Common use of Rahoitus Clause in Contracts

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 000 euroa vuonna 2017, 2 600 000 euroa vuonna 2018, 2 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 37 880 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 33 846 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon arktinen osaaminen (ml. Arktinen keskus) ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 2 525 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 4 400 000 euroa vuonna 2017, 2 600 4 300 000 euroa vuonna 2018, 2 200 3 900 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 3 800 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - YhtenäisenLapin korkeakoulukonsernin muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen 1,5 M€ (2017-2020) - Opintojen sujuvuuden edistäminen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen xxxxxxxxx kehittäminen - Työelämäyhteistyömallit Elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen erityisesti matkailualalla - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Yhteistyön tiivistäminen tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 680 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 354 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 147 806 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 135 067 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon ortodoksinen teologia, karjalan kielen tutkimus ja opetus sekä harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 7 866 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 17 000 000 euroa vuonna 2017, 2 16 600 000 euroa vuonna 2018, 2 200 13 900 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 13 400 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Ammattikorkeakouluyhteistyön tiivistäminen laadun ja avoimen kampusalueen rakentaminen vaikuttavuuden vahvistamiseksi - Kasvatustieteellisen alan laadun ja modernin opetus- vaikuttavuuden vahvistaminen - Oppimisympäristöjen kehittäminen ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa opettajien pedagogisten valmiuksien lisääminen - Opetuksen, tutkimuksen Tutkimusprofiilin ja palvelujen digitalisaatio tieteidenvälisyyden vahvistaminen - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen Opetus- ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Valintamenettelyjen uudistaminen Hammaslääketieteen koulutuksen laajentaminen kaudella 2010-2012 ja lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 - Koulutuksen uudelleen järjestäminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 2 771 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 9 968 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 50 275 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 44 623 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon ydinvoiman tekniikka ja turvallisuus. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 396 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 5 400 000 euroa vuonna 2017, 2 600 5 250 000 euroa vuonna 2018, 2 200 4 900 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 4 750 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen LUT -konsernin muodostaminen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston painoalojen vahvistaminen 1,5 M€ (2017-2020) - Yhteistyön tiivistäminen tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa - OpetuksenYrittäjyyden, tutkimuksen yritysyhteistyön ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mltutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 986 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 4 666 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 76 004 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 68 791 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon musiikin nuorisokoulutus. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 942 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 7 400 000 euroa vuonna 2017, 2 600 7 300 000 euroa vuonna 2018, 2 200 5 700 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 5 600 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Taideyliopiston kehittäminen yhtenä kokonaisuutena ja avoimen kampusalueen rakentaminen koulutuksen uudelleen järjestelyt - Taiteellisen toiminnan hyödyntäminen osaamisen uudistamisessa - Kansainvälisen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mldigitaalisen oppimisympäristön kehittäminen b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 326 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 6 887 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 45 651 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 41 992 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 1 600 000 euroa vuonna 2017, 2 1 600 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 300 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 1 300 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden ajoittuminen. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Joustavien opintopolkujen kehittäminen ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Opetuksen, tutkimuksen ja työelämään ohjaamiseen palvelujen digitalisaatio - Työelämäyhteyksien ja yrittäjyyden vahvistaminen - Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian strategisen liittouman muodostaminen ja yhteistyön tiivistäminen pääkaupunkiseudulla on otettu huomioon Metropolia Ammattikorkeakoulun strategiarahoituksessa (1,2 milj. euroa/vuosi). Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 059 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Strategisen kehittämisen toimenpiteet, johon OKM:n strategiarahoitusta on kohdennettu, on kuvattu korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet ja korkeakoulukohtaiset toimenpiteet alakohdissa.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 435 734 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 000 000 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon SSKH, harvinaiset kielet ja kulttuurit, yliopistokeskukset (Mikkeli, Lahti), Aleksanteri-instituutti, HIP, luonnontieteellinen keskusmuseo, eläinsairaala, Kansalliskirjasto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, kuluttajatutkimuskeskus, Suomen LUMA -keskus ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 46 916 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 45 000 000 euroa vuonna 2017, 2 600 43 000 000 euroa vuonna 2018, 2 200 35 000 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 34 000 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - YhtenäisenMuutosohjelman toteuttaminen - HiLife osaamiskeskittymän kehittäminen vuoteen 2017 mennessä - Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 ja pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen opettajankoulutus - Lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen - Iso Pyörä -koulutusuudistus (sis. koulutusohjelmien uudistaminen, innovatiivisen digitaalisten oppimisympäristöjen luominen ml. välineistön sekä opetusmenetelmien ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö ohjauksen vahvistaminen) - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Kansainvälistymisen vahvistamisen toimenpiteet ja kansallisen yhteistyön toimintamallien kehittäminen - Kansainvälisen ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen - Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Tutkimustulosten hyödyntämisen ja yritysyhteistyön vahvistamisen toimintamallien kehittäminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen ohjaamiseen b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 7 357 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 41 771 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 89 225 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 77 830 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 4 150 000 euroa vuonna 2017, 2 600 3 750 000 euroa vuonna 2018, 2 200 3 250 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 3 250 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden ajoittuminen. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - YhtenäisenHaaga-Helian, innovatiivisen Laurean ja avoimen kampusalueen rakentaminen Metropolian strategisen liittouman muodostaminen ja modernin opetus- yhteistyön tiivistäminen pääkaupunkiseudulla (1,2 milj. euroa/vuosi sisältäen myös Haaga-Helian ja tutkimusympäristön Laurean osuuden) - kuntoutusalan osaamiskeskittymän muodostaminen - kampusrakenteen kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio yliopistoyhteistyö pääkaupunkiseudulla - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio ja opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Toimintamallien toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 7 245 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 89 225 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 77 830 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 4 150 000 euroa vuonna 2017, 2 600 3 750 000 euroa vuonna 2018, 2 200 3 250 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 3 250 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden ajoittuminen. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - YhtenäisenHaaga-Helian, innovatiivisen Laurean ja avoimen kampusalueen rakentaminen Metropolian strategisen liittouman muodostaminen ja modernin opetus- yhteistyön tiivistäminen pääkaupunkiseudulla (1,2 milj. euroa/vuosi sisältäen myös Haaga-Helian ja tutkimusympäristön Laurean osuuden) - kuntoutusalan osaamiskeskittymän muodostaminen - kampusrakenteen kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio yliopistoyhteistyö pääkaupunkiseudulla - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio ja opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Toimintamallien toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 7 245 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisen liittouman yhteistyö on muotoutunut luontevaksi osaksi korkeakoulujen arkipäivää. Toiminta on jatkunut neljällä yhteistyöalueella, jotka ovat oppimistoiminta, vaikuttava TKI-toiminta, koulutusvienti sekä innovaatiotoiminta, työelämäyhteistyö ja yrittäjyys. Lisätietoa asiasta raportin kohdissa "Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina", "Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään" sekä "Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia".

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 251 352 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 193 506 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Mediakeskus, Innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemi (erityisesti EIT) sekä Micronova ja muut valtakunnallisesti merkittävät tekniikan tutkimusympäristöt. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 10 508 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 000 23 miljoonaa euroa vuonna 2017, 2 600 000 23 miljoonaa euroa vuonna 2018, 2 200 000 22 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 21 miljoonaa euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen palveluiden digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen - Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Tutkimustulosten ja taiteeseen perustuvien innovaatioiden hyödyntämisen ja yritysyhteistyön toimintamallien kehittäminen - Yrittäjyyden ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mlMuotoilun ja luovien käytäntöjen kehittäminen yliopiston sisällä, kumppaniyrityksissä ja yhteiskunnassa b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 34 990 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 22 856 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 000 000 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 128 261 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Soveltavan kielentutkimuksen keskus (sis. yleiset kielitutkinnot, Nordbas-yhteistyö, kielikoulutuspolitiikan valtakunnallinen t&k toiminta), Kokkolan yliopistokeskus, KTL ja ohjausalan valtakunnallinen osaamiskeskus ja koulutuksen talous, kiihdytinlaboratorio, viittomakielen opetus ja tutkimus ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 10 608 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 15 200 000 euroa vuonna 2017, 2 600 15 200 000 euroa vuonna 2018, 2 200 12 500 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 11 600 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Alueelliset osaamiskeskittymät ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen - Lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen - Tutkintoon johtavan kieltenopetuksen vahvistaminen korkeakoulujen työnajossa - Student Life ja e-Education -toimintamallien edelleen kehittäminen (sis. ohjauksen kehittäminen ja opiskelijalähtöisen tuen) - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen - Koulutuksen uudelleen järjestäminen Vaasan yliopiston tutkintoon johtavan kielikoulutuksen Jyväskylän yliopiston hoidettavaksi siirtämisen edellyttämistä yliopistojen keskinäisten rahoitusjärjestelyjen yksityiskohdista yliopistot sopivat erikseen. b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 2 691 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 13 515 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016119/2019) perusteella yhteensä 51 484 444 017 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 000 000 000 euroa. Strategiarahoitusta Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon SSKH, harvinaiset kielet ja kulttuurit, yliopistokeskukset (Mikkeli, Lahti), Aleksanteri-instituutti, HIP, Luomus, eläinsairaala, Kansalliskirjasto, Krimo, KTK, harjoittelukoulu, LUMA -keskus Suomi, Graduate School of Economics (valtakunnallinen tehtävä kauden 2021-2024), Ilmakehätieteiden keskus INAR (valtakunnallinen tehtävä kauden 2021-2024). Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 51 171 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopistolle yhteensä 47 454 000 euroa vuonna 2021 ja 42 927 000 euroa/v vuosina 2022-2024. - Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 40 054 000 euroa vuonna 20172021 ja 35 000 000 euroa/v vuosina 2022-2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Sopimus, 2 600 kausi 2021 - 2024 22.12.2020 Helsingin yliopisto Sivu 4(6) - Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti: a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 1 330 000 euroa vuonna 2018, 2 200 2021 ja 1 857 000 euroa/v vuosina 2022-2024. Lisäksi yliopistolle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 527 000 euroa. b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 6 070 000 euroa/v vuosina 2021-2024. c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (3 673 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on yliopistojen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Aalto-yliopistolle. Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi 46 775 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 000 euroakustannuksista. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 154 328 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 138 552 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Saamen kieli ja kulttuuri, Kajaanin yliopistokeskus, Sodankylän geofysiikan observatorio (sis. avaruustutkimus) ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 9 075 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 18 000 000 euroa vuonna 2017, 2 17 600 000 euroa vuonna 2018, 2 15 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 14 800 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mlLastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen - Joustavien opintopolkujen kehittäminen - Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 - KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen - Kansainvälistymistä vahvistavat toimenpiteet - Kansainvälisen ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen - Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Koulutuksen uudelleen järjestäminen b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 2 741 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 13 035 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 86 192 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 75 920 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Porin yliopistokeskus. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 595 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 7 800 000 euroa vuonna 2017, 2 600 7 500 000 euroa vuonna 2018, 2 200 6 400 000 euroa vuonna 2019 ja 2 6 200 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin Tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen - Tutkimustulosten hyödyntämisen toimintamallien vahvistaminen Lisäksi opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun kulttuuriministeriön ja Tampereen yliopiston kanssa - Opetuksenvälisessä kauden 2017-2020 sopimuksessa on otettu huomioon Tampere3 -kokonaisuuden muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen (mukaan lukien joustavat opintopolut, tutkimuksen opiskelijan sähköiset palvelut ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen digitaalisuus opetuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä innovaatiotoiminnan yhdistäminen samaan kokonaisuuteen, yrittäjyyden vahvistaminen, kaupunkiympäristön laajempi hyödyntäminen) rahoitus 4 M€/v (2017-2020, sisältää myös TTY:n osuuden hankkeesta). Tampere 3-hankkeen jatkovalmistelun aikataulusta sovitaan ministeriön ja korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mlkesken erikseen. ylioppilastutkinnon Jatkovalmistelun perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia kauden 2017-2020 sopimuksien Tampere3-kokonaisuutta koskeviin kirjauksiin. Mikäli Tampere3 -kokonaisuus ei etene suunnitellulla tavalla vuoden 2017 aikana, ministeriö korjaa vuoden 2017 rahoituspäätöstään ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen poistaa tamperelaisten korkeakoulujen sopimuksista Tampere 3 -kokonaisuuden perusteella kohdennetun strategiarahoituksen. b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 1 679 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 8 593 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO RAPORTOI 15.3.2018: Tampereen uuden korkeakoulukokonaisuuden toiminnan mahdollistavat päätökset on tehty ja useita valmisteluprojekteja oli vuonna 2017 käynnissä 1.1.2019 alkavaa toimintaa varten. Tutkintokoulutuksen uudistamista varten on valmisteltu opetussuunnitelmatyön toteuttamista ja tunnistettu kahden korkeakoulusektorin koulutusohjelmien tuottamia yhteisiä osaamisia. Tutkintokoulutus on tarkoitus uudistaa kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäiset uudistukset ilmenevät 1.8.2019 alkavissa tutkinto- ohjelmissa ja seuraavat 1.8.2020. Tutkimusstrategian valmistelua on jatkettu tavoitteena tehdä sitä koskevat päätökset uuden yliopiston konsistorin ja hallituksen aikataulujen vahvistuttua. Esitykset koulutuksen visioksi ja tutkimusstrategiaksi valmistuvat kevään ja kesän 2018 aikana. Tampereen korkeakoulusäätiö on päättänyt strategiasta. Y-kampukset jatkoivat toimintaansa kaikilla tulevan korkeakoulukokonaisuuden kampuksilla.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön opetusministeriön asetuksen (814/2016771/2009) perusteella yhteensä 51 484 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään Yliopiston perusrahoitukseen 45 321 osoitetaan vuonna 2010 yhteensä 126 413 000 euroa. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 4 720 000 euroa kauden 2010-2012 valtakunnallisten erityistehtävien perusteella. Yliopiston valtakunnallisina erityistehtävinä on otettu huomioon Soveltavan kielentutkimuksen keskus (sis. yleiset kielitutkinnot, Norbas-yhteistyö, kielikoulutuspolitiikan valtakunnallinen t&k-toiminta), Kokkolan yliopistokeskus, KTL ja ohjausalan valtakunnallinen osaamiskeskus, kiihdytinlaboratorio ja viittomakielen opetus ja tutkimus. Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 yhteensä 500 000 euroa kaudella 2007-2009 sovitun hankkeen (opettajien koulutuksen kehittäminen, terveystieto) loppueränä. Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 5 653 000 euroa harjoittelukoulun toimintaan Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 (6 100 000 euroa vuonna 20172010, 2 600 7 000 euroa vuonna 2018, 2 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa euro/v vuosina 2011-2012) kohdennettaessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Opetuksen ja avoimen kampusalueen rakentaminen tutkimuksen kansainvälistäminen - Koulutusta ja modernin opetus- kasvatusta koskevien alojen kehittäminen - Tutkimusinfrastruktuurien ylläpito ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain Yliopiston valtion rahoitukseen sisältyy vuonna 2010 lisäksi arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille (ml. harjoittelukoulut) aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 7 369 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseenYliopistot tekevät tilinpäätöksensä yhteydessä normaaliin tapaan käyttämättömän määrärahan siirtomäärärahaksi kirjauksen. Vuodelta 2009 siirtyväksi arvioituja määrärahoja yliopistolla on yhteensä 19 660 000 euroa, mikä sisältää myös harjoittelukoulun osuuden. Opetusministeriö myöntää ja maksaa uusimuotoisille yliopistoille arvioitua siirtomäärärahaa vastaavan summan tammikuun 2010 alussa. Siirtyneen määrärahan loppuerät maksetaan yliopistoille sen jälkeen, kun tilinpäätökset on vahvistettu ja tarkastettu ja alkusaldot siirtyneet opetusministeriölle. Mikäli yliopisto on tammikuussa saanut liikaa siirtyvää, se joutuu palauttamaan liikaa maksetun korkoineen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 435 734 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 000 000 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon SSKH, harvinaiset kielet ja kulttuurit, yliopistokeskukset (Mikkeli, Lahti), Aleksanteri-instituutti, HIP, luonnontieteellinen keskusmuseo, eläinsairaala, Kansalliskirjasto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, kuluttajatutkimuskeskus, Suomen LUMA -keskus ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 46 916 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 45 000 000 euroa vuonna 2017, 2 600 43 000 000 euroa vuonna 2018, 2 200 35 000 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 34 000 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - YhtenäisenMuutosohjelman toteuttaminen - HiLife osaamiskeskittymän kehittäminen vuoteen 2017 mennessä - Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 ja pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen opettajankoulutus - Lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen - Iso Pyörä -koulutusuudistus (sis. koulutusohjelmien uudistaminen, innovatiivisen digitaalisten oppimisympäristöjen luominen ml. välineistön sekä opetusmenetelmien ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö ohjauksen vahvistaminen) - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Kansainvälistymisen vahvistamisen toimenpiteet ja kansallisen yhteistyön toimintamallien kehittäminen - Kansainvälisen ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen - Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Tutkimustulosten hyödyntämisen ja yritysyhteistyön vahvistamisen toimintamallien kehittäminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen ohjaamiseen b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 7 357 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 41 771 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Valtakunnallisten tehtävien toiminta on vakiintunutta. OKM:n rahoitus ei kuitenkaan vastaa toiminnan todellisia kustannuksia. Yliopisto on raportoinut toiminnasta osana sopimuskauden 2021 - 2014 valmistelua.Sopimuksessa mainittuja strategiarahoituksen kohdentamista huomioituja tehtäviä on toteutettu edelleen. Vuoden 2018 tarkistusneuvottelussa sovittuja strategisen rahoituksen perusteena olevia tehtäviä toteutettiin seuraavasti:

Rahoitus. Korkeakoululta ei täydennyksiä tähän osioon. Strategiarahoitusehdotukset erillisellä lomakkeella. KOTA:n asiakirjoissa strategiarahoituksen lomakepohja. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)121129/2014) 12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016xxx/2024) perusteella yhteensä 51 484 000 xxx euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 000 xxx euroa. Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoululle yhteensä xxx euroa vuonna 2025 ja xxx euroa/v vuosina 2026-2028. Strategiarahoitusta kohdennetaan sopimuksen kohdassa 3 nimettyihin ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 000 mukaisiin kehittämistoimiin seuraavasti: xxx Ammattikorkeakoulun valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2025 lisäksi xxx euroa vuonna 2017, 2 600 000 euroa vuonna 2018, 2 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen ammattikorkeakoulun muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululle aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 000 euroakustannuksista. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 31 645 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 28 822 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 3 400 000 euroa vuonna 2017, 2 600 3 400 000 euroa vuonna 2018, 2 200 3 300 000 euroa vuonna 2019 ja 2 3 200 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Alueellisen yhteistyön ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen - Koulutuksen uudelleenjärjestelyt - Yhteistyön tiivistäminen tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa - Opetuksen, tutkimuksen Yrittäjyyden ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön innovaatioiden kaupallistamisen toimintamallien vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mlVaasan yliopiston tutkintoon johtavan kielikoulutuksen Jyväskylän yliopiston hoidettavaksi siirtämisen edellyttämistä yliopistojen keskinäisten rahoitusjärjestelyjen yksityiskohdista yliopistot sopivat erikseen. b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 684 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 139 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Vaasan yliopiston yhteistyö yritysten ja erityisesti Vaasan alueen energia-alan osaamiskeskittymän yritysten kanssa on keskeinen osa yliopiston strategiaa. Yliopistolla on perinteisesti vahvat yhteistyösuhteet alueen keskeisin toimijoihin. Avoimet tutkimusalustat omalla toiminnallaan vahvistavat yliopiston linkkittymistä paikalliseen energiasektoriin entisestään. Keskeisessä asemassa on luonnollisesti VEBIC -tutkimusalusta ja VEBICissä on panostettu ja panostetaan myös tulevaisuudessa laajojen kumppanuusverkostojen kehittämiseen ja aktiiviseen vastavuoroiseen kanssakäymiseen em. verkostoissa. Tutkimusalustan toiminnassa on mukana kolmisenkymmentä jäsentä edustaen yrityksiä, korkeakouluja, tutkimusorganisaatioita, kaupunki- ja kuntakehittäjiä sekä muita sidosryhmiä. Esimerkkinä alueellisesta energia-alan yhteistyöstä voidaan mainita entisestään tiivistyvä yliopiston ja Wärtsilän yhteistyö ja erityisesti yhteistyö Vaasan Vaskiluotoon rakenteilla olevan Wärtsilä Smart Technology Hub tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen tiimoilta. Osaksi Hubia rakentuu monipuolinen älykkään merenkulun ja energiatuotannon osaamiskeskittymä Smart Partner Campus, jossa tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhdessä alan yritysten, startupien, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden sekä Wärtsilän yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Yliopisto on mukana yhtenä ensimmäisistä kumppaneista Smart Partner Campuksen toimintamallin muodostamisessa yhteiskehittämisen menetelmin. Yhteisen Smart Partner Campus -toiminnan kehittämiseksi on muodostettu Wärtsilän ja yliopiston monialainen ja -tieteinen yhteistyöryhmä, joka luo tulevaisuuden yhteistoiminnalle ja tilojen yhteiskäytölle pelisääntöjä ja toimintatapoja. Yhteistyön malleissa on keskitytty verkottumiseen, tavoitteidenasetantaan opetuksen ja tutkimuksen saralla, osaamisen jakamisen keinoihin sekä yhteisiin toimiin osaajarekrytoinnissa.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 31 645 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 28 822 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 3 400 000 euroa vuonna 2017, 2 600 3 400 000 euroa vuonna 2018, 2 200 3 300 000 euroa vuonna 2019 ja 2 3 200 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Alueellisen yhteistyön ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen - Koulutuksen uudelleenjärjestelyt - Yhteistyön tiivistäminen tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa - Opetuksen, tutkimuksen Yrittäjyyden ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön innovaatioiden kaupallistamisen toimintamallien vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mlVaasan yliopiston tutkintoon johtavan kielikoulutuksen Jyväskylän yliopiston hoidettavaksi siirtämisen edellyttämistä yliopistojen keskinäisten rahoitusjärjestelyjen yksityiskohdista yliopistot sopivat erikseen. b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 684 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 139 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 15.4.2019 Alueellisen yhteistyön ja energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen Vaasan alue on yksi Suomen vahvimmista vientialueista. Vaasassa verkostot toimivat hyvin, ja satoja alihankkijoita saa tuotteitaan ja palveluitaan maailmanlaajuisille markkinoille suurten maailmanlaajuisten vientiyritysten vanavedessä., kuten Wärtsilän, ABB:n ja Danfossin avulla. Vaasan yliopisto on keskeisessä roolissa tässä yhteistyöverkostossa, joka tuo yhteen monia energiaklusterin toimijoita. Vaasan yliopiston yhteistyö yritysten ja erityisesti Vaasan alueen energia-alan osaamiskeskittymän kanssa onkin keskeinen osa yliopiston strategiaa. Hyvä talouskehitys näkyi alueen ja Suomen yrityskentässä vahvana toimeliaisuutena ja työvoiman kysyntä pysyi voimakkaana. Alueen keskeiset yritykset tekivät merkittäviä investointipäätöksiä ja yritysjärjestelyitä. Tiiviin yhteistyön kautta yliopiston asiantuntijoilla ja alumneilla oli aktiivinen rooli näissä kehityshankkeissa. Esimerkkinä yliopiston yhteistyöstä alueen energiasektorin kanssa voidaan mainita entisestään tiivistyvä yhteistyö Wärtsilän kanssa. Wärtsilä on ollut yliopiston yhteistyökumppani useissa laajamittaisissa tutkimushankkeissa viimeisten 20 vuoden aikana ja tarjonnut myös vierailuluentoja, työharjoittelua ja opinnäytetöiden suorituspaikkaa yliopiston opiskelijoille. Wärtsilä on aloittanut uuden tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen Smart Technology Hubin rakentamisen Vaasaan ja se valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä. Osaksi Hubia rakentuu monipuolinen älykkään merenkulun ja energiatuotannon osaamiskeskittymä Smart Partner Campus, jossa tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhdessä alan yritysten, startupien ja tutkimusyhteisöjen sekä Wärtsilän yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Vaasan yliopiston on mukana yhtenä ensimmäisistä kumppaneista Smart Partner Campuksen toimintamallin muodostamisessa. Yhteistyö on jatkunut tiiviinä myös muide energiasektorin toimijoiden kanssa. Yliopistolla on myös tiivis yhteistyö muun muassa ABB Oy:n, Danfoss Oy:n, Wapice Oy:n ja VEO Oy:n kanssa. Yhteistoimintaan kuuluu muun muassa tutkimushankkeita, seminaareja ja työpajoja, vierailuluentoja, työharjoittelua ja opinnäytetöitä. Uudet tutkimusalustat ovat omilla tutkimusalueillaan verkottuneet alueen yritysten kanssa ja näin tuoneet uuden lähestymistavan yhteistyöhön yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa. VEBIC -tutkimusalustan toiminnan käynnistyessä ja tutkimuslaboratorion toiminnan vakiintuessa edellytykset syvenevälle yhteistyölle kehittyvät entisestään. Myös muut tutkimusalustat ovat jo nyt verkottuneet hyvin Vaasan seudun energiakeskittymän kanssa. Yhtenä esimerkkinä uudesta yhteistyömuodosta voidaan mainita Digitalisation Academyn puitteissa tehtävä yhteistyö. Kyse on uudesta yhdistetystä koulutuksen ja rekrytoinnin toimintamallista, jossa alueen korkeakoulut ja yritykset yhteistyössä edistävät digitalisaation asiantuntijoiden koulutusta ja rekrytointia alueen yrityksiin. Koulutuksen osalta esimerkkinä voidaan mainita uusi opintokokonaisuus, jossa koulutetaan akkuteknologian osaajia seudun elinkeinoelämälle. Akkuteknologian resurssitehokkaan suunnittelun, akkusovellusten ja kiertotalouden opintokokonaisuuden järjestäminen on Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran rahoittama kokonaisuus "Kiertotalousopetusta kaikille koulutusasteille" hankeryppäässä. Kyse on 35 opintopisteen opintokokonaisuudesta, jonka avulla opiskelijat oppivat suunnittelemaan akkuteknologiaa ja -sovelluksia resurssitehokkaasti kiertotalouden hengessä. Opintoihin liittyvissä harjoituksissa ratkotaan todellisia työelämässä esiin tulleita haasteita. Opinnot suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Vaasan yliopiston, Yrkeshögskolan Novian ja Oulun yliopiston Kokkolan yksikön (Chydenius) kanssa. Myös seudun yritykset ovat tiiviisti mukana kurssisisältöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Takuuteekkari® -hanke jatkuu yritysten kanssa toteutettavana yhteistyönä, jossa mukana ovat Vaasan energiaklusterin lippulaivayritykset ABB, Danfoss, Wärtsilä Finland ja Wapice. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa ensimmäisen vuoden tekniikan alan tutkinto-opiskelijoille kesätyöpaikka ja sitä kautta ensikontakti teknologia-alan yrityksiin, ja siten tukea tulevan diplomi-insinöörin urapolkua sekä opiskelijaa että yhteistyöyrityksiä hyödyttävällä tavalla.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 29 370 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 25 182 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 1 650 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 650 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 450 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 1 450 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - YhtenäisenKoulutuksen uudelleen järjestäminen - KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen - Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen - Yrittäjyyden, innovatiivisen yritysyhteistyön ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön tutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 538 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. teoriaopetus siirrettiin Ilmajoelta Seinäjoelle 2019. Tämä tarjoaa aikaisempaa paremmat synergiaedut ruokaketjun kehittämiselle muiden tutkinto-ohjelmien ja koulutusalojen kanssa. Myös bio- ja elintarviketekniikan koulutus laboratorioineen sijoittui Framin kampukselle 2019. Sosiaali- ja terveysalan uusi kampus valmistui 2018 Framin alueelle. SeAMKin koulutuksen fyysinen keskittäminen tukee merkittävästi monialaisen toiminnan kehittämistä ja opiskelijoiden valintamahdollisuuksia. SeAMK Kielipalvelut aloitti toimintansa 1.1.2019 kooten kaikki kielten ja viestinnän opettajat samaan tiimiin. Opiskelija voi halutessaan jatkaa oppimisprosessiaan SeAMKPro-projektiympäristössä tai Projektipajassa aina SeAMK Projektiosaajan diplomiin saakka. kumppaneiltaan erinomaiset palautteet mainekäsityksen sekä sidosryhmätuen osalta. Kaupallistamisohjelmaa on toteutettu yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen ohella on otettu käyttöön mm. SeAMK Lift off -ideakilpailu sekä SeAMK Lift off -idearahoituskonsepti opiskelijoiden ja henkilökunnan alkuvaiheen ideoiden edistämiselle. Tavoitteena on, että vuonna 2020 perustutkintoa suorittamaan valituista vähintään 80 % on ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. SeAMK noudattaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen siirtohakua koskevan suosituksen pohjalta laadittua ammattikorkeakoulujen yhteistä siirtohakuaikataulusuositusta toteuttaen siirtohaun opintopolku.fi-palvelussa. SeAMK on kehittänyt joustavia opintopolkuja toiselta asteelta korkea-asteelle yhteistyössä alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyöopinnoissa suoritetut AMK-opinnot tuottavat toisen asteen opiskelijoille hakukelpoisuuden SeAMKin avoimen väylän valintaperusteiden mukaisesti.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön opetusministeriön asetuksen (814/2016771/2009) perusteella seuraavasti: Yliopiston perusrahoitukseen osoitetaan vuonna 2010 yhteensä 51 484 29 455 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 900 000 euroaeuroa kauden 2010-2012 valtakunnallisen erityistehtävän, nuorisokoulutus, perusteella. Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 yhteensä 1 100 000 euroa kaudella 2007-2009 sovittujen hankkeiden (musiikkitalon perushankinnat ja musiikin aineenopettajien pätevöittämiskoulutus) loppueränä. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 kohdennettaessa (400 000 euroa vuonna 20172010, 2 600 800 000 euroa vuonna 2018, 2 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa euroa/vuosi 2011-2012) on otettu huomioon erityisesti: - YhtenäisenTaiteellisen toiminnan ja opetuksen laadun vahvistaminen - Kansainvälisen toiminnan edellytykset Yliopiston rahoituksessa kaudella 2010-2012 on otettu huomioon Musiikkitalon aiheuttamat vuotuiset lisävuokrat laskettuna 4,5 M€:n tasoon arvioidusta vuosivuokran lisäyksestä, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mlyhteensä 7,5 M€ vuosina 2011-2012. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain Sopimuskauden lopussa lisäystarpeesta sisältyy alarakenne rahoitukseen pysyvänä vuotuisena lisäyksenä 2,8 miljoonaa euroa. Yliopiston valtion rahoitukseen sisältyy vuonna 2010 lisäksi arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 1 494 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseenYliopistot tekevät tilinpäätöksensä yhteydessä normaaliin tapaan käyttämättömän määrärahan siirtomäärärahaksi kirjauksen. Vuodelta 2009 siirtyväksi arvioituja määrärahoja yliopistolla on yhteensä 10 000 000 euroa. Opetusministeriö myöntää ja maksaa uusimuotoisille yliopistoille arvioitua siirtomäärärahaa vastaavan summan tammikuun 2010 alussa. Siirtyneen määrärahan loppuerät maksetaan yliopistoille sen jälkeen, kun tilinpäätökset on vahvistettu ja tarkastettu ja alkusaldot siirtyneet opetusministeriölle. Mikäli yliopisto on tammikuussa saanut liikaa siirtyvää, se joutuu palauttamaan liikaa maksetun korkoineen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 86 192 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 75 920 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Porin yliopistokeskus. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 595 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 7 800 000 euroa vuonna 2017, 2 600 7 500 000 euroa vuonna 2018, 2 200 6 400 000 euroa vuonna 2019 ja 2 6 200 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin Tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen - Tutkimustulosten hyödyntämisen toimintamallien vahvistaminen Lisäksi opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun kulttuuriministeriön ja Tampereen yliopiston kanssa - Opetuksenvälisessä kauden 2017-2020 sopimuksessa on otettu huomioon Tampere3 -kokonaisuuden muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen (mukaan lukien joustavat opintopolut, tutkimuksen opiskelijan sähköiset palvelut ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen digitaalisuus opetuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä innovaatiotoiminnan yhdistäminen samaan kokonaisuuteen, yrittäjyyden vahvistaminen, kaupunkiympäristön laajempi hyödyntäminen) rahoitus 4 M€/v (2017-2020, sisältää myös TTY:n osuuden hankkeesta). Tampere 3-hankkeen jatkovalmistelun aikataulusta sovitaan ministeriön ja korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mlkesken erikseen. ylioppilastutkinnon Jatkovalmistelun perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia kauden 2017-2020 sopimuksien Tampere3-kokonaisuutta koskeviin kirjauksiin. Mikäli Tampere3 -kokonaisuus ei etene suunnitellulla tavalla vuoden 2017 aikana, ministeriö korjaa vuoden 2017 rahoituspäätöstään ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen poistaa tamperelaisten korkeakoulujen sopimuksista Tampere 3 -kokonaisuuden perusteella kohdennetun strategiarahoituksen. b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 1 679 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 8 593 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.. -

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 40 661 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 35 462 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 250 000 euroa vuonna 2017, 2 600 150 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 750 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 1 750 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Digiagendan edistäminen ja koulutusprosessien uudistaminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Alueellisen ja työelämään ohjaamiseen KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen, Luke-yhteistyö (2017-2020) - Kansainvälistymistä vahvistavat toimenpiteet ml. strategiset kumppanuudet Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 949 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. HAMK on ollut aktiivisesti mukana opiskelijavalintamenettelyiden kehittämisessä. HAMK noudattaa ja toteuttaa kansallisesti sovittuja opiskelijavalintamenettelytapoja. HAMK on kehittänyt ja lisännyt digitaalista opetustarjontaa (mm. eModuulit) osana kansallista digiagendaa. Tätä varten on hankittu välineitä ja kehitetty järjestelmiä. Opettajien digitaalisten välineiden käyttöönottoa on tuettu. Samalla on vahvistettu opetushenkilöstön pedagogista kyvykkyyttä. Tehdyn pohjatyön perusteella voidaan koko HAMKin opetustarjonta digitalisoida ja näin palvella jatkuvan oppimisen tarpeita. HAMK on uudistanut koulutusprosessinsa. HAMKin tutkintotavoitteinen koulutus perustuu moduulirakenteeseen. Koulutuksessa on käytössä kolme mallia (8-16, 18-100, 24/7). Sopimuskauden aikana uudistettu koulutus perustuu osaamisperustaisuuteen, ilmiöpohjaisuuteen, yhteissuunnitteluun, projektityöskentelyyn, työelämäyhteistyöhön ja kansainvälisyyteen. Koulutus ja koulutuksen toteutusmallit ovat täysimittaisesti käytössä vuonna 2020. HAMKilla ja Lukella on vakiintunut alueellinen hankeyhteistyö. Toimiva osaamisen vaihto on kehittänyt HAMKin biotalouden koulutusta ja tutkimustoimintaa. HAMKin ja Xxxxx välistä sopimuspohjaista yhteistyötä jatketaan biotalouden tutkimuksen, koulutuksen, infrastruktuuriyhteistyön ja uuden tiedon siirtämisen osalta. Myös kansainvälinen toiminta kuuluu yhteistyön piiriin. Yhteistyötä rakennetaan niin, että tiedon ja osaamisen vastavuoroinen vaihtaminen organisaatioiden välillä olisi luontevaa. Beyond Alliance for Knowledge -liittouma uudistaa ja kansainvälistää koulutusta sekä lisää tutkimustoiminnan vaikuttavuutta. Yhteistyö jatkuu edelleen. Sopimuskauden aikana HAMK on kehittynyt kansainvälisenä korkeakouluna.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 177 166 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 158 114 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Pet -keskus, ESO -keskus, sektoritutkimus (Ruse - koulutussosiologian tutkimuskeskus, tulevaisuuden tutkimus) ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 8 020 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 17 900 000 euroa vuonna 2017, 2 600 17 400 000 euroa vuonna 2018, 2 15 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 14 600 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Turun seudun korkeakouluyhteistyön vahvistaminen - Kansainvälisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen - Digitaaliset oppimisympäristöt - Opetus- ja modernin opetus- tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Yrittäjyyden ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen Osaamisen hyödyntämisen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö toimintamallien kehittäminen - Valintamenettelyjen uudistaminen Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 - Koulutuksen uudelleen järjestäminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen ohjaamiseen b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 3 321 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 15 731 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.. Katso kohta "Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina" Turun yliopisto on yhdessä Åbo Akademin kanssa osallistunut aktiivisesti eurooppalaisen EuroBioimaging- verkoston organisointiin ja sekä johtokeskuksen että Suomen kansallisen keskuksen käynnistämiseen Turussa. EuroBiomaning on edennyt XXXX vaiheeseen ja Turun yliopiston on tukenut itsenäisen eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuuriorganisaation pääkonttorin perustamista Turkuun mm. tarjoamalla lakiosaamista. Turun yliopisto toimii ESS (European Social Survey) infrastruktuurin kansallisena noodina. Lisäksi Turun yliopisto on lisännyt omaa rahoitusosuuttaan Suomen ESO-keskuksessa ja jatkanut Biokeskus Suomen rahoitusta. Valtakunnallisen PET-keskuksen laitekantaa on kehitetty pitkäjänteisesti niin Suomen Akatemian kuin yliopiston, Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tuella. Yliopisto on myös aktiivisesti osallistunut biopankkitoiminnan kehittämiseen. Yliopiston osaksi omistama Auria-biopankki on nyt liittynyt kansalliseen biopankkiverkostoon (BBMRI), joka liittää suomalaiset biopankit osaksi eurooppalaista BBMRI-ERIC-verkostoa. Lisäksi yliopisto osallistuu kansallisen syöpäkeskus -mallin kehittämiseen. Läntinen syöpäkeskus on nyt liittynyt Kansalliseen syöpäkeskukseen (FICAN). Lisäksi yliopisto on perustanut Väestötutkimuskeskuksen katto-organisaatioksi lukuisille lääketieteen kohorttiaineistoille. Turun yliopiston ja Aarhusin yliopisto ovat vuoden 2019 aikana päättäneet ottaa vastuulleen yhteispohjoismaisesti rahoitetun ja kehitetyn NOT teleskoopin toimintaedellytysten jatkamisen La Palman saarella Espanjassa. Xxxxx kohta "Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään" Opetus ja tutkimusaineistojen avoimuus ovat osa yliopiston datapolitiikan toimenpideohjelmaa, jossa mm. tutkijoita koulutetaan ja neuvotaan tutkimusaineistojen avaamisessa ja korostetaan aineistohallintasuunnitelman merkitystä. Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoitushakujen yhteydessä on järjestetty useita DMPTuuli työpajoja aineistohallintasuunnitelman tekemisen helpottamiseksi ja tiedon levittämiseksi. Turun yliopistossa on kuvattuna tutkimusdatainfrastruktuuri ja tutkimusdatan hallinnollisten metatietojen kirjaamiseen on olemassa tietokanta. Ennen varsinaista käyttöönottoa tutkimusdatan metatietojen kirjaamisen palveluita parannetaan ja tietokannan yhteensopivuus CSC:n palveluiden kanssa huomioidaan. Opetukseen on tuotettu yliopiston ppt-pohja CC BY lisenssillä varustettuna. Näin pyritään edistämään sitä, että opettajat voisivat tehdä ppt-materiaalinsa sellaiselle pohjalle, joka on avoimesti saatavilla, mutta he saavat silti meriitin työstä itselleen. OpenUTU-koulutusmoduuleissa on osuus, jossa kerrotaan opetusmateriaalien ja opetusvideoiden lisensseihin liittyvistä kysymyksistä. Opettajakunnan suunnasta on noussut kiinnostusta avoimien kurssien esim. MOOC-kurssien järjestämiseen. Katso kohta "Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia" Katso kohta "Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia" Lääketieteen koulutusohjelman aloituspaikkamäärä vuonna 2012 oli 120. Vuosiksi 2013-2016 lääketieteen koulutusohjelman aloituspaikkamäärää nostettiin 153:een. Koulutus on edennyt suunnitellulla tavalla. Yliopisto on sitoutunut nostamaan lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoa nykyisestä (80) 40:llä opiskelijalla vuosina 2018 ja 2019 sekä 60:llä opiskelijalla vuosina 2020 ja 2021: Vuoden 2018 opiskelijavalinnassa opiskelupaikan vastaanotti 120 opiskelijaa ja vuoden 2019 opiskelijavalinnoissa 121 opiskelijaa. Rauman pikkunorssi - Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen 110-paikkainen harjoittelupäiväkoti - tarjoaa tutkimusperustaista varhaiskasvatusta tammikuusta 2021 alkaen ja esiopetusta elokuusta 2021 alkaen. Harjoittelupäiväkodin konsepti vastaa opettajankoulutuksen harjoittelukouluja ja se mahdollistaa varhaiskasvatukseen ja lastentarhanopettajien koulutuksen kehittämiseen liittyvän tutkimustoiminnan ja toisaalta lastentarhanopettajiksi opiskelevien harjoittelun aidossa päiväkotiympäristössä. Xxxxx kohta "Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään"

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 39 227 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 35 020 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 1 795 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 695 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 645 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa 1 745 vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 412 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa 2018. Se tulee voimaan vuonna 2021, mutta rahoitukseen vaikuttavat tulokset on tehty/tehdään vuosina 2017, 2018 ja 2019. Strategiassa olemme asettaneet tavoitteeksi olla rahoitusmallin tuloksissa parhaan neljänneksen joukossa. Savonian koulutuksen mittaritulokset ovat erittäin hyvällä tasolla. Vuonna 2018 Savonian tutkintomäärät olivat 1 224 ammattikorkeakoulututkintoa sekä 125 YAMK-tutkintoa. Kokonaistutkintomäärä (1349), amk- tutkintojen määrä sekä YAMK-tutkintojen määrä ovat kaikki Savonian historian korkeimpia. Keskeisimmän rahoitusmittarin mukaan lukuvuonna 2017-2018 Savonian amk-tutkinto-opiskelijoista 66 % (lukuvuonna 2016-2017 osuus 68 %) suoritti lukuvuoden aikana vähintään 55 opintopistettä. Ammattikorkeakoulujen vertailussa Savonian tulos oli neljänneksi paras. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen ja Poliisihallituksen rahankeräysluvan perusteella Savonia on käynnistänyt varainhankinnan alkuvuodesta 2018 ja ministeriön vastinrahaan oikeuttava varainkeruu päättyi 31.12.2019. Savonian keräystuotto oli 1.013.117 euroa. Lahjoituksia on saatu 39 lahjoittajalta. Vastinrahaa Savonia saa 1.033.274 euroa. TKI:n osalta ulkopuolisen rahoituksen toteumat vuonna 2018 ovat kasvaneet edellisestä vuodesta merkittävästi (+840 t¤). OKM:n rahoitusmittarissa mukana olevaa ulkopuolista rahoitusta saatiin myös TKI- investointeihin ja TK-liiketoimintaan edellisiä vuosia enemmän. Savonian kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat kaikki erittäin hyvällä tasolla. Osakeyhtiön hallituksen asettama tulostavoite tilivuonna 2018 on ylittynyt. Tilivuoden 2018 tulos oli 1.028.830 euroa. Ammattikorkeakoululla ei ole lainoja ja kampushanke pystytään toteuttamaan loppuun Savonian omalla rahoituksella. TKI:n kasvun lisää henkilöstökuluja ja vaatii omarahoitusosuuden kasvua joka tulee heikentämään Savonian tulosta. Taseen voittovaroissa oleva edellisten tilikausien voitto on vain neljä miljoonaa euroa, joten tilikauden positiivisesta tuloksesta huolimatta Savonian taloudellinen liikkumavara on pieni. Tämä vaatii tarkkaa talousseurantaa ja oikeiden strategisten valintojen tekemistä, jotta Savonian talous voidaan pitää edelleen terveenä.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 31 645 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 28 822 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 3 400 000 euroa vuonna 2017, 2 600 3 400 000 euroa vuonna 2018, 2 200 3 300 000 euroa vuonna 2019 ja 2 3 200 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Alueellisen yhteistyön ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen - Koulutuksen uudelleenjärjestelyt - Yhteistyön tiivistäminen tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa - Opetuksen, tutkimuksen Yrittäjyyden ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön innovaatioiden kaupallistamisen toimintamallien vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mlVaasan yliopiston tutkintoon johtavan kielikoulutuksen Jyväskylän yliopiston hoidettavaksi siirtämisen edellyttämistä yliopistojen keskinäisten rahoitusjärjestelyjen yksityiskohdista yliopistot sopivat erikseen. b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 684 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 139 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön opetusministeriön asetuksen (814/2016771/2009) perusteella yhteensä 51 484 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään Yliopiston perusrahoitukseen 45 321 osoitetaan vuonna 2010 yhteensä 151 916 000 euroa. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 2 050 000 euroa kauden 2010-2012 valtakunnallisten erityistehtävien perusteella. Yliopiston valtakunnallisina erityistehtävinä on otettu huomioon Pet-keskus, Tuorlan observatorio ja ESO-keskus sekä Ruse ja tulevaisuuden tutkimus. Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 yhteensä 3 246 000 euroa kaudella 2007-2009 sovittujen hankkeiden (TY-TuKKK yliopistokonsortio, hammaslääketieteen koulutuksen laajentaminen sekä yrittäjyyden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen) loppueränä. Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 5 828 000 euroa harjoittelukoulujen toimintaan. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 kohdennettaessa (7 500 000 euroa vuonna 20172010, 2 600 8 000 euroa vuonna 2018, 2 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa euroa/vuosi vuosina 2011-2012) on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Tutkimusympäristöjen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön painoalojen vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö rakennemuutoksen loppuunsaattaminen - Valintamenettelyjen uudistaminen mlUuteen tutkijanuramalliin siirtyminen ja tutkijakollegiumien kehittäminen - Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden vahvistaminen - Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen ja johtaminen koulutuksen kaikilla tasoilla Yliopisto turvaa biokeskuksensa perustoimintojen riittävän rahoituksen Biokeskus Suomi -yhteistyön varmistamiseksi. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Yliopiston valtion rahoitukseen sisältyy vuonna 2010 lisäksi Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille (ml. harjoittelukoulut) aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 11 105 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseenYliopistot tekevät tilinpäätöksensä yhteydessä normaaliin tapaan käyttämättömän määrärahan siirtomäärärahaksi kirjauksen. Vuodelta 2009 siirtyväksi arvioituja määrärahoja yliopistolla on yhteensä 21 600 000 euroa, mikä sisältää myös harjoittelukoulujen osuuden. Opetusministeriö myöntää ja maksaa uusimuotoisille yliopistoille arvioitua siirtomäärärahaa vastaavan summan tammikuun 2010 alussa. Siirtyneen määrärahan loppuerät maksetaan yliopistoille sen jälkeen, kun tilinpäätökset on vahvistettu ja tarkastettu ja alkusaldot siirtyneet opetusministeriölle. Mikäli yliopisto on tammikuussa saanut liikaa siirtyvää, se joutuu palauttamaan liikaa maksetun korkoineen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 13 860 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 12 324 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 750 000 euroa vuonna 2017, 2 600 700 000 euroa vuonna 2018, 2 200 600 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 600 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston sekä yhteistyörakenne toisen asteen koulutuksen järjestäjän kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Opetus- ja työelämään ohjaamiseen tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Yhteistyö Lapin ammattikorkeakoulun kanssa kaivannais-, rakennustekniikka-, liikunta-, matkailu- sekä sosiaali- ja terveysalalla Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 786 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Raportointikaudella strategiarahoitus on mahdollistanut yhteistyön syventämisen toisen asteen kanssa. Kajaanin kampusalueella sijaitseva Kainuun ammattiopisto (KAO) ja KAMK ovat tehostaneet yhteistoimintaa TKI-hankkeiden, tilankäytön sekä yhteisten koulutuksen infrastruktuurien kautta. Näistä esimerkkinä robotiikan ja metallialan kehittäminen toimijoiden kesken. Samaa laboratoriotilaa, opettajia sekä laitteita käytetään opetukseen molemmilla asteilla. Sairaan- ja terveydenhoidon koulutuksessa yhteistyö on saatu vietyä vielä pidemmälle tuomalla opetustilat, henkilöstö ja opiskelijat samaan rakennukseen. Tämä on kehittänyt dialogia sekä luonut saumattomat opintopolut opiskelijoille. Yhteistyö kurkistusopintojen luomiselle lukioihin koko Kainuun alueella käynnistettiin. KOTUMO yhteistyössä yhteistyö CSC tieteellisen laskennan kanssa on mahdollistanut data-center osaamisen sekä soveltavan tekoälytekniikan kurssien kehittämisen. Näistä ensiksi mainittu on johtanut kunniamaininnan saamiseen kansainvälisessä Data cloud awards kilpailussa. Xxxxxxxxxxxxxx myönnettiin "Best Programme for Data Centre Training and Professional Development". Rahoitus mahdollisti myös avoimen kurssin "AI- Akatemia" järjestämisen. Kurssilla käytettiin Stanfordin yliopiston opetusmateriaaleja, joiden avulla KAMKin opettajat kurssittivat 30 osallistujaa, joista osa oli tutkinto-opiskelijoita, osa työelämässä mukana olevia asiantuntijoita. Raportointikaudella valmisteltiin valintauudistusta, joka otettiin myöhemmin käyttöön KAMKissa ja lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa. Niinikään ATT-toiminnan systemaattiseksi edistämiseksi perustettiin koordinoiva työryhmä, joka varmisti ATT:n integroimisen organisaation eri prosesseissa. Koko henkilökunnalle, tutkijoille ja opinnäytetyökoordinaattoreille järjestettiin koulutusta hyödyntämällä kansallisesti ATT-hankkeessa luotuja käytänteitä ja materiaaleja. Opiskelijoiden ATT-osaamisen varmistamiseksi sisältö integroitiin Tutkimustoiminnan perusteet -opintojaksolle. Samalla opinnäytetyöprosessiin sisällytettiin vaatimus aineistonhallintasuunnitelman laatimisesta, mikä otetaan käyttöön ensimmäisenä hoitotyön koulutuksessa kevätlukukaudella 2018. Yhteistyön tiivistyminen ja siirtyminen toiminnalliseksi ja lisäarvoa tuottavaksi on raportoitu kohdassa "Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina".

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 251 352 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 193 506 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Mediakeskus, Innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemi (erityisesti EIT) sekä Micronova ja muut valtakunnallisesti merkittävät tekniikan tutkimusympäristöt. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 10 508 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 000 23 miljoonaa euroa vuonna 2017, 2 600 000 23 miljoonaa euroa vuonna 2018, 2 200 000 22 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 21 miljoonaa euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen palveluiden digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen - Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Tutkimustulosten ja taiteeseen perustuvien innovaatioiden hyödyntämisen ja yritysyhteistyön toimintamallien kehittäminen - Yrittäjyyden ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mlMuotoilun ja luovien käytäntöjen kehittäminen yliopiston sisällä, kumppaniyrityksissä ja yhteiskunnassa b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 34 990 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 22 856 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Aalto-yliopiston toimenpiteitä liittyen opetus-ja tutkimusaineistojen laajaan avoimuuteen on käsitelty edellä kohdassa 2.4.2, innovaatioiden hyödyntämistä kohdassa 2.4.1 ja yritysyhteistyön toimintamalleja kohdassa 2.2.3.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 18 466 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 16 269 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 1 100 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 000 000 euroa vuonna 2018, 2 200 800 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 800 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - YhtenäisenLUT -konsernin muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen 0,5 miljoonaa euroa/vuosi - Yrittäjyyden, innovatiivisen yritysyhteistyön ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön tutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien Kansainvälistymistä vahvistavat toimenpiteet, erityisesti Venäjä-osaamisen kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen tiivistyvällä strategisella kumppanuudella Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 1 097 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Saimaan ammattikorkeakoulu on toteuttanut opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut toimenpiteet: - Saimaan ammattikorkeakoulu on nyt osa LUT-konsernia ja fuusioitunut Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. - Imatralla sijainnut koulutus on siirretty Lappeenrantaan. - Yrittäjyyden tueksi on käynnistetty Business Mill -toiminta, jota on edelleen laajennettu vuoden 2020 alussa LABin Lahden kampukselle. Yrittäjyys ja innovaatioiden kaupallistaminen näkyy vahvasti myös uuden LABin strategiassa. - Valintamenettelyjä on uudistettu valtakunnallisesti tehdyssä yhteistyössä ja Saimia on mm. osallistunut sähköisen valintakokeen kehittämiseen - Kansainvälisyyttä vahvistavia toimenpiteitä on Venäjän ongelmallisen taloustilanteen vuoksi kohdennettu osittain uudelleen ja Kiinaan tehtävässä koulutusviennissä onkin saatu lupaavia tuloksia. LUT-korkeakoulujen nykytilaa on kuvattu erillisessä asiakirjassa, joka on lähetetty Asiakirjat -toiminnon kautta.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 20 541 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 18 938 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 550 000 euroa vuonna 2017, 2 600 550 000 euroa vuonna 2018, 2 200 500 000 euroa vuonna 2019 2018 ja 2 200 550 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Alueelliset osaamiskeskittymät ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Digitaaliset oppimisympäristöt Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 1 053 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Diak on käyttänyt saamaansa perusrahoitusta amk-lain mukaisten tehtävien toteuttamiseen. Strategiarahoitusta on käytetty sopimuksen mukaisesti alueellisten osaamiskeskittymien ja korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämiseen raportissa aiemmin kuvatulla tavalla. Vuonna 2018 erityisenä painopisteenä on ollut kansainvälisen korkeakouluyhteistyön kehittäminen ja eurooppalaisen korkeakouluverkoston rakentaminen Diakin kansainvälisen strategian mukaisesti. Valintamenettelyiden kehittämistä on jatkettu aiemmin raportissa kuvatulla tavalla. Digitalisaation kehittämisessä vuonna 2018 siirryttiin kokonaisuudessaan uuteen oppimisalustaan MoodleRoomsiin. Siirtymän yhteydessä uudistettiin kaikkien opintojaksojen toteutukset. Vuoden 2018 alusta otettiin käyttöön Peppi-järjestelmä, johon sisältyy opiskelijahallinta, työajan suunnittelu, lukujärjestykset, tilahallinta ja syksystä 2018 lähtien myös opintojaksopalaute. Vuonna 2018 valmisteltiin Reportronic - hankehallintajärjestelmän käyttöönottoa. Uudet järjestelmät ovat edellyttäneet laajamittaista henkilöstön koulutusta. Diakissa toteutettiin vuonna 2018 yhteensä 630 opintopistettä kokonaan verkkototeutuksina. Myös korkeakoulujen yhteistyönä toteutetuissa master-tutkinnoissa ja erikoistumiskoulutuksissa digitaalisten välineiden hyödyntämisellä on ollut keskeinen rooli.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 50 275 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 44 623 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon ydinvoiman tekniikka ja turvallisuus. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 396 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 5 400 000 euroa vuonna 2017, 2 600 5 250 000 euroa vuonna 2018, 2 200 4 900 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 4 750 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen LUT -konsernin muodostaminen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston painoalojen vahvistaminen 1,5 M€ (2017-2020) - Yhteistyön tiivistäminen tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa - OpetuksenYrittäjyyden, tutkimuksen yritysyhteistyön ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mltutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 986 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 4 666 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. LUT-konsernin muodostamista ja painoalojen vahvistamista, yhteistyötä tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa sekä yrittäjyyden, yritysyhteistyön ja tutkimustulosten vahvistamista on kuvattu tämän raportin aiemmissa kohdissa. Tähän on koottu nyt yhteen jo aiemmin tässä raportissa esitetyt keskeisimmät asiat.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 11 236 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 10 458 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 400 000 euroa vuonna 2017, 2 600 400 000 euroa vuonna 2018, 2 200 350 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 350 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Digitaaliset oppimisympäristöt Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 378 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Humak on mukana valtakunnallisessa opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa Humanistisen ja kasvatusalan vastuukorkeakouluna. Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa hakijoiden pääsyä ammattikorkeakouluun ja luoda uudenlaisia mahdollisuuksia hakeutua tutkinto-opiskelijaksi. Humakin ensisijaisena valintatapana on todistusvalinta ja sähköinen AMK-valintakoe muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Ylioppilastutkintojen parempaa hyödynnettävyyttä on lisätty käyttämällä todistusvalintaa osassa yhteishaun hakukohteita. Todistusvalintaa laajennetaan keväällä 2020 koskemaan myös toisen asteen ammatillisia tutkintoja. Humak on tehostanut siirtymää toiselta asteelta korkeakouluopintoihin kehittämällä yhteistyössä väyläopintoja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Opintojen aloittamista joustavoitetaan myös erillishauissa; kahdesta lyhyestä hakuajasta siirrytään asteittain lähes jatkuvaan hakuun. Avoimen väylän ja erillisvalintojen kautta hakeutuvien opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosittain ja tällä hetkellä noin 11 % opiskelijoista valitaan erillisvalintojen kautta tutkinto- opiskelijoiksi. Toimialojen digitalisoituminen ja työn murros haastavat työelämässä toimivien osaamisen ja luovat jatkuvasti muuttuvia osaamistarpeita. Humakin digitaalisella palveluympäristöllä parannetaan työn ja opiskelun yhteensovittamista saavutettavuuden ja opintojen joustavuuden parantamiseksi. Humakin valtakunnallisen palvelutehtävän toteutumisen kannalta tarvitaan lisäinvestointeja digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen. Tämä tarkoittaa henkilöstön kouluttautumista, uudenlaisen osaamisen ostamista sekä ohjelmistojen ja laitteiden hankintaa.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 29 370 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 25 182 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 1 650 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 650 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 450 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 1 450 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - YhtenäisenKoulutuksen uudelleen järjestäminen - KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen - Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen - Yrittäjyyden, innovatiivisen yritysyhteistyön ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön tutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 538 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. SeAMK on luopunut ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta tieto- ja viestintätekniikan koulutusvastuusta osana ammattikorkeakoulujen välistä työnjakoa VAMKin kanssa keskittäen koulutustarjontaansa tekniikan alalla laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Samassa yhteydessä VAMK on lakkauttanut rakennustekniikan insinöörikoulutuksen. Osana työnjakoa sovittiin viimeisten sisäänotettujen opiskelijoiden opintojen loppuunsaattamisen tukemisesta. SeAMK on saanut päätökseen viimeiset AMK- ja YAMK-koulutusten keskittämiset Seinäjoelle, Framin kampukselle. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen päätöksen (30.5.2017) mukaisesti agrologikoulutuksen teoriaopetus on siirretty Ilmajoelta Seinäjoelle 1.1.2019 lukien. Tämä tarjoaa aikaisempaa paremmat synergiaedut ruokaketjun kehittämiselle muiden tutkinto-ohjelmien ja SeAMKin muiden koulutusalojen kanssa. Lisäksi Seinäjoella Itikanmäellä sijainnut bio- ja elintarviketekniikan koulutus laboratorioineen on keskitetty Framin kampukselle keväällä 2019. Sosiaali- ja terveysalan uusi kampus valmistui kesäkuussa 2018 Framin alueelle. NäinnSeAMKin koulutus on saatu keskitettyä fyysisesti samalle kampukselle, mikä tukee merkittävästi monialaisen toiminnan kehittämistä.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 13 860 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 12 324 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 750 000 euroa vuonna 2017, 2 600 700 000 euroa vuonna 2018, 2 200 600 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 600 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston sekä yhteistyörakenne toisen asteen koulutuksen järjestäjän kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Opetus- ja työelämään ohjaamiseen tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Yhteistyö Lapin ammattikorkeakoulun kanssa kaivannais-, rakennustekniikka-, liikunta-, matkailu- sekä sosiaali- ja terveysalalla Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 786 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Raportointikaudella strategiarahoitus on mahdollistanut yhteistyön syventämisen toisen asteen kanssa. Kajaanin kampusalueella sijaitseva Kainuun ammattiopisto (KAO) ja KAMK ovat tehostaneet yhteistoimintaan TKI-hankkeiden, tilankäytön sekä yhteisten koulutuksen infrastruktuurien kautta. Näistä esimerkkinä robotiikan ja metallialan kehittäminen toimijoiden kesken. Samaa laboratoriotilaa, opettajia sekä laitteita käytetään opetukseen molemmilla asteilla. Sairaan- ja terveydenhoidon koulutuksessa yhteistyö on saatu vietyä vielä pidemmälle tuomalla opetustilat, henkilöstö ja opiskelijat samaan rakennukseen. Tämä on kehittänyt dialogia sekä luonut saumattomat opintopolut opiskelijoille. Yhteistyö kurkistusopintojen luomiselle lukioihin koko Kainuun alueella käynnistettiin. KOTUMO yhteistyössä yhteistyö CSC tieteellisen laskennan kanssa on mahdollistanut data-center osaamisen sekä soveltavan tekoälytekniikan kurssien kehittämisen. Näistä ensiksi mainittu on johtanut kunniamaininnan saamiseen kansainvälisessä Data cloud awards kilpailussa. Xxxxxxxxxxxxxx myönnettiin "Best Programme for Data Centre Training and Professional Development". Rahoitus mahdollisti myös avoimen kurssin "AI- Akatemia" järjestämisen. Kurssilla käytettiin Stanfordin yliopiston opetusmateriaaleja, joiden avulla KAMKin opettajat kurssittivat 30 osallistujaa. Raportointikaudella valmisteltiin valintauudistusta, joka otettiin myöhemmin käyttöön KAMKissa ja lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa. Niinikään ATT-toiminnan systemaattiseksi edistämiseksi perustettiin koordinoiva työryhmä, joka varmisti ATT:n integroimisen organisaation eri prosesseissa. Koko henkilökunnalle, tutkijoille ja opinnäytetyökoordinaattoreille järjestettiin koulutusta hyödyntämällä kansallisesti ATT-hankkeessa luotuja käytänteitä ja materiaaleja. Opiskelijoiden ATT-osaamisen varmistamiseksi sisältö integroitiin Tutkimustoiminnan perusteet -opintojaksolle. Samalla opinnäytetyöprosessiin sisällytettiin vaatimus aineistonhallintasuunnitelman laatimisesta, mikä otetaan käyttöön ensimmäisenä hoitotyön koulutuksessa kevätlukukaudella 2018. Yhteistyön tiivistyminen ja siirtyminen toiminnalliseksi ja lisäarvoa tuottavaksi on raportoitu kohdassa "Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina".

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 35 819 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 32 850 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 1 500 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 500 000 euroa vuonna 2018, 2 1 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 1 200 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Lapin korkeakoulukonsernin muodostaminen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön painoalojen vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö 0,5 M€/vuosi - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen erityisesti matkailualalla - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Yhteistyö Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa kaivannais-, rakennustekniikka-, liikunta-, matkailu- sekä sosiaali- ja työelämään ohjaamiseen terveysalalla Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 1 469 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Ammattikorkeakoulun taloudellinen tuloskehitys on pidetty vakaana, eikä se ole vielä heikentänyt toiminnallisia tuloksia. Vuoden 2019 aikana ammattikorkeakoulu on investoinut tilojen uudistamiseen yli 7 M¤. Tilainvestoinneilla kampusrakennetta on tiivistetty ja uudistettu oppimisympäristöjä vastaamaan uuden startegian mukaiseen toimintaan sopiviksi. Myönnetty strategiarahoitus on käytetty konsernitoimintojen kehittämiseen, strategisten painoalojen vahvistamiseen ja toiminnan uudistamiseen ja tehostamisen sisäisillä kehittämishankkeilla.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 251 352 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 193 506 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Mediakeskus, Innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemi (erityisesti EIT) sekä Micronova ja muut valtakunnallisesti merkittävät tekniikan tutkimusympäristöt. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 10 508 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 000 23 miljoonaa euroa vuonna 2017, 2 600 000 23 miljoonaa euroa vuonna 2018, 2 200 000 22 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 21 miljoonaa euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen palveluiden digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen - Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Tutkimustulosten ja taiteeseen perustuvien innovaatioiden hyödyntämisen ja yritysyhteistyön toimintamallien kehittäminen - Yrittäjyyden ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mlMuotoilun ja luovien käytäntöjen kehittäminen yliopiston sisällä, kumppaniyrityksissä ja yhteiskunnassa b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 34 990 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 22 856 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.. Aalto-yliopiston toimenpiteitä liittyen kampusalueen rakentamiseen on käsitelty edellä luvussa 1, kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseen luvussa 2.2.2,opetus-ja tutkimusaineistojen laajaan avoimuuteen luvussa 2.4.2, innovaatioiden hyödyntämiseen luvussa 2.4.1, yritysyhteistyön toimintamalleihin luvussa

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 39 227 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 35 020 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 1 795 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 695 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 645 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa 1 745 vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 412 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Vuonna 2019 Savonia-ammattikorkeakoulu oy:n toiminnan tulos jäi vaatimattomaksi ollen vain +14.311 euroa. Koulutuksen ja erityisesti TKI-toiminnan nopea kasvu vaativat resursseja ja heikentävät toiminnan tulosta. Kuntayhtymän purkamisesta, Sairaalakadun kiinteistöjen myynnistä, varainkeruusta ja edellisten tilivuosien tuotosta yhtiölle jääneitä varoja on sijoitettu Savonian hallituksen päätöksellä ja näistä tullut sijoitustuotto nostaa tuloksen positiiviseksi. OKM:n koodiston mukaisesti Savonian sijoitukset on arvostettu IFRS:n mukaisesti markkinahintaan, joka selittää tilinpäätöksessä näkyvät merkittävät rahoitustuotot ja nostaa tilivuoden tuloksen selvästi positiviiseksi. Vuoden 2019 tulos oli +0.000.000 euroa. Savonian Savilahden kampuksen investoinnit on voitu toteuttaa Savonian omalla rahoituksella ilman lainoitusta. Ulkopuolisen TKI-rahoituksen toteumat vuonna 2019 ovat kasvaneet edellisestä vuodesta merkittävästi (+1,36 M?, +30%). OKM:n rahoitusmittarissa mukana olevaa ulkopuolista rahoitusta saatiin myös TKI-investointeihin ja TKI-liiketoimintaan edellisiä vuosia enemmän. Kansainvälisistä rahoituslähteistä (pl. rakennerahastot) saadun hankerahoituksen määrä on kasvanut hyvin (0,536 M?, +75% yli edellisen vuoden). Henkilöstökulut ovat toteutuneet budjetoidun mukaisina. Henkilöstökulujen kahden miljoonan euron kasvu selittyy työntekijäpoistumaa ennakoivilla rekrytoineilla ja nopealla TKI-kasvulla. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 69 % (vrt. 2017 65 %, 2018 67 %). Savonian kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat hyvällä tasolla.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 59 513 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 52 861 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 3 600 000 euroa vuonna 2017, 2 600 3 300 000 euroa vuonna 2018, 2 200 500 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 400 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisestierityisesti huomioon: - YhtenäisenTampere3 -kokonaisuuden muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen 1,5 milj. euroa/vuosi 2017-2020 sisältäen joustavat opintopolut, innovatiivisen opiskelijan sähköiset palvelut ja avoimen kampusalueen rakentaminen digitaalisuus opetuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetukseninnovaatiotoiminnan yhdistäminen samaan kokonaisuuteen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö yrittäjyyden vahvistaminen, kaupunkiympäristön laajempi hyödyntäminen - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Kansainvälisyyttä vahvistavat toimenpiteet, erityisesti strategiset kumppanuudet Tampere3 -kokonaisuuteen liittyvän jatkovalmistelun aikataulusta sovitaan ministeriön ja työelämään ohjaamiseen korkeakoulujen kesken erikseen. Jatkovalmistelun perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia allekirjoitettavan kauden 2017-2020 sopimuksen Tampere3 -kokonaisuutta koskeviin kirjauksiin. Mikäli Tampere3 -kokonaisuus ei etene vuoden 2017 aikana suunnitellusti, ministeriö korjaa vuoden 2017 rahoituspäätöstään poistaen Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun rahoituksesta Tampere3 -kokonaisuuden perusteella kohdennetun strategiarahoituksen. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 052 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. TAMK on käyttänyt srategiarahoitusta seuraaviin, jo edellä tässä raportissa tarkemmin kuvattuihin kohteisiin vuosina 2017-2018: Tampere3 korkeakouluyhteisön kehittäminen: - Opetussuunnitelmien ja koulutusyhteistyön kehittäminen kaikilla koulutusaloilla (ks.Luku 2) - Laaja työryhmätyöskentely koulutuksen, tuki- ja hallintopalveluiden kehittämiseksi (ks. Luku 2) - TKI toiminnan kehittäminen yhteistyössä Tampere3 kumppaneiden kanssa (ks.Luku 2) - Tampere3 viestinnän ja markkinoinnin kehittämistyö - Y-Kampusten kehittämistyö yrittäjyyden edistämiseksi korkeakouluyhteisössä (ks. Luku 2) - TAMKin Sivista ry:hyn liittymiseen tehty selvitystyö - TAMKin ICT palvelujen kehittäminen yhteisiksi tai yhteensopiviksi tulevan yliopiston lukuisten eri järjestelmien kanssa (mm. kirjastojärjestelmä, Intranet ja www-sivut, Peppi ja Sisu järjestelmien yhteensovittaminen, käyttäjänhallinta- ja sähköpostijärjestelmät ym. ym.) - TAMKin 1.3.2018 tapahtuneen omistajavaihdoksen edellyttämä valmistelu- ja selvitystyö - Tampere3 yhteistyö hallinnon, yhteistyömallien ja yhteistoiminnan rakenteiden kehittämiseksi (ks. Luku 2) TAMKin toiminnan kehittäminen on edennyt strategian mukaisesti, ja sitä on kuvattu tässä raportissa jo edellä. Strategian mukaiseen toimintaan suunnattua rahoitusta on suunnattu mm. seuraaville strategian mukaisille painopistealueille - TKI toiminnan ja painoalatyöskentelyn vahvistaminen sekä painoalojen tutkimusryhmien perustaminen, joiden toiminnan tuloksena TAMKIn TKI -toiminta on merkittävällä tavalla kasvanut (ks. Luku 2) - Kansainvälisten kumppanuuksien vahvistaminen: Xxxxx XXX, Hochshule Munchen ja The Hague University of Applied Sciences -kanssa. Toimintaa kuvattu tarkemmin kohdassa Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina. (ks. Luku 2 ) - Digistrategian mukainen henkilöstön digiosaamisen, digitaalisten toimintaympäristöjen- ja palvelujen, sekä uudentyyppisen pedagogisen osaamisen ja henkilöstön TKI -osaamisen vahvistaminen. (ks. Luku 2 ja Kärkihankeraportti 2018) Strategiarahoitusta koskevia (Liite 1-2) suunnitelmia, jotka on toimitettu KOTA-järjestelmän asiakirjat kohtaan, täydennetään ja toimitetaan täydennettyinä OKMlle syyskuussa. Liite 2: Yhteiskehittämisen ympäristöt TKI-vaikuttavuuskulttuurin edistäjinä

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 16 107 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 14 669 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 700 000 euroa vuonna 2017, 2 600 700 000 euroa vuonna 2018, 2 200 550 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 550 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Koulutuksen uudelleen järjestely - Alueellisen yhteistyön ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 738 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Koulutuksen uudelleen järjestelyyn liittyen on kampukset uusittu, sosiaali- ja terveysalan muutto Novian kanssa yhteiseen kiinteistöön on tapahtunut, ja tekniikan koulutusyhteistyö jatkuu. OPS uudistus on tehty yhdessä alueen työelämän kanssa. Alueellisen yhteistyön ja energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen tapahtuu mm. kampusyhteistyön ja ns. AIKO-hankkeen kautta. Vaasan ammattikorkeakoulu on ottanut kevään yhteishaussa käyttöön ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen valintaperustesuosituksen mukaisen todistusvalinnan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Liiketalouden koulutukseen valittiin 46 opiskelijaa, joilla koulutus oli ensimmäinen hakukohde. Vastaavasti tietojenkäsittelyn koulutukseen valittiin kuusi opiskelijaa. Hakijat saivat tulokset jo toukokuun puolenvälin jälkeen. Tähän asti kokemukset ovat olleet hyvät ja todennäköisesti valintatapaa tullaan käyttämään myös seuraavilla yhteishaun hakukierroksilla. Muissa raportin kohdissa jo mainittu yhteistyö ammattioppilaitoksen kanssa jatkuu, ja sen laajentamisesta on sovittu. International Business -koulutuksen kevään ulkomaiset hakijat osallistuvat SAT-testiin, ainoastaan kotimaassa järjestetään perinteinen valintakoe. Tulevassa lakimuutoksessa sekä nuoret että aikuiset suorittavat toisen asteen tutkinnon samalla tavalla ja kaikki opiskelijat suorittavat jatkossa myös yhteiset tutkinnon osat. Siksi päätettiin laajentaa hyväksi koettua nuorisoasteen koulutuspolkuyhteistyötä VAMIAn kanssa koskemaan myös VAMIAn aikuisopiskelijoita. Odotamme Metropolian ja Arenen yhteistyössä toteuttaman opiskelijavalintojen kehittämishankkeen tuloksia ja vaikutuksia valintaprosessiin.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 59 513 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 52 861 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 3 600 000 euroa vuonna 2017, 2 600 3 300 000 euroa vuonna 2018, 2 200 500 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 400 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisestierityisesti huomioon: - YhtenäisenTampere3 -kokonaisuuden muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen 1,5 milj. euroa/vuosi 2017-2020 sisältäen joustavat opintopolut, innovatiivisen opiskelijan sähköiset palvelut ja avoimen kampusalueen rakentaminen digitaalisuus opetuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetukseninnovaatiotoiminnan yhdistäminen samaan kokonaisuuteen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö yrittäjyyden vahvistaminen, kaupunkiympäristön laajempi hyödyntäminen - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Kansainvälisyyttä vahvistavat toimenpiteet, erityisesti strategiset kumppanuudet Tampere3 -kokonaisuuteen liittyvän jatkovalmistelun aikataulusta sovitaan ministeriön ja työelämään ohjaamiseen korkeakoulujen kesken erikseen. Jatkovalmistelun perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia allekirjoitettavan kauden 2017-2020 sopimuksen Tampere3 -kokonaisuutta koskeviin kirjauksiin. Mikäli Tampere3 -kokonaisuus ei etene vuoden 2017 aikana suunnitellusti, ministeriö korjaa vuoden 2017 rahoituspäätöstään poistaen Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun rahoituksesta Tampere3 -kokonaisuuden perusteella kohdennetun strategiarahoituksen. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 052 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. TAMK on käyttänyt strategiarahoitusta seuraaviin ja tässä raportissa edellä kuvattuihin kohteisiin vuonna 2018 seuraavasti: Tampere3 korkeakouluhteisön kehittäminen: - Opetussuunnitelmien ja koulutusyhteistyön kehittäminen - Taloushallinnon palvelujen kehittäminen - Viestinnän ja markkinoinnin yhteistyö sisältäen mm. yhteisen intran ja www-sivujen kehittäminen - Yhteisen kirjaston kehittämiseen liittyvä kehittämistyö - Hankeorganisaatio - Tietohallinto ja siihen liittyvien yhteisten palvelujen kehittäminen. - Yleishallinnon kehittäminen - HR- toimintojen kehittäminen - Kansainvälisten toimintojen kehittäminen - Y-kampusten kehittäminen yrittäjyyden edistämiseksi - Elinikäisen oppimisen palvelujen kehittäminen - Tampere3 alumnitoiminta TAMKin strategisten painopisteiden kehittämisessä strategiarahoitusta on suunnattu Tampere3 kokonaisuuden muodostamisen lisäksi TAMKin painoalojen vahvistamiseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen, yrittäjyyden vahvistamiseen, valintamenettelyn uudistamiseen ja kansainvälistä toimintaa vahvistaviin toimenpiteisiin erityisesti strategisten kumppanuuksien vahvistamiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 207 657 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 182 986 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Seinäjoen yliopistokeskus, Porin yliopistokeskus, FICAM, Tietoarkisto ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 7 237 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2019) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 000 euroa vuonna 2017, 2 21 600 000 euroa vuonna 2018, 2 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 21 300 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen− Tampere3 -kokonaisuuden muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen − joustavat opintopolut, innovatiivisen opiskelijan sähköiset palvelut ja avoimen kampusalueen rakentaminen digitaalisuus opetuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja modernin opetus- innovaatiotoiminnan yhdistäminen samaan kokonaisuuteen, yrittäjyyden vahvistaminen, kaupunkiympäristön laajempi hyödyntäminen − monialainen opetus ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön tutkimus − opetusyhteistyö − kansainvälistyminen − tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml− lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen − lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 − jatkuvan oppimisen toimenpiteet b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2019 lisäksi 3 954 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 20 717 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 177 166 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 158 114 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Pet -keskus, ESO -keskus, sektoritutkimus (Ruse - koulutussosiologian tutkimuskeskus, tulevaisuuden tutkimus) ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 8 020 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 17 900 000 euroa vuonna 2017, 2 600 17 400 000 euroa vuonna 2018, 2 15 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 14 600 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Turun seudun korkeakouluyhteistyön vahvistaminen - Kansainvälisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen - Digitaaliset oppimisympäristöt - Opetus- ja modernin opetus- tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Yrittäjyyden ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen Osaamisen hyödyntämisen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö toimintamallien kehittäminen - Valintamenettelyjen uudistaminen Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 - Koulutuksen uudelleen järjestäminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen ohjaamiseen b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 3 321 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 15 731 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. - Turun seudun korkeakouluyhteistyön vahvistaminen Katso kohta "Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina" - Kansainvälisen ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen Turun yliopisto on yhdessä Åbo Akademin kanssa osallistunut aktiivisesti euroopalaisen EuroBioimaging- verkoston organisointiin ja sekä johtokeskuksen että Suomen kansallisen keskuksen käynnistämiseen Turussa. EuroBiomaning on edennyt XXXX vaiheeseen ja Turun yliopiston on tukenut itsenäisen eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuuriorganisaation pääkonttorin perustamista Turkuun mm tarjoamalla lakiosaamista. Turun yliopisto toimii ESS (European Social Survey) infrastruktuurin kansallisena noodina. Lisäksi Turun yliopisto on lisännyt omaa rahoitusosuuttaan Suomen ESO-keskuksessa ja jatkanut Biokeskus Suomen rahoitusta. Yliopisto on myös aktiivisesti osallistunut biopankkitoiminnan kehittämiseen. Yliopiston osaksi omistama Auria-biopankki on nyt liittynyt kansalliseen biopankkiverkostoon (BBMRI), joka liittää suomalaiset biopankit osaksi eurooppalaista BBMRI-ERIC-verkostoa. Lisäksi yliopisto osallistuu kansallisen syöpäkeskus -mallin kehittämiseen. Läntinen syöpäkeskus on nyt liittynyt Kansalliseen syöpäkeskukseen (FICAN). Turun yliopiston ja Aarhusin yliopisto ottavat vuoden 2019 aikana vastuulleen yhteispohjoismaisesti rahoitetun ja kehitetyn NOT teleskoopin toimintaedellytysten jatkamisen La Palman saarella Espanjassa. - Digitaaliset oppimisympäristöt Xxxxx kohta "Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään" - Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus Opetus ja tutkimusaineistojen avoimuus ovat osa yliopiston datapolitiikan toimenpideohjelmaa, jossa mm. tutkijoita koulutetaan ja neuvotaan tutkimusaineistojen avaamisessa ja korostetaan aineistohallintasuunnitelman merkitystä. Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoitushakujen yhteydessä on järjestetty useita DMPTuuli työpajoja aineistohallintasuunnitelman tekemisen helpottamiseksi ja tiedon levittämiseksi. Turun yliopistossa on kuvattuna tutkimusdatainfrastruktuuri ja tutkimusdatan hallinnollisten metatietojen kirjaamiseen on olemassa tietokanta. Ennen varsinaista käyttöönottoa tutkimusdatan metatietojen kirjaamisen palveluita parannetaan ja tietokannan yhteensopivuus CSC:n palveluiden kanssa huomioidaan. Opetukseen on tuotettu yliopiston ppt-pohja CC BY lisenssillä varustettuna. Näin pyritään edistämään sitä, että opettajat voisivat tehdä ppt-materiaalinsa sellaiselle pohjalle, joka on avoimesti saatavilla, mutta he saavat silti meriitin työstä itselleen. OpenUTU koulutusmoduuleissa on osuus, jossa kerrotaan opetusmateriaalien ja opetusvideoiden lisensseihin liittyvistä kysymyksistä.Opettajakunnan suunnasta on noussut kiinnostusta avoimien kurssien esim. MOOC kurssien järjestämiseen. - Yrittäjyyden ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen Katso kohta "Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia" - Osaamisen hyödyntämisen ja yritysyhteistyön toimintamallien kehittäminen Katso kohta "Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia" - Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 Lääketieteen koulutusohjelman aloituspaikkamäärä vuonna 2012 oli 120. Vuosiksi 2013 - 2016 lääketieteen koulutusohjelman aloituspaikkamäärää nostettiin 153:een. Kolutus on edennyt suunnitellulla tavalla ja ensimmäiset opiskelijat laajennuksesta valmistuvat kevällä 2019. - Koulutuksen uudelleen järjestäminen ml. lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen Yliopisto on sitoutunut nostamaan lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoa nykyisestä (80) 40:llä opiskelijalla vuosina 2018 ja 2019 sekä 60:llä opisekliojalla vuoisna 2020 ja 20121: Vuoden 2018 opiskelijavalinnassa paikan vastaanotti kiintiön (120) mukainen määrä opiskelijoita. Rauman kampuselle rakennetaan parhaillaan yhteistyösssä Rauman kaupungin kanssa, harjoittelupäiväkotia - PikkuNorssia. Harjoittelupäiväkodin konsepti vastaaa opettajankolutuksen harjoittelukouluja ja se mahdollistaa varhaiskasvatukseen ja lastentarhanopettajien koulutuksen kehittämiseen liittyvän tutkimustoiminnan ja toisaalta lastentarhanopettajiksi opiskelevien harjoittelun aidossa päiväkotiympäristössä. - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Xxxxx kohta "Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään"

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 33 758 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 29 203 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 1 800 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 800 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 600 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 1600 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Joustavien opintopolkujen kehittäminen, opettajien pedagogisen kehittämisen ohjelma - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Yhtenäisen, innovatiivisen ja työelämään ohjaamiseen avoimen kampusalueen rakentaminen ml. Lahden kasvumalli - Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 755 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Syyskuussa 2018 hallitukset käynnistivät selvitystyön Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun mahdollisesta sulautumisesta. Selvitystyön tuloksena hallitukset päättivät maaliskuussa 2019 hyväksyä sulautumisen seurauksena 1.1.2020 syntyvän uuden ammattikorkeakoulun vision, brändin, hallintomallin linjaukset sekä sulautumissuunnitelman. Fuusiossa tavoitteena on synnyttää vahva työ- ja elinkeinoelämän innovaatiokorkeakoulu, joka luo lisäarvoa niin opiskelijoille kuin alueen yrityksille ja työelämälle laajemminkin. Vuoden 2019 aikana valmistelutyö etenee konsernistrategian vision mukaisesti. Kokonaisuus jakautuu neljään osa-alueeseen: AMK-sisällöt, korkeakoulupalvelut, konsernistrategia sekä juridiikka. Jatkossa LUT-korkeakouluilla on kaksi tehtävää, kaksi kampusta ja kaksi organisaatiota. Marraskuussa käydyissä OKM:n nk. kurkistusneuvotteluissa saatiin tuki fuusiovalmisteluille. OKM:n myöntämän rahoituksen avulla fuusiovalmistelu saadaan toteutettua, mutta rahoitus ei kata kaikkia fuusion toteuttamiseen liittyviä kustannuksia.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 30 650 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 27 588 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 1 200 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 100 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 100 000 euroa vuonna 2019 2018 ja 2 200 1 100 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Lounais-Suomen elinkeinoelämän edistämiseksi tehtävä korkeakouluyhteistyö ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa muu korkeakouluyhteistyö (esim. Satakorkea) - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö Koulutuksen uudelleen järjestelyt - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien Työelämäyhteistyömallien ja yrittäjyyden kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 1 862 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Valintakoekurssien määrää lisätään. Logistics, Industrial Management ja Business Management and Entrepreneurship -koulutusohjelmat ottavat käyttöön valintakoekurssit vuonna 2019.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 59 513 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 52 861 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 3 600 000 euroa vuonna 2017, 2 600 3 300 000 euroa vuonna 2018, 2 200 500 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 400 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisestierityisesti huomioon: - YhtenäisenTampere3 -kokonaisuuden muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen 1,5 milj. euroa/vuosi 2017-2020 sisältäen joustavat opintopolut, innovatiivisen opiskelijan sähköiset palvelut ja avoimen kampusalueen rakentaminen digitaalisuus opetuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetukseninnovaatiotoiminnan yhdistäminen samaan kokonaisuuteen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö yrittäjyyden vahvistaminen, kaupunkiympäristön laajempi hyödyntäminen - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Kansainvälisyyttä vahvistavat toimenpiteet, erityisesti strategiset kumppanuudet Tampere3 -kokonaisuuteen liittyvän jatkovalmistelun aikataulusta sovitaan ministeriön ja työelämään ohjaamiseen korkeakoulujen kesken erikseen. Jatkovalmistelun perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia allekirjoitettavan kauden 2017-2020 sopimuksen Tampere3 -kokonaisuutta koskeviin kirjauksiin. Mikäli Tampere3 -kokonaisuus ei etene vuoden 2017 aikana suunnitellusti, ministeriö korjaa vuoden 2017 rahoituspäätöstään poistaen Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun rahoituksesta Tampere3 -kokonaisuuden perusteella kohdennetun strategiarahoituksen. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 052 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. TAMK on käyttänyt strategiarahoitusta seuraaviin ja tässä raportissa osin edellä kuvattuihin toimintoihin seuraavasti: Tampereen korkeakouluhteisön kehittäminen: - Monialaiset ryhmät: Opetussuunnitelmien ja koulutusyhteistyön kehittäminen - Taloushallinnon palvelujen kehittäminen - Viestinnän ja markkinoinnin yhteistyö sisältäen mm. yhteisen intran ja www-sivujen kehittäminen - Tietohallinto ja siihen liittyvien yhteisten palvelujen kehittäminen. - Yleishallinnon kehittäminen - HR- toimintojen kehittäminen - Kansainvälisten toimintojen kehittäminen - Y-kampusten kehittäminen yrittäjyyden edistämiseksi - Jatkuvan oppimisen palvelujen kehittäminen - Tampereen korkeakouluyhteisön yhteinen alumnitoiminta - Korkeakouluyhteisön laadunhallinnan ja toiminnanohjauksen kehittäminen TAMKin strategisten painopisteiden kehittämisessä strategiarahoitusta on suunnattu tamperelaisen korkeakouluyhteisön kehittämistoimenpiteiden lisäksi TAMKin painoalojen vahvistamiseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen, yrittäjyyden vahvistamiseen, valintamenettelyn uudistamiseen ja kansainvälistä toimintaa vahvistaviin toimenpiteisiin erityisesti strategisten kumppanuuksien vahvistamiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 39 227 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 35 020 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 1 795 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 695 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 645 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa 1 745 vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 412 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Savonia on sitoutunut OKM:n ja Savonian väliseen tulosneuvottelujen tavoitteisiin ja vie niitä määrätietoisesti eteenpäin. Savonian strategia ohjaa toimintaa. Savonia-ammattikorkeakoulun koulutuksen rahoitusmittaritulokset ovat erittäin hyvällä tasolla ja paranivat edellisvuodesta. Asetettujen tavoitteiden mukaisesti Savonia sijoittuu parhaan neljänneksen joukkoon ammattikorkeakoulujen koulutusmittareilla mitattuna. Keskeisimmän rahoitusmittarin mukaan lukuvuonna 2016-2017 läsnä olleista opiskelijoista peräti 68 % suoritti vähintään 55 opintopistettä (2015-2016: 65 %). Ammattikorkeakoulujen välisessä vertailussa Savonia oli toisena 24 ammattikorkeakoulun joukossa. Savonian kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat kaikki erittäin hyvällä tasolla. Osakeyhtiön hallituksen asettama tulostavoite tilivuodelle 2017 on saavutettu. Tilikauden 2017 voitto oli 1.789.897,00 euroa. Osakeyhtiön kolmen ensimmäisen toimintavuoden edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.2017 oli vain 2.205.603,95 euroa, joten taseen vahvistaminen on tarpeellista Savonian pitkäjänniteisen opetus- ja kehi- tystyön turvaamiseksi. Sisäministeriö valmisteleman rahankeräyslain muutoksen mukaan ammattikorkeakouluille tuli mahdol-liseksi varojen keruu yleishyödylliseen toimintaan. Savonia sai keräysluvan (RA/2017/1356) Poliisihallituksen päätöksellä joulukuussa 2017 ja varainkeruu on käynnistynyt vuoden 2018 alussa. Vuoden 2017 aikana oli käynnissä yhteensä 95 ulkopuolisesti rahoitettua hanketta ja hankeiden määrä on kasvanut edelleen vuoden 2018 aikana. TKI-toiminnan määrä on kasvanut vuodessa noin 900.000 eurolla. Myös Savonian liiketoiminnassa on saavutettu hyvä liikevaihdon kasvu. Liiketoiminnan tuotot olivat noin 2,5 milj. euroa, jossa kasvua noin 15 % edellisestä vuodesta. Liiketoiminnan kasvu toteutui erityisesti palveluliiketoiminnassa, kuten betonin testauksessa, sekä EMC-, vesialan ja hitsauskonetekniikan tutkimuksissa. Tilakustannukset on strategiakaudella saatu pienenemään. Tilakäytön tarkoituksenmukaisuutta on tarkasteltu kaikilla kampuspaikkakunnilla (Iisalmi, Kuopio, Varkaus). Toimenpiteinä tilakustannusten vähentämiseksi on ollut Technopoliksella vuokrattujen tilojen ostaminen omaan omistukseen, jolloin Savonian säästää tiloihin kohdistuvat pääomavuokrakustannukset.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 154 328 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 138 552 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Saamen kieli ja kulttuuri, Kajaanin yliopistokeskus, Sodankylän geofysiikan observatorio (sis. avaruustutkimus) ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 9 075 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 18 000 000 euroa vuonna 2017, 2 17 600 000 euroa vuonna 2018, 2 15 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 14 800 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen mlLastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen - Joustavien opintopolkujen kehittäminen - Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 - KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen - Kansainvälistymistä vahvistavat toimenpiteet - Kansainvälisen ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen - Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Koulutuksen uudelleen järjestäminen b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 2 741 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 13 035 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Sopimuskauden toimenpiteet ovat käynnistyneet hyvin ja niiden jatkaminen edellyttää vuoden 2017 strategisen rahoitustason säilyttämistä. Näiden lisäksi esitetään strategisesti vahvistettavaksi seuraavia: OSAAMISKESKITTYMIEN RAKENTEIDEN VAHVISTAMINEN (esitetään lisärahoitusta 3 miljoonaa euroa) OY - Oamk - rakenteellinen kehittäminen esitellään erillisessä asiakirjassa. KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen (IL, THL, GTK, LUKE, VTT ym.) mm. yhteisprofessuurien perustamisen kautta. Uusia yhteisprofessuureja on suunniteltu perustettavaksi käynnissä olevien 9 lisäksi. Kansainvälisen tutkimuslaitosyhteistyön vahvistaminen ja vaikuttaminen EU:ssa. Oulun Innovaatioallianssi tekee EU-vaikuttamisen tiekartan Pohjois-Pohjanmaalle ja kansallista yhteistyötä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä lisätään. Avataan uusia suhteita etenkin eurooppalaisten suurten tutkimuslaitosten sekä aasialaisten huippuyliopistojen suuntaan. Infrastruktuurien avoimuutta lisäämällä luodaan mahdollisuuksia uusille palveluille ja liiketoimintamalleille, esimerkkeinä 5G test network (yhdessä VTT:n kanssa), rikastusprosessien pilot-infrojen palvelukonseptien kehittäminen (yhdessä GTK:n kanssa, RaMIC), Oulun kaupungin koordinoima Avoimet innovaatioalustat - hanke (palvelupolkujen rakentaminen yrityksille ja muille ulkopuolisille yliopistojen infrastruktuureihin). EKOSYSTEEMIEN VAHVISTAMINEN OSAAMISELLA (3 milj. euroa) OY:n ja elinkeinoelämän yhteistyö - liiketoimintaekosysteemin ja osaamisperustan vahvistaminen sekä tuki liiketoiminnan kasvulle. - Teknillinen mekaniikka, kaivannaisala, arkkitehtuuri sekä rakennus- ja yhdyskuntatekniikka: rakentamiseen, infrastruktuuri-investointeihin ja kestävään luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvää positiivista rakennemuutosta tuetaan vahvistamalla em. alojen tutkimusta ja koulutusta. - eHealth - OY:n vahva tutkimusosaaminen bio- ja lääketieteessä, terveysteknologiassa, langattomassa tietotekniikassa (5G, IoT), tekoälyssä sekä liiketoimintatutkimuksessa voidaan kytkeä aikaisempaa vahvemmin kansalliseen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämiseen. OY ehdottaa terveysalan kansallisen tason tieto- ja viestintäteknologian tutkimus- ja innovaatio-osaamiskeskittymän vahvistamista ja sen valmisteluvastuuta Ouluun. - Yrittäjyys-, markkinointi- ja brändiosaamisen vahvistaminen: OY ehdottaa erityisesti Oulun liiketoimintaekosysteemin ICT-alan yrityksiä hyödyttävän yrittäjyys-, markkinointi- ja brändiosaamisen vahvistamista kauppatieteen alan koulutuksessa ja tutkimuksessa. - Oulun vahvasti kansainvälistyvä ICT-alan liiketoimintaekosysteemi tarvitsee osaajia erityisesti ohjelmistotuotantoon, etenkin datalouhinnan, tekoälyn ja IoT:n tutkimukseen ja koulutukseen. - Oulu Think Tank of Science and Technology -ajatushautomo on uusi avaus, jolla pyritään analysoimaan tieteen ja teknologian sosiaalista vaikuttavuutta, tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta, tieteen sovelluksia ja hyödyntämistä sekä tieteellisen osaamisen roolia julkisessa keskustelussa. - OY esittää kiertotalouden edellytysten vahvistamista monitieteisen lähestymistavan avulla, jossa yliopistolle ominainen poikkeuksellisen laaja eri alojen osaaminen yhdistetään älykkäiden ratkaisujen luomiseksi. Giellagas-instituutin Saamelaisella kulttuuriarkistolla on pioneerirooli digihumanistisessa toiminnassa; arkistotilaa ja arkistoinnin edellyttämät teknisiä järjestelmiä tulee kehittää. Vuonna 2018 käynnistettiin uusi emerging projects -ohjelma, jolla edistämämme monitieteisyyden osaamista ja uusia avauksia. Vuonna 2018 käynnistyvä uusi ohjelma, Class of '19 vahvistaa tutkijatohtoreiden tietoja, taitoja ja ominaisuuksia heidän menestymisekseen tutkimuksessa ja sen johtamisessa sekä tunnistaa uusia tieteidenvälisiä yhteistyömahdollisuuksia. Kansainvälistymistä vahvistetaan yhdistämällä tutkimuksen ekosysteemit osaksi globaaleja tutkimusverkostoja, jotta yliopisto pystyisi vastaamaan strategiansa painopisteiden mukaisesti ihmiskunnan suuriin haasteisiin. Vuonna 2017 on solmittu yhteistyösopimus CASS-yliopiston (Beijing) kanssa. Syksyllä 2017 sovittiin, että OY:n yhteyteen perustetaan tutkimusyksikkö Cyber Security and Software Engineering Research Site, joka tulee toimimaan osana yhdysvaltalaista keskusta.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 46 421 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 41 692 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 1 900 000 euroa vuonna vuona 2017, 2 600 1 850 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 600 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 1 600 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Joustavien opintopolkujen kehittäminen, opiskelijakeskeisyys, oppimisympäristöjen kehittäminen, opettajien pedagogisten taitojen kehittäminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Alueelliset osaamiskeskittymät ja työelämään ohjaamiseen korkeakoulujen välinen yhteistyö (sis. kuntoutusalan) Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 829 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. JAMKin kehittämistoiminta on intensiivistä ja laaja-alaista. Uuden sukupolven korkeakoulun kehittäminen, vahvuusalat ja nousevat alat, yhteistyö yliopiston ja koulutuskuntayhtymän (EduFutura) kanssa, koulutusvienti, tiimiorganisaatio, yrittäjyys ja digitalisaatio ovat innostaneet organisaation vahvaan kehittämisotteeseen kaikilla toiminnan tasoilla. Myös opiskelijat ja sidosryhmät ovat tietoisia tulevaisuuden muutoksien tarpeellisuudesta kommentoiden strategian päivitystä verkkokeskustelun keinoin vuodenvaihteessa 2019-2020. JAMKin vetovoima vahvana koulutuksen osaajana on edelleen säilynyt. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kaikkia Suomen korkeakoulujen koskevan selvityksen mukaan JAMKin kokonaisrahoituksesta 24 % on vuonna 2017 tullut OKM-perusrahoituksen ulkopuolelta. Ammattikorkeakoulujen keskiarvo vastaavassa kohdassa oli 18 %. Vuoden 2018 tilinpäätöstietojen mukaan vastaava tulos oli kasvanut 26 %:iin; JAMKin kyky asemoitua vahvana TKI-toimijana sekä markkinalähtöisenä koulutuspalvelujen tuottajana on näyttää edenneen vuosiin 2015-2017 verrattuna. Xxxxxxx on ollut suotuisa, vaikka laajeneva jatkuvan oppimisen ja sen suhde tutkintokoulutuksen resurssointiin on haastavaa. Samoin ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksen vakaudessa on edelleen toivomisen varaa. JAMKille myönnettyä strategiarahoitusta on suunnattu 2018-2019 a) opettajien pedagogiseen kehittämisohjelmaan, b) johtamisen ja tiimimallin kehittämiseen, c) TKI-hankevalmisteluun sekä d) vahvuusalojen kehittämiseen mm. erityisasiantuntijoiden rekrytointeja ja tutkimustoimintaa vahvistamalla. Välitarkastelun 2018 perusteella myönnetty lisä 0,3 milj. euroa on suunnattu edellä mainittujen kohteiden vahvistamisen lisäksi osin jatkuvan oppimisen toimintamallin uudistamiseen. Big Data -analytiikan ja tekoälyn kehittämisessä on vuoden 2019 aikana kehitetty osaamista, tehty yhteistyötä yritysten kanssa ja rakennettu 30op opintokokonaisuus osin avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Soveltavan kyberturvallisuuden alueella vahvistettiin osaamista, sekä IOT- toimintaympäristöä. Samalla IOT:n ja Data- analytiikan yhdistämiseen oli oikea ratkaisu perustuen maailmalla tapahtuviin esimerkkeihin. Tutkimustoiminnan vahvistamisen osalta JAMKissa on tehty laaja-alaista tutkimustoimintaa osana data- analytiikan ja sovelletun kyberturvallisuuden kehitystä. Tutkimustoiminnan vahvistamiseksi on vahvistettu kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja saavutettu konkreettisia tuloksia tutkimusjulkaisuina. JAMKin vuoden 2019 tilinpäätöstiedot toimitetaan niiden valmistuttua vuoden 2020 alussa.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 35 819 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 32 850 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 1 500 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 500 000 euroa vuonna 2018, 2 1 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 1 200 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Lapin korkeakoulukonsernin muodostaminen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön painoalojen vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö 0,5 M€/vuosi - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen erityisesti matkailualalla - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Yhteistyö Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa kaivannais-, rakennustekniikka-, liikunta-, matkailu- sekä sosiaali- ja työelämään ohjaamiseen terveysalalla Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 1 469 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Ammattikorkeakoulun tuloksentekokyky toiminnan laatu ovat pysyneet hyvinä, huolimatta reaalisen rahoituksen voimakkaasta laskemisesta vuodesta 2014 lähtien. Tämä on onnistunut ennakoivalla toiminnan sopeuttamisella, mutta nyt lähestytään kestokyvyn sietorajaa. Riskianalyysin pohjalta näkyvissä olevista riskeistä suurin epävarmuus kohdistuu perusvoimavarojen kehittymiseen. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli uudistuu vuonna 2021. Rahoitusmallin muutos vaikuttaa Lapin AMKille suotuisalta, mutta rahoituksen osalta on tunnistettavissa kolme riskiä, joihin kahteen ammattikorkeakoulu pystyy itse vaikuttamaan. Ammattikorkeakoulun pitää varmistaa ulkoisen TK-rahoituksen volyymitason pysyminen jatkossakin hyvänä. Toinen haasteellinen indikaattori rahoitusmallissa on jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ja suoritusten kasvattaminen jatkuvan oppimisen osalta. Näiden kahden indikaattorin osalta ammattikorkeakoulu on käynnistänyt kehittämistoimenpiteet, joilla riskit kyetään eliminoimaan. Haasteellisin on ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen rahoituskehyksen kehitys ja korkeakouluindeksin palauttaminen. Nämä tekijät eivät ole ammattikorkeakoulun päätösvallassa. Indeksin palauttaminen pitäisi perustulotason hallinnassa. Myönnetty strategiarahoitus on kohdennettu sopimuksessa määriteltyjen perusteiden mukaisesti vuoden 2018 aikana.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 119 513 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 108 247 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Seinäjoen yliopistokeskus, FICAM, Tietoarkisto ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 6 720 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 13 000 000 euroa vuonna 2017, 2 600 12 800 000 euroa vuonna 2018, 2 200 11 700 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 11 500 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - YhtenäisenTampere3 -kokonaisuuden muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen mukaan lukien 4 M€/v (2017-2020, innovatiivisen sisältää myös TTY:n osuuden hankkeesta): joustavat opintopolut, opiskelijan sähköiset palvelut ja avoimen kampusalueen rakentaminen digitaalisuus opetuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetukseninnovaatiotoiminnan yhdistäminen samaan kokonaisuuteen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi yrittäjyyden vahvistaminen, kaupunkiympäristön laajempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen - Toimintamallien Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 - Lääketieteen ja biolääketieteen tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Tampere 3-hankkeen jatkovalmistelun aikataulusta sovitaan ministeriön ja työelämään ohjaamiseen korkeakoulujen kesken erikseen. Jatkovalmistelun perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia kauden 2017-2020 sopimuksien Tampere3 -kokonaisuutta koskeviin kirjauksiin. Mikäli Tampere3 -kokonaisuus ei etene suunnitellulla tavalla vuoden 2017 aikana, ministeriö korjaa vuoden 2017 rahoituspäätöstään ja poistaa tamperelaisten korkeakoulujen sopimuksista Tampere 3 -kokonaisuuden perusteella kohdennetun strategiarahoituksen. b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 2 261 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 9 005 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 207 657 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 182 986 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Seinäjoen yliopistokeskus, Porin yliopistokeskus, FICAM, Tietoarkisto ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 7 237 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2019) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 000 euroa vuonna 2017, 2 21 600 000 euroa vuonna 2018, 2 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 21 300 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - YhtenäisenTampere3 -kokonaisuuden muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen - joustavat opintopolut, innovatiivisen opiskelijan sähköiset palvelut ja avoimen kampusalueen rakentaminen digitaalisuus opetuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetukseninnovaatiotoiminnan yhdistäminen samaan kokonaisuuteen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi yrittäjyyden vahvistaminen, kaupunkiympäristön laajempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit monialainen opetus ja tutkimus - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen opetusyhteistyö - kansainvälistyminen - tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen - lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen - lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 - jatkuvan oppimisen toimenpiteet b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2019 lisäksi 3 954 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 20 717 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.. -

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön opetusministeriön asetuksen (814/2016771/2009) perusteella seuraavasti: Yliopiston perusrahoitukseen osoitetaan vuonna 2010 yhteensä 51 484 368 667 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 31 340 000 euroa kauden 2010-2012 valtakunnallisten erityistehtävien perusteella. Yliopiston valtakunnallisina erityistehtävinä on otettu huomioon SSKH, harvinaiset kielet ja kulttuurit, Mikkelin ja Lahden yliopistokeskus, Aleksanteri-instituutti, Fysiikan tutkimuslaitos, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinsairaala sekä Biokeskus-Suomi (määräaikainen 2010-2012). Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 yhteensä 6 060 000 euroa kaudella 2007-2009 sovittujen hankkeiden (ESO jäsenyyden hyödyntäminen, eläinlääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusten laajentaminen, Tier-2 grid laskentajärjestelmä, FAIR, kv-opiskelijoiden suomen ja ruotsinkielen opetus sekä henkilökunnan kulttuurien välisen osaamisen kehittäminen Helsingin metropolialueen korkeakouluissa) loppueränä. Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 9 054 000 euroa harjoittelukoulujen toimintaan ja 14 337 000 euroa Kansalliskirjaston toimintaan. Strategiarahoitusta (19 500 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 000 euroa vuonna 2017, 2 600 000 euroa vuonna 2018, 2 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa /v vuosina 2010-2012) kohdennettaessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisentutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen - metropolialueen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen (sisältää mm. tutkimuslaitosyhteistyö, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa metropolipolitiikan painopisteet) - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön opetusresurssien vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö opetuksen ja tutkimuksen johtaminen - Valintamenettelyjen uudistaminen mlopetuksen ja tutkimuksen kansainvälistäminen - laadunarviointitoimien kehittäminen - korkeakoulututkimuksen, tieteen teknologian ja innovaatiotutkimuksen vahvistaminen Yliopisto turvaa biokeskuksiensa perustoimintojen riittävän rahoituksen Biokeskus Suomi -yhteistyön varmistamiseksi. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain Yliopiston valtion rahoitukseen sisältyy vuonna 2010 lisäksi arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille (ml. kansalliskirjasto ja harjoittelukoulut) aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 31 140 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta Helsingin yliopisto sitoutuu lisäksi vastaamaan Kansalliskirjaston ns. käännetyn verovelvollisuuden perusteella aiheutuvista menoista siltä osin, kun nämä kuuluvat yliopistolain 49§:n nojalla myöhemmin kompensoitaviin arvonlisäveromenoihin. Yliopistolle kohdennetaan 5 500 000 euroa erityistä valtionrahoitusta opetus- ja tutkimustoimintaan myönnettäväksi kompensaatioksi momentilta 29.40.52, jotta tämän toiminnan rahoitus ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseenheikentyisi Yliopiston Apteekin tuloverovapaudesta luopumisen vuoksi. Yliopistot tekevät tilinpäätöksensä yhteydessä normaaliin tapaan käyttämättömän määrärahan siirtomäärärahaksi kirjauksen. Vuodelta 2009 siirtyväksi arvioituja määrärahoja yliopistolla on yhteensä 54 500 000 euroa, mikä sisältää myös Kansalliskirjaston ja harjoittelukoulujen osuuden. Opetusministeriö myöntää ja maksaa uusimuotoisille yliopistoille arvioitua siirtomäärärahaa vastaavan summan tammikuun 2010 alussa. Siirtyneen määrärahan loppuerät maksetaan yliopistoille sen jälkeen, kun tilinpäätökset on vahvistettu ja tarkastettu ja alkusaldot siirtyneet opetusministeriölle. Mikäli yliopisto on tammikuussa saanut liikaa siirtyvää, se joutuu palauttamaan liikaa maksetun korkoineen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 59 513 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 52 861 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 3 600 000 euroa vuonna 2017, 2 600 3 300 000 euroa vuonna 2018, 2 200 500 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 400 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisestierityisesti huomioon: - YhtenäisenTampere3 -kokonaisuuden muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen 1,5 milj. euroa/vuosi 2017-2020 sisältäen joustavat opintopolut, innovatiivisen opiskelijan sähköiset palvelut ja avoimen kampusalueen rakentaminen digitaalisuus opetuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetukseninnovaatiotoiminnan yhdistäminen samaan kokonaisuuteen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö yrittäjyyden vahvistaminen, kaupunkiympäristön laajempi hyödyntäminen - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Kansainvälisyyttä vahvistavat toimenpiteet, erityisesti strategiset kumppanuudet Tampere3 -kokonaisuuteen liittyvän jatkovalmistelun aikataulusta sovitaan ministeriön ja työelämään ohjaamiseen korkeakoulujen kesken erikseen. Jatkovalmistelun perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia allekirjoitettavan kauden 2017-2020 sopimuksen Tampere3 -kokonaisuutta koskeviin kirjauksiin. Mikäli Tampere3 -kokonaisuus ei etene vuoden 2017 aikana suunnitellusti, ministeriö korjaa vuoden 2017 rahoituspäätöstään poistaen Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun rahoituksesta Tampere3 -kokonaisuuden perusteella kohdennetun strategiarahoituksen. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 052 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 46 421 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 41 692 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 1 900 000 euroa vuonna vuona 2017, 2 600 1 850 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 600 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 1 600 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Joustavien opintopolkujen kehittäminen, opiskelijakeskeisyys, oppimisympäristöjen kehittäminen, opettajien pedagogisten taitojen kehittäminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Alueelliset osaamiskeskittymät ja työelämään ohjaamiseen korkeakoulujen välinen yhteistyö (sis. kuntoutusalan) Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 829 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kaikkia Suomen korkeakoulujen koskevan selvityksen mukaan JAMKin kokonaisrahoituksesta 24 % on vuonna 2017 tullut OKM-perusrahoituksen ulkopuolelta. Ammattikorkeakoulujen keskiarvo vastaavassa kohdassa oli 18 %. Vuoden 2018 tilinpäätöstietojen mukaan vastaava tulos oli kasvanut 26 %:iin; JAMKin kyky asemoitua vahvana TKI-toimijana sekä markkinalähtöisenä koulutuspalvelujen tuottajana näyttää edenneen vuosiin 2015-2017 verrattuna. Xxxxxxx on ollut suotuisa, vaikka laajeneva jatkuvan oppimisen ja sen suhde tutkintokoulutuksen resurssointiin on haastavaa. Samoin ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksen vakaudessa on edelleen toivomisen varaa. JAMKille myönnettyä strategiarahoitusta on suunnattu 2018-2019 a) opettajien pedagogiseen kehittämisohjelmaan, b) johtamisen ja tiimimallin kehittämiseen, c) TKI-hankevalmisteluun sekä d) vahvuusalojen kehittämiseen mm. erityisasiantuntijoiden rekrytointeja ja tutkimustoimintaa vahvistamalla. JAMKin tilinpäätöstiedot on toimitettu OKM:lle vuoden 2019 alussa.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 55 882 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 50 216 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 1 800 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 800 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 600 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 1 600 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden ajoittuminen. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen hyödyntäminen, henkilöstön pedagogisen osaamisen kehittäminen - Työelämäyhteistyömallit Yrittäjyyden ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön laadun ja työelämään ohjaamiseen vaikuttavuuden lisääminen kehittämällä uusia työelämäyhteistyön muotoja - Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisen liittouman muodostaminen ja yhteistyön tiivistäminen pääkaupunkiseudulla on otettu huomioon Metropolia Ammattikorkeakoulun strategiarahoituksessa (1,2 milj. euroa/vuosi). Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 866 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 000 000 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 128 261 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Soveltavan kielentutkimuksen keskus (sis. yleiset kielitutkinnot, Nordbas-yhteistyö, kielikoulutuspolitiikan valtakunnallinen t&k toiminta), Kokkolan yliopistokeskus, KTL ja ohjausalan valtakunnallinen osaamiskeskus ja koulutuksen talous, kiihdytinlaboratorio, viittomakielen opetus ja tutkimus ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 10 608 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 15 200 000 euroa vuonna 2017, 2 600 15 200 000 euroa vuonna 2018, 2 200 12 500 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 11 600 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Alueelliset osaamiskeskittymät ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen - Lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen - Tutkintoon johtavan kieltenopetuksen vahvistaminen korkeakoulujen työnajossa - Student Life ja e-Education -toimintamallien edelleen kehittäminen (sis. ohjauksen kehittäminen ja opiskelijalähtöisen tuen) - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen - Koulutuksen uudelleen järjestäminen Vaasan yliopiston tutkintoon johtavan kielikoulutuksen Jyväskylän yliopiston hoidettavaksi siirtämisen edellyttämistä yliopistojen keskinäisten rahoitusjärjestelyjen yksityiskohdista yliopistot sopivat erikseen. b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 2 691 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 13 515 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Täydentävän rahoituksen osuus (36 %) ja euromääräinen kokonaissumma (72,7 Me) nousivat hieman (0,6 Me) edellisen vuoden tasosta. OKM:n sopimusindikaattorien mukainen kilpailtu tutkimusrahoitus väheni 1,9 Me (5 %). Suurimpia hankerahoittajia ovat Suomen Akatemia (26,3 Me) ja Euroopan komissio (5,5 Me). Business Finlandin rahoitus laski merkittävästi (- 57 %) ja sen osuus hankerahoituksen kokonaisuudesta laski 2 Me:n tasolle. OKM:n yliopistolain mukainen valtionavustus sekä kaikki täydentävän rahoituksen toiminnan tuotot yhteenlaskettuna yliopiston kokonaistuotoissa ei tapahtunut muutoksia ja olivat edellisen vuoden tapaan 204,3 Me. Kokonaiskulut kasvoivat 1,4 Me (1 %) ja olivat 210 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan alijäämä oli siten 5,7 Me. Yliopiston kaikista kustannuksista henkilöstökulut ovat 68 %, 142,8 Me. Tilavuokrat muodostavat 12 % kokonaiskuluista, joten vain noin 20 % kuluista on muita kuin henkilöstö- tai tilavuokrien kustannuksia. Henkilöstökulut nousivat ainoana merkittävänä kulueränä edellisestä vuodesta 3 % ja muut toiminnan kulut puolestaan laskivat 5 %. Aikaisempien vuosien lahjoitusvaroista otettiin käyttöön 0,2 Me. Tilikauden ylijäämä sijoitus- ja rahoitustoiminnan realisoituneiden voittojen (10,6 Me) ja realisoitumattomien erien (13,1 Me) jälkeen on 18,2 Me. Jyväskylän yliopistolle kohdennetun strategiarahoituksen yliopisto on kohdentanut strategian mukaiseen toimintaan. Strategiseen rahoitukseen kytkeytyvät tavoitteet ovat toteutuneet tai toteutumassa sopimuksen mukaisesti, ja ne on kuvattu tässä raportissa. Jyväskylän yliopisto on tehnyt lukuisia toimenpiteitä opettajankoulutuksen vahvistamiseksi, maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseksi sekä opetus- ja tutkimusaineistojen avoimuuden lisäämiseksi. Jyväskylän yliopisto on toteuttanut myös kielten koulutuksen siirtoa Vaasan yliopistosta sopimuksen mukaisesti. Tämä työ jatkuu uuden strategian sekä vahvistetun toiminnan ohjauksen ja toimeenpanokyvyn myötä.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 177 166 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 158 114 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Pet -keskus, ESO -keskus, sektoritutkimus (Ruse - koulutussosiologian tutkimuskeskus, tulevaisuuden tutkimus) ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 8 020 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 17 900 000 euroa vuonna 2017, 2 600 17 400 000 euroa vuonna 2018, 2 15 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 14 600 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Turun seudun korkeakouluyhteistyön vahvistaminen - Kansainvälisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen - Digitaaliset oppimisympäristöt - Opetus- ja modernin opetus- tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Yrittäjyyden ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen Osaamisen hyödyntämisen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö toimintamallien kehittäminen - Valintamenettelyjen uudistaminen Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 - Koulutuksen uudelleen järjestäminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen ohjaamiseen b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 3 321 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 15 731 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 33 758 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 29 203 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 1 800 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 800 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 600 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 1600 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Joustavien opintopolkujen kehittäminen, opettajien pedagogisen kehittämisen ohjelma - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen Yhtenäisen, innovatiivisen ja työelämään ohjaamiseen avoimen kampusalueen rakentaminen ml. Lahden kasvumalli - Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 2 755 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Edellisissä osissa on tarkemmin raportoitu myönnetyn strategiarahan käyttöä. Yhteenvetona voidaan todeta, että LAMK on toteuttanut opetus-ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut toimenpiteet. Valintamenettelyjä on uudistettu ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneille on kehitetty oma väylä alueellisessa yhteistyössä. Opettajien pedagogisen kehittämisen ohjelma on toteutettu ja joustavien opintopolkujen kehittäminen jatkuu edelleen LUT-korkeakoulujen kesken. Innovatiivinen kampus on valmistunut ja LAMKin kaikki yksiköt ovat päässeet muuttamaan samalle kampukselle muiden toimijoiden joukkoon. Käyttökokemuksia hyödyntämällä kampuksen tiloja kehitetään entistä toimivimmiksi. Opetuksen ja tutkimuksena avoimuuteen on panostettu, mikä näkyy viimeisimmässä arvioinnissa, jonka mukaan LAMK on noussut tasolle viisi. Avoimuuden kehittämistä jatketaan LAB-ammattikorkeakoulussa.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 23 909 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 21 182 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 1 100 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 000 euroa 000 vuonna 2018, 2 200 900 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 900 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Koulutuksen uudelleen järjestäminen - Opetus- ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Työelämäyhteistyömallien ja yrittäjyyden kehittäminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 1 627 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Karelia on allokoinut strategiarahoitusta OKM/TASO-sopimuksissa mainituille aihealueille toiminnan tehokkaan etenemisen varmistamiseksi. Koulutuksen uudelleenjärjestelyt ovat liittyneet Itä-Suomen korkeakoulujen yhteisen ICT-koulutuspolun rakentamiseen, Väyläopintojen kansallisen verkko-opistotarjonnan toteuttamiseen sekä Karelian koulutuksen profilointiratkaisujen toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveysalan koulutusta on vahvistettu ja kehitetty yhteistyössä Siun sote -kuntayhtymän kanssa. Tietojenkäsittelyn, talotekniikan ja metsätalouden koulutusta on vahvistettu ja huolehdittu lakkaavien musiikin ja tieto- ja viestintätekniikan insinöörikoulutuksen loppuvaiheesta. Muiden strategiarahoituksen kohdentamisalueiden kehittämiskohteita on käsitelty raportin aikaisemmissa kohdissa. Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus on raportoitu kohdassa Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Valintamenettelyjen uudistamista, Työelämäyhteistyömallien ja yrittäjyyden kehittämistä sekä Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen raportoidaan kohdassa Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 59 124 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 52 647 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 1 800 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 700 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 500 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 1 500 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Ammattikorkeakoulun tutkimusympäristöjen kehittäminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Karjala-tietokanta - Kansainvälistymistä vahvistavat toimenpiteet, erityisesti Venäjä-yhteistyö Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 4 677 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Valintamenettelyjen uudistamiseksi tehdyt keskeiset toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisesti raportin kohdassa Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Ammattikorkeakoulussa otetaan käyttöön toisen asteen tutkintotodistuksiin perustuva opiskelijavalinta vuoden 2019 yhteishauissa, niiltä osin kuin se on nykyisen valintajärjestelmän kannalta mahdollista. Kevään yhteishaussa 2020 todistusvalinnat otetaan käyttöön täysimääräisesti, valtakunnallisen opiskelijavalintojen uudistamisprosessin mukaisesti. Ammattikorkeakoulun tutkimusympäristöjen kehittämistoimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisesti raportin kohdassa Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Merkittäviä uusia kehittämiskohteita olivat mm. rahoituksen varmistuminen LUKE-yhteistyötä palveleville uusille metsäbiotekniikan laboratoriotiloille Biotuotetekniikan keskuksen yhteyteen Savonlinnaan sekä Active Life Labin valmistuminen Saimaa Stadiumin yhteyteen Mikkeliin. Karjala-tietokantahankkeen edistymistä on kuvattu raportin kohdassa Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Työ on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Hankkeessa työskentelee 11 asiantuntijaa. Kahden hakukierroksen jälkeen rahoittaja on hyväksynyt kahdeksan Kaakkois-Suomen ja Venäjän laajan ENI CBC 2014-2020 -yhteistyöohjelman hanketta, joissa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on mukana. Rahoituskäsittelyssä on tällä hetkellä seitsemän uutta hanketta. Toteutuksessa olevien kansainvälisten hankkeiden kokonaismäärä on 17. Vuodenvaihteessa tehdyn selvityksen mukaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on noin 40 eri alojen Venäjä-osaajaa, joilla on kokemusta esimerkiksi koulutus-, markkinointi- tai hankeyhteistyöstä Venäjällä. Selvityksen perusteella kohdennetaan Venäjä-osaamiseen liittyviä kehittämistoimia. Ammattikorkeakoulun kaikilla kampuksilla järjestettiin keväällä 2018 jälleen Venäjä-viikko.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016331/2016) perusteella yhteensä 51 484 207 657 000 euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 182 986 000 euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Seinäjoen yliopistokeskus, Porin yliopistokeskus, FICAM, Tietoarkisto ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 7 237 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2019) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 000 euroa vuonna 2017, 2 21 600 000 euroa vuonna 2018, 2 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 21 300 000 euroa vuonna 20202020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - YhtenäisenTampere3 -kokonaisuuden muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen - joustavat opintopolut, innovatiivisen opiskelijan sähköiset palvelut ja avoimen kampusalueen rakentaminen digitaalisuus opetuksessa, tutkimus-, kehittämis- ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetukseninnovaatiotoiminnan yhdistäminen samaan kokonaisuuteen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi yrittäjyyden vahvistaminen, kaupunkiympäristön laajempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit monialainen opetus ja tutkimus - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen opetusyhteistyö - kansainvälistyminen - tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen - lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen - lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016 - jatkuvan oppimisen toimenpiteet b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2019 lisäksi 3 954 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 20 717 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 20 541 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 18 938 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 550 000 euroa vuonna 2017, 2 600 550 000 euroa vuonna 2018, 2 200 500 000 euroa vuonna 2019 2018 ja 2 200 550 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Alueelliset osaamiskeskittymät ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Digitaaliset oppimisympäristöt Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 1 053 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Diak on käyttänyt saamaansa perusrahoitusta amk-lain mukaisten tehtävien toteuttamiseen. Strategiarahoitusta on käytetty sopimuksen mukaisesti alueellisten osaamiskeskittymien ja korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämiseen raportissa aiemmin kuvatulla tavalla. Vuonna 2019 erityisenä painopisteenä on ollut kansainvälisen korkeakouluyhteistyön kehittäminen ja eurooppalaisen korkeakouluverkoston rakentaminen Diakin kansainvälisen strategian mukaisesti. Valintamenettelyiden kehittämistä on jatkettu aiemmin raportissa kuvatulla tavalla. Digitalisaation kehittämisessä vuonna 2018 siirryttiin kokonaisuudessaan uuteen oppimisalustaan Open LMS:ään. Siirtymän yhteydessä uudistettiin kaikkien opintojaksojen toteutukset. Toteutusten kehittämistä on jatkettu 2019. Vuoden 2018 alusta otettiin käyttöön Peppi-järjestelmä, johon sisältyy opiskelijahallinta, työajan suunnittelu, lukujärjestykset, tilahallinta ja opintojaksopalaute. Vuonna 2019 kehitettiin Peppi -järjestelmän tiedon raportointia PowerBi -järjestelmän avulla ja tuotantokäyttöön raportointi saadaan 2020 alussa. Vuonna 2019 otettiin käyttöön Reportronic -hankehallintajärjestelmä. Uudet järjestelmät ovat edellyttäneet laajamittaista henkilöstön koulutusta. Diakissa toteutettiin vuonna 2019 yhteensä 770 opintopistettä verkkototeutuksina. Lisäksi kaikissa monimuotototeutuksissa digitaaliset välineet ovat jatkuvasti käytössä. Myös korkeakoulujen yhteistyönä toteutetuissa master-tutkinnoissa ja erikoistumiskoulutuksissa digitaalisten välineiden hyödyntämisellä on ollut keskeinen rooli.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 11 236 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 10 458 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 400 000 euroa vuonna 2017, 2 600 400 000 euroa vuonna 2018, 2 200 350 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 350 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Digitaaliset oppimisympäristöt Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 378 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Humak on mukana valtakunnallisessa opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa Humanistisen ja kasvatusalan vastuukorkeakouluna. Humak on valmistautumassa muutoksen edellyttämiin toimiin ja siirtyy yhteisiin valintakoemenettelyihin myös tulkkauksessa ja kulttuurituotannon osalta siirtymistä harkitaan. Humak pilotoi keväällä 2018 kulttuurituotannon ja seikkailukasvatuksen koulutuksen valinnoissa sähköistä valintakoetta jo ennen varsinaista uudistuspilottia. Humakin valintakoe ei edellytä laajaa valmistautumista. Digitaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat kulttuurituotannon tutkinnon suorittamisen kokonaan digitaalisessa ympäristössä. Muissa koulutuksissa tulkkausta lukuun ottamatta opinnoista 50 % voi suorittaa digitaalisesti. Ylioppilastutkintojen parempaa hyödynnettävyyttä on lisätty käyttämällä todistusvalintaa osassa yhteishaun hakukohteita. Todistusvalintaa laajennetaan jatkossa koskemaan myös toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin. Humak on tehostanut siirtymää toiselta asteelta korkeakouluopintoihin kehittämällä yhteistyössä väyläopintoja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Toimialojen digitalisoituminen ja työn murros haastavat työelämässä toimivien osaamisen ja luovat jatkuvasti muuttuvia osaamistarpeita. Humakin digitaalisella palveluympäristöllä parannetaan työn ja opiskelun yhteensovittamista saavutettavuuden ja opintojen joustavuuden parantamiseksi. Alumneille, ammatillisen osaamisen täydentäjille ja alan vaihtajille on suunniteltu osaamiskokonaisuuksia (moduuleja, tutkinnon osia), joita suunnitellaan tarvelähtöisesti. Humak on avannut profiilien mukaista verkkotarjontaa CampusOnline- portaaliin. Humakin valtakunnallisen palvelutehtävän toteutumisen kannalta tarvitaan lisäinvestointeja digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen. Tämä tarkoittaa henkilöstön kouluttautumista, uudenlaisen osaamisen ostamista sekä ohjelmistojen ja laitteiden hankintaa. Humak toteutti vastinrahakeräyksen vuonna 2018 ja rahankeräystä jatketaan edelleen vuonna 2019.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön opetusministeriön asetuksen (814/2016771/2009) perusteella seuraavasti: Yliopiston perusrahoitukseen osoitetaan vuonna 2010 yhteensä 51 484 24 497 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 yhteensä 100 000 euroa kaudella 2007-2009 sovitun hankkeen (energiaosaamisen kehittäminen) loppueränä. Strategiarahoitusta kohdennettaessa (1 000 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 000 euroa vuonna 2017, 2 600 000 euroa vuonna 2018, 2 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa /vuosi 2010-2012) on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa Aluevaikuttavuusprofiilin vahvistaminen - Opetuksen, Verkostoituminen valituilla tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain painoaloilla Yliopiston valtion rahoitukseen sisältyy vuonna 2010 lisäksi arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 1 549 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseenYliopistot tekevät tilinpäätöksensä yhteydessä normaaliin tapaan käyttämättömän määrärahan siirtomäärärahaksi kirjauksen. Vuodelta 2009 siirtyväksi arvioituja määrärahoja yliopistolla on yhteensä 1 600 000 euroa. Opetusministeriö myöntää ja maksaa uusimuotoisille yliopistoille arvioitua siirtomäärärahaa vastaavan summan tammikuun 2010 alussa. Siirtyneen määrärahan loppuerät maksetaan yliopistoille sen jälkeen, kun tilinpäätökset on vahvistettu ja tarkastettu ja alkusaldot siirtyneet opetusministeriölle. Mikäli yliopisto on tammikuussa saanut liikaa siirtyvää, se joutuu palauttamaan liikaa maksetun korkoineen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön opetusministeriön asetuksen (814/2016771/2009) perusteella yhteensä 51 484 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään Yliopiston perusrahoitukseen 45 321 osoitetaan vuonna 2010 yhteensä 000 000 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 4 500 000 euroa kauden 2010-2012 valtakunnallisten erityistehtävien perusteella. Yliopiston valtakunnallisina erityistehtävinä on otettu huomioon Micronova ja muut valtakunnallisesti merkittävät tutkimusympäristöt sekä Lume. Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2017, 2010 yhteensä 2 600 000 000 euroa vuonna 2018, 2 200 kaudella 2007-2009 sovittujen hankkeiden (huippututkimuksen edellytykset ja varustaminen) loppueränä. Strategiarahoitusta (5 500 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa euroa/v vuosina 2010-2012) kohdennettaessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen Tutkimusinfrastruktuurin ja avoimen kampusalueen rakentaminen monitieteisyyden vahvistaminen - Koulutuksen ja modernin opetus- tutkimuksen kansainvälistäminen - Opetusresurssien parantaminen ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain akateemisen urajärjestelmän luominen Yliopiston valtion rahoitukseen sisältyy vuonna 2010 lisäksi arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 17 960 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseenYliopistot tekevät tilinpäätöksensä yhteydessä normaaliin tapaan käyttämättömän määrärahan siirtomäärärahaksi kirjauksen. Vuodelta 2009 siirtyväksi arvioituja määrärahoja yliopistolla on yhteensä 40 000 000 euroa. Opetusministeriö myöntää ja maksaa uusimuotoisille yliopistoille arvioitua siirtomäärärahaa vastaavan summan tammikuun 2010 alussa. Siirtyneen määrärahan loppuerät maksetaan yliopistoille sen jälkeen, kun tilinpäätökset on vahvistettu ja tarkastettu ja alkusaldot siirtyneet opetusministeriölle. Mikäli yliopisto on tammikuussa saanut liikaa siirtyvää, se joutuu palauttamaan liikaa maksetun korkoineen.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 59 124 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 52 647 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 1 800 000 euroa vuonna 2017, 2 600 1 700 000 euroa vuonna 2018, 2 200 1 500 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 1 500 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit Ammattikorkeakoulun tutkimusympäristöjen kehittäminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Karjala-tietokanta - Kansainvälistymistä vahvistavat toimenpiteet, erityisesti Venäjä-yhteistyö Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 4 677 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Valintamenettelyjen uudistamiseksi tehdyt keskeiset toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisesti raportin kohdassa Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Syksyn 2019 yhteishaussa lähes kaikki (92 %) ammattikorkeakoulututkintoon johtavista hakukohteista käytti amk-valintakoetta. Ammattikorkeakoulun tutkimusympäristöjen kehittämistoimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisesti raportin kohdassa Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kestävän hyvinvoinnin vahvuusalan tutkimusyksiköiden hankekanta vahvistui entisestään ja rahoituslähteet monipuolistuivat erityisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen osalta. Xamk on vahvistanut Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusalalla merkittävästi tutkimusyksikköjensä toimintaa Savonlinnassa, Mikkelissä ja Kouvolassa vuonna 2019. Kolmivuotinen Karjala-tietokanta -hanke saatiin päätökseen vuonna 2019. Valmis Karjala-tietokanta on luovutettu Kansallisarkistolle. Venäjä-osaamisen kehittämistoimia oli runsaasti. Venäjä-opintojaksoja suoritti vuoden 2019 aikana yhteensä 550 opiskelijaa. Vuonna 2019 oli käynnissä 14 CBC-hanketta, joissa Xamkin yhteenlaskettu budjettiosuus on n. 3,9 milj. euroa. Koulutusvienti Venäjälle voimistui venäjänkielisten opintojaksojen toteuttamisen johdosta.

Rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle yliopistolle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain yliopistolain (932/2014558/2009) 43§:n49§:n, ammattikorkeakouluista yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12770/2009) 5, 13 6 ja 14 7 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016119/2019) perusteella yhteensä 51 484 000 xxx euroa momentilta 29.40.55 29.40.50 seuraavasti: : a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 000 xxx euroa. Strategiarahoitusta Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon SSKH, harvinaiset kielet ja kulttuurit, yliopistokeskukset (Mikkeli, Lahti), Aleksanteri-instituutti, HIP, Luomus, eläinsairaala, Kansalliskirjasto, Krimo, KTK, harjoittelukoulu, LUMA -keskus Suomi, Graduate School of Economics (valtakunnallinen tehtävä kauden 2021-2024), Ilmakehätieteiden keskus INAR (valtakunnallinen tehtävä kauden 2021-2024). Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä xxx euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun yliopistolle yhteensä xxx euroa vuonna 2021, xxx euroa vuonna 2022, xxx euroa vuonna 2023 ja xxx euroa vuonna 2024. - Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 2 800 000 xxx euroa vuonna 20172021, 2 600 000 xxx euroa vuonna 20182022, 2 200 000 xxx euroa vuonna 2019 2023 ja 2 200 000 xxx euroa vuonna 20202024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - YhtenäisenRahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti xxx euroa vuonna 2021, innovatiivisen xxx euroa vuonna 2022, xxx euroa vuonna 2023 ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain xxx euroa vuonna 2024. b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi xxx euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille yliopistoille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 000 euroakustannuksista. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.