sovittu palkkansa, palkka tasataan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä niin, että hän saa näiltä kuukausilta yhteensä 4.000 fl.

Heinäkuussa työntekijälle maksetaan 4.000 fl–1.S20 fl = 2.080 fl.


Työehtosopimus

Lomakorvaus

12. Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus ansaituista, pitämättömistä lomapäivistä. flomakorvaus lasketaan kuten lomapalkka.


Työntekijän sairausloman sijaisena olleen henkilön työsuhde kesti 3 päivää. Työtunteja kertyi yhteensä 15 tuntia.

Työsopimuksen perusteella on työskennelty niin lyhyt aika, että täyttä loman- määräytymiskuukautta ei ole tästä syystä kertynyt. Työsuhteen päättyessä maksetaan kuitenkin lomakorvauksena S % työstä maksetusta palkasta.

ESIMERKKI 20

19 § Lomaraha

Maksamisedellytykset

Työehtosopimus

1. flomaraha maksetaan työntekijän:

· aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja

· palatessa työhön heti loman päätyttyä.

flomaraha maksetaan myös työntekijän:

· oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi en- nen loman alkamista tai sen päätyttyä tai

· ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 mo- mentissa mainitusta syystä tai

· ollessa siihen oikeutettu jäljempänä olevien G.–S. kohtien tilanteissa.

Suuruus

2. flomaraha on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa (2 / 2,5 pv/kk) vastaavasta lomapalkasta.

35 tunnin säännön mukaan xxxxx ansaitsevan tuntipalkkaisen lomaraha määräytyy ansaittujen lomapäivien ja työsuhteen keston mukaan määräytyvän teoreettisen kokonaislomaoikeuden suhteessa.


Tuntipalkkaisen työntekijän työsuhde alkoi 1.S. Hän ansaitsee lomaa 35 tunnin säännön perusteella. 1.S.–31.3. hän on neljänä kalenterikuukautena työskennel- lyt vähintään 35 tuntia. flomapäiviä on näin ollen yhteensä 4 x 2 pv = 8 päivää. flomaraha on tällöin:

(8 x lomapalkka x 50 %) / 14


Jakaja on 14 koska ko. ajanjakson teoreettinen lomaoikeus on 7 x 2 pv = 14 päivää.

ESIMERKKI 21 A

Tuntipalkkaisen työntekijän työsuhde on kestänyt yli vuoden. Hän ansaitsee vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. flomanmääräytymisvuoden aikana hän on 8 kuukautena työskennellyt vähintään 35 tuntia. flomapäiviä on näin ollen yhteensä 8 x 2,5 pv = 20 päivää. flomaraha on tällöin:


(20 x lomapalkka x 50 %) / 30

ESIMERKKI 21 B


Työehtosopimus

Lomarahan maksaminen

3. flomaraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä, elleivät työn- antaja ja työntekijä 20 §:n mukaisesti toisin sovi.

4. Vuosiloman ollessa jaettu maksetaan kutakin loman osaa vastaava osuus lomarahasta vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti muuta ole sovittu.

5. Työntekijän halutessa voidaan lomaraha vaihtaa 20 §:n mu- kaisella sopimuksella vapaaksi säännöllisenä työaikana. flomarahavapaiden määrä on 50 % vuosilomalain mukaisten loma- päivien määrästä. flomarahavapaiksi lasketaan arkipäivät (ma–la).


Apteekin tämän työehtosopimuksen työntekijöitä koskevasta so- pimuksesta neuvotellaan mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.

Hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaa sekä muu palkaton vapaa

G. flomaraha maksetaan myös työntekijän oltua poissa työstä välittö- mästi loman päätyttyä hoitovapaan, opintovapaan, vuorotteluva- paan tai muun näihin rinnastettavan palkattoman vapaan vuoksi. flomarahan maksamisedellytyksenä on, että työntekijä on palannut työhön vapaalta ilmoituksensa mukaisesti.


flomaraha maksetaan vapaan päättymistä seuraavan palkan- maksun yhteydessä.

Eläkkeelle siirtyminen

7. flomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työn- tekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Varusmiespalvelus ja vapaaehtoinen asepalvelu

Työehtosopimus

8. flomaraha maksetaan asevelvollisuutta sekä vapaaehtoista asepal- velusta suorittavalle hänen palattua asianmukaisesti työhön.


flomaraha määräytyy 2. kohdan mukaan ennen palvelukseen as- tumista maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta ja silloin voimassa olleen työehtosopimuksen mukaisesti.

Työsuhteen päättyminen taloudellisista ja tuotannollisista syistä loman aikana

S. flomaraha maksetaan työsuhteen päättyessä loman aikana talou- dellisista tai tuotannollisista syistä.


Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla perus- teilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7.–10.8.


Työntekijä saa lomarahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7.–10.8.) lomapalkasta. flopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lomarahaa ei makseta.

ESIMERKKI 22

7. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN


20 § Työpaikkakohtainen sopiminen

Työehtosopimus

1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa sopijapuolia ovat työnantaja tai hänen edustajansa ja luottamusmies, työntekijä tai työntekijät.


Jos apteekkiin on valittu vain Suomen Farmasialiiton luottamusmies, työntekijät voivat kirjallisesti valtuuttaa hänet edustamaan heitä tämän pykälän mukaan sovittavissa asioissa.

2. Sopimus on tehtävä kirjallisena jommankumman sopijapuolen pyynnöstä.

3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.


Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta, ellei toisin sovita.


Kaksi vuotta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.


Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu joka tapauksessa jakson loppuun.

4. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

5. Tämän pykälän mukaisella työpaikkakohtaisella sopimuksella on työehtosopimuksen oikeusvaikutukset.

8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET


Työehtosopimus

21 § Erinäiset määräykset

Noudatettavat sopimukset

1. Apteekkien työntekijöiden työehtosopimuksen osana ovat luotta- musmies- ja koulutussopimus.

Luottamusmies

2. Apteekin työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies edustamaan heitä tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa.


Vaalista ja valitusta luottamusmiehestä on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

3. fluottamusmieheksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painos- taa tai erottaa työstä.

4. fluottamusmiehiin sovelletaan Apteekkien työnantajaliiton ja Palvelualojen ammattiliiton välistä luottamusmiessopimusta.

5. fluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitami- sesta luottamusmieskorvausta, jos apteekissa on toistaiseksi voi- massa olevassa työsuhteessa vähintään S Palvelualojen ammatti- liittoon järjestäytynyttä työntekijää. Korvauksen määrä on 2G euroa kuukaudessa. Korvaus maksetaan ajalta, jolta työnantaja maksaa tehdyn työajan palkkaa.

Yhdyshenkilö

G. Mikäli työpaikalle ei ole valittu tämän sopimuksen tarkoitta- maa luottamusmiestä, työntekijät voivat valita keskuudestaan yhdyshenkilön.


Yhdyshenkilön valinnasta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

7. Yhdyshenkilö tiedottaa työpaikan työntekijöille järjestönsä tiedot- teiden sisällöstä.


Yhdyshenkilö voi osallistua tämän sopimuksen tulkintaa koskevien asioiden käsittelyyn.

8. Yhdyshenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävänsä vuoksi painostaa tai työstä erottaa.

Koulutus

Työehtosopimus

S. Osapuolet pitävät työntekijöiden ammatillista koulutusta tärkeänä. Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön ammat- titaidon ja pätevyyden ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen vas- taamaan apteekin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Sillä voidaan myös vaikuttaa apteekin tuottavuuteen, henkilöstön työssään kehittymi- seen ja työmotivaatioon.


Koulutustarpeiden kartoitus, siihen pohjautuva kehittämissuunni- telma kustannusarvioineen on tarkoituksenmukaista laatia työnan- tajan ja henkilöstön yhteistyönä. Työnantaja ja työntekijä arvioivat esimerkiksi kehityskeskustelussa henkilön osaamisen, vahvuudet ja koulutustarpeet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma. Koulutuksen toteuttaminen ja seuranta käsitel- lään vastaavasti vuosittain.

10. Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta työpaikalla tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyvään koulutustilai- suuteen, korvataan koulutuskustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys.


Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella korvataan siitä johtu- vat suoranaiset kustannukset.

Työhyvinvointi

11. Työhyvinvoinnin kannalta työntekijöiden työkyvyn ja sairauspois- saolojen seuranta työpaikalla on tärkeää.


Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työym- päristön ja työyhteisön kehittämistä. Työhyvinvoinnin kehittäminen voi lisätä myös työn tuottavuutta.


Työpaikalla suositellaan kiinnitettävän erityistä huomiota työnteki- jöiden työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työntekijöiden yksilölliset piirteet huomioiden. Työkyvyn ylläpitämiseksi suunniteltavia toi- menpiteitä käsitellään yhteistyössä henkilöstön kanssa. flähtökoh- tana on sekä työnantajan että henkilöstön tarpeiden tunnistaminen, yhteisten etujen tavoittelu ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien

ratkaisujen etsiminen. Samalla voidaan tarkastella työntekijän ikään- tymisen vaikutuksia työkykyyn ja työtehtäviin.


Työehtosopimus

Työkyvyn ylläpidossa ja seurannassa työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani.


On suositeltavaa, että työnantaja ja työntekijä käyvät, viimeistään työntekijän täytettyä G0 vuotta, keskustelun niistä mahdollisista toi- menpiteistä, jotka tukevat työntekijän työssä jaksamista ja jatkamista.


Työnantaja voi tarvittaessa ohjata työntekijän työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia ja mahdollisten kuntoutustarpeiden selvittä- mistä varten.

Työasu

12. Työnantaja hankkii työntekijöille työssä tarvittavan työasun ja vas- taa sen puhtaana- ja kunnossapidosta.

Jäsenmaksuperintä

13. Apteekkien Työnantajaliitto suosittelee jäsenapteekkejaan peri- mään Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksut työntekijän palkas- ta, jos työntekijä on antanut siihen valtuutuksen.

Ryhmähenkivakuutus

14. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen kes- kusjärjestöjen välillä sovitulla tavalla.

Kuolemantapausavustus

15. Kuolemantapausavustusta maksetaan, jos työntekijän työsuhde oli kestänyt vähintään 5 vuotta,

· yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli työntekijältä jää hänen huollettavanaan olleita läheisiä omaisia

· puolentoista kuukauden palkka, mikäli työntekijältä jää leski taikka yksi tai useampia alaikäisiä lapsia.

Oman auton käyttö

1G. Työntekijän kuljettaessa omalla autollaan lääkkeitä apteekista sen toiseen toimipisteeseen tai asiakkaalle, hänelle maksetaan Verohallituksen päätöksen mukainen kilometrikorvaus.

Perehdyttäminen

Työehtosopimus

17. Mikäli työntekijän tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä, opiskelijoita tai harjoittelijoita, hänelle varataan riittävästi aikaa näiden tehtävien hoitamiseen.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen

18. Työpaikalla järjestettävään koulutukseen tulevalle opiskelijalle ni- metään ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja. Jos työpaikkaohjaajana on henkilö, joka ei ole aiemmin toiminut ohjaajana, työnantaja varaa hänelle tarvittavan mahdollisuuden perehtyä työaikana työpaikal- la suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ohjaavan opettajan johdolla.


Koulutus- ja oppisopimuksiin sovellettavista yleisistä periaatteista ja opiskelijoiden, harjoittelijoiden ja työhön tutustujien määrästä on hyvä keskustella yhdessä luottamusmiehen ja/tai henkilöstön kanssa.

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA


Työehtosopimus

22 § Erimielisyydet

Paikalliset neuvottelut

1. Työntekijän tulee kääntyä välittömästi esimiehensä puoleen palk- kaustaan ja työehtojaan koskevissa kysymyksissä.

2. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa.


Asian jäädessä erimieliseksi paikalliset neuvottelut tulee yhteisesti todeta päättyneiksi. Tällöin suositellaan laadittavaksi erimielisyys- muistio. Siitä tulisi käydä ilmi muun muassa seuraavat seikat:

· apteekki

· erimielisyyden osapuolet

· erimielisyyden sisältö lyhyesti eri vaiheittain

· molempien osapuolten esittämät vaatimukset perusteluineen

· päiväys ja osapuolten allekirjoitukset.

3. fluottamusmiehen työsuhteen päättämistä koskevissa erimieli- syyksissä noudatetaan luottamusmiessopimuksen S §:n kohtaa 2.

Liittoneuvottelut

4. Asian jäädessä paikallisissa neuvotteluissa erimieliseksi, se voidaan antaa allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi.

Neuvottelujen käyminen

5. Paikalliset ja liittoneuvottelut pyritään aloittamaan ja käymään tar- peetonta viivytystä välttäen.

Työtuomioistuin

G. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työtaistelutoimenpiteet

7. Kaikki työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

Työehtosopimus

8. Tämän työehtosopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoituspäivänä voimassa olevan työehtosopimuslainmukaan. Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvitys- sakkojen enimmäismäärä on työehtosopimuslaista poiketen 2 5S0 euroa.

10. NÄHTÄVILLÄPITO JA VOIMASSAOLO


Työehtosopimus

23 § Sopimuksen nähtävilläpito

Tämä työehtosopimus on pidettävä työpaikan ilmoitustaululla tai muus- sa vastaavassa paikassa työntekijöiden nähtävillä.


24 § Sopimuksen voimassaolo

1. Sopimus on voimassa 1.5.2022–30.4.2024.

2. Sopimus jatkuu vuoden kerrallaan ellei sitä irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.

3. Sopimuksen irtisanojan on samassa yhteydessä jätettävä muistio muutosesityksistä toiselle sopijapuolelle. Muutoin irtisanominen on mitätön.

4. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvotte- lut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

Työaikapankkipöytäkirja

1. Työpaikkakohtaisesti sopien (työehtosopimuksen 20 §:n mukaan) voi- daan tehtyjä työtunteja siirtää työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.

2. flisä- ja ylityön tekemisestä sovitaan työaikalain mukaisesti.

Työaikapankin tunnit

3. Työnantajan ja työntekijän sopiessa työaikapankkiin voidaan siirtää:

· lisätyötunteja

· ylityötunteja

· sunnuntaityökorvaus

Liitteet

· työaikalisistä sovittu vapaa

· viikkolevon korvaus

· liukuvan työajan plus-saldotunteja

· työajan ulkopuolella suoritettuihin koulutuksiin käytetty aika, joka erikseen sovitaan

· työajan ulkopuolella työhyvinvointiin käytetty aika, joka erikseen sovitaan.

4. Työnantajan aloitteesta tehtävät työtunnit, jotka työehtosopimuksen mukaan korvataan korotetulla palkalla, siirretään työaikapankkiin vas- taavasti korotettuina.


Työntekijän pyynnöstä vapaan keräämiseksi tehtävät työtunnit siirretään työaikapankkiin korottamattomina.


Sopiessaan työtuntien siirtämisestä työaikapankkiin, työnantaja ja työn- tekijä toteavat yhdessä, kuinka monta tuntia pankkiin siirretään ja kuinka monesta maksetaan rahakorvaus.

5. Työaikapankissa saa kokoaikatyöntekijällä olla enintään 80 tuntia ja osa-aikatyöntekijällä enintään kaksi kertaa työsopimuksen mukainen keskimääräinen viikkotyöaika.

Vapaan pitäminen

G. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen vapaan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan antamisajankohdan.

Vapaan antamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään työvuoroluettelon vahvistamisen yhteydessä. Va- paa annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita. Se pyritään antamaan muiden vapaapäivien tai vuosiloman yhteydessä.


Vapaa on pidettävä viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuo- den aikana, ellei työntekijän hyväksyttävän poissaolon takia muuta sovita.


Työnantajan tai työntekijän irtisanoessa työaikapankkisopimuk- sen pidetään työaikapankkiin siirretyt työtunnit vapaana tämän pykälän mukaan.

Poissaolot ja vuosiloma

Liitteet

7. Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työ- vuorolistaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.


Pankkivapaat kerryttävät vuosilomaa.

Kirjanpito

8. Työaikapankista työnantaja pitää kirjaa, josta ilmenee:

· milloin työ on tehty

· onko työ tehty työnantajan vai työntekijän aloitteesta

· montako tuntia työtä on tehty ja montako tuntia on siirretty pankkiin

· vapaan ajankohta ja montako tuntia pankista otetaan.

Työsuhteen päättyminen

S. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan rahana.


Apteekkien työnantajaliitto ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Luottamusmiessopimus

Johdanto

fluottamusmiessopimuksen tarkoitus on edistää työnantajan ja työntekijöi- den välistä yhteistoimintaa apteekissa ja ennaltaehkäistä erimielisyyksien syntymistä.


Apteekkien toimintaympäristön muutokset korostavat yhteistoiminnan ja paikallisen sopimisen tärkeyttä. Työnantajilta ja luottamusmiehiltä vaadi- taan ennakkoluulotonta suhtautumista ajan haasteisiin.


Liitteet

Muutosten johdosta luottamusmiestehtävien hoidossa korostuu luottamus- miehen yhteistyökumppanin rooli apteekin ja sen henkilöstön kehittämis- hankkeissa sekä parannettaessa apteekin tuottavuutta ja työhyvinvointia.


Apteekin tulevaisuuden haasteet, yhteiset kehittämishankkeet ja paikalli- nen sopiminen edellyttävät, että luottamusmiehillä on tarvittavat tiedot ja taidot tehtäviensä hoitamiseen. On tärkeää, että luottamusmiehet ymmär- tävät riittävästi apteekin liiketoimintaa ja muuttuvaa toimintaympäristöä sekä pystyvät yhdessä työnantajan kanssa toimimaan tämän sopimuksen mukaisissa tehtävissä.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Sopimusta noudatetaan Apteekkien työnantajaliiton jäsenyrityksissä.

2 § Luottamusmiehen tehtävät

fluottamusmiehen tehtävänä on:

· kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä

· osallistua paikallisten sopimusten tekemiseen

· olla aktiivi kumppani yhteisissä tuottavuus- ja kehittämishankkeissa

· edustaa toimialueensa järjestäytyneitä työntekijöitä

· antaa palautetta työntekijöiltä työnantajalle

· valvoa ja edistää työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamista

· osallistua paikallisten erimielisyyksien selvittämiseen

· edistää ja ylläpitää työrauhaa.

3 § Luottamusmiehen valinta

Yleistä

1. Palvelualojen ammattiliittoon järjestäytyneet työntekijät valitsevat luottamusmiehen.


fluottamusmiehen toimikausi on 2 vuotta.

2. fluottamusmies on Palvelualojen ammattiliiton ammattiosaston jäsen ja apteekin työntekijä.

Liitteet

3. Järjestäytyneet työntekijät voivat valita vaalitoimikunnan, joka huoleh- tii luottamusmiesvalinnan käytännön järjestelyistä. Vaalin toimittami- sesta voi huolehtia myös luottamusmies. Työnantaja varaa tilaisuuden vaalien toimittamiseksi.

4. fluottamusmiesvalinnan järjestämisestä työpaikalla on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 7 päivää ennen valinnan toimittamista.

Luottamusmiehet

5. fluottamusmiehiä voidaan valita seuraavasti:


Apteekkiin voidaan valita luottamusmies ja tarvittaessa vara- luottamusmies.


Jos luottamusmiehen toimi päättyy kesken toimikauden, valittu vara- luottamusmies toimii varsinaisena luottamusmiehenä, kunnes uusi on valittu.


Varaluottamusmiehen toimiessa luottamusmiehenä siitä on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Toimiessaan luottamusmiehenä varamiehellä on luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.


Paikallisesti voidaan sopia (20 §), että suureen tai alueellisesti ha- jautettuun apteekkiin valitaan tämän sopimuksen tarkoittamia useampia luottamusmiehiä apteekin itsenäisiin alueellisiin tai toimin- nallisiin yksiköihin. Asiasta sovitaan kirjallisesti ennen vaalijärjestelyjä.


Mikäli apteekkiin on valittu useita luottamusmiehiä, voidaan sopia, että heistä yksi valitaan siksi, jonka kanssa työnantaja neuvottelee koko ap- teekkia koskevissa asioissa. Tällöin on myös yhdessä kirjallisesti sovittava, mitkä asiat ovat koko apteekkia koskevia ja mitkä apteekkikohtaisia tai

alueellisia. Samassa yhteydessä on sovittava, kuka toimii valitun henki- lön varalla.


fluottamusmiesorganisaatiosta edellä mainituilla tavoilla tehty sopimus voidaan tehdä enintään luottamusmiehen toimikauden mittaiseksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Mikäli toistaiseksi voimassa oleva sopimus luottamusmiesorganisaatiosta irtisanotaan kesken luottamusmieskau- den, voimassa olevaa organisaatiota noudatetaan tämän toimikauden loppuun.

Ilmoitukset työnantajalle

Liitteet

G. Valituista luottamusmiehistä varamiehineen sekä luottamusmies- tehtävien päättymisistä on ilmoitettava välittömästi ja kirjallisesti työnantajalle.


fluottamusmiehen jatkaessa tehtävissä ilman vaaleja siitä on ilmoitettava työnantajalle välittömästi vaalikauden päättymisen jälkeen.


Saatuaan tiedon valituista luottamusmiehistä työnantajan on ilmoitettava vastaava työnantajan edustaja välittömästi ja kirjallisesti luottamusmie- helle.

4 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Syntyessä epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta luotta- musmiehelle annetaan tapauksen selvittämiseen tarvittavat tiedot.

2. fluottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada kirjallisesti tai muul- la sovittavalla tavalla työehtosopimuksen piiriin kuuluvista apteekin työntekijöistä seuraavat tiedot:


Kerran vuodessa

· suku- ja etunimet

· työntekijän yhteystiedot

· palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu

· koko- ja osa-aikaisten työntekijöiden lukumäärä sekä vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä.

Kuukauden kuluessa työsuhteiden alkamisesta tai päättymisestä

· uusien työntekijöiden suku- ja etunimet sekä palvelukseen tuloaika

· tieto irtisanotuista ja lomautetuista.

3. fluottamusmiehelle annetaan pyynnöstä selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. fluottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saaman- sa tiedot luottamuksellisina.

5 § Työstävapautus ja työskentelypuitteet

Liitteet

1. fluottamusmiehellä on oikeus riittävään työstävapautukseen luotta- musmiestehtävien hoitamista varten.


Työstävapautuksen määrässä otetaan huomioon mm. työntekijöiden ja toimipaikkojen lukumäärä, toimipaikan sijainti ja apteekin toiminnan luonne.

2. fluottamusmiehelle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä kuten apteekissa ylei- sesti käytössä olevaa tietokonetta ja internetyhteyttä (sähköposti) luot- tamusmiestehtävien hoitamiseen.

G § Ansiomenetyksen korvaus

Säännöllisen työajan ansionmenetyksen korvaus

1. Työnantaja korvaa ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajan edustajan kanssa tai toi- miessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.


fluottamusmiehen tehdessä työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan siihen käytetystä ajasta työnantajan ja luottamusmiehen välillä erikseen sovittava korvaus. An- siotaso ei saa alentua luottamusmiehen tehtävien hoitamisen vuoksi.


Työstävapautusaika rinnastetaan työssäolon veroiseksi.

Matkakustannukset

2. Työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtävien takia matkus- taessaan, luottamusmiehelle maksetaan matkakustannusten korva- usta apteekissa noudatettavan käytännön mukaan, kuten muissakin työtehtävissä.


fluottamusmiehen käyttäessä matkustamiseen työnantajan suostumuk- sella omaa autoa maksetaan kilometrikorvaus.

Luottamusmieskorvaus

Liitteet

3. fluottamusmieskorvauksesta on sovittu työehtosopimuksen 21 §:n 5. kohdassa.

7 § Luottamusmiehen koulutus

1. fluottamusmiehen koulutuksesta on sovittu Apteekkien työnantajalii- ton ja Palvelualojen ammattiliiton välisessä koulutussopimuksessa.

8 § Työsuhdeturva

Syrjintäkielto

1. fluottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän takia erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä.

2. fluottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän aikana tai sen joh- dosta siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessaan.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

3. Irtisanottaessa tai lomautettaessa apteekin henkilöstöä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei apteekin toimintaa lopeteta kokonaan.


Yhteisesti todettaessa tai työnantajan muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaessa, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen am- mattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, edellä esitetystä voidaan poiketa.


fluottamusmiehen riitauttaessa irtisanomisen liittojen väliset neuvottelut on käytävä irtisanomisajan kuluessa.

4. fluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa hänen työnsä päät- tyessä kokonaan, jos:

· työnantaja ei voi järjestää hänelle ammattitaitoa vastaavaa tai muu- toin sopivaa työtä tai

· työnantaja ei voi kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4

§:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

5. fluottamusmiestä ei saa irtisanoa hänestä johtuvasta syystä ilman edustamiensa työntekijöiden enemmistön suostumusta (työsopimus- lain 7:10 §).

Liitteet

G. fluottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautu- neena vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä.

fluottamusmiehen työsopimuksen purkaminen järjestysmääräyksien rikkomisen johdosta on mahdollista vain, jos kyseinen luottamusmies on toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työ- velvoitteensa täyttämättä.

Korvaukset

7. Päätettäessä luottamusmiehen työsopimus tämän sopimuksen vastai- sesti työnantajan on maksettava korvauksena vähintään

10 kuukauden ja enintään 30 kuukauden palkka.


Korvausperusteet määräytyvät työsopimuslain 12:2 §:n mukaan ottaen huomioon työntekijän luottamusmiesasema.


fliitot voivat yksittäistapauksissa sopia pienemmästä korvauksesta kuin 10 kuukauden palkka.

9 § Neuvottelujärjestys

1. Neuvottelujärjestys määräytyy työehtosopimuksen 22 §:n mukaan.

2. Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut käynnistettävä ja käytävä vii- pymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu.

10 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi.

2. Irtisanomisaika on G kuukautta.


Helsingissä syyskuun 1. päivänä 2017


Liitteet

Apteekkien työnantajaliitto ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Koulutussopimus

1 § Ammattiyhdistyskoulutus

Koulutustyöryhmä

1. Tämän sopimuksen mukaista ammattiyhdistyskoulutusta varten on liittojen yhteinen koulutustyöryhmä.


Tämän sopimuksen mukaista ammattiyhdistyskoulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan Palvelualojen ammattiliittoon järjestäytynei- siin luottamusmiehiin ja työsuojeluvaltuutettuihin.


Liitteet

fliitot pitävät suotavana, että edellä mainituille henkilöstönedustajille mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallistua koulutuk- seen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään ja osaamistaan.

Kurssien hyväksyminen

2. Koulutustyöryhmä hyväksyy työnantajan tuen piiriin kuuluvat kurssit seuraavasti:

· hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve

· kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan

· tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana

· ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssin ta- voitteista, opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta ja kohderyhmästä.


Kurssit käsitellään koulutustyöryhmässä niin hyvissä ajoin, että liitot voivat tiedottaa niistä viimeistään kaksi kuukautta ennen kalenteri- vuoden ensimmäisen kurssin alkua.


Koulutustyöryhmä voi seurata kurssien opetusta.

Osallistumisoikeus

3. fluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat osallistua koulu- tustyöryhmän hyväksymälle kurssille, jos se ei aiheuta apteekille tuntuvaa haittaa.

Kursseilla tarkoitetaan luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen peruskurssia, täydennyskurssia ja luottamushenkilöpäivää.


fluottamusmies voi osallistua:

· kerran peruskurssille ja täydennyskurssille

· täydennyskurssille (enint. 4 päivää) aikaisintaan peruskurssin suorittamisvuotta seuraavana vuonna

· vuosittain luottamushenkilöpäivään

· peruskurssin tai täydennyskurssin lisäksi saman kalenterivuo- den aikana luottamushenkilöpäivään, koulutustyöryhmä pyrkii sopimaan kurssit siten, että näiden kahden kurssin välinen aika on riittävä.


Liitteet

Työnantaja ja luottamusmies sopivat kursseista kalenterivuodeksi kerrallaan.


Osallistumisesta useammalle kurssille voidaan sopia työnantajan kanssa.


Työsuojeluvaltuutettu voi osallistua:

· kerran peruskurssille ja täydennyskurssille

· täydennyskurssille (enint. 4 päivää) aikaisintaan peruskurssin suorittamisvuotta seuraavana vuonna

· vuosittain luottamushenkilöpäivään

· peruskurssin tai täydennyskurssin lisäksi saman kalenterivuo- den aikana luottamushenkilöpäivään, koulutustyöryhmä pyrkii sopimaan kurssit siten, että näiden kahden kurssin välinen aika on riittävä.


Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun on arvi- oitava yhdessä tehtäviensä hoitamiseksi liittyvää koulutustarvetta kahden kuukauden kuluessa valinnasta.


Työnantaja ja työsuojeluvaltuutettu sopivat kursseista kalenterivuo- deksi kerrallaan.


Osallistumisesta useammalle kurssille voidaan sopia työnantajan kanssa.

Ilmoitusvelvollisuus

4. fluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun on keskusteltava työn- antajan kanssa aikomuksestaan osallistua kurssille mahdollisimman aikaisin, kuitenkin vähintään 4 viikkoa ennen kurssin alkua ja niin, että osallistuminen voidaan ottaa huomioon muiden työvuoroja suunniteltaessa.


Työnantajan on ilmoitettava mahdollisimman aikaisin, kuitenkin vii- meistään 14 päivää ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistumi- nen aiheuttaisi apteekille tuntuvaa haittaa.


Liitteet

Työnantaja voi peruuttaa kurssille osallistumisen apteekin töiden järjes- telyihin liittyvästä painavasta syystä.

Korvaukset

5. fluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voi osallistua koulutustyöryh- män hyväksymälle kurssille ilman säännöllisen työajan ansionmene- tystä. Ansionmenetys korvataan enintään 1 viikolta.


Ansionmenetys korvataan peruspalkan mukaan. Työaikalisiä, sunnun- taityökorvauksia sekä muita mahdollisia tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Muut edut

G. Osallistuminen tämän sopimuksen mukaiseen koulutukseen ei vähen- nä vuosiloma-, eläke- tai näihin rinnastettavia etuuksia.

2 § Ammatillinen lisäkoulutus

1. Ammatillisesta lisäkoulutuksesta on sovittu työehtosopimuksessa (21 §

S. ja 10. kohta).


Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan peruspalkan mukaan. Työaikalisiä, sunnuntaityökorvauksia sekä muita tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.


Ylimääräiset matkakustannukset korvataan xxxxxxxxx xxxxxxxxxxx mukaan. Tavanomaista korkeammista matkakustannuksista sovitaan etukäteen.

2. Ennen koulutukseen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

3 § Voimassaolo

Sopimus on voimassa toistaiseksi G kuukauden irtisanomisajalla. Helsingissä syyskuun 1. päivänä 2017


Liitteet

Apteekkien työnantajaliitto ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Allekirjoituspöytäkirja

Aika 25.4.2022


Allekirjoituspöytäkirja

Paikka Eteläranta 10


Läsnä Apteekkien työnantajaliitto ry:n sekä

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n edustajat


Asia Apteekin työntekijöiden työehtosopimus 1.5.2022-30.4.2024


1. Työehtosopimus ja sopimuskausi

Apteekkien työntekijöiden työehtosopimuksen (1.4.2020-30.4.2022) voimassaoloaika päättyy 30.4.2022. Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.5.2022 ja on voimassa 30.4.2024 saakka.


Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopi- muksen määräykset voimassa siihen saakka, kunnes uusi työehtosopi- mus on tullut voimaan ja sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.


2. Palkankorotukset 1.8.2022 alkaen

Apteekin työntekijöiden 31.7.2022 voimassa olevia henkilökohtaisia palk- koja korotetaan 1.8.2022 2,0 %:n yleiskorotuksella.


Palkkataulukkoja korotetaan 1.8.2022 lukien 2,0 %:n yleiskorotuksella. Uudet palkkataulukot 1 8.2022 alkaen ovat liitteessä 2.

3. Palkantarkistukset vuonna 2023 (optiovuosi)

Osapuolet neuvottelevat kauden 1.5.2023-30.4.2024 toteutettavasta palkantarkistuksesta 15.3.2023 mennessä. Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen palkantarkistuksesta ja sen toteuttamistavasta, on työ- ehtosopimus irtisanottavissa 31 3.2023 mennessä päättymään 30.4.2023.

4. Lisät

Työaikalisiä korotetaan 1.8.2022 2,0 % yleiskorotuksella.


Allekirjoituspöytäkirja

Työaikalisät ovat 1.8.2022 lukien:


Iltalisä 3,83 fl/t

flauantai-, jouluaatto ja juhannusaattolisä 4,0S fl/t Yölisä 4,S1 fl/t


5. Luottamusmieskorvaus

fluottamusmieskorvaus on 1.8.2022 alkaen 2G euroa kuukaudessa.


G. Apteekkierä

Osapuolten yhteinen näkemys allekirjoitushetkellä on se, että seuraavalla sopimuskaudella apteekkierä tulee olemaan mahdollisesti osa sovittavaa palkkaratkaisua, elleivät osapuolet yksimielisesti toisin sovi.


7. Sovitut tekstimuutokset

Sovitut tekstimuutokset ovat liitteessä 1.


8. Sovitut työryhmät

Perhevapaatyöryhmä

Osapuolet ovat sopineet perhevapaatyöryhmän perustamisesta. Työryh- män tarkoituksena on sopia työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan terminologian muuttamisesta vastaamaan perhevapaita koskevan lakiuudistuksen sisältöä sekä sopia palkallista perhevapaata koskevista määräyksistä.


Työryhmän toimikausi päättyy perhevapaauudistusta koskevan lain voimaantullessa 1.8.2022.

Allekirjoituspöytäkirja

Jos työryhmän työ ei ole valmistunut toimikauden päättymiseen men- nessä, äitiysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskausvapaaseen ja -rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palk- kaa. Isyysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puolestaan siten, että vanhempainvapaaseen ja -rahaan oikeutettu ei synnyttänyt vanhempi olisi oikeutettu saamaan vanhempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimuskauden aikana tulevat perhevapaita koskevat lainsäädäntömuutokset eivät vaikuta TES:ssä määriteltyihin äitiys- tai isyysvapaan palkallisiin jaksoihin, elleivät osapuolet muusta sovi.

Palkkaustyöryhmä

Apteekkien työnantajaliitto ja Palvelualojen ammattiliitto ovat sopineet, että liittojen välinen palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä jatkaa toimintaansa.


9. Sopimuksen voimassaolo

Sopimus on voimassa 30.4.2024 saakka. Sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työehtosopimuksen 24 §:ää.


Helsingissä 25.4.2022


Apteekkien työnantajaliitto ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

120-tunnin työaikajärjestelmä (pekkasliite)

Apteekkien työnantajaliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat so- pineet G.3.2018 että 120-tunnin työaikajärjestelmää koskevat määräykset (5 § 3-4 -kohdat) poistetaan työehtosopimuksesta. Koska järjestelmä on edel- leen käytössä joissakin harvoissa apteekeissa, vanhaa järjestelmää koskevat määräykset säilytetään nykyisessä allekirjoituspöytäkirjassa sekä tulevissa allekirjoituspöytäkirjoissa enintään 10 vuoden ajan. 120 tunnin työaikajär- jestelmään viittaava työaikakohta poistetaan myös työsopimuslomakkeesta.

5 § Työaika

Liitteet

3. Säännöllisen keskimääräisen työajan ollessa 120 tuntia 3 viikossa tai 40 tuntia viikossa, kokoaikainen työntekijä ansaitsee ylimääräisiä vapaapäiviä (nk. pekkaspäiviä) kalenterivuodessa seuraavasti:


Kuukaudet, joissa työskennelty keskimäärin 40 t/vko

Vapaapäivien lukumäärä

2–3 kuukautta

2 vapaapäivää

4–6 kuukautta

4 vapaapäivää

7–8 kuukautta

6 vapaapäivää

9–10 kuukautta

8 vapaapäivää

11–12 kuukautta

10 vapaapäivää

Edellä mainittuihin kuukausiin luetaan ne kalenterikuukaudet, joissa työn- tekijällä on vähintään 14 työpäivää.


Työpäivien veroisiksi lasketaan myös:

· työehtosopimuksen 15 §:n tilapäiseen poissaoloon liittyvät vuosilo- maa kerryttävät päivät ja

· vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. pykälän

2. momentin 1 kohdan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainva- paata, 2 kohdan sairautta ja tapaturmaa, 3 kohdan kuntoutusta,

5 kohdan opintovapaata, 7 kohdan lomautusta ja 8 kohdan työviik- kojen lyhentämistä.

4. 3.kohdan vapaapäivät annetaan

· seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä tai

· 20 §:n mukaisella sopimuksella seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.


Jos vapaapäivä tai yhdistetyt vapaapäivät annetaan muuna ajankohtana kuin työntekijä on esittänyt tai on sovittu, siitä ilmoitetaan työntekijälle vähintään 2 viikkoa etukäteen.

Vapaapäivät kerryttävät vuosilomaa. Työsuhteen päättyessä

Liitteet

· pitämättömät vapaapäivät korvataan vastaavalla päiväpalkalla (jakajana 21,5)

· liikaa annettujen vapaapäivien palkka vähennetään palkkaennak- kona lopputilistä.


Vapaapäivät voidaan antaa vastaavana rahakorvauksena 20 §:n mukaan sopimalla.

7 § Vapaat

Työaika 120 tuntia 3 viikossa


1. viikko:

2. viikko

3. viikko

T = työpäivä

V = vapaapäivä VV = viikkolepo PP = pekkaspäivä

ESIMERKKI 2

Vapaapäivä on pyrittävä sijoittamaan viikkolevon yhteyteen.



Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

V

T

T

T

T

T

V


Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

T

T

V

T


Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

PP

V

V

V


Työaika keskimäärin 40 tuntia viikossa.


Työvuoroluettelo:

Torstaina kyseisellä viikolla arkipyhä.


Sairausloman alta ei vapaapäiviä siirretä myöhempään ajankohtaan.

ESIMERKKI 3

Sairausloma

Liitteet

G. Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuo- rolistaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.



Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

-

PP

V

VV



Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

V

T

T

VV



Työvuoroluettelo:

Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulkopuolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina.

T = työpäivä

PP = pekkaspäivä V = vapaapäivä VV = viikkolepo

Sairausloma

Liitteet

Arkipyhälyhennys

Työajan lyhennys on 8 tuntia lyhennyspäivää kohden keskimääräisen viik- kotyöajan ollessa 40 tuntia viikossa.

Apteekkien työntekijöiden palkkaryhmittely

I palkkaryhmä

Siivoojat.


Jos siivoojan työaika on keskimäärin alle 20 tuntia viikossa, hänen palkkansa määräytyy tuntipalkkana.

II palkkaryhmä

Liitteet

Tekniset työntekijät tai apteekin työpaikkakoulutetut työntekijät tai vaati- vuudeltaan vastaavia konttoritöitä suorittavat työntekijät.

III palkkaryhmä

flääketyöntekijät, lääketeknikot tai II palkkaryhmää vaativampia töitä suo- rittavat työntekijät ja konttoritöitä suorittavat työntekijät.


Tähän palkkaryhmään kuuluvat mm. ammattikoulutuksen saaneet työntekijät.

IV palkkaryhmä

Farmanomit, joilla on ammattikoulutuksen saaneina oikeus suorittaa käsi- kauppaan kuuluvia tehtäviä sekä vaativia konttoritöitä suorittavat työntekijät.

Apteekkien työntekijöiden palkat 1.8.2022 lukien


Palkkaryhmä

Palvelusvuosi (ensimmäisenä, neljäntenä vuotena jne.)


1.

4.

7.

9.

I

1729

1806

1892

1968

II

1779

1855

1955

2030

III

1843

1923

2024

2102

IV

1959

2038

2132

2203

Liitteet

Työaikalisät 1.8.2022 lukien

Iltalisä 3,83 fl/t

flauantai-, jouluaatto ja juhannusaattolisä 4,0S fl/t Yölisä 4,S1 fl/t

1.8.2022 lukien

Alle 20 tuntia viikossa työskentelevän siivoojan tuntipalkka: 11,71fl Koululainen: 1245 fl

flähetti: 1423 fl

II palkkaryhmän harjoittelija: 1512 fl flääketyöntekijä- ja lääketeknikko-oppilas: 1511 fl

Työsopimuslomakkeen täyttöohjeet

Työsopimuksen voimassaolo

Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon.


Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan.


Liitteet

Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös todeta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempai- nvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne.


Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

Koeaika

Sovitun koeajan pituus merkitään kohtaan 3 työsopimuksessa. Koeajan enimmäispituus on G kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi (G) kuukautta. (ks. työehtosopimus 3 §).

Työpaikka ja -aika

Työpaikaksi merkitään ko. apteekki, jolla tarkoitetaan apteekkia mahdol- lisine sivuapteekkeineen. Mikäli poikkeuksellisesti rajataan joku apteekin toimipisteistä ainoaksi työpaikaksi, se merkitään tähän kohtaan.


flomakkeeseen on merkitty apteekin säännöllinen enimmäistyöaika. Mikäli sovitaan lyhyemmästä tai pidemmästä periodista tai osa-aikatyöstä, se mer- kitään kohtaan muu työaika, esim. 153 t 20 min / 4 viikkoa tai G0 t / 3 viikkoa.

Työtehtävä

Kohtaan muut sovitut tehtävät merkitään sellaiset erityistehtävät, jotka eivät sisälly farmaseuttisen henkilön tai apteekin työntekijän normaaliin toimenkuvaan.

Työntekijä on velvollinen suorittamaan muutakin ammattiinsa liittyvää työtä, jota työnantaja työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittaa.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Palkan määräytymisperusteet ja palkan määrä sovitaan kohdassa 7.


Aikaisemmasta työkokemuksesta huomioon otettava palvelusaika merkitään tähän kohtaan, esim. 7 v 4 kk. Työntekijällä on näyttövelvollisuus aikai- semmasta työkokemuksestaan. Myös palkkaryhmä ja palvelusvuosiporras merkitään tähän kohtaan, esim. III palkkaryhmä S. vuosi.


Liitteet

Työsuhteen alussa sovittavan kuukausi- tai tuntipalkan määrä merkitään ao. kohtaan. Jos työntekijän kanssa sovitaan työkohtaisuus- tai henkilökohtai- sesta lisästä tai esim. erityistehtävästä maksettavasta lisästä, sen määrä ja peruste merkitään joko tähän kohtaan tai kohtaan S muut ehdot.

Muut ehdot

Tähän kohtaan kirjataan esimerkiksi sellaiset sovitut ehdot, joilla poiketaan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksistä. Tällaisia ehtoja voi liittyä palkkaukseen, työaikaan, vapaapäiviin, luontoisetuihin, vuosilomaan jne.

Muita ohjeita

Mikäli lomakkeen jollekin kohdalle varattu tila ei riitä, voidaan käyttää eril- listä liitettä, jossa viitataan työsopimukseen.


Jos työsuhteen ehtoja muutetaan olennaisesti pysyvästi tai määräajaksi työsopimuksen tekemisen jälkeen, muutoksesta tehdään merkintä työso- pimukseen tai sen liitteeseen.


Jos apteekkarin vaihdoksen jälkeen halutaan tehdä kirjalliset työsopimukset, ei kyse ole uudesta työsopimuksesta vaan sen hetkisten työsuhteen ehtojen kirjaamisesta. Tällöin esim. kokemusvuosiksi, palkkaryhmäksi ja palve- lusvuosiportaaksi sekä palkan määräksi merkitään sen hetkinen tilanne. Työsuhteen alkamispäiväksi merkitään puolestaan se päivämäärä, jolloin työntekijä alun perin tuli apteekin palvelukseen.

Työsopimuslomake


Liitteet

APTEEKKIEN TYÖSOPIMUS


1. TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT

Työnantaja

Työntekijä

Henkilötunnus

Ammattinimike

Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja

valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:

2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO


Työsuhteen alkamispäivä   /   20 Työsopimus on voimassa

Toistaiseksi Määräajan

a)       /       20      asti. Syy määräaikaisuuteen:                  



b) Xxxxxx seuraava työtehtävä, sijaisuus tms. on suoritettu:                

3. KOEAIKA

Työsuhteen alkamispäivästä lukien koeaika on

kuukautta.


4. TYÖPAIKKA JA TYÖAIKA


Työpaikka:



Työaika: 115 t / 3 vkoa Muu:

5. YLITYÖ JA LISÄTYÖ

Työntekijällä voidaan teettää lisä-, yli- ja sunnuntaityötä lain ja työsopimuksen mukaisesti.

6. TYÖTEHTÄVÄ

Työntekijän työtehtävät ovat:

Apteekin työntekijätehtävät Muut sovitut tehtävät, mitkä:




Työntekijä on velvollinen suorittamaan muutakin työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittamaa työtä.

7. PALKKAUS

Työsuhteen alkaessa huomioon otettava palvelusaika ja palkkaryhmä:

v. kk


Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti:

Palkka on euroa kk t


palkkaryhmä


8. TYÖEHTOSOPIMUS

Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta työnantajaa velvoittavaa työehtosopimusta, voimassa olevia lakeja, asianmukaisesti annettuja sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista.

9. MUUT EHDOT

Purettaessa työsuhde lopputili maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.

10. PÄIVÄYS JA

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan työntekijälle ja yksi jää työnantajalle.

ALLEKIRJOITUS

Paikka Aika



Työnantajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus



Nimen selvennys Nimen selvennys

Liitteet

Perhevapaat


Vapaa

Pituus

Jaksotus

Ilmoitusvelvollisuus

Muuttaminen

Erityisäitiysvapaa

Äitiysvapaan alkuun

–

–

–

Äitiysvapaa

105 arkipv

–

2 kk ennen alkua

- terveydelliset syyt

- perusteltu syy

Isyysvapaa

54 arkipv





1) 1 - 18 arkipv voidaan pitää lapsen syntymän

jälkeen samaan aikaan kuin äiti on äitiys- tai

vanhempainvapaalla

enintään 4 jaksossa

2 kk ennen alkua


1 kk ennen alkua, jos kesto max. 12 arkipv

Isyysvapaa syn- tymän yhteydessä

- niin pian kuin mahdollista lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän tervey- dentilan vuoksi





Muulloin ilmoitusaika 1 kk

- perusteltu syy


2) Loput / kaikki pitämättömät isyysvapaapäivät (36 - 54 arkipv) vanhempainra- hakauden jälkeen ennen kuin lapsi täyttää 2 v

enintään 2 jaksossa

2 kk ennen alkua


1 kk ennen alkua, jos kesto max. 12 arkipv

- perusteltu syy

- ilmoitusaika 1 kk

Vanhempainvapaa

158 arkipv

Enintään 2 jaksoa; väh. 12 arkipv / jakso / vanh.

2 kk ennen alkua 1 kk ennen alkua, jos kesto max. 12 arkipv

- perusteltu syy

- ilmoitusaika 1 kk

Osittainen vanhempainvapaa

158 arkipv

vähintään 2 kk

sopimus

- sopimus

- perusteltu syy

Hoitovapaa

Kunnes lapsi 3 v

Enintään 2 jaksoa; väh. 1 kk / jakso sop.mahd.

2 kk ennen alkua

- perusteltu syy

- ilmoitusaika 1 kk

Osittainen

Sen vuoden

Sopimus tai 1

2 kk ennen alkua

- sopimus

hoitovapaa

heinäkuun

jakso / kalenteri-


- perusteltu syy

(työajan lyhennys)

loppuun, jolloin

vuosi


(ilmoitusaika 1 kk)


lapsen toinen





lukuvuosi päättyy




Tilapäinen

1–4 työpv

–

ilmoitus niin

–

hoitovapaa



pian kuin


(alle 10 v. lapsen



mahdollista


äkillinen





sairastuminen)





Document Metadata

Filed: April 9th, 2018